16 Odottaako vaiko jännittää? 17 Lukiolainen, tulisitko päiväkirjahuoneeseen? 18 Itsenäisen elämän vapaus ja vastuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "16 Odottaako vaiko jännittää? 17 Lukiolainen, tulisitko päiväkirjahuoneeseen? 18 Itsenäisen elämän vapaus ja vastuu"

Transkriptio

1 1

2 2 Kuva: Taru Kalvi

3 MURROS 2. NUMERO Sisältö 04 Pääkirjoitus: Aikuiseksi tulemisen haasteet 05 Askel baariin vai velvollisuuksien maailmaan? 06 Alkoholi on myrkky, mutta miksi sitä käytetään? 08 Hei, me täytetään kahdeksantoista! 09 Alaikäisyys esteenä vaikuttamiselle 10 Rehtorin henkilökuva 14 Mikä ihmeen diplomi? 16 Odottaako vaiko jännittää? 17 Lukiolainen, tulisitko päiväkirjahuoneeseen? 18 Itsenäisen elämän vapaus ja vastuu 19 Taidenäyttely vai viihdekeskus? 20 Suomalaista elokuvakenttää 22 Vuoden 2012 ensi-iltaelokuvia 24 Missä he ovat nyt? 26 Vertailussa ketjukahvila ja yksityisyritys 28 Suomalainen kauneusihanne 29 Kaverille ei jätetä 30 Tytöt, ollaanko me hävitty tää peli? 32 Ennakkoluuloisessa yhteisössä 33 Käyttäjä Lukiolainen tykkää kohteesta Facebook 35 Etkai sä vaan oo istumassa mun viereen? Päätoimittaja Taittaja Tuottaja Kannen kuva Toimittajat Tapio Ylinen Timiikka Tommiska Jouni Sarpola Ida-Maria Olva Heta Tammela, Eppu Kupila, Iida Jäykkä, Sonja Korpela, Johanna Juurikivi, Alina Salmi, Hanna Linna, Iina Santamäki, Annarauna Savolainen, Venla Lehtoranta, Timiikka Tommiska, Henna Hautasuo, Anna-Sofia Nieminen, Eini Nissinen, Janita Lahtinen ja Tytti Meriluoto Kuva: Nelli Katainen 3

4 PÄÄKIRJOITUS Aikuiseksi tulemisen haasteet Teksti: Tapio Ylinen Aikuiseksi tuleminen tuntuu askarruttavan journalismin nuoria opiskelijoita, mikä näkyy useassa tämän Murros-lehden jutussa. Täysi-ikäiseksi tuleminen tuo mukanaan niin vapautta kuin vastuutakin, mikä pätee niin arkisiin asioihin kuin juhlaankin. Ikuisuuskysymys alkoholin käytöstä kohtuullisuudesta on myös yksi kantava teema. Myös alkoholin suhteen avainsanat ovat vapaus ja vastuu. Olen huomannut, että aina, kun siirtyy elämässään seuraavaan vaiheeseen, alkaa nostalgia huolettomampiin aikoihin. Lukioon siirtyminen toi mukanaan uudet haasteet ja vastuun asteen, jolloin yläaste tuntui helpolta ja lapsekkaan huolettomalta. Aloitettuani yliopisto-opinnot, lukio tuntui puolestaan vapaalta ja huolettomalta, ja todellinen vastuun paino alkoi tuntua harteilla, kun olin valmistunut maisteriksi ja piti todenteolla ryhtyä miettimään, mitä haluan tehdä, kun kasvan isoksi. Esitän siis tässä kohtaa vilpittömän neuvon ja toivomuksen kaikille teistä, jotka kuumeisesti miettivät tulevia uravalintoja ja opiskelumahdollisuuksia. Emme enää elä eläkevirkojen yhteiskunnassa, jossa teini-iässä tehdyt valinnat määrittävät kujan, jolla juoksemme lopun elämämme. Elämme sovelluksien aikakautta, johon kuuluvat oleellisesti sekä vapaus että vastuu omasta tulevaisuudestaan. Opiskelupaikkaa voi vaihtaa, uransa voi määritellä uudestaan. On lupa ottaa riskejä. Rokkitähdeksi voi ryhtyä vielä nelikymppisenäkin. Niin minä ainakin aion tehdä. Ottakaa siis rennosti! Ope käskee. Tietenkin valinnat, joita nyt tekee heijastuvat tulevaisuudessa, mutta ne eivät määritä sitä. Nuori sukupolvi on epäilemättä monessakin suhteessa haasteellisessa tilanteessa. Elämä länsimaissa on muuttunut entistä vapaammaksi. Voimme käytännössä tehdä ihan mitä vain, mutta (kuten aina) myös vastuun määrä on kasvanut samassa suhteessa. Vastuu ympäristöstä, toistemme hyvinvoinnista, ystävistä, parisuhteista, yleisen rauhan säilymisestä Nämä ovat valtavia vastuunalueita, jotka lasketaan aina vain nuorempien ihmisten harteille. On tärkeää tunnistaa oma vastuunsa, mutta ainoa tapa selvitä järjissään vastuun henkisestä paineesta on löytää keino päästää ylimääräinen paine ulos; ottamaan rennosti, vaikka kuinka olisi paine niskan päällä. Tässä Murroksen numerossa pääsemme tutustumaan tulevaisuuden vastuunkantajien ajatuksiin aikuisuudesta. Nauttikaamme, rentoutukaamme. Kuva: Timiikka Tommiska 4

5 LUKIOLAISET Askel baariin vai velvollisuuksien maailmaan? Teksti: Heta Tammela Lähestytkö maagista täysikäisyyttä? Minä lähestyn, ja niin lähestyy myös suurin osa ystäväpiiristäni. Voisin sanoa sen olevan vuoden 2012 teema minun elämässäni. Vuoron perään me kadehdimme toisiamme saavuttaessamme iän, joka ojentaa meille avaimet sekä autoon, että baariin. Juuri ensimmäiset ajatukset jotka tulevat mieleen täysikäisyydestä ovat baariin pääseminen, autokortin saaminen ja päihteiden luvallinen käyttö. Joillekkin saattaa jopa pyörähtää mieleen vapaus äänestää vaaleissa. Myös vapaa-ajan vietto on rehellisesti helpompaa täysikäisille. Kaikkien tilojen vuokraaminen vaatii täysikäisyyttä ja monissa paikoissa ajanviettäminen vaatii täysikäisyyttä. Jopa nuorten keskuudessa suosittu kahvila Coffee House on launtaisin kello kuuden jälkeen k-18. Myös jotkut ABC-asemat sulkevat ovensa alaikäisiltä kello yhdeksän jälkeen illalla. Ja sitten nuorisolle valitetaan kun he hengailevat kaupungilla vailla suuntaa ja tarkoitusta. Nytkö meillä sitten on suunta, baari? Entä tarkoitus? Usein täysikäisyys mielletään vain ja ainoastaan positiivisena asiana. Haittapuolia ei joko koeta merkittäviksi tai muuten vain sokaistutaan niille kaikkien vapauksien edessä. Vapauksista puhuttaessa, ovatko ne aina positiivinen asia? Kukaan ei enää huolehdi sinusta tai kerro sinulle milloin tulla kotiin ja mitä tehdä milloinkin. Olet nyt vapaa itse päättämään. Riippuu varmasti kovasti luonteesta onko itsenäisyyden omaaminen helppoa vai vaikeaa, mukavaa vai inhottavaa. Toki se kultainen ikä tuo mukanaan myös velvollisuuden. Velvollisuuden maksaa veroja, huolehtia itsestään, huolehtia tulavaisuudestaan... Lisäksi kultaisten lapsuuvuosien voidaan virallisesti sanoa olevan ohi. Muistoihin voi aina palata, eikä lapsenmielisyyttä ole syytä haudata. Mutta toisaalta, en varmasti ole ainoa joka kokee täysikäisyyteen astumisen myös jollain tavalla haikeana. Paluuta ei ole, vaikka joskus niin haluaisikin. On kuitenkin syytä iloita seuraavasta askeleesta. Iloisia asioita on varmasti enemmän kuin haikeita. Ainakin minä, ja minun ystäväpiirini aiomme ottaa avosylin vastaan täysikäisyyden tuomat riemut ja vastuudet, eritoten ne riemut. 5

6 Kuva: Timiikka Tommiska Nuoret juovat jatkuvasti enemmän ja enemmän alkoholia. Alkoholin juonti on hauskaa, trendikästä ja erittäin suotavaa. Minkälainen ihminen ei muka vedä kännejä monta kertaa vuodessa? Jos viina ei maistu, on pakko olla vähintään uskovainen, tai ainakin joku ihme nössö tai hippi. Yhteisöissä juominen saattaa olla jopa edellytys, että saa kuulua porukkaan ja tulee joukon hyväksymäksi. Osa nuorisokulttuurista rakentuu alkoholinkäytön ympärille. Viinan juonti kuuluu suomalaiseen identiteettiin olennaisena osana, eikä siitä päästä irti pelkästään kaksinaismoralistisella valistuksella. Suomalaiset kuitenkin ryyppäävät, riippumatta siitä minkälaisessa asemassa ALKOHOLI mutta kuinka moni suoma- ON MYRKKY, tai tilanteessa on. Pukumiehet, raskasta työtä tekevät duunarit ja jopa korkeasti koulutetut lääkärit juovat eri- laisiin iloihin että suruihin. Tietenkään kaikki eivät juo, vaikka tässä hieman asiaa yleistänkin, lainen pystyy rehellisesti kutsumaan itseään absolutistiksi? Aika harva suomalainen pystyy, joten lakataan saarnaamas- ta nuorille alkoholista tamaan nuorille, kuinka alkoholia käytetään viisaasti ja hillitysti. Pussikal- jan juominen kaupungilla ei ole turvallinen tapa tutustua alkoholiin, mutta se on silti vaarallisen yleistä. Ensimmäiset kerrat alkoholia olisi hyvä juoda SITÄ KÄYTETÄÄN? kotona, sillä turvallisessa ympäristössä et päädy tekemään typeryyksiä ja sinusta huolehditaan. Teksti: Eppu Kupila On tietysti tärkeää myös nostaa esille kuinka vaarallista alkoholi on ja korostaa sitä, että alkoholia ei kannattaisi käyttää ollenkaan. ja aletaan keskittyä opet- MUTTA MIKSI Päätin ottaa selvää nuorten juomisesta ja todenmukaisia vastauksia saadakseni haastateltavat eivät esiinny omilla nimillään. Nimimerkin takaa on paljon helpompi kertoa totuus omasta suhteestaan alkoholiin, koska alkoholin käyttö alaikäisenä on kuitenkin rikos ja yleisesti paheksuttua, vaikka se hiljaisesti hyväksytään monissa piireissä. Minä aloitin alkoholin nauttimisen jo vähän yli 12-vuotiaana, juomalla kaverin kanssa hänen isänsä kaljoja ja viinaa. Jo ensimmäisellä juontikerralla oksensin ja sammuin ulkohuussiin. Sen jälkeen olen juonut alkoholia säännöllisen epäsäännöllisesti. Olen juonut pääosin humalahakuisesti, mikä johti siihen, että ennen olin lähes joka kerta erittäin sekaisin ja ilta päättyi oksentamiseen sammumisen jälkeen. Runsas juominen kuitenkin kehitti minulle hyvän viinapään ja nykyään tarvitsen todella paljon juotavaa, että saan pääni kunnolla sekaisin. Miedot ei nouse mulla enää oikeastaan ollenkaan päähän: juhannuksena meni 35 olutta ja koko illan oli vain hyvä fiilis, eikä kunnollista humalaa. Vahvatkin alkaa nykyään nousta päähän vasta noin 20 annoksen kohdalla, ja nekin vain jos on juonut ripeään tahtiin. Koska ryyppään melkein joka viikonloppu, se alkaa tulla kalliiksi ja saan viikolla säästään viinaan. Onneksi olen saanut muuta- 6

7 man kerran tehtyä tilauksia Virosta ja päässyt vähän halvemmalla. Jos kaverini eivät juo viikonloppuna ollenkaan, niin minulla on tapana ottaa ns. pienet kopsut isäni kanssa TV:tä katsellessa. Annoksissa laskettuna isän kanssa menee yleensä noin 12 annosta illassa henkeä kohti. Miksikö juon? Minusta alkoholi on raskaan koulu-/ työviikon jälkeen hyvä tapa rentoutua ja pitää hauskaa. Ilman alkoholia elämä käy harmaaksi, mutta juomalla elämä tuntuu hohdokkaalta. Minä en näe mitään syytä olla juomatta, koska se on hauskaa ja kyllä me kuitenkin kaikki kuollaan ennen pitkää. Janne, 16v Ensimmäinen kosketukseni alkoholiin oli vajaan 14 vuoden iässä, kun join kahden hyvän ystäväni kanssa ensimmäistä kertaa kaljaa. Minulla alkoi heti mennä lujaa ja juoksentelin ympäri taloa ja pidin hauskaa. Join muutaman kuukauden päästä uudelleen ja silloin minut juotettiin tarkoituksella tukevaan humalaan. En pysynyt kunnossa pystyssä, kun riehuin ympäri pihaa. Pian minua alkoi oksettaa ja oksensin isoon saaviin laulaen samalla ryyppylauluja. Minua pidetään yleensä ryyppyillan viihdykkeenä, koska humalassa minulla menee todella kovaa ja olen kuulemma hauskaa katseltavaa. Koska olen muutaman kerran jäänyt vanhemmilleni juomisesta kiinni, minä pyrin juomaan vähemmän kuin muuten joisin. Kavereiden painostuksesta tosin on usein vaikea kieltäytyä ja sitten se on taas menoa Minusta saattaa tulla kännissä aggressiivinen, mikä on huolestuttava piirre. Kavereiden kesken se ei haittaa niinkään, mutta baarireissu saattaa vihaisella tuulella päättyä tappeluun. Minun täytyisi oppia juomaan alkoholia kohtuudella, koska olen arvaamaton kännissä ja siitä saattaa tulla ongelmia. Juomisen lopettaminen hyvissä ajoin on minulle vaikeaa, koska nousuhumalassa alkoholi maistuu erittäin mukavasti. Juon alkoholia, koska siitä saa rennon fiiliksen ja kännissä pääsee vähäksi aikaa eroon sosiaalisista paineista. Myös stressaava koulunkäynti on mukava keskeyttää viikonloppuisin vetämällä vapauttavat viinakännit, jolloin ei muista illan tapahtumia kirkkaasti. Juominen on hauskaa ajanvietettä ja tekee illasta lennokkaan. Varsin miellyttävä aine tuo etanoli. Pasi, 17v Kaikki voivat tehdä omat johtopäätöksensä siitä, onko näin runsas juominen jo alaikäisenä kovin hyvä ennuste heidän tulevaisuudelleen. Alkoholimäärät helposti kasvavat ajan kuluessa ja juominen saattaa jatkua jopa työviikolle, mikä voi johtaa työn laiminlyömiseen ja alkoholismiin. Kukaan ei alkoholia kuitenkaan pakota juomaan, joten se on jokaisen täysin oma valinta. Tässä asiassa suomalaisten olisi syytä eurooppalaistua ja nauttia vaikka lasillinen viiniä illallisen kanssa, perinteisen perjantaikossun sijaan. Tutkimusten mukaan kohtuulliset alkoholinkäyttäjät elävät pidempään kuin absolutistit, joten silloin tällöin alkoholia ilmeisesti kannattaa nauttia. Kohtuukäytön epäsuorat hyödyt ovat ainakin mielestäni helposti pääteltävissä. Kohtuukäyttäjät eivät nipota joka asiasta ja ottavat usein asiat rennommin kuin absolutistit, jotka kieltävät itseltään alkoholin lisäksi todennäköisesti muitakin asioita. Ymmärrettävää on myös että, jos alkoholi ei yhtään kyseiselle ihmiselle sovi niin ei sitä ole järkeä käyttääkään. Onhan parin olut- tai viiniannoksen nauttiminen silloin tällöin todettu estävän mm. sydäntauteja, joten kohtuukäyttö näyttää olevan suositeltavaa. Eli näyttää olevan turhaa kieltää itseltään saunakaljaa tai nautiskeluviiniä, joten ota elämästäsi kaikki ilo irti. Mutta edelleen, kohtuus kaikessa! Litran kossu, pari saunakaljaa vai pullo cokista? Sinä valitset! 7

8 Hei, me täytetään kahdeksantoista! Teksti: Iida Jäykkä Aamulla lyöt herätyksen kännykästä kiinni. Ei tarvitse nousta kouluun, kun saa itse allekirjoittaa poissaolonsa. Ehkä otsassa tuntuu eilinen, jos olet päässyt jo yöllä, päivän vaihtuessa, baariin. Tänään tietysti silti vuorossa teoria- ja ajokoe, että saat varmasti samana päivänä kortin. Kännykkä ja Facebook tukkiutuvat onnitteluista. Vaalit osuvat samalle ajankohdalle, joten omalla autolla ensin äänestämään ja sen jälkeen Alkon kautta kauppa. Älä vaan unohda röökejä. Kerrankin saa näyttää omia lappuja, jos niitä nyt edes kysytään. Heti kotiin päästyä tölkit ja pullot auki. Tänään ei tuhlata aikaa selvinpäin. Iltapäivällä ollaan hyvässä nosteessa. Tilataan omilla verkkopankkitunnuksilla matkoja netistä, nyt kun kerran saa matkustaa yksin ja raha-asiat ovat vain omalla vastuulla. Ei tuu mutsi vinee vieree mistä tää parin tonnin luottokorttilasku on tullu. Ja jos rahat tulevaisuudessa loppuu, niin sitä voi aina ottaa pankkilainaa. Kadulla joku mummo tulee huomauttaa sun päihtyneestä tilasta keskellä päivää, ja kertoo kuinka ennen vanhaan oli asiat hyvin, ja miten silloin vielä käytiin joka sunnuntai kirkossa. Samalla muistuu mieleen, miten koulussa ollaan puhuttu, että täysiikäisenä voi erota kirkosta. Mitä sitä turhaan sinne rahojaan tuhlaamaan, kun ne voi tuhlata paremminkin, vaikkapa veikkauspeleihin tai pelikoneautomaatteihin, kun sekin nyt on luvallista eikä tuu kassaneiti keskeyttää peliä sillä ettei olisi ikää. Niin sitä sitten ollaan jo erottu kirkosta. Kaupungilla näet kavereitasi ja keskustelette sinun tulevasta illasta, mutta ette tietenkään kuivin suin. Illasta on ehdottomasti tulossa unohtumaton, onhan sitä jo suunniteltu pari kuukautta. Etkot kotona, eikä välitetä mitä vanhemmat sanoo, "oonhan mä jo 18". Sen jälkeen kierretään jokainen kaupungin bilemesta läpi. Illan aikana tutustutaan uusiin ihmisiin. Löytyy baarirakkautta, jonka kanssa voisi mennä vaikka naimisiin. Ihan vaan vanhempien kiusaksi tai omasta tahdosta tehdä illasta erityinen, kun sekin nyt on täysi-ikäisenä mahdollista. Kaikki eivät välttämättä jaksa olla yhtä innoissaan synttäreistäsi kuin sinä, ja alat haastaa riitaa heidän piittaamattomuudesta. Eikä tule enää vahvassa humalatilassa mieleen, että tekojaan ei voi selittää enää teinihömpötyksillä. Että ei tajunnut, tiennyt tai ymmärtänyt. Perästä kuuluu. Kun tulee aika lähteä kotiin, ei kukaan jaksa odottaa taksia, vaan seläntakaa kuuluu yllytys:"sullahan se kortti nyt on". Pahimman mokan voi tehdä tässä kohtaa: iltaa ei pidä jättää kesken vaan jatkat iltaa uusien tuttavuuksien luo, kun omasi jäävät odottamaan taksia. Heiltä saat odottomattoman ehdotuksen, koska heillä ei ole tarjota yömyssyjä. Naapurin kioskista on ennenkin saanut yöllä. Sinulle ei vain kerrottu, että se ei ole auki ja olet jo tallentunut kameroihin. Hälytykset soivat korvissa, niin että se kaikuu vain korvissa, kun juokset karkuun poliiseja suoraan auton eteen. Aamulla on varmasti kiva herätä päivystyksestä ja alkaa nyt täysi-ikäisen velvollisuuksissa selvittämään tekojaan. Darra ei ole enää pienin murheista. Morkkis ei ole koskaan ollut suurempi. Monille 18-vuotissynttärit tarkoittavat baarikierrosta ja elämistä juuri siinä hetkessä. Saadaan myös ajokortti ja ehkä auto. Saadaan päättää omista asioista ja rahankäytöstä. Kannattaa myös silti muistaa, että olet sen päivän jälkeen loppuelämäsi vastuussa teoistasi ja sinua voidaan rangaista lain mukaan kuin aikuista. Kannattaa siis oikeasti juhlia niin, että on elettävää vielä synttäreiden jälkeenkin. Onnea kaikki -94 syntyneet täysi-ikäisyyden johdosta! 8

9 Alaikäisyys esteenä vaikuttamiselle Teksti: Sonja Korpela Kuva: Timiikka Tommiska Presidentinvaalien lähestyessä televisiot ovat täynnä vaalipaneeleja, kadunkulmat täynnä ehdokkaiden mainoksia ja uutiset täynnä vaalikuohuntaa. Tuoreet täysi-ikäiset seuraavat innoissaan vaaliehdokkaiden mielipiteitä ja lausuntoja, mutta kuinka kiinnostuneita presidentinvaaleista ovat ne, jotka eivät vielä pääse äänestämään? Innostaako äänestäminen edes tämän päivän nuoria? Alaikäisyys harmittaa - Jos voisin, niin äänestäisin, koska siten voisin vaikuttaa siihen, mitä ympärilläni tapahtuu, 17-vuotias Heta Tammela sanoo. Hän kertoo olevansa kiinnostunut vaaleista, muttei ole kovin innokkaasti seurannut vaalikeskusteluja ollessaan alaikäinen. Äänestysmahdollisuuden puuttuminen harmittaakin monia alaikäisiä, joille rapsahtaa 18 vuotta täyteen muutama viikko vaalien jälkeen. 17-vuotias Satu Lehtinenkin toivoisi vaalien olevan hiukan myöhemmin, jotta ehtisi itsekin vaikuttamaan tulevaan presidenttiin. - Ensimmäistä kertaa olen vaaleista kiinnostunut. On tullut seurattua Presidenttitenttiä ja Vaalipaneelia ja muutamasta ehdokkaasta on muodostunut jyrkkä mielipide, hän miettii. Presidentillä pitää olla arvot kohdallaan Tämän päivän nuoret tuntuvat olevan selvästi enemmän kiinnostuneita EU:n asioista, globaalisuudesta ja vaikuttamisesta ihan omassakin maassa, kuin vanhemmat sukupolvet. Media on tuonut nuorille mahdollisuuden oppia poliittisista asioista vaivattomasti, eikä EU-vastaisuutta ole nuorten keskuudessa nähtävissä läheskään yhtä paljon kuin vanhempien. Monella onkin jo ilman äänestämismahdollisuuttakin selvä kanta siihen, millainen presidentti Suomella olisi hyvä olla. - Haluaisin, että tämän päivän presidentti korostaisi kansainvälisyyttä ja painottaisi EU:n tärkeyttä, sekä pyrkisi luomaan tasa-arvoisempaa ja nykyaikaisempaa Suomea, Heta Tammela pohtii. Hänen mielestään presidentin pitäisi hoitaa Suomen kansainvälisiä suhteita paremmin ja pitää tasa-arvoisuudesta huolta entistä enemmän. - Pekka Haaviston arvot ovat vakuuttaneet minut parhaiten, hän sanoo. Myös Satu Lehtinen on tietoinen, mitä arvoja haluaisi Suomen presidentin nostavan esille. - Tärkeitä asioita, joita tulisi jatkossa hoitaa yhä enemmän ovat opiskeluhyvinvointi, kestävä kehitys ja työttömyyden kasvamisen pysäyttäminen, Satu sanoo. Hänen mielestään ihmisestä riippuen riittävän pitkä opiskelu on tärkeää, vaikka laman aikana nuorten haluttaisiin tulevan työmarkkinoille ripeämmin. Vaikka näiden, ja monien muiden, nuorten ääntä ei vielä tämän vuoden presidentinvaaleissa kuulu, Satu Lehtinen uskoo Suomen valitsevan hyvän ja pätevän presidentin. - Ja jos ei, niin ensi kerralla sitten paremmin, kun minäkin voin vaikuttaa, hän naurahtaa. 9

10 Rehtorin henkilökuva Teksti: Janita Lahtinen ja Tytti Meriluoto Kuva: Jouni Sarpola Istuudumme alas ja pahoittelemme vielä kerran yhteydenottoon liittyneitä ongelmia. Onneksi rehtori vain naurahtaa. "Ei tässä mitään, kunhan vähän vain kiusoittelen. Mutta ylipäätänsä kun oikeita miehiä metsästette, niin olkaa tarkkana", hän varoittaa pilke silmäkulmassa. Kävimme haastattelemassa rehtoriamme Hannu Suoniemeä enemmän ja vähemmän työasioista. Saimme muun muassa tietää hänen olevan kolmen nykyään aikuisen pojan isä, ja että vapaa-aikanaan hän rentoutuu esimerkiksi pelaamalla lentopalloa. Koko nimi: Hannu Juhani Suoniemi Saako kysyä ikää? Saa mieheltä kysyä, mutta pitääkö vastatakin? No joo mä oon 59, mä oon niin vanha. Asuinpaikka? Asun Tampereella, kävelymatkan päässä. Oliko sinulla lapsena toiveammattia? Vilpittömästi voin sanoa ettei mulla kyllä ole ollut toiveammattia, totta kai sitä aina mietti, mutta ei sellaista kuten veturinkuljettaja tai lentäjä. Millainen oli oma koulutiesi? Hiekkatie! No ei... Olin silloin pojista paras kansakoulussa todistuksellani. Sen jälkeen mentiin oppikouluun, niin oli koko oppikoulun ajan luokan paras pojista, mutta tytöt oli sitäkin parempia, tytöt olivat hikareita. Mikä oli nykyistä peruskoulun päättökeskiarvoa vastaava keskiarvosi? Se on keskikoulun viides luokka, mikä vastaa nykyistä peruskoulun yhdeksättä luokkaa, niin se keskiarvoni on ollut noin 8,5. Se on ollut pojista paras, ja huomatkaa, että ne on ollut todella tiukassa ne arvosanat silloin. Oliko sen aikainen lukio yhtä raskas kuin nykyään? Kyllä mä väitän, että se oli yhtä raskas. Mutta meillä ei vain ollu kilpailijoita. Teillähän on hirveesti kaikkea mikä syö teidän aikaa ja houkuttelee tekemään muuta kuin koulujuttuja. Me käytiin koulua tosissamme, ja kaikki illat tehtiin läksyjä. Mäki oon pitkän matikan lukenu, ja muistan että joskus laskin niitä läksyjä neljäkin tuntia illalla. Et sillon mentiin kouluun aina tehtävät tehtyinä, toisin kuin nykyään. Mutta silloin ei ollutkaan mitään vaihtoehtoja. Mitä rehtorin tehtäviin kuuluu? Olisi helpompi sanoa mitä ei kuulu. En voi luetella niitä tyhjentävästi, mutta Mun mielestä Rehtorin ei kuuluisi näkyä koulun arjessa häiritsevänä tekijänä. Hänen tehtävänä on toimia niinkuin televisio-ohjelman tai elokuvan tuottaja siellä taustalla jossakin, huolehtia että kaikki pelaa. Te opiskelijat olette sen näytelmän päätähtiä, ja opettajat on lähi-ohjaajia ja mun pitäis olla siellä piilossa. Jos ei tuu yhtään valituksia, niin sillon pitäis olla kaiken kunnossa. Tää on se niinkun yksinkertaisuudessaan. Viimekädessä rehtori on vastuussa kaikesta, niin hyvästä kuin pahasta. Missä ammatissa olet ollut ennen rehtoria? Mä oon ollu matikanopettaja. Ensin opettajan virassa Espoossa seitsemän vuotta, Espoon suurimmalla yläasteella. Sen jälkeen Tampereella yläasteella matikanopettajana ja sitten monta vuotta rehtorina. Sitten tulin Sampoon, olin neljä vuotta ja sitten lähdin viideks vuotta pois. Eli olen ollut täällä rehtorina silloin kun tätä suunniteltiin ja rakennettiin. Mikä siis sai sinut lähtemään viideksi vuodeksi pois? Siinä kävi niin, että tuolla perusopetuksessa johtaja jäi eläkkeelle, ja sitten meitä monia rehtoreita houkuteltiin hakemaan siihen virkaan. No alun perin minun ei ollut tarkoitus täältä lähteä. Mutta sitten sen hakuprosessin aikana vain kävi niin, että yhtäkkiä huomasinkin olevani testeissä ja haastattelussa, ja sitten äänestyksen jälkeen tulin valituksi. Siinä koh- 10

11 hän on talo, jonka suunnittelussa olen ollut alusta asti mukana, kaikki ne arkkitehtikilpailut ja tilojen suunnittelut, kunnan kanssa olen ollut siinä mukana ja sitten käynnistänyt... Tämähän on mulle sillä tavalla se oma talo. Eli jos nyt voi sanoa että koulu on koti, niin tämä on mulle se koti. Rehtorin työ tuo varmasti paljon vastuuta, mutta onko se myös stressaavaa? No nämähän on aina tämmöisiä yksilöasioita, että kuka ottaa vatsahaavan mistäkin, mutta sitten kun on tehnyt tällaista johtajan työtä yli 20 vuotta niin sitä on kestettävä, ja opittava elämään sen kanssa. Rehtorin odotetaan olevan se viimeinen auktoriteetti, ja rehtorin pitäisi olla pelottava. Koska jos oppilas tekee jotain väärin, niin sitä vikaa auktoriteettia kuuluu pelätä. Millainen on mielestäsi hyvä oppilas? taa totesin, etten mä nyt sitten enää peruutakaan. Se oli vähän tämmöinen työtapaturma. Lähetin sähköpostia tuntia ennen määräajan loppua, kirjoitin yhden lauseen jolla hain sitä paikkaa. Mutta mähän en kadu koskaan tekemisiäni. Mä ratkaisun teen ja menen, vaikka moni ei ymmärtänyt sitä. Se oli ihan mielenkiintoinen kokemus, koska mulla oli vastuullani koko kaupunki; yli euroa ja 3600 alaista. Se oli rankka homma, mutta mä opin sinä aikana paljon. Tajusin osaavani katsoa asioita ihan erinäkökulmasta. Entä kuinka palasitte tänne? Lyhyesti kerrottuna viime talvena tehtiin uusia päätöksiä, joiden johdosta useat henkilöt vaihtoivat erilaiseen johtajan virkaan. Tämän takia Sammon keskuslukion edellinen rehtorikin siirtyi lukiokoulutuksen johtajan määräaikaiseen tehtävään, jolloin tämä lukio jäi ilman rehtoria. Silloin alettiin pohtia, että palaako Hannu Suoniemi takaisin. Mä mietin sitä yhden illan. Ja totesin, että voisin palata. Tämä- Mun mielestäni hyvä oppilas on sellainen, joka ottaa opiskelussa asenteen, että se on hänen työ, ja hän tekee sen työn niin hyvin kuin osaa. Se riittää, enempää ei tartte tehdä. Hyvä oppilas pitää kiinni sopimuksista, on luotettava, ja jos hän tosissaan tekee hommat, niin se on yks hailee mikä se arvosana tulee oleen. Se ei oo minusta se maailman tärkein asia, minkä arvosanan joltain kurssilta saa, siihen ei elämä kaadu. Persoonallisiin ominaisuuksiinhan emme voi vaikuttaa. Kaikilla on omat lahjakkuutensa, niin kuin tiedätte, joku on musikaalinen, joku on liikunnallinen, joku taiteellinen. Se on oma juttunsa, eikä niiden perusteella määritellä hyvää oppilasta. Että vaikka siellä ois viitosrivi, niin joku voi olla hyvä oppilas. Entä hyvä opettaja? Opettajan pitää olla esimerkillinen. Sen jälkeen kun itse tekee, niin on oikeus vaatia myös muilta. Opettajilta edellytetään sitä, että hän kehittää itseään ja pitää itsensä ajan tasalla ammattiuransa aikana, valmistelee esimerkiksi oppituntinsa. Hän on esiintyvä taiteilija ja oppilaat ovat hänen kriittinen yleisönsä, luokassa tapahtuu koko ajan pikkunäytelmiä, oppilaat ovat tietysti myös mukana omissa rooleissa. Eli häneltä vaaditaan samaa, hänen täytyy tehdä työnsä niin hyvin kuin pystyy. Ei voi verrata, että on hyvä tai huono opettaja, ei meillä ole yhtä kloonia. Me ollaan kaikki omanlaisia persoonia ja kaikilla on oma näkemys tässä hommassa. 11

12 Entä millainen on hyvä rehtori? Rehtorin täytyy olla esimerkki, eli tietyt arvomaailman periaatteet pitää näkyä siinä rehtorin omassa tekemisessä. Rehtorin pitää olla luotettava, ja kohdella tasapuolisesti kaikkia alaisiaan ja oppilaitaan. Täähän on palveluammatti. En minä teidän juoksupoika ole, mutta kun oppilas tarvitsee apua, rehtorin on sitä annettava. Rehtorin on katsottava kaupungin etua, rahaa ei saa tuhlata. Sitten on vastattava viime kädessä turvallisuudesta. Täytyy aina muistaa, että vastuu ja päätösvalta kulkevat rinnakkain. Mutta eihän persoonaa voi muuttaa, eikä ihmistä, eli kukin tekee töitä sillä omalla persoonallaan ja huonolla huumorintajullaan, millä vaan. Miten itse koet onnistuvasi rehtorina? Se näkyy myös vähän mutkan kautta.. Jos ei tule valitusta tai purinaa voin ajatella että olen onnistunut työssäni. Pitäis osata lukee että meneekö asiat hyvin. Itse odotan sitä ja pystyn kestämään sitä ja toivonkin, että jos joku asia ei toimi niin minulle ilmoitetaan asiasta. Kritiikki on aina tervetullutta, mutta pitää olla myös ratkaisu. Millä muutoksilla pyrit kohti parempaa koulua? Tällaisessa isossa koulussa on yks avainjuttu, tiedonkulku, ja se koskee meitä kaikkia. Se että tieto tavottaisi kaikki on jo iso juttu. Eli saada tieto kulkemaan, selkee vastuun- ja tehtävänjako, joka palvelee kokonaisuutta. Loppujenlopuksi pitää aina miettiä, mikä edistää oppilaiden oppimista. Opettajan yhteistyön organisointi, se on myös tärkeää. Miksi rehtorintuntia ei enää pidetä? Jos 900 opiskelijaa pitäisi koota saliin, niin mä en ollut kovin innostunut tästä tilaisuudesta. Tää on vähän jäänyt retuperälle. Olen ehdottanut opettajille oman kantani, että pidettäisiin tälläsiä vuositason infoja jatkossa. Yhdellä ikäluokalla on vähän aina omat ohjelmat ja intressit. Ja nyt kun kerran Tampereella ollaan, niin Ilves vai Tappara? Lukuisten perustelujen jälkeen rehtorimme päätyi vastaamaan vain: LeKi. Rehtori on usein se pelätyin auktoriteetti koulun arjessa, niinhän se on aina mennyt. Me urheat ekaluokkalaiset katsastimme tilanteen, eikä ole syytä huoleen! Rehtorimme jämäkän ulkokuoren alla on rento ja huumorintajuinen kaveri. Niin kuin rehtori itsekin sanoi, on hän sellainen ihminen koulussa, jonka puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Laittakaapa siis korvan taakse! Viimeiseksi on pakko vielä kysyä, mitkä kolme asiaa ottaisit mukaan autiolle saarelle? Varmaankin tällaiset perinteiset tulen teko-välineet ja kirveen... Hetken hiljaisuuden, pohdinnan ja perustelujen jälkeen hän lisää:...sekä naisen. Rehtori ei kuitenkaan kysyttäessä paljastanut, tarkoittiko hän tällä naisella omaa vaimoaan. Se jääköön arvoitukseksi, hän naurahtaa. 12

13 13 Kuva: Taru Kalvi

14 Mikä ihmeen diplomi? Teksti: Iida Jäykkä & Johanna Juurikivi Kuvat: Johanna Juurikivi Useimmissa lukioissa tarjotaan mahdollisuus suorittaa erilaisia lukiodiplomeita. Lukiodiplomi on suurehko ja usein paljonkin aikaa vaativa työ tietystä aineesta, josta ei ylioppilaskoetta järjestetä. Suorittaakseen diplomin täytyy käydä tietty määrä kyseisen aineen kursseja ja mahdollisesti diplomiin itseensä liittyvä kurssi. Diplomin arvostelee yhdessä opettajan kanssa alan ammattilainen yleisarvosanalla asteikolla 1-5 ja siitä saa erillisen todistuksen lukio-opintojen päätyttyä. Lukiodiplomit ovat paljon uudempi asia kuin mitä monet saattavat luulla; ne ovat olleet useimmissa lukioissa käytössä vasta lukuvuoden alusta. Diplomin suorittamista varten voi ohjeita kysyä kyseisen aineen opettajalta ja koulun opintoohjaajalta tai voi tutustua yleisohjeisiin nettisivuilla Samoilta sivuilta löytyvät diplomien tehtävät, jotka saattavat muuttua vuosittain. Tehtävät päivitetään aina loppukeväästä. Diplomin tekemisen kanssa painiessaan saattaa miettiä todistuksen hyötyä tulevaisuutta ajatellen. Sen avulla voikin näyttää erityisosaamistaan vaikka viestinnän tai kuvataiteen parissa, mikä varmasti on hyödyksi lukion jälkeistä jatko-opintopaikkaa hakiessa ja työelämässä. Sammon keskuslukiossa diplomin voi suorittaa viestinnässä, kuvataiteessa, liikunnassa sekä äidinkielessä lukudiplomina. Lukiodiplomin voi lukiosta riippuen suorittaa: -liikunnassa -kuvataiteessa -mediassa -musiikissa -käsityössä -kotitaloudessa -tanssissa -teatterissa -äidinkielessä (lukudiplomi) Koulussamme suoritetaan vuosittain monia diplomeita. Tällä hetkellä kuvisdiplomiaan suorittavat Minna Mäkelä ja Jetta Sirola haluavat suorittaa diplomin, koska kuvaamataito miellyttää heitä ja tuo hyvää vastapainoa lukuaineiden pänttäämiselle. Erityisesti Mäkelän veljen taiteellisuus on vaikuttanut hänen kiinnostukseen malaamista kohtaan. Aiheina Mäkelällä on työssään Arki ja pyhä ja hän tekee maalauksensa akryyliväreillä. Sirolalla taas on muiden maiden vaikutus Euroopan kulttuuriin ja hän käyttää työssään esimerkiksi maalattuja riisejä. Kuvaamataidosta käydyt kurssit ovat antaneet molemmille lisää kokemusta. Myös tekniikka on kehittynyt ja he ovat oppineet lisää erilaisten materiaalien käytöstä, joka juuri mahdollistaa Sirolan modernin tavan työskennällä. Työt ovat vielä pahasti kesken, mutta silti tytöt ovat käyttäneet siihen jo useita tunteja. Vaikka tulevaisuudessa kumpikaan heistä ei välttämättä hae taiteelliselle alalle, he silti pohtivat kuvataidediplomin olevan ainakin mielenkiintoinen kokemus ja siitä jää muistoksi itse tehty taulu. "Ja onhan se mukavaa, että saa siitä vielä erillisen todistuksen YO-juhlassa", Sirola pohtii. Jetta Sirola(vas.) käyttää työssään jopa riisiä apuna, kun taas Minna Mäkelän työ on maalaus arjesta ja pyhästä. Sirola suoritti myös mediadiplomin radiotyönä kehitysvammaisuudesta. Alunperin hän ei kurssien aikana olisi edes voinut kuvitella tekevänsä diplomiaan äänityönä, mutta kuitenkin lopuksi päätyi siihen. Sirolan mielestä viestintälinjalaisen on hyvä päättää viestinnänopiskelunsa suureen lopputyöhön, jotka saattavat antaa lisäpisteitä opiskelupaikkaan hakiessa. Myös mediadiplomi vei häneltä paljon aikaa, mutta oli vaivan arvoista. 14

15 Yksi neljän vuoden opiskelusuunnitelma, kiitos! Teksti: Alina Salmi Lukion käyminen neljään vuoteen oli itselleni helppo päätös. Stressaan helposti pienistäkin asioista ja enimmäkseen koulujutuista. Neljän vuoden kurssisuunnitelma sopii mielestäni monille lukiolaisille. Itselläni ei ole ainakaan mikään kiire jatko-opiskeluihin, koska en tiedä vielä mitä tulevaisuudessa tekisin. Hyvä, jos edes osaan päättää ensi vuoden kurssivalinnat. Mielestäni jokaisella on aikaa koko loppuelämä opiskella, jos niin tahtoo. Ei lukio ole mikään kilpajuoksu, että vain ensimmäiset maaliin päässeet olisivat läpäisseet lukion ja saisivat ylioppilastodistuksen. Jokaisella on mahdollisuus opiskella lukiossa kolmesta neljään vuotta. Erityistapauksissa viisikin vuota. Laura Paanasen mediadiplomi käsittelee kiusaamista. Laura Paananen teki mediadiplominsa kolmen julisteen muodossa kiusaamisesta. Hänelle aiheen valitseminen oli helppoa, koska hän halusi kertoa, kuinka kiusaaminen vaikuttaa elämään, vaikka kiusaaminen olisikin jo loppunut. Kiusaaminen on saatava loppumaan niin kouluista kuin vapaa-ajaltakin. Julisteiden tekeminen oli aika nopeaa, joten Paanaselta ei työhön kulunut loppujen lopuksi paljon aikaa. Joka todistaa, ettei diplomin tekemiseen välttämättä tarvitse käyttää puolta vuotta elämästään. Haaveissa olisi, että julisteita voisi julkaista ehkä vaikkapa kaupungilla. Kuitenkin jokainen mediadiplominsa tehnyt halua äänensä kuuluviin hänelle tärkeässä asiassa. Osa diplomeista menee jopa levitykseenkin. On hienoa, että meille viestintälinjalaisille annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Lukiossa on aikaa miettiä tulevaisuutta ja miksi haluaisi isona. Mieltään ehtii muuttamaan muutamassa vuodessa moneenkin otteeseen ja se on mielestäni ihan hyväkin asia. Ei ole kirkossa kuulutettu, että ensimmäinen urahaave olisi pakko toteuttaa. Vielä vanhempanakin voi muuttaa mieltään ja opiskella uuden ammatin, kuka sen voisi kieltää? Olen kyllä kuullut jonkun sanoneen, ettei lukio ole mikään miettimispaikka, mutta kyllä se sitä on monelle nuorelle. Ei kaikki ole päättänyt kuusivuotiaana, että minusta tulee lääkäri. Itse ainakin halusin tulla prinsessaksi. Lukion käyminen neljään vuoteen houkutteli myös väljemmän aikataulun takia. Ei tarvitse kahmia seitsemää kurssia joka jaksoon, vaan voi myös elää muuta elämää koulun lisäksi. Ihailen niitä jotka jaksavat seitsemän tai kahdeksan kurssin lisäksi vielä harrastaa jotain ja viettää aikaa ystävien kanssa. Itse en siihen pystyisi tai olisin loppuun palanut alta aikayksikön. En tiedä olenko sitten vain yksinkertaisesti niin laiska, vai ovatko jotkut vain tehty kestämään enemmän kuin toiset. Kuka sen tietäisi? Lähteet: 15

16 Odottaako vaiko jännittää? Teksti: Hanna Linna & Iina Santamäki Yhä useammat nuoret aloittavat baareissa kulkemisen jo alaikäisinä. Keinoja sisäänpääsyyn löytyy monia; väärennetyt paperit, siskon lainaamat, kaveriporukan mukana sisään tai yksinkertaisesti vain rynnimällä sisään. Mikä tässä oikeastaan viehättää nuoria? Haastattelimme alaikäisiä nuoria, jotka täyttävät vuoden tai kahden sisällä 18. Poika, 16v, yhdistelmäopiskelija "En ole koskaan käynyt baarissa, koska en ole tuntenut sinänsä tarvetta mennä minnekään, eikä kukaan ole edes kysynyt minua mukaan. Tiedän kyllä monia, jotka ovat käyneet tai käyvät säännöllisesti, ja minulle sillä ei ole mitään väliä. Itsehän kaikki omat päätöksensä tekevät. Toisaalta täysi-ikäisyydessä ei ole sitten enää mitään ihmeellistä, jos on jo sen jännityksen kokenut". Tyttö, 17v, lukiolainen "Olen ollut erilaisissa baareissa, sillä se on tuntunut jännittävältä, kun ei ole varma sisäänpääsystä. Vaikka olenkin käynyt baareissa muutaman kerran, siinä ei oikeastaan ole mitään järkeä. Täytän kohta 18 vuotta ja sen vuoksi olenkin vähentänyt baarissa käymistä. Minusta kaikki voisivat odottaa täysi-ikään asti". Poika, 17v, ammattikoululainen "Olen käynyt baarissa kerran. Menin sinne, sillä halusimme porukalla bilettämään ja kävelimme vain sisään. Minun mielestäni on ihan ok, jos nyt pari kertaa käy baarissa ennen kuin on täyttänyt 18. Kunhan siitä ei tule jatkuvaa tapaa". Tyttö, 17v, lukiolainen "En ole käynyt baarissa, sillä en ole oikeastaan edes koskaan halunnut mennä. Kyllä sitä muutenkin voi kavereiden kanssa pitää hauskaa, ja ehtiihän sitä baariinkin sitten myöhemmin mennä. Minulle siitä ei ole kuitenkaan mitään haittaa tai hyötyä, jos joku haluaa alaikäisenä baarissa käydä". Selvästi nuorten mielipiteet jakautuvat asiassa hyvinkin erilailla. Harvemmin kuitenkin tuli vastaan sellaista, joka ei olisi koskaan käynyt baarissa. Onko asia todellakin niin, että nykymaailmassa alaikäisten baarissa käyminen on niin arkipäivää, ettei sitä pidetä nuorten keskuudessa niinkään erikoisena? Haastattelimme vielä lisäksi yhtä täysi-ikäistä, joka kertoo omasta kokemuksestaan. Tyttö, 18v, lukiolainen "Täytin hiljattain 18, enkä ollut käynyt baarissa ennen sitä. Menin kaverini kanssa baariin syntymäpäiväni iltana. Kun menimme sisään, vastaamme tuli heti portsari, joka kysyi henkkareitamme. Annoin omani ylpeänä hänelle, hän tarkasteli sitä hetken ja antoi sen takaisin toivottaen hyvää syntymäpäivää. Kun olimme sisällä baarissa ja olin ostamassa ensimmäistä drinkkiäni, baarimikko kysyi paperit uudestaan. Hän tarkasteli papereita, hymyili ja toivotti hyvää syntymäpäivää, sekä tarjosi minulle drinkin ilmaiseksi. Baarissa oli kivaa, vaikka eihän se nyt niin ihmeellistä ollutkaan loppujen lopuksi. Jälkeenpäin olen muutaman kerran miettinyt, olenko jäänyt jostain paitsi, kun odotin täysi-ikään asti, mutta aina päädyn samaan lopputulokseen. Mielestäni en olisi ollut yhtään onnellisempi, jos olisin käynyt baarissa ennen kuin täytin 18". 16

17 Lukiolainen, tulisitko päiväkirjahuoneeseen? Teksti ja kuvat: Sonja Korpela Torstai: Lue kokeeseen. Perjantai: Herää ja käy tekemässä ainoastaan koe 20 km päässä ja tule takaisin 20 km kotiisi lukemaan seuraavaan kokeeseen. Viikonloppu: Lue kokeisiin järjestelmällisesti, älä näe ystäviäsi, älä käy harrastuksissasi, toisin sanoen vältä sosiaalista elämää ja eristäydy. Maanantai: Istu taas bussissa yhteensä kaksi ja puoli tuntia ainoastaan, jotta voit tehdä kokeen. Sen jälkeen lukemaan taas seuraavaan kokeeseen, karsi kaikki muu tekeminen, myös nukkuminen voi jäädä vähemmälle. Yhdistä lukemiseen herkkujen syönti ja pian et pysty edes avaamaan kirjaa, jos kätesi ulottuvilla ei ole karkkipussia. Näin varmistat, että viikon lopussa olet lihonut vähintään pari kiloa. Tiistai: Lue, lue, lue. Tee myös parin kurssin päättötyöt. Jatka samaa koko viikko. Toista tämä kaikki kuukauden päästä uudelleen. Tätäkö se on, lukio? Joskus en uskonut, kun joku väitti sen olevan rankkaa. Mutta tottahan se on, lukiolaisen elämä koostuu suurimmaksi osaksi bussista, koulusta ja lukemisesta. Jos väliin tunkee vielä pari harrastusta, on hermoromahdus taattu. Lukiorakennus on kuin Big Brother-talo. Sinua tarkkaillaan jatkuvasti, käyttäytymisestäsi vedetään johtopäätöksiä ja ne vaikuttavat arviointiisi. Sinulla ei ole muita vaihtoehtoja kuin tehdä, mitä sinun käsketään tekevän. Jos et tee määrättyjä tehtäviä, sinut häädetään talosta. Päiväkirjahuone on korvattu koulupsykologilla, jolle voit käydä itkemässä, jos elämä talossa on mielestäsi epäoikeudenmukaista tai muut asukkaat inhottavia. Vaikka et tiedä, miten olet missäkin tehtävässä onnistunut, sinun pitää taas tehdä seuraava parhaasi mukaan ja valittamatta. Sinun täytyy tietää jatkuvasti, missä sinun pitää mihinkin aikaan olla. Jos et tiedä, mitä tehdä milloinkin, ongelma on omasi. Ruokailla saat juuri silloin, kun sinun sallitaan niin tekevän. Muut asukkaat voivat olla ilkeitä, ärsyttäviä tai ylimielisiä, mutta sinun täytyy kestää heitä, jos aiot talossa pysyä. Pärjäämisesi talossa on epävarmaa, joskus jopa hyvin epätodennäköistä. Ero BB-taloon on kuitenkin se, että lukiossa olet kolme vuotta. Eikä BB-talossa taida olla koeviikkojakaan. Miten lukiolainen toisensa perään siis selviytyy tästä? Ehkä muistamalla sen, että tämän avulla hän saa vielä joskus tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa. Tämä tarkkaileva rakennus kun kuitenkin antaa hyvän pohjan jatkokoulutukselle ja täyttää sivistyksen aukot. Usea työ jäisi vain haaveeksi, ellei tätä kolmevuotista opiskelua suorittaisi. Sen lisäksi BB-taloon verrattuna lukion hyvä puoli on se, että jokainen selviytyy voittajana ulos yhden sijaan. 17

18 Itsenäisen elämän vapaus ja vastuu Teksti ja kuvat: Annarauna Savolainen Moni aloittaa itsenäisen elämän lukion alkaessa tai sen aikana. Muuttaminen voi tuoda vaikka helpotuksen kireisiin väleihin vanhempien kanssa. Miltä tuntuu muuttaa omaan kotiin? Suomalaiset nuoret (18-25 v.) muuttavat varhain omaan asuntoon. Naiset lähtevät yleensä aiemmin maailmalle kuin miehet. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan (1/2009) alle 40 % nuorista naisista asuu lapsuudenkodissaan, kun taas miehistä yli 55 % asuu lapsuudenkodissaan vielä tällöin. Kuitenkin suomalaiset nuoret lentävät pesästä huomattavasti aikaisemmin kuin muut eurooppalaiset nuoret. Tilastollisen faktan uskotaan johtuvan kulttuuristamme, mikä yrittää kasvattaa meitä mahdollisimman itsenäisiksi, mahdollisimman nuorena. Onko tämä hyvä vai paha asia? Jutta Hollt on juuri muuttanut omaan asuntoon. Hän kertoo, miten itsenäinen elämä on lähtenyt käyntiin. Jutta Hollt 19, asuu yksiössä Hämeenpuistossa, jonne hän muutti joulukuun alussa. Miksi juuri nyt, kun rankka kouluvuosi on kesken? Asuin ennen Pirkkalassa, joten koulumatkani oli todella hankala, sekä aikaa vievä. Sitten tuli tunne, että nyt täytyy muuttaa pois ja äitinikin oli muuttamisen kannalla, Hollt kertoo. Itse muuttaminen oli helppoa ja vanhempani ovat auttaneet minua paljon, mutta rahankäytön suhteen täytyy olla tarkka, jotta rahat riittävät osittaiseen vuokranmaksuun ja loput vuokrasta saan KELAlta, Jutta paljastaa virnistäen. Yksin asumisen arjesta ei Jutalla ollut turhan ruusuisia kuvitelmia. Yksin asuminen ei ole aina niin helppoa tai mukavaa, hän toteaa napakasti. Täytyy muistaa pienet asiat, kuten wc-paperin tai pyykinpesu jauheen ja monista asioista täytyy stressata enemmän, kuten rahojen riittävyys, Jutta sanoo. Yksin asuminen ei ole silti tuonut mitään negatiivisia asioita hänen elämäänsä, vaikka monista asioista täytyy huolehtia. Oman elämän aloittamisessa on myös pieniä, mutta mukavalta tuntuvia asioita, mainittakoon vaikka koulun läheisyys, sillä matka Pirkkalasta alkoi käydä Jutan hermoille. On mukava päättää omista asioista, kuten siitä mitä ruokaa haluaa syödä, ja ettei kukaan ole hönkimässä niskaan omista tuloista tai menoista. Koulun läheisyys helpottaa omaa kulkemista huomattavasti, Jutta toteaa iloisena muuton tuomista positiivisista muutoksista hänen arkeensa.jutta ei suoraan myönnä kaipaavansa takaisin lapsuuden kotiinsa Pirkkalaan, vaikka se joskus käykin hänen mielessään. Kyllä mä joskus kaipaan kotiin, vaikka en ennen ole kaivannut yhtään. Mutta äidin ruokia mulla on kyllä joskus ikävä, hän toteaa nauraen. Omilleen muuttaminen on pitkä, jopa hankalakin prosessi ja vanhempien tuki sekä neuvot ovat tärkeitä, sillä monet tärkeät asiat eivät ole tuttuja nuorille entisestään. Kannattaa tarkkaan harkita tarkkaan onko valmis muuttamaan ja hyvä syy sille. Pelkkä baarien ja muiden huvitusten läheisyys ei ole hyvä syy. Vanhempien tuki ja neuvot kannattaa ottaa vastaa, sillä niitä tulee tarvitsemaan. Esimerkiksi sähkösopimusten tekeminen ei välttämättä ole mikään maailman helpoin asia Jutta toteaa hieman vakavasti, mutta muuttamien on silti iso askel kohti omaan elämään, missä vapaus ja vastuu kohtaavat monessa asiassa. 18

19 KULTTUURI Taidenäyttely vai viihdekeskus? Teksti: Johanna Juurikivi Teatterimaailmasta löytyy mitä erilaisimpia esityksiä aina suurista musikaaleista tilavilla lavoilla pienempiin, dialogeilla täytettyihin näytelmiin. Hyvinä vertailukohteina ja esimerkkeinä toimivat Vuonna 85 remix sekä Hiiriä ja ihmisiä, jotka ovat kaksi erittäin erilaista teatterityön näytettä, mutta molemmat hyvin menestyneitä. Suomalaisesta Vuonna 85 remixistä tehdään jatkuvasti uudempia versioita, jotka jokainen ovat olleet suuria menestyksiä luvun hittien pohjalta muotoiltu esitys on selvästi suunnattu viihdytystä etsiville henkilöille, toisin kuin maailmanlaajuisesti tunnettu Hiiriä ja ihmisiä (Of Mice and Men), joka pakottaa katsojaa ymmärtämään ja etsimään syvällisiä piilomerkityksiä henkilöistä ja heidän tarinoistaan saadakseen näytelmästä kaiken irti. Kumpaankin esitykseen on monet Sammon keskuslukiolaiset käynyt tutustumassa äidinkielen ja englannin kurssien kautta. Yleisesti opiskelijoiden suosiota on enemmän saanut Vuonna 85 remix, kun taas Hiiriä ja ihmisiä on enemmänkin ollut opettajien mieleen. Syynä varmastikin on ensinnä mainitun tapahtumarikkaus, vauhdikkuus ja musiikit, jälkimmäisen luodessa syvällistä tarinaa ja saaden teatterin vaikuttamaan pelkältä puuduttavalta taidepläjäykseltä, joka ei edes räjäytä mieltäsi. Tällaiset kaksi täysin päinvastaista näytelmää saavat pohtimaan, onko teatteri taidemuoto monimutkaisine symboleineen vai onko se vain tarkoitettu viihdyttämään? Suoraviivainen Vuonna 85 remix on mainio esimerkki täysin viihdyttämiseen keskittyneestä, vähän hölmöstä rakkaustarinasta. Katsojalta ei vaadita symbolien tulkintaa ja musikaalista voi nauttia ilman piilomerkitysten etsintää. Se vetoaa kaiken ikäisiin, mutta jää myös hyvin pintapuoliseksi. 19 Hiiriä ja ihmisiä esityksen aikana saa mielikuvitustaan käyttää useampaankin otteeseen. Ainakaan Tampereen Teatterissa esitetyssä versiossa eivät lavasteet vaihtuneet kertaakaan, joten oli katsojasta kiinni ymmärtää, milloin oltiin sisätiloissa ja milloin pihalla. Perusviihteeksi näytelmää ei ehkä voi kutsua, jos viihteellä tarkoittaa nauruhermoja kutkuttavia vauhdikkaita näytelmiä tai ylipäätään muuta kuin pelkkää dialogia jumputtavaa taiteellista kuvausta. Henkilökohtaisesti en esityksestä pitänyt, sillä tylsistyin hyvin nopeasti ja muka hauskat kohdat vain ärsyttivät. Asiaan saattoi vaikuttaa, että aikaisemmin nähdyt pätkät elokuvaversiosta saivat minut odottamaan jotain mielenkiintoisempaa. Henkilöhahmot tuntuivat olevan väärille näyttelijöille jaettu, sillä George tuntui turhan ilkeältä ja vanhalta, kun puolestaan Candyn näyttelijä oli aivan liian nuori! Näytelmä ei vain pystynyt tuomaan tarpeeksi esiin elokuvan kiehtovia puolia. Teatterilla on monia muotoja, mutta itse jatkan keskittymistä viihdyttävämpiin esityksiin. Vaikka viihdettä ehkä painotetaan nykyaikana turhan paljonkin, tyydyn minä mieluummin keskittymään taiteeseen maalausten muodossa, kun puudutan ahteriani reilut pari tai kolme tuntia etsimässä symbolista merkitystä pahvilaatikosta.

20 Suomalainen elokuva ei ole Suomessa kovin trendikästä. Varsinkaan nuoria suomi-draama ei kiinnosta ja suomalainen komedia nähdään lähinnä junttimaisena Turhapuro-tyylisenä kohelluksena. Vieraskielisissä eli lähinnä amerikkalaisissa elokuvissa etäisyys suomalaiseen katsojaan on paljon suurempi. Tästä syystä filmiin on helpompi uppoutua, koska voi rauhassa nauraa kliseille tai synkistellä maailmaan tilaa. Elokuvan sijoittuessa ulkomaille ei tarvitse ajatella kuinka huonosti jotkut asiat ovat myös Suomessa, vaan ne voi kuitata olan kohautuksella ja jatkaa omaa vaivatonta elämäänsä ilman murheita turvallisessa kotimaassaan. Viihde on kuitenkin yksi tärkeimmistä syistä katsoa/tehdä liikkuvaa kuvaa, joten annetaan ihmisten unohtaa maailmanmeno elokuvateatteriin mennessään. Suomalaista el Teksti: Eppu Kupila Suomalaisen elokuvan epäsuosioon vaikuttaa myös käsitys laaduttomasta suomifilmistä, jota on käsitykseni mukaan aina hieman kritisoitu. Aina on tehty kaikki paremmin isossa maailmassa. Voin itsekin myöntää karsastavani kotimaista elokuvataidetta ja valitsevani mieluummin amerikkalaisen vaihtoehdon, mutta nykyään aivan syyttä. Monet suomenkieliset elokuvat ovat olleet nyt 2000-luvulla jo todella tasokkaita ja niitä on saatu myytyä jopa ulkomaillekin. Tämä jos mikä kertoo kovasta tasosta Suomen elokuvarintamalla. Tietenkin helmiä löytyy myös 1900-luvun Suomesta, mutta ne ovat jääneet uusien varjoon siitä syystä, että harvoista vanhoista suomifilmeistä on tehty DVD-julkaisua. Suomen elokuvakentällä on tälläkin hetkellä monia kovia ohjaajanimiä, jotka ovat tehneet laadukkaita leffoja monenlaiseen makuun. Kannattaa tarkkailla näitä nimiä jatkossakin, jos haluat nähdä hyvän kotimaisen leffan. Markku Pölönen Markku Pölönen on suomalainen ohjaaja ja käsikirjoittaja. Pölönen tekee pääosin ns. perinteistä suomielokuvaa, jossa suomalaiset hahmot ja luonto ovat tyypillisiä piirteitä. Pölönen käsittelee elokuvissaan paljon miehen roolia ja erilaisen kulttuuritaustan omaavien ihmisten kohtaamista. Pölösen ensimmäinen pitkä elokuva ilmestyi vuonna 1993 ja se kantaa nimeä Onnen maa. Herran kuuluisimmat teokset ovat Badding ja Koirankynnen leikkaaja. Pölösen elokuviin kannattaa ehdottomasti tutustua varsinkin, jos maaseudulle sijoittuvat tarinat kiinnostavat. 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share Yksikön esittely Pretzissä http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share NUORET RAKENTAVAT MIELIPITEITÄÄN Onko aikuisista tukea sosiaalisessa mediassa? Ilmo Jokinen Nuoruuden

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot