Koe-eläimet. pelastetut koeeläinsimpanssit. vaihtoehtomenetelmäkeskus. tampereelle! sivu 22. kun eläin tuntee kipua sivu 24. mukan. kalista.

Transkriptio

1 nro Lehti eläinten asialla pelastetut koeeläinsimpanssit sivu 15 vaihtoehtomenetelmäkeskus tampereelle! sivu 22 kun eläin tuntee kipua sivu 24 a mukan iikkosmet! kalista Koe-eläimet Animalia_1_2009.indd

2 Animalia-lehti, 32. vuosikerta julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila, toimitussihteeri: Eeva Suhonen, p. (09) taitto: Reeta Salmi, p. (044) Osoitteenmuutokset: Tarja Balding, p. (09) Painopaikka: Miktor Oy, Helsinki ISSN Pääkirjoitus Ilmestymisaikataulu: Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa mennessä. Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, Helsinki. Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen. Ilmoitusmyynti: Eeva Suhonen, p. (09) Ilmoitushinnat: Katso ilmoitushinnat Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikkakorotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %. Ilmoitusten peruuttaminen: peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. Irtonumeromyynti: Akateeminen kirja kauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava. Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja. Toimisto: Porvoonkatu 53, Helsinki Asiakaspalvelu: p. (09) , päivystys ma pe kello , fax (09) animalia@animalia.fi Internetsivut: Auta meitä auttamaan eläimiä! Liity jäseneksi tai tee lahjoitus. Animalia toimii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toiminnan edellytys! Jäsenmaksut: Tukijäsen: 25 / vuosi, aktiivijäsen: 30 / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.) 20 / vuosi, ainaisjäsen: 440, yhteisöjäsen: 92,50 / vuosi. Sampo Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Muutosten aika on nyt viime vuoden lopulla saimme kuulla erinomaisen uutisen: Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan TE-keskus päättivät rahoittaa eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä kehittävän keskuksen perustamisen. Keskus on Suomessa ainoa laatuaan ja se perustetaan Tampereen yliopistolle. Eläinkokeita korvaavien menetelmien kehittäminen nähdään nykyisin usein paitsi yhteiskunnan velvollisuutena, myös kilpailuvalttina. Tämä kertoo siitä, että asennevaikuttamisessa olemme jo saavuttaneet tärkeän pisteen: eläinten oikeudet eivät ole enää vähemmistön huoli, vaan varteenotettavan kansainvälinen markkinavaltti. Se, että eläinten kohteluun kiinnitetään jatkuvasti enemmän huomiota, on meistä jokaisen ansiota. Muutos parempaan tapahtuu hiljalleen, mutta sitä tapahtuu jatkuvasti. Kiitos näistä muutoksista kuuluu jokaiselle Animalian jäsenelle ja jokaiselle eläinten oikeuksia tavalla tai toisella yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä pitäneelle. Elämme tällä hetkellä kiitollisessa ajassa siksi, että pohjatyötä muutoksille on tehty sitkeästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Nyt on aika tehdä konkreettisia tuloksia. Yksi kerrallaan vähennämme eläinkokeita, suljemme turkistarhoja ja korvaamme tehotuotetun kinkun kasvipohjaisilla leikkeillä. Ajat ja käytännöt muuttuvat. Meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että ne muuttuvat eläinten kannalta parempaan suuntaan. Kiitos sinulle, että olet mukana vaikuttamassa! toiminnanjohtaja kati pulli Lahjoitukset: Nordea Rahankeräyslupa: 1347 A. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) , tarja.balding@animalia.fi. Animalia_1_2009.indd

3 Sisällys aap 15 Pääkirjoitus Sisällys Tiedettä vai tottumusta: Miksi käytämme eläinkokeita? Uutisia Kolumni: Riitta Salmi Sanottua Risut ja Ruusut Kosmetiikan eläinkokeiden kielto etenee Uusi ehdotus koe-eläindirektiiviksi vihdoin julkaistu Elämäntavat puntarissa Sota vaatii myös eläinuhreja Joka vuosi tuhansia eläimiä käytetään sodankäynnin eläinkokeissa. Eläimillä testataan sodissa käytettäviä kemikaaleja tai niitä käytetään mallintamaan haavoja. Maailmansodista lähtien tuhannet eläimet ovat joutuneet myös vaarallisiin miinanraivaus- tai pelastustehtäviin. Simpanssien turvakoti on täynnä elämää Kädellisten turvakoti AAP Hollannissa ottaa vastaan kaltoin kohdeltuja simpansseja ja muita apinoita sirkuksista, eläintarhoista ja koe-eläinlaboratorioista. AAP:ssä eläimet kuntoutetaan ja ne saavat hoitoa rankkoihin kokemuksiinsa. Keskuksen hoitajat ovat saaneet todistaa jo monta uskomatonta toipilastarinaa. 12 animal aid Kerää etuja Animalian jäsenkortilla! Eläinystävällistä pyykinpesua pesupähkinöillä Kauneutta ja puhtautta ilman eläinkokeita Tampere näyttää tietä eläinkokeiden vaihtoehdoille Kirjavinkit Kun eläin tuntee tuskaa Miten voin toimia Tehtyä ja tapahtunutta Vegepalsta: Talven ruokakomero Mitä kasvissyöjä voi loihtia ateriaksi talvikuukausina, jos haluaa suosia kotimaisia tuotteita maailmalta kuljetettujen elintarvikkeiden sijaan? Vegepalstan vinkeillä ruokapöydän voi kattaa ekologisesti ja eläinystävällisesti esimerkiksi alkuvuoden illanviettoon ystävien kesken. Sarjakuva Animaalit kautta maan Animalia shop jouni kautto 28 Kannen kuva: Istockphoto 1 / Animalia_1_2009.indd

4 teksti: maria ruottu kuvitus: eero lampinen Tiedettä vai tottumusta: Miksi käytämme eläinkokeita? Eläinkokeet ovat vakiintuneet 1900-luvun aikana tieteellisen perustutkimuksen ja lääketieteelliseen tutkimuksen keskeiseksi metodiksi. Niiden luotettavuus ja hyödynnettävyys verrattuna edeltäviin varsin sattumanvaraisiin ja standardoimattomiin tutkimusmenetelmiin oli huomattava. Kuitenkin tällä vuosikymmenellä on olemassa jo monia eläinkokeita tarkempia menetelmiä, joiden käyttöönottoa viivästyttää lähinnä tottumus ja poliittisen tahdon puute. eläinkokeiden edistysaskeleet tiedon kartuttamisessa ja varsinkin lääketieteellisissä sovelluksissa ovat kiistatta olleet merkittäviä: moni hengenvaarallinen yleinen sairaus on onnistuttu voittamaan ja esimerkiksi leikkausmenetelmät ovat kehittyneet. Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että se- kä tieteentekijät että etenkin asiaan perehtymätön suuri yleisö pitävät eläinkokeita välttämättöminä ja niistä luopumista epärealistisena haihatteluna. Tällainen mielipide kuitenkin sivuuttaa eläinkokeisiin liittyvät eettiset ja käytännön (esim. taloudelliset) ongelmat täysin. Lisäksi eläinkokeiden näkeminen välttämättömyytenä ja parhaana käytettävissä olevana tutkimusmetodina perustuu osin virheelliseen ja vanhentuneeseen tietoon. Varteenotettavia vaihtoehtoja eläinkokeille on jo olemassa, ja niiden kehittämiseen löytyisi enemmän resursseja, jos päähänpinttymästä eläinkokeiden tarpeellisuudesta luovuttaisiin. Jos pohditaan eettisiä kysymyksiä ja oikeutusta tuottaa kärsimystä eläville olennoille, on myös syytä kysyä: Mitä pitäisi tutkia? Minkälainen tutkimus on välttämätöntä tai hyödyllistä? Claude Bernardin perintö Ihmiskunnan tietämys ympäristöstään ja itsestään on edennyt historian aikana vaihtelevalla vauhdilla, väliin pitkienkin harharetkien kautta. On perusteltua väittää, että valtava edistysaskel luotettavan tiedon saavuttamisessa tapahtui siirryttäessä lähinnä päättelyyn ja havainnointiin perustavasta tutkimuksesta kokeelliseen tutkimukseen. Tämä tapahtui eri aikaan eri tieteen aloilla. Suunnannäyttäjinä toimivat lähinnä fysiikka, tähtitiede ja kemia, joiden harjoittajat ryhtyivät tekemään systemaattisia kokeita. Sen sijaan 4 1 /2009 Animalia_1_2009.indd

5 lääketiede laahasi pitkään jäljessä tästä kehityksestä luvun ranskalainen fysiologi Claude Bernard otti tehtäväkseen luoda toimivan kokeellisen tutkimusmenetelmän lääketieteeseen. Bernard uskoi että tämän voi saavuttaa vain toistettavissa oleviin, kontrolloitaviin laboratoriokokeisiin perustuvalla systemaattisella tutkimuksella. Ihmisillä kivuliaita ja vaarallisia kokeita ei olisi eettistä tehdä, joten eläimet oli otettava sijaiskärsijöiksi. Tutkimustulosten sovellettavuuden kannalta Bernardin ajan tiedon mukaan tässä ei ollut ongelmaa, sillä vallalla oli käsitys, jonka mukaan kaikki elävät oliot olivat fysiologialtaan riittävän samankaltaisia. Tutkimustulokset olisivat siis sovellettavissa ihmiseen, kunhan otettaisiin huomioon esimerkiksi erot painossa tai ihon pinta-alassa. Ihmiskokeisiin liittyvää eettistä ongelmaa ei eläinkokeissä olisi, sillä vain ihmisellä uskottiin olevan sielu ja kyky kärsiä. Tosin ennen Bernardin ajatuksille pohjautuvan eläinkokeisiin perustuvan lääketieteen yleistymistä vielä 1900-luvun alkupuolelle asti oli tavanomaista, että tieteellistä tutkimusta tehtiin suoraan ihmisillä. Esimerkiksi isä-poika -työpari John Scott Haldane ja J.B.S. Haldane tutkivat mm. myrkkykaasujen sekä ilmanpaineen vaikutusta paitsi vapaaehtoisilla myös altistamalla itsensä kaasuille ja poikkeuksellisen voimakkaille paine-eroille. Kokeet olivat usein vaarallisia ja tuskallisia, aiheuttaen useimmiten vähintäänkin kouristuksia, oksentelua tai tilapäisen tajuttomuuden, toisinaan jopa pysyviä hermovaurioita. Haldanien tutkimustulokset toivat suuria edistysaskeleita mm. sukelluksen, vuorikiipeilyn sekä kaivosmiesten turvallisuuteen. Väärä johtopäätös Vaikka Bernardin päättely oli aikoinaan edistyksellistä, nykytiedon valossa bernardilainen fysiologiankäsitys on aikansa elänyt. Bernard jätti pitkälti huomioimatta jo omana aikanaan Darwinin evoluutioteorian myötä kasvaneen tietämyksen eri lajien fysiologisista eroista. Mielenkiintoista onkin, miksi biologisista tieteistä nimenomaan fysiologia nojaa yhä 1800-lukulaiseen käsitykseen, vaikka muut biologiset tieteet ovat hylänneet nämä käsitykset jo kauan sitten. Bernardilaisen käsityksen mukaan kaikki elävät oliot ovat riittävän samankaltaisia, että yhdellä lajilla saatua tutkimustietoa voi määrälliset erot huomioiden soveltaa mihin tahansa muuhun lajiin (ts. myös ihmisiin). Nykybiologit ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että lajien välille on evoluution kautta kehittynyt myös merkittäviä laadullisia eroja, joista johtuen ne saattavat reagoida samaan myrkkyyn tai patogeeniin hyvin eri tavoin. Pelkkä annostuksen muuntelu lajista toiseen siirryttäessä ei siis riitä. Myös lajinsisäiset eroavuudet reaktioissa voivat olla huomattavia. Eläinkokeiden tulosten sovellettavuutta vähentää sekin, ettei koeläimiä juuri koskaan valita niiden mahdollisimman sopivien fysiologisten ominaisuuksien perusteella, vaan täysin ulkotieteellisin perustein, kuten kustannussyistä tai helpon käsiteltävyyden takia luvulla Thalidomide-lääkettä markkinoitiin raskauspahoinvointiin surullisenkuuluisin seurauksin. Lääkkeen vaikutusta sikiöön ei ollut testattu eläimillä. Tätä on käytetty esimerkkinä eläinkokeiden tarpeellisuudesta. Kuitenkin myöhemmin tehdyt eläinkokeet Thalidomiden vaikutuksista sikiöön eivät olisi estäneet lääkkeen aiheuttamia inhimillisiä tragedioita: lukuisilla eri eläinlajeilla tehdyissä testeissä useimmilla lajeilla lääke ei aiheuttanut poikkeavuuksia sikiökehityksessä. Eettistä epätasa-arvoa? Perusteltiinpa eläinkokeita miten huterin tai pitävin perustein tahansa, niiden eettistä ongelmallisuutta ei voi täysin sivuuttaa. Useimmiten väittely puolesta ja vastaan keskittyy eläinkokeiden eläimille aiheuttamaan kärsimykseen, ja nykyään eläinoikeusaktivistit kampanjoivatkin paitsi eläinkokeiden vähentämisen ja vaihtoehtoisten menetelmien puolesta, myös eläinten kärsimyksen minimoimiseksi mm. asianmukaisin käsittelymenetelmin ja riittävällä kivunlievityksellä. Mutta onko toisen lajin alistaminen koevälineeksi oikein, vaikka kipua ja kärsimystä lievennettäisiin mahdollisimman tehokkaasti? Eläinkokeiden eettisyydestä väiteltäessä törmää samankaltaisuuden paradoksiin: eläinkokeiden käyttökelpoisuus ihmisiin sovellettavan tiedon lähteenä perustellaan niiden riittävällä samankaltaisuudella. Samalla kuitenkin kokeet oikeutetaan väittämällä, että muut lajit ovat perustavalla tavalla erilaisia kuin ihmiset luvulla puhuttiin sielusta, nykyään taas monet katsovat ihmisen ja muiden eläinten eron olevan ihmisen korkeammissa kognitiivissa kyvyissä: ajattelussa, puheessa, tietoisuudessa itsestä, sekä kyvyssä kokea monimutkaisia tunteita ja muistaa kokemansa kärsimykset. Kuitenkin eläimillä tehdään myös näitä kognitiivisia taitoja mittaavia psykologisia kokeita! Väittely kärjistyykin yleensä absoluuttisen ja suhteellisen etiikan välille: onko kärsimyksen aiheuttaminen aina ja kaikissa tilanteissa väärin, vai voiko se olla tietyssä tilanteessa tai tiettyä tarkoitusta varten oikeuteutta ja siten oikein? Suhteellisen etiikan mukaan tuskallinenkin koe on oikein, jos sen avulla saadulla tiedolla voidaan merkittävästi lievittää ihmisten kärsimyksiä. Ihmisillä on velvollisuus eettiseen käyttäytymiseen ensisijaisesti omia lajikumppaneitaan kohtaan, jotka jakavat saman eettisen normiston. Monet eläinoikeusaktivistit taas kannattavat pikemminkin absoluuttista etiikkaa, jonka mukaan eri lajit ovat toki hyvin erilaisia ominaisuuksiltaan ja kyvyiltään, mutta niillä kullakin on yhtäläinen oikeus elää lajityypillisesti ja vailla tarpeetonta kärsimystä. Näiden oikeuksien riistäminen on väärin, jaloista päämääristä riippumatta. Joidenkin mielestä merkittävin ero ihmisten ja muiden eläinten välillä on kyky eettiseen ja moraaliseen ajatteluun. Jos ihminen eroaa muista eläimistä nimenomaan ylemmän tietoisuutensa ja mm. eettisyyteen kykenemisensä takia, niin voi hyvällä syyllä kysyä, miksi siis ainoa eettinen olento ottaa oikeudekseen vahingoittaa muita omaksi hyväkseen? 1 / Animalia_1_2009.indd

6 Uutiset Koonneet Eeva Suhonen & Laura Uotila Saksa ja Tanska rajoittavat porsaiden kastrointia ifaw tämän vuoden huhtikuusta alkaen porsaiden kastrointi ilman kivunlievitystä tulee kielletyksi Saksassa. Karjuporsaita kastroidaan eli niiltä leikataan kivekset, jotta lihaan ei jäisi niin sanottua karjunmakua. Useissa EU-maissa kastrointi suoritetaan edelleen ilman kivunlievitystä. EU:n ulkopuolisista maista Norja ja Sveitsi ovat kieltäneet kastraation ilman kivunlievitystä ja nukutusta. Saksassa toimenpiteen saa jatkossa tehdä vain kipulääkitystä käyttäen, sillä toimenpide ja siitä seuraavat haavat aiheuttavat porsaille kipua. Saksassa suunnitellaan luovuttavan kastroinnista asteittain kokonaan ja kastroinnin vaihtoehtojen selvittämiseksi on perustettu työryhmä. Myös Tanska on siirtymässä vuodesta 2010 alkaen kastrointiin, jonka saa tehdä vain kivunlievitystä käyttäen. Lisäksi kivuliaalle kastroinnille on esitetty useita vaihtoehtoja kuten erikoisrehun käyttäminen (peittää karjunmakua), ruhojen lajittelu teurastamossa, porsaiden nukutus toimenpiteen aikana ja ennen pitkää myös spermanlajittelu sukupuolen määräämiseksi voivat olla ratkaisuja ongelmaan. Lisäksi on jo olemassa rokote, joka saa karjujen kivekset surkastumaan. Rokotteelle anotaan parhaillaan lupia EU:ssa. Myös Alankomaissa osa kauppaketjuista ja ravintoloista ei myy enää kastroitujen sikojen lihaa. Kastraatio tullaan lä- sap hivuosina kieltämään Alankomaissa kokonaan, joten monet sikalanpitäjät ovat jo luopuneet kokonaan menetelmästä. Suomessa karjuporsaat kastroidaan edelleen ilman kivunlievitystä. Toimenpiteen voi tehdä sikatilan työntekijä, eikä siihen lain mukaan tarvita esimerkiksi eläinlääkärin läsnäoloa. Koira- ja kissaturkisten kauppa kiellettiin vuoden alussa astui voimaan koira- ja kissaturkisten ammattimainen myyntija hallussapitokielto. Kielto koskee kaikkia EU-maita. Eläinsuojelujärjestöt tekivät vuosia töitä kiellon saavuttamiseksi ja viimein se saatiin voimaan. Koira- ja kissaturkiksia on käytetty runsaasti mm. koriste-esineissä, mutta myös vaatteiden somisteissa. Suurin osa maailmalla myytävistä koira- ja kissaturkiksista on peräisin Kiinasta ja sen naapurimaista. Näissä maissa koiria ja kissoja kohdellaan ja tapetaan voimakasta kärsimystä aiheuttavilla tavoilla turkisten takia. Kiina on tullut tunnetuksi lisäksi siitä, että myös siellä kasvatettuja turkiskettuja ja supikoiria on mm. nyljetty elävänä. Koira- ja kissaturkisten kaupan kieltäminen onkin jälleen yksi askel koko alan hyväksyttävyyden heikentymisessä. Ruotsalainen dokumentti paljasti hanhien elävältä kynimisen untuvantuotannosta kertova ruotsalainen tv-dokumentti järkytti helmikuun alussa katsojia niin Ruotsissa kuin Suomessa. Dokumentissa toimittajat kuvasivat piilokameraa käyttäen, kuinka eläviä hanhia kynitään Etelä-Unkarissa. Untuvat päätyvät saksalaisten ja tanskalaisten tukkumyyjien välityksellä ruotsalaisiin vuodevaateliikkeisiin. Ohjelmassa paljastui, että monet ruotsalaiset vuodevaatteiden myyjät eivät olleet tienneet untuvien julmasta tuotantotavasta. Ohjelman seurauksena myös Suomessa vuodevaateliikkeet ovat joutuneet vastaamaan kysymyksiin untuvan alkuperästä. Useat liikkeet ovat vakuuttaneet untuvien olevan peräisin teurastetuista hanhista, mutta kattavaa valvontajärjestelmää asiasta ei ole olemassa. Animalia kannustaa untuvaa käyttäviä yrityksiä perustamaan sertifiointijärjestelmän, jossa ulkopuoliset viranomaiset valvoisivat ja vahvistaisivat untuvien alkuperän. Animalia muistuttaa myös kuluttajia, että untuvan voi korvata vaatteissa muilla lämpimillä materiaaleilla. Esimerkiksi Thinsulate, Polarguard, Fiberfill ja Qualofill ovat synteettisiä materiaaleja, joita voi käyttää untuvan sijasta. Peitteissä ja tyynyissä on saatavilla myös keinokuitumateriaaleja. sxc.hu 6 1 /2009 Animalia_1_2009.indd

7 Kolumni Riitta Salmi Eläinkokeet satuttavat puolustuksena eläinkokeille käytetään sitä, että ne vähentävät ihmisen kärsimystä. Vähemmän mainostettu tosiasia on se, että eläinkokeista aiheutuu kärsimystä välillisesti ihmisellekin. Satojatuhansia ihmisiä kuolee ja miljoonat oireilevat vakavasti vuosittain lääkkeiden sivuvaikutusten takia. Ongelmalääkkeet eivät olisi päässeet myyntiin ilman menestymistä eläinkokeissa. Ei myöskään pidä väheksyä sitä henkistä tuskaa, jota moni ihminen tuntee tietäessään koe-eläinten kokemista kauhuista. On vaikeaa arvioida, miten paljon eläinkokeet auttavat sairauksien hoidossa suhteessa siihen, miten paljon niistä on haittaa. Pahinta on se, ettei halutakaan tietää: systemaattisia tutkimuksia eläinkokeiden todellisesta hyödystä ei ole käynnistetty. Tehtyjen muutaman selvityksen valossa eläinkokeet näyttävät erittäin kyseenalaisilta. Se, mikä tiedetään hyvin, on että ihmisen sairauksiin löydetään parhaiten parannuskeinoja tutkimalla ihmistä itseään. Ihmisen ja ihmiskudoksen käyttöön tutkimuksessa on olemassa yhä parempia, turvallisia keinoja, jotka korvaavat eläinkokeita. Vapaaehtoisia koehenkilöitäkin riittäisi, niin terveitä kuin sairaita. Miksi sitten vielä 2000-luvun tieteessä vannotaan 1900-luvun menetelmien nimeen ja pidetään eläinkokeita standardimenetelmänä? Miksi ihmisellä ja ihmiskudoksella tehtävää tutkimusta rajoitetaan niin voimakkaasti? Biolääketieteessä on monenlaisia intressejä, joista vilpitön halu auttaa ihmisiä on vain yksi. Koe-eläintoiminnan ympärillä pyörii mittava bisnes alkaen varusteiden ja rehujen toimittajista, ja se työllistää tutkijoiden lisäksi paljon muita ihmisiä. On heidän etujensa mukaista ylikorostaa eläinkokeiden hyötyä ja vaihtoehtojen ongelmia. Ei ole hyväksyttävää, että veronmaksajat joutuvat tahtomattaan rahoittamaan eläinkokeita ja samanaikaisesti heiltä evätään mahdollisuus edistää eettisesti ja tieteellisesti mielekästä tieteentekoa. Ihmisten itsemääräämisoikeutta on ryhdyttävä kunnioittamaan myös teoissa. Kukaan ei saa päättää toisen puolesta, etteikö hän saisi ottaa pientä riskiä säästääkseen eläimiä kärsimykseltä. Jokaiselle on annettava mahdollisuus ryhtyä halutessaan koekaniiniksi tieteen, ihmisten tai eläinten hyväksi. Sanottua Moni miettii lopetanko vai ostanko uudet häkit. Minä olen päättänyt lopettaa. Turkistarhaaja Kalle Palosaari uudistuksesta, jossa turkiseläinten minimitilavaatimukset kasvavat hieman. Helsingin Sanomat Jotta saamme turkiksen muistuttamaan mahdollisimman paljon kangasta, olemme leikanneet karvan erittäin lyhyeksi. Kankaan ja turkiksen välillä ei loppujen lopuksi ole niin suurta eroa. Leikattu turkis on eräänlaista piilotettua ylellisyyttä. Versacen suunnittelija Mark Hellmuth Turkistalous-lehdessä 1/2009 Risut ja ruusut Vaate- ja vuodevaateliikkeille, jotka eivät ole selvittäneet tuotteissaan olevan untuvan alkuperää. Tampereen kaupungille ja Pirkanmaan TE-keskukselle Vaihtoehtomenetelmäkeskuksen perustamisesta Tampereelle. Riitta Salmi on toiminut Juliana von Wendtin Säätiön toiminnanjohtajana ja on tällä hetkellä säätiön tieteellinen neuvonantaja. 1 / Animalia_1_2009.indd

8 Kosmetiikan eläinkokeiden kielto etenee Animalia on vuosikymmeniä tehnyt työtä kosmetiikan eläinkokeiden kieltämiseksi, ja maaliskuussa 2009 EU:ssa astuukin voimaan eläinkoekiellon seuraava askel: kaiken kosmetiikan testaaminen EU-alueella eläinkokein kielletään ja eläinkokeilla tämän jälkeen testatun kosmetiikan myyntikielto astuu voimaan, kolmea testiä lukuunottamatta. Kosmetiikkaan luetaan meikkien lisäksi esimerkiksi voiteet, shampoot ja deodorantit. ensi maaliskuussa kielletään sellaisten kosmetiikkatuotteiden myynti, joita tai joiden sisältämiä ainesosia on testattu myyntikiellon voimaanastumisen jälkeen eläinkokeilla kolmea, vielä sallittua testiä lukuunottamatta. Koska testauskielto astuu samaan aikaan voimaan koko EU:n alueella, voidaan nämä sallituiksi jäävät testit suorittaa ainoastaan EU:n ulkopuolella. Myyntikielto koskee kuitenkin kaikkea kosmetiikkaa, jota testataan muilla kuin näillä kolmella sallitulla eläinkokeella. Toisaalta on huomattava, että kiellot kohdistuvat vain tulevaisuudessa tehtäviin eläinkokeisiin, eivätkä rankaise niitä yrityksiä, jotka tälläkin hetkellä vielä tekevät tai teettävät eläinkokeita. Testauskiellon viimeinen vaihe astuu voimaan vuonna Silloin kielletään jäljellä olevilla kolmella eläinkokeella (toksikokineettinen testi, lisääntymistoksisuustesti ja toistuvan annoksen toksisuustesti) testattuja ainesosia sisältävän kosmetiikan myynti. Vaarana on, että kielto voi kuitenkin siirtyä, jos näille kolmelle eläinkokeelle ei löydetä tieteellisesti hyväksyttyjä vaihtoehtoja. Toisaalta EU-poliitikot ovat tällä hetkellä vahvasti kiellon takana, joten toivottavasti sitä ei vesitetä myöhemminkään. Eläinsuojelujärjestöt ympäri EU:ta seuraavat tilannetta tarkasti ja tekevät kaikkensa kiellon saattamiseksi loppuun. Kosmetiikkadirektiiviin jää valitettavasti myös porsaanreikä jo markkinoilla olevan aineosan tutkimiseen eläinkokeilla poikkeustapauksessa. Loppuvatko kosmetiikan eläinkokeet kokonaan? EU:n kielto on pakottanut myös esimerkiksi monet amerikkalaiset kosmetiikkayritykset ottamaan vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä käyttöön, koska muuten yritykset eivät saa markkinoida uusia tuotteitaan EU:ssa. Kiellon seuraukset ulottuvat siis kauemmaksikin kuin vain EU:n sisälle. USA ei kuitenkaan ole kieltämässä kosmetiikan eläinkokeita, mutta EU:n esimerkki toivottavasti luo paineita pysyä mukana kehityksessä. Mikä kiellossa voi sitten mennä pieleen? Kiellon kiertäminen voi olla valitettavan helppoa. Teollisuuden oma arvio on, että % kosmetiikan käyttämistä uusista ainesosista testataan monikäyttötarkoitukseen eli yleensä lääketieteen nimiin. Moni lääkeyhtiö valmistaa myös jotakin kosmetiikkamerkkiä, jolloin kiellon kiertäminen käyttötarkoitukseen vedoten on helppoa. Samoin aukottoman valvonnan järjestäminen viranomaisten toimesta on vielä alkutekijöissään. Jos esimerkiksi maahantuotavien kosmetiikkatuotteiden osalta luotetaan vain maahantuovan yrityksen omaan sanaan, voidaan helposti mennä metsään. Kosmetiikan eläinkokeet kun ovat yleisiä vielä muualla maailmassa. Animalia ylläpitää Suomen osalta eläinkokeettoman kosmetiikan listaa. Animalian ylläpitämällä listalla olevia yrityksiä valvotaan sekä raaka-aineiden että lopputuotteiden osalta, jotta eläinkokeettomuus pystytään todella varmistamaan. Myös jatkossakin listaa seuraamalla voi siis parhaiten varmistua siitä, että tuote on kehitetty täysin ilman eläinkokeita. laura uotila EU:n kosmetiikkakielto 2003 EU tekee päätöksen, että kosmetiikan eläinkokeista luovutaan 2013 mennessä Kosmetiikkavalmisteiden testauskielto astuu voimaan Kosmetiikan raaka-aineiden testauskielto voimaan kolmea ainetta lukuun ottamatta. Kosmetiikan raaka-aineiden täydellinen testauskielto astuu voimaan? 8 1 /2009 Animalia_1_2009.indd

9 Uusi ehdotus koe-eläindirektiiviksi vihdoin julkaistu apinoiden käyttökielto puuttuu edelleen eu-komissio on valmistellut uudistettua koe-eläindirektiiviä vuosia. Eläinsuojelujärjestöt ovat painostaneet komissiota ripeämpään toimintaan, ja viimein vuoden 2008 lopussa ehdotus saatiin. Parannuksia lainsäädäntöön on luvassa, mutta todella merkittävät ja sitouttavat vaatimukset koe-eläinten määrän vähentämiseksi puuttuvat. EU:ssa käytetään vuosittain eläinkokeissa yli 12 miljoonaa eläintä. EU:n lainsäädäntö vaatii jo nyt pyrkimään mahdollisimman vähäiseen koe-eläinten käyttöön, mutta käytännössä eläinten määrä ei ole juurikaan vähentynyt. Tilastoja on lisäksi pidettävä vain kokeissa käytetyistä eläimistä, joten koe-eläinten kokonaismäärät eivät ole selvillä. Direktiiviehdotus sisältää monia myönteisiä asioita. Lain soveltamisalaan ja siten suojeluun sisältyy enemmän eläimiä kuin aiemmin, esimerkkinä sikiöt, tietyt selkärangattomat eläimet sekä kudosten takia kasvatettavat eläimet. Perustutkimuksessa ja opetuksessa tehtävät eläinkokeet on liitetty lain sääntelyyn. Vaihtoehtojen edistämiseksi joka EU-maahan on perustettava kansallinen tutkimuskeskus. Vähenevätkö kokeet? Eläinkokeet tulevat luvanvaraisiksi ja niiltä ryhdytään vaatimaan etukäteen tehtävää eettistä arviointia, jolla pyritään pahimpien ja turhimpien kokeiden karsimiseen. Hyöty-haitta -analyysi tarvitsisi kuitenkin selkeämmät käytännön raamit, jotta se todella vähentäisi turhia eläinkokeita. Jatkossakin direktiivi antaa hyväksyntänsä sille, että eläinkokeita käytetään kyseenalaisiin tarkoituksiin, kuten oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa ja jopa kasvien elintoimintojen arvioimisessa. Direktiivi ei myöskään tuomitse eläinkokeiden tekemistä puhtaasti kaupallisista syistä esim. yrityksen oman rinnakkaisvalmisteen saamiseksi markkinoille. Ehkä yksi suurimmista puutteista direktiiviehdotuksessa on se, että siitä puuttuu tavoiteohjelma, jossa konkreettisesti sitouduttaisiin vähentämään käytettyjen koe-eläinten määrää. Ehdotuksessa ei myöskään edellytetä rahoituksen turvaamista eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen. Direktiiviehdotus ohittaa merkittävästi EU-parlamentin mielipiteen. Parlamentin enemmistö on sillä kannalla, että apinoiden käyttö eläinkokeissa tulisi asteittain kieltää kokonaan. Ehdotus rajoittaa kädellisten käyttöä ja kieltää ihmisapinoiden sekä luonnosta pyydettyjen apinoiden käytön koe-eläiminä. Tietyissä ns. tärkeissä tarkoituksissa apinoiden käyttö olisi kuitenkin edelleen sallittu, eivätkä ihmisapinoiden tai luonnosta pyydettyjen eläinten käyttökiellot ole ehdottomia. laura uotila Väittelyä apinakokeista Onko apinoiden käyttö koe-eläiminä mahdollista lopettaa? Kysymys jakaa voimakkaasti mielipiteitä EU:ssa. Päätöksenteon helpottamiseksi komissio pyysi kesällä 2008 tieteellistä komiteaansa SCHER:iä sorvaamaan asiasta lausunnon. Lausunto julkaistiin tammikuun lopulla ja se löytyy osoitteesta: ec.europa.eu/health/ph_risk/committees/04_scher/ scher_opinions_en.htm#8 Lausunto oli tarkoitus saada valmiiksi jo aikaisemmin. Lausuntoluonnoksen käsittely herätti kuitenkin sellaisen vastalauseiden myrskyn, että julkistamista jouduttiin lykkäämään. Kävi nimittäin ilmi, että avoimuuden, läpinäkyvyyden, tasapuolisuuden ja sidosryhmien huomioimisen kauniit periaatteet oli lähes täysin sivuutettu prosessissa. Lausuntoa teetettiin työryhmällä, johon oli hakeutunut etupäässä apinoita koe-eläiminään käyttäviä tutkijoita ja ko. tutkimuksen puolustajia. Jälki oli sen mukaista: lausuntoluonnoksessa jätettiin huomiotta apinoiden käytölle kriittinen tutkimusaineisto, korostettiin yksipuolisesti apinoiden käytöstä saatavaa hyötyä ja aliarvioitiin systemaattisesti vaihtoehtoisia menetelmiä ja niiden mahdollisuuksia. Luonnoksessa löytyi runsaasti harhaanjohtavia väittämiä ja jopa suoranaisia virheitä. Musertavaa kritiikkiä saatuaan työryhmän oli pakko pyrkiä suurempaan objektiivisuuteen ja korjata lausunnostaan ilmeisimmät puutteet. On silti selvää, että valmista lausuntoa ei voi käyttää puolueettomana tieteellisenä raporttina, vaan sitä lukiessa on tiedettävä taustaa, muistettava terve kriittisyys ja tutustuttava myös toisenlaisiin tieteellisiin mielipiteisiin (esim. Focus On Alternatives). riitta salmi jenny rollo / sxc.hu Vaikuta! Animalia yhdessä muiden EU:n eläinsuojelujärjestöjen kanssa jatkaa sitkeää vaikuttamistyötä, jotta direktiivissä liian heikoiksi jätettyjä kohtia tiukennetaan. Ensi kesän EUparlamenttivaalit voivat pysäyttää direktiivin käsittelyn jälleen pitkäksi aikaa, joten olisi tärkeää, että direktiiviehdotus käsiteltäisiin jo tämän kevään aikana. Jos haluat vaikuttaa asiaan, kirjoita Suomen EU-parlamentaarikoille ja pyydä heitä edistämään edellämainittuja direktiivin tiukennuksia sekä pikaista käsittelyä. Heidän yhteystietonsa saat esimerkiksi Animalian toimistolta. 1 / Animalia_1_2009.indd

10 teksti: eeva suhonen & micaela morero kuvat: stockxpert Elämäntavat puntarissa Suomalaisista aikuisista joka viides ylittää merkittävän lihavuuden rajan. Kun painoindeksi näyttää yli 30, alkaa vaa assa painaa myös ylipainon mukana uhkaavat riskit, kuten diabetes tai sydän- ja verisuonitaudit. Viimeisten vuosikymmenien aikana laihdutuksen tueksi on kehitetty lääkkeitä, joiden tehosta ollaan kuitenkin montaa mieltä. Näitä laihdutuspillereitä testaamaan käytetään myös Suomessa hiiriä ja rottia. Suomessa lihavuuden hoitoon käytetään tällä hetkellä lähinnä kahta lääkettä: Xenical vähentää rasvan imeytymistä ohutsuolesta ja Reductil vaikuttaa keskushermoston kautta lisäten kylläisyyden tunnetta. Vuosikymmen sitten markkinoilta vedettiin pois fenfluramiinia sisältävät laihdutuslääkkeet niiden käyttäjillä ilmenneen riippuvuuden vuoksi. Myös nykyiset lääkkeet saattavat aiheuttaa käyttäjillä sivuvaikutuksia, kuten ripulia, verenpaineen nousua, ummetusta, unettomuutta ja masennusta. Verrattuna muihin Pohjoismaihin, Suomessa laihdutuslääkkeiden käyttö on silti vähäistä. Esimerkiksi Ruotsissa laihdutuslääkkeitä kulutetaan noin kolminkertaisesti. Myös lääkkeiden kirjo on laajempi: Tanskassa on edelleen käytössä myös amfepramonia sisältäviä laihdutuspillereitä, joiden käyttö Suomessa on nykyään kielletty. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääkkeitä myydään huomattavasti laajemmin. Lihavuuteen vaikuttavia tekijöitä tutkitaan paljon geenimuunnelluilla jyrsijöillä. Hiirille tehtävistä toimenpiteistä suurin osa on verinäytteiden ottoa, mutta kokeet sisältävät myös mm. erilaisten ihonalaisten mittareiden ja katetrien asennusta, valtimolaajennusten tekoa ja aivoinjektioita. Myös erilaisille voimakasta stressiä aiheuttaville käyttäytymiskokeille, kuten lähes hukkumiseen asti uimiselle ja paikalleen sitomiselle, on myönnetty lupa /2009 Animalia_1_2009.indd

11 S uomessa eläinkoelautakunta arvioi kokeen eettistä hyväksyttävyyttä vertaamalla toisiinsa kokeesta saatavaa hyötyä ja koeeläimille aiheutettavaa kärsimystä. Vakava ylipaino on niin suuri kansanterveydellinen ongelma, että laihdutuslääkkeiden testaaminen eläinkokein on lautakunnan mukaan perusteltua. Laihdutuslääkkeiden testaamiseen liittyy samoja eettisiä ongelmia kuin muihinkin eläinkokeisiin. Ovatko lääkkeet oikea tapa ratkaista ongelmaa eli lihavuutta? T E ärkein perustelu kokeiden hyväksyttävyydelle on kansanterveys, mutta nähdäkseni tämä perustelu ontuu useassa kohdassa, huomauttaa eläinkoelautakunnan varajäsen, filosofi Saara Reiman. läinkokeet aiheuttavat kärsimystä, joten Reimanin mielestä on epäeettistä käyttää niitä tutkimukseen, joka todennäköisesti ei saavuta lihavuuden vähentämistä niin suuressa mittakaavassa, että sillä on kansanterveydellistä merkitystä, jolla tutkimusten tekeminen oikeutetaan. O ngelmana ylipainon lääkehoidossa onkin koko lähtöasetelma, jossa lääke on kehitetty hoitamaan ilmiön seurausta, ei sen syitä. Ylipainon taustalla on usein monimutkaisia psykososiaalisia tekijöitä. Huomiota tulisi kiinnittää esimerkiksi kulttuurisiin rakenteisiin, jotka vaikuttavat ylipainon kertymiseen. Jatkuva stressi, kilpailu, kiire, erilaiset ihmedieetit, fyysisten töiden vähentyminen ja esimerkiksi markkinoiden tarjoamat pikaruoat ja mieliteot kasaavat helposti kiloja. I hmisen ei tarvitse olla laiska ahmatti, jotta hän lihoisi. Jo parin omenan ylimääräinen enrgiamäärä päivässä lihottaa aikaa myöten. Lisäksi ilmiöön saattavat vaikuttavat muut yksilölliset syyt, kuten elämäntilanne, samoin kuin yhteiskunnassamme yleistyneet mielenterveysongel- mat, jotka saattavat vaikuttaa lihomiseen tai joiden lääkehoidon sivuvaikutuksiin kuuluu riski lihoa. Reiman muistuttaa. R eiman nostaa esiin myös toisen näkökulman lihavuuden hoitamiseen. Lihavuus yksinään ei ole sairaus, vaan riskitekijä, joka altistaa ihmisen erilaisten sairauksien puhkeamiselle kuten diabetekselle ja verenpainetaudille. Reiman näkee lihavuuden pitämisen ongelmana osana yhteiskunnan medikalisaatiota eli lääketieteellistymistä. Tällöin ei hoideta enää vain sairauksia, vaan myös sairastumisen riskit pitää hoitaa pois lääkkeillä. L aihdutuslääkkeet ovat Suomessa kalliita ja niitä korvataan vain tapauksissa, joissa potilaalla on vaarallinen ylipaino ja jokin riskisairaus kuten verenpainetauti. Siksi lääkkeiden kulutus ei ole järin suurta. Silti suunta on huolestuttava: Viimeisen 20 vuoden aikana erityisesti työikäisten miesten lihavuus on lisääntynyt. Heistä joka neljäs on nykyään merkittävän lihava. Tulevaisuudessa lasku ylipainon mukanaan tuomista sairauksista voi langeta ko- ko yhteiskunnalle. Mutta pitääkö ihmisten muuttaa elintapojaan systeemiä varten vai pitäisikö sairaanhoitomenoja priorisoida? E ntä mitä eläinkokeista huolestunut voi asialle tehdä? Tietenkin jokainen voi - painostaan riippumatta - pyrkiä noudattamaan terveellisiä elämäntapoja ja siten vähentää terveysriskien toteutumista omalla kohdallaan. Reiman neuvoo. Myös muut asiantuntijat muistuttavat, että hyvin järjestetyllä elämäntapaohjauksella voidaan saavuttaa vähintään yhtä hyviä tuloksia kuin lääkehoidolla. Vuosien varrella markkinoille ei ole ilmaantunut tehokasta laihdutuslääkettä, jolla ei olisi myös sivuvaikutuksia. Paras lääke ylipainoon onkin totaalinen elämäntaparemontti. R eiman lisää, että asenteissakin voi löytyä parantamista: Kysy itseltäsi, arvostelenko minä muita ihmisiä ruumiillisten seikkojen perusteella. Tuomitsenko minä lihavuuden ja luon siten osaltani ylipainoisille ihmisille paineita laihduttaa, vaikka sitten eettisesti kyseenalaisin keinoin? Eläinkoelautakunta eli ELLA Suomessa saa tehdä eläinkokeita vain luvan perusteella. Lupien anto on keskitetty valtakunnalliselle eläinkoelautakunnalle (ELLA). Koe-eläintoiminnan valvonta kuuluu lääninhallituksien osoittamille läänineläinlääkäreille. Lääninhallitukset antavat luvan koe-eläintoiminnan harjoittamiseen (ns. koe-eläinlaitosluvat) ELLA:an kuuluu neljä alueellista jaostoa: Helsinki, Turku, Kuopio, Oulu. Jokaiseen kuuluu neljä jäsentä. He ovat tieteellisen tutkimuksen, eläinlääketieteen, eläinten hoidon, käytännön eläinsuojelutyön tai eettisten kysymysten asiantuntijoita. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava juristeja. Eläinkoehakemukset käsitellään alueellisissa jaostoissa. Kaikki jaostot ovat yhtenä 16-jäsenisenä lautakuntana, kun käsitellään muun muassa periaatteellisia kysymyksiä esimerkiksi uutta toimintatapaa eläinkokeissa. Lähde: hankkeet/ellapro/home.nsf 1 / Animalia_1_2009.indd

12 teksti: eeva suhonen LISÄTIETOA: Sota vaatii myös eläinuhreja ihmisten aiheuttamissa konflikteissa käytetään eläimiä viestintä-, tiedustelu-, pelastus- ja kuljetustehtävissä. Vaikka julkisuuteen päätyvät muutamat eläinyksilöt esitellään juhlittuina sankareina, eläimet joutuvat sotiin aina ihmisen pakottamina. Kovimman hinnan sodista maksavat hengellään miljoonat eläimet, joita käytetään sotavammojen ja -kemikaalien tutkimiseksi tehtävissä eläinkokeissa. Vuonna 2005 Britanniassa käytettiin yli eläintä sodankäynnin eläinkokeisiin salaisessa Porton Downin laboratoriossa Wiltshiressä. Tämä puolustusvoimien laboratorio avattiin jo vuonna 1916 ja siitä lähtien miljoonat eläimet ovat kärsineet tarkkaan varjelluissa kokeissa. Lampaita, sikoja, vuohia, hiiriä, rottia, marsuja, apinoita, koiria ja kissoja käytetään testaamaan aseiden tuhovoimaa ja sodankäynnin kemikaalien sekä myrkkyjen vasta-aineiden vaikutuksia. Atomiarkista myrkytyskokeisiin Joka vuosi pelkästään Yhdysvalloissa noin eläintä tapetaan puolustusvoimien laboratorioissa. Todellisuudessa luku on suurempi, sillä esimerkiksi ampumiskokeita ei merkitä tilastoihin ja tutkimus on salaista. Vuonna 1946 lähellä Bikinin atollia eteläisellä Tyynellämerellä 4000 lammasta ja vuohta lastattiin laivaan ja lähetettiin merelle. Meren alla räjäytettiin atomipommi, joka tuhosi eläimet. Armeijassa koetta kutsuttiin lempinimellä The Atomic Ark (atomiarkki). Radioaktiivisia aseita on testattu myös tuoreissa kokeissa 2000-luvulla. Lukuisia resusapinoita on käytetty testeissä, joissa eläimiä säteilytetään voimakkaasti. Eläinten reaktioita seurataan tuntien tai päivien ajan. Säteilystä seuraa voimakasta pahoinvointia, huimausta, syljeneritystä ja jopa kuolema. Osalle apinoista on annettu oloa helpottavaa lääkettä, kontrolliryhmälle ei. Yhdysvaltojen ilmavoimat ovat testanneet 2000-luvulla myös elimistön selviämistä shokkitilasta vuodat- tamalla koe-eläiminä käytettyjä sikoja lähes kuiviin, ennen elvyttämisen aloittamista. Ne eläimet, jotka selvisivät, lopetettiin viiden vuorokauden kuluttua. Sotatutkimuksen nimissä tehdään myös monia kyseenalaisia kokeita. Esimerkiksi rottia on pakotettu hengittämään hiilimonoksidia (häkää), minkä hyvin ennestäänkin tiedetään olevan suurina pitoisuuksina tappava myös ihmisille. Yleisimmin eläimiä käytetään armeijoissa kuitenkin edelleen ampumavammojen testaamiseen. Vuonna 1983 yleisön painostuksen seurauksena Yhdysvaaltain kongressi rajoitti koirien käyttöä ampumiskokeissa, mutta vuohien, sikojen ja lampaiden käyttö kokeissa jatkuu edelleen. Muita sotilastarkoituksissa tehtäviä kokeita ovat mm. nälkiinnyttäminen, myrkyttäminen, huume- ja alkoholitestit, savulle, puhtaalle hapelle ja myrkkykaasuille altistamiset sekä kehon reagointia paineenvaihteluun mittaavat kokeet. Salaiset kansiot Sotatarkoituksiin tehdyistä eläinkokeista on hyvin hankalaa saada tietoa, sillä ne on ilmoitettu lähes poikkeuksetta salaisiksi kaikkialla maailmassa. Kokeiden tuloksia julkaisevista tieteellisistä lääketieteen ja toksikologian alan julkaisuista kuitenkin selviää, että niitä on tehty niin tuliaseiden kuin kemikaalien testaamiseen. Sotatarkoituksiin tehdyt kokeet voivat olla todella kivuliaita, kallita ja epäluotettavia. Ennen kaikkea ne ovat turhia, sillä eläimillä tehtyjä kokeita ei voi koskaan suoraan soveltaa ihmisiin. Myös Suomen Puolustusvoimat tekee ampumiskokeita sioille. Anestesiassa oleviin sikoihin ammutaan pistoolein eri tasoisia ampumavammoja. Kokeet tehdään eläville sioille, jotta verenkierto vastaisi todellisia oloja. Testin jälkeen sika lopetetaan lisäämällä nukutusainetta sen verenkiertoon. Puolustusvoimat anoo luvat kokeisiin Eläinkoelautakunnalta. > 12 1 /2009 Animalia_1_2009.indd

13 animal aid 1 / Animalia_1_2009.indd

14 Belgian armeija käytti tuhansia kyyhkysiä viestinviejinä ensimmäisessä maailmansodassa. Suurin osa kyyhkysistä sai surmansa tehtävää suorittaessaan. Kyyhkysiä kuljetettiin tukikohtiin kuljetuslaatikoilla. 2. Ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa koiria käytettiin mm. lääkintä- ja pelastustarkoituksiin. Koirat etsivät haavoittuneita ja kantoivat usein ensiaputarvikkeita. 3. Saksan Punaisen Ristin koirat toivat nopean ensiavun perille aikana ennen nopeita ajoneuvoja. Edelleen eläimiä käytetään kuljetus- ja pelastustehtävissä vaikeakulkuisessa maastossa. Eläimet rintamalla miljoonien eläinkokeiden lisäksi eläimiä käytetään myös sota-alueilla monissa vaarallisissa tehtävissä. Surullinen tosiasia on, että eläimiä käytetään usein niin kauan kun niistä on hyötyä ja konfliktin lauettua ne hylätään oman onnensa nojaan. Ensimmäisen maailmansodassa rintamalle ratsastettiin tuhansin hevosin, sillä nykyisenkaltaisia sota-ajoneuvoja ei ollut vielä kehitetty. Sodan jälkeen suurin osa hevosista hylättiin kuolemaan tai myytiin edelleen työhevosiksi siirtomaihin. Monet eläimet olivat vanhoja eivätkä kestäneet raskasta työtä vieraassa ilmastossa. Myös nykyään ihmiset, joita konflikti uhkaa jättävät usein pakon edessä kotieläimensä tai lemmikkinsä oman onnensa nojaan. Vuonna 2003 sadat israelilaisperheet pakenivat Tel Avivin lentokentälle ja hylkäsivät lemmikkikoiransa moottoritien varteen. Useat eläimet kuolivat tai muodostivat villiintyneiden koirien laumoja, jotka viranomaiset myöhemmin hävittivät. Koulutetut miinanraivaajat Toisen maailmansodan aikana hiiriä ja kanarianlintuja käytettiin paljastamaan vihollisten myrkkykaasuja ja koiria käytettiin miinanraivaustehtäviin. Tarkan kuuloaistinsa ansiosta koirat pystyivät paljastamaan myös lähestyviä viholliskoneita ennen ihmisiä. Nykyään maamiinojen raivauksessa käytetään koirien lisäksi koulutettuja rottia ja sikoja. Eläin saadaan pysymään uskollisena antamalla sille ruokaa vain tehtävän suoritettuaan. Yhdysvaltain armeija käyttää myös merileijonia paljastamaan vedenalaisia vihollisen sukeltajia. Kun merileijonat eivät ole työssä niitä pidetään aitauksissa, missä ne eivät voi uida, leikkiä tai metsästää. Myös delfiinejä on koulutettu etsimään merimiinoja. Koulutettuja delfiinejä kuljetetaan laivoissa tai lentokoneissa eri sotakohteisiin. Sotatoimissa käytettävät delfiinit ovat uhka paikallisille luonnonvaraisille delfiinipopulaatioille, sillä viholliset tappavat kaikkia delfiinejä pelätessään niiden olevan tiedustelutehtävissä. Uskolliset pelastajat Molemmissa maailmansodassa koiria koulutettiin etsimään kadonneita, kaatuneita ja haavoittuneita sotilaita. Koiria käytetään myös edelleen etsimään siivilejä pommitetuista rakennuksista. Muutamia eläimiä on myös palkittu kunniamerkein ja mitalein. Yksi näistä on Judy-koira, joka toisessa maailmansodassa paljasti Yhdysvaltain laivastolle lähestyviä japanilaishävittäjiä. Laivan miehistön jouduttua sotavangeiksi Judy pelasti vankeja salakuljettamalla heille ruokaa ja johtamalla vartijoiden huomiota toisaalle /2009 Animalia_1_2009.indd

15 Vanha simpanssinaaras Anna ja sen poikanen Patrick kuuluivat ranskalaisen eksoottisten eläinten keräilijän kokoelmaan ennen päätymistään AAP:lle. Patrickista on kasvanut leikkisä nuori, jonka huvia on tehdä pientä kiusaa muille simpansseille. Simpanssien turvakoti on täynnä elämää Vapaaehtoistyöstä simpanssikeskukseksi 36 vuotta sitten perustettu AAP on vuoteksti: eeva suhonen kuvat: aap Kun 10-vuotias simpanssiuros Donkey tuli 2000-luvun alussa apinoiden turvakotiin AAP:hen Hollantiin, se pääsi ensimmäistä kertaa elämässään juoksemaan ja leikkimään. Koko elämänsä lyhyessä hihnassa pidetyn Donkeyn hämmästyneiltä kasvoilta pystyi lukemaan aran ilon, kun se pääsi tutustumaan uuteen kotiinsa kiipeilypuineen. Nyt 16-vuotias Donkey on leikkisä nuori, joka on nousemassa 11 simpanssin lauman johtajaksi. Edessä on myös koko lauman jännittävä muutto uuteen Espanjaan perustettavaan simpanssimetsään. Kisailua, sukimista ja kiipeilyä tavallinen alkuilta simpanssikeskuksessa Hollannin Almeressä. Takana on taas aktiivinen päivä Donkeyn laumassa. Kello viiden aikaan vanhempi uros Bob kävelee pesälleen ja pujahtaa tavoilleen uskollisena ottamaan nokoset. Bob on tarkkailijaluonteena seurannut päivän tapahtumia sivusta. Ruoka-aikana se on tosin ensimmäisenä paikalla. Kesäisin Bobin erikoisherkkua ovat jäädytetyt ruoat, joita voi imeskellä pitkään. Iästään ja rauhallisesta luonteestaan huolimatta Bob rakastaa pientä kisailua. Tänäänkin se on haastanut simpanssikeskuksen hoitajia leikkiin: Kuka juokseekaan nopeimmin simpanssitarhan ympäri? Bobin päätyminen AAP:hen on ollut onnekkaiden sattumien summa. Bob ja sen seurana ollut simpanssinaaras Wilma löydettiin huonosti hoidetusta saksalaisesta eläintarhasta, kun viranomaiset olivat takavarikoimassa tarhan laiminlyötyä orankia. Simpansseja ei voitu kuitenkaan takavarikoida heti, vaan tarvittavia lupia piti anoa erikseen. Tällä välin eläintarha ehti myydä Bobin ja Wilman eläinkauppiaalle. Kun eläinkauppias myi simpanssit edelleen toiseen eläintarhaan, jossa ei ollut edes tarvittavaa lämmitystä, viranomaiset toimittivat ne AAP:n turvakeskukseen Hollantiin. 1 / Animalia_1_2009.indd

16 sikymmenten aikana kasvanut pienestä vapaaehtoisvoimin hoidetusta järjestöstä ammattimaiseksi kädellisten kuntoutuskeskukseksi, joka on Euroopassa ainoa laatuaan. AAP vastaanottaa eläimiä eläinkoelaboratorioista, sirkuksista, eläintarhoista sekä yksityisiltä omistajilta. Eläimet on usein toimitettu keskukseen viranomaisten takavarikoimina tai esimerkiksi koe-eläinlaboratorion lopettaessa toimintansa. Paikkoja kysytään jatkuvasti enemmän, kuin mitä keskus voi tarjota. Tällä hetkellä eläimiä on noin 300 ja keskus on toistaiseksi täynnä. Apinoiden lisäksi turvakodissa on jonkin verran myös Osalla AAP:hen tuoduista entisistä koesimpansseista on HIV:n lisäksi myös simpanssien oma immuunikatovirus SIV. muita nisäkkäitä kuten pesukarhuja ja preeriakoiria. Rahoituksen järjestö saa yksityisiltä ihmisiltä lahjoituksina ja sillä on myös yritysyhteistyötä. Kun eläin saapuu AAP:hen, se on usein vakavasti laiminlyöty. AAP:ssä eläimet tarkistetaan ja ne saavat ammattiapua sekä psyykkisiin että fyysisiin vammoihinsa. Keskuksen nettisivuilta voi katsoa esimerkiksi koskettavan videon Donkeyn pelastamisesta: Se oli elänyt 10 vuotta portugalilaisella omistajalla kytkettynä surkeaan katokseen ainoana seuranaan omistajan koira. Ympäristönä sillä oli autojen kaatopaikka, eikä se ollut koskaan nähnyt muita simpansseja. Ennen siirtoa AAP:hen, Donkey nukutettiin ja kuljetettiin Hollantiin, missä sen terveydentila tarkastettiin ennen pääsyä simpanssitarhaan. AAP:n tavoitteena on kuntouttaa eläimet terveiksi niin, että ne voidaan sijoittaa edelleen eläinpuistoihin tai hyvin hoidettuihin eläintarhoihin, jolloin kiireistä apua kaipaaville eläimille vapautuu tilaa. Keskus on ostanut myös Espanjasta laajan luonnonpuiston, jonne osa eläimistä siirretään tulevana syksynä. Laboratorioista pelastetut Simpanssit, joita ei voida sijoittaa eteenpäin, ovat usein peräisin entisistä koeeläinlaboratorioista. Osa niistä on saattanut elää ennen turvakotiin saapumistaan jopa parikymmentä vuotta laboratorioissa näkemättä koskaan päivänvaloa. Suurimpaan osaan on tartutettu viruksia ja tauteja, minkä vuoksi niitä ei koskaan voida sijoittaa esimerkiksi luonnonpuistoihin. YLE:n Silminnäkijä-ohjelman dokumenttiryhmä seurasi AAP:n entisten koeeläinsimpanssien elämää ohjelmassaan Tieteelle uhratut (esitetty ). Koskettavassa dokumentissa esiteltiin mm. simpanssit Maya, Oscar ja Noah, joihin on tartutettu ihmisten HIV-virus. Simpanssit ovat päätyneet AAP:hen paikallisen koe-eläinlaboratorion lopettaessa toimintansa eläinsuojelujärjestöjen vaikutustyön seurauksena. Osalla AAP:hen tuoduista entisistä koesimpansseista on HIV:n lisäksi myös simpanssien oma immuunikatovirus SIV. AAP:n johtajan David van Gennepin mukaan koe-eläimen tullessa ei aina tiedetä, mitä kokeita sillä on tehty. Välillä paljastuu myös yllätyksiä: Joihinkin simpansseihin on esimerkiksi tartutettu HIV:in lisäksi C-hepatiitti -virus. Näitä eläimiä on hoidettava erityisellä huolella, sillä toinen virus voi pahentaa toista. Genners tosin ihmettelee, miksi simpansseihin tartutetaan HIV-virusta, sillä se ei simpansseilla koskaan kehity ihmisten tapaan AIDSiksi, vaan hajoaa hitaasti simpanssin elimistössä. Silti AIDS-rokotteita halutaan tutkia nimenomaan simpansseilla. Keskus tarvitsee auttavia käsiä Tällä hetkellä meillä on 70 vakituista työntekijää ja sama määrä vapaaehtoisia. Työntekijöitä ja vapaaehtoisia on kaikilla osastoillamme: eläinten hoidossa ja kuntoutuksessa, keskukseen tulevien eläinten vastaanotossa ja eläinten uudelleensijoituksessa. Meillä on lisäksi varainkeruuosasto, koulutus- ja tiedotusosasto sekä tekniikan alan, puutarhanhoidon ja siivouksen sekä kunnossapidon ihmisiä, AAP:n koulutusvastaava Christine Kraft luettelee. Vapaaehtoiseksi haluava voi täyttää keskuksen nettisivuilla lomakkeen, jossa kertoo kiinnostuksestaan. Yksi uusista vapaaehtoisista on yhdysvaltalainen Lindsay, joka on aloittanut vastikään työt AAP:ssä. Valmistan simpanssien ruuat ja pidän huolta, että niillä on tarpeeksi leluja ja virikkeitä. Autan myös siivoamaan häkkejä ja ruokkimaan simpansseja, Lindsay kuvaa tyypillisiä tehtäviään. New Yorkista kotoisin oleva Lindsay huomasi ilmoituksen keskuksen tarvitsemista vapaaehtoisista primate info nettisivuilla ja päätti hakea AAP:hen kasvattaakseen tietämystään kädellisistä. Aikaisemmin hän oli toiminut myös kenttätyöapulaisena Etelä-Afrikassa vervettiapinoita tutkivassa projektissa ja lisäksi hänellä on tutkinto antropologiassa. Kokemuksesta oli hyötyä AAP:ssä ja keskus vastasikin pian Lindsayn sähköpostiin. Aion työskennellä keskuksessa 3 kuukautta ja jo lyhyessä ajassa olen oppinut paljon kädellisten hoidosta. Erityisesti viruksia kantavien ja vakavasti laiminlyötyjen eläinten hoidon erityistarpeet ovat haasteellisia ja opettavaisia. Olen oppinut jo ymmärtämään muutamien äännähdysten merkityksen, Lindsay iloitsee. Primadomus odottaa ensimmäisiä asukkaita AAP on kehittänyt erityisen eläkesuunnitelman niille apinoille, joita ei voi sijoittaa muualle. Tärkeä osa tätä suunnitelmaa on Espanjaan sijoitettu elinikäinen turvakeskus Primadomus, joka on 180 hehtaarin suuruinen tila 45 kilometriä länteen Alicantesta. Tämä vuoristoinen subtrooppinen metsäalue sopii erinomaisesti apinoille ja siellä on riittävästi tilaa monien kädellislaumojen sijoittamiseksi. Suuri osa alueesta on tällä hetkellä 16 1 /2009 Animalia_1_2009.indd

17 luonnonsuojelualuetta ja se pysyy nykyisessä olotilassaan. Haluamme lähettää Donkeyn ryhmän Espanjaan tänä syksynä. Valitettavasti Primadomuksen rakentaminen on viivästynyt monista syistä ja tällä hetkellä noin 40 % kaikista rakennuksista on valmiina. Toivomme, että kaikki on syksyllä valmista, Christine Kraft sanoo. Koe-eläiminä käytettyjä simpansseja emme voi valitettavasti koskaan lähettää Espanjaan tartuntariskin vuoksi, vaan ne jäävät AAP:hen. Lisäksi on joukko uusia tulokkaita, joista vasta muodostamme ryhmiä ja katsomme tilannetta tulevaisuudessa. Ensisijainen tavoitteemme on aina sijoittaa eläimet eteenpäin tai muuten Primadomus täyttyy parissa vuodessa Almeren tapaan. Simpanssien lisäksi Espanjaan muuttaa todennäköisesti maka- kiapinoita ja paviaaneja, sillä niitä on vaikea sijoittaa eteenpäin, koska useimmilla eläintarhoilla on niitä jo tarpeeksi, Kraft kuvaa tilannetta. Primadomuksen on tarkoitus olla tulevaisuudessa myös alue, jonne paikalliset koululaisryhmät voivat tulla oppimaan kädellisten käyttäytymisestä ja luonnonsuojelusta. Kovia kokeneille eläimille Primadomus on paikka, jossa ne vihdoin voivat nauttia täysin rinnoin lajityypillisestä elämästä ilman jatkuvaa pelkoa ja kärsimystä. Lisätietoja: YLE:n Silminnäkijä -dokumentti Tieteelle uhratut: php?tunnus=437 Babsie ja sen vuotta nuorempi sisko Peggy syntyivät saksalaiseen sirkukseen. Kun sirkuksen omistaja kuoli, Babsien ja Peggyn vanhemmat lopetettiin ja poikaset annettiin AAP:lle. Erityisesti Babsie on tempperamenttinen naaras, jota myös lauman urokset kunnioittavat. Faktaa Vuonna 2004 AAP:ltä pyydettiin paikkaa 332 eläimelle ja vuonna 2005 paikkaa anottiin 240 eläimelle. Neljännes eläimistä oli viranomaisten takavarikoimia. AAP:n saamat pyynnöt ovat vain pieni prosentti turvapaikkaa tarvitsevista eksoottisista villieläimistä. 80 % AAP:n eläimistä kuntoutuu fyysisesti ja henkisesti niin hyväkuntoisiksi, että ne voidaan uudelleensijoittaa. EU:n alueella käytetään edelleen vuosittain noin apinaa eläinkokeissa Apinoita ostetaan halvalla mm. Indonesiasta, Vietnamista ja Malesiasta, missä eläimiä pyydetään myös luonnosta koelaboratorioihin. EU:ssa on parhaillaan käsittelyssä direktiiviesitys, joka rajoittaisi kädellisten käyttöä eläinkokeissa, mutta ei kieltäisi sitä täysin. 1 / Animalia_1_2009.indd

18 Kuluttaja Eläinsuojeluliitto Animalian jäsen 2009 Nimi Kerää etuja Animalian jäsenkortilla! Animalia aloitti tänä vuonna uuden jäsenedun, jäsenkortin. Jäsenkortin saa jokainen Animalian jäsen tai jäseneksi vuoden aikana liittyvä. Jäsenkortti kannattaa pitää lompakossa mukana, koska sillä saa rahanarvoisia etuja lukuisista eläinystävällisistä liikkeistä! Miten käytät korttia Jäsenkortti on lähetetty vuoden alussa postitse kotiin kaikille Animalian jäsenille. Jos liityt vuoden aikana jäseneksi, sinulle lähetetään kortti kotiin jäsenmaksun maksettuasi. Jäseneksemme liityt maksamalla jäsenmaksumme tilille Nordea tai Sampo Jäsenmaksu tukijäseneltä on 25 vuodessa ja aktiivijäseneltä 30 vuodessa. Maksun viestiosaan kirjoitetaan oma nimi ja osoite. Voit myös liittyä kuukausitukijaksi (alk. 5 /kk) täyttämällä valtakirjan Animalian kotisivuilla tai tilaamalla sen puhelimitse. Oikealla näet liikkeet joista saat alennusta näyttämällä Animalian jäsenkorttia. Kortti käy alennuksiin myös monissa nettikaupoissa. Muista tällöin lähettää tilauksesi perään sähköpostiviesti, jossa muistutat olevasi Animalian jäsen. Kortti on henkilökohtainen, joten kirjoita siihen oma nimesi. Kortti on voimassa aina yhden kalenterivuoden ajan. Jos korttisi katoaa, ota yhteys Animaliaan p. (09) Lisätietoja voit kysyä animalia@animalia.fi. eeva suhonen Haluaako liikkeesi mukaan korttiin? Animalian jäsenkorttiin otetaan mukaan yrityksiä, jotka edistävät tuotteillaan ja toiminnallaan eläinsuojelumyönteisiä arvoja. Esimerkiksi kasvisruokavaliota, eläinkokeettomuutta ja turkittomuutta edistävät liikkeet ovat luontevia Animalian yhteistyökumppaneita. Animalia ei peri korttiin liittymisestä maksua, vaan yritys tarjoaa etuja Animalian jäsenille. Jos yrityksesi haluaa mukaan korttiin, lähetä sähköpostia osoitteeseen aura.ylisela@animalia.fi tai ota yhteyttä puhelimitse (09) Neuvottelemme kunkin liikkeen kanssa henkilökohtaisesti ja liikkeet listalle hyväksyy Animalian hallitus. Kortissa mukana olevat liikkeet ovat esillä Animalia-lehdessä ja ajankohtaisin lista päivitetään Animalian sivuille: Eläinystävällisiä etuja saat: Asoka, Ekolo, Globe Hope, Heluna Fashion, Punnitse ja Säästä, Ruohonjuuri, Veganissimo Katso päivitetty lista Kasvisruokakauppa Asoka Jäsenkor tilla -10% leivistä, vihanneksista ja hedelmistä. Ekokauppa Ekolo Animalian jäsenkortilla -5% alennus kaikista tuotteista. Globe Hope Animalian jäsenkortilla 5 % alennus tuotteista. Alennus voimassa tehtaanmyymälässä: Harjutie 14, Nummela, sekä nettikaupassa. Ostaessasi nettikaupasta toimi näin: Mene osoitteeseen ja valitse webstore, tutustu valikoimaan ja merkitse ylös haluamasi tuotteet. Lähetä tilauksesi osoitteeseen marketing@globehope.com, mainitse Animalian jäsenyytesi, otamme sinuun yhteyttä. Heluna Fashion Animalian jäsenkortilla vaihtuvia kampanja-alennuksia. Tällä hetkellä: maaliskuun loppuun saakka -25 % alennus Bio Rich -tuotteista. Runsaudensarvi Animalian jäsenkortilla -10% kaikista tuotteista. Ekokauppa Ruohonjuuri Animalian jäsenkortilla -5 % alennus luonnonkosmetiikasta, elintarvikkeista ja pesuaineista, myös nettikaupassa. Kun tilaat nettikaupasta, lähetä tilauksen perään sähköpostiviesti, jossa kerrot olevasi Animalian jäsen. Punnitse ja Säästä Animalian jäsenkortilla saat P&S:n Makuelämys- korttiin leiman 10 :n ostoksesta! Sisustus Moon River Interior Käsityöläiskatu 14, Turku Animalian jäsenkortilla -5% kaikista L Occitane en Provence -tuotteista. Lisäksi vaihtuvia kampanjatarjouksia. Kasvisravintola Veganissimo Animalian jäsenkortilla a la carte -annoksissa juoma TAI kahvi/tee kaupan päälle. Katso ajankohtaisin lista jäsenkortilla saatavista eduista sivuiltamme: Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy Helge Örn Kattavat tilitoimistopalvelut yli kymmenen vuoden kokemuksella Länsi-Helsingin kirjanpito Oy Pajamäentie Helsinki puh /2009 Animalia_1_2009.indd

19 Animalia testaa Saija Aro (täyttä viittä tassua tuote ei saa Animalian kosmetiikkalistalta puuttumisensa vuoksi) aura yliselä Eläinystävällistä pyykinpesua pesupähkinöillä Eläinystävällinen kuluttaja löytää nykyisin helposti eläinkokeetonta kosmetiikkaa käyttämällä apunaan Animalian kosmetiikkalistaa. Sen sijaan kodin puhdistukseen ja pyykinpesuun vaihtoehtoja on edelleen valitettavan vähän. Animalian testiryhmä kokeili erästä eläinystävällisempää vaihtoehtoa pyykinpesuun, intialaisesta pesupähkinäpuusta saatavien pähkinöiden kuorta. Animalian eläinkokeettomalta listalta löytyy vain muutama kodinpuhdistusaineita ja pyykinpesuaineita valmistava yritys: kotimainen Lifehair Oy (lukuisia jälleenmyyjiä, esim. Tarjoustalot), sekä brittiläiset London Oil Refining Company (Astonish-kodinkemikaaleja myydään Stockmanneilla) ja Faith Products (Faith in Nature -sarjaa myyvät mm. Punnitse ja Säästä -liikkeet). Eräs luontoa ja eläimiä säästävä ratkaisu pyykinpesuun löytyy saippuamarjakasvien heimoon kuuluvan puun hedelmistä. Pesupähkinät eivät nimestään huolimatta ole pähkinöitä. Ne ovat Intian vuoristoissa kasvavan Sapindus mukorossi -puun marjoja. Pesupähkinät eivät kelpaa ravinnoksi, mutta niiden kuoret sisältävät saponiinia, joka toimii luonnonmukaisena puhdistusaineena. Pesupähkinät ovat alkutuote, jota ei tarvitse käsitellä moneen kertaan, kertoo Saija Aro Helsingin Ekokauppa Ekolosta. Niiden viljely työllistää Himalajalla erityisesti naisia. Työ on perinteistä käsityötä ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Ekolon pesupähkinöitä myyvä itävaltalainen yritys Planet Pure lahjoittaa osan voitoistaan hyväntekeväisyyteen. Suomessa kohteeksi on valittu Animalia, jolle yritys lahjoittaa 3 % pesupähkinöiden myynnistä Suomen markkinoilla. Pesupähkinät eivät kuulu Animalian eläinkokeettoman kosmetiikan listalle, mutta koska ne ovat puhdas luonnontuote, eläinkokeita ei ole vaadittu, Aro selvittää. Pähkinöillä ei ole myöskään Reilun kaupan merkkiä, vaikka ne tuotetaan vastaavia periaatteita noudattaen. Pesupähkinät tarjoavat luonnonmukaisen vaihtoehdon teollisille pesuaineille. Ne ovat käsittelemättömiä, eli eivät sisällä mitään hajusteita tai muita lisäaineita. Siksi ne soveltuvat allergikoille. Pesupähkinät eivät myöskään sisällä saippuaa, joten niitä voidaan käyttää kaikkeen pyykinpesuun, myös hienoille tekstiileille ja kestovaipoille. aura yliselä Testasin kotonani normaalilikaisella kirjopyykillä pesupähkinöiden puhdistustehoa. Käytin noin neljän kilon pyykkimäärään neljä pesupähkinän puolikasta, jotka laitoin pesukoneen rumpuun paketin mukana tulleessa puuvillapussissa. Pesupähkinöitä voi annostella siten, että yksi kuoren puolikas vastaa yhtä kilogrammaa pyykkiä. Käytin normaalia kirjopyykille tarkoitettua 40 C ohjelmaa. Jos pesee pyykit alle 60 asteessa, pähkinöitä voi käyttää kaksi kertaa. Alle 30 asteessa pähkinöiden sisältämä saponiini ei liukene veteen, joten kylmäpesussa on valmistettava etukäteen pesuliuos pähkinöitä keittämällä. Pyykit tulivat koneesta puhtaina, ja olin jopa yllättynyt pähkinöiden pesutehosta. Pyykkiin ei sen sijaan tartu pähkinöistä minkäänlaista tuoksua, joten tuoksuvaa pyykkiä haluavien kannattaa lisätä vaikka muutama tippa eteeristä öljyä pähkinöiden sekaan. Pähkinät eivät myöskään sisällä mitään valkaisevia aineita, joten valkopyykkiä kannattaa silloin tällöin pestä pähkinöiden lisäksi valkaisuainetta sisältävällä pesuaineella, tai lisäämällä koneeseen ruokasoodaa. Normaalilikaisen kirjopyykin pesuun pähkinöitä voi sen sijaan suositella eläin- ja ympäristöystävällisenä valintana. aura yliselä Eläinystävällisiä asianajopalveluja! Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, Helsinki Puh , Fax joonia.streng@strenglaki.fi 1 / Animalia_1_2009.indd

20 Kauneutta ja puhtautta ilman eläinkokeita teksti: minna korhonen kuvat: mari korhonen Eettisten kosmetiikkatuotteiden löytäminen tuottaa monille eläinten ystäville päänvaivaa. Yritykset toisensa jälkeen vakuuttavat, ettei heidän tuotteitaan testata eläinkokein, mutta kannattaako heihin aina luottaa? Joe Blascon meikeillä tehty kuvausmeikki: Meikkivoide 49,90 e, puuteri 49 e, aurinkopuuteri 49 e, Eye Color Quad luomiväri (käytettiin myös kulmakarvoissa) 49 e, silmänrajauskynä 30 e, huultenrajauskynä 24 e, huulikiilto 28 e, huulipuna 24 e /2009 Animalia_1_2009.indd