2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ.. 9 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 11"

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset 9 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernin henkilöstömäärä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toimielimille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET.. 94 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

3

4 TOIMINTAKERTOMUS

5 1 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Talous tasapainottumassa Tätä kirjoitettaessa ei voida vetää yksiselitteisiä johtopäätöksiä maailmantalouden kehityssuunnista. Vaikka eräiden maiden taloudet porskuttavat, lähinnä Kiinan, niin USA:n talous kasvoi arvioitua hitaammin ja Britannian talous supistui loppuvuonna. Näyttää kuitenkin siltä, että Suomen talous kehittyi vuoden 2009 taantumasta sangen myönteisesti. Suuret metsäteollisuuden konsernit Stora Enso ja UPM saavuttavat hyvät tulokset vuodelta Samoin kuluttajien usko talouteen on kääntynyt myönteiseksi. Myös paikalliset metsäteollisuuden yritykset Sunila Oy ja Kotka Mills yllättivät positiivisesti. Riittävä koivun saanti Stora Enson tehtaille takasi Sunilankin hyvän tuloksen, eikä Kotka Millsin uusi omistajakaan tuottanut kotkalaisille pettymyksiä vuonna Uusi energiateollisuuden tuotantoyksikkö Nord Streamin kaasuputken pinnoitetehdas Mussalon satamassa oli iloinen lisä työllistäjänä. Samalla se vaikutti noin 10 prosentilla Kotkan sataman mahtavaan, runsaan 11 miljoonan tonnin tulokseen. Tätä taustaa vasten ei ole mikään ihme, että Kotkan kaupungin talous vuonna 2010 kehittyi sangen myönteisesti, varsinkin loppuvuosi yllätti. Kaupungin verotulot olivat 5 miljoonaa euroa arvioitua suuremmat. Omaisuuden myyntivoitot olivat runsaat. Ylitimme talousarvion arvioidut tulotja kaikkiaan myyntivoittoja kertyi 7 miljoonaa euroa. Hyvältä näyttää siinä mielessä, että peruskaupungin menot lisääntyivät edellisvuodesta vain 2,8 prosentilla, mikä on maan keskiarvoa alemmalla tasolla. On hienoa pystyä esittelemään yli kolme miljoonaa ylijäämäinen tilinpäätös ja toteamaan vanhojen alijäämien kutistuminen suunnitelmallisesti 10,5 miljoonasta lähelle 4 miljoonaa. Henkilöstösäästöt eivät vastanneet täysin odotuksiamme. Vaikka määräaikaisten osalta säästöt lähentelivät miljoonan rajaa, ei vakinaisen henkilöstön osalta tapahtunut oleellista muutosta. Lähdemme siitä, että vuoteen 2015 mennessä vakinainen henkilöstö on vähentynyt 100 hengellä ja määräaikainen 150 hengellä. Tämä vaatii kaikilta ponnistuksia. Kotkan kaupunki ei kuitenkaan ole vain talouttaan varten. Tasapainoinen talous on tavoitteemme, mutta rahalla aikaansaamme kotkalaisille hyvinvointia. Unohdamme usein käyttävämme joka vuosi palvelutuotantoon yli kolmesataa miljoonaa euroa samalla, kun koko konsernimme liikevaihto on puoli miljardia. Kaupunkistrategiassa, joka hyväksyttiin valtuustossa , lyödään lukkoon ne linjaukset, joiden mukaisesti Kotkan kaupunkia johdetaan. Kaupunkistrategiassa on missio, strategiset päämäärät ja tarvittavat mittarit toimintaa ohjaamaan. Helsinki-Pietari-kehityskäytävä, meri, toimivat palvelut ja puhdas elinympäristö ovat päämäärissä keskeisesti esillä. Kruununjalokivemme Kotkan satama on kaupungin toiminnassa keskeinen. Selvitysten perusteella voimme todeta yli ihmisen saavan tavalla tai toisella elantonsa satamasta. Ilolla voin todeta pitkäaikaisen haaveemme Kotkan ja Haminan satamien yhteen liittämisen toteutuneen vuonna Se onkin alueen kehittämisen osalta merkittävin päätös vuosikymmeneen. Nyt on mahdollista välttyä useiden kymmenien miljoonien päällekkäisinvestoinneilta, samalla ollen yhä suurempi vaikuttaja Helsinki-Pietari akselilla, jollei koko Itämeren alueella.

6 2 Maankäyttö ja kaupunkisuunnittelu ovat osa kaupunkimme strategista johtamista. Olemme kaavoittamassa sijainniltaan keskeistä Jumalniemen aluetta kaupan moderniksi keskittymäksi. Puhutaan sadoista työpaikoista ja yrityksistä. E-18 varrella. Alueen kehittämistä ovat hidastaneet lähinnä lukuisat neuvottelut useiden tahojen, kuten valtion piirihallintoviranomaisen ELY-keskuksen kanssa. Asuinalueita kaavoitamme myös Räskin Soininlaakson alueelle sekä Ahlströmin omistamalle nk. Itärannan alueelle. Räskin alueella on kaavoitus toteutettu rakennuslain hengessä ja annetut palautteet on soveltuvin osin otettu huomioon. Silti tuntuu siltä, että yksittäiset intressit voivat liian helposti siirtää selkeän asian täytäntöönpanoa 3-4 vuodella. Itäranta tuskin saanee kaavaa vahvistetuksi ainakaan maanomistajan haluamalla tavalla. Siitä ovat lukuisat valittajat pitäneet huolen. Tätä kirjoitettaessa tuntuu siltä, että kaupunkien on yhä vaikeampi edetä valtuustojensa päättämällä tavalla maankäyttöasioissa. Kantasataman kehittäminen on yksi kaupunkimme painopisteistä. Ala-Arkkitehtien tekemä yleissuunnitelma Masterplan on valmistunut ja se on nyt yleisön arvioitavissa. Venäjän liiketoimintakeskus Rubicon on saanut Enpi-rahoitusta 1,2 miljoonaa euroa. Hotellin, Rubiconin ja luovien alojen keskus tulee olemaan kantasatamainvestointien ensimmäinen vaihe. Tästä kokonaisuudesta tultaneen päättämään vuoden 2011 aikana. Sosiaali- ja terveystoimi on yli puolet talousarviostamme. Hyvinvointipuiston rakentaminen keskussairaalamme ympärille etenee, samoin keskustelut sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä Etelä- Kymenlaaksossa. Olemme saaneet valtakunnallista myönteistä julkisuutta kaupunkimme vanhustenhuollon hyvistä ratkaisuista, joissa laitoshoitokeskeisyydestä on luovuttu, samoin kuin kiinteistöjen omistamisesta. Joskin on todettava, että pidämme yli puolet toiminnastamme koko ajan omissa käsissämme. Ammattikorkeakoulun tulevaisuus on huolettanut kuluneena vuonna. Toimintamme jatkuu, mutta yhteistyömme lähinnä Etelä-Savon kanssa lujittuu. Laajempi yhteistyö Etelä-Karjalan kanssa ei toistaiseksi ollut mahdollista. Toivottavasti nyt tehdyt ratkaisut turvaavat ammattikorkeakoulumme tulevaisuuden ainakin vuosiksi eteenpäin. Maakunnallinen ja paikallinen energiapolitiikka puhuttavat. Mikä on Kymenlaakson Sähkö Oy:n ja oman energialaitoksemme asema lähivuosina? Aika näyttää. Paljon on tekeillä. Kotka on vahva kansallinen vaikuttaja. Eli asemamme Itämerellä ja Helsinki- Pietari käytävällä vahvistuu. Meillä on jännittävät ajat edessämme.

7 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 3 KAUPUNGINVALTUUSTO Saastamoinen Markku, DI, puheenjohtaja (Kok.) Tiusanen Pentti, kansanedustaja, kir. erikoislääkäri, I varapuheenjohtaja (Vas.) Oksanen Heikki J., yrittäjä, mentori, II varapuheenjohtaja (Kesk., sit., Wanha Kymi) Luumi Jari, operaattori, III varapuheenjohtaja (SDP) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Arpula Jarkko, ahtaaja Elo Jari, kaustistamon hoitaja Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa, yliopettaja, KT Harkko Mia, myyjä Hjelt Petri, betonimies Hynninen Raimo, apulaispalopäällikkö Kimpanpää Hilppa, toimittaja Montonen Tiina, päiväkodinjohtaja Niemi Ritva, kierrätyskeskuksen hoitaja Paatero Sirpa, kansanedustaja Peltonen Nina, osastosihteeri, kuntohoitaja Posti Pekka, rehtori, KM Salminen Vesa, toiminnanjohtaja Taavitsainen Ninni, opiskelija Vainikka Anneli, erityislastentarhanopettaja Kansallinen Kokoomus (Kok.) Eerola Seppo, ylikonstaapeli Elomaa Jari, yrittäjä, toimitusjohtaja Hirvonen Pasi, yrittäjä Holmberg Kai, osaamisalapäällikkö Häkämies Jyri, VTM, puolustusministeri Kallioniemi Ritva, luokanopettaja Kirjavainen Marika, kuljetusyrittäjä Kotiniemi Topias, ylikomisario Lipponen Sirkku, liikkeenharjoittaja Mielonen Juha, viinuri Norhio Päivi, järjestelmäasiantuntija Posti Jukka, kiinteistökehitysjohtaja Ylimäki Rauli, toimitusjohtaja, yrittäjä Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Olsson Birgitta, ekonomichef, diplomekonom Vasemmistoliitto (Vas.) Bilaletdin Sirkku, sosiaaliasiamies Perussuomalaiset (PS) Hodju Juhani, rautatieläinen Eerola Juho S.A., pakolaisohjaaja, yrittäjä Hömppi Pauli Hirvonen Arto, nuohoojamestari Leppänen Hannu, rakennusmestari Merivirta Jorma-Kalevi, operaattori Lommi Semi, sahuri van Wonterghem Freddy, varaosamyyjä Pohjalainen Hilla, kokouksissa on tilalla ollut koko vuoden varavaltuutettu Risto Repo Tujula Pirjo, levyseppä-hitsaaja, sit Suomen Keskusta (Kesk.). Klemola Riitta, FM, kieltenopettaja Vihreä liitto (Vihr.) Aalto-Partanen Annika, meribiologi, ympäristöpääll. Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Appelberg Jan, erikoislääkäri Almgren Esko, opetusneuvos Griinari Leena, FM, viestinnän opettaja Kilpeläinen Veijo, liikunnan lehtori Virtanen Sami, erityisperhetyöntekijä KAUPUNGINHALLITUS Salminen Vesa, toiminnanjohtaja, puheenjohtaja (SDP) Ylimäki Rauli, toimitusjohtaja, yrittäjä, I varapuheenjohtaja (Kok.) Lommi Semi, sahuri, II varapuheenjohtaja (Vas.) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa, yliopettaja, KT Hurtta Pia, kansainvälisten asiain sihteeri Hynninen Raimo, apulaispalopäällikkö Vasemmistoliitto Tujula Pirjo, levyseppä-hitsaaja, sit. Vihreä liitto Komulainen Rita, myymäläpäällikkö Kansallinen Kokoomus Hirvonen Pasi, yrittäjä Kallioniemi Ritva, luokanopettaja Perussuomalaiset Merivirta Jorma-Kalevi, operaattori Suomen Kristillisdemokraatit Kilpeläinen Veijo, liikunnan lehtori

8 4 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen merkittävimmät päätökset Kaupunginvaltuusto Valtuusto kokoontui 11 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 192. Valtuusto on päivittänyt kaupunkistrategian (Menestyvä Kotka ). Kotkan ja Haminan satamien yhdistyminen on hyväksytty yksimielisesti. Valtuusto on hyväksynyt useita Jumalniemen kauppakeskusta ja sen lähialueita koskevia asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia, jotka vahvistavat kauppakeskusta ja mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksiköiden lisärakentamisen. Myös valtatie 7:n tiesuunnitelmahanketta on edistetty kaavapäätöksin siten, että valtatien muuttuminen moottoritieksi E18 on mahdollista. Itärannan osalta on hyväksytty asemakaavan toteuttamissopimus sekä itse asemakaava, josta on kuitenkin valitettu. Myös Puuvenekeskuksen asemakaavaa on täsmennetty siten, että pitkäaikainen toiminta ao. tontilla on mahdollista. Rakennussalkutuksen hyväksymisellä on tähdätty kaupungin omistaman rakennusomaisuuden peruskorjauksen ja ylläpidon suunnitelmallisuuteen ja menojen minimoimiseen. Kaupungin ylimmän johdon organisoinnin peruslinjauksiin on otettu kantaa periaatepäätöksellä, joka mm. ohjaa elinkeino- ja liiketoiminnan, kulttuurin, viestinnän ja suhdetoiminnan sekä matkailun yhdeksi kokonaisuudeksi. Tietoturvaa on edistetty hyväksymällä kaupungin tietoturvapolitiikka. Valtuusto on hyväksynyt kaupungin ja Pyhtään välisen ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueen muodostamisen vuoden 2013 alusta lukien. Merikotka ry:n toiminnan perusrahoitus on päätetty turvata vuoden 2016 loppuun, optiona vuoden 2020 loppuun. Valtuusto on hyväksynyt kaupungin vammaispoliittisen ohjelman Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus kokoontui 24 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 476. Edelleen valtuuston hyväksyttäviksi vietyjen asioiden lisäksi kaupunginhallitus on hyväksynyt mm. seuraavat asiat: Kaupungin, Cursorin, Skanskan ja SRV:n välillä on solmittu yhteistoimintasopimus Kantasataman kehittämiseksi. Kaupunginhallitus on päättänyt olla mukana kuntien ICT- sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamisessa.

9 5 Hyvinvointipuiston tarveselvitys on hyväksytty. Kaupunginhallitus on antanut suostumuksensa sille, että Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspiirin perustamista voidaan ryhtyä valmistelemaan seutuvaliokunnan ehdotuksen pohjalta. Länsi-Kotkan päiväkodin tarveselvitys on hyväksytty. Aittakorven koulun sekä Koivulan koulun ja päiväkodin hankesuunnitelmat on hyväksytty. Samoin Karhulan keskuskentän tekonurmikentän hankesuunnitelma. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin ja Kotka Svenska Samskolas Garantiförening r.f:n välisen sopimuksen ruotsinkielisen perusopetuksen järjestämisestä. Mielenterveyskuntoutujien kuntoutusyksikön hankesuunnitelma on hyväksytty. Kaupunginhallitus on päättänyt liittyä Kymenlaakson virkistysalueyhdistykseen. Kaupunginsihteerin ja henkilöstöpäällikön virat on täytetty, mutta palvelujohtajan viran hakuprosessin käynnistämistä on lykätty vuoden 2011 keväälle. Kaupunginhallitus on päättänyt olla täyttämättä tarkastuspäällikön virkaa. Sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen kehittämispalvelun oston kilpailutus on käynnistetty, ja valinta on tehty. Kaupungin henkilöstöä päätettiin olla lomauttamatta. Tähän liittyen on päätetty täsmentää täyttökieltoa koskevia määräyksiä. Pysäköintivirhemaksua päätettiin korottaa 40 euroon. Konsernijaoston tärkeimmät päätökset Konsernijaosto kokoontui 10 kertaa, ja pykäliä kertyi 100. Jaosto on käsitellyt kaupungin omistajapoliittisia linjauksia kaikkien tytäryhteisöjen osalta. Jaosto on myötävaikuttanut Kotkan ja Haminan satamien yhdistymiseen. Uutta satamayhtiötä koskevien asioiden käsittely on siirretty toistaiseksi kaupunginhallitukseen. Jaosto on hyväksynyt Cursor Oy:n yhteistoimintasopimuksen muuttamisen siten, että kaupungilla on jatkossa 2 hallituspaikkaa. Jaosto on päättänyt, että kaupunki osallistuu kuntien ICT- sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamisen valmisteluun sillä edellytyksellä, että Seutulaskenta Oy:n asema saa ansaitsemansa huomion. Jaosto on edesauttanut Kymenlaakson energiaselvityksen laatimista. Jaosto on suhtautunut myönteisesti Koripallomuseon kehittämiseen siten, että jatkossa se on osa Kymenlaakson museota. Jaosto on edesauttanut Kymenlaakson Orkesteri Oy:n osakassopimusneuvotteluja siten, että Kouvola ostaisi tietyn määrän osakkeita Kotkalta.

10 6 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. BKT:n kasvuksi ennakoidaan 3,2 %. Teollisuudessa tuotannon määrä on lisääntynyt vuodentakaisesta ajasta eli taantuman syvimmästä vaiheesta noin 8 %. Kasvu on 2000-luvun kehityksestä poiketen painottunut Suomen perinteisille vientialoille. Erityisen voimakkaasti ovat lisääntyneet puu- ja paperituotteiden valmistus sekä metallien jalostus. Myös kemianteollisuudessa on ollut jo vahvaa kasvua. Kotimarkkinoille suuntautuva tuotanto on elpynyt myös nopeasti. Asuntojen uudisrakentamisen voimakasta lisääntymistä ovat tukeneet valtion elvytystoimet ja matala korkotaso. Lisäksi kuluttajien vahva luottamus on pitänyt asuntomarkkinat vilkkaina. Muista kotimarkkina-aloista kaupan alan kehitys on seurannut tiiviisti teollisuustuotannon vaihtelua. Kuluttajahintojen vuosimuutos joulukuussa oli 2,9 %. Vuoden 2010 keskimääräinen inflaatio oli 1,2 %. Eniten kuluttajahintoja on kiihdyttänyt polttonesteiden ja sähkön kallistuminen sekä asuntojen hintojen nousu. Korot laskevat edelleen inflaatiota, samoin ovat viime vuonna vaikuttaneet ulkomaanlentojen alenevat hinnat. Työllisyys kehittyi odotettua paremmin. Työvoiman määrä kasvoi koko vuoden, kun edelliset puolitoista vuotta olivat jatkuvaa pudotusta. Työttömien määrä pysyi käytännössä vuoden 2009 tasolla. Työllisten määrä väheni teollisuudessa ja maataloudessa. Työttömiä oli vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä keskimäärin henkeä, mikä oli vähemmän kuin vuoden 2009 lokajoulu-kuussa. Vuoden viimeisen neljänneksen työttömyysaste oli 7,4 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2009 vastaavaan aikaan. Työllisyysasteen lasku pysähtyi ja se oli 67,8 %. Työllisten määrä lisääntyi talonrakentamisen, koulutuksen ja sosiaalihuollon avopalvelujen toimialoilla. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat 3,5 % tilinpäätösarvioiden mukaan vuonna Palvelujen ja materiaalin ostot kasvoivat nopeasti. Kunta-alan palkat ja palkkiot pysyivät vuoden 2009 tasolla, palvelujen ostot puolestaan kasvoivat 9 %. Arvio koko maan keskimääräisestä vuosikatteesta/asukas on 400 euroa, joka vastaa 128 % poistoista. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 4,0 %. Kunnallisveroa kertyi 2,2 % enemmän kuin vuonna Kunnallisveron tilityksiin vaikuttivat erityisesti loppuvuonna tehdyt kuntaryhmän jako-osuuden oikaisut. Yhteisöveron tilitysmäärä lähti reippaaseen kasvuun vuoden 2009 romahduksen jälkeen. Kuntien korotettu jako-osuus oli edelleen voimassa ja yhteisöveroja tilitettiin 18,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Monet kunnat korottivat kiinteistöverojaan prosenttirajojen muututtua ja kiinteistöveron tilitysmäärä kasvoi 20 %. Kotka-Haminan seutukunnan tuotantoelämässä perinteiset teollisuuden ja kuljetuksen toimialat kokivat taloustaantuman aikana tuntuvia vaikeuksia. Palvelut ovat menestyneet jonkin verran paremmin, mutta mm. julkinen sektori on talousongelmien vuoksi etsimässä vähennyksiä työvoimaansa. Nopein käänne parempaan on koettu satamatoiminnoissa. Kotkan ja Haminan satamissa ollaan saavuttamassa liikenteen ennätyslukuja. Kotkan sataman liikenne kasvoi vuonna 2010 alkuvuoden vaikeuksista huolimatta yli 50 % edellisvuodesta ja Haminan 26 %. Seutukunnan teollisuus tuntuu päässeen pahimman taantuman yli ja mm. lomautukset ovat vähentyneet, mutta eivät kokonaan väistyneet. Kaasuputkien päällystys ja siirto merelle on tuonut työllisyyttä alueelle. Teollisuuden työllisten määrä on kuitenkin laskemassa, kun tuotantoon haetaan yleisesti lisätuottavuutta ja joidenkin alojen kasvunäkymät ovat epävarmat. Palvelusektori ei ole taantumassa joutunut laajoihin toiminnan supistuksiin. Kauppa ja monet yksityiset palvelut ovat menestyneet melko hyvin, kun väestön ostovoima ei ole merkittävästi laskenut. Kauppa arvioi hyötyvänsä mm. Venäjältä tulevan ostos- ja muun matkailun kasvusta. Seutukunnan työllisyyskehitys on kärsinyt taantuman aikaisista lomautuksista ja työvoiman supistuksista.

11 7 Vuodenvaihteen asukasmäärä oli Kaupungin asukasluku kasvoi 49 hengellä. Maahanmuuton nettolisäys viime vuonna oli ennakkotietojen mukaan 346 asukasta. Maahanmuutto korvasi syntyneiden vähemmyydestä ja kuntien välisestä muuttoliikkeestä aiheutuneen kaupungin asukasmäärän vähenemisen. Edellisvuonna kaupungin asukasmäärä kasvoi 81 hengellä. Valmistuneitten rakennusten kerrosala pieneni n. 20 % vuoteen 2009 verrattuna. Asuntoja valmistui v kpl, mikä vastaa suunnilleen viimeisen viiden vuoden keskiarvoa. Uudisrakennuksia valmistui m 2 ( m 2 vuonna 2009). Tästä teollisuus- ja varastorakennusten osuus oli m 2 ( m 2 vuonna 2009). Liike-, toimisto- ja liikenteen rakennuksien määrä valmistuneista uudisrakennuksista oli m 2 (12.203m 2 vuonna 2009). Valmistuneita asuinhuoneistoja oli 215 kpl (77 vuonna 2009). Vuonna 2010 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin 3708 henkilöä (3 627 henkilöä vuonna 2009) ja työttömien osuus työvoimasta 14,5 % (14,2 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 909 henkilöä (758) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 477 henkilöä (489). 1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Palkkamenoihin sisällytettiin alkuperäisessä talousarviossa 2,45 milj. euron vähentämistavoite ja henkilöstön lomautusta valmisteltiin. Kaupunginhallitus päätti olla lomauttamatta henkilöstöä ja täsmensi muita henkilöstömenojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan vaikuttaneet tavoitellulla tavalla, vaan kaupunginvaltuusto myönsi sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan että lasten ja nuorten lautakunnalle yhteensä 2,8 milj. euron lisämäärärahat henkilöstömenoihin. Edellä mainittujen lautakuntien toimintakatteiden ylityksiin myönnettiin yhteensä 9,2 milj. euron lisämäärärahat (Sotela 6,7 ja Lanula 2,5 milj. euroa). Kaupunkisuunnittelulautakunnan tuloarviota pienennettiin 2,0 milj. eurolla. Ympäristölautakunnan tuloarviota pienennettiin ja menomäärärahoja lisättiin, toimintakatevaikutukseltaan -0,2 milj. euroa. Nettona vuoden aikana tehdyt tuloarvioiden ja määrärahojen muutokset kasvattivat alkuperäistä talousarvion toimintakatetta yli 11 miljoonaa euroa. Tilinpäätös muodostui osin paremmaksi ja osin huonommaksi kuin mitä vuoden aikana tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen voitiin odottaa. Olennaista oli, että verotulojen kertymä ylitti vuoden 2009 tason, vaikka kunnallisveroon arvioitiin suurta romahdusta. Kaupunginvaltuusto asetti alkuperäisessä vuoden 2010 talousarviopäätöksessään 4,1 milj. euron käyttöomaisuuden myyntivoittotavoitteet. Myyntivoittojen toteutuma, tappioiden vähentämisen jälkeen on tilinpäätöksessä 7,0 milj. euroa, tämä nostaa kaupunginhallituksen toimintatuottojen toteutuman selkeästi yli talousarvion. Kaupunginhallituksen toteutumaan vaikuttaa myös edellisvuoden tapaturmavakuutusmaksuihin liittyvä palautus. Talousarviota huonommaksi toimintakate muodostui lisämäärärahapäätösten jälkeenkin sosiaali- ja terveyslautakunnassa, mutta menoksi kirjattiin myös sovintoratkaisun tammikuussa 2011 saanut Karhulan Kuntoutuskodin ja kaupungin välinen riita-asia, jonka korvaukset ja oikeudenkäyntikulut olivat yhteensä 1,3 milj. euroa. Toimintakate päätyi 6,2 milj. euroa ja rahoituserät 0,7 milj. euroa talousarviota paremmaksi, verotulojen ja valtionosuuksien kertymä oli 5,7 milj. euroa talousarvioon merkittyä korkeammalla tasolla. Investoinnit toteutuivat 81 %:sti. Investointien rahoitustulot ja myyntitulot ylittivät muissa omaisuuslajeissa talousarvion 0,7 milj. eurolla, mutta osakkeiden myynti jäi 2,2 milj. euroa talousarvioon merkittyä pienemmäksi. Vuoden 2010 ylijäämäinen tilinpäätös merkitsee sitä, että vuoden 2009 tilinpäätökseen sisältyvä - 10,5 milj. euron kumulatiivinen alijäämä pienenee -4,4 miljoonaan. Lisäksi edellisten vuosien alijäämien kattamiseksi toteutettiin taseen oman pääoman sisällä vakuutusrahaston purkaminen. Taloussuunnitelmavuosien tavoitteet on arvioitu jo vuoden 2011 talousarviossa tältä pohjalta. Alijäämää pystytään kuitenkin kattamaan ennakoitua enemmän, mikä helpottaa tilannetta. Talouden tasapainottamistavoite on saavutettavissa suunnitelman mukaisesti, mutta se edellyttää edelleenkin talousarvion taloustavoitteiden tiukkaa toteuttamista, erityisesti palkkamenojen osalta. Kuntien lähivuosien tulokehitys on myös pitkälti riippuvainen valtion veroratkaisuista sekä tulevasta kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksesta. Työllisyyden merkitys koko talousalueella on avainasemassa kaupungin talouden tasapainon kannalta.

12 Henkilöstö Vuosi Henkilöstö Palkat ja palkkiot M , , , , ,0 Henkilöstömäärä kasvoi 59 henkilöllä. Merkittävimmät henkilöstömäärän lisäykset olivat sosiaali- ja terveyspalveluissa, lasten ja nuorten palveluissa sekä Kymijoen Työterveydessä. Koko henkilöstömenot laskivat yhteensä 1,5 milj. euroa, 0,9 %. Palkat ja palkkiot kasvoivat 3,7 milj. euroa, 3,6 %. Eläkemenot laskivat 3,7 milj. euroa eli 10 %, koska vuodelle 2009 kirjattiin kertaluontoinen eläkevarauksen lisäys. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä kasvoi 7 %. Vuodelta 2010 on tehty erillinen henkilöstökertomus. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Finanssikriisin jälkeen reaalitalous on alkanut elpyä hitaasti ja taloudellisen aktiviteetin kehittyminen vaikuttaa kunnallistalouteen 1-2 vuoden viiveellä. Varsin korkealla oleva työttömyys kuitenkin lisää kunnan tulopohjan heikkenemistä ja siitä johtuvia riskejä ja epävarmuutta. Kuntatalouden heikohko kehitys on suuri kaupungin palvelutoimintaan ja kaupunkilaisten hyvinvointiin liittyvä epävarmuus- ja uhkatekijä. Tulopohjan merkittävä väheneminen johtaa vaatimuksiin toiminnan tehokkuuden kasvattamiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Epävarmuus väestön vanhenemisen ja eläköitymisen vaikutuksista on merkittävä. Epävarmuustekijöiden vähentämiseksi koko palveluorganisaatiota tulee uudelleenarvioida ja etsiä uusia innovatiivisia palvelutuotantoon liittyviä ratkaisuja. Väestön terveys- ja tuloerojen kasvu sekä syrjäytyminen on riski väestön hyvinvoinnille. Köyhien lapsiperheiden määrä on kolminkertaistunut muutamassa vuodessa. Köyhyysriskiä kasvattaa eniten vanhempien työttömyys tai työstä saatavien tulojen riittämättömyys ja tulonsiirtojen (toimeentulotuki) jälkeenjääneisyys. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä lisääntyneiden hoito- ja palvelutakuiden määräaikojen noudattamisesta (lastensuojelulaki, toimeentulotukilaki, vammaispalvelulaki, hoitotakuu) suhteessa resurssien riittävyyteen aiheutuu henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen sekä sairauspoissaoloihin liittyvät riskit. Lainsäädännön muuttuminen saattaa myös aiheuttaa riskejä, mm. korttelikotien toiminnan jatkuminen on vaarassa, vanhustenhuollon tulevat lainsäädäntöuudistukset ja uusien normien mukaiset vaateet. Arvaamattomasti ja uhkaavasti käyttäytyvät asiakkaat aiheuttavat omat turvallisuusriskinsä voimaan tuleva terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden valinnanvapautta, joka on hyvä asia, mutta palveluntuottajan kannalta on riski, kun asiakkaat saattavat kuormittaa jotain terveysasemaa ja jokin terveysasema saattaa jäädä vähäiselle käytölle, osataanko tarpeeksi hyvin ennakoida ja siirtää vaikkapa työvoimaa sinne, minne asiakkaat haluavat mennä, riittävätkö tilat, toisaalta riski, että tiloja jää vajaakäytölle. Kouvolan kaupungin tavoitteena on vähentää keskussairaalan käyttöä ottamalla aluesairaalan omaan organisaatioonsa ja pyrkimällä tuottamaan itse yhä enemmän erikoissairaanhoidon palveluita. Riskinä on Etelä-Kymenlaakson kuntien ja erityisesti Kotkan kaupungin kasvava maksuosuus keskussairaalan kustannuksista, jotka tosin pienenevät poistuvien toimintojen verran.

13 9 Riski ja epävarmuus ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön riittävyydestä tulee kasvamaan lähivuosina merkittävästi suurten ikäluokkien siirtyessä eläkeikään ja pois työelämästä. Työvoiman korvaaminen palvelutuotannon turvaamiseksi aiheuttaa yhä lisääntyvää epävarmuutta. Erityisenä riskinä on riippuvuus kriittisten osaamisalueiden avainhenkilöistä. Työkuntoutukseen ja henkilöstön työmotivaatioon resurssien vähetessä on kiinnitettävä lisääntyvää huomiota. Kotkan monissa rakennuksissa on viime vuosina esiintynyt arvaamattomia sisäilmaongelmia, mitkä ovat tuoneet merkittäviä riskejä henkilöstölle ja palvelujen sujuvalle toiminnalle. Epävarmuus uusien sisäilmariskien ilmaantumisesta on hyvin todennäköistä vanhasta rakennuskannasta johtuen. Sisäilmaongelmat voivat johtaa lähivuosina nopeisiin ja ennakoimattomiin korjaus- ja perusparannustöihin ja palveluja tuottavien tilojen käyttökieltoon ja tilapäisiin parakkitoimintoihin. Merikeskus Vellamon rakentamiseen liittyy yhä taloudellinen riski. Lemminkäinen Oyj (ent. Lemcon Development Oy) on vaatinut kanteella Kotkan kaupungilta maksamatonta urakkahintaa n. 5,6 miljoonaa euroa arvonlisäveroineen sekä vahingonkorvausta n. 7,3 miljoonaa euroa. Kotkan kaupunki on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja on nostanut vastakanteen asiassa vaatien muun ohessa Lemminkäinen Oyj:tä korvaamaan Kotkan kaupungille arvonalennuksina, ylimääräisinä kuluina ja vahingonkorvauksina n. 4 miljoonaa euroa (alv 0 %). Kanteiden suullinen käsittely Kymenlaakson käräjäoikeudessa alkaa keväällä Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Energiatehokkuussopimus solmittiin Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa lokakuussa 2010 ja samalla sitouduttiin kaikkia hallinnonaloja koskevaan energiatehokkuustyöhön, tavoitteisiin johtavan toimintaohjelman tekemiseen sekä 9% energiansäästöön vuodesta 2008 vuoteen 2016 mennessä. Ekotehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvää työtä jatkettiin kaikilla hallinnonaloilla. EkoKotka liikkeelle -hankkeen tuloksena saatiin rahoitus Kymenlaakson kaikkien kuntien ilmastotyön tukemiseen sekä alueen ekotehokkuuden parantamiseen keskittyvälle kolmevuotiselle EkoKymenlaakso-projektille. Projekti tukee Kotkan ilmastotyötä ja edistää energiatehokkuustavoitteiden toteutumista. Ekotukitoiminnalla vietiin energiansäästöön ja jätteiden määrän vähentämiseen tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä kaupungin työpisteisiin. Työpisteissä toimii jo noin 50 Ekotuki-hankkeessa koulutettua ekotukihenkilöä, jotka huolehtivat aktiivisesti yhdessä työyhteisön kanssa työpaikan arjen ekotehokkuuteen liittyvistä asioista. Kymen Vesi Oy:lle valmistui siirtoviemärihanke, jolla Anjalankosken, Haminan sekä entisen Sunilan jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan laajennetulle Mussalon puhdistamolle. 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Riskienhallinnan järjestäminen Mahdollisten tulevien riskien ja epävarmuustekijöiden välttämiseksi kaupunginhallitus on hyväksynyt riskienhallintasuunnitelman vuonna 2009 tehtävä- ja vastuualueilla tehdyn riskikartoituksen pohjalta, ja saattanut sen valtuuston tietoon. Samassa yhteydessä on hyväksytty johtamisja hallintojärjestelmään perustuva kaupungin sisäisen valvonnan yleisohje. Kaupunginhallitus on velvoittanut lauta- ja johtokuntien sekä konserniyhteisöjen hallituksia käsittelemään sisäisen valvonnan yleisohjeen, ja sen perusteella kehittämään systemaattisesti tehtävä-, vastuu- ja palvelualueiden sekä konserniyhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä. Sisäisen tarkastuspalvelun hankinta sisältää tämän alueen koulutuksen. Sähköisen asioinnin ja verkkopalvelujen laajentuminen sekä tietotekniikan hyödyntäminen palveluprosesseissa edistävät tuottavuutta, helpottavat asiointia ja kuntalaisten osallistumista. Samalla riippuvuus tietotekniikasta, tietoturvallisuusriskit ja alttius toimintahäiriöille kasvavat, mikä edellyttää toimintojen sujuvuuden varmistamista erilaisissa häiriötilanteissa. Tietoturvapolitiikka on hyväksytty

14 10 kaupunginvaltuustossa Tietoturvapolitiikka määrittelee ne periaatteet, vastuut ja toimintatavat sekä seurannan että valvonnan, joita Kotkan kaupungissa noudatetaan tietoturvan toteuttamisessa, ylläpidossa ja kehittämisessä. Tietoturvapolitiikan linjausten jalkauttaminen käytäntöön on jatkunut. Tietoturvasuunnitelma ja järjestelmäkohtainen ohjeistus on tarkentunut eri osa-aluilta. Tietosuoja asioiden osalta on nimetty oma työryhmä käsittelemään ja valmistelemaan alueeseen kuuluvaa ohjeistusta ja seurantaa. Konsernitasoinen riskienhallinta vakuutusten osalta on kartoitettu ja vakuutus- ja palvelusopimus on voimassa vuoteen 2012 asti. Vakuutusturvaa on parannettu vakuuttamalla omaisuus, ajoneuvo-, henkilöstön tapaturma-, vastuu-, matka- ja toiminnan keskeytymisestä aiheutuvat vahinkoriskit. Kotkan kaupunki on tehnyt pitkiä koronvaihtosopimuksia korkokulujen suojaamistarkoituksessa ja korkoriskin eliminoimiseksi lainasalkusta tehdyn riskianalyysin perusteella. Lainasalkun suojausaste todettiin varsin hyväksi ja korkoriski hyvin hajautetuksi. Sopimustoiminta Kotkan kaupunki teki Karhulan Kuntoutuskoti Oy:n kanssa erillisen sovinnon, jossa kumpikin riitojen osapuoli tyytyi joulukuussa 2010 annettuihin päätöksiin sekä kaupungille maksettavaksi määrättyihin korvauksiin, yhteensä ,33 euroa viivästyskorkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen, sekä sopi vastaisten riitaisuuksien välttämiseksi Myllykylän palvelukeskuksessa hoidettavien potilaiden hoidon korvaamisesta ja järjestämisestä. Kaupunki on kirjannut korvaukset menoina vuoden 2010 tilinpäätökseen. Tavoitteiden toteutuminen ja sisäisen valvonnan kehittäminen Kaupunkistrategia on päivitetty (kv ) ja uudistettu vuoden 2010 aikana. Kaupungin strategisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta toteutuu systemaattisesti. Strategian toteuttamiseen liittyvät lisääntyvät vaatimukset talouden tasapainottamiseksi, tuottavuuden lisäämiseksi ja ennakoitavien epävarmuustekijöiden havaitsemiseksi. Vuoden 2011 alussa on käynnistetty palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian uusiminen tarkoituksena rakentaa entistä optimaalisempi hyvinvointipalvelusten verkosto. Tarkastelu kohdistetaan tulevan tarkoituksenmukaisen palvelutarpeen ennakointiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon (ml. päivähoitoverkosto ja erikoissairaanhoito) sektorilla. Tässä työssä seudullisuus on ratkaiseva tavoite valmistuneen sote-piiriselvityksen pohjalta. Tehtäväalueet raportoivat vuosittain toimintakertomuksen sisäisen valvonnan selonteon pohjaksi toiminnallisia riskejään ja sisäisen valvonnan toteutumista. Kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje lisää eri toimijoiden vastuullisuutta ja tietoisuutta sisäisen valvonnan liittymisestä olennaisena osana johtamiseen, toiminnan ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin. Henkilöstön tietoturvakoulutukseen tarkoitettu verkkokoulutusohjelmisto on kilpailutettu ja koulutus käynnistyy vuoden 2011 aikana. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunginhallitus päätti valita sisäisen tarkastuksen tarkastuspalvelun tuottajaksi Tuokko Tilintarkastus Oy:n. Tarkastuspalvelu hankitaan yhtiöltä välisenä aikana. Sisäisen tarkastuksen suunnitelman on kaupunginjohtaja hyväksynyt lokakuussa 2010 ja tarkastukset ovat käynnissä. Sisäinen tarkastus raportoi kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta Kaupungin sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ottaen huomioon voimassa olevat kaupungin johto- ja toimintasäännöt, sisäisen valvonnan yleisohje, riskienhallintasuunnitelma, taloussääntö, konserniohje, talousarvio ja täytäntöönpanomääräykset, talouden tasapainotusohjelma, raportointimenettelyt, strategia-asiakirjat ja kaupunginhallituksen päätös vakuuttamis- ja palvelusopimuksesta.

15 11 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa Muutos Muutos-% Toimintatulot 73,9 68,7 77,7 78,9 93,5 14,6 18,5 % Valmistus omaan käyttöön 3,6 2,3 2,3 1,9 2,4 0,5 26,3 % Toimintamenot -277,0-278,5-306,2-326,1-336,7-10,6 3,3 % TOIMINTAKATE -199,5-207,5-226,2-245,3-240,8 4,5-1,8 % Verotulot 156,7 165,7 184,1 184,8 186,3 1,5 0,8 % Valtionosuudet 53,2 56,3 62,9 69,7 75,4 5,7 8,2 % Rahoitustulot ja -menot 0,6-1,3-2,8-3,2-0,6 2,6-81,3 % Korkotuotot 1,7 1,7 1,5 1,0 0,9-0,1-10,0 % Muut rahoitustuotot 3,0 3,5 4,5 4,3 5,4 1,1 25,6 % Korkokulut -4,1-6,5-8,3-6,1-4,8 1,3-21,3 % Muut rahoituskulut 0,0 0,0-0,5-2,4-2,1 0,3-12,5 % VUOSIKATE 11,0 13,2 18,0 6,0 20,3 14,3 238,3 % Poistot ja arvonalentumiset -16,8-13,9-15,1-16,8-18,3-1,5 8,9 % Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN TULOS -5,8-0,7 2,9-10,8 2,0 12,8 Tilinpäätössiirrot 0,9 0,3 0,9 5,9 1,2-4,7-79,7 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -4,9-0,4 3,8-4,9 3,2 8,1 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 27,0 24,9 25,6 24,3 28,0 3,7 Vuosikate % poistoista 66,2 95,7 119,2 35,7 110,7 75,0 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tuottoina kertynyt tilikauden tulorahoitus riittää palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat. Viiden vuoden vertailuajanjaksolla näkyy vielä vuoden 2006 kohdalla kaupungin organisaatiosta poistuneiden ammatillisen koulutuksen ja vesiliikelaitoksen vaikutus tuloksen muodostumiseen.

16 12 Tuotot Kotkan kaupungin tuottojen kokonaismäärä (toimintatuotot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot) vuonna 2010 oli yhteensä 338,7 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta yhteensä 22,8 milj. euroa. Merkittävä osa kasvusta tuli muiden tuottojen ja siinä myyntivoittojen kasvusta 6,6 milj. euroa. Verotulojen määrä kasvoi 1,5 milj. euroa ja valtionosuudet 5,7 milj. euroa. Kulut Kotkan kaupungin kulujen kokonaismäärä oli 336,7 milj. euroa. Kulujen kasvu oli 10,6 milj. euroa. Kun kuluja tarkastellaan pelkästään kaupungin osalta, ilman liikelaitoksia, ovat palvelujen ostot suurin kuluerä. Henkilöstökulut kokonaisuutena vähenivät -1,5 milj. euroa, jota selittää vuoden 2009 kertaluonteinen eläkemenoerä ja viime vuoden pienentynyt tapaturmavakuutusmaksu. Palkat kasvoivat 3,8 milj. euroa, palvelujen ostot 9,8 milj. euroa ja avustukset 0,8 milj. euroa. Toimintakate ja vuosikate Toimintakatteella osoitetaan, paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelutoiminnan myynti- ja maksutuloilla. Loput toimintakuluista katetaan käytännössä vero- ja valtionosuusrahoituksella. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate parani 4,5 milj. euroa vuonna 2010 toimintatuottojen 18,5 %:n kasvun vuoksi. Toimintamenojen kasvu oli 3,3 % ja palvelujen ostojen peräti 7,6 %. Toimintatuotot kattoivat 28,0 % toimintakuluista. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, tulorahoitus on riittävä. Oletus on kuitenkin pätevä vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Kotkan kaupungin investointitaso jäi varsin lähelle poistojen määrää viime vuonna ja investointimäärää pyritään edelleen pienentämään. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella.

17 13 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa Muutos Toiminnan rahavirta Vuosikate 11,0 13,2 18,0 6,0 20,3 14,3 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -1,0-1,2-3,3 3,1-7,0-10,1 Investointien rahavirta Investointimenot -63,4-80,2-40,6-37,2-27,5 9,7 Rahoitusosuudet investointeihin 2,2 0,8 2,3 2,2 3,0 0,8 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2,3 39,7 4,6 0,9 10,2 9,3 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -48,9-27,7-19,0-25,0-1,0 24,0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -4,5-11,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 14,1 0,1 0,0 0,0 0,3 0,3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 65,0 45,0 40,0 40,0 30,0-10,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -18,8-18,1-16,9-19,3-23,0-3,7 Lyhytaikaisten lainojen muutos -8,0 7,0-6,2 7,6-0,7-8,3 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 7,6-5,9-1,0 4,8 1,6-3,2 Rahoituksen rahavirta 55,4 17,1 16,0 33,1 8,3-24,8 Rahavarojen muutos 6,5-10,6-3,0 8,1 7,2-0,9 Rahavarat ,2 16,6 13,6 21,7 28,9 Rahavarat ,7-27,2-16,6-13,6-21,7 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 17,9 16,6 47,2 17,1 82,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 15,6 12,2 32,7 11,0 42,8 Lainanhoitokate 0,7 0,8 1,0 0,5 0,9 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kotkan kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta on ollut viiden viimeisen vuoden tarkasteluajanjaksolla negatiivinen, mikä merkitsee kaupungin lainanoton lisääntymistä. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos lainanhoitokate on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassavarat lisääntyivät tilikaudella 7,2 milj. euroa. Kassavarojen riittävyys oli keskimäärin 27 päivää, maksuvalmiuden turvaamiseksi on käytössä konsernitilijärjestelmä.

18 14 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE milj. euroa VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 456,9 483,9 505,8 523,7 526,5 Aineettomat hyödykkeet 3,7 3,0 2,7 2,0 2,5 Aineettomat oikeudet 0,9 0,7 0,4 0,1 0,3 Muut pitkävaikutteiset menot 2,8 2,3 2,2 1,7 2,0 Ennakkomaksut 0,0 0,0 0,1 0,2 0,2 Aineelliset hyödykkeet 310,0 309,7 328,0 346,1 347,7 Maa- ja vesialueet 75,0 79,3 83,1 83,7 84,1 Rakennukset 120,1 127,5 159,3 183,5 190,0 Kiint.rakenteet ja laitteet 83,4 48,7 51,4 56,6 55,8 Koneet ja kalusto 7,4 7,5 8,2 9,0 9,0 Muut aineelliset hyödykkeet 1,4 1,5 1,5 1,7 1,8 Enn.maksut ja keskener. hank. 22,7 45,1 24,3 11,5 7,0 Sijoitukset 143,2 171,3 175,2 175,6 176,3 Osakkeet ja osuudet 138,0 165,8 169,7 170,1 171,0 Muut lainasaamiset 5,1 5,1 5,1 5,1 4,8 Muut saamiset 0,1 0,4 0,4 0,4 0,5 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1,7 1,3 1,1 0,9 0,8 Valtion toimeksiannot 1,2 0,8 0,6 0,4 0,3 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,5 0,5 0,5 0,4 0,5 VAIHTUVAT VASTAAVAT 50,1 50,0 53,0 53,4 64,0 Vaihto-omaisuus 0,7 0,7 0,8 0,7 0,8 Aineet ja tarvikkeet 0,7 0,7 0,8 0,7 0,8 Saamiset 22,2 32,7 38,6 31,1 34,3 Pitkäaikaiset saamiset 5,3 15,1 14,1 14,9 13,8 Lainasaamiset 5,3 15,1 14,1 14,9 13,8 Lyhytaikaiset saamiset 16,9 17,6 24,5 16,2 20,5 Myyntisaamiset 7,1 4,6 8,9 6,1 5,7 Lainasaamiset 0,5 5,7 1,2 0,3 1,4 Muut saamiset 3,3 2,5 7,2 3,3 4,4 Siirtosaamiset 6,0 4,8 7,2 6,5 9,0 Rahoitusarvopaperit 15,3 7,6 0,4 0,4 0,4 Muut arvopaperit 15,3 7,6 0,4 0,4 0,4 Rahat ja pankkisaamiset 11,9 9,0 13,2 21,3 28,5 VASTAAVAA YHTEENSÄ 508,7 535,3 559,8 578,0 591,2 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 288,0 287,6 291,4 286,5 289,7 Peruspääoma 293,1 293,1 293,1 293,1 293,1 Muut omat rahastot 4,0 4,0 4,0 4,0 1,0 Edel. tilikauden yli-/alijäämä -4,1-9,0-9,4-5,6-7,6 Tilikauden yli-/alijäämä -5,0-0,4 3,8-4,9 3,2 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 21,7 21,4 20,5 14,5 13,3 Poistoero 4,8 7,9 20,5 14,5 13,3 Vapaaehtoiset varaukset 16,9 13,5 0,0 0,0 0,0 PAKOLLISET VARAUKSET 6,1 6,0 6,0 9,6 9,6 Eläkevaraukset 6,1 6,0 6,0 9,6 9,6 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1,8 1,3 1,1 0,9 0,8 Valtion toimeksiannot 1,3 0,8 0,6 0,5 0,3 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,5 0,4 0,5 0,4 0,5 VIERAS PÄÄOMA 191,1 219,0 240,8 266,5 277,9 Pitkäaikainen 132,1 159,9 179,9 196,9 199,9 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 132,1 159,9 179,9 196,9 199,9 Lyhytaikainen 59,0 59,1 60,9 69,5 78,0 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 17,1 23,2 19,4 23,0 27,1 Lainat julkisyhteisöiltä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 Lainat muilta luotonantajilta 0,0 0,0 0,8 8,5 7,7 Saadut ennakot 0,2 0,2 0,4 0,5 0,5 Ostovelat 17,0 15,2 17,5 16,3 19,3 Liittymismaksut ja muut velat 5,7 2,8 7,0 5,1 6,7 Siirtovelat 19,0 17,6 15,8 16,0 16,6 VASTATTAVAA YHT 508,7 535,3 559,8 578,0 591,2

19 15 Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat-osassa TASEEN TUNNUSLUVUT Kunnan omavaraisuus % 60,9 57,7 55,7 52,1 51,3 Rahoitusvarallisuus euroa/ asukas Suhteellinen velkaantuneisuus % 67,3 75,3 74,0 79,7 78,1 Kertynyt yli/alijäämä, 1000 euroa Kertynyt yli/alijäämä, euroa/asukas Kunnan lainakanta (milj.euroa) 149,2 183,2 200,1 228,4 234,8 Kunnan lainat euroa/asukas Kunnan lainasaamiset (milj.euroa) 9,7 25,9 20,3 20,2 20 Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Kotkan kaupungin taseen loppusumma oli 591,2 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 13,2 milj. euroa. Aineellisten hyödykkeiden eli maa-alueiden, rakennusten, koneiden, laitteiden jne. määrä kasvoi vain 1,6 milj. euroa, mikä selittyy suurella käyttöomaisuuden myyntien määrällä. Taseen omaa pääomaa vahvisti tilikauden 2010 ylijäämä. Taseen oman pääoman sisällä tehtiin 3,0 milj. euron siirto kaupunginvaltuuston joulukuussa 2010 tekemän päätöksen mukaisesti muista omista rahastoista aikaisempien vuosien alijäämän katteeksi. Taseesta laskettava omavaraisuusaste heikkeni edelleen. Lainakannan määrä kasvoi 234,8 milj. euroon ja se on asukasta kohti noin 2300 euroa korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa kaupungin mahdollisuuksia selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksellaan. Tunnusluku on sitä parempi, mitä pienempi luvun arvo on. Rahoitusvarallisuus mittaa kaupungin likvidien varojen riittävyyttä vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntien rahoitusvarallisuus on viime vuosina ollut selkeästi negatiivinen. Kertyneen yli-/alijäämän määrä osoittaa, paljonko kunnalla on tulevina vuosina liikkumavaraa tai mikä määrä on katettava tulevien vuosien ylijäämäisillä tilinpäätöksillä.

20 16 5. KOKONAISTULOT JA MENOT milj. euroa TULOT 2010 % 2009 % Toiminta Toimintatuotot 93,6 23,5 % 78,9 20,3 % Verotulot 186,3 46,8 % 184,8 47,5 % Valtionosuudet 75,5 19,0 % 69,7 17,9 % Korkotuotot 0,9 0,2 % 1,0 0,3 % Muut rahoitustuotot 5,4 1,4 % 4,3 1,1 % Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vast. hyödykk. myyntivoitot -7,3-1,8 % -0,7-0,2 % Investoinnit Rahoitusosuudet invest.menoihin 3,0 0,8 % 2,2 0,6 % Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 10,2 2,6 % 1,0 0,3 % Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys 0,3 0,1 % 0,0 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30,0 7,5 % 40,0 10,3 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 % 7,7 2,0 % Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 397,8 100,0 % 388,9 100,0 % MENOT Toiminta Toimintakulut 336,7 85,7 % 326,1 84,6 % - Valmistus omaan käyttöön -2,4-0,6 % -1,9-0,5 % Korkokulut 4,8 1,2 % 6,1 1,6 % Muut rahoituskulut 2,1 0,5 % 2,4 0,6 % Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 % -3,6-0,9 % - Pysyvien vast. hyödykk. myyntitappiot 0,3 0,1 % -0,1 0,0 % Investoinnit Investointimenot 27,5 7,0 % 37,2 9,6 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 23,0 5,9 % 19,4 5,0 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,7 0,2 % 0,0 0,0 % Oman pääoman vähennys 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 392,8 100,0 % 385,6 100,0 %

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös tilinpäätös 2014 KOOSTE tilinpäätös 2014 tilinpäätös 2014 s 2014 tilinpäätös 201 s 2014 tilinpäätös ös 2014 til ä Onnistumisia Onnistumisia Toimintakatteen kasvu oli 3,1 %, ilman varautumista Carean alijäämien

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ.. 9 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 11

2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ.. 9 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 11 Tilinpäätös 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA.. 1 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus. 1 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset.. 2 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2015. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä Y-tunnus 0773810-4

TASEKIRJA 31.12.2015. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä Y-tunnus 0773810-4 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä TASEKIRJA 31.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Muut

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot