1. Rikosseuraamusalan sisäisen viestinnän kysely Sisäisen viestinnän sujuvuus... 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Rikosseuraamusalan sisäisen viestinnän kysely 2003... 2. 6. Sisäisen viestinnän sujuvuus... 14"

Transkriptio

1 SISÄLLYS 1. Rikosseuraamusalan sisäisen viestinnän kysely Vastaajat Tyytyväisyys sisäiseen viestintään koko organisaatiossa ja omassa yksikössä Tyytyväisyys ikäryhmittäin Tyytyväisyys organisaatiolohkoittain Tyytyväisyys ammattiryhmittäin Tiedonsaanti eri välineistä Viestintävälineiden käyttö eri ikäryhmissä Viestintävälineiden käyttö organisaatiolohkoittain Viestintävälineiden käyttö ammattiryhmittäin Tiedon saanti eri asioista Asiakysymykset ikäryhmittäin Asiakysymykset organisaatiolohkottain Asiakysymykset ammattiryhmittäin Sisäisen viestinnän sujuvuus Intranet-verkko Kontranet Henkilöstölehti Kontra Vapaasti annettu palaute Avoimuus Esimiesviestintä Tiedonkulku eri sektoreitten kesken Välineet monipuolisesti käyttöön Viestinnän vastuut Ongelmana ajanpuute ja infoähky Viestinnän sisällöt Johtopäätöksiä... 24

2 1. RIKOSSEURAAMUSALAN SISÄISEN VIESTINNÄN KYSELY 2003 Rikosseuraamusalan viestintäsuunnitelma vahvistettiin Osana viestintäsuunnitelman seurantaa vahvistettiin joka toinen vuosi tapahtuva sisäisen viestinnän kysely ja joka toinen vuosi tapahtuva julkisuuskuvatutkimus. Ensimmäinen alan sisäisen viestinnän kysely toteutettiin vuonna 2003 viikoilla 42 ja 43 ( ) oikeusministeriön kokeilukäytössä olleella webropol - verkkokyselytyökalulla. Kysely oli verkossa suojatun internet-yhteyden takana. Kyselyyn oli linkki rikosseuraamusalan intranet-palvelun Kontranetin aloitussivulta. Koska rikosseuraamusalalla ei kaikilla ole tasavertaisia atk-laitteiden käyttömahdollisuuksia, kyselylomake ja kyselyyn liittyvä tiedote lähetettiin yksiköihin myös postitse paperilomakkeena. Lisäksi kyselylomake lähetettiin vielä sähköpostin liitteenä ja pyydettiin kopioimaan lomaketta kaikkien käyttöön. Täytetyt paperilomakkeet pyydettiin toimittamaan Rikosseuraamusviraston tiedotukseen, jossa ne syötettiin käsin webropol -kyselyjärjestelmään. Kyselylomake on liitteenä (liite 1). 2. VASTAAJAT Sisäisen viestinnän kyselyyn saatiin säädetyssä ajassa kaikkiaan 541 vastausta, joka on noin 17 % koko henkilöstöstä (3 229 virka- ja työsuhteista lokakuussa 2003). Koska kysely toteutettiin pääasiallisesti verkossa, ilman kentällä toimivia yhdyshenkilöitä ja sangen nopealla aikataululla, voidaan vastausprosenttia pitää melko kohtuullisena. Vastaajien ikärakenne noudattelee alan yleistä ikärakennetta. Suurin osa vastaajista kuului ikäryhmiin vuotiaat (kuvio 1). Kuvio 1. Sisäisen viestinnän kyselyn vastaajat ikäryhmittäin (N=541) 8,3 % 7,9 % 14,6 % 16,6 % 18,9 % 16,8 % 13,1 % 1,1 % 2,0 % v v v v v v v v. yli 60 v. Vastaajien työssäoloaika organisaation palveluksessa noudatteli ikärakennetta. Suurin osa vastaajista oli ollut organisaation palveluksessa vähintään 5 vuotta. Sekä alle 2 vuotta että yli 25 vuotta alalla työskennelleitä oli noin 15%.

3 Kuvio 2. Vastaajien työssäoloaika organisaation palveluksessa 29,4 % 23,7 % 15,0 % 17,0 % 13,7 % alle 2 v. 2-5 v v v. yli 25 v. Eri työyksiköistä vastauksia tuli suhteellisesti enemmän Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Rikosseuraamusvirastosta, joissa kyselyyn vastasi lähes puolet henkilöstöstä (taulukko 1). Vankeinhoitolaitoksen heikko vastausprosentti selittyy osittain verkkokyselyn luonteella: Vankiloissa työskentelee huomattavasti enemmän ihmisiä, joiden vakituinen työpiste ei ole tietokoneen ääressä. Ammattiryhmittäisiä tuloksia tarkastellaan myöhemmin kappaleissa 3, 4 ja 5. Taulukko 1: Vastaajat työyksiköittäin Kpl % Vastaus% suhteessa yksikön henkilöstöön Rise 57 10,5 % 46,3% Khl ,4 % 44,7% Vhl ,7 % 12,6% Työsektoreittain vastauksia tuli melko tasaisesti kaikilta työsektoreilta (kuvio 3). Valvonta ja turvallisuus olivat ryhmässä selvästi aliedustettuina kun taas koulutus, kuntoutus ja sosiaalityö selvästi yliedustettuina. Tehtäväkohtaisessa tarkastelussa sosiaalityön sektorin yliedustus on vielä suurempi, koska tässä kategoriassa mukana ovat mm. kaikki Khl:n sosiaalityöntekijät, kriminaalihuoltotyöntekijät ja ohjaajat. Myös johtotehtävissä ja toimistotehtävissä toimivat ovat vastanneet aktiivisesti (kuvio 4). 3 (25)

4 Kuvio 3. Sisäisen viestinnän kyselyn vastaajat työsektoreittain Yksikön johtaja 4,4 % Yleis- ja henkilöstöhallinto Taloushallinto / taloushuolto Täytäntöönpanohallinto Työtoiminta / kiinteistönhuolto Turvallisuus ja valvonta Koulutus, kuntoutus ja sosiaalityö Terveydenhuolto Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano Projektit 8,7 % 13,5 % 6,8 % 10,5 % 14,8 % 15,3 % 5,5 % 17,6 % 1,3 % Kuvio 4. Sisäisen viestinnän kyselyn vastaajat tehtäväalueittain Johto 11,6 % Lähiesimiestehtävät 7,9 % Vartija 10,4 % Sosiaalityö, kuntoutus, koulutus 27,2 % Toimistohenkilöstö 17,6 % Asiantuntija ja esittelijä 6,8 % Työnjohto 8,7 % Taloushuolto 4,6 % Terveydenhuolto ja hoitotyö 4,4 % 4 (25)

5 3. TYYTYVÄISYYS SISÄISEEN VIESTINTÄÄN KOKO ORGANI- SAATIOSSA JA OMASSA YKSIKÖSSÄ Yleinen tyytyväisyys toimipaikan sisäiseen viestintään oli vastaajien joukossa kohtuullinen. Tyytyväisyys viestintään koko organisaatiota koskevissa asioissa sai asteikolla 1-5 keskiarvoksi 3,30 ja omaa yksikköä koskevissa asioissa arvosanan 3,28. Tulosta voidaan pitää suhteellisen hyvänä, hieman keskivertoa parempana Tyytyväisyys ikäryhmittäin Tyytyväisyyserot eri ikäryhmien välillä on kuvattu kuviossa 5. Kuviota varten on laskettu eri ikäryhmien vastausten keskiarvo asteikolla 1-5. Tyytyväisyys tuntuu olevan suurinta ikähaitarin ääripäissä. Tyytymättömyys puolestaan oli suurinta vanhemmissa ikäluokissa, erityisesti yli 50-vuotiailla. Toisaalta tyytyväisyys oli selvästi suurinta yli 60-vuotiailla. Kuvio 5: Tyytyväisyys viestintään ikäryhmittäin 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3,9 3,59 3,7 3,41 3,44 3,29 3,35 3,21 3,22 3,13 Alle 30 v v 40-49v v. Yli 60 v. Tyytyväisyys viestintään koko organisaatiota koskevissa asioissa Tyytyväisyys viestintään omaa yksikköä koskevissa asioissa 3.2. Tyytyväisyys organisaatiolohkoittain Tyytyväisyyserot organisaation eri osien (Rise, Vhl, Khl) välillä on kuvattu kuviossa 6. Kuviota varten on laskettu eri organisaatiolohkojen vastausten keskiarvo asteikolla 1-5. Organisaatiolohkoittain tarkasteltuna tyytyväisyys viestintään on selvästi suurinta Kriminaalihuoltolaitoksessa. Erityisesti arvosana omaa yksikköä koskevalle viestinnälle oli korkea. Tätä selittää osittain Khl:n melko pienet yksiköt, joissa viestintä on helpompaa ja henkilökohtaisempaa. Sekä Rikosseuraamusvirastossa että Vankeinhoitolaitoksessa oltiin tyytymättömämpiä omaa yksikköä kuin koko organisaatiota koskevaan viestintään. Kaikkein tyytymättömimpiä sisäiseen viestintään olivat Rikosseuraamusviraston työntekijät. 5 (25)

6 Kuvio 6. Tyytyväisyys viestintään organisaatiolohkoittain 5,00 4,50 4,00 3,65 3,88 3,50 3,07 3,00 3,22 3,11 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Rise Vhl Khl Tyytyväisyys viestintään koko org. koskevissa asioissa Tyytyväisyys viestintään omaa yksikköä koskevissa asioissa 3.3. Tyytyväisyys ammattiryhmittäin Ammattiryhmäkohtaisessa tarkastelussa jaotteluperusteeksi otettiin tehtävän sisältö, joka oli jaettu yhdeksään eri luokkaan (kysymys 5). Tyytyväisyyserot eri ammattiryhmien välillä on kuvattu kuviossa 7. Kuviota varten on laskettu eri ammattiryhmien vastausten keskiarvo asteikolla 1-5. Kuvio 7. Tyytyväisyys sisäiseen viestintään ammattiryhmittäin 4,50 4,00 3,76 3,87 3,303,35 3,403,43 3,50 3,33 3,32 3,18 3,163,14 2,98 3,00 2,772,84 3,29 3,20 3,21 3,08 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Johto Lähiesimiehet Valvonta Sosiaalityö, koulutus Toimistohenkilöstö Asiantuntija ja esittelijä Työnjohto Taloushuolto Tyytyväisyys viestintään koko org. koskevissa asioissa Terveydenhuolto Tyytyväisyys viestintään omaa yksikköä koskevissa asioissa Ammattiryhmäkohtaisessa tarkastelussa tyytyväisyyserot ovat kaikkein suurimmat. Kaikkein tyytyväisimpiä sisäiseen viestintään olivat johtajat, jotka antoivat sekä koko organisaatiota että omaa yksikköä koskevasta viestinnästä keskiarvoksi lähes 4. Toi- 6 (25)

7 nen tyytyväinen ammattiryhmä olivat sosiaalityön ja koulutussektorin edustajat (keskiarvo 3,4), joihin kuuluu mm. suurin osa Khl:n asiakastyöntekijöistä. Selvästi tyytymättömimpiä sisäiseen viestintään olivat valvontasektorin edustajat, joiden keskiarvo jäi alle kolmen. Tämä selittynee osittain sillä, ettei valvontasektorin työntekijöillä ole samanlaisia mahdollisuuksia käyttää esim. sähköisiä viestintävälineitä kuin muilla ammattiryhmillä. Lisäksi työ on kolmivuorotyötä, mikä osaltaan vaikeuttaa osallistumista kokouksiin ja tiedotustilaisuuksiin. Toinen viestintään tyytymätön ryhmä olivat asiantuntijat ja esittelijät, johon kuuluu esim. Risen työntekijöitä. Lähes kaikissa ryhmissä tyytyväisyys viestintään omaa yksikköä koskevissa ja koko organisaatiota koskevissa asioissa oli kutakuinkin samalla tasolla. Työnjohdon henkilöstö oli kuitenkin selvästi tyytymättömämpi omaa yksikköä koskevien asioiden viestintään kuin koko organisaation viestintään. Tämä herättää kysymyksen, onko työnjohtohenkilöstö vankiloissa jollain tapaa sivussa muun vankilan viestinnästä. Tyytyväisyys koko organisaation viestintään oli kuitenkin keskimääräisellä tasolla. 4. TIEDONSAANTI ERI VÄLINEISTÄ Rikosseuraamusalalla on käytössä monia viestintävälineitä. Yleisesti tehokkaimpana välineenä pidetään kasvokkaisviestintää. Mitä enemmän kasvokkaisviestintää (palavereita, keskusteluja, tiedotustilaisuuksia jne), sitä tyytyväisempiä ihmiset ovat. Välineiden käyttö on kuvattu kuviossa 8. Kuviota varten laskettiin välineen saamien vastausten keskiarvo asteikolla 1-5. Kyselyssä tiedusteltiin sekä nykyistä tiedonsaantia eri välineistä että sitä kuinka paljon toivottiin tietoa eri välineistä saatavan. Näin voidaan mitata kunkin viestintävälineen ns. viestintävaje, eli kuinka paljon enemmän ihmiset kaipaisivat minkäkin välineen käyttöä. Kuvio 8. Saatu ja haluttu tiedonsaanti eri viestintävälineistä 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 3,17 4,40 Lähimmältä esimieheltäsi Muilta esimiehiltä ja johdolta Tiedonsaanti tällä hetkellä Haluttu tiedonsaanti 4,05 3,66 3,78 3,83 3,66 3,53 3,63 3,54 3,48 3,19 3,28 3,47 3,57 2,66 2,75 2,93 3,15 2,92 3,09 3,12 2,96 2,55 2,64 2,64 2,50 2,32 Luottamushenkilöiltä ja etujärjestöiltä Työtovereilta Ilmoitustauluilta Henkilöstölehti Kontrasta Kokouksista ja neuvotteluista Tiedotustilaisuuksista Muistioista ja tiedotteista Tiedonantolehdestä Sähköpostista Intranet-verkko Kontranetistä Internet-kotisivuilta Mediasta 7 (25)

8 Suurimmat tietolähteet olivat työtoverit (keskiarvo 3,53), sähköposti (3,48) ja lähin esimies (3,17). Selvästi suurin viestintävajaus oli kasvokkaisviestinnän välineissä. Erityisesti lähimmältä esimieheltä ja muilta esimiehiltä kaivataan enemmän tietoa. Myös kokouksia ja tiedotustilaisuuksia toivotaan käytettävän viestinnän välineitä. Sähköpostissa ja työtovereilta saadussa tiedossa viestintävajaus oli pienintä, eli niiden kautta lähetetty viestintä vastaa parhaiten haluttua tasoa Viestintävälineiden käyttö eri ikäryhmissä Viestintävälineiden käyttöä tarkasteltiin myös ikäryhmittäin tarkoituksena selvittää, onko eri ikäryhmien välillä eroja välineiden käytössä. Tarkastelua varten ikäryhmät ryhmiteltiin hieman suurempiin luokkiin: alle 30-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja yli 60 -vuotiaat. Eri ikäryhmien vastausten keskiarvot eri välineiden kohdalla on kuvattu kuviossa 9. Kuvio 9. Tiedon saanti eri välineistä ikäryhmittäin 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Lähimmältä esimieheltäsi Muilta esimiehiltä ja johdolta Luottamushenkilöiltä ja etujärjestöiltä Työtovereilta Ilmoitustauluilta Henkilöstölehti Kontrasta Kokouksista ja neuvotteluista Tiedotustilaisuuksista Muistioista ja tiedotteista Tiedonantolehdestä Sähköpostista Intranet-verkko Kontranetistä Internet-kotisivuilta Mediasta Alle 30v 30-39v v v yli 60 v Viestintävälineiden käytössä eri ikäryhmien välillä ei ole paljoakaan eroavaisuuksia. Nuoret ikäryhmät tuntuivat saavan enemmän tietoa kasvokkaisviestinnästä (lähimmältä esimieheltä, työtovereilta ja kokouksista). Vanhemmat ikäryhmät puolestaan lukivat eniten henkilöstölehti Kontraa ja saivat tietoa muualta mediasta. Esimerkiksi sähköisten välineiden (Sähköposti, Kontranet, internet-sivut) käytössä ei juurikaan ollut ikäryhmäkohtaisia eroja. Myöskään halutun tiedon määrässä ei ollut merkittäviä ikäryhmittäisiä eroja Viestintävälineiden käyttö organisaatiolohkoittain Kuviossa 10 on kuvattu eri välineiden käyttöä Rikosseuraamusvirastossa, Vankeinhoitolaitoksessa ja Kriminaalihuoltolaitoksessa. Työtovereilta, etujärjestöiltä, henkilöstölehdestä, tiedotustilaisuuksista, internetistä ja mediasta saadussa tiedossa ei ole juurikaan eroa eri organisaatiolohkojen kesken. 8 (25)

9 Kriminaalihuoltolaitoksessa, jossa viestintään oltiin kaikkein tyytyväisimpiä, tietoa saadaan muita selvästi enemmän kasvokkaisviestinnän välineistä: omalta esimieheltä ja kokouksista. Myös kirjallinen viestintä näyttäisi toimivan: Khl:ssä saadaan muita enemmän tietoa myös sähköpostista sekä muistioista ja tiedotteista. Vankeinhoitolaitoksessa tietoa saadaan muita enemmän Tiedonantolehdestä. Kokouksista ja neuvotteluista saadaan muihin verrattuna vähän tietoa, mutta sen sijaan tiedotustilaisuuksista muihin verrattuna eniten. Rikosseuraamusvirastossa käytetään puolestaan kaikkein eniten Kontranettiä. Toisaalta Rikosseuraamusvirastossa tietoa saadaan selvästi vähiten omalta lähimmältä esimieheltä, minkä voi olettaa olevan osasyynä alhaiseen tyytyväisyyteen viestintään yleensä. Riseläiset näyttäisivät saavan muihin verrattuna erittäin vähän tietoa myös luottamusmiehiltä ja etujärjestöiltä sekä ilmoitustauluilta. Kuvio 10. Tiedon saanti eri välineistä organisaatiolohkoittain 4,50 4,00 Rise Vhl Khl 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Lähimmältä esimieheltäsi Muilta esimiehiltä ja johdolta Luottamushenkilöiltä ja etujärjestöiltä Työtovereilta Ilmoitustauluilta Henkilöstölehti Kontrasta Kokouksista ja neuvotteluista Tiedotustilaisuuksista Muistioista ja tiedotteista Tiedonantolehdestä Sähköpostista Intranet-verkko Kontranetistä Internet-kotisivuilta Mediasta 4.3. Viestintävälineiden käyttö ammattiryhmittäin Tarkasteltaessa eri välineiden käyttöä ammattiryhmittäin lähtökohtana on eri ammattiryhmien erilaiset työskentelyolosuhteet. Hallinnollisessa työssä olevat tekevät työtään suurelta osin tietokoneen äärellä, jolloin heidän mahdollisuutensa saada tietoa sähköisten välineiden kautta on huomattavasti suurempi. Vankiloiden valvonta- ja työnjohdon tehtävissä toimivilla mahdollisuudet käyttää sähköisiä välineitä ja osittain myös muita välineitä (kokoukset yms) ovat rajatummat. Tähän vaikuttaa mm. valvontahenkilöstön vuorotyö. 9 (25)

10 Kuvio 11. Tiedon saanti eri välineistä ammattiryhmittäin 4,50 4,00 Johto Lähiesimiehet 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Lähimmältä esimieheltäsi Muilta esimiehiltä ja johdolta Luottamushenkilöiltä ja etujärjestöiltä Työtovereilta Ilmoitustauluilta Henkilöstölehti Kontrasta Kokouksista ja neuvotteluista Tiedotustilaisuuksista Muistioista ja tiedotteista Tiedonantolehdestä Sähköpostista Intranet-verkko Kontranetistä Internet-kotisivuilta Mediasta Valvonta Taloushuolto Sosiaalityö, koulutus Toimistohenkilöstö Asiantuntija ja esittelijä Työnjohto Terveydenhuolto Välineiden käytössä ei näyttäisi olevan kovin merkittäviä ammattiryhmäkohtaisia eroja. Johto saa selvästi muita enemmän tietoa kokouksista, muistioista ja Kontranetistä. Valvonta saa muita selvästi vähemmän tietoa kokouksista, tiedotustilaisuuksista sekä sähköisistä välineistä (sähköposti, Kontranet, internet). Toinen tyytymättömien ryhmä, asiantuntijat ja esittelijät, näyttäisi saavan muita vähemmän tietoa luottamushenkilöiltä ja ilmoitustauluilta. Terveydenhuoltohenkilöstö antoi alhaisimmat pisteet henkilöstölehti Kontralle. 10 (25)

11 5. TIEDON SAANTI ERI ASIOISTA Kyselyssä tiedusteltiin myös viestinnän sisällöistä. Kysymykset koskivat ihmisten eri asioista saamaa tietoa sekä sitä, kuinka paljon he toivoisivat eri asioista tietoa saavansa. Näin voitiin mitata myös eri asiakysymysten viestintävaje. Mukaan oli otettu 10 keskeistä viestinnän asiasisältöä: Eri asiakysymysten keskiarvo asteikolla 1-5 on kuvattu kuviossa 12. Kuvio 12. Saatu ja haluttu tiedonsaanti eri asiakysymyksistä Tiedonsaanti tällä hetkellä Haluttu tiedonsaanti 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 4,54 4,30 4,37 4,48 4,18 4,17 4,06 4,15 3,90 3,93 3,35 3,43 3,06 2,89 2,89 2,78 2,66 2,67 2,51 2,53 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Yksikön tulostav & toimintas. Koko org. tulostav. & toimintas. Taloudellisesta tilanteesta Ajankoht tapahtumista Organisaation muutoksista Työtehtäviin liittyvistä asioista Toimintatapojen muutoksista Sidosryhmien toiveista Koulutuksesta & osaamisen kehittämisestä Henkilöstö- ja sosiaalieduista Haluttu ja saatu tiedonsaanti eri asioista on nähtävissä kuviosta 12. Eniten saatiin tietoa oman yksikön toiminnasta sekä omiin päivittäisiin työtehtäviin liittyvistä asioista. Nämä ovat luultavimmin työsuorituksen kannalta tärkeimpiä asioita, joten tulos on oikean suuntainen. Toisaalta tiedonsaanti näissäkään asioissa ei yltänyt kuin hieman yli 3:n keskiarvon, joten parantamisen varaa on. Suurin viestintävaje näyttäisi olevan muutosviestinnässä: organisaation tai toimintatapojen muutoksesta koetaan saatavan tietoa vain melko vähän, kun tarve olisi lähempänä erittäin paljoa Asiakysymykset ikäryhmittäin Ikäryhmien eri asioille antamat keskiarvot on kuvattu kuviossa 13. Kuviosta on havaittavissa, että käyrät ovat samantyyppisiä kaikissa ikäryhmissä. Kaikkein vanhin ikäryhmä on poikkeuksetta kaikkein tyytyväisin, muiden käyrät ovat lähempänä toisiaan. Erityisesti tulostavoitteiden ja toimintasuunnitelmien viestinnässä vanhin ikäryhmä eroaa voimakkaasti muista vuotiaat näyttäisivät saavan organisaation ta- 11 (25)

12 loudellisesta tilanteesta muita ryhmiä paremmin tietoa. Kaikkein nuorin ikäryhmä puolestaan saa muita paremmin tietoa koulutuksesta ja ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Kuvio 13. Tiedonsaanti eri asioista ikäryhmittäin 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 Alle 30v 30-39v v v yli 60 v 1,00 0,50 0,00 Yksiköni tulostav & toimintas. Koko org. tulostav. ja toimintas. Taloudellisesta tilanteesta Ajankoht. tapahtumista Organisaation muutoksista Työtehtäviin liittyvistä asioista Toimintatapojen muutoksista Sidosryhmien toiveista Koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä Henkilöstö- ja sosiaalieduista 5.2. Asiakysymykset organisaatiolohkottain Organisaatiolohkoittain asiakysymyksiä tarkasteltaessa nousee jälleen selvästi esiin Kriminaalihuoltolaitoksen muita parempi tiedonsaanti. Erityisesti tulostavoitteista ja toimintasuunnitelmista näyttäisi tiedonsaanti Khl:ssä olevan muita huomattavasti parempaa. Rikosseuraamusviraston ja Vankeinhoitolaitoksen henkilöstön tiedonsaanti eri asioista näyttäisi oleva melko samalla tasolla. Rikosseuraamusviraston henkilöstö saa erityisen huonosti tietoa sidosryhmien toiveista, mutta muita paremmin organisaation taloudellisesta tilanteesta. Vankeinhoitolaitoksessa saadaan kaikkein heikoiten tietoa taloudellisesta tilanteesta ja organisaation ja toimintatapojen muutoksista. Myös tulostavoitteiden ja toimintasuunnitelmien viestintä on vankiloissa muita heikommalla tasolla. 12 (25)

13 Kuvio 14. Tiedonsaanti eri asioista organisaatiolohkoittain 4,50 4,00 Rise Vhl Khl 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Yksikön tulostav & toimintas. Koko org. tulostav. ja toimintas. Taloudellisesta tilanteesta Ajankoht. tapahtumista Organisaation muutoksista Työtehtäviin liittyvistä asioista Toimintatapojen muutoksista Sidosryhmien toiveista Koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä Henkilöstö- ja sosiaalieduista 5.3. Asiakysymykset ammattiryhmittäin Tarkasteltaessa asiakysymyksiä ammattiryhmittäin, esiin nousee jo tutuksi tullut johdon parempi tietoisuus asioista. Ammattiryhmien antamat keskiarvot eri asiakysymyksistä saamalleen tiedolle on kuvattu kuviossa 15. Kuvio 15: Tiedonsaanti eri asioista ammattiryhmittäin 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Yksikön tulostav & toimintas. Koko org. tulostav. ja toimintas. Taloudellisesta tilanteesta Ajankoht. tapahtumista Organisaation muutoksista Työtehtäviin liittyvistä asioista Toimintatapojen muutoksista Sidosryhmien toiveista Koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä Henkilöstö- ja sosiaalieduista Johto Lähiesimiehet Valvonta Sosiaalityö, koulutus Toimistohenkilöstö Asiantuntija ja esittelijä Työnjohto Taloushuolto Terveydenhuolto 13 (25)

14 Johto saa muita ammattiryhmiä selvästi enemmän tietoa tulostavoitteista, toimintasuunnitelmista, mutta myös ajankohtaisista tapahtumista, organisaation ja toimintatapojen muutoksista. Nämä ovat samoja asiakokonaisuuksia, joista valvontahenkilöstö kokee puolestaan saavansa selvästi vähiten tietoa. Muissa ammattiryhmissä ei ole kovinkaan suuria eroja eri asioista saadussa tiedossa. 6. SISÄISEN VIESTINNÄN SUJUVUUS Sisäisen viestinnän sujuvuutta mitattiin kyselyssä kysymyksellä, johon oli liitetty 14 erilaista sisäisen viestinnän sujuvuutta ja tasoa mittaavaa väittämää. Asteikolla 1-5 vastaajat arvioivat, kuinka hyvin nämä väittämät kuvaavat oman työpaikan sisäistä viestintää (1:erittäin vähän 5:erittäin paljon). Kysymyksen tulokset vastausprosenteilla mitattuna on kuvattu taulukossa 2. Lisäksi melko samaa tai samaa mieltä olleiden osuus on kuvattu kuviossa 16. Taulukko 2. Kysymys 11: Miten hyvin seuraavat väitteet kuvaavat työpaikkasi viestintää (N=541) 11. Miten hyvin seuraavat väitteet kuvaavat työpaikkasi viestintää? 3 en 4 melko 1 täysin 2 hieman osaa sanoa mieltä samaa eri mieltä eri mieltä 9,6 % 25 % Viestintää arvostetaan meillä 5 samaa mieltä 14 % 37,9 % 11,6 % Meillä on toimivat viestintävastuut 16,1 % 30,5 % 20,9 % 26,4 % 4,1 % Meillä tiedotetaan niistä asioista, joista pitääkin 13,7 % 33,8 % 12,2 % 33,5 % 5,5 % Tiedottamisen kieli on vaikeaa 17,4 % 36,2 % 22,2 % 17,6 % 5,2 % Tiedot tulevat huhuina 8,7 % 28,1 % 12,4 % 35,9 % 13,9 % Tietoihin voi luottaa 7 % 28,3 % 18,3 % 38,1 % 6,5 % Tiedot tulevat ajoissa 16,5 % 42,1 % 12,6 % 23,7 % 2 % Tieto kulkee hyvin tiimien ja yksiköiden välillä 18,5 % 43,3 % 11,6 % 22,2 % 2,4 % Tiedot ovat helposti saatavilla 11,3 % 38,6 % 15,3 % 29,4 % 3,9 % Muutoksista kerrotaan ajoissa ja avoimesti 21,6 % 44,5 % 10,9 % 18,3 % 2 % Asioista keskustellaan 17 % 33,3 % 10,2 % 31,8 % 5,7 % Viestintäämme leimaa aktiivisuus ja oma-aloitteisuus 17,7 % 32,5 % 23,1 % 20,5 % 3,7 % Väärinymmärrykset ovat tavallisia 4,8 % 22 % 24 % 34,2 % 12,4 % Tiedonkulun katkokset vaikeuttavat työtäni 7 % 22,6 % 20,7 % 33,5 % 13,7 % Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että viestintää arvostetaan heidän työyksikössään. Myös tietojen luotettavuuteen ja tiedotettaviin asioihin (tiedotetaan niistä asioista mistä pitääkin) oltiin melko tyytyväisiä. Suurinta kritiikkiä sai jälleen kerran muutosviestintä. Jopa kaksi kolmannesta oli eri mieltä väittämän Muutoksista kerrotaan ajoissa ja avoimesti kanssa. 58,6 % oli eri mieltä myös siitä, että tiedot tulevat ajoissa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tiedot tulevat henkilöstölle huhuina ja että väärinymmärrykset ovat tavallisia. Suurta kritiikkiä sai myös väittämä Tieto kulkee hyvin tiimien ja yksiköiden välillä. 47,2 % vastaajista oli sitä mieltä, että tiedonkulun katkokset vaikeuttavat työtä. 14 (25)

15 Kuvio 16. Melko samaa mieltä tai samaa mieltä olleiden osuus viestinnän sujuvuutta mittaavissa väittämissä 11. Miten hyvin seuraavat väitteet kuvaavat työpaikkasi viestintää Viestintää arvostetaan meillä 49,5 % Meillä on toimivat viestintävastuut 30,5 % Meillä tiedotetaan niistä asioista, joista pitääkin 39,0 % Tiedottamisen kieli on vaikeaa 22,8 % Tiedot tulevat huhuina 49,8 % Tietoihin voi luottaa 44,6 % Tiedot tulevat ajoissa 25,7 % Tieto kulkee hyvin tiimien ja yksiköiden välillä 24,6 % Tiedot ovat helposti saatavilla 33,3 % Muutoksista kerrotaan ajoissa ja avoimesti 20,3 % Asioista keskustellaan 37,5 % Viestintäämme leimaavat aktiivisuus ja oma-aloitteisuus 24,2 % Väärinymmärrykset ovat tavallisia 46,6 % Tiedonkulun kaktokset vaikeuttavat työtäni 47,2 % 7. INTRANET-VERKKO KONTRANET Rikosseuraamusalan sisäinen verkko, Kontranet on ollut käytössä vuodesta Kontranet on siis vielä melko uusi väline, jonka käyttö ja osaaminen ei ole vakiintunutta. Siksi Kontranetin käyttöä ja kehittämiskohteita haluttiin mitata omalla kysymyksellä. Sisäisen viestinnän kyselyn kysymys numero 12 sisälsi erilaisia Kontranettiin liittyviä väittämiä ja vastaajia pyydettiin asteikolla 1-5 arvioimaan, kuinka hyvin väittämät kuvaavat Kontranettiä. Kuviossa 17 on kuvattu melko tai täysin samaa mieltä olleiden osuus erilaisissa Kontranettiä koskevissa väittämissä. 15 (25)

16 Kuvio 17. Melko samaa mieltä tai samaa mieltä olleiden osuus intranet-verkko Kontranettiä mittaavissa väittämissä 12: Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat intranet-verkko Kontranettiä Kontranet on tarpeellinen Kontranet on hyvä apuväline päivittäisten työtehtävien hoidossa 50,58 % 82,92 % Kontranetissä on mielenkiintoisia ajankohtaisia uutisia 66,86 % Kontranetissä on hyödyllisiä työvälineitä (puhelinluettelot, kalvot jne) 74,86 % Kontranetin tietoja päivitetään riittävän usein 49,04 % Löydän helposti etsimäni tiedon 47,41 % Kontranetin sisältö on ymmärrettävää 73,41 % Kontranetin rakenne on selkeä 54,93 % Kontranet lisää vuorovaikutusta ja keskustelua työpaikallamme 14,09 % Kontranetin ulkoasu on miellyttävä 47,38 % Tekniset esteet (tunnukset, yhteydet) tai ohjeiden puute estävät käyttämästä Kontranettiä 22,97 % Vastauksista käy ilmi, että lähes kaikki alan työntekijät pitävät Kontranettiä tarpeellisena. Kolme neljännestä pitää Kontranetin työvälineitä hyödyllisenä ja sen sisältöä ymmärrettävänä. Kaksi kolmannesta pitää Kontranettiä myös mielenkiintoisena. Kuitenkin enää puolet vastaajista on sitä mieltä, että Kontranetistä on apua päivittäisissä tehtävissä ja alle puolet löytää Kontranetistä etsimänsä. Vain hyvin pieni osa vastaajista oli sitä mieltä, että Kontranet lisää keskustelua ja vuorovaikutusta. Huolestuttavaa on myös se, että yli viidennes katsoo teknisten esteiden estävät Kontranetin käytön. Tämän ei pitäisi pitää paikkansa, koska jokaiselle työntekijälle luodaan Kontranettiin omat tunnukset ja Kontranettiä voi käyttää kaikilta koneilta. Kontranetille sähköisen viestinnän uutena välineenä näyttäisi siis olevan selkeä tilaus, mutta sen käytettävyyttä, selkeyttä ja ohjeistusta tulee vielä parantaa. Teknisten esiteiden poistamiseksi tulisi parantaa henkilöstön mahdollisuuksia käyttää myös sähköisiä välineitä, parantaa oheistusta ja lisätä koulutusta. 16 (25)

17 8. HENKILÖSTÖLEHTI KONTRA Vuoden 2001 organisaatiouudistuksen yhteydessä aloitti myös toinen uusi sisäisen viestinnän väline, henkilöstölehti Kontra. Kontraan on alusta asti panostettu, mutta lehdestä saatu palaute on ollut melko vähäistä. Sisäisen viestinnän kyselyn kysymyksessä 13 pyydettiin vastaamaan, miten hyvin erilaiset adjektiivit kuvaavat henkilöstölehti Kontraa. Kuviossa 18 on kuvattu melko tai täysin samaa mieltä olleiden osuus erilaisiin väittämiin. Kuvio 18. Melko samaa mieltä tai samaa mieltä olleiden osuus henkilöstölehti Kontraa kuvaavissa väittämissä 13. Henkilöstölehti KONTRA: Miten hyvin seuraavat ominaisuudet kuvaavat Kontra-lehteä Helppolukuinen Selkeä ulkoasu 72,41 % 73,18 % Johdon äänitorvi Kaunisteleva 18,57 % 18,39 % Keskusteleva Avoin Monipuolinen Mielenkiintoinen 32,95 % 40,00 % 51,25 % 56,73 % Ajankohtainen Tarpeellinen Luotettava Asiantunteva Nykyaikainen Hyödyllinen 69,42 % 69,67 % 68,70 % 71,56 % 63,98 % 70,42 % Kontra-lehti sai melko hyvät ja tasaiset arvosanat. Noin 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Kontra-lehti on helppolukuinen, selkeä, ajankohtainen, tarpeellinen, luotettava, asiantunteva, nykyaikainen ja hyödyllinen. Alhaisemmat arvosanat lehti sai kuitenkin monipuolisuudessa ja mielenkiintoisuudessa ja avoimuudessa. Hieman alle viidennes piti lehteä jopa kaunistelevana tai johdon äänitorvena ja vain kolmannes piti lehteä keskustelevana. Mielipidekirjoitusten saaminen lehteen onkin ollut hankalaa. Tulosten perusteella lehdessä olisi tulevaisuudessa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota monipuolisten ja vaihtelevien näkökantojen esille tuomiseen. 17 (25)

18 9. VAPAASTI ANNETTU PALAUTE Sisäisen viestinnän kyselyn viimeisessä kysymyksessä vastaajat saivat vapaasti ilmaista näkemyksensä siitä, miten sisäistä viestintää tulisi kehittää. Kommentteja tulikin erittäin paljon, kaikkiaan 200. Ohessa annettuja kommentteja on ryhmitelty aihekokonaisuuksiin johtopäätösten helpottamiseksi. Annetusta vapaasta palautteesta nousi selvästi esiin joitakin keskeisiä asioita, joita viestinnässä tulisi kehittää: 9.1. Avoimuus Selvästi eniten palautetta tuli avoimen, salailemattoman viestinnän puolesta. Monet olivat sitä mieltä, että organisaatiota vaivaa salailun ja ennakkoluulojen ilmapiiri. Työhön kaivataan enemmän keskustelua ja neuvotteluja työntekijöiden kanssa. Johtajan sijaiset ja pikkupomot pyörittävät nyt systeemiä kun johtajalla ei ole mitään kykyä pitää asioita hallinnassaan. Työntekijöiltä ei enää kysytä kannanottoja omaa työtään koskevissa asioissa. Päätöksiä ja muutoksia vain putkahtelee - jostain! Eikä niistä kerrota, saati sitten perusteista, miksi näin on tehty. Meillä ei ole neuvottelu- ja keskustelukulttuuria koko laitoksen tasolla enää lainkaan. Meidän sektori yrittää omalla yhteydenpidollaan selvitä tässä tilanteessa edes siedettävästi. Avointa keskustelua Salamyhkäisyys pois, tietoa avoimesti Vankeinhoitoalalla on ollut tapana salata asioita ja edelleen on. Se perustunee osittain salassapitovelvollisuuden tulkintaan, osittain turvallisuusnäkökulman korostamiseen mutta myös vallankäyttöön. Tämä perinne vaatisi uudelleen arviointia. Lisää avoimuutta! Kerrottaisiin avoimesti asioista kaikille asianosaisille ja tiedotettaisiin paremmin. Ei enää vain osalle henkilöstöä jaettavaa tietoa, joka sitten leviää huhuina ja juoruina muiden työntekijöiden korviin. Asiallista tiedottamista kaikille tasapuolisesti! Avoimuus olisi varmasti kaiken a ja o. Lisäksi tiedotustilanteita tulisi olla useammin ja niissä pitäisi antaa myös rivityöntekijälle mahdollisuus puhua ja häntä tulisi myös johtoportaan kuunnella! Erityisesti muutoksista kaivattiin riittävän ajoissa annettua, rehellistä informointia. Asioista - myös keskeneräisistä - voisi tiedottaa hyvissä ajoin ja asioiden eri vaiheissa. Suuret muutokset aiheuttavat epävarmuutta, ahdistustakin. Pelot puolestaan aiheuttavat suojautumista, puolustusasemiin hakeutumista. Avoin tiedotus ja keskustelu olisi tärkeää, jotta vältyttäisiin työmotivaatiota häiritseviltä ristiriidoilta. Valvonta- ja kuntoutussektorin välistä tiedonvälistystä voitaisiin kehittää säännöllisin yhteisin palaverein, päivityksin. Tulevista suurista muutoksista ja niiden vaikutuksista toivoisi tiedotettavan ajoissa ja niin, että tieto saavuttaa kaikki (upj, rake). Laki- ja asetusmuutoksista ja niiden vaikutuksista vankeinhoitoon kaipaisi ajoissa tietoa. Jollei kuulu vankilan johtoon tai omaa toimivia suhteita johtoon, ei näistä saa tietoa vasta, kun muutokset tapahtuneet. Isoja uudistuksia ja muutoksia tulossa, mutta niistä ei kerrota talon sisällä. Henkilöstö odottaa johdolta aktiivisempaa viestintää, ettei tarvitsisi uskoa pelkkiin huhuihin. "Yläkerran" porukalle terveisiä että informointi organisaation muutoksista on ollut todella väkinäistä ja epätietoisuutta viljelevää. Esimerkkinä toimistojen (KHL) lakkauttamisuhka- ja yhdistämisasiat. Oletetaan varmaan, että epävarmuutta tulee vain sietää, mutta tosiasiallisesti loppujen lopuksi organisaatio kärsii itse siitä ajan mittaan. 18 (25)

19 Toisaalta myönnetään, että avoimuudelle on olemassa myös aivan käytännön seikoista kumpuavia esteitä Avoin tiedottaminen vankiloissa on vielä lapsen kengissä, mitä vuorotyö lomat jne ja tiedottamisen haluttomuus vielä vaikeuttavat Esimiesviestintä Monet näkevät esimiehen roolin ja asenteen olevan avainasemassa organisaation sisäisessä viestinnässä. Erityisesti tietoa ja keskustelua kaivattiin omalta lähiesimieheltä. Johdon tulisi osata paitsi tiedottaa, myös kuunnella alaisiaan: Johdon ja esimiesten tehtäviin kuuluu kertoa missä mennään ja kehittää (toimia niin että) tietoa on tarjolla Johdolle koulutusta vuorovaikutustilanteisiin, jotta syntyisi aitoa tunnetta alaisille siitä, että heitä kuunnellaan. Laitoksen johdon pitäisi hallita viestintä paremmin ja otettava enemmän kontaktia henkilöstöön. Henkilöstön on saatava tieto laitoksen johdolta, eikä huhujen kautta. Johtajat ja esimiehet esille piiloistaan, työntekijöitä voi jututtaa ja kuulumisia kysellä ilman erityistä syytäkin. Johto on etääntynyt meistä työntekijöistä oletuksella ei se asia kuulu työntekijöille. Asioiden käsittelyssä ei työntekijää kuunnella vaan päätökset "nuijitaan" välittämättä sen vaikutuksista työntekijään. Johdon tuntemus tämänpäivän ruohonjuuritasosta ei ole ajan tasalla. Tiedonkulku lähiesimieheltä voisi toimia edes jotenkin. Nyt huhut ja kuulopuheet hoitavat suurimman osan viestinnästä, käsittämätöntä! Tiedonpuute haittaa jo selvästä tehokasta työskentelyä. Selkeä väline organisaatiolle löytää punainen lanka on vuosittainen tulostavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta. Mutta tämän välineen käyttö tuntuu ihmeen vaikealta. Kun sitä ei käytetä, organisaatio jätetään tuuliajolle ja ennen pitkää työntekijät voivat huonosti. Johtaminen keskustelua ja ohjaamista Tiedonkulku eri sektoreitten kesken Joissakin palautteissa kaivattiin erityisesti poikkiammatillista yhteydenpitoa, sekä organisaation osien että oman yksikön eri ammattisektoreiden kesken. Sektorivastaavien pitäisi tiedottaa välittömästi esim. sähköpostin välityksellä koko henkilöstölle asioista jotka kaikkien olisi hyvä tietää. Vankiloissa vartiopäälliköllä on keskeinen asema miten tieto kulkee. Valitettavan usein tieto muutoksista saadaan vangilta. Eri sektorien tulisi palaveerata useammin. Eri ammatti- tai hallintoryhmien tai organisaation osien välistä tiedonkulkua kehitettävä, mm. koska turhaa päällekkäistä työntekoa. Valvontapuolelta tulee liian vähän tietoa yksittäisten vankien tilanteesta ja mitä kullakin osastolla on tapahtunut. Ylivartijat voisivat kertoa viikottaisessa kokouksessa, miten osastoilla on sujunut ja pitäisikö johonkin kiinnittää huomiota.. Ongelmista kuulee lähinnä vahingossa tai vankien taholta. Tieto palvelisi kuitenkin monia tahoja organisaatiossa. Ensin vastuutetaan välijohto huolehtimaan oman sektorinsa sisäisestä tiedottamisesta niin kyllä se siitä lähtee... Jos jolle-/joillekuille sisäinen tiedottaminen on mallia "höh, voiko sitä syödä?" niin tulos ei voi olla hyvä. Omassa organisaatiossamme oma sektorini on periaatteessa ainoa, joka voi melko vapaasti tiedottaa asioista eli jos meillä tökkii, koko talo tökkii 19 (25)

20 9.4. Välineet monipuolisesti käyttöön Palautteessa tulivat hyvin esille viestinnän monipuoliset välineet. Jotkut olivat sitä mieltä, että välineitä on liikaakin, tai ainakin niiden roolit ovat selkiytymättömät. Sisäisten tiedotteiden laatiminen ja jakelu, tiedotustilaisuudet takaisin, osastokohtaiset säännölliset palaverit, Kontranetin tunnetuksi tuominen ja tietojen hakeminen sieltä. työyksiköiden kokoontumiset; viikkotiedote, omat nettisivut ovat etusijalla Laitoksen yhteistä atk-tiedotetta käyttäen, järjestämällä yhteisiä infoja säännöllisesti, tärkeistä muutoksista ilmoitustaululle ajankohtaista-palsta, kokousten pöytäkirjat ajoissa jakoon, palavereihin mukaan ne, joita asiat koskevat jne. Mielestäni sisäisen viestinnän mahdollisuudet ovat suhteellisen rajattomat, mutta ehkä sen takia hieman sekavat. Viestejä ja raportteja kirjoitetaan moneen eri paikkaan, on vaikea eritellä, kenelle viesti on suunnattu. Sähköpostitiedotteita tulee runsaasti; on tietenkin hyvä, että informoidaan kaikkia kaikesta, mutta joskus ajan puutteen takia tulee poistettua viesti siihen enemmälti tutustumatta. Samaa voi kyllä sanoa organisaation keskinäisestä viestinnästä, ajetaan väkipakolla uutta sisään samalla kun suuri osa henkilöstöstä ei ole juuri entisiäkään viestintäkeinoja omaksunut. Lisäksi mielestäni keskushallintoperäinen sanelupolitiikka ei ole omiaan parantamaan yksiköiden sisäistä eikä niiden välistä viestintää ja yhteistyötä. Yhteistyö ja viestintä valvonta- ja vartiointitasolla sidosorganisaatioihin (alueen muut vankilat, vangin kuljetus, Rise, poliisi, tulli, käräjäoikeudet) jää lähes aina puhelinkeskustelun varaan. Tällä hetkellä tiedotuskanavia on useita. Pitää muistaa käydä katsomassa niin monessa paikassa. Helposti jokin kolo unohtuu. Ongelmia erityisesti sähköisessä viestinnässä aiheuttivat puhtaat tekniset seikat: Kontranetissä on paljon tietoa, jotka on tallennettu Word-muodossa ja ne eivät kaikkia aukea Lotuksen ohjelmilla. Word ei ole yleisesti Kriminaalihuollossa käytössä. Tämä vaikeuttaa Kontranetin hyödyntämistä. Tiimiposti ei useinkaan aukea. Tarpeellinen tiedon välitys takkuilee huonon aukeavuuden takia. Olisi hyvä, jos Risessä olisi vain yksi sähköpostijärjestelmä ja mielestäni Notes on parempi kuin Tiimiposti. Lisää kokouksia Vapaasti annetun palautteen selväksi ykkösvälineeksi nousivat kokoukset. Tiedotusja keskustelutilaisuuksia kaivattiin enemmän. Enemmän yhteisiä keskustelevia tiedotustilaisuuksia joihin henkilökunnalla olisi mahdollisuus osallistua työaikana. Työtiimikohtaisilla keskusteluilla säännöllisesti. Palavereita mieluummin usein kuin harvoin, jotta saadaan kattavuutta. Kasvoista kasvoihin viestintä on tehokkainta. Johtajan viikoittaiset/kuukautiset tiedotustilaisuudet taas käyttöön! Parhaita ja selkeimpiä informaatiolähteitä omasta organisaatiosta on henkilökohtaisesti pidetty tiedotustilaisuus, jossa voi kysyä ja antaa palautetta heti. Vastauksista sai kuvan, että joskus ennen vanhaan tiedotustilaisuuksia on järjestetty ahkerammin ja nykyisin ei niinkään. Tilaisuuksia kuitenkin kaivattaisiin. Tiedotustilaisuudet puuttuvat, ei ole ollut moneen vuoteen. Huhujen varassa ollaan. Kahvipöytäkeskustelua on toisessa vankilassa (siellä missä on johto) mutta meillä tehdään työtä ilman johtoa. Tiedotustilaisuus muutaman kerran vuodessa on minimi. 20 (25)

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ]

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupunki Sivistystoimi [RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupungin sivistystoimen koulukuljetuskyselyn vastausten yhteenveto perusopetuksen oppilaille ja heidän huoltajilleen kevät Sisällys.

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

Siilinjärven kunta. Asukaskysely Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely 2012 Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä Sisältö 1 Kirjastoautopalvelujen asiakaskyselyn toteutus...2 2 Kirjastopalveluiden käyttö...3 2.1 Kirjastoautossa ja pää-

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Alkukartoitus/LSKL

Perheystävällinen työpaikka. Alkukartoitus/LSKL Perheystävällinen työpaikka Alkukartoitus/LSKL Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl. fi www. lskl. fi Perheystävällinen työpaikka Perheystävällisyyden

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Roni Sorsa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Pirkanmaa 2019 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Esivalmistelun viestintäsuunnitelma Hyväksytty johtoryhmässä 13.10.2016 (Tämä suunnitelma ei sisällä mahdollisesti

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Sähköposti - muistuttaa tavallista kannettavaa postia monin tavoin ekijä ja päivämäärä

Sähköposti - muistuttaa tavallista kannettavaa postia monin tavoin ekijä ja päivämäärä 1 Sähköposti - muistuttaa tavallista kannettavaa postia monin tavoin 14.2.2012ekijä ja päivämäärä Sähköpostiviestin kirjoitusohjeita 2 Kirjoita lyhyitä ja kieliasultaan moitteettomia viestejä (isot alkukirjaimet

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

FC WILD Tyytyväisyyskysely

FC WILD Tyytyväisyyskysely FC WILD Tyytyväisyyskysely 2015 26.04.2015 Yleistä/taustaa Tyytyväisyyskysely järjestettiin neljättä kertaa. Kyselyn tavoitteena on saada kuuluviin kentän ääni, jotta seura pystyy ottamaan jäsenistön toiveet

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Laitoskokous

Laitoskokous Laitoskokous 11.10.2012 Pj. Mikko Yrjönsuuri Asialista 1. Viestintä (Liisa Harjula) 2. Tutka-kirjaukset 3. Urgundi (Plagiaatintunnistus) 4. Opiskelijoiden puheenvuoro 5. Muut esille tulevat asiat 1. Viestintä

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot