SISÄISESTÄ VIESTINNÄSTÄ JA TIEDONKULUSTA. Tutkimus Isonkyrön kunnan sisäisestä viestinnästä ja tiedonkulusta 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄISESTÄ VIESTINNÄSTÄ JA TIEDONKULUSTA. Tutkimus Isonkyrön kunnan sisäisestä viestinnästä ja tiedonkulusta 2011"

Transkriptio

1 SISÄISESTÄ VIESTINNÄSTÄ JA TIEDONKULUSTA Tutkimus Isonkyrön kunnan sisäisestä viestinnästä ja tiedonkulusta 211

2 2 Sisällys 1. YLEISTÄ JOHDANTO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Vastaajien ikä...12 Vastaajien sukupuoli...13 Työkokemus Isonkyrön kunnassa...13 Työskentelysektori...14 Vastaajien asema organisaatiossa SISÄINEN VIESTINTÄ Viestinnän riittävyys...16 Viestinnän avoimuus ja rehellisyys...16 Viestinnän selkeys ja asiallisuus...17 Viestinnän nopeus...18 Viestinnän järjestelmällisyys...18 Viestinnän keskustelevuus...19 Viestinnän luotettavuus...19 Viestinnän osallistumista edistävyys...2 Viestinnän tasa-arvoisuus...21 Viestinnän säännöllisyys...21 Viestinnän positiivisuus...22 Viestinnän toimivuus ylhäältä alaspäin...23 Viestinnän toimivuus alhaalta ylöspäin...23 Viestinnän toimivuus työyksiköiden välillä...24 Sisäisen viestinnän keskiarvot TARVITTAVAT TIEDOT Tietojen saanti suullisesti esimieheltä...28 Tietojen saanti sähköpostin kautta...28 Tietojen saanti työtovereilta...29 Tietojen saanti työpaikkapalavereista...3 Tietojen saanti neuvotteluista ja keskusteluista...3 Tietojen saanti muusta kunnasta kysymällä...31 Tietojen saanti sisäisestä lehdestä tai vastaavasta...32 Tietojen saanti tutuilta tai kylältä...32 Tietojen saanti sosiaalisesti mediasta...33 Tietojen saanti sisäisestä radiosta, tv:stä tms Tarvittavien tietojen keskiarvot ONGELMAT Kiire ja ajanpuute työpaikan ongelmina...36 Vanhat toimintatavat työpaikan ongelmana...36 Huono työilmapiiri työpaikan ongelmana...37 Viestintävälineiden puute työpaikan ongelmana...37 Ongelmien keskiarvot KUNTALAISTEN NÄKÖKULMA... 4

3 8. YHTEENVETO AVOIMET KOMMENTIT LÄHDELUETTELO

4 4 TUTKIMUS SISÄISESTÄ VIESTINNÄSTÄ JA TIEDONKULUSTA 1. YLEISTÄ Isonkyrön kunnan työntekijöille lähetettiin keväällä 211 kysely, jolla kartoitettiin Isonkyrön kunnan tiedonkulun ja viestinnän puutteita ja asioiden nykyistä tilannetta. Tutkimuksen tarkoituksena on saada kattava kuva kunnan viestinnän tilasta ja kehittämistarpeista kunnan tiedonkulun ja viestinnän tehostamiseksi. Isonkyrön kunnan taloussuunnitelmassa todetaan, että sisäistä viestintää ja tiedonkulkua kehitetään ja niihin kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Edellisen kerran vastaavanlainen tutkimus tehtiin vuonna 24. Kunnan toimiva henkilöstödemokratia ja sisäinen viestintä sekä päätöksentekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyökykyisyys ja toimivat vuorovaikutusverkostot laisten sidosryhmien kanssa ovat voimavaroja kuntaa kehitettäessä. (Suomen kuntaliitto, Kunnan viestintä, 24 s.7) Kysely lähetettiin kaikille Isonkyrön kunnan työntekijöille eli noin 3 henkilölle sähköpostin kautta. Kyselylomake oli sähköisessä muodossa ja sen pystyi täyttämään verkossa; lisäksi vastaukset pystyi toimittaan myös paplla kunnanvirastoon. Vastauksia palautettiin 63 kappaletta, joista viisi palautettiin papsina ja loput sähköisesti.. Edellisellä kerralla vuonna 24 kyselylomakkeeseen vastasi 92 kunnan työntekijää, silloin kysely lähetettiin :lle henkilölle. Kyselyssä oli yhteensä 54 kysymystä, jonka lisäksi alussa kysyttiin vastaajilta hieman taustatietoja. Kuvio 1. Päivittäisten sähköisten vastausten määrä Kunnan työntekijöille lähetettiin muistutuksia kyselyyn vastaamiseksi ja kuviosta 1. näkyy lähetettyjen muistutusten vaikutus; vastauksia tuli aina lisää muistutusten jälkeen.

5 5 2. JOHDANTO Viestintä voi olla luonteeltaan virallista tai epävirallista, suunniteltua tai spontaania. Työyhteisön toiminta perustuu monenkeskiseen viestintään, joka sisältää ihmisten välisen vuorovaikutuksen, tapahtuipa se sitten kasvotusten tai jonkin välineen, - - välityksellä (Juholin). Tiedon, tiedonkulun ja sisäisen viestinnän johtaminen koostuu seuraavista osa alueista; järjestelmät, kulttuuri, tiedonkulku sekä strategiat ja johtaminen. Järjestelmät Dualistinen paate jakaa kunnan päätoimintamuodot yhtäältä kunnan päätösvaltaan ja toisaalta hallintoon. Hallinto puolestaan on jaettu valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Jaottelu on luonteeltaan kunnallinen vallanjako-oppi. Sen mukaan kunnan päätösvalta kuuluu valtuustolle ja hallinto kunnanhallitukselle ja viranhaltijoille (Heuru 21:83). Informaation ja tiedon hallintaa pidetään kunnallisessa päätöksenteossa hyvän valmistelun keskeisenä edellytyksenä. Epävarmuus merkitsee informaation puutetta tai tarvetta, kun taas moniselitteisyydellä viitataan informaation liian moniin tulkintamahdollisuuksiin (Jalonen 27:64-65,11,116,117). Demokraattisen luottamushenkilöorganisaation ja ammattikuntaperustaisen viranhaltijaorganisaation yhteistoiminnan onnistumiseksi organisaation jäseniltä vaaditaan tavallista enemmän yhteistyökykyä. Vuorovaikutussuhteet kulkevat molempiin suuntiin. Virkakoneisto huolehtii asioiden järjestyksessä pitämisestä. Se valmistelee päätökset ja panee ne täytäntöön. Se huolehtii myös päätöksenteossa tarvittavan tiedon saatavuudesta ja oikeellisuudesta (Halme :39,47,151). Laki ja hyvä tiedonhallintatapa edellyttävät, että viranomaiset huolehtivat asiakirjojen ja tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen asianmukaisesta saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta. Koko organisaatiolle tulee luoda yhteiset linjat tiedon antamismenettelystä sekä salassa pidettävien- ja henkilötietojen suojaamiselle (Suomen Kuntaliitto 1999). Tietojärjestelmät ovat tarkoituksiin rakennettuja tiedon hallintastruktuureja, jotka mahdollistavat niihin talletettujen perustietojen laajan, nopean ja taloudellisen

6 6 hyväksikäytön. Useimmilla organisaatioilla on useita tietojärjestelmiä, jotka toimivat enemmän tai vähemmän yhteydessä tosiinsa. Julkishallinnolla on keskimäärin varsin hyvä atk-infrastruktuuri (Määttä & Ojala 22:131). Tietojen liikkumisen ja tietopankkien kohdalta sisäistä tiedotusta pidetään usein viisasten kivenä. Ajatellaan, että sisäistä viestintää lisäämällä kaikki työyhteisön sisäiset ongelmat ratkeavat. Jos sisäisen tiedottamisen määrää lisätään rajattomasti, tulee vastaan niin sanottu informatiivisuusongelma. Tiedon tarvitsijan on yhä vaikeampaa löytää lisääntyneestä tietojen tulvasta tärkeimmät viestit. Tehokas sisäinen viestintäjärjestelmä on sellainen, että 1) siinä liikkuu informatiivisia sanomia 2) siinä on tietopankkeja, joista tiedon tarvitsija saa tiedon nopeasti silloin, kun hän sitä tarvitsee 3) tiedon tarvitsija tietää, mitä tietoa on saatavissa kustakin tietopankista (Åberg 1989:196). Viestintäjärjestelmä muodostuu viestintäkanavista, tietosisällöistä, viestinnän järjestelyistä ja säännöistä. Viestintäjärjestelmä edustaa suunniteltua viestintää. Kunnallisella tiedonhallinnalla on pitkät pnteet ja siihen vaikuttavat laiset säädökset. Tiedonhallinnalla ja tietojohtamisella on kunnassa merkittävä rooli monialaisten toimintojen suunnittelussa ja ohjauksessa. Toimintatapojen muuttuessa kohti verkostonutta oppivaa organisaatiota tiedonkulun ja viestinnän merkitys kasvaa. (Tietojohtamisen malli ja sen testaus 21 s.43) Kunnan viestintäjärjestelmä on jatkuvasti muuttuva järjestelmä. Ohjeistuksen on lähes mahdoton pysyä muutoksen mukana, mutta organisaatio sopeutuu siihen ja luo omia järjestelmiään ja kanaviaan. Virallinen viestintäjärjestelmä kulkee aina askeleen jäljessä. (Tietojohtamisen malli ja sen testaus 21 s.57) Virallisen viestintäjärjestelmän lisäksi tarvitaan vapaata keskustelua suosiva organisaatiokulttuuri ja olosuhteet. Kulttuuri Organisaation kulttuuri syntyy vuorovaikutuksessa, yhdessä tekemisestä ja yhteisistä kokemuksista. Organisaation ja kulttuurin suhdetta voidaan tarkastella kahdella tavalla: joko siten, että organisaatio nähdään itsessään kulttuurina tai siten, että kulttuuri nähdään organisaation osana tai ominaisuutena. Näkökulmasta riippuen kulttuuri on

7 7 tietynlainen yhteinen ajattelutapa, yhteisten tiedostamattomien prosessien ilmentymä tai joukko yhteisesti omaksuttuja merkityksiä. Näkemys kulttuurista organisaation osana perustuu ajatukseen, että yhtenäinen kulttuuri on organisaation menestystekijä. Tällöin johtamisen ja viestinnän keskeisenä tehtävänä on kulttuurin ylläpitäminen ja vahvistaminen (Aula 2). Kun kulttuuria tarkastellaan viestinnän näkökulmasta, käsitellään viestintäkulttuuria. Viestintäkulttuurilla tarkoitetaan viestintäilmiöiden merkitysten ja niihin liitettyjen uskomusten ja arvojen kokonaisuutta, joka syntyy yhteisten kokemusten kautta (Aula 1999). Organisaatiot voidaan nähdä kulttuureina, niitä voidaan tarkastella kansalaisyhteisöjen näkökulmasta tai organisaation järjestelmäteorian näkökulmasta. Kun organisaatio nähdään järjestelmänäkökulmasta taloudellis-hallinnollisena toimijana, huomio kiinnittyy ennalta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Viestintä ja organisaatiokulttuuri nähdään johdon työkaluna näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoite määrää viestinnän sisällön ja strategiset tavoitteet ja arvot määräytyvät tekemisen kautta (Aula & Hakala 2). Yhteisyysnäkökulman mukaan viestinnällä luodaan ja vahvistetaan organisaation identiteettiä tai organisaatiokulttuuria (Aula 28). Åbergin (26) mukaan viestintä ei ole vain tiedon siirtoa, se on myös merkitysten luomista ja tulkintaa sekä kulttuurisen yhteisyyden luomista. Jotta tiedon luominen olisi mahdollista, täytyy organisaatiossa olla siihen sopivat olosuhteet, johto, strategia, organisaatiorakenne ja kulttuuri, asiantuntemus, autonomia ja tieto- ja viestintäteknologiat (Hannulla, Kukko & Okkonen 23:15) Tiedon luomista edistävät eräät ihmisten vuorovaikutukseen, tunteisiin ja asenteisiin liittyvät seikat ja ominaisuudet. Nonakan ja Takeuchin mukaan luottamus, sitoutuminen, huolenpito ja välittäminen luovat pohjan uuden tiedon luomiselle ja edistävät viestintää. Tämän vuoksi he korostavat, että työyhteisössä on tärkeää tukea näiden tunteiden ja asenteiden muodostumista ja ylläpitoa. (Viestinnästä tietoon s.131) Sosiaalisena pääomana voidaan pitää hyvää hallintoa ja sen luomaa sosiaalista koheesiota, elinvoimaista kulttuuria sekä kansalaisyhteiskuntaa. Tärkeimmät sosiaalisen

8 8 pääoman ulottuvuuden kunnissa ovat demokratian toimivuus ja hyvä hallinto sekä sosiaalisen vastuun ja huolenpitotehtävän toteuttaminen (Niemelä 24:1-12,21-22,84). Työelämän ilmiönä myönteinen yhteisöllisyys liitetään samassa organisaatiossa työtä tekevien yksilöiden ja lähiyhteisöjen yhteistyön välttämättömyyteen, jotta työlle asetetut tavoitteet saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti. Kielteistä yhteisöllisyyttä ilmentävät ylikorostunut hierarkkisuus, sääntely ja liiallinen kontrolli, klikit ja henkinen väkivalta (Hautala ). Kuntasektoria vaaditaan tämän tästä uudistamaan vanhoja käytäntöjä. Yrityksissä reengineng tarkoittaa sitä, että hylätään vanhat järjestelmät, aloitetaan alusta ja etsitään parempi tapa tehdä työt, joilla tuotteet ja palvelut asiakkaille tuotetaan. Se tarkoittaa perusteellista uudelleenajattelua ja radikaalia prosessien uudelleen muotoilua muutoksen aikaansaamiseksi koskien tuottavuutta, kustannuksia, laatua, palvelua ja nopeutta (Hammer & Campy 1996:31-32). Kunnissa keskeinen innovoinnin tarve liittyy kunnallisen palvelutuotannon uudistamiseen. Tämä johtuu väestön ikääntymisestä, huoltosuhteesta ja niin edelleen (Kuitunen & Lähteenmäki-Smith). Viestintä on kulttuurisidonnainen toiminto organisaatiossa. Viestintä on riippuvainen siitä, millainen organisaatio itsessään on. Yhteisön jäsenet ovat tietoisia yhteisönsä kulttuurista ja arvoista. Arvot tulevat esille jokapäiväisissä toiminnoissa (Juholin 1999:62). Kulttuuri ei synny julistamalla, vaan se juontuu odotuksista, joiden keskiössä on menestyminen. Organisaatio luo mitään sanomattoman kulttuurin, jos johto ei määrittele, mitä menestyminen tarkoittaa, ei viesti omaa visiotaan menestyksestä, eikä tee selväksi kaikille, mitä heiltä odotetaan (Hamm 26). Tiedonkulku Työ on nykyään yhä enemmän tietotyötä ja työntekijät yhä enemmän asiantuntijoita. Heille ei riitä saneleva yksisuuntaisuus eikä tiedon säännöstely, koska asiantuntijat ovat tiedon vaihdannan ammattilaisia. Heitä motivoi vuorovaikutteinen viestintä (Juholin 27). Työyhteisön viestintä tekee mahdolliseksi tilanteissa työyhteisön ja sen jäsenten tavoitteiden saavuttamisen (Åberg 1989).

9 9 Kuntien työyhteisöviestinnän lähtökohtana on Juholinin (27) työyhteisöviestinnän agenda-mallin mukaisesti 1) isojen asioiden jakaminen ja keskustelu 2) ajantasaistiedon saatavuus ja osallisuus sen vaihdannassa 3) tunnelma 4) osallistuminen ja vaikuttaminen työyhteisössä 5) yhdessä tekeminen ja oppiminen 6) viestintäfoorumien uudelleen määrittely ja hyödyntäminen (Lavento 28:56). Tiedon tarvitsijan kannalta heikoin tapa on se, että tiedot saa, kun osaa pyytää. Toinen tapa on aktiivinen tiedottaminen, jolloin tiedon haltija ilmoittaa siitä todennäköiselle tiedon tarvitsijalle. Kolmas tapa, vuorovaikutus, on hedelmällisin. Siinä tieto kulkee molempiin suuntiin ja molemmat ovat aktiivisia osapuolia (Euroopan oikeusasiamies ). Tiedonvaihto ei välttämättä ole suunniteltua, se on vuorovaikutuksen luonnollinen tuotos. Sama status, sosiaaliluokka ja kulttuuri helpottavat epävirallista vuorovaikutusta (Mäkelä 26:13-2,42,77-87,198-28). Keskustelu on sekä työntekijälle että esimiehelle helpoin tapa tunnistaa kehittämistarpeet (Hovila & Okkonen ). Kaksisuuntainen, keskusteleva ja tasavertainen tiedon prosessointi on mahdollista statusrooleista luopumalla. Statusjousto on siten tärkeää vuorovaikutuksessa (Routarinne 27:73-74, ). Mitä enemmän kontrollia esiintyy, sitä muodollisempaa ja hitaampaa tiedonkulku on. Verkostomaisessa avoimessa ympäristössä se virtaa sinne tänne ennakoimattomasti (Ståhle & Grönroos 1999). Kommunikaatio ei ole pelkästään sitä, mitä sanotaan. Kysymys on siitä, että osaamme tuoda esille haluamiamme asioita jokaisessa vuorovaikutustilanteessa, olipa kyseessä kahdenvälinen tapaaminen tai esiintyminen runsaslukuiselle yleisölle (Halpern & Lubar 23). Kun keskiverto ihminen kuuntelee jonkun puhumista hän muistaa vain noin puolet kuulemastaan välittömästi

10 1 kuuntelemisen jälkeen siitä huolimatta kuinka tarkasti hän kuunteli. (-- immediately after the average person has listened to someone talk, he remembers only about half of what he has heard no matter how carefully he thought he was listening.) (Harvard Business Review on Effective Communication) Strategiat ja johtaminen Kunta-alan työyhteisöissäkin työn sisältö koetaan motivoivaksi, kun jokaisella on vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työyhteisön toimintaan, työyhteisön ilmapiiri on avoin ja välitön, ristiriitojen avointa esiintuloa rohkaistaan ja niihin pyritään löytämään kaikkia hyödyntäviä ratkaisuja. (Pirnes 22:65,166). Mitä enemmän ihmiset ovat keskenään kanssakäymisissä, sitä paremmin he tuntevat toisensa. Silloin myös keskusteluissa on helpompi tuoda esiin äviä näkökantoja ja mielipiteitä. Keinoja, miten tähän päästään, ovat yhteiset retriitit ja sellaiset projektit, jotka vahvistavat ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ja edistävät suoraa ja avointa keskustelua (Ward, Lankau, Amason, Sonnenfeld & 27). Työntekijän liittyessä uutena työyhteisöön, hän oppii sosiaalisten linkkien välityksellä toisten kokemuksiin ja näkemyksiin perustuvaa hiljaista tietoa (Mustonen 24). Kokoukset, seminaarit, konferenssit, tapauskuvaukset ja aineistot, joiden olisi tarkoitus edistää ja palvella oppimista, ovat usein kaavamaisia. Niissä tyydytään usein käsitteellisiin esittelyihin ja monologeihin sen sijaan, että käytettäisiin moniäänisyyttä ja vuoropuhelua. (Arnkil & Pitkänen 26:9). Johtajan on määriteltävä työlle sellaiset tavoitteet, jotka kannustavat kokeilemaan ja kehittämään uusia ratkaisuja. Johtajat kontrolloivat useita sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat organisaatiokulttuuriin ja ilmapiiriin (Seeck & Parzefall 28). Konfliktit ja ongelmat kunnan sisäisessä organisaatiossa aiheuttavat helposti viestinnän yksisuuntaistumista, viestinnän köyhtymistä ja vähentymistä. Myös sähköiset foorumit tarvitsevat ylläpitäjiä, aloitteentekijöitä ja rohkaisijoita keskusteluun, muuten näistäkin muodostuu yksisuuntaisia tiedotuskanavia (Tietojohtamisen malli ja sen testaus). Jos halutaan tietää, mitä ihmiset työpaikalla todella ajattelevat, ei kannata luottaa ulkopuolisten esittämiin toisen käden tietoihin, vaan kannattaa kysyä suoraan

11 11 työntekijöiltä (Baldoni 29). yhteys henkilöstön työelämän laadun ja asiakkaiden palvelutyytyväisyyden välillä on positiivinen ja tilastollisesti ttäin merkitsevä. Palvelutyytyväisyyden kannalta keskeisimmäksi ulottuvuudeksi nousee henkilöstöjohtaminen. (Toimiva kunnallinen palveluorganisaatio 29) Strategian pitää olla olemassa ennen viestintää. Viestintä palvelee silloin strategiaa (Mantere 28). Strategian toimeenpano mahdollistuu vain johdon ja henkilöstön välisellä kaksisuuntaisella viestinnällä (Sundquist ym. 22:3).

12 12 3. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Vastaajien taustatietoja kartoitettiin viidellä kysymyksellä, jotka olivat; Sukupuoli Ikä Työvuodet Isonkyrön kunnassa Työskentelysektori Asema Vastaajien ikä Tutkimuksessa kysyttiin vastaajan ikä kokonaisina vuosina. Vastaajat jaettiin viiteen ryhmään ikävuosien mukaan. Suurin osa vastaajista oli 41-5-vuotiaita (45 %), myös vuonna vuotiaat oli suurin vastaajaryhmä 42 prosentilla. Alle 3-vuotiaita oli 7 prosenttia vastaajista kun vuonna 24 tulos oli 1 prosenttia. Vastaajien keski-ikä oli 46,13 vuotta, joka on hieman suurempi kuin koko Suomen kunnallisen henkilöstön keski-ikä 45,5 vuotta.(www.kuntatyonantajat.fi ). Vuonna 24 vastaajien keski-ikä oli 42,95 vuotta. Vastaajien ikäjakauma 1 8 % Kuvio 2. Vastaajien ikäjakauma prosentteina

13 13 Vastaajien sukupuoli Suurin osa kyselyyn vastanneista oli naisia (88 %). Miehiä vastanneista oli vain 12 prosenttia. Sukupuolen jätti ilmoittamatta vain kolme vastaajaa. Vuonna 24 naisvastaajia oli 8 prosenttia ja miehiä oli 2 prosenttia. Tarkasteltaessa sukupuolijakaumaa osastoittain huomataan, että puolet teknisen osaston vastaajista on naisia ja puolet miehiä. Muiden osastojen vastaajista selvästi suurin osa on naisia; sivistysosasto (78 %), perusturvaosasto (96 %) ja hallinto-osasto (1%). Vastaajan sukupuoli % Mies Nainen Hallinto Perusturva Sivistys Tekninen Kuvio 3. Sukupuolijakauma osastoittain Työkokemus Isonkyrön kunnassa Kyselylomakkeessa työkokemus pyydettiin ilmoittamaan kokonaisina vuosina. Puolet vastaajista on työskennellyt Isonkyrön kunnassa vähintään 11 ja enintään 3 vuotta. Yli kolmekymmentä vuotta on työskennellyt 7 prosenttia vastaajista. Alle viisi vuotta työkokemusta Isonkyrön kunnassa on vajaalla neljänneksellä vastaajista (23 %). Seitsemän vastaajaa ei ilmoittanut työkokemustaan. Vuoden 24 tutkimuksessa suurin osa (67 %) oli työskennellyt kunnassa 2-2 vuotta. Yli kolmekymmentä vuotta työskennelleitä oli silloin 4 prosenttia ja alle kaksi vuotta työskennelleitäkin oli 13 prosenttia.

14 14 Montako vuotta olet työskennellyt kunnassa? % alle 5 vuotta 6-1 vuotta 11-2 vuotta 21-3 vuotta vuotta Kuvio 4. Työkokemus Isonkyrön kunnassa Työskentelysektori Vastaajia pyydettiin valitsemaan työskentelysektori annetuista vaihtoehdoista. Ilmoittamalla työskentelysektori pystytään näkemään paremmin osastokohtaisia tuloksia. 59 vastaajaa paljasti työskentelysektorinsa ja vain neljä jätti kertomatta sen. Suurin osa työskentelee perusturvaosastolla. Vain kolme prosenttia vastaajista työskentelee teknisellä osastolla. Vuonna 24 suurin osa vastaajista työskenteli sivistysosastolla (36 %). Perusturvaosastolla työskenteli silloin 33 prosenttia vastaajista. Millä sektorilla työskentelet? Tekninen osasto 3 % Sivistys osasto 41 % Hallintoosasto 8 % Perusturva osasto 48 % Kuvio 5. Työskentelysektori

15 15 Vastaajien asema organisaatiossa Jakamalla vastaajat aseman mukaan saatiin esimiesten ja alaisten näkemykset eroteltua toisistaan. Esimiehiä vastaajista oli 18 prosenttia. Muussa asemassa työskenteli 69 prosenttia. Osastokohtainen tarkastelu osoitti, että kaikki teknisen osaston vastaajista toimivat esimiehinä. Muissa osastoissa suurin osa työskentelee muussa asemassa; sivistysosastossa 92 prosenttia, hallinto-osastossa 8 prosenttia ja perusturvaosastossa puolet. Vuonna 24 esimiehinä työskenteli 16 prosenttia, kotona työskenteli 21 prosenttia ja muussa asemassa toimi 63 prosenttia vastaajista. Missä asemassa työskentelet? Esimies asemassa 18 % Muussa asemassa 69 % Omassa kodissa tai pääasiassa toisen kodissa 13 % Kuvio 6. Vastaajan asema organisaatiossa

16 16 4. SISÄINEN VIESTINTÄ Hyvin hoidettu sisäinen viestintä on välttämätöntä tulokselliselle toiminnalle ja työelämän laadun kehittämiselle. (Suomen kuntaliitto, Kunnan viestintä s.28) Kysymyksissä viestinnästä vastaajille annettiin viisi vastausvaihtoehtoa asteikolla täysin täysin. Kysymykset koskivat pääasiassa viestinnän toteutumista omassa työyksikössä. Viestinnän riittävyys Suurin osa (59 %) pitää viestintää työyksikössään riittävänä. Kuitenkin lähes viides osa (18 %) pitää viestintää riittämättömänä työyksikössään. Vuoden 24 tutkimuksessa riittävyys oli saanut myönteisimmän arvion työyksikön sisäisestä viestinnästä. Viestintä on työyksikössäni riittävää % Ei eikä Kuvio 7. Viestinnän riittävyys yleisesti kunnan yksiköissä Viestinnän avoimuus ja rehellisyys Yleisesti ottaen työyksiköiden viestintää pidetään avoimena ja rehellisenä (69 %), kuitenkin joka kymmenes on eikä pidä viestintää työyksikössään avoimena eikä rehellisenä. Vuoden 24 tutkimuksessa 63 prosenttia vastaajista piti viestintää avoimena ja rehellisenä omassa työyksikössään ja peräti 27 prosenttia vastaajista oli avoimuudesta ja

17 17 rehellisyydestä joko täysin tai jokseenkin. Verrattaessa siis edelliseen tutkimukseen viestintää pidetään avoimempana ja rehellisempänä ja nyt vain 1 prosenttia oli avoimuudesta ja rehellisyydestä. Viestintä on työyksikössäni avointa ja rehellistä % Ei eikä Kuvio 8. Viestinnän avoimuus ja rehellisyys Viestinnän selkeys ja asiallisuus 75 prosenttia eli selvästi suurin osa pitää viestintää selkeänä ja asiallisena mikä on oikeastaan saman verran kuin vuonna 24, jolloin 74 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin siitä, että tiedonkulku omassa työyksikössä on selkeää ja asiallista. ei ollut kukaan vastaajista, mutta 8 prosenttia oli melko viestinnän selkeydestä ja asiallisuudesta, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisellä kerralla, jolloin oli 19 prosenttia (täysin tai jokseenkin ). Viestintä on työyksikössäni selkeää ja asiallista % Ei eikä Kuvio 9. Viestinnän selkeys ja asiallisuus

18 18 Viestinnän nopeus Alle puolet (49 %) pitää työyksikkönsä viestintää nopeana ja puolestaan viides osa ei pidä viestintää työyksikössään nopeana. Lisäksi lähes kolmas osan mielestä viestintä ei ole nopeaa, muttei myöskään hidasta. Verrattaessa vuoden 24 tutkimukseen, jossa koko organisaatiossa tiedonkulkua ja sisäistä viestintää piti nopeana ainoastaan 27 prosenttia ja peräti 43 prosenttia oli sitä, ettei tiedonkulku ja viestintä ollut nopeaa on nopeus siis sentään parantunut seitsemän vuoden takaisesta. Kuitenkin viestinnän nopeudessa on edelleen parantamisen varaa, jos vain alle puolet pitää viestintää nopeana. Viestintä on työyksikössäni nopeaa % Ei eikä 41 8 Kuvio 1. Viestinnän nopeus Viestinnän järjestelmällisyys Työyksikkönsä viestintää pitää järjestelmällisenä myös alle puolet (39 %) vastaajista. Viides osa (2 %) ei pidä työyksikkönsä viestintää järjestelmällisenä. Vuoden 24 tutkimuksessa hieman reilu puolet (54 %) piti viestintää järjestelmällisenä (täysin ja jokseenkin ). Viestintää järjestelmällisenä pitävien osuus on siis laskenut 15 prosenttiyksikköä. Vuonna prosenttia ei pitänyt viestintää järjestelmällisenä, joten hitaana viestintää pitävien osuus on vähentynyt myös 15 prosenttiyksikköä.

19 19 Viestintä on työyksikössäni järjestelmällistä % Ei eikä 29 1 Kuvio 11. Viestinnän järjestelmällisyys Viestinnän keskustelevuus Keskustelevana työyksikkönsä viestintää pitää 69 prosenttia. Kukaan ei ole väitteen viestintä on työyksikössäni keskustelevaa kanssa täysin, mutta melko on 12 prosenttia vastaajista. Viestintä on työyksikössäni keskustelevaa % Ei eikä Kuvio 12. Viestinnän keskustelevuus Viestinnän luotettavuus 76 prosenttia pitää viestintää työyksikössään luotettavana ja vain 9 prosentin mielestä viestintä on epäluotettavaa. Tulokset ovat hieman parantuneet, mutta kuitenkin samansuuntaisia kuin edellisellä tutkimuskerralla, jolloin 72 prosenttia vastaajista piti tiedonkulkua luotettavana ja 11 prosenttia oli (täysin ja jokseenkin ).

20 2 Viestintä on työyksikössäni luotettavaa % Ei eikä Kuvio 13. Viestinnän luotettavuus Viestinnän osallistumista edistävyys Puolet vastaajista kokee työyksikkönsä viestinnän edistävän osallistumista. Kukaan ei ole väitteen viestintä on työyksikössäni osallistumista edistävää kanssa täysin, mutta 12 prosenttia vastaajista kokee kuitenkin olevansa melko väittämän kanssa. Vuonna 24 kunnan työntekijöistä 57 prosenttia koki viestinnän edistävän osallistumista, joten verrattaessa ko. tulosta uuteen tulokseen viestinnän osallistumista edistävyys näyttää laskenee. Huomionarvoista kuitenkin on, että edellisellä tutkimuskerralla oli peräti 27 prosenttia (täysin ja jokseenkin ) kun nyt heitä on vain 12 prosenttia. Viestintä on työyksikössäni osallistumista edistävää % Ei eikä 13 Kuvio 14. Osallistumista edistävä viestintä

21 21 Viestinnän tasa-arvoisuus 67 prosenttia vastaajista pitää viestintää tasa-arvoisena ja 11 prosenttia ei koe viestinnän olevan tasa-arvoista. Verrattaessa edelliseen tutkimuskertaan, jolloin jopa 3 prosenttia ei pitänyt työyksikkönsä viestintää tasa-arvoisena ja 6 prosenttia piti on viestinnän tasa-arvoisuus siis parantunut seitsemän vuoden takaisesta. Viestintä on työyksikössäni tasaarvoista % Ei eikä Kuvio 15. Tasa-arvoisuus viestinnässä Viestinnän säännöllisyys 6 prosenttia pitää työyksikkönsä viestintää säännöllisenä, mikä on lähes saman verran kuin vuonna 24, jolloin 63 prosenttia piti viestintää säännöllisenä. Vuonna 24 kuitenkin 29 prosenttia koki ettei viestintä ollut säännöllistä kun nyt vain 13 prosenttia ei pitänyt viestintää säännöllisenä. Lisäksi 27 prosenttia valitsi neutraalin vastausvaihtoehdon.

22 22 Viestintä on työyksikössäni säännöllistä % Ei eikä Kuvio 16. Viestinnän säännöllisyys Viestinnän positiivisuus 63 prosenttia kokee viestinnän olevan positiivista. Ainoastaan kolme prosenttia on viestinnän positiivisuudesta. Kolmasosa ei ota kantaa. Vuoden 24 tutkimuksessa 67 prosenttia koki viestinnän olevan positiivista (täysin ja jokseenkin ), mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin nyt. Vuonna 24 kuitenkaan 14 prosenttia ei kokenut viestintää positiiviseksi (täysin tai melko ), mikä puolestaan on 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin nyt. Siitä huolimatta, että viestintää ei koeta yhtä positiiviseksi kuin seitsemän vuotta sitten niin ainakin viestinnän negatiiviseksi kokevien osuus on vähentynyt yli kymmenen prosenttiyksikköä. Viestintä on työyksikössäni positiivista % Ei eikä Kuvio 17. Positiivisuus viestinnässä

23 23 Viestinnän toimivuus ylhäältä alaspäin Alle puolet vastaajista kokee viestinnän toimivan hyvin ylhäältä alaspäin. Neljäs osa vastaajista on sitä, ettei viestintä toimi hyvin ylhäältä alas. Ylhäältä alaspäin toimiva viestintä koetaan huonommaksi kuin aikaisemmassa tutkimuksessa, jolloin 6 prosenttia piti ylhäältä alas toimivaa viestintää toimivana ja 22 prosenttia vastaajista oli. Viestintä toimii hyvin ylhäältä alaspäin % Ei eikä 39 9 Kuvio 18. Viestintä ylhäältä alaspäin Viestinnän toimivuus alhaalta ylöspäin Alhaalta ylöspäin kulkeva viestintä koetaan toimivammaksi kuin ylhäältä alaspäin kulkeva viestintä, sillä 63 prosenttia vastaajista pitää alhaalta ylöspäin menevää viestintää toimivana ja vain kolme prosenttia on melko. Kolmas osa ei pidä alhaalta ylöspäin kulkevaa viestintää toimivana, muttei myöskään toimimattomana. Alhaalta ylöspäin menevän viestinnän toimivuus on parantunut seitsemän vuoden takaisesta, sillä silloin 56 prosenttia vastaajista koki alhaalta ylöspäin menevän viestinnän toimivan hyvin ja 19 prosenttia oli (täysin ja jokseenkin ).

24 24 Viestintä toimii hyvin alhaalta ylöspäin % Ei eikä Kuvio 19. Viestintä alhaalta ylöspäin Viestinnän toimivuus työyksiköiden välillä Lähes puolet vastaajista ei ota kantaa viestinnän toimivuuteen työyksiköiden välillä. 27 prosenttia pitää työyksiköiden välistä viestintää toimivana ja lähes yhtä moni (24 %) ä, ettei työyksiköiden välinen viestintä toimi hyvin. Vuonna 24 sisäisen viestinnän toimivuutta työyksiköiden välillä pidettiin heikkona, sillä 4 prosenttia vastaajista oli työyksiköiden välisen viestinnän toimivuudesta täysin tai jokseenkin. tai jokseenkin työyksiköiden välisen viestinnän toimivuudesta oli 23 prosenttia vastanneista. Verrattaessa vuoden 24 ja 211 tuloksia keskenään huomataan, että työyksiköiden välinen viestintä koetaan paremmaksi kuin vuonna 24. Viestintä toimii hyvin työyksiköiden välillä % Ei eikä 19 8 Kuvio 2. Työyksiköiden välisen viestinnän toimivuus

25 Sisäisen viestinnän keskiarvot Verrattaessa tutkimusten keskiarvoja vastaajien aseman mukaan huomataan, että uuden tutkimuksen mukaan viestinnän luotettavuus on saanut parhaimmat arvot. Vuoden 24 tutkimuksessa myönteisimmät arvot työyksikön viestinnässä oli saanut riittävyys, mutta vuoden 211 tutkimuksessa riittävyys sai enää yhdeksänneksi myönteisimmät arvot. Sekä uudessa tutkimuksessa, että edellisessä tutkimuksessa heikoimman arvon on saanut työyksiköiden välinen viestintä. Esimiehet pitävät viestintää lähinnä luotettavana (ka. 4,4) ja seuraavaksi avoimena ja rehellisenä (ka.4,3). Vuonna 24 esimiesten mielestä viestintä oli enimmäkseen nopeaa sekä avointa ja rehellistä (kummankin keskiarvo 4,5). Heikoiten toimivaksi esimiehet arvioivat työyksiköiden välisen viestinnän kumpanakin tutkimuskertana. Kotona työskentelevät kuuluvat pääasiassa perusturvaosastoon ja ovat esimerkiksi perhepäivähoitajia. Kotona työskentelevät pitävät viestintää pääasiassa positiivisena ja järjestelmällisenä (kummankin keskiarvo 4,1). Vuonna 24 kotona työskentelevät pitivät viestintää ensisijaisesti avoimena ja rehellisenä sekä selkeänä ja asiallisena (3,6). Myös kotona työskentelevät arvioivat heikoimmaksi viestinnän työyksiköiden välillä sekä viestinnän nopeuden (3,8). Muussa asemassa työskentelevät pitävät viestintää lähinnä luotettavana (3,9) ja toiseksi selkeänä ja asiallisena. Vuonna 24 he arvioivat työyksiköidensä viestinnän olevan ensisijaisesti riittävää (4,). Myös muussa asemassa työskentelevät arvioivat heikoimmaksi työyksiköiden välisen viestinnän, ja lisäksi viestinnän järjestelmällisyyden (3,). Vuonna 24 ajateltiin alhaalta ylöspäin kulkevan viestinnän toimivan huonoiten.

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA 1 Päivän kolme kysymystä Miksi, miten, mitä? Mitä? Miten? Mitä? 1. Oravanpyörästä ulkoilemaan 2. Työntekijät ensin 3. Arvoista asenteeseen 4. Kasvun Kasvot Miksi? 2 KASVUN

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014

Työhyvinvointikysely 2014 Työhyvinvointikysely 2014 1. Henkilöstö- ja tehtäväryhmäsi 2. Yksikkösi Vastaajien määrä: 3. Omaan työhön liittyvä informaatio Minulla on selkeä tehtäväkuva 1 18 0 64 89 172 4,3 4,4 Minulle on täysin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Parempi Työyhteisö - kysely Kuntaliitto Tulosten esittely Heli Kuitunen ja Maarit Vartia Työyhteisöt ja -organisaatiot -osaamiskeskus Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen. Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna

Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen. Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna Luennon rakenne Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tulokset taustatiedot voimaannuttava

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 2 Aktiivinen lomituksen yhteistoimintaryhmä Toimeksiantosopimus edellyttää ryhmän perustamista Yhteistoimintaryhmän tehtävät

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Sisäisen toimivuuden perusulottuvuudet Palvelutyytyväisyys Sisäinen toimivuus Työelämän laatu

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot