RAY:n avustaman viestintä- ja tiedotustoiminnan arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n avustaman viestintä- ja tiedotustoiminnan arviointi"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 16 Virtanen Petri - Juholin Elisa - Wennberg Mikko - Ruuth Mari RAY:n avustaman viestintä- ja tiedotustoiminnan arviointi 2005

2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 16 Virtanen Petri, Juholin Elisa, Wennberg Mikko, Ruuth Mari Raha-automaattiyhdistyksen avustaman viestintä- ja tiedotustoiminnan arviointi Net Effect Oy Helsinki 2005

3 Kansi: Tarja Brola Painotalo Miktor Helsinki 2005 ISBN

4 3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tietoyhteiskunta on jo täällä Suomalainen kansalaisjärjestökenttä takana kunniakas menneisyys, edessä eriytyvä kehitys? Yhteisöviestintä modernissa organisaatiossa Arviointiasetelma Arviointiaineistot Viestinnän strategialähtöisyys ja suunnitelmallisuus Viestintäkanavien ja välineiden tarkoituksenmukaisuus Viestinnän toteutus ja kehittämissuositukset LIITE: Järjestökohtaiset yhteenvedot A-klinikkasäätiö Allergia- ja Astmaliitto Eläkeliitto ry Eläkkeensaajien Keskusliitto ry Elämäntapaliitto ry Folkhälsans Förbund rf Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf Hengitysliitto Heli ry Invalidiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaliitto ry Kuulonhuoltoliitto ry Kuurojen Liitto ry Lastensuojelun Keskusliitto ry Lihastautiliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mielenterveyden Keskusliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Sininauhaliitto ry Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Keliakialiitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Sydänliitto ry Suomen Syöpäyhdistys ry Terveyden edistämisen keskus ry Terveys - Hälsan ry Vanhustyön keskusliitto ry... 50

5 4 1 Johdanto 1.1 Tietoyhteiskunta on jo täällä Yhteiskunnassa on käynnissä radikaali muutos. Muutos koskee monia elämänalueita, ellei peräti aivan kaikkia. Muutos koskee ihmisten elinoloja, työelämää, politiikkaa, yhteiskuntafilosofiaa ja taloutta. Maailma on viimeksi kuluneen vuosisadan aikana kutistunut. Merkittävin yksittäinen tekijä tässä prosessissa on ollut modernin informaatio- ja kommunikaatioteknologian läpimurto. Globalismi on tuonut maailman asiat meitä lähelle. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen viestintään liittyvien toimenpiteiden ja menettelytapojen tarkastelu on kiinnostavaa monessakin mielessä eikä vähiten siksi, että uudet informaatio- ja viestintämuodot todellakin vaikuttavat yhteiskunnan rakenteiden muutokseen. Uusi informaatio- ja viestintäteknologia vaikuttaa nykyisin yhteiskunnalliseen kehitykseen kenties enemmän kuin koskaan. Brittisosiologi Scott Lashin sanoin teknologisessa kulttuurissa uudentyyppinen refleksiivisyys ja vastavuoroisuus näkyy kaikkialla ja se on ennen muuta kommunikaatiota. Yhteiskuntatieteilijät puhuvat brändeistä, symboleista, viestinnän väylistä ne kaikki ovat tietoyhteiskunnan termejä, jotka ovat viimeisten vuosien aikana tulleet osaksi ihmisten arkipäivää. Tilanteen tekee merkittäväksi erityisesti se, että yhteiskunta on muutenkin muuttumassa. Jotkut puhuvat muutoksesta äärimmäisen abstrakteilla käsitteillä esimerkiksi siirtymänä modernista postmoderniin. Niin tai näin, käytetään mitä käsitteitä hyvänsä, muutos on kuitenkin ollut huikea. Tulevan muutoksen asteesta emme voi edes aavistaa. Tulevaisuudentutkijoiden teksteistä voi toki saada vihiä siitä, mistä on kysymys. Yhteiskunnan muutoksesta puhuttaessa on tärkeätä muistaa, ettei kyse ole pelkästään teknologisesta muutoksesta. Yhteiskuntatieteilijät ovat puhuneet vanhojen sosiaalisten rakenteiden muutoksesta jo pitkään samaan aikaan, kun on kehitetty kokonaisvaltaista teoriaa informaatioaikakauden yhteiskunnasta. Tällaisesta uudesta tavasta ymmärtää yhteiskuntateorian sisältö ei voi puhua mainitsematta vaikkapa Ulrich Beckin, Anthony Giddensin, Scott Lashin, Zygmunt Baumanin ja Pierre Bourdieu n nimiä, koska heidän merkityksensä teoreetikkoina uusien yhteiskuntatutkimuksen käsitteiden lanseeraajina on ollut keskeinen ainakin viimeiset 15 vuotta. Yhteiskunnan uusi luokkarakenne ja yhteiskunnassa pärjääminen perustuvat pitkälti siihen, miten ihmiset kytkeytyvät uusiin informaatio- ja viestintärakenteisiin. Uudessa luokkarakenteessa parhaiten pärjää uusiutunut keskiluokka,

6 5 joka koostuu tiedon tuottajista ja aktiivisista hyödyntäjistä. Heikoimmassa asemassa ovat informaatio- ja viestintäpelin häviäjät, jotka eivät koe osallisuutta tiedosta tai jotka eivät aidosti kytkeydy tietorakenteisiin (esimerkiksi eri tiedotusvälineiden osalta tai sähköisen tiedonsiirron eri muodoista). Uuden luokkarakenteen syrjäytyjät eivät hallitse uutta teknologiaa tai osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan passiivisina tiedon kuluttajina. Yhteiskuntatieteilijöiden termein refleksiivinen moderni voi tarkoittaa monia asioita käsitteen keskiössä on kuitenkin uusi tapa ymmärtää yhteiskunnan sosiaalisia jakoja. Edellä lyhyesti luonnostellun yhteiskunnassa käynnissä olevan rakenteellisen muutoksen tekee mielenkiintoiseksi se, että muutos heijastuu eri yhteiskunnan sektoreilla toimivien organisaatioiden rakenteeseen ja toimintaan monin eri tavoin. Käytännössä tämä muutos heijastuu hyvinvointipalveluja tuottavien julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden toiminnan toisiinsa lomittumiseen (erilaiset strategiset kumppanuudet, ulkoistamiset, ja niin edelleen) ja organisaatioiden sisäiseen uudistamispaineeseen. Sisäisestä uudistamispaineesta kertoo muun muassa hyvinvointipalveluja tuottavien organisaatioiden muuttaminen prosessilähtöisiksi organisaatioiksi. Edellä mainittu hiljattain edesmennyt ranskalainen Pierre Bourdieu on kiinnostava hahmo sen vuoksi, että hänen lanseeraamansa käsitteet mullistavat entiset tavat tarkastella yhteiskunnan toimintaa. Bourdieu itse asiassa korvaa yhteiskunnan käsitteen puhumalla erilaisista taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista kentistä, joilla kasataan erilaisia pääomia ja rakennetaan eri toimijoiden habituksia. Bourdieu n hengessä voimme nähdä sosiaali- ja terveysjärjestöt tietoyhteiskunnan hyvinvointipalvelujen kentän toimijoina kamppailemassa paikasta auringossa. Bourdieu n termein kyse on järjestöjen erottautumiskamppailusta, jonka tuloksena toiset vahvistavat habitustaan (imagoaan ja uskottavuuttaan) toisten taas menettäessä entisiä asemiaan. Yhteen vetäen: 2000-luvun alkuun tultaessa sosiaali- ja terveysjärjestöjen asema on koko lailla toinen kuin mitä viime vuosisadalla on totuttu näkemään. Järjestöjen menestys tietoyhteiskunnassa riippuu pitkälti siitä, miten ne suoriutuvat tehtävistään ja ennen muuta siitä miten ne onnistuvat sisäisessä ja ulkoisessa yhteisöviestinnässään. Seuraavassa luodaan lyhyt katsaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen lähihistoriaan pohtimalla niiden merkitystä hyvinvointipalvelujen tuottajina julkisen palvelujärjestelmän rinnalla.

7 6 1.2 Suomalainen kansalaisjärjestökenttä takana kunniakas menneisyys, edessä eriytyvä kehitys? Kansalaisjärjestötoiminnalla on Suomessa pitkä historia. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen historiallisesta kehityksestä voidaan todeta, että maamme poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys muodostavat viitekehyksen, jonka puitteissa kansalaisjärjestöjen toiminta on kehittynyt maassamme vuosisatojen ajan eri muodoissa ja eri tavoin painottuneena. Kansalaisjärjestöillä on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisesti hyvin vahva asema. Aseman vahvuus on ollut paitsi retorinen kysymys (järjestöjen itse esiin nostama puhunta kolmannen sektorin merkityksestä, mitä politiikan taholla on mukailtu), mutta se on ollut sitä myös tosiasiallisesti. Kolmas sektori on ollut merkittävä toimija sosiaali- ja terveydenhuollossa julkisen sektorin rinnalla suomalaisen sosiaalisen turvan historiassa vuosisatojen ajan ja erityisesti viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on ollut hyvinvointivaltion rakentamisvaiheessa 1960-luvulta alkaen iso merkitys palvelujärjestelmän kokonaisuudessa luvulla sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä muovasi ennen muuta se, miten valtion tehtävät ovat laajentuneet ja painottuneet sotien jälkeen perinteisistä hallinnon, maanpuolustuksen ja liikenneväylien ylläpidosta entistä vahvemmin hyvinvointivaltion rakentamiseen ja hyvinvoinnin tasaamiseen verotuksen sekä erilaisten tukien ja tulonsiirtojen keinoin. Viimeistään hyvinvointivaltion ekspansiivisessa vaiheessa ja 1980 luvuilla valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä ja paikallisesta vapaaehtoistyöstä tuli sosiaalialan tunnustettuja toimijatahoja luku oli monessakin mielessä kuitenkin jo murroksen aikaa, koska varsinkin vuosikymmenen loppupuoliskolla alkoi jo olla näköpiirissä hyvinvointivaltion laajenemisen pysähtyminen. Samaan aikaan alettiin esittää monesta suunnasta kritiikkiä hyvinvointivaltiota kohtaan. Uutta oli muun muassa asiakkaiden oma-apua korostavat vaihtoehtoliikkeet luvun alussa järjestöt ovat monessakin mielessä tienhaarassa. Tiukkenevat rahoitusmahdollisuudet, voimistuneet tilintekovastuuvaatimukset ja kasvava palvelukysyntä muodostavat yhtälön, jonka ratkaisemiseen ei ole olemassa yksinkertaisia vaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat uusien haasteiden edessä muun muassa palvelujen kilpailuttamisvaatimusten, kilpailuneutraliteettikysymysten, toiminnan rahoitukseen liittyvien ongelmien ja kasvavien palveluodotusten edessä. Tällä hetkellä ei ole mitenkään itsestään selvää, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen asema hyvinvointipalvelujen tuottajana kasvaisi suhteessa julkiseen palvelutuotantoon. Pikemminkin näyttäisi olevan tapahtumassa voimakkaasti eriytyvä kehitys järjestökentän sisällä joidenkin järjestöjen asema vahvistuu, joidenkin merkitys taantuu, ja jotkut kuihtuvat kenties kokonaan pois.

8 7 Oleellista näyttäisi olevan tulevan kehityksen kannalta se, että järjestöt voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa kehityksen kulkuun. Strateginen kyvykkyys ja muutosjohtajuus tulevat lähivuosina nousemaan järjestöjen toiminnassa yhä kriittisimmiksi menestystekijöiksi. Niiden mukana järjestöt kukoistavat tai kuihtuvat. Siksi näiden tekijöiden merkitystä ei voi ylikorostaa tässäkään yhteydessä, kun tarkastelun kohteena on sosiaali- ja terveysjärjestöjen viestintään liittyvät toimintatavat. Yhteen vetäen: sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat osa suomalaista hyvinvointipalvelujen tuottamiskoneistoa. Järjestöjen toimintalogiikka vaihtelee (tai saa vähintäänkin erilaisia painotuksia) riippuen siitä, mikä on niiden toimiala ja toiminnan ajatuksellinen sisältö. Lähtökohtaisesti ne ovat painotus- ja toimintatapaeroistaan huolimatta nykyisin kansalaisyhteiskunnan lipunkantajia. 1.3 Yhteisöviestintä modernissa organisaatiossa Liiketaloustieteellisessä ja organisaatioteoreettisessa mielessä sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat organisaatioita siinä missä muiden yhteiskunnan sektoreiden organisaatiot eli yksityisen sektorin yritykset ja julkisen sektorin virastot. Kaikilla organisaatioilla on pelkistäen jokin ratkaisu suhteessa toimintansa sisältöön (toiminta-ajatus), toiminnan tavoitteisiin (visio) ja organisaatiokoneen rakenteeseen. Edellä sanottu tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa voidaan tarkastella analyyttisesti samalla tavalla kuin muitakin organisaatioita. Niitä voidaan analysoida kriittisesti esimerkiksi johtajuuden, toimintaperiaatteiden, strategioiden, henkilöstöpolitiikan, organisoitumisen ja tuloksellisuuden suhteen aivan samaan tapaan kuin muidenkin sektorien organisaatioita. Tässä tutkimushankkeessa ollaan kiinnostuneita siitä, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat organisoineet yhteisöviestintänsä, ja millaisen sisällön ne ovat siihen liittyen kehittäneet. Tutkimus on tehty Raha-automaattiyhdistyksen toimeksiannosta vuoden 2005 aikana. Modernin organisaatioteorian näkökulmasta havaitaan, että yhteisöviestintään liittyvät kysymykset ovat olennainen osa modernin organisaation toimintaa. Moderni organisaatio järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla sisäisen ja ulkoisen yhteisöviestintänsä niin, että ne palvelevat organisaation vision saavuttamista ja sovitun strategian mukaista toimintaa. Hyvin toimivassa organisaatiossa sisäinen viestintä edistää työhyvinvointia, koska sisäinen viestintä tekee ymmärrettäväksi organisaation toiminnan tavoitteet ja vähentää työhön liittyvää epävarmuutta. Vastaavasti ulkoinen viestintä vahvistaa järjestökuvaa, lisää organisaation toiminnan ymmärrettävyyttä

9 8 ja sitä kautta legitimiteettiä sekä luo mahdollisuuksia yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Selkeä järjestökuva vahvistaa myös henkilöstön ja jäsenten sitoutumista sekä luo houkuttelevuutta palveluja kohtaan. Edellä mainituista syistä johtuen ei ole yhdentekevää, miten suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt yhteisöviestinnän toimintatapojaan kehittävät. 1.4 Arviointiasetelma Tässä arviointihankkeessa tehtävänä oli arvioida järjestöjen viestinnän toimeenpanoa ja onnistuneisuutta viestinnän järjestelmien ja johtamisen näkökulmasta. Arvioinnissa ei siis tarkasteltu järjestöjen viestinnän suoritteiden laatua (esim. yksittäisiä kampanjoita, lehtiä tms.) vaan onnistuneen viestinnän edellytyksenä olevia suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä. Arvioinnin kohteena oli yhteensä 30 RAY:n nimeämää järjestöä. Järjestöt olivat: A-klinikkasäätiö Allergia- ja Astmaliitto Eläkeliitto ry Eläkkeensaajien Keskusliitto ry Elämäntapaliitto ry Folkhälsans Förbund rf Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf Hengitysliitto Heli ry Invalidiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaliitto ry Kuulonhuoltoliitto ry Kuurojen Liitto ry Lastensuojelun Keskusliitto ry Lihastautiliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mielenterveyden Keskusliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Sininauhaliitto ry Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Keliakialiitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Sydänliitto ry Suomen Syöpäyhdistys ry Terveyden edistämisen keskus ry Terveys - Hälsan ry Vanhustyön keskusliitto ry.

10 9 Arvioitavaa kohdetta tarkasteltiin seuraavan kehikon mukaisesti. VAIKUTTAVUUS TOIMINTA-AJATUS AJATUS Arviointi Strateginen suunnittelu RELEVANSSI RELEVANSSI TULOKSET Seuranta OSAAMINEN Operatiivinen suunnittelu RESURSSIT TULOKSELLISUUS Implementaatio PROSESSIT TEHOKKUUS Kuvio 1. Viestinnän arvioinnin näkökulmat Tämän viitekehyksen mukaisesti arvioinnissa tarkasteltiin viestinnän kytkeytymistä järjestön strategiaan, viestintästrategian ja suunnitelmien välistä suhdetta sekä viestinnän seurannan tarkoituksenmukaisuutta. Arvioinnin keskeiset kysymykset olivat: Missä määrin viestintä on kytketty järjestön strategiaan ja osaksi järjestön strategista suunnittelua? Viestinnän suunnitelmallisuus (operatiivinen suunnittelu) Viestintäkanavien ja välineiden tarkoituksenmukaisuus sidosryhmien ja tavoitteiden näkökulmasta Viestinnän suunnittelun ja toteutuksen laatu suhteessa sille kohdennettuihin resursseihin Viestinnän seurannan relevanssi (seurataanko oikeita asioita?). 1.5 Arviointiaineistot Arvioinnissa käytettiin hyväksi useita erilaisia tiedonkeruu- ja analyysitapoja. Arvioinnin aineistona on käytetty järjestöjen viestintään ja muuhun toimintaan liittyviä asiakirjoja ja työpapereita (mm. toimintastrategia, toimintasuunnitelma sekä toimintakertomukset v ja 2004) sekä järjestöjen edustajien haastatteluja ja kyselyä. Lisäksi järjestöjen kotisivut on analysoitu kiinnittäen huomiota uutisten tuoreuteen, tiedon löytymisen helppouteen, palautteen an-

11 10 tamisen mahdollisuuteen ja sivujen visuaalisuuteen. Aineistojen analyyseissa käytettiin soveltuvin osin erilaisia määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Kyselyosuus toteutettiin kesäkuussa 2005 sähköisenä kyselynä. Lomakkeessa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselyssä järjestöjen toiminnanjohtajia, viestinnästä vastaavia sekä paikallis- ja/tai jäsenyhdistysten vetäjiä pyydettiin arvioimaan oman järjestönsä viestintää. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 172 henkilöä. Heistä 38 % kertoi olevansa toiminnanjohtajia, 15 % viestinnästä vastaavia ja 29 % paikallis- tai jäsenyhdistyksen johtajia/vetäjiä. Vastanneista 19 % kertoi olevansa jossain muussa asemassa järjestössään.

12 11 2 Viestinnän strategialähtöisyys ja suunnitelmallisuus Viestintästrategia on järjestön pitkän aikavälin suunnitelma siitä, kuinka viestintä toteuttaa järjestön strategiaa tai kuinka viestintänäkökulma otetaan huomioon organisaation toiminnassa. Viestintästrategiassa määritellään viestinnän strategiset tavoitteet ja keskeiset viestinnälliset toimenpiteet, joilla tuetaan järjestön strategiaa. Viestintästrategia on kirjallinen dokumentti prosessista, johon osallistuvat organisaatiosta riippuen viestinnän kannalta tarkoituksenmukaiset tahot. Arvioitaessa viestinnän strategialähtöisyyttä, on analyysin kohteena se, missä määrin viestintä on kytketty järjestön strategiaan ja osaksi järjestön strategista suunnittelua. Viestintästrategia -nimisen asiakirjan olemassaolo sinällään ei kerro mitään viestinnän strategialähtöisyydestä. Lisäksi viestintästrategia voidaan laatia osana päästrategiaa eikä erillistä viestintästrategia-asiakirjaa tarvita. Viestintästrategian lähtökohtana tulee olla järjestön yleiset strategiset tavoitteet, jotka on ilmaistu järjestön toimintastrategiassa. Viestintästrategiaa ei laadita ainoastaan näiden yleisten strategisten tavoitteiden kanssa yhteensopivaksi, vaan sen lähtökohtana on nimenomaan tukea järjestön toimintastrategiaa. Ollakseen strategialähtöistä järjestön viestinnän on toteutettava edellä mainitut ehdot. Järjestöt jakautuvat kolmeen erilaiseen ryhmään sen perusteella, miten niiden viestintä on kytketty osaksi järjestön yleistä strategiaa: Viestintä linkittyy järjestön strategiaan kiinteästi Viestinnällä ja järjestön strategialla löyhä yhteys Viestinnällä ja järjestön strategialla ei selvää yhteyttä eli viestintä ei tue toimintaa tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Arvioinnin kohteena olleista järjestöistä hieman alle puolet kuului viimeksi mainittuun ryhmään (ks. kuvio 2). Viestinnän ja strategian kytkentä ei sinänsä kerro mitään viestinnän onnistuneisuudesta, mutta ilman tätä kytkentää ei onnistumiselle ole juuri edellytyksiä.

13 12 45 % 31 % Viestintä linkittyy järjestön strategiaan kiinteästi Viestinnällä ja järjestön strategialla löyhä yhteys 24 % Viestinnällä ja järjestön strategialla ei selvää yhteyttä Kuvio 2. Viestinnän strategiakytkentä Toinen arvioinnin kohteena ollut teema koski viestinnän suunnitelmallisuutta. Viestinnän suunnittelulla viitataan nimenomaan viestinnän operatiiviseen suunnitteluun. Viestintäsuunnitelmien laadinnassa on kysymys strategian konkretisoimisesta toimenpideohjelmaksi, jota lähdetään systemaattisesti toteuttamaan. Viestintäsuunnitelmassa identifioidaan kehittämistoimenpiteet, niiden aikataulu ja vastuut. Kuvio 3 antaa viitteellisen kuvan järjestöjen sijoittumisesta yhtäältä viestinnän suunnitelmallisuuden ja toisaalta strategialähtöisyyden suhteen. Ensisijaisesti kuvio kertoo sen, mihin neljästä kentästä järjestöt sijoittuvat. Vaikka kuvio perustuu järjestöjen keskinäiseen vertailuun, on kuviossa hyvin lähekkäin olevien järjestöjen asemoituminen suhteessa toisiinsa kuitenkin jossain määrin mielivaltaista. Tässä suhteessa ei siis pidä tehdä liian suoraviivaisia johtopäätöksiä. Kuvio kuitenkin osoittaa, että järjestöjen väliset erot ovat suuria ja että suurella osalla järjestöjä on merkittäviä kehittämistarpeita viestinnän suunnittelussa.

14 13 Syöpäyhdistys Näkövammaisten keskusliitto Invalidiliitto Keliakialiitto Kuurojen Liitto A-klinikkasäätiö Viestinnän suunnitelmallisuus Kehitysvammaliitto Elämäntapaliitto STKL Eläkkeensaajien kl Eläkeliitto YTY Terveyden edistämisen keskus Sininauhaliitto FDUV Terveys Kuulonhuoltoliitto Allergia- ja astmaliitto Heli Mielenterveysseura Lastensuojelun kl. Reumaliitto Diabetesliitto Vanhustyön kl. Sydänliitto Kehitysvammaisten MLL tukiliitto Lihastautiliitto Viestinnän strategialähtöisyys = Viestinnän suunnittelu professionaalista. = Järjestön viestintää toteutetaan suunnitelmallisesti, mutta yhteys järjestön yleiseen toimintastrategiaan ei ole samalla tasolla kuin viestinnän operatiivinen suunnittelu. = Viestintä tunnistettu osaksi järjestön ydintoimintaa. Viestinnän operatiivinen toimeenpano ja strateginen suunnittelu kaipaavat kuitenkin vahvistusta. = Sekä viestinnän strategisessa että operatiivisessa suunnittelussa merkittäviä kehittämismahdollisuuksia. Kuvio 3. Viestinnän suunnittelun arviointi Kuviossa 3 viestinnän strategialähtöisyydellä tarkoitetaan, että viestintästrategia on rakennettu järjestön yleisille strategisille tavoitteille. Kuten jo edellä todettua, pelkkä viestintästrategia-asiakirjan olemassaolo ei siis kerro vielä yksinään mitään viestinnän strategialähtöisyydestä. Viestinnän suunnitelmallisuudessa on puolestaan arvioitu viestinnän operatiivisen toimeenpanon suunnittelua (vuosisuunnitelmat, kampanjakohtaiset suunnitelmat jne.).

15 14 Järjestöille lähetetyssä kyselyssä pyydettiin myös arvioimaan viestinnän suunnittelun tilaa omassa järjestössä. Järjestöjen edustajien näkemykset oman järjestönsä viestinnän suunnittelusta on pääsääntöisesti hyvin positiivisia. Noin 2/3 osaa vastaajista näki keskeiset suunnittelutehtävät hoidetun hyvin omassa järjestössään (kuvio 4). Järjestöllä on viestintäsuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Järjestön strategiset painopistealueet näkyvät viestinnän toteutuksessa. Toiminnan kohderyhmien tiedolliset tarpeet ja odotukset on otettu huomioon viestinnän suunnittelussa. Järjestön sidos- ja yhteistyöryhmät on määritelty selkeästi. Keskeisiin ulkoisiin sidosryhmiin pidetään säännöllisesti yhteyttä niiden viestinnällisten odotusten ja tarpeiden kartoittamiseksi (asiakaspalautteet, kyselyt ym.). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 Prosenttiosuus % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 4. Järjestöjen viestinnän suunnittelun arviointi (väittämät 1-5) Vastausten perusteella viestinnän suunnittelu on myös kiinteässä yhteydessä järjestöjen muuhun toiminnan suunnitteluun ja strategian toteutukseen. Erityisesti tässä suhteessa järjestöjen omat näkemykset antavat huomattavasti edellä esitettyä positiivisemman kuvan viestinnän suunnittelun tilasta ja tasosta.

16 15 Operatiivisella johdolla ja luottamusjohdolla (hallitus tms.) on yhteinen näkemys viestinnästä ja sen linjauksista. Viestinnästä vastaava osallistuu järjestön strategiseen suunnitteluun. Järjestön perusviestit ja keskeiset teemat on määritelty. Järjestö on määritellyt ohjeet tai suuntaviivat poikkeustilanteisiin (esim. kriisit). Järjestön toimintaympäristön luotausta ja analysointia toteutetaan säännönmukaisesti. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 5. Järjestöjen viestinnän suunnittelun arviointi (väittämät 6-10) 3 Viestintäkanavien ja välineiden tarkoituksenmukaisuus Järjestöjen viestintätoiminnan profiili on lähettäjäkeskeinen ja prosessimainen (vrt. prosessikoulukunta; viestinnän tehtävä viestin siirto paikasta toiseen). Viestinnän ajatusmallia voidaan luonnehtia 50-lukulaiseksi. Viestintää hoidetaan journalistisella otteella (joka saattaa osittain johtua siitä, että viestintää monessa tapauksessa hoitavat entiset journalistit). Viestintä nähdään tyypillisesti myös irrallisena vaikuttamisesta (lobbaus yms.), vaikka kyse on samasta kokonaisuudesta. Järjestöjen viestinnälle on leimallista runsas printtimedian käyttö. Monilla järjestöillä on useampia lehtiä, joillakin jopa kahdeksan. 10,7 14,3 25,0 50,0 1 lehti 2 lehteä 3 lehteä 4 tai enemmän Kuvio 6. Säännöllisesti ilmestyvien lehtien lukumäärä arvioiduissa järjestöissä

17 16 Järjestöjen kotisivuja arvioitiin neljän kriteerin suhteen: (1) uutisten tuoreus, (2) tiedon löytymisen helppous, (3) palautteen antamisen mahdollisuus ja (4) visuaalisuus. Kaikilla arvioiduilla järjestöillä on näiden kriteerien valossa toimivat kotisivut. Ainoastaan palautteen antamisen mahdollisuuden suhteen muutamien järjestöjen sivustoissa on kehitettävää. Vaikka verkkoviestintä on edellä mainittujen kriteerien valossa toimivaa, on verkko järjestöille kuitenkin enemmän kanava kuin paikka. Verkko nähdään tiedonsiirtovälineenä, ei vuorovaikutteisen kanssakäymisen paikkana. Itsearvioinnissa järjestöt suhtautuivat kaikkein kriittisimmin omaan verkkoviestintäänsä ja verkkoviestinnässä nähtiin selviä kehittämistarpeita. Verkkoviestinnän kehittäminen on kytketty kiinteästi viestinnän toteutukseen. Verkkoviestintää arvioidaan säännöllisesti käyttäjien näkökulmasta (visuaalinen selkeys, informaation täsmällisyys, käytön helppous, tietojen ajantasaisuus, palautteeseen vastaaminen). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 7. Järjestöjen verkkoviestinnän arviointi 4 Viestinnän toteutus Viestintäfunktion rooli järjestöissä on pääsääntöisesti heikko. Viestintä mielletään usein toiminnan tukiprosessiksi, vaikka järjestöjen yhteiskunnallisen tehtävän valossa kyse on usein ydintoiminnasta. Viestinnän resursoinnissa on suuria järjestökohtaisia eroja. Siinä missä toisilla järjestöillä kukaan ei hoida päätoimisesti viestintää, on suuremmilla järjestöillä omat viestintäyksiköt. Viestinnän resursoinnin ja viestinnän laadun välillä on odotetusti varsin vahva yhteys. Odotetusti suurin osa myös katsoi, että tavoitteisiin nähden viestintään tarvittaisiin nykyistä enemmän resursseja.

18 17 Viestintä on organisoitu siten, että se tukee järjestön eri tasojen ja yksiköiden viestinnällistä toimintaa. Viestinnän vastuusuhteet on selkeästi määritelty (kuka vastaa mistäkin, kuka on viestintävastuussa milloinkin). Viestintään on tavoitteisiin ja tehtäviin nähden riittävästi voimavaroja (ihmisiä, rahaa, välineitä, ulkoisia viestintäpalveluja). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 8. Järjestöjen viestinnän organisoinnin ja resursoinnin arviointi Lähes kaikki järjestöt ovat käyttäneet ulkopuolisten viestinnän ammattilaisten palveluita. Viestinnän onnistuneisuutta seurataan säännöllisesti. Mediassa käytävää järjestöön tai sen toimintaan liittyvää keskustelua seurataan säännöllisesti ja systemaattisesti (mediaseuranta). Avainhenkilöillä on hyvät henkilökohtaiset viestintävalmiudet ja he hallitsevat arkipäivän viestintätilanteet. Julkisiin viestintätilanteisiin joutuvilla on siihen riittävät valmiudet. Viestintäyhteistyön kehittämistä käsitellään säännöllisesti muiden saman toimialan toimijoiden kanssa. Viestintä- tai tiedotusyksikön palvelut ovat kaikkien tiedossa ja helposti saatavilla. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 9. Järjestöjen viestinnän toteutuksen ja laadun seurannan arviointi

19 18 5 Lähes kaikki järjestöt seuraavat viestintäänsä säännöllisesti. Tyypillisimpiä seurantavälineitä ovat Observerin mediaseuranta sekä erilaiset määrävälein toteutettavat lukijatutkimukset. Seurannan suurimpana ongelmana on sen irrallisuus viestinnän suunnittelusta ja tavoitteenasettelusta. Seuranta vaikuttaa usein itsetarkoitukselliselta ilman selvää kytkentää viestinnän suunnitteluun ja strategisten painopisteiden valintaan. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta voidaan perustellusti kysyä, mitä hyötyä järjestö saa nykyisestä seurannasta toimintansa kehittämiseen. Arviointiaineistossa jää epäselväksi se, miten järjestöt hyödyntävät keräämäänsä seurantatietoa. Viestintä nähdään harvoin strategisena vaikuttamisen osa-alueena, jonka onnistumisesta raportoidaan. Järjestöiltä saatujen viestinnän seurantatietojen perusteella järjestöjen viestinnän onnistuneisuutta on yleisesti ottaen myös mahdotonta arvioida. Suurin osa kyselyyn vastanneista kuitenkin arvioi, että hänen edustamansa järjestön viestintä on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Viestinnällä on saavutettu sille asetetut tavoitteet. Viestinnän kehittämiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Prosenttiosuus Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei kumpikaan Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Kuvio 10. Järjestöjen viestinnän onnistuneisuuden arviointi

20 19 6 ja kehittämissuositukset Arvioinnin keskeiset johtopäätökset ovat: Viestinnästä välittyy pääsääntöisesti ei-ammattimainen ja vanhakantainen kuva. Viestintä on yksisuuntaista ja siinä käytetään paljon lehtiä ja muuta printtimateriaalia. Viestintää hoitavat pääasiassa muut kuin viestinnän ammattilaiset. Tämä näkyy sekä viestinnän suunnittelussa että toteutuksessa. Toisaalta muutamissa järjestöissä viestintä toimii erittäin professionaalisesti ja luovasti. Viestintäfunktion rooli järjestöissä on yleisesti heikko. Viestintä mielletään usein tukitoiminnaksi, vaikka järjestöjen yhteiskunnallisen tehtävän valossa kyse on usein ydintoiminnasta. Muutamissa järjestöissä viestintäjohtajan/päällikön asema on kuitenkin erittäin vahva, minkä ansiosta viestintä edustaa ydintoimintoa ja kytkeytyy aidosti kaikkeen tekemiseen. Viestinnän määrittely on kapea-alaista. Viestintää ei nähdä strategisen vaikuttamisen osa-alueena, jonka onnistumisesta raportoidaan. Viestinnän strategialähtöinen suunnittelu on vähäistä. Olemassa olevat viestintästrategiat ovat useimmiten toimintastrategiasta irrallisia, paperinmakuisia toimintalinjauksia ilman konkreettisia jalkauttamissuunnitelmia. Verkkoviestintä on toimivaa, jos sitä arvioidaan yhtenä toiminnan tiedotuskanavana. Verkko on järjestöille kuitenkin enemmän kanava kuin paikka. Verkko nähdään tiedonsiirtovälineenä, ei vuorovaikutteisen kanssakäymisen paikkana. Viestintää seurataan säännöllisesti, mutta seurantatyökalut ovat irrallisia tavoitteista ja viestinnän strategisesta suunnittelusta. Käytetyt viestinnän mittarit eivät kerro viestinnän onnistumisesta eikä tavoitteiden saavuttamista voida todeta viestinnästä kerätyn seurantatiedon perusteella. Monet järjestöt ovat tiedostaneet edellä mainitut ongelmat ja viestinnän kehittämistarpeet, mutta viestinnän käytännön kehittämistä heikentävät muun muassa henkilöstön vaihtuvuus, viestinnän tehtävien pirstaloituneisuus ja roolien epäselvyys ja resurssien vähyys (henkilöstö-, talous-, koulutus-, jäsenistö-, laite- jne.). Seuraavassa asetelmassa on eritelty tutkimuksen johtopäätösten pohjalta johdetut toimenpide-ehdotukset. Kaikki ehdotukset on suunnattu sosiaali- ja terveysjärjestöille. Raha-automaattiyhdistys voi omassa toiminnassaan ottaa huomioon mainitut toimenpide-ehdotukset ja edellyttää niiden huomioon ottamista. Toimenpide-ehdotusten laatimisessa on kiinnitetty huomiota niiden realistisuuteen ja toteuttamiskelpoisuuteen. Kaikkia toimenpide-ehdotuksia voidaan lähteä toteuttamaan välittömästi.

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Mediakasvatusseuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia 1. Johdanto 1.1. Ohjeen tarkoitus Viestintästrategiassa kuvataan ja määritellään Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnän tavoitteet. Viestinnän tehtävänä

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Ylöjärven Ilves ry Petri Puronaho SPL Tampereen piiri 19.2015 Seuratutoroinnin tavoite Tavoitteena on: Auttaa, tukea ja ohjata seuran pidemmän aikavälin suunnitelman

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme? M1 Kaarinan Pojat ry Miten me viestimme? Isännän Ääni -seminaari Pori 29.1.2016 POSITIIVISUUS LUOTETTAVUUS ONNISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS Esityksen sisältö Seuran esittely Viestintäsuunnitelma ja sen luominen

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Arvioinnin ja seurannan tiekartta

Arvioinnin ja seurannan tiekartta Arvioinnin ja seurannan tiekartta Henna Harju 1 Toiminnan kehittäminen 2 RAY:n seurantajärjestelmä 3 Seurannan ja arvioinnin eroavaisuuksia SEURANTA Seurannassa on päähuomio siinä, miten tavoitteiden mukaisissa

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Viestintä 2.0 yliopistossa. Marja Jokinen

Viestintä 2.0 yliopistossa. Marja Jokinen Viestintä 2.0 yliopistossa Marja Jokinen 15.3.2016 Yliopiston uudistuminen haastaa viestinnän joka rintamalla - Uusi strategia - Uusi johto - Uusi organisaatio - Uusi brändi 11 15.3.2016 Lisää

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Viestintästrategia

Viestintästrategia Hallituksen hyväksymä 1.11.2016 Viestintästrategia 2017 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sisällys Johdanto... 1 Strategian lähtökohdat... 1 Viestinnän kohderyhmät ja tekijät... 2 Viestinnän toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot