PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
|
|
- Simo Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A160 * 2006
2 Sisällysluettelo 1. Esipuhe Lähtökohdat Valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset Toimintaympäristö ja sen muutosnäkymät Liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet Nykytila ja kehittämistarpeet Liikenneverkot ja infrastruktuuri Kävely ja pyöräily Joukkoliikenne Liikenneturvallisuus Tavaraliikenne ja logistiikka Liikenteen hallinta Liikennestrategian painopisteet Kehittämisohjelma Liikennejärjestelmän rahoitus Toimenpideohjelma Aiesopimus Yhteistyö ja seuranta Liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutukset...36 Tausta-aineistoa...39 Päijät-Hämeen liitto A160 * 2006 ISBN ISSN Julkaisun karttaotteet: Genimap Oy, Lupa L4356, Suomen ympäristökeskus Valokuvat: Reijo Helaakoski 2
3 1. Esipuhe Päijät-Hämeen maakunnan kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen käynnistettiin vuoden 2004 lopulla. Suunnitelman aikatähtäin on vuodessa Suunnitelma on maakunnan laajuudella ensimmäinen, Lahden kaupunkiseudulle on liikennejärjestelmäsuunnitelma tehty 1990-luvun lopulla (LASE 2010). Työssä on luotu maakunnan liikennepolitiikkaa ja tarkasteltu liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Strategian laadintaprosessin aikana tavoitteena on ollut muodostaa yhteinen näkemys maakunnan liikennejärjestelmän tulevaisuudesta ja kehittämistavoitteista. Lähiajan kehittämistarpeet, niiden ajoitus, rahoitus ja toteutuksen edellyttämät toimenpiteet on määritelty toimenpideohjelmassa. Lähiajan toimista laaditaan erillinen aiesopimus, jossa osapuolet sitoutuvat resurssiensa puitteissa edistämään yhdessä sovittavia liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita ja -toimenpiteitä. Kehittämistoimenpiteet käsittävät yhteistyön kehittämistä, suunnittelua ja ylläpitoa ja toimenpiteiden toteuttamista. Liikennestrategian taustaksi on laadittu erilliset liikenneverkkoja, joukkoliikennettä, kevyttä liikennettä, liikenneturvallisuutta, tavaraliikennettä ja logistiikkaa sekä liikenteen hallintaa koskevat osaselvitykset, joissa kunkin teeman kehittämistarpeita on selvitelty tarkemmin. Suunnittelutyön tilaajia ovat Päijät-Hämeen liitto, Hämeen tiepiiri, Ratahallintokeskus ja Etelä-Suomen lääninhallitus sekä kaikki maakunnan kaksitoista kuntaa. Projektin ohjausryhmään ovat kuuluneet: Timo Ihamäki Heinola (pj.) Esa Halme Päijät-Hämeen liitto Mauri Pukkila Hämeen tiepiiri Markku Pyy Ratahallintokeskus Seppo Nikkanen Etelä-Suomen lääninhallitus Kimmo Kuparinen Artjärvi Harri Hirvonen Asikkala Harri Suoknuuti Hartola Frans Mustalampi Hollola Osmo Knaapi Hämeenkoski Lauri Pouru Kärkölä Jorma Vaskelainen Lahti Risto Helander Nastola Raimo Ikäheimonen Orimattila Heikki Jaakkola Padasjoki Matti Nupponen Sysmä José Valanta Lahden seutuhallinto Tapani Kasso Lahden kauppakamari Helena Koivula KELA Heikki Kankaanpää Hämeen ympäristökeskus Tuomo Kojo Linja-autoliitto Pekka Söderling VR Osakeyhtiö Juhani Säleniemi Hämeen Taksiyrittäjät ry ( saakka) Jukka Ylimäki Hämeen Taksiyrittäjät ry ( alkaen) Kari Helokivi Päijät-Hämeen Yrittäjät Työtä on tiiviimmin ohjannut pienempi työryhmä, johon ovat kuuluneet: Erkki Rope Päijät-Hämeen liitto (pj ) Tenho Aarnikko Hämeen tiepiiri ( saakka) Juha Sammallahti Hämeen tiepiiri ( alkaen, pj 2006) Matti Hoikkanen Lahden kaupunki Antti Kailio Heinolan kaupunki Kimmo Kuparinen Artjärven kunta Timo Ahokanto Lahden seutuhallinto Arja Aalto Ratahallintokeskus Seppo Nikkanen Etelä-Suomen lääninhallitus Konsultteina työryhmässä ovat toimineet Linea Konsultit Oy:stä Reijo Helaakoski ja Annu Korhonen. Lisäksi liikennejärjestelmätyöhön ja sen osaselvitysten laatimiseen ovat osallistuneet Mikko Lautala ja Sakari Somerpalo Linea Konsultit Oy:stä sekä Christel Kautiala, Juhani Bäckström, Pekka Iikkanen ja Tuomas Miettinen Ramboll Finland Oy:stä. 3
4 2. Lähtökohdat 2.1. Valtakunnalliset ja alueelliset linjaukset Valtakunnallista liikennepolitiikkaa linjataan parhaillaan Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteilla maan koko liikennejärjestelmän palvelutasoa ja tavoitetilaa koskeva strategiatyö Liikenne Liikkumisen ja kuljetusten tulevaisuuden strategioiden perustaksi tarvitaan jäsennelty näkemys liikennepolitiikan tavoitteista, keinoista ja resursseista. Liikenne työssä tarkastellaan ihmisten ja elinkeinoelämän muuttuvia liikennetarpeita kaupungeissa, maaseudulla, lyhyillä ja pitkillä matkoilla sekä kansainvälisessä liikenteessä. Tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden sisältö, edellytykset ja vaikuttavuus kuvataan siten, että ne ovat käytettävissä seuraavan hallitusohjelman valmistelussa ja liikennepolitiikan linjaamisessa. Liikenne työn rinnalla on laadittu runkoverkkosuunnitelmaa valtakunnallisesti merkittävistä teistä ja radoista. Suunnitelmassa määritellään ne tiet ja radat, jotka olisivat korkeimpien laatuvaatimusten mukaisia. Nämä Kuva 1. Valtakunnallisesti merkittävät maaliikenteen runkoverkot (Lähde: Työryhmän mietintö, LVM:n julkaisu 43/2006). tärkeimmät yhteysvälit halutaan kehittää mahdollisimman nopeiksi ja turvallisiksi, jotta ne palvelevat hyvin kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeita. Runkoverkot asetetaan etusijalle mm. kaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa sekä väyläsuunnittelussa ja rahoituksessa. Valtionhallinnossa on lisäksi tekeillä Arjen tietoyhteis- kunta -strategia, jossa hahmotetaan, miten viranomaiset voisivat edistää tekniikan avaamien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja toisaalta torjua sen tuomia uhkia. Strategiatyössä tarkastellaan muun muassa mahdollisuuksia soveltaa uutta tekniikkaa liikennepalveluissa, logistiikassa ja liikenneturvallisuuden parantamisessa. 4
5 Eduskunta päättää isoista investoinneista, päätöksenteon pitkäjänteistäminen tarpeen Suurista väyläinvestoinneista päättää eduskunta. Vuosittaiseen budjettirahoitukseen sidottu päätöksenteko kuitenkin hankaloittaa liikennejärjestelmän kehittämistä pitkällä tähtäimellä. LVM:n asettaman työryhmän toimesta onkin keväällä 2006 laadittu ehdotus liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistämisestä. Työryhmän mielestä liikenneinfrastruktuuria koskevista pitkän aikavälin linjauksista tulisi päättää nykyistä sitovammin ja poliittisesti laajemmalla pohjalla sekä yhtä hallituskautta pitemmällä aikajänteellä. Pitkäjänteisemmän päätöksenteon hyödyt tulevat muun muassa hankkeiden paremman ennakoitavuuden (mm. suunnitteluvalmius) ja joustavamman toteutuksen kautta. Kaupunkiseuduilla voidaan myös tehostaa eri väylienpitäjien liikenneverkkojen toteutuksen yhteensopivuutta. Askeleena oikeaan suuntaan on ollut ministerityöryhmän laatima mietintö liikenneväyläpolitiikan linjauksista vuosille Tien- ja radanpidon rahoitus niukkaa, painopisteinä nykyverkon kunnon ja liikenneturvallisuuden turvaaminen Tienpidon toimintalinjojen mukaisesti tienpidossa keskitytään nykyisen tieverkon päivittäisen liikennekelpoisuuden ja kunnon turvaamiseen sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tieverkon kunnon heikkeneminen on saatu pysäytetyksi, mutta samalla on jouduttu supistamaan laajennus- ja uusinvestointeja. Pitkällä aikavälillä kunto pyritään nostamaan sellaiselle tasolle, että tienpitäjän ja tienkäyttäjien kustannukset olisivat optimissa. Nykyisellä perustienpidon rahoitustasolla tieverkon kunto pystytään säilyttämään nykyisellään, mutta valtioneuvoston liikenneturvallisuustavoitteesta jäädään tienpidon osalta jälkeen. Tavoitteena on erityisesti pääteiden vakavien onnettomuuksien vähentäminen sekä kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen taajamissa. Radanpidon tavoitteeksi on asetettu parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä kilpailukykyisenä, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona. Henkilöliikenteessä kilpailukyky edellyttää täsmällisyyttä ja nopeutta. Oikorata parantaa osaltaan rautateiden kilpailukykyä lisäten välityskykyä sekä lyhentäen matka-aikoja Helsingistä Lahteen, itäiseen Suomeen ja Venäjälle. Tavaraliikenteen kilpailukykyä parannetaan kuljetusreiteittäin muun muassa korottamalla akselipainoja 25 tonniin. Radanpidon kriittinen haaste lähivuosina on rataverkon tähän asti hyvin edenneen peruskorjausurakan läpivienti ja laajentaminen myös ratapihoille. Myös rataverkon vähäliikenteisimmän osan laajuudesta on tehtävä päätökset. Pääteiden kohtaamisonnettomuuksien ja asutuskeskusten kevyen liikenteen onnettomuuksien vähentäminen keskeisiä valtakunnallisia painopisteitä Uusi valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma Tieliikenteen turvallisuus ja sen pohjalta tehty valtioneuvoston periaatepäätös pitivät valtakunnalliset tavoitteet ennallaan: Vuonna 2010 liikennekuolemia saa olla enintään 250 ja vuonna 2025 enintään 100. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää ohjelmallista kehitystyötä, yhteistä vastuuta ja tiiviimpää yhteistyötä liikennejärjestelmän parantamisessa unohtamatta tienkäyttäjän vastuuta. Erityisesti suunnitelmassa painotetaan kahden suurimman onnettomuustyypin pääteiden kohtaamisonnettomuuksien ja asutuskeskusten kevyen liikenteen onnettomuuksien vähentämistä. Muita toimintaympäristön muutosten ja liikenneturvallisuustyön vaikuttavuuden pohjalta keskeisiksi nostettuja painopisteitä ovat nopeuksien hillitseminen, päihdeonnettomuuksien vähentäminen, ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentäminen sekä onnettomuuksien seurausten lieventäminen. Suunnitelmassa on kuntien toimiksi osoitettu erityisesti taajamien liikenteen rauhoittaminen ja jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen. Liikkumis- ja kuljetustarpeen vähentäminen tärkeää Liikenteen hallinnonalan strategioissa ja ohjelmissa käsitellään nykyisin entistä vahvemmin myös liikkumisen tarpeisiin ja kysyntään sekä kulkutapajakaumaan vaikuttamista eli ns. liikenteen ja liikkumisen hallintaa. Aiheeseen liittyvä niin kutsuttu neliporrasmalli tarkoittaa liikenneverkon suunnittelumetodiikkaa, jossa ennen uusia (väylä)investointeja selvitetään, voidaanko liikennejärjestelmän ongelmat ratkaista vaikuttamalla liikennetarpeeseen ja kulkutavan valintaan tai kehittämällä olemassa olevaa infrastruktuuria. Liikkumis- ja kuljetustarpeen vähentäminen sekä kestävien kulkutapojen käyttö on ensisijaisen tärkeää myös liikenteen ekotehokkuuden kannalta. Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on 20 % ja kansallisenkin ilmastostrategian mukaan myös liikenteen päästöjen tulee vähentyä selvästi, mikäli halutaan hidastaa ilmastonmuutosta. 5
6 Etelä-Suomen kaupunkialueiden verkosto tiivistyy Eteläisen Suomen seitsemän maakuntaa ovat laatineet yhteisen näkemyksen Etelä-Suomen aluerakenteesta vuonna Toiminnallisen aluerakennevision mukaan pääkaupunkiseutu sekä Lahden ja Hämeenlinnan alueet muodostavat Etelä-Suomen keskisen yhteistyöalueen, joka toimii koko maan keskuksena. Toiminnalliset kaupunki- ja taajamaverkostot ovat Etelä-Suomen menestystekijöitä. Suuret keskukset ovat verkottuneet paitsi keskenään, myös niitä ympäröivien pienkeskusten ja maaseudun kanssa. Liikenteen visio sisältää Etelä-Suomen liikenneverkon tärkeimmät sisäiset yhteydet sekä yhteydet muuhun Suomeen, lähialueille ja Venäjälle kuvan 2 mukaisesti. Maakuntien näkemys eteläisen Suomen runkoväyläverkosta poikkeaa hieman kuvassa 1 esitetystä valtakunnallisesta runkoverkkosuunnitelmasta. Verkoston solmupisteiden välillä liikenne ja vuorovaikutus kasvavat nopeimmin. Poikittaiset ja kehämäiset yhteydet ovat Etelä-Suomen keskusten kehittämisessä välttämättömiä. Maakunnassa tavoitteina ihmisten hyvinvointi ja Päijät-Hämeen kilpailukyky Päijät-Hämeessä on laadittu vuoteen 2030 ulottuva maakuntasuunnitelma, jonka tavoitteena on ollut ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen tavoittelu, mutta myös maakunnan aseman ja keskusroolin kasvattaminen, tuottavuuden nosto sekä osaamisen tason nostaminen. Samaan aikaan on ollut työn alla myös Päijät-Hämeen maakuntakaavan laatiminen. Keskeinen ajatus kaavatyön taustalla on luoda edellytyksiä maakunnan aseman vahvistumiselle merkittäväksi suomalaiseksi toimijaksi, jonka asema lähenee valtakunnan osakeskusroolia ja jonka suhde erityisesti pääkaupunkiseutuun on hyvä ja toimiva. Liikenneyhteyksien nopeutuminen ja paraneminen on luonut hyvät edellytykset parantaa maakunnan asemaa suhteessa Itä-Suomeen ja vahvistaa maakunnan roolia länteen ja itään Etelä-Suomen liittouman aluerakennetyössä yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Näiden yleistavoitteiden lisäksi on maakuntakaavalla pyritty turvaamaan maaseudun pysyminen elinvoimaisena. Tärkeää on myös kuntien mahdollisuus toimia aktiivisena kehittäjänä niin maapolitiikan kuin elinkeinopolitiikan alallakin. Tämän reunaehtona on kuitenkin pidetty maakunnan arvokkaan, laadukkaan ja puhtaan ympäristön vaalimista ja ihmisten hyvää asuinympäristöä ja sen mahdollisuutta olla mahdollisimman toimiva ihmisen koko eliniän ajan. Maakuntakaavan liikennealueiden tarkoitus on tukea maakunnallista liikennepolitiikkaa, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa alueen saavutettavuutta sekä minimoida alueen sisäistä liikennettä ja turvata joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Tavoitteena on tukea sellaista yhdyskuntarakennetta, joka ei perustu oman auton käyttöön vaan mahdollistaa palvelujen saavutettavuuden kävellen ja jalan. Kuva 2. Etelä-Suomen aluerakenne 2030 (Lähde: Etelä-Suomen maakuntien liittouma). 6
7 LASE 2010 toteutunut kohtuullisesti Taulukko 1. LASE suunnitelman tärkeimmät kehittämishankkeet ja niiden tilanne syksyllä Lahden kaupunkiseudulle vuonna 1999 valmistuneessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (LASE 2010) tavoitteena on ollut turvallinen ja vähän ympäristöä haittaava liikennejärjestelmä, joka luo hyvät edellytykset alueen elinkeinoelämän menestymiselle. Joukkoliikenteeseen liittyen on linjattu, että maankäyttöä ja joukkoliikennejärjestelmää kehitetään niin, että mahdollisimman suuri osa matkoista voidaan tehdä joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteen matkavastusta vähennetään lisäksi joukkoliikennettä suosivilla liikennejärjestelyillä, huolehtimalla edullisista taksoista, kehittämällä joukkoliikennettä suosivia matkaketjuja sekä fyysisin ja telemaattisin toimenpitein. LASE 2010 suunnitelman keskeiset toimenpiteet ovat toteutuneet kohtuullisesti, mutta mm. kevyen liikenteen tavoiteverkko vain osaksi. Tässä koko maakuntaa koskevassa suunnitelmassa onkin kiinnitettävä enemmän huomiota strategian toteutumismahdollisuuksiin, mm. rahoitusresursseihin.strategian tulee samalla olla kuitenkin myös sopivasti tavoitteellinen ja eri osapuolien toimintaa ohjaava. Kuva 3. Yleiskuva maakuntakaavasta (Lähde: Päijät-Hämeen liitto). 7
8 Lahden kaupunkiseudun rakennemallityössä määritelty maankäytön kehittämisalueet Lahden kaupunkiseudulla vuoden 2004 lopulla päätetty rakennemalli on Lahden seudun kuntien (Lahti, Asikkala, Heinola, Hollola, Nastola, Orimattila) yhteinen näkemys kaupunkiseudun maankäytön päälinjojen pitkän tähtäyksen periaatteista mm. maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen laatimista varten. Tavoitteena on vastata pääkaupunkiseudun kasvupaineisiin, muodostaa kehittyvä osa Helsinki - Lahti - Heinola kasvukäytävää sekä tarjota laadukas ja kilpailukykyinen elinympäristö. Rakennemallityön tavoitteena on ollut ratkaista kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehittämisen keskeisiä maankäyttökysymyksiä. Ratkaisuja on haettu myös muun muassa seudullisesti merkittävien toimintojen ja verkostojen periaatelinjauksiin kuten asuin- ja työpaikkojen sijoitusperiaatteisiin, palvelurakenteeseen ja liikenteeseen. Tavoitteena on ehjä ja toimiva kaupunkirakenne, mikä edellyttää vahvasti myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien huomioon ottamista. Kaupunki- ja kuntakeskuksissa tiivistetään ja täydennetään yhdyskuntarakennetta. 1. Henna ja Luhtikylä: kehitetään teollisuusalueina 2. Orimattilan keskusta: laajennetaan asuin- ja teollisuusalueita 3. Lahden eteläpuoli: kaupunkiseudun merkittävin uusi asuin- ja työpaikka-alueiden kokonaisuus 4. Lahden itäpuoli: kehittyy tiiviin pientaloasumisen keskuksena 5. Nastolan eteläpuoli: kehittyy työpaikka- ja asuinalueena 6. Nastolan pohjoispuoli: kehittyy pientalovaltaisena asuinalueena 7. Kukonkoivu: kehittyy teollisuustoimintojen ja pientaloasumisen alueena 8. Kalliola-Kukkila: kehittyy asuinalueena 9. Vääksy: itäpuoliset alueet kehittyvät pientaloalueena 10. Vierumäki: kehittyy asumisen, teollisuuden ja liikuntapalvelujen alueena 11. Heinola: uudet asuin-, teollisuus- ja logistiikka-alueet keskittyvät vt 4:n varrelle 12. Jyränkö ja Rainio: kehittyvät pientaloalueina Kuva 4. Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040, kehittämisen painopistealueet (Hyväksytty Lahden kaupunkiseudun seutuvaltuustossa ). 8
9 2.2. Toimintaympäristö ja sen muutosnäkymät Maakunnan asema Etelä-Suomessa erinomainen, kasvu keskittyy kaupunkiseuduille Liikenneyhteyksillä on ollut suuri merkitys Päijät-Hämeen historiallisessa kehityksessä. Myös uusimmat isot liikennehankkeet, Helsinki Lahti Heinola-moottoritie ja Kerava Lahti-oikorata vaikuttavat maakunnan kehitykseen vahvistamalla maakunnan logistista asemaa valtakunnallisessa verkossa. Oikoradan tuoma aikaetäisyyden merkittävä lyheneminen Lahden ja Helsingin välillä on suuri muutos koko Etelä-Suomen liikkumisjärjestelmässä. Oletettavaa on, että Lahden seutu kiinnittyy vahvemmin Helsingin metropoli- ja työssäkäyntialueeseen. Samoin Lahden ja Heinolan seudut liittyvät toiminnallisesti entistä kiinteämmin toisiinsa. Pietarin alueen taloudellinen vahvistuminen ja Venäjälle suuntautuvien liikenneväylien parantaminen korostavat maakunnan asemaa myös kasvavan itäliikenteen merkittävänä yhteyspisteenä. Kasvu keskittyy maakunnan eteläosiin, erityisesti Lahden kaupunkiseudulle. Asumisväljyyden kasvu ja jatkuva muuttovoitto johtavat uudisrakentamiseen taajamien reuna-alueille. Uusien asuinalueiden palvelutarjonnasta huolehtiminen sekä uusien asumis- ja työpaikka-alueiden rakentaminen joukkoliikennetarjonnan piiriin on tärkeää, jotta henkilöautoriippuvuus ei lisäänny. Maakunnan reuna-alueilla asukasmäärä vähenee ja väestö ikääntyy. Toisaalta vapaa-ajan lisääntyessä ja eläkkeellä olevan väestönosan kasvaessa vapaa-ajan asunnoilla asutaan entistä pitempiä aikoja, mikä lisää vapaa-ajan asutuksen merkitystä juuri maaseutualueiden voimavarana. Päijät-Hämeen lähes kesäasunnosta valtaosa sijoittuu maakunnan pohjoisosaan Päijänteen, Vesijärven ja Ruotsalaisen rannoille. Maakunnan luontoarvot sekä vireä kulttuuri- ja liikuntatarjonta antaa myös matkailuelinkeinolle moninaiset toimintaedellytykset. Kuva 5. Päijät-Hämeen maakunta ja liikenneverkko. Kuva 6. Väestöntiheys Päijät-Hämeessä (Lähde: Tilastokeskus). 9
10 Kuntayhteistyö tiivistyy Päijät-Hämeessä Eri puolilla maata tapahtuva kuntien yhteistyön kehitys näkyy myös Päijät-Hämeessä. Lahden kaupunkiseutu (Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila) on mukana sisäasiainministeriön koordinoimassa valtakunnallisessa SEUTU-hankkeessa. Seutu-hankkeen tavoitteena on edistää kuntien välistä vapaaehtoista yhteistyötä. Yhteistyöllä ja toimintojen tehostamisella saavutetaan säästöjä ja jopa palvelutason parantumista, mutta toisaalta vaarana oleva palvelujen keskittyminen nostaa liikkumistarvetta. Valtakunnallisen kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen osana on kuntakentän kehitystä pohdittu myös Päijät-Hämeessä. Keskusteluissa on todettu, että pelkkä kuntien yhdistäminen ei tuo ratkaisua perusongelmaan eli rahoituskriisiin, vaan tärkeää on mm. palvelutuotannon järkeistäminen ja tuotantoprosessien tehostaminen. Maakunnassa nähdään, että toimivin palvelurakenne syntyy peruskuntamallin mukaisen kuntarakenteen toteuttamisella. Väestö ja työpaikat keskittyvät kaupunkiseuduille Edellä esitetyn menneeseen kehitykseen perustuvasta Tilastokeskuksen väestöennusteesta poiketen Lahden seudulla odotetaan Helsingin seudun kasvun ulottuvan vähitellen laajemmin myös tälle alueelle tie- ja ratayhteyksien paranemisen myötä. Oikoradan on arvioitu tuovan seudulle jopa uutta asukasta ja uutta työpaikkaa seuraavan vuoden kuluessa. Asukasmäärän kasvun tärkeimpinä edellytyksinä on pidetty asuinja työpaikka-alueiden kaavoitusta sekä hyvien perus- ja vapaa-ajanpalvelujen turvaamista. Toki myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittäminen, seudun markkinointi ja imagon parantaminen sekä sujuvien liikenneyhteyksien varmistaminen on tärkeää. Yli puolet maakunnan noin työpaikasta sijaitsee Lahdessa. Lahden seudun työpaikoista lähes 30 prosenttia on yhteiskunnallisissa ja muissa palveluissa, saman verran on myös teollisuuden työpaikkoja. Alkutuotannon osuus koko maakunnassa on vain noin 2 prosenttia, mutta mm. Artjärvellä, Sysmässä ja Hämeenkoskella maa- ja metsätalous on merkittävässä roolissa. Työttömyysaste on maakunnassa pysytellyt maan keskiarvoa korkeampana. Päijät-Hämeen merkittävimmät sisäiset työssäkäyntivirrat tapahtuvat Lahden ympäristökuntien ja Lahden välillä. Esimerkiksi vuonna 2003 Hollolan työllisistä noin 45 prosenttia kävi töissä Lahdessa. Heinolan seudun sisäiset työssäkäyntivirrat olivat varsin pieniä. Alueen ulkopuolinen pendelöinti suuntautuu pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja sen ennustetaan kasvavan entistä ripeämmin oikoradan valmistuttua. Vuoden 2003 lopulla maakunnan työssäkäyvistä pääkaupunkiseudulla työskenteli henkeä, näistä valtaosa Lahden kaupunkiseudulta. Vuoden Päijät-Hämeen asukasluku on ollut viime vuosikymmenet lievässä nousussa ja kasvun ennustetaan myös jatkuvan. Tällä hetkellä maakunnassa asuu lähes asukasta, joista puolet Lahdessa. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan maakunnan väestömäärä olisi vuonna 2030 lähes henkeä. Väkiluku kasvaa eteläisessä Päijät-Hämeessä, erityisesti Lahden kaupunkiseudulla. Päijät-Hämeen väestön ikärakenne on Suomen keskitasoa ja yleinen kehitys väestön ikääntyminen on Päijät-Hämeessä merkittävintä väkiluvultaan vähenevissä maakunnan pohjoisosan kunnissa sekä Artjärvellä. Vanhusväestön kasvu edellyttää liikenneympäristön selkeyttämistä sekä jalankulkuympäristön ja joukkoliikennepalvelujen esteettömyyden kehittämistä. Samoin yhteiskunnan kuljetuspalvelujen tarve lisääntyy. 10 Kuva 7. Merkittävimmät työssäkäyntivirrat (v. 2003) (Lähde: Tilastokeskus).
11 2010 lopulla pendelöijiä arvioidaan olevan Pääkaupunkiseudulta Lahden seudulle pendelöi nykyisin noin 750 henkeä. Etätyöstä on muodostunut monelle pitkää työmatkaa tekevälle osittaisratkaisu. Henkilöauton valta-asema kasvussa, ikääntyvien määrän kasvu tuo uusia tarpeita Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT ) mukaan päijäthämäläiset tekevät päivittäin keskimäärin 2,9 matkaa. Matkoista vähän yli puolet tehdään henkilöautolla, mutta liikutuista kilometreistä kolme neljännestä. Jalan tai pyörällä tehdään kolmannes matkoista ja joukkoliikenteellä noin 5 prosenttia. Kävelyn osuus matkoista on suurempi talvella kuin kesällä, päinvastoin kuin pyöräilyn. Noin kolmasosa matkoista liittyy työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun. Vajaa kolmannes on ostos- ja asiointimatkoja sekä reilu kolmannes vapaa-ajan matkoja. Muuttoliike muokkaa väestön sijoittumista alueella ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Yhdyskuntarakenne puolestaan vaikuttaa liikkumiseen ja liikennetarpeisiin. Kasvualueilla liikennemäärät kasvavat ja liikenteen haittavaikutukset saattavat lisääntyä, kun taas taantuvilla alueilla väestöpohjan heikkeneminen merkitsee usein julkisten liikennepalvelujen heikkenemistä ja sen myötä liikkumismahdollisuuksien kaventumista. Yhdyskuntarakenteen hajautuessa ja palveluverkon harvetessa henkilöauton valta-asema kasvaa. Työikäisen väestön vapaa-ajan arvostus ja myös vapaaajan viettotavat voivat muuttua, vaikka varsinainen työaika ei lyhenisikään. Työaikajoustojen ja etätyön yleistyessä työmatkaliikenteen ruuhkahuiput voivat tasoittua. Ihmisten asenteet muuttuvat tutkitusti hitaasti, mutta on mahdollista, että esimerkiksi terveyttä ja turvallisuutta tai ympäristön tilaa ja kestävän kehityksen mukaista vastuullisuutta arvostavan ilmapiirin korostuminen vaikuttaa myös matka- ja kulkutapavalintoihin. Autojen hintojen halpeneminen sekä varallisuuden kasvu ovat lisänneet ja lisäävät edelleen autoistumista, vaikka polttoaineen hinta nouseekin. Vaikka ajaminen kallistuukin, on auto entistä useammin käytettävissä. Pitkällä tähtäimellä voi polttoaineen hinnassa tapahtua kuitenkin suuriakin muutoksia ja joka tapauksessa matkan kustannukset eri kulkutavoilla sekä liikkujan varallisuus ovat edelleen määrääviä liikkumista ja kulkutavan valintaa selittäviä tekijöitä. Taulukko 2. Eri kulkutavoilla tehtyjen matkojen ja matkasuoritteen osuudet (Lähde: HLT ). Kasvavan ja kenties nykyistä aktiivisemman senioriväestön liikkumistottumukset voivat muuttaa väestön liikkumiskäyttäytymistä nykyisestä selvästikin. Ikääntyvä väestö tarvitsee hyviä joukkoliikennevälineitä ja -palveluita sekä selkeää liikenneympäristöä. Lasten liikenneturvallisuus sekä liian vähäinen arkiliikunta ovat viime aikoina nousseet vahvasti esille. Erityisenä kehittämiskohteena ovat tällöin lasten päivittäisten liikkumisympäristöjen, asuinalueiden, koulureittien ja koulujen lähiympäristöjen turvallisuus. 11
12 3. Liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen ja kansainvälinen kilpailukyky on vahva korkealaatuisten liikenneyhteyksien ja hyvän logistisen sijainnin ansiosta. Maakunnan hyvä saavutettavuus ja viihtyisä elinympäristö houkuttelevat asumaan ja yrittämään. Päijät-Hämeestä on toimivat, turvalliset ja monipuoliset liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle, muihin maakuntakeskuksiin ja Venäjälle. Asumisen, elinkeinoelämän ja vapaa-ajan päivittäisen liikkumisen ja kuljettamisen peruspalvelutaso on turvattu Päijät-Hämeessä niin taajamien välillä kuin haja-asutusalueille. Kaupungeissa ja taajamissa suositaan kestävän kehityksen mukaista liikkumista ja liikennejärjestelmää on kehitetty siten, että tarve henkilöautolla liikkumiseen ei ole kasvanut. Maaseudulla on huolehdittu joukkoliikenteen peruspalvelusta ja varmistettu henkilöautoilun edellytykset. 12
13 13
14 14
15 4. Nykytila ja kehittämistarpeet 4.1. Liikenneverkot ja infrastruktuuri Valtion panostuksia maakunnan liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ohjaavat valtakunnan tasolla hyväksytyt painotukset, jotka voidaan tiivistää seuraaviin kehittämislinjauksiin: - tie- ja rataverkon päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehtiminen ja kunnon heikkenemisen pysäyttäminen - liikenneturvallisuuden parantaminen - maakunnan pääliikenneyhteyksien turvaaminen - ympäristönäkökulmien huomioiminen Maakunnan keskeinen valtakunnallinen sijainti on johtanut pääteiden liikenteen jatkuvaan voimakkaaseen kasvuun. Esimerkiksi valtatien 4 liikenne Päijät-Hämeessä on kasvanut koko 2000-luvun keskimäärin 4 prosenttia vuodessa. Liikenteen kasvu ei ole tavoitteena Päijät-Hämeen liikennestrategiassa, mutta toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten on ennustettu kasvattavan jatkossakin liikennettä Päijät-Hämeen yleisillä teillä selvästi maan keskitasoa enemmän, prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Palvelutasoltaan ongelmallisimpia ovat valtatie 4 Lusista pohjoiseen, valtatie 12 koko maakunnan alueella sekä valtatie 24 Lahden ja Vääksyn välillä. Keväällä 2006 päätetyn maakuntakaavan mukaisesti Lahden eteläistä kehätietä suunnitellaan ns. Launeen linjausvaihtoehdon pohjalta. Valtatie 4 Lusista pohjoiseen on isoista tieinvestoinneista maakunnan kannalta kiireellisin. Se parannetaan standardiltaan yhtenäiseksi ja korkealuokkaiseksi tieksi, jolla on keskikaiteellisia ohituskaistajaksoja. Liikenneturvallisuuden parantaminen edellyttää myös paikallisia pääteiden turvallisuutta parantavia toimia, joita ovat mm. tievalaistuksen rakentaminen, liittymäjärjestelyt, nopeusrajoituksien tarkastaminen ja talvihoitoluokan tarkistaminen. Pääteillä on myös muutamia jaksoja, joille tarvitaan pohjavedensuojauksia ja melusuojauksia. Kantateillä 46 (Heinola Kouvola) ja 53 (Padasjoki Tuulos) päätoimenpiteinä ovat tien leventäminen ja suuntauksen parantaminen. Lahden keskusta on Päijät-Hämeen maakunnan käyntikortti. Lahden keskustan maankäytön, kaupunkikuvan, kaupallisen rakenteen sekä liikennejärjestelyjen kehittämiseksi on laadittu Keskustavisio, jossa keskeisenä liikennejärjestelmää kehittävänä toimenpiteenä on kaksisuuntaisen keskustan kehän muodostaminen: Kirkkokatu Kauppakatu Hämeenkatu Vesijärvenkatu Vuorikatu Rauhankatu. Sen sisäpuolella suositaan joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä sekä turvataan huoltoliikenne. Kehän tuntumassa ovat pysäköintilaitokset. Aleksanterinkadusta kehitetään kävelypainotteinen joukkoliikennekatu, jolloin katutilan luonne ja laatu muuttuvat merkittävästi nykyisestä. Kaupunkien ja kuntien pääkatuverkolle tarvitaan toimenpiteitä liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja kaupunkikuvan parantamiseksi. Lahden sisääntuloteillä, erityisesti Helsingintiellä, Uudenmaankadulla ja Ahtialantiellä sekä katukehällä Tapparakatu Saksalankatu Iso-Paavolankatu on useita sujuvuusongelmaisia jaksoja. Heinolassa, Nastolassa ja Hollolassa katuverkon väljä mitoitus nostaa ajonopeuksia. Heinolassa ydinkeskustan liikennejärjestelyt perustuvat Lahden tapaan keskustakehän kehittämiseen. Maankäytön kasvu Lahdessa nostaa kehittämiskohteiksi erityisesti Kariston alueen pääkadut sekä pääkatuyhteyden valtatien 4 itäpuolella välille Renkomäki Kymijärvi. 15
16 Taulukko 3. Päijät-Hämeen vilkasliikenteisimmät tieosuudet, keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2005 (Lähde: Tierekisteri). Kuva 8. Etelä-Suomen rataverkko (Lähde: Ratahallintokeskus). Kuva 9. Päijät-Hämeen yleisen tieverkon toiminnallinen luokitus ja liikennemäärät (keskimääräinen vuorokausiliikenne, KVL 2005) (Lähde: Tierekisteri). 16
17 Toimivat tieyhteydet ovat maaseutualueiden kehityksen perusedellytys. Siellä jokapäiväinen liikenne tukeutuu seutu- ja yhdysteihin. Päijät-Hämeessä on eräitä seututeitä, joiden liikennemäärät ovat huomattavan suuret. Alempiasteisella päällystetyllä tieverkolla on kuntopuutteita koko maakunnan alueella; päällystevaurioita, uria ja epätasaisuuksia. Maakunnan yleisistä teistä noin kolmannes on sorapäällysteisiä. Tosin maakunnan liikennesuoritteesta sorateillä tehdään vain noin 2 prosenttia. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on kaikkien alemman tieverkon kuntotavoitteen alittavien tiejaksojen korjaaminen. Talvihoidossa koetaan puutteita etenkin maaseudun kuljetusten ja työmatkaliikenteen reiteillä. Runkokelirikko haittaa maaja metsätalouden kuljetuksia. Alemman tieverkon hoidon ja ylläpidon tehostamisella voidaan siirtää suurempien parantamistoimien tarvetta. Liikennemääriltään merkittävimmät soratiet edellyttävät päällystämistä ja vilkkaimmat painorajoitetut sillat korjaamista. Alemman tieverkon kohteista tievalaistuksen tarve on selkein vilkkaalla maantiellä 167 Orimattila Lahti. Tämä vilkasliikenteinen seututie esitetään muutettavaksi kantatieksi. (Järvenpää). Nopein matka-aika Lahdesta Helsinkiin on nyt 48 minuuttia, taajamajunalla tasan tunti. Päijät-Hämeen toiminnallisen aseman paranemiseen vaikuttavat edelleen monet itäisen Suomen ratoihin liittyvät kehittämistoimenpiteet. Näistä rataosan Lahti Luumäki tasonnostohanke on käynnistymässä tuoden Pietarin metropolialueen ajallisesti selvästi lähemmäksi maakuntaa. Radan palvelutasoa parannetaan uusilla kohtaamis- ja ohitusraiteilla sekä turvalaitteilla. Vähäliikenteiset tavaraliikenteen radat, Lahti Heinola ja Lahti Loviisa, on nähty myös valtakunnallisesti tärkeinä rataverkon osina ja niiden tason säilyttäminen vaatii korvausinvestointeja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pitkän aikavälin kehittämisessä tulee säilyttää mahdollisuus Lahti Heinola Mikkeli-ratayhteyteen, joka nopeuttaisi ja lyhentäisi merkittävästi liikennettä Savon suuntaan. Järvimatkailun kasvuedellytyksiä tuetaan laivaliikenteen, veneilyn, vesiretkeilyn ja markkinoinnin näkökulmasta. Lähivuosien hankkeena on Vääksyn kanavan sulkuporttien uusiminen. Lahti-Vesivehmaan lentoasemaa kehitetään kevytreittiliikennekentäksi. Päijät-Hämeen kansainväliset lentoliikenneyhteydet kulkevat Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja vesiliikenneyhteydet Helsingin, Loviisan, Kotkan ja Haminan satamien kautta. Taulukko 4. Esimerkkejä liikenneverkkoja parantavista toimenpiteistä neliporrasperiaatteen eri tasoilla. (Kyseessä on neliportainen liikenteen ongelmien ratkaisukeinojen priorisointimalli, jonka taustalla on tavoite tarkistaa muut ratkaisuvaihtoehdot ennen uuden liikenneinfrastruktuurin rakentamista.) Syyskuussa 2006 avattu oikorata Kerava Lahti lisäsi junatarjontaa, lyhensi merkittävästi matka-aikaa Lahdesta Helsinkiin ja paransi yhteyksiä myös Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Radalla käynnistyi myös taajamajunaliikenne uusina asemapaikkoinaan Mäntsälä ja Haarajoki 17
18 4.2. Kävely ja pyöräily Toimiva, turvallinen ja viihtyisä kevyen liikenteen verkosto on perusedellytys sille, että asukkaat voivat ja haluavat kävellä ja pyöräillä. Kävelyn ja pyöräilyn merkitys kulkumuotona määräytyy pitkälti kunnan yhdyskuntarakenteesta ja tulevaisuuden maankäytön kasvusuunnista. Jos yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehitys johtaa matkanpituuksien kasvuun, niin kävelyn ja pyöräilyn edellytysten heikkenemistä on hyvin vaikea kompensoida liikennesuunnittelun keinoin. Kävelyn ja pyöräilyn liikkumiskulttuurin edistämistavoitteet liittyvät sekä mahdollisuuteen selviytyä arkielämästä ilman jatkuvaa henkilöauton käyttöä että autoliikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseen ja omin voimin liikkumisen terveyshyötyihin. Omin voimin liikkumisen tärkeys on lisääntynyt, koska liian vähäisen liikunnan terveyshaitat ovat kasvava kansanterveydellinen ongelma. Nykypäivänä kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseen liittyy keskeisesti myös esteettömän liikkumisympäristön luominen liikenne- ja kaupunkisuunnittelun keinoin. Ikääntyneiden määrän kasvaessa esteettömyyden tarve kasvaa. Esteetön liikkumisympäristö on perusedellytys sille, että myös vanhuksilla, vammaisilla ja muilla liikkumisesteisillä ihmisillä on mahdollisuus toimia itsenäisesti omassa elinympäristössään. Liikkumisesteisen henkilön kannalta turvallinen ja toimiva liikenneympäristö palvelee kaikkia liikkujia. Houkuttelevien ja turvallisten kävely- ja pyöräilyolosuhteiden luominen edellyttää jalkakäytävien, kevyen liikenteen väylien ja muiden kävely- ja pyöräilyreittien jatkuvaa ja riittävää hoitoa sekä kunnostamista ympäri vuoden. Tehokas talvihoito pidentää aktiivista pyöräilykautta ja lisää talviajan pyöräilyä. Erityisesti jalkakäytävien ja piha-alueiden liukkaudentorjuntaa tehostamalla voidaan vähentää jalankulkijoiden liukastumistapaturmia ja saavuttaa samalla säästöjä terveydenhuollon kustannuksissa. Miellyttävä ympäristö lisää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Jalan ja pyörällä liikuttaessa ympäristö koetaan läheltä ja kokonaisvaltaisesti kaikkia aisteja hyväksi käyttäen. Vaarallinen tai turvattomaksi koettu liikenneympäristö rajoittaa merkittävästi erityisesti lasten liikkumista. Kevyen liikenteen käyttäjien kokema turvattomuus ja estevaikutus kytkeytyvät etenkin autoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämistapahtumaan. Nykyinen Päijät-Hämeen kevyen liikenteen verkosto on melko kattava. Erityisesti Hollola Lahti Nastola-välillä on hyvät kevyen liikenteen yhteydet sekä potentiaalia pyöräilyn lisäämiseen. Harjumainen maasto asettaa kuitenkin haasteita sujuvien ja miellyttävien pyöräilyreittien suunnitteluun. Muilta osin kevyen liikenteen verkko keskittyy pitkälti asutustaajamiin ja palvelee näin ensisijaisesti taajamien sisäisiä liikkumistarpeita. Kunta- ja aluekeskuksien väliltä kevyen liikenteen väylä usein puuttuu, mutta erillisen väylän rakentaminen pitkille yhteysväleillä nähdään vasta toissijaisena tavoitteena. Hämeen tiepiirin hankelistoilla, liikenneturvallisuussuunnitelmissa ja kuntien omissa suunnitelmissa on Päijät-Hämeen alueelle esitetty yli 150 kevyen liikenteen väylähanketta ja tien ylityksen turvaamishanketta. Tärkeimmät tarpeet sijoittuvat koulumatkareiteille, kaupunkikeskustoihin, isojen teiden varsille sekä maankäytön laajenemissuuntiin. Hankejoukon kokonaiskustannusarvio ylittää moninkertaisesti lähivuosien rahoitusmahdollisuudet. Kevyen liikenteen yhteyksien toteuttaminen muilla keinoilla kuin uutta väylää rakentamalla onkin merkittävä kehityskohde (esim. yksityisteiden käyttö kevyen liikenteen verkon osina). Taulukko 5. Esimerkkejä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kehittävistä toimenpiteistä neliporrasperiaatteen eri tasoilla. (Kyseessä on neliportainen liikenteen ongelmien ratkaisukeinojen priorisointimalli, jonka taustalla on tavoite tarkistaa muut ratkaisuvaihtoehdot ennen uuden liikenneinfrastruktuurin rakentamista.) 18
19 Kuva 10. Lahden kevyen liikenteen nykyverkko ja tavoiteverkko. Kuva 11. Päijät-Hämeen kevyen liikenteen nykyverkko ja tavoiteverkko. 19
20 4.3. Joukkoliikenne Valtakunnallisen liikennepolitiikan tavoitteena on kestävän liikkumisen edistäminen, tarkoittaen kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä. Joukkoliikenteen kulkumuotoosuus on kuitenkin jatkuvasti laskenut ja uhkana on, että alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo vaarantuu ja yksityisautoilu lisääntyy entisestään. Joukkoliikenteen tulevaisuutta pohtimaan onkin nimetty valtakunnallinen joukkoliikennefoorumi ja samoin linja-autoliikenteen rahoituksen uudistustarpeita on selvitetty valtakunnan tasolla. Pääosa Päijät-Hämeen joukkoliikenteestä hoidetaan linjaautoilla, myös taksien osuus on merkittävä. Maakunnan joukkoliikennetarjonta vastaa melko hyvin vuonna 2004 laadittuja palvelutasotavoitteita. Tulevaisuuden haasteet ovat moninaiset kuitenkin myös Päijät-Hämeessä; liikennöintikustannusten ja lipunhintojen nousu, matkustajamäärien väheneminen etenkin maaseutuliikenteessä, toimintaympäristön muutokset (mm. ikääntyminen, autoistuminen, palveluverkon muutokset) sekä vaikeudet säilyttää tavoitteiden mukainen palvelutaso. Lahden seudulla ja vilkkaan työssäkäyntiliikenteen käytävissä joukkoliikenteen kilpailukyky voidaan vielä turvata, mutta maaseudun liikkumistarpeita turvaamaan tarvitaan uusia keinoja; kutsujoukkoliikenteen kehittämistä ja matkojenyhdistelytoimintaa. Päijät-Hämeen matkapalvelukeskuksen perustamiseen tähtäävä selvitys on valmistunut keväällä 2006 ja sen mukaisesti toiminta on tavoitteena käynnistää syksyllä Liikennejärjestelmän ja joukkoliikennesektorin eri toimijatahojen välisen yhteistyön kehittämisen tarve joukkoliikennepalvelujen turvaamiseksi on selvä. Lahden kaupunkiseudulla seutuyhteistyön tiivistyminen näkyy myös joukkoliikenteessä; seudun useita joukkoliikenteen yhteistyöhankkeita koordinoimaan on palkattu joukkoliikennelogistikko. Kuntien henkilöliikennekuljetusten kus- Kuva 12. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Päijät- Hämeessä (Lähde: Päijät-Hämeen joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2004). 20
Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT
12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet 2.6.2005 1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen 2014-2018 15.5.201 8 2 Painopisteet ja kärkihankkeet liikennejärjestelmäsuunnitelmasta Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotSATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat
LisätiedotLiikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella
Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö
Lisätiedot1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA
Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotPäijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.
Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.
LisätiedotSIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012
SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS
ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotValtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotKAUNIAISTEN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA
LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2017 Tieliikenneonnettomuudet koko maassa ja valtakunnalliset tavoitteet Vuonna 2016 tapahtui Suomessa kaikkiaan 4 709 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.
LisätiedotLänsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana
LisätiedotHelsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset
Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotTURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat
LisätiedotLiikenneturvallisuustyön suunnitelma
Liikenneturvallisuustyön suunnitelma Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 2019 2022 Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuustoimija 25.9.2018 Miksi liikenneturvallisuustyötä ja kenelle?
LisätiedotRiihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma
seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja
LisätiedotLiikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit
Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto 5.11.2009 HLJ 2011 -suunnitelma Laadintaprosessi ja aikataulu Syyskuu 2009 HLJ 2011:n puiteohjelma, YTV:n hallitus 13.6.2008 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta
Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen
LisätiedotMitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013
Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys
LisätiedotLiite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall
Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall 26.3.2018 Savonradan kehittäminen on mukana IS:n kärkihankkeissa. Painopiste on ollut nykyisen rataverkon kehittämisessä ja nopeuden nostamisessa, yhteinen edunvalvonta
LisätiedotRakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari
- Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman
LisätiedotSuomen logistiikan näköalat
BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke
Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotMAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö
MAL 2019 Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö 9.10.2019 Esityksen sisältö Miltä näyttää vuonna 2019? Mitä MAL-suunnitelman toimenpiteillä
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012
LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotTieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä
Tieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä Jussi Kailasto Yksikön päällikkö, Liikennejärjestelmä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vetävät väylät 13.9.2017
LisätiedotLappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne
Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotAjankohtaista tienpidosta
Ajankohtaista tienpidosta Pro Ysitie ry 28.9.2018 Lehtinen Jukka 28.9.2018 Perusväylänpito Runkoverkko Vt 9 Keski-Suomessa 2 Lehtinen Jukka 9/2018 25.9.2018 3 25.9.2018 4 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro
ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotOulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään
Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta
Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta ja sen seuranta Riikka Rajamäki 14.11.2017 Tampere Liikenneturvallisuustyön hyvät käytännöt kaikkien käyttöön -seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotNopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA
Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,
LisätiedotPorin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013
Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn
LisätiedotMuotoilemme elämäämme kestäväksi
Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnittelu
Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotAIESOPIMUS. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina
AIESOPIMUS Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2007 2011 10.1.2007 Sivu 1/7 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille:
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta
LisätiedotKeskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto
Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kuntien osallistuminen Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.2019 1 Uusi strateginen suunnittelutaso pitkäjänteiseen kehittämiseen
LisätiedotMaakuntakaava Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9.
Maakuntakaava 2040 Luonnoksesta ehdotukseksi MH 18.9. Seuraavat askeleet: Ehdotus MH: 11+12/2017 Viranomaislausunnot 2-3/2018 Viranomaisneuvottelu Kaavaehdotus nähtäville Hämeen parasta kehittämistä! Heikki
LisätiedotKasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012
Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille
LisätiedotLaadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?
Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten? Liikenne ja maankäyttö 8.10.2019 Kati Hyvärinen Kestävän liikkumisen asiantuntija TAUSTAA
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2018
LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2018 Tieliikenneonnettomuudet Kauniaisissa Vuosi 2017 oli ennätysturvallinen liikenteessä sekä Kauniaisissa, että koko maassa. Iliitu-tilaston mukaan Kauniaisissa sattui viime
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotUUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi
UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei
LisätiedotKestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017
Kestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017 Anna Pätynen ja Jari Rantsi (8.12.2017) Kestävän kaupunkiliikkumisen edistäminen on osa ratkaisua, jolla vähennetään liikenteestä aiheutuvia
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotTältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:
JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan
Tuloskortti Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan TAVOITTEET Liikenteen päästöjen vähentäminen Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Parempi ilmanlaatu Kansanterveyden edistäminen TOIMENPITEET
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotMAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN
MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU
LisätiedotKanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016
Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotMillä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?
Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon
LisätiedotLiityntäpysäköinti Pirkanmaalla
Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena
LisätiedotCBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN
CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi
LisätiedotVt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?
Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla VARELY / Hanna Lindholm
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla 5.4.2016 VARELY / Hanna Lindholm Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittäminen Linea Konsultit Oy 5.4.2016
LisätiedotVarsinais-Suomen liikennestrategia 2035+
Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Seurantaraportti 2016, Keskeiset tulokset Turun seudun kannalta Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Liikennestrategian seuranta Liikennestrategia valmistui vuonna
LisätiedotKaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet
Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kari Tenkanen KSV/Liikennesuunnitteluosasto 23.9.2015 Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa Helsingin kaavoituksesta ja liikenteen
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotLiikenneturvallisuusraportti Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018
Liikenneturvallisuusraportti 2019 Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018 www.kauniainen.fi www.grankulla.fi Liikenneturvallisuus Suomessa Suomen liikenneturvallisuusvision, ns. nollavision, mukaan liikennejärjestelmä
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
LisätiedotKOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
LisätiedotLiikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys
Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Case Turun kehätien kehittämisselvitys Kaisa Mäkinen Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä
Lisätiedot