Hankeviestinnän opas. Laatua EMOTR -hankkeisiin
|
|
- Sofia Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hankeviestinnän opas Laatua EMOTR -hankkeisiin
2 HANKE- VIESTINNÄN OPAS Laatua EMOTR -hankkeisiin Sisällysluettelo Johdanto 1. Mitä viestintä, yhteisöviestintä ja tiedotus ovat? 2. Miksi hankkeesta tiedotetaan 3. Suunnittelu on viestinnän lähtökohta 4. Sisäinen tiedottaminen 5. Ulkoinen tiedottaminen 6. Milloin hanke on uutinen? 7. Lehdistötiedote 8. Mikä on tiedotuksen ja mainonnan ero? 9. EMOTR hankkeiden tiedotus Lisää viestinnästä Toimitusten ja toimittajien yhteystietoja PL 30, VALTIONEUVOSTO Vaihde (09)
3 Johdanto Tuloksen saavuttamisen yksi perusedellytys on viestintä niin yhdistyksissä, yrityksissä kuin muissa yhteisöissäkin. Viestintä on resurssi, tuotannontekijä, kuten työvoima, raakaaineet ja raha. Yhtä tärkeää viestintä on hanketoiminnassa. Näkyvimmin viestintää toteutetaan tiedotuksen ja markkinoinnin keinoinmitä kaupallisempi hanke on, sitä helpompi on ymmärtää se hyöty, mitä markkinoinnilla haetaan. Onnistuneella tiedotuksella saadaan myönteistä julkisuutta, joka edesauttaa hankkeen toteuttamista. Tiedottamisen avulla ylläpidetään olemassa olevia yhteyksiä ja luodaan uusia yhteyksiä, jotka voivat olla hankkeen onnistumisen kannalta kullanarvoisia. Hankkeiden rahoittajat edellyttävät, että hankkeista tiedotetaan. Erityisen tärkeätä on antaa tietoa heille, joita asia joko välittömästi tai välillisesti koskee. Toteutetut hankkeet toimivat malleina myös uusille hankkeille. Yleiset tiedotusperiaatteet pätevät myöskin hankeviestinnässä. Toteutus on kuitenkin räätälöitävä kullekin hankkeelle sopivaksi. Eri hankkeiden kohderyhmät ovat erilaiset, samoin käytettävissä oleva budjetti. Jonkin hankkeen tiedotukseen on varattu kymmeniä tuhansia markkoja, jonkin toisenhankeen tiedotus toteutetaan talkootyönä budjetin kattaessa vainvälttämättömimmät monistus- ja postituskulut. Tähän oppaaseen on koottu tiedottamisen perusteet ohjenuoraksi hankkeiden tiedottamisesta vastaaville. 3
4 1. MITÄ VIESTINTÄ, YHTEISÖVIESTINTÄ JA TIEDOTUS OVAT? Perusmääritelmänä viestintä on erilaisten sanomien lähettämistä ja vastaanottamista sekä tietojen vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan kesken.viestinnän eräs tärkeä tehtävä on tukea yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Tämä voi olla mikä tahansa yhdistys, järjestö, kylätoimikunta yms. organisaatio, tai puhtaasti kaupallinen yritys. Ammattimaisella ja kokonaisvaltaisella viestinnän keinojen käytöllä tehtävässä onnistutaan varmemmin. Yhteisöviestinnän keinot ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen sekä verkkoviestintä yhteystoiminta suhdetoiminta mainonta ja sen tukitoimet sponsorointi yhteisöilme viestinnän tutkimus ja mittaus Hanketyössä on harvemmin mahdollisuutta mainontaan tai sponsorointiin, mutta hyvin toimiva tiedotus on hankkeille mahdollisuus ja velvollisuus, tarve ja oikeus. Tiedottamisen avulla kerrotaan hankkeen päämääristä ja luodaan mielikuvaa itse hankkeesta. Tavoitteena on, että niin hankkeen toteuttamisessa mukana olevat kuin ulkoiset sidosryhmätkin tietävät, mitkä ovat hankkeen tavoitteet, mitä sillä on saatu aikaan ja miten, onko jatkotoimia odotettavissa, jne. Puhutaankin hankkeen ulkoisen ja sisäisen kuvan luomisesta, johon viestinnän keinoista käytetään ulkoista ja sisäistä tiedotusta. Parhaimmillan viestintä on silloin, kun hankkeen toteuttajat saavat palautetta - mielipiteitä, kommentteja, ideoita, yms. - kohderyhmiltään. Sisäisessä tiedotuksessa viestin vastaanottajat ovat hankkeen toteuttamisessa mukana olevia. Sisäisen tiedotuksen onnistumiseen vaikuttaa se, miten nopeasti, kattavasti ja ymmärrettävästi tieto kulkee. Sisäisen tiedotuksen toimivuus on hankekohtaista. Tehokkainta on henkilökohtainen viestintä, mutta se ei ole aina mahdollista. Muutaman ihmisen tavoittaminen onnistuu helpommin kuin kymmenien, saati satojen ihmisten tavoittaminen. Hankkeiden ulkoinen tiedotus suuntautuu sidosryhmille, jotka eivät ole mukana hankkeessa ja suurelle yleisölle. Ulkoisen tiedotuksen viestien tulee olla sopusoinnussa hankkeen sisäisen tiedotuksen kanssa. Jo pientenkin hankkeiden kannattaa nimetä erillinen tiedotusvastaava ja suurissa hankkeissa useampi vastuuhenkilö tai erillinen tiedotusryhmä. Sisäisessä niinkuin ulkoisessakin viestinnässä on hyvänä apuna nykyisin internet. Vieläkin kätevämpi ratkaisu sisäisessä viestinnässä on extranet, jossa www-sivut näkyvät vain hankkeessa mukana oleville. 4
5 2. MIKSI HANKKEESTA TIEDOTETAAN? Tiedottaminen tulee aina sisällyttää hankesuunnitelmaan ja sen tulee olla mukana toiminnassa koko hankkeen toteuttamisen ajan. Hankeen saadessa EU-rahoitusta on myös Euroopan komission tiedotusohjeita noudatettava. (Komission asetus (EY) N:o 1159/2000, annettu 30 päivänä toukokuuta 2000, jäsenvaltioiden toteuttamasta rakennerahastojen tukitoimiin liittyvästä tiedotus- ja julkistamistoiminnasta. Kts. ja asetukset). Hankkeen käynnistymisestä, etenemisestä ja toteutumisesta on hyvä kertoa ainakin hankkeen rahoittajille ja niille sidos- ja kohderyhmille, joita hanke koskee. Esimerkiksi kylähankkeiden kohdalla on tärkeää, että kyläläiset saavat tietoa meneillään olevista yhteisistä asioista. Myös kansalaisilla on oikeus tietää hankkeesta ja sen tuloksista erityisesti siinä tapauksessa, kun siihen käytetään yhteiskunnan rahoja. Toteutetut hankkeet ovat esimerkkinä ja oppina uusille hankkeille. Mahdollisista epäonnistumisistakin ja niiden syistä on hyvä kertoa julkisuuteen, jottei samoja virheitä toisteta. Ympäri maata on käynnissä runsaasti hankkeita, jotka myös voivat hyötyä yhteistyöstä toistensa kanssa edellyttäen, että ne tietävät toisistaan. Tiedottamisen avulla lisätään hanketoiminnan tuntemusta ja osaamista. Näin pystytään synnyttämään uusia hyödyllisiä hankkeita. Jos hanke saa EU:n osarahoitusta on huolehdittava, että julkisuuteen menevässä tiedottamisessa tämä aina mainitaan. Lisäksi voidaan kertoa myös rahoitusta antava rakennerahasto ( EMOTR, EAKR, ESR) sekä käyttää kansallisia symboleita (logoja). Tiedotuksen avulla Tehdään hanketta tunnetuksi Helpotetaan hankkeen toteuttamista Aktivoidaan hankkeen toteuttamisessa mukana olevia Välitetään tietoa hankkeen etenemisestä rahoittajalle Välitetään tietoa henkilöille, jotka voivat saada hyötyä hankkeesta Informoidaan suurta yleisöä ja näin lisätään tietoa sekä omasta hankkeesta että hanketoiminnasta yleensä Estetään väärinkäsityksiä Kerrotaan muutoksista, etenemisestä, tapahtumista Luodaan suhteita Annetaan mahdollisuus vaikuttaa hankkeeseen sen eri vaiheissa (palaute) 5
6 3. SUUNNITTELU ON VIESTINNÄN LÄHTÖKOHTA Viestinnän suunnittelu on osa hankkeen kokonaissuunnittelua. Pohjana on toimintasuunnitelma, josta valitaan ne asiat ja tapahtumat, joista esimerkiksi kyseisen vuoden tai koko hankkeen keston aikana halutaan tiedottaa. Tiedotussuunnitelmaan sisällytetään sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän toimenpiteet. Suunnitelmassa täsmennetään kohderyhmä tai kohderyhmät, joille viestintä suunnataan sekä valitaan ainakin alustavasti ne kanavat tai välineet, joita käytetään. Suunnitelman toteuttamiseksi tiedotukselle määritetään vastuuhenkilö tai -henkilöt. Aikataulu on laadittava niin, että tiedotteet, kutsukirjeet yms. tavoittavat kohderyhmän riittävän ajoissa. Järjestettävästä tapahtumasta esimerkiksi kannattaa tiedottaa lehdistölle ja radiolle ennakkoon, tapahtuman yhteydessä ja mahdollisesti myös jälkikäteen, mikäli uutta asiaa on riittävästi. Viestinnän suunnitteluun liittyy olennaisena osana budjetti, jonka rajoissa tiedotustoimenpiteet on toteutettava. Tiedotustyö ei ole kovin kallista, ellei sitä osteta ulkopuolelta. Ammattitaitoa siinä kyllä vaaditaan. Omana työnä tehdystä tiedotuksesta selvitään yleensä puhelin-, tarvike-, monistus-, faksi- ja postituskuluilla. Internet -sivut ovat osaavalle myös erinomainen keino. Tiedotustilaisuutta järjestettäessä on huomioitava tilavuokra ja tarjoilu sekä esiintyjiä tai luennoitsijoita käytettäessä palkkiot. Tiedotustilaisuus kannattaa järjestää esimerkiksi silloin, kun tiedotusvälineille on mahdollista tarjota haastateltava tai kuvattavaa. On kuitenkin mietittävä, onko asian uutisarvo tai henkilön julkisuusarvo riittävä tiedotustilaisuuden järjestämiseen. Jokaisesta viestinnän toimenpiteestä kannattaa tehdä jälkiseurantaa. Miltä osin onnistuttiin tai epäonnistuttiin? Kokemukset kannattaa kirjata muistiin ja ottaa opiksi. Seuranta auttaa arvioimaan eri uutisten uutisarvoa ja ymmärtämään ns. uutiskynnystä, joka tiedotusvälineissä vaihtelee päivän uutistarjonnan mukaan. Lisäksi seurannalla kerätään talteen hankkeen historiaa. Tiedottamisen suunnittelu Tiedotussuunnitelman laadinnassa apuvälineenä voidaan käyttää viestinnän suunnittelun perusmallia (kts.kuvio 1) tai oheista kysymyssarjaa. Mitä haluamme sanoa? Sanoma Kenelle? Kohderyhmä Miten? Keinot/välineet Mitä vaikutuksia saamme aikaan? Tulos Mitä maksaa? Budjetti Kuka/ketkä tekevät? Tekijät Milloin on h-hetki? Aikataulu Mitä tiedottamisen jälkeen? Seuranta 6
7 4. SISÄINEN TIEDOTTAMINEN Sisäisen viestinnän onnistumiseen vaikuttaa se, miten nopeasti, kattavasti ja ymmärrettävästi tieto kulkee yhteisön jäsenten välillä. Kirjallisen viestin ulko- ja kieliasu vaikuttavat sanoman ymmärtämiseen. Selkeällä viestillä on helpompi saavuttaa vastaanottaja. Henkilökohtainen viestintäon tehokkainta, mutta siihen ei aina ole mahdollisuutta. Suljetut internet -sivut (ns. extranet) on erinomainen keino välittää nykyisin teitoja ryhmäläisille sähköpostien lisäksi. Sisäisen tiedottamisen kanavia ovat Henkilökohtainen keskustelu Soittorengas Sähköposti Kiertokirjeet Tiedotteet Ilmoitustaulu Tiedotuslehti Suljetut internet -sivut (ns. extranet) Sisäisen viestin perillemeno kannattaa varmistaa useampaa kanavaa käyttämällä. Viestin perillemenon voi tarkistaa myös pyytämällä henkilöitä tiettyyn päivää mennessä vahvistamaan saapumisensa, esimerkiksi kokoukseen, seminaariin tai tiedotustilaisuuteen. Kuvio 1. Viestinnän suunnittelun perusmalli Kohderyhmä Perusviestit/ Keinot/kanavat Ajoitus Toteutusvastuu Budjetti sanomat hankehenkilöt Mitä viestejä Millä keinoin viestit Milloin Kuka vastaa Toimen- kyläläiset kullekin saadaan perille? toimenpiteet mistäkin piteisiin rahoittajat kohderyhmälle sähköposti tehdään toimenpiteestä? varatut viranomaiset halutaan viestiä internet/extranet rahat media tiedotteet Mitä tehdään asiakkaat esitteet itse ja mitä jne. lehti t ostetaan ulkoa? seminaarit tapahtumat kampanjat jne. 7
8 5. ULKOINEN TIEDOTTAMINEN Ulkoisen tiedottamisen onnistumisen peruskysymys on, kenelle tiedotetaan ja mikä keino ja väline kullekin ryhmälle valitaan. Sidosryhmä- ja kohderyhmäviestintä Rahoittajille ja muille sidosryhmille, jotka halutaan pitää ajan tasalla, hankkeen etenemisestä tiedotetaan osa-aikakatsauksin, raportein ja selvityksin. Myös mahdolliset epäonnistumiset ja vaikeudet tulisi sisällyttää katsauksiin ja raportteihin, jotta vastaavat karikot voitaisiin toisten hankkeiden kohdalla välttää. Hankeryhmän tuottamat aineistot, kuten esitteet ja muut painotuotteet, ovat hyvä keino pitää ulkopuoliset sidosryhmät tietoisina hankkeen sisällöstä sekä sen etenemisestä. Hankkeen kohderyhmille suunnattu tiedotus aloitetaan hyvissä ajoissa ennen kuin hanke varsinaisesti käynnistyy. Jos kohderyhmä, jota hanke koskee on suuri ja asia on riittävän mielenkiintoinen, voivat joukkoviestimet välittää tietoa. Muussa tapauksessa on etsittävä sopiva kanava, esimerkiksi kyläläisten tavoittamiseksi. Hankkeesta voidaan välittää tietoa eri kohderyhmille myös näiden omia kanavia käyttäen. Tällaisia voivat olla kohderyhmien ammatteihin liittyviin julkaisuihin laadittavat artikkelit tai maksetut ilmoitukset. Myös suorakirjeet, hankkeen oma lehti tai vaikkapa liite alan erikoislehteen tai paikallislehteen, jonka tiedetään tavoittavan mahdollisimman moni tiettyyn kohderyhmään kuuluva, ovat vaihtoehtoina. Kohderyhmille suunnattu tiedottaminen vaatii taloudellisia panoksia enemmän kuin varsinainen lehdistötiedottaminen, mutta yhteistyökumppaneita etsimällä voi tällaisesta selvitä edullisemmin. Etenkin kohderyhmän oman alan yritykset tai yhdistykset voivat olla kiinnostuneita tiedotusyhteistyöstä. Joukkoviestintä Tarjolla on lukemattomia kanavia. Valinta voi tuntua vaikealta ja saattaa tuntua siltä, että oma hanke hukkuu valtavaan tietotulvaan. Ulkoisen tiedottamisen suurimmat ongelmat liittyvätkin hankkeen uutisarvon arvioimiseen ja tiedottamisen ajankohdan valitsemiseen (kohdassa 6: Milloin hanke on uutinen?). Tiedottamisen ajankohtia on syytä harkita kunkin hankkeen osalta erikseen. On luonnollista, että jostakin merkittävästä hankkeesta tiedotetaan yhtä aikaa kohderyhmille suunnatun tiedotuksen kanssa. Jostakin muusta hankkeesta kannattaa tiedottaa vasta sitten, kun on näyttöä saavutetuista tuloksista, joista julkinen sana on yleensä kiinnostuneempi kuin itse hankkeen etenemisestä. Hankkeen merkittävyys vaikuttaa ajankohdan valintaan. Joukkoviestimien kyllästymistä hankekohtaiseen uutisointiin olisi vältettävä. Aina ei tarvitse korostaa itse hanketta. Voidaan korostaa esimerkiksi kohderyhmää tai ehdottaa haas- 8
9 tateltavia eri kohderyhmistä. Isot hankkeet voivat jopa kysellä kohderyhmän edustajien mielipiteitä gallupilla ja esitellä ne tiedotusvälineille. Lukuisten kanavien joukosta saattaa löytyä juuri se oikea, joka on kiinnostunut myös itse hankkeesta. Joskus voi olla mahdollista saada valtakunnallistakin julkisuutta asialle, jonka merkitys rahassa mitattuna on pienehkö, mutta joka on jollain lailla poikkeava ja kiinnostava. Ulkoisen tiedottamisen välineitä ovat Katsaukset ja raportit Lehdistötiedotteet ja -tilaisuudet Itse kirjoitetut ja kuvitetut lehtijutut Hankekohtainen lehti tai liite kohderyhmän johonkin omaan julkaisuun Esitteet, käyntikortit, lomakkeet, kyltit, ym. painettu viestintä Videot, äänitteet, www -sivut, bannerit, ym. sähköinen viestintä Ulkoisen tiedottamisen kanavia ovat mm. Suomen tietotoimisto (STT) ja muut tietotoimistot Sanomalehdistö Paikallislehdet Maakuntalehdet Valtakunnalliset lehdet (mm. Helsingin Sanomat, iltapäivä- ja talouslehdet) Muu lehdistö Yleiset aikakauslehdet Ammattilehdet Pankkien, vakuutuslaitosten ja kaupparyhmittymien lehdet Ilmaisjakelulehdet Sähköiset viestimet Paikallisradiot Yleisradio (YLE) Paikallistelevisiot TV:n eri kanavat Oma internet-kotisivu sekä linkitykset yhteistyökumppaneiden sivuille Muut kanavat Ilmoitustaulut Suorajakelu Messut ja tapahtumat Valtakunnallisilla lehdillä, maakuntalehdilla, Suomen Tietotoimistolla (STT) ja Yleisradiolla (YLE) on aluetoimituksia, alueellisia kirjeenvaihtajia ja toimitusten avustajia, joihin kannattaa ottaa yhteyttä paikallistasolla. Valtakunnallisilla ja maakuntalehdillä on myös viikonvaihde- ja viikko- tai kuukausiliitetoimituksensa, joihin on syytä lähettää omat tiedotteet. 9
