|
|
- Amanda Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAIRILAN KYLÄSUUNNITELMA (PÄIVITETTY 2010) Kairilan Hilma -maitotyttö
2 2
3 Kairilan kyläsuunnitelma KYLÄN KUVAUS... 5 KAIRILAN ELINKEINOTOIMINTA... 5 NÄHTÄVYYDET... 6 KYLÄTOIMINTA... 6 MATKAILU... 6 MARKKINOINTI... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. KYLÄN HISTORIA... 7 KAIRILAN HISTORIIKKI... 8 KYLÄKYSEL Y... 8 NELIKENTTÄANALYYSI KYLÄN KEHITTÄMISTARPEET VUOSINA KOTIPALVELU...12 NOORMARKUN RETKEILYREITTI...12 YMPÄRISTÖN JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA (PRO AGRIA)...12 YHTEISHENGEN LISÄÄMINEN...13 AUTIOTILOJEN ASUTTAMINEN...13 HARRASTUS- JA VAPAA-AIKA...13 LIIKENNE JA ASIOINTI...13 KYLÄTALO... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. TULEVIA HANKKEITA TULEVAISUUS
4 4
5 Kylän kuvaus Kairilan kylä sijaitsee Noormarkun kunnan itäpäässä, Lavian rajalla. Kairilaan on matkaa Noormarkun keskustasta 35 km, Porista 50 km, Kankaanpäästä 25 km, Pomarkusta ja Laviasta 18 km, Tampereelta 90 km, Vaasasta 200 km ja Helsingistä 250 km. Kairilaa voi sanoa metsäkyläksi, sillä mitään suuria peltoaukeita ei kylältämme löydy. Suurimmat yhtenäiset peltolohkot ovat n. 5 ha ja pienimmillään aaria. Kairilan Sahan lisäksi toinen varma maamerkki Kairilaan tultaessa on metsä. Kairilassa ei ole jokimaisemaa, mutta kylältä löytyy useita ihastuttavia metsälampia ja järviä. Ensi kertaa Kairilaan tulessa voi helposti ajaa kylän ohitse, sillä Kairilaan ei ole muodostunut ns. kylätaajamaa, vaan asutusta on hyvin hajallaan Harjantien, Peräkyläntien ja Huidanlahdentien varsilla ja todellisuudessa Kairila muodostuukin kolmesta eri kylästä (Harhalan, Kairilan ja Karkun kylät). Asukkaita Kairilassa on 97 (vuonna 1997 n. 130) ja talouksia n. 45 (vuonna 1997 n. 50). Vuonna 2000 väestöstä suurin osa (runsas 60 %) oli keski-ikäisiä ja sitä vanhempia, alle 40-vuotiaita aikuisia vajaa 30, kouluikäisiä kymmenkunta ja alle kouluikäisiä kyläläisten ikäjakaum a naiset miehet Kesäaikaan Kairilakin vilkastuu loma-asukkaiden myötä. Kylällämme on yli 30 lomaasuntoa, joista merkittävä osa on tyhjilleen jääneitä kotitaloja. Voidaan siis todeta, että kylämme väkiluku lähes kaksinkertaistuu kesä- ja juhlapyhäaikaan. Kylällä on myös kunnan rakentama vuokrarivitalo, joka on nykyään yksityisomistuksessa. Kairilan elinkeinotoiminta Kylän pääelinkeino on ollut maa- ja metsätalous. Viimeisten kymmenen vuoden aikana suurin osa tilallisista on jo siirtynyt eläkkeelle. Osalle tiloista on löytynyt joko päätoiminen tai osa-aikainen jatkaja. Pelloista osa on annettu vuokralle, osa metsitetty ja osa jätetty hoitamattomiksi kesantopelloiksi. Päätoimisia maanviljelijöitä kylältä löytyy viisi. Neljällä tilalla on vielä karjaa (lypsylehmiä, lihakarjaa, sikoja ja kanoja) ja yksi tila on erikoistunut luomutuotantoon. Suurimmat työnantajat kylällämme ovat Kairilan ja Noormarkun Sahat sekä L Kulmalan kuljetusliike. Muita yrityksiä ovat Hummulan Hirsiveistos, Kairilan Piensaha, kaksi taksiautoilijaa sekä Loma-Aaltojen mökkikylä. 5
6 Maatalouden sivuelinkeinotuloja saadaan mm. maatalouden jatkojalosteista, hevostaloudesta, kaivinkone- ja traktoriurakoinnista, kotileivonnaisista, kudonnaisista sekä elämysmatkailusta. Yhdistys- ja osuuskuntatoiminta ovat aina olleet oleellisia kairilalaisia yhteistyömuotoja. Toimintansa jo lopettaneita osuuskuntia ovat Pärehöylä-, Sonni- ja Tappuriosuuskunnat. Tänä päivänä toimivat Kairilan Kyläyhdistys, Kairilan VPK ja PVY, Lassilan maataloustuottajat, metsästysseura Onnen-Veikot sekä Noormarkun Keskustan paikallisosasto. Urheiluseura Kalepa jatkaa toimintaansa kyläyhdistyksen alaosastona. Nähtävyydet Varhaisesta asutuksesta on nykypolville säilynyt hiidenkiuas (suojelukohde), kalahauta ja harvinaisen kookas tervahauta. Noormarkun ainoa tuulimylly löytyy Kairilasta ja jättiläinenkin on muistanut kairilalaisia viskaamalla nimikkokivensä Töllinahteelle, Harjantien varteen. Vanhoissa kartoissa on merkittynä Laskiaismäki ja Puuronsilmä. Laskiaismäellä pidetään laskiaisrieha ja joulunajan metsäkirkko. Kairilan metsäinen luonto on jo sinällään nähtävyys, mutta poikkeavinta se on Pitkäsuon Ylisellä tervalammella ja sieltä avautuvalla 450 ha:n Natura -alueella, jossa matkailija voi ihailla Lapin jänkhiä keskellä Satakuntaa. Kiinnostavin matkailunähtävyys Kairilassa on tällä hetkellä Ojaniemen museotila. Teemaladoissa poikkeaa vuosittain useita vierailijoita ja ohikulkijoita. Kylätoiminta Kairilan Kyläyhdistys ry perustettiin kesällä 1996 (entinen kylätoimikunta v. 1979) ja siihen kuuluu 45 henkilöjäsentä. Kylätoimikunnan muuttaminen rekisteröidyksi yhdistykseksi oli edellytyksenä lakkautetun kyläkoulun ostamiseen kunnalta. Kylätalo myytiin v yksityiselle henkilölle. Perinteeksi muodostuneita tapahtumia Kairilassa ovat: laskiaisrieha Laskiaismäellä, kuutamohiihto, vappuretki Tervalammelle, heinärieha Hilman päivän joulumyyjäiset(jolloin muistetaan vuoden aikana syntyneitä vauvoja ja kylään muuttaneita), joulunajan metsäkirkko ja Kustaan ajot. Kylän matkailun historiaa Vuonna 1997 Kairilasta haluttiin tehdä luontomatkailun keidas. Kehittämisen lähtökohdaksi otettiin paikallisuus - Kairilan metsäinen luonto ja olemassa olevat, arkipäivään liittyvät toiminnot (eli ei mitään uuden rakentamista vaan vanhan korjaamista ja kairilalaisen kulttuurin esiin tuomista). Tavoitteena oli kehittää Kairilasta kokous- ja juhlatilaisuuksien pitopaikka, tehdä tunnetuksi kairilalainen elämysmatkailu, luoda uusia työmahdollisuuksia, edistää kylän omien tuotteiden markkinointia, hyödyntää Noormarkun retkeilyreitistön tuomia mahdollisuuksia ja laajentaa matkailullista yhteistyötä Noormarkun kunnan ja muiden lähikylien kanssa. Toimenpiteet, jotka on toteutettu tavoitteeseen pääsemiseksi: 1) kylätalon saneeraus kokous-, juhla- ja leirikoulutiloiksi (myös pienimuotoista majoitusta) 2) latokulttuuri eli teemaladot (pubi-, huiloo-, hiljentymis- ja kestilato) 3) Ojaniemen museotilan hyödyntäminen 4) tuulimyllyn kunnostus 6
7 5) Lamminjärven ruoppaus 6) laskiaismäen kunnostus ja metsäkirkko 7) Mastonkulman sähköistäminen 8) vanhojen aittojen, luhtien ja maalaistalojen hyödyntäminen 9) kylän markkinointi ja siihen liittyvä kyläesite 10) kyläsihteerin palkkaaminen 11) Kairilan kotisivut Toimenpiteisiin on saatu hankerahoitusta POMO-, MEHU- ja ALMA ohjelmista. Viimeisin Kairilan Kyläyhdistyksen toteuttama hanke ( ) oli Noormarkun kyläkierros hanke, jonka aikana toteutettiin Noormarkun kylien yhteinen kyläkierros koemarkkinointi. Kylätalolla on järjestetty pienimuotoisia kokous- ja juhlatilaisuuksia (syntymäpäiviä, sukukokous, hirvipeijaisia, satakuntalaisten yhdistysten kokouksia, matkailutapahtumia). Kesällä 2004 Laskiaismäellä vihittiin porilainen pariskunta ja häitä vietettiin kylätalolla. Talon vakituisia käyttäjiä ovat mm. Noormarkun seurakunta ja paikalliset yhdistykset (partiolaiset, 4H-kerhot, metsästysseura, maataloustuottajat). Leirikoulutoimintaan on tutustunut porilaisia ja noormarkkulaisia opettajia alkaen kylätalo on ollut vuokrattuna yksityiselle yrittäjälle sijaiskotitoimintaa varten. Kairila on saanut kiitettävästi palstatilaa sekä alue- että paikallislehdissä. Vuoden 1998 keväällä Satakunnan Kansa teki näyttävän neliväri lehtijutun Kairilan pyrkimyksistä matkailun maailmankartalle vuoteen 2005 mennessä. Lehtijutussa suurimman huomion sai kummajainen nimeltä pubilato. Tämän lehtijutun myötä Kairila tuli tunnetuksi ei yksin Satakunnassa vaan ympäri Suomea ja osin myös Ruotsissa. Viimeksi otsikoitiin näyttävästi Mastonkulman sähköistämisestä. Kesäkuussa 98 pidettiin Avoin kylä -tapahtuma, jota varten valmistimme ensimmäisen kyläesitteen. Vuoden 1999 alussa monistimme ensimmäiset pakettihinnastot ja Helsingin matkamessuille valmistui kairilalaisten toimesta noormarkkulainen yhteisesite, jossa esitellään retkeilyreittiin liittyviä, pääasiallisesti kairilalaisia ja noormarkkulaisia palveluja. Lisäksi Kairila on ollut mukana Mediavaunu hankkeessa. Kylämatkailu on nyt hieman unholassa. Syy toiminnan hiipumiseen oli lähinnä toimijoiden vähyys. Kylän historia Jo luvulla Kairila oli oravanmetsästäjien eräaluetta luvulla Kairila kuului Karkun ratsutilojen maihin ja vuosisadan lopulla kylässä alkoi olla jo pysyvääkin asutusta. Ensimmäisen, luvulta olevan, maakirjan mukaan ensimmäisiä itsenäisiä tiloja olivat Paino, Humla, Kiviniemi, Mustaoja, Särkijärvi, Painokallio, Harhaluoma, Mastomäki ja Ylikoski. Kairilan kylä muodostuu kylistä Harhala, Kairila ja Karkku, joista Harhalan kylä liitettiin Noormarkkuun luvun alussa. Varhaisempaan historiaan liittyen kylästä löytyy vielä hiidenkiuas, kalahauta, tervahauta ja tuulimylly. Kuuluisuuksista mainittakoon, että Kaarlo 7
8 Kangasniemen isä on kotoisin Kairilasta. Elinkeinoelämä oli keskittynyt maa- ja metsätalouteen sekä kalastukseen. Myöhemmin myös tervanpoltto ja mastopuut laivoihin olivat merkittäviä tulonlähteitä, kuten myös sahateollisuus luvulla Kairilassa oli useita kouluja (Kairila, Löytäne, Painon-kulma, Särkijärvi) ja kauppoja (ensimmäisen kaupan kylään perusti Oskari Kortesoja jo luvun lopulla). Kylästä löytyi myös seppä ja suutari. Omaa pankkia ja postikonttoria Kairilassa ei sitä vastoin ole koskaan ollut (paitsi pankkiauto ja asiamiesposti), vaan kyseiset palvelut on saatu naapurikylästä Lassilasta luvulla kuorma-autoilun aloitti Aarne Lehmijoki ja taksiautoilun Matti Ylikoski luvulla kylän elinkeinotoiminta vilkastui entisestään. Kylään perustettiin kaksi isohkoa sahaa: Kairilan Saha Oy (Varjomaan suku) ja Noormarkun Saha Oy (Painokallion suku). Taksiautoilun aloitti Atte Viinamäki ja kylään muodostettiin useita osuuskuntia (Pärehöyläosuuskunta, Sonniosuuskunta ja muutama Tappuriosuuskunta) luvulla Kairilassa aloitti toimintansa L. Kulmalan ja P. Mastomäen kuormaautoyritys, joka jatkaa edelleen toimintaansa Markku Painon omistuksessa. Takseja oli jo kaksi - Aimo Kulmalalla ja Aarne Lehmijoella ja luvuilla alkoi suurten muutosten aika, sillä silloin kylän nuoriso lähti parempien ansiomahdollisuuksien toivossa pääasiassa Poriin ja Tampereelle (olihan täältä lähdetty jo aiemmin Amerikkaankin). Tämän seurauksena kylän asukasmäärä laski rajusti ja sen seurauksena myös palvelut alkoivat vähetä niin, että kylältä löytyi enää yksi kauppa ja yksi koulu. Uutta oli Kairilan kylätoimikunnan perustaminen v.1979 ja se olikin Noormarkun ensimmäinen kylätoimikunta luvulla kylällä toimi menestyvä pitopalvelu, joka kuitenkin lopetettiin 90 -luvun alussa. Vaikka Kairilassa onkin tällä hetkellä Noormarkun suurimpiin yksityisiin työnantajiin lukeutuvat Kairilan ja Noormarkun sahat, emme ole kyenneet pitämään mitään palveluja kylässämme. Vuonna 1994 sekä kyläkoulu että kyläkauppa lopettivat toimintansa. Kairilan historiikki Kylän historiikki Ehtookuhuista pubilatoon valmistui keväällä Historiikkia on hyödynnetty muun muassa kahdessa kesänäytelmässä; Hilman ja Kustaan orastava rakkaus sekä Hilman ja Kustaan naimapuuhat. Historiikkia on hyödynnetty myös matkailupakettien tuotteistamisessa (kyläläisten tarinat ja arkipäivän elämä). Kyläkysely Vertailussa kyselyn tulokset vuosilta 1999 ja Mitä pidät Kairilan parhaana puolena kesä.99 kesä.05 puhdas luonto hyvä yhteishenki kylätalo nähtävyydet hyvä sijainti 8 kairilalainen yritte... harrastusmahdol... retkeilyreitti
9 Puhdas luonto, retkeilyreitti, kylätalo ja kairilalainen yritteliäisyys ovat edelleen Kairilan parhaita puolia, vaikkakin kylätalon merkitys on kuuden vuoden aikana huomattavasti vähentynyt. Mitä pidät Kairilan huonoimpana puolena kesä.99 kesä.05 vanhuspalvelujen... huono yhteishenki huonot kulkuyhte... kaupan ja koulun... harrastusmahdoll... vääristynyt ikära... matkailunähtävyy... Huonoimmiksi puoliksi Kairilassa koetaan huonot kulkuyhteydet, yhteishengen puute ja vääristynyt ikärakenne. Ongelmalliseksi koetaan myös kaupan ja koulun puuttuminen kylältä. Mihin Kairilan pitäisi panostaa kylätaloon ja sen ym... nähtävyyksiin palveluihin yhteishengen lisääm... tapahtumiin yht.toimintaan muid.. työpaikkojen lisääm... kylänraitin ehostami... harrastusmahdollisu... kesä.99 kesä.05 9
10 Kairilassa tulisi panostaa entistä enemmän palveluihin ja yhteishengen lisäämiseen. Ympäristön kunnostus, maisemointi ja harrastusmahdollisuuksien sekä tapahtumien lisääminen koetaan myös merkittäviksi kehittämiskohteiksi. Vuoden 2005 jälkeen ei ole tehty uutta kyselyä. 10
11 Nelikenttäanalyysi VAHVUUDET puhdas ja metsäinen luonto luonnonvarat tapahtumat laajakaistayhteys MAHDOLLISUUDET yhteistyön lisääminen elinkeinojen kehittäminen kylätalo asukashankinta etätyö HEIKKOUDET ei kauppaa eikä koulua nuorisolle vähän harrastusmahdollisuuksia huonot kulkuyhteydet toimijoiden vähyys yhteistyön puute vähän ja yksipuolista yritystoimintaa tyhjät autiotilat UHAT palvelujen puuttuminen väestön ikärakenne kylän autioituminen kateus Vastaajien mielestä kylän parhaita puolia ovat ehdottomasti Noormarkun retkeilyreitti ja puhdas luonto. Huonoimpia puolia Kairilassa ovat huono yhteishenki, huonot kulkuyhteydet ja matkailunähtävyyksien puuttuminen. Kairilan tulevaisuus nähdään viihtyisänä asuinympäristönä, mutta myös autioituvana pikkukylänä, joka kelpaa asuinpaikaksi paremman puutteessa. Kairilan pitäisi ensisijaisesti panostaa kylätaloon ja sen ympäristöön, yhteishengen lisäämiseen ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja myös kylänraitin ehostamiseen. Panostamista kaivataan myös nähtävyyksien lisäämiseen, palvelujen parantamiseen sekä työpaikkojen ja harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen. Kyläläisten mielestä matkaililjaa kiinnostaa Kairilassa eniten kylän rauhallinen sijainti, kylätalo sekä kaunis ja puhdas luonto. Vuonna 1999 pidetyssä ideariihessä Kairilan elävöittämisessä eniten kannatusta saivat seuraavat ideat: 1) hiihtolatujen ja luistelun lisäksi minigolf ja sulkapalloverkko kylätalon pihaan 2) tapahtumiin Hilman päivät ja Kustaan kuhinat 3) matkailun edistämiseen kotieläinpuisto, Kairila-beach, suokylvyt, oikotie Mulkkujärvelle, savusauna Lamminjärvelle, peikkometsä lapsille 4) kylätalolle lisää käyttöä mm. tuotetori/kairilapuoti, lisää tapahtumia, mm. lavatanssit 5) kylätalon ympäristöön toivottiin myös panostettavan. Piha-alueesta haluttaisiin tehdä kairilalainen paratiisi runsaine kukka- ja pensasistutuksineen sekä hyötypuutarhoineen. Lisäksi toivottiin sähköä koko Kairilaan, lasten ja vanhusten palveluiden kehittämistä, kauppaa, linja-autovuoroja, postin kulkua paremmaksi, avantouintitapahtumia, lisää katuvaloja, teiden kunnossapitoa ja asfaltointia, sahtipanimoa ja viinitislaamoa, omaa käsityömallistoa, yhteishengen lisäämistä, tupailtoihin eri alojen asiantuntijoita sekä asukashankintakampanjointia, joka kohdistettaisiin erityisesti nuoriin etätyöntekijöihin, jotka arvostavat mm. puhdasta luontoa ja käsityöperinnettä. Vuoden 2005 kyselyssä vastaajien mielestä yhteishenkeä voidaan parantaa yhteisillä tapahtumilla, uima- ja teatteriretkillä sekä asennemuokkauksella. Kylätalolle toivotaan erilaisia kursseja, koulutustapahtumia, harrastustoimintaa, kirpputori, peli-iltoja ja kauppa tai kioski. Kylätalon ylläpito tulisi saada katettua erilaisilla tapahtumilla, keräyksillä ja myyjäisillä. Varteenotettavina vaihtoehtoina pidetään myös talon vuokraamista tai myymistä. Kyläläiset haluaisivat osallistua harrastustoimintaan (erityisesti kesäteatteri), liike- 11
12 toimintaan, peli-iltoihin ja erilaisille retkille. Vastaajat eivät kuitenkaan ole halukkaita itse ottamaan vetovastuuta erilaisten toimintojen aikaansaamiseksi. Mitä palveluja kylällä pitäisi olla kauppa kotipalvelu kesäkauppa, ravintola kahvila kauppa-auto sujuva postin kulku asiointiliikenne/kuljetuspalvelut vanhustentalo Asukkaiden mielestä esimerkiksi kauppa voitaisiin kylälle saada yhteistyössä kyläläisten ja lomalaisten kanssa. Muiden palvelujen toteuttamisessa kunnalla olisi merkittävä rooli. Kylän kehittämistarpeet vuosina palvelujen lisääminen, erityisesti kauppa, vanhus- ja liikennepalvelut yrittäjyyden edistäminen asukashankinta kevyenliikenteenväylä lisää katuvalaistusta Lassilaan johtavan tien ja Peräkyläntien asfaltointi yhteistyö muiden kylien kanssa nuorten harrastusten toimintaedellytysten monipuolistaminen yhteiset tapahtumat ja retket yhteistyö kyläläisten kesken Kotipalvelu Kairilan väestön ikärakenne on melko korkea. Keski-ikäisiä ja eläkeläisiä on väestöstä 60 %. Lähivuosina myös kairilalaiset tarvitsevat erilaisia kotipalvelumuotoja, mikäli aikovat selvitä pitkälle vanhuuteen tutussa asuinympäristössään. Myös työssäkäyvä väestö voisi käyttää esim. siivousapua, mikäli sellaista joku tarjoaisi. Lassilasta löytyy jo yksi kotipalveluyrittäjä. Noormarkun retkeilyreitti Satakunta-Pirkanmaa retkeilyreitti kulkee Kairilassa Tervalammelta Löytänejärvelle, josta edelleen Kankaanpäähän, Jämille ja Pirkanmaalle. Retkeilyreitti on ja tulee olemaan Kairilan markkinoinnin tärkeimpiä elementtejä. Kairilalaiset voivat hyödyntää reitistöä omissa elämyspaketeissaan ja vastaavasti retkeilyreitin käyttäjät saavat lisäohjelmaa Kairilan tapahtumista. Ympäristön ja maisemanhoitosuunnitelma (Pro Agria) 12
13 Kairilan kaunein kylänraitti eli Huidanlahdentie tulee siistiä ja tien varrella olevat kiviaidat kunnostaa ja poistaa niiden ympärille muodostunut, aitojen näkymistä haittaavat puskistot (kunnostustyö meneillään). Samoin tulisi säilyttää Mastontien vanhat alkuperäiset kiviaidat ja poistaa maisemaa häiritsevät puskistot. Harjantien varrella sijaitsevat vanhat kuivurirakennukset tulisi entisöidä ja Setälän kohdalla kasvavat upeat pylväskatajat tulisi saada paremmin näkyviin, myös tienvarren rikkakasvustoa tulisi karsia. Ojaniemeen johtava upea maalaisidylli tulee säilyttää ja pitää nykyisessä kunnossaan. Avohakkuita tulisi välttää kulkuteiden välittömässä läheisyydessä. Maiseman yleisilmettä voitaisiin parantaa myös kunnostamalla tienvarsilla sijaitsevia, viljelyksestä poistettuja peltoja. Kylän maskotin Hilma -maitotytön imagoa tulisi lisätä pystyttämällä maitolaitureita niiden entisille käyttöpaikoille. Hoidettu ympäristö on pienen kylän paras käyntikortti. Ulkopaikkakuntalaiselle pihapiirimme viestii omasta suhtautumisestamme luontoon ja sen puhtaana säilymiseen luonnollisesti. Yhteishengen lisääminen Pienen kylän tärkein voimavara on yhteen hiileen puhaltaminen. Yhteisillä retkillä, harrastuspiireillä ja kylätapahtumilla tulee olemaan merkittävä rooli asian korjaamiseksi. Autiotilojen asuttaminen Kairilastakin löytyy joitakin autiotiloja, jotka ovat pääsääntöisesti kuolinpesien omistuksessa. Näitä tiloja moni kaupunkilainen vuokraisi mielellään kesäaikaan, jolloin he saisivat lähituntumaa oman ryytimaan hoidosta ja kokisivat sen mielihyvän tunteen, joka syntyy oman maan tuottamasta sadosta. Näin saataisiin myös uusia toimijoita kyläyhteisöön. Vastaavasti nämä uudet kesäasukkaat viestittäisivät kaupunkilaisille maaseutuasumisen ihanuudesta. Harrastus- ja vapaa-aika Tänä päivänä kylän vähälukuinen nuoriso käy monenlaisissa harrastustilaisuuksissa Lassilassa, kunnan keskustassa ja Porissa. Kylän urheilukentällä on enää vähän käyttöä. Ideariihessä toivotut minigolf ja sulkapallo toisivat lisäkäyttöä kentälle. Perinteinen kairilalainen vapaa-aika kuluu käsitöiden parissa. Kylälle on toivottu erilaisia Otsolan kansalaisopiston kursseja ja nykyään Otsola järjestää 1 päivän mittaisia lyhytkursseja kaksi kertaa vuodessa. Liikenne ja asiointi Tänä päivänä kylältä pääsee asioilleen joko omalla autolla tai taksilla, sillä linjaautovuoroja ei kylämme läpi kulje. Kyläyhdistyksen ja taksiautoilijan yhteisestä aloitteesta vuodesta 1998 alkaen kyläläiset ovat käyneet joka toinen viikko asioillaan Pomarkussa yhteisellä taksikyydillä. Taksikyydin kustannuksista maksavat käyttajät linja-autotaksan mukaan ja kunta vastaa lopusta kustannuksista. Lisäksi osassa kylää on tarjolla kauppaauton palvelut. Omaa kauppaa tuskin kukaan kyläläinen on valmis perustamaan. Kylän halki johtava Harjantie on asfaltoitu, mutta huonokuntoinen ja kapea. Tärkeät yhteysväylät, Lassilantie ja Peräkyläntie, ovat edelleen sorapohjaisia ja erityisesti keväällä ja syksyllä erittäin huonokuntoisia. Lassilantien liikenne käsittää pääasiallisesti koulukyyditykset ja puunajon kahdelle sahallemme. Peräkyläntien liikenne käsittää koulukyyditykset, puunajon, valmiin sahatavaran ajon sekä kesä- ja viikonloppuasukkaiden ajon. Eli molemmat tiet ovat vilkkaassa käytössä ja erityisesti niillä kulkeva raskas liikenne kuluttaa teitä erittäin nopeasti. 13
14 Harjantien parannustöiden yhteydessä tulee myös kiinnittää huomiota mahdollisen pyörätien rakentamisesta päätien reunaan, sillä tiellä liikennöivä vilkas rekkaliikenne aiheuttaa useita vaaratilanteita erityisesti pyöräilijöille jo muutenkin kapealla päätiellä. Tulevia hankkeita Tulevan toiminnan lähtökohtana on alkuperäisen suunnitelman mukainen kehittäminen eli vanhaa perinnettä vaalimalla ja luontoa kunnioittamalla kairilalainen arkipäivä cityihmisen tietoisuuteen. Tulevaisuus 1. palvelut ja niiden kehittäminen kotipalvelu muu asiointi 2. ympäristö ja maisemointi Lamminjärven kunnostuksen loppuunsaattaminen tienvarsien ympäristö ja maisemointi 3. harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan lisääminen 4. asukashankinta ja autiotalojen sekä kesämökkien asuttaminen etätyö nuoret 5. liikenneyhteydet ja niiden kehittäminen kevyenliikenteen väylä Lassilan ja Peräkylänteiden asfaltointi katuvalaistuksen lisääminen Uskomme, että Kairila on tulevaisuudessa varteenotettava asuinpaikka sen puhtaan ja metsäisen luonnon ansiosta. Vuoteen 2013 mennessä liikenneolosuhteet ja sähköinen tiedonkulku ovat jo niin kehittyneitä, että moni etätyöntekijä tulee valitsemaan juuri Kairilan asuin- ja työympäristökseen. Vuonna 2013 ihminen arvostaa enemmän arkipäivän elämän laatua ja luonnonarvoja kuin suurkaupunkien kulutushysteriaa. Lähitulevaisuudessa kyläläisillä lienee mahdollisuus tehdä suurin osa ostoksistaan nettikaupan välityksellä. Ja voihan olla, että maaseudulla koulutyökin muuttuu etäopiskeluksi videoneuvottelulaitteiden kehittymisen myötä niin, että koululaisilla on sekä etä- että lähiopetusta nykyisen aikuiskoulutuksen tapaan. 14
RUDANMAAN KYLÄSUUNNITELMA
RUDANMAAN KYLÄSUUNNITELMA 13 RUDANMAAN KYLÄSUUNNITELMA KYLÄN KUVAUS... 5 KYLÄN HISTORIA... KYLÄMAISEMA... 7 NÄHTÄVYYDET... 7 TOTEUTETUT HANKKEET... 7 KYLÄKYSELY... 7 Vastaajien omia toiveita ja ideoita
LisätiedotAsia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotViestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotHajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu
Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon
LisätiedotKyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi
Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias
LisätiedotOrismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA
Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia
LisätiedotKyläkyselyn 2001 tulosten raportointi
Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä
LisätiedotAngelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo
Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
LisätiedotSASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ
SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11
LisätiedotKysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen
Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin
LisätiedotKYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI
KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS
LisätiedotKYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
LisätiedotEtelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset
Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely
LisätiedotMikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?
Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE
Lisätiedot- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista
- Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa
LisätiedotPajupuron kyläkyselyn tulokset
Pajupuron kyläkyselyn tulokset Kyläkysely toteutettu 9/2016 Taustatiedot Vastaajia 19, naisia 11, miehiä 7, yksi vastaaja ei ilmoittanut sukupuoltaan Vakituisia asukkaita 15, muu 2 Vastaajien ikäjakauma
LisätiedotDatatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake
Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotEsimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke
LisätiedotHURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)
Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotPalvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo
Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden
LisätiedotVastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia
1 Vastaajat Vastauksia saatiin kaikkiaan (7.9.2014 mennessä) 438 kappaletta Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia Ikäjakauma painottuu 40-69 vuotiaisiin, mutta vastaajia kaikista ikäryhmistä Vastaajista
LisätiedotKylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö
Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:
LisätiedotMahlun kyläkyselyn tulokset
Mahlun kyläkyselyn tulokset Kysely toteutettu 9/2017 4% 7% 4% Taustatiedot Vastaajia 28, naisia 16, miehiä 12 Vakituisia asukkaita 24, vapaa-ajan asukkaita 3 Vastaajien ikäjakauma 57% 29% 18-30-vuotiaat
LisätiedotVISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017
VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 Tämä on Visuveden kylän asukkaille - vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille - tarkoitettu kysely kyläyhteisömme kehittämisen pohjaksi. Kyselyn järjestää Visuveden Kyläyhdistys
LisätiedotPIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN
Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT
LisätiedotAngelniemen kyläkyselyn tuloksia
Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä
LisätiedotKiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely
Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely 17.1. 28.2.2017 16.5.2017 Kiiminkijokivarren kyläselvitysalueet Oulun ja kyläselvitysalueiden väestö: Oulu 01/2017, kylät 3/2017 Oulu 198 281 Alakylä 1944
LisätiedotHykkilä-Lunkaan kyselytulokset
Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotKEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA
KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-
LisätiedotREPOSAARI KAUPUNGINOSASUUNNITELMA
REPOSAARI 2017-2021 KAUPUNGINOSASUUNNITELMA REPOSAARI Yhteisöllisyys asuu Reposaaressa REPOSAARI on pieni, n. 800 asukkaan kylä. Se on entinen merenkulkijoiden ja kalastajien asuinpaikka, josta on matkaa
LisätiedotKylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko
Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotMiten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
LisätiedotVoimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012
Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana
LisätiedotPertunmaan kunnan strategia
Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi
LisätiedotKainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika
Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotKyllä maalla on mukavaa!
Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi
LisätiedotKysely Luhtikylä-Viljaniemen kyläsuunnitelmaa varten, kesäkuu 2014
Kysely Luhtikylä-Viljaniemen kyläsuunnitelmaa varten, kesäkuu 2014 Jaettiin postilaatikoihin koko kyläalueella toukokuun puolivälissä Palautus kyläiltaan 12.6. tai Jussi Syvärannan postilaatikkoon Kyselyjä
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,
LisätiedotTemmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013
Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotMillä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat?
Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää 2017-2021? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat? Aluelautakunta-alueiden työpajat 8.11.-2.12.2016 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 19.12.2016 Asukkaiden esitykset;
LisätiedotAngelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.
Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi
LisätiedotLinja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään
Namaste Les enfants de Laprak on pieni yksityisten ihmisten ylläpitämä avustusjärjestö Ranskassa. He keräävät varoja auttaakseen Laprakin lapsia järjestämällä mm. myyjäisiä ja pitämällä erilaisia Nepal
LisätiedotLeino-Vihtavaara, Heinoniemi, Puhossalo 24.5.2011. MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys
,, 24.5.2011 Kauppa-auto kimppakyyti Turinatupa Lentopallo ja voimistelut piirakanpaisto kirjastoauto Oma kylätalo Kansalaisopiston piirit Puutyö MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys Kimppakyyti, turinatupa
LisätiedotJaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010
1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne
LisätiedotKULHON SEUDUN KYLÄSUUNNITELMA
KULHON SEUDUN KYLÄSUUNNITELMA 2005 Kulhon seudun kehittämisyhdistys ry Joensuun Seudun Leader ry Maaseudun Sivistysliitto Pohjois-Karjalan Kylät ry SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 2 Työskentelytapa 2 Kylän henki
LisätiedotKyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.
Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara
LisätiedotKYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ
Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotKYLÄN TURVALLISUUSLISTA
KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA Kylän turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen. Se ei ole pelkästään pelastusviranomaisten työtä, vaan turvallisuus on
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotKYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät
KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä
LisätiedotEP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA
EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan
LisätiedotRiihivalkaman koulualueen kyläsuunnitelma 2010
Aikaleima Riihivalkaman koulualueen kyläsuunnitelma 2010 Käynnissä olevat kylän kehittämiskohteet Toimenpiteet Aikataulu Vastuutaho= mitkä toimijat, kenen kanssa Jätevesiasiat Selvitys ja suunnittelu jätevesiviemäristä
LisätiedotKylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013
Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen
LisätiedotKysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille
KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotMAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004
MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.
LisätiedotKoskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM
Koskuen kyläyhdistys ry Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskue Länsi-Suomessa oleva Etelä-Pohjalainen, maatalous-valtainen kylä Jalasjärven
LisätiedotTorron kylän kyselytulokset
Torron kylän kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti ja historiikki... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 4 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 7 5. Palvelutarpeet...
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8
KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...
LisätiedotELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA
ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta
Lisätiedot3/2014. Tietoa lukijoista
3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja
LisätiedotMONIPALVELUKESKUS Jokuset kyläyhdistys ry / Kehittyvä Kuusaa kehittämishanke: opintomatka Ilomantsi Eija Liimatta
MONIPALVELUKESKUS Jokuset kyläyhdistys ry / Kehittyvä Kuusaa kehittämishanke: opintomatka 22.4.2017 Ilomantsi Eija Liimatta Ilomantsi Väkiluku 2016 = 5 236 Ikäryhmittäin 0 to 14 10.1% 15 to 64 56.1% 65
Lisätiedot- Kylä keskellä kaikkea
1 2 VILLIKKALA - Kylä keskellä kaikkea Villikkala on elinvoimainen, kaunis ja rauhallinen maatalouskylä Kouvolassa, jonka peltomaisema on tasaista vilja- ja nurmipeltojen sävyttämää perinnemaisemaa. Kylän
LisätiedotKoveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN
Jatketaan lammastarhausta kesäisin.. Sadekatos siis.. Jätekatosmalli Entinen Esso Tuupovaara, katulamput (6 lamppua) Tuupovaarantien ja Ilomantsintien risteysalueen monttujen korjaus Teiden kunto yleensäkin?
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotHANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007
HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 Viialan Hannukanseudun asukasyhdistys ry 2007 Hannukan kartta SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Kyläsuunnitelman syntyvaiheita Hannukan historiaa Sijainti Väestö ja asuminen Elinkeinot
LisätiedotElinvoimakysely Sysmästä
Elinvoimakysely Sysmästä Arvoisa kuntalainen, vapaa-ajan asukas, matkailija, entinen sysmäläinen tai muu Sysmässä kävijä! Sysmän kunta haluaa kartoittaa mielipiteenne Sysmästä ja sen elinvoimasta. Tuloksia
LisätiedotUNELMISTA NUUKAILEMATTA.
UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat
LisätiedotMiten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014
Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa?
LisätiedotHankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke
Hankkeen esittely Nuoret oman kylän kehittäjinä Nuoret oman kylän kehittäjinähankkeessa kehitettiin Etelä-Savoon haja- asutus -alueille toimintamalleja ja verkostoja nuorten toiminnan tukemiseksi. Hanke
LisätiedotHAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE
Tiemassaaren Kyläyhdistys r.y 12.1.2011 1(5) Ilpo Vellonen, Pajulahdentie 11, 58900 Rantasalmi Puh. 040-5617460 Sähköposti: ilpo.vellonen@pp.inet.fi Rantasalmen kunnanhallitukselle HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN
Lisätiedotinnostusta ja hyvinvointia vapaaehtoistyöstä - työpajan yhteenveto
innostusta ja hyvinvointia vapaaehtoistyöstä - työpajan yhteenveto Elävät kylät - kulttuuristavoimaa vapaaehtoistyöstä 2017-2019 Lapin kylätoimintapäivät 28.-29.4.2018 Äkäslompolo LYHYESTI: 1. Vapaaehtoisia
LisätiedotKEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä
Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön
LisätiedotSOINILANSALMEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013
SOINILANSALMEN KYLÄSUUNNITELMA 200-203 SOINILANSALMEN VISIO - Salmitalo, kylän keskuspaikka kokoontumiselle ja harrastustoiminnalle - Salmitalon ylläpidosta huolehtiminen ja Salmitalon tilojen vuokraus
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ
HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen
LisätiedotTulevaisuuden Tampere
Tulevaisuuden Tampere Tampereen Lasten Parlamentin kommentit Tampereen tulevaisuustyöhön 1 Kysymys 1: Mitkä ovat Tampereen nykyiset vahvuudet? Missä olemme hyviä, mistä olemme ylpeitä? Tampereen nykyiset
LisätiedotKoko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus
Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä
LisätiedotMalmin lentoasemaselvitys ja Tapanila
Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
LisätiedotKylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry
Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotSENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito
SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä
LisätiedotVastaajan taustatietoa
27 Vastaajan taustatietoa yhteistyökumppani 1 lappilaiset Kylät ry:n jäsen 4 kaupungin asukasyhdistyksen jäsen 0 kyläyhdistyksen jäsen 23 kyläläinen 17 0 5 10 15 20 25 Vastaajan kunta 25 3 2 1 0 Mitä tulee
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista
LisätiedotPaiholan kyläsuunnitelma 2015. Paiholan kyläyhdistys, Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan Kylät ry
Paiholan kyläsuunnitelma 2015, Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan Kylät ry 1 Johdanto Kyläsuunnitelma kokoaa näkyväksi kylän tiedot ja taustat sekä kyläkehittämissuunnitelmat tuleville vuosille.
LisätiedotVaskion kyläkyselyn tuloksia
Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
Lisätiedot