ASEMAKAAVAN SELOSTUS , tark Tontti (Vanha mattotehdas)

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS , tark Tontti (Vanha mattotehdas) Diaarinumero JARVENPAA 1049/2016 Kaavatunnus Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä Vireilletulosta ilmoittaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävillä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta , 79 Kaupunkikehityslautakunta , 9 Kaupunkikehtiyslautakunta , 20 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65, MRA Kaupunkikehityslautakunta , xx Kaupunginhallitus xx.xx.2017, xx Kaupunginvaltuusto hyväksynyt xx.xx.2017, xx

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Perustiedot Asemakaavan muutos koskee: 6. eli Pöytäalhon kaupunginosan tonttia Asemakaavan muutoksella muodostuu: 6. eli Pöytäalhon kaupunginosan kortteliin 663 asuinkerrostalojen korttelialuetta. Laatija: Arkkitehtitoimisto J.Laiho ArkPlan Ky Yhteyshenkilö: Arkkitehti Jyrki Laiho, puhelin , sähköposti: 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee radan koillispuolella, Seutulantien, Myllytien, Kartanon-polun ja Arolantien rajaamassa korttelissa, alle kilometrin päässä keskustasta. Kuva: Suunnittelualueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Vanha mattotehdas Asemakaavan muutos mahdollistaa asuntojen rakentamisen säilytettävään vanhaan mattotehtaaseen sekä samalla uuden asuntokerrostalon rakentamisen sen viereen. Asemakaavan muutos pyrkii myös tukemaan kestävää kaupunkiasumista kannustamalla asukkaita polkupyörän ja joukkoliikenteen käyttöön. Kaava-alueen pinta-ala on m 2. 2

3 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PERUSTIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS SISÄLLYSLUETTELO ASEMAKAAVASELOSTUKSEN LIITTEET LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 5 2 TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 5 3 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT MAANOMISTUS LIIKENNE JA KATUVERKKO SUUNNITTELUTILANNE KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN SEKÄ SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET VIREILLETULO, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT VIRANOMAISYHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN TAVOITTEET LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET PROSESSIN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET, TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA VALITTUJEN VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET SUUNNITTELUVAIHEIDEN KÄSITTELYT JA PÄÄTÖKSET 17 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE 17 3

4 5.1.1 MITOITUS PALVELUT YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KORTTELIALUEET KAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ 19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTUKSEN AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA 20 4

5 1.5 Asemakaavaselostuksen liitteet 1. Poistuva asemakaava 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ) 3. Asemakaavakartta ja määräykset ( , tark ) 4. Viitesuunnitelma ja havainnekuvia 5. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselityksistä ja lähdemateriaalista - Järvenpään yleiskaava 2020 (kv ) - Keskustan osayleiskaava 2030 (kv ) - Voimassa oleva asemakaava ( ) - Järvenpään hulevesisuunnitelma (2013) - Keskustan osayleiskaava 2030, liikenneselvitys (2013) - Keskustan osayleiskaava 2013, pysäköintinormiselvitys (2014) - Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Vaihe II (kv ) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta , 79 Kaupunkikehityslautakunta , 9 Kaupunkikehityslautakunta , 20 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä Kaupunkikehityslautakunta , xx Kaupunginhallitus xx.x.2017, xx Kaupunginvaltuusto hyväksynyt xx.x.2017, xx 2.2 Asemakaava Tontin pääkäyttötarkoitus muutetaan yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tontilla sijaitseva vanha mattotehtaan rakennus suojellaan asemakaavalla ja saneerataan asunnoiksi. Tontin koilliskulmaan rakennetaan uudisrakennus. Rakennusoikeutta lisätään k-m 2, jolloin tontin kokonaisrakennusoikeus tulee olemaan k-m 2. Tontin uudisrakennuksen kerrosluku on VI / VII nykyisen teollisuusrakennuksen ollessa nelikerroksinen. Autopaikat sijoitetaan Arolantien ja Seutulantien kulmaukseen sekä mattotehtaan ympärille. Alueelle tulee 98 asuntoa ja arviolta asukasta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen on mahdollista heti asemakaavan saatua lainvoiman. 5

6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Järvenpään keskustan tuntumassa ja on osa Pajalan teollisuusaluetta, jolla teollinen toiminta on va hitellen loppunut. Suunnittelualue rajautuu Seutulantiehen, Myllytiehen, Kartanonpolkuun ja Arolantiehen. Keskustan pohjoisilla alueilla maankäyttöä on tarkoitus tehostaa ja kaupunkirakennetta tiivistää. Keskustan osayleiskaavassa kortteli on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, joka varataan Järvenpään kaupunkia ja sen vaikutusaluetta palveleville asumiseen painottuville ydinkeskustatoiminnoille. Tontilla sijaitseva vanha mattotehdas tullaan säilyttämään ja saneeraamaan asunnoiksi Luonnonympäristö Alueella on tällä hetkellä muutamia puita ja pensaita. Tontin istutukset tullaan uusimaan rakentamisen yhteydessä Rakennettu ympäristö Kaava-alue on osa Pajalan teollisuusaluetta, jolla teollinen toiminta on va hitellen loppunut. Pajalan teollisuusympa risto Seutulantien varrella seka Myllytien ja Kaskitien va lilla on kuvastanut Ja rvenpa a n taajamaluonnetta ja teollistumista erityisesti 1920-luvulla. Kaavaalueen pohjois- ja itäpuolella on 1970-luvulla rakennettuja kerrostalotontteja. Etelässä alue rajautuu vanhan sähkölaitoksen tonttiin. Alueen länsipuolella on viime vuosina puretun myllyn ja viljasiilon tilalle rakennettuja kerrostaloja. Korttelissa 633 sijaitsee entinen Plyyshi- ja mattotehdas, joka on valmistunut vuonna Rakennus on ollut viime vuosina toimisto- ja pienteollisuuskäytössä. Rakennuksen yhtenäinen tiilijulkisivu on säilynyt alkuperäisenä. Rakennusta on 1960-luvulla korotettu vinttikerroksella, joka on uusittu ja 1990-lukujen taitteessa. Myös ikkunat on vaihdettu ja kellariin on lisätty valokuilu. Mattotehtaan viereisellä tontilla sijaitsee Järvenpään sähkölaitoksen kaksikerroksinen rakennus, jonka vanhin osa on vuodelta Rakennusta on laajennettu vuosina 1939 ja Molemmat rakennukset on osoitettu Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (kv ) toimenpideluokkaan 2 (säilytetään kaavoituksella) Ympäristön häiriötekijät Seutulantien lisääntyvä liikenne saattaa aiheuttaa tulevaisuudessa ajoittaisia meluhaittoja. Nämä ovat kuitenkin hallittavissa rakennussuunnittelun keinoin. Liikennemelun vaikutuksista tulee tehdä selvitys rakennusluvan hakemisen yhteydessä Maanomistus Tontti on yksityisomistuksessa. 6

7 Liikenne ja katuverkko Kaava-alue sijaitsee liikenteellisesti lähellä Järvenpään keskustaa. Sitä reunustavat lännessä Seutulantie, joka on alueellinen kokoojakatu. Pohjoisessa alue rajautuu Arolantiehen ja idässä Kartanonpolkuun, jotka luokitellaan asuntokaduiksi. Seutulantie ja Kartanonpolku liittyvät etelässä Myllytiehen, joka on yksi keskustan pääkaduista ja osa keskustan kehää. Suunnittelualuetta rajaavilla Seutulantiellä ja Kartanonpolulla on kevyen liikenteen väylät ja Arolantien varrella jalkakäytävä. Kartanonpolun puolella kevyen liikenteen väylä sijaitsee kadun itäreunalla. Suunnittelualueen lähimmät bussipysäkit sijaitsevat noin 300m etäisyydellä Pajalantien varrella. Pajalantietä kulkee lähi- ja kaukoliikenteen bussilinjoja. Etäisyys suunnittelualueelta linja-autoasemalle ja rautatieasemalle on noin 400 metriä. Järvenpään palveluliikenteen päätepysäkki on Polvipolulla noin 200 metrin päässä suunnittelualueelta. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi sekä kulttuuriympäristön kannalta tärkeäksi kohteeksi. Kuva: Ote yhdistelmäkartasta, jossa on esitetty Uudenmaan maakuntakaava (2006) sekä kolme vaihemaakuntakaavaa 7

8 Järvenpään yleiskaava 2020 (kv ) Suunnittelualue on Järvenpään yleiskaavassa (kv ) työpaikka-aluetta, jolle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriötä (TP). Kuva: Ote yleiskaavasta Suunnittelualue rajattu sinisellä. Keskustan osayleiskaava 2030 (kv , tarkistettu kv ) Keskustan osayleiskaavassa 2030 kortteli nro 663 on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C-3). Alue varataan Järvenpään kaupunkia ja sen vaikutusaluetta palveleville asumiseen painottuville ydinkeskustatoiminnoille. Alueen pääkäyttötarkoitus on asuminen. Alueelle voi sijoittaa sekoittumisperiaatteella tiloja myös kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille, hal- 8

9 linnolle, koulutukselle, toimistoille sekä muille keskustaan sopiville ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Asemakaavoituksella tulee vahvistaa erityisesti alueen urbaania luonnetta sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti luomalla viihtyisiä ja laadukkaita kaupunkitiloja, kehittämällä alueen nykyistä kaupunkikuvallista ilmettä ja parantamalla ympäristön laatua. Korttelin 663 alue on lisäksi osoitettu vinoviivoituksella alueeksi, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus muuttuu merkittävästi. Alueella pyritään asemakaavanmuutoksilla merkittäviin käyttötarkoitusten ja rakentamistavan muutoksiin nykyiseen asemakaavaan ja käyttöön verrattuna. Kuva: Ote keskustan osayleiskaavasta Suunnittelualue rajattu sinisellä 9

10 Asemakaava Alueella voimassa oleva asemakaava nro 6/28 on tullut voimaan Alue on osoitettu asemakaavassa yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TK-2). Tonttitehokkuus e=0,6. Kerrosluku tontilla on IV. Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu sinisellä. Tontinkäyttösuunnitelma Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä on vuosina laatinut viitesuunnitelmia tontille asemakaavan laadinnan pohjaksi. Kuva: Alustava, Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä

11 Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Kiinteistö- ja tonttirekisteri Tontti on merkitty kaupungin tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Tontin asemakaavaa on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön Keskustan osayleiskaavan 2030 (KV ) periaatteiden mukaisesti. Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt kiinteistön omistaja päivätyllä hakemuksellaan. Järvenpään kaupungin ja Kiinteistö Oy Järvenpään Mattotehtaan välinen puitesopimus kaavamuutoksen käynnistämisestä on hyväksytty kaupunginhallituksessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite 2). Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Viranomaiset Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavan vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella sekä kirjeellä asianosaisille ja naapurikiinteistöjen omistajille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä lähtien Seutulantalon ilmoitustaululla sekä Järvenpään kaupungin internetsivuilla. 11

12 As Oy Myllypuron hallitus jätti osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteen, jossa otetaan kantaa alueen lisääntyviin liikennemääriin ja niistä aiheutuviin häiriöihin. Vastine: Asemakaavan vaikutukset liikenteeseen ovat normaalista asukasmäärän lisääntymisestä huolimatta suhteellisen vähäiset. Tontille toteutetaan yhteensä 49 autopaikkaa, mikä ei nykytilaan verrattuna merkittävästi lisää liikennettä ympäröivässä katuverkossa. Osoitettu paikoitus tontilla tyydyttää tontin omat tarpeet, eikä toteutus näin aiheuta lisäkuormitusta lähialueen kadunvarsipysäköintiin. Alueella nyt olevat pysäköintiongelmat johtuvat aiemmin rakennetun ympäristön toteuttamattomista autopaikoista. (Luonnosvaiheessa suunnitelmia muutettiin siten, että tontille toteutetaan yhteensä 58 autopaikkaa.) Asemakaavan valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Asemakaavan muutoksen suunnitteluaineisto oli nähtävillä suunnitteluvaiheen vuorovaikutusta varten (MRL 62 ja MRA 30 ) välisen ajan Seutulantalon palvelupisteessä. Asemakaavaluonnoksesta saatiin viisi lausuntoa eikä yhtään mielipidettä: Uudenmaan ELY-keskus: Kaavatyön yhteydessä on tehtävä taustahistoriaselvitys kaava-alueella sijainneista toiminnoista ja otettava tarvittavat maanäytteet maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimiseksi. Kaavamääräyksissä ei ole mainintaa pilaantuneista maista. Vastine: Kaava-alueella sijainneita toimintoja on selvitetty ja maanäytteet maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimiseksi on otettu. Tulokset saadaan ennen kuin asemakaavan muutos menee hyväksyttäväksi. Tulokset huomioidaan kaavamääräyksissä tarpeen mukaan. Caruna: Tontilla sijaitsee maakaapeloitua sähköverkkoa. Mahdolliset tarvittavat johtosiirrot tehdään Carunan toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Vastine: Mahdolliset johtosiirrot hoidetaan Carunan esittämää tavalla. Elisa Oyj: Elisa Oyj:lla kulkee suunnitteilla olevan kaava-alueen läpi käytössä oleva kaapelireitti. Kaapelireitti kulkee pohjoistontilla, Arolantien suuntaisesti. Lisäksi kaava- alueella kulkee myös Elisan suojaputki- ja kaapelireitti Seutulantien suuntaisesti. Toivomme, että kaapelit ja laitteet voivat jatkossakin sijaita kaava-alueella esim. rasitteena. Mahdollisia rakennushankkeita suunnitellessa kaapeleiden suojaus ja niistä aiheutuvat kustannukset tulee huomioida. Vastine: Kaapelit sijaitsevat tällä hetkellä tontilla sellaisilla alueilla, joille on tulossa rakentamista. Kaapeleiden mahdollisesta siirrosta tullaan neuvottelemaan myöhemmässä vaiheessa. Fortum: Fortumilla on kaukolämmön runkolinjoja välittömästi Suunnittelualueen vieressä Kartanonpolulla, Arolantiellä sekä osittain myös Seutulantiellä. Suunnittelualueella oleva Kiinteistö Oy Järvenpään mattotehdas on liitetty kaukolämpöön. Fortum on valmis tarjoamaan kaukolämpöä suunnittelualueen uusiin kiinteistöihin. 12

13 Vastine: Uusi asuinrakennus liitetään mahdollisesti kaukolämpöverkkoon, tarkempia neuvotteluja asiasta käydään myöhemmin. Järvenpään Vesi: Järvenpään Vedellä ei ole huomautettavaa mattotehtaan asemakaavan muutosluonnoksesta. Nähtävilläoloajan jälkeen saatiin lausunto maakuntamuseolta: Vanhalle mattotehtaan rakennukselle on annettu suojelumääräys, jonka mukaan rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus-, muutos- tai laajennustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy (sr-10). Maakuntamuseo pitää suojelumääräystä asianmukaisena eikä sillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen. Kaavaehdotus Kaavaehdotus oli kaupunkikehityslautakunnan käsiteltävänä Kaupunkikehityslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi, jotta voidaan tarkastella vielä mm. asuntojen ja autopaikkojen suhdetta. Kaavaehdotusta tarkistettiin ja se vietiin kaupunkikehityslautakunnan kokoukseen Kokous päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja esitti, että hankkeessa tulee selvittää autopaikkojen suhdetta asuntoihin, Pajalan alueeseen sekä naapuritonteihin. Autopaikkojen määrää tarkistettiin 1 ap/100 m 2 :stä 1 ap/85 k-m 2 :iin ja kaavaehdotus käsiteltiin kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa Kaavaehdotus päätettiin asettaa nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana saatiin kolme muistutusta. Asunto Oy Myllypuiston hallitus/ Kartanontie Mattotehtaan tontille suunniteltu 6 7 -kerroksinen talo poikkeaa häiritsevästi suojellun rakennuksen korkeudesta. Ylikorkea, tontin reunaan rakennettu rakennus häiritsee Asunto Oy Myllypuiston asumisviihtyvyyttä. Muistuttaja esittää, että uusi kerrostalo madallettaisiin 5-kerroksiseksi. Seutulantien, Arolantien ja Kartanontien liikenne tulee lisääntymään, kun naapuritonteille rakennetaan asuinrakennuksia. Muistuttaja esittää, että Seutulantien ja Arolantien risteykseen rakennettaisiin korotettu risteys, joka parantaisi liikenneturvallisuutta. Vastine: Asemakaavan muutoksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on turvata vanhan mattotehtaan säilyminen uuden käyttötarkoituksen avulla. Rakennukselle annetun kaavamääräyksen mukaan rakennusta ei saa purkaa. Vanhan arvorakennuksen säilyminen ja uuden käyttötarkoituksen löytyminen edellyttävät kuitenkin kaikilta osin toteutuskelpoisen ratkaisun löytymistä koko tontille. Rakennuksessa tehtävien korjaus-, muutos- tai laajennustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Vanhan mattotehtaan saneeraus asunnoiksi sekä toisen asuinrakennuksen rakentaminen tontille noudattavat kaupungin strategisia maankäyttötavoitteita, joiden mukaan keskustaaluetta tulee kehittää myös asumista lisäämällä. Uudisrakennuksen kerrosluku VII vastaa Seutulantien toiselle puolelle laaditun ja vuonna 2011 vahvistuneen asemakaavan kerroslukuja. Uudisrakennuksen etäisyys As Oy Myllypuiston rakennuksesta on yli 20 metriä, mikä säilyttää valokulman. Suunnitelmasta on laadittu varjoanalyysit, jonka mukaan uudisrakennuksen varjostus ei ulotu Arolantien pohjoispuolelle kesäaikaan, kun pihoilla ja parvekkeilla oleskellaan eniten. Varjoanalyysi on liitetty asemakaavaselostukseen. Lisäksi rakennus ei 13

14 sijaitse kohtisuoraan naapurin rakennusta vasten, vaan samansuuntaisesti mattotehtaan kanssa, jolloin hyvät viistonäkymät naapurirakennuksen kaakkoispäädyn ikkunoista säilyvät. Muistutuksessa esitetty risteysalueen muutos ei sisälly kaava-alueeseen. Asia kuuluu katusuunnittelun piiriin. Muistutus ei anna aihetta tarkistaa asemakaavakarttaa. Keimo Lehtonen, Anne Kujasalo, Asko Paasonen, Eija Paasonen/ Kartanontie Mattotehtaan 5-kerroksinen rakennus tulee ja a ma a n toisarvoiseen asemaan 6 7 -kerroksisen uudisrakennuksen vieressä. As.Oy Myllypuiston asumisviihtyisyys tulee kärsimään uudisrakennuksesta, koska uuden rakennuksen Kartanontien puoleinen sivu peittää As.Oy Myllypuiston eteläpäädyn asuntojen näkyvyyden Kartanontien suuntaan Myllytien yli. Uusi rakennus poikkeaa Kartanontien linjassa vanhasta mattotehtaasta, jolloin talojen linja tekee epäesteettisen mutkan Kartanontien puolella. Uusi rakennus poikkeaa huomattavasti naapurirakennusten korkeudesta, joten sitä tulisi madaltaa. Matalampi ja uudelleen linjattu rakennus tarvitsisi vähemmän pysäköintitilaa, jolloin tontilleajo Arolantieltä tulisi poistaa, mikä vähentäisi autoliikennettä ympäristössä. Autopaikkoja voitaisiin sijoittaa myös Kartanontien puolelle. Kartanontielle rakennetaan uusia rivitaloja, jotka lisäävät osaltaan liikennekuormitusta. Pajalan alueen rakentaminen on lisännyt asukkaita ja moninkertaistanut ajoneuvoliikennettä, mutta väylästöä ei ole kehitetty vastaavasti. Seutulantien liikenne aiheuttaa jatkuvaa melua. Seutulantiellä tarvittaisiin kunnollisia hidasteita nopeuksien hillitsemiseksi. Vastine: Ks. edellinen vastine. Uudisrakennuksen etäisyys As Oy Myllypuiston rakennuksesta on yli 20 metriä, mikä säilyttää valokulman. Lisäksi rakennus ei sijaitse kohtisuoraan naapurin rakennusta vastaan, vaan samansuuntaisesti mattotehtaan kanssa, jolloin hyvät viistonäkymät naapurirakennuksen kaakkoispäädyn ikkunoista säilyvät. Kartanontien varren rakennukset sijaitsevat vaihtelevalla etäisyydellä kadusta, joten uudisrakennuksen sijainti ei poikkea linjasta. Uudisrakennuksen kerrosluku VII vastaa Seutulantien vastakkaisella puolella vuonna 2011 voimaantullutta asemakaavaa, joka on toteutettu. Uudisrakennuksen koko ja sijainti on suunniteltu ottaen huomioon kaupunkikuvalliset seikat sekä kaupunkikehityslautakunnan ja kaupunginhallituksen ohjeet. Ajoneuvoliittymien sijoittaminen kahdelle kadulle vähentää Kartanonpolun liikennemääriä. Uudisrakentamisen aiheuttama liikennemäärän kasvu ei ole riippuvainen kiinteistön tonttiliittymien määrästä tai sijainnista, vaan mm. asumisen volyymista ja luonteesta sekä rakennuksen sijainnista. Valtaosa uuden asutuksen liikennetuotoksesta ohjautuu joka tapauksessa Seutulantielle, joka on läheisin kokoojakatu. Viimeisimmässä mittauksessa syksyllä 2014 Seutulantien keskimääräinen vuorokausiliikenne oli noin 4800 ajoneuvoa/vrk. Tontin suunniteltu rakentaminen kasvattaa liikennettä arviolta 110 ajoneuvolla vuorokaudessa, joten muutosta ei voida pitää merkittävänä nykytilaan nähden. Suhteellisen suurikaan asuinrakentamisen määrän kasvu ei ole omiaan lisäämään keskimääräistä vuorokausiliikennettä merkittävästi. Kartanontien varteen rakentuvat rivitaloasunnot eivät vaikuta tontin asemakaavamuutoksen alueeseen siinä määrin, että niitä olisi aiheen käsitellä tämän asemakaavan laadinnassa. Pajalan alue on laajalti rakentunut lähivuosina, ja useat alueen lähellä olevat kadut ovat kunnallistekniikan investointiohjelmassa saneerauskohteina. Kaskitien ja Seutulantien katusuunnitelmat on vastikään laadittu, ja uudisrakentamisesta ja läpiajoliikenteen määrän noususta johtuva liikennemäärien kasvu on otettu huomioon suunnittelussa. Seutulantien katusuunnitelma on hiljattain ollut nähtävillä ja se on hyväksytty. Suunnitelmassa kadulle on lisätty huomioraidat Arolantien liittymän turvallisuuden parantamiseksi. Musiikkiopiston kohdalla tulee jatkossakin olemaan suunnitteluperiaatteiden mukainen hidastetöyssy. Muistutus ei anna aihetta tarkistaa asemakaavakarttaa. 14

15 Asko Paasonen/ Kartanontie 32, Asuntojen määrää ei käy selville suunnitelmista eikä kerroksien määrää ole ilmoitettu. Mattotehtaan pihalla on pahimmillaan noin 40 ajoneuvoa ja se on täynnä. Autopaikkoja tulisi olla ainakin yksi asuntoa kohden. Lähikadut ovat jo tukossa. Muistuttaja vastustaa hanketta, koska suunniteltu rakennus on liian suuri, se pilaisi mattotehtaan kulttuuriympäristön ja muistuttajan näköalan, aiheuttaisi alueelle pysäköintiongelmia ja huonontaisi viihtyvyyttä. Vastine: Ks. edelliset vastineet. Asuntojen lukumäärät on esitetty asemakaavan viitesuunnitelmissa. Niiden mukaan uudisrakennukseen tulee yhteensä 59 asuntoa. Kaavakartassa kerrosluvuksi on ilmoitettu VI-VII, sillä ylin seitsemäs kerros on Seutulantien puolelta sisäänvedetty. Vanhaan mattotehtaaseen viitesuunnitelma osoittaa 48 asuntoa. Pysäköintimääräys, jonka mukaan tulee rakentaa yksi autopaikka 85 k-m 2 kohti, noudattaa asemakaavoituksen ja kaupunginhallituksen linjausta. Sitä on käytetty myös lähialueella jo aiemmin vahvistuneissa asemakaavan muutoksissa. Kiinteistö sijaitsee kaupungin keskustassa, joten polkupyörän ja julkisen liikenteen hyödyntäminen on helppoa eikä kaikilla asukkailla ole välttämättä oman auton tarvetta. Uudisrakennuksen etäisyys As Oy Myllypuiston rakennuksesta on yli 20 metriä, mikä säilyttää valokulman. Lisäksi rakennus ei sijaitse kohtisuoraan naapurin rakennusta vasten, vaan samansuuntaisesti mattotehtaan kanssa, jolloin hyvät viistonäkymät naapurirakennuksen kaakkoispäädyn ikkunoista säilyvät. Muistutus ei anna aihetta tarkistaa asemakaavakarttaa Viranomaisyhteistyö Asemakaavan luonnosvaiheessa ei ole pidetty MRL:n tarkoittamaa viranomaisneuvottelua. Viranomaisilta pyydetään luonnosvaiheessa tarvittavat lausunnot. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen suunnittelun tavoitteena on eheyttää keskustan kaupunkirakennetta ja tiivistää keskustan asuinrakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Osa entisestä teollisuusalueesta muutetaan keskustaan liittyväksi, korkeatasoiseksi asuntoalueeksi, jolla on kerrosalaa noin k-m 2. Yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialue muutetaan asuinkortteliksi. Kulttuuriympäristön kannalta arvokas rakennus säilytetään asemakaavalla. Alueen maaperä tutkitaan ja puhdistetaan tarvittaessa ennen rakennustoimenpiteitä. Pysäköintipaikat sijoitetaan tontille maantasopaikkoina, osittain autokatoksiin Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Uudisrakennus sijoitetaan pistemäisenä massana tontin koilliskulmaan. Rakenteellisen paikoituksen mahdollisuudet on selvitetty. Suunnittelun yhteydessä on todettu, että siihen ei tällä tontilla ole taloudellisia edellytyksiä eikä myöskään välttämätöntä toiminnallista tarvetta. 15

16 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaava-alueelle ei ole laadittu erillisiä kaavavaihtoehtoja, mutta erilaisia ratkaisumahdollisuuksia on työn aikana tutkittu kaupungin asettaman työryhmän ohjauksessa. Asemakaavaratkaisu pohjautuu kesän 2016 aikana työstettyihin hankkeen viitesuunnitelmiin, jotka on laadittu kaupunkikehityslautakunnan iltakoulun kesäkuussa 2016 antamien ohjeiden mukaisesti K K K K521/1 K K K521/4 110 K K K521/ K542 VII Bjarnenkuja ar VII ar Seutulantie Arolantie Versio Parveke 4,5 m K K538 K K Kuva: Alustavia luonnoksia Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä Luhti 18,0 m 2 A-siipi 6 kerrosta Parveke 4,5 m 2 yr III 50.2 yr II Kartanonpolku K3/ ar K3/ K3/ K520 Luhti 36,0 m B-siipi 7 kerrosta Uudisrakennus Kokonaisala / krs 479,5 m 2 leikki ja oleskelu 5 AP AP K AP K Parveke 4,5 m 2 25 ap Vanha Mattotehdas K521/1 16 ap K K K521/4 8 AP K AP ap AP 50 K AP K521/ AP VII K ar 2 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN POHJAKARTASTA 1:500 VII Bjarnenkuja Koordinaattijärjestelmä ETRS-GT25 Korkeusjärjestelmä : Pohjakartta N K ri stii na Alastalo ar 1 VI K3/ kt Seutulantie Arolantie K Versio Parveke 4,5 m yr III yr II 3 21 Kartanonpolku K3/3 ar K3/ K3/ AP 25 ap Luhti 36,0 m 2 B-siipi 7 kerrosta AP leikki ja oleskelu 5 AP Rakennuskohteen nimi ja osoite Luhti 18,0 m 2 Uudisrakennus Kokonaisala / krs 479,5 m Parveke 4,5 m 2 Vanha Mattotehdas 16 ap 8 AP A-siipi 6 kerrosta AP 49.6 Parveke 4,5 m 2 9 ap Rakennus Kartio : Järvenpää Mattotehdas Seutulantie 3-5, Järvenpää Piirustuksen sisältö AP Tontin melusuojaus sekä hulevesien käsittely selvitetään rakennuslupaprosessin yhteydessä. TULOSTE 705- TULOSTE JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN POHJAKARTASTA 1:500 Tontinkäyttösuunnitelma 1:500 3 AP 3 AP Koordinaattijärjestelmä Tontti: ETRS-GT25 Korkeusjärjestelmä : Pohjakartta -/ 663/ N K ri stii na Alastalo Mittakaava Päiväys Suunnitteluala Projektinumero Piirustuksen numero Suunnittelija Muutos ARK _L1-02 TL VI 50 K3/4 kt Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan liikenteellisiä, sosiaalisia, ympäristöllisiä ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia on arvioitu Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavassa tontilla on yhteensä k-m 2 asuinrakennusoikeutta, joka on sijoitettu kahteen, 2400 k-m 2 ja 2750 k-m 2 suuruiseen rakennusmassaan. Uudisrakennus sijoittuu tontin koilliskulmaan, Arolantien ja Kartanonpolun kulmaukseen. Uudisrakennuksen kerrosluku VI-VII vastaa Seutulantien länsipuolella olevien uusien kerrostalojen kerroslukua. 16

17 4.4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta , 79 Kaupunkikehityslautakunta Kaupunkikehityslautakunta , 20 Kaupunkikehityslautakunta xx Kaupunginhallitus xx.xx.2017 xx Kaupunginvaltuusto (hyväksyntä) xx.xx.2017 xx 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Kaavassa muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) m 2. Koko kaava-alueen pinta-ala on m 2. Lisärakentamisella täydennetään kaupungin nykyistä yhdyskuntarakennetta tehostamalla alueen maankäyttöä. Kaavan toiminnot sijoittuvat olemassa olevien liikenneväylien ja rakennetun infra-struktuurin yhteyteen. Kaava-alue rajoittuu Seutulantiehen, Arolantiehen, Kartanonpolkuun sekä vanhan sähkölaitoksen tonttiin. Asuinkerrostalojen korttelialueen rakennusoikeus on k-m 2. Tontin rakentamistehokkuus vastaa tämän jälkeen lukua e = 1,40. Vanhan mattotehtaan rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on viisi (V) ja uudisrakennuksen kuudesta seitsemään (VI-VII). Asuntoja arvioidaan valmistuvan yhteensä 98 kpl ja asukasmäärän lisääntyvän noin asukkaalla. Kaava-alueelle ei ole osoitettu työpaikka- tai palvelutoimintaa. Suunnittelualue sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa ja kaikki keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut, koulut sekä päiväkodit ovat noin kilometrin etäisyydellä. Kartanon koulu sekä liikunta- ja uimahallit ovat metrin ja Pajalanpihan päiväkoti alle kilometrin etäisyydellä. Lähimmät päivittäistavarakaupat ovat Myllytiellä noin 300 metrin päässä ja Kaskitiellä noin 400 metrin päässä. Järvenpään rautatieasemalle on matkaa noin 600 metriä. Rantapuiston laaja virkistysalue ja leikkipuisto sijaitsevat noin 1,3 kilometrin päässä suunnittelualueelta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaratkaisu noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja toteuttaa Keskustan osayleiskaavan tavoitteita tiivistää kaupunkirakennetta. Kaava mahdollistaa omalta osaltaan hyvän elin- ja asuinympäristön edellytykset. Tontin hulevedet käsitellään tontilla viivyttämällä, jonka jälkeen ne johdetaan kaupungin hulevesiverkkoon rakennusluvan yhteydessä esitettävän suunnitelman mukaisesti. 17

18 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Tontti on kokonaisuudessaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-53). Uudisrakennukselle on osoitettu rakennusoikeutta k-m 2, josta 150 k-m 2 saadaan käyttää autotallitiloja varten. Mattotehtaan rakennuksen rakennusoikeus on k-m 2. Olemassa olevassa rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Tontille saa sille merkityn varsinaisen kerrosalan lisäksi rakentaa porrashuoneiden 15 m 2 ylittävän osan, hissikuilut sekä teknisiä tiloja kerroksiin kuitenkin yhteensä enintään 15 % varsinaisesta kerrosalasta. Vanhalle mattotehtaan rakennukselle on annettu määräys, jonka mukaan rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus-, muutos- tai laajennustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy (sr-10). Tontin etelä- ja luoteisosaan on merkitty auton säilytyspaikan rakennusalat, joille voidaan rakentaa myös autokatoksia. Vanhan mattotehtaan ja Kartanonpolun väliin on osoitettu pysäköimispaikka. Tontille on rakennettava vähintään 1 autopaikka/85 k-m 2 kohti. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakennettavia väestönsuojia, autotalleja, asukkaiden yhteis- ja varastotiloja sekä ulkoseinien yli 250 mm paksuuden ylittävän osan tuottamaa kerrosalaa ei lasketa autopaikkojen mitoitukseen. Pyörille on varattava säilytystilaa vähintään 1 paikka/30 k-m 2. Tontille on rakennettava vähintään 5 m 2 leikki- ja oleskelualueita asuntoa kohti. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tontin tonttitehokkuus kasvaa e=0,60:sta e=1,40:ään. Muutos kasvattaa rakennusoikeutta k-m 2. Muutos maisemassa ei uudisrakennuksen rakentamisen jälkeen ole merkittävä, sillä alueelle on jo aiemmin rakentunut useampia korkeita asuinkerrostaloja. Täydennysrakentaminen on mahdollista ja perusteltua alueen jo keskustan osayleiskaavassa 2030 linjatun muutostarpeen vuoksi. Kaavaratkaisu tehostaa alueen maankäyttöä ja tuo lisää asukkaita keskustan palvelujen tuntumaan Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön Kaavan mahdollistamalla rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan. Kaavamuutos muuttaa alueen maisemakuvaa vain hiukan, sillä alue on jo muuttanut teollisuusalueesta asuinalueeksi. Uudisrakentaminen pystytään sovittamaan ympäristöön ja se sijoitetaan tontin koilliskulmaan, joten asemakaavalla suojeltava vanhan mattotehtaan rakennus jää arvonsa mukaisesti maisemassa etualalle. Suunnittelualueella pysäköinnin järjestäminen maantasopysäköintinä on mahdollista toteuttaa siten, että tontille voidaan 18

19 osoittaa myös hyvät ulko-oleskelutilat piha-alueille Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan vaikutukset liikenteeseen ovat normaalista asukasmäärän lisääntymisestä huolimatta suhteellisen vähäiset. Tontille toteutetaan yhteensä 58 autopaikkaa, mikä ei nykytilaan verrattuna merkittävästi lisää liikennettä ympäröivässä katuverkossa. 58 ap tarkoittaa 1 ap / 85 k-m 2, joka on yhdenmukainen Järvenpäässä aiemminkin vastaavilla alueilla käytetyn vaatimuksen kanssa. Osoitettu paikoitus tontilla tyydyttää tontin omat tarpeet, eikä toteutus näin aiheuta lisäkuormitusta lähialueen kadunvarsipysäköintiin. Tontille tulee kolme ajoneuvoliittymää, mikä osaltaan jakaa liikennettä ympäröiville kaduille. Tonttiliittymä Seutulantielle jää pois. Lisäksi suunnittelualueen sijainti Järvenpään keskustan, rautatieaseman, sekä bussipysäkkien läheisyydessä mahdollistaa keskimääräistä pienemmän henkilöautojen kulkutapaosuuden. Kevyenliikenteen verkostoon asemakaavalla ei ole vaikutusta Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäisiä, koska kaava-alueella ei rakentamatonta luonnonympäristöä ole. Tontille rakentuva viherympäristö parantaa ja elävöittää alueen kaupunkikuvaa. Hulevesien hallinnassa tulee pyrkiä mahdollisimman luonnonmukaisiin käsittelyratkaisuihin. Esimerkiksi viherkatoilla, sadevesien keräämisellä kasteluun, vähäisillä vettäläpäisemättömillä pinnoilla ja istutuksilla voidaan omalta osaltaan viivyttää hulevesiä ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. Uudisrakennuksen rakentamisen sekä vanhan mattotehtaan saneerauksen aikaansaama liikenne ja rakentamisjärjestelyt saattavat aiheuttaa toteutusvaiheessa alueen asukkaille väliaikaista haittaa. Väliaikaisetkin häiriötekijät tulee pyrkiä minimoimaan rakentamisen aikana. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö Asemakaavakaavamerkinnät ja -määräykset löytyvät kaavakartasta. Kaavamuutoksella ei muuteta alueen nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteuttamisen tueksi on laadittu viitesuunnitelmat sekä tarpeellinen määrä havainnekuvia ja kuvasovitteita. Asemakaavan lisäksi toteuttamista ohjaavat yleiset rakentamismääräysohjeet ja Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys. 19

20 6.2 Toteutuksen ajoitus Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa heti kun asemakaava on lainvoimainen. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavaselostuksen liitteenä on asemakaavan seurantalomake (liite 6). Tampereella Jyrki Laiho Arkkitehti Arkkitehtitoimisto J.Laiho ArkPlan Ky 20

21 Vanha mattotehdas, asemakaavan muutos Voimassa oleva asemakaava 1:

22 Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Kuva: Hannu Vallas (2015) Kaava-alueen nimi Vanha mattotehdas Dnro JARVENPAA 1049/2016 Kaavatunnus

23 Aloite tai hakija Suunnittelualue Vanhan mattotehtaan tontin muuttaminen liike-, tuotanto- ja toimistokäytöstä asumiseen on hyväksytyn (KV ) keskustan osayleiskaavan mukaista. Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt kiinteistön omistaja päivätyllä hakemuksellaan. Järvenpään kaupungin ja Kiinteistö Oy Järvenpään Mattotehtaan välinen puitesopimus kaavamuutoksen käynnistämisestä on hyväksytty kaupunginhallituksessa Asemakaavan muutos koskee 6. kaupunginosan eli Pöytäalhon liike-, tuotanto- ja varastorakennusten tonttia Suunnittelualue sijaitsee radan koillispuolella, Seutulantien, Myllytien, Kartanonpolun ja Arolantien rajaamassa korttelissa, alle kilometrin päässä keskustasta. Tontti on yksityisomistuksessa. Kuva: Suunnittelualueen sijainti kaupunkirakenteessa. Suunnittelualue rajattu sinisellä. Tavoitteet Kaavasuunnittelulla tutkitaan mahdollisuutta saneerata säilytettävään vanhaan mattotehtaaseen asuntoja sekä rakentaa tontille yksi uusi asuinkerrostalo. Asemakaavan muutoksella tutkitaan myös mahdollisuuksia kestävään kaupunkiasumiseen kannustamalla asukkaita polkupyörän ja joukkoliikenteen käyttöön. Tontin tonttitehokkuus nousisi nykyisestä e=0,60:stä. Kiinteistönomistaja on teettänyt kaavatyön pohjaksi alustavan tontinkäyttösuunnitelman (Rakennuskartio Oy/ Arkkitehtipalvelu Oy 2016). Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaupunki ja maanomistaja tulevat laatimaan maankäyttösopimuksen.

24 Yleiskaava Järvenpään kaupungin hyväksytyssä (KV ) yleiskaavassa 2020 kortteli nro 663 on merkitty työpaikka-alueeksi, jolle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriötä (TP). Alue on asemakaavoitettu. Kuva: Ote yleiskaavasta Suunnittelualue rajattu sinisellä. Järvenpään kaupungin hyväksytyssä (KV ) keskustan osayleiskaavassa 2030 kortteli nro 663 on merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Alue varataan Järvenpään kaupunkia ja sen vaikutusaluetta palveleville asumiseen painottuville ydinkeskustatoiminnoille. Alueen pääkäyttötarkoitus on asuminen. Alueelle voi sijoittaa sekoittumisperiaatteella tiloja myös kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille, hallinnolle, koulutukselle, toimistoille sekä muille keskustaan sopiville ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Asemakaavoituksella tulee vahvistaa erityisesti alueen urbaania luonnetta sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti luomalla viihtyisiä ja laadukkaita kaupunkitiloja, kehittämällä alueen nykyistä kaupunkikuvallista ilmettä ja parantamalla ympäristön laatua.

25 Kuva: Ote keskustan osayleiskaavasta Suunnittelualue rajattu sinisellä. Asemakaava Alueella voimassa oleva asemakaava nro 6/28 on tullut voimaan Alue on osoitettu asemakaavassa yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TK-2). Tonttitehokkuus e=0,6. Kerrosluku tontilla on IV.

26 Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu sinisellä. Muut suunnitelmat Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Entinen Plyyshi- ja mattotehdas on valmistunut vuonna Rakennus on ollut viime vuosina toimisto- ja pienteollisuuskäytössä. Yhtenäinen tiilijulkisivu on säilynyt alkuperäisenä. Rakennusta on 1960-luvulla korotettu vinttikerroksella, joka on uusittu ja 1990-lukujen taitteessa. Myös ikkunat on vaihdettu ja kellariin on lisätty valokuilut. Rakennus on osoitettu Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (kv ) toimenpideluokkaan 2 (säilytetään kaavoituksella). Osalliset Vaikutusten arviointi Tontinkäyttösuunnitelma Alustavissa tontinkäyttösuunnitelmissa (Arkkitehtipalvelu Oy 2016) tontin pohjoisosaan on suunniteltu asuinkerrostalo, ja mattotehtaan rakennus on suunniteltu muutettavaksi asuinkäyttöön. Pysäköintipaikat on suunniteltu tontille maantasoon. - Kaava-alueen maanomistajat - Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat - Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset - Viranomaiset - Kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä (MRL 9, MRA 1 ). Arvioitavia vaikutuksia ovat muun muassa vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maise-

27 maan, liikenteeseen sekä tekniseen huoltoon. Vaikutuksia arvioidaan kaavan laatijan toimesta ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. Tiedottaminen Valmistelu Asemakaavan vireilletulosta, nähtävilläolosta, hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja haltijoille. Suunnitelma-asiakirjat ovat nähtävänä Seutulantalon palvelupisteessä ja Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä asiakaspalvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta kaavoitukseen kaavan valmisteluvaiheen ajan. Asemakaavan muutosluonnos asetetaan nähtäväksi (MRL 62, MRA 30 ) 30 päivän ajaksi syys-lokakuussa Luonnosta koskevat mielipiteet tulee jättää kaavoitukselle kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Luonnoksen nähtävilläoloaikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa esitellään kaavan lähtökohtia, tavoitteita ja suunnitteluaineistoa. Kaavaluonnoksesta pyydetään ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan maakuntamuseo - Järvenpää-seura ry - Järvenpään Yrittäjät ry - Caruna - Elisa Oyj - Eltel Networks - TeliaSonera Finland Oyj - Fortum Power and Heat Oy Ehdotus Hyväksyminen Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja se asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) arviolta tammi-helmikuussa Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet. Lautakunnnan hyväksynnän kautta asemakaavan muutosehdotus lähetetään hallitus- ja valtuustokäsittelyyntavoitteena, että kaupunginvaltuusto voi tehdä kaavan hyväksymisestä päätöksen arviolta toukokuussa Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusote lautakunnan päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse.

28 Yhteystiedot Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Puhelin Seutulantie 12, PL Järvenpää Seutulantalon palvelupiste Seutulantie 12, PL Järvenpää Valmistelija Arkkitehtitoimisto J.Laiho ArkPlan Ky Arkkitehti Jyrki Laiho Puhelin Sähköposti:

29 K519 K550 K542 K542 K3/5 K521/4 K540 K521/5 K3/3 K3/6 K551 K3/1 K524 K565 K3/4 521/1 542 K542 K3/2 K Kartanontie Myllytie Arolantie Myllytie Bjarnenkuja Kartanonpolku Valtuustonka Seutulantie Kartanontie IV III IV II II VII VI VII III VI VII IV VII ar ar ar yr ar yr kt r ar yr kt ar yr ar ar ar yr kt ,4 50,0 49,0 49,2 49,6 48,8 49,7 49,7 50,1 49,3 49,3 50,1 49,6 p VI VII V le AROLANTIE SEUTULANTIE KARTANONPOLKU MYLLYTIE at150 sr-10 ap ap pp/t säi I I PÖYTÄALHO TK-2 AK-41 AL-3 AP-4 AK-1 LPA-34 ALY-3 AK-53

30 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. Tontille saa sille merkityn varsinaisen kerrosalan lisäksi rakentaa porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan, hissikuilut sekä teknisiä tiloja kerroksin kuitenkin yhteensä enintään 15 % varsinaisesta kerrosalasta. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakennettavia väestönsuojia, autotalleja, asukkaiden yhteis- ja varastotiloja sekä ulkoseinien yli 250 mm paksuuden ylittävän osan tuottamaa kerrosalaa ei lasketa autopaikkojen mitoitukseen. Uudisrakennuksen julkisivut on rakennettava siten, että ne sopeutuvat yhteen ympäristön kaupunkikuvan kannalta merkittävän rakennuksen kanssa julkisivumateriaalin, mittasuhteiden, kattomuodon, pintojen ja värityksen osalta. Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap/ 85 k-m2. Tontille on varattava polkupyörien säilytyspaikkoja vähintään 1 paikka/ 30 k-m2. Autopaikat on erotettava matalien istutusten avulla katu- ja muusta piha-alueesta. Rakennuslupaprosessin yhteydessä on selvitettävä melusuojaus ja hulevesien käsittely. Hulevedet tulee käsitellä viivyttävillä rakenteilla m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja. 6 PÖY säi V Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja Kaupunginosan numero Kaupunginosan nimi Korttelin numero Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Ensimmäinen luku osoittaa pääkäyttötarkoitukselle sallitun rakennusoikeuden ja toinen muiden kerrosalaan laskettavien tilojen rakennusoikeuden. Lisämerkintä säi sallii rakennusrungon sisällä kerrosalaan laskettavien tilojen ottamisen käyttöön kerrosalamerkinnästä riippumatta Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.

31 +at Luku osoittaa kerrosalaneliömetreinä, kuinka paljon kerrosalaa varsinaisen kerrosalan lisäksi saadaan käyttää autotallitiloja varten Rakennusala. ap le p Autokatoksen rakennusala ja pysäköimispaikka Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Pysäköimispaikka Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. sr Rakennusala, jolla olevaa rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus-, muutos- tai laajennustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset ja on ajan tasalla. Järvenpäässä Kartastoinsinööri Tuomo Markkanen

32 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Seutulantie 3-4, kortteli 663, tontti 4 (Vanha mattotehdas) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 : 1000 Asemakaavan muutos koskee: 6. eli Pöytäalhon kaupunginosan teollisuusalueen korttelin 663 tonttia 4. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 6. eli Pöytäalhon kaupunginosan asuinkerrostalojen korttelialuetta korttelin 663 tontille 4. Tämän asemakaavan korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako. Käsittelyvaiheet: Nähtävänä MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti Kaupunkikehityslautakunta , , Nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 mukaisesti Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Päiväys Tarkistettu Khdno Kaavatunnus Arkistonumero Suunnittelija Piirtäjä Tallennusnimi Mittakaava JARVENPAA 1049/ :1000 Sampo Perttula Kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho Arkkitehtitoimisto J.Laiho ArkPlan Ky Koordinaatisto ETRS GK 25, N 2000

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45