10 6. MILLOIN HANKE ON UUTINEN Mikä on uutinen? Entäpä milloin hanke on uutinen? Eri alojen tiedotuksesta vastaavat pohtivat usein niitä kriteereitä, joilla joukkoviestimet julkaisevat uutisia ja muita ns. uutiskynnyksen ylittäviä asioita ja tapahtumia. Uutisarvon määritykseen vaikuttavat mm. Itse viesti ja sen selkeys Viestin merkittävyys ja kiinnostavuus Viestimen luonne ja toiminta-ajatus (erilaiset uutiskriteerit) Yleisön (kohderyhmän) odotukset ja arvostukset Päivittäisuutisten valitsijoihin vaikuttavat mm. Tarjonnan runsaus Uutisaihe Hetkellisesti hallitsevien teemojen kiinnostavuus (ko. uutispäivä) Pitkän aikavälin uutisseuranta Toimittajan oma arvomaailma Toimittajan tietämys aiheesta, kokemus ja koulutus Uutisen valinnan perusteita ovat mm. Onko asia tai tapahtuma tuore? Onko sillä suuri yhteiskunnallinen merkitys? Koskeeko se monia ihmisiä? Onko asia tai tapahtuma lukijalle läheinen? Onko mukana julkisuuden henkilöitä? Onko asia tai tapahtuma ainutkertainen? Onko asialla tai tapahtumalla jatkuvuutta? Onko lopputulos jo tiedossa? Hankkeesta kertovan uutisen lähtökohtana voi olla Mihin hankkeella pyritään? Ketä hanke koskettaa? Mitä vaikutuksia (muutoksia, uutta yms.) hankkeella on sen kohderyhmille? Vaikuttaako hanke mahdollisesti muihin kansalaisiin? Kuka hanketta rahoittaa? Kuka hanketta toteuttaa? Onko muualla tehty samanlaisia hankkeita? Aiheutuuko hankkeesta jatkotoimenpiteitä? 10
11 Maakuntalehdissä ja varsinkin valtakunnallisissa lehdissä uutistarjonta on niin laajaa, että kaikki yksittäiset aiheet eivät saa päivittäisuutisoinnissa palstatilaa. Jos tarjottu aihe ei heti pääse julkisuuteen, ei kannata antaa periksi. Asiaan voi löytyä myöhemmin uudenlainen näkökulma tai se tulee esiin jonkin toisen uutisen yhteydessä kytkettynä isompaan kokonaisuuteen. Paikallislehdissä juttuvinkit otetaan tervetulleina vastaan. Monet hankeryhmien edustajat pitävät yllä hyviä suhteita paikallistoimittajiin ja tarjoavat aktiivisesti omaa asiaansa, vaikkei läpimeno joka kerta onnistukaan. Hankeryhmillä on hyviä kokemuksia myös valmiiksi kirjoitettujen juttujen tarjoamisesta. Paikallislehdet kertovat läheisistä, tutuista asioista ja siksi paikalliset hankkeet kiinnostavat. "Juuri minua, minun kylääni ja naapureitani" käsittelevät uutiset luetaan ja niiden todenperäisyys on jokaisen tiedossa. Sopivan ajankohdan löytäminen tiedotusruuhkan keskeltä voi olla haastekin. Tiedon tarjonta on useimmiten alkuviikosta vähäisempää kuin loppuviikosta.tarjonnan huippupäivä on torstai. STT:n tapahtumalistat ja -kalenteri, joista saa tietoja soittamalla tai Internetin välityksellä, ovat avuksi ajankohdan arvioinnissa ja myös uutisarvon määrityksessä. 11
12 7. LEHDISTÖ- TIEDOTE Lehdistöä ja muita viestimiä lähestytään tavallisimmin lähettämällä toimitukseen lehdistötiedote. Useimmiten käytetään sähköpostia tai faksia, mutta jos tiedotteeseen liitetään oheismateriaalia, valokuvia, esitteitä tms., sen voi postittaa. Lehdistötiedotteen laatimisen perusohjeet Yhteen tiedotteeseen mahtuu kerrallaan vain yksi asia. Jos hankkeessa on enemmän uutisoitavaa, toimita useampi tiedote. Älä sotke asioita yhteen. Käytä helppoa kieltä: kirjoita lyhyitä lauseita ja selvitä erikoissanat yleiskielellä. Laadi tekstisi ns. tavalliselle keskivertolukijalle Kirjoita lyhyesti. Yhden sivun tiedote riittää. Jätä tilaa paperin sivuille ja ylä- ja alareunaan toimittajan omia merkintöjä varten. Tee hyvä ja myyvä otsikko. Kerro tärkein asia ensimmäisessä kappaleessa. Sitä sanotaan ingressiksi. Käytä väliotsikoita Jaa teksti kappaleisiin. Käsittele yksi asiakokonaisuus yhdessä kappaleessa. Selkeys helpottaa toimituksen työtä. Pidä kirjoittaessa mielessä, että sähköpostina lähetetty tiedote voi siirtyä suoraan uutiseksi sähköisen kopioinnin ansiosta. Kirjoita tiedotteen alareunaan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero, jolta saa lisätietoja tai selvennyksiä. Mieti, voisiko paikallinen asia olla valtakunnallisestikin kiinnostava. Kannattaisiko tiedote lähettää myös ammatti- tai aikakauslehtiin? Tiedotusvastaavan työtä helpottaa lista tiedotusvälineistä ja lehtien ilmestymispäivistä. Näin voit etukäteen suunnitella tiedotteen jakelun. Mitä pienempi uutinen, sitä huolellisemmin ja taitavammin on tiedote tehtävä. Älä koskaan mainosta tiedotteessa: pysy uutismaisessa tyylissä. 12
13 8. MIKÄ ON TIEDOTUKSEN JA MAINONNAN ERO Tiedotus ja markkinointi, jonka näkyvin osa on mainonta, ovat viestinnän keinoja. Puhdasta tiedottamista ja mainontaa ei saa sekoittaa. Hankkeiden tiedotuksessa on erilaisia näkökulmia: 1. Yhteiskunnallinen: hanketiedotus takaa kansalaisten oikeuksia 2. Hankekohtainen: tiedottamalla hanke turvaa omaa toteutustaan 3. Kaupallinen: mainonnalla myydään aikaansaatuja tuotteita, palveluja jne. Tiedotuksen tavoitteena on saada kyseessä olevan asian yhteiskunnallinen tai hankekohtainen sisältö ja merkitys julkisuuteen. Yhteiskunnallinen viestintä, josta hanketiedotuksessa on yleisimmin kysymys, varmistaa osaltaan kansalaisten oikeusturvaa. Markkinoinnilla pyritään idean, tuotteen tai toiminnan tunnetuksi tekemiseen ja sitä kautta myynnin lisäämiseen tai yhteisöjen kohdalla oman yhteisökuvan luomiseen tai parantamiseen. Mainonta on markkinoinnin näkyvä osa. Mainonta tulee usein suhteettoman kalliiksi; palstatilasta tai julkaisuajasta on aina maksettava. Ehkäpä tämän takia on helppo sortua tiedotuksen keinoin tarjoamaan päivälehtien toimituksiin mainospainotteisia tekstejä. Tiedotteet eivät kuitenkaan koskaan saa sisältää mainonnallisia elementtejä. Asiallisella tiedotuksella ja oikeilla kanavan valinnoilla voidaan kuitenkin saavuttaa riittävän myönteinen julkisuuskuva uusille yritysideoille ja tuotteille ilman, että sorrutaan tekstimainonnan tyrkyttämiseen. Eräs keino on tuotetiedotteiden toimittaminen ilmaisjakelulehtien lisäksi sellaisiin lehtiin, joilla on omat tuote- ja kuluttajapalvelusivunsa. Elintarvikkeita valmistava hanke voi saada tietoa tuotteestaan leviämään mm. aikakauslehtien uutuustuotepalstoilla julkaistavien pikku-uutisten välityksellä. Päivälehdistäkin voi tiedustella, onko heillä kuluttaja- ja tuotepalveluaiheisia teemanumeroita tai viikkosivuja. Tiedotuksen heikkous verrattuna mainontaan on sen epävarmuus: toimitusten päätösvallassa on, pidetäänkö asiaa tärkeänä vai ei. Viestin perillemeno kuluttajalle voi olla aivan yhtä hyvä sekä mainonnan että tiedotuksen keinoin. 13
14 9. EMOTR -HANKKEIDEN TIEDOTUS Rakennerahastojen tukitoimiin liittyvistä tiedotus- ja julkistamistoimista säädetään komission asetuksessa 1260/1999. Säännökset määrittelee yksityiskohtaisemmin: Komission asetus (EY) N:o 1159/2000, annettu 30 päivänä toukokuuta 2000, jäsenvaltioiden toteuttamasta rakennerahastojen tukitoimiin liittyvästä tiedotus- ja julkistamistoiminnasta. Avoimuuden varmistaminen Euroopan komissio edellyttää rakennerastoista osarahoitettavilta hankkeilta aktiivista tiedotustoimintaa Tällä halutaan lisätä EU:n toiminnan tunnettavuutta ja avoimuutta sekä antaa yhdenmukainen kuva tukitoimenpiteistä kaikissa jäsenmaissa. Mitä useampaa tahoa hankkeiden tulokset saadaan palvelemaan, sitä enemmän hyötyä saadaan myös hanketoimintaan sijoitetuista yhteisistä rahoista Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR) on yksi Euroopan unionin neljästä rakennerahastosta. Sen rahastovastuuministeriönä toimii maa- ja metsätalousministeriö. Rahastolla on kaksi osastoa, joista ohjausosasto (EMOTR-O) on varsinainen rakennerahasto. Suomessa maaseudun kehittämisohjelmista EMOTR-O:n kautta osarahoitetaan Tavoite 1-ohjelmaa. Tiedottamista koskevaa asetusta on paikallaan soveltaa myös Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, ALMAN tiedotus- ja julkistamistoimintaan vaikka sen rahoitus saadaan tukiosaston (EMOTR-T) kautta. EMOTR -tunnus yhdessä EU-lipun kanssa Komission asetuksen 1159/2000 mukaisesti on pyrittävä varmistamaan toteutetun tiedotus- ja julkistamisaineiston yhdenmukainen ulkoasu. Rakennerahastoista rahoitettavien tukitoimien tiedotuksessa on mainittava Euroopan unionin osallistuminen rahoitukseen, mahdollisesti ao. rahasto ja Eurooppa-tunnus. Julkaisuissa maininta sijoitetaan nimiösivulle. EMOTR-hankkeiden tiedotuksen visualisoimiseksi on luotu yhteinen kansallinen tunnus käyttöohjeineen. EMOTR-tunnusta suositellaan käytettäväksi kaikissa maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta rahoitettavien hankkeiden tiedotuksessa. Kotimaista tunnusta on käytettävä yhdessä EU-lipun kanssa. Tunnuksia käytetään tehtäessä tiedotus- ja viestintäaineistoa, kuten 14
15 - lehti-ilmoituksia ja -tiedotteita - esitteitä - julisteita - kirjepapereita ja -kuoria - käyntikortteja - loppuraportteja, jne. Tunnuksia voidaan käyttää myös järjestettäessä erilaisia tiedotustapahtumia (konferensseja, seminaareja, messuja, näyttelyitä, jne.). Isompien hankkeiden totutuspaikoille tulee pystyttää lisäksi kyltit, jossa kerrotaan EU:n osallistumisesta rahoitukseen. Muut tunnukset EMOTR -tunnuksen ja EU-lipun lisäksi voidaan käyttää muitakin tunnuksia, kuten järjestön, yhdistyksen, yrityksen ym. organisaation omaa logoa, liikemerkkiä tms. tunnusta. Sisäasiainministeriö on laatinut EU-alueohjelmien viestintäsuunnitelman , joka helpottaa viestinnän yhdenmukaistamista kaikkien rahastojen osalta. Elinvoimaa EUohjelmista slogania, joka on osa em. viestintäsuunnitelmaa voidaan käyttää myös EMOTR -rahaston tiedotusta toteutettaessa. Myöskin -sivujen osoitetunnusta voidaan tiedotusaineistossa käyttää, etenkin kun on tarpeen tehdä tiettäväksi lisätietojen saantimahdollisuutta. Nykyaikaan kuuluva graafisten ohjeiden, logojen, ym. visuaalisten tunnusten runsaus aiheuttaa tiettyä hämminkiä niiden soveltamisessa. Yleisohjeiksi EMOTR -rahaston tiedottamiseen muutamia linjastuksia: - EU:n osallistuminen tukien rahoitukseen mainittava aina kun rahoitusta saadaan ao. rahastosta. - Käytettäessä EMOTR -logoa, on käytettävä myös EU-lippua yhtä "arvokkaasti" - Muita logoja, kuten esimerkiksi Elinvoimaa EU-ohjelmista - slogania voidaan käyttää kun se hyvin istuu asiaan. Asettelu ei välttämättä tarvitse olla kansilehdellä, se voi olla esim. kuvituksena sisäsivuilla - Hankkeiden omia ja hankkeeseen osallistuvien muiden organisaatioiden logoja voidaan käyttää myös em. tunnusten yhteydessä. Visuaalisen ilmeen yhdenmukaistamiseksi ja eri tunnusten sijoittelun yhdenmukaistamiseksi näiltä sivuilta löytyy tarkemmat ohjeet. Tarkemmat EMOTR -rahaston viestintäohjeet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön internetiin koostamilta ohjelmakauden kampanjasivuilta osoitteesta: / Hankeen vetäjälle/ Viestintäohjeet 15
16 Toimitusten ja toimittajien yhteystietoja Tietoa sanomalehdistä: Tietoa aikakauslehdistä http// Kuka lehdistö ja Kuka Radio & TV. Vuosittain ilmestyvät hakemistot, jotka sisältävät yli 3000 yhteystietoa suomalaisiin medioihin. Tilausosoite: Inforviestintä Oy, Et. Makasiininkatu 4, PL 147, HELSINKI, puh , faksi Paikallislehdistön medianumero. Sisältää 160 paikallislehden mediatiedot koko Suomen alueelta. Tilausosoite: Suomen paikallismediat Oy, Aninkaistenkatu 14 B 35, TURKU, puh , faksi spm@paikallismediat.fi Suomen lehdistö Suomen lehdistö -lehti julkaisee vuosittain erikoisnumeron, jossa on luettelo Sanomalehtien liiton jäsenlehdistä. Tilausosoite: Forssan kirjapaino Oy, Esko Aaltosen katu 2, PL FORSSA, puh tai faksi
Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen
Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotTiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille
Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa
LisätiedotInspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO
Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotTIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO
TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus
LisätiedotTiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius
Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotInspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO
Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja
LisätiedotYHDISTYKSEN VIESTINTÄ
YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen
LisätiedotVinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1
VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista
LisätiedotMiksi tiedottaa (median kautta)?
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte
LisätiedotYleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne
Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotHei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus
Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista
LisätiedotTiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä
Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7
LisätiedotViestintä ja tiedotus hankkeessa. 1 Hanna Laaksonen
Viestintä ja tiedotus hankkeessa 1 Viestintäsuunnitelma Monissa hankkeissa on tarpeen tehdä myös erillinen viestintä- ja tiedotussuunnitelma. Tiedotussuunnitelma tukee ja konkretisoi hankkeen toteutusta
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
LisätiedotVIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)
VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -
LisätiedotSPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma
SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä
LisätiedotLaukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA
Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5
LisätiedotTietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla
Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotUrheiluseuran viestintä 18.2.2015
Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä
LisätiedotESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta
LisätiedotLauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää
LisätiedotMonilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.
PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotTiedotejakelun trendit 2014!
Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden
LisätiedotKyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012
Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin
LisätiedotTarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma
HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa
LisätiedotHankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija
Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma
LisätiedotYrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.
MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa
LisätiedotViesti kulkee! Aikku Eskelinen, Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto. Kuva:
Viesti kulkee! Viestinnällä luodaan vetovoimaa, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta, rekrytoidaan, motivoidaan, palkitaan, markkinoidaan ja hoidetaan yhteisöä sisäisesti. - Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto
LisätiedotTuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen
Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Sisältö Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma Mediatiedote Sosiaalisen median hyödyntäminen
LisätiedotHankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
LisätiedotProjektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen
Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,
LisätiedotVINKIT VAIKUTTAVAAN VIESTINTÄÄN DIGISOTEKOKEILUT 2018 SIRPA MUSTONEN, MOTIVA OY
VINKIT VAIKUTTAVAAN VIESTINTÄÄN DIGISOTEKOKEILUT 2018 SIRPA MUSTONEN, MOTIVA OY MITEN KERROT KOKEILUN PAIKASTA? Kokeilun paikka rohkaisee löytämään uusia ratkaisuja kestävän muutoksen edistämiseksi kokeilujen
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotMILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA
MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa
LisätiedotUusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten?
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen Viestintäkanava valitaan
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotViestintäsuunnitelma 2009
Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ!
KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! Hyvä ammattikorkeakoulumme henkilöstön jäsen, Tämä ohjeistus on tehty auttamaan ammattikorkeakoulumme henkilöstöä tiedotustilaisuuksien
LisätiedotIdeasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotViestintä on mahdollisuus. Auvo Mäkinen,
Viestintä on mahdollisuus Auvo Mäkinen, 3.2.2018 Sisäinen viestintä, visio Jäsenistö tietää toimintamme tavoitteet Jäsenistö saa aktiivisesti tietoa yhteisistä hankkeista Jäsenistö pystyy vaikuttamaan
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke
LisätiedotKuva: Tuula Palaste-Eerola
Kuva: Tuula Palaste-Eerola Näkyvyyttä alueen toimijoille! Uusimaa-viikko on Uudenmaan liiton koordinoima tapahtumaviikko, jonka tarkoituksena on tehdä tunnetuksi maakunnan hyväksi tehtyä työtä ja nostaa
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotMiksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta
Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt
LisätiedotViestintävastaavien koulutus 1.2.2014
Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014 Ainejärjestöjen tiedotus ja viestintä Ainejärjestö yhdistää opiskelijoita ja välittää tietoa eri suuntiin. Sen kautta opiskelijat saavat tärkeää tietoa ja ainejärjestö
LisätiedotViestinnän työkalut ja Best practices
Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa
LisätiedotMAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla
MAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla Muutama sana markkinnoinnista Markkinoinnissa tärkeimmät tehtävät: Määritä tavoiteltava myynti jokaiselle tuotteelle/ palvelulle kohderyhmittäin. Määritä mitä markkinoinnilta
LisätiedotViestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010
Viestintä C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010 Esa Ojapalo 2010 Viestintä Denuntiatio Solum Translata Valet Viesti vain perille vietynä ratkaisee oikeat viestintäkanavat ja välineet ymmärrettävyys, kiinnostavuus
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotHAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI
HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:
LisätiedotTyöpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin
Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma Pvm Mitä tehty Kuka Missä käsitelty 21.3.2016 Suunnitelman luonnos Johanna PoPSTer 19.5.2016 Suunnitelman täydennys ja päivitys Johanna & Kirsi 1.6.2016 poliittinen ohjausryhmä
LisätiedotVerkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius
Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
LisätiedotMuutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009
Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista
LisätiedotGraafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki
Graafinen ohje 1(8) GRAAFINEN OHJE Graafinen ohje 2(8) Miksi graafiset ohjeet? Näiden graafisten ohjeiden avulla luomme yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn viestintään.
LisätiedotItä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia
VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu
LisätiedotKaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...
1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4
LisätiedotLOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen
LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Verkottumistapaaminen, Helsinki Sonja Heikkinen Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Lohjelman verkostoituminen Hankekortti Lohjelman ohjausryhmä
LisätiedotKEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net
KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät
LisätiedotHankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija
Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Sopimukselliset velvoitteet, Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on
LisätiedotMitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotViestintä on mahdollisuus. Auvo Mäkinen
Viestintä on mahdollisuus Auvo Mäkinen Sisäinen viestintä, visio Jäsenistö tietää toimintamme tavoitteet Jäsenistö saa aktiivisesti tietoa yhteisistä hankkeista Jäsenistö pystyy vaikuttamaan asioihin Syntyy
LisätiedotJärjestöjen viestintävastaavien perehdytys
Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)
LisätiedotToimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta
LisätiedotVaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka
Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka 1.12.2015 2 Rakennerahastoviestintä Perusteet: miksi? Kohderyhmät: kenelle? Aiheet: mistä? Kanavat: miten? Tehostaminen: mistä apua? 3 Rakennerahastoviestinnän
LisätiedotVIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.
VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu
LisätiedotMa Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.
Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)
LisätiedotIntegroitu markkinointiviestintä
Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)
LisätiedotHankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013
Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Ohjelmarunko Hankestrategia Hankehakemus Hyvä muistaa hankkeen aikana Hankkeen toimintasuunnitelma
LisätiedotHaloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä!
Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä! Innostu ja innosta viestintä on kivaa! Viestintä ei ole pakollinen paha, vaan huikea mahdollisuus. Pienillä askelilla eteenpäin, hyvä viestintä sujuvoittaa
LisätiedotSosKanta-hankkeen viestintäsuunnitelma
1 (5) SosKanta-hankkeen viestintäsuunnitelma 1 Yleistä SosKanta-hankkeessa viestitään sekä organisaation sisällä että ulkoisesti. THL vastaa Kansa-hankkeen ja Kanta-palveluiden käyttöönoton kansallisesta
LisätiedotTYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 22.9.2015 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus
TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 22.9.2015 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Olipa yhdistyksen asia, kohderyhmä tai kanava mikä tahansa, viestinnässä keskeistä on yhdenmukaisuus: - yhtenäisyys
LisätiedotKampanjan 2014 viestintäsuunnitelma. Katri Kalliomäki Hätäkeskus ja Pia Puustelli 112-hanke (Yksi elämä) Päivitetty 10.10.
Kampanjan 2014 viestintäsuunnitelma Katri Kalliomäki Hätäkeskus ja Pia Puustelli 112-hanke (Yksi elämä) Päivitetty 10.10. 11.2.2014 Tapahtumajärjestäjien ohjaus AS-loppukilpailu Kansalaistarinat Infografiikka,
LisätiedotOMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.
OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun
LisätiedotVideotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014
Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä
Lisätiedot1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2017
VIESTINTÄSUUNNITELMA 2017 Turun Cheerleadingseura Smash ry SISÄLLYS 1 VIESTINNÄN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT... 3 2 VIESTINNÄN VÄLINEET JA TYÖKALUT... 4 2.1 Sähköposti... 4 2.2 Seuran Facebook-ryhmä... 4
LisätiedotEpilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt
Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotNivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:
2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin
LisätiedotNäkyvyyttä alueen toimijoille!
Näkyvyyttä alueen toimijoille! Uusimaa-viikko on Uudenmaan liiton koordinoima tapahtumaviikko, jonka tarkoituksena on tehdä tunnetuksi maakunnan hyväksi tehtyä työtä ja nostaa esille uusmaalaisia toimijoita.
LisätiedotMiten kirjoitan tiedotteen? Liina Pylvänäinen Viestintätoimisto Lillukanvarsi
Miten kirjoitan tiedotteen? 15.2.2017 Liina Pylvänäinen Viestintätoimisto Lillukanvarsi Syitä kirjoittaa tiedote Meillä on tapahtuma, johon haluamme osallistujia Haluamme näkyvyyttä itsellemme tai asiallemme
Lisätiedot1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO
GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...
LisätiedotNäyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen
Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?
Lisätiedot