Menestystä Maakuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Menestystä Maakuntaan"

Transkriptio

1 Menestystä Maakuntaan SYKSY 2012 LUOVAT ALAT Yrityksille vauhtia maaseutuohjelmasta s.11 Nelijalkaiset terapeutit s. 4 Rokkiklubista kulttuurikyläksi s.6

2 PÄÄKIRJOITUS Pauli Talvitie maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja YRITYSTEN KEHITTÄMINEN maailman myllerryksessä Luova hulluus Kansan keskuudessa elää käsitys, että neroutta ja hulluutta on joskus vaikea erottaa toisistaan. Tällä käsityksellä on myös tutkimuksellista pohjaa. Miksihän noin ajatellaan? Nerous edellyttää luovuutta. Luovuus on kyky nähdä uusia asiayhteyksiä ja toteuttaa niitä. Se taas edellyttää perinteisten käsitysten kyseenalaistamista. Joskus pitää uskaltaa kokeilla erikoisia asioita ja rikkoa rajoja. Jos ihminen alkaa toimia noin, ei mene aikaakaan kun on jonkin asteisissa hullunkirjoissa. Mutta älkäämme antako sen häiritä. Luovuus on ehdoton edellytys kehitykselle. Nykyään puhutaan paljon luovista aloista. Mitä ne tarkalleen ottaen ovat? Se onkin jo visaisempi juttu. Luovuuden tuotokset kun ovat erityisen muuttuvaista sorttia. Aiemmin luoviin aloihin laskettiin kuuluvaksi muun muassa musiikki, kuvataide, teatteri, urheilu. Nykyään mukaan pitää laskea ilman muuta peliala, animaatioteollisuus ja moninainen julkaisutoiminta. Meillä Etelä-Pohjanmaalla on perinteistä luovien alojen toimintaa toteutettu suurelta osalta talkooperiaatteella. Siitä on kehittynyt lukuisia tapahtumia, joilla on pitkät perinteet. Kasvaessaan tapahtumat ovat ammattimaistuneet, eikä niitä voida enää toteuttaa pelkällä kökkätyöllä. Edellä mainitusta syistä johtuen luovista aloista on tietoisesti pyritty rakentamaan kestävää ja menestyvää liiketoimintaa. Tuo pyrkimys on kirjattu meillä myös maakuntaohjelmaan. Samoin asia mainitaan hallitusohjelmassa. Aluekehitystyössä olemme pyrkineet edistämään luovien alojen kehittymistä tukemalla useita hankkeita. Rytmikorjaamolle on muodostunut jo oikea alan keskittymä. Näiden tulevaisuuden alojen kasvulla on vaikutusta muidenkin sektorien kehittymiseen, koska se opettaa ennakkoluulottomaan ajatteluun. Tässä lehdessä esittelemme useita luovien alojen kohteita joita on edistetty EU-hankkeilla. Ollaan vaan luovasti hulluja ilman liian suuria paineita. Viime vuodet ovat talouselämässä olleet varsin vauhdikasta ja epävarmuuden sävyttämää aikaa. Usein yrityksen omat resurssit kehittämiseen eivät ole riittävät hyvinäkään aikoina. Yhteiskunnan tuki voi kuitenkin vahvistaa yrityksen omia mahdollisuuksia. Yritystuet nähdään usein pelkästään rahallisina tukina, mutta ei pidä unohtaa neuvontaa ja konsultointia, joiden avulla voi lisätä omaa tietämystään ja osaamistaan. Kasvuhakuinen yritys tarvitsee hyvin monenlaista tietoa teknologioista, markkinoista, johtamisesta ja henkilöstön osaamisen parantamisesta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta haettavaa EU-rahastojen yritysrahoitusta on vielä kohtalaisesti jäljellä. Todennäköistä on, että vuonna 2014 alkavalla uudella EU-ohjelmakaudella rahastojen resurssit ovat nykyistä pienempiä. Yritysten kannattaakin pohtia, voisiko omaa investointi- tai kehittämisasiaa viedä eteenpäin jo nyt, koska tulevaisuudessa tuen saamisen mahdollisuudet voivat olla heikommat. Paljon puhutaan luovista aloista uuden liiketoiminnan mahdollisuutena, eikä syyttä. Luovuus ei ole kuitenkaan sidoksissa toimialoihin, vaan kaikilla aloilla ja kaikissa yrityksissä on tilaa kehittämisajatuksille. Arjen luovuus ei välttämättä edes maksa mitään! Myllerrys luo tilaa uusille mahdollisuuksille. Liikaa riskiä ei kannata ottaa, mutta ilman riskiä ei voita mitään. Julkinen tuki voi auttaa riskin jakamisessa. Teksti: Kari Rintala Menestystä Maakuntaan SYKSY 2012 Maakunnan yhteistyöryhmän ja sen viestintäryhmän tuottama tiedotuslehti, joka esittelee EUohjelmien tuella maakunnassa aikaansaatuja tuloksia. Syksyn 2012 lehden teemana on luovat alat. Etelä-Pohjanmaan liitto Ulkoasu/taitto I-print plus Kannen kuva Hanne Rantala Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki Painomäärä kpl + lisäpainos kpl Jakelu: Ilkka-lehden ilmoitusliitteenä , lisäpainos jaetaan irtojakeluna 2 Menestystä Maakuntaan

3 SeduEvents tapahtumatuotanto oppimisympäristönä SeduEvents on tapahtumatuottamisen projekti, jolla pyritään lisäämään Koulutuskeskus Sedun opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia ja projektiosaamista. Tapahtumien toteuttamisen avulla edistetään opetuspisteiden, perustutkintojen ja toimialojen välistä yhteistyötä. SeduFest opiskelijoiden hyvinvointitapahtuma järjestettiin Koulutuskeskus Sedun Kirkkokadun opetuspisteessä. SeduEvents - Rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus - Rahoitusohjelma: Manner-Suomen ESR -ohjelma - Toteuttaja: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedu Hankkeessa järjestettiin toukokuun puolivälissä Sedu- Fest, opiskelijoiden hyvinvointitapahtuma, Sedun Kirkkokadun opetuspisteen sisäpihalla. Tapahtuman järjestämisen idea lähti opettajilta. Suunnitteluryhmään koottiin sekä opettajia että opiskelijoita. Opiskelijat tekivät tapahtumassa oman ammattialansa töitä osana tapahtuman kokonaisuutta. Tapahtuma kokosi yhteen opiskelijoita hyvin laajasti, ja opiskelijoita olikin mukana tapahtuman suunnittelussa sekä itse tapahtumatyössä kaikkiaan seitsemästä Koulutuskeskus Sedun opetuspisteestä. Teksti ja kuva: Sini Latvala Yrittäjyyskasvatus luontevaksi osaksi aikuiskoulutusta TEAKin toteuttaman Luovakas-hankkeen tavoitteena on liittää yrittäjyyskasvatus luontevaksi ja tulokselliseksi osaksi aikuiskoulutusta. Uusia tapoja kehitetään yhdessä opettajien, opiskelijoiden ja yrittäjien kanssa erilaisin kokeiluin. Tietoa, kokemusten vaihtoa ja verkostoitumista Koulutusmallissa keskiössä on opiskelija, jonka tukena ovat ammattiopettaja, työharjoittelun ohjaaja, yrittäjyyskouluttaja ja opinto-ohjaaja. Näin saadaan valmennus ja ohjaus yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen työskentelyyn sujumaan mahdollisimman tuloksellisesti. Hankkeessa järjestään seminaareja, Luovasti-perjantaita. Keväällä kuultiin esimerkkejä menestyneistä yrityksistä ja saatiin oppia, miten jalostaa omaa yritystoimintaansa. Elokuun lopussa aiheena oli sosiaalinen media ja nettikauppa. Tilaisuuksien tavoitteena on myös verkostoituminen ja kokemusten vaihtaminen. Opiskelijaa on tuettava useasta suunnasta, jos hän lähtee yrittäjyyspolulle. Siinä tarvitaan paljon käytännön neuvontaa, sanoo Luovakas-hankkeen projektipäällikkö Pasi Salonen. LUOVASTI-seminaari järjestettiin aiheena sosiaalinen media ja nettikauppa. Kontaktit kannustavat uusiin avauksiin Hankkeen tuloksena on syntynyt jo useita yrityksiä, uutta liiketoimintaa yrittäjien välille ja paljon verkostoitumista. Olemme huomanneet, että kun ei rajata eikä lokeroida, vaan verkostoidutaan eri toimijoiden kesken, syntyy uusia yhteyksiä yrittäjien, rahoittajien, hankkeiden ja opiskelijoiden kesken, Salonen sanoo. Seminaareissa on syntynyt iloista tekemisen tunnelmaa, jolloin uskalletaan verkostoitua. Aikuiskouluttajaltakin vaaditaan joka päivä uutta innostusta ja iloa työhön, mikä tarttuu myös opiskelijoihin. Hanke on Pasi Salosen mukaan osoittanut, että yrittäjyyskasvatus vaatii kouluttajaltakin yrittäjämäistä toimintaa. TEAKissa on hankkeen aikana kahdeksan opiskelijaa ryhtynyt yrittäjäksi, joten toimivalle yrittäjyyskasvatukselle on tarvetta aikuiskoulutuksen parissa. Luovakkaan viimeisin kokeilu on yrittäjyyskioski, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia tietoa ja ohjausta opintopolullaan. Luovakas-hanke alkoi ja päättyy Hanketta rahoittavat Etelä-Pohjanmaan ELY ja TEAK, ja se rahoitetaan Manner-Suomen ESR-ohjelmasta. Teksti: Tiina Rantakoski Kuva: Pasi Salonen Menestystä Maakuntaan 3

4 Ystävyyden, yhteenkuulumisen, hoivaamisen ja ylpeyden tunteita. Kuva: Raine Färm/Toiska Nelijalkaiset terapeutit Sosiaalipedagoginen hevostoiminta avuksi lasten ja nuorten kuntoutuksessa Pegasos-hanke sai alkunsa Perhekoti Toiskan ja Koskenkorvan Hevoostallin tarpeesta kehittää toimintaympäristöään ja tehdä tuotekehitystä. Myös kunnat kaipasivat lastensuojelun avopalveluihin uusia ja tehokkaita menetelmiä. Uusi toimintamalli lastensuojeluun Verkostojen kautta samaan yritysryhmään tulivat mukaan myös perhekoti Koskela ja Hepomäen talli. Yritysten resurssit mittavan, uutta tuotekehitystä sisältävän hankkeen toteuttamiseksi olivat rajalliset, joten mukaan haettiin vielä yksi taho vastaamaan toteutuksesta. Sopivaksi yhteistyökumppaniksi todettiin Lastensuojelun yhteistyö- ja kehittämisrengas, Etappi-ryhmä ry. Etappi lähtikin toteuttamaan hanketta. Tavoitteeksi asetettiin sellaisen tuotteen kehittäminen lastensuojeluun, jota on mahdollista käyttää sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöissä. Tuotteen ytimenä tulisi olemaan sosiaalipedagoginen hevostoiminta. Parannusta haettiin myös yritysten fyysiseen toimintaympäristön toimivuuteen, turvallisuuteen ja esteettisyyteen sekä markkinointiin. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta vakiintui käyttöön Projektipäällikkö Teea Ekola kertoo, että yrittäjät ovat olleet hankkeeseen tyytyväisiä. Hankkeen aikana saatiin lisättyä yritysten osaamista ja ammattitaitoa koulutusten sekä tutustumismatkojen avulla. Ilman hanketta ainakin osa kehittämisestä olisi jäänyt toteuttamatta kokonaan. Erityisesti yritysten välinen yhteistyö kehittyi hankkeen aikana. Markkinointia saatiin ajantasaistettua, kuten toteutettua toimivat nettisivut ja muuta markkinointimateriaalia. Sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta muodostui pysyvä palvelu ja tapa toimia nuorten auttamiseksi. Lasten mieleen Lasten ja nuorten kommenttien perusteella tallilla käyminen ja hevosiin tutustuminen on ollut erittäin mieluisaa. Nuoret kertovat myös huomanneensa, miten samanlaisia ihminen ja hevonen ovat. Hevosten kanssa toimiessa on saanut itsevarmuutta. Olen oppinut paljon uutta ja on ollut mahtava huomata, että saa ison eläimen toimimaan kuten haluaa, eräs toimintaan osallistunut nuori kertoo. Rohkeasti mukaan hanketoimintaan Yrittäjät suosittelevat hankkeita muillekin. Täytyy löytyä selkeä suunnitelma sekä riittävästi aikaa suunnittelulle. Lisäksi ainakin yhdellä ryhmän jäsenyrityksistä olisi hyvä olla kokemusta hanketoiminnasta. Kannattaa lähteä rohkeasti kehittämään yritystoimintaa ryhmässä! Hankkeesta jäi myös pysyviä tuloksia. Yleisesti ottaen eläinten kanssa toimiminen sai lisää ammatillisia piirteitä, ja se on otettu pysyväksi ja etenkin tietoisemmaksi tavaksi lasten ja nuorten kanssa toimittaessa. Sosiaalipedagogista hevostoimintaa hyödynnetään lasten ja nuorten kuntoutuksessa tietoisesti. Palvelumuodosta kehittyi myös tuote lastensuojelun avopalveluihin. Teksti: Tuija Nikkari " Nuoret kertovat myös huomanneensa, miten samanlaisia ihminen ja hevonen ovat. Pegasos -hanke - Rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus - Rahoitusohjelma: Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma - Toteuttajaorganisaatio: Etappi-ryhmä ry 4 Menestystä Maakuntaan

5 Perinteestä pitkälle tulevaisuuteen Maakunnan historiasta ja perinteestä on ammennettu ideoita yhteen jos toiseenkin maaseutuohjelmasta rahoitettavaan LEADER-hankkeeseen. Aisaparin alueella ovat asialla olleet niin museot kuin muutkin yhteisöt. Tallennuksen lisäksi perinteestä tehdään uusia sovelluksia tulevaisuuteen. Kotiseututalo Keskikankaalle rakennettiin perinteinen takkauuni. Kohta päästään leivän paistoon. Karhunmäkisäätiö Lapualla on kunnostanut Wanhan Karhunmäen vintille körttiperinteestä kertovan museon, ja parhaillaan säätiöllä on meneillään esiselvityshanke perinnetaitojen säilyttämiseksi. Vinkkejä selvitykseen haetaan myös Irlannista, Saksasta ja Virosta Lapuan ystävyyskaupunkisuhteiden kautta. Kansainvälisiä yhteyksiä luo aktiivisesti myöskin Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Nelimarkka-museo, jonka lukuisissa hankkeissa Eero Nelimarkan perintö pohjalaiselle taiteelle jalostuu uusiin ulottuvuuksiin. Huvia huvilasta -hankkeella museo kehittää Nelimarkan kunnostettavan huvilan toimintaa sekä residenssitaiteilijoiden että suuren yleisön hyväksi. Jalalla koreasti Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura elävöittää hankkeen kautta eteläpohjalaista hääperinnettä. Aineiston keruun ja taltioinnin lisäksi on järjestetty komeita kruunuhäitä. Eteläpohjalainen kansanmusiikki pääsee oikeuksiinsa Suomen Radiobooking Oy:n hallinnoimassa hankkeessa Vastakkainasetteluja ja välähdyksiä eteläpohjalaisesta kansanmusiikista. Hankkeessa tutkitaan kansanmusiikin muuttumista sukupolvien välillä ja siirretään perintöä tuleville polville. Tieto talteen LEADER-hanketyöllä edistetään myös tiedon käsittelyä ja tallennusta. Järviseutu-Seura on toteuttanut sähköisen Seutulaarin, ja Lapualla on rakenteilla mittava vuorovaikutteinen tietopankki paikallishistoriaa ja -kulttuuria varten. Talot kuntoon Ei toimintaa ilman taloja: perinteen puitteistakin on pidettävä huolta. Kyläyhdistykset ja muut järjestöt tekevät arvokasta työtä maakunnan rakennusperinteen säilymiseksi kunnostaessaan kylätaloja ja nuorisoseuroja talkootyöllä, hanketuen turvin. Teksti: Päivi Kultalahti Kuvat: Maria Lampinen/Päivi Kultalahti Nelimarkka-museon Huvia huvilasta -hanke järjesti amerikkalaisten residenssitaiteilijoiden ohjauksessa taidetyöpajan. Herännäisyyden historia esittäytyy monessa muodossa Wanhan Karhunmäen museossa. Kylätoiminta tekee perinteen eläväksi. Tiskauspuuhissa Marjatta Yliluoma. Menestystä Maakuntaan 5

6 Projektipäällikkö Osku Ketolan syksystä on tulossa vauhdikas. Meneillään olevan hankkeen lisäksi työn alla on uuden hankehakemuksen kirjoittaminen. Rytmikorjaamo on kulkenut sekä ulkoisesti että sisällöllisesti huiman tien entisestä postiautovarikosta nykyiseksi luovien alojen kohtaamispaikaksi. ROKKIKLUBISTA kulttuurikyläksi Rytmikorjaamo tunnetaan ainakin rokkiklubina, mutta talon seinien sisältä löytyy nykyään paljon muutakin. Talo on alkanut jo saavuttaa mainetta rytmimusiikkialan innovaatio- ja oppimisympäristönä. Lisäksi Rytmikorjaamon liiketilat majoittavat lukuisia luovien alojen yrityksiä, kokoustilat palvelevat alueen viranomaisia ja yhdistyksiä sekä siistityn tontin jatkokäyttöä tapahtumapihana kehitetään parhaillaan. Talon kehittämisessä on lähtökohtana ollut käyttäjälähtöisyys. Esimerkiksi nuoret ovat tehneet yhteistyötä arkkitehtien kanssa ja suunnitelleet alueesta kohtaus- ja tapahtumapaikkaa erilaisille ryhmille. Toimintaa kehitetään useilla sektoreilla Rytmimusiikki liittyy Rytmikorjaamoon toki edelleen vahvasti. Eri projektien avulla talosta on luotu maakunnallisen rytmimusiikkiverkoston solmukohta, ja työtä jatketaan edelleen. Talon toimintoja kehitetään myös muilla sektoreilla. Viihdekuluttajien lisäksi palveluita tarjotaan yrityselämälle, liiketilojen lisäksi tukipalveluiden muodossa. Harrastepuolella taas mahdollisuuksia on tarjolla aina musiikista sähköauto- tai lennokkiharrastamiseen. Hankkeissa on vahvistettu myös opetuksen ja tutkimuksen osa-aluetta. Yhteistyötä on tiivistetty erityisesti Epanet-verkoston tutkimusryhmien sekä Sibelius-akatemian ja Rytmi-instituutin kanssa. Nostetta luovuudelle Toimintamme tavoitteena ei ole tavoitella voittoa, vaan saada aikaan piristysruiske koko alueen luovien alojen kehittymiselle, projektipäällikkö Osku Ketola kertoo. Esimerkiksi rytmimusiikin osalta alan toimijoiden yhteistyötä on tiivistetty sekä uusien toimijoiden liiketoimintaosaamista on vahvistettu tämäkin projektilähtöisesti. Tarkoituksenamme on madaltaa yrittäjyyden kynnystä ja tuoda liiketoiminta lähemmäs taiteilijan arkea, selvittää Ketola. Luovat alat valtaavat Itikanmäen? vuoden päässä Ketolan silmissä siintää Itikanmäen maisemissa nouseva kulttuurikylä. Koko alue olisi täynnä käsityöläisiä, taiteilijoita ja luovien alojen yrityksiä. Alueella sijaitseva Rytmikorjaamo olisi tuolloin vakiinnuttanut paikkansa luovuuden päämajana. Olisi hienoa, jos Rytmikorjaamo säteilisi vaikutustaan myös ympäristöönsä sekä kaupunkisuunnitteluun, ja kaikki tämä poikisi jotakin aivan uutta ja innovatiivista, Ketola visioi. Hän ei näe tulevaisuudenkuvaa lainkaan epärealistisena. Ketolan mielestä alueen poliittinen ilmapiiri on aikaansa edellä, mikä on mahdollistanut myös Rytmikorjaamon kehittymisen siihen pisteeseen, missä tällä hetkellä ollaan. Teksti ja kuva: Hanne Rantala 6 Menestystä Maakuntaan

7 Kuva: Jaakko Kuivamäki RYTMI- KORJAAMOLLA toteutettuja hankkeita Rytmikorjaamon alue innovaatioympäristönä, rahoitettu EAKR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä-Pohjanmaan liitto, toteuttaja Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Rytmikorjaamo palveluiden- ja sisällöntuottajana, rahoitettu EAKR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä-Pohjanmaan liitto, toteuttaja Frami Oy Rytmimusiikin tutkimus- ja kehittämishanke (RYTKE), rahoitettu EAKR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä- Pohjanmaan liitto, toteuttaja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry Rytminno, rahoitettu ESR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä- Pohjanmaa ELY-keskus, toteuttaja Sibelius-Akatemia Rytmimeraatti, rahoitettu ESR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus, toteuttaja Rytmimusiikin kannatusyhdistys ry Roadness, rahoitettu ESR-ohjelmasta, rahoittaja Etelä- Pohjanmaa ELY-keskus, toteuttaja Rytmimusiikin kannatusyhdistys ry Nuoret Rytmikorjaamon kehittäjinä, rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, rahoittaja Liiveri, toteuttaja Seinäjoen Teknologiakeskus Rytmikorjaamon tapahtumapihan toteutus, rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, rahoittaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, toteuttaja Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Hyvinvoivat ihmiset tekevät menestyvän yrityksen MindSpirit on Rytmikorjaamolla toimiva yritys, joka tarjoaa koulutuksia, valmennuksia ja sparrausta yritysten johdolle ja muulle henkilökunnalle. MindSpritin tavoitteena on saada kumppanit ja asiakkaat menestymään omalla alallaan. Tarjolla on useita työvälineitä erilaisiin tarpeisiin, aina lyhytkestoisista koulutuksista pitkäaikaiseen ja syvälle menevään kumppanuuspohjaiseen valmennukseen saakka. Kaiken tavoitteena on kasvu. Ihmisten henkinen kasvu, työhyvinvoinnin kasvu ja tieto-taidon kasvu näkyvät poikkeuksetta myös tulosten ja liikevaihdon kasvuna. Lopputuloksena on yritys, jossa ihmiset ovat inspiroituneita ja sitoutuneita ja jonka hyvä ilmapiiri huokuu jo astuttaessa ovesta sisälle, toimitusjohtaja Timo Haapala kertoo. Hyvä ilmapiiri ja kasvualusta MindSpiritille löytyi Rytmikorjaamolta, jonne tuore yritys perusti toimitilansa. Rytmikorjaamon luova ja energinen fiilis oli juuri sitä, mitä me haimme. Toimitiloissa sijaitsee myös useita muita luovien alojen yrityksiä, joten tällä saavutamme myös synergiaetua. Lisäksi tilat ja palvelut sopivat toimintaamme erittäin hyvin, kiittelee Haapala. Yritys on saanut LEADER-yritystukea Liiveri ry:n kautta maaseudun kehittämisohjelmasta. Teksti: Hanne Rantala Roadness lähettää bändit tien päälle Yhtyeet ansaitsevat yhä suuremman osan tuloistaan levymyynnin sijaan ohjelma- ja oheismyynnillä. Etenkin aloittelevat bändit tarvitsevat apua ja ohjausta kiertueiden organisoimisessa sekä toimintasuunnitelman laatimisessa. Roadness-hankkeen tavoitteena on luoda bändeille toimiva malli liiketaloudellisiin suunnitelmiin. Hanke pitää sisällään myös muun muassa elävän musiikin yhdistysten välistä bändivaihtoa: kiertueet maakunnassa sekä valtakunnassa toimivat sekä motivoivana tekijänä että koulutuspohjana tulevalle. Hanke on rahoitettu ESR-ohjelmasta, ja sen rahoittaja on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Teksti: Hanne Rantala Menestystä Maakuntaan 7

8 Kulttuurin, musiikin ja ruoan yhteinen kattaus Kaarna Living innosti yhteistyöhön Kaarna Living -hankkeessa oli tavoitteena kehittää ja kokeilla uusia vaihtoehtoja perinteiselle huonekalu- ja sisustusmarkkinoinnille, jossa samalla luodaan alan opiskelijoiden käytännön työskentelyyn perustuvia oppimisympäristöjä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ESR-ohjelmasta rahoittama Kaarna Living toi yhteen Sellan, Etelä-Pohjanmaan asumisen alan yritykset ja oppilaitokset. Yksi hankkeen kokeiluista oli Willa Kaarna, joka rakennettiin yritys- ja oppilaitosyhteistyönä. Vapaa-ajan asunto Willa Kaarna pystytettiin Sellan sisälle talo talon sisälle. Hirsihuvila sisustettiin alueen kaluste- ja sisustetarvikevalmistajien tuotteilla. Rakentamisessa olivat mukana Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Suupohjan ammatti-instituutin rakennuslinjan opiskelijat. Willa Kaarnaan toteutettiin useita erilaisia sisustuskokonaisuuksia, jotka valittiin eri kohderyhmien elämäntyylien mukaan. Seinäjoen ammattikorkeakoulun muotoilun alan opiskelijat suunnittelivat sisustukset, joissa käytettiin alueen yritysten tuotteita. Opettajat ohjasivat opiskelijoiden suunnittelutyötä ja valvoivat niiden toteutumista. Yhteistyö Sellan, yritysten ja oppilaitosten välillä tulee jatkumaan markkinoinnin kehittämisessä. Teksti: Johanna Mustonen ja Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaalla on elämystuotannon alalla mittava, mutta tällä hetkellä vajaahyödynnetty potentiaali. KUMURUhankkeessa on tartuttu toimeen ja ryhdytty jalostamaan musiikki-, kulttuuri- ja liiketoimintaosaamista sekä ruoka- ja elintarviketalouden osaamista monipuoliseksi elämystuotantotoiminnaksi. KUMURU on Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-ohjelmasta rahoittama projekti, jossa kulttuurin, musiikin ja ruoan vuorovaikutusta tutkitaan ja testataan uusien moniaistillisten elämysten tuottamisen näkökulmasta. Turun yliopiston hallinnoiman hankkeen tavoitteena on tuottaa paitsi tutkimusta äänen ja maistamisen välisestä vuorovaikutuksesta, mutta myös uusia elämyksiä ja tapahtuma-aihioita Etelä-Pohjanmaalle. Performansseista ravintoa ruumiille ja sielulle Kesällä 2012 Seinäjoen kaupungin kutsuvieraat saivat kokea ensimmäisen tangoteemaisen KUMURU-performanssin Tangomarkkinoiden yhteydessä. Tilaisuudessa kantaesitettiin argentiinalaisen Bruno Meszin sävelteos, johon paikalliset ravintolat olivat luoneet sopivia juomia. Yleisö sai nautittavakseen musiikin ja juomat samanaikaisesti. Syyskuussa Seinäjoen Rytmikorjaamolla järjestettiin KUMURU-tapahtuma, johon kuului tutkija-muusikko Bruno Meszin sekä paikallisten keittiömestareiden tähdittämä Makujen musiikki -performanssi, seminaari sekä keittiömestareille, muusikoille ja tutkijoille suunnattua työpajatyöskentelyä. Klubeista uusia ideoita Projekti järjestää myös KUMURU-klubeja eli kerhotoimintaa. Tarkoituksena on herättää uusia ajatuksia musiikin ja ruoan yhdessä luomasta kokemuksesta pienimuotoisia kokeiluja tehden. Viime keväällä klubissa tehtiin muun muassa perusmakutestausta useilla ruoka-aineilla ja rakenneltiin musiikkeihin sopia juomia. Klubitoiminnan paikkana on Seinäjoen kaupungin valtuustosali, ja osallistuminen on kaikille avointa ja ilmaista. Teksti: Hanne Rantala Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen toiminta uudistuu vuoden 2013 alussa. EU-kansalaisviestintä keskitetään ulkoasiainministeriöön Helsinkiin, ja maakunnalliset toimipisteet Rovaniemeä lukuun ottamatta lopettavat toimintansa vuoden 2012 loppuun mennessä. Uudistuksen tavoitteena on kehittää EU-kansalaisviestintää siten, että se vastaa entistä paremmin kansalaisten kysyntää ja on kustannustehokasta. Eurooppatiedotus uudistuu Eurooppatiedotus toimii 1. tammikuuta 2013 alkaen ministeriöstä käsin kahdentoista työntekijän voimin. Rovaniemen toimipisteessä toiminta jatkuu siten, että se painottuu arktiseen viestintään. Näin tuetaan viestinnän keinoin Suomen tavoitetta saada Rovaniemelle EU:n arktinen informaatiokeskus. Luennointi maakuntien oppilaitoksissa on ollut tärkeä osa Eurooppatiedotuksen toimintaa. Uudessa toimintamallissa luentopalvelua ei voida tarjota samassa laajuudessa, mutta oppilaitokset ja koulut ovat edelleen tärkeitä yhteistyökumppaneitamme. Opetukselle tarjoamamme tuen painopiste tulee olemaan monipuolisen opetusmateriaalin tuottamisessa, opettajien kouluttamisessa EUasioissa sekä verkkoviestinnässä. Pyrimme lisäksi tarjoamaan mahdollisuuksia koulujen yhteisluennoille EU:sta, esimerkiksi keräämällä useammat luokat yhteen luentoa varten. Kehitämme jatkuvasti yhteistyötämme oppilaitosten ja koulujen kanssa niiden tarpeiden mukaan. Julkaisutoimintamme jatkuu, ja EU-teoksemme ovat tilattavissa kotisivuiltamme maksutta kotiin. EU-materiaalia on vastaisuudessakin saatavilla maakuntien pääkirjastoista. Eurooppatiedotus tekee yhteistyötä maakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa EU-asioiden kansalaisviestinnässä. Järjestämme seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja muita tapahtumia, ja meille on tärkeää palvella koko Suomea. Kansalaiset voivat edelleen kääntyä Eurooppatiedotuksen puoleen EU-kysymyksissä puhelimitse, sähköpostitse tai kotisivujemme kautta. Tehostamme myös tietopalveluamme verkossa. Teksti: Pekka Purhonen 8 Menestystä Maakuntaan

9 Epasteriassa päästiin maistelemaan eteläpohjalaista lähiruokaa. Häjyt pirot kokosi pienyrittäjiä yhteen Toimintamallit elävät tapahtuman jälkeenkin Kesäkuun alussa Senaatintorilla järjestetty maakuntajuhla, Pikkuusen häjymmät pirot, kokosi pääkaupunkiin yhteensä noin seitsemänkymmentä yrittäjää Etelä-Pohjanmaalta. Viitisenkymmentä yrittäjää hankki tapahtumasta oman esittelypaikan, mutta piroissa nähtiin myös sekä yrittäjien että maakunnan muiden toimijoiden yhteisponnistuksia. Pitkäkestoista yhteistyötä mikroyritysten välille Maakuntajuhla osoittautui vetovoimaiseksi keinoksi innostaa mikroyrittäjiä kehittämään toimintaansa. Tapahtuma loi merkittävän yksittäisen mahdollisuuden maakunnan elinkeinoelämän esittelemiseen, mutta hankkeistuksen avulla rakennetaan myös pitkäkestoisempaa yhteistyösuunnitelmaa eteläpohjalaisten mikroyritysten välille vielä tapahtuman jälkeenkin. Yhteistyön lujittamisen ja liiketoiminnan kehittämisen keinoja suunnitellaan Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten hallinnoimissa hankkeissa. Ensimmäinen toimenpide, esittäytyminen maakuntajuhlassa, on nyt takana, ja tällä hetkellä maakunnassa ollaan ainakin useita yhteistyömalleja rikkaampia. Epasteriassa maisteltiin lähiruokaa Hyvänä esimerkkinä tapahtuman myötä syntyneistä konsepteista on Epasteria eteläpohjalaisiin tapahtumiin konseptoitu ravintola, jonka valikoima perustui pääosin maakunnassa tuotettuun ruokaan sekä kalusteiltaan maakunnan nikkariperinteeseen. Maakuntajuhlan ravintolan toiminnasta vastasti Etelä-Pohjanmaan keittiömestarit ry. Epasterian konsepti on joustava, sillä sitä voidaan käyttää sekä satojen että satojen tuhansien ihmisten tapahtumassa. Maakuntajuhlassa joustavuutta lisäsi myös se, että ruoka-annokset olivat espanjalaisten tapasten tapaan koottu pienistä osista, jolloin pienimmät tuottajatkin pääsivät mukaan, projektipäällikkö Terhi Välisalo kertoo. Mahdollisuuksia Epasterian jatkokäyttöön kartoitetaan parhaillaan. Ensi kesänä Seinäjoella järjestettävä Komeasti yhdessä ja Häjyt pirot -hankkeet Elinkeinojen kehittämishankkeita Rahoitaja: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toteuttaja: ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry / Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset Farmari-maatalousnäyttely on yksi potentiaalisista jatkokäyttökohteista. Pienten yrittäjien tuotteet puoteihin Maakunnan pienten ruokatuottajien sekä design- ja käsityöyrittäjien tuotteita koottiin tapahtumassa Ruokaprovinssipuotiin ja Tapahtuma-Rustoopuoriin. Ideana oli luoda pienten yrittäjien yhteisesiintymisestä suuri ja monipuolinen kokonaisuus, ja kynnys mukaan lähtemiseen haluttiin pitää mahdollisimman matala. Ruokaprovinssipuodin ideaa on kokeiltu aikaisemmin Etelä-Pohjanmaan Matkailu oy:n johdolla ELMA-messuilla. Häjyt pirot -hankkeessa ideaa kehitti eteenpäin Maija Ruohoniemi. Tapahtuma-Rustoo puolestaan näki päivänvalon ensimmäistä kertaa maakuntajuhlassa. Kumpaankin puotiin saatiin koottua houkuttelevat kokonaisuudet, jotka toimivat edustavina näyteikkunoina maakunnan elintarvike- ja design-osaamiseen, Välisalo iloitsee. Teksti: Hanne Rantala Kuva: Esa-Matti Åkerberg Menestystä Maakuntaan 9

10 Kipinää kuvataiteisiin Suupohjassa Kipinä-hankkeen projektipäällikkö Henna Toivola rohkaisee suupohjalaisia tutustumaan kuvataiteisiin. Kuva: Tuukka Olli Päivi Alakankaan töitä Teuvalla järjestetyltä Puupiirros-kurssilta. Kuva: Annukka Käkelä Taidehistoria-luentosarjan aikana tutustuttiin myös ikonimaalaukseen opettaja Riitta-Liisa Suikin johdolla. Kuva: Henna Toivola Kipinä on Suupohjan alueella toimiva kuvataidehanke, joka tarjoaa koulutusta ja näyttelyitä seutukunnan asukkaille. Hankkeen aikana järjestetään parikymmentä kurssia, joiden kautta kuka tahansa voi tutustua erilaisiin kuvataiteen muotoihin. Hankkeen projektipäällikkö Henna Toivola kertoo Kipinän tarkoituksena olevan nimenomaan innostuksen herättäminen kuvataiteita kohtaan. Tahdomme lisätä tietoisuutta siitä, mitä kaikkea kuvataide voi olla. Se pitää sisällään paljon erilaisia tekniikoita ja materiaaleja, joita nyt hankkeen myötä on mahdollista kokeilla, Toivola kertoo. Kevään ja kesän aikana on järjestetty kuusi kurssia. Kurssit on valikoitu paikallisten harrastajien toiveiden pohjalta, ja tähän mennessä niiden saama vastaanotto on ollut innostunutta. Toivola rohkaisee ihmisiä osallistumaan jatkossakin, sillä aikaisempaa kokemusta tai omia välineitä kursseilla ei tarvita. Kurssimaksut on pyritty pitämään sellaisina, että ne kattavat tila-, opetus- ja materiaalikustannukset. Työt näytteille Hankkeen tavoitteena on myös näyttelykulttuurin elävöittäminen. Taidekurssien töistä järjestetään näyttelyitä paikallisissa näyttelytiloissa. Näyttelyiden on tarkoitus olla lähellä ja helposti lähestyttäviä. Esimerkiksi Kauhajoen Kotiseututalolla näyttelytoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, ja kesän aikana siellä olikin näytteillä mosaiikkikurssin töitä, selvittää Toivola. Hankkeen rahoittaja on Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. Kipinä on mahdollistettu Leader-rahoituksella ja hanke kestää vuoden 2013 loppuun. Toivola uskoo hankkeella olevan kuitenkin pidempiaikaisempiakin vaikutuksia. Kurssimme ovat intensiivisiä pintaraapaisuja, mutta toivon niiden antavan lähtökohtia jatkaa harrastusta. Kurssien myötä harrastajien on mahdollista myös verkostoitua ja kehittää ideoitaan eteenpäin. Tulevien kurssien teemoina ovat esimerkiksi kokeileva grafiikka, graffiti ja ympäristötaide. Hankkeesta ja kursseista saa lisätietoa Suupohjan kulttuuriyhdistyksen nettisivuilta osoitteesta Teksti: Heidi Hahtola 10 Menestystä Maakuntaan

11 Yrityksille vauhtia MAASEUTUOHJELMASTA Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa, vahvistaa maaseutuyritysten kilpailukykyä ja yrittäjien osaamista sekä edistää maaseudun työllisyyttä. Maaseudulla toimivat mikroyritykset voivat hakea ohjelmasta tukea toimintaansa. Investointitukea voidaan myöntää maaseudun mikroyritysten perustamiseen ja laajentamiseen. Aloittava tai laajentava yritys voi saada tukea ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkaamiseen. Kehittämistukea voidaan myöntää myös yrityksen kehittämiseksi tarvittavien asiantuntijapalveluiden hankkimiseen. Taideliikuntaa lapsille ja nuorille Kurikassa Tukea myönnetään Etelä-Pohjanmaalla sekä ELY-keskuksesta että Etelä-Pohjanmaan neljältä kehittämisyhdistykseltä: Aisaparilta, Liiveriltä, Kuudestaan ry:ltä ja Suupohjan kehittämisyhdistykseltä. Alla on esitelty luovilla aloilla toimivia mikroyrityksiä, jotka ovat saaneet tukea toimintaansa. Eira Nevanpään Taideliikuntakoulu aloitti toimintansa Kurikassa vuonna Taideliikuntakoulussa harrastettavat lajit ovat sirkus, akrobatiavoimistelu, trampoliinivoimistelut ja Team Gym. Toiminnalle saatiin entistä ehommat tilat Kurikasta, kun taideliikunta keskitettiin yhteen paikkaan. Aikaisemmin yritys tarjosi palveluitaan vaihtuvista toimipisteistä, minkä takia kalustoa jouduttiin siirtämään paikasta toiseen. Pysyvä toimipakka mahdollisti myös harjoitusolosuhteiden parantamisen kalustoon investoimalla. Kalustoa uudistettiin Maaseudun kehittämisohjelman EU-rahoituksen tuella, ja harrastajien käyttöön hankittiin muun muassa voimistelukanveesi, renkaat, köydet, voimisteluvälineet ja peilit. Teksti: Tuija Nikkari Rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Rock Nympho vaatettaa katu-uskottavasti Alavudelle vuonna 2011 perustettu Rock Nympho myy ja valmistaa rockhenkisiä vaatteita. Oman malliston lisäksi yritys tuo maahan vaatteita, kenkiä ja koruja. Yrittäjä Mira Suhonen on vaatesuunnittelun lisäksi menestynyt olympiatasolla pistooliammunnassa. Tällä hetkellä yritykselle ollaan rakentamassa nettikauppaa. Rock Nympholla on lisäksi Facebookissa sivu, jonka kautta voi tutustua tuotteisiin ja tilata Suhosen omaa mallistoa. Mallistooni kuuluu korsetteja, farkkuja ja mekkoja. Uusia tuotteita syntyy tasaiseen tahtiin. Ennen nettikaupan aukeamista täytyy vielä pohtia, kuinka suureksi oman mallistoni kasvatan, Suhonen kertoo. Yritys on saanut toimintaansa LEADER-tukea. Teksti: Hanna Ahonpää Rahoittaja: Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Kuudestaan ry Asiantuntemusta veneteollisuuden tarpeisiin Celes Marine Oy on 2010 perustettu yritys, joka keskittyy toiminnassaan veneteollisuuden avustamiseen veneiden suunnittelun, tyyppitarkastusten, tuotearvioinnin, konseptoinnin ja tuotannonsuunnittelun osalta. Ähtärissä toimiva yritys työllistää nykyisin kaksi suunnittelijaa: yrityksen perustaneen Kasperi von Schrowen ja vähemmistöosakkaana mukana olevan Kyösti Törnqvistin. Molemmilla on takanaan rautainen kokemus veneiden tuotekehittelystä Buster- ja Silver-veneiden parissa. Yritys on saanut toimintaansa LEADER-tukea. Teksti: Hanna Ahonpää Rahoittaja: Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Kuudestaan ry Ripakopallinen ideoita Kuiperi on lappajärveläinen mainos- ja viestintätoimisto, joka uudisti ilmeensä vuosi sitten keväällä. LEADER-tuella kunnostettiin ja kalustettiin uusi toimitila sekä palkattiin ensimmäinen työntekijä. Yrityksen uuden nimen yrittäjä Tuomas Korkea-aho pyydysti taivaalta, tähtisumusta, ajasta, jolloin meteoriitti syöksyi maahan ja synnytti Lappajärven. Kuiperi tarjoaa asiakkailleen täyden palvelun paletin markkinointiviestinnässä, ripakopallisen ideoita. Visuaalinen identiteetti on paljon muutakin kuin logotyypin, typografian ja värien valintaa. Se viestii yrityksen arvoista ja visioista, Tuomas Korkea-aho sanoo. Tavoitteena on yhtenäinen ja hallittu tyyli, joka toistuu kaikessa viestinnässä painotuotteista pakkauksiin ja verkkoviestinnästä videoihin. Yrityksellä on oltava autenttista särmää, jolla erottua muista. Tuomas Korkea-ahon lisäksi yrityksessä työskentelee graafinen suunnittelija. Korkean luottoluokituksensa ansiosta Kuiperi on ansainnut Suomen vahvimmat -sertifikaatin. LEADER-hanke toteutui Korkeaahon mielestä suunnitelmien mukaisesti, vaikka byrokratiaa olikin melkoisesti. Rahoittaja: Aisapari ry Teksti: Päivi Kultalahti Menestystä Maakuntaan 11

12 Draamaa siirtolaisuudesta ja kotiseuturakkaudesta J. G. Annala syntyi vuonna 1881 Peräseinäjoella. Hän muutti Amerikkaan, jossa menestyi. Annala piti elämänsä ajan yhteyttä kotiseutuunsa ja auttoi sitä. Osan omaisuudestaan hän testamenttasi Peräseinäjoelle. Näillä varoilla on tuettu muun muassa kulttuuria. Annalan muiston elävöittämiseksi Suomen Siirtolaisuusmuseon Tuki ry on saanut Liiverin kautta LEADER-tukea maaseudun kehittämisohjelmasta. Tuella Annalaa esittelevästä näyttelystä laaditaan draamallinen opastus ja pienoisnäytelmä. Esitykset ovat nähtävissä Siirtolaisuuskeskuksessa. Draamalla edistetään Peräseinäjoen profiloitumista valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi siirtolaisuusmatkailun kohteeksi. Teksti: Telle Lemetyinen Kuva: Tellervo Lahti J. G. Annalan elämästä kertovan draaman kirjoittaa käsikirjoittaja Hannu Salo Jalasjärveltä ja sitä esittämään valitaan kaksi kolmehenkistä näyttelijäryhmää. Näyttelijöitä ovat mm. Jarmo Ranta, Airi Lepistö, Birgitta Javanainen, Erja Poutanen ja Raila Ortila. Koiran menetys toi yritysidean Pieneläintuhkaamo Aarnituuli aloitti toimintansa Kauhajoen Aronkylässä maaliskuussa Ajatus tuhkaamon perustamisesta heräsi, kun yrittäjäpariskunta Kirsi ja Ari Valtonen joutui viemään oman koiravanhuksensa nukutettavaksi keväällä Veimme koiramme Hämeenkyröön tuhkattavaksi, sillä viikonloppuna ei muuta vaihtoehtoa ollut. Tästä syystä päätimme perustaa tuhkaamon Etelä-Pohjanmaalle, Kirsi Valtonen muistelee. Yrityksen perustamiskuluihin Valtoset saivat tukea Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä, ja hanke rahoitettiin maaseutuohjelman LEADER-rahoituksella. Aarnituuli on saanut hyvän vastaanoton ja ihmiset ovat löytäneet sen palvelut. Tuhkatun lemmikin voi haudata uurnaan. Olemme aina auki, sillä haluamme auttaa nopeasti ja joustavasti surun keskellä, Valtonen kertoo. Teksti: Heidi Hahtola Kuva: Laura Hirvivuori Investointitukea ja julkisuutta Storytellerille Aarnituuli työllistää Kirsi Valtosen täysipäiväisesti. Muotoilija Mari Seppäsen tapaa toimia voidaan pitää vaatetusalan maailmassa jo harvinaisuutena. Yksilöllisyyden ja korkean laadun nimeen vannova Storytellerneuleiden tekijä nimittäin valmistaa tuotteensa alusta loppuun asti itse. Vuonna 2008 Storyteller-yrittäjä rakennutti yritykselle uudet työskentely- ja myymälätilat Kurikan keskustassa sijaitsevan kotitalonsa pihaan. Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry myönsi maaseutuohjelmasta rakennusinvestoinnille 20 prosentin LEADER-tuen. Nyt joitakin vuosia investointihankkeen jälkeen Seppänen on tyytyväinen siihen, että sai investoinnilleen julkista tukea. Vaikka tuki ei suhteessa koko investointiin ollut suuri, oli se kuitenkin tärkeä. Yrittäjä koki, että vaadittu hankebyrokratia oli raskas, mutta vaivan arvoinen. Rahallisen hyödyn lisäksi tuki toi tärkeää lisäjulkisuutta yritykselle. Teksti: Telle Lemetyinen 12 Menestystä Maakuntaan

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin 10.10.2012 Irma Jaakkola irma.jaakkola@seinajoki.fi Ruokaprovinssi Ruokaprovinssin käynnistys -hanke Ruokaprovinssin käynnistys

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

ulttuurin nälkään Ilmajoki

ulttuurin nälkään Ilmajoki ulttuurin nälkään Ilmajoki Aina nälkä ja koko ajan jano Ilmajoelta on aina kummunnut kokoonsa nähden poikkeuksellisen aktiivinen kulttuurin ja hengenravinnon arvostus, joka näkyy ja kuuluu esimerkiksi

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Onko Sinulla on kehittämisidea, joka koskee ihmisiä tai yrityksiä Länsi-Suomessa yli maakuntarajojen? Tavoitteenamme on jalostaa Sinun ja

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot