Metsänomistajat. Uusi Kemera tuo vauhtia metsiin! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 3/ Uusi jäsenetu mobiilimetsäsuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat. Uusi Kemera tuo vauhtia metsiin! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 3/2015 11.6.2015. Uusi jäsenetu mobiilimetsäsuunnitelma"

Transkriptio

1 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 3/ Juhani Krappe HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 7 Uusi jäsenetu mobiilimetsäsuunnitelma sivu 17 Lähes neljä miljoonaa uutta puuta kasvamaan sivu 26 Metsä Rokkaa Juvalla heinäkuussa Uusi Kemera tuo vauhtia metsiin! PEFC/

2 2 Puheenjohtajan katsaus Metsää kannattaa omistaa, kun sitä hoitaa Kesäksi kääntyvä kevät alkaa olla kukkeimmillaan Kiilanmäen tilan pihapiirissä Savonlinnan Ikoinniemellä. Uudella metsänhoitoyhdistys Etelä-Savolla on takanaan viiden kuukauden taival ja metsissä on menossa ensimmäinen iso taimiralli. - Taimi on uuden metsän alku ja siitä huolehtiminen on paras tae, että metsätalous on tulevaisuudessakin kannattavaa toimintaa, miettii metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Hannikainen. Aika kuluu ja vuodenajat vaihtuvat metsässä tuttuun tapaan ja uuden yhdistyksen on sopeuduttava vuoden rytmiin. Puheenjohtajan mukaan palveluvarustuksen rakentaminen yhdenmukaiseksi koko alueella on edennyt suunnitelmien mukaan. - Varmaan yksi alkuvuoden suurimmista ja etukäteen jännitetyimmistä asioista on ollut jäsenmaksupostin lähettäminen metsänomistajille, sanoo Juha- Pekka Hannikainen. Virheet viitenumeroissa valtakunnallisen postituksen yhteydessä aiheuttivat paljon ylimääräistä työtä, mutta jo tällä hetkellä maksaneiden jäsenten määrä ylittää talousarvioon kirjatun luvun. Juha-Pekka Hannikaisen mukaan jäsenmaksujen postitusjankohta ei välttämättä ollut paras mahdollinen, koska viimeinen, vuoden 2013, metsähoitomaksu lähettiin metsänomistajille viime vuoden joulukuussa. Maksujen läheisyydestä voi juontua sekin asia, että osa metsänomistajista ei ole noteerannut jäsenmaksupostia, uutena asiana, lainkaan. Näille metsänomistajille lähtee postia alkukesästä, mutta jäsenyytensä tilan voi tarvittaessa tarkastaa myös ottamalla yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Niin metsä tuottaa kuin sitä hoidetaan Juha-Pekka Hannikaisen mielestä metsää kannattaa omistaa, jos on valmis panostamaan sen hoitoon. Metsänhoitoyhdistys on hyvä apu, jos ei ennätä itse hoitotöitä tekemään. - Tuottavuuden perusta on hyvin yksinkertainen eli työt metsässä tehdään oikeaan aikaan. Mieluummin vähän ennen kuin liian myöhään. Parhaimmillaan voi metsän kiertoaikaa lyhentää liki parikymmentä vuotta. Kesäkuun alussa voimaan astuneesta uudesta Kemera-laista puheenjohtajalla on byrokratian lisääntymistä lukuunottamatta Taimiralli yhdistyksen alueella kestää juhannukseen saakka. Uudistusalueita ei kuitenkaan saa jättää oman onnensa nojaan, vaan taimikot kannattaa käydä kiertämässä aina, kun aikaa liikenee. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Juhani Krappe Työn tulokset omassa metsässä huomaa, siitä Juha-Pekka Hannikaisella on omakohtaista kokemusta: ensimmäiset omat istutukset on harvennettu jo kahteen kertaan. pelkkää hyvää sanottavaa. - Tuen myöntäminen taimikon varhaishoitoon tarkentaa näkökulman oikeaan pisteeseen, täystiheän taimikon luominen on kannattavan metsänhoidon peruspilari. Metsään kaivataan käyttöohje Metsäsuunnitelman yleisenä tavoitteena on auttaa metsänomistajaa hänelle tärkeiden metsänkäytön tavoitteiden saavuttamisessa. Suunnitelma siis tukee päätöksen tekoa, päätökset tekee aina metsänomistaja. - Aikanaan alueellisesti toteutetut metsäsuunnitelmat vanhenevat tai ovat vanhentuneet alueella ja yhdistys on jo alkumetreillään panostanut vahvasti suunnitteluun ja palkannut kaksi uutta toimihenkilöä tähän työhön. Omistajakunnan rakenteen muutuessa suunnittelun merkitys on kasvanut, etämetsänomistajalle ajantasainen suunnitelma on käyttöohje metsään. - Suunnitelmasta on hyötyä myös metsänomistajan kanssa toimivalle metsäasiantuntijalle, silloin on paljon helpompi miettiä tulevia hoitotöitä, kun molemmilla on käytössään samat tiedot. Metsäkäynnille merkitystä Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Jokainen metsänomistaja kohdallaan varmaan miettii, kuka jatkossa huolehtii niiden hoidosta. Jäsenetuna tarjottu metsäkäynti voisi olla oivallinen tilaisuus koota eri sukupolvet yhteen tämän asian äärelle, miettii Juha-Pekka Hannikainen. - Kyse ei ole mistä-tahansaasiasta, sillä on esitetty väite, että puuta tulisi markkinoille 10 miljoonaa kuutiota lisää, jos metsänomistajien keski-ikä laskisi 10 vuodella. Metsäkäynnillä henkilökohtainen metsäasiantuntija tulisi myös tutuksi tuleville metsänomistajille ja asiointi olisi jatkossa paljon helpompaa. Palaute ei ole koskaan pahasta Päätoimittaja: Petri Pajunen p Toimituskunta: Tarja Heikkinen, Petra Huupponen, Tiina Salminen Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas Keskustelu metsänhoitoyhdistysten fuusiosta käytiin pitkälle viime vuoden puolella, nyt eletään ilmeisesti nk. sulattelun aikaa, sanoo puheenjohtaja ja kannustaa antamaan edelleen palautetta, sillä sitä yhteisen hankkeen toteuttaminen vaatii. Juha-Pekka Hannikaisen mukaan palautteen antamiseen on tässä vaiheessa käytössä hyvä kanava, sillä seuraaviin vaaleihin asti metsänhoitoyhdistyksellä on laaja valtuusto, johon kuuluvat kaikki vanhojen yhdistysten valtuutetut. Metsänomistajille hallinnolta on hyviä uutisia, sillä ison yhdistyksen painoarvo on huomattu myös puunkäyttäjien puolella. - Toimitussopimuksia uusiin paikkoihin on tehty eli korjuupalvelun puulle löytyy lisää osoitteita.

3 3 Edunajajia jonossa, joukkueilla on eroja muille ryhmille. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten päätavoite on metsänomistajan aseman parantaminen ja elinkeinoedellytysten turvaaminen. Jokainen mukana oleva metsänomistaja tekee joukkueesta entistä vahvemman. Metsänomistajalla uskoisi olevan lokoisat oltavat. Puuraaka-aineelle on luvassa hurjaa kysyntää tulevina vuosina ja julkisuudessa kehutaan kilpaa, miten metsänomistajien asemaa halutaan parantaa. Metsänomistajan valitessa joukkuettaan on hyvä raaputtaa hieman pintaa syvemmältä. Mikä metsänomistajan kaveriksi lyöttäytyvä tahon pääasiallinen pyrkimys on? Biotalousyhteiskuntaa rakennettaessa pääosa poliitikoista, etenkin ennen vaaleja, vannovat uusiutuvan luonnonvaran eteen. Vaalitenteissä kaikki lähes poikkeuksetta puhuvat esimerkiksi puurakentamisen ja uusiutuvan energian puolesta. Kiinteistöveron ulottamista metsämaahan ei haluta nostaa esille ennen vaaleja. Varovaisuus on viisautta, koska joka viides suomalainen on metsänomistaja. Metsänomistajia on yli puoluerajojen. Poliitikkoja tavatessa metsänomistajan kannattaa korostaa toimintansa elinkeinomahdollisuuksia. Puun käyttöä on hankala lisätä esimerkiksi metsänomistajan verotusta kiristämällä. Kovimmalla voimalla metsänomistajan puolelle on viime aikoina ilmoittautunut metsäteollisuus, etenkin keskusjärjestönsä Metsäteollisuus ry:n suulla. Metsäteollisuus kertoo haluavansa edistää aktiivisen metsänomistajan asemaa. Samalla metsänomistajille on kuitenkin tarjottu kiinteistöveron kaltaista ennakkoveromallia puun myynteihin pakottamiseksi. Tämä malli tuotiin esille välittömästi sen jälkeen, kun metsänomistajien mahdollisuuksia myydä puuta energiakäyttöön saatiin heikennettyä. Metsänomistajan on hyvä muistaa, että metsäteollisuuden tavoitteena ei ole metsänomistajan edun ajaminen. Vaikka asian ympärille laitettaisiin kauniit kääreet, on teollisuudelle pääasia puun saaminen tehtaille mahdollisimman varmasti ja halvalla. Metsänomistajan kannattaa myös seurata, mitä metsäteollisuus tekee Euroopassa. Esimerkiksi googlaamalla sana cascade selviää nopeasti, että teollisuus pyrkii saamaan Eurooppaan säädökset, joilla puu rajataan selkeästi metsäteollisuuden omaan käyttöön. Muu käyttö olisi käytännössä sallittua vain heidän luvallaan. Suomessa Metsäteollisuus ry edustaa kolmea isoa konsernia. Eräässä näissä eli metsänomistajien omassa Metsäliitossa on meneillään edustajiston vaalit. Olisi mukava tietää, mitä mieltä Metsägroupissa ollaan esimerkiksi Metsäteollisuus ry:n esittämästä ennakkoverosta tai Brysselissä lobattavasta cascade-periaatteesta. Tietävätkö edustajiston jäsenet osuuskunnan linjaukset? Metsänomistajan onneksi metsänomistajien oma etujärjestö on tiivistänyt toimintaansa ja parantaa edelleen palveluaan ja edunvalvontaansa. Metsänhoitoyhdistysten jäsenöityminen MTK:hon vuoden alusta mahdollistaa entistä tehokkaamman metsänomistajan puolustamisen puun juurelta Brysseliin. Metsänomistajajärjestö on metsänomistajan oma kotijoukkue ja eroaa kaikista muista toimijoista siinä, että järjestön ei tarvitse tuottaa voittoa osakkeenomistajille tai hyötyä Marko Mäki-Hakola elinkeinopäällikkö MTK metsälinja Metsänhoitoyhdistys merkittävä työllistäjä Etelä-Savossa Metsänhoitoyhdistyksillä on maamme kattavin verkosto metsäammattilaisia. Mhy Etelä-Savossa toimii 230 ammattilaista työsuhteessa on 63 toimihenkilöä ja liki 70 metsätyöntekijää. Lisäksi yhdistykset työllistävät 100 yrittäjää. Luku kestää vertailun suuriinkin yrityksiin. Biotalousyhteiskunnan tarvitsemia uusiutuvia materiaaleja ei saada metsistä jalostukseen ilman työtä tekeviä käsiä ja koneita. 70 % markkinoille tulevasta puusta saa alkunsa metsänhoitoyhdistyksen tekemän puun myynnin suunnittelun kautta. Metsänhoitoyhdistysten tekemän puunkorjuun määrä kasvaa vuosi vuodelta. Viime vuonna mhy Etelä-Savo korjasi puuta m³. Yhdistyksen merkitys aluetalouksissa on paljon suurempi kuin pelkkä yhdistysten oma liikevaihto. Puuta jalostavat laitokset sijaitsevat usein maaseudulla ja jokainen metsänhoitoyhdistyksen avustamana markkinoille tullut kuutiometri työllistää ketjussa edetessään lisää muita ammattilaisia. Metsänhoitoyhdistysten työ ei liity pelkästään puukauppaan, vaan ne työllistävät Etelä-Savossakin lukuisia tie- ja ojarakennuksen ammattilaisia, metsäsuunnittelijoita, kiinteistönvälittäjiä ja metsänhoitotöiden tekijöitä. Työtä tehdään nykyaikaisilla välineillä. Mobiililaitteet ja tietokoneet löytyvät niin hakkuukoneen hytistä kuin metsäasiantuntijan taskusta. Elinvoimainen maaseutu ja etätyö luovat mahdollisuuksia Etelä-Savon menestys vaatii koko maakunnan elinvoimaisuudesta huolehtimista. Kunnossa oleva infrastruktuuri ja tiedonsiirto yhdistettynä maa- Petri Pajunen seutuelinkeinoja ja maaseudulla asumista edistävään kaavoitukseen turvaa alueen menestymistä. Etelä-Savon menestys edellyttää ennen kaikkea työpaikkojen luomista ja työn tekemistä koko maakunnan alueella. Metsänhoitoyhdistysten tarjoamat työpaikat luovat hyvän pohjan maaseudun menestykseen. Työn tekeminen saattaa kokea lähivuosina suuren murroksen. Yhä useammalle perheelle voi tarjoutua mahdollisuus tehdä työtä maaseudulla. Tiedon siirron kehittyminen antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vaikkapa etätyön tekemiseen siellä, missä työntekijälle on parhaiten sopiva työskentelypaikka. Olisiko kaupungistumisen asemasta mahdollisuus maalaistua uudelleen? Digitalisaatio pienentää välimatkoja yhteiskunnassamme, tarjoten mahdollisuuksia perheen molemmille vanhemmille työskennellä maaseudulta käsin. Puun käytön lisääntyminen tulee joka tapauksessa synnyttämään uusia työmahdollisuuksia maaseudulle, usein juuri metsänhoitoyhdistyksiin. Biotalousyhteiskunta tarvitsee metsäammattilaisia Lehteä lukiessa, lautaa sahatessa tai pahvilaatikkoa avatessa ei yleensä pysähdy miettimään, kuinka pitkän tien tuote on käynyt ennen kuluttajalle tuloaan. Kaupunkien kaukolämpöverkon lämmöstä nautittaessa harvemmin tiedostaa, että patterista hohkaava lämpö on lähtöisin maaseudun metsistä. Suomesta ollaan kovaa vauhtia rakentamassa biotalousyhteiskuntaa. Entistä useammin yhteiskunnan tarvitsema ratkaisu pohjautuu uusiutuviin luonnonvaroihin. Äänekosken tuleva biotuotetehdas on hyvä esimerkki investoinnista, jonka vaikutukset leviävät monilla aloille. Biotalousyhteiskunta rakentuu tulevina vuosina investointi kerrallaan. Biotaloutta rakennettaessa on välttämätöntä, että kansalaiset ja päättäjät tiedostavat sen työn, mitä tehdään esimerkiksi kuitupuun saamiseksi sellutehtaalle, tukin saamiseksi sahalle sekä metsäenergian toimittamiseksi energiantuotantoon. Jokainen jalostukseen hankittu puu vaatii aktiivisen metsänomistajan lisäksi myös metsäammattilaisia työtä lähellä metsiä. Metsänhoitoyhdistysten puunkorjuupalvelussa käytetään paikallisia yrittäjiä. Näin saadaan maakuntaan työpaikkoja ja tuloja. Petri Pajunen

4 4 Toiminnanjohtajan palsta Jäsenyysaste säilyy korkeana lähes jäsentä vahvistanut jäsenyytensä Lämpimät kiitokset kaikille metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun maksaneille jäsenillemme. Mhy Etelä-Savon jäsenmaksun on maksanut tällä hetkellä 70 % metsänomistajista. Metsäpinta-alan mukaan tarkasteltuna yhdistysten jäsenyys kattaa tällä hetkellä 75 %. Olemme kiitollisia hallinnossa sekä toimihenkilöinä tästä metsänomistajien luottamuksen osoituksesta yhdistyksemme toimintaa kohtaan. Teemme jatkossakin parhaamme Teidän palvelemiseksi kaikissa metsään ja metsäedunvalvontaan liittyvissä asioissa. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten päätavoite on metsänomistajan aseman parantaminen ja elinkeinoedellytysten turvaaminen. Jokainen mukana oleva metsänomistaja tekee joukkueesta entistä vahvemman. Jäseneroilmoituksen on jättänyt tänä vuonna vain 4 %. Jäsenyydestä eronneet ovat olleet pienempiä tiloja. Metsänomistajista neljännes ei ole vielä päättänyt jatkavatko jäsenenä. Lopullinen jäsenyysaste lienee vähintään 80 %. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys on luonnollisesti vapaaehtoista ja nekin metsänomistajat, jotka eivät ole jäseniä, voivat käyttää laaja-alaista metsänomistamiseen liittyvää palvelutarjontaamme, tosin ilman jäsenetujaja alennuksia. Edunvalvontamme näkyy hallitusohjelmassa Eduskuntavaalit ovat takana, uusi hallitus muodostettu ja hallitusohjelma laadittu. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten tekemät esitykset on huomioitu hallitusohjelmassa kiitettävästi. Mikään muu organisaatio ei huolehdi metsänomistajien eduista - yhdessä olemme enemmän. Minna Kauppi Hallitusohjelman kirjauksia: 1. Puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja sen jalostusarvoa kasvatetaan. 2. Metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito. 3. Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja lisätään metsä- ja yrittäjävähennystä sekä nopeutetaan perikuntien elinkaarta. 4. Puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. 5. Vauhditetaan tutkimus ja kehittämistoimintaa uusien tuotteiden synnyttämiseksi. 6. Hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja. 7. Suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon, rataverkkoon sekä terminaaleihin (600 M ). 8. Parannetaan omaisuuden suojaa ja jatketaan metsien ja soiden suojelua vapaaehtoisin keinoin. 9. Verotuksen osalta helpotetaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja/tai parannetaan metsävähennystä. 10. Mahdollisuudet biomassavarojen monipuoliseen hyödyntämiseen kestävällä tavalla turvataan EU lainsäädännössä. 11. Kehittyneiden uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöä edistetään ja uusiutuvan energian osuutta nostetaan. 12. Säädetään 5 prosentin yrittäjävähennys liikkeen ja ammatinharjoittajille, maa, metsä ja porotalouden harjoittajille sekä elinkeinoja verotusyhtymille. 13. EU:n keskityttävä olennaiseen ja Unionin on luotava edellytykset Euroopan kehittymiselle puhtaan teknologian sekä bio- ja kiertotalouden edelläkävijäksi Uusi Kemera-laki astui voimaan Erityisesti taimikonhoitojen osalla tukitasot nousivat. Keskimääräisessä taimikonhoitokohteessa Kemera-tukien ja verovähennysten jälkeen maksettavaa jää metsänomistajalle vain 38 % laskun loppusummasta. Taimikonhoidot kannattaa teettää ajoissa. Varhaishoitoon saatava tuki voi olla ajankohtainen jo viiden vuoden kuluttua metsänviljelystä. Nyt tukea on saatavissa jo yli 70 cm pituiseen (työn jälkeen) taimikkoon. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat avustavat sinua ilmoitusten laadinnassa ja rahoituksen hakemisessa. Metsänhoitoyhdistyksellä on paikkakuntalaisia ammattimetsureita töiden tekemiseen. Ota yhteyttä, niin laitetaan taimikot kasvukuntoon. Puukauppa alkaa maksuttoman puunmyyntisuunnitelman laatimisella Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen, kun taimikkosi on harvennuksen tarpeessa. Me teemme kaikkia metsänhoitotöitä maanmuokkauksesta ja istutuksesta hakkuisiin. Hyvin hoidettu metsä kasvaa, sitoo hiiltä ja vaikuttaa suotuisasti maapallon ilmastoon. ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Etelä-Savo Väätäisentie Juva p etelasavo Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisen tekemässä suunnitelmassa otetaan huomioon metsän hakkuumahdollisuudet, hoitotarpeet ja luonnonhoito. Kun teetät puunmyyntisuunnitelman metsänhoitoyhdistyksellä, saat tiedot paikkakunnan puunhinnoista ja puun markkinatilanteen kaikkien ostajien osalta. Puunmyyntisuunnitelma on valmis tuote, jolla voidaan kilpailuttaa puunostajat. Parhaan markkinahinnan puustasi saat kilpailuttamalla myytävän puuerän. Kun teet puukaupan toimeksianto-sopimuksen kanssamme, niin kilpailutamme puukauppasi kaikkien ostajien kesken. Tarjousten perusteella laskemme sinulle vertailun, jonka perusteella sinun on helppoa päättää, kenelle puut myydään. Hoidamme lisäksi kauppaan liittyvät asiapaperit ja valvomme, että hakkuu tehdään kauppaehtojen mukaan ja rungot hyödynnetään tarkasti. Kun puut on korjattu, saat rahat tilillesi sovitun aikataulun mukaan. Metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluja käyttämällä et sitoudu yhteen yhtiöön, vaan olet vapaa valitsemaan kauppakumppanisi kauppakohtaisesti itse. Yksi ja sama puunostaja ei ole metsänomistajan kannalta taloudellisesti paras vaihtoehto vuodesta toiseen. Mhy Etelä-Savon jäsenetuna Metsäselainmobiilisovellus Tarjoamme jäsenyyteen liittyvänä maksuttomana etuna Metsäselain-mobiilisovelluksen, jolla voit selailla metsäsuunnitelmaasi kätevästi kännykässä tai tabletissa. Se on kätevä apu myös vapaa-ajan harrastuksiin - koko Suomessa. Kun sinulla on mhy:n laatima uusi tai päivitetty metsäsuunnitelma mhy:n tietojärjestelmässä, niin saat jäsenetuna maksutta mobiilimetsäsuunnitelman älypuhelimeesi. Sovelluksessa näkyvät mm. tilasi kartat ja kuviotiedot. Saat samalla käyttöösi koko Suomen kattavat maastokartat ja kiinteistöraja-aineistot ilman eri maksuja. Suur-Savon Sähköstä alennusta mhy Etelä- Savon jäsenille Mhy Etelä-Savo on solminut Suur-Savon Sähkön kanssa yhteistyösopimuksen. Jos olet jäsen, käytä MTK-Kymppi sähkösopimuksen edut hyväksesi. Jäsenet saavat kulloinkin voimassa olevasta Suur-Savon Sähkön perushinnastosta seuraavan alennuksen: Kuukausimaksusta 6 % Yleissähkö 6 % energiamaksusta Yösähkö 6 % päiväenergian hinnasta Vuodenaikasähkö 6 % talviarkipäivän energiahinnasta Vaihtoehtoisesti jäsenetuna voi tehdä määräaikaisen sähkösopimuksen kulloinkin voimassa olevin takuuhinnoin, ilman kuukausimaksua. Jäsenetu koskee MTK- Kymppi -sähkösopimusta. Tervetuloa Metsä Rokkaatapahtumaan Mhy Etelä-Savon monipuolinen Metsä Rokkaa-tapahtuma järjestetään Juvalla pe klo Tervetuloa tutustumaan metsäalan palveluihin ja ammatteihin sekä tapaamaan samalla tuttuja! Toivotan hyvää ja virkistävää kesää kaikille lehtemme lukijoille! Petri Pajunen toiminnanjohtaja

5 5 Puumarkkinat piristyivätpetri Pajunen Ostajat ovat kiinnostuneita erityisesti kesällä korjuukelpoisista päätehakkuukohteista. Myös harvennuskohteista tehdään kauppaa. Tammi-huhtikuussa Etelä- Savon puukauppamäärä oli m³. Laskua edellisvuoden määriin oli lähes 20 %. Verkkaisesti alkanut puukauppavuosi on nyt selvästi piristymässä. Parin viimeisen viikon aikana puuta on myyty Etelä-Savossa yli m³ viikossa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä hiljaisiin talven viikkoihin verrattuna. Kysynnän kasvu oli odotettavissa. Viime kuukausina teollisuuden puunkäyttö on ollut ostoja suurempaa. Tämä on supistanut raaka-ainevarantoja. Myös puun tuonti määrät ovat olleet lievässä laskussa jo pidemmän aikaa. Suurin myönteinen muutos on tapahtunut havutukin kysynnässä. Varsinkin kuusitukki kärsi vielä talvella kysynnän puutteesta, mutta nyt tilanne on tasapainoisempi. Myös mänty- ja koivutukille on kysyntää. Ostajat ovat kiinnostuneita erityisesti kesällä korjuukelpoisista päätehakkuukohteista. Myös harvennuskohteista tehdään kauppaa. Yleisen taloustilanteen haasteista huolimatta, metsäteollisuuden tuotantomäärät ovat pysyneet varsin korkealla tasolla. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä sahatavaran tuotanto ja tukin käyttö laskivat vain 3 % ja kuitupuun ja hakkeen käyttö jopa kasvoi hieman. On myös huomattava, että kuitupuuta käyttävä metsäteollisuus tekee kokonaisuutena tällä hetkellä erittäin hyvää tulosta. Puunkäytössä ei suuria muutoksia Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) ennustaa, että metsäteollisuuden puunkäyttö jatkuu suhteellisen tasaisena tänä ja ensi vuonna. Paperin tuotanto vähenee edelleen, mutta kartonkia tuotetaan vastaavasti enemmän ja sellua myös viedään kasvavia määriä. Sahateollisuudella on tänä vuonna haasteena heikentynyt kysyntä kotimaassa ja vientimarkkinoilla. Myös kohonneet sahatavaravarastot rasittavat tilannetta. PTT ennustaa, että sahatavaran tuotanto laskee tänä vuonna 3-4 %, mutta ensi vuonna tuotantomäärät kohoavat jälleen 3-5 %. Vientihintoihin ennustetaan tälle vuodelle 0-1 prosentin laskua ja ensi vuodelle 1-2 prosentin nousua. Puukauppa kannattaa valmistella huolella Puukaupan valmistelu kannattaa tehdä huolella ja käyttää metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluja. Tarjoukset pyydetään mahdollisimman monelta ostajalta ja tarjousten vertailussa huomioidaan myös ostajien erot tukin katkonnassa. Parasta tarjousta ei siis ratkaise pelkästään yksikköhinta. Myyntierien kilpailuttaminen on hyvin tärkeää myös yleisen puunhintatason kannalta. Vain Kantohinnat Etelä-Savossa Tee sopimus oman Metsänhoitoyhdistyksesi kanssa! Timo Leskinen kenttäjohtaja MTK metsälinja/etelä-savo Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 58,4 57,6 49,5 24,2 18,8 17,8 Harvennushakkuu 48,7 48,0 40,1 15,5 15,6 15,0 Ensiharvennus 14,1 12,6 14,6 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityiskohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa. JÄSENENÄ varmistat edullisemmat hinnat! Varmista puukaupan tarkka sisältö metsänhoitoyhdistyksestä. ETELÄ-SAVO Puukauppakokemus käytössäsi! tarjouskilpailun kautta markkinamekanismit pääsevät vaikuttamaan sekä yksittäiseen kauppaan, että markkinoiden keskihintaan. PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA jäsenhinta 0 ilman jäsenyyttä 85 /tunti Hinta sisältää: Maastokäynti Arvio puumäärästä Hinta-arvio Työmaakartta Metsänkäyttöilmoituksen teko Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. OTA YHTEYTTÄ p tai Varmista hakkuiden sujuminen suunnitellusti! PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO hinta alk. 0,80 /m3 Hinta sisältää: Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen taulukko Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken Tarjousten vertailu Ostajan valinta Hakkuun suunnittelu Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta Korjuujäljen valvonta Puunkorjuun valvontaraportti Puukaupan päättäminen

6 6 Mhy Etelä-Savon jäsenedut 2015 Olemme ainoa metsäalan toimija, joka on samalla myös metsänomistajien etujärjestö. Tule mukaan, me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Löydät jäsenedut myös netistä > oma yhdistyksesi > metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenedut. Jäsenmaksu on v perusmaksu ,50 /ha-maksu, max. 300 /jäsen. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on vain / jäsen. On monta hyvää syytä olla jäsen: 1. Asiantuntemus Saat kaikki metsäpalvelut oman metsäasiantuntijasi kautta 2. Metsänhoitoyhdistykseen luotetaan Toimialueemme yksityisten metsänomistajien myymistä puista 70 % lähtee liikkeelle kauttamme. Puukaupan kilpailuttaminen ja katkonta-aineisto ovat etuja, joita sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan toimija. 3. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin Vaikutamme kaava-, laki- ja ympäristöasioihin, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta metsiesi käyttöön. Voimme auttaa myös yksittäisissä edunvalvonta-asioissa. Mikään muu organisaatio ei tee metsänomistajan edunvalvontaa. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA 4. Maksuton metsäkäynti Jäsenedun arvo 70 /tunti 5. Maksuton puunmyyntisuunnitelma Jäsenedun arvo 280 / 1/2 päivää. 6. Metsänomistajien koulutus ja neuvonta Jäsenedun arvo 30 /tilaisuus 7. Jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistajanumerot Jäsenedun arvo 20 /vuosi. 8. Maksuton PEFC-metsäsertifiointi Jäsenedun arvo 30 /vuosi 9. Valtakunnalliset yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenedut. Jäsenille alennusta mm. metsä- ja kotivakuutuksesta, rahoituksesta, polttoaineista, energiasta, esim. LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä alennusta - 3,19 snt/litra Neste: Yrityskortilla alennus bensiinistä -2,5 snt/litra ja dieselistä -2,7 snt/ litra Savotan Puoti: Pokara, Tehoheinäin ja Raivaveitsi jäsenetuhintaan Aarre-lehti: 6 kk tilaus 47,50 + Aarteita Suomen luonnosta kirja Kaikki valtakunnalliset edut löydät osoitteesta 10. Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille Jäsenverkko Repusta

7 7 Mhy Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenetuna Metsäselain-mobiilisovelluksen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo tarjoaa jäsenyyteen liittyvänä maksuttomana etuna mobiilisovelluksen, jolla voit selailla metsäsuunnitelmaasi kätevästi kännykässä tai tabletissa. Se on kätevä apu myös vapaa-ajan harrastuksiin - koko Suomessa. Kun sinulla on mhy:n laatima uusi tai päivitetty metsäsuunnitelma mhy:n tietojärjestelmässä, niin saat jäsenetuna maksutta mobiilimetsäsuunnitelman älypuhelimeesi. Sovelluksessa näkyvät mm. tilasi Kuviotietoja on kätevää tarkistella maastossa. Puhelimen GPS-paikannus näyttää sijaintisi maastossa, joka helpottaa oman metsätilan kuviotietoihin perehtymistä. kartat ja kuviotiedot. Saat samalla käyttöösi koko Suomen kattavat maastokartat ja kiinteistöraja-aineistot ilman eri maksuja. Metsäselaimen ominaisuuksiin kuuluvat tarkimmat ja tuoreimmat kartat, tilanrajat sekä Maanmittauslaitoksen ilmakuvat koko Suomen alueelta. Sovellusta voidaan käyttää myös ilman nettiyhteyttä, ja selailtavat metsäsuunnitelmat voivat olla ympäri Suomea. Muita ominaisuuksia ovat teemakartat hakkuista ja hoitotöistä, kuviotiedot, hakkuutuloarviot ja sijainnin näyttö kartalla. Metsäselaimen ajantasaiset maastokartat apuna vapaa-ajalla koko Suomessa Metsäsuunnitelman ohella voit hyödyntää Metsäselainta erinomaisesti myös vapaaajan harrastuksissa, koska se sisältää tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartta- ja ilmakuva-aineistot koko Suomen alueelta. Jatkossa Metsäselaimeen tulee myös useita muita hyödyllisiä ja hauskoja toimintoja, kuten omien paikkojen ja reittien tallennus. Metsäselain on siis monipuolinen sovellus, joka kannattaa ottaa käyttöön. Hae Metsäselain maksutta laitteesi sovelluskaupasta Löydät sovelluksen laitteesi sovelluskaupasta hakemalla hakusanalla metsäselain. Mhy:n sovellus on Accelbit Oy:n valmistama. Se ladattavissa Android- ja Windows Phone -laitteille suoraan laitteen sovelluskaupasta. Voit tutustua mobiiliin metsäsuunnitelmaan heti kokeilemalla Metsäselaimesta löytyvää demometsäsuunnitelmaa. Metsäselaimen ominaisuudet: Metsäsuunnitelmien kuviot ja metsäsuunnitelman tarkat tiedot. Hakkuu- ja hoitotoimenpiteet teemakarttoina. Tarkimmat ja laadukkaimmat maastokartta- ja ilmakuvakartat kiinteistörajoineen koko Suomen alueelta. Tuki aineistojen käytölle ilman verkkoyhteyttä (offline-tila) Oman sijainnin näyttö (satelliitti- ja verkkopaikannus) Petri Pajunen Toimintaohjeet mobiilimetsäsuunnitelman tilauksissa: Uusi jäsenetu! Nyt saat jäsenetuna metsäsuunnitelman myös mobiiliversiona. 1. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi. Jos et tiedä oman metsäasiantuntijasi yhteystietoja, niin soita p tai laita sähköpostia 2. si tarkastaa metsäsuunnitelmasi tilanteen. Voit sopia suoraan hänen kanssaan uuden metsäsuunnitelman tilauksesta tai metsäsuunnitelman päivityksestä. 3. Kun uusi metsäsuunnitelma on valmis tai vanha suunnitelma päivitetty ajan tasalle, niin metsäsuunnitelma siirretään metsäasiantuntijan toimesta mobiilipalveluun. Saat metsäasiantuntijaltasi käyttäjätunnuksen ja ohjeet palvelun käyttöön. 4. Tämän jälkeen sinulla on metsäsuunnitelma karttoineen ja kuviotietoineen aina mukana. Tämän lisäksi sinulla on mm. ajantasaisimmat peruskartat ja ilmakuvat koko Suomen alueelta. Hyödynnä jäsenyytesi! Saappaat jalkaan ja metsään. Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Onko talven aikana tullut tuhoja? Mistä voisi myydä puuta ja miten? Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Maksuttoman metsäkäynnin voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta. Soita ja sovi metsäkäynnistä oman metsäasiantuntijan kanssa, yhteystiedot löydät lehden keskiaukeamalta tai ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie JUVA

8 8 Uusi Kemera-laki astui voimaan Kemera-tukea saa nyt yli 0,7 metrin pituiseen taimikkoon Tuen kohdentaminen uudessa laissa taimikoiden varhaishoitoon on odotettu parannus, joka tehostaa metsänkasvatusketjua. Petri Pajunen Uusi Kemera -järjestelmä on määräaikainen ja sen nojalla voidaan tehdä päätöksiä vuoden 2020 loppuun ja maksatuksia vuoden 2023 loppuun asti. Uusi tukijärjestelmä vastaa pääosin nykyistä. Tukea myönnetään jatkossakin nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen, terveyslannoitukseen, juurikäävän torjuntaan, suometsän hoitoon, metsäteihin, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukisopimuksiin. Lisäksi uutena tukimuotona otetaan käyttöön taimikon varhaishoito. Tuettavista toimenpiteistä jäivät pois muun muassa metsänuudistaminen ja energiapuun korjuutuki. Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunta voidaan aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin toimenpiteen toteutus voidaan aloittaa. Hankkeiden suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen, kun taimikkosi on harvennuksen tarpeessa. Me teemme kaikkia metsänhoitotöitä maanmuokkauksesta ja istutuksesta hakkuisiin. Hyvin hoidettu metsä kasvaa, sitoo hiiltä ja vaikuttaa suotuisasti maapallon ilmastoon. ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Etelä-Savo Väätäisentie Juva p etelasavo Nyt tukea saa jo yli 0,7 metrin pituiseen (pituus työn jälkeen) taimikkoon. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 /ha. Taimikonhoidoistakin tehtävä jatkossa ilmoitus ennen töiden aloittamista Uusi Kemera-laki vaatii ennakkoilmoituksen tekemisen Metsäkeskukselle ennen töiden aloittamista. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon voi aloittaa välittömästi hakemuksen jättämisen jälkeen, joten Metsäkeskuksen rahoituspäätöstä ei näiden työlajien osalta tarvitse odottaa. Rahoitusta kuitenkin myönnetään vain niille hakemuksille, jotka täyttävät rahoitusehdot. Metsänhoitoyhdistys laatii rahoitushakemuksen ja toteutusselvityksen Tilaa taimikonhoitotyöt mhy Etelä-Savosta ja osallistut samalla kolmen 200 metsäpalvelusetelin arvontaan. Kilpailun säännöt *Kilpailu koskee mhy Etelä-Savon toimialueen metsänomistajia *Taimikonhoitotyö toteutetaan mhy Etelä-Savon toimesta * Määrä vähintään 1 hehtaari varhaishoitoa tai nuoren metsän hoitoa * Kilpailuun osallistuvat ajalla toteutetut tai tilatut taimikonhoitokohteet * Arvonta suoritetaan lokakuussa 2015 ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti * Metsäpalvelusetelit ovat käytettävissä kaikkiin mhy Etelä- Savon palveluihin ja tuotteisiin Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi nyt! Metsäkäynti ja taimikonhoitokohteiden kartoitus on maksuton jäsenpalvelu. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat laativat rahoitushakemuksen, joka täytyy tehdä ennen töiden aloittamista. Työn päätyttyä he laativat toteutusselvityksen Metsäkeskukselle, jonka perusteella tuki maksetaan. Metsänhoitoyhdistyksen toteuttamissa työmaissa rahoitushakemuksen ja toteutusselvityksen laatiminen sisältyvät taimikonhoitopalvelun hintaan. Metsänomistajan omatoimisissa hankkeissa näistä laskutetaan hehtaaripohjainen korvaus. Uuden Kemera-lain tuet Taimikon varhaishoidon tuki on 160 /ha. Taimikonhoidossa pitää poistaa vähintään 3000 runkoa (Etelä-Suomi). Taimikon keskipituuden pitää olla taimikonhoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä. Nuoren metsän hoidon tuki on 230 /ha. Nuoren metsän hoitokohteelta pitää poistaa vähintään 1000 runkoa (Etelä- Suomi). Kuten nykyisessäkin Kemerassa, jäävän puuston keskiläpimitan on oltava rinnankorkeudelta alle 16 cm hoitotyön jälkeen. Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä poistettuja runkoja kerätään kohteelta vähintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän hoitotuki on 450 /ha, jos hoitotyön yhteydessä kerätään vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta (Etelä-Suomi). Juurikäävän torjunnan tuki on 70 /ha. Kantojen nosto ei ole enää rahoitettava juurikäävän torjuntamenetelmä. Metsän terveyslannoitukseen voidaan myöntää tukea 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lannoitevalmisteen tulee soveltua ravinne-epätasapainon korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslannoitukseen ei myönnetä tukea. Metsätien perusparannukseen voidaan myöntää tukea 40 % ja uuden metsätien tekemiseen 30 % (Etelä-Suomi) hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea saa tilojen yhteisinä toteutettaviin tiehankkeisiin yhteismetsiä lukuun ottamatta. Tien tulee olla vähintään 500 metriä pitkä ja tien pitää liittyä saumattomasti tiestöön, jolla metsätalouden ympärivuotisen kuljetukset ovat mahdollisia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Uuden metsätien kuljetuksista yli puolet ja perusparannettavan yksityistien kuljetuksista yli 30 % pitää olla metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia. Tietiheys saa olla enintään 15 m vaikutusalueen hehtaaria kohden. Tien, siihen liittyvien kääntö- ja ohituspaikkojen sekä varastoalueiden mitoituksessa ja toimivuudessa noudatetaan metsätienormeja, joita julkaisee Metsäteho Oy. Ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen ja pyydä metsäasiantuntijaasi kartoittamaan ajankohtaiset taimikonhoitokohteet maksutta (jäsenetu). Suometsän hoitoon voidaan myöntää tukea 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista, jos kohde on vähintään 5 hehtaaria. Muutoin tuen määrä on 40 % vähintään 2 hehtaarin kohteilla. Tuettavan kohteen ravinteisuudelle on asetettu alarajat. Kohteella pitää olla tehtynä välttämättömät taimikonhoitotyöt ja metsänhoidollisesti tarpeelliset hakkuut eikä kohteella saa olla hakkuu- tai hoitotarvetta kasvupaikasta riippuen 5-10 vuoden aikana. Hoitotyön jälkeen puuston tulee kasvaa keskimäärin vähintään 1,5 m3/ha vuodessa. Toteuttamissuunnitelmaan on liitettävä erillinen selvitys vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä. Ympäristötukisopimuksia tehdään ensisijaisesti metsälaissa säädettyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiiteiden säilyttämiseksi. Sopimuksella maanomistaja sitoutuu säilyttämään tietyllä alueella metsien biologista monimuotoisuutta ja olemaan tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen suostumusta. Ympäristötuki koostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta. Maanomistajan omavastuu on neljä prosenttia sen kiinteistön puuston arvosta, jolla kohde sijaitsee tai euroa. Ympäristötukisopimukset tehdään kymmeneksi vuodeksi. Metsäluonnon hoitohankkei-na voidaan rahoittaa esimerkiksi usean tilan alueelle ulottuvia monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista, vesistöhaittojen estämistä, monimuotoisuutta edistävää kulotusta ja vieraskasvilajien hävittämistä. Tuella voidaan kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kustannukset.

9 9 Parasta uudessa KEMERAssa - taimikkoa ei tarvitse pilata tuen saamiseksi! Uusi määräaikainen Kemera-järjestelmä tuli voimaan kesäkuun alussa ja muutama päivä aikaisemmin saatiin osa uudistukseen liittyvistä lomakkeista, osaa odotellaan kesäkuun ja loppukesän mittaan. Uusi järjestelmä on otettu varovaisen myönteisesti vastaan. Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Byrokratia on lisääntynyt, mutta siihen syypäätä saa etsiä yhteisen Euroopan suunnalta. Hakemus vaaditaan siksi, että rahoitusta ei voida myöntää jälkikäteen. Käytäntö siinä, kuinka hakemuksen jälkeen menetellään, vaihtelee; taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunnan voi aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin työ voidaan aloittaa. Muistettava kuitenkin on, että rahoitus ei ilmoituksesta huolimatta ole automaattista, vaan sitä myönnetään vain niille hakemuksille, jotka täyttävät rahoitusehdot. Tuettavien työmuotojen lista kapeni Uusi tukijärjestelmä vastaa pääosin nykyistä. Tuen ulkopuolelle päätyivät pystykarsinta, pellon metsitys, energiapuun korjuu, kantojen nosto, kokeilu- ja selvitystoiminta sekä vahinkojen korvaus ja korjaaminen. Kulotukseen olisi mahdollista saada tukea jatkossa vain metsätalouden ympäristötuen kautta. Metsänuudistaminen luonnontuhojen jälkeen jää jatkossa vakuutusvetoiseksi, korvausta ei tukirahoista enää saa. Energiapuun korjuu säilyi mutkan kautta tuen piirissä, sillä tukea myönnetään jatkossakin nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen. Listan tärkein uutuus on tuki taimikon varhaishoitoon ja juuri se on otettu tyytyväisenä vastaan. Oikealla ajoituksella samalla kuviolla voidaan saada tuki kahteen käsittelyyn. Metsänomistajan kannalta tukijärjestelmän uudistus on kannusta, sillä enää ei tuen määrään vaikuta toteutetaanko se omana työnä vai vieraalla työvoimalla. Parhaimmillaan metsänomistajan korvaus nousee yli kaksinkertaiseksi entisen tukeen verrattuna. Yhdistyksen metsäasiantuntijat perehtyvät uuteen käytäntöön ja parhaan tiedon oman kohteen tuesta saa heiltä. Ammattimiehen arvio uudistuksesta Hannu Arpiaisella, Mikkelin läntisen tiimin metsurilla, tuli ammatissa vapun jälkeen 40 vuotta täyteen. Metsänhoitoyhdistyksen leivissä Hannu on ollut vuodesta 1975 saakka. Ammatinvalinta oli aikanaan hyvin luonnollinen, miehen omien sanojen mukaan, kotipuolessa Mikkelin Korpijärvenkylässä, matkan pellon reunan yli metsään oli lyhyt! Hannu on seurannut tarkasti tukijärjestelmäuudistuksen etenemistä, vaikka kemeraa on sorvattu kohtuullisen pitkään. Monen muun tapaan metsäammattilainen on tyytyväinen, että tuki ohjaa taimikoiden varhaisempaan hoitoon. - Yksin työ nopeutuu lähes puolella, kun se tehdään aikaisemmin, sanoo Hannu ja arvioi, että sanalla kustannuksella selvitään, vaikka kuvio käsitellään kahteen kertaan. Säästöä syntyy myös sitä kautta, että vesakko ei piiskaa taimikkoa kelvottomaksi, jos hoitotyötä lykätään. - Muutaman tukisatasen odottelun takia saattoi kuvioon syntyä tuhansien vahinko. Hannu Arpiainen näyttää, että taimikon varhaishoidossa jälkeä syntyy vauhdilla. Varovainen arvio on, että päivässä ammattimies käsittelee kaksinkertaisen pinta-alan taimikkoa. UUDEN KEMERA-LAIN KESKEISET TUET TAULUKKONA Työlaji Tuki Pinta-ala Kuviokoko Poistuma Jäävä runkoluku Pienpuun kertymä Taimikon pituus Puuston läpimitta, cm /ha ha minimi ha minimi min. kpl/ha max. työn jälkeen kpl/ha m³/ha min. min. metriä, työn jälkeen max. työn jälkeen Taimikon varhaishoito 160 1,0 0, ,7 - Nuoren metsänhoito 230 2,0 0, ,0 16 Nuoren metsänhoito + pienpuun korjuu 450 2,0 0, ,0 16 Työlaji Tuki Minimi Minimi % kokonaiskustannuksista pinta-ala, ha kuviokoko, ha Metsän terveyslannoitus 40 2,0 0,5 Työlaji Tuki Minimi Minimi % kokonaiskustannuksista pinta-ala, ha kuviokoko, ha Suometsän hoito (kunnostusojitus) yli 5 ha hankkeet 70 % 2,0 0,5 alle 5 ha hankkeet 40 % Työlaji Tuki Metsätien pituus Metsätalouden kuljetusten % kokonaiskustannuksista min metriä osuus % min Metsätien perusparannus Uuden metsätien tekeminen Kysy tarkemmat tukiehdot omalta metsäasiantuntijaltasi! TAIMIKONHOITOLASKUN NETTOKUSTANNUS ON PIENI KEMERA-TUEN JA VEROVÄHENNYSTEN JÄLKEEN SOVI TAIMIKONHOIDOISTA NYT OMAN METSÄASIANTUNTIJASI KANSSA! ESIMERKKILASKELMA TAIMIKON VARHAISHOITO Netto Arvonlisävero 24 % Yhteensä Taimikon varhaishoito laskutushinta, /ha 350,00 84,00 434,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -84,00 Kemera-tuki, /ha -160,00 Verovähennys metsäverotuksessa, -57,00 Maksettavaa jää, 133,00 (38 % laskun nettosummasta) ESIMERKKILASKELMA TAIMIKONHOITO Netto Arvonlisävero 24 % Yhteensä Taimikonhoito laskutushinta, /ha 500,00 120,00 620,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -120,00 Kemera-tuki, /ha -230,00 Verovähennys metsäverotuksessa, -81,00 Maksettavaa jää, 189,00 (38 % laskun nettosummasta)

10 10 Jouko Makkonen on puun puolesta puhuja Ilman kunnon teitä - puu jää metsään Jouko Makkonen Savonrannalta, torpparin pojanpoika, kertoo olevansa tyytyväinen, kun on ylennyt sahalaitoksen omistajaksi. Totta toinen puoli, mutta huumorilla höystettynä, Joukolla todella on Lapinjärven rannassa yhden miehen sahalaitos, jolla hän jalostaa tilan metsistä kootut pystyyn kuivaneet rungot komeiksi puutarhakalusteiksi. Hyvää vapaa-aikaa ei kannata jättää käyttämättä, vaikka tilanpito siirtyi pojalle vuonna Lapinahon tilan vanhalla isännällä riittää virtaa edelleen yhteiskunnallisiin ja yhteisiin asioihin. Päällimmäisenä on kuntalaisaloitteen, kuntaliitoksen investointeihin tarkoitettujen nk. porkkanarahojen osoittamisesta yksityisteiden peruskorjaukseen, eteenpäin vieminen. Savonlinnan kuntapäättäjät joutuvat vielä ottamaan kantaa paikkakunnan yksityisteiden edustajien tekemään ja 300 kuntalaisen allekirjoittamaan aloitteeseen. Kuntaliiton johtavan lakimiehen lausunto asiassa tukee savorantalaisten kantaa, että valtuusto voi käyttää laajaa harkintavaltaansa niin, että yksityisteiden perusparannus tulkitaan investointina eikä sitä pidetä normaalinan avustuksena teiden kunnossapitoon. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuonna 2009 ja Jouko Makkoselle oli kova päätös metsittää pelto, jonka oli omin käsin suosta kuokkinut. Puntarissa painoivat kuitenkin metsää puoltavat seikat ja päätöstään hän ei ole katunut. Palstalla on kuitenkin sen verran merkitystä, että 15-kesäisenä suota kuokkiessaan Jouko kertoo tehneensä valinnan maa - ja metsätaloustuottajan urasta. liitos tuli tunnetuksi rotanhännän takia, sillä yhteinen kuntaraja toteutettiin niin, että Savonranta osti Enonkoskelta huoltokäytävän kuntien välille. - Yksityistieavustus palvelee niin savonrantalaisia kuin kesäasukkaita, uskoo Jouko Makkonen ja jatkaa, että myös matkailun kannalta hyväkuntoinen tiestö on merkittävä etu. Yksityisteiden merkityksen Jouko näkee myös kansallisomaisuuden, metsän, näkövinkkelistä. - Toimiva tieverkko on kuljetusten kannalta ehdoton edellytys, sillä seutukunta on riippuvainen niin metsien hoidosta kuin niiden hyödyntämisestä. Käytännön hyötyjen lisäksi tiestön kohentamisessa näkee entinen kunnallismies myös henkisen puolen, se antaa uskoa tulevaisuuteen ja maaseudun elinvoimaan. Lapinaholla ryhdytään isänniksi nuorella iällä. Poika Kalle, joka jatkaa tilaa puolisonsa Kirsin kanssa, otti tilan hoitoonsa 24-vuotiaana. Isä Jouko oli vasta 21-vuotias, kun ryhtyi isännäksi. Lypsykarjan pääluku on vuosien kuluessa noussut, nyt nuoren polven navetassa on 75 lehmää, isällä lypsäviä oli 25. Elanto lähtee kivisistäkin pelloista Jouko Makkoselle selvisi tuleva ammatti suota pelloksi kuokkiessa 15-kesäisenä. Vastuu Lapinahon tilasta tuli eteen varsin nuorena, sillä sukupolvi vaihtui, kun Jouko oli 21-vuotias. - Hankalia päätöksiä nousi eteen, muistelee Jouko ja kertoo, että hyvän tienestitalven savotassa jälkeen olisi ollut rahat pikku-fiiatin ostoon, mutta hieman kirvelevin mielin nuorimies päätyi ostamaan muutaman hiehon lisää navettaan, että tilan tuotto saatiin kohenemaan. Tilan maltillinen kasvattaminen oli tavoitteena koko isännyyden ajan. Liikkeelle lähdettiin runsaan parinkymmenen hehtaarin kokonaispinta-alasta ja tällä hetkellä peltoakin on 50 hehtaaria, niistä viisitoista on itse raivattuja. - Varmaan eteenpäin suuntaava asennoituminen tilanpitoon saattoi tulla edelliseltä sukupolvelta, sillä isä oli Otavan maanviljelyskoulun käynyt mies. Pääluku navetassa kasvoi,

11 11 lisämaata hankittiin, kun sitä tuli sopivasti tarjolle. Aivan oma tarinansa on lisämaan osto Savonrannan kunnalta, sillä ostotarjouksia tehtiin kaikkiaan neljälle valtuustolle ja aikaa ensimmäisestä kaupantekoon kului 23 vuotta. Ajan tavan mukaan myös maatalouden sivuelinkeinot tulivat mukaan kuvaan. Lapinjärven rantaan, niemen nokkaan, nousi vuonna 1966 Savonrannan ensimmäinen vuokramökki. Seuraava kesä oli ensimmäinen kausi ja ensimmäinen vuokraaja oli saksalainen pariskunta. - Aina pitää olla ensimmäinen, vitsailee Jouko ja jatkaa, että hän taisi olla myös ensimmäinen, joka luopui vuokramökkien pitämisestä. Tila on sukupolvien ketju Jouko Makkonen sai tilan vastuulleen nuorena ja siirtyi eläkkeelle vasta 68-vuotiaana, että poika Kalle ennätti täyttää 24 vuotta. - Omista kokemuksistaan pitää oppia jotain, nyt pojalla oli aikaa elää muutama vuosi nuoruutta, jota mahdollisuutta itselläni ei ollut, sanoo Jouko ja jatkaa, että oikeastaan molemmat voittivat, sillä jatkovuodet kartuttivat mukavasti omaa eläkettä. Lapinahossa on koetettu elää, niin kuin saarnataan, Joukon mielestä sukupolvenvaihdoksen yksi tärkeimmistä elementeistä on tilan taloudellinen asema. - Mieluummin velaton tila, sillä uuden yrittäjän on aina investoitava toimintaan. Kallen ja Kirsin isännyys on alkanut vauhdilla, sillä lokakuussa 2013 vietettiin uuden 75 lypsävän viileäpihaton avajaisia. Uusia karjatalousrakennuksia ei nouse kuin sieniä sateella ja tapahtuma kiinnosti seutukunnan väkeä. Lapinahon maitotila oli pilottikohteena mukana valtakunnallisessa MTK:n kipparoimassa tyyppinavettahankkeessa, jolla pyritään saamaan navettarakentamisen kustannukset kuriin. Yhdessä asiassa navetta taatusti poikkeaa muista hankkeen kohteista. Puurakenteisen navetan verhoseinien alaosat ovat oman metsän hirttä. Ensin puuta, sitten muuta Jouko Makkonen liputtaa kauempanakin sijaitseville hyville asioille, niin kuin Pudasjärven, maailman suurin, hirsikoulu. - Suomi on puujaloilla seisova maa, miksi sitten ei valita rakennusmateriaaliksi puuta. Jouko tietää, että puuta on kartettu keskimääräistä korkeampien rakentamiskustannusten vuoksi, mutta toteaa, että asia näyttää siltä, mistä suunnasta sitä katsoo. - Kokonaishyödyn kannalta puun käyttö on kannattavaa, sillä se tuo työtä ja laventaa ansiomahdollisuuksia maaseudulla. Lapinahon mielenkiintoisin puurakennus on viisitoista vuotta sitten rakennettu viljavarasto. - Pohjalla oli halu rakentaa varasto puusta, mutta toteut- Lapinahon viljavarastossa on seinät hirrestä. Jouko Makkonen sai idean manttaalikuntien lainajyvästöistä, jotka oli veistetty hirsistä. Uuden ajan vilja-aitta on kuitenkin rakennettu pilaripalkkitekniikkaa hyväksikäyttäen. Pilarikehys on metallia ja seinät on ladottu hirsistä. Puinen viljavarasto on erinomainen leipäviljan säilytykseen. Tilan uusi karjasuoja on Savonrannan ensimmäinen robottinavetta. Valtakunnallisen tyyppinavettahankkeen pilottirakennuksista se eroaa muista siinä, että seinien alaosa on kotimetsästä korjatusta puusta sahattua hirttä. tamista joudun pohtimaan pitkään, kertoo Jouko. Hirsirakentamisen kompastuskivenä ovat salvokset, jotka varastotyyppisessä rakennuksessa olisivat vieneet liikaa aikaa. Niinpä päädyttiin pilaripalkkiratkaisuun, jossa hirret ladottiin metalliseen kehyksiin. - Kohtuullisilla kustannuksilla saatiin viljavarasto 25 lehmän tarpeisiin, kun käytettiin omassa metsässä kasvanutta puuta. Varastoon mahtuu kiloa viljaa ja vuosien varrella se on harmaantuneena sulautunut osaksi tilan vanhan osan muita rakennuksia. Jouko Makkonen tietää myös oman kehitelmänsä erinomaisen edun hirsivarasto sopii hyvin leipäviljan varastointiin, sillä puiset seinät eivät hikoile ja vilja pysyy kuivana. Keksijän vikaa Jos titteleistä saisi valita, niin Jouko valitsisi mieluiten keksijämaanviljelijän! Asialla on myös vankkaa perustaa, sillä miehellä on ollut hallussaan yksi pikkupatentti ja useita hankkeita, jotka olisivat voineet edetä patentointiin saakka. Patentoitu keksintö oli karjatilallisen työtä helpottava vasikan nupotusteline, jonka ensimmäinen prototyyppi syntyi paikallisen sepän pajalla. Tuote eteni sarjatuotantoon asti eläinlääkärin kannustettua hanketta ja niitä on edelleen käytössä satoja ympäri Suomea. - Valmistusoikeudet siirtyivät uudelle yritykselle, mutta tuotanto lienee pientä, sillä nupotus eli vasikan sarviaihioiden tuhoaminen halutaan ilmeisesti siirtää tiloilta eläinlääkärin suorittamaksi. Virallista tunnustusta keksijänä on kertynyt, siitä on osoituksena toinen sija Mikkelin läänin keksintökilpailussa elevaattorin lisälaitteella. - Kannatan ajatusta, että metsässä kasvatetaan myös laatupuuta. Sitä silmällä pitäen kehittelin saksitoimista oksasahaa, jota toimisi hydraulisesti, paljastaa Jouko. Hydrauliikan voimanlähde olisi pystykarsijan repussa. Kuka keksi uuden nimen MTK:lle? MTK on vanhempi kuin Suomen valtio, sillä se on perustettu toukokuussa Yhdistyksen nimi oli alkujaan maataloustuottajien keskusliitto ja vasta 1992 sääntömuutoksen myötä nimi muuttui kaikki kolme jäsenryhmää kattavaksi järjestöksi: maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK ry:ksi. Suotuisissa olosuhteissa muutos olisi voinut tapahtua ennemminkin, sillä paikallinen tuottajayhdistys teki Jouko Makkosen esityksestä nimenmuutoksesta esityksen tammikuussa 1979 Itä-Savon liitolle, joka käsitteli asian vielä saman kuun aikana. Hanke ei ensimmäisellä kerralla edennyt, joten Savon suunnasta oltiin uudelleen asialla vuonna 1991, jolloin se eteni liittokokoukseen saakka ja toteutui.

12 12 TIIMIKIERROS Mikkeli länsi Mikkelin länsipuolelta löytyy paljon omatoimisia metsänomistajia Mikkelin länsitiimi odotti mielenkiinnolla, mitä kestävän metsätalouden rahoituslain muutoksen voimaan astuminen tuo tullessaan. Porukka ynnäsi, että vielä nykyään pääpiirteissään voimassaoleva laki on vuodelta 1997, muutosta on taas ryhdytty puuhaamaan vuonna 2007, mutta sitä ei koskaan saatu maaliin. Ensin hallituksen esitykset eduskunnalle peruttiin 2010, sitten tehtiin uusi esitys lain muuttamista ja sen kylkeen niputettiin laki pienpuun energiatuesta. Petu juuttui kuitenkin EU:n rattaisiin ja uudistus jäi toteutumatta. Pitkittynyt Kemeran muutos on hankaloittanut työtä metsissä etenkin töiden suunnittelua, koska varmuutta tukien kohdistumisesta ja määristä ei ole ollut. Tiimin nuorin jäsen totesikin, että hän taisi olla yläasteella, kun Kemeran kanssa askartelu valtakunnassa alkoi! vesi, Puulaa ja Saimaa. Varsinaisia saaria työkohteina ja saariasiakkaita ei juurikaan ole, joten periaatteessa tällä seudulla ei kärsitä alueen rikkonaisuudesta kuten useamman muun tiimin kohdalla. Toimialue on kuusivaltaista, Saimaan ranta-alueilla löytyy luontaisesti syntynyttä visakoivua enemmän kuin muualla. Omatoimisia metsänomistajia Asiakastilojen keskikoko on noin 30 hehtaaria, mikä vastaa keskimääräistä tilakokoa koko yhdistyksen alueella. Metsänomistajia on noin 1350 ja metsäpinta-alaa noin hehtaaria. Asiakkaitaan tiimi kiittää omatoimisiksi, sillä metsänuudistuksen lisäksi monelta onnistuvat myös muut hoitotyöt. Etämetsänomistajien osuus on suhteellisen korkea, noin kuusikymmentä prosentti asuu toimialueen ulkopuolella, etäisimmät Indonesiassa ja Amerikoissa. Myönteinen asia seutukunnalla on, että tilojen pirstoutuminen on selvästi hidastunut. 3 Mikkelin toimisto Savilahdenkatu Mikkeli Urakoitsijat ja metsurit Koneyrittäjät: W-team Oy M&T Tuhkalainen T:mi Tenho Pulkkinen (myös muokkaus) Larmeko Oy, Erkki Puupponen (myös muokkaus) Reima Väisänen Partti Marko ja Kauko Puunkorjuu Hannu Jääskeläinen Maanmuokkausyrittäjät Koneurakointi Piispanen Kaartinen Henri Metsurit: Hannu Arpiainen Maunu Pekurinen Metsuriyrittäjät Metsätyö Riittinen, HK-Metsä Metsäpalvelu Kallio Alue entinen, tapa toimia uudempi Mikkelin läntisen toimijoille alue on tuttu, toteuttajamalli on taas uudempi, sillä perinteiseen tapaan kuului, että yksi ja sama toimihenkilö vie hankkeensa loppuun saakka. Uuden yhdisyksen myötä on vahvistunut, että tiimin metsäasiantuntijat Herkko Hämäläinen, Taina Kekkonen ja Matti Kekkonen hankkivat kohteet ja niiden toteuttajana on metsähoitoesimies Tapio Perko. Kesällä kuviot hieman muuttuvat lomien takia, sillä metsäneuvojat hoitavat alueita ristiin, mutta sillä tavalla tulevat toistenkin alueet tutuiksi. Tiimin toimihenkilöt tekevät työtään Mikkelin toimistosta käsin ja samassa toimistossa on myös korjuuesimies Juha Kokon ja kiinteistövälitystä ja tilaarvioita hoitavan Antti Tiihosen asemapaikka. Elokuun alussa saadaan alueelle myös oma tieja oja-asiantuntija, kun Reijo Kähärä aloittaa työt. Vesistöt rajoina Kartalla toiminta-alue rajoittuu lännessä Hirvensalmen kuntaan ja etelässä Mäntyharjun kuntaan ja vanhaan Ristiinan kuntaan. Pohjoisessa toimialue rajoittuu entiseen Haukivuoren kuntaan. Maastossa toiminta-aluetta rajaavat suuret vesistöt Kyy- Mikkeli länsi tiimi halusi kuvaan taimikkoon, jonka hoitoon jatkossa saa rahoitustukea. Tiimin esittely kulkee vasemmalta oikealle. Herkko Hämäläinen metsäasiantuntia. Aloittanut työt metsänhoitoyhdistyksellä huhtikuussa Harrastukset hiihto, metsästys, kalastus, suunnistus ja maastopyöräily. Hiihto ja metsästys näistä tärkeimmät. Matti Kekkonen metsäasiantuntia. Aloittanut työuran Järvi-Savon metsänhoitoyhdistyksellä metsäneuvojana huhtikuussa Vapaa-aika kuluu töiden jälkeen metsätöissä. Tapio Perko metsänhoitoesimies. Aloittanut uransa Järvi-Savon metsähoitoyhdistyksessä Tiimiesimiehenä toiminut vuoden verran.harrastuksiin kuuluu kuntosali kaikkina vuodenaikoina. Talvella hiihto ja laskettelu sekä kesällä aika kuluu golfviheriöillä. Taina Kekkonen metsäasiantuntia. Tullut Järvi-Savon Mhy:lle metsäsuunnittelijaksi 2010 ja aloittanut nykyisellä alueella metsäasiantuntijana Harrastuksina kuntonyrkkeily, ratsastus ja lavatanssit ( aina kun vaan ehtii )

13 13 TIIMIKIERROS Savonlinna länsi Rantasalmi Yhdistysrajojen poistuminen korjasi tiimin aluetta eheämmäksi Savonlinnan länsi- Rantasalmi tiimin kohdalla fuusion tuoma muutos oli vähäinen nimen vaihtuminen, sillä alueellisesti se toimii Kiviapajaa lukuun ottamatta samalla alueella kuin Itä- Savon länsitiimi aikanaan. Fuusion myötä Kiviapaja siirtyi Sulkavan tiimille, jonne se luontevammin kuuluu. Tiimi pitää majaansa Kylätien varrella Rantasalmella eli on yhden toimiston tiimi. Rantasalmi on tullut kuuluisaksi kirjailija Outsiderin luomasta Rinssi-eversti Kustaa Lipposen hahmosta ja kylällä on rinssi-everstille muun muassa oma nimikko hotelliravintola. Vesistöjä riittää tiimin alueella, vettä on runsas kolmasosa pinta-alasta. Rantasalmella, kuten muuallakin odotetaan, mitä Kemerauudistus tuo tullessaan. Ennakkoilmoitukset ovat uutta byrokratiaa monelle työlajille ja uuteen käytäntöön on oppimista niin metsänomistajilla kuin metsäasiantuntijoilla. Neljän tekijän tiimi 8 Rantasalmen toimisto Kylätie Rantasalmi Kylätien toimistossa on metsänhoitoyhdistyksen vakiokokoonpano; metsänhoitoesimies ja kolme metsäasiantuntijaa. Savonlinnan toimistolta tukea antavat Kalle Kaartinen tie- ja osa-asioissa ja Petra Huupponen, jonka vastuualueena ovat; metsäkiinteistöjen välitys, metsätilan sukupolvenvaihdokset, metsäarviot ja metsäverotus. Rantasalmella Petralla on vielä tukenaan kotietu, sillä Huupposten tupanen on Parkunmäellä. Vuodenvaihteen molemmin puolin on tapahtunut pieniä muutoksia tiimin sisällä. Otto Kankkunen siirtyi hoitamaan metsäasiantuntijan pestiä Savonlinnan länsipuolella ja vuoden alussa metsänhoitoesimieheksi tuli Iiro Ojalainen, Maija-Liisa Kettusen ja Pauli Pärnäsen vastuualueet pysyivät entisinä. Tiimi on hyvä sekoitus pitkää ja lyhyempää mhy-uraa, sillä Maija-Liisalla on kertynyt työuraa 38 vuotta, ensin toimistonhoitajana ja viimeiset yksitoista vuotta metsäneuvojana. Otto tuli taloon 2010 ja Pauli vuotta myöhemmin. Kesällä tiimi saa vahvistuksekseen harjoittelijan, metsänhoitajaksi opiskelevan Simo Ikäheimon. Toimistopalveluja Rantasalmella ei ole, vaan ne hoidetaan Savonlinnassa. Tiimiläiset vitsailevat, että metsänomistajat tietävät piipahtaa toimistolla, jos huomaavat, että jonkun auto on parkissa ulkopuolella. Hieman isompia metsiä Tiimin alueen pinta-ala on hehtaaria ja metsänomistajia on Osuus koko yhdistyksen metsäpinta-alasta on 11,6 prosenttia. Tiimin tilojen keskipinta-ala on 35 hehtaaria eli pari hehtaaria suurempi kuin yhdistyksen koko alueella. Itä-Savolainen perusmaisema peltoja ja kukkuloita ja niiden välissä reheviä kuusikoita eli kaunista. Alueella on paljon vesistöjä ja huonoja teitä. Metsät ovat hyvin hoidettuja. Etämetsänomistajien määrä on vuosien kuluessa kovasti lisääntynyt, edellisen laskennan mukaan metsää omistettiin tiimin rajojen ulkopuolelta 45 prosenttia. Tiimin alueeseen kuuluu Rantasalmen lisäksi myös Savonlinnan kaupungin läntinen puoli; Kallislahti, Pihlalahti. Savonlinnan länsi - Rantasalmi tiimi suoraan kahvitauolta kaapattuna. Tiimin esittely kulkee vasemmalta oikealle. Otto Kankkunen metsäasiantuntija. Tuli töihin yhdistykseen Vapaa-ajalla tulee harrastettua liikuntaa; tennistä, punttisalia, hiihtoa, sählyä ja uintia. Maija-Liisa Kettunen metsäasiantuntija 11 vuotta ja mhy:ssä yhteensä 38 vuotta. Työajan ulkopuolella iloa tuottaa mummina olo sekä valokuvaus ja mäyräkoira ladyt Lilli ja Ruusu. Iiro Ojalainen metsänhoitoesimies, aloitin Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu partiotoiminta Kuopiolaisessa Järvisissit lippukunnassa. Toissijainen harrastus onkin ajaa Kuopio Varkaus Rantasalmi akselia. Pauli Pärnänen metsäasiantuntija, Rantasalmella aloitin tehtävässä 2011 eli 4 vuotta sitten. Harrastukset on metsästys ja muu tupustelu. Tiimin yrittäjät ja metsurit Palkkametsurit: Juha Tolvanen, Jukka Tolvanen, Esa Kammonen, Pöyhönen Unto Metsuriyrittäjät: Jouni Kammonen, Markku Kammonen, Sami Niskanen, Simo Purhonen, Jussi Lehtinen, Tynkkynen Heikki Hakkuukoneyrittäjät: Matti Kauhanen (työllistää itsensä lisäksi kaksi) ja Reijo Huupponen (työllistää itsensä lisäksi yhden) Muokkauskoneyrittäjä: Teuvo Taskinen (työllistää itsensä lisäksi kaksi)

14 LÄNTINEN ASIAKKUUSALUE 4. HAUKIVUORI MIKKELI ITÄ HAUKIVUORI Asiakkuuspäällikkö VESA VÄÄNÄNEN Korjuuesimies JUHA KOKKO ARI TEITTINEN JENNIINA RUTTONEN JYRKI UKKONEN JOUTSA KARI PAASO MATLEENA TEPPOLA VEIKKO HALMESAARI Metsänhoitoesimies JUSSI RAUTIO MIKKO PIISOLA Metsänhoitoesimies VELI MANNINEN HIRVENSALMI-PERTUNMAA Palvelemme sinua koko toimialueellamme! JARMO MÄKIRANTA JORMA SANISALO Haukivuori 1 4 Juva Metsänhoitoesimies SAMULI KOIVISTO NIINA IKONEN Joutsa 2 Hirvensalmi 3 Mikkeli 6 3. MIKKELI LÄNSI Anttola Pertunmaa HERKKO HÄMÄLÄINEN TIINA SALMINEN PUUMALA-ANTTOLA TAINA KEKKONEN Metsänhoitoesimies TAPIO PERKO ANTTI PISKONEN OLLI LUUKKONEN Metsänhoitoesimies MARKKU MODIG JAAKKO SALAKKA

15 15 6. JUVA ITÄINEN ASIAKKUUSALUE HANNU KÄRKKÄINEN JARI PARKKINEN PEKKA HARMOINEN Asiakkuuspäällikkö HARRI HUUPPONEN Korjuuesimies ARTO TURTIAINEN SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI VILLE OINONEN Metsänhoitoesimies HANNA REIJONEN MAIJA-LIISA KETTUNEN OTTO KANKKUNEN PAULI PÄRNÄNEN Metsänhoitoesimies IIRO OJALAINEN KERIMÄKI-SAVONRANTA Savonranta Rantasalmi 8 10 Kerimäki KATRI MONONEN PIIA KIETÄVÄINEN TAPANI HUTTUNEN Savonlinna Sulkava 7 9 Punkaharju VELI-MATTI SUHONEN Metsänhoitoesimies JORMA KORPELA SAVONLINNA ITÄ-PUNKAHARJU Puumala 7. SULKAVA Sähköpostit: AKI PARKKINEN JARI LOIKKANEN AKI KEMPPINEN TOMI MIETTINEN EIJA KOISTINEN Metsänhoitoesimies MARKKU KOLEHMAINEN VESA LAUKKANEN Metsänhoitoesimies HEIKKI MONONEN

16 16 HALLINTO, TALOUS, PUUMAKSUT, JÄSENYYSASIAT, TIEDOTUS, KOULUTUS Toiminnanjohtaja PETRI PAJUNEN Talouspäällikkö ANJA LIPSANEN Toimistopäällikkö MARJUKKA KAKRIAINEN Palveluneuvoja KAIJA HONKANEN METSÄSUUNNITTELU, METSÄARVIOT Metsäsuunnittelija TEEMU PYLKKÄNEN Metsäsuunnittelija JANI PULKKINEN Palveluneuvoja KIRSI HIMANEN Palveluneuvoja TARJA HEIKKINEN Palveluneuvoja TUULA ASTIKAINEN METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS JA OMISTUSJÄRJESTELYT, MET- SÄVEROTUS, METSÄARVIOT Metsäsuunnittelija AAPO MANNINEN Metsäsuunnittelija JAAKKO RYYNÄNEN , LKV ANTTI TIIHONEN alueet , LKV KIMMO ASIKAINEN alueet , LKV PETRA HUUPPONEN alueet TIET JA OJAT, LANNOITUS METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI Metsätie- ja oja-asiantuntija KALLE KAARTINEN alueet Metsätie- ja oja-asiantuntija REIJO KÄHÄRÄ alueet alkaen Sähköpostit: Metsälakimies TUOMO PESÄLÄ Lakipuhelin päivystää ma klo (4,01 min + pvm/mpm) Metsäneuvoja ANNAMARI RAJOO Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki Anttolan toimisto, Vanhanpappilantie 1, Anttola Haukivuoren toimisto, Keskustie 54, Haukivuori Hirvensalmen toimisto, Keskustie 8, Hirvensalmi Joutsan toimisto, Länsitie 8, Joutsa Juvan toimisto, Väätäisentie 5, Juva Kerimäen toimisto, Multamäentie 18, Kerimäki Mikkelin toimisto, Savilahdenkatu 32, Mikkeli Pertunmaan toimisto, Pertuntie 29, Pertunmaa Punkaharjun toimisto, Mäntytie 2, Punkaharju Puumalan toimisto, Keskustie 17, Puumala Rantasalmen toimisto, Kylätie 17, Rantasalmi Savonlinnan toimisto, Olavinkatu 23 A 5, Savonlinna Savonrannan toimisto, Monninsaarentie, Savonranta Sulkavan toimisto, Tiiterontie 17 A, Sulkava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva

17 17 Taimiralli pyörii kiivaana yhdistyksen alueella Toukokuu vetelee viimeisiään ja metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon istutusurakka on suunnilleen samassa vaiheessa kuin metsätalousinsinööriksi opiskelevien istutusurakka Juvan Perholassa. Saku Auvinen ja Tuomas Reijonen aloittivat yhdeksän hehtaarin lohko taimettamisen toukokuun 12. päivä ja urakka oli puolessa välissä. Mikkelin AMK:n ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kohde on keskimääräistä suurempi. Kasvamaan laitetaan yksivuotiasta kuusen taimea eli vajaa puoli prosenttia yhdistyksen koko taimipotista. Paikalle tuodaan runsas puolitoista sataa taimilaatikkoa. Kuusen osuus istutuksissa suurin Mhy Etelä-Savon metsiin laitetaan juhannukseen mennessä 3,7 miljoonaa uutta puuta kasvamaan. Potista suurimman osan vie kuusi, sen osuus on 78 prosenttia, seuraavana on koivu 15 prosentin osuudella ja männyn osuus jää seitsemään prosenttiin. Istutuksen ja kylvön kokonaispinta-ala on tänä keväänä 2500 hehtaaria, kylvön osuus siitä on noin 230 hehtaaria. Yhdistyksen metsurien urakkana on 1,8 miljoonaan tainta ja loput jäävät omatoimisille istuttajille. Lisäksi opiskelijat ja muutamat talkooporukat kuten metsästysseurat ovat tehneet istutuksia. Muokkauksia kevään aikana tehtiin yhteensä tuhat hehtaaria. Ylimenokautta vuoteen 2017 Tänä keväänä taimia tulee kaikkiaan kahdeksalta tarhalta, kun vanhojen yhdistysten sopimukset ovat vielä voimassa. Ensi Mikkelin AMK:n opiskelijat Saku Auvinen (vas) ja Tuomas Reijonen istuttavat harjoitustyönään yhdeksän hehtaarin uudistusalan Juvalla. Kiitosta tekijöiltä saavat sekä muokkaaja että hakkuutähteiden kerääminen uudistusalalta. vuonna tarhojen määrä supistuu ja vuonna 2017 päästään keskitettyyn taimien ostoon koko alueelle. Tulevina vuosina uusien sopimusten myötä taimitoimitukset keskittyvät muutamalle tarhalle. Metsänhoitoyhdistyksen toimittamilla ja istuttamilla taimilla on takuu. Istutustyön vähimmäistakuu kattaa ensimmäisen kasvukauden, epäonnistunut uudistaminen korjataan, jos taimet ovat olleet viallisia tai istutustyö on tehty virheellisesti. Metsurit ja muokkausyrittäjät suorittavat omavalvonnan työn yhdessä mhy:n työmailla. Näin varmistetaan oikea istutuspaikkojen määrä ja istutustiheys. Taimien jakamisen suorittavat työmaille paikkakunnan yrittäjät. Metsää voi viljellä, aina kun maa on sula Kuusen paakkutaimia voidaan istuttaa touko-kesäkuulle ajoittuvan kevätviljelyn lisäksi elokuun puolivälistä aina syyskuun lopulle asti. Männyn paakkutaimia voidaan istuttaa tuloksellisesti koko kesän, lukuun ottamatta pitkiä kuivia jaksoja sekä herkintä pituuskasvun vaihetta, jolloin vaarana on uuden latvakasvuston katkeaminen. Rauduskoivun yleisin istutusajankohta on kevät, erityisesti toukokuu, mutta kesäistutuksistakin on saatu rohkaisevia tuloksia. Valtaosa metsänhoitoyhdistyksen taimista laitetaan maahan keväällä, mutta istutuksia tehdään myös elo-syyskuun aikana. Ensimmäinen harjoittelu on metsänuudistusta Mikkelin ammattikorkeakoulussa ensimmäistä vuottaan opiskelevat juvalaiset Saku Auvinen ja Tuomas Reijonen ovat suorittamassa yhdistyksessä ensimmäistä kuuden viikon harjoittelua. Metsäalalle opiskeluun löytyy molemmilla syy kotoa, Tuomas on maatilan poika ja Sakun isä on metsäammattilainen. Tuomakselle istutustyö on tuttua kotoa, mutta Saku saa yhdeksän hehtaarin palstalle hyvän perehdytyksen taimen oikean kasvupaikan valintaan. Tulevien metsätalousinsinöörien istutusurakka on suhteellisen kookas. Päivän urakkana on ollut tyhjentää ainakin yksitoista laatikkoa. Yhdessä laatikossa on 90 uutta puuta. Metsänhoitoesimies Hanna Reijonen Juvalta sanoo, että työvoima on riittänyt hyvin uudistustöihin. Taimien laadussakaan ei ole ollut huomauttamista.

18 18 Metsävakuutuksella riskit hallintaan Viime vuosina metsissä ovat tuhojaan tehneet ainakin kirjanpainajat, myrskyt ja tykkylumi. Uusi kemera-laki ei enää korvaa luonnontuhojen jälkeistä metsänuudistamista, joten metsävakuutus on entistä tarpeellisempi. Osalle metsätuhoista on tähän asti saanut korvausta Kemerajärjestelmän kautta. Kemeralainsäädännön uudistuksen yhteydessä tämä mahdollisuus on kuitenkin poistumassa. Hirvituhoille on edelleen oma korvausjärjestelmänsä ja myös juurikäävän torjunta on säilymässä valtion rahoittamana. Mutta melkein kaiken muun varalle tarvitaankin jo vakuutus. Kehittämispäällikkö Sami Viljanen LähiTapiolasta kertoo, että kemera-tukeen liittyvät muutokset ovat selvittelyssä. Ainakin myyrävahinkojen osalta korvauslinja muuttuu, koska tähän asti myyrien tuhoaman taimikon uudistamiseen on saanut kemera-tukea ja tuen osuus on vähennetty metsävakuutuksesta maksettavasta korvauksesta. Myyrätuhotaimikko korvataan kustannusarvon menetyksen perusteella kuten tähänkin asti. Kustannusarvolla tarkoitetaan taimikon perustamisesta ja kasvattamisesta aiheutuneita kuluja. Mitä metsävakuutus korvaa? Korvaus riippuu vakuutuksesta. Halvimmat perusvakuutukset korvaavat lähes ainoastaan metsäpaloja, laajan turvan vakuutukset taas monenmoista sienituhosta puuvarkauksiin. - Vakuutusehdoissa kerrotaan, mitä vakuutus lupaa korvata. Lisäksi on täsmennetty, mitä vakuutus ei lupaa korvata. Pääsääntöisesti esimerkiksi metsän uudistamisen kuluja ei korvata, vain menetys korvataan, täsmentää Viljanen. Käytännössä laaja vakuutusturva korvaa metsäomaisuuden melko kattavasti. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan korvaa esimerkiksi luonnon saastumisesta tai ilmastosta aiheutuneita tuhoja. Luonnossa monen asian yhteisvaikutus voi vaikuttaa tuhon syntyyn. Miten vakuutusyhtiö arvioi, mikä on tuhon alkuperäinen syy? Käytämme aina epäselvissä tapauksissa metsäammattilaisia apuna. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat käyvät tekemässä arvion tuhon syystä, kertoo Viljanen. Vakuutuskorvauksen maksamista varten pitää vahingoittuneen puuston tai taimikon arvo määrittää. Korvaussummaa varten arvioidaan puuston arvo ennen ja jälkeen tuhon. Metsävakuutus on vakuutusyhtiölle kallis tuote Metsävakuutukset ovat vakuutusyhtiöille kalliita tuotteita. Korvauksia on maksettu viime aikoina paljon, esim. parin vuoden takaisista Hannu- ja Tapani -myrskyistä pelkästään LähiTapiola maksoi yli 32 miljoonaa euroa. Haasteet metsävakuuttamisessa ovat kovat ja voi sanoa, että kipurajoilla ollaan, tunnustaa Viljanen. Metsälle kuitenkin saa vielä vakuutuksen, toisin kun eteläisemmässä Euroopassa, jossa metsävakuutuksia ei juurikaan enää saa. Mitä metsävakuutusta hankkiessa kannatta huomioida ja mitä se maksaa? Petri Pajunen Metsävakuutus korvaa esimerkiksi myrskytuhoja. Asta-myrsky teki laajaa tuhoa vuonna 2010 ja pienempiä myrskyjä on ollut lähes vuosittain. Uusi kemera-laki ei enää korvaa luonnontuhojen kuten myrskyn jälkeistä metsänuudistamista, joten metsävakuutus on entistä tarpeellisempi. Metsävakuutustarjonta on laaja ja vakuutusten hinnoittelu monimutkaista sillä siihen vaikuttaa moni asia metsän sijaintipaikasta omavastuun määrään. Olemme koonneet metsävakuuttamiseen liittyvän tietopaketin MTK:n jäsenverkko Reppuun, lue lisää sieltä: fi/reppu/repun_jasenpalvelut/ Metsavakuutukset/fi_FI/Metsavakuutuksista/ (Kirjaudu sisään jäsennumerollasi, ohjeet kirjautumissivulla) Anne Rauhamäki Homma etenee Etelä-Savossa - Yhteismetsä on tulevaisuuden metsänomistamista Metsäkeskus ja paikalliset metsänhoitoyhdistykset aloittivat syksyllä 2014 selvitystyön uuden, työnimeltään Säämingin, yhteismetsän perustamiseksi itäiseen Etelä-Savoon. Tavoitteena on saada aikaan yli tuhannen hehtaarien laajuinen yhteismetsä, jossa osakkaina ja päättäjinä ovat pääosin yksityiset metsänomistajat. Vuoden vaihteen Mhy Etelä-Savon perustamisen jälkeen on yhteismetsän osalta aluetta laajennettu Mikkelin seudulle. Yhteismetsästä kiinnostuneiden metsiä on arvioitu kevään aikana. Tavoitteena on täyttää Juvalla Partalan kartanon sali kiinnostuneista mukaan lähtijöistä perjantaina Kutsu tilaisuuteen lähetetään kaikille arvion tilanneille. Yhteismetsä sopii monelle ja on vaivaton metsänomistusmuoto Kuolinpesän tai yhtymän metsätilan hallinto ja jakaminen saattaa muodostua ongelmaksi. Kuolinpesän liittäminen yhteismetsään lähtee liikkeelle paperijaosta. Kuolinpesä kannattaa jakaa yhtymäksi ennen yhteismetsään liittymistä. Yhtymän jako tapahtuu yhteismetsän perustamistoimituksessa täysin tasapuolisesti ilman ylimääräisiä kustannuksia ja rajanvetoja valtion laskuun. Jokainen saa yhtä suuren osuuden, joka alkaa tuottamaan saman tien. Metsätilan sukupolvenvaihdos on mahdollista hoitaa samaan malliin. Yhteismetsään liityttäessä voidaan oma osakastila pilkkoa sopiviin osiin valtion varoin. Nämä yhtä suuret yhteismetsäosuudet voidaan lahjoittaa Mukaan Etelä-Savon yhteismetsään! Yhteismetsän arvion tilanneiden ja liittymisestä kiinnostuneiden Juva kokoontuminen perjantaina Juvalla Partalassa. Hirvensalmi Joutsa Mikkeli Yhteismetsä on ratkaisu päästä mukaan suurempaan kokonaisuuteen, jolla on edellytyksiä kannattavampaan metsätalouteen. Koko tuo kilpailuetua, oli kyse sitten puukaupasta tai metsänhoidosta. Perustettava Etelä-Savon Yhteismetsä ei ole sidoksissa yhteen puunostajaan, joten päätöksenteko pysyy osakkaiden omissa käsissä. Rantasalmi Sulkava Puumala Tila-arvioita tehdään parhaillaan. Kutsu Partalan tilaisuuteen lähetetään kaikille arvion tilanneille. Kysy lisää liittymisprosessista ja tila-arviosta: Esa Lappalainen, Suomen Metsäkeskus, p Petra Huupponen, Mhy Etelä-Savo, p Enonkoski Savonlinna elinaikana tai jättää perinnöksi. Kaukanakin metsätilastaan asuvat metsänomistajat ja metsäasiat vieraiksi kokevat hyötyvät yhteismetsään liittymisestä, sillä yhteismetsää hallinnoidaan ammattimaisesti ja metsää hoidetaan metsäsuunnitelman mukaan. Puukaupat ja metsänhoitotyöt kilpailutetaan ja valvotaan keskitetysti. Näin kaikki yhteismetsän osakkaat pääsevät nauttimaan suurten kauppojen hyvästä puun hinnasta ja aiempaa edullisemmista metsänhoitotöistä. Logistiikan paraneminen pienentää myös työnjohdon yksikkökuluja, mikä vaikuttaa myönteisesti metsän tuottoon. Yhteismetsään liittyvät saavat yhteismetsäosuuksia liitettävän palstan käyvän arvon perusteella. Yhteismetsän muodostamiseen ja siihen liittymiseen kuuluvat kiinteistötoimitukset maksaa valtio. Maanomistajan maksettavaksi jäävät liitettävästä palstasta tehtävä arvio sekä mahdolliset asuin- ja mökkitonttien lohkomiskulut. Yhteismetsän tuotto jaetaan osakkaille heidän omistamiensa yhteismetsäosuuksien suhteessa. Vuonna 2015 yhteismetsän pääomatulojen vero on 28 %, kun se yksityishenkilöillä on 30 % tai 33 %. Osakkaille jaetusta tuloksesta on verot maksettu, joten se on saajille verovapaata tuloa. Jos muuta metsäomaisuutta ei ole, niin osakkaan ei tarvitse tehdä edes metsäveroilmoitusta. Yhteismetsä saa myös Kemera -tuet sekä monet muut edut vastaavalla tavalla kuin muutkin yksityiset metsänomistajat. Näin yhteismetsän osakas saa vuosittain tasaista tuloa metsäomistuksestaan. Metsätalouden laskujakaan ei tule, koska yhteismetsä maksaa kulut. Mukaan ehtii Nyt yhteismetsän perustamisvaiheessa liittymismahdollisuutta tarjotaan kaikille Juvalla, Puumalassa, Sulkavalla, Rantasalmella, Savonlinnassa, Enonkoskella, Mikkelissä, Hirvensalmella tai Joutsassa metsää omistaville. Jos yhteismetsään liittyminen kiinnostaa, voi lisätietoja kysyä LKV -metsäasiantuntija Petra Huupposelta puh tai Metsäkeskuksesta projektipäällikkö Esa Lappalaiselta puh

19 19 Etelä-Savon metsävarat inventoitu 11. kerran Edelliseen maakunnan metsien inventointiin verrattuna Etelä-Savon metsien puuston tilavuus on kasvanut 171 miljoonasta kuutiometristä 180 miljoonaan kuutiometriin lukuun verrattuna puuston tilavuus on nyt 1,4-kertainen. Maakunnan metsissä on tapahtunut selkeä rakennemuutos 2000-luvulla. Nuorempien metsien osuus on vähentynyt ja järeämmiksi kasvatusmetsiksi luokiteltavien metsien pinta-alaosuus on kasvanut kolmannekseen. Varttuneita kasvatusmetsiä ja uudistuskypsiä metsiä on 50 % pinta-alasta. Tukkipuun hakkuissa on merkittävimmät lisäysmahdollisuudet. Raaka-ainepohja mahdollistaisi keskisuuren sahan perustamisen maakuntaan. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Etelä-Savosta on kestävästi hakattavissa lähivuosina 7,1 milj. m³ vuodessa. Tällä vuosikymmenellä tukki ja kuitupuuta on hakattu keskimäärin 6 milj. m³ vuodessa. Puuta olisi siis hakattavissa yli 1 milj. m³ vuodessa enemmän. Tämä tarkoittaisi miljoonan euron lisäystä kantorahatuloihin. Viime vuonna Etelä-Savon maakunnan kantorahatulot olivat yli 230 milj. euroa. Lisäksi puunkorjuun Metsänhoidollinen tila ja kuljetuksen tulot kasvaisivat milj. euroa. Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella on 40 % ja ensiharvennustarve 30 % suurempi, kuin viimeisen 5 vuoden aikana tehtyjen taimikonhoitojen ja ensiharvennusten määrä. Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja on hehtaaria ja ensiharvennuksia hehtaaria. Uuden Kemera-lain ja puun käytön kasvunäkymien toivotaan vauhdittavan töitä taimikoissa osaltaan ja kuitupuun kysynnän kasvun ensiharvennuksia. - puuston kokonaistilavuuden lisäys 1960-luvulta yli 40 % lisäys erityisesti mäntyä - kasvu on ollut 2000-luvulla selvästi poistumaa suurempi, 3 viime vuoden aikana ero pienentynyt - VMI11 kasvunmittausjakson aikaan oli hyvät kasvuolosuhteet - taimikonhoidoissa ja ensiharvennuksissa lisäystarpeita kohtuullisesti -suurin kestävä runkopuun hakkuumahdollisuusarvio vuosille ,2 milj. m³/v - vuosien toteutunut ainespuun hakkuukertymä n. 0,9 milj. m³/v pienempi kuin suurin kestävä: hakkuumahdollisuuksien kasvua on erityisesti tukissa - jos jatketaan vuosien hak- kuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja niin muodoin myös keskitilavuus lisääntyvät huomattavasti - laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan, jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät - hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita Petri Pajunen Kehitysluokkien osuudet Petri Pajunen Etelä-Savon metsien raaka-ainepohja mahdollistaisi keskisuuren sahan perustamisen maakuntaan. Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella noin 40 % ja ensiharvennustarve noin 30 % suurempi kuin viimeisen 5 vuoden aikana tehty taimikonhoito/ensiharvennus Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja hehtaaria ja ensiharvennuksia hehtaaria Nuoria kasvatusmetsiä ja taimikoita siirtynyt varttuneempiin kehitysluokkiin Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Metsätiloilla on kysyntää! Jos harkitset tilasi myyntiä, kysy metsäarviosta ja välityksestä alueen LKV metsäasiantuntijoilta. Rantasalmi Joutsa (pl. Leivonmäki) Juva Sulkava Savonlinna Savonlinna (Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta) Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min (sis. alv.) Pertunmaa Hirvensalmi Antti Tiihonen, LKV p Savilahdenkatu 32, MIKKELI Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, Pertunmaa Mikkeli (pl. Ristiina ja Suomenniemi) Katso myyntikohteet verkkosivuiltamme: w w w. m e t s a t i l a t. f i / j a r v i s u o m i Puumala Petra Huupponen, LKV p metsatilat.fi Multamäentie KERIMÄKI Savonlinna, Rantasalmi Kimmo Asikainen LKV, julkinen kaupanvahvistaja p Väätäisentie 5, JUVA Juva, Puumala, Sulkava Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli, p Metsävarallisuuden asiantuntija Kysylisää omastaosuuspankistasitaikatsolisätietoja osoitteestaop.fi/metsa.

20 20 Kaava voi rajoittaa metsänkäyttöä Kaavoituksella ohjataan maankäyttöä. Kunnan laatima yleiskaava on metsänomistajan kannalta tärkein maa- ja metsäomaisuuden käyttöön vaikuttava kaavamuoto. Petri Pajunen Kaavamääräykset eivät saa johtaa metsänomistajan kannalta kohtuuttomiin vaikutuksiin. Jokaisen maanomistajan kannattaa seurata maakunnan ja oman metsäpaikkakunnan alueella tapahtuvaa kaavoi-tusta. Toimenpiderajoitukset vähentävät hakkuumahdollisuuksia Kaavan laatimisen ajaksi voidaan kaava-alueelle määrätä toimenpiderajoitus ja maisematyölupavaati-mus. Toimenpiderajoitus voidaan määrätä myös kaavamääräyksissä. Silloin kaava-alueella ei saa suorit-taa kaavan toteuttamista vaikeuttavaa toimenpidettä, esimerkiksi maisemaa muuttavaa puiden kaata-mista tai maankaivamista, ilman maisematyölupaa. Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Yleiskaava-alueilla toimenpiderajoitus ja maisematyölupavaatimus ovat voimassa, jos kaavassa tai kaa-vamääräyksissä niin määrätään. Asemakaava-alueilla useimmat maisemaa muuttavat toimenpiteet vaati-vat maisematyöluvan automaattisesti, ellei kaavassa toisin määrätä. Luonnonvarakeskus, entinen Metsäntutkimuslaitos, teki Etelä-Suomessa 32 kunnan alueella tutkimusta erilaisten kaavamääräysten vaikutuksista metsätalouteen. Rajoitetun puuntuotannon piirissä oli pahim-millaan jopa 17 % kunnan metsäpintaalasta. Tämä, sekä puunostajien vähäisempi kiinnostus ostaa puu-ta maisematyölupavelvoitealueilta, voi vähentää ko. kunnan alueen kantorahatuloja jopa neljänneksellä. Vaihteluväli kuntien kesken on toki suuri, mutta kunta- ja biotalouden näkökulmasta näin suuret vaiku-tukset ovat masentavia. Kaavamerkinnät ja määräykset selkeiksi Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Kaavamääräyksillä voidaan rajoittaa metsien käyttöä maiseman, luonnonarvojen tai virkistystarpeiden turvaamiseksi. Luonnonarvoja kaavassa merkitään esimerkiksi, SL, MY tai luo -merkinnällä, virkistys- ja ulkoilualueita VL ja MU sekä maisema-alueita ma -merkillä. Erilaisia variaatioita näiden käytöstä on usei-ta. Näihin kaavamerkintöihin ja -määräyksiin voi olla liitetty myös maisematyölupavaatimus. Kyseisten kaavamerkintöjen käyttö on viimeaikaisissa kaavoissa lisääntynyt, etenkin kaupunki- ja taajama-alueilla ja niiden läheisyydessä tehtävissä kaavoissa. Kuntaliitosten myötä tällaisia kaupunkialueille tarkoitettuja kaavamääräyksiä leviää alueille, joissa niillä ei ole tarkoituksenmukaista tarvetta, valitettavasti myös metsätalousalueille. Kaavamerkinnät ovat pääosin aluemerkintöjä. Monesti alueen merkintä on epämääräinen ja liian laaja. Tämä korostuu etenkin luo- ja MY -merkintöjen käytössä. Sellaisia pienialaisia, pistemäisiä tai muuttuvia kohteita, kuten metsälakikohteet, liito-orava jne., jotka otetaan jo muun lainsäädännön kautta toimin-nassa huomioon, ei tulisi merkitä aluemerkinnällä kaavaan. Ylimääräistä työtä aiheutuu myös kyseisten merkkien kaavamääräysten selvittämisestä, etenkin luo -merkintöjen. Niistä ei aina käy selville, mikä tai mitä halutaan turvata. Usein tietoa joutuu hakemaan kaavaselostuksesta tai erillisestä kaavan liitteenä olevasta selvityksestä. Tämä tekee kaavan tosiasiallis-ten vaikutuksien selvittämisestä hankalaa. Kaavamääräykset eivät saa olla kohtuuttomia ja niiden tulee olla selkeitä ja vaikutukset helposti ymmärrettävissä. Maisematyölupa Vaikka kaavassa on maisematyölupavaatimus, ei aina kuitenkaan maisematyölupaa tarvita, jos toimenpi-de on vaikutuksiltaan vähäinen. Kaavamääräykset tulee kuitenkin lukea tarkkaan. Vähäiseksi toimenpi-teeksi voidaan katsoa sellainen toimenpide, joka ei vaikuta kaavoituksessa alueelle määrättyyn käyttö-tarkoitukseen tai siihen ympäristöön ja maisemaan, jossa alue sijaitsee. Käytännössä metsänhoidollisesti oikein tehtyjen taimikonhoitojen ja harvennushakkuiden ei voitane kat-soa muuttavan maisemaa. Uudistushakkuu ja voimakas maanmuokkaus saattavat vaatia maisematyölu-van. Suojelu- tai virkistysalueilla, maisema-alueilla, ranta-alueilla, luontoarvoja omaavilla ja taajama-alueilla on luvanhakukynnys alhaisempi, johtuen alueiden erikoisominaisuuksista ja kaavassa määrätystä käyttötarkoituksesta. Maisematyölupaa ei voida myöntää kaavassa olevien suojelumääräysten vastaisesti esim. luonnonsuojelukohteilla. Monesti maisematyölupavaatimus lisää vain turhaa byrokratiaa ja kustannuksia. Maisematyöluvan hinta vaihtelee kunnittain kympeistä useisiin satasiin. Maanomistajien on tarkoin seurattava, ettei maisematyö-luvan hakemista edellytetä kaavamääräyksissä kovin kevyin perustein. Metsänhoitoyhdistys tekee edunvalvontaa kaavoituksessa Metsänhoitoyhdistys pyrkii vaikuttamaan omalla toimialueellaan kaavoitukseen, jos kaavalla on metsäta-loudellisia vaikutuksia. Mhy on tehnyt muistutuksia vireillä olevista kaavoista kiinnittäen huomioita eten-kin aiemmin kerrottuihin seikkoihin. Tätä työtä jatketaan metsänomistajien hyväksi. Metsänhoitoyhdistys on luonteva paikka aloittaa oman asian eteenpäin vienti. Toimintaa tehdään vahvassa yhteistyössä met-sänhoitoyhdistyksen ja alueen maataloustuottajien kanssa. Keskusliitto MTK:lla on alueen metsäasiantun-tija, joka vastaa kaavoitus- ja maankäyttöasioista. Metsänhoitoyhdistys pyrkii vaikuttamaan kaavoitukseen, jos kaavalla on metsätaloudellisia vaikutuksia. Hannu Ripatti Kenttäpäällikkö/ metsäasiantuntija MTK

21 21 Stipendit Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo jakoi tänä vuonna hyvästä koulumenestyksestä biologiassa ja kiinnostuksesta metsätaloutta kohtaan stipendin oppilas Tatu Hämäläiselle, Juvan yläasteen 9 A Metsänhoitoesimies Iiro Ojalaiselle on myönnetty Metsämiesten Säätiön stipendi hyvästä koulumenestyksestä Mikkelin Ammattikorkeakoulun opinnoissa Onnittelut! Minna Kauppi JUVA, Näärinki. Metsätila 31,11ha. Hyvässä arvokasvuvaiheessa oleva, maantien varteen rajoittuva metsätila. Hp Tarjoukset mennessä Kimmo Asikainen p JUVA, Näärinki. Metsätila 21,12ha. Metsäpalsta maantien varressa. Puuston määrä n. 2500m 3 Pääosin varttuneita kasvatusmetsiä. Hp Tarjoukset mennessä. Kimmo Asikainen p JUVA, Ahola (Soiniemi). Määräala n. 19,3ha. Teihin rajoittuva määräala, jolla puuston määrä n. 1770m 3 Pääosin nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, joista osa heti harvennettavaa. Hp Tarjoukset mennessä. Kimmo Asikainen p JUVA, Maivala (Mauru). Kaksi metsätilaa yht.n. 49,50ha. Kaksi vierekkäistä metsäpalstaa maantien varressa. Myyjät pidättävät molemmista tiloista määräalat. Pääosin nuoria kasvatusmetsiä ja taimikoita. Hp Tarjoukset mennessä. Kimmo Asikainen p Hanhimäkipäivä Joutsassa 8.8. klo 10 alkaen Ohjelmassa: - Tilaisuuden avaa tj Petri Pajunen - Professori Kari Mielikäisen puheenvuoro - Hevostyönäytös - Makkaranpaistoa, kahvittelua, kisailua - Paikalla Sysmän säästöpankin toimitusjohtaja Juha Lahtela - Husqvarnan tuote-esittelyssä raivaussahoja, moottorisahoja ja turvavarusteita Suunnista lähimpään Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista metsäasioista mhy:n metsänhoitoyhdistykseen, toimihenkilöiden kanssa! Ennakkoilmoittautumiset kun taimikkosi on harvennuksen tarpeessa Me teemme mennessä kaikkia metsänhoitotöitä maanmuokkauksesta ja p. istutuksesta hakkuisiin Hyvin tai hoidettu metsä kasvaa, sitoo hiiltä ja vaikuttaa suotuisasti maapallon ilmastoon. ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Etelä-Savo Väätäisentie Juva p etelasavo MIKKELI, Pitkälahti. Määräala n. 54,7ha. Erittäin hyväpuustoinen määräala Saimaan Luonterilla. 2 palstaa Petäjäsaaressa ja Pikari-niminen saari kokonaan. Puustoa n. 9000m 3, hyvät hakkuumahdollisuudet. Hp Antti Tiihonen RANTASALMI, Osikonmäki (asema). Metsätila ja asuinrakennus pihapiireineen 25,07ha. Vuosien varrella järkevästi kunnostettu ison perheen asuinrakennus noin 7 km Rantasalmen kirkonkylältä. 5h, tupakeittiö, ph ja sauna. 170m 2. Pihapiirissä tulitöihin soveltuva autotalli sekä vanha navetta. Metsät valtaosin varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 2500m 3. SAVONLINNA, Kerimäki. 6,923ha. Pieni metsätila Rauvanniemessä, jonka pihapiirissä asuinrakennus, autotalli sekä varastorakennuksia. Puustoa noin 760 m 3. Etuovi.com kohde b23649 Hp / tarjous. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki. Paasniemi 17,512ha. Maallemuuttajan unelma: rantametsätila ja asuinrakennus pihapiireineen. V valmistuneessa asuinrakennuksessa 6h+tupakeittiö+ph ja sauna., yht. 204m 2. Vanha aitta, navetta ja pihasauna. Puustoa n m 3. Rehevät ja tasaiset maapohjat. Pohjalammin rantaa n. 220m. Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min (sis. alv.) JUVA, Näärinki. Metsätila 13,82ha. Metsäpalsta hyvän metsäautotien varressa. Puuston määrä n. 1030m 3 Pääosin nuoria kasvatusmetsiä. Hp Tarjoukset mennessä. Kimmo Asikainen p JUVA, Suurniemi. Metsätila 15,338ha. Erinomainen metsäpalsta kotitarvepuun tarvitsijalle ja virkistyskäyttöön. Ei hoitorästejä.puuston määrä n. 1260m 3 Palstan keskellä kota taukotuvaksi. Hp Tarjoukset mennessä. Kimmo Asikainen p JUVA, Kuosmala (Siikakoski). Rantametsätila 8,672ha. Evottu-nimisen järven rantaa n. 1200m, yleiskaavassa kolme rantarakennuspaikkaa. Puuston määrä n. 1500m 3, josta noin puolet hyvä-laatuista mäntytukkia ja vanerikoivua. Hp Kimmo Asikainen p MIKKELI, Ihastjärvi. Metsätila 7,010ha. Rantametsätila Mikkelin Ihastjärvellä puuhapalstaksi. Puustoa noin 550 m 3. Yksi kaavan mukainen rakennuspaikka Kyyvedellä. Hp euroa. Antti Tiihonen PERTUNMAA, Pertunmaa. Metsätila 16,348ha. Rantametsätila Keskinen-järven rannalla. Reheväpohjainen palsta, jolla puustoa n. 1300m 3 Hp Tarj klo 10 mennessä. Antti Tiihonen HIRVENSALMI, Malvaniemi. Metsätila 6,149ha. Rantametsätila Puulaveden rannalla. Hyvä puustoinen palsta, jolla vanha maa-ainesalue. Hp Antti Tiihonen Myydään ensisijaisesti kokonaisuutena mutta mahdollisuus tehdä tarjous vain asuinrakennuksesta piha-piireineen (Hp euroa 1,6ha tontilla) tai pihapiiristä ja osasta metsää. Etuovi.com kohde a Hp Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta. Kaksi hienoa vapaaajantonttia Saimaan Paasselän rannalla. Lounaaseen avautuvat kauniit mäntyvaltaiset tontit, jotka rajoittuvan tiehen. Vinkula 12:44, 8164 m 2. Hp ja Uittola 12:45, 7097 m 2 Hp Myydään tarjousten perusteella. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta, Leivola. Metsätila 13,347ha. Rantametsätila, jolla kaavan mukaisia RA-paikkoja Leivonjärven rannassa. Puustoa n. 1250m 3. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Metsätila n.35,5ha. Pinta-alasta n. 3,3ha EU-tukikelpoista peltoa. Hyväkasvuiset ja tasaiset maapohjat. Pääosin nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 2500m 3. Hyvä tieyhteys. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki, Anttola. Metsätila 7,167ha. Hyvälaatuinen päätehakkuumännikkökuvio, kasvatusmetsää ja hoidettu taimikko. Lähtöhinta Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki, Uusi-Haapalahti. Metsätila 11,875ha. Runsaspuustoinen rantametsätila, jolla heti päätehakattavaa. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p Etuovi.com kohde:b Hp /tarjous. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki, Pistala. Metsätila 40,40 ha. Tasaiset ja hyväkasvuiset maapohjat. Valtaosa puustosta varttunutta kasvatusmetsää. Erinomaiset harvennusmahdollisuudet. Puustoa yhteensä noin 6000m3, josta heti harvennettavissa ja päätehakattavissa 980m3. Hyvä tieyhteys. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki, Anttola. 6,235ha. Määräala + kaksi pientä tilaa. Hyväkasvuisella maapohjalla runsaspuustoinen vierekkäisten palstojen kokonaisuus, jolla heti päätehakattavaa. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Punkaharju, Saukonsaari. Metsätila 25,25ha. Helpot ja hyväkasvuiset kivennäismaapohjat. Puustoa n. 1500m 3 Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki, Yläkuona. Maatila. 3,26ha. Pieni sievä maatila, jolla mökki, peltoa ja metsää. Hp Petra Huupponen p Mhy Etelä-Savon alueella LKV metsäasiantuntijat: Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja p , Toimialue: Juva, Puumala, Sulkava, Anttolan etelä-osa Mikkelistä ja Kiviapaja Savonlinnasta Petra Huupponen, LKV p , Toimialue: Savonlinna (poislukien Kiviapaja) ja Rantasalmi Antti Tiihonen, LKV p , Toimialue: Mikkeli (Haukivuori ja Anttolasta pohjois-osa), Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa. Minna Canthin katu 11B, KUOPIO p

22 22 Niina oli Mikkelin toimistolla tutustumassa työelämään Niina kertoo itsestään ja TET- viikostaan viimeisenä työelämään tutustumispäivänään. Olen Niina Torniainen peruskoulun ysiluokkalainen Hirvensalmelta. Olin TET harjoittelussa Etelä-Savon Metsänhoitoyhdistyksellä Mikkelin toimistolla toukokuuta. Olin metsäasiantuntijoiden mukana muun muassa tilakäynneillä ja merkitsemässä leimikkoa. Yhtenä päivänä olin istuttamassa kuusen taimia. Tämä oli kolmas TET jakso yläasteen aikana, eikä sopivan paikan löytäminen ollut kovinkaan helppoa. Äitini ehdotti metsänhoitoyhdistykseltä TET paikan kysymistä. Työ siellä tuntui mielenkiintoiselta ja parhaimmalta vaihtoehdolta, joten kysyin TET paikkaa tutulta metsäasiantuntijalta ja pääsin tänne harjoitteluun. Työ metsänhoitoyhdistyksellä vaikutti monipuoliselta ja mukavalta. Jos sataa vettä, voi työskennellä toimistolla, tai jos on kaunis ilma voi olla koko päivän metsässä. Sain lisää tietoa talousmetsän hoidosta käytännön läheisempänä kuin koulussa opiskellessa. Vaikka säät eivät aina suosineet, oli silti mukava seurata Metsänhoitoyhdistyksen työntekijöiden toimintaa. Suosittelen kysymään TET paikkaa metsänhoitoyhdistykseltä, jos on kiinnostunut metsäalasta. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA Kysy metsäasiantuntijaltasi yhteistyökumppanien paikallisista ja valtakunnallisista rahanarvoisista eduista jäsenelle! Maksuttomat jäsenpalvelut: EDUNVALVONTA PEFC-SERTIFIOINTI MOBIILIMETSÄ- SUUNNITELMA Lisätietoa mhy Etelä-Savon monipuolisista jäsenpalveluista: TERVETULOA! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie JUVA p METSÄKÄYNTI OMA METSÄASIAN- TUNTIJA NEUVONTA JÄSENLEHDET PUUNHINTATIEDOT PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA ETELÄ-SAVO Tämän voi vain jääkausi hävittää. Hyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden toteuttaminen helpottuu. Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tukee metsäteiden rakentamista ja kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista tie- ja ojaasiantuntijaltamme: Kalle Kaartinen, p , toimialue: Juva, Sulkava, Rantasalmi, Savonlinna, Kerimäki, Savonranta ja Punkaharju Reijo Kähärä p , aloittaa työt toimialue: Puumala, Anttola, Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, ja Pertunmaa ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie JUVA fi/etelasavo

23 23 Jani Pulkkinen teki opinnäytetyön aiheesta Mhy Etelä-Savon puunkorjuupalvelun toimivuus 91 % puunkorjuupalvelua käyttäneistä metsänomistajista käyttäisi palvelua uudelleen ja suosittelisi muille Tutkimusjoukon koko oli 600 metsänomistajaa. Kohderyhmäksi valittiin metsänomistajat, jotka olivat vuosina 2013 ja 2014 käyttäneet mhy Etelä- Savon puunkorjuupalvelua. Kyselyt lähetettiin entisten metsänhoitoyhdistys Itä-Savon, Metsä-Savon ja Järvi- Savon alueille. Jokaiselle alueelle lähetettiin 200 kyselyä. Vastausprosentti oli yli 30 %. Tulosten perusteella metsänomistajille keskeisin asia puukaupasta päätettäessä on luonnollisesti puun hinta. Lisäksi etenkin energiapuu- ja harvennushakkuiden yhteydessä korjuujälki, jäävän puuston laatu ja toimenpiteen arvioitu hyöty tulevaisuudessa ovat puun hinnan ohella tärkeitä tekijöitä, kun metsänomistaja tekee päätöstään puukaupasta. Tämä kertoo myös siitä, että metsänomistajat ovat valveutuneita ja heitä kiinnostaa myös metsiensä kunto hakkuiden jälkeen ja niiden mahdollinen tuotto myös jatkossakin. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon asiakkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä, sen puunkorjuupalveluun ja sen toimintaan. Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu nähdään yhä enenevissä määrin yhtenä varteen otettavana puukauppamuotona, varsinkin pienempien leimikoiden ja harvennushakkuiden yhteydessä. Hyvin moni kyselyyn vastanneista näki metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelun helppona ja luotettavana tapana tehdä puukauppaa. Myöskin tutut ja yleisesti tunnetut metsäasiantuntijat nähtiin metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelun etuna. Moni oli myös päätynyt käyttämään puunkorjuupalvelua siten, että oli kilpailuttanut puukauppojaan metsänhoitoyhdistyksellä ja metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu oli ainoa vaihtoehto, joka puuta kyseisellä leimikolla edes hakkaisi. 91 % metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelua käyttäneistä käyttäisi sitä uudestaan. Tämä kertoo sen, että puunkorjuupalvelu on onnistunut asiakkaiden mielestä, vähintään heidän tarpeensa täyttävällä tavalla. Myös noin 90 % puunkorjuupalvelua käyttäneistä suosittelisi sitä muille. Noin 90 % puunkorjuupalvelua käyttäneistä metsänomistajista käyttäisi palvelua uudelleen ja suosittelisi palvelua myös muille. Lähes kaikki metsänomistajat kävivät maastossa tarkastamassa korjuujäljen jossakin vaiheessa. Luuan arboretum Teksti: Noin 90 % puunkorjuupalvelua käyttäneistä metsänomistajista käyttäisi palvelua uudelleen ja suosittelisi palvelua myös muille. Põltsamaa ETELÄ-SAVO MetsänoMistajien koulutusmatka Rakvereen Viroon tutustumme virolaiseen metsätalouteen ja -luontoon ja kuulemme asiantuntijapuheenvuoroja ajankohtaisista aiheista. Vierailemme Luuan arboretumissa, Sagadin kartanossa, Viron suurimmalla ruusutarhalla sekä japanilaisessa puutarhassa. Pääsemme myös tutustumaan Viron metsämuseoon. Majoittumme Rakvere Aqva Spa kylpylään, joka on yksi Viron tasokkaimmista kylpylöistä. TEHOKKAASTI, TARKASTI JA TURVALLISESTI. FUNCTIONAL- KYPÄRÄ KAUPAN PÄÄLLE HUSQVARNA 345 FR Mukana 3 terää suojineen ja valjaat. 45,7 cm³, 2,1 kw, 8,5 kg 749 (NORM. 8 ) 00 KAMPANJA- HINTA HUSQVARNA 545 FX/FXT Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. 45,7 cm³, 2,2 kw, 8,1 kg 90 0 ALKAEN Husqvarna 545 FX/FXT tai 555 FX/FXT -raivaussahan ostajalle Functional-kypärä kaupan päälle. ARVO: 76 HUSQVARNA 535 FBx Markkinoiden ensimmäinen yläharvennukseen tehty ketjuraivaussaha. Helppokäyttöinen, kääntyvä leikkuuvarustus ja mukavat valjaat ilmoittautuminen puh puh puh Ilmoittautuminen viimeistään Matkan hinta 490 eur Helsingistä, 530 eur kotimaan bussikuljetuksella. Hintaan sisältyy laivamatkat ja majoitus sekä tasokas ohjelma ruokailuineen (laivaruokailut mennen tullen, hotelliaamiaiset, kaksi lounasta ja kaksi illallista). Alustava bussireitti Savonlinna-Lappeenranta-Kouvola-Kotka-Helsinki. Reitti tarkentuu ilmoittautumisten perusteella. Katso lisää MAAILMAN- UUTUUS TECHNICAL-KYPÄRÄ 125 Husqvarnat myy ja huoltaa: Joutsan Konehuolto, Joutsa JS Motor, Mikkeli Juvan Rauta-Maatalous, Juva Linnankone, Savonlinna Väri & Vapaa-aika Tiusanen, Puumala Edut voimassa saakka MHY Etelä-Savo jäsenille

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Kemeralain uudistaminen

Kemeralain uudistaminen Kemeralain uudistaminen Soiden maankäytön tulevaisuuden näkymät seminaari 25.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö 1) Uudistuksen taustaa 2) Tavoitteet 3) Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 2015-2020 Eduskunta hyväksynyt 12/ 2014 Laki notifioitavana EU komissiossa Uudistuksen tavoitteet Kannustavuus Tehokkuus Oikeat työt oikeaan aikaan Järjestelmän

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Kestävän metsätalouden rahoitustuet Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Luonnos 25.1.2016 Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma 8.30 Kahvit 9.15 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Urpo Hassinen, Metsäkeskus 9.30 Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Anniina Kontiokorpi, Maakuntaliitto 9.50

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Tuen myöntämisen, maksamisen, käytön ja valvonnan muut perusteet

Tuen myöntämisen, maksamisen, käytön ja valvonnan muut perusteet 1 (6) Tuen myöntämisen, maksamisen, muut perusteet Toteutusilmoituksen sisältö Työn toteuttamisen jälkeen Metsäkeskukselle toimitettavassa toteutusilmoituksessa on ilmoitettava: hanketta koskevan rahoituspäätöksen

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Suostrategian toteutus, kommentteja

Suostrategian toteutus, kommentteja Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen VALTIONEUVOSTON ASETUS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Vantaa 10.3.2016 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Hallitusohjelman metsätavoitteet ja kärkihankkeet

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 24.2.2016 Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Taustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi Järjestöuudistus Toiminnanjohtaja Antti Sahi 31.1.2014 Valmistelun lähtökohdat 1. Näköpiirissä ollut metsänhoitoyhdistyslain muutos, joka muuttaa niiden roolia 2. Nykyisen metsäjäsenhankintamallin toimimattomuus

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 OKL/PS-piiri Sähkötarjoukset 2017 10.11.2016 1/3 Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 Omakotiliiton Pohjois-Savon Piiri pyysi jälleen jäsentarjoukset alueen keskeisiltä sähköyhtiöiltä ensi vuotta

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Maatalouden investointituet

Maatalouden investointituet Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Missä kunnossa metsätie on?

Missä kunnossa metsätie on? Esimerkin metsätie Missä kunnossa metsätie on? Merkkejä kunnostustarpeesta: Kuivatus ja kantavuus ei ole kunnossa Rummut eivät toimi tai ne puuttuvat kokonaan Sivu- ja laskuojat eivät toimi Ajoradan reunalla

Lisätiedot

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus Jaana Ruotsalainen MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus METSÄ- KATSAUKSEN SISÄLTÖ Puumarkkinat MTK:n järjestöuudistus Kehysriihen vaikutuksia Valtion tuet metsätalouteen PUUMARKKINAT Markkinatilanne

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Uusia asiakkaita Metsäalan toimijalle Helppoa, sähköistä yhteistyötä

Uusia asiakkaita Metsäalan toimijalle Helppoa, sähköistä yhteistyötä Uusia asiakkaita Metsäalan toimijalle Helppoa, sähköistä yhteistyötä Metsään.fi-palvelulla uusia asiakkaita ja tehoa liiketoimintaan Metsään.fi on asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille.

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot