ONNI ASUU MAALLA. Etsi ONNI. Opas maaseudun kiehtovaan maailmaan. ja voita Reiskat!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONNI ASUU MAALLA. Etsi ONNI. Opas maaseudun kiehtovaan maailmaan. ja voita Reiskat!"

Transkriptio

1 ONNI ASUU MAALLA Opas maaseudun kiehtovaan maailmaan Etsi ONNI ja voita Reiskat! Miltä sisäsivulta löysit Onnin? Vastaukset mennessä sähköpostiin Tervon ja Vesannon alueella toteutettavan kehittämishankkeen tiedotusjulkaisu.

2 2 Sisältö Asukkaat ja asiakkaat päättävät kotiseutumme kohtalon Kädessäsi on Vetovoimainen Vesanto hankkeen tiedotusjulkaisu. Hankkeen nimi on hieman harhaan johtava, sillä toteutamme kehittämistoimenpiteitä myös Tervon alueella. Julkaisun nimi, Onni asuu maalla, kiteyttää ytimekkäästi toimintamme johtoajatuksen. Uskomme ja tiedämme, että täällä on hyvä elää ja asua. Hieman yllättyneitä olimme vuosi sitten tekemämme vapaa-ajanasukaskyselyn tuloksista. Vastauksista oli luettavissa, että kesäasukkaamme arvostavat kotikulmiamme jopa vielä enemmän kuin me paikalliset. Suurimpana ongelmana koettiin tiedotuksen ja vuorovaikutuksen puute. Nyt lupaamme tehdä parhaamme tämän asian korjaamiseksi. Tämän julkaisun tärkein tehtävä on herättää keskustelua maaseudun mahdollisuuksista. Arkisten ongelmien ja haasteiden keskellä olemme usein niin lähellä vastauksia ja ratkaisuja ettemme kykene niitä näkemään, kuulemaan tai huomaamaan. Patenttiratkaisuja ei todennäköisesti löydy. Ei ainakaan sellaisia, jotka sopisivat kaikille. Tervo ja Vesanto kuuluvat alueina syvään maaseutuun, jolle on vaikeaa saada uutta teollista toimintaa tai lisätä merkittävästi työssäkäyntiä kaupungeissa. Alueemme vahvuuksiin kuuluvat kohtuullisen voimallinen perustuotanto ja hyvin toimivat yksityisetja julkiset palvelut. Alueen kehittyminen vaatii kaikkien asioiden tekemistä hyvin ja sen lisäksi keskittymistä tiettyihin vahvuuksiin, joihin yhteisesti sitoudutaan. Voisimmeko löytää asioita, joita yhdistelemällä saisimme alueestamme elinvoimaisemman ja aidosti kehittyvän? Haaste on suuri, mutta mitäpä menetämme vaikka emme täydellisesti onnistuisikaan. Yksi tärkeimmistä mahdollisuuksista alueemme kannalta on kahden kodin asuminen. Vapaa-ajanasukkaamme eivät ehkä muuta kirjojaan tänne, mutta voivat viettää täällä enemmän aikaa. Paikalliset yrittäjäjärjestöt, MTK Tervo-Vesanto sekä alueen kunnat tekevät yhdessä työtä tämän asian edistämiseksi. Yhteistyö on ollut helppoa ja luontevaa kiitos siitä kaikille asianosaisille. Asioiden yhdistämisen lisäksi suotavaa olisi myös ihmisten kohtaaminen ja uusien yhteistyökontaktien solmiminen. Koetamme madaltaa uuden yhteistyön kynnystä järjestämällä tapahtumia ja nimeämällä paikalliskummeja. Haluaisitko sinä toimia vastavuoroisesti kummina jollekin paikalliselle yritykselle tai yhteisölle? Suurimman voimavaran maaseudun elinvoimaisena pitämiseen jokainen voi löytää keräämällä läheiset kainaloonsa ja katsomalla peiliin. Näillä selkosilla jokainen on vastuussa itsestään ja onnistumisestaan. Täällä tunnetaan myös yhteisöllisyyden voima, kaveria ei jätetä. Toivottavasti paikalliset ja vapaa-ajanasukkaat käyvät ahkerasti järjestämissämme tapahtumissa ja tulevat kavereiksi keskenään. Toivotamme teille kaikille hyvää kesää ja haastamme kaikki kesäasukkaat oleilemaan seudulla myös talvisaikaan! Antti Tulila, Vetovoimainen Vesanto projektipäällikkö Aki Siren, Vesannon Yrittäjät ry. puheenjohtaja 2 Pääkirjoitus ONNI ON LÄHELLÄ 3 Voimaannu maaseudulla 4-5 Älä usko rajoihin 6 Nuorten näkökulma SISÄLTÖ ELÄMÄN MENOA JA TULOA 7 Kaupunkilaisista maaseutuyrittäjiä 8-9 Luonnonvaraelinkeinoja 10 Elinkeinoasiamiehen terveiset 10 Maatalous nyt ja tulevaisuudessa 11 Vetovoimainen Vesanto hankkeen esittely MIKÄ VETÄÄ MAASEUDULLE 12 Kesäpaikasta vakituinen koti 13 Kouluun voi tulla osa-aikaoppilaaksikin 13 Maallemuuttajakokemus 14 Uusi olotila Etätyö hyvä lomailu parempi Laajakaista-asiaa PALVELUJA Kunnat palvelee; Vesanto ja Tervo 20 Palvelutarjonta ei aina näy näyteikkunassa 20 Valokuvauskilpailu ja luontokuvasarja 21 Jäteasiaa TEKEMISTÄ JA KOKEMISTA Reiska MM-jalkapallotapahtuma 23 Eksoottisia SM-kilpailuja 24 Saalista 25 Pärisevät ja jyrisevät harrastukset 25 Kansalaisopisto kutsuu PAIKKA TUTUKSI 26 Seurantalojen uusi tuleminen 26 Kirkkomaat kulttuurimatkailukohteina 27 Huikeita retkikohteita ja laavupaikkoja VIIHDETTÄ Bongaussivut Urheilun moniottelijat 32 Tapahtumia ja paikalliskummit Tämä julkaisu on Vetovoimainen Vesanto hankkeen tiedotusjulkaisu ja kulttuuripitoinen palveluopas, jonka levikkialueena ovat Tervon ja Vesannon vakituiset- ja loma-asukkaat. Julkaisun tavoitteena on kohottaa seudun identiteettiä ja imagoa. Julkaisija ja kustantaja: Vesannon Yrittäjät ry Kirjoittajat: Anu Hytönen, Sari Tulila, Tuomo Tikkanen, Arto Kosunen, Ismo Vornanen, Kari Kauppinen, Tuomas Kuhmonen Vetovoimainen Vesanto hankkeen seurantaryhmän jäsenistä: Riitta Raatikainen, Veikko Karttunen, Aila Riikonen, Maarit Tiililä, Anna-Liisa Martikainen, Antti Tulila Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy, Kuopio Paino: Suomen Graafiset Palvelut Ilmestymisvuosi: 2010 Julkaisuun liittyvät tiedustelut: Aki Siren , Antti Tulila Julkaisun toteuttamiseen on saatu Leader -rahoitusta Mansikka ry:ltä. Mansikka ry on Sisä-Savossa, Karttulassa, Leppävirralla ja Varkauden maaseutualueilla toimiva LEADER-toimintaryhmä. Se toimii maaseutualueiden kehittäjänä rahoittamalla yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä myöntämällä yritystukia. Pohjois-Savossa toimii kolme LEADER-ryhmää: Kalakukko ry, Mansikka ry ja Ylä-Savon Veturi ry.

3 Onni on lähellä 3 Voimaannu maaseudulla Täällä on mielimaisemani, joka antaa voimaa, rauhaa ja innoitusta myös kaupungin hektisessä elämässä. Sydän pakahtuu onnesta ja hengityksen rytmi alkaa innostuksesta huolimatta hidastua. Se on aivan uskomaton tunne, kun lähestyy omaa mökkiään ajettuaan yli neljäsataa kilometriä kotoa perheen kanssa. Tyttären taiteilema kyltti toivottaa tervetulleeksi ja auton vauhti hidastuu, kun ammennamme joka solullamme kaunista ja rakasta maisemaa. Maaseudulla ja etenkin järvimaisemalla on uskomaton vaikutus ihmiseen. Itseään ei tarvitse muistuttaa hetkessä elämisestä, sillä laineiden liplattaessa vasten omatekoista laituria et todellakaan haluaisi olla missään muualla. Olet läsnä niin itsesi ja ajatustesi kuin ympäröivän luonnon kanssa. Juomaveden haussa lähteeltä tärkeintä on matka, ei päämäärä. Voi kunpa normaalin arjen pyörityksessäkin osaisi ajatella ja toimia näin! Nauttia olemisesta ja tekemisestä itsestään, ei vain jonkin valmiiksi saamisesta tai pakonomaisesta suorittamisesta. Minulle mökkimme on Koti kakkoskotimme sijaitsee kaupungissa. Sydän ja sielu kuuluvat tänne Vesannolle Keitele-järven rannalle. Täällä on mielimaisemani, joka antaa voimaa, rauhaa ja innoitusta myös kaupungin hektisessä elämässä. Tarvitsee vain sulkea silmänsä, istahtaa mökkilaiturille, tuntea laiturin keskeltä nouseva kivi selkäänsä vasten ja kääntää katseensa kohti laajana avautuvaa järvenselkää. Linnut visertävät, vesi liplattaa laiturin alla, taustalta kuuluu omien rakkaiden perheen jäsenten, ystävien ja sukulaisten ääniä. Yksi pieni mielikuvaharjoitus ja hymy nousee korviin. Hymyn nostavat korviin myös ihanat savolaiset ihmiset. Vuosia sitten vierailin Kuopiossa usein työni puolesta, ja mieleeni on painunut lentokapteenin tapa vaihtaa kuulutukset savon murteelle kaupunkia lähestyttäessä. Jos se ei vielä saanut kiireisen etelän ihmisen rytmiä muuttumaan, niin viimeistään leveästi savoa murtava taksikuski. Toimistolla sitten odottikin yleensä aamukahvit. Itse olisin jo vauhdilla rynnännyt päivän askareisiin, mutta kollegat savolaisen lupsakasti istuttivat minut juttelemaan mukavia. Ehtiihän sitä vähemmälläkin kiireellä ja ehtihän sitä. Pakko myöntää, että vähemmällä hosumisella saa aikaan huomattavasti enemmän ja oppii tuntemaan ihmiset työroolin takana. Toivoisin vesantolaisten yrittäjien pitävän kiinni siitä, että teillä on aikaa ja halua jutustella meidän loma-asukkaiden kanssa. Kun mieheni lähtee Vesannolle rautakauppaan, siinä saattaa kulua tovi jos toinenkin. Ero on huima verrattuna pääkaupunkiseudun kassoilla käytävään mekaaniseen ja kasvottomaan rahastusoperaatioon. Maalla sitä sietää omaa keskeneräisyyttään ja mökinkin keskeneräisyyttä paljon paremmin kuin kaupungissa. Toisaalta taas maaseudun rauha antaa itselleen tilaa pohtia, mikä tässä elämässä on kaikkein tärkeintä ja merkityksellisintä. On hyvä välillä pysähtyä ja huomata, että onni koostuu pienistä arjen asioista onni on lähellä se on tässä ja nyt! KUVA Taru Tiililä Kirjoittaja Maarit Tiililä asuu miehensä ja kahden teini-ikäisen lapsensa kanssa Kauniaisissa. Henkilöstöjohtajan uransa Maarit vaihtoi yrittäjyyteen syyskuussa Hänen yrityksensä Heart&Spirit Consulting Oy tukee yritysjohtoa niin henkilökohtaisessa kehittymisessä kuin johtamisja organisaatiokulttuurin rakentamisessa.

4 4 Onni on lähellä Älä usko rajoihin Kuilu kaupungin ja maaseudun välillä liukuu ja liudentuu. Raja ei ole enää joko/ tai viiva, vaan liikkumisen ja kohtaamisen pinta. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Se pitää vain tehdä. Kirjoittaja Riitta Raatikainen on Savon Sanomien uutispäällikkö, jonka osoite on Kuopiossa ja osoitteeton elämä Tervossa. Silmä kantaa järven yli vastarannalle. Vesi välissä on maisema ja tila enemmän kuin paikka. Vesi on liikkuva ja alati muuttuva. Sen pinnan alla asuu tuntematon. Silloinkin, kun järven peittää paksu jääkansi, se tuntuu erilaiselta kuin kova maa. Se tuntuu, koska sen tietää erilaiseksi. Jossain tämän rannan ja vastarannan välissä kulkee raja. Raja on piirretty suoraksi viivaksi karttoihin. Vedessä rajaa ei näy. Kun lapsena uimme, kahlasimme ja sauvoimme pitkin rantoja, teimme sen suloisen tietämättöminä suurista rajoista. Me seurasimme kaloja. Vasta paljon myöhemmin ymmärsimme, että olimme liikkuneet huolettomasti myös väärällä puolella, toisten vesillä, vieraassa pitäjässä. Ennen järven kaikki kantit kuuluivat samaan, suureen seurakuntaan. Vesi yhdisti, se kantoi äänen ja purren, se oli tie. Kotirannasta avautui maailman portti. Siitä mentiin ja tultiin, enemmän ja kauemmaksi kuin me tänään käsitämmekään. Maisema on piirretty täyteen rajoja. Niiden tarkoitus on määritellä ja erottaa: me täällä, ne toiset tuolla. Meidän puolemme ja heidän puolensa. Meidän rantamme, vetemme ja saaliimme. Meidän kuntamme, seurakuntamme ja osakaskuntamme. Meidän suuntamme kulkea, tapamme toimia, meidän käsityksemme siitä missä on keskus. Rajat ovat vahvoja, mutta ne eivät ole pysyviä. Näiltä samoilta rannoilta on aikojen saatossa maksettu veroja moneen valtakuntaan. Kun Vesannon ja Tervon nykyisiä rajoja määriteltiin 1870-luvulta alkaen, päätösten perusteena ei aina ollut paikallisten asukkaiden yhteinen tahto. Yksittäisen ihmisen toiveita vahvemmaksi nousi valtaa pitävien käsitys yleisestä edusta. Nyt rajoista puhutaan taas. Kun tien kohtaloja ohjaa uusi näkemys siitä, miten julkisen hallinnon pitäisi toimia. Vesirajan ääressä mietin, mikä olisi toisin, jos viivaa kahden pitäjän väliin ei olisi koskaan piirrettykään. Mikä vastarantoja yhdistää? Mikä niitä erottaa, kun melkein kaikki ihmisetkin ovat sukua toisilleen? Tämä näkymätön raja on matala. Syvemmät rajat sijaitsevat toisaalla. Ne, joiden ylittäminen määrää kohtalomme. Yhteiskunnallisessa keskustelussa maaseudun ja kaupungin raja on yksi kiinnostavimmista ja elävimmistä pinnoista. Siihen kiinnittyy paljon olemassaolevaa, mutta vielä enemmän olematonta, luuloja ja uskomuksia. Historian saatossa kaupunki ja maaseutu ovat saaneet roolin toistensa vastakohtina. Määrittelyt ovat vaihtuneet henkisen ilmaston ja kulloisenkin sanojan intressien mukaan.

5 Onni on lähellä 5 Näin kaupunki on saanut tarpeen mukaan edustaa muun muassa kurjuutta, köyhyyttä, moraalittomuutta, kehittyneisyyttä, hyvinvointia ja valtaa. Maaseudun kuvan perustaksi on viimeisten parin sadan vuoden aikana valettu romanttinen luontoidylli, jota halukkaasti maustetaan vuoroin vaurauden, vuoroin syrjäisyyden ja takapajuisuuden hehkulla luvun lopun suuri rakennemuutos ei maaseudun kuvaa kirkastanut. Siksi ei tunnu ihmeeltä, että raja kasvavien kaupunkien ja tyhjenevien kylien välillä repesi hetkittäin katkerien tunteiden kuiluksi. Jako kaupunkiin ja maaseutuun on edelleen olemassa. Kehityksen tai yhteisön rakenteiden mittarina muodollinen jako menetti kuitenkin merkityksensä viimeistään silloin, kun perinteiset maaseutukunnat alkoivat julistautua kaupungeiksi. Virallinen nimitys ei kerro enää mistään mitään. Suuret kantakaupungit ovat erilaisia kuin maaseutu. Ne mahdollistavat erilaisen elämäntavan, mutta eivät takaa sitä. Molemmissa voi halutessaan elää ihan samalla tavalla. Elämäntapa kiinnittyy entistä vähemmän paikkaan ja entistä enemmän yksilölliseen arvomaailmaan. Paikoilla on kuitenkin väliä. Arvot määräävät, mihin ihminen tahtoo itsensä kiinnittää. Koti on sijainti ja yhteisö, jossa voi toteuttaa näkemystään oikeista valinnoista. Kuilu kaupungin ja maaseudun välillä liukuu ja liudentuu. Raja ei ole enää joko/tai viiva, vaan liikkumisen ja kohtaamisen pinta. Suuret keskuskaupungit kasvavat myös tällä vuosisadalla. Niiden kasvu luo uutta voimaa, mutta saattaa lisäksi imeä sitä ympäristöstään. Maaseudun tulevaisuuden kannalta olennaista on, tarvitsevatko kaupungit ja niiden asukkaat ympäröivää maakuntaa. Elleivät ne tarvitse, maaseutu saa pärjätä omillaan. Silloin se hengittää pelkän raakaainetuotannon varassa. Miten siinä käy, sen me olemme valitettavasti jo nähneet. Onneksi on toinenkin vaihtoehto. Onneksi savolaisella maaseudulla on juuri sitä, mitä niin moni elämäänsä kaipaa, mutta ei osaa etsiä. Kesän valoa ja talven pimeyttä. Luonnonvoimien läsnäoloa. Hiljaisuutta, metsän ja veden ääniä. Mullan ja viljan tuoksua. Avaruutta. Juuria, tarinoita ja syvyyttä. Hyvää henkeä. Harrastuksia ja elämyksiä. Pieniä porukoita, joihin otetaan avosylin vastaan. Lähiruokaa. Osaamista. Pettämättömän hienoja palveluja. Laatua, joka on tekijöille kunnia-asia. Kehittymisen tahtoa. Työpaikkoja. Koteja. Maaseutu ja kaupunki ovat mielikuvia. Siksi ei kannata uskoa rajoihin. Pettävintä olisi pelätä olemattomia kuiluja. Rajat, jotka meitä erottavat, voi nähdä myös kutsuna. Kutsuna astua yli, katsoa kauemmaksi ja päättää, mitä me haluamme tulevaisuudelta. Esimerkiksi, mitä me täällä savolaisella maaseudulla haluamme tarjota muualla asuville, ja miten sen teemme. Kaikkiin asioihin ei voi vaikuttaa, mutta moniin voi. Välittömään ympäristöön voi. Mielikuviin voi. Yhdessä tekemisen henkeen voi. Maaseudun voi tehdä tarpeelliseksi. Se on vain tehtävä. Siitä tulee hauskaa!

6 6 Onni on lähellä Kalervo Hämäläisen laulukilpailussa meni ainakin lujaa korkealta ja kovaa. Mutta millainen on nuorten maaseutukuva - mikä on tärkeää? Tähän kysymykseen vastasi joukko nuoria. Johannes Harrastan sarjakuvapiirtämistä ja lypsän lehmiä! Anniina Tervossa kaikki toimii ja on lähellä. Lentopallossa pelataan D ja B sarjoissa ja ensi vuonna myös C. Suunnitelmissa on oma nuorisotilaprojekti Mantun yläkertaan. Anni Asun keskellä mettää. Rauhallista! Soitan kitaraa. Hanna Maalla on mukavaa, koska saa hoitaa eläimiä, saa elää oma elämää, saa maata pellolla, saa nukkua teltassa kesällä ja saa olla vapaa kuin villieläimet. Tomi Asun Vesannolla. Viihdyn aika paljon kotona, mutta myös viihdyn mummolassa, koska siellä on iso piha ja kanoja. Täällä on hauska talvi ja kesä. Talvella on hauska ajaa moottorikelkalla ja pilkkiä. Nuorten maaseutukuva Helsinkiläinen Orvokki Kettula 11v. Missä kaikkialla olet matkaillut? Afrikassa, Thaimaassa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Englannissa, Virossa, Ruotsissa, Venäjällä. Ja Amerikassa matkailee Vesannolle säännöllisesti Kuinka usein matkailet Vesannolle? Joka toinen tai joka kolmas kuukausi. Mitä teet, kun lomailet täällä maalla? Autan Timo-enoa ja Asta-mummia, pelaan pelejä, teen kaikenlaista. Nukun ja syön. Mikä on täällä parasta? Aikataulut on vähän rennompia kuin kotona. Maalla on kivaa. Mikä on hassua? Murre on hassua. Välillä pitää arvailla. Se on hassua, että joskus mummolan pihaan tupsahtaa auto ja joku tulee. Ei Helsingissä kukaan tule ilmoittamatta. Mikä on outoa? Välimatkat on niin pitkiä. Kauppaan on pitkä matka. Kotona on monta asiaa, jotka tehdään, jos jaksetaan. Siellä on asioita, jotka pitää tehdä, vaikka ei niin jaksaisikaan. Niin kuin vaikka täytyy mennä navettaan, vaikka ei millään viitsisi. TEKSTI JA KUVAT Anu Hytönen

7 Elämän menoa ja tuloa 7 Kuinka kaupunkilaisista tehdään maaseutuyrittäjiä tai ainakin maalaisia? PAKINA Kirjoittaja Tuomas Kuhmonen on hiihtoa ja kaivinkonetöitä harrastava vesantolainen tutkija (Fin-Auguuri Oy, Jyväskylän yliopisto) kuuluu siis elämäntapatyypiltään terveysliikkujiin. Vanha suola janottaa. Vaikka ihmisten virta on valunut peräkorvesta keskuksiin ja etelän rintamaille jo vuosikymmenten ajan, monet maaseutukunnat saavat nykyisin myös muuttovoittoa. Yleisimmin muuttovoittoa syntyy yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä, joissakin kunnissa myös lapsiperheryhmässä. Kun sampoa on taottu etelän rintamailla muutama vuosikymmen, monen suomalaisen sielu alkaa kaivata lapsuuden maisemiin, lähemmäs kalavesiä ja marjamaita, kuuloetäisyydelle suolla kukertavista teeristä. Jos kotiseutua on tullut muisteltua kaupunkivuosina vain mustavalkoisten kartanoelokuvien kautta, todellisuus muuttokuorman määränpäässä saattaa yllättää. Vesannon Kuuslahdessa ei keitetä enää pontikkaa (merkittävässä mittakaavassa). Iivo ei pelaa enää pajatsoa Shellin baarissa. Osuuspankin edessä ei solise enää virkistävä suihkulähde. Maalle muuttaneita on toki tutkittu. Yleisin maalle muuttaneiden elämäntapa tuntuu liittyvän eläimiin, joita on maalla helpompi hoidella. Kesä maalla ja talvi kaupungissa tuntuu olevan yhtä yleinen elämäntapa, josta joku sitten luiskahtaa maalle koko vuodeksi. Muuttokunnan erilaisiin yhteisöihin osallistuminen houkuttaa monia. Maalle muuttaa myös lähiruokaan, terveysliikuntaan tai perhekeskeiseen elämäntapaan viehtyneitä ihmisiä. Maallemuuttajat tuovat mukanaan oman elämänkokemuksensa ja Kesä maalla ja talvi kaupungissa tuntuu olevan yhtä yleinen elämäntapa, josta joku sitten luiskahtaa maalle koko vuodeksi. ihmissuhteensa, tietonsa ja taitonsa. Miten tämä potentiaali saataisiin käyttöön? Pitäisikö järjestää ympärivuotisia rapujuhlia, joissa yhteistä säveltä haettaisiin ikään kuin epävirallisisha merkeishä? Pitäisikö tulijat alistaa maahantulohaastatteluun kunnan rajalla? Jokaiselle kaavake eteen ja rasti ruutuun sen mukaan, mihin elämäntapatyyppiin kuuluu? Sitten vain elämäntapatyypin mukaiset rätingit eteen: tuossa on sinulle kylmä tila navetoineen, jotta pääset niitä lampaita tai hevosia hoitamaan; sinulle tuosta kesämökkitontti läheltä kaupunkiin vievää valtatietä; sinulle tyhjillään oleva mummonmökki läheltä onnellisten kanojen kanalaa; sinulle talo kirkonkylästä, että pääset kunnan ja kuudentoista yhdistyksen kokouksiin jalkapatikassa; sinulle tontti riittävän korkeuseron tarjoavan Humalavuoren kupeesta; sinut asutetaan Oinaskylän peräkorpeen Keiteleen rajalle, kun kerran rauhaa kaipaat? Siinä tulisi elinkeinoasiamiehelle, kaavantekijöille ja pankkimiehille töitä, kun pitäisi valmistella kuuteen elämäntapareseptiin valmiit rätingit ja rahoituspaketit! Jos tulija mainitsee tulohaastattelussa sanan liiketoiminta, hänelle paiskataan kouraan valmisfirman paperit. Siinä se voisi samalla herätä henkiin myös Kuuslahden liiketoiminta, Shellin pajatso ja Osuuspankin suihkulähde. No, ehkä aika ei ole vielä ollut kypsä näin tavoitehakuiselle elinkeinopolitiikalle. Maalla on edelleen paljon ihmisiä ja yrityksiä, jotka ovat lyhyellä aikavälillä merkittävin voimavara. Sitä ei saa unohtaa. Koska asia kuitenkin kiinnostaa sekä kantaväestöä että tulokkaita, vuorovaikutuksen lisäämiseen ja maallemuuttajien kotouttamiseen on hyvä miettiä sopivia konsteja. Koska kaikkia ei voida palvella, pitäisi uskaltaa tehdä rohkeita valintoja. Mikä elämäntaparesepti otetaan ensimmäisenä työn alle?

8 8 Elämän menoa ja tuloa Kala mielii maailmalle Kala on osa Tervon ja Vesannon leipää ja imagoa. Kotitarvekalastus vähenee, mutta elinkeinokseen kalastavat tekevät sitä yhä ammattimaisemmin. Kalastukseen on tullut uutta tekniikkaa ja liiketoiminnallinen tapa tehdä asioita. Kiertovesikasvatus on tehnyt kalanviljelystäkin ekologisempaa. Järvien vesi on entistäkin parempaa ja kala terveellisenä lähiruokana yhä suositumpaa. Samoin kalastusmatkailun kysyntä kasvaa maailmalla, vaikka täällä paikallisesti on siinä kompuroitu, määrittelee kalan elinkeinollista näkymää FIC Oy:n eli Tervon kalatietokeskuksessa toimivan asiantuntijayrityksen toimitusjohtaja Hannu Mölsä. Itä-Suomessa on investoitu paljon kalastukseen. Vesannon keskustaan on tehty yhteiskunnan varoin kala-asema eli järvikalan esikäsittely- ja irtopakastuslaitos. Kunnan omistamalla ja Vesannon Kala osuuskunnan ylläpitämällä kala-asemalla tehdään myös rahtityönä perkuuta ja pakastusta. Kuka tahansa kalastaja saa hakea kala-asemalta jäitä, kun lunastaa avaimen osuuskunnalta. FIC on luvannut hakea ostajia kaikelle kalalle, joka saadaan meidän alueellamme perattua ja pakastettua. Kalamarkkinoilla on hyvät näkymät, kaikki kala menee hyvin kaupaksi, mutta markkinat ovat muuttuneet paljon. Kilpailu on kansainvälistynyt, eri maailman kalat kilpailevat samalla lautasella jo meilläkin. Toimitusvarmuutta pitää löytyä, Mölsä kertoo. Muikku lähtee liftaamaan Nuoren polven ammattikalastaja Pietari Pietu Puranen uskoo elinkeinoonsa. Kesällä hän kalastaa troolialuksellaan joka päivä, pääasiassa Etelä- ja Pohjois-Niinivedellä ja Iisvedellä. Talvikalastusta on pari talvea haitannut huono jäätilanne. Saa tulla mukaan, jos kalastus kiinnostaa, Puranen lupaa. Pääosan saaliistaan hän myy joko Kuopion kalatukkuihin tai suoraan kauppoihin. Muikku on herkkä. Se ei tykkää siitä, että se viedään ensin keskustuk- kuun pääkaupunkiseudulle ja sieltä ympäri Suomea. Tänne pitäisi löytää sisävesikalaan keskittynyt yrittäjä, joka hoitaa logistiikan veneestä suoraan asiakkaalle, Puranen pohtii. Kalat, myös muikku, kestävät pakastusta kohtuullisen hyvin, kunhan pakastus tapahtuu tuoreena ja tehokkaasti. Kala-ammattilaisten mielestä Suomessa ei ole kuitenkaan pakastetun kalan kulttuuria, vaikka esimerkiksi pakastettu ahvenfile on pannulle päästyään mainio pikaruoka. Muikkujalosteetkin menevät kyllä kaupaksi, mutta jalosteita ja jalostajia on harmillisen vähän, harmittelee Puranen. Tässäkin olisi siis sauma kalaan erikoistuvalle yrittäjälle! TEKSTI Sari Tulila KUVA Markku Tuomainen Jos haluat olla ekologinen, syö muikkua, jänistä ja hirveä. Muikku putsaa järvien ravinnekuormaa ja hirvi ja jänis ovat ihan luomua. Pietari Puranen kalastaa troolialuksellaan kesällä joka päivä. - Pietari Puranen - Herukka-ala yhä Suomen suurimpia Vaikka mehutehdas loppui ja Eu tuli, on Vesanto edelleen Suomen suurimpia herukan viljelykeskittymiä. Viljelypinta-ala oli enimmillään 175 hehtaaria ja on tällä hetkellä 135 hehtaaria mustaherukan osalta. Tervon ja Vesannon alueella viljellään myös aktiivisesti mansikkaa, kaikkiaan 54 hehtaaria, sekä pienempiä aloja vadelmaa (3,5 ha), punaherukkaa (5 ha) ja erikoismarjantuotantoa, kuten tyrniä, pensasmustikkaa ja karviaista. Ei EU ollut lopullinen turmio marjanviljelylle. Ensin liittyminen pudotti hintoja, mutta ilman EU:akin tilojen määrä olisi vähentynyt. Myös jatkojalostus on keskittynyt isommille yrityksille, enää eivät pienet nyrkkipajat pärjää, arvioi Vesannon maaseutusihteeri Antti Korhonen. Marjaviljelmät ovat yhä ammattimaisempia, seudulla on noin 10 isompaa tilaa. Viljelytekniikan uutuuksina ovat muun muassa tihkukastelu ja satotaimien käyttö, jotka tuottavat jo ensimmäisenä kesänä marjoja. Marjakoneosuuskuntia on kaksi ja pelloilla jyllää ainakin 3 herukkapuimuria eli Joonasta. Marja-ala on nykyään kansainvälistä. Mansikan taimet tulevat Hollannista ja Espanjasta poimijaa tulee joka kesä lähinnä Venäjältä, Metsästä leipää Vesannon ja Tervon hyvinvointia on rakennettu kaskikauden jälkeen paljolti puunmyyntituloilla. Metsänomistuksen muuttumisen myötä etämetsänomistajien osuus on kasvussa ja puukauppatulot ohjautuvat metsänomistajien kotikuntiin. Perinteisesti Sisä-Savon kunnissa metsiä on hyödynnetty tehokkaasti ja suhteellisen tasaisesti suhdannevaihteluista huolimatta. Metsänomistajien edunvalvonta ja yhteistoiminta on alkanut Suomessa juuri näillä saloilla yli 100 vuotta sitten. Metsätalous ei ole pelkästään metsien hakkuita ja niistä tulevia kantorahatuloja. Metsien hoitotyöt ovat työllistäneet paikallista väestöä. Hakkuun koneellistumisen myötä työllisyysvaikutus on vähentynyt, mutta edelleenkin metsien kokonaistyöllistämisaste on huomattava. Lähiseutujen sahateollisuus on kehittynyt voimakkaasti ja luonut puunkäytön mahdollisuuksia ja työpaikkoja jalostuksessa sekä liitännäisammateissa. Ukrainasta, Virosta ja Latviasta. Heistä on emänniksikin jäänyt aika monta, tuumaa Korhonen tyytyväisenä. Emäntiä tarvitaan, sillä marjatilojenkin sukupolvenvaihdokset kaipaavat jatkajia! TEKSTI Sari Tulila Puunkäyttö ei rajoitu pelkästään teolliseen metsien hyödyntämiseen. Vesannon taajama lämpiää paikallisella puupolttoaineilla ja vesantolaisia klapeja voi bongata vaikka Dubaista. Aika näyttää, tankataanko tulevaisuudessa automme sisäsavolaisten puusheikkien raaka-aineista tehdyllä biopolttoaineilla. Metsä ei ole pelkästään puuntuottamista. Metsien antamat monikäyttömahdollisuudet ovat vielä pääosin hyödyntämättä. Luontomatkailun ensiaskeleita on jo otettu Vesanolla ja Tervossa. Arto Kosunen toiminnanjohtaja MHY Sisä-Savo

9 Elämän menoa ja tuloa 9 Kavioiden kopsetta Tervossa Monen entisen lypsykarjatilan uusi elinkeino löytyy hevosten parista. Näin on myös tervolaisella Aron tilalla, missä noin 10 vuoden ajan on keskitytty hevosiin erityisesti ratsastukseen. Omien hevosten lisäksi tilalla on erilaisia täyshoitohevosia, ratsuja, ravureita, kantavia tammoja ja varsoja, joita koulutetaan, ratsutetaan ja varsotetaan tilanteen mukaan. Tilalla viljellään hevosille heinää ja kauraa. Ratsastus kuuluu isännän Perttu Purasen lempilajeihin. Ensimmäisen kosketuksen hevosmaailmaan hän sai noin 7-vuotiaana, kun tilalle hankittiin poni. Takana on sekä kenttäratsastusta että jonkun verran koulustartteja. Pertulle on kertynyt Suomen mestaruuksia niin nuorten kuin senioreiden sarjoista ja useita sijoituksia kansainvälisissä kilpailuissa. Ratsastusharrastukselle tarjoaa hulppeat puitteet suuri maneesi, joka palveli aikaisemmin Turun satamarakennuksena. Halli siirrettiin tilalle noin viisi vuotta sitten ja Puijon tornin entiset ikkunat pääsivät maneesille uusiokäyttöön. Tilaa pyöritetään pääsääntöisesti kahden henkilön voimin. Isona apuna ovat myös eläkeläiset Pertun eno ja entinen työntekijä; tätäkin haastattelua tehtiin traktorin pärinässä. Vuoden 2009 kenttäratsastuksen SM-kisat järjestettiin täällä Tervon Arossa. Tilalla on vuokralla myös ratsastuskoulu, missä käy paljon ratsastajia ympäröivistä naapurikunnista ja Kuopiosta ja kesäisin myös alueen kesäasukkaita. Hoitohevosia on tuotu Helsingin ja Oulun väliltä. Osalla ratsastajista on oma hevonen Arossa kuten vesantolaisella Kaisa Hedlundilla. Kaisa käy tilalla hoitamassa omaa hevostaan ja ratsastamassa noin kuusi kertaa viikossa. Kuvassa Kaisa Hedlund ja Kuldbjerg Maya. Kuldbjerg Maya Kuldbjerg Maya on Pertun vaimon hevonen. Se kävelee ja katselee rauhallisena ja ylväänä. Tällä 17-vuotiaalla entisellä kisahevosella on takana sekä koulu että kenttäratsastusta mm. SM-hopeaa kentästä sekä vaativaa B:tä kouluratsastuksesta; Maija on kisannut myös ulkomailla ja se on varsonut kerran. Huhtikuussa alkavat ensimmäiset kisamatkat, jotka suuntautuvat Saksaan ja Puolaan, minne Perttu matkaa hevosten kanssa laivalla. Juhannusaattona 2010 tilalla järjestetään omat kansalliset kenttäratsastuskisat. TEKSTI JA KUVA Anu Hytönen Nykynavetassa lehmät elävät vapaasti Tervo-Vesanto alueen maatalous ja maaseutuyrittäjyys on hyvin monipuolista. Siinä missä toinen on valinnut uuden uran ja elinkeinon, toisaalla riittää myös vahvaa uskoa nykyaikaiseen perusmaatalouteen. Kahden maatilan ja perheen yhteisin voimin ja resurssein nousee Vesannon Tiitilänkylälle uutukainen lypsykarjanavetta Sirpa ja Eero Luttiselle sekä Taru Tuhkaselle ja Osmo Korhoselle. Vehkalan ja Levän tiloilla on vahva maausko. Ihmisen pitää edelleen syödä joka päivä. Ruoka on peräisin maasta, vaikka jotkut luulevat sen tulevan kaupasta. Joku viljelijä, kalastaja, keräilijä tai metsästäjä jossakin tuottaa kaiken ruuan, myös muualla kuin Suomessa. Muissakin maissa vierailleena en usko, että ruuan hankkiminen käy missään itsestään ja helposti - tai sitten riistetään ihmistä, eläintä tai maaperää, kuvailee Sirpa Luttinen. Maitohovi nimiseen uuteen navettaan muuttaa lypsylehmää sekä nuorkarjaa. Pihattonavetassa lehmät saavat liikkua vapaasti eli käydä lypsyllä, syömässä, juomassa ja nukkumassa oman rytminsä mukaan. Urospuoliset vasikat myydään kasvatustiloille. Kahden tilan yhteisnavetassa on etunsa. Olemme kaikki mukana töissä lähes päivittäin ja tunnemme lehmät nimeltä, mutta kun olemme vapaalla, voimme olla sitä hyvällä omallatunnolla. Lehmät saavat poissa ollessammekin hyvää hoitoa. Riskit ovat pienemmän, kun omistajia on monta. Yhden sairastuminen ei vielä kaada tilaa. Sirpa Luttinen arvelee, että aivan heti ei investoida lisää. Aiomme katsoa ensin, kuinka työt alkavat sujua. Laajentamisinto riippuu maidon hintakehityksestä; hinnan laskiessa on tuotettava enemmän. Pellon saatavuus vaikuttaa myös tuotantoon. Rehuja ja lantaa ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja ja pyrimme ruokkimaan lehmät omilla rehuilla. Saa tulla katsomaan Luttiset lupaavat hövelisti, että lehmiä ja navettaa saa käydä katsomassa isäntäväen kanssa, jos ihmiset haluavat tutustua nykyaikaiseen maatalouteen. Esittelemme tilaa mielellämme. TEKSTI Sari Tulila Alkuperäiskarja sai arvostusta vasta EU:n myötä Alkuperäiskarjan arvostus oli pohjamudissaan 1980-luvulla. Vasta EU:n myötä arvostus lisääntyi. Nyt näiden rotujen kasvattajan on mahdollista saada erityisympäristötukea (alkuperäiskarjatuki), sillä edellytyksellä, että karja on rodullisesti riittävän puhdas. Suovanlahtelaisen Timo Pasasen navetassa on yli kolmekymmenpäinen alkuperäisrotukarja. Suurin osa lehmistä on länsisuomalaista rotua, mutta mukaan mahtuu myös muutama kyyttö. Länsisuomalaista lehmää pidetään yleensä parempana. Pasasten tilalla alkuperäiskarjaa on ollut vuodesta 1953 alkaen. Lehmiä ei ole pidetty yksinomaan maitokoneina, vaan on haluttu jatkaa perinnettä. Suomenkarjalehmän vuosituotos on siinä kg/ vuosi. Maito on yleensä rasvaisempaa ja valkuaispitoisempaa, ja maidolla on hyvät juustoutumisominaisuudet. Ennen vanhaan nämä lehmät käyttivät ravinnokseen mm. järviruokoa ja risuja, niinpä nykyrehuilla karja on ollut arkaa lihomaan. Timo pitää alkuperäiskarjan eläimiä perusterveinä. Pienemmän kokonsa vuoksi ne sopivat hyvin vanhempiinkin navettarakennuksiin ja niillä on vähän jalkasairauksia. Rotu on luonnostaan nupo (eli sarveton). Timo Pasanen kasvattaa kaikki tilalla syntyvät vasikat itse, sillä ne eivät mene välitykseen. Alkuperäisrotusopimus edellyttää, että jos joku eläin pannaan pois, on tilalle hankittava myös korvaava eläin. Hän kertoo, että 1970-luvun jalostuskortit etsitään tarkasteltaviksi vielä usein. Kokonaan luomutuotantoon siirtyminen on myös käynyt Timo Pasasen mielessä, mutta se ratkaisu vaatisi suuria investointeja. TEKSTI JA KUVA Anu Hytönen

10 10 Elämän menoa ja tuloa Elinkeinoasiamiehen terveiset Kirjoittaja Elinkeinoasiamies Anna-Liisa Martikainen toimii Karttulan, Tervon ja Vesannon elinkeinoasimiehenä. Puh Sisä-Savossa on hyvät palvelut yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville; seutuyhtymän asiantuntijat palvelevat kaikkia yrittäjiä ja yrittäjäksi aikovia ja myös pienten yritysten hankkeisiin on mahdollista saada tukea. Sisä-Savon seutuyhtymä tuottaa Vesannon, Tervon, Suonenjoen, Rautalammin ja Karttulan elinkeinopalvelut. Elinkeinoasiamiesten toimipisteet ovat kunnissa ja Suonenjoelta käsin toimivat eri alojen asiantuntijat. Alueella on panostettu erityisesti elintarvike-, metalli- ja puualan sekä alkutuotannon kehittämiseen. Yksi Vesannon kunnan elinkeinopolitiikan painopistealueista on ollut kalastuselinkeinon kehittäminen. Kalan irtopakastuslaitos ja kalasatama valmistui käyttöön 2008 ja sen käytöstä vastaa kalastajien omistama Vesannon kala osk. Tervon painopistealueena taas on matkailun kehittyminen alueella. Siihen Tervolla onkin saaristo-osakuntana erinomaiset edellytykset. Maaseudun pienyrityksillä on mahdollisuus saada tukea myös pieniin kehittämis- ja investointihankkeisiinsa paikalliset olosuhteet tuntevalta rahoittajalta, Mansikka ry:ltä. Lisäksi jokainen kunta tukee yritysten kehittämistä pienillä rahallisilla porkkanoilla. Yrittäjien tukena alueella toimii kuusi aktiivista yrittäjäyhdistystä: Karttulan yrittäjäkerho, Tervon yrittäjät, Vesannon yrittäjät, Rautalammin yrittäjät, Suonenjoen yrittäjät ja Rautalammin Matkailu ky. Tervetuloa yrittäjäksi Sisä- Savoon! Tervon ja Vesannon maatalous nyt ja tulevaisuudessa Haastattelussa MTK Tervo-Vesanto ry:n puheenjohtaja Kirsi-Marja Haatainen MTK Tervo-Vesannon yhdistys toimii Tervon ja Vesannon kuntien alueella. Yhdistyksen jäsenenä on 249 tilaa ja henkilöjäseniä 608. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Kirsi-Marja Haatainen, joka on naudanlihantuottaja Vesannolta. Haatainen on ilahtunut alueen viljelijöiden uskosta maatalouteen tulevaisuudessa. Tilojen tulevaisuuden suunnitelmia kysyttiin keväällä 2009 toteutetussa MTK Tervo-Vesannon jäsenkyselyssä. Kyselyn mukaan viljelijät ovat vahvasti sitoutuneet tuotantonsa jatkamiseen; 67 % viljelijöistä jatkaa ennallaan ja 16 % suunnitteli tuotantonsa laajentamista. Ainoastaan 6 % viljelijöistä ilmoitti lopettavansa tuotannon. Mielenkiintoinen tulos kyselyssä oli, että viljelijät ovat suuntaamassa toimintaansa entistä monipuolisemmaksi. Kyselyssä 43 % viljelijöistä ilmoitti olevansa kiinnostunut liitännäiselinkeinosta perusmaatalouden oheen. Yhdistyksen jäsenillä on viljelyksessään peltoa viitisen tuhatta hehtaari ja metsäpinta-alaa hallinnassa ha. Maatalouden myyntitulo kahden kunnan alueella on n. 6 milj. euroa. Maidontuotanto alueella on vahvaa, yli 60 % maatalouden tulosta syntyy maidon myyntitulosta ja 15 % lihantuotannosta. Marjanviljely on alueelle tyypillisesti vahvaa ja lähes neljännes myyntituloista koostuu tuoremarjoista. Maatalouden kokonaistulo, kun maatalouden myyntituloon lisätään maatalouden tuet, metsätalouden tulot ja sivuansiotulot, on 18 milj. euroa, kertoo Haatainen. hallintoyksikköön. Näiden valmisteluun vaikuttaminen on tärkeä osa MTKyhdistyksen toimintaa, painottaa Haatainen. Virkistystapahtumat vaihtelevat vuosittain, oman vakituisen paikkansa ovat hakeneet kevättalven liikuntatapahtuma, kylvösiunaus keväällä ja sadonkorjuun jälkeen kirkkopyhä syksyllä. Suosituin tapahtuma on vuoden päättävä tuottajien pikkujoulu kooten alueen viljelijät rentoon illanviettoon. Koulutuksessa oman yhdistyksen voimavarat ovat heikoimmat puheenjohtajan mukaan, ja MTK-yhdistys hyödyntääkin aktiivisesti eri hankkeiden tarjoamia mahdollisuuksia kehittää alueen toimintaa sekä kouluttaa jäseniään. Haatainen toivoo jokaisen kuluttajan valitsevan ostoskoriinsa kotimaisia tuotteita, sillä kotimainen ruoka työllistää Vesannon ja Tervon alueella merkittävän määrän alansa ammatti-ihmisiä. Vapaa-ajan asukkaat tuovat tarpeineen mahdollisuuksia uusien elinkeinojen sekä liitännäiselinkeinojen kehittämiseen maatalouden oheen. Samalla alueen palvelutarjonta monipuolistuu. He ovat alueellemme merkittävä voimavara, Haatainen pohdiskelee. Aila Riikonen yhdistyksen sihteeri KUVA Anu Hytönen Vaikuttamista ja virkistäytymistä MTK-yhdistyksen toiminnassa on kolme eri painopistettä: alueellinen edunvalvonta, jäsenten virkistystoiminta ja jäsenten tieto-taidon kehittäminen koulutuksilla, toteaa Kirsi-Marja Haatainen. Tällä hetkellä kuntakenttä elää voimakkaassa muutoksessa. Alueella on meneillään ympäristöterveydenhuollon yhtymän valmistelu, lomituksen paikallisyksiköiden yhdistäminen Pohjois-Savon eteläisen alueen alueyksiköksi ja maaseutusihteereiden yhdistäminen alueelliseen maatalouden MTK:n naiset uskovat vahvaan maatalouteen. Vasemmalla Aila Riikonen, oikealla Kirsi-Marja Haatainen.

11 Elämän menoa ja tuloa 11 Vetovoimainen Vesanto hankkeen tärkeimmät toimenpiteet Vetovoimainen Vesanto -hanke on saanut Leader-rahoitusta Mansikka ry:n kautta. Hankkeen toimialueena on Vesanto ja Tervo ja sen keskeisimmät toimenpiteet on esitelty tässä jutussa. Hankkeen toiminta-aika on saakka. Vuorovaikutuksen lisääminen Hankkeen tärkein tavoite on lisätä vuorovaikutusta paikallisen väestön ja vapaa-ajanasukkaiden välillä. Tiedotusta listätään mm. tämän tiedotusjulkaisun, sähköpostitiedotteiden, facebookin ja tapahtumien kautta sekä toteuttamalla palvelullinen internetsivusto: Toteutamme monipuolista tiedottamista, joiden viestit tukevat ja täydentävät toisiaan. Toivomme, että viestintä muotoutuu vuorovaikutteiseksi ja saamme palautetta ja aloitteita sekä paikallisilta, että vapaa-ajanasukkailta. Pyydämme kaikkia yrittäjiä ja palveluja tarjoavia maatiloja ilmoittamaan tietonsa terves-palveluhakemistoon. Tämä palvelu on ilmainen! Haastamme kaikkia tämän lehden lukijoita kirjautumaan Vesannon Yrittäjien sivuille Facebookiin - saatat tavata sitä kautta vanhoja kavereitasi. Seminaari kahden kodin asumisesta Järjestämme seminaarin kahden kodin asumisesta Niinividen NS-talolla klo 18. Seminaarin alustajana toimii elokuvaohjaaja Markku Pölönen. Alustuksen jälkeen on paneelikeskustelu aiheesta, paneelissa on mukana mm. hankkeemme seurantaryhmän jäseniä. Illan päätteeksi on vapaata seurustelua ja verkottumista. Etätyömahdollisuuksien kehittäminen Järjestämme etätyökokeilun Vesannolla kesä- elokuun (2010) ajaksi. Vesannon keskustaan (Keskustie 20, Radio-TV Sirkeisen yläkerta) varustetaan etätyöpiste, jossa vapaaajanasukkat voivat käydä lukemassa sähköpostia tai työskentelemässä käyttäen omaa kannettavaa tietokonetta. Hankkeen puolesta tilaan järjestetään kaksi tietokonetta. Paikan sijainti varmistuu toukokuun aikana; seuraa ilmoitteluamme terves -sivustoilta ja facebookista. Tarvittaessa pyrimme järjestämään vastaavan kokeilun myös Tervoon. Loma-asukastapaamiset järjestetään kesäasukastapaaminen Ahvenisen NS talolla. Toivomme, että saamme mahdollisimman kattavan esittelyn paikallisista yrityksistä ja yhteisöistä. Tapahtumassa näytteilleasettajana toimiminen on maksutonta kaikille MTK Tervo Vesannon ja Vesannon sekä Tervon Yrittäjäyhdistysten jäsenille. Nyt kannattaa tulla mukaan kehittämään tapahtumaa, joka sai suuren suosion viime kesänä! Tonttipörssin perustaminen Tonttipörssillä tarkoitetaan www. terves.fi sivustolle kasattavaa hakemistoa, jonne kerätään tiedot alueella myytävissä ja vuokrattavissa olevista tonteista. Tarpeen vaatiessa hakemistoon voidaan lisätä myös muita kiinteistöjä. Loma-asukasparlamentin perustaminen Keräämme hankkeen toimesta lomaasukasparlamentin, jonka on tarkoitus kokoontua noin kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen tapaaminen järjestetään kesäasukastapahtuman yhteyteen Jäsenet kutsutaan mukaan vapaaehtoisiksi ilmoittautuneiden joukosta. Mikäli haluat vaikuttaa mökkipaikkakuntasi asioihin, niin vielä ehdit tarjoutua mukaan. Voit ehdottaa myös kaveriasi. Laajakaistapalveluiden alueellinen vertailu Selvitämme hankkeen lukuun alueellamme tarjolla olevia laajakaistavaihtoehtoja ja pyrimme arvioimaan, mikä niistä soveltuu parhaiten loppukäyttäjän tarpeisiin. Selvitämme asiaa erilaisten käyttötarpeiden näkökulmista. Tämä osio toteutetaan, kun maakuntaliiton selvitykset ovat valmistuneet. Projektipäällikkö Antti Tulila on monien kehittämishankekokemusten marinoima maaseudun kehittäjä ja yrittäjä Reiska MM turnauksen kehittäminen Hankkeen toimesta kehitetään Reiska MM tapahtumaa on luvassa vauhdikas mutta leppoisa viikonloppu. Hyvän mielen urheilutapahtumaamme tulee hauskaa oheisohjelmaa ja palveluita kisaalueella lisätään. Molempien kisapäivien iltoina tapahtumateltassa esiintyy nimekkäitä artisteja, kuten lauantaina bluesvirtuoosi Heikki Silvennoinen. Tapahtumalle haetaan uusia yhteistyökumppaneita. Nyt on hyvä mahdollisuus lähteä mukaan pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Reiskoilla on kova noste älä jää pois matkasta! Tsekkaa tapahtuma löytyy myös facebookista. Markku Pölönen s on pohjoiskarjalainen elokuvaohjaaja, joka tunnetaan mm. elokuvistaan Onnenmaa, Kivenpyörittäjän kylä, Kuningasjätkä, Koirankynnen leikkaaja. Hän on rakentanut Kontiolahdelle omaa elokuvakyläänsä, jossa kuvataan myös televisiosarjaa Karjalan kunnailla Viime kesän kesäasukastapaaminen oli yleisömenestys. Kuvassa etualalla Vesannon yrittäjät ry:n puheenjohtaja Aki Siren juontamassa huutokauppaa. Loma-asukaskyselyn rohkaisevat tulokset Onko Vesannolla vara jättää yhtään mahdollisuutta käyttämättä? Vesannon Yrittäjät ry teetti vuodenvaihteessa kyselyn vapaa-ajanasukkailleen. Yli puolet eli lähes 250 vastasi kyselyyn. Tulokset olivat erittäin kannustavia. Tässä tiivistetysti kyselyn tuloksia. - Lähes 80 % HALUAISI OLLA ENEMMÄN VESANNOLLA. -> Noin puolet ovat Jyväskylän tai Kuopion seudulta, eli lähiseudulta, he ovat todella potentiaalisia kahden kodin asujia. - Lähes 20 % ON SUUNNITELLUT muuttoa Vesannolle. - 6 yrittäjää voisi harkita yritystoimintansa siirtämistä Vesannolle lomavesantolaista haluaa vaikuttaa Vesannon kehittämiseen. - n. 18 % käyttäisi mökkitalkkaripalveluja, jos niitä tarjottaisiin vastaajaa tekee etätöitä, määrä olisi kolminkertaistettavissa, mikäli laajakaistayhteydet saadaan toimimaan vastaajaa haluaisi vuokrata ja uskoo työhuoneen vuokrausmahdollisuuden edistävän etätyöskentelyä - n. 15 % nimeää etätyön esteeksi laajakaistan puuttumisen - Lähes 20 % on kiinnostunut yhteistyöstä vesantolaisten yritysten kanssa - n 35 % haluaa lisätietoja vesantolaisista yrityksistä

12 12 Mikä vetää maaseudulle Kesäpaikasta vakituinen koti Maaseudussa houkuttelee asumistason ja asuinympäristön koheneminen. -Meidän perhe kyllästyi meteliin. -Halvempaa ja tilavampaa asua kuin kaupungissa. Ja tykitys jatkuu: -Lapsille on turvallisempaa, hoitopaikka ja koulu ovat pienempiä eivätkä mitään laitoksia. -Lähimpään kaupunkiin (töihin) on sama matka kuin pääkaupunkiseudulla töihin, nyt siihen vain kuluu puolet vähemmän aikaa. Monen kesäpaikka on lapsuuden ja nuoruuden kotikunnassa. Tämä on usein ketterä tapa siirtyä kotiseudulleen vakinaiseksi asukkaaksi, esimerkiksi juuri kesäasuntoonsa. Jos ei kesäasuntoa aio muuttaa vakituiseksi asunnoksi, niin maallemuuton perusteluissa löytyy silti. -Saatiin kerrostalokaksion hinnalla yli 150 neliön omakotitalo kymmenen hehtaarin tontilla. Siinä muutamia perusteluita, miksi kaupungista on muutettu maalle. Keskustelu on poimittu Meidän Perhe -lehden nettisivulta. Eikä maaseutu tässä tarkoita korpeen, jossa ei ole mitään, menemistä vaan muuttamista palveluiden äärelle rauhalliseen ympäristöön, josta on yleensä pisimmilläänkin verrattain lyhyt matka hoitamaan päivittäisiä asioita. Palvelut yleensä toimivatkin paremmin kuin isossa kaupungissa, ja aikaa tuhraantuu vähemmän. Arvot ovat vaikeasti mitattavissa. Kaupungin palvelutarjonta on usein kuvitteellinen. Ajatellaanpa vaikka pääkaupunkiseutua. Siellä on joka päivä tarjolla elokuvia, teatteria, liikuntamahdollisuuksia, näyttelyitä ja ties mitä. Kuinka moni tosiasiassa näitä hyödyntää kovinkaan usein? Kyse on vain mahdollisuuksista, joita ei koskaan käytetä: elämä on monella toisaalla. Nykyinen työkin voi siirtyä maalle Työ on usein kynnyskysymys maalle muutossa. Työmahdollisuuksia on kuitenkin useita. Osa pystyy tuomaan työnsä mukanaan, ja tekemään sitä ilman kiinteää työpaikkaa ja esimerkiksi käymään kerran parissa viikossa pääkaupunkiseudulla työnantajan kanssa palaverissa. Käytännössä tällainen työ vaatii ainoastaan toimivat tietoverkkoyhteydet, sekä ehkä uudenlaisen ajattelutavan. Kiireen tuntu katoaa usein kaupunkien ulkopuolella. Se vaikuttaa nopeasti mieleen rauhoittavasti, mikä on esimerkiksi luovilla aloilla tarpeen: työtehokin voi lisääntyä. Väestön ikääntyminen tarjoaa työtä maaseudullakin, jossa asuu perinteisesti keskimääräistä iäkkäämpää väkeä. He tarvitsevat enenevässä määrin apua; varsinkin kun tavoitteena on yleisesti mahdollisimman pitkään kotona selviytyminen. Yksityisille sosiaalialan yrittäjille riittänee työtä, esimerkiksi kunnan ostamina palveluina. Matkailu, energiantuotanto, muu erityyppinen yrittäjyys ; mahdollisuuksia työllistymiselle riittää ja kunta on usein hyvin halukas auttamaan muuttajaa tässä. Suurin ongelma työpaikkojen siirrossa lienee se, että perheen molemmille aikuisille ei aina heti löydy työtä. Tsekkauslistalla tieto kesäasunnon kunnosta Kun päätös kesäpaikkaan pysyvästi muuttamisesta tehdään, ja aikoo asua kesäasunnossaan, kunnalta pitää anoa lupa kesäasunnon muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi. Mikäli kaava ei salli omakotitaloa, pitää hakea poikkeuslupaa asiaa varten. Mikäli kesäasunto ei täytä omakotitalon tunnusmerkistöä, ei lupaa heru. Tunnusmerkistö tarkoittaa sitä, että huonealan on oltava vähintään seitsemän neliötä, huonekorkeuden 240 senttiä ja ikkunapinta-alaa pitää olla kymmenen prosentin osuus. Myös ovileveyden pitää olla riittävä ja esteetön liikkuminen mahdollista. Lisäksi lämmöneristys-, jätevesi-, ilmastointi- ja lämmön talteenottovaatimukset pitää täyttää. Lähes mistä tahansa rakennuksesta toki saa remontoitua säädökset täyttävän, mutta kustannukset voivat nousta järjettömän suuriksi. Kunnasta saa usein ns. tsekkauslistan, jolla voi katsoa, muuntuko oma kesäasunto helpohkosti vakituiseksi asunnoksi. Itse rakennuksen lisäksi luvan saamiseen vaikuttavat luonto- tai maisema-arvot. Ne eivät saa vaarantua. Myös kunnalle aiheutuvat taloudelliset vaikutukset voidaan ottaa huomioon harkinnassa. Yksi tapa kiertää pykäliä on ilmoittautua maistraatissa väliaikaisesti kesäasunnolla asuvaksi, jolloin rakennusvaatimuksiin ei kiinnitetä välttämättä niin suurta huomiota. Artikkelin tiedot on koottu haastattelemalla eri asiantuntijoita. TEKSTI Kari Kauppinen

13 Mikä vetää maaseudulle 13 Maallemuuttajakokemus Suomalainen unelma löytyi Tervosta Ari Tikka päätti vaihtaa Kuopion kaupunkialueella asumisen maaseudun rauhaan, ja rakennuttaa parhaillaan taloa Tervon kuntaan. Tikka kertoo kyläilleensä Tervossa, kun ajatus maalle muutosta nousi pintaan, ja paikka tuntui heti omalta. Toki aiemminkin koko aikuisikänsä kaupungissa asuneen Tikan mielessä oli pyörinyt ajatus kaupungin ulkopuolelle muuttamisesta. Unelma oli perisuomalainen: haluttiin saada oma rauha järven rannalta, luonnon keskeltä. Vaikka maallemuutto on usein työläs prosessi paitsi käytännön asioiden suhteen, niin myös henkisesti ja fyysisesti, niin Tikalla on vain myönteisiä kokemuksia. Hän kokee etuna etenkin sen, että kesämökki ja koti tulevat sijaitsemaan samalla paikalla; erillistä kesäpaikkaa ei siis enää tarvita. Rahaa hankkeeseen tietenkin menee, mutta sitä Tikka ei pidä pahana, kun miettii, mitä rahalla saa. Muuttoa varten Tikat myivät omakotitalonsa Kuopiossa sekä loma-asunto-osakkeensa, joka oli paritalossa. Lisäksi vaimolle hankittiin kaupunkiasunto, sillä hän käy Kuopiossa vielä töissä. Matkaa on 55 kilometriä eli autolla työmatkaa kertyisi tunnin verran yhteen suuntaan. Tikka itse voi nauttia täysillä uudesta ympärivuotisesta loma-asuntotunnelmastaan, sillä hän on armeijasta eläkkeellä. Tikka kiittää Tervon kuntaa joustavasta suhtautumisesta kuntaan muuttoon. Poikkeamislupa rakenteilla olevan talon käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi on vetämässä. -Kunta on ollut paljon mukana tämän hankkeen aikana, ja on tarvittaessa myös neuvonut, että miten mikäkin asia olisi paras hoitaa. Kunta on ollut paljon mukana tämän hankkeen aikana, ja on tarvittaessa myös neuvonut, että miten mikäkin asia olisi paras hoitaa. Kouluun voi tulla osa-aikaoppilaaksikin Vesannon ja Tervon yhtenäiskoulujen ovet ovat avoinna myös osa-aikaisesti opetukseen osallistuville oppilaille. Mikäli perhe haluaa asua esimerkiksi osan vuodesta maalla, osan kaupungissa, voivat oppilaat käydä kahta koulua. Koulut ovat velvollisia ottamaan kaikki oppilaat vastaan ja kesken lukuvuotta aloittavia meillä on jo nytkin. Jos tällainen järjestely on tiedossa, kannattaa tietysti ottaa ajoissa yhteyttä, niin ehdimme valmistella asiaa siirtymäkoulun kanssa. Vain osan lukuvuotta opiskelevien oppilaiden osalta sovitaan vakinaisen kotikunnan kanssa opetuksen järjestämisen kustannuksista. Perusopetuksen kuluistahan vastaa oppilaan kotikunta, kertoo pedagoginen rehtori Anna-Maija Saikku Vesannolta. Saikun mielestä on paikallisille oppilaille hyväksi, että tulee uusia oppilaita mukaan opetukseen. Oppilaat ovat sopeutuneet hyvin, se opettaa sosiaalisuutta ja suvaitsevaisuutta. Samalla arvopohja laajenee ja opitaan toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Sopeutumiseen panostamme muun muassa siten, että tukioppilailla on kummiluokat ja luokkakavereista nimetään tutoroppilaita, Saikku kertoo. Maalaiskoulujen etuna on, että luonto on lähellä, koulun pihalta pääsee suoraan liikkumaan ja luokat ovat pieniä; oppilasta per luokka. Meillä on hyvä peruskoulu, erinomaiset tilat ja liikuntamahdollisuudet ja oppilaiden tukitoimiin on enemmän resursseja kuin kaupungeissa, kehaisee rehtori Juha Kauppinen Tervosta. Koulun pienuudesta huolimatta Saikku lupaa myös erikoisempia kursseja. Esimerkiksi lukion kielten kursseja voivat opiskella myös peruskoululaiset; vaikkapa japanin kieltä verkkokurssina. Kaikki ovat tervetulleita, rehtorit toivottavat. TEKSTI JA KUVA Sari Tulila Vasemmalla Nuutti ONNI Aleksanteri, joka muutti maalle tyhjilleen jääneeseen isomummolaan perheensä kanssa Joensuusta. Kuvassa oikealla Nuutin veli Eemil ja keskellä naapurin poika Sampo. Näistä pojista vasta Eemil on päässyt koulutielle. Vesannon yhtenäiskouluun kuuluvat luokat 1-9 sekä lukio ja oppilaita on 236 henkilöä. Tervon yhtenäiskoulussa ovat luokat 1-9 ja ppilaita on 154 henkilöä.

14 14 Mikä vetää maaseudulle Uusi olotila - Vesamäellä Kirjoittaja Veikko Karttunen koulutusjohtaja Itä- Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Kirjoittaja on syntyjään vesantolainen ja 20 viimeistä vuotta viikonloppu- ja lomavesantolainen. Hän on työskennellyt 20 vuotta tietojärjestelmäliiketoiminnassa erilaisissa johtotehtävissä ja viimeiset 10 vuotta yliopistollisen aikuiskoulutuksen johtajana. Tässä olotilassa yhdistyvät virtuaalisen maailman tekniset mahdollisuudet, toiveideni mukainen sosiaalinen ympäristö, tavoittelemani henkinen tila ja unelmien fyysinen ympäristö. Olen herännyt jo kukonlaulun aikaan. Oikean kukon on tänä aamuna korvannut virtuaalikukko, jonka olen ohjelmoinut tähän tehtävään autenttisuuden ylläpitämiseksi. Olen tai paremminkin olemme koko klaani, lähiperheeni, monipaikkaisia. Yhteisenä tukikohtana meillä on tämä aikoinaan kyläkouluna palvellut funkkisunelma. Itse kullakin on sitten omat paikkansa. Tyttären perhe asuu pääkaupunkiseudulla, poika ja tyttöystävänsä vielä opiskelupaikkakunnalla, mutta ovat muuttamassa ison meren taa ja vaimollani ja minulla on pieni kaupunkiasunto. Osan vuodesta olemme yleensä Välimerellä, useimmiten Pohjois- Italiassa tai Etelä- Ranskassa. Kaikkia näitä paikkoja yhdistävät fyysiset yhteydet, paremmat tai huonommat. Tärkeämmäksi on kuitenkin tullut sähköinen valtatie, joka yhdistää kaikki nämä paikat, ihmiset ja tapahtumat. Ja näiden lisäksi koko maailman. Maailman keskiössä Ajatus siitä, että tässä oman aamukahvipöydän ääressä olen maailman keskiössä, tuntuu huikaisevalta. Tähän elämänmuotoon kuuluu monipaikkaisuuden lisäksi vapaa-ajan ja työn yhdistäminen. Lähes 40 vuotta minäkin pakersin töitä aikalailla perinteisen mallin mukaisesti kodin ja työpaikan väliä kulkien. Vasta viime vuosina yleinen työelämän kehitys ja tietysti tämä oma henkilökohtainen tilanteeni, kun 68-vuotiaana olen jollainlailla vanhempana asiantuntijana ja freelancerina, on tehnyt mahdolliseksi etätyön, niin kuin ennen sanottiin. Nythän tämä on jo enemmän normaali toimintatapa. Olen ennen aamukahviani jo tehnyt pitkän kävelylenkin sumuisessa kevätaamussa ja kuunnellut kevätlintujen ääniä. Samalla olen koonnut mielessäni päivän lukujärjestystä. Postilaatikolla minun ei kuitenkaan tarvinnut käydä. Kaikki asiat eivät ole muuttuneet, juon nimittäin aamukahvinani sitä tuttua pauligia, vaikka kahvissakin kansainvälisyys on vallannut tilaa myös meidän perheessä. Minulla on edessäni mullikka (nimitämme ipadin tapaista monitoimilaitetta tällä vuosikymmeniä sitten Savon Sanomia kuvanneella nimellä). Mullikka on aamulehti, aikakauslehti, kirjasto, infopalvelin, internet ja kaikkea muuta. Siinä on se hieno ominaisuus, että jokainen käyttäjä voi määritellä itse profiilinsa, esim. sen mitä aamulehteä tai mitä aamulehdestä haluaa lukea. Mullikka toimii kuin oikea lehti, käännän sivua koskettamalla sen näyttöä. Illalla tämä sama laite toimii kirjastona. Olen tilannut sähköisestä kirjastosta uusimmat kiinnostavat lukemiset. Mullikka on perinteistä kirjaa kevyempi ja siten helppo pitää kädessä nojatuolissa tai sängyssä ennen nukahtamista. Tämän kanssa on sama ongelma kuin lehdenkin, kuka saa sitä lukea ensin. Suunnitelmissa onkin hankkia toinen laite perherauhan takaamiseksi. Olen siis oikeastaan eläkkeellä, mutta onneksi 10 vuotta sitten alkanut keskustelu työurien pidentämisestä on johtanut siihen, että tämä uudenmallinen työtä ja vapaa-aikaa yhdistävä työnteon malli on tullut mahdolliseksi. Minäkin toimin monessa roolissa. Teen entiselle työnantajalleni edelleen töitä osa-aikaisesti, teen omalla toiminimelläni konsultointeja ja asiantuntijatoimeksiantoja ja osallistun aktiivisesti monenlaiseen vapaaehtoistyöhön. Leimallista kaikelle tälle on se, että käytän työn tekemisessä hyväkseni tietoverkkoja ja sen palveluita. Pystyn tekemään työni mistä tahansa ja monissa tapauksissa milloin tahansa. Tälle päivälle minulla onkin useita sovittuja tapaamisia, siis virtuaalitapaamisia. Osallistuminen heti yhdeksältä koulutussuunnittelusessioon työpaikallani. Tämä tapahtuu videokokouksena ja yhteistä etäosallistumista tukevaa suunnittelutyökalua käyttäen. Tämän jälkeen muutoskonsultointia yritysasiakkaan kanssa videokokouksen kautta. Sitten on lounastauko, jonka aikana tarkistan pörssikurssit ja teen muutaman kaupan. Iltapäivällä teen kirjallisia töitä ja hoidan toimistorutiineja. Tämän tekee mahdolliseksi se, että kaikki työpaikan tiedostot ovat jaettuja ja pääsen niihin verkon yli. Myöhemmin kalenterissa on vielä mentorointitapaaminen yhden yritysjohtajan kanssa. Tällä kertaa olemme sopineet sen tapahtuvaksi pikaviestimen kautta, siis ääntä ja kuvaa välittämällä. Seuraavalla kerralla tapaamme taas kasvokkain. Illaksi oopperaan Tämä päivä ei ole päivä mikä tahansa, nimittäin illalla menemme MET:iin oopperaan (Metropolitanooppera New Yorkissa). Siellä on uusintaesitys Salomesta ja päätähtenä on Karita Mattila. Meidän Mettimme on kotiteatteri, jonka autenttisuutta lisäävät 15 vuotta sitten Maximelokuvateatterin lopetuksesta hankitut teatteri-istuimet. Lähetys on taltioitu, mutta mahdollista sen seuraaminen olisi myöskin livenä tai uusimpana mahdollisuutena voisimme virtuaalihahmoina osallistua itse esitykseen secondlifessä ja tällöin tavata väliajalla muita virtuaalivieraita ja käydä heidän kanssaan smalltalkia. Ennen oopperaa pitäisi vielä ennättää ottaa virtuaaliyhteyttä San Remossa oleviin ystäviin ja lukea virtuaali-iltasatu lapsenlapsille. Tämä virtuaaliukkina ja mummona oleminen on tosi tärkeää niin meille kuin lapsenlapsillekin. Puitteet tällaiselle virtuaalitilalle ovat kehittyneet huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Laajakaistayhteydet, lähiverkko ja sen erilaiset päätelaitteet ovat kaikkien saavutettavissa. Meilläkin on täällä koululla erinomaiset tekniset valmiudet. Totta kai niihin joutuu investoimaan ja niiden ylläpitokin maksaa, mutta panostukset tulevat monella tavalla takaisin kustannussäästöinä, toiminnan laadun paranemisena jne. Ja täytyyhän tästä elämäntavastakin jotain maksaa. Tässä olotilassa yhdistyvät virtuaalisen maailman tekniset mahdollisuudet, toiveideni mukainen sosiaalinen ympäristö, tavoittelemani henkinen tila ja unelmien fyysinen ympäristö. Tätä voisi kokonaisuutena nimittää uudeksi olotilaksi. Ovikello soi, ennen kuin ennätän aloittaa kotitoimistossani. Ovella on kuriiri, joka toimittaa pojan Lontoosta tilaamat golf- mailat. Samalla muistankin, että minun on tänään käytävä ostoksilla italialaisessa viinikaupassani tekemässä tilaus kellarin täydennykseksi. Samalla tavalla voisin tilata myös päivittäiset elintarvikkeeni lähikaupasta, koska kauppias on juuri avannut nettikaupan ja tavaran toimitus tapahtuu yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämän kotipalveluverkoston kautta.

15 Mikä vetää maaseudulle 15 Vesanto on lomapaikka, jonka tarjoama luonto ja rauha on sellaista mistä useimmat ruuhka-eurooppalaiset voivat vain uneksia. Tapani Närhi - tässä kuvassa ei Keiteleellä vaan Aasian lämpimillä vesillä Etätyö hyvä -lomailu parempi Kesävesantolainen Tapani Närhi työskentelee Euroopan Avaruusjärjestössä Hollannissa, missä hän vetää oman alansa (mikroaaltotekniikka) tutkimusja kehitysprojekteja eurooppalaisissa tutkimus- ja teollisuuslaitoksissa. Vesanto on hänelle se paikka, mihin tullaan vähintään kaksi kertaa vuodessa, lataamaan akkuja ja liuottamaan ulkomailla olon aiheuttamia turhaumia. Vaikka kahdessa maassa asumisessa on paljon hankaluuksia, päällimmäisenä hänellä on kuitenkin tunne, että tällä tavalla molemmista paikoista saa parhaat palat. Vesannon kesiin liittyy valoisat yöt, veneily, savusauna, Annikki-anopin paistamat muikut. Talviin taas kuuluvat lumi, pimeys ja hiljaisuus. Lapsuuden paukkupakkaset, hyvät hiihtokelit ja revontulet ovat vain nykyään valitettavan harvinaisia. Arvostusta suomalaiselle koululaitokselle Nuoruutensa Vesantoa ja pienen kunnan ilmapiiriä hän piti ahdistavana, ja jo nuorena hänellä oli kova hinku päästä pois isompiin ympyröihin. Kouluajoiltaan hän muistelee erityisellä lämmöllä Launo Suomelaa, kuvataiteilijaa ja kirjailijaa, joka toi tuulahduksen jostain toisesta jännittävämmästä maailmasta. Kiitollisuudella hän muistaa myös niitä kaikkia uutteria opettajia, myös heitä, joilla oli epäkiitollinen tehtävä opettaa niitä ei-kiinnostavia aineita. Suomalaisen koulutuksen kansainvälisesti arvostettu korkea taso ei olisi mahdollinen ilman tuollaisia hyvin koulutettuja ja motivoituneita opettajia. Tapani kuului Vesannon lukion ensimmäisiin ylioppilaisiin. Lukion jälkeen koittivat korkeakouluopinnot Otaniemessä, tutkimustyö VTT:llä ja muutaman vuoden opetustyö Aasiassa. Siellä innostus tutkimustyöhön kasvoi, ja väitöskirja syntyi TKK:lla epälineaaristen mikroaaltopiirien analyysimenetelmistä. Perusedellytyksenä hyvä internet-yhteys Tapanin mielestä maaseutu sopii hyvin kaikenlaisen henkisen ja luovan työn tekemiseen rauhansa vuoksi. Etätyössä hyvä internet-yhteys on vält- tämätön. Monet tehtävät voidaan hoitaa tietokoneella ja internetin kautta, ja puhelinpalvelujen call-centerit voivat sijaita missä tahansa maapallolla, kunhan puhelinyhteydet toimivat hyvin. Mutta useimmissa palkkatöissä ei varmaankaan etätyö yksin riitä, vaan työpaikallakin täytyy olla muutama päivän viikossa, eli jos Vesantoa ajattelee, keskuspaikka ei helposti voi olla kauempana kuin Kuopiossa tai Jyväskylässä. Toinen vaihtoehto tietenkin on itsensä työllistäminen, vaikkapa perustamalla oma firma. Tarvitaan ideoita ja uskallusta! Ruuhka-eurooppalaiset voivat vain uneksia tästä rauhasta Nykyisin Vesanto on Tapanille tärkeä kahdella tapaa: Se on tosiaankin kotiseutu, siellä ovat juuret, sekä Kaisa-vaimon että omat sukulaiset. On turvallista, kun tietää kuka on ja mistä on kotoisin, eikä tarvitse etsiä, tai esittää jotain muuta. Toisaalta Vesanto on lomapaikka, jonka tarjoama luonto ja rauha on sellaista mistä useimmat ruuhka-eurooppalaiset voivat vain uneksia. Keitele-järvi on veneilijälle tärkeä. Vesannolla ei olla ehkä tarpeeksi oivallettu, että siellä on veneileviä matkailijoita ja rannoille tarvittaisiin palveluita, vähintäänkin kunnon laituri ja venepaikkoja isommillekin veneille. Hän tunnustaa ahkeroivansa kovasti sen eteen, etteivät työasiat pääsisi Vesannon lomia häiritsemään, ja omien sähköpostien lukemiseenkin hän tarvitsee naapurin nettiyhteyttä. Vaikka Tapani joskus lukee työraportteja ja -sähköposteja Vesannon lomillaan, etätyön tekijäksi hän ei itseään luokittelisi mutta varsin luotettavat sukulaislähteet ovat kuitenkin asiasta vähän toista mieltä. TEKSTI Anu Hytönen

16 16 Mikä vetää maaseudulle Ympärivuotinen maalla asuminen nousee laajakaistan myötä vaihtoehdoksi Laajakaista mullistaa maaseudun elämän Pohjois-Savon maakuntaliiton hallintojohtaja Jarmo Muiniekka (oik.) ja laajakaista-hankkeen projektipäällikkö Antero Kauppinen(vas.) surffailevat maakuntaliiton pihassa. Pian kaikki Pohjois-Savon asukkaat voivat hoitaa asioitaan netissä. Hyvät Internet-yhteydet parantavat maatilojen ja yrityksien kilpailukykyä ja lisäävät maalla asuvien ja loma-asunnoissa olevien ihmisten viihtyvyyttä. Tanskalainen maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin kannusti hiljakkoin maaseutua kuten valtaosaa Pohjois-Savon kuntia hyödyntämään tietotekniikkaa maaseudulla. - Jos haluamme että Euroopan maaseutu on vauras ja elinvoimainen, meidän on hyödynnettävä nykyaikaista tietotekniikkaa, kehottaa Boelin. Pohjois-Savo on hereillä Pohjois-Savon maakuntaliiton hallintojohtaja Jarmo Muiniekka on perehtynyt maaseudun laajakaistan rakentamiseen kuntiin. Hallintojohtaja pitää valokaapelia ihanneratkaisuna pientaloalueille sen pitkäikäisyyden vuoksi. Valokuituverkko moninkertaistaa tiedonsiirtonopeuden. Kotitalouksien asennustyöt kelpaavat verotuksen kotitalousvähennykseen. - Valokuitu kestää kymmeniä vuosia. Kuitu ei vaadi huoltoa ja valokuidun tiedonsiirtokapasiteetti on ylivertainen. Sillä päästään huikeisiin siirtonopeuksiin sekä vastaanotettaessa että lähetettäessä, linjaa Muiniekka. Pohjois-Savon laajakaistahankkeessa tavoitellaan, että lähes jokaisella kansalaiselle olisi saatavilla 100 Mb:n yhteydet valokuituverkossa vuoteen 2014 mennessä. Laajakaistahankkeessa ovat kaikki Pohjois- Savon kunnat. Hankkeessa halutaan kattaa valokuituyhteyksillä 99 pro- senttia Pohjois-Savon kotitalouksista, julkisen palvelun toimipaikoista ja yrityksistä. - Koko hankeohjelma löytyy Pohjois-Savon liiton nettisivuilta. Maakunnallisesti hanke toteutuu vuosina Tänä vuonna käynnistyy 21 hanketta 14 kunnan alueella. Tervo ja Vesanto ensimmäisten joukossa Laajakaistahanke nytkähtää käyntiin huhtikuussa. - Kilpailutuksen jälkeen maakuntaliitto valitsee operaattorin yhteistyössä asianomaisen kunnan kanssa. Käytännön rakentaminen käynnistyy mahdollisimman pikaisesti. Esimerkiksi Vesannon ja Tervon laajakaistahankkeet käynnistyvät jo tänä vuonna. Hankkeen uhkakuvat Suunnitelma näyttäisi etenevän kuin juna. Muiniekka näkee myös mahdollisia hidasteita. - Pienenä pelkona näen koneiden ja kaluston riittävyyden, kun monia rakentamishankkeita käynnistyy useissa kunnissa. Kuntien yleisötilaisuuksissa on toivottu aikataulun nopeutusta, minkä vuoksi yritämme välttää kaikin tavoin viivästyksiä. Työpaikkoja ja jatkoaikaa mökkielämään Tulevaisuuden Suomessa ja Pohjois- Savossakin laajakaistayhteydet ovat peruspalvelua kansalaisille siinä missä sähkö-, vesi tai viemäriyhteydet. Maaseutuyrityksille ja maatiloille laajakaistayhteydet ovat välttämättömiä, jos Suomi aiotaan pitää asuttuna myös haja-asutusalueilla. Laaja-kaistat lisäävät maaseudun yrittämisen edellytyksiä ja tuovat uusia työpaikkoja kaupunkien ulkopuolelle. Laajakaista kaikille -hankeen projektipäällikkö Antero Kauppinen korostaa loma-asuntojen käyttöajan pidentämistä. - Loma-asukkaat voivat mielekkäästi pidentää mökkiasumistaan ja ympärivuotinen maalla asuminen nousee laajakaistan myötä vaihtoehdoksi, sanoo Kauppinen. TEKSTI JA KUVA Ismo Vornanen LAAJAKAISTOILLA ELÄVÄ MAAKUNTA Pohjois-Savon liiton mielestä laajakaistahanke on aluekehittämistä. Haja-asutusalueiden on oltava liiton mukaan tasa-arvoisessa asemassa kaupunkitaajamien kanssa laajakaistapalveluissa. Nyt liiton hallintojohtaja Jarmo Muiniekka toivoo, että hankkeesta tiedotettaisiin kuntalaisille. - Toivoisimme liitossa, että mahdollisimman moni ottaisi valokuituliittymän talouteensa. KUSTANNUKSET HOIDETAAN YHDESSÄ Laajakaistahankkeen kustannukset jakautuvat kunnan, valtion, operaattoreiden ja käyttäjien kesken. Kunta maksaa kustannuksista joko 8, 22 tai 33 prosenttia omarahoitusosuutta. Loput rakentamiskustannukset jaetaan valtion ja operaattoreiden kesken ja tietysti käyttäjät vielä kustantavat kiinteistökohtaisen liittymän. Hankekohtaisesti kustannukset tiedetään vasta kilpailutuksen jälkeen samoin kuin käyttäjien kiinteistökohtainen liittymäkustannus. LIITTYMÄN HINTA EUROA Kuntien omaa verkkoyhtiön malliakin tutkitaan. Hanke tunnetaan nimellä Veikko. - Veikko-hanke on yksi potentiaalinen laajakaistatuen hakija mutta se ei ole mitenkään etuoikeutettu, sanoo projektipäällikkö Kauppinen. Kauppinen muistuttaa, että runkoverkko kulkee tien vartta pitkin, joten lähellä paikallistietä asuville verkko tulee lähelle. Kauppisen arviot liittymän käyttäjähinnoista vaihtelevat euron välillä. - Hinnoittelu jyvittää tilaajia, jotka asuvat kauempana verkossa. Kauppisen mukaan näköpiirissä ei ole langattomia ratkaisuja, jotka riittävät teräväpiirto-ohjelmiin televisiossa. Uuden sukupolven langattomat yhteydet perustuvat nekin valokuituun, perustelee Kauppinen. Kauppinen kehottaa, että kuluttajat tutustuisivat runkoverkkokarttoihin osoitteesta: www. pohjois-savo>,fi/fi/psl/hanketoiminta/projektit/ laajakaista/index.php. FAKTA - Laajakaistan raportissa Viestintäministeriön selvitysmies ehdottaa, että jokaisella kansalaisen olisi saatavilla 100 Mb:n yhteydet vuoteen Valtio on päättänyt tukea hanketta 66 miljoonalla eurolla kuuden vuoden aikana, kuntien ja operaattoreiden osuus on sama 66 miljoonaa.

17 Mikä vetää maaseudulle 17 Kaikki maaseudulla joko pysyvästi tai tilapäisesti asuvat tarvitsevat yhtä hyvät tietoliikenneyhteydet kuin kaupungeissa on tarjolla. Tarve on jopa suurempi, koska korvaavia palveluja ei ole paikallisesti tarjolla. Internetin vaihtoehdot maaseudulla Suomi on jäänyt laajakaistanopeuksissa Euroopan kärkimaiden joukossa häntäpäähän. Tämä on huomattu ennen kaikkea maaseudulla, kun uusia liittymiä tai nopeuksien nostoja ei ole tarjolla. Kiinteää verkkoa korvaavat langattomat yhteydet eivät ole toimineet halutulla tavalla. Yhteyksien toimivuus on ollut riippuvainen säästä ja maastoesteistä ja suuri käyttäjämäärä on hidastanut nopeutta merkittävästi. Yhden maston kattaessa laajan peittoalueen sen vika aiheuttaa suurelle käyttäjämäärälle ongelmia. Kaikki maaseudulla joko pysyvästi tai tilapäisesti asuvat tarvitsevat yhtä hyvät tietoliikenneyhteydet kuin kaupungeissa on tarjolla. Tarve on jopa suurempi, koska korvaavia palveluja ei ole paikallisesti tarjolla. Langaton vai kiinteä? Kiinteän asutuksen tarpeita vastaavat parhaiten kiinteät yhteydet. Hyvin toimivaa ADSL yhteyttä ei kannata vaihtaa vain edullisemman hinnan vuoksi langattomaan yhteyteen. Langattoman yhteyden ongelmana on yleensä paljon vaihteleva yhteysnopeus ja ennen kaikkea lähtevän yhteyden hitaus, joka ilmenee esimerkiksi sähköpostin lähettämisessä. Ja operaattoria vaihtaessa sähköpostiosoite vaihtuu. Mikäli kiinteää yhteyttä ei ole tarjolla, jää vaihtoehdoksi erilaiset langattomat yhteydet. Näissäkin tulee asentaa kiinteät ulkoantennit yhteyden varmistamiseksi. Parasta nopeutta tarjoaa Wimax yhteydet, joita tarjoavat paikallisesti eri yhtiöt. Maastoesteet voivat haitata yhteyden muodostusta jo alle 10 km etäisyyksillä tukiasemasta. Kattavaa peittoa laajalla alueella tarjoaa laajakaista. Nopeus on maksimissaan 2 Mbit /s ja peittoalue tukiasemasta on n 30 km. Mikäli käyttö on tilapäistä esimerkiksi loma-asunnolla, eikä sähköäkään ole juuri tarjolla, on gsm-verkon yhteydet usein ainut mahdollisuus. Tietoliikenneyhteys voidaan muodostaa joko puhelimen kautta, mutta paremmin eri verkon mahdollisuuksia hyödyntävät erilliset ns. mokkulat. Uusimmat laitteet tukevat monia eri taajuuksia, jossa 900 MHz taajuudella toimivat verkot tarjoavat laajempaa peittoaluetta ja suurempia nopeuksia. Operaattoreiden tarjonta vaihtelee alueittain ja voi muuttua nopeasti, joten pitkiin sopimuksiin ei kannata sitoutua ja tutkia eri operaattoreiden kuuluvuuskarttoja tarkkaan. Joka tapauksessa langattomilla yhteyksillä ovat suuremmat viiveet yhteyspyyntöjen ja tiedon lähettämisessä, vaikka nimellisnopeutta luvattaisiinkin useita megabittejä. Ja käyttäjämäärien lisääntyessä kaikki jakavat yhteistä, usein niukkaa, tukiaseman tarjoamaa nopeuskaistaa. Ratkaisun ongelmiin tarjoaa suunniteltu valokuituverkko. Pysyvän kiinteän asutuksen kannattaa hankkia kiinteä yhteys. Tilapäisen asutuksen ja liikkuvan käytön yhteyksiä taas parantaa mahdollisuus liittää kaikki gsm verkon mastot valokuituverkkoon, jolloin riittävä yhteysnopeus voidaan taata kaikille käyttäjille. Yhteisen maaseudun parhaaksi! Kirjoittaja Tuomo Tikkanen, hankkeen hankevetäjä MTK Pohjois-Savo

18 18 Palveluja Kunnanjohtaja Pasi Lievonen Vesanto Vesannolla uskotaan huomiseen Erinomaisen hyvää vuotta kaikille vesantolaisille ja Vesannolla kesäänsä viettäville. Viime talvi oli perinteinen suomalainen talvi; lunta ja pakkasta oli varmasti riittävästi. Niinpä odotamme tulevaa kesää innokkaasti ja toivomme, että se olisi kaunis ja lämmin. Vesannon kunnan taloustilanne on entisestään parantunut viime vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme tarjota hyvät peruspalvelut kuntamme asukkaille. Tämä julkaisu osoittaa vesantolaisten yrittäjien halua ja intoa tuottaa erilaisia palveluja kunnan asukkaille. Lisäksi se antaa monipuolisen kuvan maaseudulla asumisesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Sisä-Savon kesätapahtumien osalta voidaan todeta, että tarjonta on monipuolista ja jokaiselle löytyy jotain. Vesannolla jatketaan Reiska jalkapallon MM-kisojen kehittämistä ja Vesantoviikko on omalla perinteisellä paikallaan heinäkuun lopulla. Hyvää kesää ja menestystä! KIRJASTON PALVELUT Kirjasto avoinna Ma,ke,pe 9-14, ti,to HUOM! Kirjastosta lainataan lapsille pelastus- ja veneilyliivejä Kirjastossa poistokirjojen myyntipäivä klo 9-14 ja koko kesän vaihtuvia näyttelyitä. Kirjaston talviaukioloajat Ma,ke,pe 10-16, ti,to 12-19, aattopäivinä TERVEYSPALVELUT Vesannon terveysasema Simolantie 15 Avoinna ma-to klo: ja pe klo: Ensiapu puh: Ajanvaraus lääkärille ja hoitajalle ma-pe ja ma-to , pe Itäinen alue puh: Läntinen alue puh: Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin päivystys Suonenjoen terveysasemalla puh: Vesannon terveysasema on suljettu Kesäsulun aikana vesantolaiset potilaat hoidetaan Karttulan ja Suonenjoen terveysasemilla. Ajanvaraus klo ja puh: Vesannon työpaja ja pesula: -Apua kodin tai mökin pieniin askareisiin ja pihatöihin mm. pienimuotoisia metsän harvennustöitä ja halonhakkuuta - Pienimuotoiset korjaus-, rakennus - ja saneeraustyöt. - Siivouspalvelua - Kirpputorille voi tuoda huonekaluja ja vaatteita. - Puu- ja metallipajassa entisöimme huonekaluja, teroitamme saksia ja veitsiä ja vuokraamme työkaluja esim. lehtipuhallinta, raivaussahoja yms Työpaja Ma-To : , Pe : puh Pesula Ma-Pe : , puh Työpajaohjaaja puh Yksilövalmentaja puh RAKENNUSVALVONNAN PALVELUT KESÄLLÄ 2010 LOMA-ASUNNON muuttaminen ympärivuotiseksi asuinrakennukseksi edellyttää rakennuslupaa. Mikäli rakennuspaikka sijaitsee rantavyöhykkeellä ja rakennuspaikka on kaavoitettu loma-asuntoa varten, on ennen rakennusluvan hakemista saatava kunnalta poikkeamislupa kaavasta. Käyttötarkoituksen muutosta varten tarvitaan rakennussuunnitelmat, joiden laatimiskustannuksiin voi saada kunnalta avustusta enintään euroa. Avustus maksetaan maksutositteiden perusteella. Avustuksen ehtona on, että kunnan ulkopuolella asuva henkilö muuttaa kuntaan ja on henkikirjoilla kunnassa vielä vuoden kuluttua. Lomakkeita ja ohjeita menettelystä saa rakennustarkastajalta. Rakennusprojekti on pitempiaikainen prosessi, mitä aikaisemmin otat yhteyttä, sitä paremmin voimme suunnitteilla, hoitaa ja käsitellä asioitasi rakennusvalvonnassa. Rakennusvalvonta palvelee kaikkia rakentajia ympäri vuoden. Ainoan poikkeuksen tekee kesäaika, jolloin saat suoraan yhteyden rakennusvalvontaan seuraavasti: rakennustarkastaja Tapani Huttunen puh (lomalla ) rakennustarkastajan sijainen Juha Soininen puh (lomalla ) Huomioi nämä poikkeukselliset ajat: Rakennusvalvonnan palveluja ei ole saatavissa Rakennuslupia ei käsitellä välisenä aikana. Katselmukset hoidetaan normaalisti. Kunnan kotisivuilta (Tekninen toimi) löytyy lisätietoja esim. rakennusjärjestys ja taksa sekä rantaosayleiskaavat. TONTTITARJONTA PARHAIMMILLAAN Vesannon kunnalla on tarjolla erilaisia omakotitontteja niin omarantaisenakuin järvinäkymällä. Juurikanrannan I-vaiheen ja Apurannan alueen korttelin 112 tonttien osalta eritysetu: VESI- JA VIEMÄRILIITTYMISMAKSU SISÄLTYY TONTIN HINTAAN, mikäli rakentaminen aloitetaan aikana.

19 Palveluja 19 Tervetuloa Tervoon Tervo on kesäkunta parhaasta päästä. Tästä kertoo jo sekin, että kesäasuntoja meillä on saman verran kuin vakituisia asuntoja. Kesällä tämä tarkoittaa sitä, että kuntamme väkimäärä vähintäänkin tuplaantuu. Kesäkausi on Tervossa tapahtumien aikaa. Perinteisiä Tervo-päiviä vietetään lauantaina 3. heinäkuuta, jolloin kutsumme tervolaiset, kesätervolaiset, naapurikuntalaiset ja ohikulkijat viettämään lupsakkaa päivää Tervonsalmen rantaan. Päivän ohjelma on monipuolinen ja sisältää toritapahtuman lisäksi rantakalailtapäivän varsinaisen toritapahtuman jälkeen. Makoisan rantakalan jälkeen lämmitetään perisavolainen savusauna, jonne kaikki ovat tervetulleita. Kuntamme alueella on myös paljon lukuisia muita tapahtumia, joihin olette kaikki lämpimästi tervetulleita. Lisätietoja ja tarkempia aikatauluja kunnan www-sivuilta ja perinteisestä kesälehdestämme. Kunnanjohtaja Olli-Pekka Salminen Tervo Lämpimästi tervetuloa Tervoon! Matkailupitäjä Tervo Tervon kunta on panostanut matkailun kehittämiseen ja sitä kautta koko kunnan yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Äyskoskea pidetään perhokalastajien keskuudessa valtakunnan parhaimmistoon kuuluvana koskena ja kalaisa maine on kiirinyt ulkomaille asti. Äyskosken rannalle rakennettu kunnan omistama Kalatietokeskus tarjoaa nykyaikaisia, hyvin varusteltuja toimisto-, kokous-, näyttely- ja seminaaritiloja. Innovatiivisilla kalusteratkaisuilla tilat mahdollistavat monipuolisen tarjonnan erilaisiin asiakastarpeisiin. Alueella sijaitsee myös uusi Caravan-alue korkealuokkaisine huoltorakennuksineen ja lasten leikkikenttineen. Venematkailijoita palvellaan myös kunnan keskustassa jossa on uusi vierasvenesatama. Varustukseen kuuluvat sähkö, sauna/suihku, WC ja grillikatos sekä septitankkien tyhjennyslaite. Tämän lisäksi vesillä liikkujia palvelevat reittikartoissa näkyvät rantautumispaikat. TERVON TONTTITARJONTAA Matkailijoiden tarpeisiin ovat satsanneet myös tervolaiset palveluyrittäjät, joten kunnasta löytyy kattavasti tarjontaa golfista ohjelmapalveluihin ja majoitukseen. Lisätietoja alueen matkailupalveluista kunnan nettisivuilta osoitteessa tai kunnanviraston neuvonnasta p Muistathan! Kesätori-illat perjantaisin (juhannusaattona ei järjestetä tori-iltaa). Tervon kunnalla saaristo-osakuntana on mahdollisuus tarjota uusille asukkailleen monipuolisia tonttivaihtoehtoja niin järven rannalta kuin aivan kunnan keskustaajamastakin palveluiden, koulun ja päiväkodin välittömästä läheisyydestä. Kunnan pinta-alasta kolmasosa on järvien peitossa, mikä luo erinomaiset mahdollisuudet järviluonnosta nauttimiseen. Etenkin lapsille kuntamme mahdollistaa rauhalliset puitteet kasvulle, koulunkäynnille ja sitä kautta hyvät eväät aikuiselämäänkin. Olette lämpimästi tervetulleita vesistörikkaaseen, rauhalliseen ja turvalliseen kuntaamme. Lisätietoja asumiseen ja tonttitarjontaan liittyvissä kysymyksissäsi Teille antavat tekninen johtaja Jukka Korhonen p ja rakennustarkastaja Erkki Korhonen p Tervon kirjaston kesäaukioloajat Ma, ti, pe klo 10-15, ke klo 14-19, to klo 9-14, juhannusaatto suljettu Aukioloajat talviaikaan ma, ke klo 14-19, ti, pe klo 10-15, to klo 9-14, aattopäivät (jos ma tai ke) klo 10-1 TERVEYSPALVELUT Sairaanhoito Päivystysvastaanoton että kiireettömän hoidon ajanvarauksen soittoajat maanantaista perjantaihin klo ja puh hätätapauksissa voi soittaa myös puh Iltaisin ja viikonloppuisin päivystys toimii Suonenjoen terveysasemalla, puh Lisätietoja kesäsulusta saa Tervon vastaanoton hoitajilta. Kesäsulun aikana tervolaiset potilaat hoidetaan Karttulan terveysasemalla. Tervon terveysasema on suljettu vuosilomien ja remontin takia

20 20 Palveluja Palvelutarjonta ei aina näy näyteikkunassa Vesannon ja Tervon alueelta löytyy kattava valikoima yksityisiä palveluita, joita ohikulkija ei huomaa, koska ne eivät välttämättä sijaitse pääkadun varrella, eikä näillä yrityksillä ole näyteikkunaa. Hyvänä apuvälineenä voi toimia Leijonien toimittamat paikallispuhelinluettelot, joita saa mm. huoltoasemilta. Toivomme palvelurakenteemme pysyvän monipuolisena, ja siksi toivomme saavamme rohkeasti toiveita asiakkailta. Yrittäjäkunnan ikärakenne alkaa mahdollistaa tilaa myös uusille yrittäjille, joten jos yrittäjyys ja elämä seudullamme kiinnostaa, ottakaa yhteyttä esimerkiksi elinkeinoasiamieheen, yrittäjäyhdistysten yhteyshenkilöihin tai Vetovoimainen Vesanto hankkeen projektipäällikköön (yhteystiedot alla). Alueen palvelut on kasattu osoitteeseen Olemme joutuneet rajaamaan yritysten palveluista ja yrityksistä kirjoittamisen tästä julkaisusta pois hankkeen rahoitusehdoista johtuen. Liitteenä oleva kaupallinen osio on toteutettu yritysten omilla varoilla. Alueemme palvelut löytyvät keskitetysti osoitteesta näiltä sivuilta löytyy linkit myös alueemme kuntien kotisivuille ja Vesannon Yrittäjien Facebook sivuille. Yrittäjä löytyyhän sinun tietosi jo terves -sivustoilta? Jos ei, niin laita tiedot osoitteeseen tai soita Antille Toivomme, että mahdollisimman moni löytää nämä sivustot ja kertoo niistä kaverillekin. sivuilta löytyy jo kaikkien näiden toimialojen palveluja: Asiantuntijapalvelut Ensihoito ja sairaankuljetus Fysikaaliset hoidot Hankkeet Hevostalous ja -tuotteet Hieronta Huoltoasemat Isännöinti Jalkahoito Kevyet metallirakennetyöt Kiinteistönvälitys Kodinkoneet Kukka- ja hautauspalvelut Kuormalavat Lahjatavarat Maa- ja metsätalous Maansiirto ja kaivutyöt Maatalouden asiantuntijapalvelut Mediatoimistot Metsäkoneurakointi Mökkitalkkaripalvelut Ohjelmapalvelut Pitopalvelut Polttopuut / polttopuiden valmistus Puhelinliittymät ja kännykät Puuntyöstökoneet Päivittäistavarakauppa Rakentaminen ja remontit Ratsastus Tienhoitopalvelut Tilitoimistot Toimistotarvikkeet Traktoriurakointi Venepuuseppä Viestintä- ja koulutuspalvelut Yrittäjien liikuntavuoro avoinna kesäasukkaillekin Vesannon Yrittäjät ry on varannut liikuntahalli- ja kuntosalivuoron, jonne myös loma-asukkaat ovat tervetulleita! Hallilla on maalit ja verkot, mutta mailat pitää tuoda omasta puolesta. Liikuntavuoro maanantaisin klo Viikolla 30 ( ) kiinni Hirvenjuoksukisojen vuoksi. KOTIKUNTA KUVISSA VALOKUVAUSKILPAILU Tervon ja Vesannon kulttuuritoimet järjestävät valokuvauskilpailun vuoden 2010 kuvista. Kilpailussa etsitään valokuvin kotikunnan kauneutta, karuutta ja kaikkea siltä väliltä: tarkoitus on kuvata kotikuntaa, sen maisemia ja rakennuksia eri vuodenaikoina. Tervossa ja Vesannolla on omat kilpailusarjat, joihin voivat osallistua myös kesäasukkaat. Korkeintaan 4 kuvaa / kuvaaja. Molemmissa sarjoissa jaetaan 1. palkinto 100 euroa, 2. palkinto 80 euroa ja 3. palkinto 50 euroa. Kilpailun loputtua järjestetään näyttely, jossa esitellään kilpailukuvia. Kuvat lähetetään s-postiosoitteella / (merkitse aiheeksi Kotikunta kuvissa ) tai toimitetaan kirjastoon CD/DVD-levyllä tai USB-tikulla viimeistään mennessä. Tarkemmat ohjeet löytyvät kuntien internetsivuilta ja kirjastoista. Auts! Se pisti minua. Äitii! Mikäs tuolla liikahti? Hhmm...mustikoita. Hyviähän nekin on, mutta koska olen Suuri Metsästäjä, aion pyydystää jotain oikeata ketturuokaa. Taidanpa painella äidin ruokapatojen ääreen. Makoisa myyräpaisti on sentäs jotain toista kuin nuo ampparit... TARINA JA KUVAT: Irma Kortekallio (http://irmako.wordpress.com)

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

04/2016. Tietoa lukijoista 2016

04/2016. Tietoa lukijoista 2016 04/2016 Tietoa lukijoista 2016 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Se puhuttelee asuinpaikasta riippumatta lukijoita, jotka tunnistavat itsessään henkisen maalaisen. Kantri kertoo tästä ajasta,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 TÄMÄN HEVOSTAITO-OPPAAN OMISTAA TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa.

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Arkimetsän hyvinvointitarjonta Arkimetsän hyvinvointitarjonta Seminaarin minityöpaja Joel Erkkonen & Kii Korhonen Metsäpäivät 5.11.2015 Messukeskus Työpajan tavoitteet Ideoida yhdessä, mitä voisimme tehdä lisätäksemme hyvinvointitarjontaa

Lisätiedot