ETELÄ-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA KYMENLAAKSON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI. Toimittanut: Irma Welling Työterveyslaitos, Lappeenrannan aluetoimipiste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA KYMENLAAKSON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI. Toimittanut: Irma Welling Työterveyslaitos, Lappeenrannan aluetoimipiste"

Transkriptio

1

2 ETELÄ-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA KYMENLAAKSON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Toimittanut: Irma Welling Työterveyslaitos, Lappeenrannan aluetoimipiste 2006

3 ESIPUHE Työterveyslaitos tähyää vuoteen 2010 uuden strategian siivittämänä. Aiomme vaikuttaa, näkyä ja kuulua suomalaisessa työelämässä entistä vahvemmin. Tavoitteenamme on inhimillinen työelämä, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus kehittyvät rinnakkain. Pelkkä altistumisen ja sairastumisen estäminen ei tänään riitä; huomiota vaativat myös työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittaminen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kiire, muutokset ja epävarmuus, epäsäännölliset työajat, jatkuvasti paisuva informaatiokuormitus ja monet muut uudet ilmiöt. Keskusteluun ovat lisäksi nousseet eri sosiaaliryhmien väliset suuret terveyserot sekä elintavat, kuten ravinto, liikunta ja päihteet. Pyrimme tekemään työelämästä entistä vetovoimaisemman, jotta ihmiset jaksavat ja haluavat tehdä nykyistä pitempää työuraa ja voivat sen jälkeen siirtyä hyvävoimaisina eläkkeelle. Tiede- ja teknologianeuvosto kiirehtii julkaistussa kannanotossaan strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistämistä. Olemme pyrkineet systemaattisesti kehittämään osaamistamme työelämän kehittämisessä turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja mielekkäämmäksi. Haluamme olla työterveys ja työhyvinvointi -alueen strateginen huippuosaaja. Tavoitteidemme saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita koko maassa: työpaikkoja, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstöä, työvälineiden ja työprosessien suunnittelijoita, yksityisen ja julkisen puolen päätöksentekijöitä sekä muita tutkimuslaitoksia. Aluetoimipisteemme Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa ovat perinteisesti toimineet lähellä asiakkaitamme ja alueellisia toimijoita. Ne ovat muodostaneet Työterveyslaitoksen ja käytännön työelämän välille linkin, jota nyt ryhdymme systemaattisesti vahvistamaan: toimimme aktiivisesti alueiden vahvoissa osaamiskeskittymissä ja verkostoissa, solmimme kumppanuuksia sekä vastaamme työpaikoilta nouseviin työterveys- ja työturvallisuushaasteisiin. Uuden toimintatapamme perustaksi olemme laatineet alueelliset toimintaympäristön analyysit. Niissä hahmottelemme kunkin maakunnan erityispiirteet, alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat sekä työterveyden ja työturvallisuuden nykytilanteen ja kehitystarpeet. Toimintaympäristön analyysien perusteella valitsimme toimialat, joiden työterveys- ja työturvallisuuskehitykseen erityisesti panostamme strategiakauden aikana. Toimialavalintojamme pohjustivat seuraavat kysymykset: Millä toimialoilla on suurimmat ongelmat, joiden ratkaisemista pystymme edesauttamaan? Miten parhaiten tuemme aluepoliittisten tavoitteiden ja kansallisten ohjelmien toteuttamista? Miten voimme tukea alueiden elinvoimaisuutta, tasapainoista kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä? Kun keskitymme muutaman toimialan tilanteeseen, pääsemme entistä lähemmäksi työpaikkojen arkea ja pystymme tehokkaasti vaikuttamaan työelämän kehittymiseen. Toimialavalintamme ovat seuraavat: kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintäteknologia (Helsinki) jäteala, maa- ja metsätalous sekä sen lähielinkeinot kuten bioenergia (Kuopio) metsäteollisuus, liikenne (Lappeenranta) turvallisuusala, teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu) rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus (Tampere) kunta-ala, sosiaali- ja terveysala (Turku) Vahvistamme toimintaamme myös valtakunnallisesti siten, että kaikki palvelumme ovat saatavilla koko maassa, riippumatta siitä, mikä toimipiste niiden tuottamisesta vastaa. Yhdessä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa rakennamme kestävää pohjaa suomalaiselle työelämälle: kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ja täten edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. pääjohtaja Harri Vainio Työterveyslaitos lokakuu 2006

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1. ANALYYSIN TAVOITTEET JA TARKOITUS ALUE- JA MAAKUNTAPROFIILIT Alueprofiili ja -strategiat Maakuntaprofiilit Kymenlaakson maakunta Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Savon maakunta Tutkimustahot Yliopistot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset Ammattikorkeakoulut Muut ammatilliset oppilaitokset Viranomaistahot Työsuojeluviranomaiset Muut viranomaiset Terveystahot Sairaanhoitopiirit Työterveyshuoltojärjestelmä ALUEELLA VAIKUTTAVAT VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET OHJELMAT Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimenpideohjelma Etelä-Suomen suuralueosio Itä-Suomen suuralueosio Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelman Etelä-Suomen suuralueosio Itä-Suomen suuralueosio Kymenlaakson maakunta Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Savon maakunta Alueelliset osaamiskeskukset ja -keskittymät Sisäasianministeriön osaamiskeskukset Valtioneuvoston aluekeskusohjelma TYÖTERVEYDEN JA - TURVALLISUUDEN INDIKAATTORIT Ammattitaudit Työtapaturmat Sairauspäivät Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ALUEELLISEN TYÖTERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN KEHITYSTARPEET 53 LÄHTEET LIITELUETTELO

5 Tiivistelmä Alueen (Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) väestön määrä on 9 % koko maan väestöstä. Väestön määrä on laskenut viime vuosina ja sen arvioidaan laskevan edelleen. Ikääntyneiden suhteellinen osuus kasvaa syntyvyyden laskiessa. Työttömyys alueella on koko maan keskiarvoa korkeampi. Alueen yrittäjien osuus koko maan yrittäjistä on 10 %. Alueella palkansaajien osuus koko maan palkansaajista on 8 %. Palkansaajien määrä on kasvanut viime vuosina. Palkansaajia on eniten teollisuudessa palveluksessa (22 %) ja terveydenhuollon ja sosiaalialan palveluissa (18 %). Teollisuusaloista eniten palkansaajia oli massan, paperin, kartongin ja ym. paperituotteiden valmistuksessa. Muista aloista vain koulutuksen ja terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden aloilla oli enemmän palkansaajia kuin massan, paperin, kartongin ja ym. paperituotteiden valmistuksessa. Alueella on 33 % koko maan massan, paperin, kartongin ja ym. paperituotteiden palkansaajista ja 18 % puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen palkansaajista sekä 16 % metsätalouden ja 15 % muiden mineraalien kaivuun palkansaajista. Kymenlaakson on erikoistunut vahvimmin metsäteollisuuteen ja liikennettä palvelevaan toimintaan (satamatoiminnot, merikuljetus, maakuljetus), kun verrataan maakunnan eri toimialojen työpaikkojen osuuksia koko maan osuuksiin. Vaikka paperiteollisuuden työpaikat alueella vähenevät, tulee paperiteollisuus säilyttämään vahvan asemansa alueella. Alueelle on sijoittunut paperiteollisuutta tukevaa laitevalmistusta (pumput, kattilat), suunnittelutoimintaa ja käynnissäpitotoimintaa sekä sahateollisuutta. Kasvualoiksi ovat nousseet metalliteollisuus (mm. pumput, kattilat, pakkauskoneet, pölynpoistolaitteet), kemianteollisuus (teollisuuskemikaalit) ja tekninen palvelu sekä informaatioteknologia. Paperiteollisuuden kehittämistä tukevat Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kotkaan perustama kuitutekniikan osaamiskeskus, joka keskittyy kuituprosessin tekniikan parantamiseen ja mallinnus- ja laskentatyökalujen kehittämiseen. Toinen paperiteollisuuden kehittämistä tukeva toimenpide on Kouvolan Kasarmimäen koulukampuksen teknisen suunnittelun vahvistaminen erityisesti metsäklusteriin liittyvän suunnittelun ja paperi- ja massateollisuuden kone- ja tuotantotekniikan modernisoinnin alueilla. Liikenne- ja logistiikkasektoria kehitetään nimeämällä Kotkan korkeakoulukampuksen ydinosaamisalueiksi meriturvallisuus ja meriliikenne (tutkimuskeskus Merikotka) sekä Haminan satamaan liittyvä logistiikka. Etelä- Karjala on erikoistunut vahvimmin metsäteollisuuteen ja alueen metalli-, tieto- ja viestintä-, energia- ja ympäristö- ja logistiikkayrityksillä on vankat sidokset metsäteollisuuteen ja ne kehittävät tuotteita, toimintatapoja ja menetelmiä metsäteollisuuden tarpeisiin. Alueella valmistetaan mm. suodattimia ja suurnopeusmoottoreita, lujitemuoviputkia. Massan, paperin ja kartongin tuotannon lisäksi alueelle sijoittuu myös runsaasti sahateollisuutta, vanerin valmistusta, tankoterästuotantoa ja kaivos- ja louhostoimintaa. Metsäteollisuuden työvoimamäärä on ollut laskeva, vakka tuotantomäärät ovat kasvaneet. Etelä-Karjalan työttömyysaste on ollut valtakunnan keskiarvoon verrattuna 2-3 prosenttiyksikköä korkeampi. Tulevaisuuden mahdollisuuksia Etelä-Karjalalle luovat jatkossakin vahva metsäteollisuus, laaja ja monipuolinen koulutus ja tutkimus ja innovaatioympäristö. Tätä kehitystä tukemaan metsäteollisuus on keskittänyt tutkimustoimintaansa Etelä-Karjalassa sijaitseviin tutkimusyksiköihinsä ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto on nimennyt metsäteollisuuden painopistealueeksi samoin VTT. Alueelle on perustettu Metsäteollisuusinstituutti FII ja tavoitteena on luoda alueelle "Metsä-Harvard". Toinen Etelä-Karjalan erityispiirre on EU:n ja Venäjän raja. Rajan läheisyys on tuonut runsaasti vienti- ja kauttakulkuliikennettä maanteitse ja Saimaan kanavan kautta ja kaupallisten palveluiden kysyntää. Metalli- ja konepajateollisuus ovat Etelä-Savossa merkittäviä teollisuusaloja. Alueella tuotetaan saha- ja paperiteollisuuden koneita, laivoja, satamakalustoa, nostureita, kaivoskoneita ja kivenkäsittelykoneita. Vaneritehtaat ovat suurimpia yksittäisiä työllistäjiä Etelä-Savossa. Maatalous on myös vahvaa Etelä-Savossa. Alueelle sijoittuu myös gluteenittomien tuotteiden markkinajohtaja. Alueella kehittämiskohteiksi on nimetty materiaaliteknologia ja pinnoitteiden sekä komposiittien osaaminen. Kehittämistä tukee YTI-tutkimuskeskus, jonka toiminta painottuu ympäristö- ja materiaaliteknologiaan.

6 Aluetoimipisteen alueella ammattitauti-ilmoitusten määrä oli 10 % koko maan ammattitauti-ilmoituksista. Ammattitautien lukumäärä oli alentunut 8 %:lla vuodesta 2000 vuoteen Eniten olivat vähentyneet meluvammat (16 %). Alueen hengitystieallergioiden osuus koko maan ammattitauti-ilmoituksista oli korkein, 14 %. Lukumääräisesti eniten ilmoituksia tehtiin rasitussairauksista, ihotaudeista ja meluvammoista. Eniten ammattitautiilmoituksia tehtiin vuonna 2002 maa- ja riistataloudesta, toiseksi eniten rakentamisesta ja kolmanneksi eniten massan ja paperin valmistuksesta ja majoitus- ja ravitsemisalalta. Ammattitauti-ilmoitusten ilmaantuvuus (lukumäärä työllistä kohti) oli korkein kalataloudessa ja toiseksi korkein maataloudessa, riistataloudessa ja metsätaloudessa sekä kolmanneksi korkein majoitus- ja ravitsemisalalla. Alueella ilmaantuvuus oli kalataloudessa yli 5-kertainen koko maan ilmaantuvuuteen verrattuna ja majoitus- ja ravitsemisalalla 1,6- kertainen. Alueellinen ammattitauti-ilmoitusten ilmaantuvuus alitti koko maan ilmaantuvuuden puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa sekä massan ja paperin valmistuksessa. Aluetoimipisteen alueella työtapaturmien (kyseessä on vähintään kolmen päivän sairauspoissaoloon johtaneet tapaukset) lukumäärä oli 9 % koko maan työtapaturmista. Tapaturmat olivat vähentyneet 8 % vuodesta 2000 vuoteen Alueen tapaturmien sattuvuus (tapaturmien lukumäärä 1000 palkansaajaa kohti) oli vuonna 2003 selvästi suurempi kuin koko maan sattuvuus. Alueella korkein tapaturmien sattuvuus oli vuonna 2003 rakentamisessa ja toiseksi korkein puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa sekä kolmanneksi korkein maa- ja riistataloudessa. Alueella tapaturmien sattuvuus ylitti koko maan sattuvuuden 3-kertaisesti lääkintäkojeiden ja kellojen valmistuksessa, 2-kertaisesti muiden sähkökoneiden ja -laitteiden valmistuksessa ja liikennettä palvelevissa toiminnoissa. Alueella tapaturmien sattuvuus alitti koko maan sattuvuuden eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, maaliikenteessä ja moottoriajoneuvojen kaupassa sekä maa- ja riistataloudessa. Aluetoimipisteen alueella sairauspäivien lukumäärä oli 11 % koko maan sairauspäivistä. Alueella sairauspäivät olivat lisääntyneet 12 % vuodesta 2000 vuoteen Eniten lisäystä oli tapahtunut mielenterveyden häiriöiden aiheuttamissa sairauspissaoloissa. Eniten vähentymistä oli tapahtunut tule-sairauksien aiheuttamissa sairauspäivissä. Sairauspäivien lukumäärä palkansaajaa kohden oli alueella vuonna 2003 korkein tulesairauksissa ja toiseksi korkein mielenterveyden häiriöissä. Molemmissa sairauspäivien lukumäärä palkansaajaa kohden oli yli koko maan arvojen. Koko maassa palkansaajilla sairauspäiviä työllistä kohden oli vuonna 2004 eniten massa- ja paperityössä, toiseksi eniten metsätyössä ja kolmanneksi eniten talonrakennustyössä. Alueen palvelun, koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyöverkoston muodostavat alueella toimivat yritykset, työterveyshuollot, yliopistot, tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut, maakuntaliitot, teknologiakeskukset, kehittämisyhtiöt ja viranomaiset. Lappeenrannan teknillisen yliopiston on tekniikan ja talouden tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut yliopisto, jonka painopistealueet ovat energia- ja ympäristötekniikka, kemiantekniikka, konetekniikka, kauppatieteet, sähkötekniikka, tietotekniikka ja tuotantotalous. Kansainvälisten metsäteollisuuskonsernien tutkimuskeskukset sijoittuvat alueelle, Stora Enson tutkimuskeskus Imatralle ja UPM-Kymmenen Lappeenrantaan. Alueella toimii Lappeenrannassa VTT:n tuotantoteknologian laboratorio ja Tulevaisuuden tehdas yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Tulevaisuuden tehtaassa on Suomen laajin ja monipuolisin lasertyöstökeskus, jossa kehitetään uusia laserin käyttösovellutuksia. Kymenlaakson AMK:n osaamiskeskittymiä ovat mm. sosiaali- ja terveysala, korjaus- ja täydennysrakentaminen, energia-, ympäristö- ja prosessitekniikka, paperi- ja selluteollisuuden koneiden ja laitteiden modernisointi, yrittäjyys, aluekehitystutkimus, logistiikka, merenkulun turvallisuus- ja ympäristökysymykset, puutuoteala, tietoliikennetekniikka. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu strategiset painopistealueita ovat mm. paperi- ja kartonkiteollisuuteen liittyvä teknillinen ja liiketaloudellinen osaaminen, kansainvälinen kauppa ja - markkinointi, ICT, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä osaaminen ja kivimuotoilu. Mikkelin ammattikorkeakoulun painoalueita ovat elintarviketeknologia, informaatioteknologia, materiaaliteknologia, puu- ja ympäristöteknologiat.

7 Tärkeitä alueellisia yhteistyöviranomaisia ovat työsuojelupiirit, lääninhallitukset, ympäristökeskukset ja TE-keskukset. Työsuojelupiirit opastavat työpaikkojen omatoimiseen työsuojeluun, työntekijöiden työtyytyväisyyden lisäämiseen ja työn tuottavuuteen. Työsuojelun painopistealueita ovat tule-sairauksien ehkäisy, työntekijöiden henkinen työsuojelu ja työtapaturmien torjunta. Lääninhallitukset kehittävät alueellisia peruspalvelujärjestelmiä. Ympäristökeskukset vastaavat ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyvistä lupa- ja valvontaasioista. TE-keskukset kehittävät alueen elinkeinoelämää, yritystoimintaa, maaseutua, työvoimaa ja kansainvälistymistä. Alueen sairaanhoitopiirit tuottavat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yhteistyössä terveyskeskusten, alueellisten sairaaloiden ja keskussairaaloiden kanssa. Aluetoimipisteen alueella on työterveyshuoltopalveluja tuottavien yksiköiden määrä laskenut 7 % vuodesta 1997 vuoteen. Vuonna 2004 määrällisesti eniten (36 %) oli työnantajan omia tai työnantajien yhteisiä työterveyshuoltoja. Kunnalliset työterveyshuollot olivat hieman yleisempiä kuin lääkärikeskusten työterveyshuollot. Vuosina lasku oli merkittävin (28 %) työnantajan omissa tai työnantajien yhteisissä työterveyshuolloissa. Sen sijaan lääkärikeskusten työterveyshuoltojen määrä kasvoi 39 %. Lappeenrannan aluetoimipisteen valtakunnalliset toimialavastuut liikennesektorilla ja metsäteollisuudessa pohjautuvat tämän toimintaympäristöanalyysin johtopäätöksiin ja Lappeenrannan aluetoimipisteen henkilöstön osaamiseen. Ammattiliikenteellä on tärkeä valtakunnallinen merkitys teollisuuden, kaupan ja henkilöstön kuljetusten toteuttajana. Ammattiliikenne on isojen haasteiden edessä, kun ala kärsii jo nyt työvoimapulasta. Ammattikuljettajien työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi tarvitaan yhteisiä tukitoimia. Lappeenranta on Työterveyslaitoksen liikenne- ja logistiikkatiimin kotipaikka ja Kaakkois- Suomesta on muodostunut metsäteollisuuden kuljetusten, Venäjän rajaliikenteen, transitokuljetusten ja satamatoimintojen ansiosta vilkas liikenne- ja logistiikkakeskus. Liikenne- ja logistiikka ovat myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja alueen ammattikorkeakoulujen painopistealueita. Metsäteollisuus on edelleen yksi Suomen kansantalouden tukipylväistä. Metsäteollisuus on suuren muutoksen ja uudistamisen edessä. Valtion Tiede- ja teknologianeuvosto on määritellyt metsäklusterin strategiseksi huippuosaamisen keskittymäksi. Euroopan Unionin Forest-Based Sector Technology Platform panostaa metsäteollisuustutkimukseen samoin Metsäteollisuus ry. Myös valtakunnalliset osaamiskeskus- ja teknologiastrategiat korostavat metsäteollisuuden merkitystä Suomelle. Kehitteillä olevien uusien ja älykkäiden tuotteiden tuottamiseen tarvitaan uutta osaamista ja uusia toimintamalleja. Tehokkuuden ja kilpailukyvyn tavoittelussa työhyvinvoinnilla on entistä tärkeämpi merkitys. Työhyvinvoinnin tukemiseksi tarvitaan yhteisiä johtamisen ja yhteistyön, työn tekemisen, osaamisen ja työolojen kehittämistoimia. Kaakkois-Suomeen sijoittuu Euroopan suurin ja maailman toiseksi suurin metsäteollisuuskeskittymä tuotantokapasiteetilla mitattuna. Alue on metsäteollisuuden tuotannon lisäksi myös sen tutkimuksen ja koulutuksen ydinalueita. Kaksi globaalia metsäteollisuuden toimijaa ovat sijoittaneet toimintansa kannalta merkittävät tutkimuskeskuksensa Imatralle ja Lappeenrantaan. Lappeenrannan teknillisen yliopisto ja alueen ammattikorkeakoulut ovat erikoistuneet metsäklusterin liiketaloudellisen ja teknillisen osaamisen vahvistamiseen. Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastojen ohjelmat, maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat painottavat verkostoitumista, kansainvälistymistä, liiketoimintaosaamista, osaamisen jalostamista innovatiiviseksi tuotteiksi ja palveluiksi, kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä osaamisen, työvoiman, työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistamista. Lappeenrannan aluetoimipisteen tavoitteena on verkostoitua alueellisiin ohjelmiin ja tuoda niihin työhyvinvoinnin näkökulmaa.

8 1 1. Analyysin tavoitteet ja tarkoitus Alueellisessa toimintaympäristöanalyysissä esitetään valtakunnalliset elinkeinoelämän linjaukset toiminta-alueen maakuntien ja elinkeinoelämän rakenne maakuntien strategiset linjaukset alueellinen työterveyshuoltojärjestelmä alueen työterveyteen ja työturvallisuuteen vaikuttavat keskeiset taustatekijät alueen kuvaus valittujen työterveys- ja -turvallisuusindikaattoreiden valossa arvio alueellisista työterveyden ja -turvallisuuden kehitystarpeista Toimintaympäristöanalyysi luo perustan Työterveyslaitoksen aluetoimipisteen erikoistumiselle ja alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatiosuunnitelmaa, jota tulevat hyödyntämään erityisesti aluetoimipisteessä toimivat tiimit. Alueellista toimintaympäristöanalyysiä voidaan hyödyntää myös sidosryhmien ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Alueellinen toimintaympäristöanalyysi on laadittu aluejohtajan johdolla ja sitä tullaan käsittelemään Lappeenrannan aluetoimipisteen koordinaatioryhmässä ja henkilöstön tilaisuuksissa sekä neuvottelukunnassa. Toimintaympäristöanalyysistä pyydetään kommentit osaamiskeskusten johtoryhmiltä ja analyysin tuloksia käsitellään TTL:n johtoryhmän seminaarissa

9 2 2. Alue- ja maakuntaprofiilit Lappeenrannan aluetoimipisteen toiminta-alueeseen kuluu kolme maakuntaa: Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo. Nämä kolme maakuntaa ovat myös Kaakkois-Suomen työsuojelunpiirin toimialueen maakunnat. Yleensä kuitenkin Kaakkois-Suomella tarkoitetaan kahden maakunnan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien, muodostamaan aluetta. 2.1 Alueprofiili ja -strategiat (Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon) Työolot Suomessa- tietokanta tarkastelee elinkeinoelämän kehitystä Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin alueella Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Alueen väkiluku oli vuonna 2004, mikä oli 9,2 % koko maan väkiluvusta. Palkansaajat (liite 3) Alueella palkansaajia oli vuonna 2003 ja alueen palkansaajien osuus koko maan palkansaajista oli 8 %. Palkansaajien määrä kasvoi alueella vuosina Alueella palkansaajia oli vuonna 2003 eniten teollisuudessa palveluksessa (21,7 %) ja terveydenhuollon ja sosiaalialan palveluissa (17,8 %). Teollisuusaloista eniten palkansaajia oli massan, paperin, kartongin ja ym. paperituotteiden valmistuksessa. Muista aloista vain koulutuksen ja terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden aloilla oli enemmän palkansaajia kuin massan, paperin, kartongin ja ym. paperituotteiden valmistuksessa. Palkansaajien määrä kasvoi vuosina eniten terveydenhuollon ja sosiaalialan palveluissa. Palkansaajien määrä väheni vuosina eniten teollisuudessa. Alueella oli 33 % koko maan massan, paperin, kartongin ja ym. paperituotteiden palkansaajista ja 18 % puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen palkansaajista sekä 16 % metsätalouden ja 15 % muiden mineraalien kaivuun palkansaajista. Yrittäjät (liite 3) Alueella yrittäjiä oli vuonna 2003 ja yrittäjien osuus koko maan yrittäjistä oli 10 %. Yrittäjien määrä väheni alueella vuosina Alueella yrittäjiä oli eniten maatalouden, riistatalouden ja metsätalouden toimialalla (37,5 %) ja tukku- ja vähittäiskaupan alalla (13,7 %). Yrittäjien määrä kasvoi vuosina eniten teollisuudessa ja väheni eniten maataloudessa, riistanhoidossa ja metsätaloudessa. Alueella oli 22 % koko maan vesiliikenneyrittäjistä ja 18 % metsätalousyrittäjistä sekä 14 % puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen yrittäjistä, kun tarkastelussa huomioidaan vain yli 10 yrityksen toimialat. Kaakkois-Suomen (Lappeenranta-Imatra-Joutseno-Ruokolahti) työvoimastrategia Haasteet: Väestö ikääntyy Kaakkois-Suomessa hyvin nopeasti. Työvoima vähenee. Työssäkäyvät ovat entistä iäkkäämpiä. Huoltosuhde heikkenee. Visio 2015: Kaakkois-Suomi on elinvoimainen ja kehittyvä alue, jossa elinkeinorakenne on uudistuva ja työvoiman kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa korkealla työllisyyden alueella. Painopisteet: 1. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus. Osaavan työvoiman saatavuus ei rajoita alueen taloudellista kehitystä. Osaamis- ja koulutustarpeet ennakoidaan tehokkaasti. Maahanmuuttajat ovat merkittävä osaamisresurssi. 2. Parannetaan yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen edellytyksiä. Yrittäjien osuus työllisistä lisääntyy. 3. Työllisyysastetta nostetaan. Kaakkois-Suomen työllisyysaste on valtakunnallisten tavoitteiden tasolla. Nuoret kiinnittyvät aiemmin työelämään ja työelämästä poistutaan keskimäärin nykyistä myöhemmin. Työttömien työnhakijoiden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien resurssit otetaan käyttöön entistä paremmin. 4. Työelämän kehittäminen on osa alueen työpaikkojen normaalia toimintaa ja koskee kaikkia ikäryhmiä. Nostetaan työn tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla. Työelämän kehittämisorganisaatioiden verkosto tukee aktiivisesti yritysten kehitystoimintaa. 5. Estetään uuden rakennetyöttömyyden syntyminen ja vähennetään olemassa olevaa pitkäaikaistyöttömyyttä. Kokonaisvaltaisempi toimintatapa eri sektorien yhteistyönä pitkäaikaistyöttömyysongelmien ratkaisemiseksi.

10 3 6. Kaakkois-Suomen verkostoyhteistyötä vahvistetaan työllisyyden edistämiseksi. Olemassa olevat resurssit käytetään tehokkaasti alueen kehittämiseksi. Kaakkois-Suomen (Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan) kasvuyritykset Kasvuyritysten tunnistaminen ja määrä: Mittareina on käytetty liikevaihdon kasvamista ja palkkasumman kehitystä. Molempien tekijöiden osalta luokittelu tehtiin kolmeen luokkaan. Tunnistettu vähintään 10 henkilön yritystä. Kasvuyritykset edustavat 12 % Kaakkois- Suomen yrityskannasta. Kasvuyritysten jakautuminen toimialoittain: 43 % sijoittui teollisuuteen, 28 % rakentamiseen, 18 % kuljetukseen ja varastointiin, 17 % tukku- ja vähittäiskauppaan ja 12 % kiinteistö-, vuokraus-, ja tutkimuspalveluihin sekä liike-elämän palveluihin. Teollisuuden kasvuyritykset (43 %) jakautuivat teollisuusaloittain niin, että 11 % edusti koneita ja laitteita, 8 % perusmetallia ja metallituotteita, 6 % puutavaraa ja puutuotteita sekä massan, paperin ja paperituotteiden valmistusta ja 4 % elektroniikka- ja sähkötuotteita. Kasvuyritysten kasvustrategiat: 63 % tuotevalikoiman laajentaminen, 54 % laajentuminen uusille markkinoille, 42 % kasvu nykyisillä tuotteilla nykyisillä markkinoilla, 29 % verkostoitumalla ja 4 % yritysostoilla. Kasvun toteuttamisen keinot: 63 % asiakkuuksien kehittäminen, 54 % markkinointi, 50 % tuotekehitys, 50 % myynti, 46 % asiakkaiden tarpeiden ennakointi, 42 % laitteistot ja välineet, 33 % liiketoiminnan kehittäminen, 25 % johdon ja henkilöstön koulutus, 17 % rekrytointi ja 8 % tutkimus- ja teknologiayhteistyö. Kasvua hankaloittavat sisäiset tekijät: 32 % myynti- ja markkinointiosaamisen puutteet, 23 % korkeat henkilöstökulut, 14 % kansainvälistymiseen liittyvän osaamisen puutteet, talous- ja rahoitusosaamisen puutteet ja yritysjohdon taidot johtaa suurempaa organisaatiota. Kasvua hankaloittavat ulkoiset tekijät: 50 % kiristyvä kilpailutilanne, 38 % epäterve kilpailutilanne, 33 % osaavan työvoiman saatavuus, 17 % pääasiakkaan myynti ei kasva, kvliiketoiminnan käynnistämisen kustannukset ja sopivien yhteistyökumppaneiden puuttuminen. Palveluiden käyttö kasvun toteuttamiseksi: 71 % rahoitusta, 38 % liikkeenjohdon konsulttipalveluja, 25 % rahoitusneuvontaa, 21 % rekrytointineuvontaa, 8 % kansainvälistymispalveluja. Etelä-Savon veturit ja kasvuyritykset Etelä-Savon alueella on nimetty Klusteri-projektissa 17 veturiyritystä, joilla on erityisen suuri taloudellinen merkitys paikkakunnalle ja noin 50 kasvuyritystä. Projektin tavoitteena oli selvittää miten klusterimallia hyväksikäyttäen voidaan kehittää kasvua, työllisyyttä ja menestymistä ja tehdä klustereiden kehittämistyötä. 2.2 Maakuntaprofiilit (liite 2) Kymenlaakson maakunta Kymenlaakson väkiluku oli vuonna 2004, mikä oli 3,5 % koko maan väkiluvusta. Väkiluku on vähentynyt 3,5 % vuosina Kymenlaakson väestön ikärakenteessa alle 15 vuotiaiden ja vuotiaiden osuudet olivat alhaisempia kuin koko maassa vuonna 2005 ja yli 65 vuotiaiden osuus oli suurempi kuin koko maassa. Maakunnan asukkaista 86 % asui vuonna 2004 taajamissa, mikä on korkeampi kuin koko maan arvo 83 %. Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Kymenlaakson maakunnan väkiluvun arvioidaan vähenevän lähes henkilöllä. Kymenlaakson maakunnan väestön tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (61 %) oli maan keskitasoa ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (9 %) selvästi alhaisempi kuin koko maassa. Työttömyysaste (9,1 %) oli vuonna 2004 selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Kymenlaakson työllisen työvoiman osuus koko maan työvoimasta oli 3,2 % vuonna Työpaikkojen osuus koko maan työpaikoista oli suurin teollisuudessa (3,8 %), rakentamisessa (3,6 %) ja maataloudessa (3,5 %). Alueella eniten työpaikkoja oli palvelualalla (65 %) ja teollisuudessa (29 %).

11 4 Alueen seutukunnat: Kouvolan ja Kotka-Haminan seutukunnat Kouvola Suuri Suunnitelma: Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan suunnitelma yhteistyön lisäämisestä ja syventämisestä. Kotka Kotkan visio 2012: Kaikkien Kotka. Merikaupunki Kotka on Suomenlahden kansainvälinen ja vetovoimainen kasvukeskus, joka luotsaa yhteistyötä alueellaan ja seudullaan. Kotkalaisuus on vahvaa yhteishenkeä, aktiivista osallistumista ja yrittäjyyttä. Kotkassa arvostetaan sosiaalista huolenpitoa, elinikäistä oppimista ja viihtyisää ympäristöä. Kotkan strategiset päämäärät: 1. Kotka maakunnan keskus: väkiliuku kasvaa, elinkeinoelämän ja kaupan toiminta on aktiivista ja kulttuurielämä näkyvää, asuin- ja elinympäristö on viihtyisä ja kuntalaisten hyvinvoinnin laatu korkea. 2. Vetovoimainen satama: yritysten sijoittuminen ja työpaikkojen määrä lisääntyy, kaupungin strategiaa tukevat liikenneratkaisut toteutuvat, logistiikan ja meriturvallisuuden huippuosaamisen keskittymä syntyy. 3. Talous tasapainossa: käyttötalous on hallinnassa ja tulopohja perustuu vertailukaupunkien keskitasoa oleviin veroprosentteihin. 4. Toimivat ja laadukkaat palvelut: laadulliset palvelut toimivat laaja-alaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, kaupunki on kilpailukykyinen osaavan henkilökunnan työnantajana ja työkyvyn ylläpitäjänä, palvelutoiminta tukeutuu ammattitaitoiseen johtajuuteen. Hamina Kaupungin merkittävin vahvuus on Haminan satama ja alueen läpi virtaava liikenne. Venäjän ja Suomen raaka-aineilla sekä jalostetuilla tuotteilla on sataman kautta pääsy maailmanmarkkinoille. Haminan logistinen asema mahdollistaa toimimisen Venäjän raakaaineista jalostettavien tuotteiden tuotannon sijaintipaikkana. Kymenlaaksossa metsäteollisuudella ja liikenteellä on vankka asema. Kymenlaakso on yhdessä Etelä-Karjalan kanssa yksi maailman suurimmista metsäteollisuuskeskittymistä, jonka ytimen muodostavat paperiteollisuus ja siihen liittyvä metalliteollisuus vertostoineen. Toisen tukipilarin liikenteen tärkeimmät haarat ovat maa- ja meriliikenne sekä liikennettä palveleva lastinkäsittely, satamat, terminaalit. Paperiteollisuuden osuus alueen työpaikoista on lähes kuusinkertainen ja liikennettä palvelevan toiminnan yli kolminkertainen koko maan vastaaviin osuuksiin verrattuna. Rakennusaineteollisuuden, energia- ja vesihuollon, maaliikenteen ja kemian teollisuuden osuudet alueen työpaikoista ovat selvästi korkeammat kuin koko maassa. Määrällisesti eniten työpaikkoja on terveydenhulto- ja sosiaalipalveluissa ja toiseksi eniten paperiteollisuudessa. Seuraavaksi eniten työpaikkoja on liike-elämän palveluissa, julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa.

12 Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Karjala kuuluu Etelä-Suomen lääniin ja rajautuu EU:n ulkorajaan ja Itä-Suomen lääniin. Lappeenranta on Etelä-Karjalan maakunta- ja kasvukeskus. Etelä-Karjalan väkiluku oli vuonna 2004, mikä oli 2,6 % koko maan väkiluvusta. Väkiluku on vähentynyt 2,7 % vuosina Etelä-Karjalan väestön ikärakenteessa alle 15 vuotiaiden ja vuotiaiden osuudet olivat alhaisempia kuin koko maassa vuonna 2005 ja yli 65 vuotiaiden osuus oli suurempi kuin koko maassa. Maakunnan asukkaista 80 % asui vuonna 2004 taajamissa, mikä on lähellä koko maan arvoa 83 %. Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Etelä-Karjalan maakunnan väkiluvun arvioidaan vähenevän lähes henkilöllä. Etelä-Karjalan maakunnan väestön tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (59 %) oli hieman maan keskitasoa alhaisempi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (9 %) selvästi alhaisempi kuin koko maassa. Työttömyysaste (9,4 %) oli vuonna 2004 jonkin verran maan keskiarvoa korkeampi. Etelä-Karjalan työllisen työvoiman osuus koko maan työvoimasta oli 2,3 % vuonna Työpaikkojen osuus koko maan työpaikoista oli suurin maataloudessa (2,9 %) ja teollisuudessa (2,8 %). Alueella eniten työpaikkoja oli palvelualalla (63 %) ja teollisuudessa (29 %). Alueen seutukunnat: Lappeenranta, Imatra, Länsi-Saimaan seutukunnat Lappeenranta Alueen elinkeinorakenteelle on ominaista vahva metsäteollisuus ja siihen liittyvä metalliteollisuus sekä maantieteellisestä sijainnista johtuen Venäjän liiketoimintaosaaminen ja logistiikka. Kasvua haetaan metsäklusterin rajapinnoilta, kuten metsäteollisuuden käynnissäpito-, tietojärjestelmä- ja muista tukipalveluista sekä metalliteollisuuden, energia- ja ympäristötekniikan yhteistyömahdollisuuksista. Lappeenranta profiloituu metsä- ja vientiteollisuuden, kansainvälisen kaupan ja osaamisen keskukseksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ammattikorkeakoulu, Technopolis Kareltek, Kaakkois-Suomen osaamiskeskus ja Metsäteollisuusinstituutti FII ja muut oppilaitokset muodostavat osaamisen kehittämisen verkoston. Elinkeinopolitiikkaa rakennetaan seudullisesti Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy:n, Lappeenrannan ja Imatran elinkeinoyhtiöiden, Etelä-Karjalan aluekeskusohjelman ja Technopolis Kareltekin yhteistyönä. Tavoitteena on Kaakkois-Suomen ja Pietarin yhteistyön, Mustolan satama- ja teollisuusalueen sekä Lappeenrannan Vapaa-alueen vahvistaminen. Lappeenranta 2008 visio Asukkaiden Lappeenranta huolehtii palveluistaan, on viihtyisä, vetovoimainen ja turvallinen sekä taloudeltaan vakaa maakunnan pääkaupunki, joka suhtautuu myönteisesti kuntarakenteen muutoksiin ja kuntayhteistyön kehittämiseen. Yliopistokaupunki Lappeenranta on Kaakkois-Suomen yritystoiminnan, ammattikorkea- ja muun koulutuksen ja osaamisen kasvukeskus, jonka asukasluku kasvaa ja joka vetää puoleensa eri alojen osaajia, nuoria ja työelämään valmistuvia. Kilpailukykyinen Lappeenranta tarjoaa yritystoiminnalle innovatiivisuutta ja menestykseen kannustavan toimintaympäristön ja verkostot. Kansainvälinen Lappeenranta on EU:n ja Venäjän kohtauspaikka, jonka erityiset vahvuudet ovat metsäteollisuuden osaaminen, Venäjän liiketoiminta ja matkailu. Strategiset tavoitteet: 1. Vakaa talous 2. Hyvät, asukkaiden tarpeista lähtevät palvelut 3. Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö 4. Vetovoimaisen koulutuksen kehittäminen 5. Elinkeinojen kehittäminen ja yrittäjyyden lisääminen 6. Kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisääminen sekä menestykseen kannustavat verkostot 7. A)Kansainväistymisen, B) Venäjän liiketoimintayhteyksien, C) metsäosaamisen ja D) matkailun edistäminen.

13 6 Toimenpiteet metsäosaamisen edistämiseksi: 1. Varmistetaan, että metsäosaaminen on Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen valtakunnallinen osaamisala. 2. Kootaan "Metsä-Harvard" strategia 3. Houkutellaan metsäteollisuuden avaintoimijoita ja yrityksiä sijoittumaan Lappeenrantaan, tavoitellaan mm. VTT:n ja TEKESin yksikköjen vahvistumista. 4. Varmistetaan metsäteollisuuden kannalta parhaan mahdollisen koulutuksen tarjonta Lappeenrannassa. Etelä-Karjalan erityispiirre yhdessä Kymenlaakson kanssa on maailman merkittävimpiin kuuluva metsäteollisuusklusteri, johon muut toimialat ovat vahvasti sidoksissa. Suurteollisuuden rationalisointi ja tuottavuusvaatimukset sekä maatalouden rakennemuutos ovat johtaneet työvoiman vähenemiseen ja 2-3 %-yksikköä muuta maata korkeampaan työttömyysasteeseen. Toinen Etelä-Karjalan erityispiirre on EU:n ja Venäjän raja. Rajan läheisyys on tuonut runsaasti kauttakulkuliikennettä maanteitse ja Saimaan kanavan kautta ja kaupallisten palveluiden kysyntää Etelä-Savon maakunta Etelä-Savon väkiluku oli vuonna 2004, mikä oli 3,1 % koko maan väkiluvusta. Väkiluku on vähentynyt 7,3 % vuosina Etelä-Savon väestön ikärakenteessa alle 15 vuotiaiden ja vuotiaiden osuudet olivat alhaisempia kuin koko maassa vuonna 2005 ja yli 65 vuotiaiden osuus oli suurempi kuin koko maassa. Maakunnan asukkaista 68 % asui vuonna 2004 taajamissa, mikä on alhaisempi kuin koko maan arvo 83 %. Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Etelä-Savon maakunnan väkiluvun arvioidaan vähenevän lähes henkilöllä. Etelä-Savon maakunnan väestön tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (58 %) oli hieman maan keskitasoa alhaisempi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (9 %) selvästi alhaisempi kuin koko maassa. Työttömyysaste (10,8) oli vuonna 2004 selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Etelä-Savon työllisen työvoiman osuus koko maan työvoimasta oli 2,3 % vuonna Työpaikkojen osuus koko maan työpaikoista oli suurin maataloudessa (6,3 %) ja julkisella sektorilla (3,1 %). Alueella eniten työpaikkoja oli palvelualalla (64 %) ja teollisuudessa (23 %). Alueen seutukunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Rajupusu (Rantasalmi-Juva-Joroinen- Puumala-Sulkava) Mikkeli Mikkelin kaupungin, maalaiskunnan ja Anttolan yhdistyminen vuonna 2001 kasvatti kaupungin lähes asukkaan kaupungiksi. Mikkelin seudulla on tapahtunut voimakas rakennemuutos 30 vuoden aikana. Alkutuotantovaltaisesta alueesta on siirrytty palvelutuotantovaiheeseen, jossa myös teollisuuden työllistävä vaikutus on pienentynyt. Alueen vetovoimaisuutta on parannettu kehittämällä ammattikorkeakoulutoimintaa ja laajentamalla yliopistoyksiköiden toimintaa. Mikkelissä pystyy suorittamaan mm. Helsingin Kauppakorkeakoulun kauppatieteiden kandidaattitutkinnon ja laajoja opintokokonaisuuksia Helsingin yliopiston Luomu-opintokokonaisuudesta. Hanketoiminnan painopisteiksi on valittu: 1. Ympäristö- ja materiaaliteknologia Pinnoitteiden ja komposiittien osaaminen. YTI-tutkimuskeskus painottuu ympäristö- ja materiaaliteknologiaan. Lisäksi osaamiskeskuksen painopisteenä on materiaaliteknologia.

14 7 2. Informaatio- ja mediateknologia sekä tietotuotanto 3. Osa-aika-asuminen ja matkailu- kauppa ja palvelut. Pieksämäki Kehittämishankkeet: 1. Pieksämäen seudun yrityspalvelupisteen resursointi 2. Rautatielogistiikan ja sen teknologioiden osaamis- ja yrityskeskittymän kehittäminen 3. Pieksämäen keskustan funkistalohanke 4. Pieksämäen seudun naisten verkostoituminen ja yrittäjyyden kehittäminen 5. Rautainen Savo: metalliteollisuuden toimintaedellytysten parantaminen 6. TOP 10+-koulutushanke 7. Sosiaalinen tutkimuskeskus-hanke Etelä-Savossa vaneritehtaat ovat suurimpia yksittäisiä työllistäjiä. Etelä-Savo on lisäksi erikoistunut metalliteollisuuteen ja puutavara- ja puutuoteteollisuuteen. Maatalous on myös vahvaa Etelä-Savossa. Kehittämiskohteiksi on nimetty materiaaliteknologia ja pinnoitteiden sekä komposiittien osaaminen. 2.3 Tutkimustahot Yliopistot Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus Mikkelin Pienyrityskeskuksen painopisteitä: -aloittavien yritysten käynnistymisen ja kasvun varmistaminen -toimivien yritysten kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen Mikkeli BScBA: -englanninkielinen kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Helsingin yliopiston erillislaitokset alueella Helsingin yliopistolla on koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Imatralla, Kotkassa ja Kouvolassa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia on Suomen suurin yliopistollinen täydennyskoulutusorganisaatio. Sen tehtävänä on välittää ja soveltaa yliopistollista osaamista muun yhteiskunnan käyttöön. Palmenia toteuttaa ja koordinoi erilaisia soveltavan tutkimuksen, arviointi- sekä tutkimusavusteisia kehittämishankkeita. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian yksikössä toteutetaan avointa yliopisto-opetusta, julkisyhteisöille, oppilaitoksille ja yrityksille räätälöityä täydennyskoulutusta, tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä kehittämistyötä tukevaa konsultointia. Yksiköillä on asiantuntemusta erityisesti työelämän kehittämisen, työhyvinvoinnin, tuloksellisuusarvioinnin sekä opetuksen ja koulutuksen kehittämisen alueilta. Toiminta perustuu tutkimustiedon ja käytännön yhdistämiseen sekä yhteistoiminnallisen ja osallistavan kehittämisen periaatteisiin. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden tavoitteena on tukea alueellista kehittämistä ja elinkeinoelämää sekä tuottaa uusia oppimista edistäviä toimintamuotoja yksilöiden ja organisaatioiden käyttöön. Imatran yksikön painopistealueet: -työelämän kehittäminen -työhyvinvointi -tuloksellisuusarviointi -opetuksen ja koulutuksen kehittäminen.

15 8 Kotkan yksikön painopistealueet: -ympäristö- ja kalatalous -Venäjän ja Baltian osaaminen -opetus- ja kasvatusala tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö -maahanmuuttajat -kulttuuri ja historia Kouvolan yksikön painopisteet: -opettajien koulutus -maahanmuuttajat -Venäjä- ja lähialueyhteistyö -monikielinen terminologinen työ -alueellinen identiteetti Joensuun yliopiston erillislaitokset ja yksiköt alueella Savonlinnassa toimii kasvatustieteiden tiedekunnan (Savonlinnan opettajakoulutuslaitos, Savonlinnan normaalikoulu), Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos, Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus ja SAIMA Centre of Environmental Sciences. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto on tekniikan ja talouden tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut yliopisto. Yliopiston vahvuusalueet liittyvät metsäteollisuuteen, metalliklusteriin, sähkötekniikkaan, energiaan, talouteen sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan ja Venäjä-osaamiseen. Yliopiston painopistealueet: -Energia- ja ympäristötekniikka: energiajärjestelmät, suurnopeustekniikka, virtauslaskenta -Kemiantekniikka: paperitekniikka, erotustekniikat -Konetekniikka: lasertyöstötekniikka, puutekniikka, virtuaalisuunnittelu -Kauppatieteet: johtaminen ja organisaatiot, yritysten dynaaminen kyvykkyys -Sähkötekniikka: teollisuuselektroniikka -Tietotekniikka: tietoliikenneohjelmistot, mallintaminen, älykäs laskenta, konenäkö -Tuotantotalous: liiketoimintamallit, logistiikka, Venäjän liiketoimintaympäristö, teknologian ja tuotekehityksen johtaminen Alueyksiköt: Imatran toimipiste: aluekehitys, Venäjä Kotkan toimipiste: kuitutekniikan osaamiskeskus, selluloosatekniikka Lahden yksikkö: innovaatiojärjestelmät, luovuusjärjestelmät, alue- ja innovaatiopolitiikka, tuottavuus ja laskentatoimi, yrittäjyys, johtaminen ja verkostot Kouvolan yksikkö: informaatioteknologian liiketoiminta, tietoyhteiskunnan teknologiat, rautatielogistiikka ja turvallisuus Savonlinnan toimipiste: FiberLaboratory- kuitulaboratorio, kuitu- ja paperitekniikka Ruokolahden toimipiste: Teknologiakeskus KOIVU, koivuraaka-aineen jalostaminen ja kehittäminen Varkauden toimipiste: prosessiteollisuuden elinkaarituottojen hallinta, energia- ja ympäristötekniikka sekä käyttö- ja kunnossapito Joensuun toimipiste: liiketoimintaosaaminen, tuotantoautomaatio, tuotantotalous, materiaalitekniikka Mikkelin yksikkö: puutekniikka, materiaalitekniikka (pinnoitus- ja komposiittiteknologia), bioenergiatekniikka Erillislaitokset: Etelä-Karjala-instituutti: Vuoksi-projekti, Teollisuuden kuvat, Imatra-Svetogorskkaksoiskaupunki jne. Carelian Drives and Motor Centre (CDMC): ABB:n tutkimus- ja tuotekehitystoiminnot Technology Business Research Center (TBRC): teknologian muutoksen vaikutus liiketoimintaan Centre for Separation Technology: erotustekniikan keskus

16 9 Intelligent Industrial Systems Laboratory (IISt-Lab): konenäkö ja hahmontunnistus, ohjelmistotekniikka Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus: Venäjä-tutkimus Koulutus- ja kehittämiskeskus: metallitekniikan osaamista, kauppatieteiden ja tuotantotalouden osaamista pk-yrittäjille Maasotakoulu, Lappeenranta Maasotakoulu järjestää sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen opintoja. Maavoimien upseerin tehtäviin valmistuvat kadetit opiskelevat koululla puolustushaaraopintonsa. Jalkaväen tehtäviin erikoistuvat kadetit opiskelevat myös eriytyvät opintonsa Lappeenrannassa. Lisäksi maasotakoulu järjestää täydennyskoulutusta. Tutkimus- ja kehitystyö keskittyy maavoimien ja erityisesti jalkaväen joukkojen suorituskykyä koskevaan tieteelliseen tutkimus- ja kehittämistyöhön. Semiotiikan Verkostoyliopisto Imatralta käsin Etelä-Karjalassa toimiva semiotiikan verkostoyliopisto on 10 suomalaisen yliopiston ja korkeakoulun yhteistoiminnan muoto, jonka tehtävänä on järjestää semiotiikan monitieteistä yliopisto-opetusta niin perus- kuin jatkotutkinnon tasolla, organisoida ja toteuttaa tutkimusta sekä tuoda osaamista ja innovaatioita yhteiskuntaan. Kansainvälistä tutkimustoimintaa verkostoyliopisto järjestää yhteistyössä International Semiotics Instituten kanssa Tutkimuslaitokset Elintarvike- ja ympäristölaboratoriot -elintarvikkeet, pohja- ja talousvedet, ilmansuojelu -vesistötutkimus Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti -perhoset, kasvit, ihmistoiminta ja luonnon monimuotoisuus -alueellinen siitepölyseuranta Etelä-Karjalan kesäyliopisto -ammatillista täydennyskoulutusta, avoin yliopisto, valmentava koulutus, kielet ja kulttuuri, yleisöluennot -Laatu-Saimaa, Lappeenranta-seminaari, Työhyvinvointi-seminaari KTTK, Kasvintuotannon tarkastuskeskus Tuontipuun tarkastusyksikkö Lappeenrannassa. Metsäteollisuusinstituutti FII, Imatra -metsäklusterin koulutus-, tutkimus- ja kehittämiskeskus Saimaan vesiensuojeluyhdistys -vesitutkimus Stora Enson tutkimuskeskus, Imatra -nestepakkaukset -digitaalinen painatus -päällystys -laminaattipaperit -kemialliset analyysit -ympäristötutkimukset

17 10 UPM-Kymmene tutkimuskeskus, Lappeenranta -graafinen tutkimus -massa- ja prosessitutkimus -päällystys- ja tuotetutkimus -kemialliset analyysit -ympäristösuojeluun liittyvät mittaukset ja analyysit VTT Alueella Lappeenrannassa toimii VTT:n tuotantoteknologian laboratorio ja Tulevaisuuden tehdas yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Tulevaisuuden tehtaassa on Suomen laajin ja monipuolisin lasertyöstökeskus, jossa kehitetään uusia laserin käyttösovellutuksia. VTT on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen tutkimuslaitos, joka kehittää uutta teknologiaa, tuottaa tutkimus-, kehitys-, testaus- ja tietopalveluita sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Tavoitteena on lisätä teknistaloudellista kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia. VTT hyödyntää palvelutoiminnassaan myös yliopistojen perustutkimuksen tuloksia sekä globaalia verkottumista. VTT kehittää innovaatiotoiminnan prosesseja, osallistuu teknologiakeskittymiin ja edistää uusia ratkaisuja ja tutkimustietoa tuottamalla toimialojen ja julkisten palvelujen sekä normien ja standardien kehittymistä ja parantaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa. VTT:n painoalat: 1) tieto- ja viestintätekniikka, elektroniikka 2) koneet, materiaalit ja tuotantotekniikka 3) kuljetus, liikenne, logistiikka 4) biotekniikka, elintarvikkeet ja lääkkeet 5) metsä, kemia ja ympäristö 6) rakentaminen ja rakennettu ympäristö 7) energia. Ympäristökeskukset alueella Alueella toimivat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon ympäristökeskukset. Viranomaistehtävien (ympäristön tila, lupa-asiat, maankäyttö ja rakentaminen, vesivarojen käyttö, luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu) lisäksi alueellisilla ympäristökeskuksilla on myös omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen erikoistumisalueet: -Suomenlahti-tutkimukset -metsäteollisuuden ympäristönsuojelu Etelä-Savon ympäristökeskuksen tutkimuksen erikoistumisalueet: -järvi- ja rantaluonnon biologia ja monimuotoisuus -biomonitorointimenetelmien kehittäminen -levien ja vesikasvien seurantojen kehittäminen 2.4 Ammattikorkeakoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset Ammattikorkeakoulut (AMK) Alueella toimivat Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Mikkelin ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakoululla on kolme roolia: kouluttajan, alueellisen vaikuttajan ja toimialan profiilin nostajan ja tutkimus- ja kehittämiskumppanin roolit. AMK:t osallistuvat maakuntansa elinkeinorakenteen, talouden ja hyvinvoinnin kehittämiseen mm. yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa toteutettujen t&k-hankkeiden sekä osaamis- ja aluekeskusohjelmien kautta. Tärkeitä yhteistyökumppaneita yritysten lisäksi ovat alueen yliopistot ja teknologiakeskukset.

18 11 Kymenlaakson AMK:n osaamiskeskittymät: -Sosiaali- ja terveysala: Kymenlaakson hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus, HYTKES: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja hyvinvointihankkeiden organisoiminen ja verkostoituminen hoito- ja hyvinvointipalveluverkostoksi. Painopistealueina hyvinvointiteknologian ja tietotekniikan kehittäminen ja hyödyntäminen yrittäjyyden edistäminen, terveyttä edistävä ja ylläpitävä toiminta -Tekniikka: korjaus- ja täydennysrakentaminen, energia-, ympäristö- ja prosessitekniikka, paperi- ja selluteollisuuden koneiden ja laitteiden modernisointi -Kulttuuriala: Kymidesign viestintä-, muotoilu-, tuotekehityskeskus -Horisontaaliset osaamisalueet: yrittäjyys, aluekehitystutkimus -Kehitteillä olevia osaamiskeskittymiä: Business Center, logistiikka, merenkulun turvallisuusja ympäristökysymykset, puutuoteala, tietoliikennetekniikka -Teknologia- ja kehittämispalvelut: Marine engine exhaust emissions measurements, päästömittauspalvelu, prosessisimulointiyksikkö, puutekniikan laboratoriopalvelut, rakennuslaboratorio Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Koulutusaloja ovat tekniikka, liiketalous, sosiaali- ja terveysala, matkailu- ja ravitsemispalvelut ja kulttuuri. Tutkintoon johtavaa koulutusta annetaan Lappeenrannassa ja Imatralla. Aikuiskoulutus, koulutusaloja yhdistävät hankkeet sekä palvelutoiminta on organisoitu täydennyskoulutus- ja kehityspalveluun. Ammattikorkeakoulun strategiset painopistealueet, joilla pyritään maakunnallisen koulutus- ja tutkimustehtävän lisäksi palvelemaan laajemman alueen tarpeita, ovat: -Paperi- ja kartonkiteollisuuteen liittyvä teknillinen ja liiketaloudellinen osaaminen -Kansainvälinen kauppa ja - markkinointi, kansainvälisten verkostojen osaaminen - erityisenä painopistealueena Venäjä -ICT - tietotekniikka, tietotekniset sovellukset sekä niihin liittyvä liiketaloudellinen ja muu sisällöllinen osaaminen -Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä osaaminen erityisalueina työ- ja toimintakyvyn edistäminen, päihdeongelmien ehkäisy sekä lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen -Grafiikka ja kivimuotoilu -Oppimiskeskus Motiivi: hoito-, kuntoutus-, sosiaalialan oppimiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Painoalueet: YTI-tutkimuskeskus, jossa -Elintarviketeknologia: tuotekehitys ja aistinvarainen arviointi, sähköisten järjestelmien käytön kehittäminen, elintarvikelainsäädäntö ja laatuasiat, elintarviketurvallisuuden kehittäminen, elintarvikealan liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittäminen -Informaatioteknologia: multimediatekniikka, tietoliikennejärjestelmät, ohjelmistotekniikka, signaalinkäsittely, elektroniikka ja radiotekniikka -Materiaaliteknologia: metalli- ja lujitemuovirakenteet, tuotekehitys ja koneautomaatio, kuljetusvälinetekniikka, lujuuslaskenta, lujuus- ja lämpötekniset mittaukset laboratorio- ja kenttäolosuhteissa -Puuteknologia: sahatavaran sahaus, kuivaus ja lajittelu, lämpökäsittely, puun kyllästäminen ja modifiointi, bioenergia, puumateriaalin ja -tuotteiden testaus -Ympäristöteknologia: mekaanis-kemialliset yksikköoperaatiot ympäristötekniikassa ja näitä tukevat mittaukset, materiaalitehokkuuden parantaminen, ekologinen, integroitu puunkäsittely Humanistinen ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu on valtakunnallinen, verkostomainen ammattikorkeakoulu, joka toimii humanistisella ja kasvatusalalla sekä kulttuurialalla. Yksikön verkosto kattaa koko maan Turusta Joutsenoon ja Kauniaisista Tornioon. Kulttuurituotannon koulutus toimii alueella Joutsenossa. Ammattikorkeakoulun hallinto ja tukitoimiin liittyvät palvelut ovat Helsingissä. Humak korostaa toiminnassaan ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sen pieni ja joustava organisaatio luo mahdollisuudet yhteistyöverkostoille yli maantieteellisten alueiden ja

19 12 koulutusalojen sekä valtakunnalliset yhteydet työelämään, korkeakoulukenttään ja kansalaisyhteiskuntaan Muita ammatilliset oppilaitoksia Ammattiopistot Ammattiopiston rooli ammattityövoiman kouluttajana on jatkuvasti kasvamassa. Sen mahdollisuudet vastata työelämän työvoimatarpeisiin ovat haasteelliset, kun korkeakouluopetus on monelle ensisijainen opiskeluvaihtoehto. Kokemusten mukaan yrittäjien varsin tyypillinen koulutustausta on toisen asteen ammatillinen koulutus. Aikuiskoulutus Ammatillista aikuiskoulutusta tarjoavat Aikuisopisto Aktivat. Aikuiskoulutuksen rooli korostuu tulevaisuudessa työelämän osaamisvaatimusten muuttuessa nopeasti. Tarvitaan sekä ammattitaidon määräajoin päivittävää koulutusta että ammatillista peruskoulutusta kokonaan uudenlaisiin tehtäviin. Kaakkois-Suomessa (Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) toimi Lappeenrannan teknillisen yliopiston lisäksi monien yliopistojen yksiköitä. Lisäksi alueelle sijoittuu useita valtakunnallista tutkimus- ja kehittämislaitosta (Stora Enso, UPM-Kymmenen, Metsäteollisuusinstituuti FII, VTT, maakuntien ympäristökeskukset). Ammattikorkeakouluja on alueella kolme ja ne panostavat entistä enemmän tutkimus- ja kehittämistyöhön. Näiden painoaloja ovat mm. metsäteollisuus, liikenne ja logistiikka, ICT-ala ja metalliteollisuus Viranomaistahot Työsuojeluviranomaiset Alueella toimii Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri, jolla on toimipisteet Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja. Työsuojelun piirihallinto valvoo lainsäädännön (työturvallisuuslaki, työsopimuslaki, työaikalaki, työterveyshuoltolaki, laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta) vähimmäisvaatimusten noudattamista ja ohjaa työpaikkojen hallintajärjestelmien kehittämistä. Toiminnan osa-alueet: -Työsuojelustrategian keskeiset painoalueet: 1.Tule-sairauksien ehkäisy 2. Henkinen hyvinvointi työssä ja työntekijöiden työssä jaksaminen sekä niiden edellytyksenä oleva työn hallinta 3. Työtarpaturmien torjunta -Asiakasaloitteinen toiminta: työsuhdekyselyt, työolosuhdekyselyt, henkisen hyvinvoinnin kyselyt -Lainsäädännön toteutumisen valvonta: työterveyshuollon kattavuus, työsuojelun toimintaohjelma laatiminen, riskien arviointi, työsuhdetietous ja työsopimukset, ajo- ja lepoaikasäännökset, tupakkalainsäädännön toteutuminen Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin toimipisteet alueella: Työsuojelutoimisto, lappeenranta Kouvolan toimipiste Mikkelin toimipiste Savonlinnan toimipiste

20 Muut viranomaiset Lääninhallitukset Alue maakunnista Kymenlaakso ja Etelä-Karjala kuuluvat Etelä-Suomen lääniin ja Etelä-Savo Itä-Suomen lääniin. Lääninhallitusten tehtävänä on turvata ja kehittää peruspalveluja kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, edistää alueen kehitystä ja toimijoiden yhteistyötä sekä kehittää osaamista, innovaatiojärjestelmää ja tietoyhteiskunnan valmiuksia. Haasteita Etelä-Suomen alueella ovat muuttotappiot, väestön polarisaatio, syrjäytyminen, työttömyys ja ikääntyminen. Lääninhallitukset ovat keskeisiä toimijoita sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien ja ympäristöterveydenhuollon kehittämisessä sekä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lääninhallitukset tekevät yhteistyötä mm. kuntien, työsuojeluviranomaisten, KTL:n ja STAKESin kanssa. Lääninhallituksilla on merkittävä rooli ESR-toimenpideohjelmien alueosioiden toteutuksessa. Ympäristökeskukset Alueella toimivat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, jolla on toimipisteet... ja Itä-Suomen Ympäristökeskukset ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön alaisia keskuksia, jotka ovat valtion ympäristöhallinnon alueviranomaisia. Niiden tehtäviin kuuluvat ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristön hoito, vesivarojen käyttö ja ympäristötietoisuuden edistäminen. Ympäristökeskukset ovat myös EUrakennerahasto-ohjelmien rahoittajaviranomaisia. Kaakkois-Sumen ympäristökeskuksen toimipisteet, Kouvola ja Lappeenranta Työvoima- ja elinkeinokeskukset Alueella toimivat työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) ovat Kaakkois-Suomen (Kouvola) ja Etelä-Savon (Mikkeli) TE-keskukset. TE-keskukset toimivat kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnollisessa ohjauksessa. TEkeskuksen tehtävänä on tukea ja neuvoa pk-yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa, edistää yritysten teknologista kehittymistä sekä auttaa yrityksiä vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa, toteuttaa alueellista työvoimapolitiikkaa, suunnitella ja organisoida työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, edistää maatilataloutta, maaseudun elinvoimaisuutta ja maaseutuelinkeinoja, kehittää kalataloutta sekä osallistua ja vaikuttaa alueensa kehittämiseen. TE-keskus on myös merkittävä EU-rahoituksen asiantuntija ja myöntäjä sekä EU-yhteistyön kehittäjä alueellaan. Työsuojelupiirien toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä, vähentää työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työperäisiä terveyden menetyksiä. Työsuojelupiirit opastavat työpaikkoja omatoimiseen työsuojeluun ja lisäämään työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työn tuottavuutta. Työsuojelun painoalueina ovat työperäisten tule-sairauksien ehkäisy, työntekijöiden henkinen työsuojelu ja työtapaturmien torjunta. Lääninhallituksien rooli on alueellisten peruspalvelujärjestelmien kehittäminen. Ympäristökeskukset vastaavat ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyvistä lupa- ym. asioista ja ympäristön tilan seurantatutkimus. TE-keskusten tehtävänä on kehittää alueen elinkeinoelämää, maaseutua, yritystoimintaa, kansainvälistymistä ja työvoimapolitiikkaa.

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta Toimintaympäristö TTL Lappeenranta Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Lappeenrannan aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Alue on kooltaan 26 482

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Oulu

Toimintaympäristö. TTL Oulu Toimintaympäristö TTL Oulu Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteen vastuualue on koko Pohjois-Suomi, sisältäen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat Alue on kooltaan 160 518 km²

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Historiaa Vaasan teknillisestä koulutuksesta Tekniska realskolan i Vasa 1849 Ammattikorkeakoulukokeilulupa

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMI. KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as.

KAAKKOIS-SUOMI. KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as. KAAKKOIS-SUOMI KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as. ETELÄ-KARJALAN maakunta 133 300 as. Lappeenrannan stk 89701 as. Imatran stk

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot