2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ.. 9 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 11"

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset 9 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernin henkilöstömäärä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toimielimille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET.. 94 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

3

4 TOIMINTAKERTOMUS

5 1 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Talous tasapainottumassa Tätä kirjoitettaessa ei voida vetää yksiselitteisiä johtopäätöksiä maailmantalouden kehityssuunnista. Vaikka eräiden maiden taloudet porskuttavat, lähinnä Kiinan, niin USA:n talous kasvoi arvioitua hitaammin ja Britannian talous supistui loppuvuonna. Näyttää kuitenkin siltä, että Suomen talous kehittyi vuoden 2009 taantumasta sangen myönteisesti. Suuret metsäteollisuuden konsernit Stora Enso ja UPM saavuttavat hyvät tulokset vuodelta Samoin kuluttajien usko talouteen on kääntynyt myönteiseksi. Myös paikalliset metsäteollisuuden yritykset Sunila Oy ja Kotka Mills yllättivät positiivisesti. Riittävä koivun saanti Stora Enson tehtaille takasi Sunilankin hyvän tuloksen, eikä Kotka Millsin uusi omistajakaan tuottanut kotkalaisille pettymyksiä vuonna Uusi energiateollisuuden tuotantoyksikkö Nord Streamin kaasuputken pinnoitetehdas Mussalon satamassa oli iloinen lisä työllistäjänä. Samalla se vaikutti noin 10 prosentilla Kotkan sataman mahtavaan, runsaan 11 miljoonan tonnin tulokseen. Tätä taustaa vasten ei ole mikään ihme, että Kotkan kaupungin talous vuonna 2010 kehittyi sangen myönteisesti, varsinkin loppuvuosi yllätti. Kaupungin verotulot olivat 5 miljoonaa euroa arvioitua suuremmat. Omaisuuden myyntivoitot olivat runsaat. Ylitimme talousarvion arvioidut tulotja kaikkiaan myyntivoittoja kertyi 7 miljoonaa euroa. Hyvältä näyttää siinä mielessä, että peruskaupungin menot lisääntyivät edellisvuodesta vain 2,8 prosentilla, mikä on maan keskiarvoa alemmalla tasolla. On hienoa pystyä esittelemään yli kolme miljoonaa ylijäämäinen tilinpäätös ja toteamaan vanhojen alijäämien kutistuminen suunnitelmallisesti 10,5 miljoonasta lähelle 4 miljoonaa. Henkilöstösäästöt eivät vastanneet täysin odotuksiamme. Vaikka määräaikaisten osalta säästöt lähentelivät miljoonan rajaa, ei vakinaisen henkilöstön osalta tapahtunut oleellista muutosta. Lähdemme siitä, että vuoteen 2015 mennessä vakinainen henkilöstö on vähentynyt 100 hengellä ja määräaikainen 150 hengellä. Tämä vaatii kaikilta ponnistuksia. Kotkan kaupunki ei kuitenkaan ole vain talouttaan varten. Tasapainoinen talous on tavoitteemme, mutta rahalla aikaansaamme kotkalaisille hyvinvointia. Unohdamme usein käyttävämme joka vuosi palvelutuotantoon yli kolmesataa miljoonaa euroa samalla, kun koko konsernimme liikevaihto on puoli miljardia. Kaupunkistrategiassa, joka hyväksyttiin valtuustossa , lyödään lukkoon ne linjaukset, joiden mukaisesti Kotkan kaupunkia johdetaan. Kaupunkistrategiassa on missio, strategiset päämäärät ja tarvittavat mittarit toimintaa ohjaamaan. Helsinki-Pietari-kehityskäytävä, meri, toimivat palvelut ja puhdas elinympäristö ovat päämäärissä keskeisesti esillä. Kruununjalokivemme Kotkan satama on kaupungin toiminnassa keskeinen. Selvitysten perusteella voimme todeta yli ihmisen saavan tavalla tai toisella elantonsa satamasta. Ilolla voin todeta pitkäaikaisen haaveemme Kotkan ja Haminan satamien yhteen liittämisen toteutuneen vuonna Se onkin alueen kehittämisen osalta merkittävin päätös vuosikymmeneen. Nyt on mahdollista välttyä useiden kymmenien miljoonien päällekkäisinvestoinneilta, samalla ollen yhä suurempi vaikuttaja Helsinki-Pietari akselilla, jollei koko Itämeren alueella.

6 2 Maankäyttö ja kaupunkisuunnittelu ovat osa kaupunkimme strategista johtamista. Olemme kaavoittamassa sijainniltaan keskeistä Jumalniemen aluetta kaupan moderniksi keskittymäksi. Puhutaan sadoista työpaikoista ja yrityksistä. E-18 varrella. Alueen kehittämistä ovat hidastaneet lähinnä lukuisat neuvottelut useiden tahojen, kuten valtion piirihallintoviranomaisen ELY-keskuksen kanssa. Asuinalueita kaavoitamme myös Räskin Soininlaakson alueelle sekä Ahlströmin omistamalle nk. Itärannan alueelle. Räskin alueella on kaavoitus toteutettu rakennuslain hengessä ja annetut palautteet on soveltuvin osin otettu huomioon. Silti tuntuu siltä, että yksittäiset intressit voivat liian helposti siirtää selkeän asian täytäntöönpanoa 3-4 vuodella. Itäranta tuskin saanee kaavaa vahvistetuksi ainakaan maanomistajan haluamalla tavalla. Siitä ovat lukuisat valittajat pitäneet huolen. Tätä kirjoitettaessa tuntuu siltä, että kaupunkien on yhä vaikeampi edetä valtuustojensa päättämällä tavalla maankäyttöasioissa. Kantasataman kehittäminen on yksi kaupunkimme painopisteistä. Ala-Arkkitehtien tekemä yleissuunnitelma Masterplan on valmistunut ja se on nyt yleisön arvioitavissa. Venäjän liiketoimintakeskus Rubicon on saanut Enpi-rahoitusta 1,2 miljoonaa euroa. Hotellin, Rubiconin ja luovien alojen keskus tulee olemaan kantasatamainvestointien ensimmäinen vaihe. Tästä kokonaisuudesta tultaneen päättämään vuoden 2011 aikana. Sosiaali- ja terveystoimi on yli puolet talousarviostamme. Hyvinvointipuiston rakentaminen keskussairaalamme ympärille etenee, samoin keskustelut sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä Etelä- Kymenlaaksossa. Olemme saaneet valtakunnallista myönteistä julkisuutta kaupunkimme vanhustenhuollon hyvistä ratkaisuista, joissa laitoshoitokeskeisyydestä on luovuttu, samoin kuin kiinteistöjen omistamisesta. Joskin on todettava, että pidämme yli puolet toiminnastamme koko ajan omissa käsissämme. Ammattikorkeakoulun tulevaisuus on huolettanut kuluneena vuonna. Toimintamme jatkuu, mutta yhteistyömme lähinnä Etelä-Savon kanssa lujittuu. Laajempi yhteistyö Etelä-Karjalan kanssa ei toistaiseksi ollut mahdollista. Toivottavasti nyt tehdyt ratkaisut turvaavat ammattikorkeakoulumme tulevaisuuden ainakin vuosiksi eteenpäin. Maakunnallinen ja paikallinen energiapolitiikka puhuttavat. Mikä on Kymenlaakson Sähkö Oy:n ja oman energialaitoksemme asema lähivuosina? Aika näyttää. Paljon on tekeillä. Kotka on vahva kansallinen vaikuttaja. Eli asemamme Itämerellä ja Helsinki- Pietari käytävällä vahvistuu. Meillä on jännittävät ajat edessämme.

7 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 3 KAUPUNGINVALTUUSTO Saastamoinen Markku, DI, puheenjohtaja (Kok.) Tiusanen Pentti, kansanedustaja, kir. erikoislääkäri, I varapuheenjohtaja (Vas.) Oksanen Heikki J., yrittäjä, mentori, II varapuheenjohtaja (Kesk., sit., Wanha Kymi) Luumi Jari, operaattori, III varapuheenjohtaja (SDP) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Arpula Jarkko, ahtaaja Elo Jari, kaustistamon hoitaja Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa, yliopettaja, KT Harkko Mia, myyjä Hjelt Petri, betonimies Hynninen Raimo, apulaispalopäällikkö Kimpanpää Hilppa, toimittaja Montonen Tiina, päiväkodinjohtaja Niemi Ritva, kierrätyskeskuksen hoitaja Paatero Sirpa, kansanedustaja Peltonen Nina, osastosihteeri, kuntohoitaja Posti Pekka, rehtori, KM Salminen Vesa, toiminnanjohtaja Taavitsainen Ninni, opiskelija Vainikka Anneli, erityislastentarhanopettaja Kansallinen Kokoomus (Kok.) Eerola Seppo, ylikonstaapeli Elomaa Jari, yrittäjä, toimitusjohtaja Hirvonen Pasi, yrittäjä Holmberg Kai, osaamisalapäällikkö Häkämies Jyri, VTM, puolustusministeri Kallioniemi Ritva, luokanopettaja Kirjavainen Marika, kuljetusyrittäjä Kotiniemi Topias, ylikomisario Lipponen Sirkku, liikkeenharjoittaja Mielonen Juha, viinuri Norhio Päivi, järjestelmäasiantuntija Posti Jukka, kiinteistökehitysjohtaja Ylimäki Rauli, toimitusjohtaja, yrittäjä Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Olsson Birgitta, ekonomichef, diplomekonom Vasemmistoliitto (Vas.) Bilaletdin Sirkku, sosiaaliasiamies Perussuomalaiset (PS) Hodju Juhani, rautatieläinen Eerola Juho S.A., pakolaisohjaaja, yrittäjä Hömppi Pauli Hirvonen Arto, nuohoojamestari Leppänen Hannu, rakennusmestari Merivirta Jorma-Kalevi, operaattori Lommi Semi, sahuri van Wonterghem Freddy, varaosamyyjä Pohjalainen Hilla, kokouksissa on tilalla ollut koko vuoden varavaltuutettu Risto Repo Tujula Pirjo, levyseppä-hitsaaja, sit Suomen Keskusta (Kesk.). Klemola Riitta, FM, kieltenopettaja Vihreä liitto (Vihr.) Aalto-Partanen Annika, meribiologi, ympäristöpääll. Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Appelberg Jan, erikoislääkäri Almgren Esko, opetusneuvos Griinari Leena, FM, viestinnän opettaja Kilpeläinen Veijo, liikunnan lehtori Virtanen Sami, erityisperhetyöntekijä KAUPUNGINHALLITUS Salminen Vesa, toiminnanjohtaja, puheenjohtaja (SDP) Ylimäki Rauli, toimitusjohtaja, yrittäjä, I varapuheenjohtaja (Kok.) Lommi Semi, sahuri, II varapuheenjohtaja (Vas.) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa, yliopettaja, KT Hurtta Pia, kansainvälisten asiain sihteeri Hynninen Raimo, apulaispalopäällikkö Vasemmistoliitto Tujula Pirjo, levyseppä-hitsaaja, sit. Vihreä liitto Komulainen Rita, myymäläpäällikkö Kansallinen Kokoomus Hirvonen Pasi, yrittäjä Kallioniemi Ritva, luokanopettaja Perussuomalaiset Merivirta Jorma-Kalevi, operaattori Suomen Kristillisdemokraatit Kilpeläinen Veijo, liikunnan lehtori

8 4 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen merkittävimmät päätökset Kaupunginvaltuusto Valtuusto kokoontui 11 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 192. Valtuusto on päivittänyt kaupunkistrategian (Menestyvä Kotka ). Kotkan ja Haminan satamien yhdistyminen on hyväksytty yksimielisesti. Valtuusto on hyväksynyt useita Jumalniemen kauppakeskusta ja sen lähialueita koskevia asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia, jotka vahvistavat kauppakeskusta ja mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksiköiden lisärakentamisen. Myös valtatie 7:n tiesuunnitelmahanketta on edistetty kaavapäätöksin siten, että valtatien muuttuminen moottoritieksi E18 on mahdollista. Itärannan osalta on hyväksytty asemakaavan toteuttamissopimus sekä itse asemakaava, josta on kuitenkin valitettu. Myös Puuvenekeskuksen asemakaavaa on täsmennetty siten, että pitkäaikainen toiminta ao. tontilla on mahdollista. Rakennussalkutuksen hyväksymisellä on tähdätty kaupungin omistaman rakennusomaisuuden peruskorjauksen ja ylläpidon suunnitelmallisuuteen ja menojen minimoimiseen. Kaupungin ylimmän johdon organisoinnin peruslinjauksiin on otettu kantaa periaatepäätöksellä, joka mm. ohjaa elinkeino- ja liiketoiminnan, kulttuurin, viestinnän ja suhdetoiminnan sekä matkailun yhdeksi kokonaisuudeksi. Tietoturvaa on edistetty hyväksymällä kaupungin tietoturvapolitiikka. Valtuusto on hyväksynyt kaupungin ja Pyhtään välisen ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueen muodostamisen vuoden 2013 alusta lukien. Merikotka ry:n toiminnan perusrahoitus on päätetty turvata vuoden 2016 loppuun, optiona vuoden 2020 loppuun. Valtuusto on hyväksynyt kaupungin vammaispoliittisen ohjelman Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus kokoontui 24 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 476. Edelleen valtuuston hyväksyttäviksi vietyjen asioiden lisäksi kaupunginhallitus on hyväksynyt mm. seuraavat asiat: Kaupungin, Cursorin, Skanskan ja SRV:n välillä on solmittu yhteistoimintasopimus Kantasataman kehittämiseksi. Kaupunginhallitus on päättänyt olla mukana kuntien ICT- sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamisessa.

9 5 Hyvinvointipuiston tarveselvitys on hyväksytty. Kaupunginhallitus on antanut suostumuksensa sille, että Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspiirin perustamista voidaan ryhtyä valmistelemaan seutuvaliokunnan ehdotuksen pohjalta. Länsi-Kotkan päiväkodin tarveselvitys on hyväksytty. Aittakorven koulun sekä Koivulan koulun ja päiväkodin hankesuunnitelmat on hyväksytty. Samoin Karhulan keskuskentän tekonurmikentän hankesuunnitelma. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin ja Kotka Svenska Samskolas Garantiförening r.f:n välisen sopimuksen ruotsinkielisen perusopetuksen järjestämisestä. Mielenterveyskuntoutujien kuntoutusyksikön hankesuunnitelma on hyväksytty. Kaupunginhallitus on päättänyt liittyä Kymenlaakson virkistysalueyhdistykseen. Kaupunginsihteerin ja henkilöstöpäällikön virat on täytetty, mutta palvelujohtajan viran hakuprosessin käynnistämistä on lykätty vuoden 2011 keväälle. Kaupunginhallitus on päättänyt olla täyttämättä tarkastuspäällikön virkaa. Sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen kehittämispalvelun oston kilpailutus on käynnistetty, ja valinta on tehty. Kaupungin henkilöstöä päätettiin olla lomauttamatta. Tähän liittyen on päätetty täsmentää täyttökieltoa koskevia määräyksiä. Pysäköintivirhemaksua päätettiin korottaa 40 euroon. Konsernijaoston tärkeimmät päätökset Konsernijaosto kokoontui 10 kertaa, ja pykäliä kertyi 100. Jaosto on käsitellyt kaupungin omistajapoliittisia linjauksia kaikkien tytäryhteisöjen osalta. Jaosto on myötävaikuttanut Kotkan ja Haminan satamien yhdistymiseen. Uutta satamayhtiötä koskevien asioiden käsittely on siirretty toistaiseksi kaupunginhallitukseen. Jaosto on hyväksynyt Cursor Oy:n yhteistoimintasopimuksen muuttamisen siten, että kaupungilla on jatkossa 2 hallituspaikkaa. Jaosto on päättänyt, että kaupunki osallistuu kuntien ICT- sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamisen valmisteluun sillä edellytyksellä, että Seutulaskenta Oy:n asema saa ansaitsemansa huomion. Jaosto on edesauttanut Kymenlaakson energiaselvityksen laatimista. Jaosto on suhtautunut myönteisesti Koripallomuseon kehittämiseen siten, että jatkossa se on osa Kymenlaakson museota. Jaosto on edesauttanut Kymenlaakson Orkesteri Oy:n osakassopimusneuvotteluja siten, että Kouvola ostaisi tietyn määrän osakkeita Kotkalta.

10 6 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. BKT:n kasvuksi ennakoidaan 3,2 %. Teollisuudessa tuotannon määrä on lisääntynyt vuodentakaisesta ajasta eli taantuman syvimmästä vaiheesta noin 8 %. Kasvu on 2000-luvun kehityksestä poiketen painottunut Suomen perinteisille vientialoille. Erityisen voimakkaasti ovat lisääntyneet puu- ja paperituotteiden valmistus sekä metallien jalostus. Myös kemianteollisuudessa on ollut jo vahvaa kasvua. Kotimarkkinoille suuntautuva tuotanto on elpynyt myös nopeasti. Asuntojen uudisrakentamisen voimakasta lisääntymistä ovat tukeneet valtion elvytystoimet ja matala korkotaso. Lisäksi kuluttajien vahva luottamus on pitänyt asuntomarkkinat vilkkaina. Muista kotimarkkina-aloista kaupan alan kehitys on seurannut tiiviisti teollisuustuotannon vaihtelua. Kuluttajahintojen vuosimuutos joulukuussa oli 2,9 %. Vuoden 2010 keskimääräinen inflaatio oli 1,2 %. Eniten kuluttajahintoja on kiihdyttänyt polttonesteiden ja sähkön kallistuminen sekä asuntojen hintojen nousu. Korot laskevat edelleen inflaatiota, samoin ovat viime vuonna vaikuttaneet ulkomaanlentojen alenevat hinnat. Työllisyys kehittyi odotettua paremmin. Työvoiman määrä kasvoi koko vuoden, kun edelliset puolitoista vuotta olivat jatkuvaa pudotusta. Työttömien määrä pysyi käytännössä vuoden 2009 tasolla. Työllisten määrä väheni teollisuudessa ja maataloudessa. Työttömiä oli vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä keskimäärin henkeä, mikä oli vähemmän kuin vuoden 2009 lokajoulu-kuussa. Vuoden viimeisen neljänneksen työttömyysaste oli 7,4 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2009 vastaavaan aikaan. Työllisyysasteen lasku pysähtyi ja se oli 67,8 %. Työllisten määrä lisääntyi talonrakentamisen, koulutuksen ja sosiaalihuollon avopalvelujen toimialoilla. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat 3,5 % tilinpäätösarvioiden mukaan vuonna Palvelujen ja materiaalin ostot kasvoivat nopeasti. Kunta-alan palkat ja palkkiot pysyivät vuoden 2009 tasolla, palvelujen ostot puolestaan kasvoivat 9 %. Arvio koko maan keskimääräisestä vuosikatteesta/asukas on 400 euroa, joka vastaa 128 % poistoista. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 4,0 %. Kunnallisveroa kertyi 2,2 % enemmän kuin vuonna Kunnallisveron tilityksiin vaikuttivat erityisesti loppuvuonna tehdyt kuntaryhmän jako-osuuden oikaisut. Yhteisöveron tilitysmäärä lähti reippaaseen kasvuun vuoden 2009 romahduksen jälkeen. Kuntien korotettu jako-osuus oli edelleen voimassa ja yhteisöveroja tilitettiin 18,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Monet kunnat korottivat kiinteistöverojaan prosenttirajojen muututtua ja kiinteistöveron tilitysmäärä kasvoi 20 %. Kotka-Haminan seutukunnan tuotantoelämässä perinteiset teollisuuden ja kuljetuksen toimialat kokivat taloustaantuman aikana tuntuvia vaikeuksia. Palvelut ovat menestyneet jonkin verran paremmin, mutta mm. julkinen sektori on talousongelmien vuoksi etsimässä vähennyksiä työvoimaansa. Nopein käänne parempaan on koettu satamatoiminnoissa. Kotkan ja Haminan satamissa ollaan saavuttamassa liikenteen ennätyslukuja. Kotkan sataman liikenne kasvoi vuonna 2010 alkuvuoden vaikeuksista huolimatta yli 50 % edellisvuodesta ja Haminan 26 %. Seutukunnan teollisuus tuntuu päässeen pahimman taantuman yli ja mm. lomautukset ovat vähentyneet, mutta eivät kokonaan väistyneet. Kaasuputkien päällystys ja siirto merelle on tuonut työllisyyttä alueelle. Teollisuuden työllisten määrä on kuitenkin laskemassa, kun tuotantoon haetaan yleisesti lisätuottavuutta ja joidenkin alojen kasvunäkymät ovat epävarmat. Palvelusektori ei ole taantumassa joutunut laajoihin toiminnan supistuksiin. Kauppa ja monet yksityiset palvelut ovat menestyneet melko hyvin, kun väestön ostovoima ei ole merkittävästi laskenut. Kauppa arvioi hyötyvänsä mm. Venäjältä tulevan ostos- ja muun matkailun kasvusta. Seutukunnan työllisyyskehitys on kärsinyt taantuman aikaisista lomautuksista ja työvoiman supistuksista.

11 7 Vuodenvaihteen asukasmäärä oli Kaupungin asukasluku kasvoi 49 hengellä. Maahanmuuton nettolisäys viime vuonna oli ennakkotietojen mukaan 346 asukasta. Maahanmuutto korvasi syntyneiden vähemmyydestä ja kuntien välisestä muuttoliikkeestä aiheutuneen kaupungin asukasmäärän vähenemisen. Edellisvuonna kaupungin asukasmäärä kasvoi 81 hengellä. Valmistuneitten rakennusten kerrosala pieneni n. 20 % vuoteen 2009 verrattuna. Asuntoja valmistui v kpl, mikä vastaa suunnilleen viimeisen viiden vuoden keskiarvoa. Uudisrakennuksia valmistui m 2 ( m 2 vuonna 2009). Tästä teollisuus- ja varastorakennusten osuus oli m 2 ( m 2 vuonna 2009). Liike-, toimisto- ja liikenteen rakennuksien määrä valmistuneista uudisrakennuksista oli m 2 (12.203m 2 vuonna 2009). Valmistuneita asuinhuoneistoja oli 215 kpl (77 vuonna 2009). Vuonna 2010 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin 3708 henkilöä (3 627 henkilöä vuonna 2009) ja työttömien osuus työvoimasta 14,5 % (14,2 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 909 henkilöä (758) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 477 henkilöä (489). 1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Palkkamenoihin sisällytettiin alkuperäisessä talousarviossa 2,45 milj. euron vähentämistavoite ja henkilöstön lomautusta valmisteltiin. Kaupunginhallitus päätti olla lomauttamatta henkilöstöä ja täsmensi muita henkilöstömenojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan vaikuttaneet tavoitellulla tavalla, vaan kaupunginvaltuusto myönsi sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan että lasten ja nuorten lautakunnalle yhteensä 2,8 milj. euron lisämäärärahat henkilöstömenoihin. Edellä mainittujen lautakuntien toimintakatteiden ylityksiin myönnettiin yhteensä 9,2 milj. euron lisämäärärahat (Sotela 6,7 ja Lanula 2,5 milj. euroa). Kaupunkisuunnittelulautakunnan tuloarviota pienennettiin 2,0 milj. eurolla. Ympäristölautakunnan tuloarviota pienennettiin ja menomäärärahoja lisättiin, toimintakatevaikutukseltaan -0,2 milj. euroa. Nettona vuoden aikana tehdyt tuloarvioiden ja määrärahojen muutokset kasvattivat alkuperäistä talousarvion toimintakatetta yli 11 miljoonaa euroa. Tilinpäätös muodostui osin paremmaksi ja osin huonommaksi kuin mitä vuoden aikana tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen voitiin odottaa. Olennaista oli, että verotulojen kertymä ylitti vuoden 2009 tason, vaikka kunnallisveroon arvioitiin suurta romahdusta. Kaupunginvaltuusto asetti alkuperäisessä vuoden 2010 talousarviopäätöksessään 4,1 milj. euron käyttöomaisuuden myyntivoittotavoitteet. Myyntivoittojen toteutuma, tappioiden vähentämisen jälkeen on tilinpäätöksessä 7,0 milj. euroa, tämä nostaa kaupunginhallituksen toimintatuottojen toteutuman selkeästi yli talousarvion. Kaupunginhallituksen toteutumaan vaikuttaa myös edellisvuoden tapaturmavakuutusmaksuihin liittyvä palautus. Talousarviota huonommaksi toimintakate muodostui lisämäärärahapäätösten jälkeenkin sosiaali- ja terveyslautakunnassa, mutta menoksi kirjattiin myös sovintoratkaisun tammikuussa 2011 saanut Karhulan Kuntoutuskodin ja kaupungin välinen riita-asia, jonka korvaukset ja oikeudenkäyntikulut olivat yhteensä 1,3 milj. euroa. Toimintakate päätyi 6,2 milj. euroa ja rahoituserät 0,7 milj. euroa talousarviota paremmaksi, verotulojen ja valtionosuuksien kertymä oli 5,7 milj. euroa talousarvioon merkittyä korkeammalla tasolla. Investoinnit toteutuivat 81 %:sti. Investointien rahoitustulot ja myyntitulot ylittivät muissa omaisuuslajeissa talousarvion 0,7 milj. eurolla, mutta osakkeiden myynti jäi 2,2 milj. euroa talousarvioon merkittyä pienemmäksi. Vuoden 2010 ylijäämäinen tilinpäätös merkitsee sitä, että vuoden 2009 tilinpäätökseen sisältyvä - 10,5 milj. euron kumulatiivinen alijäämä pienenee -4,4 miljoonaan. Lisäksi edellisten vuosien alijäämien kattamiseksi toteutettiin taseen oman pääoman sisällä vakuutusrahaston purkaminen. Taloussuunnitelmavuosien tavoitteet on arvioitu jo vuoden 2011 talousarviossa tältä pohjalta. Alijäämää pystytään kuitenkin kattamaan ennakoitua enemmän, mikä helpottaa tilannetta. Talouden tasapainottamistavoite on saavutettavissa suunnitelman mukaisesti, mutta se edellyttää edelleenkin talousarvion taloustavoitteiden tiukkaa toteuttamista, erityisesti palkkamenojen osalta. Kuntien lähivuosien tulokehitys on myös pitkälti riippuvainen valtion veroratkaisuista sekä tulevasta kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksesta. Työllisyyden merkitys koko talousalueella on avainasemassa kaupungin talouden tasapainon kannalta.

12 Henkilöstö Vuosi Henkilöstö Palkat ja palkkiot M , , , , ,0 Henkilöstömäärä kasvoi 59 henkilöllä. Merkittävimmät henkilöstömäärän lisäykset olivat sosiaali- ja terveyspalveluissa, lasten ja nuorten palveluissa sekä Kymijoen Työterveydessä. Koko henkilöstömenot laskivat yhteensä 1,5 milj. euroa, 0,9 %. Palkat ja palkkiot kasvoivat 3,7 milj. euroa, 3,6 %. Eläkemenot laskivat 3,7 milj. euroa eli 10 %, koska vuodelle 2009 kirjattiin kertaluontoinen eläkevarauksen lisäys. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä kasvoi 7 %. Vuodelta 2010 on tehty erillinen henkilöstökertomus. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Finanssikriisin jälkeen reaalitalous on alkanut elpyä hitaasti ja taloudellisen aktiviteetin kehittyminen vaikuttaa kunnallistalouteen 1-2 vuoden viiveellä. Varsin korkealla oleva työttömyys kuitenkin lisää kunnan tulopohjan heikkenemistä ja siitä johtuvia riskejä ja epävarmuutta. Kuntatalouden heikohko kehitys on suuri kaupungin palvelutoimintaan ja kaupunkilaisten hyvinvointiin liittyvä epävarmuus- ja uhkatekijä. Tulopohjan merkittävä väheneminen johtaa vaatimuksiin toiminnan tehokkuuden kasvattamiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Epävarmuus väestön vanhenemisen ja eläköitymisen vaikutuksista on merkittävä. Epävarmuustekijöiden vähentämiseksi koko palveluorganisaatiota tulee uudelleenarvioida ja etsiä uusia innovatiivisia palvelutuotantoon liittyviä ratkaisuja. Väestön terveys- ja tuloerojen kasvu sekä syrjäytyminen on riski väestön hyvinvoinnille. Köyhien lapsiperheiden määrä on kolminkertaistunut muutamassa vuodessa. Köyhyysriskiä kasvattaa eniten vanhempien työttömyys tai työstä saatavien tulojen riittämättömyys ja tulonsiirtojen (toimeentulotuki) jälkeenjääneisyys. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä lisääntyneiden hoito- ja palvelutakuiden määräaikojen noudattamisesta (lastensuojelulaki, toimeentulotukilaki, vammaispalvelulaki, hoitotakuu) suhteessa resurssien riittävyyteen aiheutuu henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen sekä sairauspoissaoloihin liittyvät riskit. Lainsäädännön muuttuminen saattaa myös aiheuttaa riskejä, mm. korttelikotien toiminnan jatkuminen on vaarassa, vanhustenhuollon tulevat lainsäädäntöuudistukset ja uusien normien mukaiset vaateet. Arvaamattomasti ja uhkaavasti käyttäytyvät asiakkaat aiheuttavat omat turvallisuusriskinsä voimaan tuleva terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden valinnanvapautta, joka on hyvä asia, mutta palveluntuottajan kannalta on riski, kun asiakkaat saattavat kuormittaa jotain terveysasemaa ja jokin terveysasema saattaa jäädä vähäiselle käytölle, osataanko tarpeeksi hyvin ennakoida ja siirtää vaikkapa työvoimaa sinne, minne asiakkaat haluavat mennä, riittävätkö tilat, toisaalta riski, että tiloja jää vajaakäytölle. Kouvolan kaupungin tavoitteena on vähentää keskussairaalan käyttöä ottamalla aluesairaalan omaan organisaatioonsa ja pyrkimällä tuottamaan itse yhä enemmän erikoissairaanhoidon palveluita. Riskinä on Etelä-Kymenlaakson kuntien ja erityisesti Kotkan kaupungin kasvava maksuosuus keskussairaalan kustannuksista, jotka tosin pienenevät poistuvien toimintojen verran.

13 9 Riski ja epävarmuus ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön riittävyydestä tulee kasvamaan lähivuosina merkittävästi suurten ikäluokkien siirtyessä eläkeikään ja pois työelämästä. Työvoiman korvaaminen palvelutuotannon turvaamiseksi aiheuttaa yhä lisääntyvää epävarmuutta. Erityisenä riskinä on riippuvuus kriittisten osaamisalueiden avainhenkilöistä. Työkuntoutukseen ja henkilöstön työmotivaatioon resurssien vähetessä on kiinnitettävä lisääntyvää huomiota. Kotkan monissa rakennuksissa on viime vuosina esiintynyt arvaamattomia sisäilmaongelmia, mitkä ovat tuoneet merkittäviä riskejä henkilöstölle ja palvelujen sujuvalle toiminnalle. Epävarmuus uusien sisäilmariskien ilmaantumisesta on hyvin todennäköistä vanhasta rakennuskannasta johtuen. Sisäilmaongelmat voivat johtaa lähivuosina nopeisiin ja ennakoimattomiin korjaus- ja perusparannustöihin ja palveluja tuottavien tilojen käyttökieltoon ja tilapäisiin parakkitoimintoihin. Merikeskus Vellamon rakentamiseen liittyy yhä taloudellinen riski. Lemminkäinen Oyj (ent. Lemcon Development Oy) on vaatinut kanteella Kotkan kaupungilta maksamatonta urakkahintaa n. 5,6 miljoonaa euroa arvonlisäveroineen sekä vahingonkorvausta n. 7,3 miljoonaa euroa. Kotkan kaupunki on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja on nostanut vastakanteen asiassa vaatien muun ohessa Lemminkäinen Oyj:tä korvaamaan Kotkan kaupungille arvonalennuksina, ylimääräisinä kuluina ja vahingonkorvauksina n. 4 miljoonaa euroa (alv 0 %). Kanteiden suullinen käsittely Kymenlaakson käräjäoikeudessa alkaa keväällä Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Energiatehokkuussopimus solmittiin Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa lokakuussa 2010 ja samalla sitouduttiin kaikkia hallinnonaloja koskevaan energiatehokkuustyöhön, tavoitteisiin johtavan toimintaohjelman tekemiseen sekä 9% energiansäästöön vuodesta 2008 vuoteen 2016 mennessä. Ekotehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvää työtä jatkettiin kaikilla hallinnonaloilla. EkoKotka liikkeelle -hankkeen tuloksena saatiin rahoitus Kymenlaakson kaikkien kuntien ilmastotyön tukemiseen sekä alueen ekotehokkuuden parantamiseen keskittyvälle kolmevuotiselle EkoKymenlaakso-projektille. Projekti tukee Kotkan ilmastotyötä ja edistää energiatehokkuustavoitteiden toteutumista. Ekotukitoiminnalla vietiin energiansäästöön ja jätteiden määrän vähentämiseen tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä kaupungin työpisteisiin. Työpisteissä toimii jo noin 50 Ekotuki-hankkeessa koulutettua ekotukihenkilöä, jotka huolehtivat aktiivisesti yhdessä työyhteisön kanssa työpaikan arjen ekotehokkuuteen liittyvistä asioista. Kymen Vesi Oy:lle valmistui siirtoviemärihanke, jolla Anjalankosken, Haminan sekä entisen Sunilan jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan laajennetulle Mussalon puhdistamolle. 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Riskienhallinnan järjestäminen Mahdollisten tulevien riskien ja epävarmuustekijöiden välttämiseksi kaupunginhallitus on hyväksynyt riskienhallintasuunnitelman vuonna 2009 tehtävä- ja vastuualueilla tehdyn riskikartoituksen pohjalta, ja saattanut sen valtuuston tietoon. Samassa yhteydessä on hyväksytty johtamisja hallintojärjestelmään perustuva kaupungin sisäisen valvonnan yleisohje. Kaupunginhallitus on velvoittanut lauta- ja johtokuntien sekä konserniyhteisöjen hallituksia käsittelemään sisäisen valvonnan yleisohjeen, ja sen perusteella kehittämään systemaattisesti tehtävä-, vastuu- ja palvelualueiden sekä konserniyhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä. Sisäisen tarkastuspalvelun hankinta sisältää tämän alueen koulutuksen. Sähköisen asioinnin ja verkkopalvelujen laajentuminen sekä tietotekniikan hyödyntäminen palveluprosesseissa edistävät tuottavuutta, helpottavat asiointia ja kuntalaisten osallistumista. Samalla riippuvuus tietotekniikasta, tietoturvallisuusriskit ja alttius toimintahäiriöille kasvavat, mikä edellyttää toimintojen sujuvuuden varmistamista erilaisissa häiriötilanteissa. Tietoturvapolitiikka on hyväksytty

14 10 kaupunginvaltuustossa Tietoturvapolitiikka määrittelee ne periaatteet, vastuut ja toimintatavat sekä seurannan että valvonnan, joita Kotkan kaupungissa noudatetaan tietoturvan toteuttamisessa, ylläpidossa ja kehittämisessä. Tietoturvapolitiikan linjausten jalkauttaminen käytäntöön on jatkunut. Tietoturvasuunnitelma ja järjestelmäkohtainen ohjeistus on tarkentunut eri osa-aluilta. Tietosuoja asioiden osalta on nimetty oma työryhmä käsittelemään ja valmistelemaan alueeseen kuuluvaa ohjeistusta ja seurantaa. Konsernitasoinen riskienhallinta vakuutusten osalta on kartoitettu ja vakuutus- ja palvelusopimus on voimassa vuoteen 2012 asti. Vakuutusturvaa on parannettu vakuuttamalla omaisuus, ajoneuvo-, henkilöstön tapaturma-, vastuu-, matka- ja toiminnan keskeytymisestä aiheutuvat vahinkoriskit. Kotkan kaupunki on tehnyt pitkiä koronvaihtosopimuksia korkokulujen suojaamistarkoituksessa ja korkoriskin eliminoimiseksi lainasalkusta tehdyn riskianalyysin perusteella. Lainasalkun suojausaste todettiin varsin hyväksi ja korkoriski hyvin hajautetuksi. Sopimustoiminta Kotkan kaupunki teki Karhulan Kuntoutuskoti Oy:n kanssa erillisen sovinnon, jossa kumpikin riitojen osapuoli tyytyi joulukuussa 2010 annettuihin päätöksiin sekä kaupungille maksettavaksi määrättyihin korvauksiin, yhteensä ,33 euroa viivästyskorkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen, sekä sopi vastaisten riitaisuuksien välttämiseksi Myllykylän palvelukeskuksessa hoidettavien potilaiden hoidon korvaamisesta ja järjestämisestä. Kaupunki on kirjannut korvaukset menoina vuoden 2010 tilinpäätökseen. Tavoitteiden toteutuminen ja sisäisen valvonnan kehittäminen Kaupunkistrategia on päivitetty (kv ) ja uudistettu vuoden 2010 aikana. Kaupungin strategisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta toteutuu systemaattisesti. Strategian toteuttamiseen liittyvät lisääntyvät vaatimukset talouden tasapainottamiseksi, tuottavuuden lisäämiseksi ja ennakoitavien epävarmuustekijöiden havaitsemiseksi. Vuoden 2011 alussa on käynnistetty palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian uusiminen tarkoituksena rakentaa entistä optimaalisempi hyvinvointipalvelusten verkosto. Tarkastelu kohdistetaan tulevan tarkoituksenmukaisen palvelutarpeen ennakointiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon (ml. päivähoitoverkosto ja erikoissairaanhoito) sektorilla. Tässä työssä seudullisuus on ratkaiseva tavoite valmistuneen sote-piiriselvityksen pohjalta. Tehtäväalueet raportoivat vuosittain toimintakertomuksen sisäisen valvonnan selonteon pohjaksi toiminnallisia riskejään ja sisäisen valvonnan toteutumista. Kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje lisää eri toimijoiden vastuullisuutta ja tietoisuutta sisäisen valvonnan liittymisestä olennaisena osana johtamiseen, toiminnan ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin. Henkilöstön tietoturvakoulutukseen tarkoitettu verkkokoulutusohjelmisto on kilpailutettu ja koulutus käynnistyy vuoden 2011 aikana. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunginhallitus päätti valita sisäisen tarkastuksen tarkastuspalvelun tuottajaksi Tuokko Tilintarkastus Oy:n. Tarkastuspalvelu hankitaan yhtiöltä välisenä aikana. Sisäisen tarkastuksen suunnitelman on kaupunginjohtaja hyväksynyt lokakuussa 2010 ja tarkastukset ovat käynnissä. Sisäinen tarkastus raportoi kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta Kaupungin sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ottaen huomioon voimassa olevat kaupungin johto- ja toimintasäännöt, sisäisen valvonnan yleisohje, riskienhallintasuunnitelma, taloussääntö, konserniohje, talousarvio ja täytäntöönpanomääräykset, talouden tasapainotusohjelma, raportointimenettelyt, strategia-asiakirjat ja kaupunginhallituksen päätös vakuuttamis- ja palvelusopimuksesta.

15 11 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa Muutos Muutos-% Toimintatulot 73,9 68,7 77,7 78,9 93,5 14,6 18,5 % Valmistus omaan käyttöön 3,6 2,3 2,3 1,9 2,4 0,5 26,3 % Toimintamenot -277,0-278,5-306,2-326,1-336,7-10,6 3,3 % TOIMINTAKATE -199,5-207,5-226,2-245,3-240,8 4,5-1,8 % Verotulot 156,7 165,7 184,1 184,8 186,3 1,5 0,8 % Valtionosuudet 53,2 56,3 62,9 69,7 75,4 5,7 8,2 % Rahoitustulot ja -menot 0,6-1,3-2,8-3,2-0,6 2,6-81,3 % Korkotuotot 1,7 1,7 1,5 1,0 0,9-0,1-10,0 % Muut rahoitustuotot 3,0 3,5 4,5 4,3 5,4 1,1 25,6 % Korkokulut -4,1-6,5-8,3-6,1-4,8 1,3-21,3 % Muut rahoituskulut 0,0 0,0-0,5-2,4-2,1 0,3-12,5 % VUOSIKATE 11,0 13,2 18,0 6,0 20,3 14,3 238,3 % Poistot ja arvonalentumiset -16,8-13,9-15,1-16,8-18,3-1,5 8,9 % Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN TULOS -5,8-0,7 2,9-10,8 2,0 12,8 Tilinpäätössiirrot 0,9 0,3 0,9 5,9 1,2-4,7-79,7 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -4,9-0,4 3,8-4,9 3,2 8,1 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 27,0 24,9 25,6 24,3 28,0 3,7 Vuosikate % poistoista 66,2 95,7 119,2 35,7 110,7 75,0 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tuottoina kertynyt tilikauden tulorahoitus riittää palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat. Viiden vuoden vertailuajanjaksolla näkyy vielä vuoden 2006 kohdalla kaupungin organisaatiosta poistuneiden ammatillisen koulutuksen ja vesiliikelaitoksen vaikutus tuloksen muodostumiseen.

16 12 Tuotot Kotkan kaupungin tuottojen kokonaismäärä (toimintatuotot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot) vuonna 2010 oli yhteensä 338,7 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta yhteensä 22,8 milj. euroa. Merkittävä osa kasvusta tuli muiden tuottojen ja siinä myyntivoittojen kasvusta 6,6 milj. euroa. Verotulojen määrä kasvoi 1,5 milj. euroa ja valtionosuudet 5,7 milj. euroa. Kulut Kotkan kaupungin kulujen kokonaismäärä oli 336,7 milj. euroa. Kulujen kasvu oli 10,6 milj. euroa. Kun kuluja tarkastellaan pelkästään kaupungin osalta, ilman liikelaitoksia, ovat palvelujen ostot suurin kuluerä. Henkilöstökulut kokonaisuutena vähenivät -1,5 milj. euroa, jota selittää vuoden 2009 kertaluonteinen eläkemenoerä ja viime vuoden pienentynyt tapaturmavakuutusmaksu. Palkat kasvoivat 3,8 milj. euroa, palvelujen ostot 9,8 milj. euroa ja avustukset 0,8 milj. euroa. Toimintakate ja vuosikate Toimintakatteella osoitetaan, paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelutoiminnan myynti- ja maksutuloilla. Loput toimintakuluista katetaan käytännössä vero- ja valtionosuusrahoituksella. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate parani 4,5 milj. euroa vuonna 2010 toimintatuottojen 18,5 %:n kasvun vuoksi. Toimintamenojen kasvu oli 3,3 % ja palvelujen ostojen peräti 7,6 %. Toimintatuotot kattoivat 28,0 % toimintakuluista. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, tulorahoitus on riittävä. Oletus on kuitenkin pätevä vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Kotkan kaupungin investointitaso jäi varsin lähelle poistojen määrää viime vuonna ja investointimäärää pyritään edelleen pienentämään. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella.

17 13 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa Muutos Toiminnan rahavirta Vuosikate 11,0 13,2 18,0 6,0 20,3 14,3 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -1,0-1,2-3,3 3,1-7,0-10,1 Investointien rahavirta Investointimenot -63,4-80,2-40,6-37,2-27,5 9,7 Rahoitusosuudet investointeihin 2,2 0,8 2,3 2,2 3,0 0,8 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2,3 39,7 4,6 0,9 10,2 9,3 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -48,9-27,7-19,0-25,0-1,0 24,0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -4,5-11,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 14,1 0,1 0,0 0,0 0,3 0,3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 65,0 45,0 40,0 40,0 30,0-10,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -18,8-18,1-16,9-19,3-23,0-3,7 Lyhytaikaisten lainojen muutos -8,0 7,0-6,2 7,6-0,7-8,3 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 7,6-5,9-1,0 4,8 1,6-3,2 Rahoituksen rahavirta 55,4 17,1 16,0 33,1 8,3-24,8 Rahavarojen muutos 6,5-10,6-3,0 8,1 7,2-0,9 Rahavarat ,2 16,6 13,6 21,7 28,9 Rahavarat ,7-27,2-16,6-13,6-21,7 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 17,9 16,6 47,2 17,1 82,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 15,6 12,2 32,7 11,0 42,8 Lainanhoitokate 0,7 0,8 1,0 0,5 0,9 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kotkan kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta on ollut viiden viimeisen vuoden tarkasteluajanjaksolla negatiivinen, mikä merkitsee kaupungin lainanoton lisääntymistä. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos lainanhoitokate on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassavarat lisääntyivät tilikaudella 7,2 milj. euroa. Kassavarojen riittävyys oli keskimäärin 27 päivää, maksuvalmiuden turvaamiseksi on käytössä konsernitilijärjestelmä.

18 14 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE milj. euroa VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 456,9 483,9 505,8 523,7 526,5 Aineettomat hyödykkeet 3,7 3,0 2,7 2,0 2,5 Aineettomat oikeudet 0,9 0,7 0,4 0,1 0,3 Muut pitkävaikutteiset menot 2,8 2,3 2,2 1,7 2,0 Ennakkomaksut 0,0 0,0 0,1 0,2 0,2 Aineelliset hyödykkeet 310,0 309,7 328,0 346,1 347,7 Maa- ja vesialueet 75,0 79,3 83,1 83,7 84,1 Rakennukset 120,1 127,5 159,3 183,5 190,0 Kiint.rakenteet ja laitteet 83,4 48,7 51,4 56,6 55,8 Koneet ja kalusto 7,4 7,5 8,2 9,0 9,0 Muut aineelliset hyödykkeet 1,4 1,5 1,5 1,7 1,8 Enn.maksut ja keskener. hank. 22,7 45,1 24,3 11,5 7,0 Sijoitukset 143,2 171,3 175,2 175,6 176,3 Osakkeet ja osuudet 138,0 165,8 169,7 170,1 171,0 Muut lainasaamiset 5,1 5,1 5,1 5,1 4,8 Muut saamiset 0,1 0,4 0,4 0,4 0,5 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1,7 1,3 1,1 0,9 0,8 Valtion toimeksiannot 1,2 0,8 0,6 0,4 0,3 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,5 0,5 0,5 0,4 0,5 VAIHTUVAT VASTAAVAT 50,1 50,0 53,0 53,4 64,0 Vaihto-omaisuus 0,7 0,7 0,8 0,7 0,8 Aineet ja tarvikkeet 0,7 0,7 0,8 0,7 0,8 Saamiset 22,2 32,7 38,6 31,1 34,3 Pitkäaikaiset saamiset 5,3 15,1 14,1 14,9 13,8 Lainasaamiset 5,3 15,1 14,1 14,9 13,8 Lyhytaikaiset saamiset 16,9 17,6 24,5 16,2 20,5 Myyntisaamiset 7,1 4,6 8,9 6,1 5,7 Lainasaamiset 0,5 5,7 1,2 0,3 1,4 Muut saamiset 3,3 2,5 7,2 3,3 4,4 Siirtosaamiset 6,0 4,8 7,2 6,5 9,0 Rahoitusarvopaperit 15,3 7,6 0,4 0,4 0,4 Muut arvopaperit 15,3 7,6 0,4 0,4 0,4 Rahat ja pankkisaamiset 11,9 9,0 13,2 21,3 28,5 VASTAAVAA YHTEENSÄ 508,7 535,3 559,8 578,0 591,2 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 288,0 287,6 291,4 286,5 289,7 Peruspääoma 293,1 293,1 293,1 293,1 293,1 Muut omat rahastot 4,0 4,0 4,0 4,0 1,0 Edel. tilikauden yli-/alijäämä -4,1-9,0-9,4-5,6-7,6 Tilikauden yli-/alijäämä -5,0-0,4 3,8-4,9 3,2 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 21,7 21,4 20,5 14,5 13,3 Poistoero 4,8 7,9 20,5 14,5 13,3 Vapaaehtoiset varaukset 16,9 13,5 0,0 0,0 0,0 PAKOLLISET VARAUKSET 6,1 6,0 6,0 9,6 9,6 Eläkevaraukset 6,1 6,0 6,0 9,6 9,6 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1,8 1,3 1,1 0,9 0,8 Valtion toimeksiannot 1,3 0,8 0,6 0,5 0,3 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,5 0,4 0,5 0,4 0,5 VIERAS PÄÄOMA 191,1 219,0 240,8 266,5 277,9 Pitkäaikainen 132,1 159,9 179,9 196,9 199,9 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 132,1 159,9 179,9 196,9 199,9 Lyhytaikainen 59,0 59,1 60,9 69,5 78,0 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 17,1 23,2 19,4 23,0 27,1 Lainat julkisyhteisöiltä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 Lainat muilta luotonantajilta 0,0 0,0 0,8 8,5 7,7 Saadut ennakot 0,2 0,2 0,4 0,5 0,5 Ostovelat 17,0 15,2 17,5 16,3 19,3 Liittymismaksut ja muut velat 5,7 2,8 7,0 5,1 6,7 Siirtovelat 19,0 17,6 15,8 16,0 16,6 VASTATTAVAA YHT 508,7 535,3 559,8 578,0 591,2

19 15 Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat-osassa TASEEN TUNNUSLUVUT Kunnan omavaraisuus % 60,9 57,7 55,7 52,1 51,3 Rahoitusvarallisuus euroa/ asukas Suhteellinen velkaantuneisuus % 67,3 75,3 74,0 79,7 78,1 Kertynyt yli/alijäämä, 1000 euroa Kertynyt yli/alijäämä, euroa/asukas Kunnan lainakanta (milj.euroa) 149,2 183,2 200,1 228,4 234,8 Kunnan lainat euroa/asukas Kunnan lainasaamiset (milj.euroa) 9,7 25,9 20,3 20,2 20 Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Kotkan kaupungin taseen loppusumma oli 591,2 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 13,2 milj. euroa. Aineellisten hyödykkeiden eli maa-alueiden, rakennusten, koneiden, laitteiden jne. määrä kasvoi vain 1,6 milj. euroa, mikä selittyy suurella käyttöomaisuuden myyntien määrällä. Taseen omaa pääomaa vahvisti tilikauden 2010 ylijäämä. Taseen oman pääoman sisällä tehtiin 3,0 milj. euron siirto kaupunginvaltuuston joulukuussa 2010 tekemän päätöksen mukaisesti muista omista rahastoista aikaisempien vuosien alijäämän katteeksi. Taseesta laskettava omavaraisuusaste heikkeni edelleen. Lainakannan määrä kasvoi 234,8 milj. euroon ja se on asukasta kohti noin 2300 euroa korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa kaupungin mahdollisuuksia selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksellaan. Tunnusluku on sitä parempi, mitä pienempi luvun arvo on. Rahoitusvarallisuus mittaa kaupungin likvidien varojen riittävyyttä vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntien rahoitusvarallisuus on viime vuosina ollut selkeästi negatiivinen. Kertyneen yli-/alijäämän määrä osoittaa, paljonko kunnalla on tulevina vuosina liikkumavaraa tai mikä määrä on katettava tulevien vuosien ylijäämäisillä tilinpäätöksillä.

20 16 5. KOKONAISTULOT JA MENOT milj. euroa TULOT 2010 % 2009 % Toiminta Toimintatuotot 93,6 23,5 % 78,9 20,3 % Verotulot 186,3 46,8 % 184,8 47,5 % Valtionosuudet 75,5 19,0 % 69,7 17,9 % Korkotuotot 0,9 0,2 % 1,0 0,3 % Muut rahoitustuotot 5,4 1,4 % 4,3 1,1 % Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vast. hyödykk. myyntivoitot -7,3-1,8 % -0,7-0,2 % Investoinnit Rahoitusosuudet invest.menoihin 3,0 0,8 % 2,2 0,6 % Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 10,2 2,6 % 1,0 0,3 % Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys 0,3 0,1 % 0,0 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30,0 7,5 % 40,0 10,3 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 % 7,7 2,0 % Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 397,8 100,0 % 388,9 100,0 % MENOT Toiminta Toimintakulut 336,7 85,7 % 326,1 84,6 % - Valmistus omaan käyttöön -2,4-0,6 % -1,9-0,5 % Korkokulut 4,8 1,2 % 6,1 1,6 % Muut rahoituskulut 2,1 0,5 % 2,4 0,6 % Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 % -3,6-0,9 % - Pysyvien vast. hyödykk. myyntitappiot 0,3 0,1 % -0,1 0,0 % Investoinnit Investointimenot 27,5 7,0 % 37,2 9,6 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 23,0 5,9 % 19,4 5,0 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,7 0,2 % 0,0 0,0 % Oman pääoman vähennys 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 392,8 100,0 % 385,6 100,0 %

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 3.3.216 Päiväys: 3.3.216 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2012 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Konsernin voitto

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot