Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.noormarkku.fi/kairila"

Transkriptio

1 KAIRILAN KYLÄSUUNNITELMA (PÄIVITETTY 2010) Kairilan Hilma -maitotyttö

2 2

3 Kairilan kyläsuunnitelma KYLÄN KUVAUS... 5 KAIRILAN ELINKEINOTOIMINTA... 5 NÄHTÄVYYDET... 6 KYLÄTOIMINTA... 6 MATKAILU... 6 MARKKINOINTI... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. KYLÄN HISTORIA... 7 KAIRILAN HISTORIIKKI... 8 KYLÄKYSEL Y... 8 NELIKENTTÄANALYYSI KYLÄN KEHITTÄMISTARPEET VUOSINA KOTIPALVELU...12 NOORMARKUN RETKEILYREITTI...12 YMPÄRISTÖN JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA (PRO AGRIA)...12 YHTEISHENGEN LISÄÄMINEN...13 AUTIOTILOJEN ASUTTAMINEN...13 HARRASTUS- JA VAPAA-AIKA...13 LIIKENNE JA ASIOINTI...13 KYLÄTALO... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. TULEVIA HANKKEITA TULEVAISUUS

4 4

5 Kylän kuvaus Kairilan kylä sijaitsee Noormarkun kunnan itäpäässä, Lavian rajalla. Kairilaan on matkaa Noormarkun keskustasta 35 km, Porista 50 km, Kankaanpäästä 25 km, Pomarkusta ja Laviasta 18 km, Tampereelta 90 km, Vaasasta 200 km ja Helsingistä 250 km. Kairilaa voi sanoa metsäkyläksi, sillä mitään suuria peltoaukeita ei kylältämme löydy. Suurimmat yhtenäiset peltolohkot ovat n. 5 ha ja pienimmillään aaria. Kairilan Sahan lisäksi toinen varma maamerkki Kairilaan tultaessa on metsä. Kairilassa ei ole jokimaisemaa, mutta kylältä löytyy useita ihastuttavia metsälampia ja järviä. Ensi kertaa Kairilaan tulessa voi helposti ajaa kylän ohitse, sillä Kairilaan ei ole muodostunut ns. kylätaajamaa, vaan asutusta on hyvin hajallaan Harjantien, Peräkyläntien ja Huidanlahdentien varsilla ja todellisuudessa Kairila muodostuukin kolmesta eri kylästä (Harhalan, Kairilan ja Karkun kylät). Asukkaita Kairilassa on 97 (vuonna 1997 n. 130) ja talouksia n. 45 (vuonna 1997 n. 50). Vuonna 2000 väestöstä suurin osa (runsas 60 %) oli keski-ikäisiä ja sitä vanhempia, alle 40-vuotiaita aikuisia vajaa 30, kouluikäisiä kymmenkunta ja alle kouluikäisiä kyläläisten ikäjakaum a naiset miehet Kesäaikaan Kairilakin vilkastuu loma-asukkaiden myötä. Kylällämme on yli 30 lomaasuntoa, joista merkittävä osa on tyhjilleen jääneitä kotitaloja. Voidaan siis todeta, että kylämme väkiluku lähes kaksinkertaistuu kesä- ja juhlapyhäaikaan. Kylällä on myös kunnan rakentama vuokrarivitalo, joka on nykyään yksityisomistuksessa. Kairilan elinkeinotoiminta Kylän pääelinkeino on ollut maa- ja metsätalous. Viimeisten kymmenen vuoden aikana suurin osa tilallisista on jo siirtynyt eläkkeelle. Osalle tiloista on löytynyt joko päätoiminen tai osa-aikainen jatkaja. Pelloista osa on annettu vuokralle, osa metsitetty ja osa jätetty hoitamattomiksi kesantopelloiksi. Päätoimisia maanviljelijöitä kylältä löytyy viisi. Neljällä tilalla on vielä karjaa (lypsylehmiä, lihakarjaa, sikoja ja kanoja) ja yksi tila on erikoistunut luomutuotantoon. Suurimmat työnantajat kylällämme ovat Kairilan ja Noormarkun Sahat sekä L Kulmalan kuljetusliike. Muita yrityksiä ovat Hummulan Hirsiveistos, Kairilan Piensaha, kaksi taksiautoilijaa sekä Loma-Aaltojen mökkikylä. 5

6 Maatalouden sivuelinkeinotuloja saadaan mm. maatalouden jatkojalosteista, hevostaloudesta, kaivinkone- ja traktoriurakoinnista, kotileivonnaisista, kudonnaisista sekä elämysmatkailusta. Yhdistys- ja osuuskuntatoiminta ovat aina olleet oleellisia kairilalaisia yhteistyömuotoja. Toimintansa jo lopettaneita osuuskuntia ovat Pärehöylä-, Sonni- ja Tappuriosuuskunnat. Tänä päivänä toimivat Kairilan Kyläyhdistys, Kairilan VPK ja PVY, Lassilan maataloustuottajat, metsästysseura Onnen-Veikot sekä Noormarkun Keskustan paikallisosasto. Urheiluseura Kalepa jatkaa toimintaansa kyläyhdistyksen alaosastona. Nähtävyydet Varhaisesta asutuksesta on nykypolville säilynyt hiidenkiuas (suojelukohde), kalahauta ja harvinaisen kookas tervahauta. Noormarkun ainoa tuulimylly löytyy Kairilasta ja jättiläinenkin on muistanut kairilalaisia viskaamalla nimikkokivensä Töllinahteelle, Harjantien varteen. Vanhoissa kartoissa on merkittynä Laskiaismäki ja Puuronsilmä. Laskiaismäellä pidetään laskiaisrieha ja joulunajan metsäkirkko. Kairilan metsäinen luonto on jo sinällään nähtävyys, mutta poikkeavinta se on Pitkäsuon Ylisellä tervalammella ja sieltä avautuvalla 450 ha:n Natura -alueella, jossa matkailija voi ihailla Lapin jänkhiä keskellä Satakuntaa. Kiinnostavin matkailunähtävyys Kairilassa on tällä hetkellä Ojaniemen museotila. Teemaladoissa poikkeaa vuosittain useita vierailijoita ja ohikulkijoita. Kylätoiminta Kairilan Kyläyhdistys ry perustettiin kesällä 1996 (entinen kylätoimikunta v. 1979) ja siihen kuuluu 45 henkilöjäsentä. Kylätoimikunnan muuttaminen rekisteröidyksi yhdistykseksi oli edellytyksenä lakkautetun kyläkoulun ostamiseen kunnalta. Kylätalo myytiin v yksityiselle henkilölle. Perinteeksi muodostuneita tapahtumia Kairilassa ovat: laskiaisrieha Laskiaismäellä, kuutamohiihto, vappuretki Tervalammelle, heinärieha Hilman päivän joulumyyjäiset(jolloin muistetaan vuoden aikana syntyneitä vauvoja ja kylään muuttaneita), joulunajan metsäkirkko ja Kustaan ajot. Kylän matkailun historiaa Vuonna 1997 Kairilasta haluttiin tehdä luontomatkailun keidas. Kehittämisen lähtökohdaksi otettiin paikallisuus - Kairilan metsäinen luonto ja olemassa olevat, arkipäivään liittyvät toiminnot (eli ei mitään uuden rakentamista vaan vanhan korjaamista ja kairilalaisen kulttuurin esiin tuomista). Tavoitteena oli kehittää Kairilasta kokous- ja juhlatilaisuuksien pitopaikka, tehdä tunnetuksi kairilalainen elämysmatkailu, luoda uusia työmahdollisuuksia, edistää kylän omien tuotteiden markkinointia, hyödyntää Noormarkun retkeilyreitistön tuomia mahdollisuuksia ja laajentaa matkailullista yhteistyötä Noormarkun kunnan ja muiden lähikylien kanssa. Toimenpiteet, jotka on toteutettu tavoitteeseen pääsemiseksi: 1) kylätalon saneeraus kokous-, juhla- ja leirikoulutiloiksi (myös pienimuotoista majoitusta) 2) latokulttuuri eli teemaladot (pubi-, huiloo-, hiljentymis- ja kestilato) 3) Ojaniemen museotilan hyödyntäminen 4) tuulimyllyn kunnostus 6

7 5) Lamminjärven ruoppaus 6) laskiaismäen kunnostus ja metsäkirkko 7) Mastonkulman sähköistäminen 8) vanhojen aittojen, luhtien ja maalaistalojen hyödyntäminen 9) kylän markkinointi ja siihen liittyvä kyläesite 10) kyläsihteerin palkkaaminen 11) Kairilan kotisivut Toimenpiteisiin on saatu hankerahoitusta POMO-, MEHU- ja ALMA ohjelmista. Viimeisin Kairilan Kyläyhdistyksen toteuttama hanke ( ) oli Noormarkun kyläkierros hanke, jonka aikana toteutettiin Noormarkun kylien yhteinen kyläkierros koemarkkinointi. Kylätalolla on järjestetty pienimuotoisia kokous- ja juhlatilaisuuksia (syntymäpäiviä, sukukokous, hirvipeijaisia, satakuntalaisten yhdistysten kokouksia, matkailutapahtumia). Kesällä 2004 Laskiaismäellä vihittiin porilainen pariskunta ja häitä vietettiin kylätalolla. Talon vakituisia käyttäjiä ovat mm. Noormarkun seurakunta ja paikalliset yhdistykset (partiolaiset, 4H-kerhot, metsästysseura, maataloustuottajat). Leirikoulutoimintaan on tutustunut porilaisia ja noormarkkulaisia opettajia alkaen kylätalo on ollut vuokrattuna yksityiselle yrittäjälle sijaiskotitoimintaa varten. Kairila on saanut kiitettävästi palstatilaa sekä alue- että paikallislehdissä. Vuoden 1998 keväällä Satakunnan Kansa teki näyttävän neliväri lehtijutun Kairilan pyrkimyksistä matkailun maailmankartalle vuoteen 2005 mennessä. Lehtijutussa suurimman huomion sai kummajainen nimeltä pubilato. Tämän lehtijutun myötä Kairila tuli tunnetuksi ei yksin Satakunnassa vaan ympäri Suomea ja osin myös Ruotsissa. Viimeksi otsikoitiin näyttävästi Mastonkulman sähköistämisestä. Kesäkuussa 98 pidettiin Avoin kylä -tapahtuma, jota varten valmistimme ensimmäisen kyläesitteen. Vuoden 1999 alussa monistimme ensimmäiset pakettihinnastot ja Helsingin matkamessuille valmistui kairilalaisten toimesta noormarkkulainen yhteisesite, jossa esitellään retkeilyreittiin liittyviä, pääasiallisesti kairilalaisia ja noormarkkulaisia palveluja. Lisäksi Kairila on ollut mukana Mediavaunu hankkeessa. Kylämatkailu on nyt hieman unholassa. Syy toiminnan hiipumiseen oli lähinnä toimijoiden vähyys. Kylän historia Jo luvulla Kairila oli oravanmetsästäjien eräaluetta luvulla Kairila kuului Karkun ratsutilojen maihin ja vuosisadan lopulla kylässä alkoi olla jo pysyvääkin asutusta. Ensimmäisen, luvulta olevan, maakirjan mukaan ensimmäisiä itsenäisiä tiloja olivat Paino, Humla, Kiviniemi, Mustaoja, Särkijärvi, Painokallio, Harhaluoma, Mastomäki ja Ylikoski. Kairilan kylä muodostuu kylistä Harhala, Kairila ja Karkku, joista Harhalan kylä liitettiin Noormarkkuun luvun alussa. Varhaisempaan historiaan liittyen kylästä löytyy vielä hiidenkiuas, kalahauta, tervahauta ja tuulimylly. Kuuluisuuksista mainittakoon, että Kaarlo 7

8 Kangasniemen isä on kotoisin Kairilasta. Elinkeinoelämä oli keskittynyt maa- ja metsätalouteen sekä kalastukseen. Myöhemmin myös tervanpoltto ja mastopuut laivoihin olivat merkittäviä tulonlähteitä, kuten myös sahateollisuus luvulla Kairilassa oli useita kouluja (Kairila, Löytäne, Painon-kulma, Särkijärvi) ja kauppoja (ensimmäisen kaupan kylään perusti Oskari Kortesoja jo luvun lopulla). Kylästä löytyi myös seppä ja suutari. Omaa pankkia ja postikonttoria Kairilassa ei sitä vastoin ole koskaan ollut (paitsi pankkiauto ja asiamiesposti), vaan kyseiset palvelut on saatu naapurikylästä Lassilasta luvulla kuorma-autoilun aloitti Aarne Lehmijoki ja taksiautoilun Matti Ylikoski luvulla kylän elinkeinotoiminta vilkastui entisestään. Kylään perustettiin kaksi isohkoa sahaa: Kairilan Saha Oy (Varjomaan suku) ja Noormarkun Saha Oy (Painokallion suku). Taksiautoilun aloitti Atte Viinamäki ja kylään muodostettiin useita osuuskuntia (Pärehöyläosuuskunta, Sonniosuuskunta ja muutama Tappuriosuuskunta) luvulla Kairilassa aloitti toimintansa L. Kulmalan ja P. Mastomäen kuormaautoyritys, joka jatkaa edelleen toimintaansa Markku Painon omistuksessa. Takseja oli jo kaksi - Aimo Kulmalalla ja Aarne Lehmijoella ja luvuilla alkoi suurten muutosten aika, sillä silloin kylän nuoriso lähti parempien ansiomahdollisuuksien toivossa pääasiassa Poriin ja Tampereelle (olihan täältä lähdetty jo aiemmin Amerikkaankin). Tämän seurauksena kylän asukasmäärä laski rajusti ja sen seurauksena myös palvelut alkoivat vähetä niin, että kylältä löytyi enää yksi kauppa ja yksi koulu. Uutta oli Kairilan kylätoimikunnan perustaminen v.1979 ja se olikin Noormarkun ensimmäinen kylätoimikunta luvulla kylällä toimi menestyvä pitopalvelu, joka kuitenkin lopetettiin 90 -luvun alussa. Vaikka Kairilassa onkin tällä hetkellä Noormarkun suurimpiin yksityisiin työnantajiin lukeutuvat Kairilan ja Noormarkun sahat, emme ole kyenneet pitämään mitään palveluja kylässämme. Vuonna 1994 sekä kyläkoulu että kyläkauppa lopettivat toimintansa. Kairilan historiikki Kylän historiikki Ehtookuhuista pubilatoon valmistui keväällä Historiikkia on hyödynnetty muun muassa kahdessa kesänäytelmässä; Hilman ja Kustaan orastava rakkaus sekä Hilman ja Kustaan naimapuuhat. Historiikkia on hyödynnetty myös matkailupakettien tuotteistamisessa (kyläläisten tarinat ja arkipäivän elämä). Kyläkysely Vertailussa kyselyn tulokset vuosilta 1999 ja Mitä pidät Kairilan parhaana puolena kesä.99 kesä.05 puhdas luonto hyvä yhteishenki kylätalo nähtävyydet hyvä sijainti 8 kairilalainen yritte... harrastusmahdol... retkeilyreitti

9 Puhdas luonto, retkeilyreitti, kylätalo ja kairilalainen yritteliäisyys ovat edelleen Kairilan parhaita puolia, vaikkakin kylätalon merkitys on kuuden vuoden aikana huomattavasti vähentynyt. Mitä pidät Kairilan huonoimpana puolena kesä.99 kesä.05 vanhuspalvelujen... huono yhteishenki huonot kulkuyhte... kaupan ja koulun... harrastusmahdoll... vääristynyt ikära... matkailunähtävyy... Huonoimmiksi puoliksi Kairilassa koetaan huonot kulkuyhteydet, yhteishengen puute ja vääristynyt ikärakenne. Ongelmalliseksi koetaan myös kaupan ja koulun puuttuminen kylältä. Mihin Kairilan pitäisi panostaa kylätaloon ja sen ym... nähtävyyksiin palveluihin yhteishengen lisääm... tapahtumiin yht.toimintaan muid.. työpaikkojen lisääm... kylänraitin ehostami... harrastusmahdollisu... kesä.99 kesä.05 9

10 Kairilassa tulisi panostaa entistä enemmän palveluihin ja yhteishengen lisäämiseen. Ympäristön kunnostus, maisemointi ja harrastusmahdollisuuksien sekä tapahtumien lisääminen koetaan myös merkittäviksi kehittämiskohteiksi. Vuoden 2005 jälkeen ei ole tehty uutta kyselyä. 10

11 Nelikenttäanalyysi VAHVUUDET puhdas ja metsäinen luonto luonnonvarat tapahtumat laajakaistayhteys MAHDOLLISUUDET yhteistyön lisääminen elinkeinojen kehittäminen kylätalo asukashankinta etätyö HEIKKOUDET ei kauppaa eikä koulua nuorisolle vähän harrastusmahdollisuuksia huonot kulkuyhteydet toimijoiden vähyys yhteistyön puute vähän ja yksipuolista yritystoimintaa tyhjät autiotilat UHAT palvelujen puuttuminen väestön ikärakenne kylän autioituminen kateus Vastaajien mielestä kylän parhaita puolia ovat ehdottomasti Noormarkun retkeilyreitti ja puhdas luonto. Huonoimpia puolia Kairilassa ovat huono yhteishenki, huonot kulkuyhteydet ja matkailunähtävyyksien puuttuminen. Kairilan tulevaisuus nähdään viihtyisänä asuinympäristönä, mutta myös autioituvana pikkukylänä, joka kelpaa asuinpaikaksi paremman puutteessa. Kairilan pitäisi ensisijaisesti panostaa kylätaloon ja sen ympäristöön, yhteishengen lisäämiseen ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja myös kylänraitin ehostamiseen. Panostamista kaivataan myös nähtävyyksien lisäämiseen, palvelujen parantamiseen sekä työpaikkojen ja harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen. Kyläläisten mielestä matkaililjaa kiinnostaa Kairilassa eniten kylän rauhallinen sijainti, kylätalo sekä kaunis ja puhdas luonto. Vuonna 1999 pidetyssä ideariihessä Kairilan elävöittämisessä eniten kannatusta saivat seuraavat ideat: 1) hiihtolatujen ja luistelun lisäksi minigolf ja sulkapalloverkko kylätalon pihaan 2) tapahtumiin Hilman päivät ja Kustaan kuhinat 3) matkailun edistämiseen kotieläinpuisto, Kairila-beach, suokylvyt, oikotie Mulkkujärvelle, savusauna Lamminjärvelle, peikkometsä lapsille 4) kylätalolle lisää käyttöä mm. tuotetori/kairilapuoti, lisää tapahtumia, mm. lavatanssit 5) kylätalon ympäristöön toivottiin myös panostettavan. Piha-alueesta haluttaisiin tehdä kairilalainen paratiisi runsaine kukka- ja pensasistutuksineen sekä hyötypuutarhoineen. Lisäksi toivottiin sähköä koko Kairilaan, lasten ja vanhusten palveluiden kehittämistä, kauppaa, linja-autovuoroja, postin kulkua paremmaksi, avantouintitapahtumia, lisää katuvaloja, teiden kunnossapitoa ja asfaltointia, sahtipanimoa ja viinitislaamoa, omaa käsityömallistoa, yhteishengen lisäämistä, tupailtoihin eri alojen asiantuntijoita sekä asukashankintakampanjointia, joka kohdistettaisiin erityisesti nuoriin etätyöntekijöihin, jotka arvostavat mm. puhdasta luontoa ja käsityöperinnettä. Vuoden 2005 kyselyssä vastaajien mielestä yhteishenkeä voidaan parantaa yhteisillä tapahtumilla, uima- ja teatteriretkillä sekä asennemuokkauksella. Kylätalolle toivotaan erilaisia kursseja, koulutustapahtumia, harrastustoimintaa, kirpputori, peli-iltoja ja kauppa tai kioski. Kylätalon ylläpito tulisi saada katettua erilaisilla tapahtumilla, keräyksillä ja myyjäisillä. Varteenotettavina vaihtoehtoina pidetään myös talon vuokraamista tai myymistä. Kyläläiset haluaisivat osallistua harrastustoimintaan (erityisesti kesäteatteri), liike- 11

12 toimintaan, peli-iltoihin ja erilaisille retkille. Vastaajat eivät kuitenkaan ole halukkaita itse ottamaan vetovastuuta erilaisten toimintojen aikaansaamiseksi. Mitä palveluja kylällä pitäisi olla kauppa kotipalvelu kesäkauppa, ravintola kahvila kauppa-auto sujuva postin kulku asiointiliikenne/kuljetuspalvelut vanhustentalo Asukkaiden mielestä esimerkiksi kauppa voitaisiin kylälle saada yhteistyössä kyläläisten ja lomalaisten kanssa. Muiden palvelujen toteuttamisessa kunnalla olisi merkittävä rooli. Kylän kehittämistarpeet vuosina palvelujen lisääminen, erityisesti kauppa, vanhus- ja liikennepalvelut yrittäjyyden edistäminen asukashankinta kevyenliikenteenväylä lisää katuvalaistusta Lassilaan johtavan tien ja Peräkyläntien asfaltointi yhteistyö muiden kylien kanssa nuorten harrastusten toimintaedellytysten monipuolistaminen yhteiset tapahtumat ja retket yhteistyö kyläläisten kesken Kotipalvelu Kairilan väestön ikärakenne on melko korkea. Keski-ikäisiä ja eläkeläisiä on väestöstä 60 %. Lähivuosina myös kairilalaiset tarvitsevat erilaisia kotipalvelumuotoja, mikäli aikovat selvitä pitkälle vanhuuteen tutussa asuinympäristössään. Myös työssäkäyvä väestö voisi käyttää esim. siivousapua, mikäli sellaista joku tarjoaisi. Lassilasta löytyy jo yksi kotipalveluyrittäjä. Noormarkun retkeilyreitti Satakunta-Pirkanmaa retkeilyreitti kulkee Kairilassa Tervalammelta Löytänejärvelle, josta edelleen Kankaanpäähän, Jämille ja Pirkanmaalle. Retkeilyreitti on ja tulee olemaan Kairilan markkinoinnin tärkeimpiä elementtejä. Kairilalaiset voivat hyödyntää reitistöä omissa elämyspaketeissaan ja vastaavasti retkeilyreitin käyttäjät saavat lisäohjelmaa Kairilan tapahtumista. Ympäristön ja maisemanhoitosuunnitelma (Pro Agria) 12

13 Kairilan kaunein kylänraitti eli Huidanlahdentie tulee siistiä ja tien varrella olevat kiviaidat kunnostaa ja poistaa niiden ympärille muodostunut, aitojen näkymistä haittaavat puskistot (kunnostustyö meneillään). Samoin tulisi säilyttää Mastontien vanhat alkuperäiset kiviaidat ja poistaa maisemaa häiritsevät puskistot. Harjantien varrella sijaitsevat vanhat kuivurirakennukset tulisi entisöidä ja Setälän kohdalla kasvavat upeat pylväskatajat tulisi saada paremmin näkyviin, myös tienvarren rikkakasvustoa tulisi karsia. Ojaniemeen johtava upea maalaisidylli tulee säilyttää ja pitää nykyisessä kunnossaan. Avohakkuita tulisi välttää kulkuteiden välittömässä läheisyydessä. Maiseman yleisilmettä voitaisiin parantaa myös kunnostamalla tienvarsilla sijaitsevia, viljelyksestä poistettuja peltoja. Kylän maskotin Hilma -maitotytön imagoa tulisi lisätä pystyttämällä maitolaitureita niiden entisille käyttöpaikoille. Hoidettu ympäristö on pienen kylän paras käyntikortti. Ulkopaikkakuntalaiselle pihapiirimme viestii omasta suhtautumisestamme luontoon ja sen puhtaana säilymiseen luonnollisesti. Yhteishengen lisääminen Pienen kylän tärkein voimavara on yhteen hiileen puhaltaminen. Yhteisillä retkillä, harrastuspiireillä ja kylätapahtumilla tulee olemaan merkittävä rooli asian korjaamiseksi. Autiotilojen asuttaminen Kairilastakin löytyy joitakin autiotiloja, jotka ovat pääsääntöisesti kuolinpesien omistuksessa. Näitä tiloja moni kaupunkilainen vuokraisi mielellään kesäaikaan, jolloin he saisivat lähituntumaa oman ryytimaan hoidosta ja kokisivat sen mielihyvän tunteen, joka syntyy oman maan tuottamasta sadosta. Näin saataisiin myös uusia toimijoita kyläyhteisöön. Vastaavasti nämä uudet kesäasukkaat viestittäisivät kaupunkilaisille maaseutuasumisen ihanuudesta. Harrastus- ja vapaa-aika Tänä päivänä kylän vähälukuinen nuoriso käy monenlaisissa harrastustilaisuuksissa Lassilassa, kunnan keskustassa ja Porissa. Kylän urheilukentällä on enää vähän käyttöä. Ideariihessä toivotut minigolf ja sulkapallo toisivat lisäkäyttöä kentälle. Perinteinen kairilalainen vapaa-aika kuluu käsitöiden parissa. Kylälle on toivottu erilaisia Otsolan kansalaisopiston kursseja ja nykyään Otsola järjestää 1 päivän mittaisia lyhytkursseja kaksi kertaa vuodessa. Liikenne ja asiointi Tänä päivänä kylältä pääsee asioilleen joko omalla autolla tai taksilla, sillä linjaautovuoroja ei kylämme läpi kulje. Kyläyhdistyksen ja taksiautoilijan yhteisestä aloitteesta vuodesta 1998 alkaen kyläläiset ovat käyneet joka toinen viikko asioillaan Pomarkussa yhteisellä taksikyydillä. Taksikyydin kustannuksista maksavat käyttajät linja-autotaksan mukaan ja kunta vastaa lopusta kustannuksista. Lisäksi osassa kylää on tarjolla kauppaauton palvelut. Omaa kauppaa tuskin kukaan kyläläinen on valmis perustamaan. Kylän halki johtava Harjantie on asfaltoitu, mutta huonokuntoinen ja kapea. Tärkeät yhteysväylät, Lassilantie ja Peräkyläntie, ovat edelleen sorapohjaisia ja erityisesti keväällä ja syksyllä erittäin huonokuntoisia. Lassilantien liikenne käsittää pääasiallisesti koulukyyditykset ja puunajon kahdelle sahallemme. Peräkyläntien liikenne käsittää koulukyyditykset, puunajon, valmiin sahatavaran ajon sekä kesä- ja viikonloppuasukkaiden ajon. Eli molemmat tiet ovat vilkkaassa käytössä ja erityisesti niillä kulkeva raskas liikenne kuluttaa teitä erittäin nopeasti. 13

14 Harjantien parannustöiden yhteydessä tulee myös kiinnittää huomiota mahdollisen pyörätien rakentamisesta päätien reunaan, sillä tiellä liikennöivä vilkas rekkaliikenne aiheuttaa useita vaaratilanteita erityisesti pyöräilijöille jo muutenkin kapealla päätiellä. Tulevia hankkeita Tulevan toiminnan lähtökohtana on alkuperäisen suunnitelman mukainen kehittäminen eli vanhaa perinnettä vaalimalla ja luontoa kunnioittamalla kairilalainen arkipäivä cityihmisen tietoisuuteen. Tulevaisuus 1. palvelut ja niiden kehittäminen kotipalvelu muu asiointi 2. ympäristö ja maisemointi Lamminjärven kunnostuksen loppuunsaattaminen tienvarsien ympäristö ja maisemointi 3. harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan lisääminen 4. asukashankinta ja autiotalojen sekä kesämökkien asuttaminen etätyö nuoret 5. liikenneyhteydet ja niiden kehittäminen kevyenliikenteen väylä Lassilan ja Peräkylänteiden asfaltointi katuvalaistuksen lisääminen Uskomme, että Kairila on tulevaisuudessa varteenotettava asuinpaikka sen puhtaan ja metsäisen luonnon ansiosta. Vuoteen 2013 mennessä liikenneolosuhteet ja sähköinen tiedonkulku ovat jo niin kehittyneitä, että moni etätyöntekijä tulee valitsemaan juuri Kairilan asuin- ja työympäristökseen. Vuonna 2013 ihminen arvostaa enemmän arkipäivän elämän laatua ja luonnonarvoja kuin suurkaupunkien kulutushysteriaa. Lähitulevaisuudessa kyläläisillä lienee mahdollisuus tehdä suurin osa ostoksistaan nettikaupan välityksellä. Ja voihan olla, että maaseudulla koulutyökin muuttuu etäopiskeluksi videoneuvottelulaitteiden kehittymisen myötä niin, että koululaisilla on sekä etä- että lähiopetusta nykyisen aikuiskoulutuksen tapaan. 14

RUDANMAAN KYLÄSUUNNITELMA

RUDANMAAN KYLÄSUUNNITELMA RUDANMAAN KYLÄSUUNNITELMA 13 RUDANMAAN KYLÄSUUNNITELMA KYLÄN KUVAUS... 5 KYLÄN HISTORIA... KYLÄMAISEMA... 7 NÄHTÄVYYDET... 7 TOTEUTETUT HANKKEET... 7 KYLÄKYSELY... 7 Vastaajien omia toiveita ja ideoita

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Kysely Luhtikylä-Viljaniemen kyläsuunnitelmaa varten, kesäkuu 2014

Kysely Luhtikylä-Viljaniemen kyläsuunnitelmaa varten, kesäkuu 2014 Kysely Luhtikylä-Viljaniemen kyläsuunnitelmaa varten, kesäkuu 2014 Jaettiin postilaatikoihin koko kyläalueella toukokuun puolivälissä Palautus kyläiltaan 12.6. tai Jussi Syvärannan postilaatikkoon Kyselyjä

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana

Lisätiedot

Leino-Vihtavaara, Heinoniemi, Puhossalo 24.5.2011. MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys

Leino-Vihtavaara, Heinoniemi, Puhossalo 24.5.2011. MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys ,, 24.5.2011 Kauppa-auto kimppakyyti Turinatupa Lentopallo ja voimistelut piirakanpaisto kirjastoauto Oma kylätalo Kansalaisopiston piirit Puutyö MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys Kimppakyyti, turinatupa

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Koveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN

Koveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN Jatketaan lammastarhausta kesäisin.. Sadekatos siis.. Jätekatosmalli Entinen Esso Tuupovaara, katulamput (6 lamppua) Tuupovaarantien ja Ilomantsintien risteysalueen monttujen korjaus Teiden kunto yleensäkin?

Lisätiedot

Torron kylän kyselytulokset

Torron kylän kyselytulokset Torron kylän kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti ja historiikki... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 4 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 7 5. Palvelutarpeet...

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8 KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...

Lisätiedot

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014 Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa?

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 Viialan Hannukanseudun asukasyhdistys ry 2007 Hannukan kartta SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Kyläsuunnitelman syntyvaiheita Hannukan historiaa Sijainti Väestö ja asuminen Elinkeinot

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

4. KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYSSUUNNITELMA. 1. Metsäkansan kyläsuunnitelman 2000 yhteenveto 2. Kyläkyselylomake

4. KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYSSUUNNITELMA. 1. Metsäkansan kyläsuunnitelman 2000 yhteenveto 2. Kyläkyselylomake METSÄKANSA KYLÄSUUNNITELMA 2007 Metsäkansan kyläyhdistys ry 2007 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. KYLÄN ESITTELY 2.1 Historiaa 2.2 Sijainti 2.3 Väestö ja asuminen 2.4 Elinkeinot ja yritykset 2.5 Palvelut 2.6

Lisätiedot

SOINILANSALMEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013

SOINILANSALMEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 SOINILANSALMEN KYLÄSUUNNITELMA 200-203 SOINILANSALMEN VISIO - Salmitalo, kylän keskuspaikka kokoontumiselle ja harrastustoiminnalle - Salmitalon ylläpidosta huolehtiminen ja Salmitalon tilojen vuokraus

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään

Linja-autolla matka Kathmandusta Gorkhan kestää 8 tuntia sieltä on vielä kolmen päivävaelluksen matka vuoristoa ylös Laprakin kylään Namaste Les enfants de Laprak on pieni yksityisten ihmisten ylläpitämä avustusjärjestö Ranskassa. He keräävät varoja auttaakseen Laprakin lapsia järjestämällä mm. myyjäisiä ja pitämällä erilaisia Nepal

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

KAUVATSAN HYVINVOINTI- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2013 2017

KAUVATSAN HYVINVOINTI- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2013 2017 KAUVATSAN HYVINVOINTI- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2013 2017 Johdanto Käsissäsi on Kokemäen Kauvatsan kylän hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma. Suunnitelman taustalla on laaja-alainen turvallisuuskäsitys.

Lisätiedot

Konginkankaan IDEAILTA

Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot

Paiholan kyläsuunnitelma 2015. Paiholan kyläyhdistys, Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan Kylät ry

Paiholan kyläsuunnitelma 2015. Paiholan kyläyhdistys, Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan Kylät ry Paiholan kyläsuunnitelma 2015, Maaseudun sivistysliitto, Pohjois-Karjalan Kylät ry 1 Johdanto Kyläsuunnitelma kokoaa näkyväksi kylän tiedot ja taustat sekä kyläkehittämissuunnitelmat tuleville vuosille.

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Koskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM

Koskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskuen kyläyhdistys ry Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskue Länsi-Suomessa oleva Etelä-Pohjalainen, maatalous-valtainen kylä Jalasjärven

Lisätiedot

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä Sisällysluettelo Johdanto.. 2 Työskentelytapa...2 Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä.2 Kylän henki ja osaaminen...3 Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä 3 Ongelmia ja ideoita....4

Lisätiedot

Letkun kylän kyselytulokset

Letkun kylän kyselytulokset Letkun kylän kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti ja historiikki... 2 2. Vastaajien tiedot... 2 3. Kylän nykytila... 4 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 8 5. Palvelutarpeet...

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Kylä rakennemuutoksen nosteessa. Tuula Eloranta 5.3.2009

Kylä rakennemuutoksen nosteessa. Tuula Eloranta 5.3.2009 Kylä rakennemuutoksen nosteessa Tuula Eloranta 5.3.2009 Tervetuloa tutustumaan Vuoden Kylään Siikamäki-Peiposjärven kylä maalla, luonnon rauhassa, kuitenkin lähellä kaikkea. Läheiset kasvukeskukset mahdollistavat

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin yhtenäiset postilaatikot kylille kuntosalilaitteet ja nettinurkkaus kylätalolle laajakaista kunnan rajalle asti valaistus ja nopeusrajoitukset risteysalueelle uimarannan kunnostus ja parkkipaikka Halijärvelle

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry Kaikille avoin maaseudun kehittämisyhdistys o Liittymisjäsenmaksu

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kaukjärven kyselytulokset

Kaukjärven kyselytulokset Kaukjärven kyselytulokset Sisällysluettelo Johdanto 1. Kylän sijainti ja historiikki 2. Vastaajien tiedot 3. Kylän nykytila 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset 5. Palvelutarpeet 6. Osallistuminen

Lisätiedot

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Kankaanpää. Vireä kylä kansallismaisemassa. Kankaanpään kylän juuret ulottuvat pitkälle

Kankaanpää. Vireä kylä kansallismaisemassa. Kankaanpään kylän juuret ulottuvat pitkälle Kankaanpää Vireä kylä kansallismaisemassa Kankaanpään kylän juuret ulottuvat pitkälle historiaan. Vanha kylätaajama, Köyliönjärvi, Kuninkaanlähde, peltomaisema ja kylää halkova vanha postireitti, ovat

Lisätiedot

HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE

HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE Tiemassaaren Kyläyhdistys r.y 12.1.2011 1(5) Ilpo Vellonen, Pajulahdentie 11, 58900 Rantasalmi Puh. 040-5617460 Sähköposti: ilpo.vellonen@pp.inet.fi Rantasalmen kunnanhallitukselle HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila. SUNNIEMI - SUOSMERI - HARJUNPÄÄN KYLÄSUUNNITELMA 2005-2010 Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.fi 2 SUNNIEMI- SUOSMERI

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY Kyläsuunnitelma 2004 2014. Luonnollisesti. Etelä-Kajaani

ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY Kyläsuunnitelma 2004 2014. Luonnollisesti. Etelä-Kajaani ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY Kyläsuunnitelma 2004 2014 Luonnollisesti Etelä-Kajaani SISÄLLYS JOHDANTO...3 1 KYLIEN NYKYTILAN KUVAUS...4 1.1 Kylän palvelut...5 2 KYLIEN NELIKENTTÄANALYYSI...6 2.1 Vahvuudet...6

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi Faktaa Peräseinäjoki on entinen kunta, nykyään osa Seinäjoen Kaupunkia Asukkaita kokoa kylällä on n 3500 Matkailu keskittynyt kirkonkylälle, jossa Kalajärven virkistysalue eri toimijoineen ja mm Siirtolaisuus

Lisätiedot

MULIKKA VIHANNIN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MULIKKA VIHANNIN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MULIKKA VIHANNIN KYLÄSUUNNITELMA 2004 1 2 Gummerus Kirjapaino Oy Saarijärvi 2004 Sisältö 1 LUKIJALLE... 5 2 MULIKKA VIHANTI KYLÄ... 6 2.1 Väestö... 7 2.2 Kylätapahtumia ja harrastustoimintaa... 8 2.3 Kyläkirja...

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Paukarlahden. kyläsuunnitelma. Paukarlahden. kyläyhdistys

Paukarlahden. kyläsuunnitelma. Paukarlahden. kyläyhdistys Paukarlahden Paukarlahden kyläyhdistys kyläsuunnitelma VISIO Paukarlahti on vuonna 2020 vireä ja aktiivinen kylä, jota turvallinen ja helppokulkuinen Viitostie yhdistää kylätienä. Kylä tarjoaa maaseutumaista

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

Kyläsuunnitelman toteuttamisessa liikkeelle lähdetään Kyläselvityksestä

Kyläsuunnitelman toteuttamisessa liikkeelle lähdetään Kyläselvityksestä Kyläsuunnitelman toteuttamisessa liikkeelle lähdetään Kyläselvityksestä Kyläselvitys tehdään keräämällä tietoa eri lähteistä tai tekemällä kyläkysely. Kyläkyselyn voi tehdä kyläläisiä haastattelemalla

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

KUUMINAISTEN KYLÄSUUNNITELMA

KUUMINAISTEN KYLÄSUUNNITELMA KUUMINAISTEN KYLÄSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 KUUMINAISTEN MENNEISYYS...1 2 PERUSTIEDOT KYLÄSTÄ...2 2.1 Kylän sijainti... 2 2.2 Asukkaat... 2 2.3 Palvelut ja elinkeinorakenne... 2 2.4 Erityispiirteet

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen

Lisätiedot