Klubin käsikirja. LC Helsinki/Malminkartano

Transkriptio

1 Klubin käsikirja LC Helsinki/Malminkartano 4/

2 2 / 21 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto Arvot Tunnuslause ja teemat Suomen Lions-järjestön toiminta-ajatus Klubin toiminnan tehtävä Klubin toimintaperiaate Toiminnan toteutus Toimintasuunnitelmat LC Helsinki/Malminkartanon aktiviteetit Piirin aktiviteetit Kansainväliset ja kansalliset aktiviteetit Yhteistyökumppanit Koulut ja päiväkodit Yhteistyö muiden klubien kanssa Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Klubin SWOT-analyysi Hallituksen, toimikuntien ja klubikokouksen työnjako Klubivirkailijoiden tehtävänkuvaukset Hallitus Toimikunnat Tiedon saaminen ja tiedottaminen Tiedon saaminen Klubin kotisivut ja niiden ylläpito Sisäinen tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen Klubin jäsenten valmennus Palkitsemiset Klubin presidentin palkitsemiset Klubin tekemät esitykset Lions-ansiomerkkien käyttö Klubin standaari... 16

3 3 / Kokoustekniikka Uuden jäsenen vastaanotto Vierailut Vieraat oman klubin kokouksessa Vierailut muissa klubeissa Yleistietoutta Lions-järjestöstä Kansainvälinen Lions-järjestö Lions-toiminta Suomessa Arne Ritari-säätiö Piiri 107-B Käsikirjan jakaminen ja päivittäminen... 21

4 4 / 21 Johdanto Lions-järjestö on perustettu vuonna 1917 Chicagossa Yhdysvalloissa. Lionsjärjestöön kuuluu yli klubia, joissa on noin 1, 39 miljoonaa jäsentä. Toimintaa on 206 maassa tai itsehallintoalueella. Järjestö on maailman suurin vapaaehtoinen palvelujärjestö. Suomi on jäsenmäärältään Euroopan neljänneksi suurin Lions-maa. Suomessa on 932 Lions-klubia ja niissä jäseniä ( ). Lions-klubit ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä. Suurimpaan osaan klubeja kuuluu vain miehiä. Yhtenäisklubeja (jäsenet sekä naisia että miehiä) on 45 ja naisklubeja 146. Naisjäseniä on Jäsenistä on naisia noin 17 %. Suomen ensimmäinen Lions-klubi LC Helsinki-Helsingfors perustettiin Suomen kansainvälinen Lions- tunnus on 107. Suomessa on 14 Lions-piiriä. Suomen piirit ovat aakkosjärjestyksessä piirit 107-A -> 107-O. Piiri koostuu usein kolmesta alueesta ja alue usein kolmesta lohkosta. Lohkon alueella on yleensä yli viisi Lions-klubia. Lionien nuorisojärjestönä toimivia Leo-klubeja on Suomessa 22 ja niissä noin kaksisataa vuoden ikäistä jäsentä. 107-B piiriin kuuluva LC Helsinki/Malminkartano on perustettu ja perustamisjuhla (Charter Night) vietettiin Kalastajatorpalla. Kummiklubina toimi LC Helsinki/Pitäjänmäki. Opasleijonana toimi Erkki Uusimäki. LC Helsinki/Malminkartano on Suomen ensimmäinen yhtenäisklubi (alun perin nimitys oli sekaklubi). Klubin lipun naulaus ja vihkiminen tapahtui Klubin 10-vuotisjuhlat vietettiin ravintola Pörssissä Helsingissä. Klubi vietti 20- vuotisjuhliaan Espoossa teatteriravintola Albergassa. 25-vuotisjuhlat vietettiin ravintola Lämmössä Helsingissä. Malminkartanon alueella on vajaa asukasta. LC Helsinki/Malminkartano oli alueen ensimmäinen palvelujärjestö, mikä toimi alueen asukkaiden hyväksi. Klubin toiminta on painottunut alueen koulujen ja päiväkotien tukemiseen. Klubi on vuoden 2014 alussa kustantanut 29 Malminkartanon alueen opettajan Lions Quest koulutuksen.

5 5 / 21 1 Arvot Kansainvälisen Lions-liikkeen arvot Kansainvälisen Lions-liikkeen arvot ovat: rehellisyys, vastuu, ryhmätyö ja erinomaisuus. Suomalaisen Lions-toiminnan arvot Palveluhenki, talkoohenki, luotettavuus, paikallisuus, ihmisläheisyys, kansainvälisyys LC Helsinki/Malminkartanon arvot LC Helsinki/Malminkartanon hyväksytyt arvot ovat: rehellisyys, luotettavuus, suvaitsevaisuus, avoimuus, yhteistyökyky ja lähimmäisen auttaminen. 2 Tunnuslause ja teemat Lions-järjestön tunnuslause on: Me palvelemme Vi hjälper We serve Jokaiselle toimintakaudelle asetetaan teemat kansainvälisellä, kansallisella ja oma piirin tasolla. Kauden teemat ovat: - Kansainvälisen presidentin teema: Strengthen the Pride Vahvempina yhdessä Stärka stoltheten - Kotimainen teema: Palvelulla hyvinvointia Välfärd genom service 3 Suomen Lions-järjestön toiminta-ajatus Teemme yhdessä työtä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi sekä vanhusten, perheiden, vammaisten ja apua tarvitsevien tukemiseksi. Toiminta tarjoaa jäsenelle mahdollisuuden toimia sosiaalisessa yhteistyössä, mahdollisuuden kehittyä ihmisenä ja kehittää johtamistaitoja sekä solmia kontakteja kotimaassa ja ulkomailla. 4 Klubin toiminnan tehtävä LC Helsinki/Malminkartano toimii pääasiassa Malminkartanon alueen ihmisten hyväksi.

6 6 / 21 5 Klubin toimintaperiaate Klubi tukee Malminkartanon alueen kouluja antamalla oppilaille stipendejä koulujen kevätjuhlien yhteydessä. Klubi tukee alueen koulujen opettajia kustantamalla heille Lions Quest koulutusta. Klubi osallistuu alueen kouluille suunnattuun Asennetta päihdekasvatuskampanjaan. Klubi tukee Malminkartanon alueen päiväkoteja. Klubi järjestää perheen yhteisiä tapahtumia Klubi tekee aloitteita Malminkartanon alueen viihtyvyyden parantamiseksi. 6 Toiminnan toteutus 6.1 Toimintasuunnitelmat Viiden vuoden suunnitelma Klubille laaditaan viiden vuoden suunnitelma. Siinä selvitetään tulevaisuuden suuntaviivat. Tämän avulla presidentit ja hallitus sitoutetaan pitkäjänteiseen suunnitteluun. Toimintakauden suunnitelma Toimikausi alkaa 1.7. ja päättyy Toukokuun aikana laaditaan seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma. Siitä selviävät klubikokoukset, hallituksen kokoukset, hallituksen kokoonpano, toimikunnat ja B-piirin tärkeimmät tapahtumat LC Helsinki/Malminkartanon aktiviteetit Jokaiselle klubille tärkeimmät aktiviteetit ovat aktiviteetit oman alueen hyväksi. Tärkeimmät aktiviteetit ovat: - joulukuusien myynti - lastentapahtuma maalis-huhtikuussa ja - päiväkotien tukeminen Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan muita erillisaktiviteetteja Malminkartanon alueen hyväksi.

7 7 / Piirin aktiviteetit Piirillä saattaa olla toimikausiksi määritettyjä aktiviteetteja. Piirin aktiviteetti voi olla esimerkiksi oman piirin vanhusten avustaminen tai piirin oma lehti. 6.4 Kansainväliset ja kansalliset aktiviteetit Kansainväliset ja kansalliset aktiviteetit määritellään erikseen yhdelle tai useammalle toimikaudelle. Kansainvälisistä aktiviteeteista voidaan mainita Sight First kampanjat, Ratnapurun silmäsairaala ja Sri Lankan kummilapset. Kansallisista aktiviteeteista voidaan mainita Punainen sulka, auditointi ja Nenä-päivä. 7 Yhteistyökumppanit 7.1 Koulut ja päiväkodit Malminkartanon alueella toimii neljä koulua. Klubi on yhteistyössä koulujen kanssa rehtorien välityksellä. Koulut jakavat mm. klubin valmiiksi tulostamat tiedotteet joulukuusien myynnistä ja lastentapahtumasta oppilaiden välityksellä koteihin. Koulut osallistuvat klubin välityksellä Rauhanjulistekilpailuun ja Asennetta päihdekasvatuskampanjaan. Koulujen oppilasmääriä ja päiväkotien lasten lukumääriä tarvitaan kaksi kertaa vuodessa, kun jaetaan joulukuusien myynnin ja lastentapahtuman tiedotteita. Koulujen oppilasvahvuudet kaudella ovat: Apollon yhteiskoulu 446 oppilasta (yläkoulu 208, lukio 238). Pihkapuiston ala-aste 235, Malminkartanon ala-aste 195 ja Hoplaxskolan/Kårböle-enheten esikoulun lapset mukaan luettuina 81. Yhteensä 957 oppilasta. Malminkartanon alueella toimii kuusi päiväkotia. Klubi on päiväkotien kanssa päiväkotien johtajien välityksellä. Päiväkodit jakavat mm. klubin valmiiksi tulostamat tiedotteet joulukuusien myynnistä ja lastentapahtumasta lasten välityksellä koteihin. Päiväkotien lapsien vahvuudet kaudella ovat: Apila 90, Kaunokki 60 (+ leikkipuisto 50), Lemmikki 50, Malmgård 38, Metsätähti 59 ja Timotei 111 (esitteet 90). Yhteensä 458 lasta. Ruotsinkieliseen kouluun ja päiväkotiin tiedotteet on annettu ruotsinkielisinä. 7.2 Yhteistyö muiden klubien kanssa Muiden klubien kanssa pyritään yhteistyöhön. Yhteistyömuotoja voivat olla yhteiset aktiviteetit, tutustumis- ja esitelmätilaisuudet, juhlat, pilkkikilpailut yms.

8 8 / Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Alueella toimivat Malminkartanon asukasyhdistys ry, partiolippukunta Huipunvaltaajat ry, kumppanuustalo Horisontti, Leikkipuisto Piika, Leikkipuisto Kaunokki, Suomen Ladun jäsenyhdistys Pikomalan Retkeilijät ry, Kaarela-Seura ry ja Kaarelan Eläkeläiset ry. Heidän kanssaan ollaan tarvittaessa yhteistyössä. 8 Klubin SWOT-analyysi Vahvuudet - luetettavuus - hyvä maine - realistiset aktiviteetit ja tavoitteet - hyvä yhteishenki - klubin jäsenten monipuolinen tietotaito - laaja sidosryhmäverkosto - hyvä yhteistyö alueen koulujen kanssa - kokemusta toiminnan organisoimisessa Mahdollisuudet - klubin onnistuneiden aktiviteettien ja tunnettavuuden avulla saadaan uusia jäseniä - uudet nuoret jäsenet ja heidän ideansa - kokouksiin mielenkiintoa: lisää mielenkiintoisia esitelmiä ja vierailuita - yhteistyö muiden klubien kanssa - verkoston parempi hyödyntäminen Heikkoudet Uhat - passiiviset jäsenet - pieni toimiva ydinryhmä - pitkäjänteinen kierto luottamustehtävissä ollut vaikeaa - avustettavia paljon, mutta taloudelliset mahdollisuudet pienet - ikääntyminen - jäsenten pieni määrä ja vaihtuvuus - ydinryhmän väsyminen - kyllästyminen - ihmisten kiireisyys ja muut järjestöt 9 Hallituksen, toimikuntien ja klubikokouksen työnjako Hallitus valmistelee kokouksessaan asiat ja ne esitellään klubikokoukselle. Hallitus kokoontuu tarvittaessa vähintään viikkoa ennen klubikokousta käsittelemään tarvittavia asioita.

9 9 / 21 Toimikunnat toimivat hallituksen apuna ja valmistelevat tarvittaessa erilaisia tapahtumia. Klubikokous tekee päätökset. 10 Klubivirkailijoiden tehtävänkuvaukset 10.1 Hallitus Presidentti Presidentti vastaa klubin toiminnasta ja toimii puheenjohtajana hallituksen kokouksissa ja klubikokouksissa. Presidentti vastaa klubikokoukselle esitettävien asioiden valmistelusta. Presidentti pyrkii tehtävien jaossa ottamaan huomioon klubin jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet. Presidentti laatii yhdessä sihteerin kanssa kokouksien asia- ja esityslistat ja vastaa siitä, että ne lähetetään ajoissa. Presidentti on aktiivisesti yhteistoiminnassa piirin johdon kanssa (lohkon puheenjohtaja, alueen puheenjohtaja, piirihallitus). Presidentti vastaa siitä, että varapresidentit ovat tietoisia klubin suunnitelmista ja hän perehdyttää seuraajansa tehtäviinsä. Presidentin on hallittava Suomen Lions-liiton jäsenrekisterin käyttö. Presidentti valvoo, että klubin tiedot rekisterissä ovat ajan tasalla ja että klubi tekee rekisteriin kuukauden jäsenilmoituksen. Presidentti vastaa siitä, että keväällä toukokuussa tehdään jäsenrekisteriin seuraavan kauden virkailijoiden päivitykset. Presidentti ja sihteeri vastaavat siitä, että klubin aktiviteetit tulevat oikein päivitettyä Suomen Lions-liiton jäsenrekisteriin. 1 Varapresidentti Varapresidentti on presidentin ensimmäinen sijainen. Hän seuraa tiiviisti klubin toimintaa ja valmistautuu samalla ottamaan klubin presidentin tehtävät vastaan ja jatkamaan klubin pitkän aikavälin suunnitelmaa. 1. Varapresidentti osallistuu keväällä ennen seuraavaa toimikautta piirin järjestämään presidentin valmennustilaisuuksiin. 1. Varapresidentti laatii toukokuussa seuraavan kauden toimintasuunnitelman. 2 Varapresidentti 2. Varapresidentti on 1. Varapresidentin sijainen ja tarvittaessa klubin presidentin sijainen. Hän seuraa tiiviisti klubin toimintaa ja ottaa aktiivisesti osaa klubin toimintaan ja valmistautuu samalla klubin 1. Varapresidentin ja presidentin tehtäviin.

10 10 / 21 Pastpresidentti Pastpresidentti (edellisen kauden presidentti) tuo hallitukselle kokemuksensa, ja havaintonsa edellisen kauden toiminnasta. Hän avustaa presidenttiä ja osallistuu tiiviisti hallituksen toimintaan. Sihteeri Klubin sihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä presidentin kanssa. Sihteeri laatii yhdessä presidentin kanssa hallituksen ja klubikokousten asialistat ja esityslistat sekä lähettää ne sähköpostina. Kokousten jälkeen sihteeri kirjoittaa mahdollisimman nopeasti pöytäkirjat ja lähettää ne presidentille tarkistettaviksi. Presidentin tarkistuksen jälkeen sihteeri lähettää pöytäkirjat sähköpostina. Sihteeri vastaa klubin arkistosta. Sihteeri tilaa tarvittaessa klubitarvikkeita Suomen Lions-liiton toimistosta. Sihteeri vastaa Suomen Lions-liiton jäsenrekisterin päivityksestä ja siitä, että rekisterin tiedot ovat ajan tasalla ja tekee kuukauden jäsenilmoituksen. Sihteeri tulostaa tarvittaessa jäsenrekisteristä klubin jäsenluettelon. Sihteeri päivittää jäsenrekisteriin klubin jäsenten palkitsemiset. Sihteeri ja presidentti vastaavat siitä, että klubin aktiviteetit tulevat oikein päivitettyä Suomen Lions-liiton jäsenrekisteriin. Sihteeri vastaa siitä, että keväällä toukokuussa jäsenrekisteriin tehdään seuraavan kauden virkailijoiden päivitykset. Rahastonhoitaja Rahastonhoitaja vastaa klubin aktiviteetti- ja hallintotileistä. Aktiviteettitilillä ovat varat, mitkä kerätään klubin aktiviteeteissa ja mitkä maksetaan avustuksina ulkopuolisille. "Mikä kansalta kerätään, se kansalle jaetaan. Hallintotilillä ovat klubin jäsenten maksamat varat (esim. jäsenmaksut). Hallintotiliä käytetään klubin omiin menoihin. Rahastonhoitaja selvittää kuukausikokouksissa tilien tilanteen Rahastonhoitaja vastaa klubin jäsenten jäsenmaksujen lähettämisestä ja laskujen määräaikaisesta maksamisesta. Rahastonhoitaja laatii seuraavan kauden tulo- ja menoarvion sekä päättyneen kauden tilinpäätöksen. Nuorisonvaihto Klubin nuorisovaihtoasiamies vastaa klubin nuorisovaihdosta yhteistoiminnassa piirin nuorisovaihtoasiamiehen kanssa. Tarkoituksena on löytää klubin toimialueelta nuorisovaihtoon sopiva sekä lähettää heidät nuorisovaihtoon ulko-

11 11 / 21 maille. Vastaavasti on tarkoituksena etsiä sijoituskoteja ulkomailta Suomeen nuorisovaihtoon tuleville. Piiri järjestää aika ajoin nuorisonvaihtoleirejä Suomessa. Tällöin tarvitaan ulkomailta tuleville nuorille sijoituskoteja. Lions Quest Lions Quest toimikunta on yhteistyössä Malminkartanon alueen koulujen kanssa ja etsii kouluista opettajia, jotka koulun näkökulmasta olisi hyvä lähettää Lions Quest koulutukseen. Lions Quest valmennuksen avulla opettajia valmennetaan toimimaan ongelmallisten nuorien kanssa ja kohtaamaan opetustyössään tämän päivän haasteita. Lions Quest koulutukseen pyritään lähettämään samasta koulusta aina kaksi opettajaa yhtä aikaa. Näin saadaan opetuksesta parempi hyöty, koska opettajat pystyvät vertailemaan saamaansa valmennusta. Koulujen rehtorit arvostavat suuresti tätä koulutusta, koska opettajien valmistuslaitoksissa tähän asiaan ei paneuduta riittävästi Webmaster Webmaster vastaa klubin kotisivujen kehittämisestä ja ajanmukaisesta päivityksestä. Tiedottaja Klubilla ei ole erillistä tiedottajaa, vaan tiedotusvastuu on klubin presidentillä sekä sihteerillä. Klubin webmaster auttaa internet-tiedottamisessa Toimikunnat Toimikunnassa voi olla yksi tai useampia jäseniä. Alueen yhteistoimikunta Alueen yhteistoimikunta pitää yhteyttä alueen Malminkartanon alueen kouluihin, päiväkoteihin ja kaikkiin alueen sidosryhmiin. Arne Ritari Säätiö toimikunta Arne Ritari Säätiö toimikunta on tarvittaessa yhteydessä piirin Arne Ritari Säätiön toimikuntaan ja Suomen Lions-liiton Arne Ritari Säätiöön. Filmaustoimikunta Filmaustoimikunta välittää klubien jäsenille tiedon tulevista Salattujen elämien filmauksista ja avustajien tarpeesta. Filmaustoimikunta ilmoittaa filmaukseen tulevien klubin jäsenten määrän. Filmaustoimikunta ilmoittaa klubikokouksessa tapahtuneet filmaukset. Huumevalistustoimikunta

12 12 / 21 Huumevalistustoimikunta toimii yhteistyössä piirihallituksen ja Asennetta päihdekasvatuskampanjaan. Joulukorttiaktiviteetti Joulukorttitoimikunta esittelee klubin jäsenille klubin ensimmäisissä kokouksissa Lions-joulukortit siten, että voidaan tilata marraskuun klubikokouksessa. Jäsenhankintatoimikunta Jäsenhankintatoimikunta etsii Malminkartanona alueelta aktiivisia, aikaansaavia ja yhteistyökykyisiä uusia jäseniä. Jäsenten tulisi olla iältään klubin keskiikää nuorempia. Kummin osuus uuden jäsenen valinnassa on tärkeä. Kummi vastaa siitä, että uudella jäsenehdokkaalla on realistinen käsitys siitä, mihin hän on liittymässä. Uuden jäsenen on tiedostettava, että hän tulee joskus olemaan klubin sihteeri, toimikuntien jäsen ja presidentti. Jos klubin jäsenellä on työstä johtuvia ulkomaankomennuksia, hän pääsee nopeasti verkottumaan uuteen toimipaikkaansa ottamalla yhteyttä paikalliseen Lions-klubiin ja käymällä sen kokouksissa. LCIF toimikunta Lions Clubs International Foundation säätiö tukee lionien myötätuntoista työtä antamalla apurahoja paikallisiin ja maailmanlaajuisiin humanitaarisiin hankkeisiin. LCIF:n painopistealueet ovat: näön pelastaminen, nuorison palveleminen, hätäavun järjestäminen tuhoalueille ja humanitääristen tarpeiden täyttäminen. Esimerkkeinä voidaan mainita Sight First kampanjat ja Haitin ja Tsunamin uhrien avustaminen. LCIF toimikunta pitää yhteyttä piirin LCIF-toimikuntaan. Rahanjakotoimikunta Rahanjakotoimikunta valmistelee kevään lastentapahtuman jälkeen esityksen hallitukselle kouluille jaettavien stipendien määrästä ja klubin muista mahdollisista lahjoituksista. Rauhanjulistetoimikunta Rauhanjulistetoimikunta ottaa helmikuussa yhteyden Malminkartanon kouluihin rehtoreiden kautta ja tiedustelee heidän mahdollisuuksiaan osallistua kuluvan vuoden kansainväliseen rauhanjulistekilpailuun. Sri Lanka toimikunta Sri Lanka toimikunta etsii klubille kummilapset Sri Lankasta sekä pitää yhteyttä heihin. Toimikunta on pysyvä. Klubin kummilapsille pitää olla Suomessa samat pysyvät yhteyshenkilöt. Uutta hallitusta ja toimikuntia ehdottava toimikunta

13 13 / 21 Toimikunta valmistelee seuraavan kauden hallitukset ja toimikunnat siten, että esitys on valmiina huhtikuussa ja klubin lopullinen päätös voidaan tehdä toukokuun klubikokouksessa. 11 Tiedon saaminen ja tiedottaminen 11.1 Tiedon saaminen Hyvä tietolähde on vuosittain ilmestyvä Lions-vuosikirja. Tässä käsikirjassa viitataan usein Lions-vuosikirjaan. Lions-tietoutta on saatavissa internetistä runsaasti. Suomen Lions-liiton toiminnasta saa tietoa osoitteesta: Valitsemalla yläpalkista Jäsenkeskus, saa tietoa liiton jäsenille tarkoitetuista asioista. Valitsemalla vasemmalta palkista Tietoluola, saa mm. tietoa lomakkeista, ohjeista ja säännöistä. B-piirin tapahtumista saa tietoa B-piirin sähköisestä tietotoimistosta sivulta: Siellä on luettavissa mm. piirikuvernöörin jäsenkirjeet ja sieltä selviää myös piirin alueiden, lohkojen ja klubien tärkeimmät tapahtumat. Klubin omat suunnitelmat ja tapahtumat selviävät klubin kotisivulta: Kansainvälisen Lions-järjestön kotisivujen osoite on: Piirihallitus ja erityisesti piirikuvernööri antavat paljon informaatiota klubin virkamiehille. Koko klubin hallitus on nimetty alias-osoitteeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että koko klubin hallitus saa klubille tarkoitetut sähköpostit. Jokainen Lions-liiton jäsen saa järjestön kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän Lion lehden Klubin kotisivut ja niiden ylläpito Klubin kotisivuille päivitetään tulevat ja menneet tapahtumat, toimintasuunnitelma, yhteystiedot ja linkit. Klubin webmaster vastaa kotisivujen päivityksestä Sisäinen tiedottaminen Klubin sisäinen tiedottaminen tapahtuu lähettämällä viestit sähköpostilla Ulkoinen tiedottaminen Klubin kaikki tiedot pidetään ajan tasalla Suomen Lions-liiton jäsenrekisterissä. Sinne päivitetään myös kaikki klubin aktiviteetit.

14 14 / 21 Klubia koskevat tärkeimmät tapahtumat päivitetään piirin kotisivuille. Näitä ovat esimerkiksi joulukuusien myynti ja lastentapahtuma. Piirihallitusta ja yhteistyökumppaneita tiedotetaan sähköpostilla ja tapaamisilla. 12 Klubin jäsenten valmennus Kummilla on erittäin tärkeä osuus uuden jäsenen valinnassa ja tukemisessa. Kummi selvittää uudelle jäsenehdokkaalle Lions-toiminnan perusajatuksen (me palvelemme) ja sen, minkälaisia tehtäviä tulee kaikille jäsenille klubitoiminnassa. Uuden jäsenen vastaanoton jälkeen on kummi hänen ensimmäinen neuvojansa ja tukijansa. Klubin jäsenet osallistuvat piirin järjestämiin valmennustilaisuuksiin. Valmennustilaisuuksia järjestetään uusille jäsenille, presidenteille, sihteereille ja rahastonhoitajille sekä toimikuntien ja mahdollisten aktiviteettien vastuuhenkilöille. Klubin presidentti tiedottaa valmennustilaisuuksista. Valmennustilaisuuksista saa tietoa myös 107-B piirin kotisivuilta: 13 Palkitsemiset Lions-vuosikirjan sivuilla A.77 A.79 on selvitetty Lions-ansiomerkit ja niiden myöntämisperusteet 13.1 Klubin presidentin palkitsemiset Klubin presidentti voi myöntää seuraavia Lions-ansiomerkkejä (sivu A.79) President s Appreciation Award (G 168), Presidentin tunnustuspalkinto Club Officer`s Award treas (G 125T), Klubin rahastonhoitajan palkinto Club Officer`s Award secr (G 125S), Klubin sihteerin palkinto Club Officer`s Award tmk (G 125C2), Klubin toimikunnan puheenjohtajan palkinto Bulletin Editor, klubin tiedottajan palkinto Ansiomerkit annetaan yleensä kauden päättyessä. Merkit tilataan/haetaan Suomen Lions-liiton toimistosta ja maksetaan klubin varoista.

15 15 / 21 Suomen Lions-liitosta voi myös ostaa Lions-aiheisia esineitä. Nämä selviävät sivulta: ja Klubin arvokas tunnustus on Lions-liikkeen perustajan mukaan nimetty Melvin Jones Fellow jäsenyys. Uudet MJF-jäsenet saavat pinssin, muistoplaketin ja kirjeen LCIF:n puheenjohtajalta. MJF on tunnustus US$1000 suuruisesta lahjoituksesta Lions Clubs Internationalin säätiölle (LCIF). Klubi voi lomakkeen kohdassa Erityisohjeita/muistiinpanoja mainita, mihin avustustarkoitukseen klubi haluaa käyttää jäsenyydestä maksettavan hinnan USD 1000 (aikaisemmin esim. Haiti, Tsunami). Hakulomake: Lomakkeessa kysytty jäsennumero tarkoittaa kansainvälistä jäsennumeroa. Maksu tapahtuu kätevimmin ja nopeimmin niin, että se maksetaan jonkun klubin jäsenen luottokortilla (esim. VISA). Klubi siirtää tarvittavan summan maksajan omalle tilille. Kokeneelle ja aktiiviselle jäsenelle voidaan hankkia suomalaisen Arne Ritarikillan jäsenyys. Lions-ritariksi tullaan klubihallituksen esityksestä ja nimityksen myöntää säätiön hallitus. Jäsenyys maksaa 850 ja varat käytetään Suomen Lions-toiminnan tukemiseen Klubin tekemät esitykset Klubi pystyy tekemään osasta Lions-vuosikirjan sivuilla A.77 A.79 olevista ansiomerkeistä esityksiä. Osan niistä myöntää piirikuvernööri ja osan hän voi laittaa puollettuna eteenpäin. Yleisimpiä piirikuvernöörin myöntämiä ovat: DG`s Appreciation Award (G171), Piirikuvernöörin tunnustuspalkinto ja Achievement Award Star (G 22), Piirikuvernöörin ansiotähti Nämä piirikuvernöörin myöntämät ansiomerkit maksaa piiri Lions-ansiomerkkien käyttö Lions-ansiomerkkejä käytetään kaikissa klubien, piirien, liiton ja kansainvälisen järjestön juhlatilaisuuksissa juhlapuvun vasemmassa rinnuksessa. 1 4 ansiomerkkiä voidaan kantaa vasemman rintataskun päällä niin, että yläreuna on noin 2 cm rintataskun suun yläpuolella. Lions-ansiomerkkejä käytetään vain juhlapuvuissa, lionsvirka-asuissa niitä ei käytetä. Pinssejä voidaan käyttää kaikissa Lions-tapahtumissa paitsi Lions-juhlissa juhlapuvun kanssa.

16 16 / 21 Valtiollisten ansiomerkkien kanssa ei saa käyttää Lions-ansiomerkkejä eikä päinvastoin. 14 Klubin standaari Tarkemmat ohjeet ovat Lions-vuosikirjassa sivulla A.76. Klubin lipun naulaus ja vihkiminen tapahtui Lipun sekä standaarimme on suunnitellut klubin perustajajäsen Kalevi Tallgren. Lipputoimikunnan puheenjohtajana toimi perustajajäsen Kristiina Nummi. Standaarin keskellä oleva kuvio rakennuksen yläosasta kuvaa Malminkartanoa ja sen alla oleva valkoinen viiva Mätäjokea. Standaari myönnetään ansioituneille klubin jäsenille yleensä heidän merkkipäivinään. Standaari myönnetään arvokkaille vieraille kuten esimerkiksi piirikuvernöörille tai varapiirikuvernöörille. Klubin standaari luovutetaan vierailun yhteydessä vuosijuhlaansa juhlivalle klubille, jos klubilla ei sitä entuudestaan ole. Muussa tapauksessa luovutetaan Arne Ritari-säätiön adressi. Jos klubin edustaja vierailee ulkomailla Lions-klubissa, voi hän luovuttaa isännille klubin standaarin. Yritysvierailujen aikana voidaan isännille luovuttaa klubin standaari. Standaarin jalkaan sen päälle tulee plakaattiin (ei hopea, mikä tummuu) kaiverrus: Esimerkki kenelle Piirikuvernööri Olli Valpas milloin antaja LC Helsinki/Malminkartano Klubin standaarin myöntämisestä päättää klubin hallitus. 15 Kokoustekniikka Kokous etenee yleensä seuraavasti. Kokouksen avaus Kokous alkaa kolmella nuijan koputuksella ja sen avaa kokouksen koollekutsuja, yleensä klubin presidentti. Avaaja toivottaa osallis-

17 17 / 21 tujat tervetulleiksi, selostaa lyhyesti kokouksen tarkoituksen ja julistaa kokouksen avatuksi. Järjestäytyminen Kokouksen järjestäytymisessä valitaan kokoukselle toimihenkilöt. Näin tapahtuu vuosikokouksessa. Klubikokouksessa tätä ei tarvita, jos klubin presidentti ja sihteeri ovat paikalla. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Esityslistan/Asialistan hyväksyminen Esityslista: esitetään vain päätösesityksiä. Asialista: esitetään myös asioita, mistä ei ole valmiita päätösesityksiä Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Ilmoitusasiat Ilmoitusasiat, mitkä eivät vaadi päätöksiä Päätösasiat ja puheenvuorot Keskustelu avataan yleensä sen jälkeen, kun asiaa valmistellut on käyttänyt esittelypuheenvuoron. Esittely on asian käsittelyn ensimmäinen vaihe. Esittelypuheenvuoro annetaan aina ensimmäiseksi asian esittelijälle ja vasta asian esittelyn jälkeen puheenjohtaja avaa keskustelun. Hyvin usein Lions-kokouksissa esittelypuheenvuoron käyttää presidentti (puheenjohtaja). Asian esittelijänä voi olla myös hallituksen jäsen, yhdistyksen jäsen, sihteeri, työryhmä tai ulkopuolinen asiantuntija. Jos esittelyvastuuta ei ole kohdennettu kenellekään, toimii puheenjohtaja esittelijänä. Asian esittelijä tekee yleensä päätöstä varten myös pääehdotuksen. Esittelyn jälkeen puheenjohtaja kopauttaa kerran nuijalla ja ilmoittaa keskustelu asiasta alkaa. Puheenjohtaja jakaa pyydettyjä puheenvuoroja. Tarvittaessa asiasta äänestetään. Kun asia on selvä, kopauttaa puheenjohtaja nuijalla pöytään ja ilmoittaa keskustelu asiasta päättyy. Muut asiat

18 18 / 21 Lopuksi käsitellään juuri ennen kokousta tai sen aikana esiin tulleet valmistelemattomat asiat. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen kiittäen osallistujia ja julistaen kokouksen päättyneeksi kahdella nuijan kopautuksella. Kun kokous on päätetty, sitä ei voida enää avata uudelleen tai jatkaa, vaan sen päätökset ovat lopullisia ja vain seuraavan kokouksen muutettavissa olevia. Tämän käsikirjan liitteinä ovat mallit asialistasta/esityslistasta ja pöytäkirjasta. 16 Uuden jäsenen vastaanotto 17 Vierailut Uusi jäsenehdokas esitellään klubikokouksessa jäsenille. Seuraavassa klubikokouksessa tehdään päätös uuden jäsenen hyväksymisestä klubin jäseneksi. Seuraavassa kokouksessa uuden jäsenen juhlallinen vastaanotto tapahtuu pääpiirteissään Lions vuosikirjassa sivulla A.67 olevan ohjeistuksen mukaisesti Vieraat oman klubin kokouksessa Klubikokouksissa käy erilaisia vierailijoita. Vieras saa kuvan klubista käyntinsä perusteella. Tämän takia vierailijan kohteleminen asianmukaisesti ja arvokkaasti on tärkeää. Lion vieraana Vierailija voi tulla Lions-virkansa perusteella (piirikuvernööri, varapiirikuvernööri, alueen puheenjohtaja, lohkon puheenjohtaja tai joku Lions-virkailija). Hän voi pitää esitelmän tai esittää tietoiskun tai tervehdyksen. Presidentti tiedottaa klubin jäsenille vierailijan tehtävän ja puhuttelee häntä tarvittavalla nimityksellä. Piirikuvernöörille ja varapiirikuvernöörille annetaan klubin standaari. Muiden klubien lion voi tulla pitämään esitelmää klubiin tai tutustumaan klubiin ja paikkaamaan samalla poissaoloaan oman klubin kokouksesta. Vierailijan taustat selvitetään klubin jäsenille. Lions-järjestön ulkopuolinen vieras Klubin jäsenille selvitetään esitelmän pitäjän taustat. Presidentti esittelee vierailijan viimeistään kokouksen alussa tai antaa vierailijan esitellä itsensä. Vieraalle annetaan tarvittaessa lyhyt tietoisku Lions-toiminnasta. Ennen vierailijan saapumista

19 19 / 21 - sovitaan ajoissa vieraan osuus kokouksessa - ollaan hyvissä ajoin ennen vierasta paikalla - valitaan vastuuhenkilö, joka huolehtii vieraan viihtyvyydestä koko vierailun ajan - päätetään vieraan istumapaikka - järjestetään tarvittavat apuvälineet (av, tms.) - pidetään huolta tarjoilusta - sovitaan etukäteen mahdollisesta vieraan ruoan/tilaisuuden tms. maksamisesta Vastuuhenkilö vastaanottaa vieraan, kertoo aikataulun, ohjaa vieraan paikalleen ja avustaa tarvittaessa (av, tms.) Klubin jäsenet huomioivat saapuvan vieraan sopivalla tavalla, esim. nousemalla seisomaan Tilaisuuden jälkeen vastuuhenkilö saattaa vieraan saattamisesta kokoustilasta Vierailut muissa klubeissa Vuosijuhlat Klubia edustaa yleensä muiden klubien vuosijuhlissa klubin presidentti puolisonsa kanssa. Vuosijuhlaansa juhlivalle klubille luovutetaan oman klubin standaari tai Arne Ritari-säätiön adressi. Klubivierailut Lion voi vierailla kotimaassa tai ulkomailla Lions-klubeissa. Vierailusta on ajoissa ilmoitettava kohteena olevan klubin sihteerille tai presidentille. Vierailun aikana on valmistauduttava lyhyesti esittelemään oman klubin toimintaa. Poissaolon korvaaminen Klubin jäsen voi halutessaan korvata poissaolonsa oman klubinsa kokouksesta menemällä jonkun toisen klubin kokoukseen. Lisätietoja menettelystä saa klubin sihteeriltä. 18 Yleistietoutta Lions-järjestöstä 18.1 Kansainvälinen Lions-järjestö Lions-järjestö on perustettu vuonna 1917 Chicagossa Yhdysvalloissa. Järjestön perustaja on Melvin Jones ( ). B- ka N- piirit järjestävät hänen syntymäpäiväänsä liittyen lähimpänä lauantaina kunniakäynnin Hietaniemen sankarihautausmaalle. Tämän jälkeen on ohjelmassa yhteinen Melvin Jones lounas.

20 20 / 21 Lions-järjestöön kuuluu yli klubia, joissa on noin 1, 39 miljoonaa jäsentä. Toimintaa on 206 maassa tai itsehallintoalueella. Järjestö on maailman suurin vapaaehtoinen palvelujärjestö. Jäsenistä on naisia noin 22 %. Kauden presidentti on Joe Preston (Yhdysvallat). Joka toinen vuosi kansainvälinen presidentti tulee Yhdysvalloista. Suomen pyrkii kampanjan Suomi johtoon avulla saamaan kansainväliseksi presidentiksi on Harri Ala-Kuljun (LC Espoo/Keskus) Lions-toiminta Suomessa Suomen ensimmäinen Lions-klubi, LC Helsinki-Helsingfors, perustettiin Suomi on jäsenmäärältään Euroopan neljänneksi suurin Lionsmaa. Suomessa on 932 Lions-klubia ja niissä jäseniä ( ). Lions-klubit ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä. Suurimpaan osaan klubeja kuuluu vain miehiä. Yhtenäisklubeja (jäsenet sekä naisia että miehiä) on 45 ja naisklubeja 146. Naisjäseniä on 4 300, noin 17 % jäsenistä. Lionien nuorisojärjestönä toimivia Leo-klubeja on Suomessa 22 ja niissä noin kaksisataa vuoden ikäistä jäsentä. Kauden puheenjohtaja on Tuomo Holopainen (LC Helsinki/Vuosaari). Suomen kansainvälinen Lions- tunnus on 107. Suomessa on 14 Lions-piiriä aakkosjärjestyksessä piirit 107-A -> 107-O. B- ja N- piirin rajana on Mannerheimintie. Piiri koostuu usein kolmesta alueesta ja alue usein kolmesta lohkosta. Lohkon alueella on yleensä yli viisi Lions-klubia Arne Ritari-säätiö Suomen Lions-liikkeen perustajan Arne Ritari ( ) nimen mukaan on perustettu Arne Ritari-säätiö (vuosikirjan sivut A.61 ja A.62). Säätiö toteuttaa toimintaansa jakamalla apurahoja Suomen Lions-liitto ry:n jäsenklubien aktiviteeteille sekä tukemalla muutenkin suomalaista Lions-toimintaa. Säätiöltä voi anoa apurahoja. Kokeneelle ja aktiiviselle jäsenelle voidaan hankkia Arne Ritari-killan jäsenyys. Ritarikilta perustettiin 1994 ja siinä on jo yli jäsentä. Lions-ritariksi tullaan klubihallituksen esityksestä ja nimityksen myöntää säätiön hallitus. Ritariksi lyöminen tapahtuu juhlallisin menoin klubikokouksessa tai Charterjuhlassa. Jäsenyys maksaa 850 ja varat käytetään Suomen Lions-toiminnan tukemiseen.