Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 9/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 9/2013"

Transkriptio

1

2 2 Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 9/2013 Tekijät Lauri Kontkanen liikuntatieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopisto Simo Luukkainen liikuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopisto Lasse Tirri liikuntatieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopisto Kuvat Lauri Kontkanen Ohjausryhmä Veijo Sallinen vapaa-aikapäällikkö Kontiolahden vapaa-aikatoimi Hannu Itkonen professori Jyväskylän yliopisto

3 3 SISÄLLYS 1 Johdanto 4 2 Liikuntapaikkasuunnittelun tavoitteita 5 3 Kontiolahden liikunta ja urheilu Hajakeskitetty ja hajautettu liikuntasuunnittelu Liikunnan harrastaminen Kontiolahdella Yhteistyö eri tahojen kanssa Liikuntapaikkojen käyttökustannukset 14 4 Liikuntapaikkarakentamisen suuntaviivat Hankekategoriat Liikuntapaikkasuunnittelun suuntaviivat 16 1 Johdanto Kontiolahti on noin asukkaan kasvava kunta Pohjois-Karjalassa, Joensuun naapurissa. Kunnan ikärakenne on maakunnan nuorimpia ja väkiluvun kasvu on ollut viime vuosina tasaista. Kontiolahti tunnetaan kuntana, jossa liikunta ja urheilu ovat perinteisesti olleet tärkeässä asemassa. Kunnassa on pyritty luomaan hyvät liikunnan edellytykset niin harrastajille kuin maailman huipulle

4 4 tähtääville urheilijoille. Kansainvälisistä huippu-urheilijoista menestynein on viime vuosina ollut Kontiolahden Urheilijoita edustava, vuoden 2011 ampumahiihdon maailmanmestari, Kaisa Mäkäräinen. Tämä liikuntapaikkasuunnitelma suuntaa Kontiolahden liikuntaolosuhteiden ja -palvelujen kehittämistä vuosille Suunnitelma nojaa Kontiolahden liikuntastrategiaan sekä kuntastrategiaan Liikuntastrategian tavoitteena on toimia liikuntasuunnittelun apuvälineenä kontiolahtelaisten liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Liikuntapalvelujen tarkoituksena on luoda kuntalaisille edellytyksiä monipuoliseen liikunnan ja urheilun harrastamiseen. Näin mahdollistetaan hyvinvointipolitiikan mukaisesti liikunnan välinearvo hyvinvoinnin edistämisessä elämän eri vaiheissa. Tavoitteena on siis niin liikunnan kuin uusien liikkujienkin määrän lisääminen. Liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkojen laadukkaalla sekä riittävällä tarjonnalla madalletaan kynnystä liikunnan harrastamiseen ja sitä kautta terveellisten elämäntapojen omaksumiseen. Liikunnan vaikutuksista terveyteen tuotetaan jatkuvasti uutta tietoa ja erilaisia suosituksia laaditaan. Lisäksi väestön tietoisuus liikunnan merkittävyydestä on lisääntynyt ja liikuntaharrastus on kasvussa. On kuitenkin huomattava, että samalla väestön liikkumisen kokonaismäärä on laskenut, koska arkiliikunnan määrä on vähentynyt enemmän kuin liikunnan harrastaminen on lisääntynyt. Samalla liikkumisen suhteen on tapahtunut polarisaatiota, jossa liikunnallisten ääripäiden eli aktiiviharrastajien ja riittämättömästi liikkuvien määrät ovat kasvaneet. Täten liikunnan tehtäväksi ei voida asettaa vain aktiiviharrastajien liikkumisen tukemista, vaan on myös pyrittävä aktivoimaan riittämättömästi liikkuvia kohti liikunnallisempaa elämätapaa. (Opetusministeriö 2008a, 62.) Liikunnallisen aktiivisuuden yksilöllisten erojen kasvu onkin huolestuttava ilmiö, johon on pyrittävä suunnittelulla vaikuttamaan. Kuntalaisten liikunnallisella aktiivisuudella on moninaisia positiivisia vaikutuksia, jotka ulottuvat esimerkiksi yksilön kokeman terveyden, hyvinvoinnin, ilon ja virkistyksen sekä yhteisöllisyyden lisäksi välillisesti myös ympäröivään yhteiskuntaan ja talouteen. Kontiolahden nuorekas kuntaprofiili tarjoaa otolliset lähtökohdat liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiselle. Liikuntapaikkasuunnitelman pohjaksi kerättiin tietoja kuntalaisille suunnatun nettipohjaisen liikuntapaikkakyselyn avulla helmi- ja maaliskuussa Kyselyyn vastasi yhteensä 446 kuntalaista. Heistä 199 oli yläkoulun 7.luokkalaisia, 32 lukion 2.luokkalaisia ja 215 vastaajaa kuului vuotiaiden ryhmään. Kyselyn avulla selvitettiin muun muassa, mitä uusia liikuntapaikkoja ja liikuntalajien toimintaa Kontiolahdelle toivotaan eniten. Tehtyä kyselyä on hyödynnetty tämän liikuntapaikkasuunnitelman laadinnassa, ja suunnitelmaan on tiivistetty kyselyn tärkeimpiä tuloksia.

5 Lisäksi erilliseen liitteeseen on kerätty kaikki kyselyn tulokset. Tässä liikuntapaikkasuunnitelmassa annetaan myös suuntaviivat Kontiolahden liikuntapaikkarakentamiselle vuoteen 2020 saakka. 5 2 Liikuntapaikkasuunnittelun tavoitteita Liikuntalain (1998/1054) mukaan valtion ja kuntien tehtävänä on luoda liikunnalle yleiset edellytykset. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lailla pyritään lisäksi liikunnan kautta edistämään tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemaan kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Liikuntapolitiikan kuntatason tavoitteena on tukea liikunnallista elämäntapaa edistävän ympäristön luomista. Käytännössä elinympäristön fyysinen rakenne määrittää huomattavilta osin sen, kuinka saavutettavissa erilaiset palvelut ovat esimerkiksi kevyen liikenteen väylien osalta ja ovatko palvelut kaikkien väestöryhmien ulottuvilla. Varsinkin vähän liikkuville välittömän elinympäristön olosuhteet ovat liikunnan määrää säätelevä tekijä. Erityisesti matalan kynnyksen liikkumisympäristöt soveltuvat lähes kaikille, eivätkä lähiliikuntapaikat sitouta käyttäjiä esimerkiksi käyttömaksuilla. (Opetusministeriö 2008a, 15.) Näin jokaiselle kuntalaiselle tarjotaan mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan.

6 6 Kuntalaisten liikunnallisen tasa-arvon kannalta suunnittelussa oleellista on liikuntapaikkojen ja -palveluiden sijoittaminen niin, että kuntalaisille tarjotaan mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. Saavutettavuudella tarkoitetaan tältä osin sitä, kuinka helposti käyttäjien saavutettavissa liikuntapaikka sijaitsee fyysisesti, vastaako se toiminnallisilta ominaisuuksiltaan tarkoitustaan ja soveltuuko se laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin (Opetusministeriö 2008b, 24). Lähtökohtaisesti liikunnan lähipalveluita tulisi tarjota siellä, missä ihmiset asuvat. Päähuomio suunnittelussa tulisi pitää liikunnan lähipalveluissa. Tarjoamalla hyvät mahdollisuudet arkiliikuntaan kunta kannustaa asukkaita kohti terveellisiä elämäntapoja. Liikuntapaikkojen saavutettavuudesta puhuttaessa on lisäksi huomattava, että liikuntaa ei tule käsittää vain varsinaisilla liikuntapaikoilla tapahtuvaksi toiminnaksi, vaan esimerkiksi myös kevyen liikenteen väylillä tapahtuva kulkeminen tulee huomioida. Keskitetyllä liikuntapaikkarakentamisella tarkoitetaan ratkaisua, jossa suurin osa liikuntapaikoista keskitetään yhdelle alueelle. Maantieteellisesti laajassa kunnassa muodostuisi tällä tavoin helposti eriarvoisuutta liikuntapaikkojen saavutettavuuden osalta. Taloudellisesti tällainen ratkaisu olisi usein kaikkein tehokkain. Hajakeskitysmallissa palveluita keskitetään hajautetusti kunnan alueella myös pienempien asuinalueiden saavutettavaksi eikä niitä keskitetä vain yhteen keskukseen. Tässä mallissa liikuntapalvelut sijoitetaan niin, että yhdellä alueella on mahdollista harrastaa useampaa lajia. Keskitetyn mallin tavoin hajakeskitetyssä liikuntapaikkarakentamisessa on mahdollista saada myös hallinnollis-taloudellisia yhteisetuja henkilöstö- ja käyttökustannuksissa. Hajasijoitetussa ratkaisussa liikuntapaikat sijoitetaan mahdollisimman kattavasti kunnan alueelle. Liikuntapaikat eivät ole rakennettu ryppäittäin, vaan ne on rakennettu niin, että toisaalla on yksi liikuntapaikka ja toisaalla toinen. Liikuntapaikkojen elinkaari merkitsee niiden monikäyttöisyyttä ja muunneltavuutta käyttäjien tarpeiden muuttuessa sekä rakentamistaloudellisia tekijöitä. Rakentamistalouden osalta on huomioitava rakennuskustannusten lisäksi myös koko liikuntapaikan elinkaaren mittaiset kustannuserät. Lisäksi käyttömenojen yleinen kasvu uusien liikuntapaikkojen myötä on huomioitava kunnan kulubudjetteja laadittaessa.

7 7 Kunnan liikuntatoimi toimii liikuntasuunnittelussa suunnittelutiedon kokoajana ja järjestäjänä. Tällä tarkoitetaan sitä, että parhaimmillaan kunnallisessa liikuntasuunnittelussa yhdistyvät sekä kunnan suunnitteluresurssit että esimerkiksi kylätoimikuntien tiedot asukkaiden kokemuksista ja elämyksistä. (Suomi 1989a, 130.) Loppukäyttäjien liikuntatottumuksiin ja -tarpeisiin reagoiminen mahdollistaa tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden kautta hyvän liikuntapaikkojen käytettävyyden ja käyttöasteen. Samalla huomioon tulee otettua paikalliset ominaispiirteet, joiden huomioiminen on toimivan ja tehokkaan kokonaisuuden kannalta hyvin tärkeää. Kansalaisten osallistuminen on yksi kansalaistoiminnan ja julkisen hallinnon yhteistoiminnan muoto. Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut kaupungistuminen ja maaseudun rakennemuutos ovat synnyttäneet lähiöitä ja autioituvia kyliä. Kylä- ja kaupunginosatoiminnoilla eristäytymistä ja vieraantumista on pyritty ehkäisemään. (Salmikangas 2004, ) Osallistuvalla suunnittelulla tavoitellaan kansalaisten mukanaolon korostamista niin, että suunniteltavan kohteen osallisten tasavertainen osallistuminen suunnitteluprosessiin varmistetaan (Suomi 1989b, 43). 3 Kontiolahden liikunta ja urheilu Kunnan erityispiirteet tulee ottaa huomioon tehtäessä liikuntasuunnitelmia. Paikallistasolla liikuntasuunnitteluun vaikuttavat kuntalaisten liikuntakäyttäytyminen ja -mieltymykset sekä liikuntapoliittiset tavoitteet (Suomi 2009). Kuntalaisten liikuntakäyttäytymiseen Kontiolahdella vaikuttavat kunnan lajikulttuuriset perinteet, maantieteelliset etäisyydet ja se, että kunta on taajamia lukuun ottamatta varsin haja-asuttua aluetta. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, millaisia

8 8 liikuntamuotoja kuntalaiset haluavat käyttää ja siihen, millaisia liikuntapaikkoja Kontiolahdella käytetään. Kontiolahden kunta on esittänyt kunnan arvot, toiminta-ajatuksen ja strategiset päämäärät kuntastrategiassa Kunnan arvot ovat vastuullisuus, luottamus, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja yhteistyöhakuisuus. Liikuntapaikkojen osalta vastuullisuus tarkoittaa erityisesti sitä, että liikuntapaikat ovat turvallisia ja välineet liikuntapaikoilla ovat kunnossa. Tällöin vaaditaan, että liikuntapaikkapalveluiden laatu tulee varmistaa ja liikuntapaikkoja tulee kehittää. Kuntalaisilla on oltava luottamus sekä liikuntapaikkojen turvallisuudesta että laadusta. (Kontiolahden liikuntastrategia ) Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että liikuntapaikkapalvelut ovat alueellisesti kattavasti saavutettavissa. Myös eri ikäryhmät, sosioekonomiset luokat ja väestöryhmät tulee huomioida liikuntapaikkapalveluita suunniteltaessa. Kansalaisten tulisi kunnan alueella olla mahdollisimman tasavertaisessa asemassa liikunnan harrastamisen suhteen. Yhteistyöhakuisuus tulisi näkyä sekä seudullisessa että poikkihallinnollisessa yhteistyössä. (Kontiolahden liikuntastrategia ) 3.1 Hajakeskitetty ja hajautettu liikuntasuunnittelu Kontiolahtelaiset eri puolilla kuntaa eivät ole kaikilta osin tasavertaisessa asemassa liikuntapaikkapalveluiden osalta (Kontiolahden liikuntastrategia ). Kunta on pinta-alaltaan laaja ja väestöä on pinta-alaan nähden vähän. Neliökilometriä kohden asukkaita Kontiolahden kunnassa on noin 18. Esimerkiksi uimahalleja ja jäähalleja kunnan alueella on vain yksi, mistä johtuen useilla kuntalaisilla etäisyys liikuntapaikoille kasvaa suureksi. Pääsääntöisesti Kontiolahden kunnan alueella on kuitenkin onnistuneesti liikuntasuunnittelussa käytetty sekä hajakeskitettyä että hajautettua liikuntapaikkarakentamista onnistuneesti. Esimerkiksi Kontiolahden kirkonkylältä ja Lehmosta löytyvät liikunta-alueet, jonne on keskitetty useiden lajien suorituspaikat. Lisäksi eri kylät ja kyläkoulujen ympäristöt tarjoavat perusliikuntapaikkoja alueen kuntalaisille. Näin pystytään mahdollistamaan se, että kunnan alueella on jokaisella kuntalaisella mahdollisuus harrastaa liikuntaa omalla asuinalueellaan.

9 9 Täysin keskitetty liikuntapaikkarakentaminen esimerkiksi vain Kontiolahden kirkonkylälle eriarvoistaisi kuntalaisia liikuntapaikkapalveluiden osalta. Osalle kuntalaisista kaikki palvelut olisivat erittäin hyvin saavutettavissa, mutta samanaikaisesti suurimman osan kohdalla saavutettavuus olisi heikko. Keskitetyn liikuntapaikkarakentamisen etuna ovat taloudelliset synergia-edut, kun käyttö- ja henkilöstökustannuksissa pystytään säästämään. Näitä etuja on kuitenkin saatavilla myös hajakeskitetyllä ratkaisulla. Mahdollisuuksien mukaan jatkossa tulisikin esimerkiksi koulujen yhteyteen rakentaa liikuntapaikkoja, joita pystyttäisiin hallinnoimaan yhteisesti teknisen-, vapaa-aika- ja koulutoimien kesken. Hajakeskitettyä suunnittelua tulee kehittää erityisesti kirkonkylän ja Lehmon alueella. Samalla hajautetusta liikuntasuunnittelusta tulee pitää huolta, jotta kuntalaisten tasavertaisuus liikuntamahdollisuuksien osalta toteutuisi mahdollisimman hyvin. Hajautetussa suunnittelussa tulee huomioida kunkin kylän erityispiirteet. 3.2 Liikunnan harrastaminen Kontiolahdella Kansalaisten selvästi suosituimmat liikuntapaikat Suomessa ovat kevyen liikenteen väylät. Vuonna 2009 kevyen liikenteen väyliä liikunnan harrastamiseen käytti 62 % suomalaisista. Pyöräilyteilläkin liikuntaa harrasti 37 % väestöstä. Myös ulkoilualueet ja -ulkoilureitit ovat suosittuja

10 liikuntapaikkoja. Sisäliikuntatiloista uimahallit ja kuntosalit ovat selvästi suosituimmat liikuntapaikat. Myös koulujen liikuntasalit ovat aktiivisessa käytössä. (Suomi ym. 2012, 71.) 10 Helmikuussa 2013 tehdyllä Surveypal-kyselyllä selvitettiin, mitkä ovat kontiolahtelaisten eniten harrastamat liikuntamuodot. Kysely tehtiin kolmelle eri vastaajaryhmälle: 7.luokkalaisille, lukion toisen vuoden opiskelijoille ja vuotiaille aikuisille. Yläkoululaiset vastasivat kyselyyn valvotuissa olosuhteissa koulupäivän aikana (n=199) ja lukiolaiset (n=32) omatoimisesti vapaa-ajallaan. Aikuisille kysely oli avoinna Kontiolahden kunnan internet-sivuilla, jossa kyselyyn vastasi yli 200 kuntalaista. Kontiolahtelaisten harrastamat liikuntalajit ovat perinteisiä liikuntamuotoja. Aikuisväestön osalta selvästi eniten harrastetaan hiihtoa. Seuraavaksi suosituimmat liikuntamuodot ovat kävely/lenkkeily ja kuntosaliharjoittelu. Myös lukiolaiset ja yläkoululaiset suosivat edellä mainittuja lajeja. Nuorten keskuudessa myös uinti, pyöräily, laskettelu ja joukkuelajit ovat suosittuja harrastusmuotoja. Väestön harrastamat liikuntalajit osoittavat sen, mitä liikuntapaikkoja käytetään. Kysely myös antaa viitteitä siitä, mitä liikuntapaikkoja on jatkossa syytä kehittää. Taulukossa 1 on esitelty tarkemmin kontiolahtelaisten eniten harrastamat liikuntalajit. Taulukko 1. Kontiolahtelaisten eniten harrastamat lajit vastaajaryhmittäin (kolme suosituinta). Aikuiset (N=189) Lukiolaiset (N=32) 7. luokkalaiset (N=199) Talvi Talvi Talvi Hiihto 50% Hiihto 25% Laskettelu/lumilautailu 27% Kävely/lenkkeily 16% Laskettelu 16% Jääkiekko/luistelu 16% Kuntosali 11% Kuntosali 16% Hiihto 10% Kevät-Syksy Kevät-Syksy Kevät-Syksy Kävely/lenkkeily 37% Kävely 22% Uinti* 38% Juoksu 16% Juoksu 16% Kävely/lenkkeily 12% Kuntosali 8% Pyöräily 16% Pyöräily 10% Salibandy 7% Taulukossa 2 on eritelty Kontiolahden urheiluseurojen jäsenmääriä seuroittain. Listaus antaa kuvaa kontiolahtelaisten liikunnallisen aktiivisuuden suunnasta, mutta ei luonnollisestikaan kerro kuntalaisten itsenäisesti tapahtuvasta liikkumisesta. Kunnan liikuntatoimintaa arvioidessa organisoidun harrastamisen merkitystä ei ole syytä vähätellä, sillä urheiluseuratoiminta koskettaa jäseniä käytännön toiminnan ja liikkumisen lisäksi myös lisäämällä kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

11 Taulukko 2. Kontiolahden urheiluseurojen jäsenmäärät sekä alle 18-vuotiaiden jäsenien määrä. SEURA Jäseniä yht. Jäseniä (alle 18-v) Budoseura Tokumakai ry 13 6 Extreme Club Cremasters ry 20 0 Höytiäisen Urheilijat ry Jakokosken Vesa ry Kanoottisissit 22 7 Kontio-Veljet ry 15 0 Kontiolahden Avantouimarit ry Kontiolahden Isku ry Kontiolahden Kajastus ry Kontiolahden Seudun Autosuunnistajat ry 13 0 Kontiolahden Urheilijat ry Kulhon Kunto ry Lehmo Balls -96 ry Lehmon Pallo -77 ry Mönnin Veto P-K:n Urheiluratsastajat ry Selkien Sisu ry Yhteensä Kyselyllä selvitettiin myös, millaisia uusia liikuntapaikkoja Kontiolahden kunnan alueelle kuntalaiset haluavat. Kyselyssä vastaajat saivat valita viisi toivotuinta kohdetta liikunnan harrastamiseen. Yläkoululaiset toivoivat Kontiolahdelle eniten keilahallia ja uimahallia. Kyselyyn vastanneista 39% ilmoitti haluavansa keilahallin kuntaan. Uutta uimahallia toivoi kolmannes 7.luokkalaisista. Muita toivottuja uusia liikuntapaikkoja olivat muun muassa kuntosalit, uimarannat ja urheilukentät. Vastauksia tarkasteltaessa tulee huomioida se, että vastaajat asuvat eri puolilla kuntaa. He käyvät kuitenkin kunnan ainoaa yläkoulua, joka sijaitsee kirkonkylällä. Eri puolilla kuntaa asuvilla ilmeni erilaisia tarpeita liikuntapaikkojen suhteen. Kuvioissa 2 esitetty tarkemmin 7.luokkalaisten toivotuimmat liikuntapaikat. 11

12 12 Kuvio 2. Seitsemäsluokkalaisten toivotuimmat liikuntapaikat. Lukiolaisten vastaukset olivat varsin yhteneväiset yläkoululaisten vastausten kanssa. Yläkoululaisten tavoin myös lukiolaisten toivotuimmat liikuntapaikat olivat keilahalli ja uimahalli. Keilahallia nuorista toivoi 35 % ja uimahallia 29 % vastaajista. Seuraavaksi halutuimmat liikuntapaikat olivat pallo- tai urheilukenttä, frisbeegolfrata ja moottoriurheilualue. Myös tenniskenttä ja ratsastusalue saivat kannatusta lukiolaisilta. Kuviossa 3 on esitetty lukiolaisten kymmenen toivotuinta liikuntapaikkaa.

13 13 Kuvio 3. Lukiolaisten toivotuimmat liikuntapaikat. Aikuisväestön vastaajista 46 % toivoi kuntaan uutta uimahallia. Vastauksissa näkynee myös pelko varuskunnan lakkautuksen myötä uimahallin poistumisuhasta. Aikuisväestö totesi uimahallin erittäin tärkeäksi liikuntapaikaksi. Pyöräily- ja kävelytieverkoston parantamista toivoi niin ikään merkittävä osuus vastaajista (41 %). Kevyen liikenteen väylät ovat suomalaisten eniten käyttämä liikuntapaikka (Suomi ym. 2012, 17) ja tässä mielessä kontiolahtelaisten vaatimus kevyen liikenteen väylien kehittämisestä on aiheellinen. Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen parantaisi kontiolahtelaisten liikunnan harrastamisen edellytyksiä sekä voisi lisätä esimerkiksi työmatkaliikuntaa. Kontiolahden aikuisväestön vastaajat toivoivat myös hiihtolatuverkoston kehittämistä ja lisää uusia kuntosaleja. Kunta tukee jokaisen kylän hiihtolatujen valmistusta ja huoltoa. Kunnalla ei ole resursseja ajovälineistön ostoon kylille, mutta urheiluseuroille ja kylille on maksettu latukoneiden käytöstä kulukorvaukset maksimituntimäärän puitteissa. Hiihtolatujen osalta latuverkostoista huolehtiminen on siis perustunut pitkälti kyläläisten ja seurojen aktiivisuuteen. Joillakin kylillä tämä on onnistunut erinomaisesti, mutta toisaalla latuverkostoista ei ole pidetty vastaavaa huolta. Tämä on aiheuttanut epätasavertaisuutta ja tämä lienee yksi syy, miksi hiihtolatuverkoston kehittämistä

14 vaaditaan. Vastaajat toivoivat nuorten tavoin myös frisbeegolfradan rakentamista Kontiolahteen. Kuviossa 4 on esitetty tarkemmin aikuisten toivotuimmat liikuntapaikat ja -alueet. 14 Kuvio 4. Aikuisten toivotuimmat liikuntapaikat ja -alueet. 3.3 Yhteistyö eri tahojen kanssa Kontiolahdella urheiluseurojen ja kuntalaisten panos liikuntaan on tärkeä. Urheiluseurat järjestävät kunnassa liikunta- ja urheilutoimintaa, mutta myös osallistuvat liikuntapaikkojen ylläpitämiseen yhteistyössä kunnan kanssa. Urheiluseurat ja kyläyhdistykset osallistuvat esimerkiksi latujen ja jääalueiden kunnossapitoon. Yhteistyötä liikuntapaikkapalveluiden osalta Kontiolahdella tuleekin hakea sekä yritysten että vapaaehtoisten kansalaistoimijoiden tai seurojen kanssa. Kontiolahden kunnan arvoihin kuuluu muutoinkin yhteistyöhakuisuus. Liikunnan edistämisen mahdollisuutena on yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken. Erityisesti poikkihallinnollista yhteistyötä kuntaorganisaation sisällä tulee tiivistää. (Kontiolahden liikuntastrategia ) Erityisesti uusia asuinalueita suunniteltaessa on vapaa-aikatoimen oltava aktiivinen ja huomioitava alueen liikuntaolosuhteet, kuten esimerkiksi kevyen liikenteen väylät ja lähiliikuntapaikat. Toimivien kokonaisuuksien luomisen onnistumiseksi nämä osa-alueet tulee ottaa huomioon kaavoituksessa, joten vapaa-aikatoimen osallistuminen kaavoitusprosesseihin on tärkeää.

15 15 Useissa hankkeissa Joensuun seudun kuntien on järkevää tehdä myös kuntien välistä yhteistyötä. Tällainen hanke on esimerkiksi Kontiolahden ampumahiihtokeskus. Sekä menoja että tuloja olisi tällaisten kohteiden kohdalla mahdollista jakaa useamman kunnan kesken. Joensuun seudulla tulisi myös yhteistyössä miettiä, millaisia olosuhteita alueelle halutaan kehittää ja mikä kunta vastaa mistäkin suuremmasta hankkeesta. Keskinäistä kilpailua suurempien hankkeiden kohdalla tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää ja pyrkiä kaikessa toiminnassa hakemaan yhteistyöetuja. Kuten Pohjois-Karjalan strategia 2030-asiakirjassa linjataan, palveluntuottamiseen on luotava uusia tehokkaita yhteistoimintamalleja ja kuntayhteistyötä on muutoinkin tiivistettävä. Palveluiden tuotantotapojen kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä. (Pohjois-Karjalan strategia 2030, 14.) Myös Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian (2005) päälinjauksiin kuuluvat paikalliset ja ylipaikalliset verkostot. Lisäksi strategiaan kuuluvat laadukkaat liikkumisympäristöt, monimuotoinen kansalaistoiminta sekä koulutus, seuranta ja tutkimus (Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia 2005, 54-57). 3.4 Liikuntapaikkojen käyttökustannukset Liikuntapaikkojen käyttökustannukset ovat ulkoliikuntapaikkojen osalta Kontiolahdella vuosittain noin Tämä sisältää kunnossapidon ja käyttökustannukset ulkoliikuntapaikkojen osalta. Sisäliikuntapaikkojen (pl. liikuntasalit) käyttökustannukset ovat puolestaan vuosittain noin Käyttökustannukset jakaantuvat sisäliikuntapaikkojen osalta siten, että henkilöstökulut ovat noin 40 % ja muut kulut 60 %. Tuloja saadaan verrattain vähän menoihin nähden. Kuntosaleista tulee tuottoja noin vuodessa. Lisää tuloja tuovat muun muassa uimakoulut sekä satunnaiset vuokrat, kuten nurmikenttien vuokraukset, mutta näiden tuotot ovat vähäisiä. 4 Liikuntapaikkarakentamisen suuntaviivat Liikuntarakentamisen periaatteet ovat Kontiolahden kunnan ja vapaa-aikatoimen strategioiden mukaisia. Tässä luvussa on esitetty malli hankekategorioista sekä linjattu liikuntapaikkasuunnittelun suuntaviivat. 4.1 Hankekategoriat Liikuntapaikkarakentamisen hankkeet jaotellaan viiteen kategoriaan (katso taulukko 5). Taulukko 5 on tarkoitettu havainnollistamaan erilaisia liikuntapaikkahankkeita ja niiden tyypillisimpiä kustannuksia. Kategoriat eivät kuvaa hankkeiden tärkeysjärjestystä vaan ne on asetettu, jotta kaikki hankkeet eivät kilpaile keskenään toteuttamisjärjestyksestä. Edullisempia hankkeita voidaan toteuttaa useammin ja esimerkiksi jäähallin hinnalla voidaan tehdä useita lähiliikuntapaikkoja.

16 Taulukko 5. Kontiolahden liikuntapaikkarakentamisen hankekategoriat (Vrt: Joensuun liikuntapaikkarakentamisen hankekategoriat 2010). 1. SUURET HANKKEET Kustannukset: yli euroa. Esimerkkejä: uimahalli, liikuntahalli, yleisurheilukenttä, jäähalli, suuret peruskorjaukset 2. PIENET HANKKEET Kustannukset: euroa Esimerkkejä: hiekkakenttä, tekonurmi, kivituhkakenttä, kuntopolku 3km 3. LÄHILIIKUNTAPAIKAT Kustannukset: keskimäärin euroa; hallintokuntien yhteishankkeita Esimerkkejä: monitoimikentät, koulujen pihat, leikkikentät 4. MUIDEN HALLINTOKUNTIEN HALLINNOIMAT LIIKUNTAPAIKAT Kustannukset: vapaa-aikatoimi ja tekninen toimi osoittavat hankkeisiin etupäässä henkilöstöresursseja Esimerkkejä: kevyen liikenteen väylät, ulkoilualueet 5. MUUT HANKKEET Huoltorakennus, varasto, katsomo, toimistotila ym. liikuntapaikan yhteydessä olevat tila, jota ei rakenneta varsinaisen liikkumisen paikaksi. 4.2 Liikuntapaikkasuunnittelun suuntaviivat Kevyen liikenteen väylät liikkumisympäristöinä ja kulkuväylinä tulee huomioida suunnittelussa aiempaa paremmin. Ne ovat suomalaisten käytetyimpiä liikuntapaikkoja, joiden kautta voidaan myös parantaa muiden liikuntapaikkojen saavutettavuutta. Kevyen liikenteen väylät mahdollistavat esimerkiksi työmatkaliikunnan ja johdattelevat kohti aktiivista elämäntapaa. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen. Yhteistyö muiden hallinnonalojen kanssa on tärkeää esimerkiksi kaavoitettaessa uusia alueita. Kontiolahden ampumahiihtokeskusta tulee kehittää kansainvälisen tason kilpaurheilupaikkana ja myös muita lajeja huomioon ottaen, jotta sen käyttö monipuolistuisi (esim. kuntosali ja frisbeegolfrata). Sen tulee täyttää kansainvälisen tason kilpailujen järjestelyvaatimukset. Ampumahiihtokeskuksella on kunnan ja maakunnan alueen imagolle myönteinen vaikutus. Sitä tulee kehittää yhteistyössä alueen muiden kuntien ja eri tahojen kanssa. Ulkoilumaastoja sekä luontoliikuntamahdollisuuksia on kehitettävä ja huolehdittava. Nämä rakentamattomat ja muokatut liikkumisympäristöt tarjoavat ihmisille mahdollisuuksia vapaaseen omaehtoiseen liikuntaan ja virkistäytymiseen. Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen tulee asettaa etusijalle liikuntasuunnittelussa. Sijoittamalla lähiliikuntapaikkoja koulujen yhteyteen edesautetaan niiden tasavertaista 16

17 17 saavutettavuutta. Lähiliikuntapaikat ovat matalan kynnyksen liikuntapaikkoja, joissa on vaivatonta harrastaa monipuolista liikuntaa ilman käyttömaksuja. Koko Kontiolahden kunnan aluetta tulee kehittää tasapuolisesti. Kirkonkylän ja Lehmon alueen liikuntapaikkakeskittymien kehittämistä tulee jatkaa. Kasvukeskuksissa on oltava tarjolla lyhyillä etäisyyksillä monipuoliset ja toimivat liikuntapaikat, jotka vastaavat kysyntää. Liikuntapaikkojen henkilöstö- ja kunnossapitomenoissa kirkonkylän ja Lehmon alueella on mahdollista päästä yhteisvaikutusetuihin. Eri väestöryhmät tulee huomioida liikuntasuunnittelussa. Kuntalaisten tulisi olla mahdollisimman tasavertaisessa asemassa liikunnan harrastamisen edellytysten suhteen. Enenevässä määrin liikuntapaikkojen käyttäjät ja alueen ihmiset tulisi ottaa mukaan liikuntapaikkojen suunnitteluun. Osallistuva suunnittelu tulisi erityisesti kylissä olla keskeinen suunnittelumuoto. Liikuntapaikkojen toteuttamisessa ja ylläpidossa tulee tehdä sekä seudullista että poikkihallinnollista yhteistyötä. Hankkeissa tulee pyrkiä löytämään yhteisvaikutusetuja, jotka edesauttavat kaikkia toimijoita. Liikuntaolosuhteita tulee kehittää muiden hallinnon alojen hankkeiden yhteydessä (esim. koulujen pihojen rakentaminen). Vapaa-aikatoimen tulee olla aktiivinen eri hankkeiden valmisteluvaiheessa (esim. uuden asuinalueen kaavoitus).

18 18 Liikuntapaikkojen suunnittelussa tulee huomioida kestävä kehitys sekä se, että ne vastaisivat laajojen käyttäjäryhmien tarpeita. Suunnittelussa tulisi muistaa ekologisuus, ympäristöystävällisyys ja energiataloudellisuus. Liikuntapaikkojen tulisi olla monikäyttöisiä ja pitkäikäisiä. Niiden suunnittelussa tulee huomioida esteettömyysnäkökulmat, jotta myös erityisryhmät pystyvät harrastamaan liikuntaa. Liikuntapaikkojen tulee olla turvallisia ja niillä olevien liikuntavälineiden huollettuja. Lähteet: Hasanen, E Joensuun liikuntapaikkasuunnitelma vuosille Joensuun kaupunki ja Joensuun kaupungin Liikuntatoimi. Kontiolahden kuntastrategia Kontiolahden kunta. Kontiolahden liikuntastrategia (Terveyttä ja elämänlaatua liikkuen) Kontiolahden kunta. Liikuntalaki 1998/1054. Saatavilla www-muodossa: URL:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/ Opetusministeriö 2008a. Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 14/2008. Opetusministeriö 2008b. Liikuntapaikkarakentamisen suunta asiakirja. Valtion liikuntaneuvosto. Opetusministeriön julkaisuja 45/2008. Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma. Joensuu: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia Maakunta liikkumaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Salmikangas, A-K Nakertamisesta hanketoimintaan. Tapaustutkimus Nakertaja-Hetteenmäen asuinalueen kehittämistoiminnasta ja liikunnan osuudesta yhteissuunnittelussa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto: Väitöskirja. Suomi, K. 1989a. Yhdyskuntasuunnittelusta liikunnan elinpiirisuunnitteluun. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu 121. Suomi, K. 1989b. Liikuntasuunnittelun uudistaminen yhteissuunnittelulla. Espoo: Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus. Teknillinen korkeakoulu. Suomi, K Liikuntasuunnittelun perusteet. Luentosarja. Suomi, K., Sjöholm, K., Matilainen, P., Glan, V., Nuutinen, L., Myllylä, S., Pavelka, B., Vettenranta, J., Vehkakoski, K. & Lee, A Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasa-arvo.

19 Seurantatutkimus liikuntapaikkapalveluiden muutoksista Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. 19

20 20 LIITE 1. KONTIOLAHDEN LIIKUNTAPAIKKAKYSELYN TULOKSET Liikuntapaikkasuunnitelman yhteydessä toteutettiin liikuntapaikkakysely Kontiolahden kunnan asukkaille. Kysely tehtiin nettipohjaisella Surveypal -kyselysovelluksella ja siitä tiedotettiin paikallislehdissä. Kyselyyn vastasi 215 yli 19-vuotiasta kuntalaista ja siihen oli mahdollista vastata helmikuun 2013 aikana vapaasti kunnan nettisivuilta löytyvästä linkistä. Lisäksi kysely käytiin tekemässä johdetusti Kontiolahden yläkoulun kaikille 7-luokille (N=199). Vastauspyyntö lähettiin sähköisesti myös kaikille Kontiolahden lukion 2.luokkalaisille, joista 32 vastasi kyselyyn. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi yhteensä 446 kuntalaista. Kyselyn tulososiossa vastaajaryhmät on jaoteltu edellä mainittujen ryhmien mukaan: aikuiset, lukiolaiset (2.luokkalaiset) ja 7.luokkalaiset. Kyselytutkimuksen suoritti Lauri Kontkanen osana liikuntatieteen pro gradu -tutkielmaansa.

Vapaa-aikalautakunta 24.9.2013 44 Kunnanvaltuusto 4.11.2013 109

Vapaa-aikalautakunta 24.9.2013 44 Kunnanvaltuusto 4.11.2013 109 Vapaa-aikalautakunta 24.9.2013 44 Kunnanvaltuusto 4.11.2013 109 2 Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 9/2013 Tekijät Lauri Kontkanen liikuntatieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopisto Simo Luukkainen

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

1000 Arvopaperit Menot -22 401,13-3 150 0 0 0 Rahoitusosuudet 0,00 0 0 0 0 Käyttöomaisuuden myynti 0,00 0 0 0 0 Netto -22 401,13-3 150 0 0 0

1000 Arvopaperit Menot -22 401,13-3 150 0 0 0 Rahoitusosuudet 0,00 0 0 0 0 Käyttöomaisuuden myynti 0,00 0 0 0 0 Netto -22 401,13-3 150 0 0 0 TP TA TA TS TS 2014 2_2015 2016 2017 2018 1000 Arvopaperit Menot -22 401,13-3 150 0 0 0 Netto -22 401,13-3 150 0 0 0 2000 Kiinteä omaisuus Menot -1 876 780,01-500 000-500 000-500 000-500 000 Käyttöomaisuuden

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 kuhmoisten kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 kuhmoisten kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus KUHMOISTEN KUNTA 1 johdanto...3 2 kuhmoisten kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä ruumissa TOIVO = maan paras liikuntapalvelu vuonna 2015. RAKKAUS

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina Tähän otsikkoa Abra cadab rakad Uimahallit koko kansan liikuttajina Uimahallibarometri 2008 ja Uimahallien asiakasbarometri 2010 barometrien keskeiset tulokset Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS

Lisätiedot

Liikuntatutkimus 2007. Uusikaupunki

Liikuntatutkimus 2007. Uusikaupunki Vapaa-aikaltk. 24.5.2007 LIITE 2 Liikuntatutkimus 2007 Uusikaupunki I-Deal SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSTULOKSET 4 2.1 Sukupuolijakauma 4 2.2 Ikäjakauma 5 2.3 Liikunnan määrä viikossa 6 2.4 Tapa liikkua

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI) -kehittämishanke 1.4.2013-31.7.2015. Päämäärä "Maakunta

Lisätiedot

Metsien monikäyttö ja PEFC

Metsien monikäyttö ja PEFC Metsien monikäyttö ja PEFC Eki Karlsson 5.11.2013 Sisältö Suomen Latu Kuka liikkuu metsissä? KMO Elämänlaatutyöryhmän tulokset Metsien monikäyttö ja sen rooli PEFC:ssä 6.11.2013 6.11.2013 SUOMEN LATU Suomen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

PADASJOEN KUNTA. 4 pitkän aikavälin ehdotukset (1 10 vuotta)...5 4.1 Liikunta-alueet. 5 ehdotuksia kunnan liikuntapalvelujen kehittämiseksi...

PADASJOEN KUNTA. 4 pitkän aikavälin ehdotukset (1 10 vuotta)...5 4.1 Liikunta-alueet. 5 ehdotuksia kunnan liikuntapalvelujen kehittämiseksi... PADASJOEN KUNTA 1 johdanto...3 2 lyhyen aikavälin tavoitteet (0 1 vuotta)...4 2.1 Lasten ja nuorten liikuntaharrastusten lisääminen 2.2 Liikunta-alueet 2.3 Ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksien lisääminen

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKASUUNNITELMA vuosille 2010 2020

LIIKUNTAPAIKKASUUNNITELMA vuosille 2010 2020 LIIKUNTAPAIKKASUUNNITELMA vuosille 2010 2020 Julkaisija Joensuun kaupunki Liikuntatoimi Tekijä Elina Hasanen Kuvat Kimmo Hyppönen (s. 20) Kimmo Kirves (s. 14, 17, 34) Pekka Makkonen (s. 3) Piia Romppanen

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU 1 Ohjausryhmän hyväksymä päivitys 11.12.2014 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Kouluikäisten liikunnan lisääminen Suositus: Koululaiset kulkevat koulumatkat pyörällä tai kävellen Sivistyslautakunta antaa

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Liikuntakyselyn yhteenveto, keva t 2013.

Liikuntakyselyn yhteenveto, keva t 2013. Saara Hanhela Liikuntakyselyn yhteenveto, keva t 2013. Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampusten opiskelijoille ja henkilöstölle tehtiin liikuntakysely keväällä 2013. Kysely

Lisätiedot

MULTIAN KUNNAN LIIKUNTASUUNNITELMA 2013

MULTIAN KUNNAN LIIKUNTASUUNNITELMA 2013 Mikko Mäkinen MULTIAN KUNNAN LIIKUNTASUUNNITELMA 2013 Yleistä liikuntatoimen tehtävistä ja liikuntapaikoista Multian liikuntatoimen kenttä on vuonna 2013 mahdollisesti hyvin erilainen nykyiseen tilanteeseen

Lisätiedot

TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014. Taustamuuttujat n % n % Nainen 133 55 109 53. Mies 109 45 96 47

TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014. Taustamuuttujat n % n % Nainen 133 55 109 53. Mies 109 45 96 47 TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi 2014 Taustamuuttujat n % n % Sukupuoli (n=242) Sukupuoli (n=205) Nainen 133 55 109 53 Mies 109 45 96 47 Ikä (n=240) Ikä (n=205) 68-73-vuotiaat 92 38

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Kainuun liikuntakysely

Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Liikuntakysely Kainuun koululaisille. Liikuntakyselyllä kartoitetaan lasten ja nuorten liikunnan harrastamista ja toiveita harrastamisen suhteen. Vastaajat

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA 2013-2016

PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA 2013-2016 PARIKKALAN LIIKUNTASTRATEGIA 2013-2016 PARIKKALAN KUNTA Liikuntatoimi Sivistyslautakunta 30.08.2012 45 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO.. 3 2. LIIKUNTATOIMEN LÄHTÖKOHDAT / TAUSTA.. 4 3. NYKYTILAN ANALYYSI... 4 3.1.

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Lappeenrannan liikuntayhdistyskysely 2015 - Päätulokset / Muut yhdistykset

Lappeenrannan liikuntayhdistyskysely 2015 - Päätulokset / Muut yhdistykset Lappeenrannan liikuntayhdistyskysely 5 - Päätulokset / Muut yhdistykset KYSELYN YLEISIÄ TAUSTATIETOJA Kyselyn tavoitteena on ollut selvittää Lappeenrannan liikuntayhdistysten näkemyksiä Lappeenrannan liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 hämeenkosken kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Kunnan väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.

1 johdanto...3 2 hämeenkosken kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Kunnan väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2. HÄMEENKOSKEN KUNTA 1 johdanto...3 2 hämeenkosken kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Kunnan väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävän

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Uimahallit liikuntapolitiikassa

Uimahallit liikuntapolitiikassa 2.10.2014 Uimahallit liikuntapolitiikassa Risto Järvelä Rakennusneuvos Liikunnan vastuualue Liikuntapolitiikan tausta Liikuntalaki 1054 / 1998 ja sen muutos 2014 Hallitusohjelma Valtion talousarvio MUUTOSTA

Lisätiedot

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 STRATEGIAKARTTA Toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet Riittävä ja laadukas palveluverkko Palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat

Lisätiedot

Helsinki liikuntakaupunki

Helsinki liikuntakaupunki Helsinki liikuntakaupunki Helsingin liikuntapalvelut Helsingin lukuisat liikuntapalvelut tarjoavat rajattomat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ympäri vuoden sekä sisällä että ulkona. Helsinkiläiset ovat

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Vesilahden kunnan liikuntastrategia 2010 2015

Vesilahden kunnan liikuntastrategia 2010 2015 Vesilahden kunnan liikuntastrategia 2010 2015 Vesilahden kunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 LIIKUNTASTRATEGIAN VALMISTELU... 4 LIIKUNTALAKI VELVOITTAA...

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITON MAAKUNTA LIIKKUMAAN - LIIKUNTA- JA URHEILUSTRATEGIA KUNTAKARTOITUS 2014

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITON MAAKUNTA LIIKKUMAAN - LIIKUNTA- JA URHEILUSTRATEGIA KUNTAKARTOITUS 2014 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITON MAAKUNTA LIIKKUMAAN - LIIKUNTA- JA URHEILUSTRATEGIA KUNTAKARTOITUS 2014 SISÄLTÖ 1 TIIVISTELMÄ 2 ESIPUHE 3 1. JOHDANTO 4 2. PERUSTIETOJA KUNTIEN LIIKUNTATOIMESTA 4 2.1. Liikuntatoimen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN LIIKUNNAN JA URHEILUN KEHITTÄMISOHJELMA 2016-2018

POHJOIS-KARJALAN LIIKUNNAN JA URHEILUN KEHITTÄMISOHJELMA 2016-2018 Pohjois-Karjalan Liikunta ry POHJOIS-KARJALAN LIIKUNNAN JA URHEILUN KEHITTÄMISOHJELMA 2016-2018 Kontiolahden Urheilijat ry/risto Kuittinen Karelia-Soutu ry/sirpa Sulopuisto 1 1. Johdanto Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot

Mitä kuuluu uimaseurojen ja uimahallien yhteistyölle? Havaintoja Uimaliiton olosuhdekyselystä. Uimahallifoorumi 2.10.2014

Mitä kuuluu uimaseurojen ja uimahallien yhteistyölle? Havaintoja Uimaliiton olosuhdekyselystä. Uimahallifoorumi 2.10.2014 Mitä kuuluu uimaseurojen ja uimahallien yhteistyölle? Havaintoja Uimaliiton olosuhdekyselystä Uimahallifoorumi 2.10.2014 Suomen Uimaliitto tänään 130 jäsenseuraa, joissa jäseniä noin 45 000 Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Sergey Malashov, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta- ja urheiluministeriön liikunnan ja urheiluinfrastruktuurin kehittämisosaston

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

TURUN JA TURUN SEUDUN UIMAHALLIT

TURUN JA TURUN SEUDUN UIMAHALLIT TURUN JA TURUN SEUDUN UIMAHALLIT Raportti uimahallien tilanteesta 26.6.2012 / päivitys 10.10.2012 Projektipäällikkö Reijo Hakorinta / Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla -hanke Apulaiskaupunginjohtajan

Lisätiedot

LIIKUNTALATURIN KÄYTTÄJÄKYSELY 2014

LIIKUNTALATURIN KÄYTTÄJÄKYSELY 2014 1 LIIKUNTALATURIN KÄYTTÄJÄKYSELY 2014 Hyvä asia että tälläsiä järjestetään muuten en olis kokeillut mitään Hieno järjestelmä tehty nuorille! Huonoa palautetta ei ole. On vain hienoa, että meille nuorille

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTA. 4 liikuntatoimen tulevaisuuden tavoitteet...7 5 Toimenpide-esitykset...8

HOLLOLAN KUNTA. 4 liikuntatoimen tulevaisuuden tavoitteet...7 5 Toimenpide-esitykset...8 HOLLOLAN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa hollolan kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Historiaa 2.3 Luonto, ympäristö ja liikuntapaikat 2.4 Väestörakenne 2.5 Elinkeinorakenne 2.6 Koulutus 3 liikuntatoimen

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Liikunta osaksi elinympäristön suunnittelua

Liikunta osaksi elinympäristön suunnittelua Liikunta osaksi elinympäristön suunnittelua Arkiliikunnan edistämisellä Pienennetään sosiaali- ja terveysmenoja Lisätään lasten ja nuorten hyvinvointia Vähennetään päästöjen syntymistä Kohennetaan kansanterveyttä

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2015-2020

Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2015-2020 Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2015-2020 2 Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 12/2014 Tekijä Jenna Hiltunen, liikunnanohjaaja AMK Ohjausryhmä Veijo Sallinen, vapaa-aikapäällikkö, Kontiolahden

Lisätiedot

TAIVALKOSKI LUONTOA, LIIKUNTAA JA SEIKKAILUA TALVILIIKUNTA

TAIVALKOSKI LUONTOA, LIIKUNTAA JA SEIKKAILUA TALVILIIKUNTA TAIVALKOSKI LUONTOA, LIIKUNTAA JA SEIKKAILUA Taivalkoskella on pieneksi pitäjäksi monipuolinen mahdollisuus liikunnan harrastamiseen olit sitten kuntoilija tai kilpaurheilija. Luonnon suomat mahdollisuudet

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Liikuntatutkimus 2009 2010

Liikuntatutkimus 2009 2010 Liikuntatutkimus 2009 2010 Aikuiset 19-65-vuotiaat Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n, Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämä liikuntatutkimus

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2015-2020

Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2015-2020 Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2015-2020 Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 12/2014 Tekijä Jenna Hiltunen, liikunnanohjaaja AMK Ohjausryhmä Veijo Sallinen, vapaa-aikapäällikkö, Kontiolahden

Lisätiedot

Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2014-2020

Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2014-2020 Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2014-2020 Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 12/2014 Tekijä Jenna Hiltunen, liikunnanohjaaja AMK Ohjausryhmä Veijo Sallinen, vapaa-aikapäällikkö, Kontiolahden

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot