L a i f f i a l a n d e l l a - kyläelämä on ihmisen parasta aikaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L a i f f i a l a n d e l l a - kyläelämä on ihmisen parasta aikaa"

Transkriptio

1 Hankkeen nimi: L a i f f i a l a n d e l l a - kyläelämä on ihmisen parasta aikaa 1 Hankkeen hallinnoija : Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry Kauppakatu 23 b A 8, Joensuu p Vastuuhenkilö: Timo Reko, p , Maaseudun Sivistysliiton opintokeskus on yksityinen valtakunnallinen aikuisoppilaitos. Järjestämme yhteistyössä jäsenjärjestöjemme kanssa kursseja, luentoja, seminaarisarjoja ja monenlaisia koulutustilaisuuksia. MSL-opintokeskus tukee ihmisten monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuutta yhteiskunnassa. Opintokeskus on jaettu jäsenjärjestöjen ja sisältöpainotusten perusteella kolmeen teemaan. Nämä teemat ovat maaseutu-, yhteiskunta, yhteisöllisyys- ja kylätoiminta. Pohjois-Karjalassa Maaseudun Sivistysliiton maakunnallinen organisaatio on MSL:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö, joka on toteuttanut useita maaseudun kehittämishankkeita. Keskeisimpiä toimenpiteitä näissä hankkeissa ovat osallistavat kyläsuunnittelukoulutukset. Viime vuonna 2009 MSL järjesti Pohjois-Karjalassa vapaan sivistystoiminnan aikuiskoulutusta 6250,5 tuntia. Näihin koulutuksiin osallistui 2146 henkilöä. Toteutusaika: Hanketiivistelmä Hankekokonaisuus on Pohjois-Karjalassa toteutettava koulutushanke, jonka puitteissa järjestöjen, maaseudun ja kylien ihmisiä koulutetaan, ohjataan ja valmennetaan sekä heille annetaan valmiuksia kehittää omaa yhdistystoimintaansa. Tavoitteena on edesauttaa maaseudun ihmisiä kantamaan vastuuta oman paikallisyhteisönsä hyvinvoinnista ja tekemään sen eteen töitä. Taustalla on ajatus kolmannen sektorin toimijoiden vastuun lisäämisestä palvelujen tuottamisessa erityisesti maaseudulla. Tavoitteena on innostaa maaseudun asukkaita ja yhdistystoimijoita nostamaan omaa toimintaansa uusille tasoille. Rekrytointikiertue toteutetaan syksyllä 2010, tilaisuuksiin osallistuu 800 maaseudun ihmistä ja kiertueen aikana tavoitetaan 150 yhdistystä. Samalla selvitetään myös kylätoimijoiden valmius lähteä mukaan kuntakohtaisiin yhteistyöelimiin. Rekrytointikiertue valmistellaan ja toteutetaan yhdessä kuntien kanssa. Hankkeen toimenpiteenä syksyisin ja keväisin käynnistetään koulutuskokonaisuudet, joiden teemat vaihtuvat. Ensimmäinen koulutusjakso aloitetaan syksyllä Aktiivinen paikallistoimija - koulutusmoduuli koostuu seuraavista aiheista: yhdistyksen vetäjä, vaikuttaminen, kehittyvä yhdistys ja verkostot sekä järjestötoiminta (2 pv). Hankkeen koulutusmoduulit toteutetaan viisi seitsemänpäiväisinä lähiopetusjaksoina, joihin liittyy etätehtäviä. Koko maakunnan alueella järjestetään vuosittain 30 koulutuskokonaisuutta siten, että tilaisuudet noudattavat pääosin kuntajakoa vuodelta Koulutukset suunnataan järjestö- ja kylätoimijoille sekä niille, jotka haluavat aloittaa yhdistystoiminnan. Koulutuksiin osallistuu vuosittain ihmistä, yhteensä 650 eri henkilöä. Koulutuksissa hyödynnetään Maaseudun Sivistysliiton tekemiä koulutusaineistoja, kuten kyläpäällikkövalmennusaineistoa: Hanke tekee yhteistyötä Pohjois-Karjalan Kylät ry:n ja maakunnan muiden piiritason järjestöjen sekä Pohjois- Karjalan järjestöasiain neuvottelukunnan JANE:n kanssa. Koulutusyhteistyötä tehdään maakunnan koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Erityisesti hanketta viedään eteenpäin yhteistyössä leader -yhdistysten kanssa, koska koulutusten tuloksia hyödynnetään paikallistoimijoiden hankkeiksi. Myös

2 2 kuntien kanssa tehdään yhteistyötä tavoitteena juurruttaa hankkeen koulutuskokonaisuuksia myös kansalaisopistojen toteutettaviksi koulutuksiksi. Vuosina hanke jatkuu maaseudun yhdistys- ja järjestötoimijoiden koulutuksena, aktiivisten järjestötoimijoiden ohjauksena, vertaistukena ja koulutusvalmennuksena. Koulutukset jatkuvat moduulikoulutuksina, joiden teemat vaihtuvat vuosittain. Teemat ovat tiedottaminen ja tiedottamisvalmiuksien antaminen, tapahtumatuottaminen ja markkinointi, yhdistyksen varainhankinta, verotus ja yhdistys työllistäjänä, sopimuksellisuus, kuntakumppanuus ja palvelujen tuottaminen, kylä- ja yhteisösuunnittelun kehittäminen (kylien maankäytön suunnittelu) sekä yhdistystoiminnan perusteet. Näiden teemojen pohjalta laaditaan tarkemmat koulutusohjelmat. Hankkeen yksi perusperiaatteista on yhdistystoimijoiden välisen vertaistuen kehittäminen läpäisyperiaatteella. Koulutukset, niiden järjestely ja hallinto edellyttävät noin kahden henkilötyövuoden resursoinnin. Hankkeen työvälineet ovat lähiopetuspäivät, joissa asiantuntijaluentoja, ryhmätöitä ja tehtäviä, osallistavat koulutukset, fasilitointi, ohjaava valmennus, vertaistuki, etätehtävät ja opintomatkat. Koulutuksissa käytetään erityisesti osallistavia työmenetelmiä, joiden käytössä Maaseudun Sivistysliitolla on vankkaa kokemusta. Hankkeessa hyödynnetään muualla Suomessa saatuja hyviä käytäntöjä ja jaetaan niitä. Hankkeen työvälineenä käytetään MSL:n verkkosivustoa, joka toimii oppimisympäristönä ja nettifoorumina, jossa käydään hankkeen sisäistä keskustelua ja johon palautetaan etätehtävät. Tarve on jämäkälle, koko maakunnan kattavalle koulutushankkeelle, joka aktivoi järjestötoimijoita kehittämään omaa toimintaansa. 2. Kohderyhmä ja toteutusalue Koulutushanke toteutetaan koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Hankkeeseen osallistuvat kylillä ja taajamissa asuvat eri yhdistysten jäsenet sekä muut maaseutualueilla asuvat ja asiasta kiinnostuneet ihmiset. Koulutukset ovat kaikille avoimia, niihin voivat osallistua myös kesäasukkaat ja maaseudun yhdistyksissä toimivat ihmiset. Hankkeesta tiedotetaan eri yhdistysten ihmisille ja Pohjois-Karjalan maaseutualueilla asuville. Päällekkäisyyksien välttämiseksi hankkeen toteuttamisessa otetaan painotuksissa huomioon maakunnan osa-alueilla toimivat kylähankkeet, kuten esim. Kyläisännöitsijä - hankkeet. 3. Hankkeen tausta ja tarve Hankkeen lähtökohtana on tehtyjen kyläsuunnitelmien pohjalta kumpuavat kylien ja muiden maaseudun ihmisten koulutus- ja kehittämistarpeet. Maaseudun Sivistysliitto on tehnyt yhdessä kyläyhdistysten ja - toimikuntien kanssa viimeisen seitsemän vuoden aikana yli sata kyläsuunnitelmaa. Näihin kyläiltoihin on osallistunut noin kolme tuhatta kyläläistä. Keskeisimpiä kehittämisehdotuksia kyläsuunnitelmissa ovat olleet aktiivisten kylätoiminnan vetäjien, kyläpäälliköiden ja kylätoiminnan vastuunkantajien saaminen mukaan kylätoimintaan, uusien ihmisten mukaan innostaminen ja yhteisöllisen toiminnan laajentaminen koskemaan koko kylää. Myös järjestötoiminnan koulutuksia on ehdotettu. Erityisesti yhdistysten varainhankintaan ja verotuskäytäntöjen hallitsemiseen on pyydetty apua. Kyläsuunnitelmien pohjalta ovat nousseet esille myös tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen kehittämisen tarve. Lähes joka kylällä on joko yksin tai yhteistyössä muiden yhdistysten ja naapurikylien kanssa järjestetty vuosittain laajalle yleisölle suunnattuja tapahtumia ja tilaisuuksia. Näiden tuottamiseen on tiedusteltu ohjausta ja koulutusta. Yhdistysten tiedottaminen aina sisäisestä tiedottamisesta lehtikirjoituksiin ja muuhun esilletuloon on usein yksi järjestötoiminnan pullonkaula. Pohjois-Karjalassa ollaan kuitenkin kylätiedottamisessa kehityksen kärjessä. Kyläradio- ja kylätelkkaritoiminnassa on mukana nelisenkymmentä pohjoiskarjalaista kylää. Tiedottamisen lisäksi maakuntamme yhdistykset kaipaavat apua omien kyliensä ja järjestöjensä markkinoinnissa. Maaseudun markkinointihankkeet ovat kohdistuneet pääasiassa matkailuyrityksiin ja tonttitarjontaan. Näissä hankkeissa on ollut mukana jonkin verran kylien väkeä. Nyt

3 3 olisi tarve kohottaa kylä- sekä järjestötoiminnan profiilia ja siihen ainoa keino on innostaa, kouluttaa ja ohjata kyliä tekemään se itse. Pohjois-Karjalan kylillä on jonkin verran sopimuksia kuntien kanssa esim. lähiliikuntapaikkojen kunnossa pitämisestä. Maakunnassa esim. muutamat 4H-yhdistykset ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset ovat sopineet toimialueensa kuntien kanssa lasten iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisestä. Kyläyhdistyksissä on jonkin verran suunnitelmia, kuinka lähdetään toteuttamaan esim. vanhuspalveluja omalla kylällä. Käynnissä olevan Vanhus-Kaste -hankkeen puitteissa mietitään myös näitä asioita, mutta siinä ei tarjota ratkaisuja kylätasolle. Kylä- ja muilla yhdistyksillä olisi suuretkin mahdollisuudet sopia tietyistä kunnan tehtävistä, jos kunnassa näin halutaan. Sopimuksellisuus ja siihen perehtyminen koulutuksen kautta edistävät maaseudun elinvoimaisuutta. Kuntien taholta esitetään usein toiveita kylien yhteistoiminnan lisäämiseksi. Ilomantsissa on toiminut kyläneuvosto ja Juuassa kylärukkanen, Joensuussa on perustettu Joensuun Kylät ry ja Liperissä kunta kokoaa aktiivisesti kyliä yhteen. Hankkeella pyritään vastamaan kuntaliitostilanteen aiheuttamiin asukasja kylätoiminnan haasteisiin, erityisesti kirkonkylien ja maaseututaajamien kehittämiseen liittyen. Kylien yhteistoiminta edistää maaseudun näkyvyyttä ja luo pohjaa kylätoiminnan laajentumiselle. 4. Tavoitteet Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä yhdistystoimijoiden osaamista ja taitoja. Hankkeen tavoitteena on koulutusten ja innostavien oppimistapahtumien kautta edistää järjestötoimijoita saavuttamaan omat järjestölliset ja kehittämistavoitteensa siten, että ne vastaavat maaseudun kehittämisohjelmissa asetettuja maakunnallisia tavoitteita. Hankkeen yhtenä tavoitteena on antaa valmiuksia järjestötoiminnassa oleville ihmisille saada yhdistysten kuntatason ja maakunnallinen yhteistyö kestävälle pohjalle. Hankkeessa järjestetään koulutustilaisuuksia käyttäen erityisesti yhteisöllisiä työmenetelmiä. Hankkeen tavoitteena on lisätä sekä yhteisöllistä että yksilöllistä osaamista Koulutukselliset tavoitteet A. Hankkeeseen osallistuneet o määrittävät yhdessä hankevetäjien kanssa oman yhdistyksensä kouluttamistarpeen o osaavat toimia omissa yhdistyksissään innostavina yhteistyöjohtajina o hallitsevat yhdistystoiminnan perusteet ja osaavat hyödyntää yhdistysten vaikutusmahdollisuudet omalla paikkakunnallaan o osaavat järjestää yhdistysten yhteistoimintaa ja organisoida kuntatasolla eri järjestöjen yhteistoimintaa o hallitsevat yhdistyksen taloudenpidon ja osaavat kehittää omaa talouttaan o osaavat toimia yhdistyksissä ja harjoittaa yhteisöllistä aktivointia o osaavat rekrytoida ja sitouttaa uusia yhdistystoimijoita sekä motivoida jo yhdistystoiminnassa mukana olevia o hallitsevat yhdistyksen tiedottamisen o osaavat järjestää tapahtumia ja tilaisuuksia B. Hankkeessa mukana olevilla yhdistyksillä o on innostunut, innostava ja toimiva hallitus sekä aktiiviset vetäjät o on valmius olla mukana kylien ja järjestöjen maakunnallisissa yhteistoiminnoissa o on toimiva talous ja taloushallinto o on sopimuksia omien kotikuntiensa kanssa 4.2. Määrälliset tavoitteet A. Hankkeen rekrytointivaiheen tilaisuuksiin osallistuu 800 maaseudun ihmistä ja sen aikana tavoitetaan 150 yhdistystä. Tarkoitus on koota eri koulutusryhmää lukukausittain. B. Hankkeen koulutuksiin osallistuu 650 eri henkilöä. Osallistujien opiskelupäiviä hankeaikana kertyy Hankkeessa järjestetään yksipäiväisiä (4 7 tuntia, myös iltatilaisuuksia) lähiopetustilaisuuksia. Koulutuspäiviä alueellista ryhmää kohti on tarkoitus pitää viisi seitsemän. Ryhmien osallistujat voivat vaihdella suurestikin eri koulutusmoduuleissa.

4 4 C. Koulutukset kootaan moduuleiksi ja niihin voi osallistua myös erikseen. Hankkeessa mukana olevat kylä-/asukasyhdistykset järjestävät itse tutustumisretkiä lähiyhdistyksiin. Hankkeen toimesta järjestetään vuosittain 6 8 opintomatkaa Hankkeen kokemusten hyödyntäminen Hankkeen koulutuksen järjestäminen ja koulutukset antavat kokemusta kehittää järjestötoimintaa ja sen koulutusta, joka vastaa kylä- ja asukasyhdistyksissä toimivien henkilöiden koulutus- ja kehittämistarpeisiin. Hankkeen kokemuksia hyödynnetään muualla Suomessa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Pohjois-Savossa keväällä 2010 käynnistyvän Maaseudun Sivistysliiton Osaavat paikallistekijät -hankkeen ja Keski-Suomen Kylät ry:n Osaava paikallistekijä -hankkeen kanssa. Maaseudun Sivistysliitto on aloittamassa samantyyppistä hanketta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Yhteistyötä tehdään myös Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa. 5. Toimenpiteet Hanke aloitetaan rekrytointikiertueella, joka toteutetaan syksyllä 2010, tilaisuuksiin osallistuu 1200 maaseudun ihmistä ja sen aikana tavoitetaan 200 yhdistystä. Samalla selvitetään myös kylätoimijoiden valmiutta lähteä mukaan kuntakohtaisiin yhteistyöelimiin. Rekrytointikiertue valmistellaan ja toteutetaan yhdessä kuntien kanssa. Ennen rekrytointivaihetta valmistellaan koulutusohjelmat tarkemmin ja niitä täsmennetään rekrytointikiertueen aikana. Hankkeen toimenpiteenä syksyisin ja keväisin käynnistetään koulutuskokonaisuudet, joiden teemat vaihtuvat. Ensimmäinen koulutusjakso aloitetaan syksyllä Aktiivinen paikallistoimijakoulutusmoduuli koostuu seuraavista aiheista: yhdistyksen vetäjä, vaikuttaminen, kehittyvä yhdistys ja verkostot sekä järjestötoiminta (2 pv). Hankkeen koulutusmoduulit toteutetaan viisi seitsemänpäiväisinä lähiopetusjaksoina, joihin liittyy etätehtäviä. Koko maakunnan alueella järjestetään vuosittain 30 koulutuskokonaisuutta siten, että tilaisuudet noudattavat pääosin kuntajakoa vuodelta Koulutukset suunnataan järjestö- ja kylätoimijoille sekä myös niille, jotka haluavat aloittaa yhdistystoiminnan. Koulutuksiin osallistuu vuosittain ihmistä, yhteensä 650 eri henkilöä. Hankkeessa opiskellaan myös internetin avulla. Jokainen yhdistys/osallistuja voi käyttää Maaseudun Sivistysliiton www-sivuja esim. omien sivujensa laatimiseen. Hankkeessa opiskellaan myös muita netin käyttömuotoja, kuten blokkaaminen tiedottamisessa ja second life -kokousten pidossa. Koulutuskokonaisuudet ovat pääasiassa seuraavanlaisia: - aloitusjakso: innostaminen, tavoitteet ja aiheeseen perehtyminen iltakoulutus 4t - perehtymisjaksot: aiheeseen syventymien, asiantuntija-alustukset iltakoulutus 4t - perehtymisjaksot: aiheeseen syventymien, asiantuntija-alustukset iltakoulutus 4t - etätehtävät ja verkko-oppiminen 6t - perehtymisjaksot: osallistavat yhteisömenetelmät ilta- tai päiväkoulutukset 4 8t - opintoretki/koulutuspäivä/produktio päiväkoulutus 6 8t 5.1. Hankkeen syksyn 2010 ja kevään 2011 aikataulu Koulutusmoduulit Osallistuja- /järjestörekrytointi Elojoulukuu 2010, koko maakunta Aiheet/tavoitteet - esite/kutsukirje kyläyhdistyksen kaikkiin talouksiin - posti ja sähköposti, lehti-ilmoitukset kyläiltaa, jotka koskettavat 150 kylää ja 50 muuta yhdistystä - kunkin kylän kehittämis-/koulutustavoitteet - osallistujat aktivoituvat kehittämään omaa kyläänsä ja omaa järjestötoimintaansa - kuntatason yhteistyön kehittäminen

5 Yhdistyksen vetäjä Koulutukset käyntiin marraskuussa 2010, ryhmää. Koulutuksiin voi osallistua henkilönä tai yhdistyksen edustajana. Sama henkilö voi osallistua kaikkiin koulutuksiin. Vaikuttaminen Koulutus jatkuu marras joulukuussa Kehittyvä yhdistys/kylä ja verkostot Koulutukset tammikuussa 2011 Yhdistystoiminnan perusteet Nämä yhdistystoiminnan osiot voidaan pitää viikonloppukoulutuksina helmikuussa Yhdistyksen vetäjä/puheenjohtaja - millainen olen puheenjohtajana/kyläpäällikkönä? - johtajuus - vetäjän/puheenjohtajan tehtävät - yhteisöllisyys ja innostaminen - tunnistavat omat tapansa johtaa ja osallistua yhteisöissä - osaavat toimia ryhmässä innostajina Oman yhdistyksen johtamisen perusperiaatteet - vaikuttaminen - kansalaistoiminta järjestön näkökulmasta - yhteistyö oman kunnan kanssa - maaseutupolitiikan yleiset tavoitteet - hallitsevat järjestöjen/kylien omatoimisen edunvalvonnan - tuntevat kunnallisen päätöksentekoprosessin - osaavat sopia oman kotikuntansa eri hallintokuntien kanssa mahdollisten palvelujen järjestämisestä/rahoitusjärjestelyistä - oman kylän/asukasyhdistyksen pienimuotoisen tapahtuman/retken/ talkootilaisuuden tms. järjestäminen ja siitä tiedottaminen; kokemukset kerrotaan seuraavassa lähiopetustilaisuudessa syksyllä. Yhdistyksen kehittämistarpeet Verkostot kylässä ja kylän verkostot - tunnistavat omat taitonsa toimia yhteisössä ja kutoa verkostoja - yhdistysten yhteiset kuntakohtaiset työkalut /kyläparlamentit ja kylärukkaset joka kuntaan - osaavat käyttää erilaisia menetelmiä kylän/asukasyhdistyksen tilanteen kartoittamiseen ja toiminnan suunnitteluun - osaavat sitouttaa ihmisiä mukaan järjestötoimintaan - osallistuminen maakuntatason toimintaan - oman kylän/asukasyhdistyksen seuraavan vuoden toiminnan suunnittelu yhdessä kylän muiden toimijoiden (yrittäjien) kanssa, pidemmän kehittämissuunnitelman ideointi; kokemukset kerrotaan ja suunnitelmat esitellään seuraavassa lähiopetustilaisuudessa Yhdistystoiminnan perusteet - yhdistyksen vastuuhenkilöiden tehtävät - yhdistyksen toiminta- ja taloussuunnittelu - toiminnan arviointi - kokoustekniikka - osaavat vastata omasta tehtävästään yhdistyksessä - osaavat laatia yhdistyksensä toiminta- ja taloussuunnitelman 5

6 Yhdistystoiminnan perusteet Ja koulutuksia voidaan jatkaa tarpeen mukaan vuoden 2011 maaliskuussa. 6 - oman kylän/asukasyhdistyksen seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma Seuraavassa tilaisuudessa esitetään alustavat suunnitelmat ja yhdessä arvioidaan niitä; annetaan rakentavaa palautetta. Yhdistystoiminnan perusteet - yhdistyksen toiminta- ja talouskertomus - sisäinen tiedottaminen ja jäsenhankinta - osaavat tehdä yhdessä kylä-/asukasyhdistyksen muiden toimijoiden kanssa yhdistyksen toiminta- ja talouskertomuksen, hallitsevat yhdistyksen sisäisen tiedottamisen - oman kylä-/asukasyhdistyksen kokous, josta kokemukset kerrotaan seuraavassa lähiopetustilaisuudessa Hankkeen aikataulu syksy 2011 syksy Tiedottaminen, markkinointi ja tapahtumatuottaminen Tiedottamisen ja tapahtumatuottamisen edistämiseksi aktivoidaan eri järjestötoimijoita. kevät Yhdistyksen rahat ja miten sitä saadaan lisää Aina on puute rahasta. Mutta maailmalla sitä on. Nyt mietitään, miten se kiertäisi järjestöjen, kylien ja maaseudun kautta Yhdistyksen sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen, tiedottamisen välineet, tiedotteet, kyläkirjeet, jäsenkirjeet, ilmoitukset, ennakkojutut, esitteet, julisteet, posterit, banderollit, roll-upit, omat sivut, blogit, kylä/yhdistys verkossa, kyläradio, kylätelkkari, sähköinen esittelymateriaali, tiedotussuunnitelman laatiminen, lehtikirjoittaminen, osallistuva kirjoittaminen, tapahtumatiedottaminen, mielikuvan luominen, toiminnan esittely Tapahtuman suunnittelu, ideointi, asiakas- tai asialähtöisyys, tapahtuman ennakkoarviointi ja tavoitteiden asettelu, yhteistyötahot, tapahtuman kulut ja rahoitus, tapahtuman markkinointi, käytännön järjestelyt, organisointitaidot, talkoo-osaaminen, tapahtuman toteutuksen arviointi ja jatkoideointi Kylätalous ja yhdistysverotus, varainhankinnan kiemurat ja ilot, eri varainhankinnan perinteiset muodot arpajaisista tapahtumiin ja keräyksistä myyjäisiin, avustukset, yhteistyösopimukset, talkooavustukset, hankerahoitus sekä eri rahoitusorganisaatioiden avustukset syksy Yhdistys työllistäjänä Perehdytään yhdistyksen mahdollisuuksiin toimia työllistäjinä syksy Palvelujen tuottaminen ja sopimuksellisuus Maaseututoimijat vastaavat tulevaisuudessa itse monien Yhdistyksen mahdollisuudet työllistää, yhdistys verottajan eri rekistereissä, yhdistyksen omat työt, mitä säännöt antavat tehdä, yhdistyksen uudet aluevaltaukset, kylän omat työt, yhdistyksen työnantajavelvollisuudet, vastuut ja työnantajana toimiminen, palkanlaskenta ja palkan sivukulut, työllistäminen lain ja työehtosopimusten perusteella, miten sovelletaan eri työehtosopimuksia, työntekijän velvollisuudet, työajan määräytyminen, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä osuuskuntatoiminta ja yhteisölliset työt Palvelutuottamisen perusasetelma, tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen, osaamisvaatimukset, palvelumallikokeilut, vertaistuki palvelutuottamisessa, kumppanuustoiminta, sopimuksellisuuden uudet tuulet, kuntien valmiudet jakaa osavastuita kolmannelle sektorille,

7 palvelujen tuottamisesta. Tässä osiossa mietitään, miten siihen päästään. kevät 2012 ympäristönhoitotyöt, liikuntapaikkojen hoito, vanhustyö, lasten iltapäivätoiminta, tieisännöinti, turvapalvelu sekä kyläavustajat 7 5. Kyläsuunnittelu/ yhdistystoiminnan suunnittelu Suunnittelun tavoitteena on aktivoida yhdistysten ja kylien väki ottamaan vastuu oman paikallisyhteisönsä kehittämisestä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. syksy Paikalliskehittäjät ja kyläpäälliköt Yhdistysten vetäjille ja kyläpäälliköille suunnattu kokonaisuus kevät Yhdistystoiminnan perusteet Yhdistystoiminnan perusteet voidaan toteuttaa myös osallistuvan tekemisen periaatteella. kevät 2013 Perinteinen kyläsuunnittelu: Viidestä seitsemään kyläiltaa, joissa yhdessä asetetaan tavoite ja unelma omasta kylästä, kartoitetaan osaamiset ja taidot, synkistellään ongelmat ja kehittämisen esteet, irrotellaan ideoita kylän kehittämiseksi sekä määritellään toivesuunnitelmien ja toimenpideohjelmien kautta ne toimenpiteet, mitä tullaan tekemään. Arvioidaan omat mahdollisuudet ja kyvyt sekä ulkopuolisten apu. Aikataulutetaan tulevat toimenpiteet ja määritetään niiden toteuttajat. Kesto viidestä seitsemään iltaan Tulevaisuuskartta ja kyläkahvilat: Asetetaan pitkän aikavälin tavoitteet eli kyläunelmat. Määritetään oman kylän asema yleisessä kehityksessä, kirjataan oman kylän vahvuudet ja heikkoudet sekä lähitulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet. Valitaan kylätoiminnalle muutama polku kohti omaa kyläunelmaa. Työstetään näiden pohjalta toimenpideohjelmat, kärkihankkeet, joihin ollaan valmiit sitoutumaan. Työstetään näiden lisäksi pari vaihtoehtoista toimintalinjaa. Kirjataan toimenpiteet tulevaisuuskartan kyläpoluiksi kohti kyläunelmaa. Kesto kahdesta neljään iltaan Kyläkyselyt: Kyläkyselyn pohjalta laaditaan kehittämisehdotukset yhdessä kyläyhdistyksen hallituksen tai kehittämisryhmän kanssa. Kyläkokouksessa päätetään toimenpide-ehdotusten pohjalta kahdesta neljään kärkihanketta. Sovitaan näiden toteuttamisesta. Kesto kaksi iltaa Muut menetelmät yhteisöosaaminen ja millainen yhteisöosaaja olen, innostumis- ja kannustusvalmennus, yhteishengen luominen, ongelmien käsittely vapaaehtoistyössä, yhteisöllisten menetelmien harjoittelua, yhteisöteatteri työvälineenä, voimapuheet, sitoutuneet toimijat, yhteisö ja tarinat, paikalliskehittämisen merkitys, järjestökankeus, oman osaamisen analyysi, aito yhteisö, aidon yhteisön tunnusmerkit, jaettu johtajuus, kylätoiminnan erityispiirteet sekä osallistuva toimija. yhdistymisvapaus, yhdistystoimintaa ohjaava lainsäädäntö, jäsenyys, jäsenhankinta ja jäsenrekisteri, kokousosaaminen ja kokoustekniikka, yhdistyksen toimihenkilöt, vastuuhenkilöiden tehtävät, yhdistyksen hallitus, oikeustoimikelpoisen toimijan vastuut, sääntöjen merkitys yhdistystoiminnassa, toiminnan ja talouden suunnittelu, toimintakertomus ja tilinpäätös, eri yhdistystyypit, yhdistyksen perustaminen sekä yhdistystoiminnan laajat mahdollisuudet 6. Tulokset ja vaikutukset Hankkeen koulutusten tuloksena 850 ihmistä saavuttavat taidon ja saavat todistuksen. Koulutuksiin osallistuu 650 ihmistä. Oppilaspäiviä hankkeen toimenpiteistä kertyy 7500, joissa ovat mukana myös etäopiskelupäivät.

8 8 Hankkeen tuloksena järjestö- ja yhdistystoiminnan osaaminen lisääntyy. Jo järjestöissä mukana olevat saavat uutta intoa ja pystyvät motivoimaan muitakin mukana olevia toimimaan aktiivisesti yhdistyksissä. Hankkeen toimenpiteiden tuloksina yhdistystoimintaan saadaan 150 uutta ja koulutettua järjestötoimijaa. Koulutuksen tuloksina yhdistysten yhteistoiminta paranee. Sen vaikutuksesta maakunnan kuntiin perustetaan kymmenen uutta järjestöjen yhteistyöelintä. Hankkeen tulosten vaikutuksena yhdistystoiminta vilkastuu ja saavuttaa uusia tasoja. Yhdistysten taloudellinen toiminta saa uusia muotoja. Yhdistykset järjestävät uusia tapahtumia ja ottavat vastuuta oman alueensa kehittämisestä. Hankkeessa koulutettujen ihmisten osaamisen ansiosta yhdistykset solmivat toiminta-alueensa kuntien kanssa sopimuksia, joiden puitteissa nämä yhdistykset toteuttavat palvelutehtäviä omalla alueellaan. 7. Yhteydet muihin hankkeisiin Yhteistyötä tehdään soveltuvin osin maakunnan muiden järjestötoimintaan suunnattujen hankkeiden kanssa. Hankkeessa hyödynnetään myös Keski-Suomen Kylät ry:n Osaava paikallistekijä -hankkeen tuloksia. Hanke tekee yhteistyötä Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Savossa toimivan Osaavat paikallistekijät -hankkeen kanssa. 8. Yhteistyökumppanit Hanke tekee yhteistyötä Pohjois-Karjalan Kylät ry:n ja maakunnan muiden piiritason järjestöjen sekä Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunnan JANE:n kanssa. Koulutusyhteistyötä tehdään maakunnan koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Erityisesti hanketta viedään eteenpäin yhteistyössä leader-yhdistysten kanssa, koska hankkeessa koulutusten tuloksia hyödynnetään paikallistoimijoiden hankkeiksi. Myös kuntien kanssa tehdään yhteistyötä tavoitteena juurruttaa hankkeen koulutuskokonaisuuksia myös kansalaisopistojen toteutettaviksi koulutuksiksi. 9. Hankkeen resurssit Hankkeen toteuttamisesta vastaa MSL:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry, Yhdistys palkkaa hankekoordinaattorin, joka vastaa koulutusjärjestelyistä, rekrytoinneista, osittain myös koulutuksista sekä hankkeen tiedottamisesta. Sijoituspaikka hankekoordinaattorilla on joko Joensuu tai Nurmes. Hanke on yhteishanke, jossa mukana ovat hakijan lisäksi Maaseudun Sivistysliitto ry ja MSL:n Joensuun kulttuuriyhdistys ry. MSL:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry on sopinut tuensiirrosta, jonka mukaan tässä hankkeessa käytetään kouluttajana, koulutusjärjestäjänä ja hankkeen johtajana Maaseudun Sivistysliiton Itä-Suomen aluekeskuksen koulutussuunnittelijaa, kirjanpitäjänä ja taloudenhoitajana MSL:n Itä-Suomen aluekeskuksen taloussihteeriä ja toimistotyöntekijänä MSL:n Itä-Suomen aluekeskuksen toimistosihteeriä. Tukea siirretään sopimuksen mukaan palkkakuluina yhteensä euroa. MSL:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö on sopinut myös MSL:n Joensuun kulttuuriyhdistyksen kanssa tuensiirrosta. MSL:n Joensuun kulttuuriyhdistyksen kyläkehittäjät toimivat hankkeessa kouluttajina ja koulutuksen järjestäjinä. Tukea siirretään MSL:n Joensuun kulttuuriyhdistykselle palkkakuluina yhteensä Hankkeen koulutuksissa käytetään Maaseudun Sivistysliiton valtakunnallista koulutusosaamista ja jonkin verran myös muiden valtakunnallisten koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä asiantuntijatahojen kouluttajia. Hankkeessa käytetään myös maakunta- ja paikallistason kouluttajia ja kunnallista asiantuntemusta. Ostopalveluna toteutettavat koulutukset hankitaan selvittämällä hintatiedot aina yksittäisten koulutusmoduulien osien/koulutuspäivien osalta. Näiden ostopalvelujen arvioidaan olevan aina alle 500 euroa/hankinta. Koulutusmoduulien laajempien osatoteuttajien osalta pyydetään kirjalliset tarjoukset (hinnan ollessa yli 3000). Näitä ovat esimerkiksi yhdistysveroasiat. Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Karjalan Aluejärjestöllä on pääosin käytössään koulutusten järjestämiseen vaadittava tekniikka, tosin joitakin tietokoneohjelmia, yksi kannettava tietokone, matkapuhelin liittymineen ja dataprojektori pitää hankkia.

9 10. Ohjausryhmä Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmään kutsutaan seuraavat tahot: 9 Maija Kakriainen Lea Konnu Terho Sirviö Paula Yliselä edustaja täydennetään Lea Lihavainen Tuomo Eronen Pertti Iivanainen Liisa Laasonen Jani Karjalainen Hannele Kärkkäinen Timo Reko MSL:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö, puheenjohtaja MSL:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö, rahastonhoitaja/kirjanpitäjä Pohjois-Karjalan ELY-keskus Maaseudun Sivistysliitto Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta JANE OK-opintokeskus Pohjois-karjalan Kylät ry Liperin kunta Tohmajärvi /Keski-Karjalan kuntien edustaja PIKES:in edustaja Leader-yhdistysten edustaja Maaseudun Sivistysliitto

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala - millainen on hyvä kyläsuunnitelma? - onko tarpeen määritellä hyvän suunnittelun laatukriteereitä? - mitkä ovat keskeiset elementit kyläsuunnittelusta? Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala Millainen

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Infotilaisuus Keski-Karjalan kylätoimijoille Kitee 24.4.2014 Tuomo Eronen Rautjärvi 30.7.2010 Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014 Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä,

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3.

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3. JYTT ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 JYTT ry toimii jäsentensä ammatillisten, taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja oikeudellisten etujen puolesta. Osaston toiminnan tavoitteena on inhimillinen

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenyys. www.pohjois-savonkylat.fi

Yhdistyksen jäsenyys. www.pohjois-savonkylat.fi Jäsenyys ja jäsenet Yhdistyksen jäsenyys Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö (katsokaa säännöt) Yhdistyksen jäsenistä on pidettävä luetteloa, johon merkitään kunkin jäsenen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 MIKKELIN JUDO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Toimintasuunnitelma 2009 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. JÄRJESTÖTOIMINTA... 3 1.1 Hallinto... 3 1.1.1 Edustajat... 3 1.1.2 Aluetoiminta... 3 1.1.3 Huomionosoitukset...

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen 1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti Kalake r.y / Seikkailukasvatuspäivät Mikkeli www.pkky.fi/pko p Suvi Mutanen Kati Lappalainen 2 Seikkailukasvatus työhyvinvointia tukemassa? Työpajan ohjelma

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY 26.5.2009 Hyvä kylätoiminta-aktiivi! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminta-alueella sijaitsevista kylistä ja niillä toimivista yhdistyksistä.

Lisätiedot

Yrittäjästä johtajaksi

Yrittäjästä johtajaksi Yrittäjästä johtajaksi Valmennusohjelma yrittäjille, jotka haluavat kehittää omia johtamisen valmiuksia uusien oppien ja ideoiden avulla. Kun yrittäjä mietti omaa ja yrityksensä tulevaisuutta, joudutaan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

OPINTORYHMÄN TOIMINTAOHJEET

OPINTORYHMÄN TOIMINTAOHJEET OPINTORYHMÄ -OPAS OPINTORYHMÄN TOIMINTAOHJEET Maaseudun Sivistysliiton opintokeskus saa valtionavustusta aikuisten opintoryhmä-opiskelua varten. Tätä tukea MSL-opintokeskus jakaa edelleen jäsenjärjestöjensä

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Itä-Suomen Ammattitaito ry.

Itä-Suomen Ammattitaito ry. Itä-Suomen Ammattitaito ry. yhdistys perustettu vuonna 2003 toimialue: Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun maakunnat jäseninä toimialueen merkittävimmät ammatillisen koulutuksen järjestäjät

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

The Covenant capacity -hanke

The Covenant capacity -hanke The Covenant capacity -hanke Paikallishallinnon osaamisen kehittäminen ilmasto- ja energia-asioissa suunnittelusta toteutukseen ja seurantaan Laura Heikkilä koulutuskoordinaattori, FCG Koulutus ja konsultointi

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Yhteiseksi ja alueen hyväksi

Yhteiseksi ja alueen hyväksi OSALLISTUVA KYLÄ Yhteiseksi ja alueen hyväksi Eija Koski 20.11.2009 Vaasan yliopisto Kuusa YHTEISÖ PAIKKA - Maantieteellisesti rajattu alue PROSESSI - Yhteenkuuluvuus rajaavana tekijänä (esim. työpaikka,

Lisätiedot

1. Tehdään toisin ja keskitytään olennaiseen yhdistystoiminnassa

1. Tehdään toisin ja keskitytään olennaiseen yhdistystoiminnassa ILO ELÄÄ JÄRJESTÖISSÄ Pohjois-Karjalan Järjestöpäivät Ilomantsi 16.-17.11. 2012 Lea Lihavainen OK-opintokeskus TYÖPAJA `KUINKA KEVENNÄMME YHDISTYKSEN HALLINTOA` 1. Tehdään toisin ja keskitytään olennaiseen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot