Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat!"

Transkriptio

1 1 LECTIO PRAECURSORIA /Anja Hottinen Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! No en mä nyt tiedä ei kai siit ollu kauheesti hyötyä. No toisaalt silleen et se on yx hyvä keino rauhottuu, mä luulen et siin on niinku pakko rauhottuu, jos haluu huoneeseen Mut silleen kyl mä koen et mä olisin voinu rauhottuu jotenkin muutenkin, kuin lepareissa. Näin nuori voisi kuvata rooliaan oman hoitonsa toteutuksessa tänä päivänä nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa. Uudessa terveydenhuoltolaissa korostetaan potilaan roolia oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa. Uudessa laissa on useita kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintaan vaikuttavia muutoksia, joiden tavoitteena on asiakkaiden aseman, palvelujen ja hoidon parantaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut maaliskuussa 2012 työryhmän valmistelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta, jossa tullaan arvioimaan myös mielenterveyspalvelujen järjestämistä, tuottamista ja toimintatapoja. Erityishuomio tässä tullaan kiinnittämään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen.

2 2 Mielenterveyslaissa on useita täsmentämisen tarpeita, jotka liittyvät mm. itsemääräämisoikeuksien rajoituksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut myös oman erillisen työryhmän kartoittamaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämistä. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, ettei pelkkä lakien muutos muuta osaston hoitokulttuuria ja toimintatapoja. Psykiatriassa on yritetty vähentää rajoitetoimien käyttöä jo kauan siinä kuitenkaan vielä onnistumatta. Suomessa nuorisopsykiatria on oma erikoisalansa, jossa myös käytetään rajoitetoimia. Nuorten vuotiaiden määrän arvioidaan vähenevän vuoteen 2020 asti. Ikärakenteen muutos vaikuttaa myös osaavan työvoiman riittävyyteen jatkossa. Työvoimapulan pelossa koko työvoima halutaan kiinnittää työmarkkinoille. Tämä selittää osaltaan päättäjien erityisen suuren kiinnostuksen nuorten työllistymistä ja mielenterveyttä kohtaan. Nuorisopsykiatriselta hoidolta edellytetään näyttöön perustuvia hyviä hoitotuloksia. Noin joka viides nuori kärsii jostakin mielenterveydenhäiriöstä. Mielenterveydenhäiriöt ovat yhä useammin syy nuorten sairauspäivärahakausille sekä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Monet nuoruudessa kehittyvistä psyykkisistä häiriöistä jatkuvat aikuisuuteen. Kolme neljästä aikuisiän mielenterveyden häiriöistä on alkanut ennen 24 vuoden ikää ja puolet ennen 14 ikävuotta. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiaita oli vuonna 2010

3 3 lähes Nuorten osalta kasvu on jatkunut viime vuosina nopeana. Tämä on huolestuttavaa paitsi inhimillisesti, myös kansantalouden kannalta, sillä menetetyn työpanoksen arvo on sitä suurempi, mitä nuorempana työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään vuotiaiden ikäryhmässä mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneistä masennustila tai toistuva masennus on diagnoosina joka kahdeksannella. Huomattava osa mielenterveyden häiriöistä alkaa siis jo lapsena ja nuorena, jolloin ne vaikuttavat koulussa pärjäämiseen ja nuoren myöhempään hyvinvointiin. Vuonna 2011 noin 1600 alle 30- vuotiasta nuorta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriön perusteella eli joka päivä yli neljä nuorta. Nuorisopsykiatrian käynnit lähes nelinkertaistuivat vuosina Myös psykiatrisessa laitoshoidossa olevien nuorten osuus on samanaikaisesti kasvanut, eli ei ole kyse ainoastaan painopisteen siirtymisestä avopalveluihin. Erityisen usein vaikeaa tai keskivaikeaa masennusta kokevat peruskouluikäiset tytöt. Tutkimustulokset näyttävät pahoinvoinnin periytyvän, mutta tärkeässä asemassa ovat myös yhteiskunnan arvot ja asenteet, jotka myös siirtyvät sukupolvelta toiselle. On tärkeää tukea ja vahvistaa jokaisen nuoren mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ikään sopivassa suhteessa. Terveydenhuollossakin tulisi kuunnella enemmän palvelujen käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä heidän hoitoonsa liittyen. Keskustelu potilaan kanssa auttaa yhteisen ymmärryksen syntymisessä ja erilaisten näkemysten hyväksymisessä hoidossa. Hoitoprosessin onnistuminen edellyttää vuorovaikutustaitoja.

4 4 Hyvä vuorovaikutus auttaa luottamuksellisen hoitosuhteen syntymisessä. Terveydenhuollon palveluissa syntyy toistuvasti tilanteita, joissa henkilön perusoikeuksia joudutaan rajoittamaan hänelle tarpeellisten toimenpiteiden suorittamiseksi tai hänen turvallisuutensa takaamiseksi. Vastakkain joutuu kaksi perusoikeutta henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden suoja liitettynä itsemääräämisoikeuteen sekä toisaalta oikeus välttämättömään hoitoon ja huolenpitoon. Lainsäädännön tarkoitus on vähentää rajoitetoimenpiteiden käyttöä säätämällä tarkasti niiden käytön edellytyksistä. Rajoitetoimien käyttöön vaikuttavat lainsäädännön lisäksi hoitohenkilökunnan asenteet ja vuodeosaston hoitokulttuuri. Nuorisopsykiatrisessa osastohoidossakin potilaan itsemääräämisoikeutta joudutaan rajoittamaan ajoittain. Potilaan perusoikeuksia saa rajoittaa vain siinä määrin kuin sairauden hoito, potilaan turvallisuus tai toisen henkilön turvallisuus tai mielenterveyslaissa säädetyn edun turvaaminen välttämättä vaatii. Vaikka rajoittamistoimet ovat laajalti käytössä nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa, ei niiden optimaalisesta käytöstä tai vaikutuksesta hoitoon ole riittävästi tutkittua tietoa. Tutkimuksissa on todettu, että potilailla on erilaisia asenteita eri rajoitekeinoja kohtaan eikä yleistä asennetta rajoitekeinoihin yleensä. Rajoitetoimet vaikuttavat nuoren autonomiaan, ne ovat traumatisoivia ja niillä on vaikutusta potilaiden asenteisiin psykiatrisia palveluita kohtaan yleensä. Rajoitetoimet ovat myös kalliita toteuttaa ja niiden aiheuttamat vahingot (esim. vammat

5 5 potilaille ja henkilökunnalle) tuovat lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Hoitohenkilökunnan asenteet rajoitetoimia kohtaan on tutkimuksissa todettu sallivammiksi kuin potilaiden. Laki potilaan asemasta ja oikeudesta edellyttää, että potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Myös alaikäisen potilaan mielipide on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Mikäli alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, on häntä hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Erään nuoren sanoin: No kyllähän siis olis hyvä että kaikiss tilanteissa arvioitais sitä että pystyykö nuori keskustelemaan taikka olemaan omas huoneessaan just tällasii siihen alkuun ja sit jos se ei näytä siltä että rauhottuis, niin sitten tulis vasta nää lepositeet. Et kyl aikuiset vois arvioida sitä tilannetta silleen, jos siin pystyy, niin silleen vähän pidempään, niin tarjota siin vaihtoehtoja, et me voidaan mennä huoneeseen keskustelemaan tai et musahuoneeseen keskustelemaan, et ilmaista näit muitakin keinoja, aluks. Saada nuorta ymmärtämään, et se leposide ei oo se ensimmäinen vaihtoehto. Mut sit jos se näyttää siltä että nuori ei pysty, niin kyl mä sit ymmärrän, et jos se laitetaan lepositeisiin. Mut et siel olis just se et kuunneltais nuorta. Sitomisella tarkoitetaan nuoren sitomista vöillä kiinni vuoteeseen niin, ettei hän pääse siitä itse pois. Sidotun nuoren kanssa näkö- ja kuuloetäisyydellä tulee aina olla häntä varten hoitaja. Käytännössä tämä on useimmilla nuorisopsykiatrisilla osastoilla Suomessa toteutettu siten, että hoitaja istuu nuoren kanssa samassa

6 6 huoneessa ja on hänen käytettävissään. Sitomisen käyttö on säädetty mielenterveyslaissa. Sitomista tulisi käyttää vasta viimeisenä keinona silloin kun se on välttämätöntä nuoren tai muiden turvallisuuden vuoksi. Sen käyttö tulee tapahtua lääkärin valvonnassa. Sidottua nuorta tulee kohdella inhimillisesti, kunnioittaen ja hänelle tulee kertoa syy sitomiseen. Sitominen tulee aina päättää heti, kun siihen ei ole enää lain määrittämää syytä. Sitomisen aloittamisesta ja lopettamisesta päättää lääkäri. No ehkä siin on myönteistä mulle ittelle se kun mä olin siin vaiheess vaan halusin vaan satuttaa itteeni, sit kun hoitajat laitto mut kiinni, ja kaikki, niinku raajat kiinni, niin toisaalta siinä oli niinku turvassa itteltänsä. Ettei päässy niinku pahemmin vahingoittamaan itteä. Selkeä struktuuri ja järjestys osastolla vähentää rajoitetoimenpiteiden käyttöä. Henkilökunta-tekijät vaikuttavat konfliktien ja rajoitetoimenpiteiden lukumääriin osastolla. Hyvä ja runsas vuorovaikutus potilaiden ja henkilökunnan välillä vähentää sitomisten määrää ja luo potilaille turvallisuuden tunteen samalla sitouttaen potilasta hoitoonsa. Systemaattinen väkivallan riskin arviointi vähentää aggression ja sitomisen määrää vuodeosastoilla tutkimusten mukaan. Henkilökunnan koulutuksella ja hyvien käytäntöjen levittämisellä on suuri merkitys hoitokulttuurin muutokseen. Rajoitetoimia toteuttavalta henkilökunnalta tulisi edellyttää koulutusta aiheesta. Yhtenäinen ohjeistus rajoitetoimien käytöstä tulisi olla helposti kaikkien saatavilla, jotta eri ammattiryhmien tulkinnat olisivat mahdollisimman samanlaisia. Myös turvallisuusohjeet ja

7 7 yksikkökohtaiset turvallisuussuunnitelmat tulee olla ajan tasalla. Tutkimuksen ja laadullisten mittareiden sisällyttäminen kliinisiin toimintaohjelmiin on yksi terveydenedistämisen malli, joka tuottaa näyttöä tukevia hoitomalleja. Asetettaessa tavoitelukuja rajoitetoimien vähentämiselle osastohoidossa tulee samalla huolehtia siitä, että osastoille annetaan vaihtoehtoisia malleja ja keinoja, joita suositellaan käytettäväksi rajoitetoimien tilalla. Sitomishuoneiden tilalle Suomessakin on rakennettu erityisiä rauhoittumishuoneita. Erään tutkimuksen mukaan jopa yli 90% niitä käyttäneistä potilaista koki niiden auttavan ahdistavaan oloonsa. Lopuksi nuori voisi kertoa meille hoitajille mielipiteensä vaikka näin: Ni siis, voishan se radio olla ihan hyvä, mut onhan se niinkin et eristyshuone ei oo mikään luksus silleen, mut toisaalta voishan se musiikin kuuntelu rauhottaa sitä nuorta, et mut sit taas jotain se voi ärsyttää. Ja jotkut kaipaa sit vaan sitä keskukstelu-apua. Kyllähän sitä vois niinku kysyy nuorelta, et auttasko sitä rauhottumaan joku musiikki. Tai et olishan se hyvä, et olis erilaisia mahdollisuuksia rauhottuu. Tänään tarkastettavassa väitöskirjassani olen tutkinut nuorten, hoitajien ja lääkäreiden asenteita rajoitetoimenpiteitä kohtaan nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa. Lisäksi olen kerännyt tietoa yhden vuoden aikana tapahtuneiden sitomisten määrästä ja luonteesta. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa selvitin nuorten

8 kokemuksia sitomisesta nuorisopsykiatrisen osastohoidon aikana. Nuorisopsykiatrisesta osastohoidosta on vähän aikaisempaa hoitotieteellistä tutkimusta. Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa rajoitetoimista, erityisesti sitomisesta, nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa. Sen avulla voidaan kehittää nuorten rajoitetoimien käytäntöjä sekä luoda vaihtoehtoisia menetelmiä samalla sitomisten määrää ja kestoa vähentämällä nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa. 8

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat!

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! 1 LECTIO PRAECURSORIA 14.12.2012/JBerg Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! Englannin kielen sana aggression tarkoittaa aggressiivista käyttäytymistä. Se ilmenee tahallisina, häiritsevinä

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat!

Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! LECTIO PRAECURSORIA 31.1.14 Päivi Soininen Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! Psykiatriseen sairaalaan saapuu vastoin omaa tahtoa vakavasta psyykkisestä sairaudesta kärsivä potilas.

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Mitä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on? Kun sinua hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, vaikka et itse haluaisi

Lisätiedot

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki - nykytilanne ja tulevaisuus. Oili Sauna-aho Kuntoutus- ja kehittämisjohtaja Psykologian erikoispsykologi, PsL

Itsemääräämisoikeuslaki - nykytilanne ja tulevaisuus. Oili Sauna-aho Kuntoutus- ja kehittämisjohtaja Psykologian erikoispsykologi, PsL Itsemääräämisoikeuslaki - nykytilanne ja tulevaisuus Oili Sauna-aho Kuntoutus- ja kehittämisjohtaja Psykologian erikoispsykologi, PsL Miksi IMO-laki? Tarkoituksena vähentää itsemääräämisoikeuden rajoittamista

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

Safewards. Voimaa arkeen Vähemmän pakkoa, enemmän turvallisuutta Mikko Ketola

Safewards. Voimaa arkeen Vähemmän pakkoa, enemmän turvallisuutta Mikko Ketola Safewards Voimaa arkeen Vähemmän pakkoa, enemmän turvallisuutta 7.9.2017 Mikko Ketola Mikä Safewards? Safewards toimintamallissa esitetään konkreettisia välineitä väkivaltaisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahtoni

Psykiatrinen hoitotahtoni Huhtalantie 53 Puhelin vaihde 06 415 4111 Sähköposti: 60220 Seinäjoki Faksi 06 415 4351 etunimi.sukunimi@epshp.fi 2 (6) Nimi Henkilötunnus Olen laatinut tämän psykiatrisen hoitotahdon siltä varalta, että

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Kehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho

Kehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho Kehitysvammalain muutokset mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Oili Sauna-aho Keskeiset sisällöt Kehitysvammalakiin tehdyt muutokset voimaan 10.6.2016 Laki säätelee erityishuollossa olevan kehitysvammaisen

Lisätiedot

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa?

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Pohjoismainen konferenssi 20.6.-22.6. 2011, Vaasa Jorma Heikkinen Sähköposti:http://heikkinen_jorma@hotmail.com Kotisivu:http://jormaheikkinen.wordpress.com

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Liite eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoon 10.2.2016 Kehitysvammalain muuttaminen / taulukko rajoitustoimenpiteistä (HE 96/2015 vp) ja STM:n vastine 29.1.2016 Rajoitustoimenpide Ratkaisija Ratkaisija

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

PAKON VÄHENTÄMINEN OSANA PALVELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISTA HUS PSYKIATRIASSA

PAKON VÄHENTÄMINEN OSANA PALVELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISTA HUS PSYKIATRIASSA PAKON VÄHENTÄMINEN OSANA PALVELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISTA HUS PSYKIATRIASSA - NUORISOPSYKIATRIAN ESIMERKKI KEHITTÄMISTYÖSTÄ 6.11.2014 Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Helsinki Anja Hottinen, tutkija, ylihoitaja,

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 13/2010 1 282 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2010-1722 Esityslistan asia TJA/7 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä

Lisätiedot

Kehitysvammalain muutokset

Kehitysvammalain muutokset Kehitysvammalain muutokset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 31.1.2017 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 1 Lainsäädännön tilanne Eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Psykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta

Psykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta Psykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta TtT Minna Anttila, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Mielenterveyden teemapäivä

Lisätiedot

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO ASIA: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus -hankkeen kuulemistilaisuus. Vanhukset ja vammaiset -alatyöryhmän ehdotukset.

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen

Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen Kehitysvammapsykiatrian koulutuspäivä Helsinki 10.4.2014 Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Peruste: Perusoikeudet Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Psykiatrinen rajoittaminen. LT, emba Hanna-Mari Alanen Projektiylilääkäri TAYS

Psykiatrinen rajoittaminen. LT, emba Hanna-Mari Alanen Projektiylilääkäri TAYS Psykiatrinen rajoittaminen LT, emba Hanna-Mari Alanen Projektiylilääkäri TAYS Potilaan oikeuksiin liittyviä rajoittamispäätöksiä Tarkkailuun asettaminen M2-lausunto M3- lausunto M3- jatkamislausunto Eristäminen

Lisätiedot

ONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström

ONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström ONKO PAKKO, JOS EI TAHO Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström 1 Terveydenhuoltolaki kansalaisen valinnanvapaus laajenee 1.1.2014 Terveydenhuoltolaki laajentaa asteittain kansalaisen

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2006

Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2006 Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta Psykiatrian potilaat ja hoitojaksot/ 1000 asukasta v. Utsjoki Savukoski Pelkosenniemi Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Psykiatrian laitoshoidon

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Pakkotoimet ja rajoittaminen oikeuspsykiatrisessa hoitotyöss. ssä. Wille Turunen Avekki kouluttaja Niuvanniemen sairaala 2007

Pakkotoimet ja rajoittaminen oikeuspsykiatrisessa hoitotyöss. ssä. Wille Turunen Avekki kouluttaja Niuvanniemen sairaala 2007 Pakkotoimet ja rajoittaminen oikeuspsykiatrisessa hoitotyöss ssä Wille Turunen Avekki kouluttaja Niuvanniemen sairaala 2007 Johdantoa Niuvanniemen sairaala tuottaa valtakunnallisia oikeuspsykiatrisia erityistason

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot