Oulun kaupungin osarahoittamat hankkeet Technopolis Oyj Oulu Innovation Oy Technopolis Ventures Oy

Transkriptio

1 Oulun kaupungin osarahoittamat hankkeet Technopolis Oyj Oulu Innovation Oy Technopolis Ventures Oy Kaisa Korhonen 2009

2 Sisällysluettelo 2

3 Sisällysluettelo 3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kustannukset Tulokset Hyvinvointiteknologia ja sitä soveltavat osaamisalat Liikunta ja teknologia hanke Wellness Instituutin toiminnan vakiinnuttaminen Ympäristöosaaminen ja sitä soveltavat osaamisalat Eco Forum toiminnan koordinointi Sisällöntuotanto ja media Media Forumin koordinointi Sisältö- ja media-alan kasvuselvitys Länsi-Suomen tavoite2 ohjelma-alueen langattomat palvelut teeman koordinointihanke Yrityskehitysohjelma Kullan etsintää oikeassa suunnassa YRKE hankkeiden valmistelu ja toiminta Kainsainvälistyminen Global Innovation Center Networking Xpolis Johtopäätökset Hankkeiden seuranta ja raportointi Hankkeiden vaikuttavuus ja jatkuvuus Liite 1: Yhteenvedossa käsiteltyjen hankkeiden tiivistelmät Liite 1: Yhteenvedossa käsiteltyjen hankkeiden tiivistelmät Eco Forumin toiminnan koordinointi Global Innovation Center Hautomo- ja yrityskehitystoiminta 2007, teknologia- ja osaamislähtöisten innovaatioiden kaupallistaminen Kansallisen YRKE-hankkeen valmistelu ja käynnistäminen Kullan etsintää oikeassa suunnassa Liikunta ja teknologia Länsi-Suomen tavoite2 -ohjelma-alueen langattomat palvelut teeman koordinointihanke Media Forumin koordinointi Media Forum koordinointi Sisältö- ja media-alan kasvuselvitys Wellness Instituutti toiminnan vakiinnuttaminen X-polis kärkihankkeet Yrityskehitysyhtiöiden kansallinen kehittämishanke YRKE-hankkeen jatkorahoitus... 48

4 Johdanto 4 1 Johdanto Rakennerahastokauden hankkeiden päätyttyä vuonna 2008 Oulun kaupungin Innovaatiot ja markkinointiryhmän elinkeinostrategiat tiimissä koostetaan yhteenveto kaikista rakennerahastokaudella tehdyistä Oulun kaupungin toteuttamista ja osarahoittamista hankkeista. Keväällä 2008 Oulun kaupunginhallitus ( ) käsitteli yhteenvedon ensimmäisen osan koskien Oulun kaupungin toteuttamia ja osarahoittamia esiselvityksiä rakennerahastokaudella Selvityksen toinen osa koskien Oulun kaupungin rahoittamia ja Oulun yliopiston sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun toteuttamia hankkeita käsiteltiin kaupunginhallituksessa ( ) Tässä yhteenvedossa käsitellään Oulu Innovation Oy:n ja Technopolis Ventures Oy:n toteuttamia ja Oulun kaupungin osarahoittamia hankkeita rakennerahastokaudella Yhteenvedon on toteuttanut suunnittelija Kaisa Korhonen. Tässä yhteenvedossa käsiteltävät hankkeet poikkeavat hieman muista Oulun kaupungin rahoittamista hankkeista. Yrityskehitysyhtiöiden toteuttamat hankkeet ovat selkeästi muita toteuttajia enemmän suuntautuneet toteuttajiensa toiminnan mukaisesti yritystoiminnan tukemiseen sekä uusien hankkeiden etsimiseen ja luomiseen. Yleisesti ottaen hankkeet ovat selkeästi tavoitteiltaan laajempia kokonaisuuksia, joissa tavoitteena monitahoinen ja laajaalainen vaikuttaminen Kasvu 2006 sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Yhteenveto on tehty hankkeiden loppuraporttien ja tiivistelmien perusteella, joten hankkeiden vaikutusten arviointi jää suurelta osin hankkeen toteuttajien loppuraporttiin kirjaamien vaikutusten tasolle. Tässä yhteenvedossa käsitellyissä hankkeissa useissa jatkotyönä on hankkeen aikana synnytetyt hankkeet. Useassa hankkeessa oikea vaikuttavuus selviäisi vasta tarkastelemalla syntyneiden hankkeiden tuloksia.

5 Kustannukset 5 2 Kustannukset Oulu Innovation Oy:n ja Technopolis Ventures Oy:n toteuttamat 15 hanketta jakautuvat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Kasvu 2006 sopimuksessa määriteltyjen klustereiden alle. Hankkeista 4 on keskittynyt yrityskehityksen ja median osaamisaloihin, 3 kansainvälistymiseen, 2 hyvinvointiin ja 1 ympäristöalaan. Hankkeista viimeisenä toteutettu X-polis kärkihankkeet hanke ei kuulu suoraan kasvu sopimuksen alle, vaan on jatkoa Oulun kaupungin aiemmin toteutamille Octopus-hankkeille. Vertailussa mukana olevien hankkeiden kokonaiskustannukset vaihtelivat YRKE hankkeen jatkorahoituksen noin eurosta Hautomo- ja yrityskehitystoiminta 2007, teknologia- ja osaamislähtöisten innovaatioiden kaupallistaminen -hankkeen euroon. Kaikkien hankkeiden keskiarvokustannus on euroa, koska muutama hanke oli selvästi muita kalliimpi, keskiarvo nousee selvästi yli hankkeiden hintamediaanin euroa. Hankkeiden kokonaiskustannukset olivat vuosina yhteensä euroa, josta kaupungin rahoitusosuus oli euroa ja muiden rahoittajien osuus euroa. Hankkeiden kokonaiskustannukset sisältävät rahoitusosuuden lisäksi laskennallisia eriä kuten työpanosta. kpl Oulun kaupungin rahoitus Hyvinvointiteknologia ja sitä soveltavat osaamisalat Muu rahoitus yhteensä Ympäristöosaaminen ja sitä soveltavat osaamisalat Sisällöntuotanto ja media Yrityskehitysohjelma Kansainvälistyminen X-polis kärkihankkeet Yhteensä Taulukko 1: Kasvu 2006 sopimuksen mukainen hankejako 3 Tulokset 3.1 Hyvinvointiteknologia ja sitä soveltavat osaamisalat Oulu Innovationin toteuttamista hankkeista kaksi keskittyi hyvinvoinnin osaamisalaan: - Liikunta ja teknologia -hanke - Wellness Instituutti toiminnan vakiinnuttaminen Hyvinvointiteknologiaan suuntautuviin hankkeisiin käytettiin yhteensä euroa, joista oli kaupungin rahoitusosuus euroa.

6 Tulokset 6 Oulun kaupungin rahoitus Muu rahoitus Yhteensä Liikunta ja teknologia - hanke Wellness Instituutti toiminnan vakiinnuttaminen Yhteensä Taulukko 2: Hyvinvointiteknologiaan keskittyvien hankkeiden kustannukset Liikunta ja teknologia hanke Hankkeessa etsittiin uusia sisältökokonaisuuksia liikuntaan liittyviin teknologiasovelluksiin. Hankkeen tavoitteena oli: - tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tuotteita yhteistyössä yritysten ja alan toimijoiden kanssa - hankevalmistelu ja kokonaisuuden koordinaatio - kansainvälinen yhteistyö - konseptien rakentaminen ja testaus - yhteistyöverkoston rakentaminen alan palvelutuottajien, yrittäjien ja tutkimuslaitosten välille - alan koulutustoiminnan käynnistäminen Liikunta ja teknologia hankkeen vaikutukset Oulun kaupungin selvitysten ja tilastojen mukaan liikunnan harrastamisen määrä on lisääntynyt Oulun seudulla. Hankkeen tuomaa vaikutusta liikuntaharrastusten lisääntymiseen ei kuitenkaan pystytä arvioimaan. Hankkeessa tehtiin töitä alan toimijoiden yhteistyöverkostojen luomiseksi sekä kansainvälisten suhteiden luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Syksyllä 2003 toteutettiin toimialaselvitys suomalaisista liikuntateknologian yrityksistä, lisäksi hankkeessa toteutettiin ZEF-kyselyjä alan vaikuttajille. Hankkeessa järjestettiin teemakokouksia ja workshoppeja yhteistyössä alan yritysten kanssa sekä osallistuttiin Oulun seudun yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseen Albertassa, Calgaryssa ja Edmontonissa. Lisäksi ohjelmajohtaja oli aktiivisesti mukana mm. Tekesin Elämysteknologiaohjelman valmistelussa sekä Wellness Instituuttisäätiön toiminnan suunnittelussa. Uusia työpaikkoja syntyi hankeen aikana yhteensä useita kymmeniä, uusia alan yrityksiä syntyi kaksi: FRWD Oy ja Huc Life Oy. Näistä FRWD Oy ilmoitti konkurssista syksyllä Hanketyö Liikunta ja teknologia -hankkeen aikana valmisteltiin seitsemää hanketta: - Teknologisten menetelmien hyödyntäminen joukkue- ja pallopeleissä -hankkeessa kartoitettiin jääkiekon tarpeita ja kehitysnäkymiä teknologian näkökulmasta. Asia esiteltiin Kansainväliselle jääkiekkoliitolle, mutta se ei edennyt liiton toimielimissä.

7 Tulokset 7 - Tylli, työhyvinvointi luotsaa liikkumaan -hankkeessa parannettiin yritysten henkilöstön työvalmiuksia ja työhyvinvointia kehittämällä työhyvinvointi- ja liikuntakäyttäytymistietokannat, joiden avulla voidaan löytää välineitä työkyvyn mittaamiseen. Hankkeen toteutti Oulun seudun ammattikorkeakoulu yhteistyössä alan yritysten kanssa. - Teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen liikuntatilojen käytössä -hankkeessa selvitettiin alueiden ja tilojen käyttö ja käyttäjät, etsittiin ja ideoitiin teknologioiden käyttömahdollisuuksia, selvitettiin potentiaaliset teknologiat, yrityskumppanien löytyminen sekä esityksen tekeminen jatkohankkeista. Hanke toteutettiin yhteistyössä Sotkamon ja Jyväskylän yhteistyökumppanien kanssa. - Älykäs liikuntaympäristö ja liikuntateknologian uudet sovellukset -hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin liikunta- ja harrastuspaikoille soveltuvia uusia teknologisia toimintaympäristöjä ja käytännön teknologisia sovellutuksia. Hanke toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän seudun ja Seinäjoen seudun toimijoiden kanssa. - Kuntomaa hanke eli Oulun kaupungin toteuttama Älykäs liikuntaympäristö hankkeen tavoitteena oli kehittää vapaasti hyödynnettävissä oleva liikunnan tietojärjestelmä, jossa liikuntapalveluiden kehittäjät ja tuottajat pääsevät testaamaan palveluita. Rahoituksen jäädessä murto-osaan haetusta hankkeessa määritettiin älykkään liikuntaympäristön kokoavan tietojärjestelmän määritysdokumentti. Hankkeen osapuolet ovat Oulun kaupunki, Polar Elektro Oy, Hewlett Packard, Lappset Oy ja Virpiniemen liikuntaopisto. - Opetusministeriön rahoittamassa Sportmonitor -hankkeessa kehitettiin ja testattiin liikunnan tietojärjestelmää, jonka avulla pystyy keräämään liikkujien liikuntatietoa suoraan liikuntapaikoilta. Hankkeen käytännön toteutuksessa yhteistyökumppanina on ollut Oamk:n Hytke laboratorio. Hanke alkoi vuonna 2005 ja päättyi vuoden 2007 lopussa. - NorWire hankkeessa kartoitettiin ja toteutettiin vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyviä korkeaan teknologiaan pohjautuvia uusia lisä-arvopalveluja Pohjois-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Lapin maakuntien alueilla. Työn pohjana oli Oulussa yhdessä kuntien, palveluntarjoajien, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa kehitetty toimiva liikunta- ja teknologia -ohjelma älykkäästä liikunta-ympäristöstä. Hankeen toteutti Oamk yhteistyössä Virpiniemen liikuntaopiston kanssa. Hanke alkoi syksyllä 2006 ja päättyi keväällä Hankkeen jälkeiset jatkotoimet Hanketyö jatkui syntyneiden hankkeiden kautta: edellä esitellyt Norwire ja Sportmonitorhankkeet jatkuivat vielä Liikunta ja teknologia hankkeen päätyttyä. Lisäksi hankkeessa valmisteltiin jatkohankkeita Wellness Instituutin toiminnan vakiinnuttaminen Oulun kaupunginvaltuusto teki Wellness Instituutin perustamisesta vuotisjuhlavuoden kärkihankepäätöksen. Hankkeen tarkoitus oli vakiinnuttaa Ouluun Wellness Instituutti toiminta tukemaan hyvinvointiteollisuuden kasvua ja kehitystä. Wellness Instituutin tavoitteena oli, että Wellness Instituutista muodostuu Suomen johtava hyvinvointialan toimija ja toimialan kehittäjä, joka on verkostoitunut kotimaan ja ulkomaiden parhaiden osaajien kanssa. Hankkeen tavoitteena oli:

8 Tulokset 8 - muodostaa yrityslähtöinen hyvinvointiteollisuuden tutkimus- ja tuotekehityskeskus, joka verkostoituu kotimaan ja ulkomaan parhaiden toimijoiden kanssa. - integroida Oulun seudun osaamiskeskusohjelman Wellness Forum toiminta osaksi Wellness Instituutin toimintaa - koota alueen Wellness alan tutkijat ja tutkimusryhmät yhteen Wellness Instituutin toiminnan vakiinnuttaminen hankkeen vaikutukset Hankkeen alussa perustettiin Oulu Wellness Instituuttisäätiö (OWI), jonka johtoon valittiin Pasi Sorvisto. Oulun kaupungin hallitus teki päätöksen Oulu Wellness Instituuttisäätiöltä ostettavien palveluiden volyymista vuosina Myös Oulu Innovation Oy:n ja Oulu Wellness Instituuttisäätiön välillä tehtiin puitesopimus, jonka perusteella vuosina säätiö toimii palveluntuottajana Oulu Innovation Oy:lle Oulun seudun Osaamiskeskusohjelman hyvinvointialan kehittämistoimenpiteiden koordinoijana ja toteuttajana. Oulu Wellness Instituuttisäätiöllä oli vuoden 2007 alkupuolella käynnissä noin 30 asiakasprojektia. Projektit ovat luonteeltaan konsultatiivisia; niissä ratkottiin asiakkaan tuotteistamiseen liittyviä haasteita ja tuettiin asiakkaan uuden markkinan avaamispyrkimyksiä. Asiakasprojektien lisäksi Oulu Wellness Instituuttisäätiö oli mukana noin 60 muussa toimenpiteessä, tyypillisesti nämä liittyivät uuden strategisen partnerin hankintaan tai alkamassa oleviin uusiin asiakasprojekteihin. Seudullinen hyvinvointiklusteri verkottuu osaamiskeskusohjelman kautta kansalliseen hyvinvointiklusteriin. Kansallisen OSKE ohjelman Hyvinvointi klusterin valmistelu on ollut tiivistä vakiinnuttamishankkeen ajan ja Oulun seudulla on ollut vahva rooli prosessissa. Kansallisen hyvinvointiklusterin koordinaattoreiksi vuosiksi valittiin Oulu Wellness Instituuttisäätiö yhdessä Kuopion teknologiakeskus Teknian kanssa. Oulu Wellness Instituuttisäätiön vastuulla ovat liiketoimintaan liittyvät painopistealueet, liiketoimintaosaaminen ja kehittäminen, markkinoiden ja trendien ennakointi sekä rahoitus. Teknologiakeskus Teknian vastuulla ovat yleiskoordinaatio, t&k toimintamallit, palvelujärjestelmän pilotointihankkeet sekä kv verkostojen kehittäminen. Lisäksi Oulu Wellness Instituuttisäätiö on toiminut yritysten ja julkistoimijoiden yhteistyöelimen Wellness Forumin koordinoijana. Hanketyö Hankkeen aikana säätiö on osallistunut olemassa olevien kärkihankkeiden ohjaamiseen sekä uusien hankkeiden käynnistämiseen: - Wireless Hospital (WILHO) hankekokonaisuus (PPSHP, PDL, yritykset) - Teknologiaterveyskeskus & omahoito hankekokonaisuus (Oulun kaupunki, yritykset) - Liikunta ja teknologia: Älykäs liikuntaympäristö ohjelma (Virpiniemen liikuntaopisto) - Welltech tutkimusyksikkö (Oulun yliopisto) - Oulu School of Biomedical Engineering (Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu) - Pohjois-Suomen korkeakouluyhteistyö: IST osaamisen soveltaminen palvelualoilla Hankkeen jälkeiset jatkotoimet Loppuraportin mukaan Oulu Wellness Instituuttisäätiön tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, sillä sen rooli alueellisessa ja kansallisessa klusterissa on vahva sekä osaaminen on tunnustettua. Säätiön toiminnan volyymin kasvattaminen ei ole kuitenkaan hankkeen toimijoiden mukaan itseisarvoista, olennaisempaa on säilyttää toiminnalla fokus ja korkea laatutaso.

9 Tulokset Ympäristöosaaminen ja sitä soveltavat osaamisalat Hankkeista yksi keskittyi ympäristöosaamiseen. - Eco Forumin toiminnan koordinointi Ympäristöosaamiseen suuntautuvaan hankkeeseen käytettiin yhteensä euroa, joista kaupungin rahoitusosuus oli euroa. Eco Forumin toiminnan koordinointi Oulun kaupungin rahoitus Muu rahoitus Yhteensä Taulukko 3: ympäristöosaamiseen keskittyvän hankkeen kustannukset Eco Forum toiminnan koordinointi Projektin tavoitteena oli käynnistää yritysvetoisen Eco Forumin toiminta. Eco Forum on ympäristöteollisuuden yhteenliittymä, jonka tavoitteena oli vauhdittaa ympäristöliiketoiminnan kehittymistä ja kansainvälistymistä. Hankkeessa jatketaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristöklusterin kehittämistä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi ympäristöalan osaamiskeskittymäksi. Hankkeen päätavoitteet: - ympäristöalan yritysvetoisten kärkihankkeiden valmistelu - tutkimusyhteistyön edistäminen - koulutuksen suuntaaminen yritysten tarpeisiin - viestinnän kehittäminen Kärkihankevalmistelun tärkeimpiä tavoitteita olivat vesiosaamisen kärkihankkeen (Hydropolis) valmistelu ja käynnistys, teollisuuden sivutuotteiden hyötykäytön ja tuotteistamisen (materiaalitehokkuus) kärkihanke sekä ympäristöalan huippututkimuksen (tutkimusyksikön) edistäminen. Lisäksi tavoitteena oli valmistella ja käynnistää ympäristöalan pk-sektorin kehittämisohjelma ohjelmakaudelle Eco Forum toiminnan koordinointi hankkeen vaikutukset Hankkeen keskeisenä tuloksena voidaan pitää ympäristöalan vakiinnuttamista osaamiskeskusohjelmaan, jolla varmistettiin ympäristöalan kehittämistyön jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen päätyttyä Eco Forum -nimeä käytetään ympäristötoimialan kehittämisen sateenvarjona. Hankkeen päättyessä Eco Forumin toiminnassa oli mukana 43 ympäristöalan yritystä Oulun seudulta. Hankkeen aikana ympäristöalan yritysten työpaikkojen määrä on noussut vuoden 2004 tammikuun 984 työntekijästä ja vuoden 2006 lopun työntekijään. Lisäksi hankkeen aikana syntyi viisi uutta yritystä.

10 Tulokset 10 Hankkeen aikana selvitettiin ympäristöalan yritysten nykyistä tutkimustoimintaa ja tulevaisuuden näkymiä, kehittämistarpeita tutkimusyhteistyön lisäämiseksi, yritysten koulutustarpeita ja - mahdollisuuksia sekä ajatuksia koulutustoiminnan kehittämiseksi. Oulun yliopiston kanssa allekirjoitettiin sopimus tutkijakouluyhteistyöstä. Sopimuksen keskeisenä tarkoituksena on kehittää tutkijakoulua väylänä työelämän tuntemukseen ja rekrytoitumiseen kouluttamalla uusia osaajia työelämän lähtökohdista. Huippututkimuksen evaluointi ja toimenpidesuositukset Vuonna 2005 toteutettiin ympäristöalan huippututkimuksen evaluointityö, jossa tunnistettiin, evaluoitiin ja laadittiin toimenpidesuositukset ympäristöalan kansallisen ja kansainvälisen tason huippututkimukselle. Tämän työn toimenpidesuositusten pohjalta Eco Forumin toimintaan linjattiin neljä painopistealaa. Nämä valinnat on sisällytettiin Oulun seudun ympäristötoimialan kehittämisohjelmaan vuosille Kehittämisohjelman avulla varmistetaan ympäristöalan toiminnan kehittämisen jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeenkin. 1. Kansainvälisen vesiklusterin kehittäminen 2. Ympäristöalan huippututkimusyksikön perustaminen 3. Kansallisen materiaalitehokkuuden tutkimus- ja kehittämisohjelman rakentaminen 4. Pk-yritysten kehittämisohjelman käynnistäminen Jo Eco Forum toiminnan koordinointi hankkeen aikana aloitettiin toimimaan Oulun seudun ympäristötoimialan kehittämisohjelman mukaan. Vuoden 2006 aikana valmisteltiin ohjelman mukaisesti vesiosaamisen kehittämisohjelma yhteistyössä yritysten ja alan muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmatyössä laadittiin ja osittain myös käynnistettiin toimitilojen, laboratorioiden ja tuotantotilojen kehittämissuunnitelmat vuosille Ympäristöalan huippututkimusyksikkö on osa kansainvälisen vesiklusterin toimintaa. Tutkimusyksikön aloitusteema on vedenpuhdistuksen materiaaliteknologian kehittäminen. Materiaalitehokkuuteen liittyen laadittiin tarkennettu toimintasuunnitelma seuraavalle ohjelmakaudelle yhteistyössä suurteollisuuden, Oulun kaupungin ja ympäristöalan pk-yritysten kanssa. Ilmanpuhdistusteknologioita tuottavien yritysten ja Oulun yliopiston katalyysiosaamisen aktiivisuuden vuoksi kolmanneksi substanssialaksi veden ja materiaalitehokkuuden rinnalle nostettiin myös ilmanpuhdistus. Ilmatoimialan kehittämiseksi laadittiin strateginen toimenpideohjelma. Pk-yrityksille valmisteltiin kehittämisohjelma, joka sisältää yrityslähtöisten T&K-hankkeiden valmistelut, koulutuksen, tuotannollisten ja toimitilojen hankinnoissa avustamisen, kansainvälistymistoimia sekä markkinaselvitykset ja yhteismarkkinointitoimenpiteet. Hanketyö Eco Forum oli vuosina mukana 73 ympäristöalan hankkeen valmistelussa. Hankkeen päättyessä 11 näistä hankkeista ilmoitettiin jo toteutetuiksi, 23 käynnissä oleviksi ja 13 hanketta valmisteltiin eteenpäin vietäväksi.

11 Tulokset 11 Eco Forumin hankevalmistelussa pääteemoina ovat olleet vesi, ilmanpuhdistus, materiaalitehokkuus ja energia. Lisäksi tehtiin hankevalmisteluita edellisten teemojen ohella liittyen mm. kansainvälistymiseen ja eri toimialojen rajapintojen yhteistyömahdollisuuksien tarkasteluun. Hankkeen jälkeiset jatkotoimet Oulun seudun ympäristötoimialan kehittämisohjelma Kehittämisohjelman tehtävänä on Oulun seudun ympäristöliiketoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen innovaatiojärjestelmään toteutettavilla toimenpiteillä. Kehittämisohjelmaan sisältyy kansainvälisen vesiklusterin (CEWIC) ja ilmaklusterin (CEAIC) rakentaminen, ekotehokkuuden kärkihankkeen toteuttaminen, bioenergia ja biomassojen hyödyntäminen, huippututkimusyksikön perustaminen sekä pk-sektorin yritysten kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman toteuttamisesta vastaa Technopolis Oyj. Vesiklusteri CEWIC Oulun seudun ympäristötoimialan kehittämisohjelma :sta nousseen vesiklusterin (Centre of Excellence in Water Industry Cluster) tehtävä on ratkaista teollisuuden tuoreveden, prosessien vesikierron ja jäteveden puhdistuksen ongelmia sekä yhdyskuntien vesihuollon kysymyksiä. Tutkimuskeskittymän toiminta aloitetaan ja vakiinnutetaan kolmevuotisella hankkeella, jossa ovat mukana Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Technopolis Oyj sekä Oulun kaupunki ja yrityksiä. CEWIC on osaamiskeskusohjelman ympäristöteknologiaklusterin kärkihanke, jonka on valmistellut Technopolis Oyj ja sitä toteuttavat Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Technopolis Ventures Oy. Osaamiskeskusohjelmaa koordinoi Oulun seudulla Oulu Innovation Oy. Ilmaklusteri CEAIC Oulun seudun ympäristötoimialan kehittämisohjelma :sta nousseen ilmaklusterin (Centre of Excellence in Air Industry Cluster) tehtävä on tutkia erityisesti katalyyttisen ilmanpuhdistusteknologian ongelma-alueita. Ilmaklusteri tuottaa uutta tietoa ilmansuojeluteknologioiden kehittämiselle pohjautuen kestävien tuotantoprosessien ja tuotteiden periaatteille. Ilmaklusteri on myös Oulun seudun osaamiskeskusohjelman kärkihanke. Sen toteuttajia ovat Oulun yliopisto ja Iin Micropolis Oy. Nämä tahot ovat myös vastanneet valmistelusta. Materiaalitehokkuus Tehtävänä on teollisuuden kestävän tuotannon, ekotehokkuuden ja sivutuotteiden hyötykäytön kehittäminen sekä yhdyskuntien materiaalitehokkuuden lisääminen. Vuonna 2006 laaditaan tarkennettu toimintasuunnitelma seuraavalle ohjelmakaudelle yhteistyössä suurteollisuuden, Oulun kaupungin ja ympäristöalan pk-yritysten kanssa. Tavoitteena on ns. win-win -tilanteiden kautta muodostuvien uusien toimintatapojen käyttöönotto ja uuden liiketoiminnan aikaansaaminen. Materiaalitehokkuus osio on lähtenyt vesi- ja ilmaklusteria hitaammin käyntiin ja se on vielä kehitysvaiheessa, toteutusta hoitaa ympäristöteknologiaklusteri. Organisoitumista odotetaan vuodelle 2010.

12 Tulokset 12 Ympäristöteknologiaklusteri osaamiskeskusohjelmassa Oulu on mukana kansallisessa ympäristöteknologiaklusterissa yhtenä osaamiskeskuksena ohjelmakaudella Oulun painopisteala on vesiliiketoiminta. Päätehtävä on ratkaista teollisuuden tuoreveden, prosessien vesikierron ja jäteveden puhdistuksen sekä yhdyskuntien vesihuollon kysymyksiä. Oulussa osaamiskeskusohjelman koordinoinnista vastaa Oulu Innovation Oy ja ympäristöteknologiaklusterin toteutuksesta Technopolis Oyj. Yhteistoimintasopimus Marraskuussa 2006 allekirjoitettiin yhteistoimintasopimus ympäristöliiketoiminnan kehittämisestä vuosille Sopimuksessa sovitaan osapuolten välisestä yhteistoiminnasta, jonka tavoitteena on perustaa kansainvälisesti arvostettu veden- ja ilmanpuhdistuksen sekä ekotehokkuuden huippuosaamisen keskus Suomeen sekä tukea osaltaan muutakin ympäristötieteen ja -teknologian tutkimus-, kehitys- ja koulutusyhteistyötä. Sopijaosapuolet ovat Kemira Oyj, Stora Enso Oyj / Oulun tehdas, Rautaruukki Oyj, Outokumpu Oyj, Vaisala Oyj, Metso Automation Oy, Oulu Innovation Oy, Technopolis Oyj, VTT, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. 3.3 Sisällöntuotanto ja media Oulu innovationin toteuttamista hankkeista 4 keskittyi media-alaan - Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelma-alueen langattomat palvelut teeman koordinointihanke - Media Forumin koordinointi Media Forum koordinointi - Sisältö- ja media-alan kasvuselvitys Sisällöntuotantoon ja mediaan suuntautuviin hankkeisiin käytettiin seurantajaksolla yhteensä euroa, joista kaupungin rahoitusosuus oli euroa. Länsi-Suomen tavoite 2 ohjelma-alueen langattomat palvelut teeman koordinointihanke Media Forumin koordinointi 2003 Oulun kaupungin rahoitus Muu rahoitus Yhteensä Media Forum koordinointi Sisältö- ja media-alan kasvuselvitys Yhteensä Taulukko 4:Sisällöntuotantoon ja mediaan keskittyvien hankkeiden kustannukset

13 Tulokset Media Forumin koordinointi Media forumin koordinointiin liittyvät hankkeet käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Media Forumin koordinointi 2003 hankkeessa tavoitteena oli strategia- ja toimintasuunnitelman laadinta sekä verkosto ja hankekartoitus, joiden pohjalta valmistui Media Forumin koordinointi hankkeen tarkennettu toimintasuunnitelma rahoituskaudelle Media Forum koordinointihankkeen tavoitteena oli käynnistää Oulun kasvusopimuksen 2006 sisältö- ja mediaklusterin yrityslähtöinen forumtoiminta. Media Forumin tavoitteeksi määriteltiin: - käynnistää yritysvetoinen sisältö- ja media-alan kehittäminen - nostaa toimintaympäristö sekä tutkimus- ja koulutustoiminta kilpailukykyiselle tasolle - luoda toimintaverkosto kansallisesti ja kansainvälisesti - käynnistää vähintään 4 kärkihanketta - lisätä Oulun seudun forumeiden ja klustereiden yhteistyötä. Tärkeä osa sisältö- ja media-alan kehittämisestä oli informaatioteknologian mahdollisuuksien avoin tarkastelu ja erityisesti oululaisen mobiiliteknologian käyttäminen alustana uusille tuoteinnovaatioille monikanavaisesti matkapuhelimiin, kämmenmikroihin ja internetiin. Media Forumin koordinointi -hankkeiden vaikutukset Media Forum koordinointi hankkeen ja Oulun seudun sisältö- ja mediaklusterin keskeisimmät toimijat olivat noin 50 aktiivista yritystä, POEM säätiö, Oulun yliopisto sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Verkoston yritysten koko vaihteli yksittäisistä ammatinharjoittajista mainostoimistoihin sekä suuriin media- ja teknologiataloihin. Hankkeen päättyessä alan yritysten liikevaihto oli hyvässä kasvussa ja henkilöstömäärä lähti kasvuun vuonna 2005 tapahtuneen käänteen jälkeen. Lisäksi alan yritysten määrä on ollut kasvussa; vuoden yrityksestä määrä kasvoi vuonna 2006 jo 392 yritykseen. Todennäköisesti kasvu kertoo ainakin osittain alan kasvaneesta koulutustarjonnasta ja sitä kautta heränneestä yrittäjyydestä. Media forum -hankkeiden tehtävänä oli edistää Oulun seudun sisältö- ja media-alan kehittymistä kansainväliseksi kärkialueeksi, verkostoitumalla kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Tärkeimpänä valtakunnallisena partnerina oli kauppa- ja teollisuusministeriön Sisältöliiketoimialan kehittämisprojekti (SILE). Kansainvälisellä tasolla Media Forum osallistui Oulun yliopiston Elias-hankkeeseen, jossa selvitettiin pelitutkimuksen liiketoimintamahdollisuudet ja sen hyödyntäjät rajan ylittävässä yhteistyössä (Pietari ja Petroskoi) sekä luotiin pelitutkimuksen ja liiketoiminnan rajan ylittävä osaajaverkosto. Media Forumin koordinointi hankkeen aikana kehitettiin alan toimintaympäristöä edistämällä alan sisäistä verkostoitumista sekä toimialarajat ylittävää verkostoitumista esimerkiksi tietotekniikkaklusterin ja sen yritysten kanssa. Hankevalmistelu Oulun seudulla käynnistettiin sisältö- ja media-alalle kaikkiaan seitsemän kärkihanketta ja 10 pienempää hanketta.

14 Tulokset 14 Mediaforumin koordinointi hankkeen aikana käynnistetyt kärkihankkeet: 1. Menestynein hanke oli kolmivuotinen Oulun yliopiston toteuttama ELVI Environment for Lucrative Virtual Interaction pelihanke, joka tarjosi peliyrityksille asiantuntijapalveluita pelien tuotekehitykseen, apua rahoituksen löytämiseen ja tietoa markkinoinnista. Hankkeen aikana perustettiin 9 uutta pelialan yritystä 2. Oulun seudun ammattikorkeakoulun toteuttamaa Mobient hanketta voidaan pitää oululaisen yritysvetoisen sisältö- ja media-alan kehittämishankkeiden edelläkävijänä, sillä hankkeessa käyttöönotettu tuotantotuki antoi arvokasta kokemusta mobiilisovellusten kehittämisestä. Mobient hankkeessa syntyi kaikkiaan 10 uutta tuotetta ja yksi uusi yritys, lisäksi hankkeessa jatkokehitettiin neljää jo olemassa olevaa tuotetta. 3. Oulun seudun ammattikorkeakoulun toteuttama Mobiuz mobiilin markkinointi- ja yhteisöviestinnän hanke oli suunnattu yritysten ja julkisyhteisöjen markkinoinnista ja viestinnästä vastaaville henkilöille sekä mainos- ja viestintätoimistojen tuotantotiimeille. 4. Oulun yliopiston toteuttama Sisältöliiketoiminnan luovien prosessien johtaminen CreaM hanke oli avainasemassa tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittämisessä. 5. PanOulu verkon kehittämisestä vastanneen Rotuaari tutkimusprojektin, painotukset siirtyivät hankkeen loppuvuosina ( ) yhä selkeämmin erilaisten mobiilien sisältöjen ja palveluiden kehittämiseen ja testaamiseen. 6. Kesällä 2006 käynnistynyt Neo Arena oli kaikille sisällön ja palveluiden tuotannosta ja jakelusta kiinnostuneille yrityksille ja yhteisöille rakennettava kehitys- ja testausympäristö, jonka avulla mahdollistettiin monikanavasisällön nopea ja tehokas tuotanto sekä jakelu eri medioihin. 7. Rockpolis Oulu hanke oli oululaisen musiikkiteollisuuden toimintaympäristön kehittämishanke. Projektin aikana perustettiin populaarimusiikin tiedotus- ja neuvontakeskus, joka toimii musiikkialan toimijoiden verkostoitumispaikkana, tiedonvälittäjänä sekä uusien luovien ideoiden ja sovellusten kehittämis- ja kokeilupaikkana. Hankkeen jälkeiset jatkotoimet Jatkona Media Forum työlle Oulu Innovation Oy:ssä käynnistyi keväällä 2007 Sisältö- ja media-alan kasvuselvitys hanke. Lisäksi hankkeessa tehtyä työtä jatkavat hankkeen aikana syntyneet hankkeet Sisältö- ja media-alan kasvuselvitys Sisältö- ja media-alan kasvuselvityksen tavoitteena oli tunnistaa Oulun seudun sisältö- ja media-alan kasvuhakuiset yritykset ja toimialat, joilla on kansallisia ja kansainvälisiä menestysmahdollisuuksia. Tutkimuksen pohjana käytettiin Media Forumin toiminnan aikana syntynyttä sisältö- ja media-alan yrityslistausta. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, millä osa-alueilla kasvu on tapahtunut ja missä se on jatkossa mahdollista.

15 Tulokset 15 Sisältö- ja media-alan kasvuselvityksen vaikutukset Tutkimus toteutettiin vuonna 2007 haastattelemalla Oulun seudun sisältö- ja media-alan yrityksiä. Yhteyttä otettiin 221 yritykseen, joista 117 osallistui tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä on kehittynyt vuodesta 2002 lähtien sekä yritysten tavoitteet vuoteen Lisäksi tutkittiin muun muassa yritysten omistuspohjaa, liikevaihdon jakautumista alueellisesti, yritysten kehittämistoimintaan hankittuja rahoituksia, yritysverkostojen laajuutta sekä eri rahoitusmuotojen ja kehityspalvelujen toimivuutta. Samalla yrityksiltä kysyttiin kehitysideoita kehittäjäorganisaatioiden tulevaan toimintaan. Tutkimus on laajuudessaan ainutlaatuinen ja se tarjoaa varsin kattavan kokonaiskuvan Oulun seudun sisältö- ja media-alasta. Tutkimuksessa nousi esiin useita kehitysideoita siitä, kuinka alueelliset kehitysorganisaatiot voisivat palvella yrityksiä paremmin, jotta ne menestyisivät tulevaisuudessa Oulun seudulla, kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeen jälkeiset jatkotoimet Käytännön työtä kasvuselvityksen linjausten pohjalta alan yritysten parissa jatkaa Oulun seudun yrityspalvelukeskuksessa keväällä 2007 aloittanut luovien alojen yritysneuvoja Heikki Tunkkari Länsi-Suomen tavoite2 ohjelma-alueen langattomat palvelut teeman koordinointihanke Länsi-Suomen tavoite2 ohjelma-alueen langattomat palvelut teeman koordinointihankeen tavoitteena oli tuottaa konkreettisia ylimaakunnallisia ja yksittäisiä hankkeita, joita voidaan rahoittaa EU:n ja kansallisista rahoituslähteistä. Hankkeessa pyrittiin keskittymään sovellusten ja palvelujen kehittämisessä palvelujen käyttöönoton tehostamiseen ja käyttäjän näkökulmaan, jota tutkimukselliset osiot tukevat. Hankkeen tavoitteena oli: - valmistella Langattomat palvelut -teeman ylimaakunnallinen kärkihanke / kärkihankkeita - tukea selkeiden hankeaihioiden valmistelua projektisuunnitelmiksi ja rahoitushakemuksiksi - selvittää ideat ja yhteistyöaihiot koordinaattorin tukemana Länsi-Suomen tavoite2 ohjelma-alueen langattomat palvelut teeman koordinointihankkeen vaikutukset Hankkeen aikana valmisteltiin 2 ylimaakunnallista hanketta: - Maailmanlaajuisessa vertailussa ainutlaatuinen langaton leikkaussali -hanke, joka toteutettiin nimellä Wireless hospital eli Wilho. Tutkimus- ja kehityshankkeessa kehittettiin sairaalan työprosesseja aiempaa tehokkaammiksi langatonta teknologiaa hyödyntäen. Hankkeessa olivat mukana OYS, ODL-Terveys, Oulun yliopiston CWCyksikkö (Centre for Wireless Communication) sekä Medanets Oy. Tutkimusohjelmaa rahoitti Tekes FinnWell-ohjelman kautta. Hanke oli ponnahduslauta Whealt Oy:n kehittämälle Medanets ABS - automaattisen kirjaamisen järjestelmälle. Yritys toimii nykyisin nimellä Medanets Oy. - MOBi2, matkailijan mobiilit multimedia palvelut oli päänavaus toiminnassa, jossa teknologiaa muunnetaan laajamittaiseksi palvelutuotannoksi. Hankkeessa toteutettiin palvelualusta matkailun sisältöpalvelujen tuottamiseen. Alueellisia yhteistyötahoja olivat

16 Tulokset 16 Kaleva Kustannus Oulusta, Kansantaiteen keskus Folk Arts Centre Kaustisilta ja Idean Research Oy Jyväskylästä. Keski-Suomessa hankkeeseen osallistui kolme keskeistä matkailualan toimijaa, Sportum Oy, Jyväskylään Oy ja Jyväskylän seudun matkailuneuvonta. Pilottihankkeet toteutettiin jatkohankkeella, Oulussa ei löytynyt pilotin toteuttajaa. Vuonna 2003 käynnistettiin alueellinen Tuotantosolun nopea käyttöönotto ja turvallinen etäkäyttö hanke, jonka hankevalmistelijana toimi CENTRIA ja VTT Elektroniikka Oulu ja rahoittajina TEKES ja yritykset. Lisäksi generoitiin useita hankeaihioita ja ideoita liittyen logistiikkaan, terveydenhuoltoon ja elintarvikesektoriin. Hankkeen jälkeiset jatkotoimet Toisena toiminta vuonna keskitytään hanke- ja rahoitushakemusten valmisteluun, niin että konkreettisia hankkeita saadaan aloitettua enemmän. Lisäksi ylimaakunnallinen verkostoituminen, kokemusten vaihto, säännöllinen yhteydenpito keskeisten toimijoiden kanssa ja tiedotustoiminnan aktivoiminen on merkittävä osa työskentelyä. Vuoden pituisen hankkeen aikana käynnistettyä ylimaakunnallisen yhteistyön koordinointia jatkettiin toisen vuoden ajan ( saakka), lisäksi varauduttiin toiminnan jatkumiseen lähivuosina maakuntien niin päättäessä. Toiminta kuitenkin loppui rahoituksen puuttuessa. 3.4 Yrityskehitysohjelma Yrityskehitysohjelman alle kuuluu Oulu Innovation Oy:n toteuttama kullan etsintää oikeassa paikassa -hanke ja Techonopolis Ventures Oy:n toteuttamat neljä yrityskehitystoimintaan keskittyvää hanketta. - Hautomo- ja yrityskehitystoiminta 2007, teknologia- ja osaamislähtöisten innovaatioiden kaupallistaminen - Kansallisen YRKE -hankkeen valmistelu ja käynnistäminen - Kullan etsintää oikeassa suunnassa - Yrityskehitysyhtiöiden kansallinen kehittämishanke YRKE hankkeen jatkorahoitus Yrityskehitysohjelmaan suuntautuviin hankkeisiin käytettiin seurantajaksolla yhteensä euroa, joista euroa oli kaupungin rahoitusosuus. Hautomo- ja yrityskehitystoiminta 2007, teknologia- ja osaamislähtöisten innovaatioiden kaupallistaminen Oulun kaupungin rahoitus Muu rahoitus Yhteensä Kansallisen YRKE -hankkeen valmistelu ja käynnistäminen Kullan etsintää oikeassa suunnassa Yrityskehitysyhtiöiden kansallinen kehittämishanke YRKE hankkeen jatkorahoitus Yhteensä Taulukko 5: Yrityskehitysohjelmaan keskittyvien hankkeiden kustannukset

17 Tulokset Kullan etsintää oikeassa suunnassa Hankkeen tavoitteena oli: - kartoittaa ja tunnistaa tutkimustyön kaupallinen potentiaali terveysteknologiassa valituissa tutkimusryhmissä - tehdä Kullanhuuhdonta mallista innovaatiotyökalu jatkuvaan käyttöön Oulun yliopistossa - valita yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa jatkettavat hankkeet, joiden kanssa käynnistetään TULI hanke : laaditaan teknologian siirtomalli kiinnostaville ideoille, tutkimustuloksille ja / tai teknologioille Kullan etsintää oikeassa suunnassa-hankkeen vaikutukset Hankkeessa haastateltiin 25 tutkijaa. Haastatteluissa kartoitettiin tutkimuksia, joissa on potentiaalia tuotteistettavaksi tuotteeksi sekä tutkijoiden kiinnostusta osallistua hankkeeseen. Valittujen 10 hankkeen toimijoiden kanssa kirjoitettiin skenaario eli tuotteen kuvitteellinen kehitystarina. Nämä 10 innovaatiota arvioidaan työryhmässä, joka valitsee innovaatiot, joille tullaan hakemaan jatkorahoitusta. Työryhmä valitsi neljä innovaaatiota, joita kannattaisi lähteä kehittämään kaupallisesti. Hankkeen piiriin ei kuitenkaan kuulunut innovaatioiden eteenpäin vienti, vaan se jäi tutkijaryhmien vastuulle. Innovaatioiden taustalla olevista markkinoista kartoitettiin potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä laadittiin Oulun seudun hyvinvointialan yrityksiä ja heidän yhteistyökumppaneitaan business malli, jossa mietittiin yritysten sijoittumista yrityskentässä suhteessa toisiinsa. Hankkeen jälkeiset jatkotoimenpiteet Mallin käyttöä innovaatiotyökaluna pidettiin toimivana. Toimintamallin käyttöä jatkaa Oulun yliopiston Innovaatiopalvelut. Lisäksi hankkeen työtä jatkaa Oulun seudun koulutuskuntayhtymän toteuttama Innomajakka - hanke, jonka tavoitteena on edistää Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston, alueen yritysten sekä julkisen sektorin toimijoiden osallistumista entistä laajempiin kansallisiin ja kansainvälisiin alueen painoalojen mukaisiin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin luomalla alueelle vahvoja tutkimus- ja kehitystyön verkostoja, joita Oulun korkeakoulut tukevat rakentamalla yhteisiä tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä toimintoja YRKE hankkeiden valmistelu ja toiminta Technopolis Ventures Oy:n toteuttamat Yrityskehitys -hankkeet muodostavat yhdessä kokonaisuuden ja jatkumon, joka on pidemmällä aikavälillä tavoitellut yhtä yhteistä päämäärää. Tästä syystä ne käsitellään yhteenvedossa yhtenä kokonaisuutena. - Hautomo- ja yrityskehitystoiminta 2007, teknologia- ja osaamislähtöisten innovaatioiden kaupallistaminen - Kansallisen YRKE -hankkeen valmistelu ja käynnistäminen - Yrityskehitysyhtiöiden kansallinen kehittämishanke YRKE hankkeen jatkorahoitus

18 Tulokset 18 YRKE hankkeiden tavoitteena oli vahvistaa kasvusopimuksen 2006 yrityskehitysohjelman toteutusta Hightech sektorin osalta. Kansallisen YRKE hankeen valmistelu ja käynnistäminen hankkeessa tavoitteena oli valmistella KTM:n, TE -keskusten, Sitran ja Tekesin yhteistä Alkuvaiheen yrityskehitysyhtiöiden kansallista kehittämishanketta (YRKE hanketta), jossa kehitettiin johtavien teknologiakeskusten hautomoyhtiöiden toimintaa vastaamaan nopeaa kansainvälistymistä vaativien osaamis- ja teknologialähtöisten yritysten kasvuhaasteisiin. Yrityskehitysyhtiöiden kansallinen kehittämishankkeessa monipuolistettiin yrityshautomopalveluita ja osallistuttiin yrityskehitysyhtiöiden kansalliseen kehittämishankkeeseen. YRKE hankkeen jatkorahoitusten aikana jatkokehitettiin ja tuotteistettiin hautomopalveluita sekä hautomoyritysten myyntiä ja markkinointia tukevia palveluista, edistettiin teknologia- ja osaamislähtöisten innovaatioiden kaupallistamista sekä osallistuttiin yrityskehitysyhtiöiden kansallisen kehittämishankkeen jatko-osaan. Hautomo- ja yrityskehitystoiminta 2007, teknologia- ja osaamislähtöisten innovaatioiden kaupallistaminen hankkeessa tavoitteena oli kehittää ja tuotteistaa Technopolis Ventures Oulutech Oy:n hautomopalveluita. Pääpainopisteinä osaamislähtöisten liikeideoiden ja yrityslähtöisten spinout/spinoff liikeideoiden aktivointi-, arviointi- ja jalostuspalvelujen kehittäminen sekä esihautomohankkeiden ja hautomoyritysten myyntiä ja markkinointia tukevien palveluiden kehittäminen Hankkeiden kokonaistavoitteena oli: - Yrityslähtöisten spinout/spinoff liikeideoiden aktivointi-, arviointi- ja jalostuspalveluiden kehittäminen ja tuotteistaminen sekä toimintamallin kehittäminen potentiaalisten yrittäjien löytämiseksi etenkin yliopiston ja VTT:n tutkimushankkeiden piiristä - PlanHelp käyttökoulutus, PlanHelpin käyttö hankkeiden jalostamisessa - Hautomoyritysten myyntiä ja markkinointia tukevien palveluiden kehittäminen ja tuotteistaminen - Hautomoyritysten hallitustyöskentelyn kehittäminen - Aktiivinen osallistuminen kansalliseen yrityskehitysyhtiöiden kehittämishankkeeseen YRKE hankkeiden vaikutukset Vuonna 2004 toteutetussa YRKE hankkeen valmistelu ja käynnistäminen hankkeessa luotiin pohja tuleville hankkeille, valmistelemalla hankesuunnitelma ja rahoituspohjaa sekä kehittämällä yhteistyötä Oulutech Oy:n ja Technopolis Ventures Oy:n välillä. (Technopolis Oyj on yksi Oulutech Oy:n perustajajäsen, joka vuonna 2006 hankki omistukseensa Oulutech Oy:n osakeenemmistön.) Yrityskehitysyhtiöiden kansallisen kehittämishankkeen aikana kehitettiin uusia hautomopalveluita, joita käytti noin 40 yritystä. Hankkeen aikana kartoitettiin spinout hankkeita kuudessa yrityksessä ja oltiin mukana kahden spinout yrityksen kehittämisessä. Uusien palveluiden vakiinnuttaminen jatkuu TE-keskuksen rahoittamassa jatkohankkeessa. YRKE hankkeen jatkorahoituksen aikana kartoitettiin 17 yliopisto- ja VTT-lähtöistä ideaa, solmittiin 8 uutta esihautomosopimusta, muita uusia esihautomovaiheen kaltaisia hankkeita aloitettiin jakson aikana 5 kpl. Jakson aikana jalostettiin noin 25 hankkeen yritysideoita liiketoimintasuunnitelmiksi. Kahdesta aloitetusta esihautomohankkeesta tuli hautomoyritys

19 Tulokset 19 jakson aikana. Lisäksi hankkeen aikana tuettiin yritysten kansainvälistymistä ja järjestettiin koulutuksia. Hautomo- ja yrityskehitystoiminta 2007 hankkeen aikana viimeisteltiin esihautomoprosessi yliopiston ja VTT:n/VTT Venturesin kanssa, sekä kartoitettiin ja kehitettiin yliopisto ja VTTlähtöisiä hankkeita. Jakson aikana syntyi viisi yliopisto- ja kaksi VTT-lähtöistä hautomoyritystä, lisäksi syntyi neljä spinoff-yritystä. Myynti- ja markkinointitoimenpiteisiin osallistui esihautomo- ja hautomovaiheessa olevaa yritystä, liiketoiminta- ja kansainvälistymisohjelmiin jakson aikana osallistui yli 100 yritystä ja yli 200 henkilöä. Koko hankejakson aikana uusien hautomosopimusten määrä on ollut selvästi nousujohteinen. Uusien hautomosopimusten lisääntyminen on jatkumo esihautomotoiminnasta, jossa voidaan hyvät ideat auttaa ammattimaisesti eteenpäin hautomovaiheeseen. Lisäksi toiminnan kautta alkuvaiheessa olevat yritykset ovat päässeet mukaan mm- ESR rahoituksella järjestettyihin korkeatasoisiin koulutuksiin, joita on suunnattu hautomovaiheessa oleville ja jo alueella toimiville pk-yrityksille. Ajan ollessa kypsä hautomotoiminnassa mukana olevat yritykset on ohjattu muihin sopiviin rahoituslähteisiin ja ohjelmiin. Hankkeiden aikana hautomoyrityksiin tehtyjen pääomasijoitusten määrä on saatu selkeästi kasvamaan. Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 Sopimusten kokonaismäärä Uudet esihautomosopimukset Uudet hautomosopimukset Pääomasijoitukset hautomoyrityksiin Taulukko 6: Hautomotoiminnassa mukana olevien yritysten ja pääomasijoitusten määrän kasvu Hankkeen jälkeiset jatkotoimenpiteet Hankkeissa tehty työ jatkuu hankkeiden päätyttyä. Technopolis Ventures Oulutech Oy osallistuu Oulun seudun hautomoverkoston toimintaan yhdessä Ouluseutu yrityspalveluiden, Haukiputaan kehitys Oy:n, Kiimingin kehitys KIDE Oy:n ja Oulunsalon kehitysyhtiön kanssa vuosina Liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisen kehittäminen jatkuu kesällä 2008 alkaneessa Oulu Business Node valmennusohjelmassa. 3.5 Kainsainvälistyminen Kaksi Oulu Innovationin toteuttamista hankkeista keskittyi alueen kansainvälistymiseen: - Global Innovation Center Networking 2005 Kansainvälistymiseen keskittyviin hankkeisiin käytettiin seurantajaksolla yhteensä euroa, joista euroa oli kaupungin rahoitusosuus. Global Innovation Center 2005 Toteutusaika Oulun kaupungin rahoitus Muu rahoitus Yhteensä

20 Tulokset 20 Networking Yhteensä Global Innovation Center 2005 Global Innovation Center 2005 hankkeen tavoitteena oli - terävöittää alueellisen innovaatiokeskuksen toimijoiden välistä yhteistyötä - edistää alueella toimivien yritysten liiketoiminnan kasvua - edistää uusien teknologiayritysten etabloitumista alueelle Yritysten houkutteluun liittyvien toimien pääpaino oli Pohjoismaissa ja Venäjällä. Oulun seudun houkuttelevuutta lisättiin kytkemällä se osaksi kansainvälistä innovaatiokeskusverkostoa ja hakemalla Oululle sopivia partnereita tästä verkostosta. Global Innovation Center 2005 vaikutukset Hankkeen aikana määriteltiin Oulu Innovation Hub konsepti alueellisen innovaatiotoiminnan malli, keskeisinä osapuolinaan yritykset, Oulun kaupunki, Oulun ylipisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Technopolis Oyj, Oulu Innovation Oy, TE keskus ja Tekes. Innovation Hub tarjoaa toimintaympäristön, yhteistyöverkostot sekä testaus- ja tuotekehitysympäristön tavoitteena on synnyttää kaupallisiksi markkinatuotteiksi muutettavia innovaatioita ja ideoita. Järjestettiin Innovation Hub tilaisuus, joka edisti Oulun kansainvälistä näkyvyyttä ja tuki oululaisyritysten tuotteiden kehitystä, markkinointia, verkostoitumista ja etabloitumista valituilla kohdemarkkinoilla. Tilaisuuteen osallistui noin 50 asiantuntijaa 14 maasta. Hankkeessa kartoitettiin Oulun seudun osaamispohjaisen kansainvälinen verkosto. Kartoituksen teki konsultti Arno Parviainen Copperhill Internationalista. Määrittely koski neljää toimialaa bio, eco, ict ja Wellness. Selvityksen pohjalta kävi ilmi, että systemaattisesti toteutettu kansainvälinen verkostoituminen on hyvin harvinaista Oulussa. Käytännössä toiminta on ollut hyvin spontaania ja suunnittelematonta. Kuitenkin ilman tavoitteita ja mittareita toiminnan ohjaaminen on lähes mahdotonta. Hankkeen aikana selvitettiin Kööpenhaminan ja Tukholman alueella sijaitsevat IT-yritykset ja niiden kiinnostus Oulun aluetta kohtaan. Selvityksissä löydettiin 16 Oulun alueesta kiinnostunutta yritystä. Hankkeessa valmisteltiin Oulun imagomarkkinointia koskeva yhteenveto Oulu City of Innovations, esitys valmistui keväällä ja kaupunki otti käyttöön City of Innovations nimen. Hankkeessa pyrittiin lisäksi tiivistämään yhteistyötä Invest in Finlandin kanssa sekä järjestettiin Hitech Business Breakafast tilaisuudet aiheilla Venäjän yhteistyön tiivistäminen ja Kalevan tietoisku tilaisuus. Hankkeen jälkeiset jatkotoimenpiteet Global Innovation Center 2005 hankkeen jatkona syntynyt International marketing approach for the growth of Oulu (imago) sisältää kaksi osuutta, Invest in Oulun ja Expanding Business from Oulu Region (kv. messuhanke). Hankkeiden yhteisenä tavoitteena on lisätä suoraan investointien määrää Oulun seudulla, edistää kansainvälistä liiketoimintaa ja Oulun kaupungin kehittymistä business-kaupunkina. Oulu Innovation hallinnoi hankekokonaisuutta ja toteuttaa Invest in Oulua. Kv-messuhanke toteutuu Oulun seudun yrityspalvelukeskuksen toteuttamana.