KIERRÄTYSKESKUKSEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIERRÄTYSKESKUKSEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KIERRÄTYSKESKUKSEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KIERRÄTYSTOIMINTA OSANA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ 2 3. NYKYISEN TOIMINNAN KUVAUS Toiminnan tavoitteet Kierrätystoiminta Kierrätyskeskuksen henkilöstöresurssit Kierrätyskeskuksen taloudelliset resurssit Nykyisen toiminnan haasteet 7 4. ASIAKASPALAUTEKYSELY Asiakaspalautekyselyn tulokset Nykytoiminnan ja asiakaspalautekyselyn vertailu Kehittämistavoitteisiin vaikuttavia tekijöitä TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Toimintamallit TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Yhteiskuntatakuun laajentuminen ja kuntaliitosten huomioiminen LOPPUYHTEENVETO 24

3 1..1 Työryhmän kannanotto aloitteeseen koskien tontin kaavoittamisesta kierrätystoiminnan käyttöön Työryhmän kannanotto aloitteeseen koskien kierrätyskeskuksen laajentamista Työryhmän ehdotus kierrätyskeskuksen hallinnointia koskevaan aloitteeseen 26 LIITTEET 1 1. JOHDANTO Valtuutettu Hannele Ilomäki-Piirilä esitti oikeisto- ja keskiryhmien valtuustoryhmän puolesta allekirjoittamansa aloitteen (748/58/2008/ ), jonka olivat allekirjoittaneet myös valtuutettu Pertti Merilä Meidän Lohjan valtuustoryhmän puolesta, valtuutettu Matti Pajuoja Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta ja valtuutettu Ismo Voutilainen Vihreiden valtuustoryhmän puolesta. Aloitteessa esitettiin, että kierrätyskeskuksen hallinnointi siirretään kaupunkisuunnittelukeskukselle. Aloitteeseen ovat antaneet lausuntonsa sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta että tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta Annettujen lausuntojen pohjalta Lohjan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan :ssä 206 velvoittaa nuorisotoimen yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa laatimaan kierrätyskeskuksen kehittämissuunnitelman ja kehittämissuunnitelman perusteella ratkaisemaan, mikä on sopiva tapa ja vastuutaho kierrätyskeskuksen hallinnointiin, jotta sen toimintaa voitaisiin tehostaa nykyisestä tasostaan. Kierrätyskeskuksen kehittämissuunnitelmaa laatinut työryhmä on tämän kehittämissuunnitelman yhteydessä käsitellyt myös kaksi muuta kierrätyskeskusta

4 koskevaa aloitetta. Aloite 7/11 kierrätyskeskuksen alueen varaamiseksi pysyvästi kierrätyskeskuksen käyttöön 171/61/613/11 ja aloite 14/12 kierrätyskeskuksen laajentamiseksi 367/71/2005. Vuonna 2011 kierrätyskeskuksen kehittämissuunnitelman laatimista varten perustettiin työryhmä, jonka jäseniä olivat: Merja Hukkanen, Lohjan kaupunki nuorisotoimi, pj Raija Rönkä-Nieminen, Lohjan kaupunki kaupunkisuunnittelukeskus Risto Murto, Lohjan kaupunki ympäristöyksikkö Susanna Komulainen, Lohjan kaupunki ympäristöyksikkö Matti Hukkanen, Lohjan kaupunki nuorisotyöpaja/kierrätyskeskus Tarja Pinnioja-Saarinen, Rosk n Roll Oy Ab Marko Printz, Rosk n Roll Oy Ab Marge Toivonen, Lohjan Seudun Työttömät ry Marja-Liisa Talikka, Lohjan Marttayhdistys ry 2 2. KIERRÄTYSTOIMINTA OSANA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän päästään niin, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä. Kestävä kehitys pitää sisällään kolme tavoitetta: 1) ekologisen kestävyyden, jolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan varmistamista sekä ihmisten toiminnan sopeuttamista siihen niin, että luonnon kestokyky ei ylity saastutuksen tai luonnonvarojen liikakäytön takia, 2) sosiaalisen kestävyyden, jonka tarkoituksena on taata, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus perustarpeisiin, kuten ruokaan, peruskoulutukseen ja sananvapauteen ja

5 3) taloudellisen kestävyyden, joka tarkoittaa uusiutumattomien luonnonvarojen kohtuullista käyttöä ja jätteiden synnyn minimointia. Taloudellinen kestävyys voidaan saavuttaa tehokkaan kierrätyksen ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön avulla. Kierrätystoiminnalla on tärkeä osa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisessa. Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Usein kierrätyksellä tarkoitetaan jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kierrätys vähentää yleensä neitseellisten raaka-aineiden ja energian kulutusta, minkä vuoksi se on ympäristöä säästävä ratkaisu. Kierrätettävä jäte voi olla esimerkiksi yhdyskunta- tai teollisuusjätettä. Kierrätystä varten jäte tulee lajitella materiaalin mukaan. Yhdyskuntajätteestä voidaan lajitella erikseen ja hyödyntää esimerkiksi lasi, paperi, metalli, pahvi ja kartonki, biojäte sekä energian tuotantoon soveltuva jäte kuten yleisimmät muovit ja tietyt tekstiilit. Kaupungeissa on usein kierrätyskeskuksia, joihin voi viedä itselleen tarpeettomia tavaroita. Jokainen voi kierrättää myös myymällä itselleen turhia tavaroita kirpputorilla, nettikirpputorien kautta ja muilla käytetyn tavaran tapahtumilla ja tempauksilla. (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=32099&contentlan=1&culture=fi-fi) 3 Uusi voimaan astunut jätelainsäädäntö asettaa kotitalouksissa syntyvän ja muun yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeksi 50 painoprosenttia. Tavoitteen määräajaksi on asetettu Kaupungin rooli kierrätystoiminnassa Etusijaisjärjestyksen noudattamisen edistäminen (Jätelaki 11) Viranomaisen ja julkisoikeudellisen laitoksen ja yhteisön on omassa toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan käytettävä kestäviä, korjattavia, uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä ja kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita sekä palveluita, joissa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta jätettä. Jäteneuvonta (Jätelaki 93)

6 Kunnan on järjestettävä neuvontaa, tiedotusta ja valistusta syntyvän yhdyskuntajätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi ja jätehuollon asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Vaikka jätelain mukainen järjestäminen ja siihen liittyvät neuvontatehtävät on annettu alueelliselle jätehuoltoyhtiölle, niin se ei poista jätelain mukaisia valvontaviranomaiselle määrättyjä valvonta- ja neuvontatehtäviä. Nämä tehtävät vain täydentävät toisiaan. Kierrätyksen periaatteet tulee huomioida. Ensisijaisesti on ehkäistävä jätteen synty ja toissijaisesti on kierrätyksessä huomioitava kierrätyksen periaatteet: ensin tuotteen uudelleen käyttö samana tuotteena, sen korjaus tai sen purku raaka-aineeksi, sitten materiaalin käyttö materiaalina ja jos tämä ei ole mahdollista, niin sen käyttö energialähteenä. Vasta viimeisenä on materiaalin läjittäminen kaatopaikalle. Kaupungin ylläpitämä kierrätyskeskus on vain yksi osa käyttökelpoisen tavaran kierrätys-markkinoita. Sen rinnalla toimii Lohjan alueella yrityspohjaisesti useampia kirpputoriyrityk-siä, joista asiakas voi vuokrata paikan käyttökelpoisen tavaransa myymiselle. Lisäksi tavaraa toimitetaan kirpputoreille, joihin tavaraa voi jättää myytäväksi. Näitä ylläpitävät pääasiassa uskonnolliset yhdistykset. Lisäksi useat järjestöt toteuttavat aika ajoin kirpputo-ritapahtumia ja Lohcase ylläpitää kesälauantaisin Nahkurintorin kirpputoria. Kirpputoreilla kiertää vaatteiden lisäksi varsin monipuolisesti tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa. Useammalla kaupungin alueella sijaitsevalla ekopisteellä on nykyisin UFF:n vaatekeräyslaatikko. 4 Uusimpana kierrätyskanavana on markkinoilla tilaa vallannut nettikauppa. Nettikirppu-toreilla löytyy varsin monipuolisesti markkinat monelle eri tuoteryhmälle. Rosk`n Roll Oy:n sivustoilta löytyy tavaratori tarpeettomaksi jääneen tavaran myymiseksi. Tarpeettomaksi käyneen tavaran kierrättämiselle löytyy siis tänä päivänä useita eri kanavia. Kierrätystoiminta koostuu siis monenlaisista osatekijöistä ja toimenpiteistä, joissa sekä yksilöllä että yhteisöillä on merkittävä rooli niiden toteuttajana. 3. NYKYISEN TOIMINTAMALLIN KUVAUS

7 3.1 Toiminnan tavoitteet Lohjan kaupungin kierrätyskeskus on osa Lohjan kaupungin nuorisotoimeen kuuluvan nuorisotyöpajan kokonaisuutta. Toimintaa hallinnoi nuorisotoimi. Liitettynä nuorisotyöpajan toimintaan on kierrätyskeskuksella kaksi tärkeää tavoitetta: A) kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen kierrätystoimintaa järjestämällä sekä opastusta ja neuvontaa antamalla (liite 1, nuorisotyöpajan toimintamallikaavio) ja B) nuorisotyöpajaperiaatteiden mukaisen työtoiminnan järjestäminen pääasiassa alle 25 vuotiaille nuorille, heidän elämänhallintansa tukeminen, sosiaalinen vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kestävän kehityksen periaatteen toteuttamisen tavoitteena on elinympäristön parantaminen tarpeettomaksi jäävää tavaraa kierrättämällä, pitkittää tavaran käyttöikää, hyödyntää käytetyn tavaran osia uusiotuotteena, varaosina tai materiaalina, vähentää siten kaatopaikalle vietävää jätettä ja lisätä ympäristötietoisuutta. Nämä tavoitteet ohjaavat kierrätyskeskuksen toimintaa. Nuorten työtoiminnassa nuori on pajajaksollaan nuorisotyöpajalla (siis myös kierrätyskeskuksessa) tutustumassa työelämään työharjoittelun, työelämä-valmennuksen, työkokeilun, työllistämisen tai kuntouttavan työtoiminnan kautta. Tätä kautta nuori saa mahdollisuuden miettiä tulevaisuuden suunnitelmiaan koulutuksen ja työnteon suhteen ja tukea itsenäistymiseen sekä oman elämän rakentamiseen. 5 Kokonaisuudessaan nuorisotyöpajatoiminta vastaa nuorisotyölain mukaiseen nuoren sosiaaliseen vahvistamiseen. Tulevaisuudessa nuorisotyöpajatoiminnalla tulee olemaan myös tärkeä merkitys nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. 3.2 Kierrätystoiminta

8 Käytännössä tavaran kierrättäminen toteutuu siten, että asiakkaat tuovat joko itse kierrätettävää tavaraa kierrätyskeskukseen tai kierrätyskeskus noutaa sen asiakkaalta. Kierrätyskeskukseen tullut tavara laitetaan joko sellaisenaan myyntiin tai esimerkiksi entisöidään (huonekalut) tai uusiokäytetään tuote valmistamalla materiaalista uusio-tuote. Huonosti kiertävä tavara annetaan pois ilmaisjakeluna. Kierrätyskeskuksen neuvontapalvelun kautta asiakas saa tietoa siitä, mihin tavaran voi toimittaa, mikäli kierrätyskeskuksella ei ole mahdollisuutta sitä vastaanottaa. Myyntiin kelpaamatonta tavaraa ei vastaanoteta, koska tällöin kierrätyskeskus joutuisi toimittamaan tavaran jäteasemalle ja jätteen kuljetus-, toimitus- ja käsittelymaksut nousisivat kohtuuttomiksi. Lisäksi kierrätyskeskus tarjoaa jäteneuvontaa ja esitemateriaaleja kierrättämisestä. Kierrätyskeskuksen yhteydessä on myös paperin sekä pahvin ja kartongin keräyspisteet. Erilaista askartelumateriaalia otetaan myös talteen ja toimitetaan hyötykäyttöön esimerkiksi päiväkoteihin ja nuorisotiloille. Kierrätyskeskuksen tavarajakeiden määrää on ollut mahdollista seurata tarkasti vuonna 2010 käyttöön otetun CPU-kassajärjestelmän kautta. Tavaramenekki on kuvattu seuraavassa kaaviossa: Vuosi Maksullinen tavara Maksuton tavara Tavaranvaihto yhteensä Vuosi 2012 kattaa välisen ajan Vuosi 2012 näyttäisi menevän suurin piirtein samoihin lukemiin kuin vuosi Tämän perusteella voidaan sanoa, että tavara kiertää erittäin hyvin ja kierrätystoiminta on suosittua. 6 Kierrätyskeskuksen kävijämäärät ovat parina viime vuotena pysyneet suurin piirtein

9 samalla tasolla eli vuonna 2010 se oli noin ja vuonna 2011 noin Kävijämäärät on laskettu arvioina kassatapahtumien pohjalta, joten todellisuudessa kävijämäärät ovat suurempia Kierrätyskeskuksen henkilöstöresurssit Kierrätyskeskuksen vakinaiseen henkilöstöön kuuluvat vastaava vahtimestari ja nuoriso-ohjaaja. Heidän tehtävänään on vastata ulkoisten asiakkaiden palvelusta ja sisäisten asiakkaiden ohjaus- ja neuvontatyöstä. Esimies- ja työnjohtovastuu kuuluu nuorisotyöpajan esimiehelle. Sisäisiä asiakkaita ovat kaikki työelämävalmennuksessa tai harjoittelussa olevat, työllistetyt ja kuntouttavan työtoiminnan nuoret. Lisäksi sisäisiin asiakkaisiin katsotaan kuuluvan myös vastaavissa suhteissa olevat yli vuotiaat henkilöt. Pääosa sisäisistä asiakkaista koostuu kuitenkin alle 25 vuotiaista henkilöistä. Nuoria ohjattavia asiakkaita on kerrallaan kierrätyskeskuksessa keskimäärin 15 nuorta ja heitä ohjaa yksi pajaohjaaja. Nuoria ohjataan ja neuvotaan työntekoon perehdyttämisen ja päivittäisen ohjauksen kautta. Keskimäärin nuoret ovat kierrätyskeskuksessa noin 6 kuukautta erilaisissa työllistämistoimenpiteissä. Nuorten kohdalla toteutetaan ns. työelämäpolkua, jossa nuori etenee työharjoittelusta, työkokeiluun ja työllistämiseen omien työelämävalmiuksiensa kehittyessä. Keskimäärin kierrätyskeskuksessa on erilaisissa työllistämistoimenpiteissä 60 nuorta / vuosi. Nuorten lisäksi kierrätyskeskus työllistää myös aikuisia pitkäaikaistyöttömiä, velvoite-työllistettyjä ja yhdyskuntapalvelussa olevia henkilöitä. Kierrätyskeskuksen toimintaan on jo useita vuosia osallistunut myös vapaaehtoisia toimijoita, niin yksityishenkilöitä kuin yhteisöjäkin. Neljä yksittäistä henkilöä toimii lajittelu- ja varastotehtävissä viikoittain eri päivinä ja lauantaisin vapaaehtoiset tulevat järjestöistä (2 4 henkilöä). Tällä hetkellä vapaaehtoisjärjestöinä toimivat Kirkniemi -Teutari Martat, Lohjan Seudun Työttömät ry., Ojamo seura, Perttilä - seura, Virkkalan Tulentekijät, Nummentaustan asukasyhdistys, Moisio seura ja Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry. 7

10 3.4 Kierrätyskeskuksen taloudelliset resurssit Kierrätyskeskuksen toiminta rahoitetaan toiminnan tuloilla. Alla olevassa taulukossa on kuvattu vuosien tulot ja menot. Maksutuotot ovat myynnistä kertyneitä tuloja. Kierrätyskeskus TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA2012 Tuotot joista maksutuotot Kulut Netto Nykyisen toiminnan haasteet Nykyisellään kierrätyskeskuksen toiminta tavoittaa hyvin kuntalaiset. Suuriksi haasteiksi nousevatkin tilojen ahtaus (kierrätyskeskuksen nykyinen tila 603 m2 on käynyt ahtaaksi) ja ohjaavan henkilöstön riittämättömät henkilöstöresurssit. Näitä lisäämällä voitaisiin myös kohdentaa toimintaa muihin haasteisiin eli moni-puolisempaan kierrätys- ja neuvontatoimintaan sekä uusiomateriaalituotantoon. 4. ASIAKASPALAUTEKYSELY Kierrätyskeskuksen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa päätettiin suorittaa asiakaskysely (liite 2), jonka perusteella haluttiin saada tietoa asiakkaiden toiveista kierrätyskeskuksen toiminnan kehittämiseksi. 4.1 Asiakaspalautekyselyjen tulokset Asiakaskysely toteutettiin loppuvuodesta Asiakaskyselypisteitä oli kierrätyskeskuksessa ja kaupungintalolla. Lisäksi kyselyyn pystyi vastaamaan kaupungin verkkosivujen kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 133 vastaajaa.

11 8 Vastaajien ikäjakauma oli seuraava: Alle 20 vuotiaita 3 % vuotiaita 7 % vuotiaita 13 % vuotiaita 20 % vuotiaita 24 % Yli 60 vuotiaita 33 % Yhteensä 100 % Kysyttäessä sitä, kuinka usein vastaaja asioi kierrätyskeskuksessa, oli jakauma seuraava: Useammin kuin kerran viikossa 13 % Kerran viikossa 14 % Kerran kahdessa viikossa 16 % Kerran kuussa 25 % Harvemmin 32 % Yhteensä 100 % Vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme vaihtoehtoa kysyttäessä, mitä heidän mielestään tulisi lisätä kierrätyskeskuksen palvelutarjontaan. Osittain vaihtoehtoja oli valittu vähemmän kuin kolme ja osittain enemmän kuin kolme. Seuraavassa taulukossa on keskiarvo annetuista vastauksista / vastaajien määrä. Korjaus- ja kunnostuspalvelut Palvelu Vaihtoehdon valinneita vastaajia Huonekalut 99 Kodinkoneet 61 Polkupyörät 64 Ompelimo 64

12 Muu, mitä 10 Kohtaan muu, mitä oli vastattu mm. autot, lelut, apua kausikorjauksiin/huoltoon (talvirenkaat, pihatöitä, lumitaakat), rakennusmateriaalit, ovet, ikkunat, kodintavarat, matonkuteet, itsepalvelupesula, kodin kunnostustyöt. 9 Jätteiden kierrätys Tuote Vaihtoehdon valinneita vastaajia Paperinkeräys 15 Metallinkeräys 44 Pahvi/kartonkikeräys 11 Ekopiste 35 Ongelmajätteiden vastaanotto 71 Lasikeräys 27 Kierrätettävä puutavara 54 Askartelumateriaalin keräys 43 Käyttökelpoinen rakennusmateriaali 75 Muu, mikä 12 Kohtaan muu, mitä oli vastattu mm. kunnossa olevien matkapuhelinten ja niiden akkujen välitys tarvitseville, muovimateriaali, lumppu, elektroniikka. Muut palvelut Palvelu Vaihtoehdon valinneita vastaajia Peräkärryn vuokraus 75 Metallipiste 65 Jätehuollon neuvontapiste 42 Materiaalin uudelleen käytön neuvonta 53 Kompostoreiden valmistus 47 Muu, mitä 12

13 Kohtaan muu, mitä oli vastattu mm. kaatopaikkatavaran nouto kohtuuhintaan, rakentajan rompetori, jossa käyttökelpoiset rakennustarvikkeet voivat vaihtaa omistajaa, kahvio, apuvälinevuokrausta (mm. lehtipuhallin, oksasilppuri), materiaalien ja puolivalmisteiden keräys, lasten ja nuorten tavaroiden kierrätys ja vaihto, itsepalvelupesula. Uusiotuotteet Tuote Vaihtoehdon valinneita vastaajia Eri materiaaleista, mistä, millaisia 32 Matonkuteet 51 Öljy- ym. puhdistusrätit 26 Uusiotuotteiden neuvonta- ja opastuspalvelut 57 Uusiotuotenäyttelyt 49 Lehtikompostorit (puusta tai metallista) 50 Muuta, mitä 5 10 Kohdassa eri materiaaleista, mistä, millaisia oli vastattu mm. kaikista mahdollisista materiaaleista, puusta (linnunpöntöt, kukkalaatikot), metallista, kankaista ja metallista/koruja ja laukkuja, muovista (jota ei voi kierrättää). Kohtaan muu, mitä oli vastattu mm. pensas- ja köynnöstuet, eläinten kalusteet (häkit, hiekkalaatikot, terraariot), kompostorit yleensä. Nettisivuston kehittäminen Palvelu Vaihtoehdon valinneita vastaajia Kuvagalleria 35 Tietoja tapahtumista 55 Kestävän kehityksen vinkkipalsta 66 Tavarapörssi (tiedustelut, varaukset ym.) 89 Facebook-sivut 13

14 Muu, mitä 1 Kohtaan muu, mitä oli vastattu: kierrätyskeskukselle informatiiviset nettisivut, joilta selviävät aukioloajat, myynnissä olevat tavarat kuvien kera, ohjeet tavaroiden vastaanotosta ja tulevat tapahtumat. Viimeisenä kysyttiin vastaajan mielipidettä siitä, millainen on hänen mielestään tulevaisuuden kierrätyskeskus. Vastaajilta tuli paljon palautetta, joka on koottu liitteeseen (liite 3) Nykytoiminnan ja asiakaspalautekyselyn vertailu Vertailtaessa nykymallin palvelutarjontaa asiakaspalautekyselyyn voidaan todeta, että nykytarjonnassa on jo monia asiakaspalautekyselyssä esille nousseita palveluita: PALAUTEKYSELY NYKYTILA KEHITTÄMIS- TAVOITE Korjaus- ja kunnossapitopalvelut huonekalut toteutuu kodinkoneet ei toteudu kyllä polkupyörät toteutuu ompelimo toteutuu osittain kyllä autonhuoltopalvelut (pesut, renkaiden vaihdot) toteutuu kausikorjaukset (pihatyöt, lumityöt, puutarhatyöt) toteutuu pienet rakennuspalvelut /kodin kunnostustyöt toteutuu rakennusmateriaalin kierrätys toteutuu kodinkoneiden kunnostus ei toteudu kyllä Jätteiden kierrätys paperinkeräys toteutuu pahvi- ja kartonkikeräys toteutuu metallinkeräyspiste ei toteudu kyllä ekopiste ei toteudu ongelmajätteiden vastaanotto ei toteudu kyllä lasinkeräys ei toteudu kyllä kierrätettävä puutavara toteutuu askartelumateriaalin keräys toteutuu kyllä käyttökelpoinen rakennusmateriaali toteutuu matkapuhelinten ja akkujen välitys toteutuu osittain kyllä muovimateriaali ei toteudu kyllä

15 elektroniikka ei toteudu kyllä Muut palvelut peräkärryn vuokraus toteutuu metallipiste ei toteudu kyllä jätehuollon neuvontapiste toteutuu osittain kyllä materiaalin uudelleenkäytön neuvonta toteutuu kompostereiden valmistus toteutuu tilauksesta kaatopaikkatavaran nouto kohtuuhintaan toteutuu ikäihmisille rakentajan rompetori ei toteudu kyllä kahviopalvelut ei toteudu kyllä erilaisten välineiden vuokraus ei toteudu lasten ja nuorten tavaroiden kierrätys toteutuu itsepalvelupesula ei toteudu 12 PALAUTEKYSELY NYKYTILA KEHITTÄMIS- TAVOITE Uusiotuotteet puusta (esim. linnunpöntöt, kukkalaatikot) toteutuu kyllä metallista (esim. pensastuet, eläinten kalusteet; toteutuu osittain kyllä häkit, terraariot) kankaasta (laukut, vaatteet) toteutuu osittain kyllä muovi ei toteudu matonkuteet vain materiaalina kyllä öljy- ja puhdistusrätit toteutuu uusiotuotteiden opastus- ja neuvontapalvelut ei toteudu kyllä uusiotuotenäyttelyt pienimuotoisesti kyllä lehtikompostorit toteutuu tilauksesta korut/laukut ei toteudu kyllä Nettisivuston kehittäminen kuvagalleria ei toteudu kyllä tietoja tapahtumista toteutuu kyllä kestävän kehityksen vinkkipalsta ei toteudu kyllä tavarapörssi ei toteudu facebook sivut toteutuu 4.2 Kehittämistavoitteisiin vaikuttavia tekijöitä Jätteiden kierrätys:

16 Rakennusmateriaalia otettaisiin vastaan enemmänkin, mutta sitä tulee hyvin vähän kierrätyksen piiriin. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Kodinkoneiden kunnostusta ei voida suorittaa, koska se vaatisi ammattitaitoisen sähkömiehen palveluita. Toisaalta myös nykytrendin mukaan kodinkoneet on tehty sellaisiksi, että ne eivät ole korjattavissa samassa määrin kuin ennen vanhaan. Metallinkeräyslava oli aikoinaan Kierrätyskeskuksen pihalla, mutta siinä ilmeni ongelmia valvonnan suhteen. Lavalle kertyi muutakin kuin metallijätettä ja lavan penkomisesta syntyi asiakkaille myös vaaratilanteita, koska metallit saattoivat olla hyvin teräviä. Rosk n Rollin antaman vastauksen mukaan myöskään he eivät ole halukkaita metallilavaa kierrätyskeskukseen tuomaan, koska myös heidän mielestään asiakkaiden turvallisuutta ei voida taata lavaa pengottaessa. Heidän mielestään suositeltavampaa on, että vajaakuntoisten esineiden purkamisesta syntyvää metallia kerätään esim. ulkovarastoon hallittuun järjestykseen tarvitsijoille luovutettavaksi. 13 Puutavaralavan suhteen Rosk n Roll on samoilla linjoilla kuin metallilavankin suhteen. Ekopisteen osalta Rosk n Roll toteaa, että lähin ekopiste on Citymarketin pihalla, jossa vastaanotetaan paperia, pakkauslasia, pakkausmetallia ja kartonkia sekä UFF:n toimesta tekstiilejä. Pistettä saatetaan joutua siirtämään lähiaikoina Citymarketin laajennushankkeiden yhteydessä ainakin tilapäisesti, jolloin Rosk n Roll huomioi lähialueiden tarpeet. Sijoittelussa on myös kuultava pakkausalan tuottajajärjestöjä ja maa-alueiden omistajia. Uuden jätelain myötä pakkausjätteelle tulee täysi tuottajavastuu, jonka linjaukset ovat vielä auki. Rosk n Rollin konseptin mukaisesti ekopisteet on toteutettu syväkeräysastioin, joiden myöhempi siirtely tontilla ei ole helppoa eikä edullista. Tunnusomaista ekopisteelle on myös se, että pääsy sinne on mahdollista kaikkina vuorokauden ajankohtina. Kotitalouksien pakkausmuovijäte kuuluu tulevan tuottajavastuun alaisuuteen, jolloin Rosk n Roll voi kerätä pakkausmuovijätettä enintään tuottajien valtuuttamana urakoitsijana. Asetuksia uuden jätelain toteuttamiseksi odotetaan. Muovijätteen keräystä materiaalihyötykäyttöön ei Länsi-Uudellamaalla ole organisoitu. Nykyosaamisella asumisen muovijäte on sekalaisuudestaan ja likaisuudestaan johtuen

17 mahdotonta materiaalihyödyntää. Muovien energiahyötykäyttömahdollisuus on tulossa koko alueelle vuonna 2014, jolloin tuottajien niin salliessa, asumisen muovijäte kerätään sekajätteen joukossa käsiteltäväksi Vantaan jätevoimalassa. Sitä odotellessa ei muovijätettä voida varastoida kiinteistöillä hygieniahaittojen vuoksi. Vaarallisen jätteen vastaanottoa toimialueellaan Rosk n Roll voi laajentaa sijoittamalla kierrätyskeskuksen alueelle ns. ongelmajätekaapin. Samanlaisia on joidenkin huoltoasemien yhteydessä. Niiden sijoittamisista tehdään aina sopimukset, jolloin käyttöä valvotaan. Kaapit pidetään lukittuina kaikkina ajankohtina. Kaappien ulkopuolelle ei saa sallia jätettävän vaarallisia jätteitä. Vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelu kustannetaan Rosk n Rollin keräämillä ekomaksuvaroilla ja siksi se on tarkoitettu ainoastaan asukkaiden, ei yritysten, käyttöön. Tätä tulee myös voida valvoa. Sallitut määrät ovat pieniä, isommat erät olisi ohjattava Munkkaan jätekeskukseen. 14 Muut palvelut: Jätehuollon neuvontapiste on tällä hetkellä lähinnä erilaisin materiaalein toteutettua tiedottamista. Oppaiden päivitettävyyden kannalta nettiyhteys Rosk n Rollin sivuilla oleviin oppaisiin olisi vielä suositeltavampaa. Myös neuvontakäyntejä ja tempausosallistumisia voi tilata Rosk n Rollin neuvojilta. Rosk n Rollin kotisivuille voidaan tehdä linkkejä Kierrätyskeskuksen sivuille ja päinvastoin. Rakentajan rompetori vaatii lisätilaa, kuten myös kahvio. Joitakin vuosia sitten Kierrätyskeskuksen tiloissa oli pienimuotoinen kahvitarjoilupiste, mutta tilan puutteen vuoksi siitä jouduttiin luopumaan. Erilaisten välineiden vuokraus asiakkaille kuten lehtipuhaltimet ja oksasilppurit vaativat rahallisia investointeja sekä korjaus- ja huoltokustannuksia. Vuokrattavien tarvikkeiden hintojen pitäisi kattaa kustannukset, eikä ole varmaa pystyttäisiinkö laitteita vuokraamaan edullisemmin kuin esimerkiksi toimintaan erikoistuneet vuokrausfirmat jo tekevät. Myös monilla asukasyhdistyksillä on

18 nykyisin olemassa esimerkiksi lehtipuhaltimia ja oksasilppureita, heiltä vuokraamis-mahdollisuudetkin voivat tulla kysymykseen. Nettisivuston kehittäminen: Kuvagallerian päivittäminen ei nykyresursoinnilla onnistu. Myös kestävän kehityksen vinkkipalstan ylläpito edellyttää lisähenkilöä tehtävää hoitamaan. Tavarapörssin toteuttamisen tarpeellisuutta on syytä harkita, koska nykyisin netissä on jo useita vastaavanlaisia palvelutuottajia (Huutonet, Tori.fi jne.) TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Työryhmä on kierrätyskeskuksen kehittämiseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia tehdessään ottanut huomioon toimintamallit, joissa A) toiminta jatkuu nykyisillä resursseilla, B) toimintaan resursoidaan jonkin verran uusia tilaratkaisuja ja henkilöstöresursseja ja C) toimintaan resursoidaan lisärakentamista ja henkilöstöresursseja. Toimenpide-ehdotuksia laadittaessa on otettu huomioon asiakaspalautekyselyn tulokset sekä yhteistyökumppani Rosk Rollin näkemykset asiakaspalautekyselyssä esiin tuotujen palveluiden toteuttamismahdollisuuksista heidän näkökulmastaan. 5.1 Toimintamallit

19 Taloudelliseksi tavoitteeksi voidaan asettaa, että kierrätyskeskuksen menot katetaan tuloilla. Kierrätyskeskuksen talousarvio tulee hyväksyä nettositovana ilman tuottotavoitetta nollatuloksellisena. Kierrätyskeskuksen tulee voida hyödyntää kehittämillään toiminnoilla saatavia lisätuloja esim. palkkaamalla useampia työttömiä nuoria toimintaan tai toimintaa ohjaavaa, avustavaa henkilöstöä. Toimintamalli kannustaa toiminnan kehittämiseen ja luo mahdollisuuksia lisätyöllistämiseen. A. Kehittämistavoitteet nykyisellä toimintamallilla / resursseilla Nykyisellä toimintamallilla ja resursseilla toiminnan kehittäminen on rajallista. Toiminnan kehittäminen on mahdollista seuraavilla tavoilla: ompelimon laajentaminen uusioverstaaksi, jossa toimintaan otetaan mukaan uusiotuotteiden valmistusta ja pienimuotoisten uusionäyttelyiden rakentamista Kierrätyskeskuksen tiloihin (toimintaa ollaan jo rakentamassa) uusioverstaan / -myymälän laajentaminen keskustan alueelle (suunnittelu- ja kehittämistyö käynnissä Luksian Stara hankkeen, Kovakin ja Monitoimikeskuksen kanssa) uusiotuotteiden opastus- ja neuvontapalvelut yhteistyössä Lohjan Martta-yhdistyksen kanssa 16 jätehuollon neuvontapisteen laajentaminen nykyisistä esitteistä jäteneuvojan säännöllisiin vierailuihin kierrätyskeskuksessa, yhteistyön kehittäminen Rosk n Rollin kanssa pienimuotoinen ongelmajätteen vastaanotto (lukittava / valvottava ongelmajätekaappi) myymälätilan selkiyttäminen opasteiden avulla Nykymallin tarkastelussa ilman lisäresursointeja voidaan esille nostaa seuraavia toimintaan vaikuttavia tekijöitä: Vahvuudet toiminta on tehokasta resurssit huomioiden kierrätettävän tavaran määrä runsas

20 sijainti hyvä tontti laaja, tarjoaa mahdollisuuksia kehittämiseen tukee vahvasti nuorisotyöpajan toimintatarkoitusta Mahdollisuudet tarjoaa vain hyvin rajallisesti mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen yhteistyön kehittäminen eri toimijatahojen kanssa luo lisämahdollisuuksia Heikkoudet liian pienet toiminta-, lajittelu- ja säilytystilat kehittämismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset vrs. resurssit (tilat, henkilöstön määrä) Uhat toiminta ei kehity ei vastaa nykytarpeita henkilöstön uupuminen piha-alueen turvallisuusriskit Kustannusarvio voidaan kattaa nykyisellä budjetilla B. Toimintaan resursoidaan jonkin verran uusia tilaratkaisuja ja henkilöstöresursseja 17 Toimintamallissa lähdetään ajatuksesta, että Kierrätyskeskuksen toimintaan resursoidaan tilaratkaisuja ja henkilöstöä. Piha-alueen turvallisuuteen tulee kiinnittää myös huomioita, sillä liikenne piha-alueella on lisääntynyt suuresti runsaiden asiakasmäärien vuoksi. Pihaliikenne muodostaa tällä hetkellä sekä henkilökunnalle että asiakkaille ison turvallisuusriskin Toimintamallin laajentaminen edellyttää

21 piha-alueella olevan vanhan kylmähallin remontointia puolilämpimäksi tilaksi ja käyttöönottoa kokonaan kierrätyskeskuksen tilatarpeisiin (edellyttää nykyisten vuokrasopimusten purkua ja uusien tilojen etsimistä tilassa säilytettäville tuotteille; mm. vaalitelineet, joulumarkkinoiden kojut) ulkokatosten rakentamista (huonekalupuolen vastaanotto-ovien eteen, ulkokatos ulkona säilytettävän tavaran vastaanottamiseen) piha-alueen päällysteen kunnostaminen ja ajoväylien sekä parkkialueiden suunnittelu- ja toteutustyöt kahden henkilötyövuoden lisäresursointia pajaohjaaja: nuoria tällä hetkellä liikaa / ohjaaja, mahdollistaisi myös sen, että nuoria voitaisiin ottaa enemmän palveluiden piiriin. varastomies: tavaroiden vastaanottamiseen, siirtämiseen ja ulkoisten asiakkaiden palveluun sekä nettisivujen ylläpitoon liittyvät tehtävät Edellä mainituilla resursoinneilla mahdollistuisivat seuraavat palvelut: nettisivujen kehittäminen kuten esimerkiksi Kestävän kehityksen -vinkkipalsta yhteistyössä Rosk n Rollin ja Marttayhdistyksen kanssa sekä jäteinfo yhteistyössä Rosk n Rollin kanssa, kuvagallerian ylläpito jäteneuvonnan laajentaminen asiakkaille avoimen nettipäätteen avulla puutavara, rakennusmateriaali ja metallipiste saavat tarvittavaa lisätilaa ja tuotteiden säilytys on hallittua ja asiakkaille helppoa (edellyttää henkilöä pisteen valvomiseen ja asiakkaiden palveluun) varastointitilaa kierrätykseen tuleville tuotteille (puolilämpimässä ja kylmätilassa säilyttämisen kestävät tuotteet), jotka tilojen puutteen vuoksi eivät mahdu myymälätilaan 18 piha-alueen turvallisuuden huomattava paraneminen Mallin B tarkastelussa voidaan esille nostaa seuraavia toimintaan vaikuttavia tekijöitä: Vahvuudet tarjoaa kuntalaisille nykyistä laajemman kokonaisuuden kestävän kehityksen toteuttamiseen Mahdollisuudet

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Ympäristöasiat taloyhtiössä

Ympäristöasiat taloyhtiössä Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työllistämisvarojen käyttösuunnitelma vuodelle 2016 ja kehittämisehdotukset

Työllistämisvarojen käyttösuunnitelma vuodelle 2016 ja kehittämisehdotukset Perusturvalautakunta 80 15.12.2015 Kaupunginhallitus 6 11.01.2016 Kaupunginhallitus 118 02.05.2016 Työllistämisvarojen käyttösuunnitelma vuodelle 2016 ja kehittämisehdotukset Petula 15.12.2015 80 Valmistelija:

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET KASVUN EDELLYTYKSET: STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET 2010 2017 Ajantasainen, Lohjan kasvua tukeva kaavoitus Kaavoituksessa otetaan huomioon nuorisotilaverkoston alueellinen kattavuus ja nuorisotoimi

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Vaalan kunta.

Vaalan kunta. Vaalan kunta - Asukkaita vuoden 2011 lopussa 3314. - Sijaitsee Oulun ja Kajaanin puolivälissä. - Oulujärven kunta. Suomen 4. suurin järvi, jonka jäälle mahtuisivat kaikki maailman ihmiset. - Kriisikunta

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta,

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta, Hankintalain kokonaisuudistus Ympäristövaliokunta, 28.9.2016 Ympäristötoimialalla on merkittävä rooli kaikissa kiertotalouden eri vaiheissa Tietoisuus korvattavuudesta, uudet kierrätysmateriaalit Ecodesign,

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016 Tekninen lautakunta 60 04.05.2016 Jätehuoltomääräykset 358/00.01.01.00/2016 TELA 60 Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat paikallisia, sitovia säännöksiä, jotka annetaan jätelain (646/2011) 91 :n nojalla.

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

NYT SAA LUUKUTTAA - ASUKASTIEDOTUSTILAISUUS

NYT SAA LUUKUTTAA - ASUKASTIEDOTUSTILAISUUS NYT SAA LUUKUTTAA - ASUKASTIEDOTUSTILAISUUS 25.1.2017 2 Taustaa Kaupunginvaltuusto päätti 2013, että Kruunuvuorenrannan uudelle asuinalueelle toteutetaan alueellinen jätteen putkikeräysjärjestelmä Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Silja Mäkelä 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Pirkko Kuhmonen / Varsinais-Suomen OpinOvi Tuula Kokkonen / OpinOvi aikuisopiskeluun Varsinais-Suomi Missio? Jottan tarttis tehrä

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa. Tuula Loikkanen Kaupan liitto

Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa. Tuula Loikkanen Kaupan liitto Kuluttajien välinen kirjamyynti kukoistaa Tuula Loikkanen Kaupan liitto Vertaiskauppa verkossa - Marginaali-ilmiöstä ilmiöksi 24.11.2015 Tutkimuksen taustaa: tutkimusyhteistyö Tampereen yliopiston kanssa

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Lappeenranta 2.2.

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Lappeenranta 2.2. Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Lappeenranta 2.2.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Turvallisuus, luottamus ja pitkä tuntemus Struktuuri

Lisätiedot

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017

YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 YMPÄRISTÖKESKUS TALOUSARVIOESITYS 2017 TALOUSARVIOESITYKSEN KESKEISET PERUSTELUT Kaupunginhallituksen Ympäristökeskukselle antama raami on 516 000e. Ympäristökeskuksen talousarvioesitys vuodelle 2017 on

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä,

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä, Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Ekopiste on kuluttajan arvostama palvelu Tutkimuksen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot