ELON NUOTIOLAULUVIHKO

Transkriptio

1 ELON NUOTIOLAULUVIHKO 1) SANKARIT 2) LAPIN KESÄ 3) HYMYHUULET 4) (PUOLALAINEN) NUOTIOLAULU 5) HÄMÄHÄMÄHÄKKI 6) IHME JA KUMMA 7) LIIKENNELAULU Nuotiolaulutuokio aloitetaan ja päätetään yhteiseen virkistysjumpaan! ViRkIsTySjUmPpA (sävel Ukko- Nooan tahtiin) Kädet ylös, kädet alas kädet sivuille. Sitten kädet korviin, sitten kädet varpaisiin. Kädet ylös, kädet alas, kädet sivuille.

2 1) sellaiset sankarimiehet, joita koko valtakunta arvostaa? sellaiset sankarinaiset, jotka tosi työstä palkintonsa saa? Me ollaan sankareita kaikki, kun oikein silmiin katsotaan. Me ollaan sankareita elämän, ihan jokainen (2x) sellaiset sankarinaiset, jotka tosipaikan tullen pelkäävät? sellaiset sankarimiehet, jotka rahaa kadunkulmalla kerjäävät? Me ollaan sankareita kaikki, kun oikein silmiin katsotaan. Me ollaan sankareita elämän, ihan jokainen elokuvan sankarinaiset, jotka kauneudellaan kaikki lumoaa? elokuvan sankarimiehet, jotka heikompansa tieltään kumoaa? Me ollaan sankareita kaikki, kun oikein silmiin katsotaan. Me ollaan sankareita elämän, ihan jokainen.

3 2) Lapissa kaikki kukkii nopeasti, maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin. Tuon usein tuntenut oon raskahasti, kun katson kansan tämän vaiheisiin. Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolla ja suuri surkastua alhaiseen. Miks meillä niin on monta mielipuolta ja vähän käyttäjiä kanteleen. Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu kuin heinää, miestä toiveen tosiaan. Miest aatteen, tunteen miestä kaikki maatuu tai kesken toimiansa katkeaa. Muualla tulta säihkyy harmaahapset, vanhoissa hehkuu hengen aurinko. Meill' ukkoina jo syntyy sylilapset ja nuori mies on hautaan valmis jo. Ja minä itse, miksi näitä mietin. Se merkki varhaisen on vanhuuden. Miks seuraa käskyä en veren vietin, vaan kansain kohtaloita huokailen. On vastaus vain yksi: lapin suvi. Sit' aatellessa mun mielein apeutuu. On lyhyt lapin linnunlaulu, huvi ja kukkain kukoistus ja riemu muu. Mut pitkä vain on talven valta, hetken tääl' aatteet levähtää kuin lennostaan kun taas ne alkaa tuon aurinkoisen retken ja jättävät jo jäisen lapinmaan. Oi, valkolinnut, te vieraat lapin kesän. Te suuret aatteet, mä teitä tervehdän. Oi, tänne jääkää tänne tehden pesän jos muutattekin maihin etelän. Oi, oppi ottakaatte joutsenista. Ne lähtee syksyin, mut palaa keväisin. On meidän rannoillamme rauhallista ja turvaisa on rinne tunturin. Havisten halki ilman lentäkäätte. Tekoja luokaa, maita valaiskaa kun talven poistuneen te täältä näätte, ma rukoilen, ma pyydän, oi palatkaa.

4 3) Kun pieni olin, leluja mä pyysin äidiltäin. En saanut juuri mitään, mutta äiti sanoi näin: 'Kuule tyttöni, sait jotain, joka kerran onnen tuo, Sä suotta muuta toivoit, saithan hymyhuulet nuo'. Hymyhuulet suukon saavat, hymyhuulet huomataan. Hymyhuulet parin löytävät, ja valat vannotaan. Onnenapilaa et kaipaa, ne on tuskin tehokkaat. Kun hymyhuulet sulla on, niin suukon kyllä saat. En tunne sydän surua, ei paina murhe muu, Jos teeren peliin ryhdyn, niin siinä kyllä onnistun. Onnenpyörässäkin tiedän aina voitonnumeron, Mua aina onni seuraa, siihen yksi syy vain on! Hymyhuulet suukon saavat, hymyhuulet huomataan. Hymyhuulet parin löytävät, ja valat vannotaan. Onnenapilaa en kaipaa, pojat menköön menojaan. Kun hymyhuulet mulla on, niin suukon kyllä saan... (x4)

5 4) Meil on metsässä nuotiopiiri, jossa kuusten kuiske soi, kipunat kohti tähtiä kiirii, lähipuutkin punervoi. Ja me muistain sankariaikaa, sadun tenhoon tunnemme taikaa, kun laulumme yön yli kiirii, ja kun hongat huminoi. Tuli leiskuen nuolevi puuta, hämy verhoo metsän maan, jutut kuulemme, huudot ei muuta, sydän syttyvi tuntemaan Ja me muistain sankari aikaa, sadun tenhoon tunnemme taikaa, kun laulumme yön yli kiirii, ja vain hongat huminoi. Ja kun himmenee hiipuva hiilos, ja lankee lauha yö, viime laulussa harras soi kiitos, pyhän yrjön kutsuu työ. Ja me muistain sankari aikaa, sadun tenhoon tunnemme taikaa, kun laulumme yön yli kiirii, ja vain hongat huminoi. 5) Hämä-hämähäkki kiipes langalle. Tuli sade rankka, hämähäkin vei. Aurinko armas kuivas satehen, hämä-hämähäkki kiipes uudelleen. Muura-muurahainen kortta kuljettaa, ahkerasti työssään aina ahertaa. Valmis on kohta keko komea, muura-muurahainen kortta kuljettaa. Heinä-heinäsirkka soittaa viuluaan, heinikossa hyppii sinne tänne vaan. Pieni sinikello käypi nukkumaan, heinä-heinäsirkka soitta viuluaan. Sääski-sääski pieni surraa parvessaan, suvipäivä kuluu siinä touhussaan. Illanvarjot saapuu, siivet kimaltaa, sääski-sääski pieni surraa parvessaan. Hämä-hämähäkki kutoo verkkojaan, pieni lintu lensi siihen katsomaan. Aurinko laski kauas vuorten taa, hämä-hämähäkki kutoo verkkojaan.

6 6) Auringossa aina varjo seuraa kulkijaa. Kun päivä painuu pilveen, niin varjo katoaa. Siilillä on piikit, linnulla on höyhenet, pupulla ja oravalla turkit pehmoiset. Muurahaiset aina rakentaa ja rakentaa, vaan eivätkö ne koskaan valmihiksi saa? Matkamies käy rantaan lammen vettä juodakseen, niin peilikuva katsoo alta tyynen veen. Mitenkähän lumpeet kelluu veden pinnalla, ja yhtä kevyt korento on niiden rinnalla? Kalat asuu vedessä ja kuu ja tähdet taivaalla, mut lapset voivat purjehtia unilaivalla.

7 7) Valppain mielin muista sä aina vaaroja liikenteen. Kaikki säännöt mieleesi paina, paina ne tarkalleen. Säännöt ne vasta auttavat lasta turvassa kulkemaan. Vältä vaaraa uhmailemasta, sääntöjä seuraa vaan. Muista aina: Liikenteessä monta vaaraa ompi eessä. Siksi valpas aina mieli se on turva verraton. Suojatietä muista sä käyttää, se kadun poikki vie. Valkoviiva ohjaa ja näyttää missä on suojatie. Niin vasemmalle, kuin oikealle katsahda sittenkin, silloin et jää auton alle tiesi on turvaisin. Muista aina Kaupunki on kauhean suuri, joskus se eksyttää. Ällös pelkää on apu juuri poliisisetä tää. Hän voipi vaikka neuvoa, taikka muutenkin auttaa niin. Siinä missä on paha paikka, turvaudu poliisiin. Muista aina... Leikitellä ei pidä tiellä, sen sinä muistat kai. Monta kertaa leikit ne siellä hirveän lopun sai. Äitikin uottaa, toivoo ja luottaa lapsia koulustaan. Ei saa huolta äidille tuottaa tuhmilla tempuillaan. Muista aina...