Kainuun liitto Muistio 1 (5)

Transkriptio

1 Kainuun liitto Muistio 1 (5) KAINUUN SOVA-TYÖRYHMÄ SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOIN- NIN TYÖRYHMÄ SEKÄ KAINUUN ENNAKOINTI- JA SEURANTARYHMÄ Aika: torstaina klo Paikka: Läsnä: Esityslista: Kainuun liitto, Kauppakatu 1, 2. krs. kokoushuone Kanerva Kainuun ennakointi ja seurantaryhmä: Osmo Ohtonen, Kainuun ELY-keskus Leena Meriläinen, Kainuun ELY-keskus Juha Määttä, Kainuun ELY-keskus Raimo Sivonen, KAO Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kainuun SOVA-työryhmä: Pasi Loukasmäki, Kainuun ELY-keskus Ville Manninen, Aikopa Juhani Pyykkönen, Suomen metsäkeskus Jussi Sääskilahti, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hannu Tolonen, Metsähallitus Jari Kähkönen, KAMK Paula Karppinen, Kainuun liitto Sanna Schroderus, Kainuun liitto 1. Kokouksen avaus, järjestäytyminen ja läsnäolijoiden toteaminen Paula Karppinen avasi kokouksen klo Kokouksen läsnäolijat todettiin esittelykierroksella. Sovittiin, että yhteiskokouksen puheenjohtajana toimii Paula Karppinen ja sihteerinä Sanna Schroderus. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin. 3. Kainuun SOVA-työryhmän sekä Kainuun ennakointi- ja seurantaryhmän toiminta Ennakointi- ja seurantaryhmän tilannekatsaus. Jouni Ponnikas kertoi lyhyesti Kainuun ennakointi- ja seurantaryhmästä ja sen ajankohtaisista asioista. Kainuun ennakointi- ja seurantaryhmä tuottaa ja kokoaa arviointi- ja seurantatietoa maakuntaohjelman toimeenpanosta sekä tietoa toimintaympäristön muutoksista. Seurantaryhmän tuottama tieto huomioidaan vuosittaisessa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa (TOPSU). Kainuun ennakointi- ja seurantaryhmän ohjaama Kainuun maakuntaohjelman seurantaraportti on menossa luonnoksena Kainuun maakuntahallituksen evästettäväksi joulu- Postiosoite: Laskutusosoite: Sähköposti: Y-tunnus: Pankki: Internet: Kainuun liitto Kainuun liitto etunimi.sukunimi@kainuu.fi IBAN: Kauppakatu 1 Ostolaskut FI Kajaani PL 401 BIC: DABAFIHH Kainuu OVT-tunnus:

2 2 (5) kuussa Seurantaraportti viimeistellään ja esitetään hyväksyttäväksi maakuntahallituksessa tammikuussa Keskusteltiin Kainuun maakuntaohjelman seurantaraportin, Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (TOPSU:n) ja Kainuun tulevaisuuskatsauksen rooleista ja suhteesta jatkossa. Raporteissa käydään läpi osittain samoja teemoja eri näkökulmista. Todettiin, että maakunnan kehittymisen ja kehittämisen raportoinnin malli valmistelultaan jouhevaksi ja päätöksentekoa tukevaksi vaatii vielä hiomista. SOVA-työryhmän tilannekatsaus. Sanna Schroderus kertoi Kainuun SOVA-työryhmän toiminnasta ja ajankohtaisista kuulumisista. Kainuussa on toiminut vuodesta 2008 SO- VA-työryhmä, jonka tehtävä on koota asiantuntemusta erilaisten maakuntaa koskevien suunnitelmien ja ohjelmien arviointien ohjaamiseen. SOVA-työryhmä osallistuu mm. suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointiin tuomalla eri alojen asiantuntemusta arviointityöhön, keskustelemalla arvioinnin toteutuksesta ja tuloksista sekä arvioimalla suunnitelman/ohjelman merkittäviä vaikutuksia. Kuluneena vuonna 2015 SOVA-työryhmä on kokoontunut neljä kertaa erityisesti Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin tiimoilta eri teemoilla. Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoimamaakuntakaavan ja päätti saattaa sen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Tulevia SOVA-työryhmässä käsiteltäviä suunnitelmia voivat olla esimerkiksi Kainuun matkailustrategia, joka on päätetty ajantasaistaa. SOVA-työryhmän kokoonpano löytyy muistion liitteenä. 4. Kainuun biotalousstrategian esittely ja keskustelu Jouni Ponnikas esitteli lyhyesti maakuntahallituksen hyväksymän Kainuun biotalousstrategian keskeiset tavoitteet ennakkoon lähetetyn kokousaineiston mukaisesti. Biotalousstrategian päämääränä on, että: Raaka-aineiden jalostus Kainuussa lisääntyy Tuotteiden ja palvelujen jalostusaste nousee Kainuulaisten maatilojen toiminnan kannattavuus paranee Maakuntaan saadaan teollisia investointeja Tuetaan ja kehitetään olemassa olevien yritysten toimintaa niin, että ne kykenevät entistä paremmin vastaamaan biotalouden tuomiin uusiin mahdollisuuksiin Esittelyn jälkeen keskusteltiin ensin pareittain ja sen jälkeen yhdessä strategian tavoitteiden ja toimenpiteiden riskeistä, toivotuimmista sekä todennäköisimmistä vaikutuksista. A. Mitä riskejä ohjelman tavoitteisiin ja toimeenpanoon liittyy? Biotaloutta pyritään edistämään ja kehittämään koko Suomessa. Riskinä on, että samaa yritetään kaikkialla, eikä Kainuu erottaudu/profiloidu muista tarpeeksi. Esimerkiksi biotuotetehdasselvityksiä tehdään eri puolilla Suomea, mutta todellisuudessa kaikki alueet, joilla selvityksiä tehdään, eivät tule biotuotetehdasta saamaan. Investoijat päättävät, missä on kannattavin sijainti. Pitäisikö keksiä jotain muuta kuin mitä muut tekevät? Biotalouden edistämiseen tarvitaan valtakunnan tason koordinaatiota, koska pahimmassa tapauksessa samaa yritetään tehdä joka paikassa, vaikka hyvällä koordinaatiolla ja tiedonvaihdolla alueet voisivat erikoistua. Alueellinen koordinointi pitää ottaa huomioon Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa valtakunnallisessa biotalouspaneelissa, joka edistää

3 3 (5) biotalousstrategian toteutusta ja lisää hallinnon, tutkimuksen, elinkeinojen ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutusta sekä harjoittaa vuoropuhelua samaan päämäärään tähtäävien ohjelmien ja EU:n biotalouspaneelin kanssa. Riskinä on, että panostetaan liikaa teollisten isojen investointien saamiseen. Niiden lisäksi tarvitaan myös uusia avauksia, uusia tuotteita ja t&k&i-toimintaa sekä pienempiä paikallisia hankintoja ja investointeja. Tavoitteet (mm biotalouden uutta työpaikkaa Kainuuseen) on asetettu erittäin korkealle ja niihin pääseminen on haastavaa, ellei jopa epärealistista. Työvoimatarpeeseen vastaaminen lyhyellä aikavälillä on haasteellista. Riski on, että koulutus ei ehdi mukaan nopeisiin muutoksiin. Todenmukaisen koulutustarveselvityksen laatiminen on vaikeaa. Biotalouden osaamis- ja koulutustarveselvitys on kuitenkin mainittu toteutettavana toimenpiteenä Kainuun biotalousstrategiassa ja se tullaan tekemään. Riskinä on biotalouden ja muiden käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. Jo nyt metsänhakkuu kilpailee muiden tavoitteiden kuten matkailun ja virkistyskäytön kanssa. Myös muut tavoitteet on otettava huomioon. Jos isot tehtaat ovat muualla, Kainuusta kuljetetaan pitkiä etäisyyksiä raakaainetta pois. Pitkät kuljetusmatkat ovat taloudellisesti ja ekologisesti huono asia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset biotalouteen voivat olla riski. Kuinka puut saadaan metsästä, jos kunnon talvia ei tule. Toisaalta biomassan tuholaiset ja taudit voivat lisääntyä. Tuleeko matkailija, jos ei ole kunnon talvea. B. Mitkä olisivat ohjelman toivotuimmat vaikutukset? Työpaikat Aluetalouden kasvu ja uusia yrityksiä Kestävän kehityksen edistäminen Tulevaisuususko Biotuotetehdas Kainuuseen Uusia avauksia ja uusia tuotteita Kainuussa ja Kainuusta Substanssiosaajat lähtevät aktiivisesti mukaan Raaka-aineiden käytön kasvu, paikallisen jalostuksen lisääntyminen ja uusia tuotteita Puurakentamisen kasvu Alueiden välisen yhteistyön paraneminen Kiertotalous uuteen muotiin, trendiksi Liikenteen näkökulmasta mahdollisimmat lyhyet biomassan kuljetusetäisyydet ovat sekä taloudellisesti että ekologisesti järkevintä Biotuotetehdas Kainuuseen. C. Mitkä ovat ohjelman todennäköisimmät vaikutukset? Perustuotanto säilyy ja kehittyy Riski, että vaikutukset jäävät vähäisiksi Jokaisella teemalla päästään 1-2 askelta eteenpäin Tietoisuuden lisääntyminen Osaamisen kasvu alueella

4 4 (5) Uuden liiketoiminnan synty alueella Yksittäiset innovaatiot edistävät yksittäisten yritysten kilpailukykyä, mutta merkittäviä työllistämisvaikutuksia ei synny. Yksittäiset maanomistajat eivät ole valmiita myymään metsää riittävästi tavoitteisiin pääsemiseksi ja valtion maista ei ole otettavissa tavoitteiden verran metsää. Hintataso ei ratkaise, metsässä on omistajille muita arvoja kuin sen kaataminen. Jos riittävää paikallista tuotantoa synnyttäviä teollisia investointeja ei tule, raaka-aineet jäävät käyttämättä ja kansallisvarallisuus rapautuu. D. Muita kommentteja ohjelmasta? Kainuun biotalousstrategian ruoka-osio on huolella valmisteltu, tarkoituksenmukainen sekä erittäin hyvin muiden alan kehittämisohjelmien tavoitteita Kainuussa vastaava kokonaisuus. Räätälöidyn koulutuksen järjestäminen edellyttää tietoa tulevista investoinneista. Muuten koulutus jää liian yleiselle tasolle. Unohdetaanko strategiassa biopolttoaineiden mahdollisuudet? Sähköautoilun lisääntyminen vaikuttaa kysyntään. Kierrätys ja sen mahdollisuudet tulisi tuoda esille voimakkaammin. Biotalous ja sen edistäminen tulee ymmärtää laajana kokonaisuutena. Esim. maatalous ei nykyisellään ole biotaloutta, koska tukeutuu liikaa fossiilisiin pollttoaineisiin (esim. maatalouskoneissa), myös esim. metsäkoneet käyttävät fossiilisia polttoaineita eikä metsätalouskaan ole täysin biotaloutta. Siirtymistä kohti bio-taloutta ilmentävät myös aurinkopaneelit omakotitalojen katolla. Julkisten keittiöiden raaka-aineiden hankinnassa tulisi käyttää paikallisia tuotteita Puun polttaminen energiaksi tulisi olla viimeinen, ei ensisijainen hyödyntämismuoto Tulisi kokeilla rohkeasti uusia avauksia 5. Kainuun alueellisen metsäohjelman esittely ja keskustelu Ohjelman esittelijä Tuomo Mikkonen Suomen metsäkeskukselta oli estynyt osallistumaan kokoukseen. Sovittiin, että Kainuun alueellista metsäohjelmaa käsitellään seuraavassa erikseen sovittavassa Kainuun SOVA-työryhmän kokouksessa. 6. Muut esille tulevat asiat Ei muita asioita. 7. Seuraava kokous Kainuun ennakointi- ja seurantaryhmän seuraavan kokous sovittiin pidettäväksi klo 13.

5 5 (5) Kainuun SOVA-työryhmän seuraavan kokouksen ajankohta sovitaan erikseen Doodleäänestyksen perusteella, kun mahdollisten arvioitavien ohjelmien ja suunnitelmien aikataulu tarkentuu. Mahdollisia seuraavia SOVA-työryhmässä käsiteltäviä ohjelmia/suunnitelmia voivat olla Kainuun alueellinen metsäohjelma sekä Kajaanin ammattikorkeakoulustrategia. 8. Kokouksen päättäminen Paula Karppinen päätti kokouksen klo Muistion laati: Sanna Schroderus, Jouni Ponnikas ja Paula Karppinen Liite: Kainuun SOVA-työryhmän kokoonpano :