Hankeviestinnän opas. Laatua EMOTR -hankkeisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankeviestinnän opas. Laatua EMOTR -hankkeisiin"

Transkriptio

1 Hankeviestinnän opas Laatua EMOTR -hankkeisiin

2 HANKE- VIESTINNÄN OPAS Laatua EMOTR -hankkeisiin Sisällysluettelo Johdanto 1. Mitä viestintä, yhteisöviestintä ja tiedotus ovat? 2. Miksi hankkeesta tiedotetaan 3. Suunnittelu on viestinnän lähtökohta 4. Sisäinen tiedottaminen 5. Ulkoinen tiedottaminen 6. Milloin hanke on uutinen? 7. Lehdistötiedote 8. Mikä on tiedotuksen ja mainonnan ero? 9. EMOTR hankkeiden tiedotus Lisää viestinnästä Toimitusten ja toimittajien yhteystietoja PL 30, VALTIONEUVOSTO Vaihde (09)

3 Johdanto Tuloksen saavuttamisen yksi perusedellytys on viestintä niin yhdistyksissä, yrityksissä kuin muissa yhteisöissäkin. Viestintä on resurssi, tuotannontekijä, kuten työvoima, raakaaineet ja raha. Yhtä tärkeää viestintä on hanketoiminnassa. Näkyvimmin viestintää toteutetaan tiedotuksen ja markkinoinnin keinoinmitä kaupallisempi hanke on, sitä helpompi on ymmärtää se hyöty, mitä markkinoinnilla haetaan. Onnistuneella tiedotuksella saadaan myönteistä julkisuutta, joka edesauttaa hankkeen toteuttamista. Tiedottamisen avulla ylläpidetään olemassa olevia yhteyksiä ja luodaan uusia yhteyksiä, jotka voivat olla hankkeen onnistumisen kannalta kullanarvoisia. Hankkeiden rahoittajat edellyttävät, että hankkeista tiedotetaan. Erityisen tärkeätä on antaa tietoa heille, joita asia joko välittömästi tai välillisesti koskee. Toteutetut hankkeet toimivat malleina myös uusille hankkeille. Yleiset tiedotusperiaatteet pätevät myöskin hankeviestinnässä. Toteutus on kuitenkin räätälöitävä kullekin hankkeelle sopivaksi. Eri hankkeiden kohderyhmät ovat erilaiset, samoin käytettävissä oleva budjetti. Jonkin hankkeen tiedotukseen on varattu kymmeniä tuhansia markkoja, jonkin toisenhankeen tiedotus toteutetaan talkootyönä budjetin kattaessa vainvälttämättömimmät monistus- ja postituskulut. Tähän oppaaseen on koottu tiedottamisen perusteet ohjenuoraksi hankkeiden tiedottamisesta vastaaville. 3

4 1. MITÄ VIESTINTÄ, YHTEISÖVIESTINTÄ JA TIEDOTUS OVAT? Perusmääritelmänä viestintä on erilaisten sanomien lähettämistä ja vastaanottamista sekä tietojen vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan kesken.viestinnän eräs tärkeä tehtävä on tukea yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Tämä voi olla mikä tahansa yhdistys, järjestö, kylätoimikunta yms. organisaatio, tai puhtaasti kaupallinen yritys. Ammattimaisella ja kokonaisvaltaisella viestinnän keinojen käytöllä tehtävässä onnistutaan varmemmin. Yhteisöviestinnän keinot ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen sekä verkkoviestintä yhteystoiminta suhdetoiminta mainonta ja sen tukitoimet sponsorointi yhteisöilme viestinnän tutkimus ja mittaus Hanketyössä on harvemmin mahdollisuutta mainontaan tai sponsorointiin, mutta hyvin toimiva tiedotus on hankkeille mahdollisuus ja velvollisuus, tarve ja oikeus. Tiedottamisen avulla kerrotaan hankkeen päämääristä ja luodaan mielikuvaa itse hankkeesta. Tavoitteena on, että niin hankkeen toteuttamisessa mukana olevat kuin ulkoiset sidosryhmätkin tietävät, mitkä ovat hankkeen tavoitteet, mitä sillä on saatu aikaan ja miten, onko jatkotoimia odotettavissa, jne. Puhutaankin hankkeen ulkoisen ja sisäisen kuvan luomisesta, johon viestinnän keinoista käytetään ulkoista ja sisäistä tiedotusta. Parhaimmillan viestintä on silloin, kun hankkeen toteuttajat saavat palautetta - mielipiteitä, kommentteja, ideoita, yms. - kohderyhmiltään. Sisäisessä tiedotuksessa viestin vastaanottajat ovat hankkeen toteuttamisessa mukana olevia. Sisäisen tiedotuksen onnistumiseen vaikuttaa se, miten nopeasti, kattavasti ja ymmärrettävästi tieto kulkee. Sisäisen tiedotuksen toimivuus on hankekohtaista. Tehokkainta on henkilökohtainen viestintä, mutta se ei ole aina mahdollista. Muutaman ihmisen tavoittaminen onnistuu helpommin kuin kymmenien, saati satojen ihmisten tavoittaminen. Hankkeiden ulkoinen tiedotus suuntautuu sidosryhmille, jotka eivät ole mukana hankkeessa ja suurelle yleisölle. Ulkoisen tiedotuksen viestien tulee olla sopusoinnussa hankkeen sisäisen tiedotuksen kanssa. Jo pientenkin hankkeiden kannattaa nimetä erillinen tiedotusvastaava ja suurissa hankkeissa useampi vastuuhenkilö tai erillinen tiedotusryhmä. Sisäisessä niinkuin ulkoisessakin viestinnässä on hyvänä apuna nykyisin internet. Vieläkin kätevämpi ratkaisu sisäisessä viestinnässä on extranet, jossa www-sivut näkyvät vain hankkeessa mukana oleville. 4

5 2. MIKSI HANKKEESTA TIEDOTETAAN? Tiedottaminen tulee aina sisällyttää hankesuunnitelmaan ja sen tulee olla mukana toiminnassa koko hankkeen toteuttamisen ajan. Hankeen saadessa EU-rahoitusta on myös Euroopan komission tiedotusohjeita noudatettava. (Komission asetus (EY) N:o 1159/2000, annettu 30 päivänä toukokuuta 2000, jäsenvaltioiden toteuttamasta rakennerahastojen tukitoimiin liittyvästä tiedotus- ja julkistamistoiminnasta. Kts. ja asetukset). Hankkeen käynnistymisestä, etenemisestä ja toteutumisesta on hyvä kertoa ainakin hankkeen rahoittajille ja niille sidos- ja kohderyhmille, joita hanke koskee. Esimerkiksi kylähankkeiden kohdalla on tärkeää, että kyläläiset saavat tietoa meneillään olevista yhteisistä asioista. Myös kansalaisilla on oikeus tietää hankkeesta ja sen tuloksista erityisesti siinä tapauksessa, kun siihen käytetään yhteiskunnan rahoja. Toteutetut hankkeet ovat esimerkkinä ja oppina uusille hankkeille. Mahdollisista epäonnistumisistakin ja niiden syistä on hyvä kertoa julkisuuteen, jottei samoja virheitä toisteta. Ympäri maata on käynnissä runsaasti hankkeita, jotka myös voivat hyötyä yhteistyöstä toistensa kanssa edellyttäen, että ne tietävät toisistaan. Tiedottamisen avulla lisätään hanketoiminnan tuntemusta ja osaamista. Näin pystytään synnyttämään uusia hyödyllisiä hankkeita. Jos hanke saa EU:n osarahoitusta on huolehdittava, että julkisuuteen menevässä tiedottamisessa tämä aina mainitaan. Lisäksi voidaan kertoa myös rahoitusta antava rakennerahasto ( EMOTR, EAKR, ESR) sekä käyttää kansallisia symboleita (logoja). Tiedotuksen avulla Tehdään hanketta tunnetuksi Helpotetaan hankkeen toteuttamista Aktivoidaan hankkeen toteuttamisessa mukana olevia Välitetään tietoa hankkeen etenemisestä rahoittajalle Välitetään tietoa henkilöille, jotka voivat saada hyötyä hankkeesta Informoidaan suurta yleisöä ja näin lisätään tietoa sekä omasta hankkeesta että hanketoiminnasta yleensä Estetään väärinkäsityksiä Kerrotaan muutoksista, etenemisestä, tapahtumista Luodaan suhteita Annetaan mahdollisuus vaikuttaa hankkeeseen sen eri vaiheissa (palaute) 5

6 3. SUUNNITTELU ON VIESTINNÄN LÄHTÖKOHTA Viestinnän suunnittelu on osa hankkeen kokonaissuunnittelua. Pohjana on toimintasuunnitelma, josta valitaan ne asiat ja tapahtumat, joista esimerkiksi kyseisen vuoden tai koko hankkeen keston aikana halutaan tiedottaa. Tiedotussuunnitelmaan sisällytetään sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän toimenpiteet. Suunnitelmassa täsmennetään kohderyhmä tai kohderyhmät, joille viestintä suunnataan sekä valitaan ainakin alustavasti ne kanavat tai välineet, joita käytetään. Suunnitelman toteuttamiseksi tiedotukselle määritetään vastuuhenkilö tai -henkilöt. Aikataulu on laadittava niin, että tiedotteet, kutsukirjeet yms. tavoittavat kohderyhmän riittävän ajoissa. Järjestettävästä tapahtumasta esimerkiksi kannattaa tiedottaa lehdistölle ja radiolle ennakkoon, tapahtuman yhteydessä ja mahdollisesti myös jälkikäteen, mikäli uutta asiaa on riittävästi. Viestinnän suunnitteluun liittyy olennaisena osana budjetti, jonka rajoissa tiedotustoimenpiteet on toteutettava. Tiedotustyö ei ole kovin kallista, ellei sitä osteta ulkopuolelta. Ammattitaitoa siinä kyllä vaaditaan. Omana työnä tehdystä tiedotuksesta selvitään yleensä puhelin-, tarvike-, monistus-, faksi- ja postituskuluilla. Internet -sivut ovat osaavalle myös erinomainen keino. Tiedotustilaisuutta järjestettäessä on huomioitava tilavuokra ja tarjoilu sekä esiintyjiä tai luennoitsijoita käytettäessä palkkiot. Tiedotustilaisuus kannattaa järjestää esimerkiksi silloin, kun tiedotusvälineille on mahdollista tarjota haastateltava tai kuvattavaa. On kuitenkin mietittävä, onko asian uutisarvo tai henkilön julkisuusarvo riittävä tiedotustilaisuuden järjestämiseen. Jokaisesta viestinnän toimenpiteestä kannattaa tehdä jälkiseurantaa. Miltä osin onnistuttiin tai epäonnistuttiin? Kokemukset kannattaa kirjata muistiin ja ottaa opiksi. Seuranta auttaa arvioimaan eri uutisten uutisarvoa ja ymmärtämään ns. uutiskynnystä, joka tiedotusvälineissä vaihtelee päivän uutistarjonnan mukaan. Lisäksi seurannalla kerätään talteen hankkeen historiaa. Tiedottamisen suunnittelu Tiedotussuunnitelman laadinnassa apuvälineenä voidaan käyttää viestinnän suunnittelun perusmallia (kts.kuvio 1) tai oheista kysymyssarjaa. Mitä haluamme sanoa? Sanoma Kenelle? Kohderyhmä Miten? Keinot/välineet Mitä vaikutuksia saamme aikaan? Tulos Mitä maksaa? Budjetti Kuka/ketkä tekevät? Tekijät Milloin on h-hetki? Aikataulu Mitä tiedottamisen jälkeen? Seuranta 6

7 4. SISÄINEN TIEDOTTAMINEN Sisäisen viestinnän onnistumiseen vaikuttaa se, miten nopeasti, kattavasti ja ymmärrettävästi tieto kulkee yhteisön jäsenten välillä. Kirjallisen viestin ulko- ja kieliasu vaikuttavat sanoman ymmärtämiseen. Selkeällä viestillä on helpompi saavuttaa vastaanottaja. Henkilökohtainen viestintäon tehokkainta, mutta siihen ei aina ole mahdollisuutta. Suljetut internet -sivut (ns. extranet) on erinomainen keino välittää nykyisin teitoja ryhmäläisille sähköpostien lisäksi. Sisäisen tiedottamisen kanavia ovat Henkilökohtainen keskustelu Soittorengas Sähköposti Kiertokirjeet Tiedotteet Ilmoitustaulu Tiedotuslehti Suljetut internet -sivut (ns. extranet) Sisäisen viestin perillemeno kannattaa varmistaa useampaa kanavaa käyttämällä. Viestin perillemenon voi tarkistaa myös pyytämällä henkilöitä tiettyyn päivää mennessä vahvistamaan saapumisensa, esimerkiksi kokoukseen, seminaariin tai tiedotustilaisuuteen. Kuvio 1. Viestinnän suunnittelun perusmalli Kohderyhmä Perusviestit/ Keinot/kanavat Ajoitus Toteutusvastuu Budjetti sanomat hankehenkilöt Mitä viestejä Millä keinoin viestit Milloin Kuka vastaa Toimen- kyläläiset kullekin saadaan perille? toimenpiteet mistäkin piteisiin rahoittajat kohderyhmälle sähköposti tehdään toimenpiteestä? varatut viranomaiset halutaan viestiä internet/extranet rahat media tiedotteet Mitä tehdään asiakkaat esitteet itse ja mitä jne. lehti t ostetaan ulkoa? seminaarit tapahtumat kampanjat jne. 7

8 5. ULKOINEN TIEDOTTAMINEN Ulkoisen tiedottamisen onnistumisen peruskysymys on, kenelle tiedotetaan ja mikä keino ja väline kullekin ryhmälle valitaan. Sidosryhmä- ja kohderyhmäviestintä Rahoittajille ja muille sidosryhmille, jotka halutaan pitää ajan tasalla, hankkeen etenemisestä tiedotetaan osa-aikakatsauksin, raportein ja selvityksin. Myös mahdolliset epäonnistumiset ja vaikeudet tulisi sisällyttää katsauksiin ja raportteihin, jotta vastaavat karikot voitaisiin toisten hankkeiden kohdalla välttää. Hankeryhmän tuottamat aineistot, kuten esitteet ja muut painotuotteet, ovat hyvä keino pitää ulkopuoliset sidosryhmät tietoisina hankkeen sisällöstä sekä sen etenemisestä. Hankkeen kohderyhmille suunnattu tiedotus aloitetaan hyvissä ajoissa ennen kuin hanke varsinaisesti käynnistyy. Jos kohderyhmä, jota hanke koskee on suuri ja asia on riittävän mielenkiintoinen, voivat joukkoviestimet välittää tietoa. Muussa tapauksessa on etsittävä sopiva kanava, esimerkiksi kyläläisten tavoittamiseksi. Hankkeesta voidaan välittää tietoa eri kohderyhmille myös näiden omia kanavia käyttäen. Tällaisia voivat olla kohderyhmien ammatteihin liittyviin julkaisuihin laadittavat artikkelit tai maksetut ilmoitukset. Myös suorakirjeet, hankkeen oma lehti tai vaikkapa liite alan erikoislehteen tai paikallislehteen, jonka tiedetään tavoittavan mahdollisimman moni tiettyyn kohderyhmään kuuluva, ovat vaihtoehtoina. Kohderyhmille suunnattu tiedottaminen vaatii taloudellisia panoksia enemmän kuin varsinainen lehdistötiedottaminen, mutta yhteistyökumppaneita etsimällä voi tällaisesta selvitä edullisemmin. Etenkin kohderyhmän oman alan yritykset tai yhdistykset voivat olla kiinnostuneita tiedotusyhteistyöstä. Joukkoviestintä Tarjolla on lukemattomia kanavia. Valinta voi tuntua vaikealta ja saattaa tuntua siltä, että oma hanke hukkuu valtavaan tietotulvaan. Ulkoisen tiedottamisen suurimmat ongelmat liittyvätkin hankkeen uutisarvon arvioimiseen ja tiedottamisen ajankohdan valitsemiseen (kohdassa 6: Milloin hanke on uutinen?). Tiedottamisen ajankohtia on syytä harkita kunkin hankkeen osalta erikseen. On luonnollista, että jostakin merkittävästä hankkeesta tiedotetaan yhtä aikaa kohderyhmille suunnatun tiedotuksen kanssa. Jostakin muusta hankkeesta kannattaa tiedottaa vasta sitten, kun on näyttöä saavutetuista tuloksista, joista julkinen sana on yleensä kiinnostuneempi kuin itse hankkeen etenemisestä. Hankkeen merkittävyys vaikuttaa ajankohdan valintaan. Joukkoviestimien kyllästymistä hankekohtaiseen uutisointiin olisi vältettävä. Aina ei tarvitse korostaa itse hanketta. Voidaan korostaa esimerkiksi kohderyhmää tai ehdottaa haas- 8

9 tateltavia eri kohderyhmistä. Isot hankkeet voivat jopa kysellä kohderyhmän edustajien mielipiteitä gallupilla ja esitellä ne tiedotusvälineille. Lukuisten kanavien joukosta saattaa löytyä juuri se oikea, joka on kiinnostunut myös itse hankkeesta. Joskus voi olla mahdollista saada valtakunnallistakin julkisuutta asialle, jonka merkitys rahassa mitattuna on pienehkö, mutta joka on jollain lailla poikkeava ja kiinnostava. Ulkoisen tiedottamisen välineitä ovat Katsaukset ja raportit Lehdistötiedotteet ja -tilaisuudet Itse kirjoitetut ja kuvitetut lehtijutut Hankekohtainen lehti tai liite kohderyhmän johonkin omaan julkaisuun Esitteet, käyntikortit, lomakkeet, kyltit, ym. painettu viestintä Videot, äänitteet, www -sivut, bannerit, ym. sähköinen viestintä Ulkoisen tiedottamisen kanavia ovat mm. Suomen tietotoimisto (STT) ja muut tietotoimistot Sanomalehdistö Paikallislehdet Maakuntalehdet Valtakunnalliset lehdet (mm. Helsingin Sanomat, iltapäivä- ja talouslehdet) Muu lehdistö Yleiset aikakauslehdet Ammattilehdet Pankkien, vakuutuslaitosten ja kaupparyhmittymien lehdet Ilmaisjakelulehdet Sähköiset viestimet Paikallisradiot Yleisradio (YLE) Paikallistelevisiot TV:n eri kanavat Oma internet-kotisivu sekä linkitykset yhteistyökumppaneiden sivuille Muut kanavat Ilmoitustaulut Suorajakelu Messut ja tapahtumat Valtakunnallisilla lehdillä, maakuntalehdilla, Suomen Tietotoimistolla (STT) ja Yleisradiolla (YLE) on aluetoimituksia, alueellisia kirjeenvaihtajia ja toimitusten avustajia, joihin kannattaa ottaa yhteyttä paikallistasolla. Valtakunnallisilla ja maakuntalehdillä on myös viikonvaihde- ja viikko- tai kuukausiliitetoimituksensa, joihin on syytä lähettää omat tiedotteet. 9

10 6. MILLOIN HANKE ON UUTINEN Mikä on uutinen? Entäpä milloin hanke on uutinen? Eri alojen tiedotuksesta vastaavat pohtivat usein niitä kriteereitä, joilla joukkoviestimet julkaisevat uutisia ja muita ns. uutiskynnyksen ylittäviä asioita ja tapahtumia. Uutisarvon määritykseen vaikuttavat mm. Itse viesti ja sen selkeys Viestin merkittävyys ja kiinnostavuus Viestimen luonne ja toiminta-ajatus (erilaiset uutiskriteerit) Yleisön (kohderyhmän) odotukset ja arvostukset Päivittäisuutisten valitsijoihin vaikuttavat mm. Tarjonnan runsaus Uutisaihe Hetkellisesti hallitsevien teemojen kiinnostavuus (ko. uutispäivä) Pitkän aikavälin uutisseuranta Toimittajan oma arvomaailma Toimittajan tietämys aiheesta, kokemus ja koulutus Uutisen valinnan perusteita ovat mm. Onko asia tai tapahtuma tuore? Onko sillä suuri yhteiskunnallinen merkitys? Koskeeko se monia ihmisiä? Onko asia tai tapahtuma lukijalle läheinen? Onko mukana julkisuuden henkilöitä? Onko asia tai tapahtuma ainutkertainen? Onko asialla tai tapahtumalla jatkuvuutta? Onko lopputulos jo tiedossa? Hankkeesta kertovan uutisen lähtökohtana voi olla Mihin hankkeella pyritään? Ketä hanke koskettaa? Mitä vaikutuksia (muutoksia, uutta yms.) hankkeella on sen kohderyhmille? Vaikuttaako hanke mahdollisesti muihin kansalaisiin? Kuka hanketta rahoittaa? Kuka hanketta toteuttaa? Onko muualla tehty samanlaisia hankkeita? Aiheutuuko hankkeesta jatkotoimenpiteitä? 10

11 Maakuntalehdissä ja varsinkin valtakunnallisissa lehdissä uutistarjonta on niin laajaa, että kaikki yksittäiset aiheet eivät saa päivittäisuutisoinnissa palstatilaa. Jos tarjottu aihe ei heti pääse julkisuuteen, ei kannata antaa periksi. Asiaan voi löytyä myöhemmin uudenlainen näkökulma tai se tulee esiin jonkin toisen uutisen yhteydessä kytkettynä isompaan kokonaisuuteen. Paikallislehdissä juttuvinkit otetaan tervetulleina vastaan. Monet hankeryhmien edustajat pitävät yllä hyviä suhteita paikallistoimittajiin ja tarjoavat aktiivisesti omaa asiaansa, vaikkei läpimeno joka kerta onnistukaan. Hankeryhmillä on hyviä kokemuksia myös valmiiksi kirjoitettujen juttujen tarjoamisesta. Paikallislehdet kertovat läheisistä, tutuista asioista ja siksi paikalliset hankkeet kiinnostavat. "Juuri minua, minun kylääni ja naapureitani" käsittelevät uutiset luetaan ja niiden todenperäisyys on jokaisen tiedossa. Sopivan ajankohdan löytäminen tiedotusruuhkan keskeltä voi olla haastekin. Tiedon tarjonta on useimmiten alkuviikosta vähäisempää kuin loppuviikosta.tarjonnan huippupäivä on torstai. STT:n tapahtumalistat ja -kalenteri, joista saa tietoja soittamalla tai Internetin välityksellä, ovat avuksi ajankohdan arvioinnissa ja myös uutisarvon määrityksessä. 11

12 7. LEHDISTÖ- TIEDOTE Lehdistöä ja muita viestimiä lähestytään tavallisimmin lähettämällä toimitukseen lehdistötiedote. Useimmiten käytetään sähköpostia tai faksia, mutta jos tiedotteeseen liitetään oheismateriaalia, valokuvia, esitteitä tms., sen voi postittaa. Lehdistötiedotteen laatimisen perusohjeet Yhteen tiedotteeseen mahtuu kerrallaan vain yksi asia. Jos hankkeessa on enemmän uutisoitavaa, toimita useampi tiedote. Älä sotke asioita yhteen. Käytä helppoa kieltä: kirjoita lyhyitä lauseita ja selvitä erikoissanat yleiskielellä. Laadi tekstisi ns. tavalliselle keskivertolukijalle Kirjoita lyhyesti. Yhden sivun tiedote riittää. Jätä tilaa paperin sivuille ja ylä- ja alareunaan toimittajan omia merkintöjä varten. Tee hyvä ja myyvä otsikko. Kerro tärkein asia ensimmäisessä kappaleessa. Sitä sanotaan ingressiksi. Käytä väliotsikoita Jaa teksti kappaleisiin. Käsittele yksi asiakokonaisuus yhdessä kappaleessa. Selkeys helpottaa toimituksen työtä. Pidä kirjoittaessa mielessä, että sähköpostina lähetetty tiedote voi siirtyä suoraan uutiseksi sähköisen kopioinnin ansiosta. Kirjoita tiedotteen alareunaan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero, jolta saa lisätietoja tai selvennyksiä. Mieti, voisiko paikallinen asia olla valtakunnallisestikin kiinnostava. Kannattaisiko tiedote lähettää myös ammatti- tai aikakauslehtiin? Tiedotusvastaavan työtä helpottaa lista tiedotusvälineistä ja lehtien ilmestymispäivistä. Näin voit etukäteen suunnitella tiedotteen jakelun. Mitä pienempi uutinen, sitä huolellisemmin ja taitavammin on tiedote tehtävä. Älä koskaan mainosta tiedotteessa: pysy uutismaisessa tyylissä. 12

13 8. MIKÄ ON TIEDOTUKSEN JA MAINONNAN ERO Tiedotus ja markkinointi, jonka näkyvin osa on mainonta, ovat viestinnän keinoja. Puhdasta tiedottamista ja mainontaa ei saa sekoittaa. Hankkeiden tiedotuksessa on erilaisia näkökulmia: 1. Yhteiskunnallinen: hanketiedotus takaa kansalaisten oikeuksia 2. Hankekohtainen: tiedottamalla hanke turvaa omaa toteutustaan 3. Kaupallinen: mainonnalla myydään aikaansaatuja tuotteita, palveluja jne. Tiedotuksen tavoitteena on saada kyseessä olevan asian yhteiskunnallinen tai hankekohtainen sisältö ja merkitys julkisuuteen. Yhteiskunnallinen viestintä, josta hanketiedotuksessa on yleisimmin kysymys, varmistaa osaltaan kansalaisten oikeusturvaa. Markkinoinnilla pyritään idean, tuotteen tai toiminnan tunnetuksi tekemiseen ja sitä kautta myynnin lisäämiseen tai yhteisöjen kohdalla oman yhteisökuvan luomiseen tai parantamiseen. Mainonta on markkinoinnin näkyvä osa. Mainonta tulee usein suhteettoman kalliiksi; palstatilasta tai julkaisuajasta on aina maksettava. Ehkäpä tämän takia on helppo sortua tiedotuksen keinoin tarjoamaan päivälehtien toimituksiin mainospainotteisia tekstejä. Tiedotteet eivät kuitenkaan koskaan saa sisältää mainonnallisia elementtejä. Asiallisella tiedotuksella ja oikeilla kanavan valinnoilla voidaan kuitenkin saavuttaa riittävän myönteinen julkisuuskuva uusille yritysideoille ja tuotteille ilman, että sorrutaan tekstimainonnan tyrkyttämiseen. Eräs keino on tuotetiedotteiden toimittaminen ilmaisjakelulehtien lisäksi sellaisiin lehtiin, joilla on omat tuote- ja kuluttajapalvelusivunsa. Elintarvikkeita valmistava hanke voi saada tietoa tuotteestaan leviämään mm. aikakauslehtien uutuustuotepalstoilla julkaistavien pikku-uutisten välityksellä. Päivälehdistäkin voi tiedustella, onko heillä kuluttaja- ja tuotepalveluaiheisia teemanumeroita tai viikkosivuja. Tiedotuksen heikkous verrattuna mainontaan on sen epävarmuus: toimitusten päätösvallassa on, pidetäänkö asiaa tärkeänä vai ei. Viestin perillemeno kuluttajalle voi olla aivan yhtä hyvä sekä mainonnan että tiedotuksen keinoin. 13

14 9. EMOTR -HANKKEIDEN TIEDOTUS Rakennerahastojen tukitoimiin liittyvistä tiedotus- ja julkistamistoimista säädetään komission asetuksessa 1260/1999. Säännökset määrittelee yksityiskohtaisemmin: Komission asetus (EY) N:o 1159/2000, annettu 30 päivänä toukokuuta 2000, jäsenvaltioiden toteuttamasta rakennerahastojen tukitoimiin liittyvästä tiedotus- ja julkistamistoiminnasta. Avoimuuden varmistaminen Euroopan komissio edellyttää rakennerastoista osarahoitettavilta hankkeilta aktiivista tiedotustoimintaa Tällä halutaan lisätä EU:n toiminnan tunnettavuutta ja avoimuutta sekä antaa yhdenmukainen kuva tukitoimenpiteistä kaikissa jäsenmaissa. Mitä useampaa tahoa hankkeiden tulokset saadaan palvelemaan, sitä enemmän hyötyä saadaan myös hanketoimintaan sijoitetuista yhteisistä rahoista Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR) on yksi Euroopan unionin neljästä rakennerahastosta. Sen rahastovastuuministeriönä toimii maa- ja metsätalousministeriö. Rahastolla on kaksi osastoa, joista ohjausosasto (EMOTR-O) on varsinainen rakennerahasto. Suomessa maaseudun kehittämisohjelmista EMOTR-O:n kautta osarahoitetaan Tavoite 1-ohjelmaa. Tiedottamista koskevaa asetusta on paikallaan soveltaa myös Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, ALMAN tiedotus- ja julkistamistoimintaan vaikka sen rahoitus saadaan tukiosaston (EMOTR-T) kautta. EMOTR -tunnus yhdessä EU-lipun kanssa Komission asetuksen 1159/2000 mukaisesti on pyrittävä varmistamaan toteutetun tiedotus- ja julkistamisaineiston yhdenmukainen ulkoasu. Rakennerahastoista rahoitettavien tukitoimien tiedotuksessa on mainittava Euroopan unionin osallistuminen rahoitukseen, mahdollisesti ao. rahasto ja Eurooppa-tunnus. Julkaisuissa maininta sijoitetaan nimiösivulle. EMOTR-hankkeiden tiedotuksen visualisoimiseksi on luotu yhteinen kansallinen tunnus käyttöohjeineen. EMOTR-tunnusta suositellaan käytettäväksi kaikissa maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta rahoitettavien hankkeiden tiedotuksessa. Kotimaista tunnusta on käytettävä yhdessä EU-lipun kanssa. Tunnuksia käytetään tehtäessä tiedotus- ja viestintäaineistoa, kuten 14

15 - lehti-ilmoituksia ja -tiedotteita - esitteitä - julisteita - kirjepapereita ja -kuoria - käyntikortteja - loppuraportteja, jne. Tunnuksia voidaan käyttää myös järjestettäessä erilaisia tiedotustapahtumia (konferensseja, seminaareja, messuja, näyttelyitä, jne.). Isompien hankkeiden totutuspaikoille tulee pystyttää lisäksi kyltit, jossa kerrotaan EU:n osallistumisesta rahoitukseen. Muut tunnukset EMOTR -tunnuksen ja EU-lipun lisäksi voidaan käyttää muitakin tunnuksia, kuten järjestön, yhdistyksen, yrityksen ym. organisaation omaa logoa, liikemerkkiä tms. tunnusta. Sisäasiainministeriö on laatinut EU-alueohjelmien viestintäsuunnitelman , joka helpottaa viestinnän yhdenmukaistamista kaikkien rahastojen osalta. Elinvoimaa EUohjelmista slogania, joka on osa em. viestintäsuunnitelmaa voidaan käyttää myös EMOTR -rahaston tiedotusta toteutettaessa. Myöskin -sivujen osoitetunnusta voidaan tiedotusaineistossa käyttää, etenkin kun on tarpeen tehdä tiettäväksi lisätietojen saantimahdollisuutta. Nykyaikaan kuuluva graafisten ohjeiden, logojen, ym. visuaalisten tunnusten runsaus aiheuttaa tiettyä hämminkiä niiden soveltamisessa. Yleisohjeiksi EMOTR -rahaston tiedottamiseen muutamia linjastuksia: - EU:n osallistuminen tukien rahoitukseen mainittava aina kun rahoitusta saadaan ao. rahastosta. - Käytettäessä EMOTR -logoa, on käytettävä myös EU-lippua yhtä "arvokkaasti" - Muita logoja, kuten esimerkiksi Elinvoimaa EU-ohjelmista - slogania voidaan käyttää kun se hyvin istuu asiaan. Asettelu ei välttämättä tarvitse olla kansilehdellä, se voi olla esim. kuvituksena sisäsivuilla - Hankkeiden omia ja hankkeeseen osallistuvien muiden organisaatioiden logoja voidaan käyttää myös em. tunnusten yhteydessä. Visuaalisen ilmeen yhdenmukaistamiseksi ja eri tunnusten sijoittelun yhdenmukaistamiseksi näiltä sivuilta löytyy tarkemmat ohjeet. Tarkemmat EMOTR -rahaston viestintäohjeet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön internetiin koostamilta ohjelmakauden kampanjasivuilta osoitteesta: / Hankeen vetäjälle/ Viestintäohjeet 15

16 Toimitusten ja toimittajien yhteystietoja Tietoa sanomalehdistä: Tietoa aikakauslehdistä http//www.aikakaus.fi Kuka lehdistö ja Kuka Radio & TV. Vuosittain ilmestyvät hakemistot, jotka sisältävät yli 3000 yhteystietoa suomalaisiin medioihin. Tilausosoite: Inforviestintä Oy, Et. Makasiininkatu 4, PL 147, HELSINKI, puh , faksi Paikallislehdistön medianumero. Sisältää 160 paikallislehden mediatiedot koko Suomen alueelta. Tilausosoite: Suomen paikallismediat Oy, Aninkaistenkatu 14 B 35, TURKU, puh , faksi Suomen lehdistö Suomen lehdistö -lehti julkaisee vuosittain erikoisnumeron, jossa on luettelo Sanomalehtien liiton jäsenlehdistä. Tilausosoite: Forssan kirjapaino Oy, Esko Aaltosen katu 2, PL FORSSA, puh tai faksi

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten?

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen Viestintäkanava valitaan

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Verkottumistapaaminen, Helsinki Sonja Heikkinen Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Lohjelman verkostoituminen Hankekortti Lohjelman ohjausryhmä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Näkyvyyttä alueen toimijoille!

Näkyvyyttä alueen toimijoille! Näkyvyyttä alueen toimijoille! Uusimaa-viikko on Uudenmaan liiton koordinoima tapahtumaviikko, jonka tarkoituksena on tehdä tunnetuksi maakunnan hyväksi tehtyä työtä ja nostaa esille uusmaalaisia toimijoita.

Lisätiedot

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka 1.12.2015 2 Rakennerahastoviestintä Perusteet: miksi? Kohderyhmät: kenelle? Aiheet: mistä? Kanavat: miten? Tehostaminen: mistä apua? 3 Rakennerahastoviestinnän

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli 7 1 3. Ikä Määrä % EOS 6 0.81 Alle 30 1.8 30-245 33. Yli 50 4 64.1 2 5. Seudullinen viestintä on avointa 6. Seudullinen viestintä on helposti ymmärrettävää 7. Seudullä on selkeä yhteinen tahtotila 8. Toimijoiden

Lisätiedot

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma CHAMP II työpaja Tampere 4.5.2010 Pekka Salminen Ilmastoviestinnän suunnitelma Strategisessa ilmastoviestinnän suunnitelmassa voidaan mm. määritellä: Miksi

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kuvaviestintä. yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus

Kuvaviestintä. yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus Kuvaviestintä yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus 7.4.2016 Tuensaajan viestintäohjeet Hankerahoitukseen kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus Kristiina Mauriala, Iikka Saunamäki Helsinki, 5.2.2014 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia

Lisätiedot

Hankeviestintä. Jussi Ronkainen. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences /

Hankeviestintä. Jussi Ronkainen. Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / Hankeviestintä Jussi Ronkainen VIESTINTÄ 1) viestintä informaation siirtona 2) viestintä merkitysten tuottamisena, sekä 3) viestintä yhteisyyden tuottamisena Tiedottaminen merkitsee tiedolla varustamista,

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA

YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA TAIVALKOSKEN KUNTA YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA Hyväksytty kunnanhallituksessa 1.6.1998 213 Voimaantulo 1.7.1998 1 Soveltamisala Näitä tiedotusohjeita sovelletaan tiedotettaessa Taivalkosken

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Ursan kerhoseminaari Artjärvi 2.-4.2.2007 Harri Haukka harri.haukka@pp.inet.fi Tämän esitelmän idea? Tarkoitus ei ole, että allekirjoittanut kertoo mitä

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen 14.2.2013 elina.melkko@etnoteam.fi Sisältö! Yleistä käyttöohjeiden laatimisesta Hyvä käyttöohje Käyttöohjeen kieli! Virkailijan käyttöliittymän ohjeiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Aloitus. Kuvaile profiilissasi lyhyesti itseäsi ja lisää myös kuva. Kuvaton profiili ja tyhjä esittelyteksti eivät erityisemmin houkuttele seuraajia.

Aloitus. Kuvaile profiilissasi lyhyesti itseäsi ja lisää myös kuva. Kuvaton profiili ja tyhjä esittelyteksti eivät erityisemmin houkuttele seuraajia. Opas Twitteriin Twitter on mikroblogipalvelu, jonka käyttäjäkunta kasvaa koko ajan. Monet uutistoimitukset seuraavat päivän aikana mitä twitterissä tapahtuu ja poimivat sieltä uutisoitavia aiheita. Palvelu

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 14.10.2010 Toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Toinen linja 14, 00530 Helsinki puhelin 09 771 2510 s-posti toimisto@sosiaalitieto.fi

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa

VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 1 (5) 9.12.2011 VALTUUSKUNNAN VAALIJÄRJESTYS (Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 12.12.2003, muutokset hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 9-10.12.2011) 1 Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalissa

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

TOI-hankkeiden väliraportointi: Sisällön raportointi ja liitteet. Innovaation siirto -hankkeiden koulutus

TOI-hankkeiden väliraportointi: Sisällön raportointi ja liitteet. Innovaation siirto -hankkeiden koulutus TOI-hankkeiden väliraportointi: Sisällön raportointi ja liitteet Innovaation siirto -hankkeiden koulutus 29.9.2011 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa itt vain yhden väli- ja loppuraportin.

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu!

Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu! Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu Mika Mars Account Manager, FM epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Kunnanhallitus 26.4.2011 1. JOHDANTO Kunnallisen tiedottamisen lähtökohta on Kuntalain 29, jonka mukaan kunnan on tiedotettava aktiivisesti asukkailleen kunnassa vireillä olevista

Lisätiedot

Suomi 100 -tunnuksen käyttö ohjelmahankkeiden yritysyhteistyössä

Suomi 100 -tunnuksen käyttö ohjelmahankkeiden yritysyhteistyössä Suomi 100 -tunnuksen käyttö ohjelmahankkeiden yritysyhteistyössä Toukokuu 2016 Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Juhlavuoden teema on Yhdessä, ja kaikki on kutsuttu mukaan. Juhlat alkavat

Lisätiedot