Hankeviestinnän opas. Laatua EMOTR -hankkeisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankeviestinnän opas. Laatua EMOTR -hankkeisiin"

Transkriptio

1 Hankeviestinnän opas Laatua EMOTR -hankkeisiin

2 HANKE- VIESTINNÄN OPAS Laatua EMOTR -hankkeisiin Sisällysluettelo Johdanto 1. Mitä viestintä, yhteisöviestintä ja tiedotus ovat? 2. Miksi hankkeesta tiedotetaan 3. Suunnittelu on viestinnän lähtökohta 4. Sisäinen tiedottaminen 5. Ulkoinen tiedottaminen 6. Milloin hanke on uutinen? 7. Lehdistötiedote 8. Mikä on tiedotuksen ja mainonnan ero? 9. EMOTR hankkeiden tiedotus Lisää viestinnästä Toimitusten ja toimittajien yhteystietoja PL 30, VALTIONEUVOSTO Vaihde (09)

3 Johdanto Tuloksen saavuttamisen yksi perusedellytys on viestintä niin yhdistyksissä, yrityksissä kuin muissa yhteisöissäkin. Viestintä on resurssi, tuotannontekijä, kuten työvoima, raakaaineet ja raha. Yhtä tärkeää viestintä on hanketoiminnassa. Näkyvimmin viestintää toteutetaan tiedotuksen ja markkinoinnin keinoinmitä kaupallisempi hanke on, sitä helpompi on ymmärtää se hyöty, mitä markkinoinnilla haetaan. Onnistuneella tiedotuksella saadaan myönteistä julkisuutta, joka edesauttaa hankkeen toteuttamista. Tiedottamisen avulla ylläpidetään olemassa olevia yhteyksiä ja luodaan uusia yhteyksiä, jotka voivat olla hankkeen onnistumisen kannalta kullanarvoisia. Hankkeiden rahoittajat edellyttävät, että hankkeista tiedotetaan. Erityisen tärkeätä on antaa tietoa heille, joita asia joko välittömästi tai välillisesti koskee. Toteutetut hankkeet toimivat malleina myös uusille hankkeille. Yleiset tiedotusperiaatteet pätevät myöskin hankeviestinnässä. Toteutus on kuitenkin räätälöitävä kullekin hankkeelle sopivaksi. Eri hankkeiden kohderyhmät ovat erilaiset, samoin käytettävissä oleva budjetti. Jonkin hankkeen tiedotukseen on varattu kymmeniä tuhansia markkoja, jonkin toisenhankeen tiedotus toteutetaan talkootyönä budjetin kattaessa vainvälttämättömimmät monistus- ja postituskulut. Tähän oppaaseen on koottu tiedottamisen perusteet ohjenuoraksi hankkeiden tiedottamisesta vastaaville. 3

4 1. MITÄ VIESTINTÄ, YHTEISÖVIESTINTÄ JA TIEDOTUS OVAT? Perusmääritelmänä viestintä on erilaisten sanomien lähettämistä ja vastaanottamista sekä tietojen vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan kesken.viestinnän eräs tärkeä tehtävä on tukea yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Tämä voi olla mikä tahansa yhdistys, järjestö, kylätoimikunta yms. organisaatio, tai puhtaasti kaupallinen yritys. Ammattimaisella ja kokonaisvaltaisella viestinnän keinojen käytöllä tehtävässä onnistutaan varmemmin. Yhteisöviestinnän keinot ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen sekä verkkoviestintä yhteystoiminta suhdetoiminta mainonta ja sen tukitoimet sponsorointi yhteisöilme viestinnän tutkimus ja mittaus Hanketyössä on harvemmin mahdollisuutta mainontaan tai sponsorointiin, mutta hyvin toimiva tiedotus on hankkeille mahdollisuus ja velvollisuus, tarve ja oikeus. Tiedottamisen avulla kerrotaan hankkeen päämääristä ja luodaan mielikuvaa itse hankkeesta. Tavoitteena on, että niin hankkeen toteuttamisessa mukana olevat kuin ulkoiset sidosryhmätkin tietävät, mitkä ovat hankkeen tavoitteet, mitä sillä on saatu aikaan ja miten, onko jatkotoimia odotettavissa, jne. Puhutaankin hankkeen ulkoisen ja sisäisen kuvan luomisesta, johon viestinnän keinoista käytetään ulkoista ja sisäistä tiedotusta. Parhaimmillan viestintä on silloin, kun hankkeen toteuttajat saavat palautetta - mielipiteitä, kommentteja, ideoita, yms. - kohderyhmiltään. Sisäisessä tiedotuksessa viestin vastaanottajat ovat hankkeen toteuttamisessa mukana olevia. Sisäisen tiedotuksen onnistumiseen vaikuttaa se, miten nopeasti, kattavasti ja ymmärrettävästi tieto kulkee. Sisäisen tiedotuksen toimivuus on hankekohtaista. Tehokkainta on henkilökohtainen viestintä, mutta se ei ole aina mahdollista. Muutaman ihmisen tavoittaminen onnistuu helpommin kuin kymmenien, saati satojen ihmisten tavoittaminen. Hankkeiden ulkoinen tiedotus suuntautuu sidosryhmille, jotka eivät ole mukana hankkeessa ja suurelle yleisölle. Ulkoisen tiedotuksen viestien tulee olla sopusoinnussa hankkeen sisäisen tiedotuksen kanssa. Jo pientenkin hankkeiden kannattaa nimetä erillinen tiedotusvastaava ja suurissa hankkeissa useampi vastuuhenkilö tai erillinen tiedotusryhmä. Sisäisessä niinkuin ulkoisessakin viestinnässä on hyvänä apuna nykyisin internet. Vieläkin kätevämpi ratkaisu sisäisessä viestinnässä on extranet, jossa www-sivut näkyvät vain hankkeessa mukana oleville. 4

5 2. MIKSI HANKKEESTA TIEDOTETAAN? Tiedottaminen tulee aina sisällyttää hankesuunnitelmaan ja sen tulee olla mukana toiminnassa koko hankkeen toteuttamisen ajan. Hankeen saadessa EU-rahoitusta on myös Euroopan komission tiedotusohjeita noudatettava. (Komission asetus (EY) N:o 1159/2000, annettu 30 päivänä toukokuuta 2000, jäsenvaltioiden toteuttamasta rakennerahastojen tukitoimiin liittyvästä tiedotus- ja julkistamistoiminnasta. Kts. ja asetukset). Hankkeen käynnistymisestä, etenemisestä ja toteutumisesta on hyvä kertoa ainakin hankkeen rahoittajille ja niille sidos- ja kohderyhmille, joita hanke koskee. Esimerkiksi kylähankkeiden kohdalla on tärkeää, että kyläläiset saavat tietoa meneillään olevista yhteisistä asioista. Myös kansalaisilla on oikeus tietää hankkeesta ja sen tuloksista erityisesti siinä tapauksessa, kun siihen käytetään yhteiskunnan rahoja. Toteutetut hankkeet ovat esimerkkinä ja oppina uusille hankkeille. Mahdollisista epäonnistumisistakin ja niiden syistä on hyvä kertoa julkisuuteen, jottei samoja virheitä toisteta. Ympäri maata on käynnissä runsaasti hankkeita, jotka myös voivat hyötyä yhteistyöstä toistensa kanssa edellyttäen, että ne tietävät toisistaan. Tiedottamisen avulla lisätään hanketoiminnan tuntemusta ja osaamista. Näin pystytään synnyttämään uusia hyödyllisiä hankkeita. Jos hanke saa EU:n osarahoitusta on huolehdittava, että julkisuuteen menevässä tiedottamisessa tämä aina mainitaan. Lisäksi voidaan kertoa myös rahoitusta antava rakennerahasto ( EMOTR, EAKR, ESR) sekä käyttää kansallisia symboleita (logoja). Tiedotuksen avulla Tehdään hanketta tunnetuksi Helpotetaan hankkeen toteuttamista Aktivoidaan hankkeen toteuttamisessa mukana olevia Välitetään tietoa hankkeen etenemisestä rahoittajalle Välitetään tietoa henkilöille, jotka voivat saada hyötyä hankkeesta Informoidaan suurta yleisöä ja näin lisätään tietoa sekä omasta hankkeesta että hanketoiminnasta yleensä Estetään väärinkäsityksiä Kerrotaan muutoksista, etenemisestä, tapahtumista Luodaan suhteita Annetaan mahdollisuus vaikuttaa hankkeeseen sen eri vaiheissa (palaute) 5

6 3. SUUNNITTELU ON VIESTINNÄN LÄHTÖKOHTA Viestinnän suunnittelu on osa hankkeen kokonaissuunnittelua. Pohjana on toimintasuunnitelma, josta valitaan ne asiat ja tapahtumat, joista esimerkiksi kyseisen vuoden tai koko hankkeen keston aikana halutaan tiedottaa. Tiedotussuunnitelmaan sisällytetään sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän toimenpiteet. Suunnitelmassa täsmennetään kohderyhmä tai kohderyhmät, joille viestintä suunnataan sekä valitaan ainakin alustavasti ne kanavat tai välineet, joita käytetään. Suunnitelman toteuttamiseksi tiedotukselle määritetään vastuuhenkilö tai -henkilöt. Aikataulu on laadittava niin, että tiedotteet, kutsukirjeet yms. tavoittavat kohderyhmän riittävän ajoissa. Järjestettävästä tapahtumasta esimerkiksi kannattaa tiedottaa lehdistölle ja radiolle ennakkoon, tapahtuman yhteydessä ja mahdollisesti myös jälkikäteen, mikäli uutta asiaa on riittävästi. Viestinnän suunnitteluun liittyy olennaisena osana budjetti, jonka rajoissa tiedotustoimenpiteet on toteutettava. Tiedotustyö ei ole kovin kallista, ellei sitä osteta ulkopuolelta. Ammattitaitoa siinä kyllä vaaditaan. Omana työnä tehdystä tiedotuksesta selvitään yleensä puhelin-, tarvike-, monistus-, faksi- ja postituskuluilla. Internet -sivut ovat osaavalle myös erinomainen keino. Tiedotustilaisuutta järjestettäessä on huomioitava tilavuokra ja tarjoilu sekä esiintyjiä tai luennoitsijoita käytettäessä palkkiot. Tiedotustilaisuus kannattaa järjestää esimerkiksi silloin, kun tiedotusvälineille on mahdollista tarjota haastateltava tai kuvattavaa. On kuitenkin mietittävä, onko asian uutisarvo tai henkilön julkisuusarvo riittävä tiedotustilaisuuden järjestämiseen. Jokaisesta viestinnän toimenpiteestä kannattaa tehdä jälkiseurantaa. Miltä osin onnistuttiin tai epäonnistuttiin? Kokemukset kannattaa kirjata muistiin ja ottaa opiksi. Seuranta auttaa arvioimaan eri uutisten uutisarvoa ja ymmärtämään ns. uutiskynnystä, joka tiedotusvälineissä vaihtelee päivän uutistarjonnan mukaan. Lisäksi seurannalla kerätään talteen hankkeen historiaa. Tiedottamisen suunnittelu Tiedotussuunnitelman laadinnassa apuvälineenä voidaan käyttää viestinnän suunnittelun perusmallia (kts.kuvio 1) tai oheista kysymyssarjaa. Mitä haluamme sanoa? Sanoma Kenelle? Kohderyhmä Miten? Keinot/välineet Mitä vaikutuksia saamme aikaan? Tulos Mitä maksaa? Budjetti Kuka/ketkä tekevät? Tekijät Milloin on h-hetki? Aikataulu Mitä tiedottamisen jälkeen? Seuranta 6

7 4. SISÄINEN TIEDOTTAMINEN Sisäisen viestinnän onnistumiseen vaikuttaa se, miten nopeasti, kattavasti ja ymmärrettävästi tieto kulkee yhteisön jäsenten välillä. Kirjallisen viestin ulko- ja kieliasu vaikuttavat sanoman ymmärtämiseen. Selkeällä viestillä on helpompi saavuttaa vastaanottaja. Henkilökohtainen viestintäon tehokkainta, mutta siihen ei aina ole mahdollisuutta. Suljetut internet -sivut (ns. extranet) on erinomainen keino välittää nykyisin teitoja ryhmäläisille sähköpostien lisäksi. Sisäisen tiedottamisen kanavia ovat Henkilökohtainen keskustelu Soittorengas Sähköposti Kiertokirjeet Tiedotteet Ilmoitustaulu Tiedotuslehti Suljetut internet -sivut (ns. extranet) Sisäisen viestin perillemeno kannattaa varmistaa useampaa kanavaa käyttämällä. Viestin perillemenon voi tarkistaa myös pyytämällä henkilöitä tiettyyn päivää mennessä vahvistamaan saapumisensa, esimerkiksi kokoukseen, seminaariin tai tiedotustilaisuuteen. Kuvio 1. Viestinnän suunnittelun perusmalli Kohderyhmä Perusviestit/ Keinot/kanavat Ajoitus Toteutusvastuu Budjetti sanomat hankehenkilöt Mitä viestejä Millä keinoin viestit Milloin Kuka vastaa Toimen- kyläläiset kullekin saadaan perille? toimenpiteet mistäkin piteisiin rahoittajat kohderyhmälle sähköposti tehdään toimenpiteestä? varatut viranomaiset halutaan viestiä internet/extranet rahat media tiedotteet Mitä tehdään asiakkaat esitteet itse ja mitä jne. lehti t ostetaan ulkoa? seminaarit tapahtumat kampanjat jne. 7

8 5. ULKOINEN TIEDOTTAMINEN Ulkoisen tiedottamisen onnistumisen peruskysymys on, kenelle tiedotetaan ja mikä keino ja väline kullekin ryhmälle valitaan. Sidosryhmä- ja kohderyhmäviestintä Rahoittajille ja muille sidosryhmille, jotka halutaan pitää ajan tasalla, hankkeen etenemisestä tiedotetaan osa-aikakatsauksin, raportein ja selvityksin. Myös mahdolliset epäonnistumiset ja vaikeudet tulisi sisällyttää katsauksiin ja raportteihin, jotta vastaavat karikot voitaisiin toisten hankkeiden kohdalla välttää. Hankeryhmän tuottamat aineistot, kuten esitteet ja muut painotuotteet, ovat hyvä keino pitää ulkopuoliset sidosryhmät tietoisina hankkeen sisällöstä sekä sen etenemisestä. Hankkeen kohderyhmille suunnattu tiedotus aloitetaan hyvissä ajoissa ennen kuin hanke varsinaisesti käynnistyy. Jos kohderyhmä, jota hanke koskee on suuri ja asia on riittävän mielenkiintoinen, voivat joukkoviestimet välittää tietoa. Muussa tapauksessa on etsittävä sopiva kanava, esimerkiksi kyläläisten tavoittamiseksi. Hankkeesta voidaan välittää tietoa eri kohderyhmille myös näiden omia kanavia käyttäen. Tällaisia voivat olla kohderyhmien ammatteihin liittyviin julkaisuihin laadittavat artikkelit tai maksetut ilmoitukset. Myös suorakirjeet, hankkeen oma lehti tai vaikkapa liite alan erikoislehteen tai paikallislehteen, jonka tiedetään tavoittavan mahdollisimman moni tiettyyn kohderyhmään kuuluva, ovat vaihtoehtoina. Kohderyhmille suunnattu tiedottaminen vaatii taloudellisia panoksia enemmän kuin varsinainen lehdistötiedottaminen, mutta yhteistyökumppaneita etsimällä voi tällaisesta selvitä edullisemmin. Etenkin kohderyhmän oman alan yritykset tai yhdistykset voivat olla kiinnostuneita tiedotusyhteistyöstä. Joukkoviestintä Tarjolla on lukemattomia kanavia. Valinta voi tuntua vaikealta ja saattaa tuntua siltä, että oma hanke hukkuu valtavaan tietotulvaan. Ulkoisen tiedottamisen suurimmat ongelmat liittyvätkin hankkeen uutisarvon arvioimiseen ja tiedottamisen ajankohdan valitsemiseen (kohdassa 6: Milloin hanke on uutinen?). Tiedottamisen ajankohtia on syytä harkita kunkin hankkeen osalta erikseen. On luonnollista, että jostakin merkittävästä hankkeesta tiedotetaan yhtä aikaa kohderyhmille suunnatun tiedotuksen kanssa. Jostakin muusta hankkeesta kannattaa tiedottaa vasta sitten, kun on näyttöä saavutetuista tuloksista, joista julkinen sana on yleensä kiinnostuneempi kuin itse hankkeen etenemisestä. Hankkeen merkittävyys vaikuttaa ajankohdan valintaan. Joukkoviestimien kyllästymistä hankekohtaiseen uutisointiin olisi vältettävä. Aina ei tarvitse korostaa itse hanketta. Voidaan korostaa esimerkiksi kohderyhmää tai ehdottaa haas- 8

9 tateltavia eri kohderyhmistä. Isot hankkeet voivat jopa kysellä kohderyhmän edustajien mielipiteitä gallupilla ja esitellä ne tiedotusvälineille. Lukuisten kanavien joukosta saattaa löytyä juuri se oikea, joka on kiinnostunut myös itse hankkeesta. Joskus voi olla mahdollista saada valtakunnallistakin julkisuutta asialle, jonka merkitys rahassa mitattuna on pienehkö, mutta joka on jollain lailla poikkeava ja kiinnostava. Ulkoisen tiedottamisen välineitä ovat Katsaukset ja raportit Lehdistötiedotteet ja -tilaisuudet Itse kirjoitetut ja kuvitetut lehtijutut Hankekohtainen lehti tai liite kohderyhmän johonkin omaan julkaisuun Esitteet, käyntikortit, lomakkeet, kyltit, ym. painettu viestintä Videot, äänitteet, www -sivut, bannerit, ym. sähköinen viestintä Ulkoisen tiedottamisen kanavia ovat mm. Suomen tietotoimisto (STT) ja muut tietotoimistot Sanomalehdistö Paikallislehdet Maakuntalehdet Valtakunnalliset lehdet (mm. Helsingin Sanomat, iltapäivä- ja talouslehdet) Muu lehdistö Yleiset aikakauslehdet Ammattilehdet Pankkien, vakuutuslaitosten ja kaupparyhmittymien lehdet Ilmaisjakelulehdet Sähköiset viestimet Paikallisradiot Yleisradio (YLE) Paikallistelevisiot TV:n eri kanavat Oma internet-kotisivu sekä linkitykset yhteistyökumppaneiden sivuille Muut kanavat Ilmoitustaulut Suorajakelu Messut ja tapahtumat Valtakunnallisilla lehdillä, maakuntalehdilla, Suomen Tietotoimistolla (STT) ja Yleisradiolla (YLE) on aluetoimituksia, alueellisia kirjeenvaihtajia ja toimitusten avustajia, joihin kannattaa ottaa yhteyttä paikallistasolla. Valtakunnallisilla ja maakuntalehdillä on myös viikonvaihde- ja viikko- tai kuukausiliitetoimituksensa, joihin on syytä lähettää omat tiedotteet. 9

10 6. MILLOIN HANKE ON UUTINEN Mikä on uutinen? Entäpä milloin hanke on uutinen? Eri alojen tiedotuksesta vastaavat pohtivat usein niitä kriteereitä, joilla joukkoviestimet julkaisevat uutisia ja muita ns. uutiskynnyksen ylittäviä asioita ja tapahtumia. Uutisarvon määritykseen vaikuttavat mm. Itse viesti ja sen selkeys Viestin merkittävyys ja kiinnostavuus Viestimen luonne ja toiminta-ajatus (erilaiset uutiskriteerit) Yleisön (kohderyhmän) odotukset ja arvostukset Päivittäisuutisten valitsijoihin vaikuttavat mm. Tarjonnan runsaus Uutisaihe Hetkellisesti hallitsevien teemojen kiinnostavuus (ko. uutispäivä) Pitkän aikavälin uutisseuranta Toimittajan oma arvomaailma Toimittajan tietämys aiheesta, kokemus ja koulutus Uutisen valinnan perusteita ovat mm. Onko asia tai tapahtuma tuore? Onko sillä suuri yhteiskunnallinen merkitys? Koskeeko se monia ihmisiä? Onko asia tai tapahtuma lukijalle läheinen? Onko mukana julkisuuden henkilöitä? Onko asia tai tapahtuma ainutkertainen? Onko asialla tai tapahtumalla jatkuvuutta? Onko lopputulos jo tiedossa? Hankkeesta kertovan uutisen lähtökohtana voi olla Mihin hankkeella pyritään? Ketä hanke koskettaa? Mitä vaikutuksia (muutoksia, uutta yms.) hankkeella on sen kohderyhmille? Vaikuttaako hanke mahdollisesti muihin kansalaisiin? Kuka hanketta rahoittaa? Kuka hanketta toteuttaa? Onko muualla tehty samanlaisia hankkeita? Aiheutuuko hankkeesta jatkotoimenpiteitä? 10

11 Maakuntalehdissä ja varsinkin valtakunnallisissa lehdissä uutistarjonta on niin laajaa, että kaikki yksittäiset aiheet eivät saa päivittäisuutisoinnissa palstatilaa. Jos tarjottu aihe ei heti pääse julkisuuteen, ei kannata antaa periksi. Asiaan voi löytyä myöhemmin uudenlainen näkökulma tai se tulee esiin jonkin toisen uutisen yhteydessä kytkettynä isompaan kokonaisuuteen. Paikallislehdissä juttuvinkit otetaan tervetulleina vastaan. Monet hankeryhmien edustajat pitävät yllä hyviä suhteita paikallistoimittajiin ja tarjoavat aktiivisesti omaa asiaansa, vaikkei läpimeno joka kerta onnistukaan. Hankeryhmillä on hyviä kokemuksia myös valmiiksi kirjoitettujen juttujen tarjoamisesta. Paikallislehdet kertovat läheisistä, tutuista asioista ja siksi paikalliset hankkeet kiinnostavat. "Juuri minua, minun kylääni ja naapureitani" käsittelevät uutiset luetaan ja niiden todenperäisyys on jokaisen tiedossa. Sopivan ajankohdan löytäminen tiedotusruuhkan keskeltä voi olla haastekin. Tiedon tarjonta on useimmiten alkuviikosta vähäisempää kuin loppuviikosta.tarjonnan huippupäivä on torstai. STT:n tapahtumalistat ja -kalenteri, joista saa tietoja soittamalla tai Internetin välityksellä, ovat avuksi ajankohdan arvioinnissa ja myös uutisarvon määrityksessä. 11

12 7. LEHDISTÖ- TIEDOTE Lehdistöä ja muita viestimiä lähestytään tavallisimmin lähettämällä toimitukseen lehdistötiedote. Useimmiten käytetään sähköpostia tai faksia, mutta jos tiedotteeseen liitetään oheismateriaalia, valokuvia, esitteitä tms., sen voi postittaa. Lehdistötiedotteen laatimisen perusohjeet Yhteen tiedotteeseen mahtuu kerrallaan vain yksi asia. Jos hankkeessa on enemmän uutisoitavaa, toimita useampi tiedote. Älä sotke asioita yhteen. Käytä helppoa kieltä: kirjoita lyhyitä lauseita ja selvitä erikoissanat yleiskielellä. Laadi tekstisi ns. tavalliselle keskivertolukijalle Kirjoita lyhyesti. Yhden sivun tiedote riittää. Jätä tilaa paperin sivuille ja ylä- ja alareunaan toimittajan omia merkintöjä varten. Tee hyvä ja myyvä otsikko. Kerro tärkein asia ensimmäisessä kappaleessa. Sitä sanotaan ingressiksi. Käytä väliotsikoita Jaa teksti kappaleisiin. Käsittele yksi asiakokonaisuus yhdessä kappaleessa. Selkeys helpottaa toimituksen työtä. Pidä kirjoittaessa mielessä, että sähköpostina lähetetty tiedote voi siirtyä suoraan uutiseksi sähköisen kopioinnin ansiosta. Kirjoita tiedotteen alareunaan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero, jolta saa lisätietoja tai selvennyksiä. Mieti, voisiko paikallinen asia olla valtakunnallisestikin kiinnostava. Kannattaisiko tiedote lähettää myös ammatti- tai aikakauslehtiin? Tiedotusvastaavan työtä helpottaa lista tiedotusvälineistä ja lehtien ilmestymispäivistä. Näin voit etukäteen suunnitella tiedotteen jakelun. Mitä pienempi uutinen, sitä huolellisemmin ja taitavammin on tiedote tehtävä. Älä koskaan mainosta tiedotteessa: pysy uutismaisessa tyylissä. 12

13 8. MIKÄ ON TIEDOTUKSEN JA MAINONNAN ERO Tiedotus ja markkinointi, jonka näkyvin osa on mainonta, ovat viestinnän keinoja. Puhdasta tiedottamista ja mainontaa ei saa sekoittaa. Hankkeiden tiedotuksessa on erilaisia näkökulmia: 1. Yhteiskunnallinen: hanketiedotus takaa kansalaisten oikeuksia 2. Hankekohtainen: tiedottamalla hanke turvaa omaa toteutustaan 3. Kaupallinen: mainonnalla myydään aikaansaatuja tuotteita, palveluja jne. Tiedotuksen tavoitteena on saada kyseessä olevan asian yhteiskunnallinen tai hankekohtainen sisältö ja merkitys julkisuuteen. Yhteiskunnallinen viestintä, josta hanketiedotuksessa on yleisimmin kysymys, varmistaa osaltaan kansalaisten oikeusturvaa. Markkinoinnilla pyritään idean, tuotteen tai toiminnan tunnetuksi tekemiseen ja sitä kautta myynnin lisäämiseen tai yhteisöjen kohdalla oman yhteisökuvan luomiseen tai parantamiseen. Mainonta on markkinoinnin näkyvä osa. Mainonta tulee usein suhteettoman kalliiksi; palstatilasta tai julkaisuajasta on aina maksettava. Ehkäpä tämän takia on helppo sortua tiedotuksen keinoin tarjoamaan päivälehtien toimituksiin mainospainotteisia tekstejä. Tiedotteet eivät kuitenkaan koskaan saa sisältää mainonnallisia elementtejä. Asiallisella tiedotuksella ja oikeilla kanavan valinnoilla voidaan kuitenkin saavuttaa riittävän myönteinen julkisuuskuva uusille yritysideoille ja tuotteille ilman, että sorrutaan tekstimainonnan tyrkyttämiseen. Eräs keino on tuotetiedotteiden toimittaminen ilmaisjakelulehtien lisäksi sellaisiin lehtiin, joilla on omat tuote- ja kuluttajapalvelusivunsa. Elintarvikkeita valmistava hanke voi saada tietoa tuotteestaan leviämään mm. aikakauslehtien uutuustuotepalstoilla julkaistavien pikku-uutisten välityksellä. Päivälehdistäkin voi tiedustella, onko heillä kuluttaja- ja tuotepalveluaiheisia teemanumeroita tai viikkosivuja. Tiedotuksen heikkous verrattuna mainontaan on sen epävarmuus: toimitusten päätösvallassa on, pidetäänkö asiaa tärkeänä vai ei. Viestin perillemeno kuluttajalle voi olla aivan yhtä hyvä sekä mainonnan että tiedotuksen keinoin. 13

14 9. EMOTR -HANKKEIDEN TIEDOTUS Rakennerahastojen tukitoimiin liittyvistä tiedotus- ja julkistamistoimista säädetään komission asetuksessa 1260/1999. Säännökset määrittelee yksityiskohtaisemmin: Komission asetus (EY) N:o 1159/2000, annettu 30 päivänä toukokuuta 2000, jäsenvaltioiden toteuttamasta rakennerahastojen tukitoimiin liittyvästä tiedotus- ja julkistamistoiminnasta. Avoimuuden varmistaminen Euroopan komissio edellyttää rakennerastoista osarahoitettavilta hankkeilta aktiivista tiedotustoimintaa Tällä halutaan lisätä EU:n toiminnan tunnettavuutta ja avoimuutta sekä antaa yhdenmukainen kuva tukitoimenpiteistä kaikissa jäsenmaissa. Mitä useampaa tahoa hankkeiden tulokset saadaan palvelemaan, sitä enemmän hyötyä saadaan myös hanketoimintaan sijoitetuista yhteisistä rahoista Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR) on yksi Euroopan unionin neljästä rakennerahastosta. Sen rahastovastuuministeriönä toimii maa- ja metsätalousministeriö. Rahastolla on kaksi osastoa, joista ohjausosasto (EMOTR-O) on varsinainen rakennerahasto. Suomessa maaseudun kehittämisohjelmista EMOTR-O:n kautta osarahoitetaan Tavoite 1-ohjelmaa. Tiedottamista koskevaa asetusta on paikallaan soveltaa myös Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, ALMAN tiedotus- ja julkistamistoimintaan vaikka sen rahoitus saadaan tukiosaston (EMOTR-T) kautta. EMOTR -tunnus yhdessä EU-lipun kanssa Komission asetuksen 1159/2000 mukaisesti on pyrittävä varmistamaan toteutetun tiedotus- ja julkistamisaineiston yhdenmukainen ulkoasu. Rakennerahastoista rahoitettavien tukitoimien tiedotuksessa on mainittava Euroopan unionin osallistuminen rahoitukseen, mahdollisesti ao. rahasto ja Eurooppa-tunnus. Julkaisuissa maininta sijoitetaan nimiösivulle. EMOTR-hankkeiden tiedotuksen visualisoimiseksi on luotu yhteinen kansallinen tunnus käyttöohjeineen. EMOTR-tunnusta suositellaan käytettäväksi kaikissa maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta rahoitettavien hankkeiden tiedotuksessa. Kotimaista tunnusta on käytettävä yhdessä EU-lipun kanssa. Tunnuksia käytetään tehtäessä tiedotus- ja viestintäaineistoa, kuten 14

15 - lehti-ilmoituksia ja -tiedotteita - esitteitä - julisteita - kirjepapereita ja -kuoria - käyntikortteja - loppuraportteja, jne. Tunnuksia voidaan käyttää myös järjestettäessä erilaisia tiedotustapahtumia (konferensseja, seminaareja, messuja, näyttelyitä, jne.). Isompien hankkeiden totutuspaikoille tulee pystyttää lisäksi kyltit, jossa kerrotaan EU:n osallistumisesta rahoitukseen. Muut tunnukset EMOTR -tunnuksen ja EU-lipun lisäksi voidaan käyttää muitakin tunnuksia, kuten järjestön, yhdistyksen, yrityksen ym. organisaation omaa logoa, liikemerkkiä tms. tunnusta. Sisäasiainministeriö on laatinut EU-alueohjelmien viestintäsuunnitelman , joka helpottaa viestinnän yhdenmukaistamista kaikkien rahastojen osalta. Elinvoimaa EUohjelmista slogania, joka on osa em. viestintäsuunnitelmaa voidaan käyttää myös EMOTR -rahaston tiedotusta toteutettaessa. Myöskin -sivujen osoitetunnusta voidaan tiedotusaineistossa käyttää, etenkin kun on tarpeen tehdä tiettäväksi lisätietojen saantimahdollisuutta. Nykyaikaan kuuluva graafisten ohjeiden, logojen, ym. visuaalisten tunnusten runsaus aiheuttaa tiettyä hämminkiä niiden soveltamisessa. Yleisohjeiksi EMOTR -rahaston tiedottamiseen muutamia linjastuksia: - EU:n osallistuminen tukien rahoitukseen mainittava aina kun rahoitusta saadaan ao. rahastosta. - Käytettäessä EMOTR -logoa, on käytettävä myös EU-lippua yhtä "arvokkaasti" - Muita logoja, kuten esimerkiksi Elinvoimaa EU-ohjelmista - slogania voidaan käyttää kun se hyvin istuu asiaan. Asettelu ei välttämättä tarvitse olla kansilehdellä, se voi olla esim. kuvituksena sisäsivuilla - Hankkeiden omia ja hankkeeseen osallistuvien muiden organisaatioiden logoja voidaan käyttää myös em. tunnusten yhteydessä. Visuaalisen ilmeen yhdenmukaistamiseksi ja eri tunnusten sijoittelun yhdenmukaistamiseksi näiltä sivuilta löytyy tarkemmat ohjeet. Tarkemmat EMOTR -rahaston viestintäohjeet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön internetiin koostamilta ohjelmakauden kampanjasivuilta osoitteesta: / Hankeen vetäjälle/ Viestintäohjeet 15

16 Toimitusten ja toimittajien yhteystietoja Tietoa sanomalehdistä: Tietoa aikakauslehdistä http//www.aikakaus.fi Kuka lehdistö ja Kuka Radio & TV. Vuosittain ilmestyvät hakemistot, jotka sisältävät yli 3000 yhteystietoa suomalaisiin medioihin. Tilausosoite: Inforviestintä Oy, Et. Makasiininkatu 4, PL 147, HELSINKI, puh , faksi Paikallislehdistön medianumero. Sisältää 160 paikallislehden mediatiedot koko Suomen alueelta. Tilausosoite: Suomen paikallismediat Oy, Aninkaistenkatu 14 B 35, TURKU, puh , faksi Suomen lehdistö Suomen lehdistö -lehti julkaisee vuosittain erikoisnumeron, jossa on luettelo Sanomalehtien liiton jäsenlehdistä. Tilausosoite: Forssan kirjapaino Oy, Esko Aaltosen katu 2, PL FORSSA, puh tai faksi

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Sisältö Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma Mediatiedote Sosiaalisen median hyödyntäminen

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Viestinnän työkalut ja Best practices

Viestinnän työkalut ja Best practices Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ!

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! Hyvä ammattikorkeakoulumme henkilöstön jäsen, Tämä ohjeistus on tehty auttamaan ammattikorkeakoulumme henkilöstöä tiedotustilaisuuksien

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Kuva: Tuula Palaste-Eerola

Kuva: Tuula Palaste-Eerola Kuva: Tuula Palaste-Eerola Näkyvyyttä alueen toimijoille! Uusimaa-viikko on Uudenmaan liiton koordinoima tapahtumaviikko, jonka tarkoituksena on tehdä tunnetuksi maakunnan hyväksi tehtyä työtä ja nostaa

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Kampanjan 2014 viestintäsuunnitelma. Katri Kalliomäki Hätäkeskus ja Pia Puustelli 112-hanke (Yksi elämä) Päivitetty 10.10.

Kampanjan 2014 viestintäsuunnitelma. Katri Kalliomäki Hätäkeskus ja Pia Puustelli 112-hanke (Yksi elämä) Päivitetty 10.10. Kampanjan 2014 viestintäsuunnitelma Katri Kalliomäki Hätäkeskus ja Pia Puustelli 112-hanke (Yksi elämä) Päivitetty 10.10. 11.2.2014 Tapahtumajärjestäjien ohjaus AS-loppukilpailu Kansalaistarinat Infografiikka,

Lisätiedot

Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014

Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014 Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014 Ainejärjestöjen tiedotus ja viestintä Ainejärjestö yhdistää opiskelijoita ja välittää tietoa eri suuntiin. Sen kautta opiskelijat saavat tärkeää tietoa ja ainejärjestö

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Agenda Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi Jari Juslén 2014 2 Sähköpostimarkkinoijan pahimmat virheet Ajatus,

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010 Viestintä C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010 Esa Ojapalo 2010 Viestintä Denuntiatio Solum Translata Valet Viesti vain perille vietynä ratkaisee oikeat viestintäkanavat ja välineet ymmärrettävyys, kiinnostavuus

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

KYLIEN YHDISTYSTEN VIESTINTÄ

KYLIEN YHDISTYSTEN VIESTINTÄ KYLIEN YHDISTYSTEN VIESTINTÄ VIESTINNÄN KAKSI KENTTÄÄ Sisäinen viestintä Lisää luottamusta, motivoi myös muita kuin aktiivisimpia osallistumaan Vahvistaa jäsenistölle näkemystä siitä, mitä ollaan tekemässä

Lisätiedot

Käytännön hankeviestintää

Käytännön hankeviestintää Käytännön hankeviestintää Hankeseminaari 22.5.2008, Folkhälsan, Helsinki Katja Huumo / YTR Katja Huumo/YTR 1 Hankkeet ovat Erilaisia: tutkimushankkeilla ja kehittämishankkeilla oma logiikkansa : mihin

Lisätiedot

Seuran mediaviestintä. Perusteita ja pelisääntöjä

Seuran mediaviestintä. Perusteita ja pelisääntöjä Seuran mediaviestintä Perusteita ja pelisääntöjä Miksi seura viestii? Jousiammunta, seura ja sen toiminta eivät näy lehtien palstoilla, jos seurat eivät tiedota Myös SM-kisojen osalta vastuu mediaviestinnästä

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 22.9.2015 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 22.9.2015 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 22.9.2015 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Olipa yhdistyksen asia, kohderyhmä tai kanava mikä tahansa, viestinnässä keskeistä on yhdenmukaisuus: - yhtenäisyys

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4.

Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4. Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4. Luontokuvat: Sirpa Mustonen aloitusdiassa Matkalla ylös Muut symbolikuvat: istockphoto Yhteinen kieli, ymmärrettävä viesti!

Lisätiedot

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Ohjelmarunko Hankestrategia Hankehakemus Hyvä muistaa hankkeen aikana Hankkeen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Minkälainen on hyvä hakemus?

Minkälainen on hyvä hakemus? Minkälainen on hyvä hakemus? Valtiontuki maataloustuotteiden markkinoinnissa Seminaari 8.6.2009 Anna-Leena Miettinen 9.6.2009 1 Säädösperusta Valtion vuoden 2009 talousarvio EY:n maa- ja metsätalousalan

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Museot mielenkiintoisiksi! Avaimet positiiviseen viestintään

Museot mielenkiintoisiksi! Avaimet positiiviseen viestintään Museot mielenkiintoisiksi! Avaimet positiiviseen viestintään Esityksen rakenne 1. Mistä positiivinen maine muodostuu 2. Mitä viestinnästä vastaava voi tehdä positiivisen maineen saavuttamiseksi 3. Miten

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN NETTIPALVELUT s. 1/7 PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN RAKENNE Paikallisjärjestöjen omille sivuille pääsee suoralla osoitteella, joka on muotoa www.sak-paikalliset.fi/paikkakunta

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta

Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta Luonnos 1(5) Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta 1 Kuvaus hankkeen viestinnästä Hankkeen onnistuneen läpiviennin edellytyksenä on oikea-aikainen ja täsmällinen viestintä, joka

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

PERUSTA VERKKOKAUPPA. info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net

PERUSTA VERKKOKAUPPA. info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net Valitse sopivin verkkokauppa. Postin ja Matkahuollon toimitusintegraatiot* *Postin ja Matkahuollon toimitusintegraatiot tekevät osoitekorttien ja seurantatunnusten

Lisätiedot

Sanna Oinonen. Viestintä ja sen suunnittelu. Yrittäjien aamukahvit 7.4.2011

Sanna Oinonen. Viestintä ja sen suunnittelu. Yrittäjien aamukahvit 7.4.2011 Sanna Oinonen Viestintä ja sen suunnittelu Yrittäjien aamukahvit 7.4.2011 Viestintä yhteisössä Mitä viestintä on? Miksi viestitään? Pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Viestinnällä

Lisätiedot

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki Graafinen ohje 1(8) GRAAFINEN OHJE Graafinen ohje 2(8) Miksi graafiset ohjeet? Näiden graafisten ohjeiden avulla luomme yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn viestintään.

Lisätiedot

S k i l l s f i n l a n d g r a a f i n e n i l m e

S k i l l s f i n l a n d g r a a f i n e n i l m e S k i l l s f i n l a n d 2 0 0 7 Skills Finland ry/viestintä Oy Viisikko 3/2007 Käyttäjälle Arvoisa ohjeen käyttäjä! Skills Finlandin graafinen ilme on päivitetty. Uudistus koskee Skills Finlandia, sen

Lisätiedot

TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 23.9.2014 Eija Eloranta

TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 23.9.2014 Eija Eloranta TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 23.9.2014 Eija Eloranta Yhdistyksen viestinnän tehtävänä: persoonallisuuden esilletuominen, erottautuminen, omaleimaisuus = mielenkiinnon herättäminen! Olipa

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt!

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Lions Clubs International MD 107 Finland Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Aktiviteetti lionsklubeille Netin turvallinen käyttö perheissä 1 Leijonien oma palveluaktiviteetti! Netin turvallinen käyttö

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia 1. Johdanto 1.1. Ohjeen tarkoitus Viestintästrategiassa kuvataan ja määritellään Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnän tavoitteet. Viestinnän tehtävänä

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

VEIKKAUKSEN VERKKOKUMPPANUUS

VEIKKAUKSEN VERKKOKUMPPANUUS VEIKKAUKSEN VERKKOKUMPPANUUS Verkkokumppanuus on Veikkauksen ja Valon kehittämä yhteistyömuoto seuroille. Pelaamalla Veikkauksen pelejä netissä tai mobiilissa seuran omalla nettisivulla olevien linkkien

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)

Lisätiedot

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus Kristiina Mauriala, Iikka Saunamäki Helsinki, 5.2.2014 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot