Nro 115/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/57/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 115/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/57/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Ullavan jätevedenpuhdistamo, Kokkola Liikelaitos Kokkolan Vesi PL Kokkola LAITOS JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ullavan kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Santerintie Ullava Puhdistamo sijaitsee Kokkolan kaupungin Ullavan kylässä kiinteistöllä Tanhuanpää, kiinteistötunnus Kiinteistö on Kokkolan kaupungin omistuksessa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitetun jätevedenpuhdistamon toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohdan perusteella. Länsi-Suomen ympäristökeskus on sopinut Ullavan kunnan kanssa, että Ullavan kunta jättää Ullavan kirkonkylän jätevedenpuhdistamoa koskevan ympäristölupahakemuksen mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 a) kohdan perusteella puhdistamon, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, lupaviranomaisena toimii aluehallintovirasto. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 ASIAN VIREILLETULO VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ullavan kunta on jättänyt lupahakemuksen Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Ullavan kunta on liittynyt Kokkolan kaupunkiin vuoden 2009 alussa, joten luvan hakijana on Liikelaitos Kokkolan Vesi. Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ILMOITUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Ullavan kunta on tehnyt kirkonkylän jätevesien käsittelyä ja johtamista koskevan vesiensuojelun ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen (283/1962) mukaisen ilmoituksen Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri on antanut ilmoituksen johdosta lausuntonsa Lausunnon mukaan Ullavan kirkonkylän jätevedet voidaan toistaiseksi johtaa Ullavanjokeen ilman vesioikeuden lupaa edellyttäen muun muassa, että jätevedet käsitellään viimeistään vuoden 1993 loppuun mennessä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7 -arvo on enintään 25 mg O 2 /l ja kokonaisfosfori enintään 1,5 mg/l. Puhdistustehon tulee lisäksi olla sekä BOD 7 -arvon että kokonaisfosforin osalta vähintään 85 %. Kaikki mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvoina. Puhdistamo sijaitsee Keski-Pohjanmaan liiton maakuntakaavassa (1- vaihe) taajamatoimintojen alueella (kaavamerkintä A) ja keskustoimintojen alueella (kaavamerkintä C). Asemakaavassa puhdistamon alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL), ja siellä osin alueella, joka on merkitty myös ohjeelliseksi imeytyskentäksi. Etelä- ja itäpuolen asuinkorttelit ovat pientaloasumiseen (AO) ja rivitaloasumiseen (AR) varattuja. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Puhdistamo sijaitsee Ullavan kirkonkylän pohjoisosassa. Laitoksen pohjoispuolella on metsää. Etelä- ja itäpuolella on asuinrakennuksia, joista lähin sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä puhdistamolta. Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella ojaan, joka laskee Ullavanjokeen noin 1,3 km:n päässä puhdistamolta. Ojan purkukohta on maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Lähin alajuoksulla sijaitseva asuinrakennus on jätevesien laskuojan ja Ullavanjoen yhtymäkohdassa alajuoksulla kilometrin päässä puhdistamolta.

3 3 Puhdistamon vaikutusalueella ei ole Natura kohteita eikä muita luonnonsuojelukohteita. Puhdistamo ja käsiteltyjen jätevesien laskuoja noin 700 metrin matkalla sijaitsevat vedenhankintaan soveltuvan Tiaisenkankaan pohjavesialueen rajauksen sisäpuolella, mutta pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Hakija esittää, että käsitelty jätevesi jatkossakin johdettaisiin nykyiseen purkupisteeseen, koska se ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella. PURKUVESISTÖN TILA JA KÄYTTÖKELPOISUUS Vesistö Puhdistamo sijaitsee Ullavanjoen vesistöalueella (49.05). Puhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan kuivatusojia pitkin noin 1,3 kilometrin matkan Ullavanjokeen. Ullavanjoki saa alkunsa Ullavanjärvestä, joka on Perhonjoen vesistön suurin järvi. Puhdistamon käsiteltyjen jätevesien purkupisteen jälkeen Ullavanjoki virtaa noin 25 kilometriä ennen laskua Perhonjoen keskiosan järviryhmän Isojärveen. Perhonjoki laskee Perämereen Kokkolan kaupungin pohjoispuolella. Hygieenisesti Ullavanjoen vesi on terveysvalvonnan uimarannoilta ottamien näytteiden mukaan ollut pääsääntöisesti uimakelpoista. Ullavanjoen vedenlaatu vaihtelee vuodenaikojen ja sadannan mukaan. Happaminta vesi on keväällä sulamisvesien takia. Tällöin myös ainevirtaamat esimerkiksi kiintoaineen ja raskasmetallien osalta ovat suurimmat. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan Ullavanjoen vesi puhdistamon alapuolisella näytepisteellä on ollut rehevää kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella arvioituna. Vuosina 2007 ja 2008 veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut välillä µg/l. Kokonaistyppipitoisuus on ollut vastaavana ajanjaksona välillä µg/l. Ullavanjoki sijaitsee Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueella. Vesienhoidon suunnittelussa Ullavanjoen tila on arvioitu ekologisesti tyydyttäväksi ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Kalasto ja kalastus Puhdistamon purkukohdan alapuolisella jokiosuudella yhden kilometrin matkalla kalastusta harrastetaan satunnaisesti kesäaikaan. Kalastus on vähäistä kotitarve- ja virkistyskalastusta. Ullavanjoessa esiintyy haukea, ahventa ja särkikaloja. Kaitforsin voimalaitoksella on istutusvelvoite. Vuonna 2005 jokeen on istutettu lohta ja aikaisemmin jokeen on istutettu purotaimenta ja rapuja.

4 4 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Toiminta Puhdistamolle johdetaan rivitaloista noin 170 henkilön jätevedet ympärivuotisesti ja koulusta noin 50 henkilön jätevedet lukukausien aikana. Viemäriverkoston pituus on metriä, josta betonisia putkia on 550 metriä ja loput muoviputkia. Puhdistamon alueella on tulopumppaamo. Pumppaamoon on asennettu automaattinen valvontajärjestelmä, jossa keskeisimmät hälytykset siirretään GSM-pohjaisella laitteistolla viemärilaitoksen päivystäjän matkapuhelimeen. Myös puhdistamon työajan ulkopuolinen valvonta suunnitellaan järjestettävän samalla tavalla. Vuonna 1993 valmistuneen Ullavan kirkonkylän puhdistamo on tyypiltään Vapo Oy Biotechin valmistama TAPIO-pienpuhdistamo. Laitos toimii monivaiheisena siten, että mekaaninen osa käsittää etuselkeytysaltaan, biologisen osan muodostaa biomattoallas ja palautuslietepumppu sekä kemiallisen osan kemikaalipumppu, jätevesipumppu ja flokkausputki. Kemikaloinnin jälkeen vesi ohjataan jälkiselkeytysaltaaseen. Käsitellyt jätevedet johdetaan noin 15 metriä pitkän purkuputken kautta ojaan. Puhdistamon mitoitusvirtaama on 40 m 3 /d (MQ). Puhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvun AVL kuormituksen mukaan. Jätevesimäärä MQ = 40 m 3 /d HQ = 60 m 3 /d Biomatto- ja pumppauskaivo sekä kemikaalin varastointipaikka sijaitsevat puhdistamorakennuksen sisällä. Betonikantiset etu- ja jälkiselkeytysaltaat ovat osittain puhdistamorakennuksen ulkopuolella. Biomattoaltaasta vesi johdetaan pumppauskaivoon, pumpun imuaukkoon syötetään kemikaaliliuosta, joka pikasekoittuu pumpussa ja saostaa flokkausputkessa fosforin. Flokkausputkesta jätevesi johdetaan jälkiselkeytysaltaaseen, missä fosforipitoinen sakka painuu vettä raskaampana pohjalle. Kemikaalin lisäys ja veden pumppaus kaivosta flokkausputkeen alkavat automaattisesti, kun veden korkeus pumppauskaivossa nousee tietylle tasolle. TAPIO-pienpuhdistamoissa lietteen poisto etuselkeytysaltaasta ja jälkiselkeytysaltaasta suoritetaan siten, että venttiili pumppaamokaivon painepuolella suljetaan ja avataan lieteputken venttiili. Samalla avataan selkeytysaltaasta tulevan putken venttiili ja käynnistetään jätevesipumppu, joka pumppaa lietteen lietealtaisiin. Kemikaalit ja niiden varastointi Fosforin saostamiseen puhdistamolla on käytetty alumiinihydroksikloridiliuosta (Eka WT 91) vuosien aikana keskimäärin kg/a ja jätevesimäärään suhteutettuna keskimäärin 225 g/m 3. Kemikaali toimitetaan liuoksena puhdistamolle 800 kg:n konteissa, joista se pumpataan

5 5 puhdistamon sisällä olevaan litran säiliöön. Säiliöstä kemikaali annostellaan puhdistusprosessiin. Energian käyttö Liikenne PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Laitoksen sähkönkulutus on noin kwh/a eli keskimäärin 1 kwh käsiteltyä jätevesikuutiota kohti. Puhdistamon aiheuttama liikenne muodostuu puhdistamonhoitajan tarkastuskäynneistä kerran viikossa, kemikaalikuljetuksista kuusi kertaa vuodessa, lietteen kuljetuksista neljä kertaa vuodessa sekä näytteiden hausta neljä kertaa vuodessa. Laitoksen normaali huoltoliikenne ajoittuu arkipäiviin 6:00 18:00 väliseen aikaan. Puhdistamon toimintaan liittyvästä liikenteen lisääntymisestä aiheutuva lisämelu on verrattavissa muuhun paikallisliikenteestä aiheutuvaan meluun, joka tapahtuu alhaisilla nopeuksilla. Jätevedet ja päästöt vesiin Puhdistamolle johdettu jätevesi on kokonaisuudessaan normaalia talousjätevettä. Vuosien aikana puhdistamolla käsiteltiin jätevesiä keskimäärin m 3 /vuosi ja 40,3 m 3 /vrk. Keskimääräinen tulokuormitus jaksolla on vastannut hengen jätevesiä. Kokonaisfosforin puhdistustulos on vuosina 2007 ja 2009 ollut puhdistamolle asetettujen vaatimusten mukaista, mutta vuosina 2006 ja 2008 ei. Orgaanisen aineksen päästön (BOD) osalta puhdistamolla on ollut vuosina vaikeuksia täyttää puhdistusteholle asetettuja vaatimuksia, mutta pitoisuusarvojen osalta vaatimukset on ajoittain täytetty. Jäteveden käsittelytulos ja vesistöön johdetut päästöt ovat vuosikeskiarvoina olleet vuosina seuraavat: Vuosi BOD 7ATU teho% kg/d COD Cr teho% kg/d Kok-P teho% kg/d Kok-N teho % kg/d Kiintoaine teho % kg/d , , ,03 0 3, , , ,39 0 0,41 3 2,02 0 9, , , ,01 0 3, , , ,83 6 0,27 0 2,95 0 1,80

6 6 Päästöt ilmaan Koska kyseessä on pieni puhdistamo, vaikutukset ilmaan rajoittuvat vähäisiin typpipäästöihin sekä hajuhaittoihin. Haju on paikallinen, lähinnä puhdistamon läheisyydessä ilmenevä haitta. Hakemuksen mukaan puhdistamon hajuhaitoista ei ole tullut valituksia. Muut päästöt ja jätteet TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnassa syntyy muun muassa tyhjiä muovisia kemikaaliastioita, pahvia ja paperia sekä erilaista korjausrakentamisen jätettä kuten metallia, lasia ja puuta. Jätteet toimitetaan Jokilaaksojen Jäte Oy:n ja kunnan jätehuoltomääräysten osoittamalla tavalla lajiteltuina hyötykäyttöön. Käytetyt loisteputket ja muu elektroniikkaromu toimitetaan SE-romun vastaanottopaikkoihin. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden vastaanottopisteisiin. Puhdistamolla ei ole lietteen kuivausta vaan syntyvä liete imetään säännöllisesti laskeutusaltaan pohjalta imuautolla ja kuljetetaan Kokkolan kaupungin Hopeakivenlahden puhdistamolle. Vuonna 2009 lietettä kuljetettiin pois yhteensä 89 m 3. Poistetun lietteen kuiva-ainepitoisuus on arviolta 2 4 %. Hakemuksen mukaan merkittäviä päästöjä maaperään tai pohjaveteen ei synny. Vesistötarkkailun mukaan puhdistamon vaikutukset Ullavanjoen veden laatuun ovat olleet yleensä melko vähäisiä. Esimerkiksi vuonna 2008 vaikutukset näkyivät lähinnä vain lokakuun näytekerralla, jolloin typpipitoisuudet kasvoivat puhdistamon alapuolella noin 300 µg/l ja fosforipitoisuudet noin 34 µg/l yläpuoliseen havaintopaikkaan verrattuna. Vuonna 2009 tehdyssä pohjaeläinselvityksessä ei havaittu puhdistamon vaikutuksia Ullavanjoen pohjaeläimistöön. Selvityksen mukaan tähän on syynä se, että Ullavan puhdistamon pitkästä käsiteltyjen jätevesien purkuojasta lähes kaikki vedet imeytyvät ja haihtuvat ympäristöön ennen Ullavanjokea. Puhdistamon alapuolisen havaintopaikan pohjaeläimistössä oli havaittavissa orgaanisen kuormituksen vaikutus, mutta selvityksen mukaan syynä tähän oli karja, joka käy paikan lähellä juomassa. Muuten Ullavanjoen pohjaeläinlajisto oli monipuolinen ja ympäristön muutoksille herkkiä lajeja esiintyi suhteellisen runsaasti.

7 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 7 Käyttö- ja päästötarkkailu Laitos osallistuu Perhonjoen yhteistarkkailuun. Käyttötarkkailun tavoitteena on ohjata puhdistamon hoitoa ja käyttöä niin, että jätevesien käsittelyssä saavutettaisiin paras mahdollinen lopputulos. Käyttötarkkailu palvelee myös päästötarkkailun tarpeita. Käyttötarkkailua tehdään päivittäin. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa, johon merkitään tiedot mm. jäteveden määrästä, ohijuoksutuksista ja häiriöistä sekä kemikaalien kulutuksesta. Päiväkirjaan kirjataan myös viikottaiset kokonaisvirtaamat ja tiedot viikon maksimivuorokausivirtaamista. Käyttötarkkailun tietoja käytetään hyväksi vuosiyhteenvetoja laadittaessa. Päästötarkkailuun liittyvää näytteenottoa tehdään puhdistamolla kuusi kertaa vuodessa. Näytteet otetaan jätevesimäärään verrannollisena 24 tunnin kokoomanäytteinä. Tulevasta ja lähtevästä jätevedestä määritetään ph, sähkönjohtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kok-p, kok-n ja alkaliniteetti. Lähtevästä vedestä määritetään lisäksi liukoinen kokonaisfosfori, ammoniumtyppi, nitraatti, nitriitti, lämpökestoiset koliformiset bakteerit sekä saostuskemikaalien jäännöspitoisuudet. Puhdistamolla syntyvä liete tutkitaan pääsääntöisesti kerran vuodessa. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu on tehty vuosina 2007, 2008 ja Vedenlaatunäytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2009 on purkualueilla tehty biologinen kartoitus, joka on painottunut pohjaeläimistöön. Kalataloustarkkailu Kalataloudellisia vaikutuksia tarkkaillaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI Puhdistamo on toiminut vuosia ilman merkittäviä onnettomuuksia tai ympäristöpäästöjä. On epätodennäköistä, että jäteveden käsittelyaltaat tai - linjat rikkoutuisivat vaaraa aiheuttavalla tavalla. Jäteveden puhdistustehokkuuteen vaikuttavien kemikaalien syöttölaitteiden, ilmastuskompressoreiden ja muiden mekaanisten laitteiden toimivuutta tarkkaillaan puhdistamonhoitajan toimesta säännöllisesti ja ne ovat rikkoontumisen sattuessa korvattavissa toimivilla laitteilla. Puhdistamonhoitaja on perillä puhdistamolla käytettävien aineiden turvallisuusmääräyksistä ja tarvittavista toimenpiteistä onnettomuuden sattuessa. Hakija on esittänyt jäteveden puhdistuksen käsittelyvaatimuksiksi puhdistamon nykyisiä käsittelyvaatimuksia.

8 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty ja sekä tarkastuskäynnin yhteydessä kaavatietojen tarkennuksella. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kokkolan kaupungin ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kokkolan kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluyksiköltä, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Kokkolan kaupunginhallitukselta ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolta. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Puhdistamolle on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Puhdistamon sijainti ja olosuhteet sijaintipaikalla Puhdistamo sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla (luokka II) Tiaisenkankaan pohjavesialueella. Muodostumassa vallitsevina maalajeina ovat sora ja hiekka. Pohjaveden virtaussuunta on kaakosta luoteeseen ja pohjavettä purkautuu alueen pohjoispuolella olevaan Ullavanjokeen. Keski-Pohjanmaalla tehdyssä pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisprojektissa (POSKI) on tutkittu Tiaisenkankaan soveltuvuutta vedenhankintaan. Tutkimuksessa on todettu, että muodostuman rakenne on veden saannin kannalta hyvä. Tehdyn selvityksen mukaan aluetta voidaan käyttää yhdyskuntien vedenhankintaan ja alue on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Alueen antoisuudeksi arvioidaan 600 m 3 /d. Puhdistamon toiminta ja päästöt Ullavan kirkonkylän viemärilaitokseen liittyneissä kiinteistöissä asui 175 asukasta vuoden 2008 lopussa. Viemärilaitokseen on lisäksi liittynyt noin 70 oppilaan koulu ja palvelukeskus. Jätevesiviemärin pituus on noin metriä, josta noin 550 metriä betoniputkea ja loput muoviputkea. Jätevedenpumppaamoita on vain yksi, ja se sijaitsee puhdistamon alueella.

9 9 Viemäröidyt jätevedet käsitellään biologis-kemiallisesti ns. biomattopuhdistamossa. Menetelmä on eräänlainen sovellus bioroottorista. Prosessi on virtaussuunnassa seuraavanlainen: tulopumppaamo esiselkeytys biologinen käsittely saostuskemikaalin annostelu jäteveden määrämittaus flokkulaatio selkeytys purkuviemäri ojaan Ullavanjoki. Biomattoja on 10 kpl. Sähkömoottorin liikuttamina matot kiertävät kahden akselin väliä sukeltaen vuoroin jäteveteen ja nousten vuoroin ilmaan. Biomattojen pinnoille kasvaa vähitellen ns. biofilmi, jossa mikrobit mineralisoivat orgaanisen aineen. Fosforinpoistoa tehostetaan nestemäisellä ferrisulfaatilla (WT 90 Chemikal). Kemikaali tuodaan laitokselle dm 3 :n kontissa, josta se pumpataan varasto-annostelusäiliöön. Ylijäämäliete poistetaan imuautolla jälkiselkeytysaltaasta noin kerran kuukaudessa ja esiselkeytysaltaasta noin kolmen kuukauden välein ja kuljetetaan Kokkolan kaupungin Hopeakivenlahden jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamon velvoitetarkkailun mukaan laitokselle tuleva kuorma on vuosina ollut seuraava: Vuosi Virtaama m 3 /a BOD 7ATU kg/a Kok-P kg/a Kok-N kg/a SS kg/a , , , , Puhdistamon päästöt ovat asukasvastineeksi laskettuna (1 avl = 70 g BOD 7 /d) olleet avl vuosikeskiarvoina ja koko kahdeksan vuoden jakson keskiarvona noin 42 avl. Jäteveden käsittelytulos ja päästöt vesiin Jäteveden käsittelytulos ja vesistöön johdettu kuorma on vuosikeskiarvoina ollut vuosina seuraavanlainen: Vuosi BOD 7ATU teho% kg/d COD Cr teho % kg/d Kok-P teho % kg/d Kok-N teho % kg/d Kiintoaine teho % kg/d , , ,03 0 3, , , ,39 0 0,41 4 2,02 0 9, , , ,01 0 3, , , ,83 7 0,27 0 2,95 0 1, , , ,01 0 1, , , , ,01 0 1, , , , ,03 0 1, , , , ,02 0 2, ,52

10 10 Puhdistamon vuosikeskiarvoina lasketut käsittelytulokset olivat vuosina seuraavat: BOD 7ATU mg O 2 /l % KOK-P mg/l % Lupaehdot , , , ,11 98 Jäteveden käsittelytulos on ollut heikko. Ainoastaan fosforin osalta on saatu kirjattua hyviäkin tuloksia. Merkittävä syy heikkoon käsittelytulokseen on ollut laitoksen puutteellinen hoito. Erityisesti vuonna 2008 altaat olivat niin täynnä lietettä, että sitä "karkasi" laitokselta huonontaen tuloksen. Puhdistamon toiminta alkoi elpyä sen jälkeen kun vastuu laitoksesta siirtyi Kokkolan Vedelle syksyllä Vuoden 2010 aikana vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -arvo on ollut 4 22 mg O 2 /l ja käsittelyteho %. Kokonaisfosforin jäännösarvo on ollut 0,10 0,64 mg/l ja käsittelyteho %. Kokonaistypen osalta tulos on ollut edelleen heikko 0 12 %. Viemäriverkostoon pääsee paljon vuoto- ja hulevesiä, minkä seurauksena tulovirtaama ja tulevan jäteveden pitoisuus vaihtelevat huomattavasti. Puhdistamosta vesistöön aiheutuva kuorma on vuosina vastannut keskimäärin noin 16 henkilön käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaa päästöä asukasvastinelukuna ilmaistuna. Luku on melko suuri ottaen huomioon, että laitokselle tuleva kuorma vastasi samalla ajanjaksolla 42 asukkaan päästöjä. Purkuvesistö Ullavanjoki on Perhonjoen sivu-uoma, joka laskee Perhonjoen järviryhmään idästä. Ullavanjoki alkaa Ullavanjärvestä ja järvi vaikuttaa merkittävästi joen yläosan tilaan. Ullavanjoen keskiosalla joen oman valumaalueen kuormitus kasvaa. Joki on rehevä ja tummavetinen ja ongelmana on myös ajoittain pienet virtaamat. Ullavan jätevedenpuhdistamon vaikutukset joessa näkyvät lähinnä typpipitoisuuden nousuna. Ullavanjoen alaosalla valuma-alue (F) on 413 km 2, keskivirtaama (MQ) on 2 m 3 /s, keskiylivirtaama (MHQ) 44 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,1 m 3 /s. Ullavanjoki on Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu ekologisesti tyydyttävään ja kemiallisesti hyvään luokkaan. Tavoitteeksi on asetettu hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kannanotto: Ullavan jätevedenpuhdistamon käsittelytulos on paria viime vuotta lukuun ottamatta ollut heikko. Tulos on parantunut sen jälkeen kun puhdistamo kuntaliitoksen seurauksena siirtyi Kokkolan Veden vastuulle.

11 11 Puhdistamon kemiallinen osa näyttää toimivan hyvin, mutta biologinen osa sen sijaan ei toiminnallaan vakuuta. Yksi syy lienee erikoisessa tekniikassa, jota aikaisemmin kokeiltiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta-alueella eräällä kunnallisella puhdistamolla. Melko pian tällä puhdistamolla biomatot kannettiin ulos ja tilalle tuotiin bioroottori. Huonokuntoinen viemäriverkko osaltaan vaikuttaa tulokseen. Puhdistamon ja viemäriverkon muodostama kokonaisuus ei edusta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Jopa nykyiset käsittelyvaatimukset, jotka edustavat menneen vuosisadan arvoja, näyttäisivät olevan puhdistamolle liian tiukat. Jäteveden käsittelyvaatimuksia tulee tarkistaa vesiensuojelun yleisten tavoitteiden mukaisesti seuraavasti: vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 20 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. Vuoden 2014 alusta lukien vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 12 mg O 2 /l, kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) arvo enintään 80 mg O 2 /l, kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l ja kiintoainepitoisuus enintään 20 mg/l. Vuoden 2014 alusta lukien puhdistustehon tulee lisäksi olla BOD 7ATU -arvon, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta vähintään 90 % ja COD Cr -arvon osalta vähintään 80 %. Kaikki mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja häiriötilanteet mukaan lukien. Puhdistamon tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään Viemäriverkon kuntotutkimukseen perustuva kunnostussuunnitelma kustannusarvioineen ja toteutusaikatauluineen on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään Käsitellyt jätevedet voidaan johtaa ojaan vain, mikäli purkuoja on todettu tiiviiksi. Myös mahdolliset tulvatilanteet tulee huomioida. Mikäli jätevettä johdetaan pohjavesialueella kulkevaan ojaan, tulee ojan tiiveys tutkia purkualueelta koko pohjavesialueella kulkevalta matkalta maaperäkairauksin riittävän tiheällä tutkimusvälillä. Maaperätutkimussuunnitelmat tulee esittää ennen mahdollisia tutkimuksia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen pohjavesiryhmälle. Laitoksella säilytettävät kemikaalit on varustettava tiiviillä suoja-astioilla niin, että kemikaalia ei pääse valumaan ympäristöön. Laitoksen rakenteiden tulee olla vesitiiviit. Autojen säilytyspaikat ja pihan liikennöintialueiden tulee olla päällystetty läpäisemättömällä materiaalilla. Sade- ja sulamisvedet puhdistamon alueelta on kerättävä ja johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjaveden laatua tulee tarkkailla. Sitä koskeva suunnitelma on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuoden kuluessa siitä kun päätös on saanut lainvoiman.

12 12 Jätevedenpuhdistamon toimintaa on tarkkailtava tasaisin väliajoin otettavin näyttein neljä kertaa vuodessa. Jäteveden vaikutuksia vesistössä on tarkkailtava neljä kertaa vuodessa. Kaikkien tarkkailujen tulokset on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sähköisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä: Ullavanjoen keskimääräiset ainepitoisuudet olivat Ullavan jätevedenpuhdistamon yläpuolella vuosina µg/l fosforia ja µg/l typpeä. Jätevedenpuhdistamon vaikutus veden laatuun on yleensä ollut vähäinen. Ajoittain jätevesikuormitus on kuitenkin ollut selvästi havaittavissa kohonneina ravinnepitoisuuksina puhdistamon alapuolella. Joen toimenpideohjelmassa on asetettu fosforitavoitteeksi 40 µg/l. Ullavanjoen kalakantaan kuuluvat ahven, hauki, lahna, made, salakka, särki, kiiski, kivisimppu ja taimen. Lisäksi joessa esiintyy rapua. Vuonna 2006 tehdyn sähkökoekalastuksen perusteella esiintyi taimenia Ullavanjoen Keminkoskella, Pläkkisenkoskella, Herlevinkoskella ja Rahkosenkoskella. Tehtyjen selvityksien mukaan esiintyy Ullavanjoessa kalastuksen kannalta arvokkaita kalakantoja. Joen heikko vedenlaatu rajoittaa kuitenkin lohensukuisten kalalajien sekä ravun edellytyksiä. Erityisen ongelmallinen on joen alaosan ajoittainen happamuus, mutta myös ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen, joka johtaa kutupohjien liettymiseen, ja on lohensukuisten kalalajien sekä ravun selviytymistä rajoittava tekijä. Selvityksien mukaan näyttää Ullavanjoen kalataloudellinen tila heikkenevän ja alueella olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin ravinnekuormituksen vähentämiseksi ja happamuushaitan lieventämiseksi. Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa vesienhoitotyössä on asetettu ravinnekuormituksen vähentämiselle tavoitteita, jotta hyvä ekologinen tila voitaisiin saavuttaa vesiensuojelua koskevan direktiivin ja kansallisen lainsäädännön määräämällä tavalla. Vesistön hyvän tilan saavuttaminen edellyttää, että jokeen kohdistuvaa ravinnekuormitusta voidaan vähentää nykyiseltä tasolta. Perhonjoen toimenpideohjelmaluonnoksessa on arvioitu, että hyvän tilan saavuttamiseksi tulisi yhdyskuntien fosforikuormitusta vähentää 25 % ja typpikuormitusta vastaavasti 10 %. Perhonjoen kalataloudellisen tilan kohentamiseen on panostettu huomattavassa määrin viime vuosien aikana ja Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö kunnosti Perhonjoen alaosan vuosina Lisäksi on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toimesta vuonna 2005 rakennettu Sääkskoskeen kalatie, mikä mahdollistaa vaelluskalojen nousua merestä Ullavanjokeen sekä pääuomassa Kaustisen keskustaan asti. Vaelluskalakantojen vahvistamiseksi on vuosina jokeen istutettu meritaimenta ja lohta yhteensä noin :lla.

13 13 Ullavan jätevedenpuhdistamolle voidaan myöntää ympäristölupa. Huomioon ottaen joen tilan parantamistarpeet on kuitenkin puhdistamon toimintaa tehostettava siten, että vesistökuormitusta voidaan vähentää. Puhdistamon toiminta on parannettava siten, että veteen johdettavan BOD 7 - kuormituksen enimmäispitoisuus on 15 mg/l ja kokonaisfosforin vastaava arvo enintään 0,4 mg/l. Jätevedenpuhdistamon haitallisia kalataloudellisia vaikutuksia ei voida kokonaan estää puhdistamon toimintaa tehostamalla ja luvan saajan on vuosittain maksettava 400 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen kunnostustoimenpiteisiin ja kalojen istutuksiin. Kalatalousmaksun suuruuden arvioinnissa on huomioitava, että Ullavanjoki kuuluu kalataloudellisesti arvokkaaseen vesistöalueeseen, jossa esiintyy lohensukuisia kalalajeja ja jonka kalataloudellisen arvon kohentamiseen on panostettu huomattavassa määrin viime vuosien aikana. Luvansaajan on tarkkailtava jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto: Jätevedenpuhdistamon sijoittaminen ja jäteveden purku vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle eivät ole terveydensuojelun kannalta onnistuneita valintoja. Käsitelty jätevesi sisältää suuret määrät taudinaiheuttajia, joiden pääsy pohjaveteen ei ole pohjaveden suojelutavoitteiden mukaista. Puhdistamon sijoittuminen ja jäteveden purku lähelle asutusta voivat myös aiheuttaa hajuhaittoja lähimmille asukkaille. Jäteveden purku olisi suositeltavaa ohjata kauemmas asutuksesta, pohjavesialueen ulkopuolelle. Puhdistamon tehoa tulisi merkittävästi parantaa ja vaatimukset puhdistustuloksille tulisi asettaa riittävälle tasolle. Puhdistustulosten useiden talouksien yhteispuhdistamolla tulisi olla vastaava kuin haja-asutusalueiden kotitalouksilta on vaadittu muutoin liittyminen viemäröintiin ei ole perusteltua jätevesien kuormituksen vähentämisen kannalta. Mikäli puhdistamon sallitaan laskea jätevesiä pohjavesialueelle, tulisi toiminnanharjoittaja velvoittaa tarkkailemaan vaikutuksia pohjavesialueella, analysoitavien muuttujien joukossa tavallisimmat ulosteperäiset indikaattoribakteerit.

14 14 4) Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta: Edellytyksiä luvan myöntämiselle hakemuksen mukaisesti ei ole, koska haja-asutusalueella tulee olla periaatteena se, että asetusta haja-asutuksen jätevesien käsittelystä tulee noudattaa myös erillispuhdistamojen osalta. Edellä mainitun puhdistamistuloksen saavuttamiseksi tulisi kuitenkin asentaa erillinen määräaika, joka voisi olla sama kuin asetuksessa. Puhdistamolle voidaan myöntää lupa hakemuksen mukaisesti kuitenkin siten, että vuoden 2013 loppuun mennessä puhdistustulosta on tehostettava merkittävästi ja luparajoiksi tulee asettaa hajajätevesiasetuksen mukaiset luparajat. Lupaan tulee asettaa seuraavat ehdot: - Jätevedenpuhdistamon saneerausta koskevat yksityiskohtaiset suunnitelmat tulee toimittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, jolle on varattava mahdollisuus antaa lausunto niistä. - Toiminnanharjoittajan on tehtävä jätevedenpuhdistamolle poikkeuksellisia tilanteita varten laadittu valmiussuunnitelma. - Hakijan tulee selvittää mahdollisuus johtaa jätevedet siten putkitettuna, että varsinainen purkuputki sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella. - Jätevedenpuhdistamon tulee edelleen olla mukana Perhonjoen ja Kälviän yhteistarkkailussa. Lisäksi puhdistamo tulee velvoittaa osallistumaan Perhonjoen ja Kälviänjoen kalataloustarkkailuun Ullavanjoen osalta. Puhdistamon ja purkuojan vaikutuksia Tiaisenkankaan pohjavesialueen veden laatuun tulee tarkkailla vähintään kahdessa pisteessä pohjavesinäytteenotoilla. - Puhdistamon käyttötarkkailutulokset tulee toimittaa neljännesvuosittain Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. - Toiminnanharjoittajan tulee vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimittaa Kokkolan kaupungin ympäristöviranomaiselle Perhonjoen ja Kälviänjoen yhteistarkkailuohjelman vuosiraportti, kalataloudellisen tarkkailun raportti, pohjavesialueen tarkkailutiedot sekä puhdistamon tarkkailu- ja toimintaraportin vuosiyhteenveto. - Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa poikkeuksellisista tilanteista välittömästi Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

15 15 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijaa on kuultu päivätyllä kirjeellä. Hakija on antanut vastineen : Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta: Ullavan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon lupaehtoihin ei voida suoraan soveltaa haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä annettuja säädöksiä, koska kyseessä on laitos, joka vaatii ympäristöluvan. Rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossaan vaatiman valmiussuunnitelman on Kokkolan Vesi tehnyt keväällä Suunnitelma on päivätty ja siinä on huomioitu myös kuntaliitoksessa Kokkolaan liittyneet Lohtajan, Kälviän ja Ullavan kuntien alueilla olevat vesihuoltolaitokset. Hakija on valmis tarvittaessa toimittamaan valmiussuunnitelman aluehallintovirastolle. Ullavan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimintaa seurataan Perhonjoen yhteistarkkailun puitteissa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto: Puhdistamon tehostamistoimien ja verkoston kunnostamissuunnitelmien aikataulu on liian kireä. Jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostamista harkittaessa pitänee yhdeksi vaihtoehdoksi ottaa myös kokonaan uuden pienpuhdistamon rakentaminen pohjavesialueen ulkopuolelle. Tarvittavat selvitystyöt, suunnittelut ja kilpailutukset vievät oman aikansa ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämä aikataulu on työn laajuuteen nähden liian kireä. Ullavan kunnan omistamat viemäriverkosto ja kirkonkylän puhdistamo siirtyivät kuntaliitoksessa vuoden 2009 alussa Kokkolan Veden vastuulle. Pitkän tähtäimen kunnostussuunnittelua tai rahoitukseen varautumista verkoston ja puhdistamon osalta ei vastuiden mukana tullut. Kaikkiaan puhdistamon toiminnan tehostamisesta ja verkoston kunnon parantamisesta aiheutuvat Kokkolan Vedelle investointitarpeet, jotka ovat ratkaisuista riippuen jopa satojentuhansien eurojen luokkaa. Hakija toivoo, että aluehallintovirasto varaisi kyseisten hankkeiden suunnitteluun ja investointeihin varautumiseen riittävästi aikaa.

16 16 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Liikelaitos Kokkolan Vedelle määräaikaisen ympäristöluvan Ullavan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimintaan lupahakemuksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Puhdistamo sijaitsee Kokkolan kaupungin Ullavan kylässä tilalla Tanhuanpää ( ). Lupa koskee hakemuksen mukaisten yhdyskuntajätevesien käsittelyä ja käsiteltyjen jätevesien johtamista ojaa pitkin Ullavanjokeen. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 1. Jätevedet on käsiteltävä vuoden 2012 loppuun asti siten, että puhdistamon puhdistustulos täyttää ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna seuraavat raja-arvot: Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O Fosfori, P 1,5 85 Vuoden 2013 alusta lähtien jätevedet on käsiteltävä siten, että puhdistamon puhdistustulos täyttää ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna seuraavat raja-arvot: Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O Fosfori, P 1,0 85 Puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava edellä sanottuja käsittelytuloksia vaarantamatta niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä ammoniumtypen hapetusteho ja kokonaistypen poisto. Lisäksi vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon on BOD 7ATU -arvon ja kokonaisfosforipitoisuuden sekä COD Cr -arvon ja kiintoainepitoisuuden osalta täytettävä yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät 1 B) -kohdassa tarkoitetut raja-

17 17 arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. 2. Jos luvan saaja aikoo jatkaa jätevedenpuhdistamon toimintaa jälkeen, niin luvan saajan tulee toimittaa mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle jätevedenpuhdistamon kunnostusta ja tehostusta koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen tai suunnitelma uuden puhdistamon rakentamisesta toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen. Suunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet, joilla jätevedenpuhdistamon toimintaa tehostetaan siten, että puhdistustulos täyttää ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna seuraavat raja-arvot: Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O COD Cr, O Fosfori, P 0,8 90 Kiintoaine Jätevesien johtaminen pohjavesialueen ulkopuolelle 3. Käsitellyt jätevedet tulee mennessä johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle joko tiiviissä putkessa tai tiiviissä ojassa. Mikäli käsitellyt jätevedet johdetaan ojaa pitkin, ojan tiiviydestä tulee varmistua riittävällä määrällä maaperäkairauksia. Suunnitelma käsiteltyjen jätevesien johtamisesta tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Puhdistamon käyttö ja hoito 4. Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Puhdistamoon ei saa johtaa teollisuusjätevesiä. 5. Puhdistamolla on oltava ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkoston kunnostus 6. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet siirto- ja muut viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamo mukaan lukien ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa.

18 18 Luvan saajan on ilmoitettava viemäriverkon kunnostamisesta ja uusimisesta tarkkailun vuosiyhteenvedoissa tai muulla Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 7. Luvan saajan tulee toimittaa mennessä selvitys viemäriverkoston kunnosta ja kunnostamisen aikataulusta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely 9. Luvan saajan on huolehdittava, että viemäriverkkoon mahdollisesti johdettavat talousjätevedestä poikkeavat pilaavia aineita sisältävät jätevedet esikäsitellään asianmukaisella tavalla ja että tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 :n ja 36 :n sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Päästöt ilmaan, haju ja melu 10. Toiminta on, lietteiden kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- tai muita ilmapäästöjä aiheutuu mahdollisimman vähän. 11. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 12. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja ettei vaikeuteta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Mahdolliset ongelmajätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa tilassa, josta valumat voidaan kerätä talteen ongelmajäteastian mahdollisesti rikkoutuessa. Jätteet on ensisijaisesti toimitettava hyödynnettäväksi. Jätteet, muun muassa puhdistamoliete, on toimitettava laitokseen tai käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty jätteen vastaanotto.

19 19 Kemikaalien varastointi 13. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy, esimerkiksi sijoittamalla kemikaalit tiiviisiin suoja-altaisiin. Häiriötilanteet 14. Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tapahtuman toistumisen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viivytyksettä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Kokkolan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. 15. Toiminnalla on oltava jätevedenpuhdistamoa, viemäriverkostoa ja purkuputkea koskeva riskienhallintasuunnitelma ja se on pidettävä ajan tasalla. Sen muutoksista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Kokkolan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa ja viemäriverkkoa hoitavien henkilöiden tiedossa. Toimintaan liittyvät hälytysjärjestelmät on pidettävä ajan tasalla ja niitä käyttävän henkilöstön tulee olla riittävästi perehtynyt niiden käyttöön. Hälytykset on ohjattava ammattitaitoisen henkilön hoidettavaksi ympäri vuorokauden. Käyttö- ja päästötarkkailu 16. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä ja tämän päätöksen määräyksissä tarkennetulla tavalla. Päästötarkkailun näytteet tulee ottaa kuusi kertaa vuodessa tasaisin väliajoin jätevesimäärään verrannollisena 24 tunnin kokoomanäytteenä. Tulevasta ja lähtevästä jätevedestä tulee määrittää ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kok-p, kok-n ja alkaliniteetti. Lähtevästä vedestä määritetään lisäksi liukoinen kokonaisfosfori, ammoniumtyppi, nitraatti, nitriitti sekä saostuskemikaalien jäännöspitoisuudet. Puhdistamolla syntyvä liete tulee tutkia kerran vuodessa. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien sijasta on lähtevästä vedestä vastaisuudessa määritettävä Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit. 17. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta.

20 20 Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. 18. Lupamääräysten 16 ja 17 edellyttämällä tavalla tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu Kirjanpito 19. Tiaisenkankaan pohjavesialueen veden laatua tulee tarkkailla Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailua koskeva suunnitelma tulee esittää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. 20. Vesistövaikutuksia on tarkkailtava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden kuormittajien kanssa. Tarkkailusuunnitelmat tulee toimittaa edellä mainituille elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksille hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. 21. Vaikutustarkkailuun liittyvät mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. 22. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Päiväkirja on säilytettävä pysyvästi ja toimitettava pyydettäessä valvovalle viranomaiselle joko paperitulosteena tai sähköisesti valvomo-ohjelmasta tulostettuna.

21 21 Lisäksi kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi, - energian kulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot, - mahdollisten satunnaisten tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi 23. Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) raja-arvon ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sen edellyttämällä tavalla sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistö- ja kalataloustarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiyhteenveto viimeistään seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistö annetun asetuksen (888/2006) mukaisten raja-arvojen täyttymisestä sekä lupamääräyksen 22 mukaiset asiat. Vuosiyhteenvedosta on käytävä ilmi jäteveden raja-arvojen noudattamisen, käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi muun muassa yhteenvedot jätteistä sekä kemikaalien, veden ja energian käytöstä. Kalatalousmaksu 24. Hakijan on maksettava vuosittain 400 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle toiminnasta aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

22 22 RATKAISUN PERUSTELUT Kunnossapitotoimet 25. Luvan saajan on osallistuttava puhdistamon purkuputken alapuolisen avo-ojan kunnossapitoon jätevesistä aiheutunutta kunnossapitotarvetta vastaavalla osuudella. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 26. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeen puhdistamoalue on viipymättä kunnostettava siten, että siitä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa ympäristölle. Suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jatkamisesta on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuusi kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. Luvan saajan on tarvittaessa tehtävä hakemus aluehallintovirastolle lopettamista koskevien määräysten antamiseksi. Luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan hakemuksessa ja tässä päätöksessä määrätyllä tavalla, täyttää toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, kun otetaan huomioon luvan voimassaoloaika. Jätevesien käsittelyä on määrätty hieman tehostettavaksi aiempaan verrattuna. Lupa on annettu määräaikaisena, koska jätevedenpuhdistamo ei nykyisellään ole toiminnaltaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Puhdistamon toiminnalle asetettuja nykyisiäkään, melko vaatimattomia, käsittelyvaatimuksia ei ole aina saavutettu. Puhdistamo sijaitsee osin lähivirkistysalueeksi kaavoitetulla alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on asutusta. Ullavanjoella on kalataloudellista merkitystä, mikä puoltaa sitä, että puhdistamoa on saneerattava tai sen tilalle on rakennettava kokonaan uusi puhdistamo. Lisäksi harkinnassa on otettu huomioon se, että puhdistamo sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Puhdistamon rakenteiden tai pohjavesialueella olevien viemäriputkien tiiveydestä ei ole luotettavaa selvitystä. Siten toiminnasta nykyisellään aiheutuu alapuolisen vesistön merkittävän pilaantumisvaaran lisäksi myös pohjavedenpilaantumisriskiä. Hakemus ei ole sisältänyt riittäviä selvityksiä siitä, onko puhdistamolla tehostamisen tai laajentamisen jälkeenkään mahdollista saavuttaa riittävä jätevesien käsittelytulos. Luvan saaja on vastineessaan ilmoittanut harkitsevansa kokonaan uuden puhdistamon rakentamista pohjavesialueen ulkopuolelle. Jos luvan saaja aikoo jatkaa toimintaa nykyisellä paikalla, niin nyt myönnetty lupa on määräaikainen siten, että luvan saajalla on riittävästi aikaa laittaa jätevedenpuhdistamon tehostamista tai uutta jätevedenpuhdistamoa koskeva lupahakemus vireille ennen tämän luvan voimassaolon päättymistä.

23 23 Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvausta. Käsiteltävien jätevesien määrä on melko vähäinen eikä puhdistamolla oteta vastaan sako- tai umpikaivolietteitä. Siten, kun otetaan huomioon jätevedenpuhdistamon lähiympäristön ja vaikutusalueen tila ja käyttö, ei jätevedenpuhdistamon toiminnasta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Ullavanjoki, johon Ullavan taajaman jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan, sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Vesienhoidon suunnittelussa Ullavanjoen tila on arvioitu ekologisesti tyydyttäväksi ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Tavoitteena vesienhoidon suunnittelussa on vesien hyvä tila. Jätevesien käsittelyä on määrätty hieman tehostettavaksi aiempaan verrattuna, ja kun lisäksi otetaan huomioon luvan määräaikaisuus, niin tämän luvan mukaisesti toimittaessa jätevedenpuhdistamon toiminta on kokonaisuutena arvioituna vesienhoitosuunnitelmassa sekä Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaisia. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat sekä vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesiin koskevat lupamääräykset 1 2 Päästöraja-arvoja koskevat määräykset täyttävät valtioneuvoston asetusten 888/2006 ja 1022/2006 vaatimukset. Lupamääräyksessä 1 edellytetyt puhdistustulokset on mahdollista saavuttaa puhdistamon huolellisella toiminnalla. Lupamääräys 2 on tarpeen sen varmistamiseksi, että valvova viranomainen voi tarvittaessa esittää näkemyksensä suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden riittävyydestä ennen uuden ympäristölupahakemuksen vireille laittamista. Jätevesien pohjavesialueen ulkopuolelle johtamista koskeva lupamääräys 3 Määräys on tarpeen pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

24 24 Puhdistamon ja viemäriverkostojen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkostojen kunnostamista sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 4 9 Määräykset ovat tarpeen ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi sekä jätevedenpuhdistamon asianmukaisen toiminnan turvaamiseksi. Päästöjä ilmaan sekä hajua ja melua koskevat lupamääräykset 10 ja 11 Lietteiden käsittelystä ja kuljetuksista voi aiheutua haju- ja pölyhaittaa sekä lähialueen likaantumista. Lupamääräykset on annettu naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Puhdistamolietettä ja muita jätteitä koskeva lupamääräys 12 Jätteiden varastointia ja käsittelyä sekä lietteiden käsittelyä koskevat määräykset on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Jätteiden ja lietteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointia sekä häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset Kemikaalien asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Poikkeustilanteita koskeva määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä valvonnallisista syistä. Häiriötilanteisiin varautuminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja häiriötilanteissa ryhdyttävä viipymättä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailua koskevat lupamääräykset Tarkkailumääräykset ovat tarpeen päästöraja-arvojen noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien sijasta on tarkoituksenmukaisempaa määrittää lähtevästä vedestä suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli, joiden määritykseen on kansainväliset standardit ja joiden määritykset sisältyvät myös uimarantojen terveysvalvontaan (SosTMA177/2008 ja 354/2008). Kalataloudellinen tarkkailu on aiheellista päästöjen paikallisten vaikutusten selvittämiseksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden sisällyttäminen tarkkailuun on tarpeen näiden osalta mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi.

25 25 Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :ään sekä jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Puhdistamon toimintaa on tarkkailtava siten, että tarkkailu tuottaa tarvittavan tiedon myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisten raja-arvojen noudattamisesta. Raportoinnissa on tarpeen antaa tiedot sekä päätöksen että asetuksen mukaisten raja-arvojen noudattamisesta Kalatalousmaksua koskeva lupamääräys 24 Kalatalousmaksu on määrätty paikallisen kalatalousviranomaisen lausunnon mukaisesti. Kalatalousmaksu käytetään toimenpiteisiin, joilla jätevesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja pyritään korjaamaan ja vähentämään. Kunnossapitotoimia koskeva lupamääräys 25 Laskuojan kunnossapitäminen on tarpeen käsitellyistä jätevesistä aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Ympäristönsuojelulain 103 c :n mukaan jätevettä johtava on osaltaan velvollinen huolehtimaan jäteveden johtamiseen käytetyn ojan tai noron kunnossapidosta. Toiminnan lopettamista ja jälkihoitoa koskeva lupamääräys 26 Lupamääräys on tarpeen ympäristön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ja muiden ympäristöön ja sen käyttöön kohdistuvien haittojen välttämiseksi. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

26 26 Mikäli jätevedenpuhdistamon toimintaa jatketaan vuoden 2015 jälkeen, on luvan saajan viimeistään haettava toiminnalle uutta ympäristölupaa. Mikäli hakemus toimitetaan määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kunnes uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Hakemukseen on liitettävä lupamääräyksessä 2 edellytetty jätevedenpuhdistamon kunnostusta ja tehostamista tai uuden puhdistamon rakentamista koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen. Suunnitelman tulee sisältää selvitys jätevedenpuhdistamon rakenteiden ja pohjavesialueella olevien viemäriputkiston ja purkuojan tiiveydestä sekä jätevedenpuhdistamon alueen päällysrakenteista sade- ja valumavesien johtamisjärjestelyineen. Hakemukseen on lisäksi liitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailun tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulaki 8, 43, 45 47, 50, 55, 56, 62, 90 ja 103c Ympäristönsuojeluasetus 30, 36 ja 36a Jätelaki 6, 12, 51 ja 52 Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Tästä päätöksestä peritään maksua euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1237/2003), jonka mukaan hakemuksen mukaisen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan käsittelystä perittävän maksu on euroa.

27 27 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kokkolan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla sekä Keskipohjanmaa-lehdessä. Hakija Tiedoksi Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. MUUTOKSENHAKU LIITTEET Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Sijaintikartta Valitusosoitus Satu Ahola Aira Halmetoja Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Satu Ahola ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Aira Halmetoja.

28

29 LIITE 1. Sijaintikartta