PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A160 * 2006

2 Sisällysluettelo 1. Esipuhe Lähtökohdat Valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset Toimintaympäristö ja sen muutosnäkymät Liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet Nykytila ja kehittämistarpeet Liikenneverkot ja infrastruktuuri Kävely ja pyöräily Joukkoliikenne Liikenneturvallisuus Tavaraliikenne ja logistiikka Liikenteen hallinta Liikennestrategian painopisteet Kehittämisohjelma Liikennejärjestelmän rahoitus Toimenpideohjelma Aiesopimus Yhteistyö ja seuranta Liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutukset...36 Tausta-aineistoa...39 Päijät-Hämeen liitto A160 * 2006 ISBN ISSN Julkaisun karttaotteet: Genimap Oy, Lupa L4356, Suomen ympäristökeskus Valokuvat: Reijo Helaakoski 2

3 1. Esipuhe Päijät-Hämeen maakunnan kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen käynnistettiin vuoden 2004 lopulla. Suunnitelman aikatähtäin on vuodessa Suunnitelma on maakunnan laajuudella ensimmäinen, Lahden kaupunkiseudulle on liikennejärjestelmäsuunnitelma tehty 1990-luvun lopulla (LASE 2010). Työssä on luotu maakunnan liikennepolitiikkaa ja tarkasteltu liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Strategian laadintaprosessin aikana tavoitteena on ollut muodostaa yhteinen näkemys maakunnan liikennejärjestelmän tulevaisuudesta ja kehittämistavoitteista. Lähiajan kehittämistarpeet, niiden ajoitus, rahoitus ja toteutuksen edellyttämät toimenpiteet on määritelty toimenpideohjelmassa. Lähiajan toimista laaditaan erillinen aiesopimus, jossa osapuolet sitoutuvat resurssiensa puitteissa edistämään yhdessä sovittavia liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita ja -toimenpiteitä. Kehittämistoimenpiteet käsittävät yhteistyön kehittämistä, suunnittelua ja ylläpitoa ja toimenpiteiden toteuttamista. Liikennestrategian taustaksi on laadittu erilliset liikenneverkkoja, joukkoliikennettä, kevyttä liikennettä, liikenneturvallisuutta, tavaraliikennettä ja logistiikkaa sekä liikenteen hallintaa koskevat osaselvitykset, joissa kunkin teeman kehittämistarpeita on selvitelty tarkemmin. Suunnittelutyön tilaajia ovat Päijät-Hämeen liitto, Hämeen tiepiiri, Ratahallintokeskus ja Etelä-Suomen lääninhallitus sekä kaikki maakunnan kaksitoista kuntaa. Projektin ohjausryhmään ovat kuuluneet: Timo Ihamäki Heinola (pj.) Esa Halme Päijät-Hämeen liitto Mauri Pukkila Hämeen tiepiiri Markku Pyy Ratahallintokeskus Seppo Nikkanen Etelä-Suomen lääninhallitus Kimmo Kuparinen Artjärvi Harri Hirvonen Asikkala Harri Suoknuuti Hartola Frans Mustalampi Hollola Osmo Knaapi Hämeenkoski Lauri Pouru Kärkölä Jorma Vaskelainen Lahti Risto Helander Nastola Raimo Ikäheimonen Orimattila Heikki Jaakkola Padasjoki Matti Nupponen Sysmä José Valanta Lahden seutuhallinto Tapani Kasso Lahden kauppakamari Helena Koivula KELA Heikki Kankaanpää Hämeen ympäristökeskus Tuomo Kojo Linja-autoliitto Pekka Söderling VR Osakeyhtiö Juhani Säleniemi Hämeen Taksiyrittäjät ry ( saakka) Jukka Ylimäki Hämeen Taksiyrittäjät ry ( alkaen) Kari Helokivi Päijät-Hämeen Yrittäjät Työtä on tiiviimmin ohjannut pienempi työryhmä, johon ovat kuuluneet: Erkki Rope Päijät-Hämeen liitto (pj ) Tenho Aarnikko Hämeen tiepiiri ( saakka) Juha Sammallahti Hämeen tiepiiri ( alkaen, pj 2006) Matti Hoikkanen Lahden kaupunki Antti Kailio Heinolan kaupunki Kimmo Kuparinen Artjärven kunta Timo Ahokanto Lahden seutuhallinto Arja Aalto Ratahallintokeskus Seppo Nikkanen Etelä-Suomen lääninhallitus Konsultteina työryhmässä ovat toimineet Linea Konsultit Oy:stä Reijo Helaakoski ja Annu Korhonen. Lisäksi liikennejärjestelmätyöhön ja sen osaselvitysten laatimiseen ovat osallistuneet Mikko Lautala ja Sakari Somerpalo Linea Konsultit Oy:stä sekä Christel Kautiala, Juhani Bäckström, Pekka Iikkanen ja Tuomas Miettinen Ramboll Finland Oy:stä. 3

4 2. Lähtökohdat 2.1. Valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset Valtakunnallista liikennepolitiikkaa linjataan parhaillaan Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteilla maan koko liikennejärjestelmän palvelutasoa ja tavoitetilaa koskeva strategiatyö Liikenne Liikkumisen ja kuljetusten tulevaisuuden strategioiden perustaksi tarvitaan jäsennelty näkemys liikennepolitiikan tavoitteista, keinoista ja resursseista. Liikenne työssä tarkastellaan ihmisten ja elinkeinoelämän muuttuvia liikennetarpeita kaupungeissa, maaseudulla, lyhyillä ja pitkillä matkoilla sekä kansainvälisessä liikenteessä. Tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden sisältö, edellytykset ja vaikuttavuus kuvataan siten, että ne ovat käytettävissä seuraavan hallitusohjelman valmistelussa ja liikennepolitiikan linjaamisessa. Liikenne työn rinnalla on laadittu runkoverkkosuunnitelmaa valtakunnallisesti merkittävistä teistä ja radoista. Suunnitelmassa määritellään ne tiet ja radat, jotka olisivat korkeimpien laatuvaatimusten mukaisia. Nämä Kuva 1. Valtakunnallisesti merkittävät maaliikenteen runkoverkot (Lähde: Työryhmän mietintö, LVM:n julkaisu 43/2006). tärkeimmät yhteysvälit halutaan kehittää mahdollisimman nopeiksi ja turvallisiksi, jotta ne palvelevat hyvin kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeita. Runkoverkot asetetaan etusijalle mm. kaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa sekä väyläsuunnittelussa ja rahoituksessa. Valtionhallinnossa on lisäksi tekeillä Arjen tietoyhteis- kunta -strategia, jossa hahmotetaan, miten viranomaiset voisivat edistää tekniikan avaamien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja toisaalta torjua sen tuomia uhkia. Strategiatyössä tarkastellaan muun muassa mahdollisuuksia soveltaa uutta tekniikkaa liikennepalveluissa, logistiikassa ja liikenneturvallisuuden parantamisessa. 4

5 Eduskunta päättää isoista investoinneista, päätöksenteon pitkäjänteistäminen tarpeen Suurista väyläinvestoinneista päättää eduskunta. Vuosittaiseen budjettirahoitukseen sidottu päätöksenteko kuitenkin hankaloittaa liikennejärjestelmän kehittämistä pitkällä tähtäimellä. LVM:n asettaman työryhmän toimesta onkin keväällä 2006 laadittu ehdotus liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistämisestä. Työryhmän mielestä liikenneinfrastruktuuria koskevista pitkän aikavälin linjauksista tulisi päättää nykyistä sitovammin ja poliittisesti laajemmalla pohjalla sekä yhtä hallituskautta pitemmällä aikajänteellä. Pitkäjänteisemmän päätöksenteon hyödyt tulevat muun muassa hankkeiden paremman ennakoitavuuden (mm. suunnitteluvalmius) ja joustavamman toteutuksen kautta. Kaupunkiseuduilla voidaan myös tehostaa eri väylienpitäjien liikenneverkkojen toteutuksen yhteensopivuutta. Askeleena oikeaan suuntaan on ollut ministerityöryhmän laatima mietintö liikenneväyläpolitiikan linjauksista vuosille Tien- ja radanpidon rahoitus niukkaa, painopisteinä nykyverkon kunnon ja liikenneturvallisuuden turvaaminen Tienpidon toimintalinjojen mukaisesti tienpidossa keskitytään nykyisen tieverkon päivittäisen liikennekelpoisuuden ja kunnon turvaamiseen sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tieverkon kunnon heikkeneminen on saatu pysäytetyksi, mutta samalla on jouduttu supistamaan laajennus- ja uusinvestointeja. Pitkällä aikavälillä kunto pyritään nostamaan sellaiselle tasolle, että tienpitäjän ja tienkäyttäjien kustannukset olisivat optimissa. Nykyisellä perustienpidon rahoitustasolla tieverkon kunto pystytään säilyttämään nykyisellään, mutta valtioneuvoston liikenneturvallisuustavoitteesta jäädään tienpidon osalta jälkeen. Tavoitteena on erityisesti pääteiden vakavien onnettomuuksien vähentäminen sekä kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen taajamissa. Radanpidon tavoitteeksi on asetettu parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä kilpailukykyisenä, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona. Henkilöliikenteessä kilpailukyky edellyttää täsmällisyyttä ja nopeutta. Oikorata parantaa osaltaan rautateiden kilpailukykyä lisäten välityskykyä sekä lyhentäen matka-aikoja Helsingistä Lahteen, itäiseen Suomeen ja Venäjälle. Tavaraliikenteen kilpailukykyä parannetaan kuljetusreiteittäin muun muassa korottamalla akselipainoja 25 tonniin. Radanpidon kriittinen haaste lähivuosina on rataverkon tähän asti hyvin edenneen peruskorjausurakan läpivienti ja laajentaminen myös ratapihoille. Myös rataverkon vähäliikenteisimmän osan laajuudesta on tehtävä päätökset. Pääteiden kohtaamisonnettomuuksien ja asutuskeskusten kevyen liikenteen onnettomuuksien vähentäminen keskeisiä valtakunnallisia painopisteitä Uusi valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma Tieliikenteen turvallisuus ja sen pohjalta tehty valtioneuvoston periaatepäätös pitivät valtakunnalliset tavoitteet ennallaan: Vuonna 2010 liikennekuolemia saa olla enintään 250 ja vuonna 2025 enintään 100. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää ohjelmallista kehitystyötä, yhteistä vastuuta ja tiiviimpää yhteistyötä liikennejärjestelmän parantamisessa unohtamatta tienkäyttäjän vastuuta. Erityisesti suunnitelmassa painotetaan kahden suurimman onnettomuustyypin pääteiden kohtaamisonnettomuuksien ja asutuskeskusten kevyen liikenteen onnettomuuksien vähentämistä. Muita toimintaympäristön muutosten ja liikenneturvallisuustyön vaikuttavuuden pohjalta keskeisiksi nostettuja painopisteitä ovat nopeuksien hillitseminen, päihdeonnettomuuksien vähentäminen, ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentäminen sekä onnettomuuksien seurausten lieventäminen. Suunnitelmassa on kuntien toimiksi osoitettu erityisesti taajamien liikenteen rauhoittaminen ja jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen. Liikkumis- ja kuljetustarpeen vähentäminen tärkeää Liikenteen hallinnonalan strategioissa ja ohjelmissa käsitellään nykyisin entistä vahvemmin myös liikkumisen tarpeisiin ja kysyntään sekä kulkutapajakaumaan vaikuttamista eli ns. liikenteen ja liikkumisen hallintaa. Aiheeseen liittyvä niin kutsuttu neliporrasmalli tarkoittaa liikenneverkon suunnittelumetodiikkaa, jossa ennen uusia (väylä)investointeja selvitetään, voidaanko liikennejärjestelmän ongelmat ratkaista vaikuttamalla liikennetarpeeseen ja kulkutavan valintaan tai kehittämällä olemassa olevaa infrastruktuuria. Liikkumis- ja kuljetustarpeen vähentäminen sekä kestävien kulkutapojen käyttö on ensisijaisen tärkeää myös liikenteen ekotehokkuuden kannalta. Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on 20 % ja kansallisenkin ilmastostrategian mukaan myös liikenteen päästöjen tulee vähentyä selvästi, mikäli halutaan hidastaa ilmastonmuutosta. 5

6 Etelä-Suomen kaupunkialueiden verkosto tiivistyy Eteläisen Suomen seitsemän maakuntaa ovat laatineet yhteisen näkemyksen Etelä-Suomen aluerakenteesta vuonna Toiminnallisen aluerakennevision mukaan pääkaupunkiseutu sekä Lahden ja Hämeenlinnan alueet muodostavat Etelä-Suomen keskisen yhteistyöalueen, joka toimii koko maan keskuksena. Toiminnalliset kaupunki- ja taajamaverkostot ovat Etelä-Suomen menestystekijöitä. Suuret keskukset ovat verkottuneet paitsi keskenään, myös niitä ympäröivien pienkeskusten ja maaseudun kanssa. Liikenteen visio sisältää Etelä-Suomen liikenneverkon tärkeimmät sisäiset yhteydet sekä yhteydet muuhun Suomeen, lähialueille ja Venäjälle kuvan 2 mukaisesti. Maakuntien näkemys eteläisen Suomen runkoväyläverkosta poikkeaa hieman kuvassa 1 esitetystä valtakunnallisesta runkoverkkosuunnitelmasta. Verkoston solmupisteiden välillä liikenne ja vuorovaikutus kasvavat nopeimmin. Poikittaiset ja kehämäiset yhteydet ovat Etelä-Suomen keskusten kehittämisessä välttämättömiä. Maakunnassa tavoitteina ihmisten hyvinvointi ja Päijät-Hämeen kilpailukyky Päijät-Hämeessä on laadittu vuoteen 2030 ulottuva maakuntasuunnitelma, jonka tavoitteena on ollut ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen tavoittelu, mutta myös maakunnan aseman ja keskusroolin kasvattaminen, tuottavuuden nosto sekä osaamisen tason nostaminen. Samaan aikaan on ollut työn alla myös Päijät-Hämeen maakuntakaavan laatiminen. Keskeinen ajatus kaavatyön taustalla on luoda edellytyksiä maakunnan aseman vahvistumiselle merkittäväksi suomalaiseksi toimijaksi, jonka asema lähenee valtakunnan osakeskusroolia ja jonka suhde erityisesti pääkaupunkiseutuun on hyvä ja toimiva. Liikenneyhteyksien nopeutuminen ja paraneminen on luonut hyvät edellytykset parantaa maakunnan asemaa suhteessa Itä-Suomeen ja vahvistaa maakunnan roolia länteen ja itään Etelä-Suomen liittouman aluerakennetyössä yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Näiden yleistavoitteiden lisäksi on maakuntakaavalla pyritty turvaamaan maaseudun pysyminen elinvoimaisena. Tärkeää on myös kuntien mahdollisuus toimia aktiivisena kehittäjänä niin maapolitiikan kuin elinkeinopolitiikan alallakin. Tämän reunaehtona on kuitenkin pidetty maakunnan arvokkaan, laadukkaan ja puhtaan ympäristön vaalimista ja ihmisten hyvää asuinympäristöä ja sen mahdollisuutta olla mahdollisimman toimiva ihmisen koko eliniän ajan. Maakuntakaavan liikennealueiden tarkoitus on tukea maakunnallista liikennepolitiikkaa, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa alueen saavutettavuutta sekä minimoida alueen sisäistä liikennettä ja turvata joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Tavoitteena on tukea sellaista yhdyskuntarakennetta, joka ei perustu oman auton käyttöön vaan mahdollistaa palvelujen saavutettavuuden kävellen ja jalan. Kuva 2. Etelä-Suomen aluerakenne 2030 (Lähde: Etelä-Suomen maakuntien liittouma). 6

7 LASE 2010 toteutunut kohtuullisesti Taulukko 1. LASE suunnitelman tärkeimmät kehittämishankkeet ja niiden tilanne syksyllä Lahden kaupunkiseudulle vuonna 1999 valmistuneessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (LASE 2010) tavoitteena on ollut turvallinen ja vähän ympäristöä haittaava liikennejärjestelmä, joka luo hyvät edellytykset alueen elinkeinoelämän menestymiselle. Joukkoliikenteeseen liittyen on linjattu, että maankäyttöä ja joukkoliikennejärjestelmää kehitetään niin, että mahdollisimman suuri osa matkoista voidaan tehdä joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteen matkavastusta vähennetään lisäksi joukkoliikennettä suosivilla liikennejärjestelyillä, huolehtimalla edullisista taksoista, kehittämällä joukkoliikennettä suosivia matkaketjuja sekä fyysisin ja telemaattisin toimenpitein. LASE 2010 suunnitelman keskeiset toimenpiteet ovat toteutuneet kohtuullisesti, mutta mm. kevyen liikenteen tavoiteverkko vain osaksi. Tässä koko maakuntaa koskevassa suunnitelmassa onkin kiinnitettävä enemmän huomiota strategian toteutumismahdollisuuksiin, mm. rahoitusresursseihin.strategian tulee samalla olla kuitenkin myös sopivasti tavoitteellinen ja eri osapuolien toimintaa ohjaava. Kuva 3. Yleiskuva maakuntakaavasta (Lähde: Päijät-Hämeen liitto). 7

8 Lahden kaupunkiseudun rakennemallityössä määritelty maankäytön kehittämisalueet Lahden kaupunkiseudulla vuoden 2004 lopulla päätetty rakennemalli on Lahden seudun kuntien (Lahti, Asikkala, Heinola, Hollola, Nastola, Orimattila) yhteinen näkemys kaupunkiseudun maankäytön päälinjojen pitkän tähtäyksen periaatteista mm. maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen laatimista varten. Tavoitteena on vastata pääkaupunkiseudun kasvupaineisiin, muodostaa kehittyvä osa Helsinki - Lahti - Heinola kasvukäytävää sekä tarjota laadukas ja kilpailukykyinen elinympäristö. Rakennemallityön tavoitteena on ollut ratkaista kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehittämisen keskeisiä maankäyttökysymyksiä. Ratkaisuja on haettu myös muun muassa seudullisesti merkittävien toimintojen ja verkostojen periaatelinjauksiin kuten asuin- ja työpaikkojen sijoitusperiaatteisiin, palvelurakenteeseen ja liikenteeseen. Tavoitteena on ehjä ja toimiva kaupunkirakenne, mikä edellyttää vahvasti myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien huomioon ottamista. Kaupunki- ja kuntakeskuksissa tiivistetään ja täydennetään yhdyskuntarakennetta. 1. Henna ja Luhtikylä: kehitetään teollisuusalueina 2. Orimattilan keskusta: laajennetaan asuin- ja teollisuusalueita 3. Lahden eteläpuoli: kaupunkiseudun merkittävin uusi asuin- ja työpaikka-alueiden kokonaisuus 4. Lahden itäpuoli: kehittyy tiiviin pientaloasumisen keskuksena 5. Nastolan eteläpuoli: kehittyy työpaikka- ja asuinalueena 6. Nastolan pohjoispuoli: kehittyy pientalovaltaisena asuinalueena 7. Kukonkoivu: kehittyy teollisuustoimintojen ja pientaloasumisen alueena 8. Kalliola-Kukkila: kehittyy asuinalueena 9. Vääksy: itäpuoliset alueet kehittyvät pientaloalueena 10. Vierumäki: kehittyy asumisen, teollisuuden ja liikuntapalvelujen alueena 11. Heinola: uudet asuin-, teollisuus- ja logistiikka-alueet keskittyvät vt 4:n varrelle 12. Jyränkö ja Rainio: kehittyvät pientaloalueina Kuva 4. Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040, kehittämisen painopistealueet (Hyväksytty Lahden kaupunkiseudun seutuvaltuustossa ). 8

9 2.2. Toimintaympäristö ja sen muutosnäkymät Maakunnan asema Etelä-Suomessa erinomainen, kasvu keskittyy kaupunkiseuduille Liikenneyhteyksillä on ollut suuri merkitys Päijät-Hämeen historiallisessa kehityksessä. Myös uusimmat isot liikennehankkeet, Helsinki Lahti Heinola-moottoritie ja Kerava Lahti-oikorata vaikuttavat maakunnan kehitykseen vahvistamalla maakunnan logistista asemaa valtakunnallisessa verkossa. Oikoradan tuoma aikaetäisyyden merkittävä lyheneminen Lahden ja Helsingin välillä on suuri muutos koko Etelä-Suomen liikkumisjärjestelmässä. Oletettavaa on, että Lahden seutu kiinnittyy vahvemmin Helsingin metropoli- ja työssäkäyntialueeseen. Samoin Lahden ja Heinolan seudut liittyvät toiminnallisesti entistä kiinteämmin toisiinsa. Pietarin alueen taloudellinen vahvistuminen ja Venäjälle suuntautuvien liikenneväylien parantaminen korostavat maakunnan asemaa myös kasvavan itäliikenteen merkittävänä yhteyspisteenä. Kasvu keskittyy maakunnan eteläosiin, erityisesti Lahden kaupunkiseudulle. Asumisväljyyden kasvu ja jatkuva muuttovoitto johtavat uudisrakentamiseen taajamien reuna-alueille. Uusien asuinalueiden palvelutarjonnasta huolehtiminen sekä uusien asumis- ja työpaikka-alueiden rakentaminen joukkoliikennetarjonnan piiriin on tärkeää, jotta henkilöautoriippuvuus ei lisäänny. Maakunnan reuna-alueilla asukasmäärä vähenee ja väestö ikääntyy. Toisaalta vapaa-ajan lisääntyessä ja eläkkeellä olevan väestönosan kasvaessa vapaa-ajan asunnoilla asutaan entistä pitempiä aikoja, mikä lisää vapaa-ajan asutuksen merkitystä juuri maaseutualueiden voimavarana. Päijät-Hämeen lähes kesäasunnosta valtaosa sijoittuu maakunnan pohjoisosaan Päijänteen, Vesijärven ja Ruotsalaisen rannoille. Maakunnan luontoarvot sekä vireä kulttuuri- ja liikuntatarjonta antaa myös matkailuelinkeinolle moninaiset toimintaedellytykset. Kuva 5. Päijät-Hämeen maakunta ja liikenneverkko. Kuva 6. Väestöntiheys Päijät-Hämeessä (Lähde: Tilastokeskus). 9

10 Kuntayhteistyö tiivistyy Päijät-Hämeessä Eri puolilla maata tapahtuva kuntien yhteistyön kehitys näkyy myös Päijät-Hämeessä. Lahden kaupunkiseutu (Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila) on mukana sisäasiainministeriön koordinoimassa valtakunnallisessa SEUTU-hankkeessa. Seutu-hankkeen tavoitteena on edistää kuntien välistä vapaaehtoista yhteistyötä. Yhteistyöllä ja toimintojen tehostamisella saavutetaan säästöjä ja jopa palvelutason parantumista, mutta toisaalta vaarana oleva palvelujen keskittyminen nostaa liikkumistarvetta. Valtakunnallisen kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen osana on kuntakentän kehitystä pohdittu myös Päijät-Hämeessä. Keskusteluissa on todettu, että pelkkä kuntien yhdistäminen ei tuo ratkaisua perusongelmaan eli rahoituskriisiin, vaan tärkeää on mm. palvelutuotannon järkeistäminen ja tuotantoprosessien tehostaminen. Maakunnassa nähdään, että toimivin palvelurakenne syntyy peruskuntamallin mukaisen kuntarakenteen toteuttamisella. Väestö ja työpaikat keskittyvät kaupunkiseuduille Edellä esitetyn menneeseen kehitykseen perustuvasta Tilastokeskuksen väestöennusteesta poiketen Lahden seudulla odotetaan Helsingin seudun kasvun ulottuvan vähitellen laajemmin myös tälle alueelle tie- ja ratayhteyksien paranemisen myötä. Oikoradan on arvioitu tuovan seudulle jopa uutta asukasta ja uutta työpaikkaa seuraavan vuoden kuluessa. Asukasmäärän kasvun tärkeimpinä edellytyksinä on pidetty asuinja työpaikka-alueiden kaavoitusta sekä hyvien perus- ja vapaa-ajanpalvelujen turvaamista. Toki myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittäminen, seudun markkinointi ja imagon parantaminen sekä sujuvien liikenneyhteyksien varmistaminen on tärkeää. Yli puolet maakunnan noin työpaikasta sijaitsee Lahdessa. Lahden seudun työpaikoista lähes 30 prosenttia on yhteiskunnallisissa ja muissa palveluissa, saman verran on myös teollisuuden työpaikkoja. Alkutuotannon osuus koko maakunnassa on vain noin 2 prosenttia, mutta mm. Artjärvellä, Sysmässä ja Hämeenkoskella maa- ja metsätalous on merkittävässä roolissa. Työttömyysaste on maakunnassa pysytellyt maan keskiarvoa korkeampana. Päijät-Hämeen merkittävimmät sisäiset työssäkäyntivirrat tapahtuvat Lahden ympäristökuntien ja Lahden välillä. Esimerkiksi vuonna 2003 Hollolan työllisistä noin 45 prosenttia kävi töissä Lahdessa. Heinolan seudun sisäiset työssäkäyntivirrat olivat varsin pieniä. Alueen ulkopuolinen pendelöinti suuntautuu pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja sen ennustetaan kasvavan entistä ripeämmin oikoradan valmistuttua. Vuoden 2003 lopulla maakunnan työssäkäyvistä pääkaupunkiseudulla työskenteli henkeä, näistä valtaosa Lahden kaupunkiseudulta. Vuoden Päijät-Hämeen asukasluku on ollut viime vuosikymmenet lievässä nousussa ja kasvun ennustetaan myös jatkuvan. Tällä hetkellä maakunnassa asuu lähes asukasta, joista puolet Lahdessa. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan maakunnan väestömäärä olisi vuonna 2030 lähes henkeä. Väkiluku kasvaa eteläisessä Päijät-Hämeessä, erityisesti Lahden kaupunkiseudulla. Päijät-Hämeen väestön ikärakenne on Suomen keskitasoa ja yleinen kehitys väestön ikääntyminen on Päijät-Hämeessä merkittävintä väkiluvultaan vähenevissä maakunnan pohjoisosan kunnissa sekä Artjärvellä. Vanhusväestön kasvu edellyttää liikenneympäristön selkeyttämistä sekä jalankulkuympäristön ja joukkoliikennepalvelujen esteettömyyden kehittämistä. Samoin yhteiskunnan kuljetuspalvelujen tarve lisääntyy. 10 Kuva 7. Merkittävimmät työssäkäyntivirrat (v. 2003) (Lähde: Tilastokeskus).

11 2010 lopulla pendelöijiä arvioidaan olevan Pääkaupunkiseudulta Lahden seudulle pendelöi nykyisin noin 750 henkeä. Etätyöstä on muodostunut monelle pitkää työmatkaa tekevälle osittaisratkaisu. Henkilöauton valta-asema kasvussa, ikääntyvien määrän kasvu tuo uusia tarpeita Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT ) mukaan päijäthämäläiset tekevät päivittäin keskimäärin 2,9 matkaa. Matkoista vähän yli puolet tehdään henkilöautolla, mutta liikutuista kilometreistä kolme neljännestä. Jalan tai pyörällä tehdään kolmannes matkoista ja joukkoliikenteellä noin 5 prosenttia. Kävelyn osuus matkoista on suurempi talvella kuin kesällä, päinvastoin kuin pyöräilyn. Noin kolmasosa matkoista liittyy työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun. Vajaa kolmannes on ostos- ja asiointimatkoja sekä reilu kolmannes vapaa-ajan matkoja. Muuttoliike muokkaa väestön sijoittumista alueella ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Yhdyskuntarakenne puolestaan vaikuttaa liikkumiseen ja liikennetarpeisiin. Kasvualueilla liikennemäärät kasvavat ja liikenteen haittavaikutukset saattavat lisääntyä, kun taas taantuvilla alueilla väestöpohjan heikkeneminen merkitsee usein julkisten liikennepalvelujen heikkenemistä ja sen myötä liikkumismahdollisuuksien kaventumista. Yhdyskuntarakenteen hajautuessa ja palveluverkon harvetessa henkilöauton valta-asema kasvaa. Työikäisen väestön vapaa-ajan arvostus ja myös vapaaajan viettotavat voivat muuttua, vaikka varsinainen työaika ei lyhenisikään. Työaikajoustojen ja etätyön yleistyessä työmatkaliikenteen ruuhkahuiput voivat tasoittua. Ihmisten asenteet muuttuvat tutkitusti hitaasti, mutta on mahdollista, että esimerkiksi terveyttä ja turvallisuutta tai ympäristön tilaa ja kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta arvostavan ilmapiirin korostuminen vaikuttaa myös matka- ja kulkutapavalintoihin. Autojen hintojen halpeneminen sekä varallisuuden kasvu ovat lisänneet ja lisäävät edelleen autoistumista, vaikka polttoaineen hinta nouseekin. Vaikka ajaminen kallistuukin, on auto entistä useammin käytettävissä. Pitkällä tähtäimellä voi polttoaineen hinnassa tapahtua kuitenkin suuriakin muutoksia ja joka tapauksessa matkan kustannukset eri kulkutavoilla sekä liikkujan varallisuus ovat edelleen määrääviä liikkumista ja kulkutavan valintaa selittäviä tekijöitä. Taulukko 2. Eri kulkutavoilla tehtyjen matkojen ja matkasuoritteen osuudet (Lähde: HLT ). Kasvavan ja kenties nykyistä aktiivisemman senioriväestön liikkumistottumukset voivat muuttaa väestön liikkumiskäyttäytymistä nykyisestä selvästikin. Ikääntyvä väestö tarvitsee hyviä joukkoliikennevälineitä ja -palveluita sekä selkeää liikenneympäristöä. Lasten liikenneturvallisuus sekä liian vähäinen arkiliikunta ovat viime aikoina nousseet vahvasti esille. Erityisenä kehittämiskohteena ovat tällöin lasten päivittäisten liikkumisympäristöjen, asuinalueiden, koulureittien ja koulujen lähiympäristöjen turvallisuus. 11

12 3. Liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen ja kansainvälinen kilpailukyky on vahva korkealaatuisten liikenneyhteyksien ja hyvän logistisen sijainnin ansiosta. Maakunnan hyvä saavutettavuus ja viihtyisä elinympäristö houkuttelevat asumaan ja yrittämään. Päijät-Hämeestä on toimivat, turvalliset ja monipuoliset liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle, muihin maakuntakeskuksiin ja Venäjälle. Asumisen, elinkeinoelämän ja vapaa-ajan päivittäisen liikkumisen ja kuljettamisen peruspalvelutaso on turvattu Päijät-Hämeessä niin taajamien välillä kuin haja-asutusalueille. Kaupungeissa ja taajamissa suositaan kestävän kehityksen mukaista liikkumista ja liikennejärjestelmää on kehitetty siten, että tarve henkilöautolla liikkumiseen ei ole kasvanut. Maaseudulla on huolehdittu joukkoliikenteen peruspalvelusta ja varmistettu henkilöautoilun edellytykset. 12

13 13

14 14

15 4. Nykytila ja kehittämistarpeet 4.1. Liikenneverkot ja infrastruktuuri Valtion panostuksia maakunnan liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ohjaavat valtakunnan tasolla hyväksytyt painotukset, jotka voidaan tiivistää seuraaviin kehittämislinjauksiin: - tie- ja rataverkon päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehtiminen ja kunnon heikkenemisen pysäyttäminen - liikenneturvallisuuden parantaminen - maakunnan pääliikenneyhteyksien turvaaminen - ympäristönäkökulmien huomioiminen Maakunnan keskeinen valtakunnallinen sijainti on johtanut pääteiden liikenteen jatkuvaan voimakkaaseen kasvuun. Esimerkiksi valtatien 4 liikenne Päijät-Hämeessä on kasvanut koko 2000-luvun keskimäärin 4 prosenttia vuodessa. Liikenteen kasvu ei ole tavoitteena Päijät-Hämeen liikennestrategiassa, mutta toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten on ennustettu kasvattavan jatkossakin liikennettä Päijät-Hämeen yleisillä teillä selvästi maan keskitasoa enemmän, prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Palvelutasoltaan ongelmallisimpia ovat valtatie 4 Lusista pohjoiseen, valtatie 12 koko maakunnan alueella sekä valtatie 24 Lahden ja Vääksyn välillä. Keväällä 2006 päätetyn maakuntakaavan mukaisesti Lahden eteläistä kehätietä suunnitellaan ns. Launeen linjausvaihtoehdon pohjalta. Valtatie 4 Lusista pohjoiseen on isoista tieinvestoinneista maakunnan kannalta kiireellisin. Se parannetaan standardiltaan yhtenäiseksi ja korkealuokkaiseksi tieksi, jolla on keskikaiteellisia ohituskaistajaksoja. Liikenneturvallisuuden parantaminen edellyttää myös paikallisia pääteiden turvallisuutta parantavia toimia, joita ovat mm. tievalaistuksen rakentaminen, liittymäjärjestelyt, nopeusrajoituksien tarkastaminen ja talvihoitoluokan tarkistaminen. Pääteillä on myös muutamia jaksoja, joille tarvitaan pohjavedensuojauksia ja melusuojauksia. Kantateillä 46 (Heinola Kouvola) ja 53 (Padasjoki Tuulos) päätoimenpiteinä ovat tien leventäminen ja suuntauksen parantaminen. Lahden keskusta on Päijät-Hämeen maakunnan käyntikortti. Lahden keskustan maankäytön, kaupunkikuvan, kaupallisen rakenteen sekä liikennejärjestelyjen kehittämiseksi on laadittu Keskustavisio, jossa keskeisenä liikennejärjestelmää kehittävänä toimenpiteenä on kaksisuuntaisen keskustan kehän muodostaminen: Kirkkokatu Kauppakatu Hämeenkatu Vesijärvenkatu Vuorikatu Rauhankatu. Sen sisäpuolella suositaan joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä sekä turvataan huoltoliikenne. Kehän tuntumassa ovat pysäköintilaitokset. Aleksanterinkadusta kehitetään kävelypainotteinen joukkoliikennekatu, jolloin katutilan luonne ja laatu muuttuvat merkittävästi nykyisestä. Kaupunkien ja kuntien pääkatuverkolle tarvitaan toimenpiteitä liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja kaupunkikuvan parantamiseksi. Lahden sisääntuloteillä, erityisesti Helsingintiellä, Uudenmaankadulla ja Ahtialantiellä sekä katukehällä Tapparakatu Saksalankatu Iso-Paavolankatu on useita sujuvuusongelmaisia jaksoja. Heinolassa, Nastolassa ja Hollolassa katuverkon väljä mitoitus nostaa ajonopeuksia. Heinolassa ydinkeskustan liikennejärjestelyt perustuvat Lahden tapaan keskustakehän kehittämiseen. Maankäytön kasvu Lahdessa nostaa kehittämiskohteiksi erityisesti Kariston alueen pääkadut sekä pääkatuyhteyden valtatien 4 itäpuolella välille Renkomäki Kymijärvi. 15

16 Taulukko 3. Päijät-Hämeen vilkasliikenteisimmät tieosuudet, keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2005 (Lähde: Tierekisteri). Kuva 8. Etelä-Suomen rataverkko (Lähde: Ratahallintokeskus). Kuva 9. Päijät-Hämeen yleisen tieverkon toiminnallinen luokitus ja liikennemäärät (keskimääräinen vuorokausiliikenne, KVL 2005) (Lähde: Tierekisteri). 16

17 Toimivat tieyhteydet ovat maaseutualueiden kehityksen perusedellytys. Siellä jokapäiväinen liikenne tukeutuu seutu- ja yhdysteihin. Päijät-Hämeessä on eräitä seututeitä, joiden liikennemäärät ovat huomattavan suuret. Alempiasteisella päällystetyllä tieverkolla on kuntopuutteita koko maakunnan alueella; päällystevaurioita, uria ja epätasaisuuksia. Maakunnan yleisistä teistä noin kolmannes on sorapäällysteisiä. Tosin maakunnan liikennesuoritteesta sorateillä tehdään vain noin 2 prosenttia. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on kaikkien alemman tieverkon kuntotavoitteen alittavien tiejaksojen korjaaminen. Talvihoidossa koetaan puutteita etenkin maaseudun kuljetusten ja työmatkaliikenteen reiteillä. Runkokelirikko haittaa maaja metsätalouden kuljetuksia. Alemman tieverkon hoidon ja ylläpidon tehostamisella voidaan siirtää suurempien parantamistoimien tarvetta. Liikennemääriltään merkittävimmät soratiet edellyttävät päällystämistä ja vilkkaimmat painorajoitetut sillat korjaamista. Alemman tieverkon kohteista tievalaistuksen tarve on selkein vilkkaalla maantiellä 167 Orimattila Lahti. Tämä vilkasliikenteinen seututie esitetään muutettavaksi kantatieksi. (Järvenpää). Nopein matka-aika Lahdesta Helsinkiin on nyt 48 minuuttia, taajamajunalla tasan tunti. Päijät-Hämeen toiminnallisen aseman paranemiseen vaikuttavat edelleen monet itäisen Suomen ratoihin liittyvät kehittämistoimenpiteet. Näistä rataosan Lahti Luumäki tasonnostohanke on käynnistymässä tuoden Pietarin metropolialueen ajallisesti selvästi lähemmäksi maakuntaa. Radan palvelutasoa parannetaan uusilla kohtaamis- ja ohitusraiteilla sekä turvalaitteilla. Vähäliikenteiset tavaraliikenteen radat, Lahti Heinola ja Lahti Loviisa, on nähty myös valtakunnallisesti tärkeinä rataverkon osina ja niiden tason säilyttäminen vaatii korvausinvestointeja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pitkän aikavälin kehittämisessä tulee säilyttää mahdollisuus Lahti Heinola Mikkeli-ratayhteyteen, joka nopeuttaisi ja lyhentäisi merkittävästi liikennettä Savon suuntaan. Järvimatkailun kasvuedellytyksiä tuetaan laivaliikenteen, veneilyn, vesiretkeilyn ja markkinoinnin näkökulmasta. Lähivuosien hankkeena on Vääksyn kanavan sulkuporttien uusiminen. Lahti-Vesivehmaan lentoasemaa kehitetään kevytreittiliikennekentäksi. Päijät-Hämeen kansainväliset lentoliikenneyhteydet kulkevat Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja vesiliikenneyhteydet Helsingin, Loviisan, Kotkan ja Haminan satamien kautta. Taulukko 4. Esimerkkejä liikenneverkkoja parantavista toimenpiteistä neliporrasperiaatteen eri tasoilla. (Kyseessä on neliportainen liikenteen ongelmien ratkaisukeinojen priorisointimalli, jonka taustalla on tavoite tarkistaa muut ratkaisuvaihtoehdot ennen uuden liikenneinfrastruktuurin rakentamista.) Syyskuussa 2006 avattu oikorata Kerava Lahti lisäsi junatarjontaa, lyhensi merkittävästi matka-aikaa Lahdesta Helsinkiin ja paransi yhteyksiä myös Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Radalla käynnistyi myös taajamajunaliikenne uusina asemapaikkoinaan Mäntsälä ja Haarajoki 17

18 4.2. Kävely ja pyöräily Toimiva, turvallinen ja viihtyisä kevyen liikenteen verkosto on perusedellytys sille, että asukkaat voivat ja haluavat kävellä ja pyöräillä. Kävelyn ja pyöräilyn merkitys kulkumuotona määräytyy pitkälti kunnan yhdyskuntarakenteesta ja tulevaisuuden maankäytön kasvusuunnista. Jos yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehitys johtaa matkanpituuksien kasvuun, niin kävelyn ja pyöräilyn edellytysten heikkenemistä on hyvin vaikea kompensoida liikennesuunnittelun keinoin. Kävelyn ja pyöräilyn liikkumiskulttuurin edistämistavoitteet liittyvät sekä mahdollisuuteen selviytyä arkielämästä ilman jatkuvaa henkilöauton käyttöä että autoliikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseen ja omin voimin liikkumisen terveyshyötyihin. Omin voimin liikkumisen tärkeys on lisääntynyt, koska liian vähäisen liikunnan terveyshaitat ovat kasvava kansanterveydellinen ongelma. Nykypäivänä kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseen liittyy keskeisesti myös esteettömän liikkumisympäristön luominen liikenne- ja kaupunkisuunnittelun keinoin. Ikääntyneiden määrän kasvaessa esteettömyyden tarve kasvaa. Esteetön liikkumisympäristö on perusedellytys sille, että myös vanhuksilla, vammaisilla ja muilla liikkumisesteisillä ihmisillä on mahdollisuus toimia itsenäisesti omassa elinympäristössään. Liikkumisesteisen henkilön kannalta turvallinen ja toimiva liikenneympäristö palvelee kaikkia liikkujia. Houkuttelevien ja turvallisten kävely- ja pyöräilyolosuhteiden luominen edellyttää jalkakäytävien, kevyen liikenteen väylien ja muiden kävely- ja pyöräilyreittien jatkuvaa ja riittävää hoitoa sekä kunnostamista ympäri vuoden. Tehokas talvihoito pidentää aktiivista pyöräilykautta ja lisää talviajan pyöräilyä. Erityisesti jalkakäytävien ja piha-alueiden liukkaudentorjuntaa tehostamalla voidaan vähentää jalankulkijoiden liukastumistapaturmia ja saavuttaa samalla säästöjä terveydenhuollon kustannuksissa. Miellyttävä ympäristö lisää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Jalan ja pyörällä liikuttaessa ympäristö koetaan läheltä ja kokonaisvaltaisesti kaikkia aisteja hyväksi käyttäen. Vaarallinen tai turvattomaksi koettu liikenneympäristö rajoittaa merkittävästi erityisesti lasten liikkumista. Kevyen liikenteen käyttäjien kokema turvattomuus ja estevaikutus kytkeytyvät etenkin autoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämistapahtumaan. Nykyinen Päijät-Hämeen kevyen liikenteen verkosto on melko kattava. Erityisesti Hollola Lahti Nastola-välillä on hyvät kevyen liikenteen yhteydet sekä potentiaalia pyöräilyn lisäämiseen. Harjumainen maasto asettaa kuitenkin haasteita sujuvien ja miellyttävien pyöräilyreittien suunnitteluun. Muilta osin kevyen liikenteen verkko keskittyy pitkälti asutustaajamiin ja palvelee näin ensisijaisesti taajamien sisäisiä liikkumistarpeita. Kunta- ja aluekeskuksien väliltä kevyen liikenteen väylä usein puuttuu, mutta erillisen väylän rakentaminen pitkille yhteysväleillä nähdään vasta toissijaisena tavoitteena. Hämeen tiepiirin hankelistoilla, liikenneturvallisuussuunnitelmissa ja kuntien omissa suunnitelmissa on Päijät-Hämeen alueelle esitetty yli 150 kevyen liikenteen väylähanketta ja tien ylityksen turvaamishanketta. Tärkeimmät tarpeet sijoittuvat koulumatkareiteille, kaupunkikeskustoihin, isojen teiden varsille sekä maankäytön laajenemissuuntiin. Hankejoukon kokonaiskustannusarvio ylittää moninkertaisesti lähivuosien rahoitusmahdollisuudet. Kevyen liikenteen yhteyksien toteuttaminen muilla keinoilla kuin uutta väylää rakentamalla onkin merkittävä kehityskohde (esim. yksityisteiden käyttö kevyen liikenteen verkon osina). Taulukko 5. Esimerkkejä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kehittävistä toimenpiteistä neliporrasperiaatteen eri tasoilla. (Kyseessä on neliportainen liikenteen ongelmien ratkaisukeinojen priorisointimalli, jonka taustalla on tavoite tarkistaa muut ratkaisuvaihtoehdot ennen uuden liikenneinfrastruktuurin rakentamista.) 18

19 Kuva 10. Lahden kevyen liikenteen nykyverkko ja tavoiteverkko. Kuva 11. Päijät-Hämeen kevyen liikenteen nykyverkko ja tavoiteverkko. 19

20 4.3. Joukkoliikenne Valtakunnallisen liikennepolitiikan tavoitteena on kestävän liikkumisen edistäminen, tarkoittaen kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä. Joukkoliikenteen kulkumuotoosuus on kuitenkin jatkuvasti laskenut ja uhkana on, että alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo vaarantuu ja yksityisautoilu lisääntyy entisestään. Joukkoliikenteen tulevaisuutta pohtimaan onkin nimetty valtakunnallinen joukkoliikennefoorumi ja samoin linja-autoliikenteen rahoituksen uudistustarpeita on selvitetty valtakunnan tasolla. Pääosa Päijät-Hämeen joukkoliikenteestä hoidetaan linjaautoilla, myös taksien osuus on merkittävä. Maakunnan joukkoliikennetarjonta vastaa melko hyvin vuonna 2004 laadittuja palvelutasotavoitteita. Tulevaisuuden haasteet ovat moninaiset kuitenkin myös Päijät-Hämeessä; liikennöintikustannusten ja lipunhintojen nousu, matkustajamäärien väheneminen etenkin maaseutuliikenteessä, toimintaympäristön muutokset (mm. ikääntyminen, autoistuminen, palveluverkon muutokset) sekä vaikeudet säilyttää tavoitteiden mukainen palvelutaso. Lahden seudulla ja vilkkaan työssäkäyntiliikenteen käytävissä joukkoliikenteen kilpailukyky voidaan vielä turvata, mutta maaseudun liikkumistarpeita turvaamaan tarvitaan uusia keinoja; kutsujoukkoliikenteen kehittämistä ja matkojenyhdistelytoimintaa. Päijät-Hämeen matkapalvelukeskuksen perustamiseen tähtäävä selvitys on valmistunut keväällä 2006 ja sen mukaisesti toiminta on tavoitteena käynnistää syksyllä Liikennejärjestelmän ja joukkoliikennesektorin eri toimijatahojen välisen yhteistyön kehittämisen tarve joukkoliikennepalvelujen turvaamiseksi on selvä. Lahden kaupunkiseudulla seutuyhteistyön tiivistyminen näkyy myös joukkoliikenteessä; seudun useita joukkoliikenteen yhteistyöhankkeita koordinoimaan on palkattu joukkoliikennelogistikko. Kuntien henkilöliikennekuljetusten kus- Kuva 12. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Päijät- Hämeessä (Lähde: Päijät-Hämeen joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2004). 20

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Luonnos 9.12.2008 Maakunnan liikennejärjestelmän KEHITTÄMISsuunnitelma Kanta-Hämeeseen on laadittu ensimmäinen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö Kohta 1 Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että Päijät-Hämeen maakuntakaavassa on lukuisia asumisen laajenemisalueita, päivittäistavarakaupan suuryksiköiden,

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Pank ry:n tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2012 Gustavelund Tuusula Yli-insinööri Mikko Karhunen Liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjaukset ja

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä

Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Jussi Kailasto Liikenneryhmän päällikkö Kaakkois-Suomen Elinkeino, Liikenne ja Ympäristökeskus 6.11.2013 Liikenneturvallisuus nähdään tärkeänä EU:n

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat 5. Hyväksyminen ja seuranta 1.9.2015 Suunnitelman hyväksyminen Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisen kannalta kunnan päätöksentekijöiden tuki on äärimmäisen

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola

<Uudenmaan liiton julkaisuja x xx> <ISBN> <ISSN> Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Aiesopimus Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2015 2019 2015 1 Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTÄ OHJAA VISIO: Uudenmaan

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi HANKKEEN KUVAUS Suunnittelualue Suunnittelualueena olevat Keski-Karjalan kunnat Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi sijaitsevat Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta

Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta Alueiden käytön nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista Kokous: 2.2.2010 Veli Pekka Toivonen Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen

Lisätiedot

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi vastata väylän käyttötarkoitusta (tontti-, kokooja-

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mittari nro Mittari Lähtötaso vuosi Lähtötaso Lähde. Tavoite 5,4 4,7 4,1 3,4 2,7 2,0 1,4 0,7 0

Mittari nro Mittari Lähtötaso vuosi Lähtötaso Lähde. Tavoite 5,4 4,7 4,1 3,4 2,7 2,0 1,4 0,7 0 A. Onnettomuuksien päämittarit Mittari nro Mittari Lähtötaso vuosi Lähtötaso 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde 1 Kuolleiden määrä (henkilöä / vuosi) 5,4 4,7 4,1 3,4 2,7 2,0 1,4 0,7 0 ka 2008-2012

Lisätiedot