Tikkasenharjun III asemakaavan muuttaminen kortteleissa

Transkriptio

1 Tikkasenharjun III asemakaavan muuttaminen kortteleissa KAAVASELOSTUS, VALMISTELUVAIHE Suunnittelualueen rajaus

2 Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Suunnittelualue Nykytilanne LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelualueen nykytilanne Strategiat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavoitustilanne Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutoksen käynnistäminen Tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset Vaikutusten arviointi Suhde muihin tavoitteisiin ja suunnitelmiin ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet: Liite 1. Asemakaavan seurantalomake 2

3 3

4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee noin kaksi kilometriä Iin keskustasta kaakkoon. Alue käsittää Tikkasenharjun eteläosassa sijaitsevan Elokujan alueen. Alueella sijaitsevat korttelit 250, 251, 252 ja 253. Suunnittelualueeseen kuuluu myös kortteleihin 252 ja 253 rajautuva puistoalue. Alue rajautuu pohjois- ja itäosastaan lähivirkistysalueeseen ja etelä- ja länsireunaltaan Kesätiehen. Alueen pinta-ala on noin 4,85 hehtaaria. 1.2 Nykytilanne Suunnittelualue on aiemmassa asemakaavan muutoksessa kaavoitettu vihreäksi kortteliksi. Vihreä kortteli oli ekologisen rakentamisen pioneerihanke Tikkasenharjun omakotitaloalueelle. Alueen yleissuunnitelma tehtiin osana Oulun yliopiston Puustudion moderni puukaupunki -hanketta. Alueelle osoitetuista asuinrakentamisen korttelista yksi on suurimmilta osin toteutunut. Alueella sijaitsee myös päiväkoti. Muilta osin alueen rakentaminen ei ole toteutunut. Alue on Iin kunnan omistuksessa. 4

5 2. LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Suunnittelualueen nykytilanne Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on osa Tikkasenharjun asuinaluetta. Asuinalue tukeutuu suurelta osin kunnan keskustan palveluihin. Alueen kunnallistekniikka on rakennettu. Luonnonympäristö ja maisema Tikkasenharju on moreeniharju, jonka lähettyvillä on paikoin hienojakoisia aineksia. Alueet metsät ovat vähälajisia eikä alueella ole vesistöjä tai soita. Suunnittelualue on enimmäkseen mäntyvaltaista metsää. Suunnittelualueella ei ole uhanalaisia kasvilajeja tai ympäristötyyppejä, joilta niitä olisi odotettavissa. Alueella ei ole myöskään metsä-, vesi- tai luonnonsuojelulain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Rakennettu ympäristö Alueella sijaitsee päiväkoti ja kolme asuinrakennusta. Alue on suurilta osin rakentamatta. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole yhtään suojeltua tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta. Palvelut Asemakaavan muutosalueella on lähipalvelurakennusten korttelialue, jossa toimii yksityinen päiväkoti. Muilta osin alue tukeutuu Iin keskustan palveluihin. Liikenne Suunnittelualueen läpi kulkeva Elokuja muodostaa lenkin, joka alku- ja päätepisteenä on Kesätie. Kesätie on Talvitien ohella toinen Tikkasenharjun kokoojakaduista. Alueen keskiosassa sijaitsevan lähivirkistysalueen läpi kulkee lounas-koillissuuntaisesti kevyen liikenteen väylä. 5

6 Maanomistus Alue on Iin kunnan omistuksessa. 2.2 Strategiat Iin kunnan strategia vuoteen 2020 Iin kunnan visio: Ii on kasvava, viihtyisä ja elinvoimainen, luovasti uudistuva kunta Iissä on ideaa Strategian mukaan Ii on ja haluaa olla kasvukunta. Yksi Iin kuntastrategian tavoitteista on vähintään 1 % väestönkasvu vuodessa. Strategiassa todettuja keinoja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ovat muun muassa profiloituminen luontoa arvostavana kuntana, lapsiystävällinen ja hinnoiltaan kilpailukykyinen tonttitarjonta sekä toimivat joukkoliikenneyhteydet. 2.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteitänsä aluerakenteen ja alueidenkäytön kannalta. Valtioneuvosto päätti uudistetuista tavoitteista Uudistetut tavoitteet astuvat voimaan Kaavamuutokseen liittyvät etenkin seuraavat tavoitteet: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. 6

7 2.4 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 1.momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Ote voimassaolevien maakuntakaavojen ja 3.vaihemaakuntakaavan luonnoksen yhdistelmäkartasta (ei mittakaavassa). Lähde: Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa ollaan parhaillaan uudistamassa kolmessa vaiheessa, joista ensimmäisen vaiheen (1.vaihemaakuntakaava) on ympäristöministeriö vahvistanut vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen läheisyyteen on osoitettu erikoiskaupan suuryksikkö (km-1). Länsipuolella kulkee uutena moottoritienä tai moottoriliikennetienä osoitettu Iin ohitustien linjaus. Maakuntavaltuuston hyväksymässä 2.vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu Iijokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-1). Muilta osin on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt 3. vaihemaakuntakaavan vireilletulosta. Kaavan pääteemat koskevat kiviaines- ja pohjavesialueita, uusia kaivoksia ja muita tarvittavia päivityksiä. 3. vaihemaakuntakaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä Luonnoksessa suunnittelualueelle ei osoitettu uusia kaavamerkintöjä. 7

8 Yleiskaava Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n 1.momentin yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Ote voimassaolevien yleiskaavojen yhdistelmästä (ei mittakaavassa). Suunnittelualueella on voimassa Iin kunnanvaltuuston hyväksymä Iin keskustaajaman osayleiskaavan laajennus (Asemakylän osayleiskaava). Alue on osoitettu asuntoalueeksi (A-1). Kaavamääräyksen mukaan alueelle tulee laatia asemakaava. 8

9 Asemakaava Ote voimassaolevien asemakaavojen yhdistelmästä (ei mittakaavassa). Kaava-alueen rajaus sinisellä. Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Tikkasenharjun III asemakaava. Asemakaavassa alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueita (AO-1), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR-1) sekä lähipalvelurakennusten korttelialue (PL). Korttelialueet rajoittuvat lähivirkistysalueisiin (VL). Erillispientalojen korttelialueille sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueille on annettu asemakaavassa määräyksiä muun muassa rakennusten julkisivuihin liittyen. 2.5 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset - Asemakylän alueen luonto- ja maisemaselvitys, Hannu Kemiläinen ja Saara-Kaisa Kannisto FCG Planeko Oy, Rakentamistapaohje, Janne Tolppanen, Luonto- ja maisemaselvitys, Lasse Kalleinen Ympit ja Ympäristö-it,

10 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan muutoksen käynnistäminen Asemakaavan muutos on käynnistetty kunnan aloitteesta. 3.2 Tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on parantaa alueen rakentamisen toteutumisen edellytyksiä tarkistamalla kaavamääräyksiä sekä tutkia mahdollisuutta muuttaa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue omakotiasumiseen. Suunnittelun tavoitteena on myös samalla toteuttaa Iin kuntastrategiassa esitettyjä tavoitteita, kuten tavoitetta 1-2 % väestönkasvusta vuosittain. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon, virkistykseen tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaavanmuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat, asukkaat, loma-asukkaat, asukasyhdistykset, yrittäjät ja työntekijät. Muita osallisia ovat muun muassa Iin kunnanvaltuusto ja hallitus, tekninen lautakunta, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan museo, pelastuslaitos ja Iin Energia Oy. Vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottaminen Kunnanhallitus päätti asemakaavan muutoksen käynnistämisestä Kaava vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta päätettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä xx.xx.2018-xx.xx Kaavaehdotus Viranomaisyhteistyö Viranomaisten kanssa järjestetään neuvotteluja tarvittaessa (MRL 66, MRA 18 ). Esitetyt mielipiteet ja muistutukset 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Aluevaraukset Asemakaavan muutoksessa tarkistetaan kaavamerkintöjä ja -määräyksiä kortteleissa 250, 252 ja 253. Korttelin 252 nykyinen kaavamerkintä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR-1) muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Kortteli 253 osoitetaan erillispientalojen korttelialueena ja lähipalvelurakennusten korttelialueena. Kesätien ja Elokujan risteyksen läheisyydessä oleva ohjeellinen 10

11 myymälävaraus säilytetään. Kortteliin on mahdollista sijoittaa alle 350m2 myymälä. Kortteli 250 osoitetaan erillispientalojen korttelialueena (AO). Kaava-alueen keskiosa osoitetaan voimassaolevan kaavan mukaisesti lähivirkistysalueena (VL). Kortteleiden rakennustehokkuudet eivät muutu. Nykyisen kaavan mukaiset korttelikohtaiset asemakaavamääräykset poistuvat. Tonttijako osoitetaan ohjeellisena. Alueen liikennejärjestelyt säilyvät ennallaan. 4.2 Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Puusto ja kasvillisuus muuttuvat etenkin erillispientalojen korttelialueella. Kaava-alueen keskiosa osoitetaan lähivirkistysalueena, mikä mahdollistaa luonnonympäristön säilymisen alueella. Vaikutusten määrän muutos verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan ei ole merkittävä. Vaikutukset taajamakuvaan Kaavamuutos mahdollistaa osaltaan alueen rakentumisen valmiiksi olemassa olevaa asuinaluetta täydentäen. Voimassaolevaan asemakaavan verrattuna rakentamisen ohjaus on väljempää. Alueelle aiemmin suunniteltuja rakentamisperiaatteita on mahdollista edelleen toteuttaa uuden kaavaratkaisun puitteissa. Toisaalta kaavamuutos parantaa ja monipuolistaa alueen toteuttamismahdollisuuksia, mikä edistää alueen rakentumista asuinalueena. Kaava mahdollistaa vaihtelevan mutta tasapainoisen taajamakuvan muodostumisen. Lähipalvelurakennusten korttelialue ohjeellisine myymälävarauksineen ja lähivirkistysalue säilytetään kaavamuutoksessa. Myöskään korttelin 251 kaavamerkintöihin ei ole osoitettu muutoksia suhteessa voimassa olevaan kaavaan. Kortteli on pitkälti jo rakennettu. Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia suhteessa voimassa olevaan kaavaan. Alueen rakentumisen myötä liikenne alueella lisääntyy jonkin verran. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen parantaa toteutuessaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä lisäämällä alueen asukasmäärää ja tiivistämällä yhdyskuntarakennetta. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaava-alueen rakentuminen täydentää Tikkasenharjun asuinalueen rakennetta ja tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyviä tavoitteita Suhde muihin tavoitteisiin ja suunnitelmiin Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavaratkaisu tukee osaltaan alueidenkäyttötavoitetta riittävästä virkistysalueiden määrästä. Kaavaratkaisu tukee myös tavoitetta merkittävien uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden sijoittamisesta siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. 11

12 Suhde maakuntakaavaan Suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi 1.vaihemaakuntakaavassa. Kaavamuutos on alueella voimassa olevien maakuntakaavojen mukainen. Suhde yleiskaavaan Kaavamuutos on yleiskaavan mukainen. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentaminen on mahdollista aloittaa asemakaavan saatua lainvoiman. Tonttien rakentaminen tapahtuu tontinomistajien toimesta. 12

13 Yhteystiedot: Asemakaavan valmistelusta saa lisätietoja seuraavilta henkilöiltä: Iin kunta, Tekninen osasto Jokisuuntie 2, Ii Tekninen johtaja Markku Vitikka p , markku.vitikka(a)ii.fi Maankäytön suunnittelija Jaakko Raunio puh , jaakko.raunio(a)ii.fi 13

14 Liite 1. 14

15 15