Menestystä Maakuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Menestystä Maakuntaan"

Transkriptio

1 Menestystä Maakuntaan SYKSY 2012 LUOVAT ALAT Yrityksille vauhtia maaseutuohjelmasta s.11 Nelijalkaiset terapeutit s. 4 Rokkiklubista kulttuurikyläksi s.6

2 PÄÄKIRJOITUS Pauli Talvitie maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja YRITYSTEN KEHITTÄMINEN maailman myllerryksessä Luova hulluus Kansan keskuudessa elää käsitys, että neroutta ja hulluutta on joskus vaikea erottaa toisistaan. Tällä käsityksellä on myös tutkimuksellista pohjaa. Miksihän noin ajatellaan? Nerous edellyttää luovuutta. Luovuus on kyky nähdä uusia asiayhteyksiä ja toteuttaa niitä. Se taas edellyttää perinteisten käsitysten kyseenalaistamista. Joskus pitää uskaltaa kokeilla erikoisia asioita ja rikkoa rajoja. Jos ihminen alkaa toimia noin, ei mene aikaakaan kun on jonkin asteisissa hullunkirjoissa. Mutta älkäämme antako sen häiritä. Luovuus on ehdoton edellytys kehitykselle. Nykyään puhutaan paljon luovista aloista. Mitä ne tarkalleen ottaen ovat? Se onkin jo visaisempi juttu. Luovuuden tuotokset kun ovat erityisen muuttuvaista sorttia. Aiemmin luoviin aloihin laskettiin kuuluvaksi muun muassa musiikki, kuvataide, teatteri, urheilu. Nykyään mukaan pitää laskea ilman muuta peliala, animaatioteollisuus ja moninainen julkaisutoiminta. Meillä Etelä-Pohjanmaalla on perinteistä luovien alojen toimintaa toteutettu suurelta osalta talkooperiaatteella. Siitä on kehittynyt lukuisia tapahtumia, joilla on pitkät perinteet. Kasvaessaan tapahtumat ovat ammattimaistuneet, eikä niitä voida enää toteuttaa pelkällä kökkätyöllä. Edellä mainitusta syistä johtuen luovista aloista on tietoisesti pyritty rakentamaan kestävää ja menestyvää liiketoimintaa. Tuo pyrkimys on kirjattu meillä myös maakuntaohjelmaan. Samoin asia mainitaan hallitusohjelmassa. Aluekehitystyössä olemme pyrkineet edistämään luovien alojen kehittymistä tukemalla useita hankkeita. Rytmikorjaamolle on muodostunut jo oikea alan keskittymä. Näiden tulevaisuuden alojen kasvulla on vaikutusta muidenkin sektorien kehittymiseen, koska se opettaa ennakkoluulottomaan ajatteluun. Tässä lehdessä esittelemme useita luovien alojen kohteita joita on edistetty EU-hankkeilla. Ollaan vaan luovasti hulluja ilman liian suuria paineita. Viime vuodet ovat talouselämässä olleet varsin vauhdikasta ja epävarmuuden sävyttämää aikaa. Usein yrityksen omat resurssit kehittämiseen eivät ole riittävät hyvinäkään aikoina. Yhteiskunnan tuki voi kuitenkin vahvistaa yrityksen omia mahdollisuuksia. Yritystuet nähdään usein pelkästään rahallisina tukina, mutta ei pidä unohtaa neuvontaa ja konsultointia, joiden avulla voi lisätä omaa tietämystään ja osaamistaan. Kasvuhakuinen yritys tarvitsee hyvin monenlaista tietoa teknologioista, markkinoista, johtamisesta ja henkilöstön osaamisen parantamisesta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta haettavaa EU-rahastojen yritysrahoitusta on vielä kohtalaisesti jäljellä. Todennäköistä on, että vuonna 2014 alkavalla uudella EU-ohjelmakaudella rahastojen resurssit ovat nykyistä pienempiä. Yritysten kannattaakin pohtia, voisiko omaa investointi- tai kehittämisasiaa viedä eteenpäin jo nyt, koska tulevaisuudessa tuen saamisen mahdollisuudet voivat olla heikommat. Paljon puhutaan luovista aloista uuden liiketoiminnan mahdollisuutena, eikä syyttä. Luovuus ei ole kuitenkaan sidoksissa toimialoihin, vaan kaikilla aloilla ja kaikissa yrityksissä on tilaa kehittämisajatuksille. Arjen luovuus ei välttämättä edes maksa mitään! Myllerrys luo tilaa uusille mahdollisuuksille. Liikaa riskiä ei kannata ottaa, mutta ilman riskiä ei voita mitään. Julkinen tuki voi auttaa riskin jakamisessa. Teksti: Kari Rintala Menestystä Maakuntaan SYKSY 2012 Maakunnan yhteistyöryhmän ja sen viestintäryhmän tuottama tiedotuslehti, joka esittelee EUohjelmien tuella maakunnassa aikaansaatuja tuloksia. Syksyn 2012 lehden teemana on luovat alat. Etelä-Pohjanmaan liitto Ulkoasu/taitto I-print plus Kannen kuva Hanne Rantala Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki Painomäärä kpl + lisäpainos kpl Jakelu: Ilkka-lehden ilmoitusliitteenä , lisäpainos jaetaan irtojakeluna 2 Menestystä Maakuntaan

3 SeduEvents tapahtumatuotanto oppimisympäristönä SeduEvents on tapahtumatuottamisen projekti, jolla pyritään lisäämään Koulutuskeskus Sedun opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia ja projektiosaamista. Tapahtumien toteuttamisen avulla edistetään opetuspisteiden, perustutkintojen ja toimialojen välistä yhteistyötä. SeduFest opiskelijoiden hyvinvointitapahtuma järjestettiin Koulutuskeskus Sedun Kirkkokadun opetuspisteessä. SeduEvents - Rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus - Rahoitusohjelma: Manner-Suomen ESR -ohjelma - Toteuttaja: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedu Hankkeessa järjestettiin toukokuun puolivälissä Sedu- Fest, opiskelijoiden hyvinvointitapahtuma, Sedun Kirkkokadun opetuspisteen sisäpihalla. Tapahtuman järjestämisen idea lähti opettajilta. Suunnitteluryhmään koottiin sekä opettajia että opiskelijoita. Opiskelijat tekivät tapahtumassa oman ammattialansa töitä osana tapahtuman kokonaisuutta. Tapahtuma kokosi yhteen opiskelijoita hyvin laajasti, ja opiskelijoita olikin mukana tapahtuman suunnittelussa sekä itse tapahtumatyössä kaikkiaan seitsemästä Koulutuskeskus Sedun opetuspisteestä. Teksti ja kuva: Sini Latvala Yrittäjyyskasvatus luontevaksi osaksi aikuiskoulutusta TEAKin toteuttaman Luovakas-hankkeen tavoitteena on liittää yrittäjyyskasvatus luontevaksi ja tulokselliseksi osaksi aikuiskoulutusta. Uusia tapoja kehitetään yhdessä opettajien, opiskelijoiden ja yrittäjien kanssa erilaisin kokeiluin. Tietoa, kokemusten vaihtoa ja verkostoitumista Koulutusmallissa keskiössä on opiskelija, jonka tukena ovat ammattiopettaja, työharjoittelun ohjaaja, yrittäjyyskouluttaja ja opinto-ohjaaja. Näin saadaan valmennus ja ohjaus yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen työskentelyyn sujumaan mahdollisimman tuloksellisesti. Hankkeessa järjestään seminaareja, Luovasti-perjantaita. Keväällä kuultiin esimerkkejä menestyneistä yrityksistä ja saatiin oppia, miten jalostaa omaa yritystoimintaansa. Elokuun lopussa aiheena oli sosiaalinen media ja nettikauppa. Tilaisuuksien tavoitteena on myös verkostoituminen ja kokemusten vaihtaminen. Opiskelijaa on tuettava useasta suunnasta, jos hän lähtee yrittäjyyspolulle. Siinä tarvitaan paljon käytännön neuvontaa, sanoo Luovakas-hankkeen projektipäällikkö Pasi Salonen. LUOVASTI-seminaari järjestettiin aiheena sosiaalinen media ja nettikauppa. Kontaktit kannustavat uusiin avauksiin Hankkeen tuloksena on syntynyt jo useita yrityksiä, uutta liiketoimintaa yrittäjien välille ja paljon verkostoitumista. Olemme huomanneet, että kun ei rajata eikä lokeroida, vaan verkostoidutaan eri toimijoiden kesken, syntyy uusia yhteyksiä yrittäjien, rahoittajien, hankkeiden ja opiskelijoiden kesken, Salonen sanoo. Seminaareissa on syntynyt iloista tekemisen tunnelmaa, jolloin uskalletaan verkostoitua. Aikuiskouluttajaltakin vaaditaan joka päivä uutta innostusta ja iloa työhön, mikä tarttuu myös opiskelijoihin. Hanke on Pasi Salosen mukaan osoittanut, että yrittäjyyskasvatus vaatii kouluttajaltakin yrittäjämäistä toimintaa. TEAKissa on hankkeen aikana kahdeksan opiskelijaa ryhtynyt yrittäjäksi, joten toimivalle yrittäjyyskasvatukselle on tarvetta aikuiskoulutuksen parissa. Luovakkaan viimeisin kokeilu on yrittäjyyskioski, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia tietoa ja ohjausta opintopolullaan. Luovakas-hanke alkoi ja päättyy Hanketta rahoittavat Etelä-Pohjanmaan ELY ja TEAK, ja se rahoitetaan Manner-Suomen ESR-ohjelmasta. Teksti: Tiina Rantakoski Kuva: Pasi Salonen Menestystä Maakuntaan 3

4 Ystävyyden, yhteenkuulumisen, hoivaamisen ja ylpeyden tunteita. Kuva: Raine Färm/Toiska Nelijalkaiset terapeutit Sosiaalipedagoginen hevostoiminta avuksi lasten ja nuorten kuntoutuksessa Pegasos-hanke sai alkunsa Perhekoti Toiskan ja Koskenkorvan Hevoostallin tarpeesta kehittää toimintaympäristöään ja tehdä tuotekehitystä. Myös kunnat kaipasivat lastensuojelun avopalveluihin uusia ja tehokkaita menetelmiä. Uusi toimintamalli lastensuojeluun Verkostojen kautta samaan yritysryhmään tulivat mukaan myös perhekoti Koskela ja Hepomäen talli. Yritysten resurssit mittavan, uutta tuotekehitystä sisältävän hankkeen toteuttamiseksi olivat rajalliset, joten mukaan haettiin vielä yksi taho vastaamaan toteutuksesta. Sopivaksi yhteistyökumppaniksi todettiin Lastensuojelun yhteistyö- ja kehittämisrengas, Etappi-ryhmä ry. Etappi lähtikin toteuttamaan hanketta. Tavoitteeksi asetettiin sellaisen tuotteen kehittäminen lastensuojeluun, jota on mahdollista käyttää sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöissä. Tuotteen ytimenä tulisi olemaan sosiaalipedagoginen hevostoiminta. Parannusta haettiin myös yritysten fyysiseen toimintaympäristön toimivuuteen, turvallisuuteen ja esteettisyyteen sekä markkinointiin. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta vakiintui käyttöön Projektipäällikkö Teea Ekola kertoo, että yrittäjät ovat olleet hankkeeseen tyytyväisiä. Hankkeen aikana saatiin lisättyä yritysten osaamista ja ammattitaitoa koulutusten sekä tutustumismatkojen avulla. Ilman hanketta ainakin osa kehittämisestä olisi jäänyt toteuttamatta kokonaan. Erityisesti yritysten välinen yhteistyö kehittyi hankkeen aikana. Markkinointia saatiin ajantasaistettua, kuten toteutettua toimivat nettisivut ja muuta markkinointimateriaalia. Sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta muodostui pysyvä palvelu ja tapa toimia nuorten auttamiseksi. Lasten mieleen Lasten ja nuorten kommenttien perusteella tallilla käyminen ja hevosiin tutustuminen on ollut erittäin mieluisaa. Nuoret kertovat myös huomanneensa, miten samanlaisia ihminen ja hevonen ovat. Hevosten kanssa toimiessa on saanut itsevarmuutta. Olen oppinut paljon uutta ja on ollut mahtava huomata, että saa ison eläimen toimimaan kuten haluaa, eräs toimintaan osallistunut nuori kertoo. Rohkeasti mukaan hanketoimintaan Yrittäjät suosittelevat hankkeita muillekin. Täytyy löytyä selkeä suunnitelma sekä riittävästi aikaa suunnittelulle. Lisäksi ainakin yhdellä ryhmän jäsenyrityksistä olisi hyvä olla kokemusta hanketoiminnasta. Kannattaa lähteä rohkeasti kehittämään yritystoimintaa ryhmässä! Hankkeesta jäi myös pysyviä tuloksia. Yleisesti ottaen eläinten kanssa toimiminen sai lisää ammatillisia piirteitä, ja se on otettu pysyväksi ja etenkin tietoisemmaksi tavaksi lasten ja nuorten kanssa toimittaessa. Sosiaalipedagogista hevostoimintaa hyödynnetään lasten ja nuorten kuntoutuksessa tietoisesti. Palvelumuodosta kehittyi myös tuote lastensuojelun avopalveluihin. Teksti: Tuija Nikkari " Nuoret kertovat myös huomanneensa, miten samanlaisia ihminen ja hevonen ovat. Pegasos -hanke - Rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus - Rahoitusohjelma: Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma - Toteuttajaorganisaatio: Etappi-ryhmä ry 4 Menestystä Maakuntaan

5 Perinteestä pitkälle tulevaisuuteen Maakunnan historiasta ja perinteestä on ammennettu ideoita yhteen jos toiseenkin maaseutuohjelmasta rahoitettavaan LEADER-hankkeeseen. Aisaparin alueella ovat asialla olleet niin museot kuin muutkin yhteisöt. Tallennuksen lisäksi perinteestä tehdään uusia sovelluksia tulevaisuuteen. Kotiseututalo Keskikankaalle rakennettiin perinteinen takkauuni. Kohta päästään leivän paistoon. Karhunmäkisäätiö Lapualla on kunnostanut Wanhan Karhunmäen vintille körttiperinteestä kertovan museon, ja parhaillaan säätiöllä on meneillään esiselvityshanke perinnetaitojen säilyttämiseksi. Vinkkejä selvitykseen haetaan myös Irlannista, Saksasta ja Virosta Lapuan ystävyyskaupunkisuhteiden kautta. Kansainvälisiä yhteyksiä luo aktiivisesti myöskin Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Nelimarkka-museo, jonka lukuisissa hankkeissa Eero Nelimarkan perintö pohjalaiselle taiteelle jalostuu uusiin ulottuvuuksiin. Huvia huvilasta -hankkeella museo kehittää Nelimarkan kunnostettavan huvilan toimintaa sekä residenssitaiteilijoiden että suuren yleisön hyväksi. Jalalla koreasti Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura elävöittää hankkeen kautta eteläpohjalaista hääperinnettä. Aineiston keruun ja taltioinnin lisäksi on järjestetty komeita kruunuhäitä. Eteläpohjalainen kansanmusiikki pääsee oikeuksiinsa Suomen Radiobooking Oy:n hallinnoimassa hankkeessa Vastakkainasetteluja ja välähdyksiä eteläpohjalaisesta kansanmusiikista. Hankkeessa tutkitaan kansanmusiikin muuttumista sukupolvien välillä ja siirretään perintöä tuleville polville. Tieto talteen LEADER-hanketyöllä edistetään myös tiedon käsittelyä ja tallennusta. Järviseutu-Seura on toteuttanut sähköisen Seutulaarin, ja Lapualla on rakenteilla mittava vuorovaikutteinen tietopankki paikallishistoriaa ja -kulttuuria varten. Talot kuntoon Ei toimintaa ilman taloja: perinteen puitteistakin on pidettävä huolta. Kyläyhdistykset ja muut järjestöt tekevät arvokasta työtä maakunnan rakennusperinteen säilymiseksi kunnostaessaan kylätaloja ja nuorisoseuroja talkootyöllä, hanketuen turvin. Teksti: Päivi Kultalahti Kuvat: Maria Lampinen/Päivi Kultalahti Nelimarkka-museon Huvia huvilasta -hanke järjesti amerikkalaisten residenssitaiteilijoiden ohjauksessa taidetyöpajan. Herännäisyyden historia esittäytyy monessa muodossa Wanhan Karhunmäen museossa. Kylätoiminta tekee perinteen eläväksi. Tiskauspuuhissa Marjatta Yliluoma. Menestystä Maakuntaan 5

6 Projektipäällikkö Osku Ketolan syksystä on tulossa vauhdikas. Meneillään olevan hankkeen lisäksi työn alla on uuden hankehakemuksen kirjoittaminen. Rytmikorjaamo on kulkenut sekä ulkoisesti että sisällöllisesti huiman tien entisestä postiautovarikosta nykyiseksi luovien alojen kohtaamispaikaksi. ROKKIKLUBISTA kulttuurikyläksi Rytmikorjaamo tunnetaan ainakin rokkiklubina, mutta talon seinien sisältä löytyy nykyään paljon muutakin. Talo on alkanut jo saavuttaa mainetta rytmimusiikkialan innovaatio- ja oppimisympäristönä. Lisäksi Rytmikorjaamon liiketilat majoittavat lukuisia luovien alojen yrityksiä, kokoustilat palvelevat alueen viranomaisia ja yhdistyksiä sekä siistityn tontin jatkokäyttöä tapahtumapihana kehitetään parhaillaan. Talon kehittämisessä on lähtökohtana ollut käyttäjälähtöisyys. Esimerkiksi nuoret ovat tehneet yhteistyötä arkkitehtien kanssa ja suunnitelleet alueesta kohtaus- ja tapahtumapaikkaa erilaisille ryhmille. Toimintaa kehitetään useilla sektoreilla Rytmimusiikki liittyy Rytmikorjaamoon toki edelleen vahvasti. Eri projektien avulla talosta on luotu maakunnallisen rytmimusiikkiverkoston solmukohta, ja työtä jatketaan edelleen. Talon toimintoja kehitetään myös muilla sektoreilla. Viihdekuluttajien lisäksi palveluita tarjotaan yrityselämälle, liiketilojen lisäksi tukipalveluiden muodossa. Harrastepuolella taas mahdollisuuksia on tarjolla aina musiikista sähköauto- tai lennokkiharrastamiseen. Hankkeissa on vahvistettu myös opetuksen ja tutkimuksen osa-aluetta. Yhteistyötä on tiivistetty erityisesti Epanet-verkoston tutkimusryhmien sekä Sibelius-akatemian ja Rytmi-instituutin kanssa. Nostetta luovuudelle Toimintamme tavoitteena ei ole tavoitella voittoa, vaan saada aikaan piristysruiske koko alueen luovien alojen kehittymiselle, projektipäällikkö Osku Ketola kertoo. Esimerkiksi rytmimusiikin osalta alan toimijoiden yhteistyötä on tiivistetty sekä uusien toimijoiden liiketoimintaosaamista on vahvistettu tämäkin projektilähtöisesti. Tarkoituksenamme on madaltaa yrittäjyyden kynnystä ja tuoda liiketoiminta lähemmäs taiteilijan arkea, selvittää Ketola. Luovat alat valtaavat Itikanmäen? vuoden päässä Ketolan silmissä siintää Itikanmäen maisemissa nouseva kulttuurikylä. Koko alue olisi täynnä käsityöläisiä, taiteilijoita ja luovien alojen yrityksiä. Alueella sijaitseva Rytmikorjaamo olisi tuolloin vakiinnuttanut paikkansa luovuuden päämajana. Olisi hienoa, jos Rytmikorjaamo säteilisi vaikutustaan myös ympäristöönsä sekä kaupunkisuunnitteluun, ja kaikki tämä poikisi jotakin aivan uutta ja innovatiivista, Ketola visioi. Hän ei näe tulevaisuudenkuvaa lainkaan epärealistisena. Ketolan mielestä alueen poliittinen ilmapiiri on aikaansa edellä, mikä on mahdollistanut myös Rytmikorjaamon kehittymisen siihen pisteeseen, missä tällä hetkellä ollaan. Teksti ja kuva: Hanne Rantala 6 Menestystä Maakuntaan

7 Kuva: Jaakko Kuivamäki RYTMI- KORJAAMOLLA toteutettuja hankkeita Rytmikorjaamon alue innovaatioympäristönä, rahoitettu EAKR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä-Pohjanmaan liitto, toteuttaja Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Rytmikorjaamo palveluiden- ja sisällöntuottajana, rahoitettu EAKR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä-Pohjanmaan liitto, toteuttaja Frami Oy Rytmimusiikin tutkimus- ja kehittämishanke (RYTKE), rahoitettu EAKR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä- Pohjanmaan liitto, toteuttaja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry Rytminno, rahoitettu ESR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä- Pohjanmaa ELY-keskus, toteuttaja Sibelius-Akatemia Rytmimeraatti, rahoitettu ESR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus, toteuttaja Rytmimusiikin kannatusyhdistys ry Roadness, rahoitettu ESR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä- Pohjanmaa ELY-keskus, toteuttaja Rytmimusiikin kannatusyhdistys ry Nuoret Rytmikorjaamon kehittäjinä, rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, rahoittaja Liiveri, toteuttaja Seinäjoen Teknologiakeskus Rytmikorjaamon tapahtumapihan toteutus, rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, rahoittaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, toteuttaja Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Hyvinvoivat ihmiset tekevät menestyvän yrityksen MindSpirit on Rytmikorjaamolla toimiva yritys, joka tarjoaa koulutuksia, valmennuksia ja sparrausta yritysten johdolle ja muulle henkilökunnalle. MindSpritin tavoitteena on saada kumppanit ja asiakkaat menestymään omalla alallaan. Tarjolla on useita työvälineitä erilaisiin tarpeisiin, aina lyhytkestoisista koulutuksista pitkäaikaiseen ja syvälle menevään kumppanuuspohjaiseen valmennukseen saakka. Kaiken tavoitteena on kasvu. Ihmisten henkinen kasvu, työhyvinvoinnin kasvu ja tieto-taidon kasvu näkyvät poikkeuksetta myös tulosten ja liikevaihdon kasvuna. Lopputuloksena on yritys, jossa ihmiset ovat inspiroituneita ja sitoutuneita ja jonka hyvä ilmapiiri huokuu jo astuttaessa ovesta sisälle, toimitusjohtaja Timo Haapala kertoo. Hyvä ilmapiiri ja kasvualusta MindSpiritille löytyi Rytmikorjaamolta, jonne tuore yritys perusti toimitilansa. Rytmikorjaamon luova ja energinen fiilis oli juuri sitä, mitä me haimme. Toimitiloissa sijaitsee myös useita muita luovien alojen yrityksiä, joten tällä saavutamme myös synergiaetua. Lisäksi tilat ja palvelut sopivat toimintaamme erittäin hyvin, kiittelee Haapala. Yritys on saanut LEADER-yritystukea Liiveri ry:n kautta maaseudun kehittämisohjelmasta. Teksti: Hanne Rantala Roadness lähettää bändit tien päälle Yhtyeet ansaitsevat yhä suuremman osan tuloistaan levymyynnin sijaan ohjelma- ja oheismyynnillä. Etenkin aloittelevat bändit tarvitsevat apua ja ohjausta kiertueiden organisoimisessa sekä toimintasuunnitelman laatimisessa. Roadness-hankkeen tavoitteena on luoda bändeille toimiva malli liiketaloudellisiin suunnitelmiin. Hanke pitää sisällään myös muun muassa elävän musiikin yhdistysten välistä bändivaihtoa: kiertueet maakunnassa sekä valtakunnassa toimivat sekä motivoivana tekijänä että koulutuspohjana tulevalle. Hanke on rahoitettu ESR-ohjelmasta, ja sen rahoittaja on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Teksti: Hanne Rantala Menestystä Maakuntaan 7

8 Kulttuurin, musiikin ja ruoan yhteinen kattaus Kaarna Living innosti yhteistyöhön Kaarna Living -hankkeessa oli tavoitteena kehittää ja kokeilla uusia vaihtoehtoja perinteiselle huonekalu- ja sisustusmarkkinoinnille, jossa samalla luodaan alan opiskelijoiden käytännön työskentelyyn perustuvia oppimisympäristöjä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ESR-ohjelmasta rahoittama Kaarna Living toi yhteen Sellan, Etelä-Pohjanmaan asumisen alan yritykset ja oppilaitokset. Yksi hankkeen kokeiluista oli Willa Kaarna, joka rakennettiin yritys- ja oppilaitosyhteistyönä. Vapaa-ajan asunto Willa Kaarna pystytettiin Sellan sisälle talo talon sisälle. Hirsihuvila sisustettiin alueen kaluste- ja sisustetarvikevalmistajien tuotteilla. Rakentamisessa olivat mukana Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Suupohjan ammatti-instituutin rakennuslinjan opiskelijat. Willa Kaarnaan toteutettiin useita erilaisia sisustuskokonaisuuksia, jotka valittiin eri kohderyhmien elämäntyylien mukaan. Seinäjoen ammattikorkeakoulun muotoilun alan opiskelijat suunnittelivat sisustukset, joissa käytettiin alueen yritysten tuotteita. Opettajat ohjasivat opiskelijoiden suunnittelutyötä ja valvoivat niiden toteutumista. Yhteistyö Sellan, yritysten ja oppilaitosten välillä tulee jatkumaan markkinoinnin kehittämisessä. Teksti: Johanna Mustonen ja Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaalla on elämystuotannon alalla mittava, mutta tällä hetkellä vajaahyödynnetty potentiaali. KUMURUhankkeessa on tartuttu toimeen ja ryhdytty jalostamaan musiikki-, kulttuuri- ja liiketoimintaosaamista sekä ruoka- ja elintarviketalouden osaamista monipuoliseksi elämystuotantotoiminnaksi. KUMURU on Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-ohjelmasta rahoittama projekti, jossa kulttuurin, musiikin ja ruoan vuorovaikutusta tutkitaan ja testataan uusien moniaistillisten elämysten tuottamisen näkökulmasta. Turun yliopiston hallinnoiman hankkeen tavoitteena on tuottaa paitsi tutkimusta äänen ja maistamisen välisestä vuorovaikutuksesta, mutta myös uusia elämyksiä ja tapahtuma-aihioita Etelä-Pohjanmaalle. Performansseista ravintoa ruumiille ja sielulle Kesällä 2012 Seinäjoen kaupungin kutsuvieraat saivat kokea ensimmäisen tangoteemaisen KUMURU-performanssin Tangomarkkinoiden yhteydessä. Tilaisuudessa kantaesitettiin argentiinalaisen Bruno Meszin sävelteos, johon paikalliset ravintolat olivat luoneet sopivia juomia. Yleisö sai nautittavakseen musiikin ja juomat samanaikaisesti. Syyskuussa Seinäjoen Rytmikorjaamolla järjestettiin KUMURU-tapahtuma, johon kuului tutkija-muusikko Bruno Meszin sekä paikallisten keittiömestareiden tähdittämä Makujen musiikki -performanssi, seminaari sekä keittiömestareille, muusikoille ja tutkijoille suunnattua työpajatyöskentelyä. Klubeista uusia ideoita Projekti järjestää myös KUMURU-klubeja eli kerhotoimintaa. Tarkoituksena on herättää uusia ajatuksia musiikin ja ruoan yhdessä luomasta kokemuksesta pienimuotoisia kokeiluja tehden. Viime keväällä klubissa tehtiin muun muassa perusmakutestausta useilla ruoka-aineilla ja rakenneltiin musiikkeihin sopia juomia. Klubitoiminnan paikkana on Seinäjoen kaupungin valtuustosali, ja osallistuminen on kaikille avointa ja ilmaista. Teksti: Hanne Rantala Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen toiminta uudistuu vuoden 2013 alussa. EU-kansalaisviestintä keskitetään ulkoasiainministeriöön Helsinkiin, ja maakunnalliset toimipisteet Rovaniemeä lukuun ottamatta lopettavat toimintansa vuoden 2012 loppuun mennessä. Uudistuksen tavoitteena on kehittää EU-kansalaisviestintää siten, että se vastaa entistä paremmin kansalaisten kysyntää ja on kustannustehokasta. Eurooppatiedotus uudistuu Eurooppatiedotus toimii 1. tammikuuta 2013 alkaen ministeriöstä käsin kahdentoista työntekijän voimin. Rovaniemen toimipisteessä toiminta jatkuu siten, että se painottuu arktiseen viestintään. Näin tuetaan viestinnän keinoin Suomen tavoitetta saada Rovaniemelle EU:n arktinen informaatiokeskus. Luennointi maakuntien oppilaitoksissa on ollut tärkeä osa Eurooppatiedotuksen toimintaa. Uudessa toimintamallissa luentopalvelua ei voida tarjota samassa laajuudessa, mutta oppilaitokset ja koulut ovat edelleen tärkeitä yhteistyökumppaneitamme. Opetukselle tarjoamamme tuen painopiste tulee olemaan monipuolisen opetusmateriaalin tuottamisessa, opettajien kouluttamisessa EUasioissa sekä verkkoviestinnässä. Pyrimme lisäksi tarjoamaan mahdollisuuksia koulujen yhteisluennoille EU:sta, esimerkiksi keräämällä useammat luokat yhteen luentoa varten. Kehitämme jatkuvasti yhteistyötämme oppilaitosten ja koulujen kanssa niiden tarpeiden mukaan. Julkaisutoimintamme jatkuu, ja EU-teoksemme ovat tilattavissa kotisivuiltamme maksutta kotiin. EU-materiaalia on vastaisuudessakin saatavilla maakuntien pääkirjastoista. Eurooppatiedotus tekee yhteistyötä maakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa EU-asioiden kansalaisviestinnässä. Järjestämme seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja muita tapahtumia, ja meille on tärkeää palvella koko Suomea. Kansalaiset voivat edelleen kääntyä Eurooppatiedotuksen puoleen EU-kysymyksissä puhelimitse, sähköpostitse tai kotisivujemme kautta. Tehostamme myös tietopalveluamme verkossa. Teksti: Pekka Purhonen 8 Menestystä Maakuntaan

9 Epasteriassa päästiin maistelemaan eteläpohjalaista lähiruokaa. Häjyt pirot kokosi pienyrittäjiä yhteen Toimintamallit elävät tapahtuman jälkeenkin Kesäkuun alussa Senaatintorilla järjestetty maakuntajuhla, Pikkuusen häjymmät pirot, kokosi pääkaupunkiin yhteensä noin seitsemänkymmentä yrittäjää Etelä-Pohjanmaalta. Viitisenkymmentä yrittäjää hankki tapahtumasta oman esittelypaikan, mutta piroissa nähtiin myös sekä yrittäjien että maakunnan muiden toimijoiden yhteisponnistuksia. Pitkäkestoista yhteistyötä mikroyritysten välille Maakuntajuhla osoittautui vetovoimaiseksi keinoksi innostaa mikroyrittäjiä kehittämään toimintaansa. Tapahtuma loi merkittävän yksittäisen mahdollisuuden maakunnan elinkeinoelämän esittelemiseen, mutta hankkeistuksen avulla rakennetaan myös pitkäkestoisempaa yhteistyösuunnitelmaa eteläpohjalaisten mikroyritysten välille vielä tapahtuman jälkeenkin. Yhteistyön lujittamisen ja liiketoiminnan kehittämisen keinoja suunnitellaan Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten hallinnoimissa hankkeissa. Ensimmäinen toimenpide, esittäytyminen maakuntajuhlassa, on nyt takana, ja tällä hetkellä maakunnassa ollaan ainakin useita yhteistyömalleja rikkaampia. Epasteriassa maisteltiin lähiruokaa Hyvänä esimerkkinä tapahtuman myötä syntyneistä konsepteista on Epasteria eteläpohjalaisiin tapahtumiin konseptoitu ravintola, jonka valikoima perustui pääosin maakunnassa tuotettuun ruokaan sekä kalusteiltaan maakunnan nikkariperinteeseen. Maakuntajuhlan ravintolan toiminnasta vastasti Etelä-Pohjanmaan keittiömestarit ry. Epasterian konsepti on joustava, sillä sitä voidaan käyttää sekä satojen että satojen tuhansien ihmisten tapahtumassa. Maakuntajuhlassa joustavuutta lisäsi myös se, että ruoka-annokset olivat espanjalaisten tapasten tapaan koottu pienistä osista, jolloin pienimmät tuottajatkin pääsivät mukaan, projektipäällikkö Terhi Välisalo kertoo. Mahdollisuuksia Epasterian jatkokäyttöön kartoitetaan parhaillaan. Ensi kesänä Seinäjoella järjestettävä Komeasti yhdessä ja Häjyt pirot -hankkeet Elinkeinojen kehittämishankkeita Rahoitaja: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toteuttaja: ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry / Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset Farmari-maatalousnäyttely on yksi potentiaalisista jatkokäyttökohteista. Pienten yrittäjien tuotteet puoteihin Maakunnan pienten ruokatuottajien sekä design- ja käsityöyrittäjien tuotteita koottiin tapahtumassa Ruokaprovinssipuotiin ja Tapahtuma-Rustoopuoriin. Ideana oli luoda pienten yrittäjien yhteisesiintymisestä suuri ja monipuolinen kokonaisuus, ja kynnys mukaan lähtemiseen haluttiin pitää mahdollisimman matala. Ruokaprovinssipuodin ideaa on kokeiltu aikaisemmin Etelä-Pohjanmaan Matkailu oy:n johdolla ELMA-messuilla. Häjyt pirot -hankkeessa ideaa kehitti eteenpäin Maija Ruohoniemi. Tapahtuma-Rustoo puolestaan näki päivänvalon ensimmäistä kertaa maakuntajuhlassa. Kumpaankin puotiin saatiin koottua houkuttelevat kokonaisuudet, jotka toimivat edustavina näyteikkunoina maakunnan elintarvike- ja design-osaamiseen, Välisalo iloitsee. Teksti: Hanne Rantala Kuva: Esa-Matti Åkerberg Menestystä Maakuntaan 9

10 Kipinää kuvataiteisiin Suupohjassa Kipinä-hankkeen projektipäällikkö Henna Toivola rohkaisee suupohjalaisia tutustumaan kuvataiteisiin. Kuva: Tuukka Olli Päivi Alakankaan töitä Teuvalla järjestetyltä Puupiirros-kurssilta. Kuva: Annukka Käkelä Taidehistoria-luentosarjan aikana tutustuttiin myös ikonimaalaukseen opettaja Riitta-Liisa Suikin johdolla. Kuva: Henna Toivola Kipinä on Suupohjan alueella toimiva kuvataidehanke, joka tarjoaa koulutusta ja näyttelyitä seutukunnan asukkaille. Hankkeen aikana järjestetään parikymmentä kurssia, joiden kautta kuka tahansa voi tutustua erilaisiin kuvataiteen muotoihin. Hankkeen projektipäällikkö Henna Toivola kertoo Kipinän tarkoituksena olevan nimenomaan innostuksen herättäminen kuvataiteita kohtaan. Tahdomme lisätä tietoisuutta siitä, mitä kaikkea kuvataide voi olla. Se pitää sisällään paljon erilaisia tekniikoita ja materiaaleja, joita nyt hankkeen myötä on mahdollista kokeilla, Toivola kertoo. Kevään ja kesän aikana on järjestetty kuusi kurssia. Kurssit on valikoitu paikallisten harrastajien toiveiden pohjalta, ja tähän mennessä niiden saama vastaanotto on ollut innostunutta. Toivola rohkaisee ihmisiä osallistumaan jatkossakin, sillä aikaisempaa kokemusta tai omia välineitä kursseilla ei tarvita. Kurssimaksut on pyritty pitämään sellaisina, että ne kattavat tila-, opetus- ja materiaalikustannukset. Työt näytteille Hankkeen tavoitteena on myös näyttelykulttuurin elävöittäminen. Taidekurssien töistä järjestetään näyttelyitä paikallisissa näyttelytiloissa. Näyttelyiden on tarkoitus olla lähellä ja helposti lähestyttäviä. Esimerkiksi Kauhajoen Kotiseututalolla näyttelytoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, ja kesän aikana siellä olikin näytteillä mosaiikkikurssin töitä, selvittää Toivola. Hankkeen rahoittaja on Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. Kipinä on mahdollistettu Leader-rahoituksella ja hanke kestää vuoden 2013 loppuun. Toivola uskoo hankkeella olevan kuitenkin pidempiaikaisempiakin vaikutuksia. Kurssimme ovat intensiivisiä pintaraapaisuja, mutta toivon niiden antavan lähtökohtia jatkaa harrastusta. Kurssien myötä harrastajien on mahdollista myös verkostoitua ja kehittää ideoitaan eteenpäin. Tulevien kurssien teemoina ovat esimerkiksi kokeileva grafiikka, graffiti ja ympäristötaide. Hankkeesta ja kursseista saa lisätietoa Suupohjan kulttuuriyhdistyksen nettisivuilta osoitteesta Teksti: Heidi Hahtola 10 Menestystä Maakuntaan

11 Yrityksille vauhtia MAASEUTUOHJELMASTA Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa, vahvistaa maaseutuyritysten kilpailukykyä ja yrittäjien osaamista sekä edistää maaseudun työllisyyttä. Maaseudulla toimivat mikroyritykset voivat hakea ohjelmasta tukea toimintaansa. Investointitukea voidaan myöntää maaseudun mikroyritysten perustamiseen ja laajentamiseen. Aloittava tai laajentava yritys voi saada tukea ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkaamiseen. Kehittämistukea voidaan myöntää myös yrityksen kehittämiseksi tarvittavien asiantuntijapalveluiden hankkimiseen. Taideliikuntaa lapsille ja nuorille Kurikassa Tukea myönnetään Etelä-Pohjanmaalla sekä ELY-keskuksesta että Etelä-Pohjanmaan neljältä kehittämisyhdistykseltä: Aisaparilta, Liiveriltä, Kuudestaan ry:ltä ja Suupohjan kehittämisyhdistykseltä. Alla on esitelty luovilla aloilla toimivia mikroyrityksiä, jotka ovat saaneet tukea toimintaansa. Eira Nevanpään Taideliikuntakoulu aloitti toimintansa Kurikassa vuonna Taideliikuntakoulussa harrastettavat lajit ovat sirkus, akrobatiavoimistelu, trampoliinivoimistelut ja Team Gym. Toiminnalle saatiin entistä ehommat tilat Kurikasta, kun taideliikunta keskitettiin yhteen paikkaan. Aikaisemmin yritys tarjosi palveluitaan vaihtuvista toimipisteistä, minkä takia kalustoa jouduttiin siirtämään paikasta toiseen. Pysyvä toimipakka mahdollisti myös harjoitusolosuhteiden parantamisen kalustoon investoimalla. Kalustoa uudistettiin Maaseudun kehittämisohjelman EU-rahoituksen tuella, ja harrastajien käyttöön hankittiin muun muassa voimistelukanveesi, renkaat, köydet, voimisteluvälineet ja peilit. Teksti: Tuija Nikkari Rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Rock Nympho vaatettaa katu-uskottavasti Alavudelle vuonna 2011 perustettu Rock Nympho myy ja valmistaa rockhenkisiä vaatteita. Oman malliston lisäksi yritys tuo maahan vaatteita, kenkiä ja koruja. Yrittäjä Mira Suhonen on vaatesuunnittelun lisäksi menestynyt olympiatasolla pistooliammunnassa. Tällä hetkellä yritykselle ollaan rakentamassa nettikauppaa. Rock Nympholla on lisäksi Facebookissa sivu, jonka kautta voi tutustua tuotteisiin ja tilata Suhosen omaa mallistoa. Mallistooni kuuluu korsetteja, farkkuja ja mekkoja. Uusia tuotteita syntyy tasaiseen tahtiin. Ennen nettikaupan aukeamista täytyy vielä pohtia, kuinka suureksi oman mallistoni kasvatan, Suhonen kertoo. Yritys on saanut toimintaansa LEADER-tukea. Teksti: Hanna Ahonpää Rahoittaja: Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Kuudestaan ry Asiantuntemusta veneteollisuuden tarpeisiin Celes Marine Oy on 2010 perustettu yritys, joka keskittyy toiminnassaan veneteollisuuden avustamiseen veneiden suunnittelun, tyyppitarkastusten, tuotearvioinnin, konseptoinnin ja tuotannonsuunnittelun osalta. Ähtärissä toimiva yritys työllistää nykyisin kaksi suunnittelijaa: yrityksen perustaneen Kasperi von Schrowen ja vähemmistöosakkaana mukana olevan Kyösti Törnqvistin. Molemmilla on takanaan rautainen kokemus veneiden tuotekehittelystä Buster- ja Silver-veneiden parissa. Yritys on saanut toimintaansa LEADER-tukea. Teksti: Hanna Ahonpää Rahoittaja: Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Kuudestaan ry Ripakopallinen ideoita Kuiperi on lappajärveläinen mainos- ja viestintätoimisto, joka uudisti ilmeensä vuosi sitten keväällä. LEADER-tuella kunnostettiin ja kalustettiin uusi toimitila sekä palkattiin ensimmäinen työntekijä. Yrityksen uuden nimen yrittäjä Tuomas Korkea-aho pyydysti taivaalta, tähtisumusta, ajasta, jolloin meteoriitti syöksyi maahan ja synnytti Lappajärven. Kuiperi tarjoaa asiakkailleen täyden palvelun paletin markkinointiviestinnässä, ripakopallisen ideoita. Visuaalinen identiteetti on paljon muutakin kuin logotyypin, typografian ja värien valintaa. Se viestii yrityksen arvoista ja visioista, Tuomas Korkea-aho sanoo. Tavoitteena on yhtenäinen ja hallittu tyyli, joka toistuu kaikessa viestinnässä painotuotteista pakkauksiin ja verkkoviestinnästä videoihin. Yrityksellä on oltava autenttista särmää, jolla erottua muista. Tuomas Korkea-ahon lisäksi yrityksessä työskentelee graafinen suunnittelija. Korkean luottoluokituksensa ansiosta Kuiperi on ansainnut Suomen vahvimmat -sertifikaatin. LEADER-hanke toteutui Korkeaahon mielestä suunnitelmien mukaisesti, vaikka byrokratiaa olikin melkoisesti. Rahoittaja: Aisapari ry Teksti: Päivi Kultalahti Menestystä Maakuntaan 11

12 Draamaa siirtolaisuudesta ja kotiseuturakkaudesta J. G. Annala syntyi vuonna 1881 Peräseinäjoella. Hän muutti Amerikkaan, jossa menestyi. Annala piti elämänsä ajan yhteyttä kotiseutuunsa ja auttoi sitä. Osan omaisuudestaan hän testamenttasi Peräseinäjoelle. Näillä varoilla on tuettu muun muassa kulttuuria. Annalan muiston elävöittämiseksi Suomen Siirtolaisuusmuseon Tuki ry on saanut Liiverin kautta LEADER-tukea maaseudun kehittämisohjelmasta. Tuella Annalaa esittelevästä näyttelystä laaditaan draamallinen opastus ja pienoisnäytelmä. Esitykset ovat nähtävissä Siirtolaisuuskeskuksessa. Draamalla edistetään Peräseinäjoen profiloitumista valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi siirtolaisuusmatkailun kohteeksi. Teksti: Telle Lemetyinen Kuva: Tellervo Lahti J. G. Annalan elämästä kertovan draaman kirjoittaa käsikirjoittaja Hannu Salo Jalasjärveltä ja sitä esittämään valitaan kaksi kolmehenkistä näyttelijäryhmää. Näyttelijöitä ovat mm. Jarmo Ranta, Airi Lepistö, Birgitta Javanainen, Erja Poutanen ja Raila Ortila. Koiran menetys toi yritysidean Pieneläintuhkaamo Aarnituuli aloitti toimintansa Kauhajoen Aronkylässä maaliskuussa Ajatus tuhkaamon perustamisesta heräsi, kun yrittäjäpariskunta Kirsi ja Ari Valtonen joutui viemään oman koiravanhuksensa nukutettavaksi keväällä Veimme koiramme Hämeenkyröön tuhkattavaksi, sillä viikonloppuna ei muuta vaihtoehtoa ollut. Tästä syystä päätimme perustaa tuhkaamon Etelä-Pohjanmaalle, Kirsi Valtonen muistelee. Yrityksen perustamiskuluihin Valtoset saivat tukea Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä, ja hanke rahoitettiin maaseutuohjelman LEADER-rahoituksella. Aarnituuli on saanut hyvän vastaanoton ja ihmiset ovat löytäneet sen palvelut. Tuhkatun lemmikin voi haudata uurnaan. Olemme aina auki, sillä haluamme auttaa nopeasti ja joustavasti surun keskellä, Valtonen kertoo. Teksti: Heidi Hahtola Kuva: Laura Hirvivuori Investointitukea ja julkisuutta Storytellerille Aarnituuli työllistää Kirsi Valtosen täysipäiväisesti. Muotoilija Mari Seppäsen tapaa toimia voidaan pitää vaatetusalan maailmassa jo harvinaisuutena. Yksilöllisyyden ja korkean laadun nimeen vannova Storytellerneuleiden tekijä nimittäin valmistaa tuotteensa alusta loppuun asti itse. Vuonna 2008 Storyteller-yrittäjä rakennutti yritykselle uudet työskentely- ja myymälätilat Kurikan keskustassa sijaitsevan kotitalonsa pihaan. Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry myönsi maaseutuohjelmasta rakennusinvestoinnille 20 prosentin LEADER-tuen. Nyt joitakin vuosia investointihankkeen jälkeen Seppänen on tyytyväinen siihen, että sai investoinnilleen julkista tukea. Vaikka tuki ei suhteessa koko investointiin ollut suuri, oli se kuitenkin tärkeä. Yrittäjä koki, että vaadittu hankebyrokratia oli raskas, mutta vaivan arvoinen. Rahallisen hyödyn lisäksi tuki toi tärkeää lisäjulkisuutta yritykselle. Teksti: Telle Lemetyinen 12 Menestystä Maakuntaan

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa

Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa VALKEAKOSKI-OPISTO Kestävä kehitys vapaan sivistystyön opetukseen ja arkeen Tampere 8.11.2012 Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa koulutussuunnittelija Marika Hoviniemi VALKEAKOSKI-OPISTO Toimintamalli

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu PROJEKTIKATSAUS SMART LADIES IN DIGITAL WORLD Työpaja 24.11.2016 Seinäjoen ammattikorkeakoulu HANKKEEN SUUNNITELLUT JA TOTEUTUNEET TOIMENPITEET (1) Naisyrittäjien rekrytointi ja kumppanien etsiminen opiskelijoille

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU Kuopiossa 21.11.2015 Tapahtuman taustaa Polkuja- koreografiakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Järjestäjien suureksi yllätykseksi 33 koreografiaa ilmoittautui

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot