FYSI-yrittäjäinfo 1/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FYSI-yrittäjäinfo 1/2012"

Transkriptio

1 Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry Nuijamiestentie 5 B, Helsinki Puh , fax Valtakunnalliset Fysioterapia- ja kuntoutuspäivät ja FYSI näyttely (to-pe) Finlandia-talo Valtakunnalliset Fysioterapia- ja kuntoutuspäivät, tuttavallisemmin FYSI-päivät, pidetään toukokuussa 2012 juhlavuoden merkeissä Finlandia -talolla. Ensimmäisistä Fysikaalisen hoidon päivistä tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Silloinkin paikkana oli Finlandia talo ja sen kongressisiipi. Osallistujia oli yli 400 ja saman verran odotamme osallistujia nytkin. FYSI ry 40 vuotta Suomen Fysikaalisten Hoitolaitosten Liitto ry:n (SFHL) perustamisesta tulee huhtikuussa 2012 kuluneeksi 40 vuotta. Liitto on käynyt läpi muutaman nimenmuutoksen. Koko Kaikki nimi on mukaan! edelleen pitkä, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset tavoitteena on alusta FYSI, alkaen mutta kaikki FYSI-päivien saattaa tuntevat yhteiseen meidät seminaariin FYSI ry:nä. kaikki FYSI-päivien alan toimijat: yhteydessä sekä alan vietetään yrittäjät myös että työntekijät FYSI ry:n 40- yksityisellä vuotisjuhlia. ja julkisella sektorilla. Tärkeänä yhteistyökumppanina ovat lääkärit: paneeleissa keskustellaan yhteistyöstä fysiatrien, ortopedien ja työterveyslääkäreiden kanssa. Ilmoittaudu jo nyt: tai tai puh Suora linkki ilmoittautumislomakkeeseen Laaja FYSI -näyttely Näyttely on ollut olennainen osa FYSI -päiviä alusta lähtien. Tavoitteena on, että FYSI päivien osallistujat voivat seminaarin ohessa tavata suurimman osan tämän alan tavarantoimittajista. Monet näytteilleasettajat ovat olleet mukana vuodesta toiseen ja heistä on tullut hyviä liikeystäviä paitsi FYSI:lle, myös alan fysioterapiayrittäjille. Näyttelyyn on jo ilmoittautunut noin 50 tuotetoimittajaa. FYSI ry:n toiminnanjohtaja vaihtuu Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät FYSI ry:ssä on alkamassa uusi aikakausi. FYSI:n toiminnanjohtajana edunvalvontatehtävissä aloittaa Martti Heinonen ja hänen työparinaan FYSI-yrittäjille jo tuttu Leila Salonen. Pitkään toiminnanjohtajana toiminut Aino Sainio siirtyy Fysi Partners Finland Oy:n toimitusjohtajaksi. Lue lisää sivulta 3 alkaen. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta

2 FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 2

3 Päätoimittaja Aino Sainio FYSI ry:n toiminnanjohtaja vaihtuu Vuosi 2012 tulee olemaan monilla tavoin yhteiskunnallisen muutoksen aikaa. Muutosta tapahtuu myös FYSI ry:ssä, jossa vetovastuu siirtyy 1. helmikuuta yht. maisteri Aino Sainiolta oik. maisteri Martti Heinoselle. Samalla FYSI ry:n palveluksessa pitkään toiminut kauppat. maisteri Leila Salonen palaa meille järjestöpäälliköksi oltuaan pari vuotta Helsingin Yrittäjissä. Seuraavilla sivuilla on esittelyt taustoista. Kenelle FYSI-YRITTÄJÄ helmikuusta lähtien voi soittaa työsuhdeasioissa? Kaikki ne puhelut, jotka tähän saakka olet soittanut Ainolle, voit nyt soittaa Martti Heinoselle FYSI:n toimistoon. Martti on juristi ja hänellä on kokemusta yrittäjien neuvonnasta, joten kannattaa soittaa. Ismo Saariselle voit soittaa, kuten ennenkin. Hän jatkaa entiseen tapaan FYSI-yritysten potilasasiamiehenä ja asiantuntijana. Jos tarvitset asianajajaa, kannattaa kääntyä Ismon puoleen. Aino Sainiolle voit soittaa Fysi Partnersiin, FysiShop nettikauppaan, tekeillä olevaan IMS -pohjaiseen laatu/toimintajärjestelmään liittyvissä, ym. asioissa. FYSI:n syyskokouskuulumisia FYSI ry:n syyskokous pidettiin Helsingissä. Kokouksessa hyväksyttiin tulo- ja menoarvio, sekä toimintasuunnitelma vuodelle Sääntöjen mukaan puolet hallituksesta (4 varsinaista jäsentä ja jokaisen varajäsen) on erovuorossa vuorovuosin. Vuonna 2011 oli erovuorossa puheenjohtaja, tänä vuonna varapuheenjohtaja. Patentti- ja rekisterihallituksessa on sisällä sääntömuutos, joka muuttaisi hallituksen kaksivuotiskaudet kolmivuotiskausiksi. Seuraavaan syyskokoukseen mennessä sääntömuutos oletettavasti astuu voimaan. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti edelleen Matti Kettunen Tampereelta. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi (henkilökohtainen varajäsen suluissa) valittiin: Matti Auvinen (Jukka Pekka Kouri), Merja Fager (Tuula Bondar), Raija Keihänen-Ekstam (Kylli Pesonen) ja Minna Penttilä (Heikki Hämäläinen). Erovuorossa olivat varsinaisista jäsenistä (henkilökohtainen varajäsen suluissa) Tuula Bondar (Päivi Sirén-Laine), Heikki Hämäläinen (Jukka Pekka Kouri), Antti Paasio (Minna Penttilä) ja Kylli Pesonen (Mari Halkola). Yhteystiedot löytyvät tämän tiedotteen takakannesta. Tammikuun puolivälissä Matti Kettunen ilmoitti, että hänelle oli yllättäen tullut sellaisia työesteitä, jotka eivät mahdollista puheenjohtajana toimimista, vaan hän joutuu jättämään tehtävän varapuheenjohtaja Mika Mustoselle. Kettunen sanoi, että hän pitää FYSI ry:n toimintaa hyvin tärkeänä ja on myöhemmin käytettävissä esim. hallituksen jäseneksi. Matti on toiminut FYSI ry:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2004 lähtien. Hyvät FYSI -ystävät, Haluan esittää lämpimät kiitokset kaikille FYSI ry:n jäsenyrittäjille kuluneista yhteisistä vuosista. On ollut todella ilo työskennellä kanssanne! Monista on tullut ystäviä ja olen todella onnellinen siitä, että yhteys ei nyt vaihdossa katkea, vaan työni fysioterapiayrittäjyyden puolesta jatkuu Fysi Partnersissa. Toimistohuoneeni tulee olemaan samassa rapussa kuin FYSI ry, mutta 2. kerroksessa. Koulutuksissa käydessäsi voit käydä moikkaamassa. Kännykän numero säilyy ennallaan: Sähköposti on Aino Aino Sainio FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 3

4 Martti Heinonen aloittaa FYSI:n toiminnanjohtajana Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n toiminnanjohtajaksi on valittu oikeustieteen maisteri Martti Heinonen (39). Hän aloittaa tehtävässä Heinonen toimii myös FYSI:n osakeyhtiön, Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy:n toimitusjohtajana ja FYSI-lehden päätoimittajana. Martti Heinonen on toiminut aiemmin juristina eri edunvalvontatehtävissä ensin Lääketeollisuus ry:ssä vuosina ja sen jälkeen Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:ssä vuosina Niin yhteistyö sosiaali- ja terveysministeriön kanssa kuin korvattavuusasiatkin ovat tuttuja aiemmista työtehtävistäni, Heinonen sanoo. Martti Heinosen omakohtaisen kokemukset fysioterapiasta liittyvät nuoruusvuosien aktiiviseen uintiharrastukseen. Itselleni selvisi silloin, mitä eroa on hieronnalla ja fysioterapialla. Sain rasitusvamman ja ryhdyin monen muun nuoren urheilijan tavoin treenaamaan uudestaan liian aikaisin. Mieleeni jäi siinä tilanteessa nimenomaan fysioterapeutilta saatu asiantunteva opastus. Heinonen kertoo tarttuvansa innolla fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontahaasteisiin FYSI ry:n hallituksen linjausten mukaisesti. Haasteita ei terveydenhuollon muutospaineissa puutu. Varmaa on, että fysioterapia ja kuntoutus ovat jatkossa vielä nykyistäkin tärkeämmässä asemassa koko ihmisen elämänkaareen liittyvinä terveyspalveluina. Siksi edunvalvonnassa on tärkeää pitää huolta alan toimintaedellytyksistä ja osallistua samalla kansanterveystyöhön. Ihmisillä tulee jatkossakin olla mahdollisuus saada laadukasta fysioterapiaa ja kuntoutusta, Heinonen sanoo. Martti Heinosen perheeseen kuuluvat vaimo ja 7- ja 4- vuotiaat lapset. Perhe asuu pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa. Martti Heinonen on toiminut juristina eri edunvalvontatehtävissä yli kymmenen vuoden ajan. Uudet haasteet odottavat FYSI:ssä, jonka toiminnanjohtajana hän aloittaa helmikuun alussa. Leila Salonen aloitti FYSI:n järjestöpäällikkönä Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n järjestöpäälliköksi on valittu kauppatieteen maisteri, ekonomi Leila Salonen, jonka työsuhde alkoi 2.1. Leilalla on pitkä kokemus eri organisaatioiden markkinoinnista. FYSI-yrittäjille Leila on jo tuttu: hän toimi FYSI ry:n toimistopäällikkönä vuosina ja markkinointipäällikkönä Vuosina Leila toimi Helsingin Yrittäjät ry:n järjestöpäällikkönä. - Yhteistyö yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa on tullut tutuksi aiemmissa työtehtävissäni, toteaa Leila. - Oli mielenkiintoista toimia Helsingin Yrittäjissä, joiden jäseninä oli kymmenien eri toimialojen yrittäjiä, suurin osa pieniä yrityksiä. FYSI ry on yhden toimialan järjestönä selkeä ja hyvin organisoitu, ja FYSI:n FYSI-yrittäjille jo tuttu, aiemmin FYSI:n toimisto- ja markkinointipäällikkönä toiminut Leila Salonen tekee nyt työtä FYSI-yrittäjien eteen järjestöpäällikkönä erityisalueenaan jäsenetujen ja palveluiden kehittäminen ja yrittäjäkoulutuksen organisointi. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 4

5 jäsenyrittäjät ovat hyvin sympaattisia, joten tänne on kiva palata, sanoo Leila hymyillen. Leilasta tulee toiminnanjohtaja Martti Heinosen läheinen työpari. Leilan erityisalueena tulee olemaan FY- SI ry:n jäsenetujen ja -palvelujen kehittäminen, jäsenhankinnan tehostaminen ja yrittäjäkoulutuksen organisoiminen jäsenistölle. Myös uusien yhteistyökumppaneiden ja sponsoreiden etsiminen on työn alla. Kevään aikana toteutetaan jäsenkysely, jolla selvitetään mm. toiveita jäseneduista ja -palveluista sekä koulutustarpeista. - FYSI on hieno järjestö ja sen jäsenistö on fysioterapian ja kuntoutuksen rautaisia ammattilaisia. Tässä on hyvät elementit aloittaa järjestöpäällikön työ, Leila toteaa. Leilan perheeseen kuuluvat mies ja 20-vuotias, jo omillaan asuva opiskelijatytär, sekä kaksi komeaa norjalaista metsäkissaa. Aino Sainio siirtyy Fysi Partnersiin Toiminnanjohtaja Aino Sainio siirtyy alkaen kehittämään verkostoyhtiö Fysi Partners Finland Oy:n toimintaa. Yhtiön osakkaana on jo yli 140 FYSI ry:n jäsenyrittäjää. Aino lopettaa FYSI ry:n toiminnanjohtajana noin kolmikymmenvuotisen työrupeaman jälkeen. Joitakin tehtäviä vielä jää kesään saakka: FYSI-lehden toimittamista ja kokoamista, FYSI ry:n 40 vuotishistoriikin tekoa Fysi-päiviä varten jne. Lisäksi hän tekee konsultin kanssa loppuun FYSI ry:n kokonaan omistaman Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy:n Liiketoimintasuunnitelman ja toimintajärjestelmäprojektin, jota varten saimme rahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. FYSI:n pitkäaikainen toiminnanjohtaja Aino Sainio siirtyy alkaen kehittämään verkostoyhtiö Fysi Partners Finland Oy:n toimintaa. Helmikuun 16. päivästä lähtien Aino siirtyy päätoimiseksi toimitusjohtajaksi kolme vuotta sitten perustettuun verkostoyritys Fysi Partners Finland Osakeyhtiöön, jonka osakkaana on jo 141 Fysiyritystä ja myös FYSI ry. Mikä Fysi Partners Finland Oy (FPF) on ja mitä hyötyä siitä yritykselle on? Osakkaaksi päästäkseen fysioterapiayrityksen pitää olla FYSI ry:n jäsen. Ostamalla yhden osakkeen (á 290 euroa) Fysiyritys pääsee osalliseksi erilaisista kaupallisista ym. eduista: FysiShop nettikaupan alennuksista, Fennian ryhmäsairauskuluvakuutuksesta, Veho autokaupan eduista jne. Jatkossa tullaan tekemään myös yhteismarkkinointia. FysiShop monipuolistuu ja suunnitteilla on myös yhteismarkkinointia ja näkyvyyttä. Osakas voi lähteä mukaan tekemään omalle yritykselleen laatu/ toimintajärjestelmää, jonka perusmalli tehdään sähköiselle IMS-järjestelmäpohjalle. FPF sai juuri Tekes-rahoituksen, jonka avulla toimintaa voidaan kehittää. FPF Oy:n missiona on säilyttää FYSI ry:n sadat fysioterapiayritykset itsenäisinä ja kannattavina yrityksinä. Fysi Partners ei ole franchising -yritys eikä se sulauta yhtään yritystä mihinkään. Tavoitteena on tehdä porukalla yrittäjävetoisten, itsenäisten fysioterapia- ja kuntoutusyritysten menestystarina. Tähän uskotaan päästävän toimintaa kehittämällä ja siinä on hyvällä laatujärjestelmällä suuri merkitys. Olemme tekemässä osakasyrityksille soveltuvaa laatu/toimintajärjestelmämallia. Laatu/ toimintajärjestelmän tekeminen on tavattoman aikaa vievää puuhaa ja siksi ollaan tekemässä fysioterapiayritys -mallia, jonka avulla mukaan tulevat yritykset pääsevät huomattavasti helpommalla ja halvemmalla kuin jos jokainen tekisi laatujärjestelmän yksinään. Sähköiseksi alustaksi on valittu palvelutaloissa, kunnissa ja lääkärikeskuksissa yleisin käytössä oleva järjestelmä IMS ( ). Tähän liittyvä koulutus alkaa huhtikuussa. Koska osakkaaksi pääsee vain FYSI ry:n jäsenyritys, Fysi Partners on myös jäsenetu FYSI ry:n jäsenille. Jo nyt Fysi Partners on merkittävä verkostoyritys: 141 osakasyrityksellä on yhteensä yli 200 toimipaik- FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 5

6 kaa. FPF osakasyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 50 milj. euroa ja niissä työskentelee noin 1500 fysioterapeuttia ja lisäksi muuta henkilökuntaa. Kilpaileeko FPF Oy FYSI ry:n kanssa? Ei kilpaile. FYSI ry:n missiona on jäsenyritysten edunvalvonta. Tähän liittyy vankka ammatillinen ja yrittäjäkoulutus. Fysi Partners Finland Oy on lisäjäsenetu: FPF voi verkostoyrityksenä tarjota ja tuottaa sellaisia kaupallisia etuja, joita FYSI ry aatteellisena, yleishyödyllisenä yhdistyksenä ei voi tuottaa. Tällä hetkellä keskeisenä projektina on laatu/ toimintajärjestelmän kehittäminen IMS-alustaa hyödyntäen. FYSI tänään Tänä vuonna 40-vuotista toimintaansa juhliva Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry on noin 700 fysioterapiayrityksen järjestö, jonka keskeinen tehtävä on alan edunvalvonta. Merkittävä osa FYSI ry:n toimintaa on koulutus, jonka myötä järjestö toteuttaa suomalaista kansanterveystyötä huolehtimalla kuntoutushenkilöstön ajanmukaisesta koulutuksesta. Vuosittain järjestetään noin 40 eri koulutusta ja lisäksi valtakunnalliset FYSI-päivät, FYSI Yrittäjäpäivät ja Selkäpäivät. Yhteensä FYSI ry:n jäsenyrityksissä on töissä noin 3000 fysioterapeuttia ja lisäksi muuta kuntoutushenkilöstöä. Asiakaskäyntejä jäsenyrityksissä on vuosittain arviolta noin 4 miljoonaa. Koko alalla asiakaskäyntejä on noin 6 miljoonaa. Tarkkoja lukuja ei ole saatavissa. Koko yksityisen fysioterapia- ja kuntoutusalan avosektorin liikevaihto on vajaat 250 miljoonaa euroa. Asiakaskunta koostuu kaikenikäisistä fysioterapiaa ja ohjausta tarvitsevista ihmisistä keskosvauvoista työikäisiin ja iäkkäisiin. Geriatrinen kuntoutus on selvässä nousussa ja FYSI ry:n järjestämä geriatrinen koulutus on tullut varsin suosituksi. Fysioterapia- ja kuntoutusalan suurimmat haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen sekä lasten ja nuorten liikkumattomuuteen ja sen seurauksiin. Työterveyshuollon ja työfysioterapian merkitys ihmisten työ- ja toimintakyvyn säilyttämisessä ja parantamisessa on erittäin suuri. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat toiseksi yleisin sairauspoissaolojen syy. Kelan korvaamia sairauspäiviä tulesairauksista kertyy vuosittain noin 1,3 miljoonaa. FYSI järjestää myös Tule-sairauksien erikoiskoulutusta fysioterapeuteille. Lääkinnällinen kuntoutus kotitalousvähennyksen piiriin FYSI ry on esittänyt, että lääkinnällinen kuntoutus pitäisi saada kotitalousvähennyksen piiriin. Keskeisenä ajatuksena on se, että esim. ikääntynyt henkilö tai hänen lapsensa voisivat tilata fysioterapeutin tai toimintaterapeutin käynnin kotiin ja palkkion voisi liittää kotitalousvähennykseksi samoin kuin siivouksenkin. Tällöin asiakas ei voi saada sairausvakuutuskorvausta. Perusteluna on se, että tehokkaalla lääkinnällisellä kuntoutuksella voidaan olennaisesti siirtää vuodepotilaaksi sairaalaan tai laitokseen joutumista. Ammattitaitoinen lääkinnällinen kuntoutus on erittäin kustannustehokasta myös jokaiselle kunnalle. FYSI on kehittänyt Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaaja -koulutusta yhteistyössä Villa- Consulting Oy:n kanssa, ja eri puolilla maata sijaitsevissa fysioterapiayrityksissä on jo saatavissa erittäin hyvää geriatrisen kuntoutuksen osaamista. Toistaiseksi haasteena on ollut se, ettei julkinen terveydenhuolto osaa aina ostaa geriatrista kuntoutusta. Informointi fysioterapian mahdollisuuksista fyysisen kunnon ylläpitäjänä on tärkeää, jotta iäkkäällä tai vammaisella henkilöllä on mahdollisuus asua kotona mahdollisimman pitkään. Sairausvakuutus pitää säilyttää FYSI ry on pitänyt tärkeänä, että Kelan korvaama julkinen sairaanhoitovakuutus säilyy. Se on ainoa vakuutus, jonka jokainen suomalainen - myös ikääntynyt ja erilaisista sairauksista kärsivä työikäinen - voi saada. Vaikka korvaus on pieni, sillä on fysioterapian kohdalla erityinen merkitys; kukaan ei tule kuntoon kerralla, vaan fyysisen kunnon parantaminen ja ylläpitäminen vaatii paljon voimavaroja sekä henkilöltä itseltään että lääkinnällisen kuntoutuksen ammattilaisilta, fysioterapeuteilta. Yhteensä yksityinen avoterveydenhuollon fysioterapia tuottaa vuosittain noin 6 miljoonaa tuntia positiivista energiaa suomalaisille. FYSI suomalaisen fysioterapian ja kuntoutuksen edunvalvontaa jo 40 vuotta 6

7 Muutoksia Kelan kuntoutukseen Kansaneläkeindeksi nostaa kuntoutusrahan vähimmäismäärää Kansaneläkeindeksi nousee 3,8 %. Kansaneläkeindeksi nostaa kuntoutusrahan vähimmäismäärän 22,96 euroon arkipäivältä. Kela korottaa etuudet indekseillä ilman erillistä hakemusta lukien. Vuonna 2012 alkavien, työtuloihin perustuvan kuntoutusrahan tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousee 3 %. Kuntoutuja voi laskea oman kuntoutusrahansa määrän Kelan internetsivuilla (www.kela.fi/laskurit). Päivärahan perusteena olevista työtuloista vähennetään vakuutusmaksuvähennys, jonka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa. Oman hakemuksensa tilanteen voi tarkistaa Kelan verkkosivuilta kirjautumalla asiointipalveluun omilla verkkopankkitunnuksillaan. Narkolepsiaa sairastaville nuorille kuntoutusta Kela on tehnyt sopimuksen narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista vuodeksi Kursseja järjestetään alustavasti arvioiden noin 70 kuntoutujalle, ja niihin käytetään noin miljoona euroa. Palvelun toteuttajaksi on valittu kilpailutuksen jälkeen Kyyhkylä Oy Mikkelistä. Ensimmäiset sopeutumisvalmennuskurssit alkavat helmikuussa. Aslak-kursseja lyhyt- tai pitkäkestoisena ASLAK-kurssien järjestämistapa muuttui Kursseja on jatkossa kahden tyyppisiä. Niitä järjestetään lyhyt- ja pitkäkestoisina. AS- LAK-kurssi toteutetaan laitos- tai avomuotoisena kuntoutuksena tai niiden yhdistelmänä. Lyhytkestoinen kurssi kestää vuorokautta, ja siihen kuuluu alkujakso, kurssijakso(t), yhteistyöpäivä ja loppujakso. Lisäksi on mahdollisuus järjestää yksi työpaikkakäynti. Kurssi toteutetaan kahdeksan kuukauden sisällä sen alkamisesta. Pitkäkestoinen kurssi kestää vuorokautta, ja siihen kuuluu alkujakso, kurssijaksot, yhteistyöpäivä ja loppujakso. Lisäksi on mahdollisuus järjestää yksi työpaikkakäynti. Kurssi toteutetaan noin vuoden sisällä sen alkamisesta. Lisätietoja asiakkaalle: Kuntoutusasioiden palvelunumero arkisin klo Vammaistuet nousivat 3,8 % Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkkeensaajan hoitotuki nousivat vuodenvaihteessa 3,8 %. Vammaistuen uudet määrät ovat: - perusvammaistuki 89,18 e/kk, - korotettu vammaistuki 208,09 e/kk, - ylin vammaistuki 403,50 e/kk. Eläkkeensaajan hoitotuen uudet määrät ovat: - perushoitotuki 59,73 e/kk - korotettu hoitotuki 148,69 e/kk - ylin hoitotuki 314,41 e/kk Veteraanilisä nousi 52,09 euroon kuukaudessa. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua myös etätulkkauksena Tulkkauspalvelu voidaan järjestää myös etätulkkauspalveluna. Etätulkkauksen järjestäminen edellyttää, että asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun. Etätulkkauksessa asiakas on kotonaan tietokoneen ääressä ja tulkki on vastaavan laitteen luona studiossa. Studiosta otetaan yhteys kolmanteen osapuoleen, esimerkiksi tilataan aika lääkärin vastaanotolle. Kela hankkii etätulkkausta käyttäville asiakkaille palvelun käyttöön tarkoitetut atk-laitteet ja käyttöyhteydet. Lisätietoja asiakkaalle: Vammaistukiasioiden palvelunumero arkisin klo 8 18 Lääkekustannusten vuotuinen omavastuu nousee Lääkkeiden vuotuinen omavastuu, ns. lääkekatto, on asiakkaan vuoden aikana maksama osuus korvattavien lääkkeiden hinnasta. Kun asiakkaan maksamat omavastuuosuudet ylittävät 700, 92 euroa vuonna 2012, hänellä on oikeus lääkkeiden lisäkorvaukseen. Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa. 7

8 Vuodenvaihteen muutokset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tuli vuoden 2012 alussa voimaan useita sosiaali-, terveys- ja vakuutusalan laki- ja asetusmuutoksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet asiakasmaksut voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tarkistetaan lain mukaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Samalla tarkistetaan kotona annettavan hoidon tulorajoja ja laitoshoidon vähimmäiskäyttövaroja työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Terveydenhuollon kansalliset tietojärjestelmäpalvelut saavat oman rahaston Kansaneläkelaitokseen perustetaan uusi rahasto (palvelurahasto), jolla rahoitetaan terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja Iiro Koskelainen/PharmaPress sähköisen lääkemääräyksen toteutus ja ylläpito. Palvelurahasto erottaa aiempaa selvemmin nk. Kanta-palvelujen rahoituksen Kelalle kuuluvien muiden tehtävien rahoituksesta. Sähköisen lääkemääräyksen käyttömaksut on vahvistettu Sähköisen lääkemääräyksen käyttömaksuja aletaan periä apteekeilta vuoden 2012 ja kunnalliselta terveydenhuollolta vuoden 2013 alusta. Apteekkien maksu perustuu apteekin toimittamien sähköisten lääkemääräysten lukumäärään ja se on 0,039 euroa lääkemääräykseltä. Kunnallisen terveydenhuollon maksu perustuu asukaslukuun. Maksu on vuosittain 0,254 euroa asukkaalta. Sairaanhoitopiiri suorittaa maksun kuntien puolesta. Vuoden 2012 elinaikakerroin ja sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistukset Vuonna 2012 elinaikakerroin on 0, Elinaikakerroin pienentää vuonna 1950 syntyneiden vuonna 2012 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 1,649 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2012 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Vuonna 2012 palkkakerroin on 1,291, työeläkeindeksi 2407 ja siirtymäajan indeksiluku Kelan vahvistama kansaneläkeindeksi vuodelle 2012 on Indeksitarkistukset nostavat eläkkeitä ja useita muita etuuksia. Indeksitarkistuksilla pyritään turvaamaan pitkäaikaisesti maksettavien sosiaaliturvaetuuksien todellinen arvo. Työeläkevakuutusmaksut nousevat Vuonna 2012 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,8 prosenttia palkasta eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on 5,15 prosenttia palkasta ja 53 vuotta täyttäneiden 6,5 prosenttia. Työnantajan maksu on keskimäärin 17,35 prosenttia. Työttömyysvakuutusmaksut ennallaan Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu pysyvät ennallaan. Vuonna 2012 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,6 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,2 prosenttia palkasta. Sairausvakuutusmaksut nousevat hieman Vakuutettujen sairaanhoitomaksu vuonna 2012 on 1,22 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,39 prosenttia. Molemmat maksut nousevat 0,03 prosenttiyksikköä vuoden 2011 tasosta. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,12 prosenttia, ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,82 prosenttia palkasta tai työtulosta. Molemmat maksut pysyvät samoina kuin vuonna

9 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarve arvioitava yksilöllisesti Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden käyttöön luovutus edellyttää käyttäjälähtöistä, oikea-aikaista ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne sekä elinympäristön apuvälineen käytölle asettamat vaatimukset. Ks. tarkemmin sivu 10. Lomautetuille oikeus täyteen työttömyyspäivärahaan, osa-aikatyön määrittely lievenee Lomautuksen takia lyhennettyä työviikkoa tekevät saavat edelleen lomautuspäiviltä täyden työttömyyspäivärahan. Laki koskee niitä työntekijöitä, joiden viikoittaista työaikaa on lyhennetty vähintään yhdellä päivällä. Aiemmin määräaikainen käytäntö muuttuu nyt pysyväksi. Lisäksi osa-aikatyön määrittelyä lievennetään nykyisestä. Jatkossa työ katsotaan osa-aikaiseksi, jos työaika on korkeintaan 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Nykyään osa-aikatyön raja on 75 prosenttia. Osa-aikatyötä työnantajasta riippuvista syistä tekevillä työntekijöillä on oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Muutoksen seurauksena yhä useampi osaaikatyöntekijä on palkan lisäksi oikeutettu soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa Vuoden 2012 alusta perhehoidosta tulee laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla. Samalla perhehoitajien ennakkovalmennus tulee pakolliseksi ja perhehoitajille turvataan riittävä tuki sijoituksen aikana. Perhehoitajien vähimmäispalkkio nostetaan 650 euroon. Vuoden 2012 alusta kaikilla ilmoitusvelvollisilla on velvollisuus ilmoittaa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikosepäilyistä suoraan poliisille ja tehdä lisäksi lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluviranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille lapseen kohdistuneista väkivaltarikosepäilyistä. Velvollisuus koskee vakavimpia lapseen kasvuympäristössä kohdistettuja rikoksia. Toimeentulotukeen tulee korotuksia Toimeentulotuen perusosaan tulee kuuden prosentin korotus. Yksinhuoltajien toimeentulotuen perusosaa korotetaan tämän lisäksi 10 prosenttia. Näiden lisäksi toimeentulotuen perusosiin tehdään vuosittainen indeksitarkistus, joka säilyttää tuen reaalitason ennallaan. Vuoden 2012 alusta alkaen yksin asuvan henkilön perusosa on 461,05 euroa ja yksinhuoltajalle korotettuna maksettava perusosa 507,16 euroa. Asumistuen tulorajoja korotetaan 120 eurolla kuukaudessa Asumistuen tulorajoja korotetaan työmarkkinatuen nousua vastaavasti 120 eurolla kuukaudessa. Lisäksi asumistukeen tulee vuokrien nousua vastaava korotus. Keskimääräisen asumistuen arvioidaan nousevan vuoden 2011 lopun 270 eurosta 282 euroon vuoden 2012 loppuun mennessä. Lisäksi asumismenojen omavastuuosuuksiin tehdään inflaatiotarkistus. Asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotetaan 0,37 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa. Myös asuntojen lämmityksen hinta tarkistetaan energian hintojen nousun mukaisesti, vesimaksut käyttö- ja jäteveden hintojen nousua vastaavasti ja kiinteistökohtainen normi yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Tupakan esilläpito vähittäismyynnissä loppuu Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden vähittäismyynnissä loppuu vuoden 2012 alusta alkaen. Vähittäismyyjä saa kuitenkin esittää ostajalle tuotekuvaston sekä luovuttaa luettelon tuotteiden hinnoista. Lainmuutos liittyy tupakan mainontakiellon toteuttamiseen. Sen noudattamista valvovat Valvira ja kuntien terveystarkastajat. Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät nousevat Eläkkeensaajien asumistukeen vaikuttavien asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 3,8 prosenttia. Myös asumismenoina hyväksyttäviä kiinteistönhoitomenoja tarkistetaan. Samalla hoitomenonormeja yhtenäistetään yleisen asumistuen kanssa. 9

10 Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat 120 eurolla Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat sadalla eurolla kuukaudessa. Lisäksi etuuksiin tehdään indeksikorotus, joten peruspäiväraha nousee yhteensä noin 120 eurolla kuukaudessa vuoden 2012 alusta. Peruspäivärahan korotus parantaa myös ansiosidonnaisia työttömyysetuuksia ja aikuiskoulutustukea. Tapaturmavakuutusmaksujen määräytymisperusteet muuttuvat Työtapaturmavakuutusmaksujen määräytymisperusteet uudistuvat. Vakuutusyhtiöiden on määriteltävä vakuutusmaksut siten, että ne ovat kohtuullisessa suhteessa tapaturma- ja ammattitautiriskiin sekä odotettavissa oleviin korvauskustannuksiin. Määräytymisperusteita on sovellettava yhdenmukaisesti kaikkiin vakuutuksenottajiin. Maksut tulee määritellä vakuutettujen edut turvaavalla tavalla. Vakuutusmaksuissa on otettava huomioon työnantajan ennaltaehkäisevät työturvallisuustoimet. Kemikaalien määrätietoja koskevat ilmoitusrajat tarkentuvat Vaarallisia kemikaaleja maahan tuovien ja markkinoille tai käyttöön saattavien yritysten on jatkossa ilmoitettava tarkemmat tiedot käsittelemiensä kemikaalien määristä. Tiedot on kerättävä uudella tarkkuudella vuoden 2012 alusta alkaen ja ne on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Fimean lupa- ja tarkastusmaksuihin korotuksia Tiettyjä Fimean palvelutoiminnan hintoja korotetaan, jotta ne vastaisivat nykyistä paremmin tehtävistä aiheutuneita kustannuksia. Korotukset kohdistuvat erityisesti lääkealan toimijoiden lupa- ja tarkastusmaksuihin. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarve arvioitava yksilöllisesti Uusi asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista korostaa apuvälinepalvelujen käyttäjälähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteena ovat apuvälineen käyttäjän tarpeet. Ohjauksen ja neuvonnan on oltava riittävää. Tarkoituksena on parantaa potilaan asemaa apuvälinepalvelun käyttäjänä ja tukea siten tämän kotona asumista ja osallisuutta. Hyvin toimivat apuvälinepalvelut voivat vähentää muiden palvelujen tarvetta. Asetuksen mukaan apuvälineiden käyttöön luovutus edellyttää apuvälineisiin perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntijan tekemää käyttäjälähtöistä, oikea-aikaista ja yksilöllistä apuvälinetarpeen arviointia. Arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne sekä elinympäristön apuvälineen käytölle asettamat vaatimukset. Apuvälineen tulee edistää potilaan kuntoutumista ja oman elämän hallintaa sekä tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa. Apuvälineellä voidaan myös korvata sairauden tai vamman aiheuttamia haittoja sekä ennaltaehkäistä mahdollisesti suurempia toimintakyvyn muutoksia. Myös eriarvoisuutta ja syrjäytymistä voidaan ennaltaehkäistä mahdollistamalla yhdenvertaiset palvelut kaikille lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden käyttäjille. Apuvälineitä on monenlaisia, ja uusia apuvälineitä kehitetään ja otetaan käyttöön jatkuvasti. Apuvälineitä luovutetaan perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta alueella sovitun työn- ja vastuunjaon mukaisesti. Etenkin vaikea- tai monivammaisen potilaan apuvälineasioissa tarvitaan eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Terveydenhuoltolain mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat osa sairaanhoitoon liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteista. Uusi asetus tuli voimaan , ja se vastaa nykyistä käytäntöä apuvälineiden käyttöön luovutuksessa. 10

11 Työnantajien verkkoasioinnin mahdollisuudet Kelassa laajenevat Kela tarjoaa työnantajille mahdollisuuden hakea työterveyshuollon kustannuksia verkossa. Palveluun tunnistaudutaan Katso-tunnuksilla. Kela laajensi työnantajien verkkoasioinnin mahdollisuuksia Työnantajat voivat nyt hakea työterveyshuollon korvauksia tilikauden 2011 kustannuksista verkossa. Nyt alkuvaiheessa työnantaja täyttää hakemuksen kokonaan itse asiointipalvelussa. Asiointipalveluun voi kirjautua sivuilta tai Palveluun tunnistaudutaan Katso-tunnuksilla, jonka työnantaja voi tilata Verohallinnolta osoitteista tai Palvelun jatkokehitys on jo aloitettu. Tulevaisuudessa työnantaja voi käyttää hyväkseen oman työterveyshuollon palveluntuottajansa Kelaan lähettämiä tietoja. Kelalla on jo tekniset valmiudet vastaanottaa palveluntuottajan lähettämät korvaushakemustiedot. Tämän vastaanottopalvelun käyttö edellyttää sopimusta työterveyshuollon palveluntuottajan ja Kelan välillä. Sopimus voidaan tehdä sen jälkeen, kun työterveyshuollon palveluntuottajalla on käytössään Kelan hyväksymä tietojärjestelmä hakemustietojen välitykseen. Myös työnantajan ja työterveyshuollon palveluntuottajan on sovittava, miten työnantaja hakee korvaukset sähköisesti vai perinteisillä paperilomakkeilla. Useiden Kelan toimistojen aukioloaika muuttui vuodenvaihteessa Useiden Kelan toimistojen aukioloaika muuttui vuoden alussa. Hiljaisimmat toimistot ovat avoinna vain osan viikosta. Kelan toimistot ovat avoinna pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo Osa toimistoista sulkee ovensa lounastunniksi Pienten toimistojen päivittäinen aukioloaika voi olla lyhimmillään klo ja Ensi vuonna hiljaisimmat toimistot ovat avoinna vain 1 2 päivänä viikossa. Aukioloaikamuutoksella Kela turvaa palvelujen säilymisen myös niissä toimistoissa, joiden asiakasmäärät ovat vähäisiä. Kaikkien Kelan toimistojen yhteystiedot ja aukioloajat voi tarkistaa palvelupisteen hausta Satakunnan vakuutuspiirin Lavian toimisto korvataan yhteispalvelulla vuoden alussa. Yhteispalvelun osoite on Viittatie 2, Lavia. Lähin Kelan toimistopalvelu on Kankaanpäässä. Kela: Matkojen yhdistely säästää yhteiskunnan kustannuksia Viime vuosina Kelan maksamat matkakorvaukset ovat nousseet noin 10 % vuosittain. Vuonna 2010 matkakorvauksia maksettiin kaikkiaan 251 miljoonaa euroa. Varsinkin taksilla tehtyjen matkojen kustannukset ovat kasvaneet. Tämä johtuu taksankorotusten lisäksi joukkoliikenteen vähenemisestä, terveydenhuollon keskittymisestä ja väestön ikääntymisestä. Yli puolet Kelan korvaamista matkoista tehdään taksilla. Kasvavia kustannuksia pyritään hillitsemään keskittämällä matkojen tilaukset tilausvälityskeskuksiin, joissa yhdistellään varsinkin pitkiä taksimatkoja. Uusi suorakorvausjärjestelmä on jo käytössä Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois- Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiireissä. Tänä vuonna järjestelmä laajenee yhdeksään sairaanhoitopiiriin, ja syksyyn 2013 mennessä se on käytössä koko maassa. Suorakorvausjärjestelmässä taksi tilataan kunkin sairaanhoitopiirin alueella toimivan tilausvälitysyhtiön keskitetystä puhelinnumerosta. Keskitetty tilausvälitys mahdollistaa sähköisen tiedonsiirron lisäksi Kelan korvaamien taksimatkojen yhdistelyn. Asiakkaan matkaa ei kuitenkaan yhdistellä, jos terveydenhuollon edustaja on katsonut, ettei se ole asiakkaan terveydentilan vuoksi mahdollista. Suorakorvaus kerryttää matkakattoa nopeasti Suorakorvausjärjestelmässä asiakas saa matkakorvauksen jo taksissa näyttämällä Kela-korttia. Matkan tilaustieto yhdistetään taksamittarilta tulevaan maksutapahtumatietoon ja tiedot lähetetään kerran päivässä sähköisesti Kelaan. Koska matkakorvaukset saadaan heti käsittelyyn, ne kerryttävät nopeasti asiakkaan vuotuista omavastuuosuutta, ns. matkakattoa (157,25 euroa). Suorakorvausjärjestelmän ansiosta myös lyhyet, kustannuksiltaan alle 9,25 euron omavastuun jäävät matkat tulevat Kelan tietoon, ja ne lasketaan mukaan matkakattokertymään. Matkakaton täytyttyä Kela lähettää asiakkaalle vuosiomavastuu- 11

12 kortin osoituksena matkakaton täyttymisestä. Tämän jälkeen asiakkaan ei tarvitse maksaa matkan omavastuuosuutta. Koska asiakkaan matkatilaus välitetään asiakasta lähinnä olevalle ajovuorossa olevalla taksille, asiakas ei voi valita suorakorvausmenettelyssä tiettyä kuljettajaa. Jos asiakas ei halua käyttää suorakorvausmenettelyä, hän voi tilata matkan valitsemaltaan taksiyrittäjältä myös suorakorvausalueella. Tällöin asiakas joutuu maksamaan taksimatkan koko hinnan itse ja hakemaan korvausta Kelalta jälkikäteen tarvittavine liitteineen. Jälkikäteen paperilomakkeella haetun korvauksen käsittelyaika on noin 3 viikkoa. Taksiin oikeuttava todistus pysyväksi Kela korvaa matkoja ensisijaisesti julkisten kulkuvälineiden kustannusten mukaisesti. Jos asiakas ei voi käyttää julkisia kulkuvälineitä terveydentilansa vuoksi, hänellä on mahdollisuus saada terveydenhuollon ammattihenkilön antama todistus (SV 67) oikeudesta taksin käyttöön. Aikaisemmin matkakorvausta varten annettu todistus voitiin kirjoittaa vain yhtä käyntiä koskevaksi tai määräajaksi. Nyt todistus voidaan kirjoittaa myös toistaiseksi voimassa olevaksi eli käytännössä pysyväksi eikä erillisiä todistuksia enää tarvita. Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjä matkoja osana sairausvakuutusta, jonka rahoitukseen osallistuvat kaikki palkansaajat, yrittäjät ja eläkkeensaajat. Vuonna 2010 Kela korvasi 5,2 miljoonaa matkaa, joista 3 miljoonaa oli taksilla tehtyjä matkoja. Taksimatkojen suorakorvaus laajenee Lappiin ja Länsi-Pohjaan Kelan korvaamien taksimatkojen keskitetty tilausnumero otettiin käyttöön Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä Kaikki Kelan korvaamat taksimatkat Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueilla tilataan 10.1 alkaen numerosta (Lapin taksikeskus). Tästä numerosta tilatusta matkasta asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa esittämällä Kela-kortin. Asiakas maksaa ainoastaan omavastuuosuuden, joka on 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta. Puhelun hinta on sama kuin tavallisen taksin tilauspuhelu alueella (1,16 + pvm). Taksikeskus on auki ympäri vuorokauden joka päivä. Asiakas voi tilata useamman matkan samalla puhelinsoitolla. Suorakorvausjärjestelmä on jo käytössä Kanta- Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois- Savon, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois- Karjalan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä. Tänä vuonna järjestelmä laajenee yhdeksään sairaanhoitopiiriin, ja syksyyn 2013 se on käytössä koko maassa. Kelan selvitys: Vaikeavammaiset eivät saa kuntoutusta yhdenvertaisesti Kelan tutkimusosaston selvityksessä todetaan, että vaikeavammaisten kuntoutuksen kytkentä lainsäädännössä Kelan vammais- ja hoitotukeen aiheuttaa ongelmia asiakkaille. Kuntoutuksen järjestämisen yleinen vastuu on säädetty julkiselle terveydenhuollolle, siltä osin kuin kuntoutus ei kuulu muiden tahojen järjestettäväksi. Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen tuli Kelan lakisääteiseksi toiminnaksi vuonna Saadakseen Kelan järjestämää kuntoutusta vaikeavammaisen henkilön tulee olla alle 65-vuotias ja hänen tulee saada vähintään korotettua alle 16-vuotiaan vammaistukea, korotettua 16 vuotta täyttäneen vammaistukea tai eläkettä saavan korotettua hoitotukea. Kelan tutkimusosaston selvityksessä kuvataan niitä erityistilanteita, jotka ovat syntyneet Kelan järjestämisvelvollisuuden alaisen vaikeavammaisen kuntoutuksen ja vammais- ja hoitotukikytkennän seurauksena. Tämä kytkentä on johtanut toimintamalliin, jossa ikä ja työkyky ovat vaikuttaneet vaikeavammaisen kuntoutukseen oikeutetun kohderyhmän määrittymiseen tavalla, joka ei liene lain alkuperäinen tavoite. Vain noin 10 % Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saaneista kuuluu aktiiviseen työvoimaan, ja merkittävä osa lapsena vaikeavammaisten kuntoutusta saaneista menettää tämän oikeuden viimeistään täytettyään 16 vuotta. Kytkentä ei takaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen kuntoutuksen toteutumista, minkä vuoksi Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat henkilöt tulisi määrittää uudelleen. Selvityksessä ei arvioida kuntoutusta koskevan lainsäädännön muita uudistamistarpeita, joskin osa lain ongelmakohdista tulee selvityksessä esille. 12

13 Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on varmistettava, että yksilö saa asuinkunnastaan riippumatta yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti lääketieteellisesti perusteltua kuntoutusta tarpeen, ei vamman vaikeusasteen, perusteella. Hyvä ja asiakaslähtöinen kuntoutuskäytäntö on mahdollista järjestää monen toimijan yhteistyöllä, mutta se edellyttää lainsäädännön selkeyttämistä, koulutusta ja kansallisesti yhteistä näkemystä olemassa olevien resurssien käytöstä. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen, tarve- ja tavoitelähtöisen kansallisen kuntoutuskäytännön rakentuminen edellyttää myös koordinoitua kuntoutuksen ohjausta ja kuntoutuksen tutkimuksen lisäämistä, jotta kuntoutuksen kohdistumista, ajoitusta, tavoitteellisuutta, prosessia ja vaikuttavuutta sekä vaikutusten seurantaa voidaan parantaa. Lisätietoja: Kelan tutkimusosasto, tutkimusprofessori, terveystutkimuksen päällikkö, LKT Ilona Autti-Rämö, puh Julkaisu: Autti-Rämö I, Faurie M ja Sakslin M. Vaikeavammaisten kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus Suomessa. Aihetta lainsäädännön muutoksiin? Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 79, ISBN (nid.), (pdf). Kelan hallituksen puheenjohtaja vaihtuu Kelan valtuutetut nimittivät Kelan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Anneli Tainan alkaen. Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski eroaa Kelan hallituksen puheenjohtajan paikalta siirtyessään Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi. Kelan hallituksen uudeksi jäseneksi nimitettiin puoluesihteeri, kasvatustieteiden maisteri Taru Tujunen. Varapuheenjohtajana jatkaa ylijohtaja Elli Aaltonen. Kelan nykyisen hallituksen toimikausi jatkuu asti. Hallituksessa on yhteensä 10 jäsentä. sosiaali- ja terveysministeriöstä ylijohtaja Raimo Ikonen työnantajakeskusjärjestöistä lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen (EK) palkansaajakeskusjärjestöistä sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto (SAK) maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestöistä johtaja Timo Sipilä (MTK) ylijohtaja Elli Aaltonen sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen ylijohtaja Anneli Taina sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen toiminnanjohtaja Riitta Särkelä ja puoluesihteeri Taru Tujunen alkaen. Sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoiminnan menoihin korotuksia Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien avokuntoutuksen enimmäishintaa korotetaan 23 eurolla nykyisestä 684 eurosta 707 euroon kuntoutettavaa kohti. Kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishintaa korotetaan 34,50 eurolla nykyisestä 1026 eurosta 1060,50 euroon kuntoutettavaa kohti. Kuntoutettavien määräksi on arvioitu vuonna 2012 noin 1540 henkilöä, joista sotaleskien osuus on noin 40. Laitoskuntoutuksen pituus on enintään kaksi viikkoa ja päiväkuntoutusjakson pituus enintään 15 päivää. Valtiokonttori valitsee kuntoutettavat hakemusten perusteella. Valtioneuvosto asetus sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutustoiminnasta on voimassa Työeläkeote lähetetään jatkossa kotiin vain joka kolmas vuosi Vuodesta 2013 alkaen yksityisten alojen eläkelaitokset lähettävät vakuutetuille kirjallisen työeläkeotteen vain joka kolmas vuosi. Eläkelaitoksella on jatkossa velvollisuus selvittää otteella näkyvien tietojen oikeellisuus takautuvasti kuuden vuoden ajalta. Näin varmistetaan se, että työntekijällä on vähintään kaksi kertaa mahdollisuus tarkistaa jokaisen vuoden ansiotiedot ja pyytää selvitystä otteella näkyviin tietoihin. Tällä hetkellä selvitysvelvollisuus on rajattu viiteen vuoteen. Työeläkeotetta koskevat säännökset sitovat vain yksityisten alojen työeläkelaitoksia. Ensi vuodesta lähtien työeläkeotteella näkyvät kuitenkin myös valtion, kunnan ja kirkon palveluksesta maksetut, eläkettä kartuttavat ansiot. 13

14 OKM ja STM asettivat yhteisen terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ovat asettaneet yhteisen, terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän. Ohjausryhmän toimikausi on Hallituskaudella toimi kaksi erillistä, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettamaa neuvottelukuntaa, jotka kumpikin käsittelivät terveyteen ja liikuntaan liittyviä asioita. Yhteisen ohjausryhmän perustamisella ministeriöt haluavat vahvistaa toimivaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän tehtävänä on muun muassa analysoida väestön fyysistä aktiivisuutta ja tunnistaa keskeiset kehittämisen alueet. Ohjausryhmä laatii uudet linjaukset terveyttä edistävän liikunnan edistämiseksi ja tekee toimenpideohjelman, johon sisältyy suunnitelma resurssien käytöstä ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta. Tavoitteena on mahdollisimman vahva yhteistoiminta ministeriöiden välillä. Ohjausryhmä tehtävänä on seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta ja selvittää, miten lainsäädäntö vaikuttaa terveyttä edistävään liikuntaan. Lisäksi tehtävänä on vahvistaa liikunnan poikkihallinnollista yhteistyötä, luoda terveyttä edistävän liikunnan yhteistyö-, tiedotus- ja asiantuntijaverkosto sekä yhdenmukaistaa näkemyksiä eri väestöryhmien terveysliikuntasuosituksista. Ohjausryhmän puheenjohtajia ovat johtaja Taru Koivisto (STM) ja ylijohtaja Riitta Kaivosoja (OKM). Lisätietoja: Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, OKM, p Ylitarkastaja Mari Miettinen, STM, p Uusi palveluhaku: Tietoja vanhuspalveluista kätevästi verkosta Vanhustyön keskusliitto on avannut verkossa uuden palveluhaun, josta ikäihmiset itse, heidän omaisensa, alalla toimivat työntekijät ja viranomaiset voivat hakea tietoja keskusliiton jäsenyhteisöjen tarjoamista palveluista ja ikäihmisille tarkoitetusta toiminnasta. Vanhustyön keskusliiton jäsenistöön kuuluu noin 350 toimijaa eri puolilta maata. Jäsenistössä on paikallisia ja valtakunnallisia toimijoita, kuten palveluntuottajajärjestöjä, eläkeläis-, potilas- ja kansanterveysjärjestöjä sekä vapaaehtois- ja virkistystoimintaa toteuttavia järjestöjä. Palveluhaku on työkalu, jonka kautta löytyvät palveluntuottajien ja muiden toimijoiden yhteystiedot sekä linkit heidän Internetsivuilleen. Uusi haku on ainoa alallaan ja se palvelee valtakunnallisesti. Uuden palveluhaun avulla kuka tahansa voi hakea verkossa tietoja Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöistä ja heidän tuottamistaan palveluista. Hakuja voi tehdä mm. paikkakunnan, maakunnan tai etsityn palvelumuodon perusteella. Palvelut ja toiminta on rekisterissä ryhmitelty seuraavasti: Asumis- tai hoivapalvelua, Kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa, Kuntoutusta, päivätoimintaa, virkistystä, Lomatoimintaa, Vapaaehtoistoimintaa, Neuvontaa, koulutusta, kursseja sekä Muille kuin ikääntyneille suunnattuja palveluita tai toimintaa. Keskusliittoon tulee varsin paljon yksityishenkilöiltä kyselyjä, mistä voisin löytää ikääntyneelle omaiselleni tai läheiselleni esimerkiksi kotipalvelua, asumispalvelua tai virkistystoimintaa. Lisäksi kuntien viranhaltijoilla on tarve saada tietoa alueensa vanhustyöstä. Haku palvelee myös palveluntuottajien omaa verkottumista ja yhteistyötä, sanoo järjestöpäällikkö Terhi Jussila Vanhustyön keskusliitosta. Palveluhaku löytyy Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta 14

15 Luontoisedut vuonna 2012 Luontoisetu tarkoittaa työ- tai virkasuhteen perusteella muuna kuin rahana saatavaa etua. Verohallitus vahvistaa vuosittain verotuksessa noudatettavat luontoisetujen laskentaperusteet. Alla poimintoja luontoiseduista. Lisätietoja osoitteissa ja Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285,00 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 90,00 eurolla tai 6 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300,00 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105,00 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2007 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 315,00 eurolla tai 21 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120,00 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. Puhelinetu Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20,00 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20,00 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Ravintoetu Ravintoedun arvo on 5,60 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,60 ja enintään 9,30. Jos tämä määrä alittaa 5,60 tai ylittää 9,30, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Katso ruokailulipukkeen muodossa annetusta ravintoedusta tarkemmin 15

16 Verovapaat matkakustannusten korvaukset 2012 Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat: Kulkuneuvo Auto Korvauksen enimmäismäärä 45 senttiä kilometriltä, jota korotetaan - 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä - 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä - 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä - 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri - 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa - 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta moottorivene, enintään 50 hv moottorivene, yli 50 hv moottorikelkka mönkijä moottoripyörä mopo muu kulkuneuvo 78 senttiä kilometriltä 114 senttiä kilometriltä 108 senttiä kilometriltä 102 senttiä kilometriltä 34 senttiä kilometriltä 18 senttiä kilometriltä 10 senttiä kilometriltä Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Jos palkansaaja, jolla on Verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 12 senttiä kilometriltä. Päivärahat 2012 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä, euroa yli 6 tuntia (osapäiväraha) 16,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 36,00 Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 tunnilla, on päivärahan enimmäismäärä 16. Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 6 tunnilla, on päivärahan enimmäismäärä 36. Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. 16

17 Ulkomaanpäivärahat 2012 Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät: Maa tai alue, päivärahan enimmäismäärä, euroa Afganistan 58,00 Alankomaat 63,00 Alankomaiden Antillit 42,00 Albania 50,00 Algeria 69,00 Andorra 58,00 Angola 87,00 Antigua ja Barbuda 74,00 Arabiemiirikunnat 68,00 Argentiina 52,00 Armenia 48,00 Aruba 49,00 Australia 66,00 Azerbaidzan 68,00 Azorit 59,00 Bahama 68,00 Bahrain 68,00 Bangladesh 44,00 Barbados 60,00 Belgia 61,00 Belize 40,00 Benin 44,00 Bermuda 67,00 Bhutan 34,00 Bolivia 29,00 Bosnia-Hertsegovina 48,00 Botswana 40,00 Brasilia 68,00 Britannia 68,00 Lontoo ja Edinburg 74,00 Brunei 40,00 Bulgaria 49,00 Burkina Faso 36,00 Burundi 36,00 Chile 58,00 Cookinsaaret 64,00 Costa Rica 50,00 Djibouti 48,00 Dominica 49,00 Dominik. tasavalta 53,00 Ecuador 48,00 Egypti 54,00 El Salvador 47,00 Eritrea 30,00 Espanja 63,00 Etelä-Afrikka 52,00 Etelä-Sudan 52,00 Etiopia 36,00 Fidzi 43,00 Filippiinit 51,00 Färsaaret 53,00 Gabon 73,00 Gambia 36,00 Georgia 50,00 Ghana 47,00 Grenada 58,00 Grönlanti 53,00 Guadeloupe 50,00 Guatemala 43,00 Guinea 46,00 Guinea-Bissau 35,00 Guyana 37,00 Haiti 48,00 Honduras 41,00 Indonesia 49,00 Intia 45,00 Irak 58,00 Iran 50,00 Irlanti 64,00 Islanti 63,00 Israel 65,00 Italia 65,00 Milano 65,00 Itä-Timor 46,00 Itävalta 62,00 Jamaika 52,00 Japani 83,00 Jemen 47,00 Jordania 69,00 Kambodzha 50,00 Kamerun 46,00 Kanada 69,00 Kanarian saaret 60,00 Kap Verde 42,00 Kazakstan 63,00 Kenia 50,00 Keski-Afrikan tasavalta 39,00 Kiina 63,00 Hongkong 70,00 Macao 63,00 Kirgisia 47,00 Kolumbia 58,00 Komorit 44,00 Kongo 47,00 Kongon demokraattinen tasavalta (ent. Zaire) 68,00 Korean kansantasavalta (Pohj.-Korea) 66,00 Korean tasavalta (Etelä- Korea) 78,00 Kosovo 44,00 Kreikka 62,00 Kroatia 59,00 Kuuba 50,00 Kuwait 64,00 Kypros 61,00 Laos 40,00 Latvia 51,00 Lesotho 35,00 Libanon 68,00 Liberia 45,00 Libya 53,00 Liechtenstein 72,00 Liettua 48,00 Luxemburg 63,00 Madagaskar 40,00 Madeira 58,00 Makedonia 51,00 Malawi 52,00 Malediivit 52,00 Malesia 55,00 Mali 41,00 Malta 59,00 Marokko 62,00 Marshallinsaaret 39,00 Martinique 51,00 Mauritania 49,00 Mauritius 49,00 Meksiko 56,00 Mikronesia 44,00 Moldova 46,00 Monaco 67,00 Mongolia 49,00 Montenegro 52,00 Mosambik 48,00 Myanmar (Burma) 55,00 Namibia 40,00 Neitsytsaaret (USA) 41,00 Nepal 37,00 Nicaragua 41,00 Niger 43,00 Nigeria 68,00 Norja 70,00 Norsunluurannikko 71,00 Oman 58,00 Pakistan 35,00 Palau 41,00 Palestiina 56,00 Panama 46,00 Papua - Uusi Guinea 45,00 Paraguay 31,00 Peru 55,00 Portugali 60,00 Puerto Rico 40,00 Puola 57,00 Qatar 62,00 Ranska 66,00 Romania 54,00 Ruanda 39,00 Ruotsi 68,00 Saint Kitts ja Nevis 61,00 Saint Lucia 76,00 Saint Vincent ja Grenadiinit 72,00 Saksa 61,00 Berliini 61,00 Salomonsaaret 35,00 Sambia 50,00 Samoa 43,00 San Marino 55,00 Sao Tome ja Principe 49,00 Saudi-Arabia 60,00 Senegal 42,00 Serbia 53,00 Seychellit 69,00 Sierra Leone 41,00 Singapore 70,00 Slovakia 59,00 Slovenia 59,00 Somalia 40,00 Sri Lanka 39,00 Sudan 52,00 Surinam 36,00 Swazimaa 40,00 Sveitsi 75,00 Syyria 58,00 Tadzikistan 47,00 Taiwan 56,00 Tansania 40,00 Tanska 69,00 Thaimaa 56,00 Togo 47,00 Tonga 38,00 Trinidad ja Tobago 68,00 Tsad 46,00 Tshekki 59,00 Tunisia 57,00 Turkki 58,00 Istanbul 60,00 Turkmenia 59,00 Uganda 35,00 Ukraina 59,00 Unkari 56,00 Uruguay 50,00 Uusi-Seelanti 61,00 Uzbekistan 50,00 Valkovenäjä 50,00 Vanuatu 40,00 Venezuela 58,00 Venäjä 56,00 Moskova 71,00 Pietari 65,00 Vietnam 52,00 Viro 50,00 Yhdysvallat 64,00 New York City, Los Angeles, Washington DC 71,00 Zimbabwe 44,00 Maa, jota ei ole erikseen mainittu 41,00 Lisätietoja 17

18 Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2011 Verohallinto tiedottaa, että työnantajien ja muiden suoritusten maksajien sekä tiedonantovelvollisten on annettava vuosi-ilmoitus vuonna 2011 maksamistaan ja välittämistään suorituksista pääsääntöisesti viimeistään Seuraavilla ilmoituksilla on poikkeava jättöaika: Jos työnantajan vuosi-ilmoitus tai maksettujen osinkojen vuosi-ilmoitus annetaan sähköisesti, ne voidaan antaa mennessä Korkotulon lähdeveronalaisista koroista on annettava vuosi-ilmoitus mennessä Työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen vuosi-ilmoitus ay-jäsenmaksuista ja työttömyyskassamaksuista on annettava viimeistään Vuosi-ilmoitus työttömien korvauspäivistä on annettava viimeistään Osakaslainoista on annettava vuosi-ilmoitus mennessä Vuosi-ilmoitusten tulee olla Verohallinnossa viimeisenä jättöpäivänä. Jos vuosi-ilmoitusta ei voida antaa määräajassa, sen antamisaikaan on haettava lykkäystä ennen viimeistä jättöpäivää. Verohallinto voi määrätä laiminlyöntimaksun, jos vuosi-ilmoitus annetaan myöhässä tai väärällä tiedonantotavalla. Vuosi-ilmoituksen antajan tulee tarkistaa, että kausiveroilmoituksella annetut tiedot vastaavat vuosi-ilmoituksen tietoja. Ilmoittaminen sähköisesti Työnantajan, jolla on ollut verovuonna 2011 yli 15 työntekijää, tulee antaa vuosi-ilmoitustiedot sähköisesti vuodelta Taloushallinto-ohjelman muodostaman vuosiilmoitustiedoston voi lähettää sähköisesti Tyvi- tai Ilmoitin.fi-palvelun välityksellä. Joidenkin Tyvipalveluntarjoajien välityksellä voi lähettää vuosiilmoituksia myös verkkolomakkeilla. Ilmoitin.fija Tyvi-palveluihin tunnistautumisessa on käytettävä Katso-tunnistetta. Työnantajan vuosi-ilmoituksen (7801) ja liitteen (5233), rajoitetusti verovelvollisille maksettujen suoritusten vuosi-ilmoituksen (7809) ja maksettujen osinkojen vuosi-ilmoituksen (7812) voi antaa sähköisesti myös Verohallinnon verkkolomakkeilla (Suomi.fi). Jos olette käyttänyt palkanlaskennassa Palkka.fi-palvelua tunnistautuneena käyttäjänä, palvelu muodostaa vuosi-ilmoituksen palkoista vuodenvaihteessa. Palvelun työnantajatiedoista voitte tarkistaa, lähettääkö palvelu vuosi-ilmoitustiedot automaattisesti. Kotitalouskäyttäjien vuosiilmoitus palkoista lähetetään automaattisesti. Lisätietoja ja ohjeita vuosi-ilmoituksen antamisesta Vuosi-ilmoituksen antaminen Vuosi-ilmoituslomakkeet ja täyttöohjeet Paperilomakkeet ja Verohallinnon verkkolomakkeet (Suomi.fi) Ilmoittaminen sähköisesti Tietoa Katso-tunnistuksesta Kela: Vaikeavammaisten avoterapiainfo Kelan Terveysosaston Kuntoutusryhmä tiedottaa, että vaikeavammaisten avoterapioiden osalta sopimuskaudella avoterapialaskutuksessa tulee käyttää elokuussa uusittua lomaketta KU 203 tai uusittua lomaketta vastaavat tiedot sisältävää palveluntuottajan omaa lomaketta. Mikäli palveluntuottajalla ei ole omassa lomakkeessa vastaavia tietoja, pyytää Kelan toimisto laskuun lisäselvityksen tarvittavien tietojen osalta. KU 203 -lomake löytyy Kelan internetsivuilta. Palveluntuottajan tulee selvittää lomakkeen lisätiedot-kentässä esim. kotikäynteihin liittyvät kohdetiedot; osoitetieto ja paikka, esim. päiväkoti/koulu (nimitieto). Terapiakertojen toteuttaminen kaksi terapiakertaa yhdistäen eli kaksoiskäynnit ovat poikkeuksia terapian toteuttamisessa. Kaksoiskäyntien toteuttaminen tulee perustella laskutuslomakkeella. Kaksoiskäynnit laskutetaan 2 x myönnetyn terapiakerran kesto. Lisäksi Kelan kuntoutusryhmä tiedottaa, että yhteisneuvottelut ovat mahdollisia vain yksilöterapioissa. Yhteisneuvottelut eivät ole mahdollisia ryhmäterapioissa, monituoteterapioissa eivätkä päiväkuntoutuksessa. 18

19 Naisten virtsankarkailun Käypä hoito -suositus on päivitetty Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on yleinen ja elämänlaatua usein huomattavasti heikentävä vaiva erityisesti keski-ikäisillä ja ikääntyvillä naisilla. Virtsankarkailun yhteydessä on tärkeää selvittää, ettei vaivan taustalla ole hoitoa vaativaa muuta sairautta. Elintapoihin liittyvillä asioilla, kuten laihduttamisella, tupakoinnin lopettamisella ja lantionpohjalihasten harjoittamisella, voidaan jossain määrin ehkäistä tai helpottaa ongelmaa tai joskus jopa parantaa karkailuvaiva. Virtsankarkailun tyypistä riippuen voidaan käyttää myös lääketai leikkaushoitoa tai niiden yhdistelmiä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tehtyjen tutkimusten mukaan sosiaalista tai hygieenistä haittaa aiheuttavista virtsankarkailuongelmista kärsii jopa joka viides vuotias nainen, iäkkäämmillä vaiva on vieläkin yleisempi. Kyseessä on edelleen osittain salattu ongelma, jonka vuoksi hoitoon hakeutuminen saatetaan kokea häpeälliseksi. Iäkkäillä henkilöillä virtsankarkailu on hyvin usein laitoshoitoon joutumista lisäävä tekijä ja sen hoito aiheuttaa yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Virtsankarkailuongelmat jaotellaan vaivan syntytavan perusteella ponnistus-, pakko- ja sekamuotoiseen karkailuun. Lisäksi virtsaummen yhteydessä voi esiintyä ylivuotokarkailua. Virtsan varastoiminen ja rakon tyhjentäminen tapahtuu monimutkaisen neurologisen säätelyn ohjaamana ja virtsankarkailua esiintyy monien neurologisten sairauksien (esim. aivoinfarkti ja aivoverenvuoto, muistisairaudet, MS-tauti ja Parkinsonin tauti) yhteydessä. Ikä lisää esiintymisriskiä, lantionpohjan lihakset ja elintavat avainasemassa Merkittävin virtsankarkailun riskitekijä on ikä eli vaiva yleistyy iän myötä. Iäkkäillä virtsan karkailu voi olla yhteydessä moniin pitkäaikaissairauksiin ja heikentyneeseen liikunta- ja toimintakykyyn. Raskaus ja alatiesynnytys lisäävät ponnistus- ja sekamuotoisen virtsankarkailun riskiä erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Ylipaino on naisen virtsankarkailun merkittävä riskitekijä ja riski kasvaa painoindeksin suurentuessa. Tyypin 2 diabetekseen sairastuneilla naisilla virtsankarkailun riski on suurentunut. Elintavoillakin on merkityksensä: runsas nesteiden käyttö ja esimerkiksi kahvin juonti samoin kuin runsas tupakointi lisäävät riskiä. Koska virtsankarkailu huonontaa selvästi elämänlaatua, sen ehkäisy on tärkeää. Elintapojen muuttamisella voidaan ehkäistä virtsainkarkailun kehittymistä: painonhallinta, lihaskunnon ylläpito, tupakoinnin lopettaminen ja ummetuksen hoito parantavat tilannetta. Raskauden aikana aloitettu lantionpohjan lihasharjoittelu saattaa estää virtsankarkailua synnytyksen jälkeen ja synnytyksen jälkeinen lihasharjoittelu ehkäisee vaivan kehittymistä. Fyysisestä aktiivisuudesta on iäkkäillä hyötyä myös virtsankarkailun ehkäisyssä ja kuntouttava ote on tärkeää rakon hallinnan kannalta sekä kotihoidossa että laitoksissa asuvilla iäkkäillä. Virtsankarkailun perustutkimukset ja konservatiivinen hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Virtsankarkailun diagnostiikan tavoitteena on määrittää sen tyyppi, syy, vaikeusasete ja vaikutus elämänlaatuun. Tärkeintä on erottaa ponnistusvirtsankarkailu muista virtsankarkailun tyypeistä, joiden taustalla voi olla myös muita hoidettavia sairauksia. Lääkäri selvittää diagnoosia tehdessään mm. oirekuvaa, taustasairauksia, käytössä olevaa lääkehoitoa, synnytysten lukumäärää ja mahdollisia leikkauksia, kuukautiskiertoa ja elintapoja. Apuvälineinä voidaan käyttää vakioitua oireiden pisteytystä (erottelupistelomake ja haitta-astelomake) sekä virtsaamispäiväkirjaa, jotka löytyvät suosituksesta ja sen potilasversiosta. Gynekologisessa tutkimuksessa selvitetään mm. limakalvojen kunto ja laskeumat sekä kohdun ja munasarjojen tunnustelulla alavatsan mahdolliset kasvaimet. Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu on vaikuttavin hoito kaikissa virtsankarkailun muodoissa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa - lantionpohjan ja muusta lihasvoimaharjoittelusta on todettu olevan apua virtsankarkailuun yli 70- vuotiaillakin naisilla. Lääkkeiden merkitys on vähäinen ponnistusvirtsankarkailun hoidossa. Ponnistus- ja sekamuotoista virtsankarkailua voidaan hoitaa niin sanotuilla vähän kajoavilla nauhaleikkauksilla (TVT, TVT-O, TOT) ellei 19

20 lihasharjoittelusta tai lääkkeistä ole saatu apua. Näiden vähän kajoavien verkkoleikkausten pitkäaikaistulokset (yli 10 vuotta) ovat osoittautuneet hyviksi. Pakkovirtsankarkailussa käytetään ensisijaisesti lääkehoitoa. Vaikeissa tapauksissa botuliini-a:n ruiskutus rakkolihakseen tai rakon hermotuksen sähköhoito voivat tulla kysymykseen. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2006 laaditun Käypä hoito -suosituksen naisten virtsankarkailun hoidosta. Suositus potilasversioineen on luettavissa Internetissä, osoitteessa FYSI-yrittäjä: Voit ilmoittaa AVOIMISTA TYÖPAIKOISTA osoitteessa Ilmoituksen jättö on helppoa esimerkiksi Työpaikat-välilehdeltä löytyvän Jätä oma ilmoitus nettilomakkeen kautta. Voit lähettää ilmoituksen myös sähköpostilla osoitteeseen tai soittaa tai faksata ilmoitustiedot FYSI:iin. Voit laittaa FYSI:n www-sivuille myös MYYDÄÄN/OSTETAAN -ilmoituksia. YRITYSUUTISIA Kilpailuvirasto vahvisti Pulssin ja Terveystalon yhdistymisen Terveystalon ja Lääkäriasema Pulssin marraskuussa julkistama yrityskauppa on saanut Kilpailuviraston hyväksynnän. Kaupan myötä Terveystalolle siirtyy Pulssin pääomistaja Sakari Alhopuron omistusosuus, 93,5 % Lääkäriasema Pulssin osakkeista. Kaupan kohteena olevan, Turussa toimivan Lääkäriasema Pulssin palveluksessa on noin 300 henkilöä ja ammatinharjoittajia yli 230 henkilöä. Yhtiön palvelukokonaisuuteen kuuluvat monipuoliset lääkärikeskus- ja sairaalapalvelut. Pulssin terveyspalveluliiketoiminnan kokonaismyynti vuonna 2010 oli noin 40 miljoonaa euroa. Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen luonnehtii yrityskauppaa yhdeksi Terveystalon historian suurimmista ja Terveystalolle myös valtakunnallisesti merkittäväksi. Tällä hetkellä Lääkäriasema Pulssin palveluksessa olevat noin 300 työsuhteista henkilöä siirtyvät kaupan myötä Terveystalolle ns. vanhoina työntekijöinä. Katukuvassa ja asiakkaille yrityskauppa tulee näkymään pikkuhiljaa vaiheittain. Liiketoimintojen yhdistymiseen liittyvä suunnittelu on käynnistynyt yhteistyössä Pulssin henkilöstön kanssa. Terveystalo tarjoaa terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja noin150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt ja julkinen sektori. Yhtiössä työskentelee yhteensä noin 5500 terveydenhuollon ammattilaista. Vuoden 2010 kokonaismyynti oli 308 miljoonaa euroa. Diacor otti liikuntalääketieteen mukaan työterveyteen Diacor tuo liikuntalääketieteellisen asiantuntemuksen mukaan työterveytensä palvelutarjontaan. Diacor on pääkaupunkiseudun suurin työterveyspalveluiden tuottaja. - Liikuntalääketieteellistä osaamista voidaan käyttää esimerkiksi erityisryhmien liikuntaan, liikuntaharrastuksen aloittamiseen ja kuntoutukseen liittyvissä ongelmissa ja kysymyksissä, kuten työelämään palaavien sydänpotilaiden toimintakyvyn edistämisessä, sanoo Diacor urheilulääketieteen vastaavana lääkärinä vuoden alussa aloittanut Kirsi Korpi. - Liikuntaa sanotaan superlääkkeeksi, sillä se on todettu päteväksi hoidoksi lukuisiin sairauksiin masennuksesta verenpaineeseen tai diabetekseen. Liikunnalla on merkitystä myös sairauksien ennaltaehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Tiedämme, että huono kunto on tupakoinnin ja ylipainon ohella erittäin merkittävä terveysriski. Korpi tekee parhaillaan väitöskirjaa sydämen ultraäänitutkimuksesta. - Liikunta ja sydän ovat yhdistelmä, jossa riittää sekä tutkimista että sovellettavaa. Olemme juuri toteuttamassa työterveyteen erityistä sydänkuntoutujien liikuntaryhmää. Alkamassa on myös merkittävästä ylipainoongelmasta kärsivien henkilöiden painonhallintaryhmä. 20

VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN

VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ 25.11.2008 VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN Korvauslaji: Voimassa oleva taso Uusi taso Muutos-%

Lisätiedot

Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00

Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00 Päivärahat 2016 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä (euro) yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00

Lisätiedot

Päivärahat 2006. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00

Päivärahat 2006. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00 Päivärahat 2006 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä, euroa yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00

Lisätiedot

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Maa tai alue Afganistan 56 Alankomaat 65 Albania 52 Algeria 68 Andorra 58 Angola 97 Antigua ja Barbuda 74 Arabiemiirikunnat

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015

TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 MK 26.1.2015 1(2) TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 I TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen

Lisätiedot

Kilometrikorvaukset 2015

Kilometrikorvaukset 2015 Lähde: www.yrittajat.fi Kilometrikorvaukset 2015 Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:

Lisätiedot

Sopimusasiakkaan ulkomaanpuheluhinnasto

Sopimusasiakkaan ulkomaanpuheluhinnasto Ulkomaanpuheluhinnasto 01.01.2013 /min + pvm Afganistan 1,33 Alankomaat 0,20 Alankomaat - matkapuhelimet 0,38 Alankomaiden Antillit 1,15 Albania 0,41 Albania - matkapuhelimet 0,57 Algeria 0,41 Algeria

Lisätiedot

KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 2012

KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 2012 KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 2012 PÄIVÄRAHAT Osapäiväraha, jos matka kestää yli 6 tuntia tai jos viimeinen matkavuorokausi ylittyy väh. 2 tunnilla Kokopäiväraha, jos matka kestää yli 10 tuntia tai jos viimeinen

Lisätiedot

Viranhaltijan/työntekijän omalla tai hallinnassaan olevalla kulkuneuvolla tekemästä matkasta maksetaan korvausta seuraavasti:

Viranhaltijan/työntekijän omalla tai hallinnassaan olevalla kulkuneuvolla tekemästä matkasta maksetaan korvausta seuraavasti: LIITE 16 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET LIITE 16 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS 5 Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta Viranhaltijan/työntekijän

Lisätiedot

ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO

ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO 1 ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO Voimassa 1.1.2013 alkaen HINNAT, SOPIMUSASIAKKAAT Kohdemaa /min Afganistan 1,65 Alankomaat 0,24 Alankomaat - matkapuhelimet 0,47 Alankomaiden Antillit 1,42 Albania 0,51 Albania

Lisätiedot

1(11) Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2011

1(11) Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2011 1(11) www.vero.fi» Vero-ohjeet» Verohallinnon päätöksiä Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2011 Verohallinnon päätös Dnro 1182/32/2010, 9.12.2010 Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2011. 1270/2011 Verohallinnon päätös. verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2012

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2011. 1270/2011 Verohallinnon päätös. verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2012 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2011 1270/2011 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2012 Annettu Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2011

Lisätiedot

994 Omamaa -ulkomaanpuheluhinnasto

994 Omamaa -ulkomaanpuheluhinnasto Voimassa toistaiseksi 1.1.2013 alkaen. Afganistan 93 2,36 Alankomaat 31 0,23 Alankomaat - matkapuhelinsuunnat 31 0,48 Alankomaiden Antillit 599 1,52 Alaska 1907 0,23 Albania 355 0,38 Algeria 213 0,54 Amerikan

Lisätiedot

994-ulkomaanpuheluhinnasto

994-ulkomaanpuheluhinnasto Voimassa toistaiseksi 1.1.2013 alkaen Afganistan 93 2,36 Alankomaat 31 0,28 *** Alankomaiden Antillit 599 1,65 Alaska 1907 0,28 Albania 355 0,43 Algeria 213 0,59 Amerikan Samoa 684 1,65 Andorra 376 0,43

Lisätiedot

994-ulkomaanpuheluhinnasto TDC Song Oy

994-ulkomaanpuheluhinnasto TDC Song Oy Kohde Suuntanumero Afganistan 93 1,68 1,68 Alankomaat 31 0,08 0,33 6 Alankomaiden Antillit 599 0,77 0,77 Alaska 1907 0,11 0,11 Albania 355 0,33 0,33 Algeria 213 0,33 0,33 Amerikan Samoa 684 0,84 0,84 Andorra

Lisätiedot

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016 Antopäivä: 1.12.2015 Diaarinumero: A175/200/2015 Voimassaolo: 1.1.2016 Löydät tästä ohjeesta mm.: kilometrikorvaukset kotimaan

Lisätiedot

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013 Dnro A144/200/2012 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013 Verohallinto on tuloverolain (1535/1992) 73 :n ja 75 :n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä 73 :n

Lisätiedot

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013 Vanhempi versio Antopäivä: 18.12.2012 Diaarinumero: A144/200/2012 Voimassaolo: Toistaiseksi Verohallinto on tuloverolain (1535/1992)

Lisätiedot

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014 Vanhempi versio Antopäivä: 2.1.2014 Diaarinumero: A195/200/2013 Voimassaolo: Toistaiseksi Löydät tästä ohjeesta mm.: kilometrikorvaukset

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3 Tärkeitä lukuja vuodelle 2015 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2 Ravintoetu 2 Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3 Kotimaan päivärahat 2015 3 Kilometrikorvaus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 2014. 2/2014 Verohallinnon päätös. verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014

Julkaistu Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 2014. 2/2014 Verohallinnon päätös. verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 2014 2/2014 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014 Annettu Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014.

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014. Tärkeitä lukuja vuodelle 01 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 01 LUONTOISEDUT 01 Ravintoetu Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET Kotimaan päivärahat 01 Kilometrikorvaus SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT

Lisätiedot

FedExin uudet hinnat voimassa tammikuun 4. päivästä 2016

FedExin uudet hinnat voimassa tammikuun 4. päivästä 2016 FedExin uudet hinnat voimassa tammikuun. päivästä 0 Olivatpa lähetyksesi painavia tai kevyitä, kiireellisiä tai vähemmän kiireellisiä, FedEx tarjoaa sinulle ratkaisun. Hyödyt erittäin luotettavan palvelun

Lisätiedot

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero Avaintiedot 2015 Pääomatulovero Pääomatulon verokanta on 30 prosenttia, mutta siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30.000 euroa, verokanta on 33 prosenttia. Yhteisövero

Lisätiedot

FedExin uudet hinnat voimassa tammikuun 5. päivästä 2015

FedExin uudet hinnat voimassa tammikuun 5. päivästä 2015 FedExin uudet hinnat voimassa tammikuun. päivästä 0 Olivatpa lähetyksesi painavia tai kevyitä, kiireellisiä tai vähemmän kiireellisiä, FedEx tarjoaa sinulle ratkaisun. Hyödyt erittäin luotettavan palvelun

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Noora Haapa-alho JÄSENKIRJE Y/9/2009 16.12.2009 1(17) LUONTOISETUJEN VEROTUSARVOT VUONNA 2010 Verohallinto on antanut päätöksen vuoden 2010 ennakkoperinnässä

Lisätiedot

Puhelut. Elisa. Kerro kaikessa rauhassa

Puhelut. Elisa. Kerro kaikessa rauhassa Elisa Puheluilla saat luotettavan ja edullisen yhteyden kaikkialle maailmaan. Ystävä Lähellä -palvelun avulla soitat ystävillesi vain muutamalla näppäilyllä ja normaalihintoja edullisemmin. n avulla välimatka

Lisätiedot

Tärkeät päivämäärät 2012

Tärkeät päivämäärät 2012 Tärkeät päivämäärät 2012 Ennakon täydennysmaksu 31.1. ilman jäännösveron korkoa ja yhteisöillä veroilmoituksen viimeiseen arkipäivään ilman yhteisökorkoa. Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle 31.1.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmia periaatteessa on ainoastaan kahta tyyppiä koko maailmassa:

Sähköjärjestelmia periaatteessa on ainoastaan kahta tyyppiä koko maailmassa: MATKAILIJAN SÄHKÖOPAS YLEISTÄ Jos haluat käyttää sähkölaitteita ulkomailla, on syytä tietää, minkälainen pistokytkinjärjestelmä ja verkkovirran jännite (V) on käytössä maassa, jonne aiot matkustaa ja minkä

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12.2015 COM(2015) 597 final ANNEXES 1 to 5 LIITTEET asiakirjaan Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA

KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI 9. 10.12.2015 VAASA PÄIVI CASTRÉN WÄRTSILÄ OYJ / 18 KOKO ELINKAAREN KATTAVIA VOIMARATKAISUJA Kansainvälisesti johtava kestävien

Lisätiedot

Tärkeät päivämäärät 2013

Tärkeät päivämäärät 2013 Tärkeät päivämäärät 2013 Ennakon täydennysmaksu 31.1. ilman jäännösveron korkoa ja yhteisöillä veroilmoituksen viimeiseen arkipäivään ilman yhteisökorkoa. Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle 31.1.

Lisätiedot

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011 SUOMEN VOIMASSA OLEVAT, ALLEKIRJOITETUT, PARAFOIDUT JA NEUVOTELTAVANA OLEVAT TULOVEROSOPIMUKSET (MUKAAN LUKIEN SÄÄSTÖJEN TUOTTAMIA KOR- KOTULOJA KOSKEVAT SOPIMUKSET), TILANNE 23.3.2016 Valtio Sopimuksen

Lisätiedot

LIITE 2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Matkustamiskustannusten korvaus

LIITE 2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Matkustamiskustannusten korvaus LIITE 2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Matkustamiskustannusten korvaus Liite 2. MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1.2011 A YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yleistä 1 mom. Työtehtävien edellyttämästä matkasta (työmatkasta)

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta

Lisätiedot

Verohallinnon päätös Dnro 1813/32/2008, 24.11.2008

Verohallinnon päätös Dnro 1813/32/2008, 24.11.2008 1(17) www.vero.fi» Vero-ohjeet» Verohallinnon päätöksiä Verohallinnon päätös vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinnon päätös Dnro 1813/32/2008,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO: 1. TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTOIMINNAN 2. VEROILMOITUSTEN PALAUTUSAJANKOHDAT

SISÄLLYSLUETTELO: 1. TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTOIMINNAN 2. VEROILMOITUSTEN PALAUTUSAJANKOHDAT SISÄLLYSLUETTELO: 1. TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LISÄVÄHENNYS 2. VEROILMOITUSTEN PALAUTUSAJANKOHDAT 3. TÄRKEITÄ LUKUJA 2013 4. TÄYDENNYSMAKSU JA ENNAKKOVEROT 5. OHJE ARVONLISÄVEROLAIN LASKUTUSVAATIMUKSISTA

Lisätiedot

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti N:o 1088 2965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä

Lisätiedot

Liite 1 Ulkomaan päivärahat ja hotellikorvausten enimmäismäärät

Liite 1 Ulkomaan päivärahat ja hotellikorvausten enimmäismäärät Liite 1 Ulkomaan päivärahat ja hotellikorvausten enimmäismäärät / Euroa 2011 Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen ja hotellikorvausten enimmäismäärät ovat: MAA TAI ALUE korvauksen

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

SISÄLLYS. asetuksen muuttamisesta... 4903. N:o 1257. Valtioneuvoston asetus. valtion perintönä saaman omaisuuden luovuttamisesta

SISÄLLYS. asetuksen muuttamisesta... 4903. N:o 1257. Valtioneuvoston asetus. valtion perintönä saaman omaisuuden luovuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 N:o 1257 1262 SISÄLLYS N:o Sivu 1257 Valtioneuvoston asetus valtion perintönä saaman omaisuuden luovuttamisesta... 4895 1258

Lisätiedot

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Lähde: www.yrittajat.fi Luontoisedut 2015 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Päätös Dnro 1741/32/2006, 24.11.2006 5076 Annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 1 3273/32/2001 VEROHALLITUKSEN PÄÄTÖS vuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 Verohallitus on 30 päivänä

Lisätiedot

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011 SUOMEN VOIMASSA OLEVAT, ALLEKIRJOITETUT, PARAFOIDUT JA NEUVOTELTAVANA OLEVAT TULOVEROSOPIMUKSET (MUKAAN LUKIEN SÄÄSTÖJEN TUOTTAMIA KOR- KOTULOJA KOSKEVAT SOPIMUKSET), TILANNE 17.03.2014 Valtio Sopimuksen

Lisätiedot

LIITE 2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Matkustamiskustannusten korvaus

LIITE 2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Matkustamiskustannusten korvaus LIITE 2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Matkustamiskustannusten korvaus Liite 2. MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1.2010 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yleistä 1 mom. Työtehtävien edellyttämästä matkasta (työmatkasta)

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

1838/32/2006. Verohallituksen päätös. verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2007. Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2006

1838/32/2006. Verohallituksen päätös. verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2007. Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2006 1838/32/2006 Verohallituksen päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2007 Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2006 Verohallitus on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain

Lisätiedot

Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa

Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa TAUSTAA SÄHKÖISELLE SUORAKORVAUSMENETTELYLLE Matkakorvaukset kasvavat noin 10 % vuodessa Väestön ikääntyminen Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Vanhempi versio Antopäivä: 26.11.2012 Diaarinumero: 116/200/2012 Voimassaolo: 1.1.2013

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 35/2011 liite 1 (8) Kiiski 19.12.2011. KVTES liite 16 Matkakustannusten korvaukset YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS

KT Yleiskirjeen 35/2011 liite 1 (8) Kiiski 19.12.2011. KVTES liite 16 Matkakustannusten korvaukset YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS KT Yleiskirjeen 35/2011 liite 1 (8) KVTES liite 16 Matkakustannusten korvaukset YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS 5 Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta Viranhaltijan/työntekijän

Lisätiedot

2 mom. Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita työntekijällä on ollut työmatkan johdosta.

2 mom. Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita työntekijällä on ollut työmatkan johdosta. 1 LIITE 2 LIITE 2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1.2007 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yleistä 1 mom. Työtehtävien edellyttämästä matkasta (työmatkasta) maksetaan matkakustannusten korvauksena matkustamiskustannusten

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 12/2003 Rehn 29.12.2003 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1.2004 LUKIEN Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen 2003 2004

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2008 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2008 N:o 828 833. Laki. N:o 828. ajoneuvojen siirtämisestä

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2008 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2008 N:o 828 833. Laki. N:o 828. ajoneuvojen siirtämisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2008 N:o 828 833 SISÄLLYS N:o Sivu 828 Laki ajoneuvojen siirtämisestä... 2553 829 Laki tieliikennelain 28 :n muuttamisesta... 2557

Lisätiedot

LIITE 2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Yleiset määräykset

LIITE 2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Yleiset määräykset LIITE 2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Yleiset määräykset Liite 2. MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1.2013 A YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yleistä 1 mom. Työtehtävien edellyttämästä matkasta (työmatkasta) maksetaan

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015).

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). Luontoisedut 2016 Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). 1 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Lisätiedot

Verohallituksen päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2008

Verohallituksen päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2008 Verohallituksen päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2008 Päätös Dnro 1788/32/2007, 11.12.2007 Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2007 Verohallitus on 30 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Taksimatkojen suorakorvaus. Helmikuu 2012

Taksimatkojen suorakorvaus. Helmikuu 2012 Taksimatkojen suorakorvaus Helmikuu 2012 Kelan taksimatkat 2011 Taksimatkoja 3,2 milj. kpl Kustannukset 176 milj. euroa Noin 8000 taksiyrittäjällä oli valtakirjasopimus Kelan kanssa yli 4000 taksia on

Lisätiedot

Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2014

Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2014 21.11.2014 Ammattikorkeakouluille Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2014 CIMO pyytää ammattikorkeakouluja toimittamaan viimeistään 30.1.2015 tiedot kalenterivuoden

Lisätiedot

Saamelaisten rajayhteistyöseminaari

Saamelaisten rajayhteistyöseminaari Saamelaisten rajayhteistyöseminaari Inari Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö Kela lisää saamenkielistä palvelua Etäpalvelussa Kelan palveluneuvoja neuvoo asiakasta

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 20/2004 Rehn 9.12.2004 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1.2005 LUKIEN Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

PÄIVÄNAVAUSMATERIAALIN OHJE

PÄIVÄNAVAUSMATERIAALIN OHJE PÄIVÄNAVAUSMATERIAALIN OHJE Lippukuntanne on ilmoittautunut mukaan Koulukampanjaan. Hieno juttu! Koulukampanja on partion juhlavuoden keskeinen tapahtuma. Tämän ohjeen ja cd-levyllä olevan videon avulla

Lisätiedot

Vähenevät toimeksiannot ja tuntuvat sähköistyksen lisäkustannukset. Rauli Werdermann, Schenker Oy

Vähenevät toimeksiannot ja tuntuvat sähköistyksen lisäkustannukset. Rauli Werdermann, Schenker Oy Vähenevät toimeksiannot ja tuntuvat sähköistyksen lisäkustannukset -mahdoton yhtälö? Rauli Werdermann, Schenker Oy DB Schenker Suomi - yleistä Asema kansainvälisesti Maakuljetukset/logistiikka nro 1 kotimaassa

Lisätiedot

LUONNOS 9.12.2013. Dnro A195/200/2013. Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014

LUONNOS 9.12.2013. Dnro A195/200/2013. Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014 9.12.2013 Dnro A195/200/2013 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014 Verohallinto on tuloverolain (1535/1992) 73 :n ja 75 :n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä

Lisätiedot

TÄRKEITÄ LUKUJA 1/2013 JA AJANKOHTAISTA TIETOA VEROTUKSESTA JA TILINPÄÄTÖKSESTÄ

TÄRKEITÄ LUKUJA 1/2013 JA AJANKOHTAISTA TIETOA VEROTUKSESTA JA TILINPÄÄTÖKSESTÄ TÄRKEITÄ LUKUJA 1/ JA AJANKOHTAISTA TIETOA VEROTUKSESTA JA TILINPÄÄTÖKSESTÄ SISÄLLYSLUETTELO: 1. TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LISÄVÄHENNYS 2. VEROILMOITUSTEN PALAUTUSAJANKOHDAT 3. TÄRKEITÄ LUKUJA 4.

Lisätiedot

20.11.2012. Ammattikorkeakouluille. Kansainvälistä liikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2012

20.11.2012. Ammattikorkeakouluille. Kansainvälistä liikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2012 1 20.11.2012 Ammattikorkeakouluille Kansainvälistä liikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2012 CIMO pyytää ammattikorkeakouluja toimittamaan viimeistään 31.1.2013 tiedot kalenterivuoden

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1189. Vuoden 2006 kolmas lisätalousarvio. Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2006 kolmannen lisätalousarvion: TULOARVIOT

SISÄLLYS. N:o 1189. Vuoden 2006 kolmas lisätalousarvio. Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2006 kolmannen lisätalousarvion: TULOARVIOT SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1189 1192 SISÄLLYS N:o Sivu 1189 Vuoden 2006 kolmas lisätalousarvio... 3357 1190 Eduskunnan päätös eduskunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO: 1. OSINKOJEN ENNAKONPIDÄTYS

SISÄLLYSLUETTELO: 1. OSINKOJEN ENNAKONPIDÄTYS SISÄLLYSLUETTELO: 1. OSINKOJEN ENNAKONPIDÄTYS 2. TYÖNANTAJAN KUSTANTAMAN KOULUTUKSEN VEROTUS 3. KOHDENNETUT MAKSUVÄLINEET (esim. lounas-, liikunta- ja kulttuurisetelit) 4. ENNAKKOVEROT JA TÄYDENNYSMAKSU

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 21/2013 liite 1 (8) Kiiski 20.12.2013. KVTES liite 16 Matkakustannusten korvaukset YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS

KT Yleiskirjeen 21/2013 liite 1 (8) Kiiski 20.12.2013. KVTES liite 16 Matkakustannusten korvaukset YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS KT Yleiskirjeen 21/2013 liite 1 (8) KVTES liite 16 Matkakustannusten korvaukset YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS 5 Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta Viranhaltijan/työntekijän

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 17/2014 liite 1 (8) Kilometrikorvaus maksetaan korotettuna kunkin 1.1. 44 snt/km

KT Yleiskirjeen 17/2014 liite 1 (8) Kilometrikorvaus maksetaan korotettuna kunkin 1.1. 44 snt/km KT Yleiskirjeen 17/2014 liite 1 (8) KVTES liite 16 Matkakustannusten korvaukset YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS 5 Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta Viranhaltijan/työntekijän

Lisätiedot

VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2016

VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2016 JÄSENKIRJE Y/12/2015 17.12.2015 1(18) Kristel Nybondas LUONTOISETUJEN VEROTUSARVOT VUONNA 2016 Verohallinto on antanut päätöksen vuoden 2016 ennakkoperinnässä noudatettavista luontoisetujen verotusarvoista.

Lisätiedot

Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2014

Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2014 21.11.2014 Yliopistoille Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2014 CIMO pyytää yliopistoja toimittamaan viimeistään 30.1.2015 tiedot kalenterivuoden 2014

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 18/2010 liite 1 (8) Niittylä 13.12.2010. KVTES liite 16 Matkakustannusten korvaukset YLEISET MÄÄRÄYKSET

KT Yleiskirjeen 18/2010 liite 1 (8) Niittylä 13.12.2010. KVTES liite 16 Matkakustannusten korvaukset YLEISET MÄÄRÄYKSET KT Yleiskirjeen 18/2010 liite 1 (8) KVTES liite 16 Matkakustannusten korvaukset YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS 5 Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta Viranhaltijan/työntekijän

Lisätiedot

Olemassa olevien asiakkaiden hinnasto ei enää uusmyyntiä

Olemassa olevien asiakkaiden hinnasto ei enää uusmyyntiä Olemassa olevien asiakkaiden hinnasto ei enää uusmyyntiä KYMP Viihde alk. 39,90 /kk KYMP Laajakaista ADSL 10/1 M 32,00 /kk ADSL 10/1 M 36,90 /kk ADSL 20/1 M 43,50 /kk ADSL 20/1 M 46,90 /kk VDSL 10/10 M

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Rehn 19.12.2001 1 (2)

Rehn 19.12.2001 1 (2) JÄSENKIRJE 11/2001 Rehn 19.12.2001 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1.2002 LUKIEN SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT VUONNA 2002 ENNAKONPIDÄTYSPERUSTEIDEN

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2015

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2015 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/2/2015 2.1.2015 1(20) LUONTOISETUJEN VEROTUSARVOT VUONNA 2015 Verohallinto on antanut päätöksen vuoden

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sairaanhoitokorvausten muutokset matkakorvaukset hammashoidon korvaukset 15.1.2015 Anne Giss pääsuunnittelija Kelan terveysosasto Matkakorvaustilastot Matkakorvaukset

Lisätiedot

Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus

Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus Hakukierros 2015 (4.3.2015) Korkeakoulutuksen Erasmus+ -globaalin liikkuvuuden ensimmäisellä hakukierroksella tukea haki 30 korkeakoulua ja kaksi

Lisätiedot

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00

Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00 Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00 Koko Maa Toimiala Hankkeen vaihe % Summa Vietnam Terveys ja lääketeollisuus 70 % 67 312,00 Suuryritys

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset. Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara

Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset. Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara Veroparatiisi: hyödyt, haitat ja väärinymmärrykset Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara Veroparatiisi mikä se on? OECD:n määritelmän mukaan se on maa tai alue, jossa mm.: olemattomat tai vain nimelliset

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot