PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A160 * 2006

2 Sisällysluettelo 1. Esipuhe Lähtökohdat Valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset Toimintaympäristö ja sen muutosnäkymät Liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet Nykytila ja kehittämistarpeet Liikenneverkot ja infrastruktuuri Kävely ja pyöräily Joukkoliikenne Liikenneturvallisuus Tavaraliikenne ja logistiikka Liikenteen hallinta Liikennestrategian painopisteet Kehittämisohjelma Liikennejärjestelmän rahoitus Toimenpideohjelma Aiesopimus Yhteistyö ja seuranta Liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutukset...36 Tausta-aineistoa...39 Päijät-Hämeen liitto A160 * 2006 ISBN ISSN Julkaisun karttaotteet: Genimap Oy, Lupa L4356, Suomen ympäristökeskus Valokuvat: Reijo Helaakoski 2

3 1. Esipuhe Päijät-Hämeen maakunnan kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen käynnistettiin vuoden 2004 lopulla. Suunnitelman aikatähtäin on vuodessa Suunnitelma on maakunnan laajuudella ensimmäinen, Lahden kaupunkiseudulle on liikennejärjestelmäsuunnitelma tehty 1990-luvun lopulla (LASE 2010). Työssä on luotu maakunnan liikennepolitiikkaa ja tarkasteltu liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Strategian laadintaprosessin aikana tavoitteena on ollut muodostaa yhteinen näkemys maakunnan liikennejärjestelmän tulevaisuudesta ja kehittämistavoitteista. Lähiajan kehittämistarpeet, niiden ajoitus, rahoitus ja toteutuksen edellyttämät toimenpiteet on määritelty toimenpideohjelmassa. Lähiajan toimista laaditaan erillinen aiesopimus, jossa osapuolet sitoutuvat resurssiensa puitteissa edistämään yhdessä sovittavia liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita ja -toimenpiteitä. Kehittämistoimenpiteet käsittävät yhteistyön kehittämistä, suunnittelua ja ylläpitoa ja toimenpiteiden toteuttamista. Liikennestrategian taustaksi on laadittu erilliset liikenneverkkoja, joukkoliikennettä, kevyttä liikennettä, liikenneturvallisuutta, tavaraliikennettä ja logistiikkaa sekä liikenteen hallintaa koskevat osaselvitykset, joissa kunkin teeman kehittämistarpeita on selvitelty tarkemmin. Suunnittelutyön tilaajia ovat Päijät-Hämeen liitto, Hämeen tiepiiri, Ratahallintokeskus ja Etelä-Suomen lääninhallitus sekä kaikki maakunnan kaksitoista kuntaa. Projektin ohjausryhmään ovat kuuluneet: Timo Ihamäki Heinola (pj.) Esa Halme Päijät-Hämeen liitto Mauri Pukkila Hämeen tiepiiri Markku Pyy Ratahallintokeskus Seppo Nikkanen Etelä-Suomen lääninhallitus Kimmo Kuparinen Artjärvi Harri Hirvonen Asikkala Harri Suoknuuti Hartola Frans Mustalampi Hollola Osmo Knaapi Hämeenkoski Lauri Pouru Kärkölä Jorma Vaskelainen Lahti Risto Helander Nastola Raimo Ikäheimonen Orimattila Heikki Jaakkola Padasjoki Matti Nupponen Sysmä José Valanta Lahden seutuhallinto Tapani Kasso Lahden kauppakamari Helena Koivula KELA Heikki Kankaanpää Hämeen ympäristökeskus Tuomo Kojo Linja-autoliitto Pekka Söderling VR Osakeyhtiö Juhani Säleniemi Hämeen Taksiyrittäjät ry ( saakka) Jukka Ylimäki Hämeen Taksiyrittäjät ry ( alkaen) Kari Helokivi Päijät-Hämeen Yrittäjät Työtä on tiiviimmin ohjannut pienempi työryhmä, johon ovat kuuluneet: Erkki Rope Päijät-Hämeen liitto (pj ) Tenho Aarnikko Hämeen tiepiiri ( saakka) Juha Sammallahti Hämeen tiepiiri ( alkaen, pj 2006) Matti Hoikkanen Lahden kaupunki Antti Kailio Heinolan kaupunki Kimmo Kuparinen Artjärven kunta Timo Ahokanto Lahden seutuhallinto Arja Aalto Ratahallintokeskus Seppo Nikkanen Etelä-Suomen lääninhallitus Konsultteina työryhmässä ovat toimineet Linea Konsultit Oy:stä Reijo Helaakoski ja Annu Korhonen. Lisäksi liikennejärjestelmätyöhön ja sen osaselvitysten laatimiseen ovat osallistuneet Mikko Lautala ja Sakari Somerpalo Linea Konsultit Oy:stä sekä Christel Kautiala, Juhani Bäckström, Pekka Iikkanen ja Tuomas Miettinen Ramboll Finland Oy:stä. 3

4 2. Lähtökohdat 2.1. Valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset Valtakunnallista liikennepolitiikkaa linjataan parhaillaan Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteilla maan koko liikennejärjestelmän palvelutasoa ja tavoitetilaa koskeva strategiatyö Liikenne Liikkumisen ja kuljetusten tulevaisuuden strategioiden perustaksi tarvitaan jäsennelty näkemys liikennepolitiikan tavoitteista, keinoista ja resursseista. Liikenne työssä tarkastellaan ihmisten ja elinkeinoelämän muuttuvia liikennetarpeita kaupungeissa, maaseudulla, lyhyillä ja pitkillä matkoilla sekä kansainvälisessä liikenteessä. Tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden sisältö, edellytykset ja vaikuttavuus kuvataan siten, että ne ovat käytettävissä seuraavan hallitusohjelman valmistelussa ja liikennepolitiikan linjaamisessa. Liikenne työn rinnalla on laadittu runkoverkkosuunnitelmaa valtakunnallisesti merkittävistä teistä ja radoista. Suunnitelmassa määritellään ne tiet ja radat, jotka olisivat korkeimpien laatuvaatimusten mukaisia. Nämä Kuva 1. Valtakunnallisesti merkittävät maaliikenteen runkoverkot (Lähde: Työryhmän mietintö, LVM:n julkaisu 43/2006). tärkeimmät yhteysvälit halutaan kehittää mahdollisimman nopeiksi ja turvallisiksi, jotta ne palvelevat hyvin kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeita. Runkoverkot asetetaan etusijalle mm. kaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa sekä väyläsuunnittelussa ja rahoituksessa. Valtionhallinnossa on lisäksi tekeillä Arjen tietoyhteis- kunta -strategia, jossa hahmotetaan, miten viranomaiset voisivat edistää tekniikan avaamien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja toisaalta torjua sen tuomia uhkia. Strategiatyössä tarkastellaan muun muassa mahdollisuuksia soveltaa uutta tekniikkaa liikennepalveluissa, logistiikassa ja liikenneturvallisuuden parantamisessa. 4

5 Eduskunta päättää isoista investoinneista, päätöksenteon pitkäjänteistäminen tarpeen Suurista väyläinvestoinneista päättää eduskunta. Vuosittaiseen budjettirahoitukseen sidottu päätöksenteko kuitenkin hankaloittaa liikennejärjestelmän kehittämistä pitkällä tähtäimellä. LVM:n asettaman työryhmän toimesta onkin keväällä 2006 laadittu ehdotus liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistämisestä. Työryhmän mielestä liikenneinfrastruktuuria koskevista pitkän aikavälin linjauksista tulisi päättää nykyistä sitovammin ja poliittisesti laajemmalla pohjalla sekä yhtä hallituskautta pitemmällä aikajänteellä. Pitkäjänteisemmän päätöksenteon hyödyt tulevat muun muassa hankkeiden paremman ennakoitavuuden (mm. suunnitteluvalmius) ja joustavamman toteutuksen kautta. Kaupunkiseuduilla voidaan myös tehostaa eri väylienpitäjien liikenneverkkojen toteutuksen yhteensopivuutta. Askeleena oikeaan suuntaan on ollut ministerityöryhmän laatima mietintö liikenneväyläpolitiikan linjauksista vuosille Tien- ja radanpidon rahoitus niukkaa, painopisteinä nykyverkon kunnon ja liikenneturvallisuuden turvaaminen Tienpidon toimintalinjojen mukaisesti tienpidossa keskitytään nykyisen tieverkon päivittäisen liikennekelpoisuuden ja kunnon turvaamiseen sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tieverkon kunnon heikkeneminen on saatu pysäytetyksi, mutta samalla on jouduttu supistamaan laajennus- ja uusinvestointeja. Pitkällä aikavälillä kunto pyritään nostamaan sellaiselle tasolle, että tienpitäjän ja tienkäyttäjien kustannukset olisivat optimissa. Nykyisellä perustienpidon rahoitustasolla tieverkon kunto pystytään säilyttämään nykyisellään, mutta valtioneuvoston liikenneturvallisuustavoitteesta jäädään tienpidon osalta jälkeen. Tavoitteena on erityisesti pääteiden vakavien onnettomuuksien vähentäminen sekä kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen taajamissa. Radanpidon tavoitteeksi on asetettu parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä kilpailukykyisenä, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona. Henkilöliikenteessä kilpailukyky edellyttää täsmällisyyttä ja nopeutta. Oikorata parantaa osaltaan rautateiden kilpailukykyä lisäten välityskykyä sekä lyhentäen matka-aikoja Helsingistä Lahteen, itäiseen Suomeen ja Venäjälle. Tavaraliikenteen kilpailukykyä parannetaan kuljetusreiteittäin muun muassa korottamalla akselipainoja 25 tonniin. Radanpidon kriittinen haaste lähivuosina on rataverkon tähän asti hyvin edenneen peruskorjausurakan läpivienti ja laajentaminen myös ratapihoille. Myös rataverkon vähäliikenteisimmän osan laajuudesta on tehtävä päätökset. Pääteiden kohtaamisonnettomuuksien ja asutuskeskusten kevyen liikenteen onnettomuuksien vähentäminen keskeisiä valtakunnallisia painopisteitä Uusi valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma Tieliikenteen turvallisuus ja sen pohjalta tehty valtioneuvoston periaatepäätös pitivät valtakunnalliset tavoitteet ennallaan: Vuonna 2010 liikennekuolemia saa olla enintään 250 ja vuonna 2025 enintään 100. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää ohjelmallista kehitystyötä, yhteistä vastuuta ja tiiviimpää yhteistyötä liikennejärjestelmän parantamisessa unohtamatta tienkäyttäjän vastuuta. Erityisesti suunnitelmassa painotetaan kahden suurimman onnettomuustyypin pääteiden kohtaamisonnettomuuksien ja asutuskeskusten kevyen liikenteen onnettomuuksien vähentämistä. Muita toimintaympäristön muutosten ja liikenneturvallisuustyön vaikuttavuuden pohjalta keskeisiksi nostettuja painopisteitä ovat nopeuksien hillitseminen, päihdeonnettomuuksien vähentäminen, ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentäminen sekä onnettomuuksien seurausten lieventäminen. Suunnitelmassa on kuntien toimiksi osoitettu erityisesti taajamien liikenteen rauhoittaminen ja jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen. Liikkumis- ja kuljetustarpeen vähentäminen tärkeää Liikenteen hallinnonalan strategioissa ja ohjelmissa käsitellään nykyisin entistä vahvemmin myös liikkumisen tarpeisiin ja kysyntään sekä kulkutapajakaumaan vaikuttamista eli ns. liikenteen ja liikkumisen hallintaa. Aiheeseen liittyvä niin kutsuttu neliporrasmalli tarkoittaa liikenneverkon suunnittelumetodiikkaa, jossa ennen uusia (väylä)investointeja selvitetään, voidaanko liikennejärjestelmän ongelmat ratkaista vaikuttamalla liikennetarpeeseen ja kulkutavan valintaan tai kehittämällä olemassa olevaa infrastruktuuria. Liikkumis- ja kuljetustarpeen vähentäminen sekä kestävien kulkutapojen käyttö on ensisijaisen tärkeää myös liikenteen ekotehokkuuden kannalta. Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on 20 % ja kansallisenkin ilmastostrategian mukaan myös liikenteen päästöjen tulee vähentyä selvästi, mikäli halutaan hidastaa ilmastonmuutosta. 5

6 Etelä-Suomen kaupunkialueiden verkosto tiivistyy Eteläisen Suomen seitsemän maakuntaa ovat laatineet yhteisen näkemyksen Etelä-Suomen aluerakenteesta vuonna Toiminnallisen aluerakennevision mukaan pääkaupunkiseutu sekä Lahden ja Hämeenlinnan alueet muodostavat Etelä-Suomen keskisen yhteistyöalueen, joka toimii koko maan keskuksena. Toiminnalliset kaupunki- ja taajamaverkostot ovat Etelä-Suomen menestystekijöitä. Suuret keskukset ovat verkottuneet paitsi keskenään, myös niitä ympäröivien pienkeskusten ja maaseudun kanssa. Liikenteen visio sisältää Etelä-Suomen liikenneverkon tärkeimmät sisäiset yhteydet sekä yhteydet muuhun Suomeen, lähialueille ja Venäjälle kuvan 2 mukaisesti. Maakuntien näkemys eteläisen Suomen runkoväyläverkosta poikkeaa hieman kuvassa 1 esitetystä valtakunnallisesta runkoverkkosuunnitelmasta. Verkoston solmupisteiden välillä liikenne ja vuorovaikutus kasvavat nopeimmin. Poikittaiset ja kehämäiset yhteydet ovat Etelä-Suomen keskusten kehittämisessä välttämättömiä. Maakunnassa tavoitteina ihmisten hyvinvointi ja Päijät-Hämeen kilpailukyky Päijät-Hämeessä on laadittu vuoteen 2030 ulottuva maakuntasuunnitelma, jonka tavoitteena on ollut ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen tavoittelu, mutta myös maakunnan aseman ja keskusroolin kasvattaminen, tuottavuuden nosto sekä osaamisen tason nostaminen. Samaan aikaan on ollut työn alla myös Päijät-Hämeen maakuntakaavan laatiminen. Keskeinen ajatus kaavatyön taustalla on luoda edellytyksiä maakunnan aseman vahvistumiselle merkittäväksi suomalaiseksi toimijaksi, jonka asema lähenee valtakunnan osakeskusroolia ja jonka suhde erityisesti pääkaupunkiseutuun on hyvä ja toimiva. Liikenneyhteyksien nopeutuminen ja paraneminen on luonut hyvät edellytykset parantaa maakunnan asemaa suhteessa Itä-Suomeen ja vahvistaa maakunnan roolia länteen ja itään Etelä-Suomen liittouman aluerakennetyössä yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Näiden yleistavoitteiden lisäksi on maakuntakaavalla pyritty turvaamaan maaseudun pysyminen elinvoimaisena. Tärkeää on myös kuntien mahdollisuus toimia aktiivisena kehittäjänä niin maapolitiikan kuin elinkeinopolitiikan alallakin. Tämän reunaehtona on kuitenkin pidetty maakunnan arvokkaan, laadukkaan ja puhtaan ympäristön vaalimista ja ihmisten hyvää asuinympäristöä ja sen mahdollisuutta olla mahdollisimman toimiva ihmisen koko eliniän ajan. Maakuntakaavan liikennealueiden tarkoitus on tukea maakunnallista liikennepolitiikkaa, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa alueen saavutettavuutta sekä minimoida alueen sisäistä liikennettä ja turvata joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Tavoitteena on tukea sellaista yhdyskuntarakennetta, joka ei perustu oman auton käyttöön vaan mahdollistaa palvelujen saavutettavuuden kävellen ja jalan. Kuva 2. Etelä-Suomen aluerakenne 2030 (Lähde: Etelä-Suomen maakuntien liittouma). 6

7 LASE 2010 toteutunut kohtuullisesti Taulukko 1. LASE suunnitelman tärkeimmät kehittämishankkeet ja niiden tilanne syksyllä Lahden kaupunkiseudulle vuonna 1999 valmistuneessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (LASE 2010) tavoitteena on ollut turvallinen ja vähän ympäristöä haittaava liikennejärjestelmä, joka luo hyvät edellytykset alueen elinkeinoelämän menestymiselle. Joukkoliikenteeseen liittyen on linjattu, että maankäyttöä ja joukkoliikennejärjestelmää kehitetään niin, että mahdollisimman suuri osa matkoista voidaan tehdä joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteen matkavastusta vähennetään lisäksi joukkoliikennettä suosivilla liikennejärjestelyillä, huolehtimalla edullisista taksoista, kehittämällä joukkoliikennettä suosivia matkaketjuja sekä fyysisin ja telemaattisin toimenpitein. LASE 2010 suunnitelman keskeiset toimenpiteet ovat toteutuneet kohtuullisesti, mutta mm. kevyen liikenteen tavoiteverkko vain osaksi. Tässä koko maakuntaa koskevassa suunnitelmassa onkin kiinnitettävä enemmän huomiota strategian toteutumismahdollisuuksiin, mm. rahoitusresursseihin.strategian tulee samalla olla kuitenkin myös sopivasti tavoitteellinen ja eri osapuolien toimintaa ohjaava. Kuva 3. Yleiskuva maakuntakaavasta (Lähde: Päijät-Hämeen liitto). 7

8 Lahden kaupunkiseudun rakennemallityössä määritelty maankäytön kehittämisalueet Lahden kaupunkiseudulla vuoden 2004 lopulla päätetty rakennemalli on Lahden seudun kuntien (Lahti, Asikkala, Heinola, Hollola, Nastola, Orimattila) yhteinen näkemys kaupunkiseudun maankäytön päälinjojen pitkän tähtäyksen periaatteista mm. maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen laatimista varten. Tavoitteena on vastata pääkaupunkiseudun kasvupaineisiin, muodostaa kehittyvä osa Helsinki - Lahti - Heinola kasvukäytävää sekä tarjota laadukas ja kilpailukykyinen elinympäristö. Rakennemallityön tavoitteena on ollut ratkaista kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehittämisen keskeisiä maankäyttökysymyksiä. Ratkaisuja on haettu myös muun muassa seudullisesti merkittävien toimintojen ja verkostojen periaatelinjauksiin kuten asuin- ja työpaikkojen sijoitusperiaatteisiin, palvelurakenteeseen ja liikenteeseen. Tavoitteena on ehjä ja toimiva kaupunkirakenne, mikä edellyttää vahvasti myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien huomioon ottamista. Kaupunki- ja kuntakeskuksissa tiivistetään ja täydennetään yhdyskuntarakennetta. 1. Henna ja Luhtikylä: kehitetään teollisuusalueina 2. Orimattilan keskusta: laajennetaan asuin- ja teollisuusalueita 3. Lahden eteläpuoli: kaupunkiseudun merkittävin uusi asuin- ja työpaikka-alueiden kokonaisuus 4. Lahden itäpuoli: kehittyy tiiviin pientaloasumisen keskuksena 5. Nastolan eteläpuoli: kehittyy työpaikka- ja asuinalueena 6. Nastolan pohjoispuoli: kehittyy pientalovaltaisena asuinalueena 7. Kukonkoivu: kehittyy teollisuustoimintojen ja pientaloasumisen alueena 8. Kalliola-Kukkila: kehittyy asuinalueena 9. Vääksy: itäpuoliset alueet kehittyvät pientaloalueena 10. Vierumäki: kehittyy asumisen, teollisuuden ja liikuntapalvelujen alueena 11. Heinola: uudet asuin-, teollisuus- ja logistiikka-alueet keskittyvät vt 4:n varrelle 12. Jyränkö ja Rainio: kehittyvät pientaloalueina Kuva 4. Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040, kehittämisen painopistealueet (Hyväksytty Lahden kaupunkiseudun seutuvaltuustossa ). 8

9 2.2. Toimintaympäristö ja sen muutosnäkymät Maakunnan asema Etelä-Suomessa erinomainen, kasvu keskittyy kaupunkiseuduille Liikenneyhteyksillä on ollut suuri merkitys Päijät-Hämeen historiallisessa kehityksessä. Myös uusimmat isot liikennehankkeet, Helsinki Lahti Heinola-moottoritie ja Kerava Lahti-oikorata vaikuttavat maakunnan kehitykseen vahvistamalla maakunnan logistista asemaa valtakunnallisessa verkossa. Oikoradan tuoma aikaetäisyyden merkittävä lyheneminen Lahden ja Helsingin välillä on suuri muutos koko Etelä-Suomen liikkumisjärjestelmässä. Oletettavaa on, että Lahden seutu kiinnittyy vahvemmin Helsingin metropoli- ja työssäkäyntialueeseen. Samoin Lahden ja Heinolan seudut liittyvät toiminnallisesti entistä kiinteämmin toisiinsa. Pietarin alueen taloudellinen vahvistuminen ja Venäjälle suuntautuvien liikenneväylien parantaminen korostavat maakunnan asemaa myös kasvavan itäliikenteen merkittävänä yhteyspisteenä. Kasvu keskittyy maakunnan eteläosiin, erityisesti Lahden kaupunkiseudulle. Asumisväljyyden kasvu ja jatkuva muuttovoitto johtavat uudisrakentamiseen taajamien reuna-alueille. Uusien asuinalueiden palvelutarjonnasta huolehtiminen sekä uusien asumis- ja työpaikka-alueiden rakentaminen joukkoliikennetarjonnan piiriin on tärkeää, jotta henkilöautoriippuvuus ei lisäänny. Maakunnan reuna-alueilla asukasmäärä vähenee ja väestö ikääntyy. Toisaalta vapaa-ajan lisääntyessä ja eläkkeellä olevan väestönosan kasvaessa vapaa-ajan asunnoilla asutaan entistä pitempiä aikoja, mikä lisää vapaa-ajan asutuksen merkitystä juuri maaseutualueiden voimavarana. Päijät-Hämeen lähes kesäasunnosta valtaosa sijoittuu maakunnan pohjoisosaan Päijänteen, Vesijärven ja Ruotsalaisen rannoille. Maakunnan luontoarvot sekä vireä kulttuuri- ja liikuntatarjonta antaa myös matkailuelinkeinolle moninaiset toimintaedellytykset. Kuva 5. Päijät-Hämeen maakunta ja liikenneverkko. Kuva 6. Väestöntiheys Päijät-Hämeessä (Lähde: Tilastokeskus). 9

10 Kuntayhteistyö tiivistyy Päijät-Hämeessä Eri puolilla maata tapahtuva kuntien yhteistyön kehitys näkyy myös Päijät-Hämeessä. Lahden kaupunkiseutu (Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila) on mukana sisäasiainministeriön koordinoimassa valtakunnallisessa SEUTU-hankkeessa. Seutu-hankkeen tavoitteena on edistää kuntien välistä vapaaehtoista yhteistyötä. Yhteistyöllä ja toimintojen tehostamisella saavutetaan säästöjä ja jopa palvelutason parantumista, mutta toisaalta vaarana oleva palvelujen keskittyminen nostaa liikkumistarvetta. Valtakunnallisen kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen osana on kuntakentän kehitystä pohdittu myös Päijät-Hämeessä. Keskusteluissa on todettu, että pelkkä kuntien yhdistäminen ei tuo ratkaisua perusongelmaan eli rahoituskriisiin, vaan tärkeää on mm. palvelutuotannon järkeistäminen ja tuotantoprosessien tehostaminen. Maakunnassa nähdään, että toimivin palvelurakenne syntyy peruskuntamallin mukaisen kuntarakenteen toteuttamisella. Väestö ja työpaikat keskittyvät kaupunkiseuduille Edellä esitetyn menneeseen kehitykseen perustuvasta Tilastokeskuksen väestöennusteesta poiketen Lahden seudulla odotetaan Helsingin seudun kasvun ulottuvan vähitellen laajemmin myös tälle alueelle tie- ja ratayhteyksien paranemisen myötä. Oikoradan on arvioitu tuovan seudulle jopa uutta asukasta ja uutta työpaikkaa seuraavan vuoden kuluessa. Asukasmäärän kasvun tärkeimpinä edellytyksinä on pidetty asuinja työpaikka-alueiden kaavoitusta sekä hyvien perus- ja vapaa-ajanpalvelujen turvaamista. Toki myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittäminen, seudun markkinointi ja imagon parantaminen sekä sujuvien liikenneyhteyksien varmistaminen on tärkeää. Yli puolet maakunnan noin työpaikasta sijaitsee Lahdessa. Lahden seudun työpaikoista lähes 30 prosenttia on yhteiskunnallisissa ja muissa palveluissa, saman verran on myös teollisuuden työpaikkoja. Alkutuotannon osuus koko maakunnassa on vain noin 2 prosenttia, mutta mm. Artjärvellä, Sysmässä ja Hämeenkoskella maa- ja metsätalous on merkittävässä roolissa. Työttömyysaste on maakunnassa pysytellyt maan keskiarvoa korkeampana. Päijät-Hämeen merkittävimmät sisäiset työssäkäyntivirrat tapahtuvat Lahden ympäristökuntien ja Lahden välillä. Esimerkiksi vuonna 2003 Hollolan työllisistä noin 45 prosenttia kävi töissä Lahdessa. Heinolan seudun sisäiset työssäkäyntivirrat olivat varsin pieniä. Alueen ulkopuolinen pendelöinti suuntautuu pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja sen ennustetaan kasvavan entistä ripeämmin oikoradan valmistuttua. Vuoden 2003 lopulla maakunnan työssäkäyvistä pääkaupunkiseudulla työskenteli henkeä, näistä valtaosa Lahden kaupunkiseudulta. Vuoden Päijät-Hämeen asukasluku on ollut viime vuosikymmenet lievässä nousussa ja kasvun ennustetaan myös jatkuvan. Tällä hetkellä maakunnassa asuu lähes asukasta, joista puolet Lahdessa. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan maakunnan väestömäärä olisi vuonna 2030 lähes henkeä. Väkiluku kasvaa eteläisessä Päijät-Hämeessä, erityisesti Lahden kaupunkiseudulla. Päijät-Hämeen väestön ikärakenne on Suomen keskitasoa ja yleinen kehitys väestön ikääntyminen on Päijät-Hämeessä merkittävintä väkiluvultaan vähenevissä maakunnan pohjoisosan kunnissa sekä Artjärvellä. Vanhusväestön kasvu edellyttää liikenneympäristön selkeyttämistä sekä jalankulkuympäristön ja joukkoliikennepalvelujen esteettömyyden kehittämistä. Samoin yhteiskunnan kuljetuspalvelujen tarve lisääntyy. 10 Kuva 7. Merkittävimmät työssäkäyntivirrat (v. 2003) (Lähde: Tilastokeskus).

11 2010 lopulla pendelöijiä arvioidaan olevan Pääkaupunkiseudulta Lahden seudulle pendelöi nykyisin noin 750 henkeä. Etätyöstä on muodostunut monelle pitkää työmatkaa tekevälle osittaisratkaisu. Henkilöauton valta-asema kasvussa, ikääntyvien määrän kasvu tuo uusia tarpeita Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT ) mukaan päijäthämäläiset tekevät päivittäin keskimäärin 2,9 matkaa. Matkoista vähän yli puolet tehdään henkilöautolla, mutta liikutuista kilometreistä kolme neljännestä. Jalan tai pyörällä tehdään kolmannes matkoista ja joukkoliikenteellä noin 5 prosenttia. Kävelyn osuus matkoista on suurempi talvella kuin kesällä, päinvastoin kuin pyöräilyn. Noin kolmasosa matkoista liittyy työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun. Vajaa kolmannes on ostos- ja asiointimatkoja sekä reilu kolmannes vapaa-ajan matkoja. Muuttoliike muokkaa väestön sijoittumista alueella ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Yhdyskuntarakenne puolestaan vaikuttaa liikkumiseen ja liikennetarpeisiin. Kasvualueilla liikennemäärät kasvavat ja liikenteen haittavaikutukset saattavat lisääntyä, kun taas taantuvilla alueilla väestöpohjan heikkeneminen merkitsee usein julkisten liikennepalvelujen heikkenemistä ja sen myötä liikkumismahdollisuuksien kaventumista. Yhdyskuntarakenteen hajautuessa ja palveluverkon harvetessa henkilöauton valta-asema kasvaa. Työikäisen väestön vapaa-ajan arvostus ja myös vapaaajan viettotavat voivat muuttua, vaikka varsinainen työaika ei lyhenisikään. Työaikajoustojen ja etätyön yleistyessä työmatkaliikenteen ruuhkahuiput voivat tasoittua. Ihmisten asenteet muuttuvat tutkitusti hitaasti, mutta on mahdollista, että esimerkiksi terveyttä ja turvallisuutta tai ympäristön tilaa ja kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta arvostavan ilmapiirin korostuminen vaikuttaa myös matka- ja kulkutapavalintoihin. Autojen hintojen halpeneminen sekä varallisuuden kasvu ovat lisänneet ja lisäävät edelleen autoistumista, vaikka polttoaineen hinta nouseekin. Vaikka ajaminen kallistuukin, on auto entistä useammin käytettävissä. Pitkällä tähtäimellä voi polttoaineen hinnassa tapahtua kuitenkin suuriakin muutoksia ja joka tapauksessa matkan kustannukset eri kulkutavoilla sekä liikkujan varallisuus ovat edelleen määrääviä liikkumista ja kulkutavan valintaa selittäviä tekijöitä. Taulukko 2. Eri kulkutavoilla tehtyjen matkojen ja matkasuoritteen osuudet (Lähde: HLT ). Kasvavan ja kenties nykyistä aktiivisemman senioriväestön liikkumistottumukset voivat muuttaa väestön liikkumiskäyttäytymistä nykyisestä selvästikin. Ikääntyvä väestö tarvitsee hyviä joukkoliikennevälineitä ja -palveluita sekä selkeää liikenneympäristöä. Lasten liikenneturvallisuus sekä liian vähäinen arkiliikunta ovat viime aikoina nousseet vahvasti esille. Erityisenä kehittämiskohteena ovat tällöin lasten päivittäisten liikkumisympäristöjen, asuinalueiden, koulureittien ja koulujen lähiympäristöjen turvallisuus. 11

12 3. Liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen ja kansainvälinen kilpailukyky on vahva korkealaatuisten liikenneyhteyksien ja hyvän logistisen sijainnin ansiosta. Maakunnan hyvä saavutettavuus ja viihtyisä elinympäristö houkuttelevat asumaan ja yrittämään. Päijät-Hämeestä on toimivat, turvalliset ja monipuoliset liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle, muihin maakuntakeskuksiin ja Venäjälle. Asumisen, elinkeinoelämän ja vapaa-ajan päivittäisen liikkumisen ja kuljettamisen peruspalvelutaso on turvattu Päijät-Hämeessä niin taajamien välillä kuin haja-asutusalueille. Kaupungeissa ja taajamissa suositaan kestävän kehityksen mukaista liikkumista ja liikennejärjestelmää on kehitetty siten, että tarve henkilöautolla liikkumiseen ei ole kasvanut. Maaseudulla on huolehdittu joukkoliikenteen peruspalvelusta ja varmistettu henkilöautoilun edellytykset. 12

13 13

14 14

15 4. Nykytila ja kehittämistarpeet 4.1. Liikenneverkot ja infrastruktuuri Valtion panostuksia maakunnan liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ohjaavat valtakunnan tasolla hyväksytyt painotukset, jotka voidaan tiivistää seuraaviin kehittämislinjauksiin: - tie- ja rataverkon päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehtiminen ja kunnon heikkenemisen pysäyttäminen - liikenneturvallisuuden parantaminen - maakunnan pääliikenneyhteyksien turvaaminen - ympäristönäkökulmien huomioiminen Maakunnan keskeinen valtakunnallinen sijainti on johtanut pääteiden liikenteen jatkuvaan voimakkaaseen kasvuun. Esimerkiksi valtatien 4 liikenne Päijät-Hämeessä on kasvanut koko 2000-luvun keskimäärin 4 prosenttia vuodessa. Liikenteen kasvu ei ole tavoitteena Päijät-Hämeen liikennestrategiassa, mutta toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten on ennustettu kasvattavan jatkossakin liikennettä Päijät-Hämeen yleisillä teillä selvästi maan keskitasoa enemmän, prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Palvelutasoltaan ongelmallisimpia ovat valtatie 4 Lusista pohjoiseen, valtatie 12 koko maakunnan alueella sekä valtatie 24 Lahden ja Vääksyn välillä. Keväällä 2006 päätetyn maakuntakaavan mukaisesti Lahden eteläistä kehätietä suunnitellaan ns. Launeen linjausvaihtoehdon pohjalta. Valtatie 4 Lusista pohjoiseen on isoista tieinvestoinneista maakunnan kannalta kiireellisin. Se parannetaan standardiltaan yhtenäiseksi ja korkealuokkaiseksi tieksi, jolla on keskikaiteellisia ohituskaistajaksoja. Liikenneturvallisuuden parantaminen edellyttää myös paikallisia pääteiden turvallisuutta parantavia toimia, joita ovat mm. tievalaistuksen rakentaminen, liittymäjärjestelyt, nopeusrajoituksien tarkastaminen ja talvihoitoluokan tarkistaminen. Pääteillä on myös muutamia jaksoja, joille tarvitaan pohjavedensuojauksia ja melusuojauksia. Kantateillä 46 (Heinola Kouvola) ja 53 (Padasjoki Tuulos) päätoimenpiteinä ovat tien leventäminen ja suuntauksen parantaminen. Lahden keskusta on Päijät-Hämeen maakunnan käyntikortti. Lahden keskustan maankäytön, kaupunkikuvan, kaupallisen rakenteen sekä liikennejärjestelyjen kehittämiseksi on laadittu Keskustavisio, jossa keskeisenä liikennejärjestelmää kehittävänä toimenpiteenä on kaksisuuntaisen keskustan kehän muodostaminen: Kirkkokatu Kauppakatu Hämeenkatu Vesijärvenkatu Vuorikatu Rauhankatu. Sen sisäpuolella suositaan joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä sekä turvataan huoltoliikenne. Kehän tuntumassa ovat pysäköintilaitokset. Aleksanterinkadusta kehitetään kävelypainotteinen joukkoliikennekatu, jolloin katutilan luonne ja laatu muuttuvat merkittävästi nykyisestä. Kaupunkien ja kuntien pääkatuverkolle tarvitaan toimenpiteitä liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja kaupunkikuvan parantamiseksi. Lahden sisääntuloteillä, erityisesti Helsingintiellä, Uudenmaankadulla ja Ahtialantiellä sekä katukehällä Tapparakatu Saksalankatu Iso-Paavolankatu on useita sujuvuusongelmaisia jaksoja. Heinolassa, Nastolassa ja Hollolassa katuverkon väljä mitoitus nostaa ajonopeuksia. Heinolassa ydinkeskustan liikennejärjestelyt perustuvat Lahden tapaan keskustakehän kehittämiseen. Maankäytön kasvu Lahdessa nostaa kehittämiskohteiksi erityisesti Kariston alueen pääkadut sekä pääkatuyhteyden valtatien 4 itäpuolella välille Renkomäki Kymijärvi. 15

16 Taulukko 3. Päijät-Hämeen vilkasliikenteisimmät tieosuudet, keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2005 (Lähde: Tierekisteri). Kuva 8. Etelä-Suomen rataverkko (Lähde: Ratahallintokeskus). Kuva 9. Päijät-Hämeen yleisen tieverkon toiminnallinen luokitus ja liikennemäärät (keskimääräinen vuorokausiliikenne, KVL 2005) (Lähde: Tierekisteri). 16

17 Toimivat tieyhteydet ovat maaseutualueiden kehityksen perusedellytys. Siellä jokapäiväinen liikenne tukeutuu seutu- ja yhdysteihin. Päijät-Hämeessä on eräitä seututeitä, joiden liikennemäärät ovat huomattavan suuret. Alempiasteisella päällystetyllä tieverkolla on kuntopuutteita koko maakunnan alueella; päällystevaurioita, uria ja epätasaisuuksia. Maakunnan yleisistä teistä noin kolmannes on sorapäällysteisiä. Tosin maakunnan liikennesuoritteesta sorateillä tehdään vain noin 2 prosenttia. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on kaikkien alemman tieverkon kuntotavoitteen alittavien tiejaksojen korjaaminen. Talvihoidossa koetaan puutteita etenkin maaseudun kuljetusten ja työmatkaliikenteen reiteillä. Runkokelirikko haittaa maaja metsätalouden kuljetuksia. Alemman tieverkon hoidon ja ylläpidon tehostamisella voidaan siirtää suurempien parantamistoimien tarvetta. Liikennemääriltään merkittävimmät soratiet edellyttävät päällystämistä ja vilkkaimmat painorajoitetut sillat korjaamista. Alemman tieverkon kohteista tievalaistuksen tarve on selkein vilkkaalla maantiellä 167 Orimattila Lahti. Tämä vilkasliikenteinen seututie esitetään muutettavaksi kantatieksi. (Järvenpää). Nopein matka-aika Lahdesta Helsinkiin on nyt 48 minuuttia, taajamajunalla tasan tunti. Päijät-Hämeen toiminnallisen aseman paranemiseen vaikuttavat edelleen monet itäisen Suomen ratoihin liittyvät kehittämistoimenpiteet. Näistä rataosan Lahti Luumäki tasonnostohanke on käynnistymässä tuoden Pietarin metropolialueen ajallisesti selvästi lähemmäksi maakuntaa. Radan palvelutasoa parannetaan uusilla kohtaamis- ja ohitusraiteilla sekä turvalaitteilla. Vähäliikenteiset tavaraliikenteen radat, Lahti Heinola ja Lahti Loviisa, on nähty myös valtakunnallisesti tärkeinä rataverkon osina ja niiden tason säilyttäminen vaatii korvausinvestointeja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pitkän aikavälin kehittämisessä tulee säilyttää mahdollisuus Lahti Heinola Mikkeli-ratayhteyteen, joka nopeuttaisi ja lyhentäisi merkittävästi liikennettä Savon suuntaan. Järvimatkailun kasvuedellytyksiä tuetaan laivaliikenteen, veneilyn, vesiretkeilyn ja markkinoinnin näkökulmasta. Lähivuosien hankkeena on Vääksyn kanavan sulkuporttien uusiminen. Lahti-Vesivehmaan lentoasemaa kehitetään kevytreittiliikennekentäksi. Päijät-Hämeen kansainväliset lentoliikenneyhteydet kulkevat Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja vesiliikenneyhteydet Helsingin, Loviisan, Kotkan ja Haminan satamien kautta. Taulukko 4. Esimerkkejä liikenneverkkoja parantavista toimenpiteistä neliporrasperiaatteen eri tasoilla. (Kyseessä on neliportainen liikenteen ongelmien ratkaisukeinojen priorisointimalli, jonka taustalla on tavoite tarkistaa muut ratkaisuvaihtoehdot ennen uuden liikenneinfrastruktuurin rakentamista.) Syyskuussa 2006 avattu oikorata Kerava Lahti lisäsi junatarjontaa, lyhensi merkittävästi matka-aikaa Lahdesta Helsinkiin ja paransi yhteyksiä myös Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Radalla käynnistyi myös taajamajunaliikenne uusina asemapaikkoinaan Mäntsälä ja Haarajoki 17

18 4.2. Kävely ja pyöräily Toimiva, turvallinen ja viihtyisä kevyen liikenteen verkosto on perusedellytys sille, että asukkaat voivat ja haluavat kävellä ja pyöräillä. Kävelyn ja pyöräilyn merkitys kulkumuotona määräytyy pitkälti kunnan yhdyskuntarakenteesta ja tulevaisuuden maankäytön kasvusuunnista. Jos yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehitys johtaa matkanpituuksien kasvuun, niin kävelyn ja pyöräilyn edellytysten heikkenemistä on hyvin vaikea kompensoida liikennesuunnittelun keinoin. Kävelyn ja pyöräilyn liikkumiskulttuurin edistämistavoitteet liittyvät sekä mahdollisuuteen selviytyä arkielämästä ilman jatkuvaa henkilöauton käyttöä että autoliikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseen ja omin voimin liikkumisen terveyshyötyihin. Omin voimin liikkumisen tärkeys on lisääntynyt, koska liian vähäisen liikunnan terveyshaitat ovat kasvava kansanterveydellinen ongelma. Nykypäivänä kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseen liittyy keskeisesti myös esteettömän liikkumisympäristön luominen liikenne- ja kaupunkisuunnittelun keinoin. Ikääntyneiden määrän kasvaessa esteettömyyden tarve kasvaa. Esteetön liikkumisympäristö on perusedellytys sille, että myös vanhuksilla, vammaisilla ja muilla liikkumisesteisillä ihmisillä on mahdollisuus toimia itsenäisesti omassa elinympäristössään. Liikkumisesteisen henkilön kannalta turvallinen ja toimiva liikenneympäristö palvelee kaikkia liikkujia. Houkuttelevien ja turvallisten kävely- ja pyöräilyolosuhteiden luominen edellyttää jalkakäytävien, kevyen liikenteen väylien ja muiden kävely- ja pyöräilyreittien jatkuvaa ja riittävää hoitoa sekä kunnostamista ympäri vuoden. Tehokas talvihoito pidentää aktiivista pyöräilykautta ja lisää talviajan pyöräilyä. Erityisesti jalkakäytävien ja piha-alueiden liukkaudentorjuntaa tehostamalla voidaan vähentää jalankulkijoiden liukastumistapaturmia ja saavuttaa samalla säästöjä terveydenhuollon kustannuksissa. Miellyttävä ympäristö lisää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Jalan ja pyörällä liikuttaessa ympäristö koetaan läheltä ja kokonaisvaltaisesti kaikkia aisteja hyväksi käyttäen. Vaarallinen tai turvattomaksi koettu liikenneympäristö rajoittaa merkittävästi erityisesti lasten liikkumista. Kevyen liikenteen käyttäjien kokema turvattomuus ja estevaikutus kytkeytyvät etenkin autoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämistapahtumaan. Nykyinen Päijät-Hämeen kevyen liikenteen verkosto on melko kattava. Erityisesti Hollola Lahti Nastola-välillä on hyvät kevyen liikenteen yhteydet sekä potentiaalia pyöräilyn lisäämiseen. Harjumainen maasto asettaa kuitenkin haasteita sujuvien ja miellyttävien pyöräilyreittien suunnitteluun. Muilta osin kevyen liikenteen verkko keskittyy pitkälti asutustaajamiin ja palvelee näin ensisijaisesti taajamien sisäisiä liikkumistarpeita. Kunta- ja aluekeskuksien väliltä kevyen liikenteen väylä usein puuttuu, mutta erillisen väylän rakentaminen pitkille yhteysväleillä nähdään vasta toissijaisena tavoitteena. Hämeen tiepiirin hankelistoilla, liikenneturvallisuussuunnitelmissa ja kuntien omissa suunnitelmissa on Päijät-Hämeen alueelle esitetty yli 150 kevyen liikenteen väylähanketta ja tien ylityksen turvaamishanketta. Tärkeimmät tarpeet sijoittuvat koulumatkareiteille, kaupunkikeskustoihin, isojen teiden varsille sekä maankäytön laajenemissuuntiin. Hankejoukon kokonaiskustannusarvio ylittää moninkertaisesti lähivuosien rahoitusmahdollisuudet. Kevyen liikenteen yhteyksien toteuttaminen muilla keinoilla kuin uutta väylää rakentamalla onkin merkittävä kehityskohde (esim. yksityisteiden käyttö kevyen liikenteen verkon osina). Taulukko 5. Esimerkkejä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kehittävistä toimenpiteistä neliporrasperiaatteen eri tasoilla. (Kyseessä on neliportainen liikenteen ongelmien ratkaisukeinojen priorisointimalli, jonka taustalla on tavoite tarkistaa muut ratkaisuvaihtoehdot ennen uuden liikenneinfrastruktuurin rakentamista.) 18

19 Kuva 10. Lahden kevyen liikenteen nykyverkko ja tavoiteverkko. Kuva 11. Päijät-Hämeen kevyen liikenteen nykyverkko ja tavoiteverkko. 19

20 4.3. Joukkoliikenne Valtakunnallisen liikennepolitiikan tavoitteena on kestävän liikkumisen edistäminen, tarkoittaen kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä. Joukkoliikenteen kulkumuotoosuus on kuitenkin jatkuvasti laskenut ja uhkana on, että alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo vaarantuu ja yksityisautoilu lisääntyy entisestään. Joukkoliikenteen tulevaisuutta pohtimaan onkin nimetty valtakunnallinen joukkoliikennefoorumi ja samoin linja-autoliikenteen rahoituksen uudistustarpeita on selvitetty valtakunnan tasolla. Pääosa Päijät-Hämeen joukkoliikenteestä hoidetaan linjaautoilla, myös taksien osuus on merkittävä. Maakunnan joukkoliikennetarjonta vastaa melko hyvin vuonna 2004 laadittuja palvelutasotavoitteita. Tulevaisuuden haasteet ovat moninaiset kuitenkin myös Päijät-Hämeessä; liikennöintikustannusten ja lipunhintojen nousu, matkustajamäärien väheneminen etenkin maaseutuliikenteessä, toimintaympäristön muutokset (mm. ikääntyminen, autoistuminen, palveluverkon muutokset) sekä vaikeudet säilyttää tavoitteiden mukainen palvelutaso. Lahden seudulla ja vilkkaan työssäkäyntiliikenteen käytävissä joukkoliikenteen kilpailukyky voidaan vielä turvata, mutta maaseudun liikkumistarpeita turvaamaan tarvitaan uusia keinoja; kutsujoukkoliikenteen kehittämistä ja matkojenyhdistelytoimintaa. Päijät-Hämeen matkapalvelukeskuksen perustamiseen tähtäävä selvitys on valmistunut keväällä 2006 ja sen mukaisesti toiminta on tavoitteena käynnistää syksyllä Liikennejärjestelmän ja joukkoliikennesektorin eri toimijatahojen välisen yhteistyön kehittämisen tarve joukkoliikennepalvelujen turvaamiseksi on selvä. Lahden kaupunkiseudulla seutuyhteistyön tiivistyminen näkyy myös joukkoliikenteessä; seudun useita joukkoliikenteen yhteistyöhankkeita koordinoimaan on palkattu joukkoliikennelogistikko. Kuntien henkilöliikennekuljetusten kus- Kuva 12. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Päijät- Hämeessä (Lähde: Päijät-Hämeen joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2004). 20

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Luonnos 9.12.2008 Maakunnan liikennejärjestelmän KEHITTÄMISsuunnitelma Kanta-Hämeeseen on laadittu ensimmäinen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Liikennejärjestelmä - Kevyt liikenne 10.2.2006

Päijät-Hämeen Liikennejärjestelmä - Kevyt liikenne 10.2.2006 Päijät-Hämeen Liikennejärjestelmä - Kevyt liikenne 10.2.2006 TIIVISTELMÄ Kävelyn ja pyöräilyn edistämistavoitteet liittyvät sekä yhteiskunnan autoriippuvuuden vähentämiseen ja mahdollisuuteen selviytyä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus

Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus 2 Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus 2009 1. Sopijaosapuolet 3 Tämä sopimus on tehty seuraavien osapuolten välille Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen lääninhallitus Tiehallinto, Savo-Karjalan

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikenneverkot ja infrastruktuuri

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikenneverkot ja infrastruktuuri Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenneverkot ja infrastruktuuri 7.11.2005 TIIVISTELMÄ Valtion panostuksia maakunnan liikennejärjestelmän kehittämiseen ohjaavat valtakunnan tasolla hyväksytyt

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTÄ OHJAA VISIO: Uudenmaan

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019

AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019 2015 AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019 Uudenmaan liitto Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola, paitsi sivu 5 Anni Levonen Helsinki 2015 Uudenmaan liitto // Nylands

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot