SISÄISESTÄ VIESTINNÄSTÄ JA TIEDONKULUSTA. Tutkimus Isonkyrön kunnan sisäisestä viestinnästä ja tiedonkulusta 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄISESTÄ VIESTINNÄSTÄ JA TIEDONKULUSTA. Tutkimus Isonkyrön kunnan sisäisestä viestinnästä ja tiedonkulusta 2011"

Transkriptio

1 SISÄISESTÄ VIESTINNÄSTÄ JA TIEDONKULUSTA Tutkimus Isonkyrön kunnan sisäisestä viestinnästä ja tiedonkulusta 211

2 2 Sisällys 1. YLEISTÄ JOHDANTO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Vastaajien ikä...12 Vastaajien sukupuoli...13 Työkokemus Isonkyrön kunnassa...13 Työskentelysektori...14 Vastaajien asema organisaatiossa SISÄINEN VIESTINTÄ Viestinnän riittävyys...16 Viestinnän avoimuus ja rehellisyys...16 Viestinnän selkeys ja asiallisuus...17 Viestinnän nopeus...18 Viestinnän järjestelmällisyys...18 Viestinnän keskustelevuus...19 Viestinnän luotettavuus...19 Viestinnän osallistumista edistävyys...2 Viestinnän tasa-arvoisuus...21 Viestinnän säännöllisyys...21 Viestinnän positiivisuus...22 Viestinnän toimivuus ylhäältä alaspäin...23 Viestinnän toimivuus alhaalta ylöspäin...23 Viestinnän toimivuus työyksiköiden välillä...24 Sisäisen viestinnän keskiarvot TARVITTAVAT TIEDOT Tietojen saanti suullisesti esimieheltä...28 Tietojen saanti sähköpostin kautta...28 Tietojen saanti työtovereilta...29 Tietojen saanti työpaikkapalavereista...3 Tietojen saanti neuvotteluista ja keskusteluista...3 Tietojen saanti muusta kunnasta kysymällä...31 Tietojen saanti sisäisestä lehdestä tai vastaavasta...32 Tietojen saanti tutuilta tai kylältä...32 Tietojen saanti sosiaalisesti mediasta...33 Tietojen saanti sisäisestä radiosta, tv:stä tms Tarvittavien tietojen keskiarvot ONGELMAT Kiire ja ajanpuute työpaikan ongelmina...36 Vanhat toimintatavat työpaikan ongelmana...36 Huono työilmapiiri työpaikan ongelmana...37 Viestintävälineiden puute työpaikan ongelmana...37 Ongelmien keskiarvot KUNTALAISTEN NÄKÖKULMA... 4

3 8. YHTEENVETO AVOIMET KOMMENTIT LÄHDELUETTELO

4 4 TUTKIMUS SISÄISESTÄ VIESTINNÄSTÄ JA TIEDONKULUSTA 1. YLEISTÄ Isonkyrön kunnan työntekijöille lähetettiin keväällä 211 kysely, jolla kartoitettiin Isonkyrön kunnan tiedonkulun ja viestinnän puutteita ja asioiden nykyistä tilannetta. Tutkimuksen tarkoituksena on saada kattava kuva kunnan viestinnän tilasta ja kehittämistarpeista kunnan tiedonkulun ja viestinnän tehostamiseksi. Isonkyrön kunnan taloussuunnitelmassa todetaan, että sisäistä viestintää ja tiedonkulkua kehitetään ja niihin kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Edellisen kerran vastaavanlainen tutkimus tehtiin vuonna 24. Kunnan toimiva henkilöstödemokratia ja sisäinen viestintä sekä päätöksentekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyökykyisyys ja toimivat vuorovaikutusverkostot laisten sidosryhmien kanssa ovat voimavaroja kuntaa kehitettäessä. (Suomen kuntaliitto, Kunnan viestintä, 24 s.7) Kysely lähetettiin kaikille Isonkyrön kunnan työntekijöille eli noin 3 henkilölle sähköpostin kautta. Kyselylomake oli sähköisessä muodossa ja sen pystyi täyttämään verkossa; lisäksi vastaukset pystyi toimittaan myös paplla kunnanvirastoon. Vastauksia palautettiin 63 kappaletta, joista viisi palautettiin papsina ja loput sähköisesti.. Edellisellä kerralla vuonna 24 kyselylomakkeeseen vastasi 92 kunnan työntekijää, silloin kysely lähetettiin :lle henkilölle. Kyselyssä oli yhteensä 54 kysymystä, jonka lisäksi alussa kysyttiin vastaajilta hieman taustatietoja. Kuvio 1. Päivittäisten sähköisten vastausten määrä Kunnan työntekijöille lähetettiin muistutuksia kyselyyn vastaamiseksi ja kuviosta 1. näkyy lähetettyjen muistutusten vaikutus; vastauksia tuli aina lisää muistutusten jälkeen.

5 5 2. JOHDANTO Viestintä voi olla luonteeltaan virallista tai epävirallista, suunniteltua tai spontaania. Työyhteisön toiminta perustuu monenkeskiseen viestintään, joka sisältää ihmisten välisen vuorovaikutuksen, tapahtuipa se sitten kasvotusten tai jonkin välineen, - - välityksellä (Juholin). Tiedon, tiedonkulun ja sisäisen viestinnän johtaminen koostuu seuraavista osa alueista; järjestelmät, kulttuuri, tiedonkulku sekä strategiat ja johtaminen. Järjestelmät Dualistinen paate jakaa kunnan päätoimintamuodot yhtäältä kunnan päätösvaltaan ja toisaalta hallintoon. Hallinto puolestaan on jaettu valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Jaottelu on luonteeltaan kunnallinen vallanjako-oppi. Sen mukaan kunnan päätösvalta kuuluu valtuustolle ja hallinto kunnanhallitukselle ja viranhaltijoille (Heuru 21:83). Informaation ja tiedon hallintaa pidetään kunnallisessa päätöksenteossa hyvän valmistelun keskeisenä edellytyksenä. Epävarmuus merkitsee informaation puutetta tai tarvetta, kun taas moniselitteisyydellä viitataan informaation liian moniin tulkintamahdollisuuksiin (Jalonen 27:64-65,11,116,117). Demokraattisen luottamushenkilöorganisaation ja ammattikuntaperustaisen viranhaltijaorganisaation yhteistoiminnan onnistumiseksi organisaation jäseniltä vaaditaan tavallista enemmän yhteistyökykyä. Vuorovaikutussuhteet kulkevat molempiin suuntiin. Virkakoneisto huolehtii asioiden järjestyksessä pitämisestä. Se valmistelee päätökset ja panee ne täytäntöön. Se huolehtii myös päätöksenteossa tarvittavan tiedon saatavuudesta ja oikeellisuudesta (Halme :39,47,151). Laki ja hyvä tiedonhallintatapa edellyttävät, että viranomaiset huolehtivat asiakirjojen ja tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen asianmukaisesta saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta. Koko organisaatiolle tulee luoda yhteiset linjat tiedon antamismenettelystä sekä salassa pidettävien- ja henkilötietojen suojaamiselle (Suomen Kuntaliitto 1999). Tietojärjestelmät ovat tarkoituksiin rakennettuja tiedon hallintastruktuureja, jotka mahdollistavat niihin talletettujen perustietojen laajan, nopean ja taloudellisen

6 6 hyväksikäytön. Useimmilla organisaatioilla on useita tietojärjestelmiä, jotka toimivat enemmän tai vähemmän yhteydessä tosiinsa. Julkishallinnolla on keskimäärin varsin hyvä atk-infrastruktuuri (Määttä & Ojala 22:131). Tietojen liikkumisen ja tietopankkien kohdalta sisäistä tiedotusta pidetään usein viisasten kivenä. Ajatellaan, että sisäistä viestintää lisäämällä kaikki työyhteisön sisäiset ongelmat ratkeavat. Jos sisäisen tiedottamisen määrää lisätään rajattomasti, tulee vastaan niin sanottu informatiivisuusongelma. Tiedon tarvitsijan on yhä vaikeampaa löytää lisääntyneestä tietojen tulvasta tärkeimmät viestit. Tehokas sisäinen viestintäjärjestelmä on sellainen, että 1) siinä liikkuu informatiivisia sanomia 2) siinä on tietopankkeja, joista tiedon tarvitsija saa tiedon nopeasti silloin, kun hän sitä tarvitsee 3) tiedon tarvitsija tietää, mitä tietoa on saatavissa kustakin tietopankista (Åberg 1989:196). Viestintäjärjestelmä muodostuu viestintäkanavista, tietosisällöistä, viestinnän järjestelyistä ja säännöistä. Viestintäjärjestelmä edustaa suunniteltua viestintää. Kunnallisella tiedonhallinnalla on pitkät pnteet ja siihen vaikuttavat laiset säädökset. Tiedonhallinnalla ja tietojohtamisella on kunnassa merkittävä rooli monialaisten toimintojen suunnittelussa ja ohjauksessa. Toimintatapojen muuttuessa kohti verkostonutta oppivaa organisaatiota tiedonkulun ja viestinnän merkitys kasvaa. (Tietojohtamisen malli ja sen testaus 21 s.43) Kunnan viestintäjärjestelmä on jatkuvasti muuttuva järjestelmä. Ohjeistuksen on lähes mahdoton pysyä muutoksen mukana, mutta organisaatio sopeutuu siihen ja luo omia järjestelmiään ja kanaviaan. Virallinen viestintäjärjestelmä kulkee aina askeleen jäljessä. (Tietojohtamisen malli ja sen testaus 21 s.57) Virallisen viestintäjärjestelmän lisäksi tarvitaan vapaata keskustelua suosiva organisaatiokulttuuri ja olosuhteet. Kulttuuri Organisaation kulttuuri syntyy vuorovaikutuksessa, yhdessä tekemisestä ja yhteisistä kokemuksista. Organisaation ja kulttuurin suhdetta voidaan tarkastella kahdella tavalla: joko siten, että organisaatio nähdään itsessään kulttuurina tai siten, että kulttuuri nähdään organisaation osana tai ominaisuutena. Näkökulmasta riippuen kulttuuri on

7 7 tietynlainen yhteinen ajattelutapa, yhteisten tiedostamattomien prosessien ilmentymä tai joukko yhteisesti omaksuttuja merkityksiä. Näkemys kulttuurista organisaation osana perustuu ajatukseen, että yhtenäinen kulttuuri on organisaation menestystekijä. Tällöin johtamisen ja viestinnän keskeisenä tehtävänä on kulttuurin ylläpitäminen ja vahvistaminen (Aula 2). Kun kulttuuria tarkastellaan viestinnän näkökulmasta, käsitellään viestintäkulttuuria. Viestintäkulttuurilla tarkoitetaan viestintäilmiöiden merkitysten ja niihin liitettyjen uskomusten ja arvojen kokonaisuutta, joka syntyy yhteisten kokemusten kautta (Aula 1999). Organisaatiot voidaan nähdä kulttuureina, niitä voidaan tarkastella kansalaisyhteisöjen näkökulmasta tai organisaation järjestelmäteorian näkökulmasta. Kun organisaatio nähdään järjestelmänäkökulmasta taloudellis-hallinnollisena toimijana, huomio kiinnittyy ennalta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Viestintä ja organisaatiokulttuuri nähdään johdon työkaluna näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoite määrää viestinnän sisällön ja strategiset tavoitteet ja arvot määräytyvät tekemisen kautta (Aula & Hakala 2). Yhteisyysnäkökulman mukaan viestinnällä luodaan ja vahvistetaan organisaation identiteettiä tai organisaatiokulttuuria (Aula 28). Åbergin (26) mukaan viestintä ei ole vain tiedon siirtoa, se on myös merkitysten luomista ja tulkintaa sekä kulttuurisen yhteisyyden luomista. Jotta tiedon luominen olisi mahdollista, täytyy organisaatiossa olla siihen sopivat olosuhteet, johto, strategia, organisaatiorakenne ja kulttuuri, asiantuntemus, autonomia ja tieto- ja viestintäteknologiat (Hannulla, Kukko & Okkonen 23:15) Tiedon luomista edistävät eräät ihmisten vuorovaikutukseen, tunteisiin ja asenteisiin liittyvät seikat ja ominaisuudet. Nonakan ja Takeuchin mukaan luottamus, sitoutuminen, huolenpito ja välittäminen luovat pohjan uuden tiedon luomiselle ja edistävät viestintää. Tämän vuoksi he korostavat, että työyhteisössä on tärkeää tukea näiden tunteiden ja asenteiden muodostumista ja ylläpitoa. (Viestinnästä tietoon s.131) Sosiaalisena pääomana voidaan pitää hyvää hallintoa ja sen luomaa sosiaalista koheesiota, elinvoimaista kulttuuria sekä kansalaisyhteiskuntaa. Tärkeimmät sosiaalisen

8 8 pääoman ulottuvuuden kunnissa ovat demokratian toimivuus ja hyvä hallinto sekä sosiaalisen vastuun ja huolenpitotehtävän toteuttaminen (Niemelä 24:1-12,21-22,84). Työelämän ilmiönä myönteinen yhteisöllisyys liitetään samassa organisaatiossa työtä tekevien yksilöiden ja lähiyhteisöjen yhteistyön välttämättömyyteen, jotta työlle asetetut tavoitteet saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti. Kielteistä yhteisöllisyyttä ilmentävät ylikorostunut hierarkkisuus, sääntely ja liiallinen kontrolli, klikit ja henkinen väkivalta (Hautala ). Kuntasektoria vaaditaan tämän tästä uudistamaan vanhoja käytäntöjä. Yrityksissä reengineng tarkoittaa sitä, että hylätään vanhat järjestelmät, aloitetaan alusta ja etsitään parempi tapa tehdä työt, joilla tuotteet ja palvelut asiakkaille tuotetaan. Se tarkoittaa perusteellista uudelleenajattelua ja radikaalia prosessien uudelleen muotoilua muutoksen aikaansaamiseksi koskien tuottavuutta, kustannuksia, laatua, palvelua ja nopeutta (Hammer & Campy 1996:31-32). Kunnissa keskeinen innovoinnin tarve liittyy kunnallisen palvelutuotannon uudistamiseen. Tämä johtuu väestön ikääntymisestä, huoltosuhteesta ja niin edelleen (Kuitunen & Lähteenmäki-Smith). Viestintä on kulttuurisidonnainen toiminto organisaatiossa. Viestintä on riippuvainen siitä, millainen organisaatio itsessään on. Yhteisön jäsenet ovat tietoisia yhteisönsä kulttuurista ja arvoista. Arvot tulevat esille jokapäiväisissä toiminnoissa (Juholin 1999:62). Kulttuuri ei synny julistamalla, vaan se juontuu odotuksista, joiden keskiössä on menestyminen. Organisaatio luo mitään sanomattoman kulttuurin, jos johto ei määrittele, mitä menestyminen tarkoittaa, ei viesti omaa visiotaan menestyksestä, eikä tee selväksi kaikille, mitä heiltä odotetaan (Hamm 26). Tiedonkulku Työ on nykyään yhä enemmän tietotyötä ja työntekijät yhä enemmän asiantuntijoita. Heille ei riitä saneleva yksisuuntaisuus eikä tiedon säännöstely, koska asiantuntijat ovat tiedon vaihdannan ammattilaisia. Heitä motivoi vuorovaikutteinen viestintä (Juholin 27). Työyhteisön viestintä tekee mahdolliseksi tilanteissa työyhteisön ja sen jäsenten tavoitteiden saavuttamisen (Åberg 1989).

9 9 Kuntien työyhteisöviestinnän lähtökohtana on Juholinin (27) työyhteisöviestinnän agenda-mallin mukaisesti 1) isojen asioiden jakaminen ja keskustelu 2) ajantasaistiedon saatavuus ja osallisuus sen vaihdannassa 3) tunnelma 4) osallistuminen ja vaikuttaminen työyhteisössä 5) yhdessä tekeminen ja oppiminen 6) viestintäfoorumien uudelleen määrittely ja hyödyntäminen (Lavento 28:56). Tiedon tarvitsijan kannalta heikoin tapa on se, että tiedot saa, kun osaa pyytää. Toinen tapa on aktiivinen tiedottaminen, jolloin tiedon haltija ilmoittaa siitä todennäköiselle tiedon tarvitsijalle. Kolmas tapa, vuorovaikutus, on hedelmällisin. Siinä tieto kulkee molempiin suuntiin ja molemmat ovat aktiivisia osapuolia (Euroopan oikeusasiamies ). Tiedonvaihto ei välttämättä ole suunniteltua, se on vuorovaikutuksen luonnollinen tuotos. Sama status, sosiaaliluokka ja kulttuuri helpottavat epävirallista vuorovaikutusta (Mäkelä 26:13-2,42,77-87,198-28). Keskustelu on sekä työntekijälle että esimiehelle helpoin tapa tunnistaa kehittämistarpeet (Hovila & Okkonen ). Kaksisuuntainen, keskusteleva ja tasavertainen tiedon prosessointi on mahdollista statusrooleista luopumalla. Statusjousto on siten tärkeää vuorovaikutuksessa (Routarinne 27:73-74, ). Mitä enemmän kontrollia esiintyy, sitä muodollisempaa ja hitaampaa tiedonkulku on. Verkostomaisessa avoimessa ympäristössä se virtaa sinne tänne ennakoimattomasti (Ståhle & Grönroos 1999). Kommunikaatio ei ole pelkästään sitä, mitä sanotaan. Kysymys on siitä, että osaamme tuoda esille haluamiamme asioita jokaisessa vuorovaikutustilanteessa, olipa kyseessä kahdenvälinen tapaaminen tai esiintyminen runsaslukuiselle yleisölle (Halpern & Lubar 23). Kun keskiverto ihminen kuuntelee jonkun puhumista hän muistaa vain noin puolet kuulemastaan välittömästi

10 1 kuuntelemisen jälkeen siitä huolimatta kuinka tarkasti hän kuunteli. (-- immediately after the average person has listened to someone talk, he remembers only about half of what he has heard no matter how carefully he thought he was listening.) (Harvard Business Review on Effective Communication) Strategiat ja johtaminen Kunta-alan työyhteisöissäkin työn sisältö koetaan motivoivaksi, kun jokaisella on vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työyhteisön toimintaan, työyhteisön ilmapiiri on avoin ja välitön, ristiriitojen avointa esiintuloa rohkaistaan ja niihin pyritään löytämään kaikkia hyödyntäviä ratkaisuja. (Pirnes 22:65,166). Mitä enemmän ihmiset ovat keskenään kanssakäymisissä, sitä paremmin he tuntevat toisensa. Silloin myös keskusteluissa on helpompi tuoda esiin äviä näkökantoja ja mielipiteitä. Keinoja, miten tähän päästään, ovat yhteiset retriitit ja sellaiset projektit, jotka vahvistavat ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ja edistävät suoraa ja avointa keskustelua (Ward, Lankau, Amason, Sonnenfeld & 27). Työntekijän liittyessä uutena työyhteisöön, hän oppii sosiaalisten linkkien välityksellä toisten kokemuksiin ja näkemyksiin perustuvaa hiljaista tietoa (Mustonen 24). Kokoukset, seminaarit, konferenssit, tapauskuvaukset ja aineistot, joiden olisi tarkoitus edistää ja palvella oppimista, ovat usein kaavamaisia. Niissä tyydytään usein käsitteellisiin esittelyihin ja monologeihin sen sijaan, että käytettäisiin moniäänisyyttä ja vuoropuhelua. (Arnkil & Pitkänen 26:9). Johtajan on määriteltävä työlle sellaiset tavoitteet, jotka kannustavat kokeilemaan ja kehittämään uusia ratkaisuja. Johtajat kontrolloivat useita sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat organisaatiokulttuuriin ja ilmapiiriin (Seeck & Parzefall 28). Konfliktit ja ongelmat kunnan sisäisessä organisaatiossa aiheuttavat helposti viestinnän yksisuuntaistumista, viestinnän köyhtymistä ja vähentymistä. Myös sähköiset foorumit tarvitsevat ylläpitäjiä, aloitteentekijöitä ja rohkaisijoita keskusteluun, muuten näistäkin muodostuu yksisuuntaisia tiedotuskanavia (Tietojohtamisen malli ja sen testaus). Jos halutaan tietää, mitä ihmiset työpaikalla todella ajattelevat, ei kannata luottaa ulkopuolisten esittämiin toisen käden tietoihin, vaan kannattaa kysyä suoraan

11 11 työntekijöiltä (Baldoni 29). yhteys henkilöstön työelämän laadun ja asiakkaiden palvelutyytyväisyyden välillä on positiivinen ja tilastollisesti ttäin merkitsevä. Palvelutyytyväisyyden kannalta keskeisimmäksi ulottuvuudeksi nousee henkilöstöjohtaminen. (Toimiva kunnallinen palveluorganisaatio 29) Strategian pitää olla olemassa ennen viestintää. Viestintä palvelee silloin strategiaa (Mantere 28). Strategian toimeenpano mahdollistuu vain johdon ja henkilöstön välisellä kaksisuuntaisella viestinnällä (Sundquist ym. 22:3).

12 12 3. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Vastaajien taustatietoja kartoitettiin viidellä kysymyksellä, jotka olivat; Sukupuoli Ikä Työvuodet Isonkyrön kunnassa Työskentelysektori Asema Vastaajien ikä Tutkimuksessa kysyttiin vastaajan ikä kokonaisina vuosina. Vastaajat jaettiin viiteen ryhmään ikävuosien mukaan. Suurin osa vastaajista oli 41-5-vuotiaita (45 %), myös vuonna vuotiaat oli suurin vastaajaryhmä 42 prosentilla. Alle 3-vuotiaita oli 7 prosenttia vastaajista kun vuonna 24 tulos oli 1 prosenttia. Vastaajien keski-ikä oli 46,13 vuotta, joka on hieman suurempi kuin koko Suomen kunnallisen henkilöstön keski-ikä 45,5 vuotta.(www.kuntatyonantajat.fi ). Vuonna 24 vastaajien keski-ikä oli 42,95 vuotta. Vastaajien ikäjakauma 1 8 % Kuvio 2. Vastaajien ikäjakauma prosentteina

13 13 Vastaajien sukupuoli Suurin osa kyselyyn vastanneista oli naisia (88 %). Miehiä vastanneista oli vain 12 prosenttia. Sukupuolen jätti ilmoittamatta vain kolme vastaajaa. Vuonna 24 naisvastaajia oli 8 prosenttia ja miehiä oli 2 prosenttia. Tarkasteltaessa sukupuolijakaumaa osastoittain huomataan, että puolet teknisen osaston vastaajista on naisia ja puolet miehiä. Muiden osastojen vastaajista selvästi suurin osa on naisia; sivistysosasto (78 %), perusturvaosasto (96 %) ja hallinto-osasto (1%). Vastaajan sukupuoli % Mies Nainen Hallinto Perusturva Sivistys Tekninen Kuvio 3. Sukupuolijakauma osastoittain Työkokemus Isonkyrön kunnassa Kyselylomakkeessa työkokemus pyydettiin ilmoittamaan kokonaisina vuosina. Puolet vastaajista on työskennellyt Isonkyrön kunnassa vähintään 11 ja enintään 3 vuotta. Yli kolmekymmentä vuotta on työskennellyt 7 prosenttia vastaajista. Alle viisi vuotta työkokemusta Isonkyrön kunnassa on vajaalla neljänneksellä vastaajista (23 %). Seitsemän vastaajaa ei ilmoittanut työkokemustaan. Vuoden 24 tutkimuksessa suurin osa (67 %) oli työskennellyt kunnassa 2-2 vuotta. Yli kolmekymmentä vuotta työskennelleitä oli silloin 4 prosenttia ja alle kaksi vuotta työskennelleitäkin oli 13 prosenttia.

14 14 Montako vuotta olet työskennellyt kunnassa? % alle 5 vuotta 6-1 vuotta 11-2 vuotta 21-3 vuotta vuotta Kuvio 4. Työkokemus Isonkyrön kunnassa Työskentelysektori Vastaajia pyydettiin valitsemaan työskentelysektori annetuista vaihtoehdoista. Ilmoittamalla työskentelysektori pystytään näkemään paremmin osastokohtaisia tuloksia. 59 vastaajaa paljasti työskentelysektorinsa ja vain neljä jätti kertomatta sen. Suurin osa työskentelee perusturvaosastolla. Vain kolme prosenttia vastaajista työskentelee teknisellä osastolla. Vuonna 24 suurin osa vastaajista työskenteli sivistysosastolla (36 %). Perusturvaosastolla työskenteli silloin 33 prosenttia vastaajista. Millä sektorilla työskentelet? Tekninen osasto 3 % Sivistys osasto 41 % Hallintoosasto 8 % Perusturva osasto 48 % Kuvio 5. Työskentelysektori

15 15 Vastaajien asema organisaatiossa Jakamalla vastaajat aseman mukaan saatiin esimiesten ja alaisten näkemykset eroteltua toisistaan. Esimiehiä vastaajista oli 18 prosenttia. Muussa asemassa työskenteli 69 prosenttia. Osastokohtainen tarkastelu osoitti, että kaikki teknisen osaston vastaajista toimivat esimiehinä. Muissa osastoissa suurin osa työskentelee muussa asemassa; sivistysosastossa 92 prosenttia, hallinto-osastossa 8 prosenttia ja perusturvaosastossa puolet. Vuonna 24 esimiehinä työskenteli 16 prosenttia, kotona työskenteli 21 prosenttia ja muussa asemassa toimi 63 prosenttia vastaajista. Missä asemassa työskentelet? Esimies asemassa 18 % Muussa asemassa 69 % Omassa kodissa tai pääasiassa toisen kodissa 13 % Kuvio 6. Vastaajan asema organisaatiossa

16 16 4. SISÄINEN VIESTINTÄ Hyvin hoidettu sisäinen viestintä on välttämätöntä tulokselliselle toiminnalle ja työelämän laadun kehittämiselle. (Suomen kuntaliitto, Kunnan viestintä s.28) Kysymyksissä viestinnästä vastaajille annettiin viisi vastausvaihtoehtoa asteikolla täysin täysin. Kysymykset koskivat pääasiassa viestinnän toteutumista omassa työyksikössä. Viestinnän riittävyys Suurin osa (59 %) pitää viestintää työyksikössään riittävänä. Kuitenkin lähes viides osa (18 %) pitää viestintää riittämättömänä työyksikössään. Vuoden 24 tutkimuksessa riittävyys oli saanut myönteisimmän arvion työyksikön sisäisestä viestinnästä. Viestintä on työyksikössäni riittävää % Ei eikä Kuvio 7. Viestinnän riittävyys yleisesti kunnan yksiköissä Viestinnän avoimuus ja rehellisyys Yleisesti ottaen työyksiköiden viestintää pidetään avoimena ja rehellisenä (69 %), kuitenkin joka kymmenes on eikä pidä viestintää työyksikössään avoimena eikä rehellisenä. Vuoden 24 tutkimuksessa 63 prosenttia vastaajista piti viestintää avoimena ja rehellisenä omassa työyksikössään ja peräti 27 prosenttia vastaajista oli avoimuudesta ja

17 17 rehellisyydestä joko täysin tai jokseenkin. Verrattaessa siis edelliseen tutkimukseen viestintää pidetään avoimempana ja rehellisempänä ja nyt vain 1 prosenttia oli avoimuudesta ja rehellisyydestä. Viestintä on työyksikössäni avointa ja rehellistä % Ei eikä Kuvio 8. Viestinnän avoimuus ja rehellisyys Viestinnän selkeys ja asiallisuus 75 prosenttia eli selvästi suurin osa pitää viestintää selkeänä ja asiallisena mikä on oikeastaan saman verran kuin vuonna 24, jolloin 74 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin siitä, että tiedonkulku omassa työyksikössä on selkeää ja asiallista. ei ollut kukaan vastaajista, mutta 8 prosenttia oli melko viestinnän selkeydestä ja asiallisuudesta, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisellä kerralla, jolloin oli 19 prosenttia (täysin tai jokseenkin ). Viestintä on työyksikössäni selkeää ja asiallista % Ei eikä Kuvio 9. Viestinnän selkeys ja asiallisuus

18 18 Viestinnän nopeus Alle puolet (49 %) pitää työyksikkönsä viestintää nopeana ja puolestaan viides osa ei pidä viestintää työyksikössään nopeana. Lisäksi lähes kolmas osan mielestä viestintä ei ole nopeaa, muttei myöskään hidasta. Verrattaessa vuoden 24 tutkimukseen, jossa koko organisaatiossa tiedonkulkua ja sisäistä viestintää piti nopeana ainoastaan 27 prosenttia ja peräti 43 prosenttia oli sitä, ettei tiedonkulku ja viestintä ollut nopeaa on nopeus siis sentään parantunut seitsemän vuoden takaisesta. Kuitenkin viestinnän nopeudessa on edelleen parantamisen varaa, jos vain alle puolet pitää viestintää nopeana. Viestintä on työyksikössäni nopeaa % Ei eikä 41 8 Kuvio 1. Viestinnän nopeus Viestinnän järjestelmällisyys Työyksikkönsä viestintää pitää järjestelmällisenä myös alle puolet (39 %) vastaajista. Viides osa (2 %) ei pidä työyksikkönsä viestintää järjestelmällisenä. Vuoden 24 tutkimuksessa hieman reilu puolet (54 %) piti viestintää järjestelmällisenä (täysin ja jokseenkin ). Viestintää järjestelmällisenä pitävien osuus on siis laskenut 15 prosenttiyksikköä. Vuonna prosenttia ei pitänyt viestintää järjestelmällisenä, joten hitaana viestintää pitävien osuus on vähentynyt myös 15 prosenttiyksikköä.

19 19 Viestintä on työyksikössäni järjestelmällistä % Ei eikä 29 1 Kuvio 11. Viestinnän järjestelmällisyys Viestinnän keskustelevuus Keskustelevana työyksikkönsä viestintää pitää 69 prosenttia. Kukaan ei ole väitteen viestintä on työyksikössäni keskustelevaa kanssa täysin, mutta melko on 12 prosenttia vastaajista. Viestintä on työyksikössäni keskustelevaa % Ei eikä Kuvio 12. Viestinnän keskustelevuus Viestinnän luotettavuus 76 prosenttia pitää viestintää työyksikössään luotettavana ja vain 9 prosentin mielestä viestintä on epäluotettavaa. Tulokset ovat hieman parantuneet, mutta kuitenkin samansuuntaisia kuin edellisellä tutkimuskerralla, jolloin 72 prosenttia vastaajista piti tiedonkulkua luotettavana ja 11 prosenttia oli (täysin ja jokseenkin ).

20 2 Viestintä on työyksikössäni luotettavaa % Ei eikä Kuvio 13. Viestinnän luotettavuus Viestinnän osallistumista edistävyys Puolet vastaajista kokee työyksikkönsä viestinnän edistävän osallistumista. Kukaan ei ole väitteen viestintä on työyksikössäni osallistumista edistävää kanssa täysin, mutta 12 prosenttia vastaajista kokee kuitenkin olevansa melko väittämän kanssa. Vuonna 24 kunnan työntekijöistä 57 prosenttia koki viestinnän edistävän osallistumista, joten verrattaessa ko. tulosta uuteen tulokseen viestinnän osallistumista edistävyys näyttää laskenee. Huomionarvoista kuitenkin on, että edellisellä tutkimuskerralla oli peräti 27 prosenttia (täysin ja jokseenkin ) kun nyt heitä on vain 12 prosenttia. Viestintä on työyksikössäni osallistumista edistävää % Ei eikä 13 Kuvio 14. Osallistumista edistävä viestintä

21 21 Viestinnän tasa-arvoisuus 67 prosenttia vastaajista pitää viestintää tasa-arvoisena ja 11 prosenttia ei koe viestinnän olevan tasa-arvoista. Verrattaessa edelliseen tutkimuskertaan, jolloin jopa 3 prosenttia ei pitänyt työyksikkönsä viestintää tasa-arvoisena ja 6 prosenttia piti on viestinnän tasa-arvoisuus siis parantunut seitsemän vuoden takaisesta. Viestintä on työyksikössäni tasaarvoista % Ei eikä Kuvio 15. Tasa-arvoisuus viestinnässä Viestinnän säännöllisyys 6 prosenttia pitää työyksikkönsä viestintää säännöllisenä, mikä on lähes saman verran kuin vuonna 24, jolloin 63 prosenttia piti viestintää säännöllisenä. Vuonna 24 kuitenkin 29 prosenttia koki ettei viestintä ollut säännöllistä kun nyt vain 13 prosenttia ei pitänyt viestintää säännöllisenä. Lisäksi 27 prosenttia valitsi neutraalin vastausvaihtoehdon.

22 22 Viestintä on työyksikössäni säännöllistä % Ei eikä Kuvio 16. Viestinnän säännöllisyys Viestinnän positiivisuus 63 prosenttia kokee viestinnän olevan positiivista. Ainoastaan kolme prosenttia on viestinnän positiivisuudesta. Kolmasosa ei ota kantaa. Vuoden 24 tutkimuksessa 67 prosenttia koki viestinnän olevan positiivista (täysin ja jokseenkin ), mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin nyt. Vuonna 24 kuitenkaan 14 prosenttia ei kokenut viestintää positiiviseksi (täysin tai melko ), mikä puolestaan on 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin nyt. Siitä huolimatta, että viestintää ei koeta yhtä positiiviseksi kuin seitsemän vuotta sitten niin ainakin viestinnän negatiiviseksi kokevien osuus on vähentynyt yli kymmenen prosenttiyksikköä. Viestintä on työyksikössäni positiivista % Ei eikä Kuvio 17. Positiivisuus viestinnässä

23 23 Viestinnän toimivuus ylhäältä alaspäin Alle puolet vastaajista kokee viestinnän toimivan hyvin ylhäältä alaspäin. Neljäs osa vastaajista on sitä, ettei viestintä toimi hyvin ylhäältä alas. Ylhäältä alaspäin toimiva viestintä koetaan huonommaksi kuin aikaisemmassa tutkimuksessa, jolloin 6 prosenttia piti ylhäältä alas toimivaa viestintää toimivana ja 22 prosenttia vastaajista oli. Viestintä toimii hyvin ylhäältä alaspäin % Ei eikä 39 9 Kuvio 18. Viestintä ylhäältä alaspäin Viestinnän toimivuus alhaalta ylöspäin Alhaalta ylöspäin kulkeva viestintä koetaan toimivammaksi kuin ylhäältä alaspäin kulkeva viestintä, sillä 63 prosenttia vastaajista pitää alhaalta ylöspäin menevää viestintää toimivana ja vain kolme prosenttia on melko. Kolmas osa ei pidä alhaalta ylöspäin kulkevaa viestintää toimivana, muttei myöskään toimimattomana. Alhaalta ylöspäin menevän viestinnän toimivuus on parantunut seitsemän vuoden takaisesta, sillä silloin 56 prosenttia vastaajista koki alhaalta ylöspäin menevän viestinnän toimivan hyvin ja 19 prosenttia oli (täysin ja jokseenkin ).

24 24 Viestintä toimii hyvin alhaalta ylöspäin % Ei eikä Kuvio 19. Viestintä alhaalta ylöspäin Viestinnän toimivuus työyksiköiden välillä Lähes puolet vastaajista ei ota kantaa viestinnän toimivuuteen työyksiköiden välillä. 27 prosenttia pitää työyksiköiden välistä viestintää toimivana ja lähes yhtä moni (24 %) ä, ettei työyksiköiden välinen viestintä toimi hyvin. Vuonna 24 sisäisen viestinnän toimivuutta työyksiköiden välillä pidettiin heikkona, sillä 4 prosenttia vastaajista oli työyksiköiden välisen viestinnän toimivuudesta täysin tai jokseenkin. tai jokseenkin työyksiköiden välisen viestinnän toimivuudesta oli 23 prosenttia vastanneista. Verrattaessa vuoden 24 ja 211 tuloksia keskenään huomataan, että työyksiköiden välinen viestintä koetaan paremmaksi kuin vuonna 24. Viestintä toimii hyvin työyksiköiden välillä % Ei eikä 19 8 Kuvio 2. Työyksiköiden välisen viestinnän toimivuus

25 Sisäisen viestinnän keskiarvot Verrattaessa tutkimusten keskiarvoja vastaajien aseman mukaan huomataan, että uuden tutkimuksen mukaan viestinnän luotettavuus on saanut parhaimmat arvot. Vuoden 24 tutkimuksessa myönteisimmät arvot työyksikön viestinnässä oli saanut riittävyys, mutta vuoden 211 tutkimuksessa riittävyys sai enää yhdeksänneksi myönteisimmät arvot. Sekä uudessa tutkimuksessa, että edellisessä tutkimuksessa heikoimman arvon on saanut työyksiköiden välinen viestintä. Esimiehet pitävät viestintää lähinnä luotettavana (ka. 4,4) ja seuraavaksi avoimena ja rehellisenä (ka.4,3). Vuonna 24 esimiesten mielestä viestintä oli enimmäkseen nopeaa sekä avointa ja rehellistä (kummankin keskiarvo 4,5). Heikoiten toimivaksi esimiehet arvioivat työyksiköiden välisen viestinnän kumpanakin tutkimuskertana. Kotona työskentelevät kuuluvat pääasiassa perusturvaosastoon ja ovat esimerkiksi perhepäivähoitajia. Kotona työskentelevät pitävät viestintää pääasiassa positiivisena ja järjestelmällisenä (kummankin keskiarvo 4,1). Vuonna 24 kotona työskentelevät pitivät viestintää ensisijaisesti avoimena ja rehellisenä sekä selkeänä ja asiallisena (3,6). Myös kotona työskentelevät arvioivat heikoimmaksi viestinnän työyksiköiden välillä sekä viestinnän nopeuden (3,8). Muussa asemassa työskentelevät pitävät viestintää lähinnä luotettavana (3,9) ja toiseksi selkeänä ja asiallisena. Vuonna 24 he arvioivat työyksiköidensä viestinnän olevan ensisijaisesti riittävää (4,). Myös muussa asemassa työskentelevät arvioivat heikoimmaksi työyksiköiden välisen viestinnän, ja lisäksi viestinnän järjestelmällisyyden (3,). Vuonna 24 ajateltiin alhaalta ylöspäin kulkevan viestinnän toimivan huonoiten.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Palveluiden käyttäjien profiili Palveluiden käyttö

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

STRATEGIAN TOTEUTTAJAT

STRATEGIAN TOTEUTTAJAT STRATEGIAN TOTEUTTAJAT Keitä he ovat? Saku Mantere TieVie 29.10.2004 Onko strategian toteuttaminen Ennalta laaditun strategisen suunnitelman tarkkaa toteuttamista? Johto suunnittelee, keskijohto käskyttää,

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2011 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Osaava esimies 360 DEMO

Osaava esimies 360 DEMO Osaava esimies 3 DEMO Arvion saaja: Osaava Esimies 9.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Osaava esimies 3 DEMO Sivu 1 / 9 OSAAVA ESIMIES Esimiestoiminta vaikuttaa kaikkeen

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Palkkatietämys Suomessa

Palkkatietämys Suomessa Palkkatietämys Suomessa Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaaminen 16.11.2012 Anu Hakonen & Johanna Maaniemi Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos Tausta Nykyaikaisten i palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, Savonlinna,

VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, Savonlinna, ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna, www.isshp.fi VIESTINTÄ ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Viestintästrategia

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015 Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015 Tulosten esittely Tuomas Jalava 7.12.2015 Sivu 1 FCG:n tutkimustoiminta Tuotamme tietoa johtamisen tueksi. Lähtökohtana on asiakkaan tiedontarve sekä tulosten

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot