Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 1

Transkriptio

1 Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 1

2 1 TOTEUTTAJAN TIEDOT Hämeen Kylät ry (Y-tunnus ) päähakija Yhteyshenkilö: Elina Leppänen, kyläasiamies (projektipäällikkö) Päijät-Hämeen kylät ry (Y-tunnus ) yhteistyökumppani Yhteyshenkilö: Timo Taulo, kyläasiamies 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS Yhdessä tulevaan. Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä hankenumero 19193, Dnro 2314/ YHTEENVETO HANKKEESTA Yhdessä tulevaan Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä on uudenlaisen paikallistoiminnan ja kansalaisvaikuttamisen kehittämishanke, jonka toiminta-alueena on Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Hankkeen tavoitteet vahvistavat kansalaistoimintaa ja kylät yhdistykset kunta -kumppanuutta. Hanke ohjaa paikallisyhteisöjä ja kyliä määrittelemään tulevaisuuden tavoitteitaan ja tarjoaa työkaluja kuinka ne kytketään kuntien elinvoimaisuuden tueksi. Hanke koordinoi ja nostaa näkyviin maakunnallisten paikallisuutta vahvistavien kehittämisohjelmien tuloksia sekä kehittämisen kärkiä. Yhteistyöverkostojen rakentaminen ja toimijoiden verkottaminen on keskeistä. Kestävän kehityksen eri osa-alueet toimivat taustaraameina. Hämäläisessä vertaisverkostoissa toimiminen ja onnistuneista esimerkeistä oppiminen ovat hankkeen keskeistä toimintatapaa, jolla innostetaan ja vahvistetaan asukkaiden paikallista toimintaa. 4 RAPORTTIOSUUS 4.1. Hankkeen tavoitteet Hankesuunnitelmassa määritellyt tavoitteet ovat: A Kylä yhdistys kunta -yhteistyöhön luodaan pysyviä toimintatapoja Paikallistoimijat ja kunnat saavat asiantuntijaohjausta yhteisösuunnitteluun sekä kylä yhdistys kunta -vuoropuheluun. B Paikallistoimintaohjelmien tulokset tulevat näkyviksi Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 2

3 Paikallistoimintaohjelmat toteutuvat yhdistysyhteistyössä, jota maakunnan kyläyhdistys koordinoi. Hankkeita suunnitellaan käynnistettäviksi yhteistyössä. Yhteistyötä rakennetaan tarpeen mukaan ennakkoluulottomasti sektorirajoja rikkoen. C Vertaisverkostoja luodaan Hämeen alueelle Vertaisverkostoissa opitaan ja innostutaan soveltamaan hyviä käytäntöjä. Yhteistoiminnalla vahvistetaan Hämettä toiminta-alueena myös tulevaisuutta varten. Hankkeen toimintaperiaatteena on: Asukkaat innostuvat paikalliseen toimintaan Hankkeen toteutus, toimenpiteet ja aikataulu A Kylä yhdistys kunta -yhteistyöhön luodaan pysyviä toimintatapoja Kunta kylät yhdistykset -vuoropuhelun kehittämiseksi Hämeen Kylät toteutti kaksi pilottia: Janakkala sekä Hämeenlinnasta Hauhon pitäjä. Elävä Janakkala -yhteistyötä linjasi oma ohjausryhmä, jossa oli mukana kunnan ja yhdistysten edustajia. Ohjelman valmistuttua kunnanhallitus päätti kansalaistoiminnan tiimin perustamisesta Elävä Janakkala yhteistyösuunnitelman toteuttamisen edistämiseksi. Janakkalan prosessi kesti vuoden. Se alkoi toukokuussa 2013 kyselyillä yhdistyksille (55 yhdistystä) että kunnan viranhaltijoille ja luottamusmiehille (vastauksia 38) ja jatkui yhdistystapaamisissa (3 kpl). Tulevaisuustyöskentely levitettiin koko Janakkalan alueelle, pieniä kyliä yhdistettiin samoihin tilaisuuksiin, pohjana kyläyhdistysten puheenjohtajien haastattelut. Taajamien asukkaiden herättelemiseksi järjestettiin Tulevaisuustuvat yhdessä paikallisten sekä Aistien-hankkeen kanssa taajamien asukkaiden herättelemiseksi (Turenki ja Tervakoski ). Tulevaisuusiltojen järjestelyissä olivat mukana kyläyhdistykset (Tulevaisuusillat Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 3

4 25.9. Heinäjoki, Turenki, Virala, Leppäkoski, Turenki II, Virala II, Tervakoski). Tulevaisuusilloista koottiin yhteenvedot sekä kyläaktiivien kanssa kolme kyläsuunnitelmaa: Virala ja Tervakoski sekä neljän kylän yhteinen Heinäjoki-Koljala-Mallinkainen-Saloinen. Kunnan eri toimialojen haastateltiin. Suunnitelmaluonnoksen toimenpide-ehdotuksista pyydettiin kommentteja nettikyhauholla suunniteltiin laaja toimenpideohjelma Hauhon suunta. selyllä niin yhdistyksiltä (vastasi 25), kunnan työntekijöiltä (2) kuin asukkailta (0). Ohjelma esiteltiin kunnan johtoryhmälle ja vietiin kunnanhallitukselle tiedoksi huhtikuussa Hauhon yhteistyötä rakennettiin Hauhon suunta -ryhmän kanssa, jonka toiminta muutettiin sittemmin kaikille avoimeksi, kiinnostus ryhmän toimintaan laajeni jälleen, kun valmiista Hauhon suunta -toimenpideohjelmasta järjestettiin keskustelutilaisuus päättäjien ja virkamiesten kanssa. Hauhon prosessi käynnistettiin yhdistystapaamisella Hauholaiset -facebook-ryhmä perustettiin ja se lähti toimimaan aktiivisesti (yli 550 tykkääjää). Hauhon kirkonkylällä toteutettiin Tulevaisuustupa ja erityisesti myös kesäasukkaiden innostamiseksi yhteisiin asioihin sekä neljä tulevaisuusiltaa. Nuorten mukaan saamiseksi mukaan Hauhon yhtenäiskoulun oppilaskunta toteutti kyselyn, johon tuli kouluun liittyvien kysymysten lisäksi laajemmin Hauhoa koskevia kysymyksiä. Kestävä kylä -korteilla etsittiin 9-luokkalaisten kanssa osana kouluopetusta kehittämisteemoja, jotka osoittautuivat paljolti samoiksi kuin aikuisten tulevaisuusilloissa oli tullut esiin. Kylien tulevaisuusillat (4) järjestettiin kattavasti koko alueella niin, että kylien kesken löytyi luontevat yhteistyöalueet. Kylien yhteiset kyläsuunnitelmat koottiin iltojen perusteella: Eteläisten, Koillis-Hauhon (3 kylää), Yli-Hauhon (4 kylää) ja Hauhontaustan Kokkilan ja Tuittulan kyläsuunnitelmat. Yhdistyskyselyyn tuli 28 vastausta (35 %). Ohjelman ulkoasuun ja julkaisemiseen panostettiin: Ohjelman taittoi Linnaseutu ry, Hämeenlinnan kaupunki kustansi julkaisun painatuksen 2000 kpl, tiedotustilaisuus, julkistaminen Hauho-päivän juhlassa sekä esittely- ja keskustelutilaisuus Molemmissa yhteistyöprosesseissa on saatu arvokasta apua Linnaseutu ry:ltä ja Aistien -hankkeelta. Yhteistyöprosesseja arvioitiin yhteistyössä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän /kansalaistoiminta sekä Varsinais-Suomen Kylät ry:n kanssa. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 4

5 Kunta kylät yhdistykset -vuoropuhelun kehittämiseksi Päijät-Hämeen Kylät toteutti kylien viestinnän ja kyläsuunnittelun metodeja testaavan kehittämisjakson 10 päijäthämäläisen kyläyhteisön kanssa. Kylät (14) valikoituivat viidestä kunnasta eri puolilta maakuntaa. Artjärvi (Orimattila), Immilä-Metsäkylä (Nastola), Kalho (Hartola), Kalkkinen (Asikkala), Luhtikylä (Orimattila), Maakeski (Padasjoki), Miekkiö (Hollola), Mustjärvi (Asikkala), Nyystölä (Padasjoki), Padasjoen kirkonkylä, Uusikylä (Nastola), Vesikansa (Hollola), Viitaila (Asikkala) ja Vanha Vääksy (Asikkala). Lisäksi kyläsuunnittelua toteutettiin lahtelaisessa Jokimaan omakotiyhdistyksessä. Kylillä laadittiin alueen erityispiirteisiin sopiva kyläsuunnitteluprosessi. Kestävä kylä- pelikortteja käytettiin Padasjoella ja Kaikissa kylissä järjestettiin kylälle sopiva Uudessakylässä Radio tulee kylään -kyläsuunnittelupäivinä myös aktivoimaan keskustelua. tilaisuus, kyläilta, tulevaisuusilta, kyläsuunnittelustartti yms., jossa käynnistettiin työ ja aktivoitiin kyläläiset mukaan. Suunnittelutyössä painotettiin hyvän vuoropuhelun aikaansaamista kylän yhdistysten, järjestöjen sekä emokunnan kesken. Samalla etsittiin kylälle ominaisia vahvuuksia, joiden pohjalle työtä voitaisiin rakentaa. Kylille tuotiin myös viestinnän työkaluja ja kanavia mm. internetpohjaisten kyselyjen muodossa sekä tiedottajakoulutuksella. Kyläsuunnittelun eri metodeja testattiin kaikissa kohdekylissä. Vaativimmat prosessit tehtiin Vesikansan ja Kalkkisten draamapohjaisessa kyläsuunnitteluprosessissa, joista kyläsuunnitelman lisätuloksena syntyi oman kyläteatteri (Vesikansa) ja kyläelokuva (Kalkkinen). Miekkiön kyläsuunnitelma poiki näytelmän Honkalinnan kesäteatteriin Lehtimuotoista kyläsuunnitelmaa toimitettiin Kalhossa ja Mustjärvellä. Asukkaiden osallistumisen aktiivisuutta kasvatettiin mm. tapahtumien yhteydessä järjestettävien ovensuugallupien (Mustjärvi) sekä suorana YLE Lahdessa radioitavien suunnittelutapahtumien (Padasjoki kk; Uusikylä) avulla. Hanke toteutti kyläjohtokunnan kanssa Artjärvellä laajan nettikyselyn kylän asukasosallistumisesta sekä tehdyn kuntaliitoksen aiheuttamista seurauksista Artjärvellä. Tulokset julkaistaan tammikuussa Viitaila-Paakkolassa aloitettiin kyläsuunnitteluprojekti hankkeen johdolla joulukuussa Kylässä ei ole tehty aikaisemmin kyläsuunnitelmaa. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 5

6 Kyläsuunnitteluprosesseissa yhteistyökumppaneina olivat Wellamo-opisto, Kumppanuushanke sekä Yhteen hiileen -hanke (Sysmä, Hartola), jonka kanssa järjestettiin kunta-kylä-iltoja Itä- Hämeen alueella. Kunta kylät yhdistykset -vuoropuhelun muu toiminta Forssan seudulla järjestettiin yhteistyössä LounaPlussan kanssa yhteistyöillat keväällä 2014 Forssassa, Jokioisilla ja Tammelassa. Vuonna 2012 kootun Jokioislaiset yhdessä -pitäjäsuunnitelman toteuttamisen käynnistäminen on venynyt, jokioislaisten illan valtuuttamana tehtiin kunnanhallitukselle esitys pitäjäsuunnitelmatiimistä. Forssalaiset puolestaan valtuuttivat tekemään LounaPlussan kanssa esityksen kaupungille kylien yhteyshenkilöstä. Tammelan kunta palkittiin 2013 valtakunnallisesti Suomen Kylämyönteisimpänä kuntana. Tammelan kyläohjelmaa päivitettiin illassa ja sitä lähdettiin toteuttamaan toimialakohtaisilla neuvotteluilla. Humppilan kunta ja Humppilan Kulmakunnat ry eivät innostuneet hankkeen mahdollisuuksista. Hausjärvellä ja Lopella toimittiin yhteistyössä Kykyä-hankkeen kanssa ja markkinoitiin toimintaamme hankkeen päättyessä. Päijät-Hämeen Orimattilassa, Nastolassa ja Asikkalassa kunnan ja kyläläisten sekä yhdistysten välisiä tapaamisia toteutettiin kymmenkunta kunnan toimiessa kokoonkutsujana. &Orimattilassa demokratiatyöryhmässä haettiin uusia tapoja antaa kyläjohtokunnille enemmän vastuuta ja tukea esim. kannustusrahan avulla. Nastolassa etsittiin keinoja kyläkoulujen ja kunnan kouluverkon kehittämiseksi. Asikkalassa koordinoitiin kunnan kylien suunnittelutilannetta ja haettiin yhteistyöhön mukaan kesäasukkaita. Päijäthämäläiset uudet kunnanvaltuutetut ja luottamusmiehet saivat kylätietopaketin ja keskustelumahdollisuuden alkuvuodesta 2013 Päijät-Hämeen liiton järjestämässä seminaarissa. Loppuvuodesta 2013 alkoi Salpausselän kuntajakoselvitys, johon kylätoiminnan lähidemokratiaa tuotiin esille osallistumalla lähidemokratiatyöryhmän tuottamaan raporttiin, tuottamalla sisältöä selvityksen nettisivuille sekä vetämällä kuntalaistapaamisia keväällä 2014, Hollola (8.4.), Iitti (9.4.), Hämeenkoski (10.4.), Kärkölä (22.4.), Lahti (22.4.) ja Nastola (23.4.). Määrälliset tulokset Kyläsuunnitelmia valmistui yhteensä Kanta-Hämeessä 7, joista neljä oli yhteisiä naapurikylien kanssa eli 18 kylän alueelle kyläsuunnitelmat. Päijät-Hämeessä toteutettiin 10 kyläsuunnitelmaa, ja sen lisäksi kyläsuunnitteluprosessia hyväksi käyttäen draamapohjaisia kyläkertomuksia neljä: Vesikansa (teatteri), Kalkkinen (elokuva), Luhtikylä (elokuva), Miekkiö (teatteri). Yhteistyöohjelmat 2: Janakkala ja Hauho. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 6

7 Kylä/yhdistysyhteishenkilöt ovat kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Kanta-Hämeessä yhteishenkilöt ovat seuraavissa 7 kunnassa: Tammela, Humppila, Ypäjä, Loppi, Hausjärvi, Hattula ja Janakkala, jossa on lisäksi kansalaistoiminnan tiimi. Hämeenlinnassa tilaajapäälliköillä on aluevastuut. B Paikallistoimintaohjelmien tulokset näkyviin Taloissa ja taajuuksilla- ja Viisi tulevaisuus ikkunaa -paikallistoimintaohjelmia käytettiin toiminnan selkärankana. Hyviä käytäntöjä ja kyliä esiin Avoimet kylät Hämeessä päivä järjestettiin ensimmäistä kertaa SataKylien kokemusten innoittamana. Tapahtuma toi kylätoimintaa, maaseutuasumista ja lähiruokaa esille. Päivä lanseerattiin molempien maakuntien alueella ja markkinointimateriaali toteutettiin yhtenäisenä. Tapahtumapäivässä on mukana 50 hämäläistä kylää sekä lähiruokayrityksiä. Yhteistyössä mukana olivat maakuntaliitot ja HAMK:n lähiruokahanke, Leader-ryhmät, Suomen Kylätoiminta ry ja maaseutuverkostoyksikkö. Koleasta ilmasta huolimatta tunnelma tapahtumissa oli hyvä ja kävijöitä mukavasti, arvio osallistujamäärä oli n ilman isoja toritapahtumia). Näkyvyys sai kiitosta, mutta myöskin kritiikkiä. Tapahtumasta uutisoitiin näyttävästi mm. Etelä-Suomen Sanomissa sekä YLE Lahden ja Hämeen lähetyksissä sekä paikallis- ja kesälehdissä. Monelta jäi tapahtuma kuitenkin huomaamatta. Tapahtumaan kutsuttiin mukaan vielä erikseen hämäläiset kansanedustajat heidän kylätoimintaymmärryksensä vahvistamiseksi. Yhdessä tulevaan -hankkeen ideoima tapahtumalogo otettiin käyttöön myös valtakunnalli-sesti: kesällä 2015 tapahtumaa vietetään 6.6. lähes kaikissa Suomen maakunnissa. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 7

8 Kanta-Hämeessä paikallisten tulosten, hyvien käytäntöjen esiin nostaminen jatkui Hämeen Kylien verkkosivuilla kuukausittain julkaistuilla paikallistoimintaesimerkeillä, hankkeen aikana niitä julkaistiin viisitoista. Niitä jaettiin myös facebookissa. Nettiäänestys valitsi Letkun puodin ja Lopen kylien asumisen turvallisuuden parantamistoimet parhaaksi julkaistuista esimerkeistä. Yhteisöllisyyden kartat päivitettiin virtuaalipolku.fi -sivustolle. Päijät-Hämeessä ohjattiin kyliä nostamaan paikallisia esimerkkejä sähköisesti facebook-sivulle sekä kotisivuille. Kylät esittelivät tapahtumiaan ja toimintojaan näillä kanavilla. Päijät-Hämeen kylien kootulla fb-sivulla kävijatietojen mukaan parhaat kyläpostaukset saavuttivat lähes 1000 kävijän kattavuuden (Urajärven kartanoteatterin rekrytointijuttu , kattavuus 1 062) ilman maksullista markkinointia. Sivulla on 600 seuraajaa marraskuussa Matkailumarkkinointiorganisaatio Lahti Regionin (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki) uudet nettisivut avattiin Matkailu- ja tapahtumasivuilla esillä ovat hämäläiset kylät asuinalueineen. Hanke avusti tiedonhankinnassa ja sivuston rakennesuunnittelussa. Sisältöä sivuille tuotettiin mm. Kylänmiehen tarinablogilla. Päijät-Hämeessä tehtiin yhteistyötä Etelä-Suomen Sanomien Omaan kotiin -julkaisun kanssa. Asuntoliitteen toimituksellinen materiaali nosti esiin päijäthämäläisiä kyliä ja asuin-alueita. Kylätoimintaa ja maaseutuasumista esitteli kolmisenkymmentä kylää kerran viikossa julkaistavassa laajalevikkisessä liitelehdessä. Kylävalinnoissa Hämeen Kylien kotisivuilla nostetaan esiin hyviä käytäntöjä: Hei - tämä toimii meillä esittelee paikallistoimintaesimerkkejä. korostettiin aktiivisuutta ja kyläsuunnitelman tekemistä; viimeisimpinä juttuina ilmestyvät joulukuun 2014 aikana Viitaila ja Luhtikylä. Ohjelmien kärkiteemoista nostoja ja hankeideoita Hyvinvointi-teemalla innostettiin Kanta-Hämeessä kyliä järjestämällä seudulliset kyläillat Palveluita ja hyvinvointia omalle kylälle. Hämeen Kylät ry jätti RAY:n hakuun 2013 Talolla tavataan! Hyvinvointipäiviä kylille Kanta-Hämeessä -hankehakemuksen, jossa 13 kylän kanssa tehtiin aiesopimukset, valitettavasti rahoitusta ei saatu. Yhdistysten ja kylätalojen toiminnan vahvistamiseksi järjestettiin ilta Kylä työllistää ja sen innostamana valmisteltiin Tarmokas työtä yhdistyksessä, työllisyyspoliittinen hanke Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduille. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 8

9 Kartanoteatteri ja kylän eri yhdistysten välinen yhteistyö on yksi hankkeen pysyvistä tuotoksista kylätoiminnan kehittämiseksi, ja kylän eri toimijoiden yhteinen hanke. Kestävä kylä -teemaan innostuttiin Alankomaiden opintomatkalla. Hämeen Kylät ry selvitti jälkeenpäin Alankomaiden kestävien kylien verkoston toimintamallia. Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) -hanke mallinsi Hämeen ammattikorkean kanssa kestävä kylä -toimintasuunnitelmaa kahden kyläpilotin kanssa, Letku Tammelasta ja Virala Janakkalasta. Kanta-Hämeen kyläasiamies osallistui kehittämiseen vahvasti ja toimi myös tähän liittyvän opinnäytetyön ohjaajana. Yhdessä tulevaan -hanke järjesti Lahdessa työpajan Kestävien kylien verkosto Suomeen?. Ideaan innostui useita yhteistyökumppaneita sekä myös neljä muuta eteläsuomalaista maakunnallista kyläyhdistystä. Maaseutuasumista nostettiin Kanta-Hämeessä esiin youtube-videolla Maaseuturahoitus tutuksi -hankkeen kanssa, Avoimet kylät -päivänä sekä Mansikki -lastenmaatalousnäyttelyssä Hämeen Kylät ry:n osastolla Aistien-hankkeen kanssa. Tehtiin yhteistyötä keskeisten hankkeiden kanssa: Maaseuturahoitus tutuksi, Satamegaa, Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö ja HUE. Kanta-Hämeessä lisäksi tehtiin yhteistyötä seuraavien hankkeiden kanssa: KyKyä, Pitäjä-piiri, Lyhty, Tahto, Hämeen haja-apu ja Yhdessä lähemmäs. Päijät-Hämeessä tehtiin yhteistyötä lisäksi keskeisten kylä- ja yhdistyshankkeiden kanssa: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin ja Kumppanuuskeskus. MontEeri-hankkeen kanssa yritettiin käynnistää hyvinvointipalveluiden arvoverkkopilotti Padasjoelle, mutta kunta päätti jättäytyä tästä pilotista toistaiseksi. Päijät-Hämeen kyläsuunnitteluprosesseissa etsittiin kylille istuvia kärkihankkeita tulevalle Leader-kaudelle. Näitä jalostettiin yhteensä 12 kappaletta, joista on alustavasti neuvoteltu Päijänne-Leaderin ja Etpähän kanssa jatkoon käsiteltäväksi. Keskeinen kärkihankeidea syntyi Urajärvellä, jossa kyläyhdistys ja nuorisoseura perustivat syksyllä 2014 Urajärven kartanoteatterin. Teatterin perustamisessa ja yhteistyön synnyttäjänä kylän, Museoviraston ja rahoittajien välillä toimi Yhdessä tulevaan -hanke. Urajärven kartanon pihamaalla esitetään kesällä 2015 ensimmäinen kantaesitys kylän ja kartanon historiasta kertovalla näytelmällä. Kartanoteatterin perustamiseen liittyvää Leaderhanketta haetaan Näkyvillä isoissa tapahtumissa Molemmat maakunnat osallistuivat Lokaali tapahtumaan, Kanta-Häme suunnitteluun ja järjestelyihin: tapahtumassa nostettiin esiin hyviä esimerkkejä Hämeen kyliltä. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 9

10 Kokemusten vaihtamiseen ja oppimiseen järjestettiin kymmenen Yhdessä tulevaan -työpajaa, joiden suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistui iso joukko yhteistyökumppaneita sekä HAMK:n aikuisopiskelijat avustaen työpajojen käytännön tehtävissä ja kooten niistä myös yhteenvedot. LOKAALIN työpajoissa pohdittiin mm. lähidemokratiakysymyksiä 1) Yhteisöllisyyden mittarit (Pitäjäpiirihanke) 2) Yhdistyksessä tekemätöntä työtä (LY- HTY- ja Kyläapu-hanke) 3) Tuunataan demokratia likelle (Yhdessä tulevaan -, Kansalaiskunta- ja JAKE-hanke) 4) Kaupunginosat kylät, opitaan toisiltamme! (EMO ry, HELKA ry) 5) Järvien ja vesistöjen kunnostus (LounaPlussa ry) 6) Arjen turvallisuutta (Kykyä-hanke) 7) Innovaatioleiri (Maaseutuverkostoyksikkö) 8) Mistä tehtävistä paikalliskehittäjät ottavat vastuuta vuonna 2020? (Suomen Kylätoiminta ry) 9) Tulevaisuustupa (Aistien-hanke) 10) Käsintehdyt terveiset päättäjille (Taideyhdistys Itu ry) Yleisötapahtumissa hankeasioita vietiin julkisuuteen omilla osastoilla, Kylämarkkinoilla Lahden satamassa, Sadonkorjuumessuilla Lahdessa 2013, Mansikki -lasten maatalousnäyttelyssä Jokioisilla 2014 sekä maakunnallisissa kyläpäivissä Tönnöllä ja Letkulla 2013 sekä Murronkulmalla Sadonkorjuumessuille valmistettiin (käsikirjoitus ja ohjaus) Kekri! kylärevyy (Taulo). & Vaikutettiin valtakunnalliseen politiikkaan osallistumalla Suomen Kylätoiminta ry:n paikallisen kehittämisen ohjelman valmisteluryhmään (Leppänen) sekä kuntalakivalmisteluun liittyen. Osallistuttiin Leader-strategioiden valmisteluun ja käynnistettiin yhteinen strategiatyö yhteisöllisen kehittämisen vahvistamiseksi Hämeen ELYkeskuksen alueella Leader-ryhmien kanssa. & Kanta-Hämeessä vaikutettiin lausunnon laatimisella Häme-maakuntaohjelmasta. Samoin annettiin lausunnot naapurimaakunnassa Päijät-Hämeessä sen maakuntaohjelmasta sekä maakunnallisesta turvallisuussuunnitelmasta. Sadonkorjuun Kekri-illoissa esitettiin kylärevyytä nimeltä Kekri!, jossa seikkailtiin päijäthämäläisessä maaseutuarjessa Kyläpahanen-nimisessä kylässä... Kekrissä esiintyivät Laura Viippola (vas.), Kristiina Lanki, Lassi Puodinketo, Sami Ahonen ja Ilmari Myllynen. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 10

11 Kanta-Hämeessä tehtiin hankkeen lopuksi arvio Taloissa ja taajuuksilla -ohjelman toteutumisesta yhdessä keskeisten alueellisten yhdistysten kanssa. C Vertaisverkostoja luodaan Hämeen alueelle Päijät-Hämeessä on keskitytty kyläviestinnän järjestämiseen käynnistämällä kyläkirjeenvaihtajakoulutus sekä luotu mediakanavia kylätoiminnan eteenpäin viemiseksi yhteistyökumppaneiden avulla, mm. Etelä-Suomen Sanomat, YLE Lahti ja Lahti Region. Kyläkirjeenvaihtajia perehdytettiin medioihin keväällä 2014 YLE Lahden toimittajakoulutuksen sekä syksyllä 2014 Etelä-Suomen Sanomien järjestämä toimitussession avulla. Facebookkoulutusta ja tiedonhankinta (maakuntaportaali Wellamo.fi) -koulutusta annettiin Lahden maakuntakirjastossa. Maaseuturahoitus tutuksi -hanke toimi fasilitaattorina. Kyläkirjeenvaihtajat saavat tiedotukselleen kattavan alustan, kun hankkeen yhteistyössä Etelä-Suomen Sanomien kanssa räätälöimä kyläportaali Kylät ja korttelit avataan vuoden 2015 alusta. Maakuntalehden ess.fi-sivustolla toimiva maakunnan kylätietouden yhteen kokoava sivusto antaa kylille mahdollisuuden omien juttujen tuottamiseen yhteen alueesta kertovan lehden toimitusmateriaalin lomaan. YLEn maakuntaradion kanssa järjestettiin kyläkiertue kolmeen kylään (Uusikylä, Padasjoen kk, Vierumäki), joissa käynnistettiin myös kyläsuunnittelua. Radiopäiviä käytettiin kyläsuunnittelun julkiseksi tekemiseen sekä aktivoimiseen. Yhteistyötä kylä- ja asukaskoulutuksen järjestämiseksi tehtiin Wellamoopiston kanssa kyläteatteri-, kyläsuunnittelu- ja kyläkirjeenvaihtajakurssituk- ESS-portaaliin ensimmäisenä kylänä ehti Kellosalmi, jonka kyläkirjeenvaihtaja Maire Heija teki joulukuun 8. sella. päivänä jutun kyläjoulun perinteistä. Yhteistyö ja tiedonvaihto hankkeen maakuntien välillä kanssa oli tiivistä. Likidemokratiaa -loppujulkaisuun koottiin hankkeen tuloksia, onnistumisia ja kokeiluja sekä asiantuntijoiden artikkeleita. Kirjanen postitetaan alueen kyläyhdistyksille ja sitä jaetaan Leader-ryhmille, kunnille ja muille yhteistyökumppaneille. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 11

12 Hankkeen ulkomaan opintomatkalla (Alankomaat, Friesland) matkalaiset (23 osallistujaa) verkostoituivat keskenään hyvin. Asiantuntijaopintomatkalle kyläsuunnittelumenetelmistä Irlantiin Ballyhouran alueelle osallistuivat kyläasiamiehet Leppänen ja Taulo. Raportit sekä muut julkaistut hanketuotteet Raportit: * Friisinmaalla kaikki on kummemmin eli viisi vuorokautta hollantilaista kyläelämää (Leppänen, Taulo) * Kyläsuunnittelu nousee arjesta Hämeen kyläasiamiesten matkaraportti Irlannin Ballyhourasta (Leppänen, Taulo) * Alankomaiden kestävät kylät verkosto. (Sanni Kurkela) Kyläsuunnitteluelokuvat: * Kalkkismuuvi. Kalkkisten seudun kyläyhdistyksen kyläelokuva. (Taulo) * Splitterit. Vesikansan Teatterin lastennäytelmän näyttämötaltionti. (Taulo) * Salpausselän tarina. Salpausselän kuntajakoselvityksen esittelyfilmi. (Taulo) Käsikirjoitukset: Kekri! -kylärevyy. Ensiesitys Sadonkorjuumessuilla syksyllä (Taulo) Kyllä näppiskansa tietää. Näytelmä. Ensiesitys Miekkiön Honkalinnassa kesällä (Taulo) Kirjat: Likidemokratiaa! Kirjoituksia hämäläisestä kyläelämästä. (Leppänen, Taulo) Tiedottaminen Molemmissa maakunnissa avustettiin yhdistyksiä toimintansa kehittämisessä tai ajankohtaisissa kysymyksissä tarpeen mukaan, esimerkiksi facebook- ja tiedonhakukoulutusta Janakkalassa sekä Lahdessa. (Maaseutu rahoitus tutuksi -hanke ja Lahden kaupunginkirjastomaakuntakirjasto toimivat kouluttajana). & Sisäinen tiedotus maakuntien yhteenliittymien hallituksille ja aluetiimeille oli säännöllistä. Hämeen Kylät ry:n ja Päijät-Hämeen kylät ry:n hallitusten yhteistapaamisissa ja arvioitiin hankkeen toteutumista ja vaihdettiin kokemuksia. & Tiedottaminen hoidettiin osana maakunnallisten kyläyhdistysten tiedottamista: nettisivuja, facebook-sivuja ja kyläkirjeitä sekä sähköisenä, että paperilla. Tietoa toimijoille välittyi myös yhteistyötapaamisissa, työpajoissa ja seminaareissa. Kyläsuunnittelun kehittämistä varten Kylä välittää -hankkeessa luotua wiki-sivustoa ylläpidettiin. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 12

13 Hankkeen toteuttamisessa keskeistä oli paikallistoimintaohjelmien tulosten ja yhteiskunnallisten näkyvyyden sekä hyvien käytäntöjen esille tuominen. Hanke onkin saanut runsaasti kuuluvuutta ja näkyvyyttä. Lehtijuttuja (tiedotteita, omia kirjoituksia, ilmoituksia) on hankkeen aikana ilmestynyt noin 100 kpl.& Kuukausittain toimitettu ja lähetetty Kylädemokraatti-sähköpostikirje tavoitti 22 lähetyksellään päijäthämäläiset kyläyhdistykset, kyläaktiivit sekä päättäjät noin 1000 e-osoitteen voimin. & Lisäksi vaihdettiin kokemuksia ja työmenetelmiä naapurimaakuntien Varsinais-Suomen Kylät ry:n, SataKylät ry:n ja Pirkan Kylät ry:n kanssa. Toteutuksen organisointi ja resurssit Hankkeeseen palkatut kyläasiamiehet ovat: Elina Kalkkisten kyläsuunnittelusta uutisoi Päijät-Häme Leppänen alkaen (Kanta-Häme) ja Timo Taulo alkaen (Päijät-Häme). Projektin johtajana toimivat Hämeen Kylät ry:n puheenjohtajat Mika Ågren vuonna 2013 ja Pirjo Poutanen vuonna Päijät-Hämeen osalta vastuullinen johtaja on puheenjohtaja Hannu Markkanen. Projektin taloushallinnosta vastasi Hämeen Kylät ry:n kirjanpitäjä Kirsi Koskue. Lisäksi Hämeen Kylät ry on käyttänyt kyläkehittäjänsä Heli Laurikaisen työpanosta, erityisesti Janakkalan ja Hauhon piloteissa, ja Sanni Kurkelan erityisesti Alankomaiden kestävät kylät -raportti. Kustannukset ja resurssit Hankkeen toteutuneet kustannukset olivat xxx xxx euroa, josta vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävää työtä xx xxx euroa. Kustannusarvio toteutui xxx. Raportointi ja seuranta (kokoukset ja ohjausryhmätyöskentely) Ohjausryhmä kokoontui vuonna viisi kertaa 27.3., , 5.2. ja ja Kanta-Hämeen aluetiimi kolme kertaa 12.2., ja Päijät-Hämeen aluetiimi neljä kertaa 19.3., 5.6., ja Ohjausryhmä Ohjausryhmä seuraa hankkeen toteutumista maksuhakemusjaksoilta tehdyin toimintakatsauksin ja vuosiraportilla (maksuhakemuksia tehtiin kolme) sekä hyväksyy maakuntien puolivuotistoimintasuunnitelmat. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 13

14 Molemmissa maakunnassa oli lisäksi toimintaa ohjaava aluetiimi, jossa oli mukana Leader-ryhmien edustajat, kylähankkeet ja maakuntaliiton edustaja. Aluetiimi yhteen sovitti seutukuntien toiminnan hankkeen puolivuotissuunnitelman yhteydessä. Aluetiimiin myös nostettiin ajankohtaisia kehittämisasioita ja siellä mietittiin, kuinka niihin tartutaan. Hämeen Kylät ry:n ja Päijät-Hämeen kylät ry:n Yhdessä tulevaan -hankkeen ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet. hallitukset saivat joka kokouksessaan hankkeen välikatsauksen. & Toteutuksen arviointi Hanke jatkoi hyvää pohjatyötä tehneen Kylä välittää -hankkeen pohjalta. Hankkeen toteutus saatiin lyhyessä ajassa hyvin vauhtiin. Hankkeen toteutustavat maakunnissa olivat hyvin erilaiset Kanta-Hämeessä jatkettiin aiemmalta pohjalta ja Päijät-Hämeessä toteutettiin villejäkin avauksia niin kulttuurin kuin viestinnän keinoin. Paikallistoimintaohjelmat ovat toimineet hyvinä suunnan antajina laajan ja moninaisen kentän eri tehtävissä. Kyläyhteisöjä ja kaupunginosayhdistyskin saatiin mukaan kyläsuunnitteluun, jota on ohjattu niin Kestävä kylä -yhteisösuunnitteluna kuin myös kehitetty ja etsitty uusia luovia toimintamuotoja. Kylän dna kylän oman luonteen mukaan toimiminen kolahti Alankomaiden opintomatkalla. Samoin siellä toimiva Kestävien kylien verkosto. Kestävä kehitys on hankala termi, joka on muistettava avata. Tavoitteena ovat toimintatavoiltaan kestävät kylät; erityisesti että kestävä elämäntapa vahvistuu kylissä. Kuntakontakteja haettiin jatkuvasti. Eri kuntien eri toimintakulttuurit ja -tavat tekevät työstä räätälöityä. Yhteistyöprosesseihin saatiin luotua malleja, Kanta-Hämeen prosessit Hauhon ja Janakkalan yhteistyöohjelmista kiinnostivat myös valtakunnallisesti. Ritva Pihlaja on nostanut tältä pohjalta keskusteluun ajatuksen kumppanuuskunnasta. Padasjoen kirkonkylällä saatiin kokemuksia kyläsuunnittelusta kuntataajamassa. Kaupunginosayhteistyöhön keskuskaupungin hallinnon kanssa perehdytään Jokimaalla. Kaksivuotinen hanke oli ehdottomasti liian lyhytkestoinen saadakseen aikaan kiinteitä ja kuntarakenteiden muutoksiin valmistautuvia yhteistyömalleja. Pilottiprosessit kunta-kylä-yhdistys -yhteistyöhön ovat aikaa vieviä. Alussa suunnitellut toimenpiteet poikivat lisää tehtäviä hankkeelle ja niin kuuluukin. Asukastilaisuudet ovat synnyttäneet uutta aktiivisuutta ja toimintaa. Esimerkiksi Eteläisissä ja Viralassa nuupahtanut kylätoiminta sai uudet innokkaat vetäjät ja uutta kylätoimintaa käynnistyi Tarinmaalla. Päijät- Hämeessä uutta kylätoimintaa syntyi nuorison aktivoinnin ja harrastustoiminnan kehittämistoimin tuloksena Vesikansassa ja Miekkiössä. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 14

15 Aistien-hankkeen kanssa toteutettu tulevaisuustupa keräsi kävijöitä, jotka muutoin eivät ole mukana yhdistysten toiminnassa. Etukäteen ei voida tietää, mitä toimintaa ja missä aktivointitoimet synnyttävät. Niihin on yritettävä vastata, ettei kiinnostus ehdi lopahtaa. Kunnan sitoutuminen prosessiin on ensiarvoisen tärkeää. Kunnanjohdosta tarvitaan oikeat henkilöt mukaan sekä muita keskeisiä alueella toimivia tai yhdistysten kanssa toimivia viranhaltijoita. Kunnan ihmisten kautta prosessista tulee uskottava ja hyviä muutoksia on ehditty jo tehdä, esimerkiksi Janakkalan kunnassa tartuttu useisiin viestinnällisiin asioihin. Kuntapuoli on antanut kiitosta hankkeen työpanoksesta, osaamisesta ja asioiden valmistelusta, näihin Aistien-hankkeen tulevaisuustupa keräsi kävijöitä Kanta-Hämeessä. tehtäviin kunnassa ei olisi ollut resursseja. Prosessien toteutuksessa useiden tahojen työpanos on välttämätöntä, Leaderryhmän osaaminen tarpeen. Yhteistyöohjelmat ja prosessit tuottavat Leader-ryhmille hankeaiheita. Päijät-Hämeessä yhteistyö Yhteen hiileen -hankkeen kanssa toi kunnan ja kylät saman suunnittelupöydän ääreen Hartolassa ja Sysmässä. Ulkopuolinen hanke toimii aktivointisysäyksenä ja ulkopuolisena sparraajana, mutta loppukädessä yhdistysten, kylien ja kunnan on opittava toimimaan paremmin yhteen ja löydettävä yhteistyöhön ja kehittämiseen omat vetäjät. Uudenlaisen kumppanuuteen perustuvan asenteen oppiminen vie aikaa. Lähidemokratian ja asukasvaikuttamisen työkaluna viestintä on avainasemassa. Hanke on tehostanut viestintää erityisesti Päijät-Hämeessä kehittämällä uusia medioita kyläviestintään käyttöön. Kyläkirjeenvaihtajakoulutus toteutettiin kansalaisopiston, YLE maakunta-radion ja maakuntalehden avulla. Maakunnallinen kyläportaali käynnistyi Etelä-Suomen Sanomien kanssa hankkeen loppusuoralla. Kyläyhdistysten viestintätaitoja kohennettiin mm. nettisivukoulutuksella ja sivujen rakentamisella. Haasteena on kuinka kylien verkostoa tuodaan esille nykyisiä nettisivuja paremmin, ja kuinka hyvät käytännöt saataisiin houkuttelevammin esille ihmisten tietoon, kuinka tieto saadaan viestinnän valtavirtaan. Valtakunnallisen LOKAALI -tapahtuma oli Suomen Kylätoiminta ry:n mukaan yksi kolmen parhaan Lokaalin joukossa. Osallistujamäärä 270 oli lähivuosien ennätys. Tapahtuman järjestelyjen ja työpajojen onnistuneessa toteuttamisessa oli mukana suuri osa hämäläisistä maaseudun kehittäjistä. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 15

16 Yhteinen opintomatka hankkeen alussa sitoutti ja yhdisti maakuntien toimijoita. Matkoilta löytyi myös uusia ideoita toimintaan. Kestävien kylien verkoston käynnistämistä Suomeen olisi jatkettava Yhteistyökumppanit Tämä hanke tuki Leader-ryhmien ja paikallisten kylähankkeiden työtä täyttämällä toiminnallisia aukkoja sekä antamalla asiantuntija- ja verkottamisapua. Samalla toimittiin maakuntatason eduntekijänä sekä linkkinä ja tiedottajana seutu-, piiri- ja valtakunnan tason toimintaan. Haastavimmissa tehtävissä toimittiin yhdessä Leader-kehittäjien ja kylähankkeiden kanssa. Kunta-yhteistyön pilotoinnissa on Kanta-Hämeessä ollut merkittävä apu niin Linnaseutu ry:n Pitäjäpiiri-hankkeen kuin Hämeen Kylät ry:n Aistien-hankkeen osaamisessa ja työpanoksessa. Samoin Lokaali-tapahtuman järjestelyissä LounaPlussan ja ison yhteistyökumppanijoukon työpanos oli onnistumisen edellytys. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 16

17 5 HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET Kanta-Hämeen Kylien ja Päijät-Hämeen kylien hallitukset kokoontuivat Hämeenkosken Tulimäkeen arvioimaan Yhdessä tulevaan -hankkeen tuloksia. Arvio suoritettiin käsittelemällä hankkeen eri osa-alueita, jotka nousivat käytännön työssä molempien maakuntien kärkiteemoiksi. Kylät yhdistykset kunta -vuoropuhelu Todettiin, että yhteistyön jatkamista kuntien kanssa on ehdottomasti jatkettava. On etsittävä käytännön keinoja tiivistää vuoropuhelua. Molempien maakuntien piloteissa saatiin aikaan muutosta mutta myös tekoja ja toimintaa. Janakkalan ja Hauhon kaltaisia yhteistyöprosesseja tarvitaan jatkossa myös muihin kuntiin ja pitäjiin. Ne kiinnostavat myös valtakunnallisesti mm. maaseutpolitiikan yhteistyöryhmä / kansalaistoimintaverkosto käyttää niitä esimerkkeinä ja tulee mallinnintamaan yhteistyöprosesseja. Kumppanuusverkoston luominen on jatkuvaa työtä. Jatkossa vuoropuhelujen luomista tulee jatkaa mahdollisimman moneen kuntaan, ja ottaa mukaan myös yhdistyskenttää. Resurssientarve yhteistyöprosessien toteuttamiselle on suuri, tarvitaan hanke ja työntekijöitä. Yhdessä tulevaan on viljellyt tekemisen demokratiaa ja luonut tiedottamiskanavia asukasvaikuttamiselle. Todettiin, että myös kaupunkialue, kuten Lahti, tarvitsisi vastaavan toimenpideohjelman. Toteutti hankkeen tavoitetta A. Kyläsuunnittelua taiteen keinoin Luova, uusi ja raikas ote kylätoimintaan koettiin tarpeelliseksi ja jatkokehittelyn arvoiseksi. Draaman, elokuvan ja taiteen eri muotojen soveltaminen mm. kyläsuunnittelussa on vetänyt mukaansa eri ikäisiä kyläläisiä, erityisesti nuorempia. Uusi sukupolvi on lähtenyt myös mukaan kylän tulevaisuuden suunnitteluun. Todettiin, että luovalla kyläsuunnittelulla on tuotteistamisen paikka: palvelutuote esimerkiksi Päijät-Hämeen kylien jaettavaksi. Teatteri toimii ja on ilmaisukeinona myös hyvä kyseenalaistaja. Kyläsuunnittelumetodien kehittäminen vei eteenpäin erityisesti hankkeen toimintaperiaatetta: Asukkaat innostuvat paikalliseen toimintaan. Kuntalaisten tapaamiset Kuntalaisten tapaamiset ja niiden organisoiminen ovat luottamuksen peruspilareita lähidemokratian kannalta; perusväline yhteistyötoiminnassa. Porkkanat ja kansalaiskeskustelun sisältö on oltava houkuttelevaa ja tavoitteiden johdettava nopeasti toimintaan pala kerrallaan. Kunta- Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 17

18 jakoselvityksen kansalaistapaamisissa tuotiin tilaisuuksiin uutta sisältöä mm. kuntaidentiteettien määrittelemisellä, osin kepeällä tavalla videon avulla esiintuotuna. Todettiin, että yhteydenpito kunnan päättäjiin on tarpeen. Tiedottamisella heitä on saavutettukin, sitä tulee voimakkaasti jatkaa. Kylien tapaamiset kunnan ovat hyvä keino edistää asukasvaikuttamista, mutta niiden työskentelyä pitäisi kehittää määrätietoisesti tulevaisuutta rakentavaksi. Sähköisten neuvotteluyhteyksien kehittämisessä on vielä paljon tekemistä, vaikka hankkeessa niitä jo availtiinkin. Tapaamisten organisoiminen ja ohjaaminen vei eteenpäin hankkeen tavoitetta A: Kylä yhdistys kunta -yhteistyöhön luodaan pysyviä toimintatapoja. Kyläkirjeenvaihtajakoulutus ja kyläviestintä Tiedonkulun edistäminen on osa lähidemokratiaa: se on tarpeellista ja jatkuvan työn tekemistä. Hankkeessa tuotettuja avauksia eri medioiden ja kanavien luomiseksi viestintään koettiin tärkeiksi. Kouluttamisella ja kyläläisten aktivoinnilla päästään alkuun. On varmistettava, että medialla on riittävän laaja käyttäjäkunta ja se tavoittaa: kovalla työllä aikaansaadut, mutta elottomat kotisivut eivät palvele ketään. Kylien viestintäkouluttaminen nähtiin ajankohtaiseksi toimeksi, ja sitä on jatkettava. Kyläviestinnän nosto maakuntalehden sivuille on hyvä, on varmistettava sen toiminnan jatkuvuus hankkeen jälkeenkin. Nettikyselyistä saadut kokemukset kannustavat kehittämään tätä muotoa vaikuttamisen välineenä. Se on edullinen ja tavoittaa suuret joukot. Sähköistämisestä huolimatta on muistettava varttuneen väestön viestintätottumukset. Kyläviestinnän kehittäminen nähtiin uuden hankkeen arvoiseksi asiaksi. Kyläviestinnän kehittäminen vei eteenpäin hankkeen kaikkia tavoitteita. Paikallistoimintaesimerkit Hyviä esimerkkejä nousi hankkeen aikana monia. Niiden nostaminen esille on tärkeä toimenpide, ne innostavat muitakin ja antavat tekijöilleen tukea. Nostoja valtavirtamediaan tulee jatkaa, ja teemoja voi sitoa tiiviimmin maakuntien ohjelmiin. Videot koettiin hyvänä ja uutena tapana jakaa esimerkkejä. Paikallistoimintaesimerkit veivät eteenpäin hankkeet tavoitetta B: Paikallistoimintaohjelman tulokset näkyväksi ja C: Vertaisverkostoja luodaan Hämeen alueelle. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 18

19 Avoimet kylät -tapahtuma Ensimmäistä kertaa Hämeessä toteutettu tapahtuma tuotettiin hankkeen voimin. Tätä uudenlaista kylätapahtumaformaattia tulee Hämeessä jatkaa tulevinakin vuosina. Todettiin, että tapahtuma konkretisoi kylien verkottamista. Se edesauttoi kylätoimintaa ja parastamista, hyvien kylätoiminnan mallien esille nostoa. Markkinoinnin tehostamista kaivataan, samoin aikaistamista. Monimuotoinen markkinointi tulee liittää uudentyyppisen tapahtuman viestintään. Tilaus on hyvä: esim. kuuden kohteen maksullinen bussireitti (50 henkeä) viidellä kylällä täyttyi kahdessa viikossa. Kaupunkilaiset kiinnostuivat lähiruokabussista, maalla asuvat eivät niinkään. (Lähdöt: Lahti täynnä, Asikkala peruuntui). Tapahtuma vei eteenpäin hankkeen tavoitteita B ja C: Paikallistoimintaohjelmien tulokset tulevat näkyviksi / Vertaisverkostoja luodaan Hämeen alueelle. Lokaali 2013 Kanta-Hämeessä järjestetty Lokaali 2013 sai ylistäviä kommentteja: se arvioitiin valtakunnallisestikin kolmen parhaiten järjestetyn Lokaalin joukkoon. Työpajat, mm. lähidemokratia, onnistuivat sisällöltään ja osanotoltaan hyvin. Todettiin, että hinnoittelu oli hyvin hoidettu. Retkillä oli ostosmahdollisuuksia, jotka antoivat kyläyrityksille tuottoja. Lokaali järjestetään Päijät-Hämeessä Tapahtuma vei eteenpäin hankkeen tavoitteita B ja C. Kestävät kylät -verkosto Suomeen Hämeen Kylien innovoima aloite, hankematkalta Friisinmaalle benchmerkattu idea, on erittäin ajankohtainen; se tulee mm. koulujen perusopetussuunnitelmiin Todettiin, että kestävä kehitys on avattava, jotta vastaiset asenteet, viherpiiperrys, laajennetaan. Kyse on maalaisjärjen käytöstä arkielämässä, säästäväisyyden ja ekologisen ajattelun yhdistämisestä ympäristön arvostukseen. Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 19

20 Toiminnan tulee lähteä liikkeelle kylien tarpeesta. On saatava mm. energiasektorin toimijat mukaan toimimaan kylien kanssa. Kolmannen sektorin ja yritysten yhteistyö on avainasemassa. Todettiin, että laaja käsite pitää sisällään mm. maaseutuasumisen kehittämisen. Kestävien kylien -verkoston idea ja toimintamalli Alankomaissa on selkeä. Yhdessä tulevaan -hankkeen seminaarissa luotiin idea Suomen verkostolle, ja sen soveltaminen Suomeen arvioitiin tärkeäksi. Tarvitaan hanke, jossa kylien verkottuminen digitaalisesti tulee mahdolliseksi valtakunnallisesti ja käytännön verkostotoimintaa kylien ja asiantuntijoiden kanssa pilotoitaisiin Etelä-Suomessa. Jatkotoimenpiteitä Yhdessä tulevaan -hankkeen herättämiä teemoja ja ajankohtaisia jatkotoimenpiteitä on useita. Asukasvaikuttamisen kehittämistä ei sovi unohtaa tulevissakaan hankkeissa, se on aina ajankohtainen kehittämisteema. Kestävät kylät, ympäristö ja kyläresurssien hyödyntäminen tulevat lähivuosien aikana olemaan entistä voimakkaammin esillä yhteiskunnallisessa kehityksessä. Yksittäisistä kehittämiskohteista Hämeen maakunnissa jatkotoimia tarvitsevat mm. kylien aktivoinnin toimenpiteet (vapaaehtoistoiminta, harrastustoiminta), yhdistysten ja järjestöjen sekä kunnan yhteistyö sekä viestinnän organisoiminen. Olemme tyytyväisiä ja ylpeitä siitä, että hanke on tarttunut ajankohtaisiin ja aidosti kyläyhteisöjä koskettaviin asioihin, joita on voitu viedä yhteistyöllä eteenpäin. Olemme saaneet olla mukana kehittämissä kahden maakunnan arkea hyväksi koetuilla menetelmillä ja luomassa uusia muotoja yhteisösuunnitteluun ja kansalaisvaikuttamiseen. Elina Leppänen, Timo Taulo Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 20

21 6 ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS Tuulos Pirjo Poutanen, puheenjohtaja& & Heli Laurikainen, sihteeri Hämeen Kylät ry Raportin liitteet: Matkaraportit Hollanti, Friisinmaa ja Irlanti, Ballyhoura Alankomaiden kestävät kylät verkosto Kyläsuunnitelmat Videot ja videolinkit Yhdessä tulevaan - asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä 21