ETELÄ-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA KYMENLAAKSON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI. Toimittanut: Irma Welling Työterveyslaitos, Lappeenrannan aluetoimipiste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA KYMENLAAKSON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI. Toimittanut: Irma Welling Työterveyslaitos, Lappeenrannan aluetoimipiste"

Transkriptio

1

2 ETELÄ-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA KYMENLAAKSON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Toimittanut: Irma Welling Työterveyslaitos, Lappeenrannan aluetoimipiste 2006

3 ESIPUHE Työterveyslaitos tähyää vuoteen 2010 uuden strategian siivittämänä. Aiomme vaikuttaa, näkyä ja kuulua suomalaisessa työelämässä entistä vahvemmin. Tavoitteenamme on inhimillinen työelämä, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja toiminnan tehokkuus kehittyvät rinnakkain. Pelkkä altistumisen ja sairastumisen estäminen ei tänään riitä; huomiota vaativat myös työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensovittaminen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, kiire, muutokset ja epävarmuus, epäsäännölliset työajat, jatkuvasti paisuva informaatiokuormitus ja monet muut uudet ilmiöt. Keskusteluun ovat lisäksi nousseet eri sosiaaliryhmien väliset suuret terveyserot sekä elintavat, kuten ravinto, liikunta ja päihteet. Pyrimme tekemään työelämästä entistä vetovoimaisemman, jotta ihmiset jaksavat ja haluavat tehdä nykyistä pitempää työuraa ja voivat sen jälkeen siirtyä hyvävoimaisina eläkkeelle. Tiede- ja teknologianeuvosto kiirehtii julkaistussa kannanotossaan strategisen huippuosaamisen keskittymien käynnistämistä. Olemme pyrkineet systemaattisesti kehittämään osaamistamme työelämän kehittämisessä turvallisemmaksi, terveellisemmäksi ja mielekkäämmäksi. Haluamme olla työterveys ja työhyvinvointi -alueen strateginen huippuosaaja. Tavoitteidemme saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyökumppaneita koko maassa: työpaikkoja, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstöä, työvälineiden ja työprosessien suunnittelijoita, yksityisen ja julkisen puolen päätöksentekijöitä sekä muita tutkimuslaitoksia. Aluetoimipisteemme Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa ovat perinteisesti toimineet lähellä asiakkaitamme ja alueellisia toimijoita. Ne ovat muodostaneet Työterveyslaitoksen ja käytännön työelämän välille linkin, jota nyt ryhdymme systemaattisesti vahvistamaan: toimimme aktiivisesti alueiden vahvoissa osaamiskeskittymissä ja verkostoissa, solmimme kumppanuuksia sekä vastaamme työpaikoilta nouseviin työterveys- ja työturvallisuushaasteisiin. Uuden toimintatapamme perustaksi olemme laatineet alueelliset toimintaympäristön analyysit. Niissä hahmottelemme kunkin maakunnan erityispiirteet, alueella vaikuttavat valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat sekä työterveyden ja työturvallisuuden nykytilanteen ja kehitystarpeet. Toimintaympäristön analyysien perusteella valitsimme toimialat, joiden työterveys- ja työturvallisuuskehitykseen erityisesti panostamme strategiakauden aikana. Toimialavalintojamme pohjustivat seuraavat kysymykset: Millä toimialoilla on suurimmat ongelmat, joiden ratkaisemista pystymme edesauttamaan? Miten parhaiten tuemme aluepoliittisten tavoitteiden ja kansallisten ohjelmien toteuttamista? Miten voimme tukea alueiden elinvoimaisuutta, tasapainoista kehitystä, kilpailukykyä ja työllisyyttä? Kun keskitymme muutaman toimialan tilanteeseen, pääsemme entistä lähemmäksi työpaikkojen arkea ja pystymme tehokkaasti vaikuttamaan työelämän kehittymiseen. Toimialavalintamme ovat seuraavat: kauppa ja yksityiset palvelut, kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, tieto- ja viestintäteknologia (Helsinki) jäteala, maa- ja metsätalous sekä sen lähielinkeinot kuten bioenergia (Kuopio) metsäteollisuus, liikenne (Lappeenranta) turvallisuusala, teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu) rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus (Tampere) kunta-ala, sosiaali- ja terveysala (Turku) Vahvistamme toimintaamme myös valtakunnallisesti siten, että kaikki palvelumme ovat saatavilla koko maassa, riippumatta siitä, mikä toimipiste niiden tuottamisesta vastaa. Yhdessä asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa rakennamme kestävää pohjaa suomalaiselle työelämälle: kehitämme ratkaisuja työterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, ja täten edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. pääjohtaja Harri Vainio Työterveyslaitos lokakuu 2006

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1. ANALYYSIN TAVOITTEET JA TARKOITUS ALUE- JA MAAKUNTAPROFIILIT Alueprofiili ja -strategiat Maakuntaprofiilit Kymenlaakson maakunta Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Savon maakunta Tutkimustahot Yliopistot Tutkimuslaitokset Ammattikorkeakoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset Ammattikorkeakoulut Muut ammatilliset oppilaitokset Viranomaistahot Työsuojeluviranomaiset Muut viranomaiset Terveystahot Sairaanhoitopiirit Työterveyshuoltojärjestelmä ALUEELLA VAIKUTTAVAT VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET OHJELMAT Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimenpideohjelma Etelä-Suomen suuralueosio Itä-Suomen suuralueosio Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelman Etelä-Suomen suuralueosio Itä-Suomen suuralueosio Kymenlaakson maakunta Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Savon maakunta Alueelliset osaamiskeskukset ja -keskittymät Sisäasianministeriön osaamiskeskukset Valtioneuvoston aluekeskusohjelma TYÖTERVEYDEN JA - TURVALLISUUDEN INDIKAATTORIT Ammattitaudit Työtapaturmat Sairauspäivät Altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ALUEELLISEN TYÖTERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN KEHITYSTARPEET 53 LÄHTEET LIITELUETTELO

5 Tiivistelmä Alueen (Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) väestön määrä on 9 % koko maan väestöstä. Väestön määrä on laskenut viime vuosina ja sen arvioidaan laskevan edelleen. Ikääntyneiden suhteellinen osuus kasvaa syntyvyyden laskiessa. Työttömyys alueella on koko maan keskiarvoa korkeampi. Alueen yrittäjien osuus koko maan yrittäjistä on 10 %. Alueella palkansaajien osuus koko maan palkansaajista on 8 %. Palkansaajien määrä on kasvanut viime vuosina. Palkansaajia on eniten teollisuudessa palveluksessa (22 %) ja terveydenhuollon ja sosiaalialan palveluissa (18 %). Teollisuusaloista eniten palkansaajia oli massan, paperin, kartongin ja ym. paperituotteiden valmistuksessa. Muista aloista vain koulutuksen ja terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden aloilla oli enemmän palkansaajia kuin massan, paperin, kartongin ja ym. paperituotteiden valmistuksessa. Alueella on 33 % koko maan massan, paperin, kartongin ja ym. paperituotteiden palkansaajista ja 18 % puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen palkansaajista sekä 16 % metsätalouden ja 15 % muiden mineraalien kaivuun palkansaajista. Kymenlaakson on erikoistunut vahvimmin metsäteollisuuteen ja liikennettä palvelevaan toimintaan (satamatoiminnot, merikuljetus, maakuljetus), kun verrataan maakunnan eri toimialojen työpaikkojen osuuksia koko maan osuuksiin. Vaikka paperiteollisuuden työpaikat alueella vähenevät, tulee paperiteollisuus säilyttämään vahvan asemansa alueella. Alueelle on sijoittunut paperiteollisuutta tukevaa laitevalmistusta (pumput, kattilat), suunnittelutoimintaa ja käynnissäpitotoimintaa sekä sahateollisuutta. Kasvualoiksi ovat nousseet metalliteollisuus (mm. pumput, kattilat, pakkauskoneet, pölynpoistolaitteet), kemianteollisuus (teollisuuskemikaalit) ja tekninen palvelu sekä informaatioteknologia. Paperiteollisuuden kehittämistä tukevat Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kotkaan perustama kuitutekniikan osaamiskeskus, joka keskittyy kuituprosessin tekniikan parantamiseen ja mallinnus- ja laskentatyökalujen kehittämiseen. Toinen paperiteollisuuden kehittämistä tukeva toimenpide on Kouvolan Kasarmimäen koulukampuksen teknisen suunnittelun vahvistaminen erityisesti metsäklusteriin liittyvän suunnittelun ja paperi- ja massateollisuuden kone- ja tuotantotekniikan modernisoinnin alueilla. Liikenne- ja logistiikkasektoria kehitetään nimeämällä Kotkan korkeakoulukampuksen ydinosaamisalueiksi meriturvallisuus ja meriliikenne (tutkimuskeskus Merikotka) sekä Haminan satamaan liittyvä logistiikka. Etelä- Karjala on erikoistunut vahvimmin metsäteollisuuteen ja alueen metalli-, tieto- ja viestintä-, energia- ja ympäristö- ja logistiikkayrityksillä on vankat sidokset metsäteollisuuteen ja ne kehittävät tuotteita, toimintatapoja ja menetelmiä metsäteollisuuden tarpeisiin. Alueella valmistetaan mm. suodattimia ja suurnopeusmoottoreita, lujitemuoviputkia. Massan, paperin ja kartongin tuotannon lisäksi alueelle sijoittuu myös runsaasti sahateollisuutta, vanerin valmistusta, tankoterästuotantoa ja kaivos- ja louhostoimintaa. Metsäteollisuuden työvoimamäärä on ollut laskeva, vakka tuotantomäärät ovat kasvaneet. Etelä-Karjalan työttömyysaste on ollut valtakunnan keskiarvoon verrattuna 2-3 prosenttiyksikköä korkeampi. Tulevaisuuden mahdollisuuksia Etelä-Karjalalle luovat jatkossakin vahva metsäteollisuus, laaja ja monipuolinen koulutus ja tutkimus ja innovaatioympäristö. Tätä kehitystä tukemaan metsäteollisuus on keskittänyt tutkimustoimintaansa Etelä-Karjalassa sijaitseviin tutkimusyksiköihinsä ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto on nimennyt metsäteollisuuden painopistealueeksi samoin VTT. Alueelle on perustettu Metsäteollisuusinstituutti FII ja tavoitteena on luoda alueelle "Metsä-Harvard". Toinen Etelä-Karjalan erityispiirre on EU:n ja Venäjän raja. Rajan läheisyys on tuonut runsaasti vienti- ja kauttakulkuliikennettä maanteitse ja Saimaan kanavan kautta ja kaupallisten palveluiden kysyntää. Metalli- ja konepajateollisuus ovat Etelä-Savossa merkittäviä teollisuusaloja. Alueella tuotetaan saha- ja paperiteollisuuden koneita, laivoja, satamakalustoa, nostureita, kaivoskoneita ja kivenkäsittelykoneita. Vaneritehtaat ovat suurimpia yksittäisiä työllistäjiä Etelä-Savossa. Maatalous on myös vahvaa Etelä-Savossa. Alueelle sijoittuu myös gluteenittomien tuotteiden markkinajohtaja. Alueella kehittämiskohteiksi on nimetty materiaaliteknologia ja pinnoitteiden sekä komposiittien osaaminen. Kehittämistä tukee YTI-tutkimuskeskus, jonka toiminta painottuu ympäristö- ja materiaaliteknologiaan.

6 Aluetoimipisteen alueella ammattitauti-ilmoitusten määrä oli 10 % koko maan ammattitauti-ilmoituksista. Ammattitautien lukumäärä oli alentunut 8 %:lla vuodesta 2000 vuoteen Eniten olivat vähentyneet meluvammat (16 %). Alueen hengitystieallergioiden osuus koko maan ammattitauti-ilmoituksista oli korkein, 14 %. Lukumääräisesti eniten ilmoituksia tehtiin rasitussairauksista, ihotaudeista ja meluvammoista. Eniten ammattitautiilmoituksia tehtiin vuonna 2002 maa- ja riistataloudesta, toiseksi eniten rakentamisesta ja kolmanneksi eniten massan ja paperin valmistuksesta ja majoitus- ja ravitsemisalalta. Ammattitauti-ilmoitusten ilmaantuvuus (lukumäärä työllistä kohti) oli korkein kalataloudessa ja toiseksi korkein maataloudessa, riistataloudessa ja metsätaloudessa sekä kolmanneksi korkein majoitus- ja ravitsemisalalla. Alueella ilmaantuvuus oli kalataloudessa yli 5-kertainen koko maan ilmaantuvuuteen verrattuna ja majoitus- ja ravitsemisalalla 1,6- kertainen. Alueellinen ammattitauti-ilmoitusten ilmaantuvuus alitti koko maan ilmaantuvuuden puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa sekä massan ja paperin valmistuksessa. Aluetoimipisteen alueella työtapaturmien (kyseessä on vähintään kolmen päivän sairauspoissaoloon johtaneet tapaukset) lukumäärä oli 9 % koko maan työtapaturmista. Tapaturmat olivat vähentyneet 8 % vuodesta 2000 vuoteen Alueen tapaturmien sattuvuus (tapaturmien lukumäärä 1000 palkansaajaa kohti) oli vuonna 2003 selvästi suurempi kuin koko maan sattuvuus. Alueella korkein tapaturmien sattuvuus oli vuonna 2003 rakentamisessa ja toiseksi korkein puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa sekä kolmanneksi korkein maa- ja riistataloudessa. Alueella tapaturmien sattuvuus ylitti koko maan sattuvuuden 3-kertaisesti lääkintäkojeiden ja kellojen valmistuksessa, 2-kertaisesti muiden sähkökoneiden ja -laitteiden valmistuksessa ja liikennettä palvelevissa toiminnoissa. Alueella tapaturmien sattuvuus alitti koko maan sattuvuuden eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, maaliikenteessä ja moottoriajoneuvojen kaupassa sekä maa- ja riistataloudessa. Aluetoimipisteen alueella sairauspäivien lukumäärä oli 11 % koko maan sairauspäivistä. Alueella sairauspäivät olivat lisääntyneet 12 % vuodesta 2000 vuoteen Eniten lisäystä oli tapahtunut mielenterveyden häiriöiden aiheuttamissa sairauspissaoloissa. Eniten vähentymistä oli tapahtunut tule-sairauksien aiheuttamissa sairauspäivissä. Sairauspäivien lukumäärä palkansaajaa kohden oli alueella vuonna 2003 korkein tulesairauksissa ja toiseksi korkein mielenterveyden häiriöissä. Molemmissa sairauspäivien lukumäärä palkansaajaa kohden oli yli koko maan arvojen. Koko maassa palkansaajilla sairauspäiviä työllistä kohden oli vuonna 2004 eniten massa- ja paperityössä, toiseksi eniten metsätyössä ja kolmanneksi eniten talonrakennustyössä. Alueen palvelun, koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyöverkoston muodostavat alueella toimivat yritykset, työterveyshuollot, yliopistot, tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut, maakuntaliitot, teknologiakeskukset, kehittämisyhtiöt ja viranomaiset. Lappeenrannan teknillisen yliopiston on tekniikan ja talouden tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut yliopisto, jonka painopistealueet ovat energia- ja ympäristötekniikka, kemiantekniikka, konetekniikka, kauppatieteet, sähkötekniikka, tietotekniikka ja tuotantotalous. Kansainvälisten metsäteollisuuskonsernien tutkimuskeskukset sijoittuvat alueelle, Stora Enson tutkimuskeskus Imatralle ja UPM-Kymmenen Lappeenrantaan. Alueella toimii Lappeenrannassa VTT:n tuotantoteknologian laboratorio ja Tulevaisuuden tehdas yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Tulevaisuuden tehtaassa on Suomen laajin ja monipuolisin lasertyöstökeskus, jossa kehitetään uusia laserin käyttösovellutuksia. Kymenlaakson AMK:n osaamiskeskittymiä ovat mm. sosiaali- ja terveysala, korjaus- ja täydennysrakentaminen, energia-, ympäristö- ja prosessitekniikka, paperi- ja selluteollisuuden koneiden ja laitteiden modernisointi, yrittäjyys, aluekehitystutkimus, logistiikka, merenkulun turvallisuus- ja ympäristökysymykset, puutuoteala, tietoliikennetekniikka. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu strategiset painopistealueita ovat mm. paperi- ja kartonkiteollisuuteen liittyvä teknillinen ja liiketaloudellinen osaaminen, kansainvälinen kauppa ja - markkinointi, ICT, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä osaaminen ja kivimuotoilu. Mikkelin ammattikorkeakoulun painoalueita ovat elintarviketeknologia, informaatioteknologia, materiaaliteknologia, puu- ja ympäristöteknologiat.

7 Tärkeitä alueellisia yhteistyöviranomaisia ovat työsuojelupiirit, lääninhallitukset, ympäristökeskukset ja TE-keskukset. Työsuojelupiirit opastavat työpaikkojen omatoimiseen työsuojeluun, työntekijöiden työtyytyväisyyden lisäämiseen ja työn tuottavuuteen. Työsuojelun painopistealueita ovat tule-sairauksien ehkäisy, työntekijöiden henkinen työsuojelu ja työtapaturmien torjunta. Lääninhallitukset kehittävät alueellisia peruspalvelujärjestelmiä. Ympäristökeskukset vastaavat ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyvistä lupa- ja valvontaasioista. TE-keskukset kehittävät alueen elinkeinoelämää, yritystoimintaa, maaseutua, työvoimaa ja kansainvälistymistä. Alueen sairaanhoitopiirit tuottavat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yhteistyössä terveyskeskusten, alueellisten sairaaloiden ja keskussairaaloiden kanssa. Aluetoimipisteen alueella on työterveyshuoltopalveluja tuottavien yksiköiden määrä laskenut 7 % vuodesta 1997 vuoteen. Vuonna 2004 määrällisesti eniten (36 %) oli työnantajan omia tai työnantajien yhteisiä työterveyshuoltoja. Kunnalliset työterveyshuollot olivat hieman yleisempiä kuin lääkärikeskusten työterveyshuollot. Vuosina lasku oli merkittävin (28 %) työnantajan omissa tai työnantajien yhteisissä työterveyshuolloissa. Sen sijaan lääkärikeskusten työterveyshuoltojen määrä kasvoi 39 %. Lappeenrannan aluetoimipisteen valtakunnalliset toimialavastuut liikennesektorilla ja metsäteollisuudessa pohjautuvat tämän toimintaympäristöanalyysin johtopäätöksiin ja Lappeenrannan aluetoimipisteen henkilöstön osaamiseen. Ammattiliikenteellä on tärkeä valtakunnallinen merkitys teollisuuden, kaupan ja henkilöstön kuljetusten toteuttajana. Ammattiliikenne on isojen haasteiden edessä, kun ala kärsii jo nyt työvoimapulasta. Ammattikuljettajien työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi tarvitaan yhteisiä tukitoimia. Lappeenranta on Työterveyslaitoksen liikenne- ja logistiikkatiimin kotipaikka ja Kaakkois- Suomesta on muodostunut metsäteollisuuden kuljetusten, Venäjän rajaliikenteen, transitokuljetusten ja satamatoimintojen ansiosta vilkas liikenne- ja logistiikkakeskus. Liikenne- ja logistiikka ovat myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja alueen ammattikorkeakoulujen painopistealueita. Metsäteollisuus on edelleen yksi Suomen kansantalouden tukipylväistä. Metsäteollisuus on suuren muutoksen ja uudistamisen edessä. Valtion Tiede- ja teknologianeuvosto on määritellyt metsäklusterin strategiseksi huippuosaamisen keskittymäksi. Euroopan Unionin Forest-Based Sector Technology Platform panostaa metsäteollisuustutkimukseen samoin Metsäteollisuus ry. Myös valtakunnalliset osaamiskeskus- ja teknologiastrategiat korostavat metsäteollisuuden merkitystä Suomelle. Kehitteillä olevien uusien ja älykkäiden tuotteiden tuottamiseen tarvitaan uutta osaamista ja uusia toimintamalleja. Tehokkuuden ja kilpailukyvyn tavoittelussa työhyvinvoinnilla on entistä tärkeämpi merkitys. Työhyvinvoinnin tukemiseksi tarvitaan yhteisiä johtamisen ja yhteistyön, työn tekemisen, osaamisen ja työolojen kehittämistoimia. Kaakkois-Suomeen sijoittuu Euroopan suurin ja maailman toiseksi suurin metsäteollisuuskeskittymä tuotantokapasiteetilla mitattuna. Alue on metsäteollisuuden tuotannon lisäksi myös sen tutkimuksen ja koulutuksen ydinalueita. Kaksi globaalia metsäteollisuuden toimijaa ovat sijoittaneet toimintansa kannalta merkittävät tutkimuskeskuksensa Imatralle ja Lappeenrantaan. Lappeenrannan teknillisen yliopisto ja alueen ammattikorkeakoulut ovat erikoistuneet metsäklusterin liiketaloudellisen ja teknillisen osaamisen vahvistamiseen. Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastojen ohjelmat, maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat painottavat verkostoitumista, kansainvälistymistä, liiketoimintaosaamista, osaamisen jalostamista innovatiiviseksi tuotteiksi ja palveluiksi, kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä osaamisen, työvoiman, työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistamista. Lappeenrannan aluetoimipisteen tavoitteena on verkostoitua alueellisiin ohjelmiin ja tuoda niihin työhyvinvoinnin näkökulmaa.

8 1 1. Analyysin tavoitteet ja tarkoitus Alueellisessa toimintaympäristöanalyysissä esitetään valtakunnalliset elinkeinoelämän linjaukset toiminta-alueen maakuntien ja elinkeinoelämän rakenne maakuntien strategiset linjaukset alueellinen työterveyshuoltojärjestelmä alueen työterveyteen ja työturvallisuuteen vaikuttavat keskeiset taustatekijät alueen kuvaus valittujen työterveys- ja -turvallisuusindikaattoreiden valossa arvio alueellisista työterveyden ja -turvallisuuden kehitystarpeista Toimintaympäristöanalyysi luo perustan Työterveyslaitoksen aluetoimipisteen erikoistumiselle ja alueellisen toiminnan suunnittelulle. Analyysi on osa alueellista koordinaatiosuunnitelmaa, jota tulevat hyödyntämään erityisesti aluetoimipisteessä toimivat tiimit. Alueellista toimintaympäristöanalyysiä voidaan hyödyntää myös sidosryhmien ja neuvottelukunnan toiminnassa sekä ulkoisessa viestinnässä. Alueellinen toimintaympäristöanalyysi on laadittu aluejohtajan johdolla ja sitä tullaan käsittelemään Lappeenrannan aluetoimipisteen koordinaatioryhmässä ja henkilöstön tilaisuuksissa sekä neuvottelukunnassa. Toimintaympäristöanalyysistä pyydetään kommentit osaamiskeskusten johtoryhmiltä ja analyysin tuloksia käsitellään TTL:n johtoryhmän seminaarissa

9 2 2. Alue- ja maakuntaprofiilit Lappeenrannan aluetoimipisteen toiminta-alueeseen kuluu kolme maakuntaa: Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo. Nämä kolme maakuntaa ovat myös Kaakkois-Suomen työsuojelunpiirin toimialueen maakunnat. Yleensä kuitenkin Kaakkois-Suomella tarkoitetaan kahden maakunnan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien, muodostamaan aluetta. 2.1 Alueprofiili ja -strategiat (Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon) Työolot Suomessa- tietokanta tarkastelee elinkeinoelämän kehitystä Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin alueella Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Alueen väkiluku oli vuonna 2004, mikä oli 9,2 % koko maan väkiluvusta. Palkansaajat (liite 3) Alueella palkansaajia oli vuonna 2003 ja alueen palkansaajien osuus koko maan palkansaajista oli 8 %. Palkansaajien määrä kasvoi alueella vuosina Alueella palkansaajia oli vuonna 2003 eniten teollisuudessa palveluksessa (21,7 %) ja terveydenhuollon ja sosiaalialan palveluissa (17,8 %). Teollisuusaloista eniten palkansaajia oli massan, paperin, kartongin ja ym. paperituotteiden valmistuksessa. Muista aloista vain koulutuksen ja terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden aloilla oli enemmän palkansaajia kuin massan, paperin, kartongin ja ym. paperituotteiden valmistuksessa. Palkansaajien määrä kasvoi vuosina eniten terveydenhuollon ja sosiaalialan palveluissa. Palkansaajien määrä väheni vuosina eniten teollisuudessa. Alueella oli 33 % koko maan massan, paperin, kartongin ja ym. paperituotteiden palkansaajista ja 18 % puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen palkansaajista sekä 16 % metsätalouden ja 15 % muiden mineraalien kaivuun palkansaajista. Yrittäjät (liite 3) Alueella yrittäjiä oli vuonna 2003 ja yrittäjien osuus koko maan yrittäjistä oli 10 %. Yrittäjien määrä väheni alueella vuosina Alueella yrittäjiä oli eniten maatalouden, riistatalouden ja metsätalouden toimialalla (37,5 %) ja tukku- ja vähittäiskaupan alalla (13,7 %). Yrittäjien määrä kasvoi vuosina eniten teollisuudessa ja väheni eniten maataloudessa, riistanhoidossa ja metsätaloudessa. Alueella oli 22 % koko maan vesiliikenneyrittäjistä ja 18 % metsätalousyrittäjistä sekä 14 % puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen yrittäjistä, kun tarkastelussa huomioidaan vain yli 10 yrityksen toimialat. Kaakkois-Suomen (Lappeenranta-Imatra-Joutseno-Ruokolahti) työvoimastrategia Haasteet: Väestö ikääntyy Kaakkois-Suomessa hyvin nopeasti. Työvoima vähenee. Työssäkäyvät ovat entistä iäkkäämpiä. Huoltosuhde heikkenee. Visio 2015: Kaakkois-Suomi on elinvoimainen ja kehittyvä alue, jossa elinkeinorakenne on uudistuva ja työvoiman kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa korkealla työllisyyden alueella. Painopisteet: 1. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus. Osaavan työvoiman saatavuus ei rajoita alueen taloudellista kehitystä. Osaamis- ja koulutustarpeet ennakoidaan tehokkaasti. Maahanmuuttajat ovat merkittävä osaamisresurssi. 2. Parannetaan yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen edellytyksiä. Yrittäjien osuus työllisistä lisääntyy. 3. Työllisyysastetta nostetaan. Kaakkois-Suomen työllisyysaste on valtakunnallisten tavoitteiden tasolla. Nuoret kiinnittyvät aiemmin työelämään ja työelämästä poistutaan keskimäärin nykyistä myöhemmin. Työttömien työnhakijoiden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien resurssit otetaan käyttöön entistä paremmin. 4. Työelämän kehittäminen on osa alueen työpaikkojen normaalia toimintaa ja koskee kaikkia ikäryhmiä. Nostetaan työn tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla. Työelämän kehittämisorganisaatioiden verkosto tukee aktiivisesti yritysten kehitystoimintaa. 5. Estetään uuden rakennetyöttömyyden syntyminen ja vähennetään olemassa olevaa pitkäaikaistyöttömyyttä. Kokonaisvaltaisempi toimintatapa eri sektorien yhteistyönä pitkäaikaistyöttömyysongelmien ratkaisemiseksi.

10 3 6. Kaakkois-Suomen verkostoyhteistyötä vahvistetaan työllisyyden edistämiseksi. Olemassa olevat resurssit käytetään tehokkaasti alueen kehittämiseksi. Kaakkois-Suomen (Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan) kasvuyritykset Kasvuyritysten tunnistaminen ja määrä: Mittareina on käytetty liikevaihdon kasvamista ja palkkasumman kehitystä. Molempien tekijöiden osalta luokittelu tehtiin kolmeen luokkaan. Tunnistettu vähintään 10 henkilön yritystä. Kasvuyritykset edustavat 12 % Kaakkois- Suomen yrityskannasta. Kasvuyritysten jakautuminen toimialoittain: 43 % sijoittui teollisuuteen, 28 % rakentamiseen, 18 % kuljetukseen ja varastointiin, 17 % tukku- ja vähittäiskauppaan ja 12 % kiinteistö-, vuokraus-, ja tutkimuspalveluihin sekä liike-elämän palveluihin. Teollisuuden kasvuyritykset (43 %) jakautuivat teollisuusaloittain niin, että 11 % edusti koneita ja laitteita, 8 % perusmetallia ja metallituotteita, 6 % puutavaraa ja puutuotteita sekä massan, paperin ja paperituotteiden valmistusta ja 4 % elektroniikka- ja sähkötuotteita. Kasvuyritysten kasvustrategiat: 63 % tuotevalikoiman laajentaminen, 54 % laajentuminen uusille markkinoille, 42 % kasvu nykyisillä tuotteilla nykyisillä markkinoilla, 29 % verkostoitumalla ja 4 % yritysostoilla. Kasvun toteuttamisen keinot: 63 % asiakkuuksien kehittäminen, 54 % markkinointi, 50 % tuotekehitys, 50 % myynti, 46 % asiakkaiden tarpeiden ennakointi, 42 % laitteistot ja välineet, 33 % liiketoiminnan kehittäminen, 25 % johdon ja henkilöstön koulutus, 17 % rekrytointi ja 8 % tutkimus- ja teknologiayhteistyö. Kasvua hankaloittavat sisäiset tekijät: 32 % myynti- ja markkinointiosaamisen puutteet, 23 % korkeat henkilöstökulut, 14 % kansainvälistymiseen liittyvän osaamisen puutteet, talous- ja rahoitusosaamisen puutteet ja yritysjohdon taidot johtaa suurempaa organisaatiota. Kasvua hankaloittavat ulkoiset tekijät: 50 % kiristyvä kilpailutilanne, 38 % epäterve kilpailutilanne, 33 % osaavan työvoiman saatavuus, 17 % pääasiakkaan myynti ei kasva, kvliiketoiminnan käynnistämisen kustannukset ja sopivien yhteistyökumppaneiden puuttuminen. Palveluiden käyttö kasvun toteuttamiseksi: 71 % rahoitusta, 38 % liikkeenjohdon konsulttipalveluja, 25 % rahoitusneuvontaa, 21 % rekrytointineuvontaa, 8 % kansainvälistymispalveluja. Etelä-Savon veturit ja kasvuyritykset Etelä-Savon alueella on nimetty Klusteri-projektissa 17 veturiyritystä, joilla on erityisen suuri taloudellinen merkitys paikkakunnalle ja noin 50 kasvuyritystä. Projektin tavoitteena oli selvittää miten klusterimallia hyväksikäyttäen voidaan kehittää kasvua, työllisyyttä ja menestymistä ja tehdä klustereiden kehittämistyötä. 2.2 Maakuntaprofiilit (liite 2) Kymenlaakson maakunta Kymenlaakson väkiluku oli vuonna 2004, mikä oli 3,5 % koko maan väkiluvusta. Väkiluku on vähentynyt 3,5 % vuosina Kymenlaakson väestön ikärakenteessa alle 15 vuotiaiden ja vuotiaiden osuudet olivat alhaisempia kuin koko maassa vuonna 2005 ja yli 65 vuotiaiden osuus oli suurempi kuin koko maassa. Maakunnan asukkaista 86 % asui vuonna 2004 taajamissa, mikä on korkeampi kuin koko maan arvo 83 %. Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Kymenlaakson maakunnan väkiluvun arvioidaan vähenevän lähes henkilöllä. Kymenlaakson maakunnan väestön tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (61 %) oli maan keskitasoa ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (9 %) selvästi alhaisempi kuin koko maassa. Työttömyysaste (9,1 %) oli vuonna 2004 selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Kymenlaakson työllisen työvoiman osuus koko maan työvoimasta oli 3,2 % vuonna Työpaikkojen osuus koko maan työpaikoista oli suurin teollisuudessa (3,8 %), rakentamisessa (3,6 %) ja maataloudessa (3,5 %). Alueella eniten työpaikkoja oli palvelualalla (65 %) ja teollisuudessa (29 %).

11 4 Alueen seutukunnat: Kouvolan ja Kotka-Haminan seutukunnat Kouvola Suuri Suunnitelma: Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan suunnitelma yhteistyön lisäämisestä ja syventämisestä. Kotka Kotkan visio 2012: Kaikkien Kotka. Merikaupunki Kotka on Suomenlahden kansainvälinen ja vetovoimainen kasvukeskus, joka luotsaa yhteistyötä alueellaan ja seudullaan. Kotkalaisuus on vahvaa yhteishenkeä, aktiivista osallistumista ja yrittäjyyttä. Kotkassa arvostetaan sosiaalista huolenpitoa, elinikäistä oppimista ja viihtyisää ympäristöä. Kotkan strategiset päämäärät: 1. Kotka maakunnan keskus: väkiliuku kasvaa, elinkeinoelämän ja kaupan toiminta on aktiivista ja kulttuurielämä näkyvää, asuin- ja elinympäristö on viihtyisä ja kuntalaisten hyvinvoinnin laatu korkea. 2. Vetovoimainen satama: yritysten sijoittuminen ja työpaikkojen määrä lisääntyy, kaupungin strategiaa tukevat liikenneratkaisut toteutuvat, logistiikan ja meriturvallisuuden huippuosaamisen keskittymä syntyy. 3. Talous tasapainossa: käyttötalous on hallinnassa ja tulopohja perustuu vertailukaupunkien keskitasoa oleviin veroprosentteihin. 4. Toimivat ja laadukkaat palvelut: laadulliset palvelut toimivat laaja-alaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, kaupunki on kilpailukykyinen osaavan henkilökunnan työnantajana ja työkyvyn ylläpitäjänä, palvelutoiminta tukeutuu ammattitaitoiseen johtajuuteen. Hamina Kaupungin merkittävin vahvuus on Haminan satama ja alueen läpi virtaava liikenne. Venäjän ja Suomen raaka-aineilla sekä jalostetuilla tuotteilla on sataman kautta pääsy maailmanmarkkinoille. Haminan logistinen asema mahdollistaa toimimisen Venäjän raakaaineista jalostettavien tuotteiden tuotannon sijaintipaikkana. Kymenlaaksossa metsäteollisuudella ja liikenteellä on vankka asema. Kymenlaakso on yhdessä Etelä-Karjalan kanssa yksi maailman suurimmista metsäteollisuuskeskittymistä, jonka ytimen muodostavat paperiteollisuus ja siihen liittyvä metalliteollisuus vertostoineen. Toisen tukipilarin liikenteen tärkeimmät haarat ovat maa- ja meriliikenne sekä liikennettä palveleva lastinkäsittely, satamat, terminaalit. Paperiteollisuuden osuus alueen työpaikoista on lähes kuusinkertainen ja liikennettä palvelevan toiminnan yli kolminkertainen koko maan vastaaviin osuuksiin verrattuna. Rakennusaineteollisuuden, energia- ja vesihuollon, maaliikenteen ja kemian teollisuuden osuudet alueen työpaikoista ovat selvästi korkeammat kuin koko maassa. Määrällisesti eniten työpaikkoja on terveydenhulto- ja sosiaalipalveluissa ja toiseksi eniten paperiteollisuudessa. Seuraavaksi eniten työpaikkoja on liike-elämän palveluissa, julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa.

12 Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Karjala kuuluu Etelä-Suomen lääniin ja rajautuu EU:n ulkorajaan ja Itä-Suomen lääniin. Lappeenranta on Etelä-Karjalan maakunta- ja kasvukeskus. Etelä-Karjalan väkiluku oli vuonna 2004, mikä oli 2,6 % koko maan väkiluvusta. Väkiluku on vähentynyt 2,7 % vuosina Etelä-Karjalan väestön ikärakenteessa alle 15 vuotiaiden ja vuotiaiden osuudet olivat alhaisempia kuin koko maassa vuonna 2005 ja yli 65 vuotiaiden osuus oli suurempi kuin koko maassa. Maakunnan asukkaista 80 % asui vuonna 2004 taajamissa, mikä on lähellä koko maan arvoa 83 %. Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Etelä-Karjalan maakunnan väkiluvun arvioidaan vähenevän lähes henkilöllä. Etelä-Karjalan maakunnan väestön tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (59 %) oli hieman maan keskitasoa alhaisempi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (9 %) selvästi alhaisempi kuin koko maassa. Työttömyysaste (9,4 %) oli vuonna 2004 jonkin verran maan keskiarvoa korkeampi. Etelä-Karjalan työllisen työvoiman osuus koko maan työvoimasta oli 2,3 % vuonna Työpaikkojen osuus koko maan työpaikoista oli suurin maataloudessa (2,9 %) ja teollisuudessa (2,8 %). Alueella eniten työpaikkoja oli palvelualalla (63 %) ja teollisuudessa (29 %). Alueen seutukunnat: Lappeenranta, Imatra, Länsi-Saimaan seutukunnat Lappeenranta Alueen elinkeinorakenteelle on ominaista vahva metsäteollisuus ja siihen liittyvä metalliteollisuus sekä maantieteellisestä sijainnista johtuen Venäjän liiketoimintaosaaminen ja logistiikka. Kasvua haetaan metsäklusterin rajapinnoilta, kuten metsäteollisuuden käynnissäpito-, tietojärjestelmä- ja muista tukipalveluista sekä metalliteollisuuden, energia- ja ympäristötekniikan yhteistyömahdollisuuksista. Lappeenranta profiloituu metsä- ja vientiteollisuuden, kansainvälisen kaupan ja osaamisen keskukseksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ammattikorkeakoulu, Technopolis Kareltek, Kaakkois-Suomen osaamiskeskus ja Metsäteollisuusinstituutti FII ja muut oppilaitokset muodostavat osaamisen kehittämisen verkoston. Elinkeinopolitiikkaa rakennetaan seudullisesti Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy:n, Lappeenrannan ja Imatran elinkeinoyhtiöiden, Etelä-Karjalan aluekeskusohjelman ja Technopolis Kareltekin yhteistyönä. Tavoitteena on Kaakkois-Suomen ja Pietarin yhteistyön, Mustolan satama- ja teollisuusalueen sekä Lappeenrannan Vapaa-alueen vahvistaminen. Lappeenranta 2008 visio Asukkaiden Lappeenranta huolehtii palveluistaan, on viihtyisä, vetovoimainen ja turvallinen sekä taloudeltaan vakaa maakunnan pääkaupunki, joka suhtautuu myönteisesti kuntarakenteen muutoksiin ja kuntayhteistyön kehittämiseen. Yliopistokaupunki Lappeenranta on Kaakkois-Suomen yritystoiminnan, ammattikorkea- ja muun koulutuksen ja osaamisen kasvukeskus, jonka asukasluku kasvaa ja joka vetää puoleensa eri alojen osaajia, nuoria ja työelämään valmistuvia. Kilpailukykyinen Lappeenranta tarjoaa yritystoiminnalle innovatiivisuutta ja menestykseen kannustavan toimintaympäristön ja verkostot. Kansainvälinen Lappeenranta on EU:n ja Venäjän kohtauspaikka, jonka erityiset vahvuudet ovat metsäteollisuuden osaaminen, Venäjän liiketoiminta ja matkailu. Strategiset tavoitteet: 1. Vakaa talous 2. Hyvät, asukkaiden tarpeista lähtevät palvelut 3. Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö 4. Vetovoimaisen koulutuksen kehittäminen 5. Elinkeinojen kehittäminen ja yrittäjyyden lisääminen 6. Kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisääminen sekä menestykseen kannustavat verkostot 7. A)Kansainväistymisen, B) Venäjän liiketoimintayhteyksien, C) metsäosaamisen ja D) matkailun edistäminen.

13 6 Toimenpiteet metsäosaamisen edistämiseksi: 1. Varmistetaan, että metsäosaaminen on Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen valtakunnallinen osaamisala. 2. Kootaan "Metsä-Harvard" strategia 3. Houkutellaan metsäteollisuuden avaintoimijoita ja yrityksiä sijoittumaan Lappeenrantaan, tavoitellaan mm. VTT:n ja TEKESin yksikköjen vahvistumista. 4. Varmistetaan metsäteollisuuden kannalta parhaan mahdollisen koulutuksen tarjonta Lappeenrannassa. Etelä-Karjalan erityispiirre yhdessä Kymenlaakson kanssa on maailman merkittävimpiin kuuluva metsäteollisuusklusteri, johon muut toimialat ovat vahvasti sidoksissa. Suurteollisuuden rationalisointi ja tuottavuusvaatimukset sekä maatalouden rakennemuutos ovat johtaneet työvoiman vähenemiseen ja 2-3 %-yksikköä muuta maata korkeampaan työttömyysasteeseen. Toinen Etelä-Karjalan erityispiirre on EU:n ja Venäjän raja. Rajan läheisyys on tuonut runsaasti kauttakulkuliikennettä maanteitse ja Saimaan kanavan kautta ja kaupallisten palveluiden kysyntää Etelä-Savon maakunta Etelä-Savon väkiluku oli vuonna 2004, mikä oli 3,1 % koko maan väkiluvusta. Väkiluku on vähentynyt 7,3 % vuosina Etelä-Savon väestön ikärakenteessa alle 15 vuotiaiden ja vuotiaiden osuudet olivat alhaisempia kuin koko maassa vuonna 2005 ja yli 65 vuotiaiden osuus oli suurempi kuin koko maassa. Maakunnan asukkaista 68 % asui vuonna 2004 taajamissa, mikä on alhaisempi kuin koko maan arvo 83 %. Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Etelä-Savon maakunnan väkiluvun arvioidaan vähenevän lähes henkilöllä. Etelä-Savon maakunnan väestön tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (58 %) oli hieman maan keskitasoa alhaisempi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (9 %) selvästi alhaisempi kuin koko maassa. Työttömyysaste (10,8) oli vuonna 2004 selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Etelä-Savon työllisen työvoiman osuus koko maan työvoimasta oli 2,3 % vuonna Työpaikkojen osuus koko maan työpaikoista oli suurin maataloudessa (6,3 %) ja julkisella sektorilla (3,1 %). Alueella eniten työpaikkoja oli palvelualalla (64 %) ja teollisuudessa (23 %). Alueen seutukunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Rajupusu (Rantasalmi-Juva-Joroinen- Puumala-Sulkava) Mikkeli Mikkelin kaupungin, maalaiskunnan ja Anttolan yhdistyminen vuonna 2001 kasvatti kaupungin lähes asukkaan kaupungiksi. Mikkelin seudulla on tapahtunut voimakas rakennemuutos 30 vuoden aikana. Alkutuotantovaltaisesta alueesta on siirrytty palvelutuotantovaiheeseen, jossa myös teollisuuden työllistävä vaikutus on pienentynyt. Alueen vetovoimaisuutta on parannettu kehittämällä ammattikorkeakoulutoimintaa ja laajentamalla yliopistoyksiköiden toimintaa. Mikkelissä pystyy suorittamaan mm. Helsingin Kauppakorkeakoulun kauppatieteiden kandidaattitutkinnon ja laajoja opintokokonaisuuksia Helsingin yliopiston Luomu-opintokokonaisuudesta. Hanketoiminnan painopisteiksi on valittu: 1. Ympäristö- ja materiaaliteknologia Pinnoitteiden ja komposiittien osaaminen. YTI-tutkimuskeskus painottuu ympäristö- ja materiaaliteknologiaan. Lisäksi osaamiskeskuksen painopisteenä on materiaaliteknologia.

14 7 2. Informaatio- ja mediateknologia sekä tietotuotanto 3. Osa-aika-asuminen ja matkailu- kauppa ja palvelut. Pieksämäki Kehittämishankkeet: 1. Pieksämäen seudun yrityspalvelupisteen resursointi 2. Rautatielogistiikan ja sen teknologioiden osaamis- ja yrityskeskittymän kehittäminen 3. Pieksämäen keskustan funkistalohanke 4. Pieksämäen seudun naisten verkostoituminen ja yrittäjyyden kehittäminen 5. Rautainen Savo: metalliteollisuuden toimintaedellytysten parantaminen 6. TOP 10+-koulutushanke 7. Sosiaalinen tutkimuskeskus-hanke Etelä-Savossa vaneritehtaat ovat suurimpia yksittäisiä työllistäjiä. Etelä-Savo on lisäksi erikoistunut metalliteollisuuteen ja puutavara- ja puutuoteteollisuuteen. Maatalous on myös vahvaa Etelä-Savossa. Kehittämiskohteiksi on nimetty materiaaliteknologia ja pinnoitteiden sekä komposiittien osaaminen. 2.3 Tutkimustahot Yliopistot Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus Mikkelin Pienyrityskeskuksen painopisteitä: -aloittavien yritysten käynnistymisen ja kasvun varmistaminen -toimivien yritysten kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen Mikkeli BScBA: -englanninkielinen kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Helsingin yliopiston erillislaitokset alueella Helsingin yliopistolla on koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Imatralla, Kotkassa ja Kouvolassa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia on Suomen suurin yliopistollinen täydennyskoulutusorganisaatio. Sen tehtävänä on välittää ja soveltaa yliopistollista osaamista muun yhteiskunnan käyttöön. Palmenia toteuttaa ja koordinoi erilaisia soveltavan tutkimuksen, arviointi- sekä tutkimusavusteisia kehittämishankkeita. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian yksikössä toteutetaan avointa yliopisto-opetusta, julkisyhteisöille, oppilaitoksille ja yrityksille räätälöityä täydennyskoulutusta, tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä kehittämistyötä tukevaa konsultointia. Yksiköillä on asiantuntemusta erityisesti työelämän kehittämisen, työhyvinvoinnin, tuloksellisuusarvioinnin sekä opetuksen ja koulutuksen kehittämisen alueilta. Toiminta perustuu tutkimustiedon ja käytännön yhdistämiseen sekä yhteistoiminnallisen ja osallistavan kehittämisen periaatteisiin. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden tavoitteena on tukea alueellista kehittämistä ja elinkeinoelämää sekä tuottaa uusia oppimista edistäviä toimintamuotoja yksilöiden ja organisaatioiden käyttöön. Imatran yksikön painopistealueet: -työelämän kehittäminen -työhyvinvointi -tuloksellisuusarviointi -opetuksen ja koulutuksen kehittäminen.

15 8 Kotkan yksikön painopistealueet: -ympäristö- ja kalatalous -Venäjän ja Baltian osaaminen -opetus- ja kasvatusala tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö -maahanmuuttajat -kulttuuri ja historia Kouvolan yksikön painopisteet: -opettajien koulutus -maahanmuuttajat -Venäjä- ja lähialueyhteistyö -monikielinen terminologinen työ -alueellinen identiteetti Joensuun yliopiston erillislaitokset ja yksiköt alueella Savonlinnassa toimii kasvatustieteiden tiedekunnan (Savonlinnan opettajakoulutuslaitos, Savonlinnan normaalikoulu), Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos, Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus ja SAIMA Centre of Environmental Sciences. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto on tekniikan ja talouden tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut yliopisto. Yliopiston vahvuusalueet liittyvät metsäteollisuuteen, metalliklusteriin, sähkötekniikkaan, energiaan, talouteen sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan ja Venäjä-osaamiseen. Yliopiston painopistealueet: -Energia- ja ympäristötekniikka: energiajärjestelmät, suurnopeustekniikka, virtauslaskenta -Kemiantekniikka: paperitekniikka, erotustekniikat -Konetekniikka: lasertyöstötekniikka, puutekniikka, virtuaalisuunnittelu -Kauppatieteet: johtaminen ja organisaatiot, yritysten dynaaminen kyvykkyys -Sähkötekniikka: teollisuuselektroniikka -Tietotekniikka: tietoliikenneohjelmistot, mallintaminen, älykäs laskenta, konenäkö -Tuotantotalous: liiketoimintamallit, logistiikka, Venäjän liiketoimintaympäristö, teknologian ja tuotekehityksen johtaminen Alueyksiköt: Imatran toimipiste: aluekehitys, Venäjä Kotkan toimipiste: kuitutekniikan osaamiskeskus, selluloosatekniikka Lahden yksikkö: innovaatiojärjestelmät, luovuusjärjestelmät, alue- ja innovaatiopolitiikka, tuottavuus ja laskentatoimi, yrittäjyys, johtaminen ja verkostot Kouvolan yksikkö: informaatioteknologian liiketoiminta, tietoyhteiskunnan teknologiat, rautatielogistiikka ja turvallisuus Savonlinnan toimipiste: FiberLaboratory- kuitulaboratorio, kuitu- ja paperitekniikka Ruokolahden toimipiste: Teknologiakeskus KOIVU, koivuraaka-aineen jalostaminen ja kehittäminen Varkauden toimipiste: prosessiteollisuuden elinkaarituottojen hallinta, energia- ja ympäristötekniikka sekä käyttö- ja kunnossapito Joensuun toimipiste: liiketoimintaosaaminen, tuotantoautomaatio, tuotantotalous, materiaalitekniikka Mikkelin yksikkö: puutekniikka, materiaalitekniikka (pinnoitus- ja komposiittiteknologia), bioenergiatekniikka Erillislaitokset: Etelä-Karjala-instituutti: Vuoksi-projekti, Teollisuuden kuvat, Imatra-Svetogorskkaksoiskaupunki jne. Carelian Drives and Motor Centre (CDMC): ABB:n tutkimus- ja tuotekehitystoiminnot Technology Business Research Center (TBRC): teknologian muutoksen vaikutus liiketoimintaan Centre for Separation Technology: erotustekniikan keskus

16 9 Intelligent Industrial Systems Laboratory (IISt-Lab): konenäkö ja hahmontunnistus, ohjelmistotekniikka Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus: Venäjä-tutkimus Koulutus- ja kehittämiskeskus: metallitekniikan osaamista, kauppatieteiden ja tuotantotalouden osaamista pk-yrittäjille Maasotakoulu, Lappeenranta Maasotakoulu järjestää sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen opintoja. Maavoimien upseerin tehtäviin valmistuvat kadetit opiskelevat koululla puolustushaaraopintonsa. Jalkaväen tehtäviin erikoistuvat kadetit opiskelevat myös eriytyvät opintonsa Lappeenrannassa. Lisäksi maasotakoulu järjestää täydennyskoulutusta. Tutkimus- ja kehitystyö keskittyy maavoimien ja erityisesti jalkaväen joukkojen suorituskykyä koskevaan tieteelliseen tutkimus- ja kehittämistyöhön. Semiotiikan Verkostoyliopisto Imatralta käsin Etelä-Karjalassa toimiva semiotiikan verkostoyliopisto on 10 suomalaisen yliopiston ja korkeakoulun yhteistoiminnan muoto, jonka tehtävänä on järjestää semiotiikan monitieteistä yliopisto-opetusta niin perus- kuin jatkotutkinnon tasolla, organisoida ja toteuttaa tutkimusta sekä tuoda osaamista ja innovaatioita yhteiskuntaan. Kansainvälistä tutkimustoimintaa verkostoyliopisto järjestää yhteistyössä International Semiotics Instituten kanssa Tutkimuslaitokset Elintarvike- ja ympäristölaboratoriot -elintarvikkeet, pohja- ja talousvedet, ilmansuojelu -vesistötutkimus Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti -perhoset, kasvit, ihmistoiminta ja luonnon monimuotoisuus -alueellinen siitepölyseuranta Etelä-Karjalan kesäyliopisto -ammatillista täydennyskoulutusta, avoin yliopisto, valmentava koulutus, kielet ja kulttuuri, yleisöluennot -Laatu-Saimaa, Lappeenranta-seminaari, Työhyvinvointi-seminaari KTTK, Kasvintuotannon tarkastuskeskus Tuontipuun tarkastusyksikkö Lappeenrannassa. Metsäteollisuusinstituutti FII, Imatra -metsäklusterin koulutus-, tutkimus- ja kehittämiskeskus Saimaan vesiensuojeluyhdistys -vesitutkimus Stora Enson tutkimuskeskus, Imatra -nestepakkaukset -digitaalinen painatus -päällystys -laminaattipaperit -kemialliset analyysit -ympäristötutkimukset

17 10 UPM-Kymmene tutkimuskeskus, Lappeenranta -graafinen tutkimus -massa- ja prosessitutkimus -päällystys- ja tuotetutkimus -kemialliset analyysit -ympäristösuojeluun liittyvät mittaukset ja analyysit VTT Alueella Lappeenrannassa toimii VTT:n tuotantoteknologian laboratorio ja Tulevaisuuden tehdas yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Tulevaisuuden tehtaassa on Suomen laajin ja monipuolisin lasertyöstökeskus, jossa kehitetään uusia laserin käyttösovellutuksia. VTT on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen tutkimuslaitos, joka kehittää uutta teknologiaa, tuottaa tutkimus-, kehitys-, testaus- ja tietopalveluita sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. Tavoitteena on lisätä teknistaloudellista kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia. VTT hyödyntää palvelutoiminnassaan myös yliopistojen perustutkimuksen tuloksia sekä globaalia verkottumista. VTT kehittää innovaatiotoiminnan prosesseja, osallistuu teknologiakeskittymiin ja edistää uusia ratkaisuja ja tutkimustietoa tuottamalla toimialojen ja julkisten palvelujen sekä normien ja standardien kehittymistä ja parantaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa. VTT:n painoalat: 1) tieto- ja viestintätekniikka, elektroniikka 2) koneet, materiaalit ja tuotantotekniikka 3) kuljetus, liikenne, logistiikka 4) biotekniikka, elintarvikkeet ja lääkkeet 5) metsä, kemia ja ympäristö 6) rakentaminen ja rakennettu ympäristö 7) energia. Ympäristökeskukset alueella Alueella toimivat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon ympäristökeskukset. Viranomaistehtävien (ympäristön tila, lupa-asiat, maankäyttö ja rakentaminen, vesivarojen käyttö, luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu) lisäksi alueellisilla ympäristökeskuksilla on myös omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen erikoistumisalueet: -Suomenlahti-tutkimukset -metsäteollisuuden ympäristönsuojelu Etelä-Savon ympäristökeskuksen tutkimuksen erikoistumisalueet: -järvi- ja rantaluonnon biologia ja monimuotoisuus -biomonitorointimenetelmien kehittäminen -levien ja vesikasvien seurantojen kehittäminen 2.4 Ammattikorkeakoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset Ammattikorkeakoulut (AMK) Alueella toimivat Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Mikkelin ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakoululla on kolme roolia: kouluttajan, alueellisen vaikuttajan ja toimialan profiilin nostajan ja tutkimus- ja kehittämiskumppanin roolit. AMK:t osallistuvat maakuntansa elinkeinorakenteen, talouden ja hyvinvoinnin kehittämiseen mm. yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa toteutettujen t&k-hankkeiden sekä osaamis- ja aluekeskusohjelmien kautta. Tärkeitä yhteistyökumppaneita yritysten lisäksi ovat alueen yliopistot ja teknologiakeskukset.

18 11 Kymenlaakson AMK:n osaamiskeskittymät: -Sosiaali- ja terveysala: Kymenlaakson hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus, HYTKES: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja hyvinvointihankkeiden organisoiminen ja verkostoituminen hoito- ja hyvinvointipalveluverkostoksi. Painopistealueina hyvinvointiteknologian ja tietotekniikan kehittäminen ja hyödyntäminen yrittäjyyden edistäminen, terveyttä edistävä ja ylläpitävä toiminta -Tekniikka: korjaus- ja täydennysrakentaminen, energia-, ympäristö- ja prosessitekniikka, paperi- ja selluteollisuuden koneiden ja laitteiden modernisointi -Kulttuuriala: Kymidesign viestintä-, muotoilu-, tuotekehityskeskus -Horisontaaliset osaamisalueet: yrittäjyys, aluekehitystutkimus -Kehitteillä olevia osaamiskeskittymiä: Business Center, logistiikka, merenkulun turvallisuusja ympäristökysymykset, puutuoteala, tietoliikennetekniikka -Teknologia- ja kehittämispalvelut: Marine engine exhaust emissions measurements, päästömittauspalvelu, prosessisimulointiyksikkö, puutekniikan laboratoriopalvelut, rakennuslaboratorio Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Koulutusaloja ovat tekniikka, liiketalous, sosiaali- ja terveysala, matkailu- ja ravitsemispalvelut ja kulttuuri. Tutkintoon johtavaa koulutusta annetaan Lappeenrannassa ja Imatralla. Aikuiskoulutus, koulutusaloja yhdistävät hankkeet sekä palvelutoiminta on organisoitu täydennyskoulutus- ja kehityspalveluun. Ammattikorkeakoulun strategiset painopistealueet, joilla pyritään maakunnallisen koulutus- ja tutkimustehtävän lisäksi palvelemaan laajemman alueen tarpeita, ovat: -Paperi- ja kartonkiteollisuuteen liittyvä teknillinen ja liiketaloudellinen osaaminen -Kansainvälinen kauppa ja - markkinointi, kansainvälisten verkostojen osaaminen - erityisenä painopistealueena Venäjä -ICT - tietotekniikka, tietotekniset sovellukset sekä niihin liittyvä liiketaloudellinen ja muu sisällöllinen osaaminen -Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä osaaminen erityisalueina työ- ja toimintakyvyn edistäminen, päihdeongelmien ehkäisy sekä lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen -Grafiikka ja kivimuotoilu -Oppimiskeskus Motiivi: hoito-, kuntoutus-, sosiaalialan oppimiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Painoalueet: YTI-tutkimuskeskus, jossa -Elintarviketeknologia: tuotekehitys ja aistinvarainen arviointi, sähköisten järjestelmien käytön kehittäminen, elintarvikelainsäädäntö ja laatuasiat, elintarviketurvallisuuden kehittäminen, elintarvikealan liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittäminen -Informaatioteknologia: multimediatekniikka, tietoliikennejärjestelmät, ohjelmistotekniikka, signaalinkäsittely, elektroniikka ja radiotekniikka -Materiaaliteknologia: metalli- ja lujitemuovirakenteet, tuotekehitys ja koneautomaatio, kuljetusvälinetekniikka, lujuuslaskenta, lujuus- ja lämpötekniset mittaukset laboratorio- ja kenttäolosuhteissa -Puuteknologia: sahatavaran sahaus, kuivaus ja lajittelu, lämpökäsittely, puun kyllästäminen ja modifiointi, bioenergia, puumateriaalin ja -tuotteiden testaus -Ympäristöteknologia: mekaanis-kemialliset yksikköoperaatiot ympäristötekniikassa ja näitä tukevat mittaukset, materiaalitehokkuuden parantaminen, ekologinen, integroitu puunkäsittely Humanistinen ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu on valtakunnallinen, verkostomainen ammattikorkeakoulu, joka toimii humanistisella ja kasvatusalalla sekä kulttuurialalla. Yksikön verkosto kattaa koko maan Turusta Joutsenoon ja Kauniaisista Tornioon. Kulttuurituotannon koulutus toimii alueella Joutsenossa. Ammattikorkeakoulun hallinto ja tukitoimiin liittyvät palvelut ovat Helsingissä. Humak korostaa toiminnassaan ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sen pieni ja joustava organisaatio luo mahdollisuudet yhteistyöverkostoille yli maantieteellisten alueiden ja

19 12 koulutusalojen sekä valtakunnalliset yhteydet työelämään, korkeakoulukenttään ja kansalaisyhteiskuntaan Muita ammatilliset oppilaitoksia Ammattiopistot Ammattiopiston rooli ammattityövoiman kouluttajana on jatkuvasti kasvamassa. Sen mahdollisuudet vastata työelämän työvoimatarpeisiin ovat haasteelliset, kun korkeakouluopetus on monelle ensisijainen opiskeluvaihtoehto. Kokemusten mukaan yrittäjien varsin tyypillinen koulutustausta on toisen asteen ammatillinen koulutus. Aikuiskoulutus Ammatillista aikuiskoulutusta tarjoavat Aikuisopisto Aktivat. Aikuiskoulutuksen rooli korostuu tulevaisuudessa työelämän osaamisvaatimusten muuttuessa nopeasti. Tarvitaan sekä ammattitaidon määräajoin päivittävää koulutusta että ammatillista peruskoulutusta kokonaan uudenlaisiin tehtäviin. Kaakkois-Suomessa (Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) toimi Lappeenrannan teknillisen yliopiston lisäksi monien yliopistojen yksiköitä. Lisäksi alueelle sijoittuu useita valtakunnallista tutkimus- ja kehittämislaitosta (Stora Enso, UPM-Kymmenen, Metsäteollisuusinstituuti FII, VTT, maakuntien ympäristökeskukset). Ammattikorkeakouluja on alueella kolme ja ne panostavat entistä enemmän tutkimus- ja kehittämistyöhön. Näiden painoaloja ovat mm. metsäteollisuus, liikenne ja logistiikka, ICT-ala ja metalliteollisuus Viranomaistahot Työsuojeluviranomaiset Alueella toimii Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri, jolla on toimipisteet Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja. Työsuojelun piirihallinto valvoo lainsäädännön (työturvallisuuslaki, työsopimuslaki, työaikalaki, työterveyshuoltolaki, laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta) vähimmäisvaatimusten noudattamista ja ohjaa työpaikkojen hallintajärjestelmien kehittämistä. Toiminnan osa-alueet: -Työsuojelustrategian keskeiset painoalueet: 1.Tule-sairauksien ehkäisy 2. Henkinen hyvinvointi työssä ja työntekijöiden työssä jaksaminen sekä niiden edellytyksenä oleva työn hallinta 3. Työtarpaturmien torjunta -Asiakasaloitteinen toiminta: työsuhdekyselyt, työolosuhdekyselyt, henkisen hyvinvoinnin kyselyt -Lainsäädännön toteutumisen valvonta: työterveyshuollon kattavuus, työsuojelun toimintaohjelma laatiminen, riskien arviointi, työsuhdetietous ja työsopimukset, ajo- ja lepoaikasäännökset, tupakkalainsäädännön toteutuminen Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin toimipisteet alueella: Työsuojelutoimisto, lappeenranta Kouvolan toimipiste Mikkelin toimipiste Savonlinnan toimipiste

20 Muut viranomaiset Lääninhallitukset Alue maakunnista Kymenlaakso ja Etelä-Karjala kuuluvat Etelä-Suomen lääniin ja Etelä-Savo Itä-Suomen lääniin. Lääninhallitusten tehtävänä on turvata ja kehittää peruspalveluja kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, edistää alueen kehitystä ja toimijoiden yhteistyötä sekä kehittää osaamista, innovaatiojärjestelmää ja tietoyhteiskunnan valmiuksia. Haasteita Etelä-Suomen alueella ovat muuttotappiot, väestön polarisaatio, syrjäytyminen, työttömyys ja ikääntyminen. Lääninhallitukset ovat keskeisiä toimijoita sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien ja ympäristöterveydenhuollon kehittämisessä sekä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lääninhallitukset tekevät yhteistyötä mm. kuntien, työsuojeluviranomaisten, KTL:n ja STAKESin kanssa. Lääninhallituksilla on merkittävä rooli ESR-toimenpideohjelmien alueosioiden toteutuksessa. Ympäristökeskukset Alueella toimivat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, jolla on toimipisteet... ja Itä-Suomen Ympäristökeskukset ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön alaisia keskuksia, jotka ovat valtion ympäristöhallinnon alueviranomaisia. Niiden tehtäviin kuuluvat ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristön hoito, vesivarojen käyttö ja ympäristötietoisuuden edistäminen. Ympäristökeskukset ovat myös EUrakennerahasto-ohjelmien rahoittajaviranomaisia. Kaakkois-Sumen ympäristökeskuksen toimipisteet, Kouvola ja Lappeenranta Työvoima- ja elinkeinokeskukset Alueella toimivat työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) ovat Kaakkois-Suomen (Kouvola) ja Etelä-Savon (Mikkeli) TE-keskukset. TE-keskukset toimivat kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnollisessa ohjauksessa. TEkeskuksen tehtävänä on tukea ja neuvoa pk-yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa, edistää yritysten teknologista kehittymistä sekä auttaa yrityksiä vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa, toteuttaa alueellista työvoimapolitiikkaa, suunnitella ja organisoida työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, edistää maatilataloutta, maaseudun elinvoimaisuutta ja maaseutuelinkeinoja, kehittää kalataloutta sekä osallistua ja vaikuttaa alueensa kehittämiseen. TE-keskus on myös merkittävä EU-rahoituksen asiantuntija ja myöntäjä sekä EU-yhteistyön kehittäjä alueellaan. Työsuojelupiirien toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä, vähentää työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työperäisiä terveyden menetyksiä. Työsuojelupiirit opastavat työpaikkoja omatoimiseen työsuojeluun ja lisäämään työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työn tuottavuutta. Työsuojelun painoalueina ovat työperäisten tule-sairauksien ehkäisy, työntekijöiden henkinen työsuojelu ja työtapaturmien torjunta. Lääninhallituksien rooli on alueellisten peruspalvelujärjestelmien kehittäminen. Ympäristökeskukset vastaavat ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyvistä lupa- ym. asioista ja ympäristön tilan seurantatutkimus. TE-keskusten tehtävänä on kehittää alueen elinkeinoelämää, maaseutua, yritystoimintaa, kansainvälistymistä ja työvoimapolitiikkaa.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot