Metsänomistajat. Uusi Kemera tuo vauhtia metsiin! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 3/ Uusi jäsenetu mobiilimetsäsuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat. Uusi Kemera tuo vauhtia metsiin! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 3/2015 11.6.2015. Uusi jäsenetu mobiilimetsäsuunnitelma"

Transkriptio

1 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 3/ Juhani Krappe HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 7 Uusi jäsenetu mobiilimetsäsuunnitelma sivu 17 Lähes neljä miljoonaa uutta puuta kasvamaan sivu 26 Metsä Rokkaa Juvalla heinäkuussa Uusi Kemera tuo vauhtia metsiin! PEFC/

2 2 Puheenjohtajan katsaus Metsää kannattaa omistaa, kun sitä hoitaa Kesäksi kääntyvä kevät alkaa olla kukkeimmillaan Kiilanmäen tilan pihapiirissä Savonlinnan Ikoinniemellä. Uudella metsänhoitoyhdistys Etelä-Savolla on takanaan viiden kuukauden taival ja metsissä on menossa ensimmäinen iso taimiralli. - Taimi on uuden metsän alku ja siitä huolehtiminen on paras tae, että metsätalous on tulevaisuudessakin kannattavaa toimintaa, miettii metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Hannikainen. Aika kuluu ja vuodenajat vaihtuvat metsässä tuttuun tapaan ja uuden yhdistyksen on sopeuduttava vuoden rytmiin. Puheenjohtajan mukaan palveluvarustuksen rakentaminen yhdenmukaiseksi koko alueella on edennyt suunnitelmien mukaan. - Varmaan yksi alkuvuoden suurimmista ja etukäteen jännitetyimmistä asioista on ollut jäsenmaksupostin lähettäminen metsänomistajille, sanoo Juha- Pekka Hannikainen. Virheet viitenumeroissa valtakunnallisen postituksen yhteydessä aiheuttivat paljon ylimääräistä työtä, mutta jo tällä hetkellä maksaneiden jäsenten määrä ylittää talousarvioon kirjatun luvun. Juha-Pekka Hannikaisen mukaan jäsenmaksujen postitusjankohta ei välttämättä ollut paras mahdollinen, koska viimeinen, vuoden 2013, metsähoitomaksu lähettiin metsänomistajille viime vuoden joulukuussa. Maksujen läheisyydestä voi juontua sekin asia, että osa metsänomistajista ei ole noteerannut jäsenmaksupostia, uutena asiana, lainkaan. Näille metsänomistajille lähtee postia alkukesästä, mutta jäsenyytensä tilan voi tarvittaessa tarkastaa myös ottamalla yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Niin metsä tuottaa kuin sitä hoidetaan Juha-Pekka Hannikaisen mielestä metsää kannattaa omistaa, jos on valmis panostamaan sen hoitoon. Metsänhoitoyhdistys on hyvä apu, jos ei ennätä itse hoitotöitä tekemään. - Tuottavuuden perusta on hyvin yksinkertainen eli työt metsässä tehdään oikeaan aikaan. Mieluummin vähän ennen kuin liian myöhään. Parhaimmillaan voi metsän kiertoaikaa lyhentää liki parikymmentä vuotta. Kesäkuun alussa voimaan astuneesta uudesta Kemera-laista puheenjohtajalla on byrokratian lisääntymistä lukuunottamatta Taimiralli yhdistyksen alueella kestää juhannukseen saakka. Uudistusalueita ei kuitenkaan saa jättää oman onnensa nojaan, vaan taimikot kannattaa käydä kiertämässä aina, kun aikaa liikenee. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Juhani Krappe Työn tulokset omassa metsässä huomaa, siitä Juha-Pekka Hannikaisella on omakohtaista kokemusta: ensimmäiset omat istutukset on harvennettu jo kahteen kertaan. pelkkää hyvää sanottavaa. - Tuen myöntäminen taimikon varhaishoitoon tarkentaa näkökulman oikeaan pisteeseen, täystiheän taimikon luominen on kannattavan metsänhoidon peruspilari. Metsään kaivataan käyttöohje Metsäsuunnitelman yleisenä tavoitteena on auttaa metsänomistajaa hänelle tärkeiden metsänkäytön tavoitteiden saavuttamisessa. Suunnitelma siis tukee päätöksen tekoa, päätökset tekee aina metsänomistaja. - Aikanaan alueellisesti toteutetut metsäsuunnitelmat vanhenevat tai ovat vanhentuneet alueella ja yhdistys on jo alkumetreillään panostanut vahvasti suunnitteluun ja palkannut kaksi uutta toimihenkilöä tähän työhön. Omistajakunnan rakenteen muutuessa suunnittelun merkitys on kasvanut, etämetsänomistajalle ajantasainen suunnitelma on käyttöohje metsään. - Suunnitelmasta on hyötyä myös metsänomistajan kanssa toimivalle metsäasiantuntijalle, silloin on paljon helpompi miettiä tulevia hoitotöitä, kun molemmilla on käytössään samat tiedot. Metsäkäynnille merkitystä Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Jokainen metsänomistaja kohdallaan varmaan miettii, kuka jatkossa huolehtii niiden hoidosta. Jäsenetuna tarjottu metsäkäynti voisi olla oivallinen tilaisuus koota eri sukupolvet yhteen tämän asian äärelle, miettii Juha-Pekka Hannikainen. - Kyse ei ole mistä-tahansaasiasta, sillä on esitetty väite, että puuta tulisi markkinoille 10 miljoonaa kuutiota lisää, jos metsänomistajien keski-ikä laskisi 10 vuodella. Metsäkäynnillä henkilökohtainen metsäasiantuntija tulisi myös tutuksi tuleville metsänomistajille ja asiointi olisi jatkossa paljon helpompaa. Palaute ei ole koskaan pahasta Päätoimittaja: Petri Pajunen p Toimituskunta: Tarja Heikkinen, Petra Huupponen, Tiina Salminen Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas Keskustelu metsänhoitoyhdistysten fuusiosta käytiin pitkälle viime vuoden puolella, nyt eletään ilmeisesti nk. sulattelun aikaa, sanoo puheenjohtaja ja kannustaa antamaan edelleen palautetta, sillä sitä yhteisen hankkeen toteuttaminen vaatii. Juha-Pekka Hannikaisen mukaan palautteen antamiseen on tässä vaiheessa käytössä hyvä kanava, sillä seuraaviin vaaleihin asti metsänhoitoyhdistyksellä on laaja valtuusto, johon kuuluvat kaikki vanhojen yhdistysten valtuutetut. Metsänomistajille hallinnolta on hyviä uutisia, sillä ison yhdistyksen painoarvo on huomattu myös puunkäyttäjien puolella. - Toimitussopimuksia uusiin paikkoihin on tehty eli korjuupalvelun puulle löytyy lisää osoitteita.

3 3 Edunajajia jonossa, joukkueilla on eroja muille ryhmille. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten päätavoite on metsänomistajan aseman parantaminen ja elinkeinoedellytysten turvaaminen. Jokainen mukana oleva metsänomistaja tekee joukkueesta entistä vahvemman. Metsänomistajalla uskoisi olevan lokoisat oltavat. Puuraaka-aineelle on luvassa hurjaa kysyntää tulevina vuosina ja julkisuudessa kehutaan kilpaa, miten metsänomistajien asemaa halutaan parantaa. Metsänomistajan valitessa joukkuettaan on hyvä raaputtaa hieman pintaa syvemmältä. Mikä metsänomistajan kaveriksi lyöttäytyvä tahon pääasiallinen pyrkimys on? Biotalousyhteiskuntaa rakennettaessa pääosa poliitikoista, etenkin ennen vaaleja, vannovat uusiutuvan luonnonvaran eteen. Vaalitenteissä kaikki lähes poikkeuksetta puhuvat esimerkiksi puurakentamisen ja uusiutuvan energian puolesta. Kiinteistöveron ulottamista metsämaahan ei haluta nostaa esille ennen vaaleja. Varovaisuus on viisautta, koska joka viides suomalainen on metsänomistaja. Metsänomistajia on yli puoluerajojen. Poliitikkoja tavatessa metsänomistajan kannattaa korostaa toimintansa elinkeinomahdollisuuksia. Puun käyttöä on hankala lisätä esimerkiksi metsänomistajan verotusta kiristämällä. Kovimmalla voimalla metsänomistajan puolelle on viime aikoina ilmoittautunut metsäteollisuus, etenkin keskusjärjestönsä Metsäteollisuus ry:n suulla. Metsäteollisuus kertoo haluavansa edistää aktiivisen metsänomistajan asemaa. Samalla metsänomistajille on kuitenkin tarjottu kiinteistöveron kaltaista ennakkoveromallia puun myynteihin pakottamiseksi. Tämä malli tuotiin esille välittömästi sen jälkeen, kun metsänomistajien mahdollisuuksia myydä puuta energiakäyttöön saatiin heikennettyä. Metsänomistajan on hyvä muistaa, että metsäteollisuuden tavoitteena ei ole metsänomistajan edun ajaminen. Vaikka asian ympärille laitettaisiin kauniit kääreet, on teollisuudelle pääasia puun saaminen tehtaille mahdollisimman varmasti ja halvalla. Metsänomistajan kannattaa myös seurata, mitä metsäteollisuus tekee Euroopassa. Esimerkiksi googlaamalla sana cascade selviää nopeasti, että teollisuus pyrkii saamaan Eurooppaan säädökset, joilla puu rajataan selkeästi metsäteollisuuden omaan käyttöön. Muu käyttö olisi käytännössä sallittua vain heidän luvallaan. Suomessa Metsäteollisuus ry edustaa kolmea isoa konsernia. Eräässä näissä eli metsänomistajien omassa Metsäliitossa on meneillään edustajiston vaalit. Olisi mukava tietää, mitä mieltä Metsägroupissa ollaan esimerkiksi Metsäteollisuus ry:n esittämästä ennakkoverosta tai Brysselissä lobattavasta cascade-periaatteesta. Tietävätkö edustajiston jäsenet osuuskunnan linjaukset? Metsänomistajan onneksi metsänomistajien oma etujärjestö on tiivistänyt toimintaansa ja parantaa edelleen palveluaan ja edunvalvontaansa. Metsänhoitoyhdistysten jäsenöityminen MTK:hon vuoden alusta mahdollistaa entistä tehokkaamman metsänomistajan puolustamisen puun juurelta Brysseliin. Metsänomistajajärjestö on metsänomistajan oma kotijoukkue ja eroaa kaikista muista toimijoista siinä, että järjestön ei tarvitse tuottaa voittoa osakkeenomistajille tai hyötyä Marko Mäki-Hakola elinkeinopäällikkö MTK metsälinja Metsänhoitoyhdistys merkittävä työllistäjä Etelä-Savossa Metsänhoitoyhdistyksillä on maamme kattavin verkosto metsäammattilaisia. Mhy Etelä-Savossa toimii 230 ammattilaista työsuhteessa on 63 toimihenkilöä ja liki 70 metsätyöntekijää. Lisäksi yhdistykset työllistävät 100 yrittäjää. Luku kestää vertailun suuriinkin yrityksiin. Biotalousyhteiskunnan tarvitsemia uusiutuvia materiaaleja ei saada metsistä jalostukseen ilman työtä tekeviä käsiä ja koneita. 70 % markkinoille tulevasta puusta saa alkunsa metsänhoitoyhdistyksen tekemän puun myynnin suunnittelun kautta. Metsänhoitoyhdistysten tekemän puunkorjuun määrä kasvaa vuosi vuodelta. Viime vuonna mhy Etelä-Savo korjasi puuta m³. Yhdistyksen merkitys aluetalouksissa on paljon suurempi kuin pelkkä yhdistysten oma liikevaihto. Puuta jalostavat laitokset sijaitsevat usein maaseudulla ja jokainen metsänhoitoyhdistyksen avustamana markkinoille tullut kuutiometri työllistää ketjussa edetessään lisää muita ammattilaisia. Metsänhoitoyhdistysten työ ei liity pelkästään puukauppaan, vaan ne työllistävät Etelä-Savossakin lukuisia tie- ja ojarakennuksen ammattilaisia, metsäsuunnittelijoita, kiinteistönvälittäjiä ja metsänhoitotöiden tekijöitä. Työtä tehdään nykyaikaisilla välineillä. Mobiililaitteet ja tietokoneet löytyvät niin hakkuukoneen hytistä kuin metsäasiantuntijan taskusta. Elinvoimainen maaseutu ja etätyö luovat mahdollisuuksia Etelä-Savon menestys vaatii koko maakunnan elinvoimaisuudesta huolehtimista. Kunnossa oleva infrastruktuuri ja tiedonsiirto yhdistettynä maa- Petri Pajunen seutuelinkeinoja ja maaseudulla asumista edistävään kaavoitukseen turvaa alueen menestymistä. Etelä-Savon menestys edellyttää ennen kaikkea työpaikkojen luomista ja työn tekemistä koko maakunnan alueella. Metsänhoitoyhdistysten tarjoamat työpaikat luovat hyvän pohjan maaseudun menestykseen. Työn tekeminen saattaa kokea lähivuosina suuren murroksen. Yhä useammalle perheelle voi tarjoutua mahdollisuus tehdä työtä maaseudulla. Tiedon siirron kehittyminen antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vaikkapa etätyön tekemiseen siellä, missä työntekijälle on parhaiten sopiva työskentelypaikka. Olisiko kaupungistumisen asemasta mahdollisuus maalaistua uudelleen? Digitalisaatio pienentää välimatkoja yhteiskunnassamme, tarjoten mahdollisuuksia perheen molemmille vanhemmille työskennellä maaseudulta käsin. Puun käytön lisääntyminen tulee joka tapauksessa synnyttämään uusia työmahdollisuuksia maaseudulle, usein juuri metsänhoitoyhdistyksiin. Biotalousyhteiskunta tarvitsee metsäammattilaisia Lehteä lukiessa, lautaa sahatessa tai pahvilaatikkoa avatessa ei yleensä pysähdy miettimään, kuinka pitkän tien tuote on käynyt ennen kuluttajalle tuloaan. Kaupunkien kaukolämpöverkon lämmöstä nautittaessa harvemmin tiedostaa, että patterista hohkaava lämpö on lähtöisin maaseudun metsistä. Suomesta ollaan kovaa vauhtia rakentamassa biotalousyhteiskuntaa. Entistä useammin yhteiskunnan tarvitsema ratkaisu pohjautuu uusiutuviin luonnonvaroihin. Äänekosken tuleva biotuotetehdas on hyvä esimerkki investoinnista, jonka vaikutukset leviävät monilla aloille. Biotalousyhteiskunta rakentuu tulevina vuosina investointi kerrallaan. Biotaloutta rakennettaessa on välttämätöntä, että kansalaiset ja päättäjät tiedostavat sen työn, mitä tehdään esimerkiksi kuitupuun saamiseksi sellutehtaalle, tukin saamiseksi sahalle sekä metsäenergian toimittamiseksi energiantuotantoon. Jokainen jalostukseen hankittu puu vaatii aktiivisen metsänomistajan lisäksi myös metsäammattilaisia työtä lähellä metsiä. Metsänhoitoyhdistysten puunkorjuupalvelussa käytetään paikallisia yrittäjiä. Näin saadaan maakuntaan työpaikkoja ja tuloja. Petri Pajunen

4 4 Toiminnanjohtajan palsta Jäsenyysaste säilyy korkeana lähes jäsentä vahvistanut jäsenyytensä Lämpimät kiitokset kaikille metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun maksaneille jäsenillemme. Mhy Etelä-Savon jäsenmaksun on maksanut tällä hetkellä 70 % metsänomistajista. Metsäpinta-alan mukaan tarkasteltuna yhdistysten jäsenyys kattaa tällä hetkellä 75 %. Olemme kiitollisia hallinnossa sekä toimihenkilöinä tästä metsänomistajien luottamuksen osoituksesta yhdistyksemme toimintaa kohtaan. Teemme jatkossakin parhaamme Teidän palvelemiseksi kaikissa metsään ja metsäedunvalvontaan liittyvissä asioissa. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten päätavoite on metsänomistajan aseman parantaminen ja elinkeinoedellytysten turvaaminen. Jokainen mukana oleva metsänomistaja tekee joukkueesta entistä vahvemman. Jäseneroilmoituksen on jättänyt tänä vuonna vain 4 %. Jäsenyydestä eronneet ovat olleet pienempiä tiloja. Metsänomistajista neljännes ei ole vielä päättänyt jatkavatko jäsenenä. Lopullinen jäsenyysaste lienee vähintään 80 %. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys on luonnollisesti vapaaehtoista ja nekin metsänomistajat, jotka eivät ole jäseniä, voivat käyttää laaja-alaista metsänomistamiseen liittyvää palvelutarjontaamme, tosin ilman jäsenetujaja alennuksia. Edunvalvontamme näkyy hallitusohjelmassa Eduskuntavaalit ovat takana, uusi hallitus muodostettu ja hallitusohjelma laadittu. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten tekemät esitykset on huomioitu hallitusohjelmassa kiitettävästi. Mikään muu organisaatio ei huolehdi metsänomistajien eduista - yhdessä olemme enemmän. Minna Kauppi Hallitusohjelman kirjauksia: 1. Puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja sen jalostusarvoa kasvatetaan. 2. Metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito. 3. Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja lisätään metsä- ja yrittäjävähennystä sekä nopeutetaan perikuntien elinkaarta. 4. Puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. 5. Vauhditetaan tutkimus ja kehittämistoimintaa uusien tuotteiden synnyttämiseksi. 6. Hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja. 7. Suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon, rataverkkoon sekä terminaaleihin (600 M ). 8. Parannetaan omaisuuden suojaa ja jatketaan metsien ja soiden suojelua vapaaehtoisin keinoin. 9. Verotuksen osalta helpotetaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja/tai parannetaan metsävähennystä. 10. Mahdollisuudet biomassavarojen monipuoliseen hyödyntämiseen kestävällä tavalla turvataan EU lainsäädännössä. 11. Kehittyneiden uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöä edistetään ja uusiutuvan energian osuutta nostetaan. 12. Säädetään 5 prosentin yrittäjävähennys liikkeen ja ammatinharjoittajille, maa, metsä ja porotalouden harjoittajille sekä elinkeinoja verotusyhtymille. 13. EU:n keskityttävä olennaiseen ja Unionin on luotava edellytykset Euroopan kehittymiselle puhtaan teknologian sekä bio- ja kiertotalouden edelläkävijäksi Uusi Kemera-laki astui voimaan Erityisesti taimikonhoitojen osalla tukitasot nousivat. Keskimääräisessä taimikonhoitokohteessa Kemera-tukien ja verovähennysten jälkeen maksettavaa jää metsänomistajalle vain 38 % laskun loppusummasta. Taimikonhoidot kannattaa teettää ajoissa. Varhaishoitoon saatava tuki voi olla ajankohtainen jo viiden vuoden kuluttua metsänviljelystä. Nyt tukea on saatavissa jo yli 70 cm pituiseen (työn jälkeen) taimikkoon. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat avustavat sinua ilmoitusten laadinnassa ja rahoituksen hakemisessa. Metsänhoitoyhdistyksellä on paikkakuntalaisia ammattimetsureita töiden tekemiseen. Ota yhteyttä, niin laitetaan taimikot kasvukuntoon. Puukauppa alkaa maksuttoman puunmyyntisuunnitelman laatimisella Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen, kun taimikkosi on harvennuksen tarpeessa. Me teemme kaikkia metsänhoitotöitä maanmuokkauksesta ja istutuksesta hakkuisiin. Hyvin hoidettu metsä kasvaa, sitoo hiiltä ja vaikuttaa suotuisasti maapallon ilmastoon. ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Etelä-Savo Väätäisentie Juva p etelasavo Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisen tekemässä suunnitelmassa otetaan huomioon metsän hakkuumahdollisuudet, hoitotarpeet ja luonnonhoito. Kun teetät puunmyyntisuunnitelman metsänhoitoyhdistyksellä, saat tiedot paikkakunnan puunhinnoista ja puun markkinatilanteen kaikkien ostajien osalta. Puunmyyntisuunnitelma on valmis tuote, jolla voidaan kilpailuttaa puunostajat. Parhaan markkinahinnan puustasi saat kilpailuttamalla myytävän puuerän. Kun teet puukaupan toimeksianto-sopimuksen kanssamme, niin kilpailutamme puukauppasi kaikkien ostajien kesken. Tarjousten perusteella laskemme sinulle vertailun, jonka perusteella sinun on helppoa päättää, kenelle puut myydään. Hoidamme lisäksi kauppaan liittyvät asiapaperit ja valvomme, että hakkuu tehdään kauppaehtojen mukaan ja rungot hyödynnetään tarkasti. Kun puut on korjattu, saat rahat tilillesi sovitun aikataulun mukaan. Metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluja käyttämällä et sitoudu yhteen yhtiöön, vaan olet vapaa valitsemaan kauppakumppanisi kauppakohtaisesti itse. Yksi ja sama puunostaja ei ole metsänomistajan kannalta taloudellisesti paras vaihtoehto vuodesta toiseen. Mhy Etelä-Savon jäsenetuna Metsäselainmobiilisovellus Tarjoamme jäsenyyteen liittyvänä maksuttomana etuna Metsäselain-mobiilisovelluksen, jolla voit selailla metsäsuunnitelmaasi kätevästi kännykässä tai tabletissa. Se on kätevä apu myös vapaa-ajan harrastuksiin - koko Suomessa. Kun sinulla on mhy:n laatima uusi tai päivitetty metsäsuunnitelma mhy:n tietojärjestelmässä, niin saat jäsenetuna maksutta mobiilimetsäsuunnitelman älypuhelimeesi. Sovelluksessa näkyvät mm. tilasi kartat ja kuviotiedot. Saat samalla käyttöösi koko Suomen kattavat maastokartat ja kiinteistöraja-aineistot ilman eri maksuja. Suur-Savon Sähköstä alennusta mhy Etelä- Savon jäsenille Mhy Etelä-Savo on solminut Suur-Savon Sähkön kanssa yhteistyösopimuksen. Jos olet jäsen, käytä MTK-Kymppi sähkösopimuksen edut hyväksesi. Jäsenet saavat kulloinkin voimassa olevasta Suur-Savon Sähkön perushinnastosta seuraavan alennuksen: Kuukausimaksusta 6 % Yleissähkö 6 % energiamaksusta Yösähkö 6 % päiväenergian hinnasta Vuodenaikasähkö 6 % talviarkipäivän energiahinnasta Vaihtoehtoisesti jäsenetuna voi tehdä määräaikaisen sähkösopimuksen kulloinkin voimassa olevin takuuhinnoin, ilman kuukausimaksua. Jäsenetu koskee MTK- Kymppi -sähkösopimusta. Tervetuloa Metsä Rokkaatapahtumaan Mhy Etelä-Savon monipuolinen Metsä Rokkaa-tapahtuma järjestetään Juvalla pe klo Tervetuloa tutustumaan metsäalan palveluihin ja ammatteihin sekä tapaamaan samalla tuttuja! Toivotan hyvää ja virkistävää kesää kaikille lehtemme lukijoille! Petri Pajunen toiminnanjohtaja

5 5 Puumarkkinat piristyivätpetri Pajunen Ostajat ovat kiinnostuneita erityisesti kesällä korjuukelpoisista päätehakkuukohteista. Myös harvennuskohteista tehdään kauppaa. Tammi-huhtikuussa Etelä- Savon puukauppamäärä oli m³. Laskua edellisvuoden määriin oli lähes 20 %. Verkkaisesti alkanut puukauppavuosi on nyt selvästi piristymässä. Parin viimeisen viikon aikana puuta on myyty Etelä-Savossa yli m³ viikossa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä hiljaisiin talven viikkoihin verrattuna. Kysynnän kasvu oli odotettavissa. Viime kuukausina teollisuuden puunkäyttö on ollut ostoja suurempaa. Tämä on supistanut raaka-ainevarantoja. Myös puun tuonti määrät ovat olleet lievässä laskussa jo pidemmän aikaa. Suurin myönteinen muutos on tapahtunut havutukin kysynnässä. Varsinkin kuusitukki kärsi vielä talvella kysynnän puutteesta, mutta nyt tilanne on tasapainoisempi. Myös mänty- ja koivutukille on kysyntää. Ostajat ovat kiinnostuneita erityisesti kesällä korjuukelpoisista päätehakkuukohteista. Myös harvennuskohteista tehdään kauppaa. Yleisen taloustilanteen haasteista huolimatta, metsäteollisuuden tuotantomäärät ovat pysyneet varsin korkealla tasolla. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä sahatavaran tuotanto ja tukin käyttö laskivat vain 3 % ja kuitupuun ja hakkeen käyttö jopa kasvoi hieman. On myös huomattava, että kuitupuuta käyttävä metsäteollisuus tekee kokonaisuutena tällä hetkellä erittäin hyvää tulosta. Puunkäytössä ei suuria muutoksia Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) ennustaa, että metsäteollisuuden puunkäyttö jatkuu suhteellisen tasaisena tänä ja ensi vuonna. Paperin tuotanto vähenee edelleen, mutta kartonkia tuotetaan vastaavasti enemmän ja sellua myös viedään kasvavia määriä. Sahateollisuudella on tänä vuonna haasteena heikentynyt kysyntä kotimaassa ja vientimarkkinoilla. Myös kohonneet sahatavaravarastot rasittavat tilannetta. PTT ennustaa, että sahatavaran tuotanto laskee tänä vuonna 3-4 %, mutta ensi vuonna tuotantomäärät kohoavat jälleen 3-5 %. Vientihintoihin ennustetaan tälle vuodelle 0-1 prosentin laskua ja ensi vuodelle 1-2 prosentin nousua. Puukauppa kannattaa valmistella huolella Puukaupan valmistelu kannattaa tehdä huolella ja käyttää metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluja. Tarjoukset pyydetään mahdollisimman monelta ostajalta ja tarjousten vertailussa huomioidaan myös ostajien erot tukin katkonnassa. Parasta tarjousta ei siis ratkaise pelkästään yksikköhinta. Myyntierien kilpailuttaminen on hyvin tärkeää myös yleisen puunhintatason kannalta. Vain Kantohinnat Etelä-Savossa Tee sopimus oman Metsänhoitoyhdistyksesi kanssa! Timo Leskinen kenttäjohtaja MTK metsälinja/etelä-savo Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 58,4 57,6 49,5 24,2 18,8 17,8 Harvennushakkuu 48,7 48,0 40,1 15,5 15,6 15,0 Ensiharvennus 14,1 12,6 14,6 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityiskohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa. JÄSENENÄ varmistat edullisemmat hinnat! Varmista puukaupan tarkka sisältö metsänhoitoyhdistyksestä. ETELÄ-SAVO Puukauppakokemus käytössäsi! tarjouskilpailun kautta markkinamekanismit pääsevät vaikuttamaan sekä yksittäiseen kauppaan, että markkinoiden keskihintaan. PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA jäsenhinta 0 ilman jäsenyyttä 85 /tunti Hinta sisältää: Maastokäynti Arvio puumäärästä Hinta-arvio Työmaakartta Metsänkäyttöilmoituksen teko Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. OTA YHTEYTTÄ p tai Varmista hakkuiden sujuminen suunnitellusti! PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO hinta alk. 0,80 /m3 Hinta sisältää: Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen taulukko Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken Tarjousten vertailu Ostajan valinta Hakkuun suunnittelu Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta Korjuujäljen valvonta Puunkorjuun valvontaraportti Puukaupan päättäminen

6 6 Mhy Etelä-Savon jäsenedut 2015 Olemme ainoa metsäalan toimija, joka on samalla myös metsänomistajien etujärjestö. Tule mukaan, me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Löydät jäsenedut myös netistä > oma yhdistyksesi > metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenedut. Jäsenmaksu on v perusmaksu ,50 /ha-maksu, max. 300 /jäsen. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on vain / jäsen. On monta hyvää syytä olla jäsen: 1. Asiantuntemus Saat kaikki metsäpalvelut oman metsäasiantuntijasi kautta 2. Metsänhoitoyhdistykseen luotetaan Toimialueemme yksityisten metsänomistajien myymistä puista 70 % lähtee liikkeelle kauttamme. Puukaupan kilpailuttaminen ja katkonta-aineisto ovat etuja, joita sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan toimija. 3. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin Vaikutamme kaava-, laki- ja ympäristöasioihin, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta metsiesi käyttöön. Voimme auttaa myös yksittäisissä edunvalvonta-asioissa. Mikään muu organisaatio ei tee metsänomistajan edunvalvontaa. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA 4. Maksuton metsäkäynti Jäsenedun arvo 70 /tunti 5. Maksuton puunmyyntisuunnitelma Jäsenedun arvo 280 / 1/2 päivää. 6. Metsänomistajien koulutus ja neuvonta Jäsenedun arvo 30 /tilaisuus 7. Jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistajanumerot Jäsenedun arvo 20 /vuosi. 8. Maksuton PEFC-metsäsertifiointi Jäsenedun arvo 30 /vuosi 9. Valtakunnalliset yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenedut. Jäsenille alennusta mm. metsä- ja kotivakuutuksesta, rahoituksesta, polttoaineista, energiasta, esim. LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä alennusta - 3,19 snt/litra Neste: Yrityskortilla alennus bensiinistä -2,5 snt/litra ja dieselistä -2,7 snt/ litra Savotan Puoti: Pokara, Tehoheinäin ja Raivaveitsi jäsenetuhintaan Aarre-lehti: 6 kk tilaus 47,50 + Aarteita Suomen luonnosta kirja Kaikki valtakunnalliset edut löydät osoitteesta 10. Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille Jäsenverkko Repusta

7 7 Mhy Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenetuna Metsäselain-mobiilisovelluksen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo tarjoaa jäsenyyteen liittyvänä maksuttomana etuna mobiilisovelluksen, jolla voit selailla metsäsuunnitelmaasi kätevästi kännykässä tai tabletissa. Se on kätevä apu myös vapaa-ajan harrastuksiin - koko Suomessa. Kun sinulla on mhy:n laatima uusi tai päivitetty metsäsuunnitelma mhy:n tietojärjestelmässä, niin saat jäsenetuna maksutta mobiilimetsäsuunnitelman älypuhelimeesi. Sovelluksessa näkyvät mm. tilasi Kuviotietoja on kätevää tarkistella maastossa. Puhelimen GPS-paikannus näyttää sijaintisi maastossa, joka helpottaa oman metsätilan kuviotietoihin perehtymistä. kartat ja kuviotiedot. Saat samalla käyttöösi koko Suomen kattavat maastokartat ja kiinteistöraja-aineistot ilman eri maksuja. Metsäselaimen ominaisuuksiin kuuluvat tarkimmat ja tuoreimmat kartat, tilanrajat sekä Maanmittauslaitoksen ilmakuvat koko Suomen alueelta. Sovellusta voidaan käyttää myös ilman nettiyhteyttä, ja selailtavat metsäsuunnitelmat voivat olla ympäri Suomea. Muita ominaisuuksia ovat teemakartat hakkuista ja hoitotöistä, kuviotiedot, hakkuutuloarviot ja sijainnin näyttö kartalla. Metsäselaimen ajantasaiset maastokartat apuna vapaa-ajalla koko Suomessa Metsäsuunnitelman ohella voit hyödyntää Metsäselainta erinomaisesti myös vapaaajan harrastuksissa, koska se sisältää tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartta- ja ilmakuva-aineistot koko Suomen alueelta. Jatkossa Metsäselaimeen tulee myös useita muita hyödyllisiä ja hauskoja toimintoja, kuten omien paikkojen ja reittien tallennus. Metsäselain on siis monipuolinen sovellus, joka kannattaa ottaa käyttöön. Hae Metsäselain maksutta laitteesi sovelluskaupasta Löydät sovelluksen laitteesi sovelluskaupasta hakemalla hakusanalla metsäselain. Mhy:n sovellus on Accelbit Oy:n valmistama. Se ladattavissa Android- ja Windows Phone -laitteille suoraan laitteen sovelluskaupasta. Voit tutustua mobiiliin metsäsuunnitelmaan heti kokeilemalla Metsäselaimesta löytyvää demometsäsuunnitelmaa. Metsäselaimen ominaisuudet: Metsäsuunnitelmien kuviot ja metsäsuunnitelman tarkat tiedot. Hakkuu- ja hoitotoimenpiteet teemakarttoina. Tarkimmat ja laadukkaimmat maastokartta- ja ilmakuvakartat kiinteistörajoineen koko Suomen alueelta. Tuki aineistojen käytölle ilman verkkoyhteyttä (offline-tila) Oman sijainnin näyttö (satelliitti- ja verkkopaikannus) Petri Pajunen Toimintaohjeet mobiilimetsäsuunnitelman tilauksissa: Uusi jäsenetu! Nyt saat jäsenetuna metsäsuunnitelman myös mobiiliversiona. 1. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi. Jos et tiedä oman metsäasiantuntijasi yhteystietoja, niin soita p tai laita sähköpostia 2. si tarkastaa metsäsuunnitelmasi tilanteen. Voit sopia suoraan hänen kanssaan uuden metsäsuunnitelman tilauksesta tai metsäsuunnitelman päivityksestä. 3. Kun uusi metsäsuunnitelma on valmis tai vanha suunnitelma päivitetty ajan tasalle, niin metsäsuunnitelma siirretään metsäasiantuntijan toimesta mobiilipalveluun. Saat metsäasiantuntijaltasi käyttäjätunnuksen ja ohjeet palvelun käyttöön. 4. Tämän jälkeen sinulla on metsäsuunnitelma karttoineen ja kuviotietoineen aina mukana. Tämän lisäksi sinulla on mm. ajantasaisimmat peruskartat ja ilmakuvat koko Suomen alueelta. Hyödynnä jäsenyytesi! Saappaat jalkaan ja metsään. Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Onko talven aikana tullut tuhoja? Mistä voisi myydä puuta ja miten? Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Maksuttoman metsäkäynnin voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta. Soita ja sovi metsäkäynnistä oman metsäasiantuntijan kanssa, yhteystiedot löydät lehden keskiaukeamalta tai ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie JUVA

8 8 Uusi Kemera-laki astui voimaan Kemera-tukea saa nyt yli 0,7 metrin pituiseen taimikkoon Tuen kohdentaminen uudessa laissa taimikoiden varhaishoitoon on odotettu parannus, joka tehostaa metsänkasvatusketjua. Petri Pajunen Uusi Kemera -järjestelmä on määräaikainen ja sen nojalla voidaan tehdä päätöksiä vuoden 2020 loppuun ja maksatuksia vuoden 2023 loppuun asti. Uusi tukijärjestelmä vastaa pääosin nykyistä. Tukea myönnetään jatkossakin nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen, terveyslannoitukseen, juurikäävän torjuntaan, suometsän hoitoon, metsäteihin, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukisopimuksiin. Lisäksi uutena tukimuotona otetaan käyttöön taimikon varhaishoito. Tuettavista toimenpiteistä jäivät pois muun muassa metsänuudistaminen ja energiapuun korjuutuki. Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunta voidaan aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin toimenpiteen toteutus voidaan aloittaa. Hankkeiden suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen, kun taimikkosi on harvennuksen tarpeessa. Me teemme kaikkia metsänhoitotöitä maanmuokkauksesta ja istutuksesta hakkuisiin. Hyvin hoidettu metsä kasvaa, sitoo hiiltä ja vaikuttaa suotuisasti maapallon ilmastoon. ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Etelä-Savo Väätäisentie Juva p etelasavo Nyt tukea saa jo yli 0,7 metrin pituiseen (pituus työn jälkeen) taimikkoon. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 /ha. Taimikonhoidoistakin tehtävä jatkossa ilmoitus ennen töiden aloittamista Uusi Kemera-laki vaatii ennakkoilmoituksen tekemisen Metsäkeskukselle ennen töiden aloittamista. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon voi aloittaa välittömästi hakemuksen jättämisen jälkeen, joten Metsäkeskuksen rahoituspäätöstä ei näiden työlajien osalta tarvitse odottaa. Rahoitusta kuitenkin myönnetään vain niille hakemuksille, jotka täyttävät rahoitusehdot. Metsänhoitoyhdistys laatii rahoitushakemuksen ja toteutusselvityksen Tilaa taimikonhoitotyöt mhy Etelä-Savosta ja osallistut samalla kolmen 200 metsäpalvelusetelin arvontaan. Kilpailun säännöt *Kilpailu koskee mhy Etelä-Savon toimialueen metsänomistajia *Taimikonhoitotyö toteutetaan mhy Etelä-Savon toimesta * Määrä vähintään 1 hehtaari varhaishoitoa tai nuoren metsän hoitoa * Kilpailuun osallistuvat ajalla toteutetut tai tilatut taimikonhoitokohteet * Arvonta suoritetaan lokakuussa 2015 ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti * Metsäpalvelusetelit ovat käytettävissä kaikkiin mhy Etelä- Savon palveluihin ja tuotteisiin Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi nyt! Metsäkäynti ja taimikonhoitokohteiden kartoitus on maksuton jäsenpalvelu. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat laativat rahoitushakemuksen, joka täytyy tehdä ennen töiden aloittamista. Työn päätyttyä he laativat toteutusselvityksen Metsäkeskukselle, jonka perusteella tuki maksetaan. Metsänhoitoyhdistyksen toteuttamissa työmaissa rahoitushakemuksen ja toteutusselvityksen laatiminen sisältyvät taimikonhoitopalvelun hintaan. Metsänomistajan omatoimisissa hankkeissa näistä laskutetaan hehtaaripohjainen korvaus. Uuden Kemera-lain tuet Taimikon varhaishoidon tuki on 160 /ha. Taimikonhoidossa pitää poistaa vähintään 3000 runkoa (Etelä-Suomi). Taimikon keskipituuden pitää olla taimikonhoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä. Nuoren metsän hoidon tuki on 230 /ha. Nuoren metsän hoitokohteelta pitää poistaa vähintään 1000 runkoa (Etelä- Suomi). Kuten nykyisessäkin Kemerassa, jäävän puuston keskiläpimitan on oltava rinnankorkeudelta alle 16 cm hoitotyön jälkeen. Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä poistettuja runkoja kerätään kohteelta vähintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän hoitotuki on 450 /ha, jos hoitotyön yhteydessä kerätään vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta (Etelä-Suomi). Juurikäävän torjunnan tuki on 70 /ha. Kantojen nosto ei ole enää rahoitettava juurikäävän torjuntamenetelmä. Metsän terveyslannoitukseen voidaan myöntää tukea 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lannoitevalmisteen tulee soveltua ravinne-epätasapainon korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslannoitukseen ei myönnetä tukea. Metsätien perusparannukseen voidaan myöntää tukea 40 % ja uuden metsätien tekemiseen 30 % (Etelä-Suomi) hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea saa tilojen yhteisinä toteutettaviin tiehankkeisiin yhteismetsiä lukuun ottamatta. Tien tulee olla vähintään 500 metriä pitkä ja tien pitää liittyä saumattomasti tiestöön, jolla metsätalouden ympärivuotisen kuljetukset ovat mahdollisia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Uuden metsätien kuljetuksista yli puolet ja perusparannettavan yksityistien kuljetuksista yli 30 % pitää olla metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia. Tietiheys saa olla enintään 15 m vaikutusalueen hehtaaria kohden. Tien, siihen liittyvien kääntö- ja ohituspaikkojen sekä varastoalueiden mitoituksessa ja toimivuudessa noudatetaan metsätienormeja, joita julkaisee Metsäteho Oy. Ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen ja pyydä metsäasiantuntijaasi kartoittamaan ajankohtaiset taimikonhoitokohteet maksutta (jäsenetu). Suometsän hoitoon voidaan myöntää tukea 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista, jos kohde on vähintään 5 hehtaaria. Muutoin tuen määrä on 40 % vähintään 2 hehtaarin kohteilla. Tuettavan kohteen ravinteisuudelle on asetettu alarajat. Kohteella pitää olla tehtynä välttämättömät taimikonhoitotyöt ja metsänhoidollisesti tarpeelliset hakkuut eikä kohteella saa olla hakkuu- tai hoitotarvetta kasvupaikasta riippuen 5-10 vuoden aikana. Hoitotyön jälkeen puuston tulee kasvaa keskimäärin vähintään 1,5 m3/ha vuodessa. Toteuttamissuunnitelmaan on liitettävä erillinen selvitys vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä. Ympäristötukisopimuksia tehdään ensisijaisesti metsälaissa säädettyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiiteiden säilyttämiseksi. Sopimuksella maanomistaja sitoutuu säilyttämään tietyllä alueella metsien biologista monimuotoisuutta ja olemaan tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen suostumusta. Ympäristötuki koostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta. Maanomistajan omavastuu on neljä prosenttia sen kiinteistön puuston arvosta, jolla kohde sijaitsee tai euroa. Ympäristötukisopimukset tehdään kymmeneksi vuodeksi. Metsäluonnon hoitohankkei-na voidaan rahoittaa esimerkiksi usean tilan alueelle ulottuvia monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista, vesistöhaittojen estämistä, monimuotoisuutta edistävää kulotusta ja vieraskasvilajien hävittämistä. Tuella voidaan kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kustannukset.

9 9 Parasta uudessa KEMERAssa - taimikkoa ei tarvitse pilata tuen saamiseksi! Uusi määräaikainen Kemera-järjestelmä tuli voimaan kesäkuun alussa ja muutama päivä aikaisemmin saatiin osa uudistukseen liittyvistä lomakkeista, osaa odotellaan kesäkuun ja loppukesän mittaan. Uusi järjestelmä on otettu varovaisen myönteisesti vastaan. Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Byrokratia on lisääntynyt, mutta siihen syypäätä saa etsiä yhteisen Euroopan suunnalta. Hakemus vaaditaan siksi, että rahoitusta ei voida myöntää jälkikäteen. Käytäntö siinä, kuinka hakemuksen jälkeen menetellään, vaihtelee; taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunnan voi aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin työ voidaan aloittaa. Muistettava kuitenkin on, että rahoitus ei ilmoituksesta huolimatta ole automaattista, vaan sitä myönnetään vain niille hakemuksille, jotka täyttävät rahoitusehdot. Tuettavien työmuotojen lista kapeni Uusi tukijärjestelmä vastaa pääosin nykyistä. Tuen ulkopuolelle päätyivät pystykarsinta, pellon metsitys, energiapuun korjuu, kantojen nosto, kokeilu- ja selvitystoiminta sekä vahinkojen korvaus ja korjaaminen. Kulotukseen olisi mahdollista saada tukea jatkossa vain metsätalouden ympäristötuen kautta. Metsänuudistaminen luonnontuhojen jälkeen jää jatkossa vakuutusvetoiseksi, korvausta ei tukirahoista enää saa. Energiapuun korjuu säilyi mutkan kautta tuen piirissä, sillä tukea myönnetään jatkossakin nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen. Listan tärkein uutuus on tuki taimikon varhaishoitoon ja juuri se on otettu tyytyväisenä vastaan. Oikealla ajoituksella samalla kuviolla voidaan saada tuki kahteen käsittelyyn. Metsänomistajan kannalta tukijärjestelmän uudistus on kannusta, sillä enää ei tuen määrään vaikuta toteutetaanko se omana työnä vai vieraalla työvoimalla. Parhaimmillaan metsänomistajan korvaus nousee yli kaksinkertaiseksi entisen tukeen verrattuna. Yhdistyksen metsäasiantuntijat perehtyvät uuteen käytäntöön ja parhaan tiedon oman kohteen tuesta saa heiltä. Ammattimiehen arvio uudistuksesta Hannu Arpiaisella, Mikkelin läntisen tiimin metsurilla, tuli ammatissa vapun jälkeen 40 vuotta täyteen. Metsänhoitoyhdistyksen leivissä Hannu on ollut vuodesta 1975 saakka. Ammatinvalinta oli aikanaan hyvin luonnollinen, miehen omien sanojen mukaan, kotipuolessa Mikkelin Korpijärvenkylässä, matkan pellon reunan yli metsään oli lyhyt! Hannu on seurannut tarkasti tukijärjestelmäuudistuksen etenemistä, vaikka kemeraa on sorvattu kohtuullisen pitkään. Monen muun tapaan metsäammattilainen on tyytyväinen, että tuki ohjaa taimikoiden varhaisempaan hoitoon. - Yksin työ nopeutuu lähes puolella, kun se tehdään aikaisemmin, sanoo Hannu ja arvioi, että sanalla kustannuksella selvitään, vaikka kuvio käsitellään kahteen kertaan. Säästöä syntyy myös sitä kautta, että vesakko ei piiskaa taimikkoa kelvottomaksi, jos hoitotyötä lykätään. - Muutaman tukisatasen odottelun takia saattoi kuvioon syntyä tuhansien vahinko. Hannu Arpiainen näyttää, että taimikon varhaishoidossa jälkeä syntyy vauhdilla. Varovainen arvio on, että päivässä ammattimies käsittelee kaksinkertaisen pinta-alan taimikkoa. UUDEN KEMERA-LAIN KESKEISET TUET TAULUKKONA Työlaji Tuki Pinta-ala Kuviokoko Poistuma Jäävä runkoluku Pienpuun kertymä Taimikon pituus Puuston läpimitta, cm /ha ha minimi ha minimi min. kpl/ha max. työn jälkeen kpl/ha m³/ha min. min. metriä, työn jälkeen max. työn jälkeen Taimikon varhaishoito 160 1,0 0, ,7 - Nuoren metsänhoito 230 2,0 0, ,0 16 Nuoren metsänhoito + pienpuun korjuu 450 2,0 0, ,0 16 Työlaji Tuki Minimi Minimi % kokonaiskustannuksista pinta-ala, ha kuviokoko, ha Metsän terveyslannoitus 40 2,0 0,5 Työlaji Tuki Minimi Minimi % kokonaiskustannuksista pinta-ala, ha kuviokoko, ha Suometsän hoito (kunnostusojitus) yli 5 ha hankkeet 70 % 2,0 0,5 alle 5 ha hankkeet 40 % Työlaji Tuki Metsätien pituus Metsätalouden kuljetusten % kokonaiskustannuksista min metriä osuus % min Metsätien perusparannus Uuden metsätien tekeminen Kysy tarkemmat tukiehdot omalta metsäasiantuntijaltasi! TAIMIKONHOITOLASKUN NETTOKUSTANNUS ON PIENI KEMERA-TUEN JA VEROVÄHENNYSTEN JÄLKEEN SOVI TAIMIKONHOIDOISTA NYT OMAN METSÄASIANTUNTIJASI KANSSA! ESIMERKKILASKELMA TAIMIKON VARHAISHOITO Netto Arvonlisävero 24 % Yhteensä Taimikon varhaishoito laskutushinta, /ha 350,00 84,00 434,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -84,00 Kemera-tuki, /ha -160,00 Verovähennys metsäverotuksessa, -57,00 Maksettavaa jää, 133,00 (38 % laskun nettosummasta) ESIMERKKILASKELMA TAIMIKONHOITO Netto Arvonlisävero 24 % Yhteensä Taimikonhoito laskutushinta, /ha 500,00 120,00 620,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -120,00 Kemera-tuki, /ha -230,00 Verovähennys metsäverotuksessa, -81,00 Maksettavaa jää, 189,00 (38 % laskun nettosummasta)

10 10 Jouko Makkonen on puun puolesta puhuja Ilman kunnon teitä - puu jää metsään Jouko Makkonen Savonrannalta, torpparin pojanpoika, kertoo olevansa tyytyväinen, kun on ylennyt sahalaitoksen omistajaksi. Totta toinen puoli, mutta huumorilla höystettynä, Joukolla todella on Lapinjärven rannassa yhden miehen sahalaitos, jolla hän jalostaa tilan metsistä kootut pystyyn kuivaneet rungot komeiksi puutarhakalusteiksi. Hyvää vapaa-aikaa ei kannata jättää käyttämättä, vaikka tilanpito siirtyi pojalle vuonna Lapinahon tilan vanhalla isännällä riittää virtaa edelleen yhteiskunnallisiin ja yhteisiin asioihin. Päällimmäisenä on kuntalaisaloitteen, kuntaliitoksen investointeihin tarkoitettujen nk. porkkanarahojen osoittamisesta yksityisteiden peruskorjaukseen, eteenpäin vieminen. Savonlinnan kuntapäättäjät joutuvat vielä ottamaan kantaa paikkakunnan yksityisteiden edustajien tekemään ja 300 kuntalaisen allekirjoittamaan aloitteeseen. Kuntaliiton johtavan lakimiehen lausunto asiassa tukee savorantalaisten kantaa, että valtuusto voi käyttää laajaa harkintavaltaansa niin, että yksityisteiden perusparannus tulkitaan investointina eikä sitä pidetä normaalinan avustuksena teiden kunnossapitoon. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuonna 2009 ja Jouko Makkoselle oli kova päätös metsittää pelto, jonka oli omin käsin suosta kuokkinut. Puntarissa painoivat kuitenkin metsää puoltavat seikat ja päätöstään hän ei ole katunut. Palstalla on kuitenkin sen verran merkitystä, että 15-kesäisenä suota kuokkiessaan Jouko kertoo tehneensä valinnan maa - ja metsätaloustuottajan urasta. liitos tuli tunnetuksi rotanhännän takia, sillä yhteinen kuntaraja toteutettiin niin, että Savonranta osti Enonkoskelta huoltokäytävän kuntien välille. - Yksityistieavustus palvelee niin savonrantalaisia kuin kesäasukkaita, uskoo Jouko Makkonen ja jatkaa, että myös matkailun kannalta hyväkuntoinen tiestö on merkittävä etu. Yksityisteiden merkityksen Jouko näkee myös kansallisomaisuuden, metsän, näkövinkkelistä. - Toimiva tieverkko on kuljetusten kannalta ehdoton edellytys, sillä seutukunta on riippuvainen niin metsien hoidosta kuin niiden hyödyntämisestä. Käytännön hyötyjen lisäksi tiestön kohentamisessa näkee entinen kunnallismies myös henkisen puolen, se antaa uskoa tulevaisuuteen ja maaseudun elinvoimaan. Lapinaholla ryhdytään isänniksi nuorella iällä. Poika Kalle, joka jatkaa tilaa puolisonsa Kirsin kanssa, otti tilan hoitoonsa 24-vuotiaana. Isä Jouko oli vasta 21-vuotias, kun ryhtyi isännäksi. Lypsykarjan pääluku on vuosien kuluessa noussut, nyt nuoren polven navetassa on 75 lehmää, isällä lypsäviä oli 25. Elanto lähtee kivisistäkin pelloista Jouko Makkoselle selvisi tuleva ammatti suota pelloksi kuokkiessa 15-kesäisenä. Vastuu Lapinahon tilasta tuli eteen varsin nuorena, sillä sukupolvi vaihtui, kun Jouko oli 21-vuotias. - Hankalia päätöksiä nousi eteen, muistelee Jouko ja kertoo, että hyvän tienestitalven savotassa jälkeen olisi ollut rahat pikku-fiiatin ostoon, mutta hieman kirvelevin mielin nuorimies päätyi ostamaan muutaman hiehon lisää navettaan, että tilan tuotto saatiin kohenemaan. Tilan maltillinen kasvattaminen oli tavoitteena koko isännyyden ajan. Liikkeelle lähdettiin runsaan parinkymmenen hehtaarin kokonaispinta-alasta ja tällä hetkellä peltoakin on 50 hehtaaria, niistä viisitoista on itse raivattuja. - Varmaan eteenpäin suuntaava asennoituminen tilanpitoon saattoi tulla edelliseltä sukupolvelta, sillä isä oli Otavan maanviljelyskoulun käynyt mies. Pääluku navetassa kasvoi,

11 11 lisämaata hankittiin, kun sitä tuli sopivasti tarjolle. Aivan oma tarinansa on lisämaan osto Savonrannan kunnalta, sillä ostotarjouksia tehtiin kaikkiaan neljälle valtuustolle ja aikaa ensimmäisestä kaupantekoon kului 23 vuotta. Ajan tavan mukaan myös maatalouden sivuelinkeinot tulivat mukaan kuvaan. Lapinjärven rantaan, niemen nokkaan, nousi vuonna 1966 Savonrannan ensimmäinen vuokramökki. Seuraava kesä oli ensimmäinen kausi ja ensimmäinen vuokraaja oli saksalainen pariskunta. - Aina pitää olla ensimmäinen, vitsailee Jouko ja jatkaa, että hän taisi olla myös ensimmäinen, joka luopui vuokramökkien pitämisestä. Tila on sukupolvien ketju Jouko Makkonen sai tilan vastuulleen nuorena ja siirtyi eläkkeelle vasta 68-vuotiaana, että poika Kalle ennätti täyttää 24 vuotta. - Omista kokemuksistaan pitää oppia jotain, nyt pojalla oli aikaa elää muutama vuosi nuoruutta, jota mahdollisuutta itselläni ei ollut, sanoo Jouko ja jatkaa, että oikeastaan molemmat voittivat, sillä jatkovuodet kartuttivat mukavasti omaa eläkettä. Lapinahossa on koetettu elää, niin kuin saarnataan, Joukon mielestä sukupolvenvaihdoksen yksi tärkeimmistä elementeistä on tilan taloudellinen asema. - Mieluummin velaton tila, sillä uuden yrittäjän on aina investoitava toimintaan. Kallen ja Kirsin isännyys on alkanut vauhdilla, sillä lokakuussa 2013 vietettiin uuden 75 lypsävän viileäpihaton avajaisia. Uusia karjatalousrakennuksia ei nouse kuin sieniä sateella ja tapahtuma kiinnosti seutukunnan väkeä. Lapinahon maitotila oli pilottikohteena mukana valtakunnallisessa MTK:n kipparoimassa tyyppinavettahankkeessa, jolla pyritään saamaan navettarakentamisen kustannukset kuriin. Yhdessä asiassa navetta taatusti poikkeaa muista hankkeen kohteista. Puurakenteisen navetan verhoseinien alaosat ovat oman metsän hirttä. Ensin puuta, sitten muuta Jouko Makkonen liputtaa kauempanakin sijaitseville hyville asioille, niin kuin Pudasjärven, maailman suurin, hirsikoulu. - Suomi on puujaloilla seisova maa, miksi sitten ei valita rakennusmateriaaliksi puuta. Jouko tietää, että puuta on kartettu keskimääräistä korkeampien rakentamiskustannusten vuoksi, mutta toteaa, että asia näyttää siltä, mistä suunnasta sitä katsoo. - Kokonaishyödyn kannalta puun käyttö on kannattavaa, sillä se tuo työtä ja laventaa ansiomahdollisuuksia maaseudulla. Lapinahon mielenkiintoisin puurakennus on viisitoista vuotta sitten rakennettu viljavarasto. - Pohjalla oli halu rakentaa varasto puusta, mutta toteut- Lapinahon viljavarastossa on seinät hirrestä. Jouko Makkonen sai idean manttaalikuntien lainajyvästöistä, jotka oli veistetty hirsistä. Uuden ajan vilja-aitta on kuitenkin rakennettu pilaripalkkitekniikkaa hyväksikäyttäen. Pilarikehys on metallia ja seinät on ladottu hirsistä. Puinen viljavarasto on erinomainen leipäviljan säilytykseen. Tilan uusi karjasuoja on Savonrannan ensimmäinen robottinavetta. Valtakunnallisen tyyppinavettahankkeen pilottirakennuksista se eroaa muista siinä, että seinien alaosa on kotimetsästä korjatusta puusta sahattua hirttä. tamista joudun pohtimaan pitkään, kertoo Jouko. Hirsirakentamisen kompastuskivenä ovat salvokset, jotka varastotyyppisessä rakennuksessa olisivat vieneet liikaa aikaa. Niinpä päädyttiin pilaripalkkiratkaisuun, jossa hirret ladottiin metalliseen kehyksiin. - Kohtuullisilla kustannuksilla saatiin viljavarasto 25 lehmän tarpeisiin, kun käytettiin omassa metsässä kasvanutta puuta. Varastoon mahtuu kiloa viljaa ja vuosien varrella se on harmaantuneena sulautunut osaksi tilan vanhan osan muita rakennuksia. Jouko Makkonen tietää myös oman kehitelmänsä erinomaisen edun hirsivarasto sopii hyvin leipäviljan varastointiin, sillä puiset seinät eivät hikoile ja vilja pysyy kuivana. Keksijän vikaa Jos titteleistä saisi valita, niin Jouko valitsisi mieluiten keksijämaanviljelijän! Asialla on myös vankkaa perustaa, sillä miehellä on ollut hallussaan yksi pikkupatentti ja useita hankkeita, jotka olisivat voineet edetä patentointiin saakka. Patentoitu keksintö oli karjatilallisen työtä helpottava vasikan nupotusteline, jonka ensimmäinen prototyyppi syntyi paikallisen sepän pajalla. Tuote eteni sarjatuotantoon asti eläinlääkärin kannustettua hanketta ja niitä on edelleen käytössä satoja ympäri Suomea. - Valmistusoikeudet siirtyivät uudelle yritykselle, mutta tuotanto lienee pientä, sillä nupotus eli vasikan sarviaihioiden tuhoaminen halutaan ilmeisesti siirtää tiloilta eläinlääkärin suorittamaksi. Virallista tunnustusta keksijänä on kertynyt, siitä on osoituksena toinen sija Mikkelin läänin keksintökilpailussa elevaattorin lisälaitteella. - Kannatan ajatusta, että metsässä kasvatetaan myös laatupuuta. Sitä silmällä pitäen kehittelin saksitoimista oksasahaa, jota toimisi hydraulisesti, paljastaa Jouko. Hydrauliikan voimanlähde olisi pystykarsijan repussa. Kuka keksi uuden nimen MTK:lle? MTK on vanhempi kuin Suomen valtio, sillä se on perustettu toukokuussa Yhdistyksen nimi oli alkujaan maataloustuottajien keskusliitto ja vasta 1992 sääntömuutoksen myötä nimi muuttui kaikki kolme jäsenryhmää kattavaksi järjestöksi: maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK ry:ksi. Suotuisissa olosuhteissa muutos olisi voinut tapahtua ennemminkin, sillä paikallinen tuottajayhdistys teki Jouko Makkosen esityksestä nimenmuutoksesta esityksen tammikuussa 1979 Itä-Savon liitolle, joka käsitteli asian vielä saman kuun aikana. Hanke ei ensimmäisellä kerralla edennyt, joten Savon suunnasta oltiin uudelleen asialla vuonna 1991, jolloin se eteni liittokokoukseen saakka ja toteutui.

12 12 TIIMIKIERROS Mikkeli länsi Mikkelin länsipuolelta löytyy paljon omatoimisia metsänomistajia Mikkelin länsitiimi odotti mielenkiinnolla, mitä kestävän metsätalouden rahoituslain muutoksen voimaan astuminen tuo tullessaan. Porukka ynnäsi, että vielä nykyään pääpiirteissään voimassaoleva laki on vuodelta 1997, muutosta on taas ryhdytty puuhaamaan vuonna 2007, mutta sitä ei koskaan saatu maaliin. Ensin hallituksen esitykset eduskunnalle peruttiin 2010, sitten tehtiin uusi esitys lain muuttamista ja sen kylkeen niputettiin laki pienpuun energiatuesta. Petu juuttui kuitenkin EU:n rattaisiin ja uudistus jäi toteutumatta. Pitkittynyt Kemeran muutos on hankaloittanut työtä metsissä etenkin töiden suunnittelua, koska varmuutta tukien kohdistumisesta ja määristä ei ole ollut. Tiimin nuorin jäsen totesikin, että hän taisi olla yläasteella, kun Kemeran kanssa askartelu valtakunnassa alkoi! vesi, Puulaa ja Saimaa. Varsinaisia saaria työkohteina ja saariasiakkaita ei juurikaan ole, joten periaatteessa tällä seudulla ei kärsitä alueen rikkonaisuudesta kuten useamman muun tiimin kohdalla. Toimialue on kuusivaltaista, Saimaan ranta-alueilla löytyy luontaisesti syntynyttä visakoivua enemmän kuin muualla. Omatoimisia metsänomistajia Asiakastilojen keskikoko on noin 30 hehtaaria, mikä vastaa keskimääräistä tilakokoa koko yhdistyksen alueella. Metsänomistajia on noin 1350 ja metsäpinta-alaa noin hehtaaria. Asiakkaitaan tiimi kiittää omatoimisiksi, sillä metsänuudistuksen lisäksi monelta onnistuvat myös muut hoitotyöt. Etämetsänomistajien osuus on suhteellisen korkea, noin kuusikymmentä prosentti asuu toimialueen ulkopuolella, etäisimmät Indonesiassa ja Amerikoissa. Myönteinen asia seutukunnalla on, että tilojen pirstoutuminen on selvästi hidastunut. 3 Mikkelin toimisto Savilahdenkatu Mikkeli Urakoitsijat ja metsurit Koneyrittäjät: W-team Oy M&T Tuhkalainen T:mi Tenho Pulkkinen (myös muokkaus) Larmeko Oy, Erkki Puupponen (myös muokkaus) Reima Väisänen Partti Marko ja Kauko Puunkorjuu Hannu Jääskeläinen Maanmuokkausyrittäjät Koneurakointi Piispanen Kaartinen Henri Metsurit: Hannu Arpiainen Maunu Pekurinen Metsuriyrittäjät Metsätyö Riittinen, HK-Metsä Metsäpalvelu Kallio Alue entinen, tapa toimia uudempi Mikkelin läntisen toimijoille alue on tuttu, toteuttajamalli on taas uudempi, sillä perinteiseen tapaan kuului, että yksi ja sama toimihenkilö vie hankkeensa loppuun saakka. Uuden yhdisyksen myötä on vahvistunut, että tiimin metsäasiantuntijat Herkko Hämäläinen, Taina Kekkonen ja Matti Kekkonen hankkivat kohteet ja niiden toteuttajana on metsähoitoesimies Tapio Perko. Kesällä kuviot hieman muuttuvat lomien takia, sillä metsäneuvojat hoitavat alueita ristiin, mutta sillä tavalla tulevat toistenkin alueet tutuiksi. Tiimin toimihenkilöt tekevät työtään Mikkelin toimistosta käsin ja samassa toimistossa on myös korjuuesimies Juha Kokon ja kiinteistövälitystä ja tilaarvioita hoitavan Antti Tiihosen asemapaikka. Elokuun alussa saadaan alueelle myös oma tieja oja-asiantuntija, kun Reijo Kähärä aloittaa työt. Vesistöt rajoina Kartalla toiminta-alue rajoittuu lännessä Hirvensalmen kuntaan ja etelässä Mäntyharjun kuntaan ja vanhaan Ristiinan kuntaan. Pohjoisessa toimialue rajoittuu entiseen Haukivuoren kuntaan. Maastossa toiminta-aluetta rajaavat suuret vesistöt Kyy- Mikkeli länsi tiimi halusi kuvaan taimikkoon, jonka hoitoon jatkossa saa rahoitustukea. Tiimin esittely kulkee vasemmalta oikealle. Herkko Hämäläinen metsäasiantuntia. Aloittanut työt metsänhoitoyhdistyksellä huhtikuussa Harrastukset hiihto, metsästys, kalastus, suunnistus ja maastopyöräily. Hiihto ja metsästys näistä tärkeimmät. Matti Kekkonen metsäasiantuntia. Aloittanut työuran Järvi-Savon metsänhoitoyhdistyksellä metsäneuvojana huhtikuussa Vapaa-aika kuluu töiden jälkeen metsätöissä. Tapio Perko metsänhoitoesimies. Aloittanut uransa Järvi-Savon metsähoitoyhdistyksessä Tiimiesimiehenä toiminut vuoden verran.harrastuksiin kuuluu kuntosali kaikkina vuodenaikoina. Talvella hiihto ja laskettelu sekä kesällä aika kuluu golfviheriöillä. Taina Kekkonen metsäasiantuntia. Tullut Järvi-Savon Mhy:lle metsäsuunnittelijaksi 2010 ja aloittanut nykyisellä alueella metsäasiantuntijana Harrastuksina kuntonyrkkeily, ratsastus ja lavatanssit ( aina kun vaan ehtii )

13 13 TIIMIKIERROS Savonlinna länsi Rantasalmi Yhdistysrajojen poistuminen korjasi tiimin aluetta eheämmäksi Savonlinnan länsi- Rantasalmi tiimin kohdalla fuusion tuoma muutos oli vähäinen nimen vaihtuminen, sillä alueellisesti se toimii Kiviapajaa lukuun ottamatta samalla alueella kuin Itä- Savon länsitiimi aikanaan. Fuusion myötä Kiviapaja siirtyi Sulkavan tiimille, jonne se luontevammin kuuluu. Tiimi pitää majaansa Kylätien varrella Rantasalmella eli on yhden toimiston tiimi. Rantasalmi on tullut kuuluisaksi kirjailija Outsiderin luomasta Rinssi-eversti Kustaa Lipposen hahmosta ja kylällä on rinssi-everstille muun muassa oma nimikko hotelliravintola. Vesistöjä riittää tiimin alueella, vettä on runsas kolmasosa pinta-alasta. Rantasalmella, kuten muuallakin odotetaan, mitä Kemerauudistus tuo tullessaan. Ennakkoilmoitukset ovat uutta byrokratiaa monelle työlajille ja uuteen käytäntöön on oppimista niin metsänomistajilla kuin metsäasiantuntijoilla. Neljän tekijän tiimi 8 Rantasalmen toimisto Kylätie Rantasalmi Kylätien toimistossa on metsänhoitoyhdistyksen vakiokokoonpano; metsänhoitoesimies ja kolme metsäasiantuntijaa. Savonlinnan toimistolta tukea antavat Kalle Kaartinen tie- ja osa-asioissa ja Petra Huupponen, jonka vastuualueena ovat; metsäkiinteistöjen välitys, metsätilan sukupolvenvaihdokset, metsäarviot ja metsäverotus. Rantasalmella Petralla on vielä tukenaan kotietu, sillä Huupposten tupanen on Parkunmäellä. Vuodenvaihteen molemmin puolin on tapahtunut pieniä muutoksia tiimin sisällä. Otto Kankkunen siirtyi hoitamaan metsäasiantuntijan pestiä Savonlinnan länsipuolella ja vuoden alussa metsänhoitoesimieheksi tuli Iiro Ojalainen, Maija-Liisa Kettusen ja Pauli Pärnäsen vastuualueet pysyivät entisinä. Tiimi on hyvä sekoitus pitkää ja lyhyempää mhy-uraa, sillä Maija-Liisalla on kertynyt työuraa 38 vuotta, ensin toimistonhoitajana ja viimeiset yksitoista vuotta metsäneuvojana. Otto tuli taloon 2010 ja Pauli vuotta myöhemmin. Kesällä tiimi saa vahvistuksekseen harjoittelijan, metsänhoitajaksi opiskelevan Simo Ikäheimon. Toimistopalveluja Rantasalmella ei ole, vaan ne hoidetaan Savonlinnassa. Tiimiläiset vitsailevat, että metsänomistajat tietävät piipahtaa toimistolla, jos huomaavat, että jonkun auto on parkissa ulkopuolella. Hieman isompia metsiä Tiimin alueen pinta-ala on hehtaaria ja metsänomistajia on Osuus koko yhdistyksen metsäpinta-alasta on 11,6 prosenttia. Tiimin tilojen keskipinta-ala on 35 hehtaaria eli pari hehtaaria suurempi kuin yhdistyksen koko alueella. Itä-Savolainen perusmaisema peltoja ja kukkuloita ja niiden välissä reheviä kuusikoita eli kaunista. Alueella on paljon vesistöjä ja huonoja teitä. Metsät ovat hyvin hoidettuja. Etämetsänomistajien määrä on vuosien kuluessa kovasti lisääntynyt, edellisen laskennan mukaan metsää omistettiin tiimin rajojen ulkopuolelta 45 prosenttia. Tiimin alueeseen kuuluu Rantasalmen lisäksi myös Savonlinnan kaupungin läntinen puoli; Kallislahti, Pihlalahti. Savonlinnan länsi - Rantasalmi tiimi suoraan kahvitauolta kaapattuna. Tiimin esittely kulkee vasemmalta oikealle. Otto Kankkunen metsäasiantuntija. Tuli töihin yhdistykseen Vapaa-ajalla tulee harrastettua liikuntaa; tennistä, punttisalia, hiihtoa, sählyä ja uintia. Maija-Liisa Kettunen metsäasiantuntija 11 vuotta ja mhy:ssä yhteensä 38 vuotta. Työajan ulkopuolella iloa tuottaa mummina olo sekä valokuvaus ja mäyräkoira ladyt Lilli ja Ruusu. Iiro Ojalainen metsänhoitoesimies, aloitin Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu partiotoiminta Kuopiolaisessa Järvisissit lippukunnassa. Toissijainen harrastus onkin ajaa Kuopio Varkaus Rantasalmi akselia. Pauli Pärnänen metsäasiantuntija, Rantasalmella aloitin tehtävässä 2011 eli 4 vuotta sitten. Harrastukset on metsästys ja muu tupustelu. Tiimin yrittäjät ja metsurit Palkkametsurit: Juha Tolvanen, Jukka Tolvanen, Esa Kammonen, Pöyhönen Unto Metsuriyrittäjät: Jouni Kammonen, Markku Kammonen, Sami Niskanen, Simo Purhonen, Jussi Lehtinen, Tynkkynen Heikki Hakkuukoneyrittäjät: Matti Kauhanen (työllistää itsensä lisäksi kaksi) ja Reijo Huupponen (työllistää itsensä lisäksi yhden) Muokkauskoneyrittäjä: Teuvo Taskinen (työllistää itsensä lisäksi kaksi)

14 LÄNTINEN ASIAKKUUSALUE 4. HAUKIVUORI MIKKELI ITÄ HAUKIVUORI Asiakkuuspäällikkö VESA VÄÄNÄNEN Korjuuesimies JUHA KOKKO ARI TEITTINEN JENNIINA RUTTONEN JYRKI UKKONEN JOUTSA KARI PAASO MATLEENA TEPPOLA VEIKKO HALMESAARI Metsänhoitoesimies JUSSI RAUTIO MIKKO PIISOLA Metsänhoitoesimies VELI MANNINEN HIRVENSALMI-PERTUNMAA Palvelemme sinua koko toimialueellamme! JARMO MÄKIRANTA JORMA SANISALO Haukivuori 1 4 Juva Metsänhoitoesimies SAMULI KOIVISTO NIINA IKONEN Joutsa 2 Hirvensalmi 3 Mikkeli 6 3. MIKKELI LÄNSI Anttola Pertunmaa HERKKO HÄMÄLÄINEN TIINA SALMINEN PUUMALA-ANTTOLA TAINA KEKKONEN Metsänhoitoesimies TAPIO PERKO ANTTI PISKONEN OLLI LUUKKONEN Metsänhoitoesimies MARKKU MODIG JAAKKO SALAKKA

15 15 6. JUVA ITÄINEN ASIAKKUUSALUE HANNU KÄRKKÄINEN JARI PARKKINEN PEKKA HARMOINEN Asiakkuuspäällikkö HARRI HUUPPONEN Korjuuesimies ARTO TURTIAINEN SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI VILLE OINONEN Metsänhoitoesimies HANNA REIJONEN MAIJA-LIISA KETTUNEN OTTO KANKKUNEN PAULI PÄRNÄNEN Metsänhoitoesimies IIRO OJALAINEN KERIMÄKI-SAVONRANTA Savonranta Rantasalmi 8 10 Kerimäki KATRI MONONEN PIIA KIETÄVÄINEN TAPANI HUTTUNEN Savonlinna Sulkava 7 9 Punkaharju VELI-MATTI SUHONEN Metsänhoitoesimies JORMA KORPELA SAVONLINNA ITÄ-PUNKAHARJU Puumala 7. SULKAVA Sähköpostit: AKI PARKKINEN JARI LOIKKANEN AKI KEMPPINEN TOMI MIETTINEN EIJA KOISTINEN Metsänhoitoesimies MARKKU KOLEHMAINEN VESA LAUKKANEN Metsänhoitoesimies HEIKKI MONONEN

16 16 HALLINTO, TALOUS, PUUMAKSUT, JÄSENYYSASIAT, TIEDOTUS, KOULUTUS Toiminnanjohtaja PETRI PAJUNEN Talouspäällikkö ANJA LIPSANEN Toimistopäällikkö MARJUKKA KAKRIAINEN Palveluneuvoja KAIJA HONKANEN METSÄSUUNNITTELU, METSÄARVIOT Metsäsuunnittelija TEEMU PYLKKÄNEN Metsäsuunnittelija JANI PULKKINEN Palveluneuvoja KIRSI HIMANEN Palveluneuvoja TARJA HEIKKINEN Palveluneuvoja TUULA ASTIKAINEN METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS JA OMISTUSJÄRJESTELYT, MET- SÄVEROTUS, METSÄARVIOT Metsäsuunnittelija AAPO MANNINEN Metsäsuunnittelija JAAKKO RYYNÄNEN , LKV ANTTI TIIHONEN alueet , LKV KIMMO ASIKAINEN alueet , LKV PETRA HUUPPONEN alueet TIET JA OJAT, LANNOITUS METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI Metsätie- ja oja-asiantuntija KALLE KAARTINEN alueet Metsätie- ja oja-asiantuntija REIJO KÄHÄRÄ alueet alkaen Sähköpostit: Metsälakimies TUOMO PESÄLÄ Lakipuhelin päivystää ma klo (4,01 min + pvm/mpm) Metsäneuvoja ANNAMARI RAJOO Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki Anttolan toimisto, Vanhanpappilantie 1, Anttola Haukivuoren toimisto, Keskustie 54, Haukivuori Hirvensalmen toimisto, Keskustie 8, Hirvensalmi Joutsan toimisto, Länsitie 8, Joutsa Juvan toimisto, Väätäisentie 5, Juva Kerimäen toimisto, Multamäentie 18, Kerimäki Mikkelin toimisto, Savilahdenkatu 32, Mikkeli Pertunmaan toimisto, Pertuntie 29, Pertunmaa Punkaharjun toimisto, Mäntytie 2, Punkaharju Puumalan toimisto, Keskustie 17, Puumala Rantasalmen toimisto, Kylätie 17, Rantasalmi Savonlinnan toimisto, Olavinkatu 23 A 5, Savonlinna Savonrannan toimisto, Monninsaarentie, Savonranta Sulkavan toimisto, Tiiterontie 17 A, Sulkava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva

17 17 Taimiralli pyörii kiivaana yhdistyksen alueella Toukokuu vetelee viimeisiään ja metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon istutusurakka on suunnilleen samassa vaiheessa kuin metsätalousinsinööriksi opiskelevien istutusurakka Juvan Perholassa. Saku Auvinen ja Tuomas Reijonen aloittivat yhdeksän hehtaarin lohko taimettamisen toukokuun 12. päivä ja urakka oli puolessa välissä. Mikkelin AMK:n ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kohde on keskimääräistä suurempi. Kasvamaan laitetaan yksivuotiasta kuusen taimea eli vajaa puoli prosenttia yhdistyksen koko taimipotista. Paikalle tuodaan runsas puolitoista sataa taimilaatikkoa. Kuusen osuus istutuksissa suurin Mhy Etelä-Savon metsiin laitetaan juhannukseen mennessä 3,7 miljoonaa uutta puuta kasvamaan. Potista suurimman osan vie kuusi, sen osuus on 78 prosenttia, seuraavana on koivu 15 prosentin osuudella ja männyn osuus jää seitsemään prosenttiin. Istutuksen ja kylvön kokonaispinta-ala on tänä keväänä 2500 hehtaaria, kylvön osuus siitä on noin 230 hehtaaria. Yhdistyksen metsurien urakkana on 1,8 miljoonaan tainta ja loput jäävät omatoimisille istuttajille. Lisäksi opiskelijat ja muutamat talkooporukat kuten metsästysseurat ovat tehneet istutuksia. Muokkauksia kevään aikana tehtiin yhteensä tuhat hehtaaria. Ylimenokautta vuoteen 2017 Tänä keväänä taimia tulee kaikkiaan kahdeksalta tarhalta, kun vanhojen yhdistysten sopimukset ovat vielä voimassa. Ensi Mikkelin AMK:n opiskelijat Saku Auvinen (vas) ja Tuomas Reijonen istuttavat harjoitustyönään yhdeksän hehtaarin uudistusalan Juvalla. Kiitosta tekijöiltä saavat sekä muokkaaja että hakkuutähteiden kerääminen uudistusalalta. vuonna tarhojen määrä supistuu ja vuonna 2017 päästään keskitettyyn taimien ostoon koko alueelle. Tulevina vuosina uusien sopimusten myötä taimitoimitukset keskittyvät muutamalle tarhalle. Metsänhoitoyhdistyksen toimittamilla ja istuttamilla taimilla on takuu. Istutustyön vähimmäistakuu kattaa ensimmäisen kasvukauden, epäonnistunut uudistaminen korjataan, jos taimet ovat olleet viallisia tai istutustyö on tehty virheellisesti. Metsurit ja muokkausyrittäjät suorittavat omavalvonnan työn yhdessä mhy:n työmailla. Näin varmistetaan oikea istutuspaikkojen määrä ja istutustiheys. Taimien jakamisen suorittavat työmaille paikkakunnan yrittäjät. Metsää voi viljellä, aina kun maa on sula Kuusen paakkutaimia voidaan istuttaa touko-kesäkuulle ajoittuvan kevätviljelyn lisäksi elokuun puolivälistä aina syyskuun lopulle asti. Männyn paakkutaimia voidaan istuttaa tuloksellisesti koko kesän, lukuun ottamatta pitkiä kuivia jaksoja sekä herkintä pituuskasvun vaihetta, jolloin vaarana on uuden latvakasvuston katkeaminen. Rauduskoivun yleisin istutusajankohta on kevät, erityisesti toukokuu, mutta kesäistutuksistakin on saatu rohkaisevia tuloksia. Valtaosa metsänhoitoyhdistyksen taimista laitetaan maahan keväällä, mutta istutuksia tehdään myös elo-syyskuun aikana. Ensimmäinen harjoittelu on metsänuudistusta Mikkelin ammattikorkeakoulussa ensimmäistä vuottaan opiskelevat juvalaiset Saku Auvinen ja Tuomas Reijonen ovat suorittamassa yhdistyksessä ensimmäistä kuuden viikon harjoittelua. Metsäalalle opiskeluun löytyy molemmilla syy kotoa, Tuomas on maatilan poika ja Sakun isä on metsäammattilainen. Tuomakselle istutustyö on tuttua kotoa, mutta Saku saa yhdeksän hehtaarin palstalle hyvän perehdytyksen taimen oikean kasvupaikan valintaan. Tulevien metsätalousinsinöörien istutusurakka on suhteellisen kookas. Päivän urakkana on ollut tyhjentää ainakin yksitoista laatikkoa. Yhdessä laatikossa on 90 uutta puuta. Metsänhoitoesimies Hanna Reijonen Juvalta sanoo, että työvoima on riittänyt hyvin uudistustöihin. Taimien laadussakaan ei ole ollut huomauttamista.

18 18 Metsävakuutuksella riskit hallintaan Viime vuosina metsissä ovat tuhojaan tehneet ainakin kirjanpainajat, myrskyt ja tykkylumi. Uusi kemera-laki ei enää korvaa luonnontuhojen jälkeistä metsänuudistamista, joten metsävakuutus on entistä tarpeellisempi. Osalle metsätuhoista on tähän asti saanut korvausta Kemerajärjestelmän kautta. Kemeralainsäädännön uudistuksen yhteydessä tämä mahdollisuus on kuitenkin poistumassa. Hirvituhoille on edelleen oma korvausjärjestelmänsä ja myös juurikäävän torjunta on säilymässä valtion rahoittamana. Mutta melkein kaiken muun varalle tarvitaankin jo vakuutus. Kehittämispäällikkö Sami Viljanen LähiTapiolasta kertoo, että kemera-tukeen liittyvät muutokset ovat selvittelyssä. Ainakin myyrävahinkojen osalta korvauslinja muuttuu, koska tähän asti myyrien tuhoaman taimikon uudistamiseen on saanut kemera-tukea ja tuen osuus on vähennetty metsävakuutuksesta maksettavasta korvauksesta. Myyrätuhotaimikko korvataan kustannusarvon menetyksen perusteella kuten tähänkin asti. Kustannusarvolla tarkoitetaan taimikon perustamisesta ja kasvattamisesta aiheutuneita kuluja. Mitä metsävakuutus korvaa? Korvaus riippuu vakuutuksesta. Halvimmat perusvakuutukset korvaavat lähes ainoastaan metsäpaloja, laajan turvan vakuutukset taas monenmoista sienituhosta puuvarkauksiin. - Vakuutusehdoissa kerrotaan, mitä vakuutus lupaa korvata. Lisäksi on täsmennetty, mitä vakuutus ei lupaa korvata. Pääsääntöisesti esimerkiksi metsän uudistamisen kuluja ei korvata, vain menetys korvataan, täsmentää Viljanen. Käytännössä laaja vakuutusturva korvaa metsäomaisuuden melko kattavasti. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan korvaa esimerkiksi luonnon saastumisesta tai ilmastosta aiheutuneita tuhoja. Luonnossa monen asian yhteisvaikutus voi vaikuttaa tuhon syntyyn. Miten vakuutusyhtiö arvioi, mikä on tuhon alkuperäinen syy? Käytämme aina epäselvissä tapauksissa metsäammattilaisia apuna. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat käyvät tekemässä arvion tuhon syystä, kertoo Viljanen. Vakuutuskorvauksen maksamista varten pitää vahingoittuneen puuston tai taimikon arvo määrittää. Korvaussummaa varten arvioidaan puuston arvo ennen ja jälkeen tuhon. Metsävakuutus on vakuutusyhtiölle kallis tuote Metsävakuutukset ovat vakuutusyhtiöille kalliita tuotteita. Korvauksia on maksettu viime aikoina paljon, esim. parin vuoden takaisista Hannu- ja Tapani -myrskyistä pelkästään LähiTapiola maksoi yli 32 miljoonaa euroa. Haasteet metsävakuuttamisessa ovat kovat ja voi sanoa, että kipurajoilla ollaan, tunnustaa Viljanen. Metsälle kuitenkin saa vielä vakuutuksen, toisin kun eteläisemmässä Euroopassa, jossa metsävakuutuksia ei juurikaan enää saa. Mitä metsävakuutusta hankkiessa kannatta huomioida ja mitä se maksaa? Petri Pajunen Metsävakuutus korvaa esimerkiksi myrskytuhoja. Asta-myrsky teki laajaa tuhoa vuonna 2010 ja pienempiä myrskyjä on ollut lähes vuosittain. Uusi kemera-laki ei enää korvaa luonnontuhojen kuten myrskyn jälkeistä metsänuudistamista, joten metsävakuutus on entistä tarpeellisempi. Metsävakuutustarjonta on laaja ja vakuutusten hinnoittelu monimutkaista sillä siihen vaikuttaa moni asia metsän sijaintipaikasta omavastuun määrään. Olemme koonneet metsävakuuttamiseen liittyvän tietopaketin MTK:n jäsenverkko Reppuun, lue lisää sieltä: fi/reppu/repun_jasenpalvelut/ Metsavakuutukset/fi_FI/Metsavakuutuksista/ (Kirjaudu sisään jäsennumerollasi, ohjeet kirjautumissivulla) Anne Rauhamäki Homma etenee Etelä-Savossa - Yhteismetsä on tulevaisuuden metsänomistamista Metsäkeskus ja paikalliset metsänhoitoyhdistykset aloittivat syksyllä 2014 selvitystyön uuden, työnimeltään Säämingin, yhteismetsän perustamiseksi itäiseen Etelä-Savoon. Tavoitteena on saada aikaan yli tuhannen hehtaarien laajuinen yhteismetsä, jossa osakkaina ja päättäjinä ovat pääosin yksityiset metsänomistajat. Vuoden vaihteen Mhy Etelä-Savon perustamisen jälkeen on yhteismetsän osalta aluetta laajennettu Mikkelin seudulle. Yhteismetsästä kiinnostuneiden metsiä on arvioitu kevään aikana. Tavoitteena on täyttää Juvalla Partalan kartanon sali kiinnostuneista mukaan lähtijöistä perjantaina Kutsu tilaisuuteen lähetetään kaikille arvion tilanneille. Yhteismetsä sopii monelle ja on vaivaton metsänomistusmuoto Kuolinpesän tai yhtymän metsätilan hallinto ja jakaminen saattaa muodostua ongelmaksi. Kuolinpesän liittäminen yhteismetsään lähtee liikkeelle paperijaosta. Kuolinpesä kannattaa jakaa yhtymäksi ennen yhteismetsään liittymistä. Yhtymän jako tapahtuu yhteismetsän perustamistoimituksessa täysin tasapuolisesti ilman ylimääräisiä kustannuksia ja rajanvetoja valtion laskuun. Jokainen saa yhtä suuren osuuden, joka alkaa tuottamaan saman tien. Metsätilan sukupolvenvaihdos on mahdollista hoitaa samaan malliin. Yhteismetsään liityttäessä voidaan oma osakastila pilkkoa sopiviin osiin valtion varoin. Nämä yhtä suuret yhteismetsäosuudet voidaan lahjoittaa Mukaan Etelä-Savon yhteismetsään! Yhteismetsän arvion tilanneiden ja liittymisestä kiinnostuneiden Juva kokoontuminen perjantaina Juvalla Partalassa. Hirvensalmi Joutsa Mikkeli Yhteismetsä on ratkaisu päästä mukaan suurempaan kokonaisuuteen, jolla on edellytyksiä kannattavampaan metsätalouteen. Koko tuo kilpailuetua, oli kyse sitten puukaupasta tai metsänhoidosta. Perustettava Etelä-Savon Yhteismetsä ei ole sidoksissa yhteen puunostajaan, joten päätöksenteko pysyy osakkaiden omissa käsissä. Rantasalmi Sulkava Puumala Tila-arvioita tehdään parhaillaan. Kutsu Partalan tilaisuuteen lähetetään kaikille arvion tilanneille. Kysy lisää liittymisprosessista ja tila-arviosta: Esa Lappalainen, Suomen Metsäkeskus, p Petra Huupponen, Mhy Etelä-Savo, p Enonkoski Savonlinna elinaikana tai jättää perinnöksi. Kaukanakin metsätilastaan asuvat metsänomistajat ja metsäasiat vieraiksi kokevat hyötyvät yhteismetsään liittymisestä, sillä yhteismetsää hallinnoidaan ammattimaisesti ja metsää hoidetaan metsäsuunnitelman mukaan. Puukaupat ja metsänhoitotyöt kilpailutetaan ja valvotaan keskitetysti. Näin kaikki yhteismetsän osakkaat pääsevät nauttimaan suurten kauppojen hyvästä puun hinnasta ja aiempaa edullisemmista metsänhoitotöistä. Logistiikan paraneminen pienentää myös työnjohdon yksikkökuluja, mikä vaikuttaa myönteisesti metsän tuottoon. Yhteismetsään liittyvät saavat yhteismetsäosuuksia liitettävän palstan käyvän arvon perusteella. Yhteismetsän muodostamiseen ja siihen liittymiseen kuuluvat kiinteistötoimitukset maksaa valtio. Maanomistajan maksettavaksi jäävät liitettävästä palstasta tehtävä arvio sekä mahdolliset asuin- ja mökkitonttien lohkomiskulut. Yhteismetsän tuotto jaetaan osakkaille heidän omistamiensa yhteismetsäosuuksien suhteessa. Vuonna 2015 yhteismetsän pääomatulojen vero on 28 %, kun se yksityishenkilöillä on 30 % tai 33 %. Osakkaille jaetusta tuloksesta on verot maksettu, joten se on saajille verovapaata tuloa. Jos muuta metsäomaisuutta ei ole, niin osakkaan ei tarvitse tehdä edes metsäveroilmoitusta. Yhteismetsä saa myös Kemera -tuet sekä monet muut edut vastaavalla tavalla kuin muutkin yksityiset metsänomistajat. Näin yhteismetsän osakas saa vuosittain tasaista tuloa metsäomistuksestaan. Metsätalouden laskujakaan ei tule, koska yhteismetsä maksaa kulut. Mukaan ehtii Nyt yhteismetsän perustamisvaiheessa liittymismahdollisuutta tarjotaan kaikille Juvalla, Puumalassa, Sulkavalla, Rantasalmella, Savonlinnassa, Enonkoskella, Mikkelissä, Hirvensalmella tai Joutsassa metsää omistaville. Jos yhteismetsään liittyminen kiinnostaa, voi lisätietoja kysyä LKV -metsäasiantuntija Petra Huupposelta puh tai Metsäkeskuksesta projektipäällikkö Esa Lappalaiselta puh

19 19 Etelä-Savon metsävarat inventoitu 11. kerran Edelliseen maakunnan metsien inventointiin verrattuna Etelä-Savon metsien puuston tilavuus on kasvanut 171 miljoonasta kuutiometristä 180 miljoonaan kuutiometriin lukuun verrattuna puuston tilavuus on nyt 1,4-kertainen. Maakunnan metsissä on tapahtunut selkeä rakennemuutos 2000-luvulla. Nuorempien metsien osuus on vähentynyt ja järeämmiksi kasvatusmetsiksi luokiteltavien metsien pinta-alaosuus on kasvanut kolmannekseen. Varttuneita kasvatusmetsiä ja uudistuskypsiä metsiä on 50 % pinta-alasta. Tukkipuun hakkuissa on merkittävimmät lisäysmahdollisuudet. Raaka-ainepohja mahdollistaisi keskisuuren sahan perustamisen maakuntaan. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Etelä-Savosta on kestävästi hakattavissa lähivuosina 7,1 milj. m³ vuodessa. Tällä vuosikymmenellä tukki ja kuitupuuta on hakattu keskimäärin 6 milj. m³ vuodessa. Puuta olisi siis hakattavissa yli 1 milj. m³ vuodessa enemmän. Tämä tarkoittaisi miljoonan euron lisäystä kantorahatuloihin. Viime vuonna Etelä-Savon maakunnan kantorahatulot olivat yli 230 milj. euroa. Lisäksi puunkorjuun Metsänhoidollinen tila ja kuljetuksen tulot kasvaisivat milj. euroa. Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella on 40 % ja ensiharvennustarve 30 % suurempi, kuin viimeisen 5 vuoden aikana tehtyjen taimikonhoitojen ja ensiharvennusten määrä. Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja on hehtaaria ja ensiharvennuksia hehtaaria. Uuden Kemera-lain ja puun käytön kasvunäkymien toivotaan vauhdittavan töitä taimikoissa osaltaan ja kuitupuun kysynnän kasvun ensiharvennuksia. - puuston kokonaistilavuuden lisäys 1960-luvulta yli 40 % lisäys erityisesti mäntyä - kasvu on ollut 2000-luvulla selvästi poistumaa suurempi, 3 viime vuoden aikana ero pienentynyt - VMI11 kasvunmittausjakson aikaan oli hyvät kasvuolosuhteet - taimikonhoidoissa ja ensiharvennuksissa lisäystarpeita kohtuullisesti -suurin kestävä runkopuun hakkuumahdollisuusarvio vuosille ,2 milj. m³/v - vuosien toteutunut ainespuun hakkuukertymä n. 0,9 milj. m³/v pienempi kuin suurin kestävä: hakkuumahdollisuuksien kasvua on erityisesti tukissa - jos jatketaan vuosien hak- kuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja niin muodoin myös keskitilavuus lisääntyvät huomattavasti - laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan, jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät - hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita Petri Pajunen Kehitysluokkien osuudet Petri Pajunen Etelä-Savon metsien raaka-ainepohja mahdollistaisi keskisuuren sahan perustamisen maakuntaan. Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella noin 40 % ja ensiharvennustarve noin 30 % suurempi kuin viimeisen 5 vuoden aikana tehty taimikonhoito/ensiharvennus Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja hehtaaria ja ensiharvennuksia hehtaaria Nuoria kasvatusmetsiä ja taimikoita siirtynyt varttuneempiin kehitysluokkiin Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Metsätiloilla on kysyntää! Jos harkitset tilasi myyntiä, kysy metsäarviosta ja välityksestä alueen LKV metsäasiantuntijoilta. Rantasalmi Joutsa (pl. Leivonmäki) Juva Sulkava Savonlinna Savonlinna (Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta) Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min (sis. alv.) Pertunmaa Hirvensalmi Antti Tiihonen, LKV p Savilahdenkatu 32, MIKKELI Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, Pertunmaa Mikkeli (pl. Ristiina ja Suomenniemi) Katso myyntikohteet verkkosivuiltamme: w w w. m e t s a t i l a t. f i / j a r v i s u o m i Puumala Petra Huupponen, LKV p metsatilat.fi Multamäentie KERIMÄKI Savonlinna, Rantasalmi Kimmo Asikainen LKV, julkinen kaupanvahvistaja p Väätäisentie 5, JUVA Juva, Puumala, Sulkava Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli, p Metsävarallisuuden asiantuntija Kysylisää omastaosuuspankistasitaikatsolisätietoja osoitteestaop.fi/metsa.

20 20 Kaava voi rajoittaa metsänkäyttöä Kaavoituksella ohjataan maankäyttöä. Kunnan laatima yleiskaava on metsänomistajan kannalta tärkein maa- ja metsäomaisuuden käyttöön vaikuttava kaavamuoto. Petri Pajunen Kaavamääräykset eivät saa johtaa metsänomistajan kannalta kohtuuttomiin vaikutuksiin. Jokaisen maanomistajan kannattaa seurata maakunnan ja oman metsäpaikkakunnan alueella tapahtuvaa kaavoi-tusta. Toimenpiderajoitukset vähentävät hakkuumahdollisuuksia Kaavan laatimisen ajaksi voidaan kaava-alueelle määrätä toimenpiderajoitus ja maisematyölupavaati-mus. Toimenpiderajoitus voidaan määrätä myös kaavamääräyksissä. Silloin kaava-alueella ei saa suorit-taa kaavan toteuttamista vaikeuttavaa toimenpidettä, esimerkiksi maisemaa muuttavaa puiden kaata-mista tai maankaivamista, ilman maisematyölupaa. Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Yleiskaava-alueilla toimenpiderajoitus ja maisematyölupavaatimus ovat voimassa, jos kaavassa tai kaa-vamääräyksissä niin määrätään. Asemakaava-alueilla useimmat maisemaa muuttavat toimenpiteet vaati-vat maisematyöluvan automaattisesti, ellei kaavassa toisin määrätä. Luonnonvarakeskus, entinen Metsäntutkimuslaitos, teki Etelä-Suomessa 32 kunnan alueella tutkimusta erilaisten kaavamääräysten vaikutuksista metsätalouteen. Rajoitetun puuntuotannon piirissä oli pahim-millaan jopa 17 % kunnan metsäpintaalasta. Tämä, sekä puunostajien vähäisempi kiinnostus ostaa puu-ta maisematyölupavelvoitealueilta, voi vähentää ko. kunnan alueen kantorahatuloja jopa neljänneksellä. Vaihteluväli kuntien kesken on toki suuri, mutta kunta- ja biotalouden näkökulmasta näin suuret vaiku-tukset ovat masentavia. Kaavamerkinnät ja määräykset selkeiksi Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Kaavamääräyksillä voidaan rajoittaa metsien käyttöä maiseman, luonnonarvojen tai virkistystarpeiden turvaamiseksi. Luonnonarvoja kaavassa merkitään esimerkiksi, SL, MY tai luo -merkinnällä, virkistys- ja ulkoilualueita VL ja MU sekä maisema-alueita ma -merkillä. Erilaisia variaatioita näiden käytöstä on usei-ta. Näihin kaavamerkintöihin ja -määräyksiin voi olla liitetty myös maisematyölupavaatimus. Kyseisten kaavamerkintöjen käyttö on viimeaikaisissa kaavoissa lisääntynyt, etenkin kaupunki- ja taajama-alueilla ja niiden läheisyydessä tehtävissä kaavoissa. Kuntaliitosten myötä tällaisia kaupunkialueille tarkoitettuja kaavamääräyksiä leviää alueille, joissa niillä ei ole tarkoituksenmukaista tarvetta, valitettavasti myös metsätalousalueille. Kaavamerkinnät ovat pääosin aluemerkintöjä. Monesti alueen merkintä on epämääräinen ja liian laaja. Tämä korostuu etenkin luo- ja MY -merkintöjen käytössä. Sellaisia pienialaisia, pistemäisiä tai muuttuvia kohteita, kuten metsälakikohteet, liito-orava jne., jotka otetaan jo muun lainsäädännön kautta toimin-nassa huomioon, ei tulisi merkitä aluemerkinnällä kaavaan. Ylimääräistä työtä aiheutuu myös kyseisten merkkien kaavamääräysten selvittämisestä, etenkin luo -merkintöjen. Niistä ei aina käy selville, mikä tai mitä halutaan turvata. Usein tietoa joutuu hakemaan kaavaselostuksesta tai erillisestä kaavan liitteenä olevasta selvityksestä. Tämä tekee kaavan tosiasiallis-ten vaikutuksien selvittämisestä hankalaa. Kaavamääräykset eivät saa olla kohtuuttomia ja niiden tulee olla selkeitä ja vaikutukset helposti ymmärrettävissä. Maisematyölupa Vaikka kaavassa on maisematyölupavaatimus, ei aina kuitenkaan maisematyölupaa tarvita, jos toimenpi-de on vaikutuksiltaan vähäinen. Kaavamääräykset tulee kuitenkin lukea tarkkaan. Vähäiseksi toimenpi-teeksi voidaan katsoa sellainen toimenpide, joka ei vaikuta kaavoituksessa alueelle määrättyyn käyttö-tarkoitukseen tai siihen ympäristöön ja maisemaan, jossa alue sijaitsee. Käytännössä metsänhoidollisesti oikein tehtyjen taimikonhoitojen ja harvennushakkuiden ei voitane kat-soa muuttavan maisemaa. Uudistushakkuu ja voimakas maanmuokkaus saattavat vaatia maisematyölu-van. Suojelu- tai virkistysalueilla, maisema-alueilla, ranta-alueilla, luontoarvoja omaavilla ja taajama-alueilla on luvanhakukynnys alhaisempi, johtuen alueiden erikoisominaisuuksista ja kaavassa määrätystä käyttötarkoituksesta. Maisematyölupaa ei voida myöntää kaavassa olevien suojelumääräysten vastaisesti esim. luonnonsuojelukohteilla. Monesti maisematyölupavaatimus lisää vain turhaa byrokratiaa ja kustannuksia. Maisematyöluvan hinta vaihtelee kunnittain kympeistä useisiin satasiin. Maanomistajien on tarkoin seurattava, ettei maisematyö-luvan hakemista edellytetä kaavamääräyksissä kovin kevyin perustein. Metsänhoitoyhdistys tekee edunvalvontaa kaavoituksessa Metsänhoitoyhdistys pyrkii vaikuttamaan omalla toimialueellaan kaavoitukseen, jos kaavalla on metsäta-loudellisia vaikutuksia. Mhy on tehnyt muistutuksia vireillä olevista kaavoista kiinnittäen huomioita eten-kin aiemmin kerrottuihin seikkoihin. Tätä työtä jatketaan metsänomistajien hyväksi. Metsänhoitoyhdistys on luonteva paikka aloittaa oman asian eteenpäin vienti. Toimintaa tehdään vahvassa yhteistyössä met-sänhoitoyhdistyksen ja alueen maataloustuottajien kanssa. Keskusliitto MTK:lla on alueen metsäasiantun-tija, joka vastaa kaavoitus- ja maankäyttöasioista. Metsänhoitoyhdistys pyrkii vaikuttamaan kaavoitukseen, jos kaavalla on metsätaloudellisia vaikutuksia. Hannu Ripatti Kenttäpäällikkö/ metsäasiantuntija MTK

21 21 Stipendit Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo jakoi tänä vuonna hyvästä koulumenestyksestä biologiassa ja kiinnostuksesta metsätaloutta kohtaan stipendin oppilas Tatu Hämäläiselle, Juvan yläasteen 9 A Metsänhoitoesimies Iiro Ojalaiselle on myönnetty Metsämiesten Säätiön stipendi hyvästä koulumenestyksestä Mikkelin Ammattikorkeakoulun opinnoissa Onnittelut! Minna Kauppi JUVA, Näärinki. Metsätila 31,11ha. Hyvässä arvokasvuvaiheessa oleva, maantien varteen rajoittuva metsätila. Hp Tarjoukset mennessä Kimmo Asikainen p JUVA, Näärinki. Metsätila 21,12ha. Metsäpalsta maantien varressa. Puuston määrä n. 2500m 3 Pääosin varttuneita kasvatusmetsiä. Hp Tarjoukset mennessä. Kimmo Asikainen p JUVA, Ahola (Soiniemi). Määräala n. 19,3ha. Teihin rajoittuva määräala, jolla puuston määrä n. 1770m 3 Pääosin nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, joista osa heti harvennettavaa. Hp Tarjoukset mennessä. Kimmo Asikainen p JUVA, Maivala (Mauru). Kaksi metsätilaa yht.n. 49,50ha. Kaksi vierekkäistä metsäpalstaa maantien varressa. Myyjät pidättävät molemmista tiloista määräalat. Pääosin nuoria kasvatusmetsiä ja taimikoita. Hp Tarjoukset mennessä. Kimmo Asikainen p Hanhimäkipäivä Joutsassa 8.8. klo 10 alkaen Ohjelmassa: - Tilaisuuden avaa tj Petri Pajunen - Professori Kari Mielikäisen puheenvuoro - Hevostyönäytös - Makkaranpaistoa, kahvittelua, kisailua - Paikalla Sysmän säästöpankin toimitusjohtaja Juha Lahtela - Husqvarnan tuote-esittelyssä raivaussahoja, moottorisahoja ja turvavarusteita Suunnista lähimpään Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista metsäasioista mhy:n metsänhoitoyhdistykseen, toimihenkilöiden kanssa! Ennakkoilmoittautumiset kun taimikkosi on harvennuksen tarpeessa Me teemme mennessä kaikkia metsänhoitotöitä maanmuokkauksesta ja p. istutuksesta hakkuisiin Hyvin tai hoidettu metsä kasvaa, sitoo hiiltä ja vaikuttaa suotuisasti maapallon ilmastoon. ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Etelä-Savo Väätäisentie Juva p etelasavo MIKKELI, Pitkälahti. Määräala n. 54,7ha. Erittäin hyväpuustoinen määräala Saimaan Luonterilla. 2 palstaa Petäjäsaaressa ja Pikari-niminen saari kokonaan. Puustoa n. 9000m 3, hyvät hakkuumahdollisuudet. Hp Antti Tiihonen RANTASALMI, Osikonmäki (asema). Metsätila ja asuinrakennus pihapiireineen 25,07ha. Vuosien varrella järkevästi kunnostettu ison perheen asuinrakennus noin 7 km Rantasalmen kirkonkylältä. 5h, tupakeittiö, ph ja sauna. 170m 2. Pihapiirissä tulitöihin soveltuva autotalli sekä vanha navetta. Metsät valtaosin varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 2500m 3. SAVONLINNA, Kerimäki. 6,923ha. Pieni metsätila Rauvanniemessä, jonka pihapiirissä asuinrakennus, autotalli sekä varastorakennuksia. Puustoa noin 760 m 3. Etuovi.com kohde b23649 Hp / tarjous. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki. Paasniemi 17,512ha. Maallemuuttajan unelma: rantametsätila ja asuinrakennus pihapiireineen. V valmistuneessa asuinrakennuksessa 6h+tupakeittiö+ph ja sauna., yht. 204m 2. Vanha aitta, navetta ja pihasauna. Puustoa n m 3. Rehevät ja tasaiset maapohjat. Pohjalammin rantaa n. 220m. Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min (sis. alv.) JUVA, Näärinki. Metsätila 13,82ha. Metsäpalsta hyvän metsäautotien varressa. Puuston määrä n. 1030m 3 Pääosin nuoria kasvatusmetsiä. Hp Tarjoukset mennessä. Kimmo Asikainen p JUVA, Suurniemi. Metsätila 15,338ha. Erinomainen metsäpalsta kotitarvepuun tarvitsijalle ja virkistyskäyttöön. Ei hoitorästejä.puuston määrä n. 1260m 3 Palstan keskellä kota taukotuvaksi. Hp Tarjoukset mennessä. Kimmo Asikainen p JUVA, Kuosmala (Siikakoski). Rantametsätila 8,672ha. Evottu-nimisen järven rantaa n. 1200m, yleiskaavassa kolme rantarakennuspaikkaa. Puuston määrä n. 1500m 3, josta noin puolet hyvä-laatuista mäntytukkia ja vanerikoivua. Hp Kimmo Asikainen p MIKKELI, Ihastjärvi. Metsätila 7,010ha. Rantametsätila Mikkelin Ihastjärvellä puuhapalstaksi. Puustoa noin 550 m 3. Yksi kaavan mukainen rakennuspaikka Kyyvedellä. Hp euroa. Antti Tiihonen PERTUNMAA, Pertunmaa. Metsätila 16,348ha. Rantametsätila Keskinen-järven rannalla. Reheväpohjainen palsta, jolla puustoa n. 1300m 3 Hp Tarj klo 10 mennessä. Antti Tiihonen HIRVENSALMI, Malvaniemi. Metsätila 6,149ha. Rantametsätila Puulaveden rannalla. Hyvä puustoinen palsta, jolla vanha maa-ainesalue. Hp Antti Tiihonen Myydään ensisijaisesti kokonaisuutena mutta mahdollisuus tehdä tarjous vain asuinrakennuksesta piha-piireineen (Hp euroa 1,6ha tontilla) tai pihapiiristä ja osasta metsää. Etuovi.com kohde a Hp Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta. Kaksi hienoa vapaaajantonttia Saimaan Paasselän rannalla. Lounaaseen avautuvat kauniit mäntyvaltaiset tontit, jotka rajoittuvan tiehen. Vinkula 12:44, 8164 m 2. Hp ja Uittola 12:45, 7097 m 2 Hp Myydään tarjousten perusteella. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta, Leivola. Metsätila 13,347ha. Rantametsätila, jolla kaavan mukaisia RA-paikkoja Leivonjärven rannassa. Puustoa n. 1250m 3. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Metsätila n.35,5ha. Pinta-alasta n. 3,3ha EU-tukikelpoista peltoa. Hyväkasvuiset ja tasaiset maapohjat. Pääosin nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 2500m 3. Hyvä tieyhteys. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki, Anttola. Metsätila 7,167ha. Hyvälaatuinen päätehakkuumännikkökuvio, kasvatusmetsää ja hoidettu taimikko. Lähtöhinta Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki, Uusi-Haapalahti. Metsätila 11,875ha. Runsaspuustoinen rantametsätila, jolla heti päätehakattavaa. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p Etuovi.com kohde:b Hp /tarjous. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki, Pistala. Metsätila 40,40 ha. Tasaiset ja hyväkasvuiset maapohjat. Valtaosa puustosta varttunutta kasvatusmetsää. Erinomaiset harvennusmahdollisuudet. Puustoa yhteensä noin 6000m3, josta heti harvennettavissa ja päätehakattavissa 980m3. Hyvä tieyhteys. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki, Anttola. 6,235ha. Määräala + kaksi pientä tilaa. Hyväkasvuisella maapohjalla runsaspuustoinen vierekkäisten palstojen kokonaisuus, jolla heti päätehakattavaa. Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Punkaharju, Saukonsaari. Metsätila 25,25ha. Helpot ja hyväkasvuiset kivennäismaapohjat. Puustoa n. 1500m 3 Hp Tarj mennessä. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki, Yläkuona. Maatila. 3,26ha. Pieni sievä maatila, jolla mökki, peltoa ja metsää. Hp Petra Huupponen p Mhy Etelä-Savon alueella LKV metsäasiantuntijat: Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja p , Toimialue: Juva, Puumala, Sulkava, Anttolan etelä-osa Mikkelistä ja Kiviapaja Savonlinnasta Petra Huupponen, LKV p , Toimialue: Savonlinna (poislukien Kiviapaja) ja Rantasalmi Antti Tiihonen, LKV p , Toimialue: Mikkeli (Haukivuori ja Anttolasta pohjois-osa), Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa. Minna Canthin katu 11B, KUOPIO p

22 22 Niina oli Mikkelin toimistolla tutustumassa työelämään Niina kertoo itsestään ja TET- viikostaan viimeisenä työelämään tutustumispäivänään. Olen Niina Torniainen peruskoulun ysiluokkalainen Hirvensalmelta. Olin TET harjoittelussa Etelä-Savon Metsänhoitoyhdistyksellä Mikkelin toimistolla toukokuuta. Olin metsäasiantuntijoiden mukana muun muassa tilakäynneillä ja merkitsemässä leimikkoa. Yhtenä päivänä olin istuttamassa kuusen taimia. Tämä oli kolmas TET jakso yläasteen aikana, eikä sopivan paikan löytäminen ollut kovinkaan helppoa. Äitini ehdotti metsänhoitoyhdistykseltä TET paikan kysymistä. Työ siellä tuntui mielenkiintoiselta ja parhaimmalta vaihtoehdolta, joten kysyin TET paikkaa tutulta metsäasiantuntijalta ja pääsin tänne harjoitteluun. Työ metsänhoitoyhdistyksellä vaikutti monipuoliselta ja mukavalta. Jos sataa vettä, voi työskennellä toimistolla, tai jos on kaunis ilma voi olla koko päivän metsässä. Sain lisää tietoa talousmetsän hoidosta käytännön läheisempänä kuin koulussa opiskellessa. Vaikka säät eivät aina suosineet, oli silti mukava seurata Metsänhoitoyhdistyksen työntekijöiden toimintaa. Suosittelen kysymään TET paikkaa metsänhoitoyhdistykseltä, jos on kiinnostunut metsäalasta. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA Kysy metsäasiantuntijaltasi yhteistyökumppanien paikallisista ja valtakunnallisista rahanarvoisista eduista jäsenelle! Maksuttomat jäsenpalvelut: EDUNVALVONTA PEFC-SERTIFIOINTI MOBIILIMETSÄ- SUUNNITELMA Lisätietoa mhy Etelä-Savon monipuolisista jäsenpalveluista: TERVETULOA! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie JUVA p METSÄKÄYNTI OMA METSÄASIAN- TUNTIJA NEUVONTA JÄSENLEHDET PUUNHINTATIEDOT PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA ETELÄ-SAVO Tämän voi vain jääkausi hävittää. Hyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden toteuttaminen helpottuu. Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tukee metsäteiden rakentamista ja kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista tie- ja ojaasiantuntijaltamme: Kalle Kaartinen, p , toimialue: Juva, Sulkava, Rantasalmi, Savonlinna, Kerimäki, Savonranta ja Punkaharju Reijo Kähärä p , aloittaa työt toimialue: Puumala, Anttola, Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, ja Pertunmaa ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie JUVA fi/etelasavo

23 23 Jani Pulkkinen teki opinnäytetyön aiheesta Mhy Etelä-Savon puunkorjuupalvelun toimivuus 91 % puunkorjuupalvelua käyttäneistä metsänomistajista käyttäisi palvelua uudelleen ja suosittelisi muille Tutkimusjoukon koko oli 600 metsänomistajaa. Kohderyhmäksi valittiin metsänomistajat, jotka olivat vuosina 2013 ja 2014 käyttäneet mhy Etelä- Savon puunkorjuupalvelua. Kyselyt lähetettiin entisten metsänhoitoyhdistys Itä-Savon, Metsä-Savon ja Järvi- Savon alueille. Jokaiselle alueelle lähetettiin 200 kyselyä. Vastausprosentti oli yli 30 %. Tulosten perusteella metsänomistajille keskeisin asia puukaupasta päätettäessä on luonnollisesti puun hinta. Lisäksi etenkin energiapuu- ja harvennushakkuiden yhteydessä korjuujälki, jäävän puuston laatu ja toimenpiteen arvioitu hyöty tulevaisuudessa ovat puun hinnan ohella tärkeitä tekijöitä, kun metsänomistaja tekee päätöstään puukaupasta. Tämä kertoo myös siitä, että metsänomistajat ovat valveutuneita ja heitä kiinnostaa myös metsiensä kunto hakkuiden jälkeen ja niiden mahdollinen tuotto myös jatkossakin. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon asiakkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä, sen puunkorjuupalveluun ja sen toimintaan. Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu nähdään yhä enenevissä määrin yhtenä varteen otettavana puukauppamuotona, varsinkin pienempien leimikoiden ja harvennushakkuiden yhteydessä. Hyvin moni kyselyyn vastanneista näki metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelun helppona ja luotettavana tapana tehdä puukauppaa. Myöskin tutut ja yleisesti tunnetut metsäasiantuntijat nähtiin metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelun etuna. Moni oli myös päätynyt käyttämään puunkorjuupalvelua siten, että oli kilpailuttanut puukauppojaan metsänhoitoyhdistyksellä ja metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu oli ainoa vaihtoehto, joka puuta kyseisellä leimikolla edes hakkaisi. 91 % metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelua käyttäneistä käyttäisi sitä uudestaan. Tämä kertoo sen, että puunkorjuupalvelu on onnistunut asiakkaiden mielestä, vähintään heidän tarpeensa täyttävällä tavalla. Myös noin 90 % puunkorjuupalvelua käyttäneistä suosittelisi sitä muille. Noin 90 % puunkorjuupalvelua käyttäneistä metsänomistajista käyttäisi palvelua uudelleen ja suosittelisi palvelua myös muille. Lähes kaikki metsänomistajat kävivät maastossa tarkastamassa korjuujäljen jossakin vaiheessa. Luuan arboretum Teksti: Noin 90 % puunkorjuupalvelua käyttäneistä metsänomistajista käyttäisi palvelua uudelleen ja suosittelisi palvelua myös muille. Põltsamaa ETELÄ-SAVO MetsänoMistajien koulutusmatka Rakvereen Viroon tutustumme virolaiseen metsätalouteen ja -luontoon ja kuulemme asiantuntijapuheenvuoroja ajankohtaisista aiheista. Vierailemme Luuan arboretumissa, Sagadin kartanossa, Viron suurimmalla ruusutarhalla sekä japanilaisessa puutarhassa. Pääsemme myös tutustumaan Viron metsämuseoon. Majoittumme Rakvere Aqva Spa kylpylään, joka on yksi Viron tasokkaimmista kylpylöistä. TEHOKKAASTI, TARKASTI JA TURVALLISESTI. FUNCTIONAL- KYPÄRÄ KAUPAN PÄÄLLE HUSQVARNA 345 FR Mukana 3 terää suojineen ja valjaat. 45,7 cm³, 2,1 kw, 8,5 kg 749 (NORM. 8 ) 00 KAMPANJA- HINTA HUSQVARNA 545 FX/FXT Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. 45,7 cm³, 2,2 kw, 8,1 kg 90 0 ALKAEN Husqvarna 545 FX/FXT tai 555 FX/FXT -raivaussahan ostajalle Functional-kypärä kaupan päälle. ARVO: 76 HUSQVARNA 535 FBx Markkinoiden ensimmäinen yläharvennukseen tehty ketjuraivaussaha. Helppokäyttöinen, kääntyvä leikkuuvarustus ja mukavat valjaat ilmoittautuminen puh puh puh Ilmoittautuminen viimeistään Matkan hinta 490 eur Helsingistä, 530 eur kotimaan bussikuljetuksella. Hintaan sisältyy laivamatkat ja majoitus sekä tasokas ohjelma ruokailuineen (laivaruokailut mennen tullen, hotelliaamiaiset, kaksi lounasta ja kaksi illallista). Alustava bussireitti Savonlinna-Lappeenranta-Kouvola-Kotka-Helsinki. Reitti tarkentuu ilmoittautumisten perusteella. Katso lisää MAAILMAN- UUTUUS TECHNICAL-KYPÄRÄ 125 Husqvarnat myy ja huoltaa: Joutsan Konehuolto, Joutsa JS Motor, Mikkeli Juvan Rauta-Maatalous, Juva Linnankone, Savonlinna Väri & Vapaa-aika Tiusanen, Puumala Edut voimassa saakka MHY Etelä-Savo jäsenille

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Kesäseminaari 4.6.2015. Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella

Kesäseminaari 4.6.2015. Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella Kesäseminaari 4.6.2015 Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella Kesäseminaari 4.6.2015 Jani Heikkilä, Myyntijohtaja Metsä mukaasi Kantoon - sovelluksella Mobiililaajennus Metsään.Ai - palveluun

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma 8.30 Kahvit 9.15 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Urpo Hassinen, Metsäkeskus 9.30 Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Anniina Kontiokorpi, Maakuntaliitto 9.50

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Luonnos 25.1.2016 Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 Ajankohtaista metsäpolitiikassa Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 1 Taustaa Jo tehdyt uudistukset Hallitusohjelma ja KMS 2025 Muuta 2 Puuston kasvun

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Metsätiet kuntoon. 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsätiet kuntoon 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa Tienteon historiaa Ensimmäiset puutavaran kuljetusta varten tehdyt tiet rakennettiin v.

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsänomistajat. Korjuupalvelun koneketjuilla on riittänyt korjattavaa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/2015 17.3.

Metsänomistajat. Korjuupalvelun koneketjuilla on riittänyt korjattavaa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/2015 17.3. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/2015 17.3.2015 Juhani Krappe HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 3 Uusi jäsenetu: Mobiilimetsäsuunnitelma

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset Muistio maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen 6.10.2015 Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Neuvotteleva virkamies Heikki Piiparinen METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08 Pvm Dnro 7.2.2008 411/01/2008 Voimassaoloaika 15.2.2008 toistaiseksi Muuttaa Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla tehtävän suunnittelun

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus Kemera-koulutus Määrittely Tien liityttävä saumattomasti metsätalouden ympärivuotisen kuljetuksen mahdollistavaan tieverkostoon, mutta liikennettä voidaan

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen VALTIONEUVOSTON ASETUS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Metsänhoito- ja perusparannustöiden A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen; 1 K E M E R A Soveltamisala Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen; 2) metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen;

Lisätiedot

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa Laukaa, Lievestuore n. 13 ha http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa 1 / 3 30.3.2015 10:02 (/) Etusivu (/) / Kiinteistönvälitys ) / Laukaa, Lievestuore n. 13 ha Kunta Laukaa Kylä Lievestuore

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot