RAY:n avustaman viestintä- ja tiedotustoiminnan arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n avustaman viestintä- ja tiedotustoiminnan arviointi"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 16 Virtanen Petri - Juholin Elisa - Wennberg Mikko - Ruuth Mari RAY:n avustaman viestintä- ja tiedotustoiminnan arviointi 2005

2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 16 Virtanen Petri, Juholin Elisa, Wennberg Mikko, Ruuth Mari Raha-automaattiyhdistyksen avustaman viestintä- ja tiedotustoiminnan arviointi Net Effect Oy Helsinki 2005

3 Kansi: Tarja Brola Painotalo Miktor Helsinki 2005 ISBN

4 3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tietoyhteiskunta on jo täällä Suomalainen kansalaisjärjestökenttä takana kunniakas menneisyys, edessä eriytyvä kehitys? Yhteisöviestintä modernissa organisaatiossa Arviointiasetelma Arviointiaineistot Viestinnän strategialähtöisyys ja suunnitelmallisuus Viestintäkanavien ja välineiden tarkoituksenmukaisuus Viestinnän toteutus ja kehittämissuositukset LIITE: Järjestökohtaiset yhteenvedot A-klinikkasäätiö Allergia- ja Astmaliitto Eläkeliitto ry Eläkkeensaajien Keskusliitto ry Elämäntapaliitto ry Folkhälsans Förbund rf Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf Hengitysliitto Heli ry Invalidiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaliitto ry Kuulonhuoltoliitto ry Kuurojen Liitto ry Lastensuojelun Keskusliitto ry Lihastautiliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mielenterveyden Keskusliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Sininauhaliitto ry Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Keliakialiitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Sydänliitto ry Suomen Syöpäyhdistys ry Terveyden edistämisen keskus ry Terveys - Hälsan ry Vanhustyön keskusliitto ry... 50

5 4 1 Johdanto 1.1 Tietoyhteiskunta on jo täällä Yhteiskunnassa on käynnissä radikaali muutos. Muutos koskee monia elämänalueita, ellei peräti aivan kaikkia. Muutos koskee ihmisten elinoloja, työelämää, politiikkaa, yhteiskuntafilosofiaa ja taloutta. Maailma on viimeksi kuluneen vuosisadan aikana kutistunut. Merkittävin yksittäinen tekijä tässä prosessissa on ollut modernin informaatio- ja kommunikaatioteknologian läpimurto. Globalismi on tuonut maailman asiat meitä lähelle. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen viestintään liittyvien toimenpiteiden ja menettelytapojen tarkastelu on kiinnostavaa monessakin mielessä eikä vähiten siksi, että uudet informaatio- ja viestintämuodot todellakin vaikuttavat yhteiskunnan rakenteiden muutokseen. Uusi informaatio- ja viestintäteknologia vaikuttaa nykyisin yhteiskunnalliseen kehitykseen kenties enemmän kuin koskaan. Brittisosiologi Scott Lashin sanoin teknologisessa kulttuurissa uudentyyppinen refleksiivisyys ja vastavuoroisuus näkyy kaikkialla ja se on ennen muuta kommunikaatiota. Yhteiskuntatieteilijät puhuvat brändeistä, symboleista, viestinnän väylistä ne kaikki ovat tietoyhteiskunnan termejä, jotka ovat viimeisten vuosien aikana tulleet osaksi ihmisten arkipäivää. Tilanteen tekee merkittäväksi erityisesti se, että yhteiskunta on muutenkin muuttumassa. Jotkut puhuvat muutoksesta äärimmäisen abstrakteilla käsitteillä esimerkiksi siirtymänä modernista postmoderniin. Niin tai näin, käytetään mitä käsitteitä hyvänsä, muutos on kuitenkin ollut huikea. Tulevan muutoksen asteesta emme voi edes aavistaa. Tulevaisuudentutkijoiden teksteistä voi toki saada vihiä siitä, mistä on kysymys. Yhteiskunnan muutoksesta puhuttaessa on tärkeätä muistaa, ettei kyse ole pelkästään teknologisesta muutoksesta. Yhteiskuntatieteilijät ovat puhuneet vanhojen sosiaalisten rakenteiden muutoksesta jo pitkään samaan aikaan, kun on kehitetty kokonaisvaltaista teoriaa informaatioaikakauden yhteiskunnasta. Tällaisesta uudesta tavasta ymmärtää yhteiskuntateorian sisältö ei voi puhua mainitsematta vaikkapa Ulrich Beckin, Anthony Giddensin, Scott Lashin, Zygmunt Baumanin ja Pierre Bourdieu n nimiä, koska heidän merkityksensä teoreetikkoina uusien yhteiskuntatutkimuksen käsitteiden lanseeraajina on ollut keskeinen ainakin viimeiset 15 vuotta. Yhteiskunnan uusi luokkarakenne ja yhteiskunnassa pärjääminen perustuvat pitkälti siihen, miten ihmiset kytkeytyvät uusiin informaatio- ja viestintärakenteisiin. Uudessa luokkarakenteessa parhaiten pärjää uusiutunut keskiluokka,

6 5 joka koostuu tiedon tuottajista ja aktiivisista hyödyntäjistä. Heikoimmassa asemassa ovat informaatio- ja viestintäpelin häviäjät, jotka eivät koe osallisuutta tiedosta tai jotka eivät aidosti kytkeydy tietorakenteisiin (esimerkiksi eri tiedotusvälineiden osalta tai sähköisen tiedonsiirron eri muodoista). Uuden luokkarakenteen syrjäytyjät eivät hallitse uutta teknologiaa tai osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan passiivisina tiedon kuluttajina. Yhteiskuntatieteilijöiden termein refleksiivinen moderni voi tarkoittaa monia asioita käsitteen keskiössä on kuitenkin uusi tapa ymmärtää yhteiskunnan sosiaalisia jakoja. Edellä lyhyesti luonnostellun yhteiskunnassa käynnissä olevan rakenteellisen muutoksen tekee mielenkiintoiseksi se, että muutos heijastuu eri yhteiskunnan sektoreilla toimivien organisaatioiden rakenteeseen ja toimintaan monin eri tavoin. Käytännössä tämä muutos heijastuu hyvinvointipalveluja tuottavien julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden toiminnan toisiinsa lomittumiseen (erilaiset strategiset kumppanuudet, ulkoistamiset, ja niin edelleen) ja organisaatioiden sisäiseen uudistamispaineeseen. Sisäisestä uudistamispaineesta kertoo muun muassa hyvinvointipalveluja tuottavien organisaatioiden muuttaminen prosessilähtöisiksi organisaatioiksi. Edellä mainittu hiljattain edesmennyt ranskalainen Pierre Bourdieu on kiinnostava hahmo sen vuoksi, että hänen lanseeraamansa käsitteet mullistavat entiset tavat tarkastella yhteiskunnan toimintaa. Bourdieu itse asiassa korvaa yhteiskunnan käsitteen puhumalla erilaisista taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista kentistä, joilla kasataan erilaisia pääomia ja rakennetaan eri toimijoiden habituksia. Bourdieu n hengessä voimme nähdä sosiaali- ja terveysjärjestöt tietoyhteiskunnan hyvinvointipalvelujen kentän toimijoina kamppailemassa paikasta auringossa. Bourdieu n termein kyse on järjestöjen erottautumiskamppailusta, jonka tuloksena toiset vahvistavat habitustaan (imagoaan ja uskottavuuttaan) toisten taas menettäessä entisiä asemiaan. Yhteen vetäen: 2000-luvun alkuun tultaessa sosiaali- ja terveysjärjestöjen asema on koko lailla toinen kuin mitä viime vuosisadalla on totuttu näkemään. Järjestöjen menestys tietoyhteiskunnassa riippuu pitkälti siitä, miten ne suoriutuvat tehtävistään ja ennen muuta siitä miten ne onnistuvat sisäisessä ja ulkoisessa yhteisöviestinnässään. Seuraavassa luodaan lyhyt katsaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen lähihistoriaan pohtimalla niiden merkitystä hyvinvointipalvelujen tuottajina julkisen palvelujärjestelmän rinnalla.

7 6 1.2 Suomalainen kansalaisjärjestökenttä takana kunniakas menneisyys, edessä eriytyvä kehitys? Kansalaisjärjestötoiminnalla on Suomessa pitkä historia. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen historiallisesta kehityksestä voidaan todeta, että maamme poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys muodostavat viitekehyksen, jonka puitteissa kansalaisjärjestöjen toiminta on kehittynyt maassamme vuosisatojen ajan eri muodoissa ja eri tavoin painottuneena. Kansalaisjärjestöillä on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisesti hyvin vahva asema. Aseman vahvuus on ollut paitsi retorinen kysymys (järjestöjen itse esiin nostama puhunta kolmannen sektorin merkityksestä, mitä politiikan taholla on mukailtu), mutta se on ollut sitä myös tosiasiallisesti. Kolmas sektori on ollut merkittävä toimija sosiaali- ja terveydenhuollossa julkisen sektorin rinnalla suomalaisen sosiaalisen turvan historiassa vuosisatojen ajan ja erityisesti viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on ollut hyvinvointivaltion rakentamisvaiheessa 1960-luvulta alkaen iso merkitys palvelujärjestelmän kokonaisuudessa luvulla sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä muovasi ennen muuta se, miten valtion tehtävät ovat laajentuneet ja painottuneet sotien jälkeen perinteisistä hallinnon, maanpuolustuksen ja liikenneväylien ylläpidosta entistä vahvemmin hyvinvointivaltion rakentamiseen ja hyvinvoinnin tasaamiseen verotuksen sekä erilaisten tukien ja tulonsiirtojen keinoin. Viimeistään hyvinvointivaltion ekspansiivisessa vaiheessa ja 1980 luvuilla valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä ja paikallisesta vapaaehtoistyöstä tuli sosiaalialan tunnustettuja toimijatahoja luku oli monessakin mielessä kuitenkin jo murroksen aikaa, koska varsinkin vuosikymmenen loppupuoliskolla alkoi jo olla näköpiirissä hyvinvointivaltion laajenemisen pysähtyminen. Samaan aikaan alettiin esittää monesta suunnasta kritiikkiä hyvinvointivaltiota kohtaan. Uutta oli muun muassa asiakkaiden oma-apua korostavat vaihtoehtoliikkeet luvun alussa järjestöt ovat monessakin mielessä tienhaarassa. Tiukkenevat rahoitusmahdollisuudet, voimistuneet tilintekovastuuvaatimukset ja kasvava palvelukysyntä muodostavat yhtälön, jonka ratkaisemiseen ei ole olemassa yksinkertaisia vaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat uusien haasteiden edessä muun muassa palvelujen kilpailuttamisvaatimusten, kilpailuneutraliteettikysymysten, toiminnan rahoitukseen liittyvien ongelmien ja kasvavien palveluodotusten edessä. Tällä hetkellä ei ole mitenkään itsestään selvää, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen asema hyvinvointipalvelujen tuottajana kasvaisi suhteessa julkiseen palvelutuotantoon. Pikemminkin näyttäisi olevan tapahtumassa voimakkaasti eriytyvä kehitys järjestökentän sisällä joidenkin järjestöjen asema vahvistuu, joidenkin merkitys taantuu, ja jotkut kuihtuvat kenties kokonaan pois.

8 7 Oleellista näyttäisi olevan tulevan kehityksen kannalta se, että järjestöt voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa kehityksen kulkuun. Strateginen kyvykkyys ja muutosjohtajuus tulevat lähivuosina nousemaan järjestöjen toiminnassa yhä kriittisimmiksi menestystekijöiksi. Niiden mukana järjestöt kukoistavat tai kuihtuvat. Siksi näiden tekijöiden merkitystä ei voi ylikorostaa tässäkään yhteydessä, kun tarkastelun kohteena on sosiaali- ja terveysjärjestöjen viestintään liittyvät toimintatavat. Yhteen vetäen: sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat osa suomalaista hyvinvointipalvelujen tuottamiskoneistoa. Järjestöjen toimintalogiikka vaihtelee (tai saa vähintäänkin erilaisia painotuksia) riippuen siitä, mikä on niiden toimiala ja toiminnan ajatuksellinen sisältö. Lähtökohtaisesti ne ovat painotus- ja toimintatapaeroistaan huolimatta nykyisin kansalaisyhteiskunnan lipunkantajia. 1.3 Yhteisöviestintä modernissa organisaatiossa Liiketaloustieteellisessä ja organisaatioteoreettisessa mielessä sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat organisaatioita siinä missä muiden yhteiskunnan sektoreiden organisaatiot eli yksityisen sektorin yritykset ja julkisen sektorin virastot. Kaikilla organisaatioilla on pelkistäen jokin ratkaisu suhteessa toimintansa sisältöön (toiminta-ajatus), toiminnan tavoitteisiin (visio) ja organisaatiokoneen rakenteeseen. Edellä sanottu tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa voidaan tarkastella analyyttisesti samalla tavalla kuin muitakin organisaatioita. Niitä voidaan analysoida kriittisesti esimerkiksi johtajuuden, toimintaperiaatteiden, strategioiden, henkilöstöpolitiikan, organisoitumisen ja tuloksellisuuden suhteen aivan samaan tapaan kuin muidenkin sektorien organisaatioita. Tässä tutkimushankkeessa ollaan kiinnostuneita siitä, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat organisoineet yhteisöviestintänsä, ja millaisen sisällön ne ovat siihen liittyen kehittäneet. Tutkimus on tehty Raha-automaattiyhdistyksen toimeksiannosta vuoden 2005 aikana. Modernin organisaatioteorian näkökulmasta havaitaan, että yhteisöviestintään liittyvät kysymykset ovat olennainen osa modernin organisaation toimintaa. Moderni organisaatio järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla sisäisen ja ulkoisen yhteisöviestintänsä niin, että ne palvelevat organisaation vision saavuttamista ja sovitun strategian mukaista toimintaa. Hyvin toimivassa organisaatiossa sisäinen viestintä edistää työhyvinvointia, koska sisäinen viestintä tekee ymmärrettäväksi organisaation toiminnan tavoitteet ja vähentää työhön liittyvää epävarmuutta. Vastaavasti ulkoinen viestintä vahvistaa järjestökuvaa, lisää organisaation toiminnan ymmärrettävyyttä

9 8 ja sitä kautta legitimiteettiä sekä luo mahdollisuuksia yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Selkeä järjestökuva vahvistaa myös henkilöstön ja jäsenten sitoutumista sekä luo houkuttelevuutta palveluja kohtaan. Edellä mainituista syistä johtuen ei ole yhdentekevää, miten suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt yhteisöviestinnän toimintatapojaan kehittävät. 1.4 Arviointiasetelma Tässä arviointihankkeessa tehtävänä oli arvioida järjestöjen viestinnän toimeenpanoa ja onnistuneisuutta viestinnän järjestelmien ja johtamisen näkökulmasta. Arvioinnissa ei siis tarkasteltu järjestöjen viestinnän suoritteiden laatua (esim. yksittäisiä kampanjoita, lehtiä tms.) vaan onnistuneen viestinnän edellytyksenä olevia suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä. Arvioinnin kohteena oli yhteensä 30 RAY:n nimeämää järjestöä. Järjestöt olivat: A-klinikkasäätiö Allergia- ja Astmaliitto Eläkeliitto ry Eläkkeensaajien Keskusliitto ry Elämäntapaliitto ry Folkhälsans Förbund rf Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf Hengitysliitto Heli ry Invalidiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaliitto ry Kuulonhuoltoliitto ry Kuurojen Liitto ry Lastensuojelun Keskusliitto ry Lihastautiliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mielenterveyden Keskusliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Sininauhaliitto ry Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Keliakialiitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Sydänliitto ry Suomen Syöpäyhdistys ry Terveyden edistämisen keskus ry Terveys - Hälsan ry Vanhustyön keskusliitto ry.

10 9 Arvioitavaa kohdetta tarkasteltiin seuraavan kehikon mukaisesti. VAIKUTTAVUUS TOIMINTA-AJATUS AJATUS Arviointi Strateginen suunnittelu RELEVANSSI RELEVANSSI TULOKSET Seuranta OSAAMINEN Operatiivinen suunnittelu RESURSSIT TULOKSELLISUUS Implementaatio PROSESSIT TEHOKKUUS Kuvio 1. Viestinnän arvioinnin näkökulmat Tämän viitekehyksen mukaisesti arvioinnissa tarkasteltiin viestinnän kytkeytymistä järjestön strategiaan, viestintästrategian ja suunnitelmien välistä suhdetta sekä viestinnän seurannan tarkoituksenmukaisuutta. Arvioinnin keskeiset kysymykset olivat: Missä määrin viestintä on kytketty järjestön strategiaan ja osaksi järjestön strategista suunnittelua? Viestinnän suunnitelmallisuus (operatiivinen suunnittelu) Viestintäkanavien ja välineiden tarkoituksenmukaisuus sidosryhmien ja tavoitteiden näkökulmasta Viestinnän suunnittelun ja toteutuksen laatu suhteessa sille kohdennettuihin resursseihin Viestinnän seurannan relevanssi (seurataanko oikeita asioita?). 1.5 Arviointiaineistot Arvioinnissa käytettiin hyväksi useita erilaisia tiedonkeruu- ja analyysitapoja. Arvioinnin aineistona on käytetty järjestöjen viestintään ja muuhun toimintaan liittyviä asiakirjoja ja työpapereita (mm. toimintastrategia, toimintasuunnitelma sekä toimintakertomukset v ja 2004) sekä järjestöjen edustajien haastatteluja ja kyselyä. Lisäksi järjestöjen kotisivut on analysoitu kiinnittäen huomiota uutisten tuoreuteen, tiedon löytymisen helppouteen, palautteen an-

11 10 tamisen mahdollisuuteen ja sivujen visuaalisuuteen. Aineistojen analyyseissa käytettiin soveltuvin osin erilaisia määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Kyselyosuus toteutettiin kesäkuussa 2005 sähköisenä kyselynä. Lomakkeessa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselyssä järjestöjen toiminnanjohtajia, viestinnästä vastaavia sekä paikallis- ja/tai jäsenyhdistysten vetäjiä pyydettiin arvioimaan oman järjestönsä viestintää. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 172 henkilöä. Heistä 38 % kertoi olevansa toiminnanjohtajia, 15 % viestinnästä vastaavia ja 29 % paikallis- tai jäsenyhdistyksen johtajia/vetäjiä. Vastanneista 19 % kertoi olevansa jossain muussa asemassa järjestössään.

12 11 2 Viestinnän strategialähtöisyys ja suunnitelmallisuus Viestintästrategia on järjestön pitkän aikavälin suunnitelma siitä, kuinka viestintä toteuttaa järjestön strategiaa tai kuinka viestintänäkökulma otetaan huomioon organisaation toiminnassa. Viestintästrategiassa määritellään viestinnän strategiset tavoitteet ja keskeiset viestinnälliset toimenpiteet, joilla tuetaan järjestön strategiaa. Viestintästrategia on kirjallinen dokumentti prosessista, johon osallistuvat organisaatiosta riippuen viestinnän kannalta tarkoituksenmukaiset tahot. Arvioitaessa viestinnän strategialähtöisyyttä, on analyysin kohteena se, missä määrin viestintä on kytketty järjestön strategiaan ja osaksi järjestön strategista suunnittelua. Viestintästrategia -nimisen asiakirjan olemassaolo sinällään ei kerro mitään viestinnän strategialähtöisyydestä. Lisäksi viestintästrategia voidaan laatia osana päästrategiaa eikä erillistä viestintästrategia-asiakirjaa tarvita. Viestintästrategian lähtökohtana tulee olla järjestön yleiset strategiset tavoitteet, jotka on ilmaistu järjestön toimintastrategiassa. Viestintästrategiaa ei laadita ainoastaan näiden yleisten strategisten tavoitteiden kanssa yhteensopivaksi, vaan sen lähtökohtana on nimenomaan tukea järjestön toimintastrategiaa. Ollakseen strategialähtöistä järjestön viestinnän on toteutettava edellä mainitut ehdot. Järjestöt jakautuvat kolmeen erilaiseen ryhmään sen perusteella, miten niiden viestintä on kytketty osaksi järjestön yleistä strategiaa: Viestintä linkittyy järjestön strategiaan kiinteästi Viestinnällä ja järjestön strategialla löyhä yhteys Viestinnällä ja järjestön strategialla ei selvää yhteyttä eli viestintä ei tue toimintaa tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Arvioinnin kohteena olleista järjestöistä hieman alle puolet kuului viimeksi mainittuun ryhmään (ks. kuvio 2). Viestinnän ja strategian kytkentä ei sinänsä kerro mitään viestinnän onnistuneisuudesta, mutta ilman tätä kytkentää ei onnistumiselle ole juuri edellytyksiä.

13 12 45 % 31 % Viestintä linkittyy järjestön strategiaan kiinteästi Viestinnällä ja järjestön strategialla löyhä yhteys 24 % Viestinnällä ja järjestön strategialla ei selvää yhteyttä Kuvio 2. Viestinnän strategiakytkentä Toinen arvioinnin kohteena ollut teema koski viestinnän suunnitelmallisuutta. Viestinnän suunnittelulla viitataan nimenomaan viestinnän operatiiviseen suunnitteluun. Viestintäsuunnitelmien laadinnassa on kysymys strategian konkretisoimisesta toimenpideohjelmaksi, jota lähdetään systemaattisesti toteuttamaan. Viestintäsuunnitelmassa identifioidaan kehittämistoimenpiteet, niiden aikataulu ja vastuut. Kuvio 3 antaa viitteellisen kuvan järjestöjen sijoittumisesta yhtäältä viestinnän suunnitelmallisuuden ja toisaalta strategialähtöisyyden suhteen. Ensisijaisesti kuvio kertoo sen, mihin neljästä kentästä järjestöt sijoittuvat. Vaikka kuvio perustuu järjestöjen keskinäiseen vertailuun, on kuviossa hyvin lähekkäin olevien järjestöjen asemoituminen suhteessa toisiinsa kuitenkin jossain määrin mielivaltaista. Tässä suhteessa ei siis pidä tehdä liian suoraviivaisia johtopäätöksiä. Kuvio kuitenkin osoittaa, että järjestöjen väliset erot ovat suuria ja että suurella osalla järjestöjä on merkittäviä kehittämistarpeita viestinnän suunnittelussa.

14 13 Syöpäyhdistys Näkövammaisten keskusliitto Invalidiliitto Keliakialiitto Kuurojen Liitto A-klinikkasäätiö Viestinnän suunnitelmallisuus Kehitysvammaliitto Elämäntapaliitto STKL Eläkkeensaajien kl Eläkeliitto YTY Terveyden edistämisen keskus Sininauhaliitto FDUV Terveys Kuulonhuoltoliitto Allergia- ja astmaliitto Heli Mielenterveysseura Lastensuojelun kl. Reumaliitto Diabetesliitto Vanhustyön kl. Sydänliitto Kehitysvammaisten MLL tukiliitto Lihastautiliitto Viestinnän strategialähtöisyys = Viestinnän suunnittelu professionaalista. = Järjestön viestintää toteutetaan suunnitelmallisesti, mutta yhteys järjestön yleiseen toimintastrategiaan ei ole samalla tasolla kuin viestinnän operatiivinen suunnittelu. = Viestintä tunnistettu osaksi järjestön ydintoimintaa. Viestinnän operatiivinen toimeenpano ja strateginen suunnittelu kaipaavat kuitenkin vahvistusta. = Sekä viestinnän strategisessa että operatiivisessa suunnittelussa merkittäviä kehittämismahdollisuuksia. Kuvio 3. Viestinnän suunnittelun arviointi Kuviossa 3 viestinnän strategialähtöisyydellä tarkoitetaan, että viestintästrategia on rakennettu järjestön yleisille strategisille tavoitteille. Kuten jo edellä todettua, pelkkä viestintästrategia-asiakirjan olemassaolo ei siis kerro vielä yksinään mitään viestinnän strategialähtöisyydestä. Viestinnän suunnitelmallisuudessa on puolestaan arvioitu viestinnän operatiivisen toimeenpanon suunnittelua (vuosisuunnitelmat, kampanjakohtaiset suunnitelmat jne.).

15 14 Järjestöille lähetetyssä kyselyssä pyydettiin myös arvioimaan viestinnän suunnittelun tilaa omassa järjestössä. Järjestöjen edustajien näkemykset oman järjestönsä viestinnän suunnittelusta on pääsääntöisesti hyvin positiivisia. Noin 2/3 osaa vastaajista näki keskeiset suunnittelutehtävät hoidetun hyvin omassa järjestössään (kuvio 4). Järjestöllä on viestintäsuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Järjestön strategiset painopistealueet näkyvät viestinnän toteutuksessa. Toiminnan kohderyhmien tiedolliset tarpeet ja odotukset on otettu huomioon viestinnän suunnittelussa. Järjestön sidos- ja yhteistyöryhmät on määritelty selkeästi. Keskeisiin ulkoisiin sidosryhmiin pidetään säännöllisesti yhteyttä niiden viestinnällisten odotusten ja tarpeiden kartoittamiseksi (asiakaspalautteet, kyselyt ym.). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 Prosenttiosuus % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 4. Järjestöjen viestinnän suunnittelun arviointi (väittämät 1-5) Vastausten perusteella viestinnän suunnittelu on myös kiinteässä yhteydessä järjestöjen muuhun toiminnan suunnitteluun ja strategian toteutukseen. Erityisesti tässä suhteessa järjestöjen omat näkemykset antavat huomattavasti edellä esitettyä positiivisemman kuvan viestinnän suunnittelun tilasta ja tasosta.

16 15 Operatiivisella johdolla ja luottamusjohdolla (hallitus tms.) on yhteinen näkemys viestinnästä ja sen linjauksista. Viestinnästä vastaava osallistuu järjestön strategiseen suunnitteluun. Järjestön perusviestit ja keskeiset teemat on määritelty. Järjestö on määritellyt ohjeet tai suuntaviivat poikkeustilanteisiin (esim. kriisit). Järjestön toimintaympäristön luotausta ja analysointia toteutetaan säännönmukaisesti. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 5. Järjestöjen viestinnän suunnittelun arviointi (väittämät 6-10) 3 Viestintäkanavien ja välineiden tarkoituksenmukaisuus Järjestöjen viestintätoiminnan profiili on lähettäjäkeskeinen ja prosessimainen (vrt. prosessikoulukunta; viestinnän tehtävä viestin siirto paikasta toiseen). Viestinnän ajatusmallia voidaan luonnehtia 50-lukulaiseksi. Viestintää hoidetaan journalistisella otteella (joka saattaa osittain johtua siitä, että viestintää monessa tapauksessa hoitavat entiset journalistit). Viestintä nähdään tyypillisesti myös irrallisena vaikuttamisesta (lobbaus yms.), vaikka kyse on samasta kokonaisuudesta. Järjestöjen viestinnälle on leimallista runsas printtimedian käyttö. Monilla järjestöillä on useampia lehtiä, joillakin jopa kahdeksan. 10,7 14,3 25,0 50,0 1 lehti 2 lehteä 3 lehteä 4 tai enemmän Kuvio 6. Säännöllisesti ilmestyvien lehtien lukumäärä arvioiduissa järjestöissä

17 16 Järjestöjen kotisivuja arvioitiin neljän kriteerin suhteen: (1) uutisten tuoreus, (2) tiedon löytymisen helppous, (3) palautteen antamisen mahdollisuus ja (4) visuaalisuus. Kaikilla arvioiduilla järjestöillä on näiden kriteerien valossa toimivat kotisivut. Ainoastaan palautteen antamisen mahdollisuuden suhteen muutamien järjestöjen sivustoissa on kehitettävää. Vaikka verkkoviestintä on edellä mainittujen kriteerien valossa toimivaa, on verkko järjestöille kuitenkin enemmän kanava kuin paikka. Verkko nähdään tiedonsiirtovälineenä, ei vuorovaikutteisen kanssakäymisen paikkana. Itsearvioinnissa järjestöt suhtautuivat kaikkein kriittisimmin omaan verkkoviestintäänsä ja verkkoviestinnässä nähtiin selviä kehittämistarpeita. Verkkoviestinnän kehittäminen on kytketty kiinteästi viestinnän toteutukseen. Verkkoviestintää arvioidaan säännöllisesti käyttäjien näkökulmasta (visuaalinen selkeys, informaation täsmällisyys, käytön helppous, tietojen ajantasaisuus, palautteeseen vastaaminen). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 7. Järjestöjen verkkoviestinnän arviointi 4 Viestinnän toteutus Viestintäfunktion rooli järjestöissä on pääsääntöisesti heikko. Viestintä mielletään usein toiminnan tukiprosessiksi, vaikka järjestöjen yhteiskunnallisen tehtävän valossa kyse on usein ydintoiminnasta. Viestinnän resursoinnissa on suuria järjestökohtaisia eroja. Siinä missä toisilla järjestöillä kukaan ei hoida päätoimisesti viestintää, on suuremmilla järjestöillä omat viestintäyksiköt. Viestinnän resursoinnin ja viestinnän laadun välillä on odotetusti varsin vahva yhteys. Odotetusti suurin osa myös katsoi, että tavoitteisiin nähden viestintään tarvittaisiin nykyistä enemmän resursseja.

18 17 Viestintä on organisoitu siten, että se tukee järjestön eri tasojen ja yksiköiden viestinnällistä toimintaa. Viestinnän vastuusuhteet on selkeästi määritelty (kuka vastaa mistäkin, kuka on viestintävastuussa milloinkin). Viestintään on tavoitteisiin ja tehtäviin nähden riittävästi voimavaroja (ihmisiä, rahaa, välineitä, ulkoisia viestintäpalveluja). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 8. Järjestöjen viestinnän organisoinnin ja resursoinnin arviointi Lähes kaikki järjestöt ovat käyttäneet ulkopuolisten viestinnän ammattilaisten palveluita. Viestinnän onnistuneisuutta seurataan säännöllisesti. Mediassa käytävää järjestöön tai sen toimintaan liittyvää keskustelua seurataan säännöllisesti ja systemaattisesti (mediaseuranta). Avainhenkilöillä on hyvät henkilökohtaiset viestintävalmiudet ja he hallitsevat arkipäivän viestintätilanteet. Julkisiin viestintätilanteisiin joutuvilla on siihen riittävät valmiudet. Viestintäyhteistyön kehittämistä käsitellään säännöllisesti muiden saman toimialan toimijoiden kanssa. Viestintä- tai tiedotusyksikön palvelut ovat kaikkien tiedossa ja helposti saatavilla. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 9. Järjestöjen viestinnän toteutuksen ja laadun seurannan arviointi

19 18 5 Lähes kaikki järjestöt seuraavat viestintäänsä säännöllisesti. Tyypillisimpiä seurantavälineitä ovat Observerin mediaseuranta sekä erilaiset määrävälein toteutettavat lukijatutkimukset. Seurannan suurimpana ongelmana on sen irrallisuus viestinnän suunnittelusta ja tavoitteenasettelusta. Seuranta vaikuttaa usein itsetarkoitukselliselta ilman selvää kytkentää viestinnän suunnitteluun ja strategisten painopisteiden valintaan. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta voidaan perustellusti kysyä, mitä hyötyä järjestö saa nykyisestä seurannasta toimintansa kehittämiseen. Arviointiaineistossa jää epäselväksi se, miten järjestöt hyödyntävät keräämäänsä seurantatietoa. Viestintä nähdään harvoin strategisena vaikuttamisen osa-alueena, jonka onnistumisesta raportoidaan. Järjestöiltä saatujen viestinnän seurantatietojen perusteella järjestöjen viestinnän onnistuneisuutta on yleisesti ottaen myös mahdotonta arvioida. Suurin osa kyselyyn vastanneista kuitenkin arvioi, että hänen edustamansa järjestön viestintä on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Viestinnällä on saavutettu sille asetetut tavoitteet. Viestinnän kehittämiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 10. Järjestöjen viestinnän onnistuneisuuden arviointi

20 19 6 ja kehittämissuositukset Arvioinnin keskeiset johtopäätökset ovat: Viestinnästä välittyy pääsääntöisesti ei-ammattimainen ja vanhakantainen kuva. Viestintä on yksisuuntaista ja siinä käytetään paljon lehtiä ja muuta printtimateriaalia. Viestintää hoitavat pääasiassa muut kuin viestinnän ammattilaiset. Tämä näkyy sekä viestinnän suunnittelussa että toteutuksessa. Toisaalta muutamissa järjestöissä viestintä toimii erittäin professionaalisesti ja luovasti. Viestintäfunktion rooli järjestöissä on yleisesti heikko. Viestintä mielletään usein tukitoiminnaksi, vaikka järjestöjen yhteiskunnallisen tehtävän valossa kyse on usein ydintoiminnasta. Muutamissa järjestöissä viestintäjohtajan/päällikön asema on kuitenkin erittäin vahva, minkä ansiosta viestintä edustaa ydintoimintoa ja kytkeytyy aidosti kaikkeen tekemiseen. Viestinnän määrittely on kapea-alaista. Viestintää ei nähdä strategisen vaikuttamisen osa-alueena, jonka onnistumisesta raportoidaan. Viestinnän strategialähtöinen suunnittelu on vähäistä. Olemassa olevat viestintästrategiat ovat useimmiten toimintastrategiasta irrallisia, paperinmakuisia toimintalinjauksia ilman konkreettisia jalkauttamissuunnitelmia. Verkkoviestintä on toimivaa, jos sitä arvioidaan yhtenä toiminnan tiedotuskanavana. Verkko on järjestöille kuitenkin enemmän kanava kuin paikka. Verkko nähdään tiedonsiirtovälineenä, ei vuorovaikutteisen kanssakäymisen paikkana. Viestintää seurataan säännöllisesti, mutta seurantatyökalut ovat irrallisia tavoitteista ja viestinnän strategisesta suunnittelusta. Käytetyt viestinnän mittarit eivät kerro viestinnän onnistumisesta eikä tavoitteiden saavuttamista voida todeta viestinnästä kerätyn seurantatiedon perusteella. Monet järjestöt ovat tiedostaneet edellä mainitut ongelmat ja viestinnän kehittämistarpeet, mutta viestinnän käytännön kehittämistä heikentävät muun muassa henkilöstön vaihtuvuus, viestinnän tehtävien pirstaloituneisuus ja roolien epäselvyys ja resurssien vähyys (henkilöstö-, talous-, koulutus-, jäsenistö-, laite- jne.). Seuraavassa asetelmassa on eritelty tutkimuksen johtopäätösten pohjalta johdetut toimenpide-ehdotukset. Kaikki ehdotukset on suunnattu sosiaali- ja terveysjärjestöille. Raha-automaattiyhdistys voi omassa toiminnassaan ottaa huomioon mainitut toimenpide-ehdotukset ja edellyttää niiden huomioon ottamista. Toimenpide-ehdotusten laatimisessa on kiinnitetty huomiota niiden realistisuuteen ja toteuttamiskelpoisuuteen. Kaikkia toimenpide-ehdotuksia voidaan lähteä toteuttamaan välittömästi.

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia 1. Johdanto 1.1. Ohjeen tarkoitus Viestintästrategiassa kuvataan ja määritellään Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnän tavoitteet. Viestinnän tehtävänä

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Ylöjärven Ilves ry Petri Puronaho SPL Tampereen piiri 19.2015 Seuratutoroinnin tavoite Tavoitteena on: Auttaa, tukea ja ohjata seuran pidemmän aikavälin suunnitelman

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan. OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija

Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan. OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija Piirin viestintästrategia Valmistuu joulukuun piirihallitukseen Pohjautuu SP:n viestintästrategiaan. Sisältää L-SP:n viestinnän kehittämiselle

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Alueelliset järjestöpäivät 24. 25.10.2009 Intranet ja Ekstranet Intranet on lähiverkko, joka on eristetty tietyn ryhmän käyttöön. Tavallisesti intranetillä tarkoitetaan

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Opiskelijakunta OSAKO VIESTINTÄSTRATEGIA 2015 2017

Opiskelijakunta OSAKO VIESTINTÄSTRATEGIA 2015 2017 Opiskelijakunta OSAKO VIESTINTÄSTRATEGIA 2015 2017 Viestintästrategian rooli Opiskelijakunta OSAKOssa viestintä ymmärretään osaksi kaikkea opiskelijakunnan toimintaa. OSAKO viestii erityisesti rekrytoidakseen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 Heinolan kaupungin strategian tavoitteet 1.Toimivat palveluketjut koko kaupungissa Palveluketjujen kuvaaminen Palvelukokemuksen mittaaminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

1. AKIn toiminta-ajatus ja viestintä

1. AKIn toiminta-ajatus ja viestintä Hyväksytty valtuuston syyskokouksessa 21. 22.11.2007 AKIN VIESTINTÄSTRATEGIA 2008-2010 1. AKIn toiminta-ajatus ja viestintä AKIn toimintaympäristönä on työmarkkinakenttä sekä kirkko laajasti ymmärrettynä,

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot