RAY:n avustaman viestintä- ja tiedotustoiminnan arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n avustaman viestintä- ja tiedotustoiminnan arviointi"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 16 Virtanen Petri - Juholin Elisa - Wennberg Mikko - Ruuth Mari RAY:n avustaman viestintä- ja tiedotustoiminnan arviointi 2005

2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 16 Virtanen Petri, Juholin Elisa, Wennberg Mikko, Ruuth Mari Raha-automaattiyhdistyksen avustaman viestintä- ja tiedotustoiminnan arviointi Net Effect Oy Helsinki 2005

3 Kansi: Tarja Brola Painotalo Miktor Helsinki 2005 ISBN

4 3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tietoyhteiskunta on jo täällä Suomalainen kansalaisjärjestökenttä takana kunniakas menneisyys, edessä eriytyvä kehitys? Yhteisöviestintä modernissa organisaatiossa Arviointiasetelma Arviointiaineistot Viestinnän strategialähtöisyys ja suunnitelmallisuus Viestintäkanavien ja välineiden tarkoituksenmukaisuus Viestinnän toteutus ja kehittämissuositukset LIITE: Järjestökohtaiset yhteenvedot A-klinikkasäätiö Allergia- ja Astmaliitto Eläkeliitto ry Eläkkeensaajien Keskusliitto ry Elämäntapaliitto ry Folkhälsans Förbund rf Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf Hengitysliitto Heli ry Invalidiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaliitto ry Kuulonhuoltoliitto ry Kuurojen Liitto ry Lastensuojelun Keskusliitto ry Lihastautiliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mielenterveyden Keskusliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Sininauhaliitto ry Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Keliakialiitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Sydänliitto ry Suomen Syöpäyhdistys ry Terveyden edistämisen keskus ry Terveys - Hälsan ry Vanhustyön keskusliitto ry... 50

5 4 1 Johdanto 1.1 Tietoyhteiskunta on jo täällä Yhteiskunnassa on käynnissä radikaali muutos. Muutos koskee monia elämänalueita, ellei peräti aivan kaikkia. Muutos koskee ihmisten elinoloja, työelämää, politiikkaa, yhteiskuntafilosofiaa ja taloutta. Maailma on viimeksi kuluneen vuosisadan aikana kutistunut. Merkittävin yksittäinen tekijä tässä prosessissa on ollut modernin informaatio- ja kommunikaatioteknologian läpimurto. Globalismi on tuonut maailman asiat meitä lähelle. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen viestintään liittyvien toimenpiteiden ja menettelytapojen tarkastelu on kiinnostavaa monessakin mielessä eikä vähiten siksi, että uudet informaatio- ja viestintämuodot todellakin vaikuttavat yhteiskunnan rakenteiden muutokseen. Uusi informaatio- ja viestintäteknologia vaikuttaa nykyisin yhteiskunnalliseen kehitykseen kenties enemmän kuin koskaan. Brittisosiologi Scott Lashin sanoin teknologisessa kulttuurissa uudentyyppinen refleksiivisyys ja vastavuoroisuus näkyy kaikkialla ja se on ennen muuta kommunikaatiota. Yhteiskuntatieteilijät puhuvat brändeistä, symboleista, viestinnän väylistä ne kaikki ovat tietoyhteiskunnan termejä, jotka ovat viimeisten vuosien aikana tulleet osaksi ihmisten arkipäivää. Tilanteen tekee merkittäväksi erityisesti se, että yhteiskunta on muutenkin muuttumassa. Jotkut puhuvat muutoksesta äärimmäisen abstrakteilla käsitteillä esimerkiksi siirtymänä modernista postmoderniin. Niin tai näin, käytetään mitä käsitteitä hyvänsä, muutos on kuitenkin ollut huikea. Tulevan muutoksen asteesta emme voi edes aavistaa. Tulevaisuudentutkijoiden teksteistä voi toki saada vihiä siitä, mistä on kysymys. Yhteiskunnan muutoksesta puhuttaessa on tärkeätä muistaa, ettei kyse ole pelkästään teknologisesta muutoksesta. Yhteiskuntatieteilijät ovat puhuneet vanhojen sosiaalisten rakenteiden muutoksesta jo pitkään samaan aikaan, kun on kehitetty kokonaisvaltaista teoriaa informaatioaikakauden yhteiskunnasta. Tällaisesta uudesta tavasta ymmärtää yhteiskuntateorian sisältö ei voi puhua mainitsematta vaikkapa Ulrich Beckin, Anthony Giddensin, Scott Lashin, Zygmunt Baumanin ja Pierre Bourdieu n nimiä, koska heidän merkityksensä teoreetikkoina uusien yhteiskuntatutkimuksen käsitteiden lanseeraajina on ollut keskeinen ainakin viimeiset 15 vuotta. Yhteiskunnan uusi luokkarakenne ja yhteiskunnassa pärjääminen perustuvat pitkälti siihen, miten ihmiset kytkeytyvät uusiin informaatio- ja viestintärakenteisiin. Uudessa luokkarakenteessa parhaiten pärjää uusiutunut keskiluokka,

6 5 joka koostuu tiedon tuottajista ja aktiivisista hyödyntäjistä. Heikoimmassa asemassa ovat informaatio- ja viestintäpelin häviäjät, jotka eivät koe osallisuutta tiedosta tai jotka eivät aidosti kytkeydy tietorakenteisiin (esimerkiksi eri tiedotusvälineiden osalta tai sähköisen tiedonsiirron eri muodoista). Uuden luokkarakenteen syrjäytyjät eivät hallitse uutta teknologiaa tai osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan passiivisina tiedon kuluttajina. Yhteiskuntatieteilijöiden termein refleksiivinen moderni voi tarkoittaa monia asioita käsitteen keskiössä on kuitenkin uusi tapa ymmärtää yhteiskunnan sosiaalisia jakoja. Edellä lyhyesti luonnostellun yhteiskunnassa käynnissä olevan rakenteellisen muutoksen tekee mielenkiintoiseksi se, että muutos heijastuu eri yhteiskunnan sektoreilla toimivien organisaatioiden rakenteeseen ja toimintaan monin eri tavoin. Käytännössä tämä muutos heijastuu hyvinvointipalveluja tuottavien julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden toiminnan toisiinsa lomittumiseen (erilaiset strategiset kumppanuudet, ulkoistamiset, ja niin edelleen) ja organisaatioiden sisäiseen uudistamispaineeseen. Sisäisestä uudistamispaineesta kertoo muun muassa hyvinvointipalveluja tuottavien organisaatioiden muuttaminen prosessilähtöisiksi organisaatioiksi. Edellä mainittu hiljattain edesmennyt ranskalainen Pierre Bourdieu on kiinnostava hahmo sen vuoksi, että hänen lanseeraamansa käsitteet mullistavat entiset tavat tarkastella yhteiskunnan toimintaa. Bourdieu itse asiassa korvaa yhteiskunnan käsitteen puhumalla erilaisista taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista kentistä, joilla kasataan erilaisia pääomia ja rakennetaan eri toimijoiden habituksia. Bourdieu n hengessä voimme nähdä sosiaali- ja terveysjärjestöt tietoyhteiskunnan hyvinvointipalvelujen kentän toimijoina kamppailemassa paikasta auringossa. Bourdieu n termein kyse on järjestöjen erottautumiskamppailusta, jonka tuloksena toiset vahvistavat habitustaan (imagoaan ja uskottavuuttaan) toisten taas menettäessä entisiä asemiaan. Yhteen vetäen: 2000-luvun alkuun tultaessa sosiaali- ja terveysjärjestöjen asema on koko lailla toinen kuin mitä viime vuosisadalla on totuttu näkemään. Järjestöjen menestys tietoyhteiskunnassa riippuu pitkälti siitä, miten ne suoriutuvat tehtävistään ja ennen muuta siitä miten ne onnistuvat sisäisessä ja ulkoisessa yhteisöviestinnässään. Seuraavassa luodaan lyhyt katsaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen lähihistoriaan pohtimalla niiden merkitystä hyvinvointipalvelujen tuottajina julkisen palvelujärjestelmän rinnalla.

7 6 1.2 Suomalainen kansalaisjärjestökenttä takana kunniakas menneisyys, edessä eriytyvä kehitys? Kansalaisjärjestötoiminnalla on Suomessa pitkä historia. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen historiallisesta kehityksestä voidaan todeta, että maamme poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys muodostavat viitekehyksen, jonka puitteissa kansalaisjärjestöjen toiminta on kehittynyt maassamme vuosisatojen ajan eri muodoissa ja eri tavoin painottuneena. Kansalaisjärjestöillä on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisesti hyvin vahva asema. Aseman vahvuus on ollut paitsi retorinen kysymys (järjestöjen itse esiin nostama puhunta kolmannen sektorin merkityksestä, mitä politiikan taholla on mukailtu), mutta se on ollut sitä myös tosiasiallisesti. Kolmas sektori on ollut merkittävä toimija sosiaali- ja terveydenhuollossa julkisen sektorin rinnalla suomalaisen sosiaalisen turvan historiassa vuosisatojen ajan ja erityisesti viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on ollut hyvinvointivaltion rakentamisvaiheessa 1960-luvulta alkaen iso merkitys palvelujärjestelmän kokonaisuudessa luvulla sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä muovasi ennen muuta se, miten valtion tehtävät ovat laajentuneet ja painottuneet sotien jälkeen perinteisistä hallinnon, maanpuolustuksen ja liikenneväylien ylläpidosta entistä vahvemmin hyvinvointivaltion rakentamiseen ja hyvinvoinnin tasaamiseen verotuksen sekä erilaisten tukien ja tulonsiirtojen keinoin. Viimeistään hyvinvointivaltion ekspansiivisessa vaiheessa ja 1980 luvuilla valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä ja paikallisesta vapaaehtoistyöstä tuli sosiaalialan tunnustettuja toimijatahoja luku oli monessakin mielessä kuitenkin jo murroksen aikaa, koska varsinkin vuosikymmenen loppupuoliskolla alkoi jo olla näköpiirissä hyvinvointivaltion laajenemisen pysähtyminen. Samaan aikaan alettiin esittää monesta suunnasta kritiikkiä hyvinvointivaltiota kohtaan. Uutta oli muun muassa asiakkaiden oma-apua korostavat vaihtoehtoliikkeet luvun alussa järjestöt ovat monessakin mielessä tienhaarassa. Tiukkenevat rahoitusmahdollisuudet, voimistuneet tilintekovastuuvaatimukset ja kasvava palvelukysyntä muodostavat yhtälön, jonka ratkaisemiseen ei ole olemassa yksinkertaisia vaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat uusien haasteiden edessä muun muassa palvelujen kilpailuttamisvaatimusten, kilpailuneutraliteettikysymysten, toiminnan rahoitukseen liittyvien ongelmien ja kasvavien palveluodotusten edessä. Tällä hetkellä ei ole mitenkään itsestään selvää, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen asema hyvinvointipalvelujen tuottajana kasvaisi suhteessa julkiseen palvelutuotantoon. Pikemminkin näyttäisi olevan tapahtumassa voimakkaasti eriytyvä kehitys järjestökentän sisällä joidenkin järjestöjen asema vahvistuu, joidenkin merkitys taantuu, ja jotkut kuihtuvat kenties kokonaan pois.

8 7 Oleellista näyttäisi olevan tulevan kehityksen kannalta se, että järjestöt voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa kehityksen kulkuun. Strateginen kyvykkyys ja muutosjohtajuus tulevat lähivuosina nousemaan järjestöjen toiminnassa yhä kriittisimmiksi menestystekijöiksi. Niiden mukana järjestöt kukoistavat tai kuihtuvat. Siksi näiden tekijöiden merkitystä ei voi ylikorostaa tässäkään yhteydessä, kun tarkastelun kohteena on sosiaali- ja terveysjärjestöjen viestintään liittyvät toimintatavat. Yhteen vetäen: sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat osa suomalaista hyvinvointipalvelujen tuottamiskoneistoa. Järjestöjen toimintalogiikka vaihtelee (tai saa vähintäänkin erilaisia painotuksia) riippuen siitä, mikä on niiden toimiala ja toiminnan ajatuksellinen sisältö. Lähtökohtaisesti ne ovat painotus- ja toimintatapaeroistaan huolimatta nykyisin kansalaisyhteiskunnan lipunkantajia. 1.3 Yhteisöviestintä modernissa organisaatiossa Liiketaloustieteellisessä ja organisaatioteoreettisessa mielessä sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat organisaatioita siinä missä muiden yhteiskunnan sektoreiden organisaatiot eli yksityisen sektorin yritykset ja julkisen sektorin virastot. Kaikilla organisaatioilla on pelkistäen jokin ratkaisu suhteessa toimintansa sisältöön (toiminta-ajatus), toiminnan tavoitteisiin (visio) ja organisaatiokoneen rakenteeseen. Edellä sanottu tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa voidaan tarkastella analyyttisesti samalla tavalla kuin muitakin organisaatioita. Niitä voidaan analysoida kriittisesti esimerkiksi johtajuuden, toimintaperiaatteiden, strategioiden, henkilöstöpolitiikan, organisoitumisen ja tuloksellisuuden suhteen aivan samaan tapaan kuin muidenkin sektorien organisaatioita. Tässä tutkimushankkeessa ollaan kiinnostuneita siitä, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat organisoineet yhteisöviestintänsä, ja millaisen sisällön ne ovat siihen liittyen kehittäneet. Tutkimus on tehty Raha-automaattiyhdistyksen toimeksiannosta vuoden 2005 aikana. Modernin organisaatioteorian näkökulmasta havaitaan, että yhteisöviestintään liittyvät kysymykset ovat olennainen osa modernin organisaation toimintaa. Moderni organisaatio järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla sisäisen ja ulkoisen yhteisöviestintänsä niin, että ne palvelevat organisaation vision saavuttamista ja sovitun strategian mukaista toimintaa. Hyvin toimivassa organisaatiossa sisäinen viestintä edistää työhyvinvointia, koska sisäinen viestintä tekee ymmärrettäväksi organisaation toiminnan tavoitteet ja vähentää työhön liittyvää epävarmuutta. Vastaavasti ulkoinen viestintä vahvistaa järjestökuvaa, lisää organisaation toiminnan ymmärrettävyyttä

9 8 ja sitä kautta legitimiteettiä sekä luo mahdollisuuksia yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Selkeä järjestökuva vahvistaa myös henkilöstön ja jäsenten sitoutumista sekä luo houkuttelevuutta palveluja kohtaan. Edellä mainituista syistä johtuen ei ole yhdentekevää, miten suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt yhteisöviestinnän toimintatapojaan kehittävät. 1.4 Arviointiasetelma Tässä arviointihankkeessa tehtävänä oli arvioida järjestöjen viestinnän toimeenpanoa ja onnistuneisuutta viestinnän järjestelmien ja johtamisen näkökulmasta. Arvioinnissa ei siis tarkasteltu järjestöjen viestinnän suoritteiden laatua (esim. yksittäisiä kampanjoita, lehtiä tms.) vaan onnistuneen viestinnän edellytyksenä olevia suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä. Arvioinnin kohteena oli yhteensä 30 RAY:n nimeämää järjestöä. Järjestöt olivat: A-klinikkasäätiö Allergia- ja Astmaliitto Eläkeliitto ry Eläkkeensaajien Keskusliitto ry Elämäntapaliitto ry Folkhälsans Förbund rf Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf Hengitysliitto Heli ry Invalidiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaliitto ry Kuulonhuoltoliitto ry Kuurojen Liitto ry Lastensuojelun Keskusliitto ry Lihastautiliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mielenterveyden Keskusliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Sininauhaliitto ry Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Keliakialiitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Sydänliitto ry Suomen Syöpäyhdistys ry Terveyden edistämisen keskus ry Terveys - Hälsan ry Vanhustyön keskusliitto ry.

10 9 Arvioitavaa kohdetta tarkasteltiin seuraavan kehikon mukaisesti. VAIKUTTAVUUS TOIMINTA-AJATUS AJATUS Arviointi Strateginen suunnittelu RELEVANSSI RELEVANSSI TULOKSET Seuranta OSAAMINEN Operatiivinen suunnittelu RESURSSIT TULOKSELLISUUS Implementaatio PROSESSIT TEHOKKUUS Kuvio 1. Viestinnän arvioinnin näkökulmat Tämän viitekehyksen mukaisesti arvioinnissa tarkasteltiin viestinnän kytkeytymistä järjestön strategiaan, viestintästrategian ja suunnitelmien välistä suhdetta sekä viestinnän seurannan tarkoituksenmukaisuutta. Arvioinnin keskeiset kysymykset olivat: Missä määrin viestintä on kytketty järjestön strategiaan ja osaksi järjestön strategista suunnittelua? Viestinnän suunnitelmallisuus (operatiivinen suunnittelu) Viestintäkanavien ja välineiden tarkoituksenmukaisuus sidosryhmien ja tavoitteiden näkökulmasta Viestinnän suunnittelun ja toteutuksen laatu suhteessa sille kohdennettuihin resursseihin Viestinnän seurannan relevanssi (seurataanko oikeita asioita?). 1.5 Arviointiaineistot Arvioinnissa käytettiin hyväksi useita erilaisia tiedonkeruu- ja analyysitapoja. Arvioinnin aineistona on käytetty järjestöjen viestintään ja muuhun toimintaan liittyviä asiakirjoja ja työpapereita (mm. toimintastrategia, toimintasuunnitelma sekä toimintakertomukset v ja 2004) sekä järjestöjen edustajien haastatteluja ja kyselyä. Lisäksi järjestöjen kotisivut on analysoitu kiinnittäen huomiota uutisten tuoreuteen, tiedon löytymisen helppouteen, palautteen an-

11 10 tamisen mahdollisuuteen ja sivujen visuaalisuuteen. Aineistojen analyyseissa käytettiin soveltuvin osin erilaisia määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Kyselyosuus toteutettiin kesäkuussa 2005 sähköisenä kyselynä. Lomakkeessa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselyssä järjestöjen toiminnanjohtajia, viestinnästä vastaavia sekä paikallis- ja/tai jäsenyhdistysten vetäjiä pyydettiin arvioimaan oman järjestönsä viestintää. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 172 henkilöä. Heistä 38 % kertoi olevansa toiminnanjohtajia, 15 % viestinnästä vastaavia ja 29 % paikallis- tai jäsenyhdistyksen johtajia/vetäjiä. Vastanneista 19 % kertoi olevansa jossain muussa asemassa järjestössään.

12 11 2 Viestinnän strategialähtöisyys ja suunnitelmallisuus Viestintästrategia on järjestön pitkän aikavälin suunnitelma siitä, kuinka viestintä toteuttaa järjestön strategiaa tai kuinka viestintänäkökulma otetaan huomioon organisaation toiminnassa. Viestintästrategiassa määritellään viestinnän strategiset tavoitteet ja keskeiset viestinnälliset toimenpiteet, joilla tuetaan järjestön strategiaa. Viestintästrategia on kirjallinen dokumentti prosessista, johon osallistuvat organisaatiosta riippuen viestinnän kannalta tarkoituksenmukaiset tahot. Arvioitaessa viestinnän strategialähtöisyyttä, on analyysin kohteena se, missä määrin viestintä on kytketty järjestön strategiaan ja osaksi järjestön strategista suunnittelua. Viestintästrategia -nimisen asiakirjan olemassaolo sinällään ei kerro mitään viestinnän strategialähtöisyydestä. Lisäksi viestintästrategia voidaan laatia osana päästrategiaa eikä erillistä viestintästrategia-asiakirjaa tarvita. Viestintästrategian lähtökohtana tulee olla järjestön yleiset strategiset tavoitteet, jotka on ilmaistu järjestön toimintastrategiassa. Viestintästrategiaa ei laadita ainoastaan näiden yleisten strategisten tavoitteiden kanssa yhteensopivaksi, vaan sen lähtökohtana on nimenomaan tukea järjestön toimintastrategiaa. Ollakseen strategialähtöistä järjestön viestinnän on toteutettava edellä mainitut ehdot. Järjestöt jakautuvat kolmeen erilaiseen ryhmään sen perusteella, miten niiden viestintä on kytketty osaksi järjestön yleistä strategiaa: Viestintä linkittyy järjestön strategiaan kiinteästi Viestinnällä ja järjestön strategialla löyhä yhteys Viestinnällä ja järjestön strategialla ei selvää yhteyttä eli viestintä ei tue toimintaa tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Arvioinnin kohteena olleista järjestöistä hieman alle puolet kuului viimeksi mainittuun ryhmään (ks. kuvio 2). Viestinnän ja strategian kytkentä ei sinänsä kerro mitään viestinnän onnistuneisuudesta, mutta ilman tätä kytkentää ei onnistumiselle ole juuri edellytyksiä.

13 12 45 % 31 % Viestintä linkittyy järjestön strategiaan kiinteästi Viestinnällä ja järjestön strategialla löyhä yhteys 24 % Viestinnällä ja järjestön strategialla ei selvää yhteyttä Kuvio 2. Viestinnän strategiakytkentä Toinen arvioinnin kohteena ollut teema koski viestinnän suunnitelmallisuutta. Viestinnän suunnittelulla viitataan nimenomaan viestinnän operatiiviseen suunnitteluun. Viestintäsuunnitelmien laadinnassa on kysymys strategian konkretisoimisesta toimenpideohjelmaksi, jota lähdetään systemaattisesti toteuttamaan. Viestintäsuunnitelmassa identifioidaan kehittämistoimenpiteet, niiden aikataulu ja vastuut. Kuvio 3 antaa viitteellisen kuvan järjestöjen sijoittumisesta yhtäältä viestinnän suunnitelmallisuuden ja toisaalta strategialähtöisyyden suhteen. Ensisijaisesti kuvio kertoo sen, mihin neljästä kentästä järjestöt sijoittuvat. Vaikka kuvio perustuu järjestöjen keskinäiseen vertailuun, on kuviossa hyvin lähekkäin olevien järjestöjen asemoituminen suhteessa toisiinsa kuitenkin jossain määrin mielivaltaista. Tässä suhteessa ei siis pidä tehdä liian suoraviivaisia johtopäätöksiä. Kuvio kuitenkin osoittaa, että järjestöjen väliset erot ovat suuria ja että suurella osalla järjestöjä on merkittäviä kehittämistarpeita viestinnän suunnittelussa.

14 13 Syöpäyhdistys Näkövammaisten keskusliitto Invalidiliitto Keliakialiitto Kuurojen Liitto A-klinikkasäätiö Viestinnän suunnitelmallisuus Kehitysvammaliitto Elämäntapaliitto STKL Eläkkeensaajien kl Eläkeliitto YTY Terveyden edistämisen keskus Sininauhaliitto FDUV Terveys Kuulonhuoltoliitto Allergia- ja astmaliitto Heli Mielenterveysseura Lastensuojelun kl. Reumaliitto Diabetesliitto Vanhustyön kl. Sydänliitto Kehitysvammaisten MLL tukiliitto Lihastautiliitto Viestinnän strategialähtöisyys = Viestinnän suunnittelu professionaalista. = Järjestön viestintää toteutetaan suunnitelmallisesti, mutta yhteys järjestön yleiseen toimintastrategiaan ei ole samalla tasolla kuin viestinnän operatiivinen suunnittelu. = Viestintä tunnistettu osaksi järjestön ydintoimintaa. Viestinnän operatiivinen toimeenpano ja strateginen suunnittelu kaipaavat kuitenkin vahvistusta. = Sekä viestinnän strategisessa että operatiivisessa suunnittelussa merkittäviä kehittämismahdollisuuksia. Kuvio 3. Viestinnän suunnittelun arviointi Kuviossa 3 viestinnän strategialähtöisyydellä tarkoitetaan, että viestintästrategia on rakennettu järjestön yleisille strategisille tavoitteille. Kuten jo edellä todettua, pelkkä viestintästrategia-asiakirjan olemassaolo ei siis kerro vielä yksinään mitään viestinnän strategialähtöisyydestä. Viestinnän suunnitelmallisuudessa on puolestaan arvioitu viestinnän operatiivisen toimeenpanon suunnittelua (vuosisuunnitelmat, kampanjakohtaiset suunnitelmat jne.).

15 14 Järjestöille lähetetyssä kyselyssä pyydettiin myös arvioimaan viestinnän suunnittelun tilaa omassa järjestössä. Järjestöjen edustajien näkemykset oman järjestönsä viestinnän suunnittelusta on pääsääntöisesti hyvin positiivisia. Noin 2/3 osaa vastaajista näki keskeiset suunnittelutehtävät hoidetun hyvin omassa järjestössään (kuvio 4). Järjestöllä on viestintäsuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Järjestön strategiset painopistealueet näkyvät viestinnän toteutuksessa. Toiminnan kohderyhmien tiedolliset tarpeet ja odotukset on otettu huomioon viestinnän suunnittelussa. Järjestön sidos- ja yhteistyöryhmät on määritelty selkeästi. Keskeisiin ulkoisiin sidosryhmiin pidetään säännöllisesti yhteyttä niiden viestinnällisten odotusten ja tarpeiden kartoittamiseksi (asiakaspalautteet, kyselyt ym.). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 Prosenttiosuus % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 4. Järjestöjen viestinnän suunnittelun arviointi (väittämät 1-5) Vastausten perusteella viestinnän suunnittelu on myös kiinteässä yhteydessä järjestöjen muuhun toiminnan suunnitteluun ja strategian toteutukseen. Erityisesti tässä suhteessa järjestöjen omat näkemykset antavat huomattavasti edellä esitettyä positiivisemman kuvan viestinnän suunnittelun tilasta ja tasosta.

16 15 Operatiivisella johdolla ja luottamusjohdolla (hallitus tms.) on yhteinen näkemys viestinnästä ja sen linjauksista. Viestinnästä vastaava osallistuu järjestön strategiseen suunnitteluun. Järjestön perusviestit ja keskeiset teemat on määritelty. Järjestö on määritellyt ohjeet tai suuntaviivat poikkeustilanteisiin (esim. kriisit). Järjestön toimintaympäristön luotausta ja analysointia toteutetaan säännönmukaisesti. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 5. Järjestöjen viestinnän suunnittelun arviointi (väittämät 6-10) 3 Viestintäkanavien ja välineiden tarkoituksenmukaisuus Järjestöjen viestintätoiminnan profiili on lähettäjäkeskeinen ja prosessimainen (vrt. prosessikoulukunta; viestinnän tehtävä viestin siirto paikasta toiseen). Viestinnän ajatusmallia voidaan luonnehtia 50-lukulaiseksi. Viestintää hoidetaan journalistisella otteella (joka saattaa osittain johtua siitä, että viestintää monessa tapauksessa hoitavat entiset journalistit). Viestintä nähdään tyypillisesti myös irrallisena vaikuttamisesta (lobbaus yms.), vaikka kyse on samasta kokonaisuudesta. Järjestöjen viestinnälle on leimallista runsas printtimedian käyttö. Monilla järjestöillä on useampia lehtiä, joillakin jopa kahdeksan. 10,7 14,3 25,0 50,0 1 lehti 2 lehteä 3 lehteä 4 tai enemmän Kuvio 6. Säännöllisesti ilmestyvien lehtien lukumäärä arvioiduissa järjestöissä

17 16 Järjestöjen kotisivuja arvioitiin neljän kriteerin suhteen: (1) uutisten tuoreus, (2) tiedon löytymisen helppous, (3) palautteen antamisen mahdollisuus ja (4) visuaalisuus. Kaikilla arvioiduilla järjestöillä on näiden kriteerien valossa toimivat kotisivut. Ainoastaan palautteen antamisen mahdollisuuden suhteen muutamien järjestöjen sivustoissa on kehitettävää. Vaikka verkkoviestintä on edellä mainittujen kriteerien valossa toimivaa, on verkko järjestöille kuitenkin enemmän kanava kuin paikka. Verkko nähdään tiedonsiirtovälineenä, ei vuorovaikutteisen kanssakäymisen paikkana. Itsearvioinnissa järjestöt suhtautuivat kaikkein kriittisimmin omaan verkkoviestintäänsä ja verkkoviestinnässä nähtiin selviä kehittämistarpeita. Verkkoviestinnän kehittäminen on kytketty kiinteästi viestinnän toteutukseen. Verkkoviestintää arvioidaan säännöllisesti käyttäjien näkökulmasta (visuaalinen selkeys, informaation täsmällisyys, käytön helppous, tietojen ajantasaisuus, palautteeseen vastaaminen). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 7. Järjestöjen verkkoviestinnän arviointi 4 Viestinnän toteutus Viestintäfunktion rooli järjestöissä on pääsääntöisesti heikko. Viestintä mielletään usein toiminnan tukiprosessiksi, vaikka järjestöjen yhteiskunnallisen tehtävän valossa kyse on usein ydintoiminnasta. Viestinnän resursoinnissa on suuria järjestökohtaisia eroja. Siinä missä toisilla järjestöillä kukaan ei hoida päätoimisesti viestintää, on suuremmilla järjestöillä omat viestintäyksiköt. Viestinnän resursoinnin ja viestinnän laadun välillä on odotetusti varsin vahva yhteys. Odotetusti suurin osa myös katsoi, että tavoitteisiin nähden viestintään tarvittaisiin nykyistä enemmän resursseja.

18 17 Viestintä on organisoitu siten, että se tukee järjestön eri tasojen ja yksiköiden viestinnällistä toimintaa. Viestinnän vastuusuhteet on selkeästi määritelty (kuka vastaa mistäkin, kuka on viestintävastuussa milloinkin). Viestintään on tavoitteisiin ja tehtäviin nähden riittävästi voimavaroja (ihmisiä, rahaa, välineitä, ulkoisia viestintäpalveluja). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 8. Järjestöjen viestinnän organisoinnin ja resursoinnin arviointi Lähes kaikki järjestöt ovat käyttäneet ulkopuolisten viestinnän ammattilaisten palveluita. Viestinnän onnistuneisuutta seurataan säännöllisesti. Mediassa käytävää järjestöön tai sen toimintaan liittyvää keskustelua seurataan säännöllisesti ja systemaattisesti (mediaseuranta). Avainhenkilöillä on hyvät henkilökohtaiset viestintävalmiudet ja he hallitsevat arkipäivän viestintätilanteet. Julkisiin viestintätilanteisiin joutuvilla on siihen riittävät valmiudet. Viestintäyhteistyön kehittämistä käsitellään säännöllisesti muiden saman toimialan toimijoiden kanssa. Viestintä- tai tiedotusyksikön palvelut ovat kaikkien tiedossa ja helposti saatavilla. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 9. Järjestöjen viestinnän toteutuksen ja laadun seurannan arviointi

19 18 5 Lähes kaikki järjestöt seuraavat viestintäänsä säännöllisesti. Tyypillisimpiä seurantavälineitä ovat Observerin mediaseuranta sekä erilaiset määrävälein toteutettavat lukijatutkimukset. Seurannan suurimpana ongelmana on sen irrallisuus viestinnän suunnittelusta ja tavoitteenasettelusta. Seuranta vaikuttaa usein itsetarkoitukselliselta ilman selvää kytkentää viestinnän suunnitteluun ja strategisten painopisteiden valintaan. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta voidaan perustellusti kysyä, mitä hyötyä järjestö saa nykyisestä seurannasta toimintansa kehittämiseen. Arviointiaineistossa jää epäselväksi se, miten järjestöt hyödyntävät keräämäänsä seurantatietoa. Viestintä nähdään harvoin strategisena vaikuttamisen osa-alueena, jonka onnistumisesta raportoidaan. Järjestöiltä saatujen viestinnän seurantatietojen perusteella järjestöjen viestinnän onnistuneisuutta on yleisesti ottaen myös mahdotonta arvioida. Suurin osa kyselyyn vastanneista kuitenkin arvioi, että hänen edustamansa järjestön viestintä on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Viestinnällä on saavutettu sille asetetut tavoitteet. Viestinnän kehittämiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 10. Järjestöjen viestinnän onnistuneisuuden arviointi

20 19 6 ja kehittämissuositukset Arvioinnin keskeiset johtopäätökset ovat: Viestinnästä välittyy pääsääntöisesti ei-ammattimainen ja vanhakantainen kuva. Viestintä on yksisuuntaista ja siinä käytetään paljon lehtiä ja muuta printtimateriaalia. Viestintää hoitavat pääasiassa muut kuin viestinnän ammattilaiset. Tämä näkyy sekä viestinnän suunnittelussa että toteutuksessa. Toisaalta muutamissa järjestöissä viestintä toimii erittäin professionaalisesti ja luovasti. Viestintäfunktion rooli järjestöissä on yleisesti heikko. Viestintä mielletään usein tukitoiminnaksi, vaikka järjestöjen yhteiskunnallisen tehtävän valossa kyse on usein ydintoiminnasta. Muutamissa järjestöissä viestintäjohtajan/päällikön asema on kuitenkin erittäin vahva, minkä ansiosta viestintä edustaa ydintoimintoa ja kytkeytyy aidosti kaikkeen tekemiseen. Viestinnän määrittely on kapea-alaista. Viestintää ei nähdä strategisen vaikuttamisen osa-alueena, jonka onnistumisesta raportoidaan. Viestinnän strategialähtöinen suunnittelu on vähäistä. Olemassa olevat viestintästrategiat ovat useimmiten toimintastrategiasta irrallisia, paperinmakuisia toimintalinjauksia ilman konkreettisia jalkauttamissuunnitelmia. Verkkoviestintä on toimivaa, jos sitä arvioidaan yhtenä toiminnan tiedotuskanavana. Verkko on järjestöille kuitenkin enemmän kanava kuin paikka. Verkko nähdään tiedonsiirtovälineenä, ei vuorovaikutteisen kanssakäymisen paikkana. Viestintää seurataan säännöllisesti, mutta seurantatyökalut ovat irrallisia tavoitteista ja viestinnän strategisesta suunnittelusta. Käytetyt viestinnän mittarit eivät kerro viestinnän onnistumisesta eikä tavoitteiden saavuttamista voida todeta viestinnästä kerätyn seurantatiedon perusteella. Monet järjestöt ovat tiedostaneet edellä mainitut ongelmat ja viestinnän kehittämistarpeet, mutta viestinnän käytännön kehittämistä heikentävät muun muassa henkilöstön vaihtuvuus, viestinnän tehtävien pirstaloituneisuus ja roolien epäselvyys ja resurssien vähyys (henkilöstö-, talous-, koulutus-, jäsenistö-, laite- jne.). Seuraavassa asetelmassa on eritelty tutkimuksen johtopäätösten pohjalta johdetut toimenpide-ehdotukset. Kaikki ehdotukset on suunnattu sosiaali- ja terveysjärjestöille. Raha-automaattiyhdistys voi omassa toiminnassaan ottaa huomioon mainitut toimenpide-ehdotukset ja edellyttää niiden huomioon ottamista. Toimenpide-ehdotusten laatimisessa on kiinnitetty huomiota niiden realistisuuteen ja toteuttamiskelpoisuuteen. Kaikkia toimenpide-ehdotuksia voidaan lähteä toteuttamaan välittömästi.

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Arvioinnin ja seurannan tiekartta

Arvioinnin ja seurannan tiekartta Arvioinnin ja seurannan tiekartta Henna Harju 1 Toiminnan kehittäminen 2 RAY:n seurantajärjestelmä 3 Seurannan ja arvioinnin eroavaisuuksia SEURANTA Seurannassa on päähuomio siinä, miten tavoitteiden mukaisissa

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme? M1 Kaarinan Pojat ry Miten me viestimme? Isännän Ääni -seminaari Pori 29.1.2016 POSITIIVISUUS LUOTETTAVUUS ONNISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS Esityksen sisältö Seuran esittely Viestintäsuunnitelma ja sen luominen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Viestintä 2.0 yliopistossa. Marja Jokinen

Viestintä 2.0 yliopistossa. Marja Jokinen Viestintä 2.0 yliopistossa Marja Jokinen 15.3.2016 Yliopiston uudistuminen haastaa viestinnän joka rintamalla - Uusi strategia - Uusi johto - Uusi organisaatio - Uusi brändi 11 15.3.2016 Lisää

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Toimintasuunnitelma 2015 Edunvalvonta Strateginen

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Viestintästrategia

Viestintästrategia Hallituksen hyväksymä 1.11.2016 Viestintästrategia 2017 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sisällys Johdanto... 1 Strategian lähtökohdat... 1 Viestinnän kohderyhmät ja tekijät... 2 Viestinnän toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot