1. Rikosseuraamusalan sisäisen viestinnän kysely Sisäisen viestinnän sujuvuus... 14

Transkriptio

1 SISÄLLYS 1. Rikosseuraamusalan sisäisen viestinnän kysely Vastaajat Tyytyväisyys sisäiseen viestintään koko organisaatiossa ja omassa yksikössä Tyytyväisyys ikäryhmittäin Tyytyväisyys organisaatiolohkoittain Tyytyväisyys ammattiryhmittäin Tiedonsaanti eri välineistä Viestintävälineiden käyttö eri ikäryhmissä Viestintävälineiden käyttö organisaatiolohkoittain Viestintävälineiden käyttö ammattiryhmittäin Tiedon saanti eri asioista Asiakysymykset ikäryhmittäin Asiakysymykset organisaatiolohkottain Asiakysymykset ammattiryhmittäin Sisäisen viestinnän sujuvuus Intranet-verkko Kontranet Henkilöstölehti Kontra Vapaasti annettu palaute Avoimuus Esimiesviestintä Tiedonkulku eri sektoreitten kesken Välineet monipuolisesti käyttöön Viestinnän vastuut Ongelmana ajanpuute ja infoähky Viestinnän sisällöt Johtopäätöksiä... 24

2 1. RIKOSSEURAAMUSALAN SISÄISEN VIESTINNÄN KYSELY 2003 Rikosseuraamusalan viestintäsuunnitelma vahvistettiin Osana viestintäsuunnitelman seurantaa vahvistettiin joka toinen vuosi tapahtuva sisäisen viestinnän kysely ja joka toinen vuosi tapahtuva julkisuuskuvatutkimus. Ensimmäinen alan sisäisen viestinnän kysely toteutettiin vuonna 2003 viikoilla 42 ja 43 ( ) oikeusministeriön kokeilukäytössä olleella webropol - verkkokyselytyökalulla. Kysely oli verkossa suojatun internet-yhteyden takana. Kyselyyn oli linkki rikosseuraamusalan intranet-palvelun Kontranetin aloitussivulta. Koska rikosseuraamusalalla ei kaikilla ole tasavertaisia atk-laitteiden käyttömahdollisuuksia, kyselylomake ja kyselyyn liittyvä tiedote lähetettiin yksiköihin myös postitse paperilomakkeena. Lisäksi kyselylomake lähetettiin vielä sähköpostin liitteenä ja pyydettiin kopioimaan lomaketta kaikkien käyttöön. Täytetyt paperilomakkeet pyydettiin toimittamaan Rikosseuraamusviraston tiedotukseen, jossa ne syötettiin käsin webropol -kyselyjärjestelmään. Kyselylomake on liitteenä (liite 1). 2. VASTAAJAT Sisäisen viestinnän kyselyyn saatiin säädetyssä ajassa kaikkiaan 541 vastausta, joka on noin 17 % koko henkilöstöstä (3 229 virka- ja työsuhteista lokakuussa 2003). Koska kysely toteutettiin pääasiallisesti verkossa, ilman kentällä toimivia yhdyshenkilöitä ja sangen nopealla aikataululla, voidaan vastausprosenttia pitää melko kohtuullisena. Vastaajien ikärakenne noudattelee alan yleistä ikärakennetta. Suurin osa vastaajista kuului ikäryhmiin vuotiaat (kuvio 1). Kuvio 1. Sisäisen viestinnän kyselyn vastaajat ikäryhmittäin (N=541) 8,3 % 7,9 % 14,6 % 16,6 % 18,9 % 16,8 % 13,1 % 1,1 % 2,0 % v v v v v v v v. yli 60 v. Vastaajien työssäoloaika organisaation palveluksessa noudatteli ikärakennetta. Suurin osa vastaajista oli ollut organisaation palveluksessa vähintään 5 vuotta. Sekä alle 2 vuotta että yli 25 vuotta alalla työskennelleitä oli noin 15%.

3 Kuvio 2. Vastaajien työssäoloaika organisaation palveluksessa 29,4 % 23,7 % 15,0 % 17,0 % 13,7 % alle 2 v. 2-5 v v v. yli 25 v. Eri työyksiköistä vastauksia tuli suhteellisesti enemmän Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Rikosseuraamusvirastosta, joissa kyselyyn vastasi lähes puolet henkilöstöstä (taulukko 1). Vankeinhoitolaitoksen heikko vastausprosentti selittyy osittain verkkokyselyn luonteella: Vankiloissa työskentelee huomattavasti enemmän ihmisiä, joiden vakituinen työpiste ei ole tietokoneen ääressä. Ammattiryhmittäisiä tuloksia tarkastellaan myöhemmin kappaleissa 3, 4 ja 5. Taulukko 1: Vastaajat työyksiköittäin Kpl % Vastaus% suhteessa yksikön henkilöstöön Rise 57 10,5 % 46,3% Khl ,4 % 44,7% Vhl ,7 % 12,6% Työsektoreittain vastauksia tuli melko tasaisesti kaikilta työsektoreilta (kuvio 3). Valvonta ja turvallisuus olivat ryhmässä selvästi aliedustettuina kun taas koulutus, kuntoutus ja sosiaalityö selvästi yliedustettuina. Tehtäväkohtaisessa tarkastelussa sosiaalityön sektorin yliedustus on vielä suurempi, koska tässä kategoriassa mukana ovat mm. kaikki Khl:n sosiaalityöntekijät, kriminaalihuoltotyöntekijät ja ohjaajat. Myös johtotehtävissä ja toimistotehtävissä toimivat ovat vastanneet aktiivisesti (kuvio 4). 3 (25)

4 Kuvio 3. Sisäisen viestinnän kyselyn vastaajat työsektoreittain Yksikön johtaja 4,4 % Yleis- ja henkilöstöhallinto Taloushallinto / taloushuolto Täytäntöönpanohallinto Työtoiminta / kiinteistönhuolto Turvallisuus ja valvonta Koulutus, kuntoutus ja sosiaalityö Terveydenhuolto Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano Projektit 8,7 % 13,5 % 6,8 % 10,5 % 14,8 % 15,3 % 5,5 % 17,6 % 1,3 % Kuvio 4. Sisäisen viestinnän kyselyn vastaajat tehtäväalueittain Johto 11,6 % Lähiesimiestehtävät 7,9 % Vartija 10,4 % Sosiaalityö, kuntoutus, koulutus 27,2 % Toimistohenkilöstö 17,6 % Asiantuntija ja esittelijä 6,8 % Työnjohto 8,7 % Taloushuolto 4,6 % Terveydenhuolto ja hoitotyö 4,4 % 4 (25)

5 3. TYYTYVÄISYYS SISÄISEEN VIESTINTÄÄN KOKO ORGANI- SAATIOSSA JA OMASSA YKSIKÖSSÄ Yleinen tyytyväisyys toimipaikan sisäiseen viestintään oli vastaajien joukossa kohtuullinen. Tyytyväisyys viestintään koko organisaatiota koskevissa asioissa sai asteikolla 1-5 keskiarvoksi 3,30 ja omaa yksikköä koskevissa asioissa arvosanan 3,28. Tulosta voidaan pitää suhteellisen hyvänä, hieman keskivertoa parempana Tyytyväisyys ikäryhmittäin Tyytyväisyyserot eri ikäryhmien välillä on kuvattu kuviossa 5. Kuviota varten on laskettu eri ikäryhmien vastausten keskiarvo asteikolla 1-5. Tyytyväisyys tuntuu olevan suurinta ikähaitarin ääripäissä. Tyytymättömyys puolestaan oli suurinta vanhemmissa ikäluokissa, erityisesti yli 50-vuotiailla. Toisaalta tyytyväisyys oli selvästi suurinta yli 60-vuotiailla. Kuvio 5: Tyytyväisyys viestintään ikäryhmittäin 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3,9 3,59 3,7 3,41 3,44 3,29 3,35 3,21 3,22 3,13 Alle 30 v v 40-49v v. Yli 60 v. Tyytyväisyys viestintään koko organisaatiota koskevissa asioissa Tyytyväisyys viestintään omaa yksikköä koskevissa asioissa 3.2. Tyytyväisyys organisaatiolohkoittain Tyytyväisyyserot organisaation eri osien (Rise, Vhl, Khl) välillä on kuvattu kuviossa 6. Kuviota varten on laskettu eri organisaatiolohkojen vastausten keskiarvo asteikolla 1-5. Organisaatiolohkoittain tarkasteltuna tyytyväisyys viestintään on selvästi suurinta Kriminaalihuoltolaitoksessa. Erityisesti arvosana omaa yksikköä koskevalle viestinnälle oli korkea. Tätä selittää osittain Khl:n melko pienet yksiköt, joissa viestintä on helpompaa ja henkilökohtaisempaa. Sekä Rikosseuraamusvirastossa että Vankeinhoitolaitoksessa oltiin tyytymättömämpiä omaa yksikköä kuin koko organisaatiota koskevaan viestintään. Kaikkein tyytymättömimpiä sisäiseen viestintään olivat Rikosseuraamusviraston työntekijät. 5 (25)

6 Kuvio 6. Tyytyväisyys viestintään organisaatiolohkoittain 5,00 4,50 4,00 3,65 3,88 3,50 3,07 3,00 3,22 3,11 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Rise Vhl Khl Tyytyväisyys viestintään koko org. koskevissa asioissa Tyytyväisyys viestintään omaa yksikköä koskevissa asioissa 3.3. Tyytyväisyys ammattiryhmittäin Ammattiryhmäkohtaisessa tarkastelussa jaotteluperusteeksi otettiin tehtävän sisältö, joka oli jaettu yhdeksään eri luokkaan (kysymys 5). Tyytyväisyyserot eri ammattiryhmien välillä on kuvattu kuviossa 7. Kuviota varten on laskettu eri ammattiryhmien vastausten keskiarvo asteikolla 1-5. Kuvio 7. Tyytyväisyys sisäiseen viestintään ammattiryhmittäin 4,50 4,00 3,76 3,87 3,303,35 3,403,43 3,50 3,33 3,32 3,18 3,163,14 2,98 3,00 2,772,84 3,29 3,20 3,21 3,08 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Johto Lähiesimiehet Valvonta Sosiaalityö, koulutus Toimistohenkilöstö Asiantuntija ja esittelijä Työnjohto Taloushuolto Tyytyväisyys viestintään koko org. koskevissa asioissa Terveydenhuolto Tyytyväisyys viestintään omaa yksikköä koskevissa asioissa Ammattiryhmäkohtaisessa tarkastelussa tyytyväisyyserot ovat kaikkein suurimmat. Kaikkein tyytyväisimpiä sisäiseen viestintään olivat johtajat, jotka antoivat sekä koko organisaatiota että omaa yksikköä koskevasta viestinnästä keskiarvoksi lähes 4. Toi- 6 (25)

7 nen tyytyväinen ammattiryhmä olivat sosiaalityön ja koulutussektorin edustajat (keskiarvo 3,4), joihin kuuluu mm. suurin osa Khl:n asiakastyöntekijöistä. Selvästi tyytymättömimpiä sisäiseen viestintään olivat valvontasektorin edustajat, joiden keskiarvo jäi alle kolmen. Tämä selittynee osittain sillä, ettei valvontasektorin työntekijöillä ole samanlaisia mahdollisuuksia käyttää esim. sähköisiä viestintävälineitä kuin muilla ammattiryhmillä. Lisäksi työ on kolmivuorotyötä, mikä osaltaan vaikeuttaa osallistumista kokouksiin ja tiedotustilaisuuksiin. Toinen viestintään tyytymätön ryhmä olivat asiantuntijat ja esittelijät, johon kuuluu esim. Risen työntekijöitä. Lähes kaikissa ryhmissä tyytyväisyys viestintään omaa yksikköä koskevissa ja koko organisaatiota koskevissa asioissa oli kutakuinkin samalla tasolla. Työnjohdon henkilöstö oli kuitenkin selvästi tyytymättömämpi omaa yksikköä koskevien asioiden viestintään kuin koko organisaation viestintään. Tämä herättää kysymyksen, onko työnjohtohenkilöstö vankiloissa jollain tapaa sivussa muun vankilan viestinnästä. Tyytyväisyys koko organisaation viestintään oli kuitenkin keskimääräisellä tasolla. 4. TIEDONSAANTI ERI VÄLINEISTÄ Rikosseuraamusalalla on käytössä monia viestintävälineitä. Yleisesti tehokkaimpana välineenä pidetään kasvokkaisviestintää. Mitä enemmän kasvokkaisviestintää (palavereita, keskusteluja, tiedotustilaisuuksia jne), sitä tyytyväisempiä ihmiset ovat. Välineiden käyttö on kuvattu kuviossa 8. Kuviota varten laskettiin välineen saamien vastausten keskiarvo asteikolla 1-5. Kyselyssä tiedusteltiin sekä nykyistä tiedonsaantia eri välineistä että sitä kuinka paljon toivottiin tietoa eri välineistä saatavan. Näin voidaan mitata kunkin viestintävälineen ns. viestintävaje, eli kuinka paljon enemmän ihmiset kaipaisivat minkäkin välineen käyttöä. Kuvio 8. Saatu ja haluttu tiedonsaanti eri viestintävälineistä 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 3,17 4,40 Lähimmältä esimieheltäsi Muilta esimiehiltä ja johdolta Tiedonsaanti tällä hetkellä Haluttu tiedonsaanti 4,05 3,66 3,78 3,83 3,66 3,53 3,63 3,54 3,48 3,19 3,28 3,47 3,57 2,66 2,75 2,93 3,15 2,92 3,09 3,12 2,96 2,55 2,64 2,64 2,50 2,32 Luottamushenkilöiltä ja etujärjestöiltä Työtovereilta Ilmoitustauluilta Henkilöstölehti Kontrasta Kokouksista ja neuvotteluista Tiedotustilaisuuksista Muistioista ja tiedotteista Tiedonantolehdestä Sähköpostista Intranet-verkko Kontranetistä Internet-kotisivuilta Mediasta 7 (25)

8 Suurimmat tietolähteet olivat työtoverit (keskiarvo 3,53), sähköposti (3,48) ja lähin esimies (3,17). Selvästi suurin viestintävajaus oli kasvokkaisviestinnän välineissä. Erityisesti lähimmältä esimieheltä ja muilta esimiehiltä kaivataan enemmän tietoa. Myös kokouksia ja tiedotustilaisuuksia toivotaan käytettävän viestinnän välineitä. Sähköpostissa ja työtovereilta saadussa tiedossa viestintävajaus oli pienintä, eli niiden kautta lähetetty viestintä vastaa parhaiten haluttua tasoa Viestintävälineiden käyttö eri ikäryhmissä Viestintävälineiden käyttöä tarkasteltiin myös ikäryhmittäin tarkoituksena selvittää, onko eri ikäryhmien välillä eroja välineiden käytössä. Tarkastelua varten ikäryhmät ryhmiteltiin hieman suurempiin luokkiin: alle 30-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja yli 60 -vuotiaat. Eri ikäryhmien vastausten keskiarvot eri välineiden kohdalla on kuvattu kuviossa 9. Kuvio 9. Tiedon saanti eri välineistä ikäryhmittäin 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Lähimmältä esimieheltäsi Muilta esimiehiltä ja johdolta Luottamushenkilöiltä ja etujärjestöiltä Työtovereilta Ilmoitustauluilta Henkilöstölehti Kontrasta Kokouksista ja neuvotteluista Tiedotustilaisuuksista Muistioista ja tiedotteista Tiedonantolehdestä Sähköpostista Intranet-verkko Kontranetistä Internet-kotisivuilta Mediasta Alle 30v 30-39v v v yli 60 v Viestintävälineiden käytössä eri ikäryhmien välillä ei ole paljoakaan eroavaisuuksia. Nuoret ikäryhmät tuntuivat saavan enemmän tietoa kasvokkaisviestinnästä (lähimmältä esimieheltä, työtovereilta ja kokouksista). Vanhemmat ikäryhmät puolestaan lukivat eniten henkilöstölehti Kontraa ja saivat tietoa muualta mediasta. Esimerkiksi sähköisten välineiden (Sähköposti, Kontranet, internet-sivut) käytössä ei juurikaan ollut ikäryhmäkohtaisia eroja. Myöskään halutun tiedon määrässä ei ollut merkittäviä ikäryhmittäisiä eroja Viestintävälineiden käyttö organisaatiolohkoittain Kuviossa 10 on kuvattu eri välineiden käyttöä Rikosseuraamusvirastossa, Vankeinhoitolaitoksessa ja Kriminaalihuoltolaitoksessa. Työtovereilta, etujärjestöiltä, henkilöstölehdestä, tiedotustilaisuuksista, internetistä ja mediasta saadussa tiedossa ei ole juurikaan eroa eri organisaatiolohkojen kesken. 8 (25)

9 Kriminaalihuoltolaitoksessa, jossa viestintään oltiin kaikkein tyytyväisimpiä, tietoa saadaan muita selvästi enemmän kasvokkaisviestinnän välineistä: omalta esimieheltä ja kokouksista. Myös kirjallinen viestintä näyttäisi toimivan: Khl:ssä saadaan muita enemmän tietoa myös sähköpostista sekä muistioista ja tiedotteista. Vankeinhoitolaitoksessa tietoa saadaan muita enemmän Tiedonantolehdestä. Kokouksista ja neuvotteluista saadaan muihin verrattuna vähän tietoa, mutta sen sijaan tiedotustilaisuuksista muihin verrattuna eniten. Rikosseuraamusvirastossa käytetään puolestaan kaikkein eniten Kontranettiä. Toisaalta Rikosseuraamusvirastossa tietoa saadaan selvästi vähiten omalta lähimmältä esimieheltä, minkä voi olettaa olevan osasyynä alhaiseen tyytyväisyyteen viestintään yleensä. Riseläiset näyttäisivät saavan muihin verrattuna erittäin vähän tietoa myös luottamusmiehiltä ja etujärjestöiltä sekä ilmoitustauluilta. Kuvio 10. Tiedon saanti eri välineistä organisaatiolohkoittain 4,50 4,00 Rise Vhl Khl 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Lähimmältä esimieheltäsi Muilta esimiehiltä ja johdolta Luottamushenkilöiltä ja etujärjestöiltä Työtovereilta Ilmoitustauluilta Henkilöstölehti Kontrasta Kokouksista ja neuvotteluista Tiedotustilaisuuksista Muistioista ja tiedotteista Tiedonantolehdestä Sähköpostista Intranet-verkko Kontranetistä Internet-kotisivuilta Mediasta 4.3. Viestintävälineiden käyttö ammattiryhmittäin Tarkasteltaessa eri välineiden käyttöä ammattiryhmittäin lähtökohtana on eri ammattiryhmien erilaiset työskentelyolosuhteet. Hallinnollisessa työssä olevat tekevät työtään suurelta osin tietokoneen äärellä, jolloin heidän mahdollisuutensa saada tietoa sähköisten välineiden kautta on huomattavasti suurempi. Vankiloiden valvonta- ja työnjohdon tehtävissä toimivilla mahdollisuudet käyttää sähköisiä välineitä ja osittain myös muita välineitä (kokoukset yms) ovat rajatummat. Tähän vaikuttaa mm. valvontahenkilöstön vuorotyö. 9 (25)

10 Kuvio 11. Tiedon saanti eri välineistä ammattiryhmittäin 4,50 4,00 Johto Lähiesimiehet 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Lähimmältä esimieheltäsi Muilta esimiehiltä ja johdolta Luottamushenkilöiltä ja etujärjestöiltä Työtovereilta Ilmoitustauluilta Henkilöstölehti Kontrasta Kokouksista ja neuvotteluista Tiedotustilaisuuksista Muistioista ja tiedotteista Tiedonantolehdestä Sähköpostista Intranet-verkko Kontranetistä Internet-kotisivuilta Mediasta Valvonta Taloushuolto Sosiaalityö, koulutus Toimistohenkilöstö Asiantuntija ja esittelijä Työnjohto Terveydenhuolto Välineiden käytössä ei näyttäisi olevan kovin merkittäviä ammattiryhmäkohtaisia eroja. Johto saa selvästi muita enemmän tietoa kokouksista, muistioista ja Kontranetistä. Valvonta saa muita selvästi vähemmän tietoa kokouksista, tiedotustilaisuuksista sekä sähköisistä välineistä (sähköposti, Kontranet, internet). Toinen tyytymättömien ryhmä, asiantuntijat ja esittelijät, näyttäisi saavan muita vähemmän tietoa luottamushenkilöiltä ja ilmoitustauluilta. Terveydenhuoltohenkilöstö antoi alhaisimmat pisteet henkilöstölehti Kontralle. 10 (25)

11 5. TIEDON SAANTI ERI ASIOISTA Kyselyssä tiedusteltiin myös viestinnän sisällöistä. Kysymykset koskivat ihmisten eri asioista saamaa tietoa sekä sitä, kuinka paljon he toivoisivat eri asioista tietoa saavansa. Näin voitiin mitata myös eri asiakysymysten viestintävaje. Mukaan oli otettu 10 keskeistä viestinnän asiasisältöä: Eri asiakysymysten keskiarvo asteikolla 1-5 on kuvattu kuviossa 12. Kuvio 12. Saatu ja haluttu tiedonsaanti eri asiakysymyksistä Tiedonsaanti tällä hetkellä Haluttu tiedonsaanti 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 4,54 4,30 4,37 4,48 4,18 4,17 4,06 4,15 3,90 3,93 3,35 3,43 3,06 2,89 2,89 2,78 2,66 2,67 2,51 2,53 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Yksikön tulostav & toimintas. Koko org. tulostav. & toimintas. Taloudellisesta tilanteesta Ajankoht tapahtumista Organisaation muutoksista Työtehtäviin liittyvistä asioista Toimintatapojen muutoksista Sidosryhmien toiveista Koulutuksesta & osaamisen kehittämisestä Henkilöstö- ja sosiaalieduista Haluttu ja saatu tiedonsaanti eri asioista on nähtävissä kuviosta 12. Eniten saatiin tietoa oman yksikön toiminnasta sekä omiin päivittäisiin työtehtäviin liittyvistä asioista. Nämä ovat luultavimmin työsuorituksen kannalta tärkeimpiä asioita, joten tulos on oikean suuntainen. Toisaalta tiedonsaanti näissäkään asioissa ei yltänyt kuin hieman yli 3:n keskiarvon, joten parantamisen varaa on. Suurin viestintävaje näyttäisi olevan muutosviestinnässä: organisaation tai toimintatapojen muutoksesta koetaan saatavan tietoa vain melko vähän, kun tarve olisi lähempänä erittäin paljoa Asiakysymykset ikäryhmittäin Ikäryhmien eri asioille antamat keskiarvot on kuvattu kuviossa 13. Kuviosta on havaittavissa, että käyrät ovat samantyyppisiä kaikissa ikäryhmissä. Kaikkein vanhin ikäryhmä on poikkeuksetta kaikkein tyytyväisin, muiden käyrät ovat lähempänä toisiaan. Erityisesti tulostavoitteiden ja toimintasuunnitelmien viestinnässä vanhin ikäryhmä eroaa voimakkaasti muista vuotiaat näyttäisivät saavan organisaation ta- 11 (25)

12 loudellisesta tilanteesta muita ryhmiä paremmin tietoa. Kaikkein nuorin ikäryhmä puolestaan saa muita paremmin tietoa koulutuksesta ja ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Kuvio 13. Tiedonsaanti eri asioista ikäryhmittäin 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 Alle 30v 30-39v v v yli 60 v 1,00 0,50 0,00 Yksiköni tulostav & toimintas. Koko org. tulostav. ja toimintas. Taloudellisesta tilanteesta Ajankoht. tapahtumista Organisaation muutoksista Työtehtäviin liittyvistä asioista Toimintatapojen muutoksista Sidosryhmien toiveista Koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä Henkilöstö- ja sosiaalieduista 5.2. Asiakysymykset organisaatiolohkottain Organisaatiolohkoittain asiakysymyksiä tarkasteltaessa nousee jälleen selvästi esiin Kriminaalihuoltolaitoksen muita parempi tiedonsaanti. Erityisesti tulostavoitteista ja toimintasuunnitelmista näyttäisi tiedonsaanti Khl:ssä olevan muita huomattavasti parempaa. Rikosseuraamusviraston ja Vankeinhoitolaitoksen henkilöstön tiedonsaanti eri asioista näyttäisi oleva melko samalla tasolla. Rikosseuraamusviraston henkilöstö saa erityisen huonosti tietoa sidosryhmien toiveista, mutta muita paremmin organisaation taloudellisesta tilanteesta. Vankeinhoitolaitoksessa saadaan kaikkein heikoiten tietoa taloudellisesta tilanteesta ja organisaation ja toimintatapojen muutoksista. Myös tulostavoitteiden ja toimintasuunnitelmien viestintä on vankiloissa muita heikommalla tasolla. 12 (25)

13 Kuvio 14. Tiedonsaanti eri asioista organisaatiolohkoittain 4,50 4,00 Rise Vhl Khl 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Yksikön tulostav & toimintas. Koko org. tulostav. ja toimintas. Taloudellisesta tilanteesta Ajankoht. tapahtumista Organisaation muutoksista Työtehtäviin liittyvistä asioista Toimintatapojen muutoksista Sidosryhmien toiveista Koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä Henkilöstö- ja sosiaalieduista 5.3. Asiakysymykset ammattiryhmittäin Tarkasteltaessa asiakysymyksiä ammattiryhmittäin, esiin nousee jo tutuksi tullut johdon parempi tietoisuus asioista. Ammattiryhmien antamat keskiarvot eri asiakysymyksistä saamalleen tiedolle on kuvattu kuviossa 15. Kuvio 15: Tiedonsaanti eri asioista ammattiryhmittäin 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Yksikön tulostav & toimintas. Koko org. tulostav. ja toimintas. Taloudellisesta tilanteesta Ajankoht. tapahtumista Organisaation muutoksista Työtehtäviin liittyvistä asioista Toimintatapojen muutoksista Sidosryhmien toiveista Koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä Henkilöstö- ja sosiaalieduista Johto Lähiesimiehet Valvonta Sosiaalityö, koulutus Toimistohenkilöstö Asiantuntija ja esittelijä Työnjohto Taloushuolto Terveydenhuolto 13 (25)

14 Johto saa muita ammattiryhmiä selvästi enemmän tietoa tulostavoitteista, toimintasuunnitelmista, mutta myös ajankohtaisista tapahtumista, organisaation ja toimintatapojen muutoksista. Nämä ovat samoja asiakokonaisuuksia, joista valvontahenkilöstö kokee puolestaan saavansa selvästi vähiten tietoa. Muissa ammattiryhmissä ei ole kovinkaan suuria eroja eri asioista saadussa tiedossa. 6. SISÄISEN VIESTINNÄN SUJUVUUS Sisäisen viestinnän sujuvuutta mitattiin kyselyssä kysymyksellä, johon oli liitetty 14 erilaista sisäisen viestinnän sujuvuutta ja tasoa mittaavaa väittämää. Asteikolla 1-5 vastaajat arvioivat, kuinka hyvin nämä väittämät kuvaavat oman työpaikan sisäistä viestintää (1:erittäin vähän 5:erittäin paljon). Kysymyksen tulokset vastausprosenteilla mitattuna on kuvattu taulukossa 2. Lisäksi melko samaa tai samaa mieltä olleiden osuus on kuvattu kuviossa 16. Taulukko 2. Kysymys 11: Miten hyvin seuraavat väitteet kuvaavat työpaikkasi viestintää (N=541) 11. Miten hyvin seuraavat väitteet kuvaavat työpaikkasi viestintää? 3 en 4 melko 1 täysin 2 hieman osaa sanoa mieltä samaa eri mieltä eri mieltä 9,6 % 25 % Viestintää arvostetaan meillä 5 samaa mieltä 14 % 37,9 % 11,6 % Meillä on toimivat viestintävastuut 16,1 % 30,5 % 20,9 % 26,4 % 4,1 % Meillä tiedotetaan niistä asioista, joista pitääkin 13,7 % 33,8 % 12,2 % 33,5 % 5,5 % Tiedottamisen kieli on vaikeaa 17,4 % 36,2 % 22,2 % 17,6 % 5,2 % Tiedot tulevat huhuina 8,7 % 28,1 % 12,4 % 35,9 % 13,9 % Tietoihin voi luottaa 7 % 28,3 % 18,3 % 38,1 % 6,5 % Tiedot tulevat ajoissa 16,5 % 42,1 % 12,6 % 23,7 % 2 % Tieto kulkee hyvin tiimien ja yksiköiden välillä 18,5 % 43,3 % 11,6 % 22,2 % 2,4 % Tiedot ovat helposti saatavilla 11,3 % 38,6 % 15,3 % 29,4 % 3,9 % Muutoksista kerrotaan ajoissa ja avoimesti 21,6 % 44,5 % 10,9 % 18,3 % 2 % Asioista keskustellaan 17 % 33,3 % 10,2 % 31,8 % 5,7 % Viestintäämme leimaa aktiivisuus ja oma-aloitteisuus 17,7 % 32,5 % 23,1 % 20,5 % 3,7 % Väärinymmärrykset ovat tavallisia 4,8 % 22 % 24 % 34,2 % 12,4 % Tiedonkulun katkokset vaikeuttavat työtäni 7 % 22,6 % 20,7 % 33,5 % 13,7 % Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että viestintää arvostetaan heidän työyksikössään. Myös tietojen luotettavuuteen ja tiedotettaviin asioihin (tiedotetaan niistä asioista mistä pitääkin) oltiin melko tyytyväisiä. Suurinta kritiikkiä sai jälleen kerran muutosviestintä. Jopa kaksi kolmannesta oli eri mieltä väittämän Muutoksista kerrotaan ajoissa ja avoimesti kanssa. 58,6 % oli eri mieltä myös siitä, että tiedot tulevat ajoissa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tiedot tulevat henkilöstölle huhuina ja että väärinymmärrykset ovat tavallisia. Suurta kritiikkiä sai myös väittämä Tieto kulkee hyvin tiimien ja yksiköiden välillä. 47,2 % vastaajista oli sitä mieltä, että tiedonkulun katkokset vaikeuttavat työtä. 14 (25)

15 Kuvio 16. Melko samaa mieltä tai samaa mieltä olleiden osuus viestinnän sujuvuutta mittaavissa väittämissä 11. Miten hyvin seuraavat väitteet kuvaavat työpaikkasi viestintää Viestintää arvostetaan meillä 49,5 % Meillä on toimivat viestintävastuut 30,5 % Meillä tiedotetaan niistä asioista, joista pitääkin 39,0 % Tiedottamisen kieli on vaikeaa 22,8 % Tiedot tulevat huhuina 49,8 % Tietoihin voi luottaa 44,6 % Tiedot tulevat ajoissa 25,7 % Tieto kulkee hyvin tiimien ja yksiköiden välillä 24,6 % Tiedot ovat helposti saatavilla 33,3 % Muutoksista kerrotaan ajoissa ja avoimesti 20,3 % Asioista keskustellaan 37,5 % Viestintäämme leimaavat aktiivisuus ja oma-aloitteisuus 24,2 % Väärinymmärrykset ovat tavallisia 46,6 % Tiedonkulun kaktokset vaikeuttavat työtäni 47,2 % 7. INTRANET-VERKKO KONTRANET Rikosseuraamusalan sisäinen verkko, Kontranet on ollut käytössä vuodesta Kontranet on siis vielä melko uusi väline, jonka käyttö ja osaaminen ei ole vakiintunutta. Siksi Kontranetin käyttöä ja kehittämiskohteita haluttiin mitata omalla kysymyksellä. Sisäisen viestinnän kyselyn kysymys numero 12 sisälsi erilaisia Kontranettiin liittyviä väittämiä ja vastaajia pyydettiin asteikolla 1-5 arvioimaan, kuinka hyvin väittämät kuvaavat Kontranettiä. Kuviossa 17 on kuvattu melko tai täysin samaa mieltä olleiden osuus erilaisissa Kontranettiä koskevissa väittämissä. 15 (25)

16 Kuvio 17. Melko samaa mieltä tai samaa mieltä olleiden osuus intranet-verkko Kontranettiä mittaavissa väittämissä 12: Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat intranet-verkko Kontranettiä Kontranet on tarpeellinen Kontranet on hyvä apuväline päivittäisten työtehtävien hoidossa 50,58 % 82,92 % Kontranetissä on mielenkiintoisia ajankohtaisia uutisia 66,86 % Kontranetissä on hyödyllisiä työvälineitä (puhelinluettelot, kalvot jne) 74,86 % Kontranetin tietoja päivitetään riittävän usein 49,04 % Löydän helposti etsimäni tiedon 47,41 % Kontranetin sisältö on ymmärrettävää 73,41 % Kontranetin rakenne on selkeä 54,93 % Kontranet lisää vuorovaikutusta ja keskustelua työpaikallamme 14,09 % Kontranetin ulkoasu on miellyttävä 47,38 % Tekniset esteet (tunnukset, yhteydet) tai ohjeiden puute estävät käyttämästä Kontranettiä 22,97 % Vastauksista käy ilmi, että lähes kaikki alan työntekijät pitävät Kontranettiä tarpeellisena. Kolme neljännestä pitää Kontranetin työvälineitä hyödyllisenä ja sen sisältöä ymmärrettävänä. Kaksi kolmannesta pitää Kontranettiä myös mielenkiintoisena. Kuitenkin enää puolet vastaajista on sitä mieltä, että Kontranetistä on apua päivittäisissä tehtävissä ja alle puolet löytää Kontranetistä etsimänsä. Vain hyvin pieni osa vastaajista oli sitä mieltä, että Kontranet lisää keskustelua ja vuorovaikutusta. Huolestuttavaa on myös se, että yli viidennes katsoo teknisten esteiden estävät Kontranetin käytön. Tämän ei pitäisi pitää paikkansa, koska jokaiselle työntekijälle luodaan Kontranettiin omat tunnukset ja Kontranettiä voi käyttää kaikilta koneilta. Kontranetille sähköisen viestinnän uutena välineenä näyttäisi siis olevan selkeä tilaus, mutta sen käytettävyyttä, selkeyttä ja ohjeistusta tulee vielä parantaa. Teknisten esiteiden poistamiseksi tulisi parantaa henkilöstön mahdollisuuksia käyttää myös sähköisiä välineitä, parantaa oheistusta ja lisätä koulutusta. 16 (25)

17 8. HENKILÖSTÖLEHTI KONTRA Vuoden 2001 organisaatiouudistuksen yhteydessä aloitti myös toinen uusi sisäisen viestinnän väline, henkilöstölehti Kontra. Kontraan on alusta asti panostettu, mutta lehdestä saatu palaute on ollut melko vähäistä. Sisäisen viestinnän kyselyn kysymyksessä 13 pyydettiin vastaamaan, miten hyvin erilaiset adjektiivit kuvaavat henkilöstölehti Kontraa. Kuviossa 18 on kuvattu melko tai täysin samaa mieltä olleiden osuus erilaisiin väittämiin. Kuvio 18. Melko samaa mieltä tai samaa mieltä olleiden osuus henkilöstölehti Kontraa kuvaavissa väittämissä 13. Henkilöstölehti KONTRA: Miten hyvin seuraavat ominaisuudet kuvaavat Kontra-lehteä Helppolukuinen Selkeä ulkoasu 72,41 % 73,18 % Johdon äänitorvi Kaunisteleva 18,57 % 18,39 % Keskusteleva Avoin Monipuolinen Mielenkiintoinen 32,95 % 40,00 % 51,25 % 56,73 % Ajankohtainen Tarpeellinen Luotettava Asiantunteva Nykyaikainen Hyödyllinen 69,42 % 69,67 % 68,70 % 71,56 % 63,98 % 70,42 % Kontra-lehti sai melko hyvät ja tasaiset arvosanat. Noin 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Kontra-lehti on helppolukuinen, selkeä, ajankohtainen, tarpeellinen, luotettava, asiantunteva, nykyaikainen ja hyödyllinen. Alhaisemmat arvosanat lehti sai kuitenkin monipuolisuudessa ja mielenkiintoisuudessa ja avoimuudessa. Hieman alle viidennes piti lehteä jopa kaunistelevana tai johdon äänitorvena ja vain kolmannes piti lehteä keskustelevana. Mielipidekirjoitusten saaminen lehteen onkin ollut hankalaa. Tulosten perusteella lehdessä olisi tulevaisuudessa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota monipuolisten ja vaihtelevien näkökantojen esille tuomiseen. 17 (25)

18 9. VAPAASTI ANNETTU PALAUTE Sisäisen viestinnän kyselyn viimeisessä kysymyksessä vastaajat saivat vapaasti ilmaista näkemyksensä siitä, miten sisäistä viestintää tulisi kehittää. Kommentteja tulikin erittäin paljon, kaikkiaan 200. Ohessa annettuja kommentteja on ryhmitelty aihekokonaisuuksiin johtopäätösten helpottamiseksi. Annetusta vapaasta palautteesta nousi selvästi esiin joitakin keskeisiä asioita, joita viestinnässä tulisi kehittää: 9.1. Avoimuus Selvästi eniten palautetta tuli avoimen, salailemattoman viestinnän puolesta. Monet olivat sitä mieltä, että organisaatiota vaivaa salailun ja ennakkoluulojen ilmapiiri. Työhön kaivataan enemmän keskustelua ja neuvotteluja työntekijöiden kanssa. Johtajan sijaiset ja pikkupomot pyörittävät nyt systeemiä kun johtajalla ei ole mitään kykyä pitää asioita hallinnassaan. Työntekijöiltä ei enää kysytä kannanottoja omaa työtään koskevissa asioissa. Päätöksiä ja muutoksia vain putkahtelee - jostain! Eikä niistä kerrota, saati sitten perusteista, miksi näin on tehty. Meillä ei ole neuvottelu- ja keskustelukulttuuria koko laitoksen tasolla enää lainkaan. Meidän sektori yrittää omalla yhteydenpidollaan selvitä tässä tilanteessa edes siedettävästi. Avointa keskustelua Salamyhkäisyys pois, tietoa avoimesti Vankeinhoitoalalla on ollut tapana salata asioita ja edelleen on. Se perustunee osittain salassapitovelvollisuuden tulkintaan, osittain turvallisuusnäkökulman korostamiseen mutta myös vallankäyttöön. Tämä perinne vaatisi uudelleen arviointia. Lisää avoimuutta! Kerrottaisiin avoimesti asioista kaikille asianosaisille ja tiedotettaisiin paremmin. Ei enää vain osalle henkilöstöä jaettavaa tietoa, joka sitten leviää huhuina ja juoruina muiden työntekijöiden korviin. Asiallista tiedottamista kaikille tasapuolisesti! Avoimuus olisi varmasti kaiken a ja o. Lisäksi tiedotustilanteita tulisi olla useammin ja niissä pitäisi antaa myös rivityöntekijälle mahdollisuus puhua ja häntä tulisi myös johtoportaan kuunnella! Erityisesti muutoksista kaivattiin riittävän ajoissa annettua, rehellistä informointia. Asioista - myös keskeneräisistä - voisi tiedottaa hyvissä ajoin ja asioiden eri vaiheissa. Suuret muutokset aiheuttavat epävarmuutta, ahdistustakin. Pelot puolestaan aiheuttavat suojautumista, puolustusasemiin hakeutumista. Avoin tiedotus ja keskustelu olisi tärkeää, jotta vältyttäisiin työmotivaatiota häiritseviltä ristiriidoilta. Valvonta- ja kuntoutussektorin välistä tiedonvälistystä voitaisiin kehittää säännöllisin yhteisin palaverein, päivityksin. Tulevista suurista muutoksista ja niiden vaikutuksista toivoisi tiedotettavan ajoissa ja niin, että tieto saavuttaa kaikki (upj, rake). Laki- ja asetusmuutoksista ja niiden vaikutuksista vankeinhoitoon kaipaisi ajoissa tietoa. Jollei kuulu vankilan johtoon tai omaa toimivia suhteita johtoon, ei näistä saa tietoa vasta, kun muutokset tapahtuneet. Isoja uudistuksia ja muutoksia tulossa, mutta niistä ei kerrota talon sisällä. Henkilöstö odottaa johdolta aktiivisempaa viestintää, ettei tarvitsisi uskoa pelkkiin huhuihin. "Yläkerran" porukalle terveisiä että informointi organisaation muutoksista on ollut todella väkinäistä ja epätietoisuutta viljelevää. Esimerkkinä toimistojen (KHL) lakkauttamisuhka- ja yhdistämisasiat. Oletetaan varmaan, että epävarmuutta tulee vain sietää, mutta tosiasiallisesti loppujen lopuksi organisaatio kärsii itse siitä ajan mittaan. 18 (25)

19 Toisaalta myönnetään, että avoimuudelle on olemassa myös aivan käytännön seikoista kumpuavia esteitä Avoin tiedottaminen vankiloissa on vielä lapsen kengissä, mitä vuorotyö lomat jne ja tiedottamisen haluttomuus vielä vaikeuttavat Esimiesviestintä Monet näkevät esimiehen roolin ja asenteen olevan avainasemassa organisaation sisäisessä viestinnässä. Erityisesti tietoa ja keskustelua kaivattiin omalta lähiesimieheltä. Johdon tulisi osata paitsi tiedottaa, myös kuunnella alaisiaan: Johdon ja esimiesten tehtäviin kuuluu kertoa missä mennään ja kehittää (toimia niin että) tietoa on tarjolla Johdolle koulutusta vuorovaikutustilanteisiin, jotta syntyisi aitoa tunnetta alaisille siitä, että heitä kuunnellaan. Laitoksen johdon pitäisi hallita viestintä paremmin ja otettava enemmän kontaktia henkilöstöön. Henkilöstön on saatava tieto laitoksen johdolta, eikä huhujen kautta. Johtajat ja esimiehet esille piiloistaan, työntekijöitä voi jututtaa ja kuulumisia kysellä ilman erityistä syytäkin. Johto on etääntynyt meistä työntekijöistä oletuksella ei se asia kuulu työntekijöille. Asioiden käsittelyssä ei työntekijää kuunnella vaan päätökset "nuijitaan" välittämättä sen vaikutuksista työntekijään. Johdon tuntemus tämänpäivän ruohonjuuritasosta ei ole ajan tasalla. Tiedonkulku lähiesimieheltä voisi toimia edes jotenkin. Nyt huhut ja kuulopuheet hoitavat suurimman osan viestinnästä, käsittämätöntä! Tiedonpuute haittaa jo selvästä tehokasta työskentelyä. Selkeä väline organisaatiolle löytää punainen lanka on vuosittainen tulostavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta. Mutta tämän välineen käyttö tuntuu ihmeen vaikealta. Kun sitä ei käytetä, organisaatio jätetään tuuliajolle ja ennen pitkää työntekijät voivat huonosti. Johtaminen keskustelua ja ohjaamista Tiedonkulku eri sektoreitten kesken Joissakin palautteissa kaivattiin erityisesti poikkiammatillista yhteydenpitoa, sekä organisaation osien että oman yksikön eri ammattisektoreiden kesken. Sektorivastaavien pitäisi tiedottaa välittömästi esim. sähköpostin välityksellä koko henkilöstölle asioista jotka kaikkien olisi hyvä tietää. Vankiloissa vartiopäälliköllä on keskeinen asema miten tieto kulkee. Valitettavan usein tieto muutoksista saadaan vangilta. Eri sektorien tulisi palaveerata useammin. Eri ammatti- tai hallintoryhmien tai organisaation osien välistä tiedonkulkua kehitettävä, mm. koska turhaa päällekkäistä työntekoa. Valvontapuolelta tulee liian vähän tietoa yksittäisten vankien tilanteesta ja mitä kullakin osastolla on tapahtunut. Ylivartijat voisivat kertoa viikottaisessa kokouksessa, miten osastoilla on sujunut ja pitäisikö johonkin kiinnittää huomiota.. Ongelmista kuulee lähinnä vahingossa tai vankien taholta. Tieto palvelisi kuitenkin monia tahoja organisaatiossa. Ensin vastuutetaan välijohto huolehtimaan oman sektorinsa sisäisestä tiedottamisesta niin kyllä se siitä lähtee... Jos jolle-/joillekuille sisäinen tiedottaminen on mallia "höh, voiko sitä syödä?" niin tulos ei voi olla hyvä. Omassa organisaatiossamme oma sektorini on periaatteessa ainoa, joka voi melko vapaasti tiedottaa asioista eli jos meillä tökkii, koko talo tökkii 19 (25)

20 9.4. Välineet monipuolisesti käyttöön Palautteessa tulivat hyvin esille viestinnän monipuoliset välineet. Jotkut olivat sitä mieltä, että välineitä on liikaakin, tai ainakin niiden roolit ovat selkiytymättömät. Sisäisten tiedotteiden laatiminen ja jakelu, tiedotustilaisuudet takaisin, osastokohtaiset säännölliset palaverit, Kontranetin tunnetuksi tuominen ja tietojen hakeminen sieltä. työyksiköiden kokoontumiset; viikkotiedote, omat nettisivut ovat etusijalla Laitoksen yhteistä atk-tiedotetta käyttäen, järjestämällä yhteisiä infoja säännöllisesti, tärkeistä muutoksista ilmoitustaululle ajankohtaista-palsta, kokousten pöytäkirjat ajoissa jakoon, palavereihin mukaan ne, joita asiat koskevat jne. Mielestäni sisäisen viestinnän mahdollisuudet ovat suhteellisen rajattomat, mutta ehkä sen takia hieman sekavat. Viestejä ja raportteja kirjoitetaan moneen eri paikkaan, on vaikea eritellä, kenelle viesti on suunnattu. Sähköpostitiedotteita tulee runsaasti; on tietenkin hyvä, että informoidaan kaikkia kaikesta, mutta joskus ajan puutteen takia tulee poistettua viesti siihen enemmälti tutustumatta. Samaa voi kyllä sanoa organisaation keskinäisestä viestinnästä, ajetaan väkipakolla uutta sisään samalla kun suuri osa henkilöstöstä ei ole juuri entisiäkään viestintäkeinoja omaksunut. Lisäksi mielestäni keskushallintoperäinen sanelupolitiikka ei ole omiaan parantamaan yksiköiden sisäistä eikä niiden välistä viestintää ja yhteistyötä. Yhteistyö ja viestintä valvonta- ja vartiointitasolla sidosorganisaatioihin (alueen muut vankilat, vangin kuljetus, Rise, poliisi, tulli, käräjäoikeudet) jää lähes aina puhelinkeskustelun varaan. Tällä hetkellä tiedotuskanavia on useita. Pitää muistaa käydä katsomassa niin monessa paikassa. Helposti jokin kolo unohtuu. Ongelmia erityisesti sähköisessä viestinnässä aiheuttivat puhtaat tekniset seikat: Kontranetissä on paljon tietoa, jotka on tallennettu Word-muodossa ja ne eivät kaikkia aukea Lotuksen ohjelmilla. Word ei ole yleisesti Kriminaalihuollossa käytössä. Tämä vaikeuttaa Kontranetin hyödyntämistä. Tiimiposti ei useinkaan aukea. Tarpeellinen tiedon välitys takkuilee huonon aukeavuuden takia. Olisi hyvä, jos Risessä olisi vain yksi sähköpostijärjestelmä ja mielestäni Notes on parempi kuin Tiimiposti. Lisää kokouksia Vapaasti annetun palautteen selväksi ykkösvälineeksi nousivat kokoukset. Tiedotusja keskustelutilaisuuksia kaivattiin enemmän. Enemmän yhteisiä keskustelevia tiedotustilaisuuksia joihin henkilökunnalla olisi mahdollisuus osallistua työaikana. Työtiimikohtaisilla keskusteluilla säännöllisesti. Palavereita mieluummin usein kuin harvoin, jotta saadaan kattavuutta. Kasvoista kasvoihin viestintä on tehokkainta. Johtajan viikoittaiset/kuukautiset tiedotustilaisuudet taas käyttöön! Parhaita ja selkeimpiä informaatiolähteitä omasta organisaatiosta on henkilökohtaisesti pidetty tiedotustilaisuus, jossa voi kysyä ja antaa palautetta heti. Vastauksista sai kuvan, että joskus ennen vanhaan tiedotustilaisuuksia on järjestetty ahkerammin ja nykyisin ei niinkään. Tilaisuuksia kuitenkin kaivattaisiin. Tiedotustilaisuudet puuttuvat, ei ole ollut moneen vuoteen. Huhujen varassa ollaan. Kahvipöytäkeskustelua on toisessa vankilassa (siellä missä on johto) mutta meillä tehdään työtä ilman johtoa. Tiedotustilaisuus muutaman kerran vuodessa on minimi. 20 (25)