Osavuosikatsaus 2/2013

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus 2/2013 kh

2 RAPORTIN TOIMITUSKUNTA Kari Nenonen Patrik Marjamaa Pia Ojavuo Päivi Kunnas kaupunginjohtaja talousjohtaja talousarviopäällikkö taloussihteeri OSAVUOSIKATSAUKSEN VASTUUHENKILÖT TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hannu Kyttälä Taloussuunnittelu, tietopalvelut p. (09) KAUPUNKITASON TALOUS Patrik Marjamaa Taloussuunnittelu, p. (09) Pauli Outila Taloussuunnittelu, p. (09) Pirjo van Nues Rahoitus, p. (09) TOIMIALAT Pia Ojavuo Kaupunginjohtajan toimiala p. (09) Vesa Urtti Konserni- ja asukaspalvelujen toimiala p Ari Toiva Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, p. (09) Eila Tanninen Sivistystoimen toimiala p Ralf Nordström Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala, p. (09) LIIKELAITOKSET Paula Hallikainen Vantaan Työterveyshuolto, p. (09) Pekka Vänskä Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, p. (09) Jorma Suni Vantaan suun terveydenhuolto p. (09) RAHASTOT Juhani Kumpu Asuntolainarahasto, p. (09) Ralf Nordström Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahasto, p. (09) Pirkko-Liisa Luotonen Sosiaalisen luototuksen rahasto, p. (09) Hannele Nordman Vahinkorahasto, p. (09) HENKILÖSTÖ Kirsi-Marja Lievonen Henkilöstökeskus, p. (09) KONSERNIYHTIÖT Merja Haapasaari Konsernihallinto p

3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 1 TALOUDEN KEHITYS... 6 KESKEISET TUNNUSLUVUT... 9 TUOTTAVUUSMITTARIT...10 TULOSLASKELMAOSA...12 RAHOITUSSUUNNITELMA...12 TULOSLASKELMAERITTELY...13 YLEISHALLINTO...14 KAUPUNGINJOHTAJAN TOIMIALA...15 KONSERNI- JA ASUKASPALVELUJEN TOIMIALA...17 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALA...20 SIVISTYSTOIMEN TOIMIALA...24 MAANKÄYTÖN, RAKENTAMISEN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA...28 LIIKELAITOKSET...31 Vantaan työterveys liikelaitos...31 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos...32 Suun terveydenhuollon liikelaitos...33 RAHASTOT...34 Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahasto...34 Asuntolainarahasto...34 Sosiaalinen luototus...34 Vahinkorahasto...34 INVESTOINNIT...35 HENKILÖSTÖ...38

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kotimaan muuttovoitto selvästi tappiollista, muuttovoitto ulkomailta kasvaa edelleen Ennakkotiedon mukaan Vantaan väkiluku on vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kasvanut henkilöllä, mikä on parisen sataa vähemmän kuin viime vuoden tammi-elokuussa. Muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta on ollut kuluvana vuonna vajaa kolmannes. Maassamuutto oli tammi-elokuussa tappiollista yli kuuden sadan henkilön verran. Muuttovoittoa sen sijaan kertyi maahanmuutosta yli tuhat henkilöä, mikä on lähes saman verran kuin viime vuonna maahanmuutosta kertyi koko vuonna. Syntyneitä ja kuolleita Vantaalla oli alkuvuodesta kumpaakin kymmenkunta vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Tämän vuoden elokuussa tehdyssä väestöennusteessa Vantaan kuluvan vuoden väestönkasvuksi arvioitiin henkilöä, mikä näyttää olevan toteutumassa. Kuvio 1. Väestönkasvun kuukausikertymät vuosina väestön kuukausikertymä, henkilöä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Espoossa väestönkasvu on alkuvuodesta ollut liki samansuuruista kuin viime vuonna. Espoon saamasta muuttovoitosta kaikki on tullut ulkomailta, nettomaassamuutto on ollut alkuvuodesta hieman tappiollista. Ulkomailta saatu muuttovoitto on kuitenkin ollut pienempää kuin Vantaalla. Helsingissä väestönkasvu on alkuvuodesta ollut suurempaa kuin viime vuonna. Kasvusta enemmän kuin neljä viidesosaa on tullut muuttoliikkeen seurauksena ja naapurikunnista poiketen enemmän maassamuuton kuin maahanmuuton tuloksena. Helsingin seudun kehyskunnissa väestönkasvu on ollut niinikään hieman suurempaa kuin viime vuosina. 1

5 Kuvio 2. Väestönmuutos kymmenessä suurimmassa kaupungissa tammi-elokuussa 2013 Helsinki Espoo Tampere Oulu Vantaa Turku Kuopio Jyväskylä Lahti Kouvola väestönmuutos, hlöä Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestö on kasvanut alkuvuodesta kaikilla suuralueilla Ennakkotiedon mukaan tammi-elokuussa väkimäärä on kasvanut Vantaan kaikilla suuralueilla, eniten Tikkurilassa, Koivukylässä ja Kivistössä. Korsossa ja Hakunilassa väestönkasvu on ollut vähäisintä. Ennakkotietojen mukaan väestön määrä on muuttunut kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä pääosin ennusteen mukaisesti. Alle kouluikäisten määrä on kasvanut tammi-elokuussa 2013 Myyrmäessä ja Koivukylässä. Näillä kummallakin alueella kasvu on ollut hieman ennustettua suurempaa. Tikkurilassa kasvua ei ole ollut toistaiseksi niin paljon kuin ennusteessa oletettiin. Muutokset ovat olleet melko pieniä ja loppuvuoden kehitys huomioon ottaen ne ovat kutakuinkin ennusteen mukaisia. Peruskouluikäisten määrä on kasvanut eniten Myyrmäessä ja Aviapoliksessa. Tässä ikäryhmässä toteutunut ja ennustettu kehitys ovat samansuuntaiset. Vanhuuseläkeikäisten määrän ennustetaan kasvavan kaikilla suuralueilla ja kehitys on ollut ennustetun mukaista. (Lähteet: Tilastokeskus, Facta kuntarekisteri ja Vantaan väestöennusteet) Työttömiä oli elokuun lopussa eli enemmän kuin vuotta aiemmin Vantaan työttömyysaste oli elokuun lopussa 10,0 prosenttia, mikä on 1,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Se oli Helsingin seutukunnan kunnista toiseksi korkein Karkkilan jälkeen. Koko Uudenmaan maakunnan alueella työttömyysaste oli 9,0 prosenttia ja Karkkilan lisäksi vain Hangossa ja Myrskylässä korkeampi kuin Vantaalla. Vuotta aiemmin seutukunnan työttömyysaste oli 6,9. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli henkilöä vuoden 2013 elokuun lopussa. Se on 240 enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta saman verran kuin kuukautta aiemmin. Määrän kasvu on hidastunut ja pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä (25,2 %) onkin Vantaalla vasta kahdeksanneksi korkein Helsingin seutukunnassa. 2

6 Kuvio 3. Työttömät (lomautetut mukaan lukien) kuukauden lopussa vuosina 2011, 2012 ja työttömiä tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vantaalla alle 25-vuotiaita työttömiä oli eli liki 390 enemmän kuin vuosi sitten, mutta 290 vähemmän kuin kuukautta aiemmin. Helsingissä nuoria työttömiä oli nyt 820 ja Espoossa 400 enemmän kuin vuosi sitten. Koko Helsingin seutukunnassa alle 25-vuotiaita oli elokuun 2013 lopussa työttömänä eli (50 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuvio 4. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömät kuukauden lopussa vuosina työttömiä alle 25-vuotiaat työttömät pitkäaikaistyöttömät (yli 1v) 3

7 Yli 50-vuotiaita työttömiä oli Vantaalla nyt 3 720, mikä on 480 enemmän kuin vuotta aiemmin. Sama kasvava suuntaus oli myös naapurikaupungeissa: Espoossa lisäys oli vuoden aikana runsas 660 ja Helsingissä Avoimia työpaikkoja Vantaalla ja Espoossa oli elokuun lopulla jokunen enemmän kuin vuotta aiemmin, kun taas Helsingissä niitä oli 270 vähemmän. Helsingissä työttömien määrä lisääntyi vuoden aikana 24, Espoossa 35 ja Vantaalla 21 prosentilla. Nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä oli Helsingissä hieman alempi, mutta Espoossa korkeampi kuin Vantaalla. (Lähde: Uudenmaan Ely-keskus) Alkuvuodesta 2013 on aloitettu asunnon rakennustyöt. Rakennuslupia on haettu liki kaksi kertaa enemmän kuin viime vuoden tammi-elokuussa: lupa on myönnetty asunnon rakentamiseksi. Vantaalle on valmistunut vuoden 2013 kahden ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana 920 uutta asuntoa, hieman vähemmän kuin vuoden 2012 tammi-elokuussa. Pientalojen (omakoti- pari- ja rivitalojen) osuus alkuvuodesta Vantaalle valmistuneista asunnoista on kolmannes. Alkuvuodesta rakennuslupia on myönnetty asunnon rakentamiseksi, mikä on 600 enemmän kuin vuoden 2012 tammi-elokuussa. Neljännes luvissa olevista asunnoista valmistuu aikanaan pientaloihin. Alkuvuodesta 2013 on aloitettu yli asunnon rakennustyöt, mikä on lähes 700 aloitettua asuntoa enemmän kuin vuoden 2012 tammi-elokuussa. Aloitetuista asunnoista kolme neljästä valmistuu aikanaan kerrostaloon. Kuvio 5. Aloitettujen asuntojen kuukausikertymät vuosilta aloitettujen asuntojen kuukausikertymät tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Elokuun 2013 lopussa Vantaalla oli rakenteilla asuntoa, 800 asuntoa enemmän kuin vuoden 2012 elokuun lopussa. Rakenteilla olevista asunnoista kolme neljäsosaa valmistuu kerrostaloihin. Eniten asuntoja, yli asuntoa, oli rakenteilla Tikkurilan suuralueella. Toiseksi eniten asuntoja (500) oli rakenteilla Myyrmäen suuralueella. Vähiten niitä oli rakenteilla Hakunilan suuralueella, vain 80 asuntoa. 4

8 Luvan saaneita mutta aloittamattomia asuntoja oli "reservissä" elokuun alussa 760, noin 500 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Niistä kaksi kolmesta rakennetaan aikanaan kerrostaloihin. Rakenteilla olevien asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella Vantaalle arvioidaan valmistuvan kuluvan vuoden aikana noin asuntoa. Niistä valtaosa on kerrostaloasuntoja. Vuonna 2014 asuntoja valmistunee yli kappaletta. (Lähde: Facta kuntarekisteri) Muuta kuin asuinkerrosalaa rakenteilla enemmän kuin vuotta aiemmin Vuoden 2013 tammi-elokuussa muuta kuin asuinkerrosalaa on valmistunut Vantaalle k-m 2, noin k- m 2 vähemmän kuin viime vuoden tammi-elokuussa. Rakenteilla oli elokuun lopussa k-m 2 :n verran uutta toimitilaa, mikä on kuitenkin k-m 2 enemmän kuin mitä oli rakenteilla vuoden 2012 elokuun lopussa. Rakennuslupia uusien toimitilarakennusten rakentamiseksi haettiin tammi-elokuussa kaikkiaan k-m 2 :n verran. Siitä on viidennes liike- ja toimistorakennusten kerrosalaa ja vajaa viidennes varastorakennusten ja vajaa viidennes teollisuusrakennusten toimialaa. Lupia on haettu vajaa k-m 2 vähemmän kuin vuoden 2012 tammielokuussa. Uusia rakennustöitä on alkuvuodesta aloitettu lähes k-m 2 :n verran, mikä taas on noin k-m 2 enemmän kuin viime vuoden kahdella ensimmäisellä kolmanneksella. Kuvio 6. Neljännesvuosittain aloitetut toimitilarakennukset (k-m 2 ) vuosina kerrosneliömetriä muu varasto teollisuus liike ja toimisto Lähes puolet rakenteilla olevasta kerrosalasta valmistuu aikanaan Aviapoliksen suuralueelle. Rakenteilla olevasta kerrosalasta neljäsosa tulee liike- ja toimistorakennuksiin, kolmasosa varastorakennuksiin ja kuudesosa teollisuusrakennuksiin. Luvan saanutta, mutta aloittamatonta toimitilaa oli elokuun 2013 lopussa k-m 2. Kuluvana vuonna työpaikkarakentamisen painopiste on edelleen Aviapoliksen suuralueella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna pienempi kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät suurimman osan valmistuvasta kerrosalasta. (Lähde: Facta kuntarekisteri) 5

9 Toimitilojen vajaakäyttöaste nousussa Catella Property Oy:n syksyn 2013 Markkinakatsauksen mukaan toimistotilojen vajaakäyttöaste pääkaupunkiseudulla oli korkea, 11,5 prosenttia, mikä on merkittävä ylitarjontatilanne. Markkinatilanteeseen on reagoitu siten, että vain muutama uusi toimistohanke on käynnistymässä tänä vuonna. Kuluvan vuoden aikana synkentyneet kaupan näkymät alkavat vaikuttaa myös liiketilamarkkinoihin. Liiketilojen vajaakäyttöaste oli 2,7. Useissa seudun merkittävissä kauppakeskuksissa on menossa merkittäviä uudistuksia, mutta Tikkurilan Dixiä lukuun ottamatta täysin uusia merkittäviä kauppakeskushankkeita ei ole käynnistynyt. Teollisuus- ja varastotilojen vajaakäyttöaste kääntyi keväällä nousuun ja on nyt 5,8 prosenttia eli kutakuinkin sama kuin vuosi sitten. Kaupunkirakenteen muuttuessa teollisuus- ja varastotilat siirtyvät yhä kauemmaksi keskustoista. Samalla vanhoja teollisuustiloja muutetaan asunnoiksi. (Lähde: Catella: Markkinakatsaus Suomi, syksy 2013) TALOUDEN KEHITYS Yleinen talouskehitys Suomen talouden taantuma on hellittämässä Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen bruttokansantuotetilaston valossa. Vuoden kestänyt taantuma kääntyi 0,2 prosentin kasvuun ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Vuoden 2009 romahduksen ja nyt koetun taantuman jälkeen olemme kansantuotteessa vuoden 2006 tason alapuolella. Yksityinen kulutus pieneni edelleen toisellakin neljänneksellä. Uudellamaalla työttömien määrä kasvoi vuoden aikana lähes henkilöllä ja työttömiä oli heinäkuun lopussa henkilöä työttömyysasteen ollessa 9,8 prosenttia. Vantaan työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 10,6 prosenttia ja työttömiä yli henkilöä. Avoimia työpaikkoja oli Kuntatalous pysyy selvästi alijäämäisenä verotulojen yli 5 prosentin kasvusta huolimatta ja kunnat velkaantuvat yli 1,6 miljardilla eurolla vuoden 2013 aikana. Verotulot Vuoden 2013 talousarviossa arvioitiin kertyvän kunnallisveroja 775 milj. euroa, yhteisövero-osuuksia 62 milj. euroa, kiinteistöveroja 65 milj. euroa ja verotuloja yhteensä 902 milj. euroa. Verotulojen arvioitiin kasvavan 5,2 prosenttia vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden. Kaupunki on saanut kunnallisveroja tammi-elokuussa yhteensä 576,1 milj. euroa, 2,9 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Talousarviovuoden ennakot ovat kasvaneet Vantaalla 2,3 prosenttia vuoden 2012 vastaaviin ennakoihin verrattuna. Verovuoden 2013 jako-osuus on pienempi kuin verovuoden 2012 voimassa oleva jako-osuus (0,04398 vuonna 2012 ja 0,04351 vuonna 2013). Kaupungin verovuoden 2012 osuus tarkentuu verotuksen valmistuessa loppusyksyllä ja verovuoden 2013 osuuksia tarkistetaan loppuvuodesta kuntaryhmän osalta ja kuntakohtaisesti. Kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin elokuun tilityksen yhteydessä verovuoden 2012 osalta ja Vantaalla tähän liittyvä oikaisutilitys oli 9,9 milj. euroa. Verotilityslain muutos tuo kunnille ylimääräisen noin 200 milj. euron jäännösverotilityksen, jonka vaikutus Vantaalla on noin 8,7 milj. euroa. Talouden epävarmuus ja työttömyyden kasvu huomioiden nyt syyskuussa käytettävissä olevan tiedon varassa arvioidaan kunnallisverojen toteutuvan talousarvion mukaisina. Yhteisöverotilityksiä kaupunki on saanut tammi-elokuussa yhteensä 45,2 milj. euroa, 15 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Kunnissa yhteensä vastaava kasvuprosentti on 7,2 prosenttia. Vantaan osuus kuntien yhteisöverosta on noin 0,04879 vuonna 2013 ja vuonna 2012 vastaava osuus oli noin 0, Koko vuoden osalta yhteisöverotilitysten arvioidaan hieman ylittävän talousarvion. Kaupunki on saanut kiinteistöverotilityksiä tammi-elokuussa yhteensä 1,9 milj. euroa. Verohallinnon maksuunpanotilaston mukaan Vantaalla on maksuunpantu kiinteistöveroja noin 64,8 milj. euroa vuonna Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa kertyy noin 12,6 milj. euroa, voimalaitosveroa 0,8 milj. euroa, rakentamattomista rakennuspaikoista 0,7 milj. euroa ja vajaat 51 milj. euroa yleisestä kiinteistöverosta. Verotilityslain muutos aikaistaa kiinteistöveron ensimmäisen erän tilityksen syyskuulle ja toinen erä tilitetään vanhaan tapaan marraskuussa. Kiinteistöveron osalta talousarvio hieman alittuu. 6

10 Kaupungin verotulojen arvioidaan toteutuvan kokonaisuutena talousarvion 2013 mukaisesti johtuen vuoden 2012 verotuksen jako-osuuksien oikaisemisesta sekä verotulojen tilitysaikataulumuutokseen liittyvistä kertaluonteisista eristä. Epävarmuus talouden ja työllisyyden kehityksestä antaa aiheen varovaisuuteen verotuloarvioissa. Valtionosuudet Kuntien valtionosuudet muodostuvat peruspalvelujen valtionosuudesta (VM) ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta (OKM). Kaupunki on saanut tammi-elokuussa peruspalvelujen valtionosuuksia 96,5 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia 1,4 milj. euroa. Ministeriöiden päätösten mukaan kaupunki saa peruspalvelujen valtionosuuksia noin 144,7 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia noin 1,7 milj. euroa, yhteensä 146,4 milj. euroa vuonna Talousarvion valtionosuudet 144 milj. euroa ylittyvät ministeriöiden (VM, OKM) päätösten pohjalta arvioituna noin 2,4 milj. euroa. Käyttötalous Tammi-elokuussa kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen toimintatuotot olivat 235,1 milj. euroa, toimintamenot (ilman valmistusta omaan käyttöön) 886,8 milj. euroa ja toimintakate -651,7 milj. euroa. Tammi-elokuussa toimintatulot ovat toteutuneet 65-prosenttisesti, toimintamenot 66-prosenttisesti ja toimintakate 66-prosenttisesti talousarvioon nähden. Ennusteen mukaan toimintatulot kasvavat 370 milj. euroon ja toimintakulut milj. euroon. Euromääräisesti suurimmat ylitysuhat muodostuvat erikoissairaanhoidosta (5,3 milj. euroa), lastensuojelun palveluostoista (3,9 milj. euroa), toimeentulotuesta (3 milj. euroa), työmarkkinatuen kuntaosuudesta (1,4 milj. euroa) sekä hoivapalvelujen palveluostoista (2,7 milj. euroa). Sivistystoimen tuottojen ja kulujen ylitykset johtuvat koulutuksellisen tasa-arvon kehittämiseen sekä ryhmäkokojen pienentämiseen saaduista erityisvaltionavuista, joiden tuotot ja kulut kohdistuvat eri vuosille. Ennusteen mukaan toimintakulut ylittävät talousarvion noin 16 milj. eurolla. Rahoitustuotot ylittävät talousarvion Vantaan Energia Oy:n maksettua osinkoa aiemmalla tasolla eli talousarviossa oletettua summaa 2,5 milj. euroa enemmän. Rahoituskulujen ennustetaan alittavan talousarvion noin 6 milj. eurolla poikkeuksellisen matalana pysytelleen korkotason sekä loppuvuoteen ajoittuvasta lisälainan nostosta johtuen. Vuoden 2013 tulosennuste on parantunut edellisen osavuosikatsauksen tilanteesta vuodelta 2012 saadun verotulooikaisun, verolakimuutoksen aiheuttaman vuoden 2013 verotulolisäyksen (jäännösveroerän tilitysajankohdan siirtyminen vuodelta 2014 vuodelle 2013) sekä täsmennetyn rahoituskuluennusteen takia. Vuoden 2013 tulosennuste päätyy toisen vuosikolmanneksen ennusteiden perusteella 9,9 milj. euron alijäämään ja vuosikatteeksi ennustetaan 64,8 milj. euroa. Konsernihallinto on laatinut Vantaan kaupungin merkittävien yhtiöiden osavuosikatsausraportin 2/2013 sekä toimivien yhteisöjen neljännesvuosiraportit. Raportit löytyvät Yleisjaoston pöytäkirjasta Investoinnit Kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen kokonaisinvestointimenojen ennustetaan toisen vuosikolmanneksen jälkeen toteutuvan 97-prosenttisesti tasolla 177 milj. euroa. Investointituloiksi vuodelle 2013 on budjetoitu myytävien asunto-osakkeiden sekä myytävien kiinteistöjen ja maa-alueiden tasearvoja yhteensä 10,3 milj. euroa. Investointitulojen ennustetaan toteutuvan 141-prosenttisesti tasolla 14,6 milj. euroa johtuen Kehärata-hankkeelle myönnetystä EU:n yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen kehittämiseen tarkoitetusta TEN-tuesta, josta 4,2 milj. euroa kohdistuu vuodelle Investointiosan netoksi ennustetaan 162,5 milj. euroa. Toisen vuosikolmanneksen ennusteen perusteella vuoden 2013 investointien omahankintamenosta pystytään rahoittamaan tulorahoituksella vain noin 37 prosenttia ja investointiosan netosta noin 39,8 prosenttia. Vuoden 2013 investoinnit rahoitetaan siis noin 60-prosenttisesti lisälainalla. 7

11 Rahoitus Kaupungin lainakanta jatkaa kasvuaan vuoden 2013 aikana. Erääntyviä lainoja jälleenrahoitetaan 132 milj. eurolla, ja lisäksi nettolainanotto on noin 40 milj. euroa Pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhennykset Milj. eur Lainojen lyhennykset Vuoden 2013 lopussa kaupungin pitkäaikainen lainakanta on noin 963 milj. euroa, mikäli kaupungin loppuvuoden tulo- ja menokehitys toteutuvat ennusteen mukaisena Lainakanta Milj. eur Lainakanta Ennuste 2013 Lainakannan kokonaiskustannukset Vaikka markkinakorot ovat pysytelleet vuonna 2013 historiallisen alhaisella tasolla, kaupungin kuten yritystenkin lainasta maksama marginaali on jatkanut nousuaan. Vuonna 2013 vanhoja, edullisen marginaalin lainoja jälleenrahoitetaan 132 milj. eurolla huomattavasti korkeammalla marginaalilla. Samoin vuonna 2013 toteutuva noin 40 milj. euron nettolainanotto on korkeammalla marginaalilla. Marginaalitason nousu noin 170 milj. euron suuruiselle uudelle lainanotolle merkitsee Vantaan kaupungille noin 1 milj. euron suuruista pysyvää, markkinakorkojen tasosta 8

12 riippumatonta kustannusta vuosittain. Sama kehitys tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Jos markkinoiden käsitys EKP:n korkopolitiikasta muuttuu USA:n keskuspankin muuttaessa politiikkaansa, markkinakorkojen muutoksen aiheuttama korkomenojen nousu tulee olemaan huomattava noin miljardin euron suuruisessa lainasalkussa. Vuoden 2011 kohonneessa kokonaiskorossa näkyvät EKP:n kaksi koronnostoa, jotka keskuspankki joutui myöhemmin perumaan. 0,025 0,02 0,0191 0,0157 0,0165 0,015 0,0125 0,01 0, Enn 2013 Lainakannan kokonaiskorko Kaupungin likviditeettitilanne on pysynyt hyvänä koko vuoden, mistä syystä lainaottoa on voitu lykätä vuoden 2013 syksyyn. KESKEISET TUNNUSLUVUT TP 2011 TP 2012 TA 2013 Tot Ennuste 2013 Ero TA / ennuste Toimintakate (milj. eur) -910,9-958,1-993,2-650,6-1003,0-9,8 Toimintakatteen kasvu % 5,2 % 3,7 % 4,7 % 1 % Vuosikate (milj. eur) 79,0 64,7 63,6 86,1 64,8 1,21 Vuosikate / poistot 120 % 95 % 85 % 87 % 2 % Tilikauden tulos (milj. eur) 13,3-3,7-11,2 27,3-9,9 1,29 Investointiosa netto (milj.eur) 157,8 152,6 167,0 91,3 162,5-4,50 Investointiosa netto tulorahoitus % 50 % 42 % 38 % 94 % 40 % Lainakanta (milj.eur)

13 TUOTTAVUUSMITTARIT TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA ¹ )Vertailukelpoinen toimintakatteen kehitys 3,9 % 0,8 % 2,0 % 0,6 % ¹ )Asukaskohtainen toimintakatteen muutos % 1,5 % -1,8 % -4,3 % -1,6 % ² )Terveysperusteiset poissaolot / työpäivä (2013 toteuma on tilanne) 4,8 % 4,9 % 4,3 % 4,6 % 4,6 % ³) Toimitilaneliöt / asukasmäärä 3,6 3,7 3,8 3,6 3,7 ³) Energiankulutus / tilavuus 72,6 66,8 65,3 65,5 ¹) Vertailukelpoista menokehitystä sekä suhteutettua menokehitystä vertaillaan edellisiin vuosiin. Toteutuneet mittarit lasketaan kerran vuodessa tilinpäätöstietojen valmistuttua. ²) Mittari kuvaa sitä kuinka suuri osuus kokonaistyöajasta on kulunut terveysperusteisiin poissaoloihin. Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. ³) Tilatehokkuus -mittarilla toimitilaneliöt on suhteutettu asukasmäärään. Mittarin suhdeluvun avulla voidaan vertailla kuntien palvelutuotantoon käytössä olevan toimitilan määrää suhteessa palvelujen kysyntään. ³) Energiatehokkuus -mittarilla energiankulutus suhteutetaan rakennustilavuuteen. Mittari kuvaa kaupungin omistaman rakennuskannan vuotuista energian ominaiskulutusta. Mittarin tunnusluku raportoidaan kerran vuodessa, edellisen vuoden energiankäyttötilastojen valmistuttua. 10

14 Talousarvion toteumavertailu verotulot TP 2011 TP 2012 TA 2013 TOT 2013 TOT-% Verotulot yhteensä ,1 % Kunnallisvero ,3 % Yhteisövero ,8 % Kiinteistövero ,9 % Kuukausittaiset verotulotilitykset Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 11

15 TULOSLASKELMAOSA (Kaupunki, rahastot ja liikelaitokset) TA 2013 TOT ENNUSTE Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintamenot ilman VOK Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos RAHOITUSSUUNNITELMA (Kaupunki, rahastot ja liikelaitokset) TA 2013 TOT ENNUSTE Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Nettolainanotto

16 TULOSLASKELMAERITTELY (Kaupunki, rahastot ja liikelaitokset) Talousarvio yhteensä 2013 Kum. toteuma Kum. toteuma Kum. toteuma 2013 Kum toteuma % Kasvu % -1 v. Kasvu % -2 v. Myyntituotot, ulkoiset Maksutuotot, ulkoiset Tuet ja avustukset, ulkoiset Vuokratuotot, ulkoiset Muut toimintatuotot, ulkoiset TOIMINTATUOTOT, ULKOISET Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut ilman VOK Palvelujen ostot, ulkoiset ilman VOK Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ilman VOK Avustukset, ulkoiset ilman VOK Vuokrat, ulkoiset ilman VOK Muut toimintakulut, ulkoiset ilman VOK TOIMINTAKULUT, ULKOISET ILMAN VOK TOIMINTATUOTOT, SISÄISET TOIMINTAKULUT, SISÄISET TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ (ilman VOK) TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKA TE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS

17 10 YLEISHALLINTO Ennuste TP 2012 TA 2013 TOT TOT-% 2013 ENNUSTE 2013 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Tulosalueen toteuma Tulosalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % 10 Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus Kaupunginhallitus Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset Yhteensä Uusi valtuusto aloitti vuoden alussa. Yleishallinto pysyy talousarviossa, merkittävintä menokasvua on ollut verotuskustannuksissa. Tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen tulosalueen toiminta on edennyt vahvistetun toimintasuunnitelman ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Talousarvio tullee toteutumaan vahvistetun mukaisesti eikä ylitysuhkaa ole. Tarkastuslautakunnan jäsenten lukumäärä on neljätoista ja työryhmien lukumäärä on kolme sekä kehittämistyöryhmä kun edellisellä valtuustokaudella jäsenten lukumäärä oli kymmenen ja työryhmiä oli kaksi. 14

18 11 KAUPUNGINJOHTAJAN TOIMIALA Ennuste TP 2012 TA 2013 TOT TOT-% 2013 ENNUSTE 2013 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Tuloslaskelmaerittely Talousarvio Kum. toteuma Kum. toteuma Kum. toteuma 2013 Kum. Kasvu % Kasvu % yhteensä toteuma % -1 v. -2 v. Myyntituotot, ulkoiset Maksutuotot, ulkoiset X Tuet ja avustukset, ulkoiset Vuokratuotot, ulkoiset Muut toimintatuotot, ulkoiset TOIMINTATUOTOT, ULKOISET Henkilöstökulut ilman VOK Palvelujen ostot, ulkoiset ilman VOK Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ilman VOK Avustukset, ulkoiset ilman VOK Vuokrat, ulkoiset ilman VOK Muut toimintakulut, ulkoiset ilman VOK TOIMINTAKULUT, ULKOISET TOIMINTATUOTOT, SISÄISET TOIMINTAKULUT SISÄISET TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ (ilman VOK) TOIMINTAKATE Tulosalueen toteuma Tulosalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % 01 Yleisjohto Kaupunginkanslia Sisäinen tarkastus Taloussuunnittelu Henkilöstökeskus Elinkeinopalvelut Yhteensä

19 Kaupunginjohtajan toimialan tulojen ja menojen ennustetaan ylittyvät työterveyspalvelujen ostojen sekä niistä saatavien Kela-korvausten takia. Kaupunginkanslian toiminta on jatkunut normaaliin tapaan, tulosalue pysyy talousarviossa. Sisäisen tarkastuksen talousarvio tulee ennusteen mukaan alittumaan. Taloussuunnittelun tulosalueen menojen toteumaprosentti tammi-elokuussa 2013 oli 60 prosenttia ja tulosalueen henkilöstömäärä on pysynyt muuttumattomana. Talousarvio tulee alittumaan palvelujen ostojen määrärahojen säästymisen vuoksi. Yksiköiden vuotuisten prosessien lisäksi vuoden 2013 aikana on mm. valmisteltu valtuustokauden strategia sekä käynnistetty kaupunkitason palvelulinjausten ja kaupunkitasoisen palveluverkkosuunnitelman valmistelu. Henkilöstökeskuksen talousarvio ylittyy työterveyshuollon osalta arviolta 0,5 milj. euroa. Työterveyshuollon käyttö on lisääntynyt ja esimerkiksi työkykyarvioita on tehty ja työkyky neuvotteluja on käyty lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Sen sijaan henkilöstömenojen osalta tulee säästöä. Kokonaisylitys menoissa lienee noin 0,4 milj. euroa ja tuloissa 0,25 milj. euroa. Henkilöstöpalveluiden hinnoittelumallia on aloitettu rakentamaan ja työnantajapalveluissa on systemaattisesti alettu seuraamaan asiakastyön osuutta asiantuntijoilla tavoitteena asiakastyön osuuden kasvattaminen. Tämä on merkinnyt useita käyntejä työpaikoilla erilaisten konsultaatioiden parissa. Valtaosa tulosalueiden johtamisjärjestelmäarvioinneista on saatu valmiiksi. Sähköisten järjestelmien osalta on tehty määrittelykuvaus aktiivisen välittämisen prosessista ja käynnistetty uuden teknologian mukaisen hr-työpöydän käyttöönottoprojekti. Elinkeinopalvelut on uusi tulosalue, joka vastaa kaupungin elinvoimaisuuden ja elinkeino- ja kansainvälistymispolitiikan strategisesta suunnittelusta ja toteutuksesta, kaupungin viestinnästä ja markkinoinnista sekä elinkeinopoliittisen seutuyhteistyön kehittämisestä. Tulosalue tulee pysymään talousarviossa. 16

20 17 KONSERNI- JA ASUKASPALVELUJEN TOIMIALA Ennuste TP 2012 TA 2013 TOT TOT-% 2013 ENNUSTE 2013 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Toimintakulut ilman VOK TOIMINTAKATE Tuloslaskelmaerittely Talousarvio Kum. toteuma Kum. toteuma Kum. toteuma 2013 Kum. Kasvu % Kasvu % yhteensä toteuma % -1 v. -2 v. Myyntituotot, ulkoiset Maksutuotot, ulkoiset Tuet ja avustukset, ulkoiset Vuokratuotot, ulkoiset Muut toimintatuotot, ulkoiset TOIMINTATUOTOT, ULKOISET Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut ilman VOK Palvelujen ostot, ulkoiset ilman VOK Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ilman VOK Avustukset, ulkoiset ilman VOK Vuokrat, ulkoiset ilman VOK Muut toimintakulut, ulkoiset ilman VOK TOIMINTAKULUT, ULKOISET TOIMINTATUOTOT, SISÄISET TOIMINTAKULUT SISÄISET TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ (ilman VOK) TOIMINTAKATE Tulosalueen toteuma Tulosalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % 1010 Talous- ja hallintopalvelut Konsernihallinto ja rahoitus Talouspalvelukeskus Tietohallinnon palvelukeskus Hankintakeskus Aluetoimikunnat Asukaspalvelut yhteiset Kuntalaispalvelut Työllisyyspalvelut *) Helsingin seudun asioimistulkkikeskus *) Yhteensä *) Nettoyksikkö 17

21 Konserni- ja asukaspalvelujen toiminta on alkanut vakiintua niin operatiivisen kuin hallinnollisenkin toiminnan osalta. Kevään aikana laadittiin sekä konsernipalvelujen että asukaspalvelujen alueille tuloskortit, joiden mukaisia tavoitteita on lähdetty tarmolla toteuttamaan. Palvelujen ja toiminnan suunnittelussa sekä toteuttamisessa on keskitytty tarkastelemaan sitä milloin keskitytään ensisijaisesti asiakaslähtöisyyteen, milloin prosessin tehokkuuteen tai milloin itse palvelun erinomaisuuteen. Tällöin resurssit voidaan suunnata oikein ja tarjota sellaisia palveluita, joissa toisissa kustannustehokkuus korostuu ja toisissa asiakaslähtöisyys. Talousarvion toteutumisen keskeiset onnistumiset ja haasteet Konserni- ja asukaspalvelujen toimintatuotot olivat elokuun lopussa 7 milj. euroa eli 53 prosenttia koko vuoden budjetista. Tulkkikeskuksen tulot ja järjestötilojen vuokrat toteutuvat osittain taannehtivasti. Toimintakulut ilman valmistusta omaan käyttöön toteutuivat 39,4 milj. euron suuruisina ollen 59 prosenttia koko vuoden budjetista. Toimialan tuottojen ennustetaan alittuvan euroa. Menojen ennustetaan alittuvan euroa. Tulosalueilla kuntalaispalveluissa toimintatuottojen ennustetaan ylittyvän euroa talousarvioon nähden. Ylitys johtuu maanläjityslippujen palkkioiden myyntituotoista. Työllisyyspalveluissa toimintakulujen ennustetaan alittuvan noin euroa talousarvioon nähden. Toimintakulujen alitus johtuu palkkatukien käytön vähentymisestä Toiminnan kehittäminen ja keskeiset muutokset Hankintakeskus on toiminut pilottina ASTAn (dokumentinhallintajärjestelmä) käyttöönotossa ja kaikki hankintakeskuksen hankinnat tehdään näin ollen jo ASTAn avulla. Lisäksi vuoden alussa on otettu käyttöön KL- Kuntahankintojen kilpailuttama sähköinen kilpailutusjärjestelmä Cloudia. Haasteena on vielä ASTAan ja Cloudiaan liittyvien prosessien yhteensovittaminen niin, ettei päällekkäistä työtä tarvita. Kyseisten ohjelmien integraatio on työn alla. Myyntilaskutusprosessin keskittäminen SAP-järjestelmään ollaan saamassa päätökseen vuoden 2013 aikana näistä merkittävimpänä toteutettiin tulkkikeskuksen Timmi -laskutusintegraatio. Ostolaskutusprosessin osalta on saatu nostettua automaatioastetta laskujen kiertoon lähettämisessä 16 prosentista (v. 2012) yli 40 prosenttiin. Tietohallinto-ohjelma sekä tietohallinnon investointiohjelma 2014 on myös valmisteltu suunnitelman mukaisesti. Keskeisenä haasteena on ollut kuluvan vuoden investointiohjelman toteuttaminen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Suuri osa investointiohjelman hankkeista on riippuvainen CGI:n toteutusresursseista. Talous- ja hallintopalvelujen tulosalueella on jatkettu tulkkikeskuksen eri tulevaisuuden skenaarioiden hahmottamista yhdessä Helsingin, Espoon ja HUSin kanssa. Käyttäjäpalvelujen alueella on jatkettu sopimusten laadintaa Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy:n kanssa. ASTAn käyttö on projektin tavoitteiden mukaisesti laajentunut lähes kaikkien toimialojen käyttöön ja kirjaaminen on siirtynyt kokonaisuudessaan KuntaToimistosta ASTAan. ASTA-projekti on aikataulusta jäljessä järjestelmän kokoushallinnan virheen vuoksi. Tästä huolimatta projekti on mahdollista saada valmiiksi Arkistossa seulontaprojekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Talous- ja velkaneuvonta on perustehtävänsä mukaisesti laatinut velkajärjestelyhakemuksia käräjäoikeuteen ja takaushakemuksia Takuu-säätiölle, sovintoratkaisuehdotuksia velkojille, maksuohjelmien muutoshakemuksia ja velkajärjestelyn lisätilityslaskelmia. Asiakkaaksi ilmoittautuneen jonotusaika on noin 70 päivää. Uusia asiakkaiksi otettuja talouksia elokuun puoleen väliin mennessä oli 385 kappaletta. Yhteispalvelun asiakasmäärät ovat viime vuoteen verrattuna hieman laskeneet. Yhteispalvelussa on tehty sopimus ensimmäisen yksityisen palvelutuottajan, lipunmyyntipalvelun Netticketin kanssa. Yhdistetyn yhteispalvelun ja puhelinpalveluiden lähiajan tavoitteena on asteittainen toimintojen synkronointi, ASPA2014 -hankkeen linjausten mukaisen työskentelyn aloittaminen ja kunnan yhteisen asiakaspalvelun palveluvalikon kartoittaminen ja kehitystyö. Pääkaupunkiseudun yhteisen CLICK -hankkeen kehitystyö on edennyt suunnitelmien mukaan. Tavoitteena on pilotoida kuntien välisten neuvojien chat-toimintoa syksyllä 2013 ja asiakaschat -toimintoa vuoden 2014 aikana. 18

22 Aluetoimikunnat käynnistivät toimintansa pitämällä alueneuvonpidon yhdessä alueen asukkaiden, järjestöjen ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Neuvonpidon pohjalta on tehty kehittämissuunnitelmia, jotka tulevat toimimaan myös aluetoimikunnan toimintasuunnitelmana kuluvan kaksivuotiskauden ajan. Koivukylä - Meidän kylä -projektissa on kevään ja kesän ajan toteutettu alueen työntekijöiden ja asukkaiden yhteisövalmennuksessa suunniteltuja kehittämis-hankkeita. Projektissa on käynnissä sidosryhmäarviointi, jonka pohjalta projektin tuloksia arvioidaan. Tulokset esitellään lokakuussa pidettävässä päätösseminaarissa. Oikeusministeriö myönsi kesäkuussa Koivukylän-Havukosken alueelle rikoksentorjuntamäärärahan, jolla on tarkoitus syksyn ja kevään aikana toteuttaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta lisäävä yhteisöllisyysprojekti Meidän kylä hankkeessa hyväksi havaittua yhteisövalmennusta käyttäen. Työllisyyspalveluiden asiakasohjausta on uudistettu. Toiminnan haasteena on TE-toimiston tehtävien uudelleenorganisointi, TE-toimistojen palvelulinjojen asiantuntijoiden vastuiden jakaantuminen ja TE-toimistojen tarjoamien palvelujen määrän putoaminen vuoteen 2012 verrattuna. Kuntouttavan toiminnan asiakasmäärä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Tarve lisätä kuntouttavaa työtoimintaa kasvaa edelleen. Kilpailutus vuoden 2014 kuntouttavan toiminnan ostopalveluista on meneillään. Työvalmennusyksikön toiminta laajentui, kun Vantaan Koutsi aloitti toimintansa kesällä. Sisäisiä toimintoja on kehitetty asiakaslähtöisesti tavoitteellisemmaksi asiakaspolutusta tehostamalla. Siirtyminen avoimille työmarkkinoille tapahtuu kuntouttavan työtoiminnan, työ-kokeilun, palkkatuetun työn ja työhönvalmennuksen kautta. Haasteena on toiminnan juurruttaminen määräaikaisen henkilökunnan ja hankerahoituksen vuoksi. Kuntakokeilu eli Työraide on käynnistynyt hyvin. Toiminnalla vaikutetaan pitkäaikaistyöttömyyden kehitykseen. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut Vantaalla merkittävästi hitaammin kuin Espoossa ja Helsingissä, vaikka talous- ja työllisyystilanne on erittäin haastava. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman (TVO) toimenpiteiden toteutuminen Konserni- ja asukaspalvelujen toimiala on koonnut yhteen eri tulosalueille määritellyt TVO-toimenpiteet ja niiden euromääräiset säästötavoitteet. Vuoden 2014 toimenpiteiden säästötavoite on yhteensä 1,7 milj. euroa. Tietohallinnon tulosalueelle määriteltyä euron säästötavoitetta ei pystytä toteuttamaan lainkaan. Kuntalaispalvelujen tulosalueelle määritelty euron säästö toteutuu avustuksia pienentämällä. Työllisyyspalvelujen alueelle määritelty miljoonan euron säästötavoite toteutuu täysimääräisesti palkkatuen vähäisemmän käytön ja avustusten pienentämisen avulla. Talous- ja hallintopalvelujen tulosalueelle määritelty henkilöstösäästö toteutuu. 19

23 12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALA Ennuste TP 2012 TA 2013 TOT TOT-% 2013 ENNUSTE 2013 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Tuloslaskelmaerittely Talousarvio Kum. toteuma Kum. toteuma Kum. toteuma 2013 Kum. Kasvu % Kasvu % yhteensä toteuma % -1 v. -2 v. Myyntituotot, ulkoiset Maksutuotot, ulkoiset Tuet ja avustukset, ulkoiset Vuokratuotot, ulkoiset Muut toimintatuotot, ulkoiset TOIMINTATUOTOT, ULKOISET Henkilöstökulut ilman VOK Palvelujen ostot, ulkoiset ilman VOK Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ilman VOK Avustukset, ulkoiset ilman VOK Vuokrat, ulkoiset ilman VOK Muut toimintakulut, ulkoiset ilman VOK TOIMINTAKULUT, ULKOISET TOIMINTATUOTOT, SISÄISET TOIMINTAKULUT SISÄISET TULOT YHTEENSÄ MENOT YHTEENSÄ (ilman VOK) TOIMINTAKATE Tulosalueen toteuma Tulosalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % 01 Sosiaali- ja terveyslautakunta Talous- ja hallintopalvelut Terveydenhuollon palvelut Perhepalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Sosiaali- ja terveystoimi ilman ESH yht Erikoissairaanhoito Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä

24 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on jatkanut toiminnan ja tuottavuuden kehittämistä mm. edistämällä sähköisten palvelujen käyttöönottoa ja omaa toimintaa uudelleen järjestämällä. Työtä sosiaali- ja terveystoimen palvelutoiminnan sopeuttamiseksi kaupungin taloustilanteeseen on jatkettu määrätietoisesti. Talousarvion ylityspaineet kohdistuvat erikoissairaanhoitoon. Oman toiminnan osalta ylityspainetta on lastensuojelussa, toimeentulotuen avustuksissa sekä hoiva-asumisessa Kaunialan sopimuksen mukaisen käytön vuoksi. Aluehallintovirasto antamien päätösten perusteella Vantaan kaupungin toimenpiteet lastensuojelulain määräaikojen, toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen sekä korvaushoidon hoitotakuun toteutumiseksi ovat olleet asianmukaisia ja riittäviä. Talousarvion toteutumisen keskeiset onnistumiset ja haasteet Sosiaali- ja terveystoimen tulomäärärahan ilman erikoissairaanhoitoa arvioidaan ylittyvän 1,5 milj. euroa ja menomäärärahan 7,0 milj. euroa. Tuloksen (nettotoimintamenot) arvioidaan toteutuvan suunniteltua 5,5 milj. euroa heikommin. Erikoissairaanhoidon menojen arvioidaan ylittyvän 5,3 milj. euroa ja tuloja kertyvän 0,2 milj. euroa talousarviossa suunniteltua enemmän. Sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan talousarviossa merkittävimmät ylitysuhat ovat lastensuojelun palveluissa (3,9 milj. euroa) ja toimeentulotuen avustuksissa (3,0 milj. euroa). Toiminnan kehittäminen ja keskeiset muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkettu toiminnan kehittämistä mm. edistämällä sähköisten ratkaisujen käyttöönottoa. Sähköinen ajanvaraus on otettu käyttöön terveydenhuollossa suunnitelluissa kohteissa. Sosiaalitoimen sähköisen ajanvarauksen projekti on käynnissä, sen käyttöönotto kuitenkin siirtyy keväälle 2014 järjestelmän toimittajan toimitusvaikeuksien takia. Asiakastietojärjestelmän toimeentulotuen kehitysosa sekä toimeentulotuen sähköisen hakemisen mahdollistavan ohjelman kehittäminen on käynnissä, ja tavoitteena on saada se käyttöön vuoden 2013 aikana. Vantaa on osallistunut HUS:n ja Hyks-alueen kuntien yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmähankinnan valmisteluun, ja järjestelmän hankintailmoitus julkaistiin Erikoissairaanhoidossa HUS:n palvelutuotanto on NordDRG- ja käyntituotteiden osalta kasvanut tammiheinäkuussa 2013 noin 6,1 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Pääasiassa psykiatrian klinikan palvelutuotannosta muodostuvat hoitopäivätuotteet ovat vähentyneet 13,6 prosenttia. Tammi-heinäkuussa HUS:iin kirjoitettiin lähetettä, joista 54,0 prosenttia laadittiin terveyskeskuksessa. Yksityissektorilta ja työterveyshuollosta laadittujen lähetteiden määrä on kasvanut edellisvuodesta 8,7 prosenttia, terveyskeskuksissa laadittujen 1,9 prosenttia. HYKS-sairaanhoitoalueella vuodeosastojonoissa oli yli 6 kk odottaneita potilaita 67 (poikkileikkaus ), joista 8 kirurgian ja 40 silmätautien erikoisalojen jonoissa. Terveyspalvelujen vastaanottotoiminnan tuottamat lääkärissäkäynnit tammi-heinäkuussa ( käyntiä) vastaavat edellisvuoden määrää. Lääkärin vastaanottoaikojen odotusajat tammi-kesäkuussa pitenivät hieman edellisvuoden vastaavaan verrattuna. Omalääkäripotilaiden keskimääräinen odotusaika oli päivää (14-22 päivää vuonna 2012) ja muiden päivää. Odotusajat vaihtelivat paljon asemakohtaisesti ja enimmillään eikiireellistä lääkäriaikaa joutui odottamaan 89 päivää. Myös Hakunilan terveysaseman vastaanoton odotusajat pitenivät, mutta olivat sopimuksen mukaisia. Omalääkäripotilaat pääsivät vastaanotolle 1-2 viikon sisällä, muut 2-3 viikon sisällä. Päiväpoliklinikat ovat olleet kuormittuneita. Odotusajat ovat kuitenkin lyhentyneet edellisvuoteen verrattuna: 81 prosenttia potilaista on päässyt vastaanotolle alle tunnissa, ruuhkahuippuina jonotusajat ovat olleet enintään 3 tuntia. Koivukylän terveysasemalla käynnistetystä koko Vantaata palvelevasta lasten päiväpoliklinikasta on saatu paljon hyvää palautetta. Vuokralääkäreitä on jouduttu edelleen käyttämään. Keski-Vantaan terveysasemien lääkäreiden rekrytoinnissa on kuitenkin onnistuttu loppukevään aikana hyvin, ja syksyllä vuokralääkäreiden ostopalvelutarvetta ei enää ole Tikkurilan, Länsimäen ja lännen terveysasemayksiköissä. Yhteydensaanti terveysasemille puhelimella on parantunut huomattavasti viime vuoden vastaavaan tilanteeseen verrattuna. Puheluihin vastataan keskimäärin 4 minuutissa ja takaisinsoitto toteutuu aina, kun soittopyyntö on jätetty. Ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa on valmisteltu syyskuussa aloitettavaa neuvoloiden keskitettyä puhelinpalvelua. 21

25 Attendo Oy:n tuottamassa terveyskeskuspäivystyksessä odotusaika lääkärin vastaanotolle on pysynyt hallinnassa, 82 prosenttia aikuispotilaista hoidettiin alle 3 tunnissa ja 86 prosenttia lapsista alle 2 tunnissa. Ei-kiireelliset, päivystykseen hakeutuneet potilaat on hoidettu käännyttämättä. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen palvelutuotanto on toteutunut tilauksen mukaisesti. Perhepalveluissa lastensuojelun avo- ja sijaishuolto yhdistettiin vuoden 2013 alussa yhdeksi tulosyksiköksi. Lastensuojeluilmoituksia tuli tammi-kesäkuussa 3 763, mikä on 5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Kodin ulkopuolelle on avohuollon tukitoimena sijoitettu tänä vuonna 100 eri lasta, mikä on 27 lasta edellisvuotta enemmän. Alkuvuodesta on sijoitettu kiireellisesti 127 lasta (105 lasta v alkupuoliskolla). Kodin ulkopuolelle huostaan otettuna sijoitettujen määrä on edellisvuoden tasolla. Ennakollisia lastensuojeluilmoituksia on vastaanotettu 35; useimmissa ilmoituksen syynä on äidin pitkään jatkunut ja huolestuttava päihteiden käyttö myös raskauden aikana. Toimeentulotukea sai vuoden 2013 alkupuoliskolla kuukausittain keskimäärin kotitaloutta, mikä on 6,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden tammi-kesäkuussa. Työttömiä työnhakijoita oli kesäkuussa 10,1 prosenttia työvoimasta (8,9 % kesäkuussa 2012). Työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli 2 711, mikä on 229 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimeentulotuessa ja aikuissosiaalityössä on käynnissä useita tuottavuuden parantamiseen tähtääviä kehittämistoimia. Etuuskäsittelytyötä ja johtamisjärjestelmää kehitetään. Kelan ja aikuissosiaalityön palveluyhteistyökokeilu on käynnistetty ja sitä laajennetaan: kokeilussa osa asiakkaista saa sekä Kelan että toimeentulotuen päätökset Kelan palvelupisteestä. Aluehallintovirasto on antanut kolme perhepalveluja koskevaa päätöstä valvonta-asioissa. Lastensuojelulain määräaikojen noudattamisesta, toimeentulotukihakemusten käsittelyajoista ja korvaushoidon hoitotakuun toteutumisesta todetaan, että aluehallintoviraston saamien selvityksen perusteella Vantaan kaupungin toimenpiteet asioiden kuntoon laittamiseksi ovat olleet asianmukaisia ja riittäviä. Aluehallintovirasto jatkaa toimeentulotuen käsittelyaikojen seuraamista ajalla Vanhus- ja vammaispalveluissa on käynnissä asiakkuuskriteerien arviointi. Uudet omaishoidon asiakkuuskriteerit otettiin käyttöön vuoden alusta. Kaikkien irtisanottujen asiakkaiden uudelleenarviointi on tehty ja sopimukset laadittu. Lautakunta hyväksyi uudet asiakkuuskriteerit vanhuspalvelujen osalta elokuussa. Vammaispalvelujen osalta arviointi on käynnistynyt ja kriteerit tuodaan lautakunnan käsittelyyn lokakuussa. Heinäkuun alussa astui voimaan vanhuspalvelulaki; lain merkittävin muutos on asiakkaan oikeus saada palveluja kolmen kuukauden kuluessa päätöksenteosta. Heinäkuun lopussa hoitopaikkaa on jonottanut yli kolme kuukautta 31 asiakasta. Tehostetun kotihoidon yksikkö käynnistyi keväällä omaa toimintaa uudelleen järjestelemällä. Kotihoidon palvelutason parantamista ja toiminnan tehostamista on jatkettu. Kotihoidon kentän käynnit ovat kasvaneet omassa toiminnassa 8,7 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Vanhusten kuntouttavan päivätoiminnan ja päiväsairaalan uusi toimintamalli otettiin käyttöön kesäkuun alussa. Palvelut kohdennetaan ensisijaisesti muistisairaille, omaishoidettaville ja syrjäytymisvaarassa oleville. Kehitysvammaisten asumisen rakennemuutosta on viety eteenpäin. Havukoskelle valmistuu loppuvuodesta omana toimintana käynnistettävä, S-asuntojen rakentama asumisyksikkö. Tukiasumista on lisätty Kerokujan palvelutalossa. Laitoshoidon ja autetun asumisen osuus on vähentynyt 2 prosenttia edellisestä vuodesta. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelupäätösten uudelleenarviointi on käynnistetty, ja kuljetuspalvelujen kilpailuttaminen toteutetaan loppuvuodesta. Vantaan työkeskuksen tiloista luovuttiin vuoden vaihteessa, ja vastaava työtoiminta järjestetään muissa olemassa olevissa yksiköissä. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman (TVO) toimenpiteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on toteuttanut TVO:ssa esitetyt toimenpiteet pääosin suunnitellusti. Vuodelle 2013 asetutuista TVO-toimenpiteistä haasteellisiksi ovat osoittautuneet erikoissairaanhoidon 1,5 prosentin kasvutavoite, vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelumatkojen vähentäminen 15 prosenttia sekä Kaunialan käytöstä ja toiminnan laajentamisesta luopuminen toimialan osalta. Toimialan toteutuneet TVO-toimenpiteet ovat kohdistuneet pääasiassa henkilöstörakenteen muutokseen sekä säästöihin henkilöstömenoissa. Säästö koostuu pääasiassa määräaikaisten vakanssien päättämisestä sekä voimassa olleen henkilöstösuunnitelman karsinnasta. Arvioitu vaikutus vuodelle 2013 on noin 3,7 milj. euroa. 22