Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 9/2013
|
|
- Juha Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 2 Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 9/2013 Tekijät Lauri Kontkanen liikuntatieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopisto Simo Luukkainen liikuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopisto Lasse Tirri liikuntatieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopisto Kuvat Lauri Kontkanen Ohjausryhmä Veijo Sallinen vapaa-aikapäällikkö Kontiolahden vapaa-aikatoimi Hannu Itkonen professori Jyväskylän yliopisto
3 3 SISÄLLYS 1 Johdanto 4 2 Liikuntapaikkasuunnittelun tavoitteita 5 3 Kontiolahden liikunta ja urheilu Hajakeskitetty ja hajautettu liikuntasuunnittelu Liikunnan harrastaminen Kontiolahdella Yhteistyö eri tahojen kanssa Liikuntapaikkojen käyttökustannukset 14 4 Liikuntapaikkarakentamisen suuntaviivat Hankekategoriat Liikuntapaikkasuunnittelun suuntaviivat 16 1 Johdanto Kontiolahti on noin asukkaan kasvava kunta Pohjois-Karjalassa, Joensuun naapurissa. Kunnan ikärakenne on maakunnan nuorimpia ja väkiluvun kasvu on ollut viime vuosina tasaista. Kontiolahti tunnetaan kuntana, jossa liikunta ja urheilu ovat perinteisesti olleet tärkeässä asemassa. Kunnassa on pyritty luomaan hyvät liikunnan edellytykset niin harrastajille kuin maailman huipulle
4 4 tähtääville urheilijoille. Kansainvälisistä huippu-urheilijoista menestynein on viime vuosina ollut Kontiolahden Urheilijoita edustava, vuoden 2011 ampumahiihdon maailmanmestari, Kaisa Mäkäräinen. Tämä liikuntapaikkasuunnitelma suuntaa Kontiolahden liikuntaolosuhteiden ja -palvelujen kehittämistä vuosille Suunnitelma nojaa Kontiolahden liikuntastrategiaan sekä kuntastrategiaan Liikuntastrategian tavoitteena on toimia liikuntasuunnittelun apuvälineenä kontiolahtelaisten liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Liikuntapalvelujen tarkoituksena on luoda kuntalaisille edellytyksiä monipuoliseen liikunnan ja urheilun harrastamiseen. Näin mahdollistetaan hyvinvointipolitiikan mukaisesti liikunnan välinearvo hyvinvoinnin edistämisessä elämän eri vaiheissa. Tavoitteena on siis niin liikunnan kuin uusien liikkujienkin määrän lisääminen. Liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkojen laadukkaalla sekä riittävällä tarjonnalla madalletaan kynnystä liikunnan harrastamiseen ja sitä kautta terveellisten elämäntapojen omaksumiseen. Liikunnan vaikutuksista terveyteen tuotetaan jatkuvasti uutta tietoa ja erilaisia suosituksia laaditaan. Lisäksi väestön tietoisuus liikunnan merkittävyydestä on lisääntynyt ja liikuntaharrastus on kasvussa. On kuitenkin huomattava, että samalla väestön liikkumisen kokonaismäärä on laskenut, koska arkiliikunnan määrä on vähentynyt enemmän kuin liikunnan harrastaminen on lisääntynyt. Samalla liikkumisen suhteen on tapahtunut polarisaatiota, jossa liikunnallisten ääripäiden eli aktiiviharrastajien ja riittämättömästi liikkuvien määrät ovat kasvaneet. Täten liikunnan tehtäväksi ei voida asettaa vain aktiiviharrastajien liikkumisen tukemista, vaan on myös pyrittävä aktivoimaan riittämättömästi liikkuvia kohti liikunnallisempaa elämätapaa. (Opetusministeriö 2008a, 62.) Liikunnallisen aktiivisuuden yksilöllisten erojen kasvu onkin huolestuttava ilmiö, johon on pyrittävä suunnittelulla vaikuttamaan. Kuntalaisten liikunnallisella aktiivisuudella on moninaisia positiivisia vaikutuksia, jotka ulottuvat esimerkiksi yksilön kokeman terveyden, hyvinvoinnin, ilon ja virkistyksen sekä yhteisöllisyyden lisäksi välillisesti myös ympäröivään yhteiskuntaan ja talouteen. Kontiolahden nuorekas kuntaprofiili tarjoaa otolliset lähtökohdat liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiselle. Liikuntapaikkasuunnitelman pohjaksi kerättiin tietoja kuntalaisille suunnatun nettipohjaisen liikuntapaikkakyselyn avulla helmi- ja maaliskuussa Kyselyyn vastasi yhteensä 446 kuntalaista. Heistä 199 oli yläkoulun 7.luokkalaisia, 32 lukion 2.luokkalaisia ja 215 vastaajaa kuului vuotiaiden ryhmään. Kyselyn avulla selvitettiin muun muassa, mitä uusia liikuntapaikkoja ja liikuntalajien toimintaa Kontiolahdelle toivotaan eniten. Tehtyä kyselyä on hyödynnetty tämän liikuntapaikkasuunnitelman laadinnassa, ja suunnitelmaan on tiivistetty kyselyn tärkeimpiä tuloksia.
5 Lisäksi erilliseen liitteeseen on kerätty kaikki kyselyn tulokset. Tässä liikuntapaikkasuunnitelmassa annetaan myös suuntaviivat Kontiolahden liikuntapaikkarakentamiselle vuoteen 2020 saakka. 5 2 Liikuntapaikkasuunnittelun tavoitteita Liikuntalain (1998/1054) mukaan valtion ja kuntien tehtävänä on luoda liikunnalle yleiset edellytykset. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lailla pyritään lisäksi liikunnan kautta edistämään tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemaan kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Liikuntapolitiikan kuntatason tavoitteena on tukea liikunnallista elämäntapaa edistävän ympäristön luomista. Käytännössä elinympäristön fyysinen rakenne määrittää huomattavilta osin sen, kuinka saavutettavissa erilaiset palvelut ovat esimerkiksi kevyen liikenteen väylien osalta ja ovatko palvelut kaikkien väestöryhmien ulottuvilla. Varsinkin vähän liikkuville välittömän elinympäristön olosuhteet ovat liikunnan määrää säätelevä tekijä. Erityisesti matalan kynnyksen liikkumisympäristöt soveltuvat lähes kaikille, eivätkä lähiliikuntapaikat sitouta käyttäjiä esimerkiksi käyttömaksuilla. (Opetusministeriö 2008a, 15.) Näin jokaiselle kuntalaiselle tarjotaan mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan.
6 6 Kuntalaisten liikunnallisen tasa-arvon kannalta suunnittelussa oleellista on liikuntapaikkojen ja -palveluiden sijoittaminen niin, että kuntalaisille tarjotaan mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. Saavutettavuudella tarkoitetaan tältä osin sitä, kuinka helposti käyttäjien saavutettavissa liikuntapaikka sijaitsee fyysisesti, vastaako se toiminnallisilta ominaisuuksiltaan tarkoitustaan ja soveltuuko se laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin (Opetusministeriö 2008b, 24). Lähtökohtaisesti liikunnan lähipalveluita tulisi tarjota siellä, missä ihmiset asuvat. Päähuomio suunnittelussa tulisi pitää liikunnan lähipalveluissa. Tarjoamalla hyvät mahdollisuudet arkiliikuntaan kunta kannustaa asukkaita kohti terveellisiä elämäntapoja. Liikuntapaikkojen saavutettavuudesta puhuttaessa on lisäksi huomattava, että liikuntaa ei tule käsittää vain varsinaisilla liikuntapaikoilla tapahtuvaksi toiminnaksi, vaan esimerkiksi myös kevyen liikenteen väylillä tapahtuva kulkeminen tulee huomioida. Keskitetyllä liikuntapaikkarakentamisella tarkoitetaan ratkaisua, jossa suurin osa liikuntapaikoista keskitetään yhdelle alueelle. Maantieteellisesti laajassa kunnassa muodostuisi tällä tavoin helposti eriarvoisuutta liikuntapaikkojen saavutettavuuden osalta. Taloudellisesti tällainen ratkaisu olisi usein kaikkein tehokkain. Hajakeskitysmallissa palveluita keskitetään hajautetusti kunnan alueella myös pienempien asuinalueiden saavutettavaksi eikä niitä keskitetä vain yhteen keskukseen. Tässä mallissa liikuntapalvelut sijoitetaan niin, että yhdellä alueella on mahdollista harrastaa useampaa lajia. Keskitetyn mallin tavoin hajakeskitetyssä liikuntapaikkarakentamisessa on mahdollista saada myös hallinnollis-taloudellisia yhteisetuja henkilöstö- ja käyttökustannuksissa. Hajasijoitetussa ratkaisussa liikuntapaikat sijoitetaan mahdollisimman kattavasti kunnan alueelle. Liikuntapaikat eivät ole rakennettu ryppäittäin, vaan ne on rakennettu niin, että toisaalla on yksi liikuntapaikka ja toisaalla toinen. Liikuntapaikkojen elinkaari merkitsee niiden monikäyttöisyyttä ja muunneltavuutta käyttäjien tarpeiden muuttuessa sekä rakentamistaloudellisia tekijöitä. Rakentamistalouden osalta on huomioitava rakennuskustannusten lisäksi myös koko liikuntapaikan elinkaaren mittaiset kustannuserät. Lisäksi käyttömenojen yleinen kasvu uusien liikuntapaikkojen myötä on huomioitava kunnan kulubudjetteja laadittaessa.
7 7 Kunnan liikuntatoimi toimii liikuntasuunnittelussa suunnittelutiedon kokoajana ja järjestäjänä. Tällä tarkoitetaan sitä, että parhaimmillaan kunnallisessa liikuntasuunnittelussa yhdistyvät sekä kunnan suunnitteluresurssit että esimerkiksi kylätoimikuntien tiedot asukkaiden kokemuksista ja elämyksistä. (Suomi 1989a, 130.) Loppukäyttäjien liikuntatottumuksiin ja -tarpeisiin reagoiminen mahdollistaa tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden kautta hyvän liikuntapaikkojen käytettävyyden ja käyttöasteen. Samalla huomioon tulee otettua paikalliset ominaispiirteet, joiden huomioiminen on toimivan ja tehokkaan kokonaisuuden kannalta hyvin tärkeää. Kansalaisten osallistuminen on yksi kansalaistoiminnan ja julkisen hallinnon yhteistoiminnan muoto. Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut kaupungistuminen ja maaseudun rakennemuutos ovat synnyttäneet lähiöitä ja autioituvia kyliä. Kylä- ja kaupunginosatoiminnoilla eristäytymistä ja vieraantumista on pyritty ehkäisemään. (Salmikangas 2004, ) Osallistuvalla suunnittelulla tavoitellaan kansalaisten mukanaolon korostamista niin, että suunniteltavan kohteen osallisten tasavertainen osallistuminen suunnitteluprosessiin varmistetaan (Suomi 1989b, 43). 3 Kontiolahden liikunta ja urheilu Kunnan erityispiirteet tulee ottaa huomioon tehtäessä liikuntasuunnitelmia. Paikallistasolla liikuntasuunnitteluun vaikuttavat kuntalaisten liikuntakäyttäytyminen ja -mieltymykset sekä liikuntapoliittiset tavoitteet (Suomi 2009). Kuntalaisten liikuntakäyttäytymiseen Kontiolahdella vaikuttavat kunnan lajikulttuuriset perinteet, maantieteelliset etäisyydet ja se, että kunta on taajamia lukuun ottamatta varsin haja-asuttua aluetta. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, millaisia
8 8 liikuntamuotoja kuntalaiset haluavat käyttää ja siihen, millaisia liikuntapaikkoja Kontiolahdella käytetään. Kontiolahden kunta on esittänyt kunnan arvot, toiminta-ajatuksen ja strategiset päämäärät kuntastrategiassa Kunnan arvot ovat vastuullisuus, luottamus, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja yhteistyöhakuisuus. Liikuntapaikkojen osalta vastuullisuus tarkoittaa erityisesti sitä, että liikuntapaikat ovat turvallisia ja välineet liikuntapaikoilla ovat kunnossa. Tällöin vaaditaan, että liikuntapaikkapalveluiden laatu tulee varmistaa ja liikuntapaikkoja tulee kehittää. Kuntalaisilla on oltava luottamus sekä liikuntapaikkojen turvallisuudesta että laadusta. (Kontiolahden liikuntastrategia ) Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että liikuntapaikkapalvelut ovat alueellisesti kattavasti saavutettavissa. Myös eri ikäryhmät, sosioekonomiset luokat ja väestöryhmät tulee huomioida liikuntapaikkapalveluita suunniteltaessa. Kansalaisten tulisi kunnan alueella olla mahdollisimman tasavertaisessa asemassa liikunnan harrastamisen suhteen. Yhteistyöhakuisuus tulisi näkyä sekä seudullisessa että poikkihallinnollisessa yhteistyössä. (Kontiolahden liikuntastrategia ) 3.1 Hajakeskitetty ja hajautettu liikuntasuunnittelu Kontiolahtelaiset eri puolilla kuntaa eivät ole kaikilta osin tasavertaisessa asemassa liikuntapaikkapalveluiden osalta (Kontiolahden liikuntastrategia ). Kunta on pinta-alaltaan laaja ja väestöä on pinta-alaan nähden vähän. Neliökilometriä kohden asukkaita Kontiolahden kunnassa on noin 18. Esimerkiksi uimahalleja ja jäähalleja kunnan alueella on vain yksi, mistä johtuen useilla kuntalaisilla etäisyys liikuntapaikoille kasvaa suureksi. Pääsääntöisesti Kontiolahden kunnan alueella on kuitenkin onnistuneesti liikuntasuunnittelussa käytetty sekä hajakeskitettyä että hajautettua liikuntapaikkarakentamista onnistuneesti. Esimerkiksi Kontiolahden kirkonkylältä ja Lehmosta löytyvät liikunta-alueet, jonne on keskitetty useiden lajien suorituspaikat. Lisäksi eri kylät ja kyläkoulujen ympäristöt tarjoavat perusliikuntapaikkoja alueen kuntalaisille. Näin pystytään mahdollistamaan se, että kunnan alueella on jokaisella kuntalaisella mahdollisuus harrastaa liikuntaa omalla asuinalueellaan.
9 9 Täysin keskitetty liikuntapaikkarakentaminen esimerkiksi vain Kontiolahden kirkonkylälle eriarvoistaisi kuntalaisia liikuntapaikkapalveluiden osalta. Osalle kuntalaisista kaikki palvelut olisivat erittäin hyvin saavutettavissa, mutta samanaikaisesti suurimman osan kohdalla saavutettavuus olisi heikko. Keskitetyn liikuntapaikkarakentamisen etuna ovat taloudelliset synergia-edut, kun käyttö- ja henkilöstökustannuksissa pystytään säästämään. Näitä etuja on kuitenkin saatavilla myös hajakeskitetyllä ratkaisulla. Mahdollisuuksien mukaan jatkossa tulisikin esimerkiksi koulujen yhteyteen rakentaa liikuntapaikkoja, joita pystyttäisiin hallinnoimaan yhteisesti teknisen-, vapaa-aika- ja koulutoimien kesken. Hajakeskitettyä suunnittelua tulee kehittää erityisesti kirkonkylän ja Lehmon alueella. Samalla hajautetusta liikuntasuunnittelusta tulee pitää huolta, jotta kuntalaisten tasavertaisuus liikuntamahdollisuuksien osalta toteutuisi mahdollisimman hyvin. Hajautetussa suunnittelussa tulee huomioida kunkin kylän erityispiirteet. 3.2 Liikunnan harrastaminen Kontiolahdella Kansalaisten selvästi suosituimmat liikuntapaikat Suomessa ovat kevyen liikenteen väylät. Vuonna 2009 kevyen liikenteen väyliä liikunnan harrastamiseen käytti 62 % suomalaisista. Pyöräilyteilläkin liikuntaa harrasti 37 % väestöstä. Myös ulkoilualueet ja -ulkoilureitit ovat suosittuja
10 liikuntapaikkoja. Sisäliikuntatiloista uimahallit ja kuntosalit ovat selvästi suosituimmat liikuntapaikat. Myös koulujen liikuntasalit ovat aktiivisessa käytössä. (Suomi ym. 2012, 71.) 10 Helmikuussa 2013 tehdyllä Surveypal-kyselyllä selvitettiin, mitkä ovat kontiolahtelaisten eniten harrastamat liikuntamuodot. Kysely tehtiin kolmelle eri vastaajaryhmälle: 7.luokkalaisille, lukion toisen vuoden opiskelijoille ja vuotiaille aikuisille. Yläkoululaiset vastasivat kyselyyn valvotuissa olosuhteissa koulupäivän aikana (n=199) ja lukiolaiset (n=32) omatoimisesti vapaa-ajallaan. Aikuisille kysely oli avoinna Kontiolahden kunnan internet-sivuilla, jossa kyselyyn vastasi yli 200 kuntalaista. Kontiolahtelaisten harrastamat liikuntalajit ovat perinteisiä liikuntamuotoja. Aikuisväestön osalta selvästi eniten harrastetaan hiihtoa. Seuraavaksi suosituimmat liikuntamuodot ovat kävely/lenkkeily ja kuntosaliharjoittelu. Myös lukiolaiset ja yläkoululaiset suosivat edellä mainittuja lajeja. Nuorten keskuudessa myös uinti, pyöräily, laskettelu ja joukkuelajit ovat suosittuja harrastusmuotoja. Väestön harrastamat liikuntalajit osoittavat sen, mitä liikuntapaikkoja käytetään. Kysely myös antaa viitteitä siitä, mitä liikuntapaikkoja on jatkossa syytä kehittää. Taulukossa 1 on esitelty tarkemmin kontiolahtelaisten eniten harrastamat liikuntalajit. Taulukko 1. Kontiolahtelaisten eniten harrastamat lajit vastaajaryhmittäin (kolme suosituinta). Aikuiset (N=189) Lukiolaiset (N=32) 7. luokkalaiset (N=199) Talvi Talvi Talvi Hiihto 50% Hiihto 25% Laskettelu/lumilautailu 27% Kävely/lenkkeily 16% Laskettelu 16% Jääkiekko/luistelu 16% Kuntosali 11% Kuntosali 16% Hiihto 10% Kevät-Syksy Kevät-Syksy Kevät-Syksy Kävely/lenkkeily 37% Kävely 22% Uinti* 38% Juoksu 16% Juoksu 16% Kävely/lenkkeily 12% Kuntosali 8% Pyöräily 16% Pyöräily 10% Salibandy 7% Taulukossa 2 on eritelty Kontiolahden urheiluseurojen jäsenmääriä seuroittain. Listaus antaa kuvaa kontiolahtelaisten liikunnallisen aktiivisuuden suunnasta, mutta ei luonnollisestikaan kerro kuntalaisten itsenäisesti tapahtuvasta liikkumisesta. Kunnan liikuntatoimintaa arvioidessa organisoidun harrastamisen merkitystä ei ole syytä vähätellä, sillä urheiluseuratoiminta koskettaa jäseniä käytännön toiminnan ja liikkumisen lisäksi myös lisäämällä kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
11 Taulukko 2. Kontiolahden urheiluseurojen jäsenmäärät sekä alle 18-vuotiaiden jäsenien määrä. SEURA Jäseniä yht. Jäseniä (alle 18-v) Budoseura Tokumakai ry 13 6 Extreme Club Cremasters ry 20 0 Höytiäisen Urheilijat ry Jakokosken Vesa ry Kanoottisissit 22 7 Kontio-Veljet ry 15 0 Kontiolahden Avantouimarit ry Kontiolahden Isku ry Kontiolahden Kajastus ry Kontiolahden Seudun Autosuunnistajat ry 13 0 Kontiolahden Urheilijat ry Kulhon Kunto ry Lehmo Balls -96 ry Lehmon Pallo -77 ry Mönnin Veto P-K:n Urheiluratsastajat ry Selkien Sisu ry Yhteensä Kyselyllä selvitettiin myös, millaisia uusia liikuntapaikkoja Kontiolahden kunnan alueelle kuntalaiset haluavat. Kyselyssä vastaajat saivat valita viisi toivotuinta kohdetta liikunnan harrastamiseen. Yläkoululaiset toivoivat Kontiolahdelle eniten keilahallia ja uimahallia. Kyselyyn vastanneista 39% ilmoitti haluavansa keilahallin kuntaan. Uutta uimahallia toivoi kolmannes 7.luokkalaisista. Muita toivottuja uusia liikuntapaikkoja olivat muun muassa kuntosalit, uimarannat ja urheilukentät. Vastauksia tarkasteltaessa tulee huomioida se, että vastaajat asuvat eri puolilla kuntaa. He käyvät kuitenkin kunnan ainoaa yläkoulua, joka sijaitsee kirkonkylällä. Eri puolilla kuntaa asuvilla ilmeni erilaisia tarpeita liikuntapaikkojen suhteen. Kuvioissa 2 esitetty tarkemmin 7.luokkalaisten toivotuimmat liikuntapaikat. 11
12 12 Kuvio 2. Seitsemäsluokkalaisten toivotuimmat liikuntapaikat. Lukiolaisten vastaukset olivat varsin yhteneväiset yläkoululaisten vastausten kanssa. Yläkoululaisten tavoin myös lukiolaisten toivotuimmat liikuntapaikat olivat keilahalli ja uimahalli. Keilahallia nuorista toivoi 35 % ja uimahallia 29 % vastaajista. Seuraavaksi halutuimmat liikuntapaikat olivat pallo- tai urheilukenttä, frisbeegolfrata ja moottoriurheilualue. Myös tenniskenttä ja ratsastusalue saivat kannatusta lukiolaisilta. Kuviossa 3 on esitetty lukiolaisten kymmenen toivotuinta liikuntapaikkaa.
13 13 Kuvio 3. Lukiolaisten toivotuimmat liikuntapaikat. Aikuisväestön vastaajista 46 % toivoi kuntaan uutta uimahallia. Vastauksissa näkynee myös pelko varuskunnan lakkautuksen myötä uimahallin poistumisuhasta. Aikuisväestö totesi uimahallin erittäin tärkeäksi liikuntapaikaksi. Pyöräily- ja kävelytieverkoston parantamista toivoi niin ikään merkittävä osuus vastaajista (41 %). Kevyen liikenteen väylät ovat suomalaisten eniten käyttämä liikuntapaikka (Suomi ym. 2012, 17) ja tässä mielessä kontiolahtelaisten vaatimus kevyen liikenteen väylien kehittämisestä on aiheellinen. Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen parantaisi kontiolahtelaisten liikunnan harrastamisen edellytyksiä sekä voisi lisätä esimerkiksi työmatkaliikuntaa. Kontiolahden aikuisväestön vastaajat toivoivat myös hiihtolatuverkoston kehittämistä ja lisää uusia kuntosaleja. Kunta tukee jokaisen kylän hiihtolatujen valmistusta ja huoltoa. Kunnalla ei ole resursseja ajovälineistön ostoon kylille, mutta urheiluseuroille ja kylille on maksettu latukoneiden käytöstä kulukorvaukset maksimituntimäärän puitteissa. Hiihtolatujen osalta latuverkostoista huolehtiminen on siis perustunut pitkälti kyläläisten ja seurojen aktiivisuuteen. Joillakin kylillä tämä on onnistunut erinomaisesti, mutta toisaalla latuverkostoista ei ole pidetty vastaavaa huolta. Tämä on aiheuttanut epätasavertaisuutta ja tämä lienee yksi syy, miksi hiihtolatuverkoston kehittämistä
14 vaaditaan. Vastaajat toivoivat nuorten tavoin myös frisbeegolfradan rakentamista Kontiolahteen. Kuviossa 4 on esitetty tarkemmin aikuisten toivotuimmat liikuntapaikat ja -alueet. 14 Kuvio 4. Aikuisten toivotuimmat liikuntapaikat ja -alueet. 3.3 Yhteistyö eri tahojen kanssa Kontiolahdella urheiluseurojen ja kuntalaisten panos liikuntaan on tärkeä. Urheiluseurat järjestävät kunnassa liikunta- ja urheilutoimintaa, mutta myös osallistuvat liikuntapaikkojen ylläpitämiseen yhteistyössä kunnan kanssa. Urheiluseurat ja kyläyhdistykset osallistuvat esimerkiksi latujen ja jääalueiden kunnossapitoon. Yhteistyötä liikuntapaikkapalveluiden osalta Kontiolahdella tuleekin hakea sekä yritysten että vapaaehtoisten kansalaistoimijoiden tai seurojen kanssa. Kontiolahden kunnan arvoihin kuuluu muutoinkin yhteistyöhakuisuus. Liikunnan edistämisen mahdollisuutena on yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken. Erityisesti poikkihallinnollista yhteistyötä kuntaorganisaation sisällä tulee tiivistää. (Kontiolahden liikuntastrategia ) Erityisesti uusia asuinalueita suunniteltaessa on vapaa-aikatoimen oltava aktiivinen ja huomioitava alueen liikuntaolosuhteet, kuten esimerkiksi kevyen liikenteen väylät ja lähiliikuntapaikat. Toimivien kokonaisuuksien luomisen onnistumiseksi nämä osa-alueet tulee ottaa huomioon kaavoituksessa, joten vapaa-aikatoimen osallistuminen kaavoitusprosesseihin on tärkeää.
15 15 Useissa hankkeissa Joensuun seudun kuntien on järkevää tehdä myös kuntien välistä yhteistyötä. Tällainen hanke on esimerkiksi Kontiolahden ampumahiihtokeskus. Sekä menoja että tuloja olisi tällaisten kohteiden kohdalla mahdollista jakaa useamman kunnan kesken. Joensuun seudulla tulisi myös yhteistyössä miettiä, millaisia olosuhteita alueelle halutaan kehittää ja mikä kunta vastaa mistäkin suuremmasta hankkeesta. Keskinäistä kilpailua suurempien hankkeiden kohdalla tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää ja pyrkiä kaikessa toiminnassa hakemaan yhteistyöetuja. Kuten Pohjois-Karjalan strategia 2030-asiakirjassa linjataan, palveluntuottamiseen on luotava uusia tehokkaita yhteistoimintamalleja ja kuntayhteistyötä on muutoinkin tiivistettävä. Palveluiden tuotantotapojen kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä. (Pohjois-Karjalan strategia 2030, 14.) Myös Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian (2005) päälinjauksiin kuuluvat paikalliset ja ylipaikalliset verkostot. Lisäksi strategiaan kuuluvat laadukkaat liikkumisympäristöt, monimuotoinen kansalaistoiminta sekä koulutus, seuranta ja tutkimus (Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia 2005, 54-57). 3.4 Liikuntapaikkojen käyttökustannukset Liikuntapaikkojen käyttökustannukset ovat ulkoliikuntapaikkojen osalta Kontiolahdella vuosittain noin Tämä sisältää kunnossapidon ja käyttökustannukset ulkoliikuntapaikkojen osalta. Sisäliikuntapaikkojen (pl. liikuntasalit) käyttökustannukset ovat puolestaan vuosittain noin Käyttökustannukset jakaantuvat sisäliikuntapaikkojen osalta siten, että henkilöstökulut ovat noin 40 % ja muut kulut 60 %. Tuloja saadaan verrattain vähän menoihin nähden. Kuntosaleista tulee tuottoja noin vuodessa. Lisää tuloja tuovat muun muassa uimakoulut sekä satunnaiset vuokrat, kuten nurmikenttien vuokraukset, mutta näiden tuotot ovat vähäisiä. 4 Liikuntapaikkarakentamisen suuntaviivat Liikuntarakentamisen periaatteet ovat Kontiolahden kunnan ja vapaa-aikatoimen strategioiden mukaisia. Tässä luvussa on esitetty malli hankekategorioista sekä linjattu liikuntapaikkasuunnittelun suuntaviivat. 4.1 Hankekategoriat Liikuntapaikkarakentamisen hankkeet jaotellaan viiteen kategoriaan (katso taulukko 5). Taulukko 5 on tarkoitettu havainnollistamaan erilaisia liikuntapaikkahankkeita ja niiden tyypillisimpiä kustannuksia. Kategoriat eivät kuvaa hankkeiden tärkeysjärjestystä vaan ne on asetettu, jotta kaikki hankkeet eivät kilpaile keskenään toteuttamisjärjestyksestä. Edullisempia hankkeita voidaan toteuttaa useammin ja esimerkiksi jäähallin hinnalla voidaan tehdä useita lähiliikuntapaikkoja.
16 Taulukko 5. Kontiolahden liikuntapaikkarakentamisen hankekategoriat (Vrt: Joensuun liikuntapaikkarakentamisen hankekategoriat 2010). 1. SUURET HANKKEET Kustannukset: yli euroa. Esimerkkejä: uimahalli, liikuntahalli, yleisurheilukenttä, jäähalli, suuret peruskorjaukset 2. PIENET HANKKEET Kustannukset: euroa Esimerkkejä: hiekkakenttä, tekonurmi, kivituhkakenttä, kuntopolku 3km 3. LÄHILIIKUNTAPAIKAT Kustannukset: keskimäärin euroa; hallintokuntien yhteishankkeita Esimerkkejä: monitoimikentät, koulujen pihat, leikkikentät 4. MUIDEN HALLINTOKUNTIEN HALLINNOIMAT LIIKUNTAPAIKAT Kustannukset: vapaa-aikatoimi ja tekninen toimi osoittavat hankkeisiin etupäässä henkilöstöresursseja Esimerkkejä: kevyen liikenteen väylät, ulkoilualueet 5. MUUT HANKKEET Huoltorakennus, varasto, katsomo, toimistotila ym. liikuntapaikan yhteydessä olevat tila, jota ei rakenneta varsinaisen liikkumisen paikaksi. 4.2 Liikuntapaikkasuunnittelun suuntaviivat Kevyen liikenteen väylät liikkumisympäristöinä ja kulkuväylinä tulee huomioida suunnittelussa aiempaa paremmin. Ne ovat suomalaisten käytetyimpiä liikuntapaikkoja, joiden kautta voidaan myös parantaa muiden liikuntapaikkojen saavutettavuutta. Kevyen liikenteen väylät mahdollistavat esimerkiksi työmatkaliikunnan ja johdattelevat kohti aktiivista elämäntapaa. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen. Yhteistyö muiden hallinnonalojen kanssa on tärkeää esimerkiksi kaavoitettaessa uusia alueita. Kontiolahden ampumahiihtokeskusta tulee kehittää kansainvälisen tason kilpaurheilupaikkana ja myös muita lajeja huomioon ottaen, jotta sen käyttö monipuolistuisi (esim. kuntosali ja frisbeegolfrata). Sen tulee täyttää kansainvälisen tason kilpailujen järjestelyvaatimukset. Ampumahiihtokeskuksella on kunnan ja maakunnan alueen imagolle myönteinen vaikutus. Sitä tulee kehittää yhteistyössä alueen muiden kuntien ja eri tahojen kanssa. Ulkoilumaastoja sekä luontoliikuntamahdollisuuksia on kehitettävä ja huolehdittava. Nämä rakentamattomat ja muokatut liikkumisympäristöt tarjoavat ihmisille mahdollisuuksia vapaaseen omaehtoiseen liikuntaan ja virkistäytymiseen. Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen tulee asettaa etusijalle liikuntasuunnittelussa. Sijoittamalla lähiliikuntapaikkoja koulujen yhteyteen edesautetaan niiden tasavertaista 16
17 17 saavutettavuutta. Lähiliikuntapaikat ovat matalan kynnyksen liikuntapaikkoja, joissa on vaivatonta harrastaa monipuolista liikuntaa ilman käyttömaksuja. Koko Kontiolahden kunnan aluetta tulee kehittää tasapuolisesti. Kirkonkylän ja Lehmon alueen liikuntapaikkakeskittymien kehittämistä tulee jatkaa. Kasvukeskuksissa on oltava tarjolla lyhyillä etäisyyksillä monipuoliset ja toimivat liikuntapaikat, jotka vastaavat kysyntää. Liikuntapaikkojen henkilöstö- ja kunnossapitomenoissa kirkonkylän ja Lehmon alueella on mahdollista päästä yhteisvaikutusetuihin. Eri väestöryhmät tulee huomioida liikuntasuunnittelussa. Kuntalaisten tulisi olla mahdollisimman tasavertaisessa asemassa liikunnan harrastamisen edellytysten suhteen. Enenevässä määrin liikuntapaikkojen käyttäjät ja alueen ihmiset tulisi ottaa mukaan liikuntapaikkojen suunnitteluun. Osallistuva suunnittelu tulisi erityisesti kylissä olla keskeinen suunnittelumuoto. Liikuntapaikkojen toteuttamisessa ja ylläpidossa tulee tehdä sekä seudullista että poikkihallinnollista yhteistyötä. Hankkeissa tulee pyrkiä löytämään yhteisvaikutusetuja, jotka edesauttavat kaikkia toimijoita. Liikuntaolosuhteita tulee kehittää muiden hallinnon alojen hankkeiden yhteydessä (esim. koulujen pihojen rakentaminen). Vapaa-aikatoimen tulee olla aktiivinen eri hankkeiden valmisteluvaiheessa (esim. uuden asuinalueen kaavoitus).
18 18 Liikuntapaikkojen suunnittelussa tulee huomioida kestävä kehitys sekä se, että ne vastaisivat laajojen käyttäjäryhmien tarpeita. Suunnittelussa tulisi muistaa ekologisuus, ympäristöystävällisyys ja energiataloudellisuus. Liikuntapaikkojen tulisi olla monikäyttöisiä ja pitkäikäisiä. Niiden suunnittelussa tulee huomioida esteettömyysnäkökulmat, jotta myös erityisryhmät pystyvät harrastamaan liikuntaa. Liikuntapaikkojen tulee olla turvallisia ja niillä olevien liikuntavälineiden huollettuja. Lähteet: Hasanen, E Joensuun liikuntapaikkasuunnitelma vuosille Joensuun kaupunki ja Joensuun kaupungin Liikuntatoimi. Kontiolahden kuntastrategia Kontiolahden kunta. Kontiolahden liikuntastrategia (Terveyttä ja elämänlaatua liikkuen) Kontiolahden kunta. Liikuntalaki 1998/1054. Saatavilla www-muodossa: URL: Opetusministeriö 2008a. Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 14/2008. Opetusministeriö 2008b. Liikuntapaikkarakentamisen suunta asiakirja. Valtion liikuntaneuvosto. Opetusministeriön julkaisuja 45/2008. Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma. Joensuu: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia Maakunta liikkumaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Salmikangas, A-K Nakertamisesta hanketoimintaan. Tapaustutkimus Nakertaja-Hetteenmäen asuinalueen kehittämistoiminnasta ja liikunnan osuudesta yhteissuunnittelussa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto: Väitöskirja. Suomi, K. 1989a. Yhdyskuntasuunnittelusta liikunnan elinpiirisuunnitteluun. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu 121. Suomi, K. 1989b. Liikuntasuunnittelun uudistaminen yhteissuunnittelulla. Espoo: Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus. Teknillinen korkeakoulu. Suomi, K Liikuntasuunnittelun perusteet. Luentosarja. Suomi, K., Sjöholm, K., Matilainen, P., Glan, V., Nuutinen, L., Myllylä, S., Pavelka, B., Vettenranta, J., Vehkakoski, K. & Lee, A Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasa-arvo.
19 Seurantatutkimus liikuntapaikkapalveluiden muutoksista Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. 19
20 20 LIITE 1. KONTIOLAHDEN LIIKUNTAPAIKKAKYSELYN TULOKSET Liikuntapaikkasuunnitelman yhteydessä toteutettiin liikuntapaikkakysely Kontiolahden kunnan asukkaille. Kysely tehtiin nettipohjaisella Surveypal -kyselysovelluksella ja siitä tiedotettiin paikallislehdissä. Kyselyyn vastasi 215 yli 19-vuotiasta kuntalaista ja siihen oli mahdollista vastata helmikuun 2013 aikana vapaasti kunnan nettisivuilta löytyvästä linkistä. Lisäksi kysely käytiin tekemässä johdetusti Kontiolahden yläkoulun kaikille 7-luokille (N=199). Vastauspyyntö lähettiin sähköisesti myös kaikille Kontiolahden lukion 2.luokkalaisille, joista 32 vastasi kyselyyn. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi yhteensä 446 kuntalaista. Kyselyn tulososiossa vastaajaryhmät on jaoteltu edellä mainittujen ryhmien mukaan: aikuiset, lukiolaiset (2.luokkalaiset) ja 7.luokkalaiset. Kyselytutkimuksen suoritti Lauri Kontkanen osana liikuntatieteen pro gradu -tutkielmaansa.
Vapaa-aikalautakunta 24.9.2013 44 Kunnanvaltuusto 4.11.2013 109
Vapaa-aikalautakunta 24.9.2013 44 Kunnanvaltuusto 4.11.2013 109 2 Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 9/2013 Tekijät Lauri Kontkanen liikuntatieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopisto Simo Luukkainen
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotKOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.
LisätiedotWiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.
Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotTYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000
LisätiedotENNAKKOMATERIAALI 2015
ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko
LisätiedotKokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa
KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen
Lisätiedot(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta
TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06
LisätiedotTeemakysely: Liikenneväylät, puistot, yleiset alueet ja liikuntapaikat, 2019
Teemakysely: Liikenneväylät, puistot, yleiset alueet ja liikuntapaikat, 2019 Vastaajien kokonaismäärä: 128 1. Vastaajan ikä alle 20 2 1,56% 20-30 22 17,19% 30-40 30 23,44% 40-50 33 25,78% 50-60 23 17,97%
LisätiedotLIIKUNTAKYSELY RAPORTTI
2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten
LisätiedotLIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ
LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ Juuan kunnan liikuntastrategia vuosille 2018-2021 Sisällysluettelo 1. Juuan kunnan päästrategia 2. Liikuntalaki
LisätiedotSelvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta
Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotLasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta
Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140
LisätiedotSuosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
LisätiedotKutsu päättäjä ulos - kampanjan yhteydessä tehdyn ulkoilukyselyn tulokset valtakunnallisesti
Kutsu päättäjä ulos - kampanjan yhteydessä tehdyn ulkoilukyselyn tulokset valtakunnallisesti Vastaajia yhteensä 1849 Vastaajien ikähaitari 1945 1995 syntyneet 48% ulkoilee useamman kerran viikossa, 46%
LisätiedotValtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta
Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta
Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen
LisätiedotLiikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo
Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotLIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ
2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation
LisätiedotSyksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset
Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset Kysely koski perheen yhteistä harrastamista ja harrastamiseen liittyviä toiveita Pirkkalassa. Kyselyyn vastanneiden perheiden lasten ikäryhmät jakautuivat seuraavasti:
LisätiedotLähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut
Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotLastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille
Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke 2016-2018 Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM 30.5.2017 Hallitusohjelman kärkihanke:
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018:
LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS : OIKEUS LIIKKUA Harrastukset ovat tärkeä osa lasten ja nuorten elämää. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on jokin harrastus, ja he kokevat olevansa varsin tyytyväisiä
Lisätiedot1000 Arvopaperit Menot -22 401,13-3 150 0 0 0 Rahoitusosuudet 0,00 0 0 0 0 Käyttöomaisuuden myynti 0,00 0 0 0 0 Netto -22 401,13-3 150 0 0 0
TP TA TA TS TS 2014 2_2015 2016 2017 2018 1000 Arvopaperit Menot -22 401,13-3 150 0 0 0 Netto -22 401,13-3 150 0 0 0 2000 Kiinteä omaisuus Menot -1 876 780,01-500 000-500 000-500 000-500 000 Käyttöomaisuuden
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotTällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.
Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä
LisätiedotLiikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018
Liikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018 Mikä on selonteko ja mitä sillä tavoitellaan? valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle selonteon hallintoa
LisätiedotHarrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta
Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous 9.-10.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
Lisätiedot1 johdanto...3 2 kuhmoisten kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus
KUHMOISTEN KUNTA 1 johdanto...3 2 kuhmoisten kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus
LisätiedotLIIKUNTAPAIKKAKYSELY 2018
LIIKUNTAPAIKKAKYSELY 2018 Liikuntapalvelut/Sari Sarpaneva Kyselyn tarkoitus ja toteutustapa Kauniaisten liikuntapaikoista tehtiin kyselytutkimus 16.-31.3.18. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää mitä mieltä
LisätiedotSyksyllä 2017 toteutetun kyselyn vastaukset
Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn vastaukset Kysely koski lasten ja nuorten harrastuksia ja niihin liittyviä toiveita Pirkkalassa (esi- ja perusopetus sekä lukio). Vastaajia oli 924, joista tyttöjä 52,3%
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotKÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...
KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto
LisätiedotTähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina
Tähän otsikkoa Abra cadab rakad Uimahallit koko kansan liikuttajina Uimahallibarometri 2008 ja Uimahallien asiakasbarometri 2010 barometrien keskeiset tulokset Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen
LisätiedotValtion tuki urheiluseuroille ja kunnille
Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotNUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS
NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotLiikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle. Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki
Liikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki Asukkaita 25 507 (1.1.2014/Kuntaliitto) 75 km Oulusta etelään Perämeren rannalla Perustettu
LisätiedotLÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja
LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla
LisätiedotSITOUTUMINEN. Liikunnan edistämisen tavoitteet toiminta ja taloussuunnitelmassa
SITOUTUMINEN Ohjelmien käsittely luottamushenkilöhallinnossa Miten liikuntatoimen luottamushenkilöhallinnossa (lautakunta/kuntayhtymän hallitus yms.) on käsitelty seuraavia kansallisia ohjelmia ja suosituksia?
LisätiedotUSKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä
USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä ruumissa TOIVO = maan paras liikuntapalvelu vuonna 2015. RAKKAUS
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotLAPPEENRANNAN LIIKKUMISOHJELMA Asukaskyselyn (2018) päätulokset
LAPPEENRANNAN LIIKKUMISOHJELMA 2025 - Asukaskyselyn (2018) päätulokset TAUSTATIETOJA KYSELYSTÄ Kysely toteutettiin v. 2018 loka-marraskuussa avoimena nettikyselynä. Kyselyn linkki kaupungin nettisivuilla.
Lisätiedot1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus
PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotSivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana.
Sivistyslautakunta 6 27.01.2015 Sivistyslautakunta 10 24.02.2015 Kunnanhallitus 75 16.03.2015 Liikuntastrategia 2015-2017 Sivltk 6 Liikunta-vap.ajanohjaaja Juuan kunnan liikuntastrategian luonnos vuosille
LisätiedotLIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.
Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS
LisätiedotTeemakysely: Kulttuuri ja vapaa-aika. 2019
Teemakysely: Kulttuuri ja vapaa-aika. 2019 Vastaajien kokonaismäärä: 18 1. Vastaajan ikä Vastaajien määrä: 18 alle 20 0 0% 20-30 2 11,11% 30-40 2 11,11% 40-50 4 22,22% 50-60 3 16,67% yli 60 7 38,89% 2.
LisätiedotKunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana
Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita
LisätiedotPohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015
Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI) -kehittämishanke 1.4.2013-31.7.2015. Päämäärä "Maakunta
LisätiedotNURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY Tulokset
NURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY 07 Tulokset TAUSTATIEDOT Kyselyyn vastanneet seurat Seuratyyppi Klaukkalan Kiri Ry Klaukkalan NMKY ry Kurra Hockey ry Nurmijärven Hiihtoseura ry Nurmijärven Jalkapalloseura
LisätiedotLiikuntatutkimus 2007. Uusikaupunki
Vapaa-aikaltk. 24.5.2007 LIITE 2 Liikuntatutkimus 2007 Uusikaupunki I-Deal SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSTULOKSET 4 2.1 Sukupuolijakauma 4 2.2 Ikäjakauma 5 2.3 Liikunnan määrä viikossa 6 2.4 Tapa liikkua
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009
JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009 JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT / LIIKUNTAPALVELUIDEN KUNTALAISKYSELY 2009 2 (48) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA...
LisätiedotÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON
ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan kehittäminen
Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)
LisätiedotHiihtoladuilta trampoliineille Lasten ja nuorten liikunta 2010-luvulla
Hiihtoladuilta trampoliineille Lasten ja nuorten liikunta 2010-luvulla Seminaari: Liikunnan asema tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Jyväskylä 29.11.2016 Mikko Salasuo Talous- ja sosiaalihistorian
Lisätiedot1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta
1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490
LisätiedotLäheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen
Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille
LisätiedotVISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET
VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta
LisätiedotTampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen
Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015
LisätiedotLIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN
LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian
LisätiedotMetsien monikäyttö ja PEFC
Metsien monikäyttö ja PEFC Eki Karlsson 5.11.2013 Sisältö Suomen Latu Kuka liikkuu metsissä? KMO Elämänlaatutyöryhmän tulokset Metsien monikäyttö ja sen rooli PEFC:ssä 6.11.2013 6.11.2013 SUOMEN LATU Suomen
LisätiedotJ.Kinnunen / Kuntavaalit 17
J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät
LisätiedotValtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotPADASJOEN KUNTA. 4 pitkän aikavälin ehdotukset (1 10 vuotta)...5 4.1 Liikunta-alueet. 5 ehdotuksia kunnan liikuntapalvelujen kehittämiseksi...
PADASJOEN KUNTA 1 johdanto...3 2 lyhyen aikavälin tavoitteet (0 1 vuotta)...4 2.1 Lasten ja nuorten liikuntaharrastusten lisääminen 2.2 Liikunta-alueet 2.3 Ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksien lisääminen
LisätiedotLiikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480
Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti
LisätiedotAJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus
AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan
LisätiedotLiikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016
Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016 6.10.2016 Tilastokatsaus 9/2016 1 Johdanto THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö keräävät tietoa kuntien toiminnasta ja resursseista kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotLiikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle
Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle 2017 2020 Riittävä liikunta on yksi tärkeimmistä keinoista terveyden ylläpitämiseksi. Tästä syystä esimerkiksi lasten tulisi voimassa olevien
LisätiedotUusi Hankasalmi Väliraporttiseminaari. Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan
27.10.2016 Väliraporttiseminaari Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan Uusi Hankasalmi Hankasalmen liikunta-, virkistys- ja vapaa-aikasuunnitelma 2017-2025 SEMINAARIN OHJELMA Hankasalmen kunta tarjoaa
LisätiedotUusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?
Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset
LisätiedotTAKUULLA LIIKUNTAA. Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi
TAKUULLA LIIKUNTAA Kyselytutkimus toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta ja vapaa-ajasta Julkistamistilaisuus 10..019 Helsinki Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi Tavoite
LisätiedotUusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?
Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien
LisätiedotKoulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus
LisätiedotEspoo Active City Liikuntapalvelut
E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta
LisätiedotLIIKUNTAPAIKKASUUNNITELMA vuosille 2010 2020
LIIKUNTAPAIKKASUUNNITELMA vuosille 2010 2020 Julkaisija Joensuun kaupunki Liikuntatoimi Tekijä Elina Hasanen Kuvat Kimmo Hyppönen (s. 20) Kimmo Kirves (s. 14, 17, 34) Pekka Makkonen (s. 3) Piia Romppanen
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotVoimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari
Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari 8.2.2017 Johtaja Kristiina Poikajärvi Lapin aluehallintovirasto 1 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat 65 ja 75 vuotta täyttäneet Lapissa ja koko maassa
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LisätiedotJuuan kunnan liikuntastrategia
Juuan kunnan liikuntastrategia 2015-2017 Strateginen päämäärä: Liikunnan merkityksen kasvattaminen osana kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä 1. Kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden lisääminen
LisätiedotHE 190/2014. Paikallisella yhteistyöllä tarkoitetaan kunnan viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä.
Kari Sjöholm 21018 2 Kari Sjöholm 2018 Kari Sjöholm [pvm] 3 Kari Sjöholm 2018 HE 190/2014 Hallintokuntarajat ylittävä yhteistyö on keskeistä liikunnan edistämiseksi. Kunnan eri toimialojen poikkihallinnollinen
LisätiedotSeuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari
Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä
LisätiedotMULTIAN KUNNAN LIIKUNTASUUNNITELMA 2013
Mikko Mäkinen MULTIAN KUNNAN LIIKUNTASUUNNITELMA 2013 Yleistä liikuntatoimen tehtävistä ja liikuntapaikoista Multian liikuntatoimen kenttä on vuonna 2013 mahdollisesti hyvin erilainen nykyiseen tilanteeseen
LisätiedotSuomalaisen liikuntapolitiikan aallonharjat ja -pohjat tutkitun tiedon valossa
Suomalaisen liikuntapolitiikan aallonharjat ja -pohjat tutkitun tiedon valossa Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Lähde: Ennakkomateriaali, Kansallinen liikuntafoorumi 2013 1 Miten hyvin
Lisätiedot1000 Arvopaperit Menot , Rahoitusosuudet 0, Käyttöomaisuuden myynti 0, Netto ,
TP TA TA TS TS 2015 2_2016 2017 2018 2019 1000 Arvopaperit Menot -23 211,44-890 000 0 0 0 Netto -23 211,44-890 000 0 0 0 2000 Kiinteä omaisuus Menot -77 000,00 0-500 000-500 000-500 000 Käyttöomaisuuden
LisätiedotMissä mennään liikuntakaavoituksessa? Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto
Missä mennään liikuntakaavoituksessa? 1.9.2017 Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Liikuntakaavoitus Arki- ja terveysliikunnan olosuhteiden edistäminen Mitä on liikuntakaavoitus? Ajankohtainen
LisätiedotKainuun liikuntakysely
Kainuun liikuntakysely Kainuun liikuntakysely Liikuntakysely Kainuun koululaisille. Liikuntakyselyllä kartoitetaan lasten ja nuorten liikunnan harrastamista ja toiveita harrastamisen suhteen. Vastaajat
LisätiedotKouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan
Lisätiedot