Toimitusjohtajan katsaus Valmennuspalvelujen tuottaminen Kehittämistyö ja projektit vuonna 2002 Työllisyyden edistämisen uusimmat keinot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimitusjohtajan katsaus Valmennuspalvelujen tuottaminen Kehittämistyö ja projektit vuonna 2002 Työllisyyden edistämisen uusimmat keinot"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 4 Valmennuspalvelujen tuottaminen 5 Kehittämistyö ja projektit vuonna Työllisyyden edistämisen uusimmat keinot 10 Tekniset asiat 13 Kieso -projekti 13 Pomppu -projekti ponnahti pysyväksi palveluksi 13 Henkilöstötilinpäätös 14 Tekevä -säätiön taloudellinen asema 16 Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus 19 Telkänpesän siivousta suurella sydämellä 20 Kytkintä se autokin kulkemiseen tarvitsee 22 Työnetisjäkokeilu alkanut laimeasti 23 Tapahtui Tekevällä 26 Työvalmennussäätiö Tekevän hallitus ja valtuuskunta 29 2

3 TOIMINTA-AJATUS Tekevän tarkoituksena on yksilön työ- ja toimintakyvyn parantuminen työn avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. ARVOT Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle. VISIO Tekevä on yksi johtavista työn avulla tapahtuvan kuntoutumisen ja valmennuksen osaajista Suomessa sekä arvostettu sosiaalisen yritystoiminnan toteuttaja ja kehittäjä Jyväskylän alueella. PERUSTAJAT Invalidiliitto ry Jyvälän Kannatusyhdistys ry Jyväskylän Katulähetys ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry Kuurojen Liitto ry Sininauhaliitto ry Yksilöllisyys Yksilöllisyys on Tekevän kaiken toiminnan läpäisevä periaate, joka mahdollistaa yksilön tarpeista lähtevän valmennuksen ja tasa-arvon. Monipuolisuus Monipuolisuus on kyky vastata erilaisiin tarpeisiin ja haasteisiin erilaisissa tilanteissa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteellisuus Tavoitteellisuus on tietoista toimintaa kohti yhteisesti sovittuja päämääriä. Vastuullisuus Vastuullisuus on sisäistä vastuuta itsestämme, toisistamme ja työyhteisön hyvinvoinnista sekä ulkoista vastuuta toimintaedellytyksistä. 3

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS yväskylän seudun asukasluku kasvoi vuonna 2002 yhteensä 1500 hengellä ja oli vuodenvaihteessa henkeä. Vielä vuonna 2001 jatkunut työllisyyden kasvu kääntyi vuoden loppupuoliskolla laskuun. Myös yritysten liikevaihto pieneni. Työllisyyskehityksen heikkenemisestä Jhuolimatta Jyväskylän seudun työttömyys väheni kaikissa työnhakijaryhmissä vuonna Joulukuussa 2002 työttömyysaste oli 14,8%. Työttömiä oli tuolloin 343 henkeä vähemmän kuin joulukuussa Hyvästä kehityksestä huolimatta työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 2002 Jyväskylän seudulla yhteensä henkeä. Pelko talouden heikkenemisestä ja sitä kautta myös työttömyyden kääntymisestä kasvuun lisääntyi. Kulunut toimintavuosi oli Tekevän neljäs toimintakausi. Vuosi 2002 oli vakiinnuttamisen, varovaisen kasvun ja vahvan kehittämisen vuosi. Toiminnassa tapahtui kasvua 10%. Vuoden aikana käytiin keskusteluja yhteistyön käynnistämisestä Jyväskylän seudun kuntien kanssa. Uuraisten kunnan kanssa neuvottelut johtivat tulokseen ja Tekevän, Uuraisten kunnan ja Wire -projektin yhteistyönä työvalmennustoiminta voitiin aloittaa Uuraisilla alkuvuodesta Vuonna 2001 käynnistynyt arvokeskustelu sai arvoisensa huipennuksen, kun keskustelujen tuloksena voitiin vahvistaa Tekevän toimintaa ohjaavat arvot. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat yhteisöllisyys, yksilöllisyys, monipuolisuus, tavoitteellisuus ja vastuullisuus. Vuoden 2003 toimintasuunnitelman yhteydessä vahvistettiin Tekevän visio Vision mukaisesti Tekevä on vuonna 2007 yksi johtavista työn avulla tapahtuvan kuntoutuksen ja valmennuksen osaajista Suomessa sekä arvostettu sosiaalisen yritystoiminnan toteuttaja ja kehittäjä Jyväskylän seudulla. Asiakastyytyväisyyttä mitattiin valmentautujilta pyydetyn palautteen avulla. Poislähteneistä 53% antoi palautteen siitä, miten hyvin työvalmennus vastasi valmentautujan omia tavoitteita. Heistä 83% vastasi tavoitteiden täyttyneen hyvin. Henkilöstölle tehtiin kaksi erillistä työtyytyväisyyttä koskevaa kartoitusta. Tulosten mukaan työn kuormittavuutta lukuun ottamatta henkilöstö kokee omat työolonsa suhteellisen hyvinä. Rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja työllisyysasteen nostaminen Jyväskylän seudulla asettavat uusia haasteita Tekevän toiminnalle myös jatkossa. Ns. Sailaksen työryhmän esitys alueellisten työvoiman kehittämiskeskusten perustamisesta edellyttää uudenlaista työllisyysstrategiaa Jyväskylän seudulle ja luo uusia mahdollisuuksia Tekevän toiminnalle tulevaisuudessa. Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita ja koko Tekevän henkilökuntaa kuluneesta toimintavuodesta. Harri Halttunen Toimitusjohtaja 4

5 VALMENNUSPALVELUJEN TUOTTAMINEN Työvalmennusta toteutettiin aiempien vuosien tapaan toiminta-ajatukseen nojautuen. Valmentautujille tehtiin henkilökohtaisten tarpeiden mukaisia, tavoitteellisia ja arvioitavissa olevia valmennussuunnitelmia. Valmennuspalvelujen tuotteistusta muuttamalla pyrittiin helpottamaan valmennussuunnitelmien tekoa ja työvalmennuksen toteuttamista työvalmennusyksiköissä. Työvalmennuksen suunnittelua helpotti tuotteistaminen kolmeen tavoitteeseen: työelämä -, opiskelu - ja mielekäs elämä - tavoitteeseen. Työvalmennusta tukemaan tuotteistettiin, pääsääntöisesti muiden kuin työvalmentajien tuottamia, erilaisia ryhmämuotoisia palvelumoduuleja ja syvennetty yksilöohjaus. Uusina valmennuspalveluina tuotettiin kuntia velvoittavaa kuntouttavaa työtoimintaa ja tuettua työllistymistä (Palkkarappu). Kuntouttavaa työtoimintaa tuotettiin sekä palveluna Tekevän työvalmennusyksiköissä että projektina Tekevän ulkopuolella. Työvoimahallinnon yhteistyössä uutena tukimuotona tuli käyttöön työelämävalmennus. Työvalmennusta kehitettiin myös projektien kautta. Kotivuokko -projekti pyrkii mallintamaan sosiaalisen yrityksen ja toisaalta kuvaamaan Tekevää valmennuspalvelujen monipalvelukeskuksena. Kuhankosken erityisammattikoulun ja teknisen ammattioppilaitoksen kanssa yhteistyönä toteutettavassa Kytkin -projektissa, jonka oppimisympäristönä opetusautokorjaamomme toimii, annettiin aiempien vuosien tapaan autoalan perustutkintoon johtavaa koulutusta. Kytkimessä 5

6 oli mahdollisuus suorittaa kolmivuotisen autoalan perustutkinnon ensimmäinen vuosi. Rakennusalalle valmentavan koulutuksen lisäksi toteutettiin Tikkakosken metallissa metallialalle valmentava koulutus. Tekevälle myönteistä oli, että Kelan rahoittama mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus erillisenä projektina päättyi vuoden lopussa. Vuoden 2003 alusta Pomppu jatkaa Kelan normaalina kuntoutustoimintana. Huhtikuun alussa voimaan tulleet lakiuudistukset, joiden tarkoitus on parantaa vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia, eivät heijastuneet Tekevän työvalmennukseen. Työvoimatoimisto ei markkinoinut palvelujaan ja työttömät vajaakuntoiset eivätkä heidän taustajoukkonsa ilmeisesti osanneet vaatia palveluja. Vuoden lopulla Tekevä tuotteisti vuodelle 2003 sosiaalihuoltolain 27 e:n mukaisen työvalmennuksen. Valmennuksen yhtenä tavoitteena olleen tietokantapohjaisen suunnittelu-, tilastointi- ja palautejärjestelmän teko osoittautui luultua työläämmäksi. Ohjelman valmistuminen ja käyttöönotto siirtyi vuoden 2003 puolelle. Taulukko 1. Valmennus- ja kuntouttavan työtoiminnan palvelujen tuottaminen Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän maalaiskunnalle ( 1 jakso = 1 kk) Uutena palveluna käyttöön otetun, kuntia velvoittavan kuntouttavan työtoiminnan määrällinen tavoite asetettiin liian suureksi. Palveluun tulo osoittautui oletettua hitaammaksi prosessiksi ja kun palvelu kohdennettiin lähinnä alle 25 -vuotiaisiin, moniongelmaisiin nuoriin, tapahtui paljon keskeyttämisiä. Keskeyttämisen syynä oli lähinnä sitoutumattomuus ja päihderiippuvuus. Kuntouttavan työtoiminnan määrällisestä tavoitteesta toteutui Jyväskylän osalta 45 % ja Jyväskylän maalaiskunnan osalta 34 %. Yhteenlaskettu tavoite toteutui 42 %. Jyväskylän osalta kokonaistavoite jäi selkeästi vajaaksi ja vastaavasti Jyväskylän maalaiskunnalle tuotettiin palveluja saman verran yli tavoitteen. Yhden vuoden ostopalvelusopimukset kuntien kanssa ovat palvelutuotannon kannalta liian jäykät ja lyhyet. Kuntien kanssa pitäisi tulevina vuosina päästä palvelutuotannon osalta useamman vuoden sopimuksiin. 6

7 Muille kunnille ja VKK:lle tuotettiin yhteensä 36 työvalmennusjaksoa ja 18 palvelumodulia. Kelan rahoittamaa mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta (Pomppu) tuotettiin yhteensä 1630 päivää, 19 kuntoutujalle. Kuntoutujista oli 12 Jyväskyläläisiä, 5 Jyväskylän maalaiskunnasta ja 2 Muuramesta. Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän maalaiskunnalle tuotettiin yhteensä 2546 työvalmennusjaksoa. Jaksojen määrä nousi vuoteen 2001 verrattuna 260 jaksolla (11%). Palvelujen tuottamisessa tasaisella vauhdilla ja tavoitteellisella jaolla oli vaikeuksia: Valmentautujien valmennussuhde Kun vuonna 2001 valmentautujista oli työsopimussuhteessa 63 %, niin vuonna 2002 vain 57 %. Työsopimussuhteisten lasku johtuu uusina valmennussuhteina käyttöön otetuista kuntouttavasta työtoiminnasta ja työelämävalmennuksesta. Myös vajaakuntoisten työllistymistä tukevan työvalmennuksen (entinen kuntouttava suojatyö) osuus kokonaismäärästä, laski edelliseen vuoteen (20%) verrattuna selvästi, ollen nyt 12%. Tukityöllistetyistä 48% oli yhdistelmätuella, 26% pitkäaikaistyöttömän tuella, 15% vajaakuntoisen tai vaikeasti työllistettävän tuella ja loput 11% muilla tukimuodoilla. Taulukko 2. Valmentautujien valmennussuhde Tekevään Valmentautujien luonnollinen ohjautuminen painottui jo vuoden 2001 lopulla ja vuoden 2002 alussa liiaksi Jyväskylän maalaiskuntalaisiin. Uusia maalaiskuntalaisia pystyttiin ottamaan työvalmennukseen myöhemmin vuoden aikana hyvin vähän. Valmentautujien pitkäkestoiset tukimuodot (yhdistelmätuki, vajaakuntoisten tuki, vaikeasti työllistettävien tuki, oppisopimukset) ovat lisääntyneet. Sama valmentautuja on pidempään ja uusien pääsy Tekevään vaikeutui. Tuotteistettaessa vuoden 2002 työvalmennuspalveluja, tuotteistettiin työvalmennuksen tueksi erilaisia ryhmissä toteutettavia palvelumoduuleja. Moduulien tarve arvioitiin puolet liian suureksi. 7

8 Valmennuksen vaikuttavuus Kuvio 2. Valmennuksen vaikuttavuus Vuoden aikana oli valmennuspalveluissa 518 eri valmentautujaa. Poislähteneistä (197) 35 % pääsi työhön tai koulutukseen tai suoritti ammattitutkinnon Tekevässä tai sijoittui muuten tavoitteensa mukaisesti. Vaikuttavuus on sama kuin vuonna Vaikuttavuutta lisää vielä se, että Tekevän sisällä pystyttiin luomaan polku työllistetyksi 46:lle valmentautujalle. Heistä työllistetyksi siirtyi 35 % työelämävalmennuksesta, 30 % työharjoittelusta ja 15 % työkokeilun kautta. Valmentautujien ikärakenne Vuoden 2002 aikana oli valmennuspalveluissa 564 valmentautujaa. Heidän keski-ikänsä oli 31.9 vuotta. Keski-ikä laski vuoteen 2001 verrattuna 1.4%. Nuorten (alle 24 v) määrä 38 % vuoteen 2001 verrattuna lisääntyi huomattavasti (7%). Nuorten osuus valmentautujista korostuu etenkin kuntouttavan työtoiminnan osalta, mutta myös ei-palkkaperusteisten palvelujen osalta. Nuorista kolmasosa oli työsopimussuhteessa. 8

9 KEHITTÄMISTYÖ JA PROJEKTIT VUONNA 2002 Kehittämistoiminta oli edellisvuosia jäsentyneempää ja tavoitteellisempaa. Hallitsevia teemoja olivat sosiaalinen yritystoiminta sekä kuntouttava työtoiminta. Vuosi oli RAY :n rahoittaman sosiaalisen yrityksen tutkimus- ja kehittämisprojektin toinen vuosi. Sen aikana pääpaino kehittämisessä oli Kotivuokon toiminnan vahvistaminen. Vuoden aikana keskustelu sosiaalisen yrityksen lainsäädännöstä konkretisoitui. Suomessa keskeiseksi sosiaalisen yrityksen malliksi alkoi varmistua social firm, eli työllistävä sosiaalinen yritys. Toimintakauden aikana Kotivuokon toiminnan kautta on saatu arvokasta tietoa vajaakuntoisille soveltuvista työtehtävistä sekä sosiaalisesta yritystoiminnasta yleensä. Kuntouttava työtoiminta oli jo toimintakauden aikana Tekevän valmennuspalveluissa normaalisti kunnille myytävänä oleva palvelu, mutta toiminnan sisältöjen ja työtapojen kehittäminen jatkui koko vuoden. Tekevä on tiivistänyt yhteistyötä viranomaisverkoston kanssa ja konkreettisina tuloksina voidaan nähdä tekeväläisen mallin vakiintuminen. Toimintakauden aikana kehitettiin laskentaohjelma, joka mahdollistaa kuntouttavan työtoiminnan kustannusrakenteen laskemisen ja seuraamisen. Valtakunnallisessa yhteistyössä Tekevällä oli kaksi Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen koordinoimaa PAKE -kehittämisprojektia. Rovaniemen Monitoimikeskus -säätiön ja Tekevä -säätiön projektissa toiminta kohdistui kuntouttavan työtoiminnan palvelujen vertailuun ja kehittämiseen. Projektin tulosten pohjalta Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry. julkaisee huhtikuussa 2003 kirjan Kuntouttavan työtoiminnan kenttäopas työpajoille. Tekevän panos julkaisun sisällöissä on merkittävä. Muuramen kunnan Monex -työpajan kanssa tehtiin perusselvitys yhteistyömahdollisuuksista ja -tarpeista. Tekevä osallistui työministeriön kansalliseen työnetsijäkokeiluun. Kokeilussa työllistyi 9 työtöntä rakennusmiestä. Luku on epävirallinen Suomen ennätys. Kahdeksan suomalaisen sosiaalipalvelusäätiön muodostama ns. säätiöoktetti käynnisti työministeriön työelämän kehittämisohjelman avulla yhteisen kehittämishankkeen. Hanke toteutetaan vuosina Kehittämisprojektin tavoitteena on sosiaalipalvelusäätiöiden toimintaedellytysten parantaminen. Tekevä osallistui kahdella projektilla Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) tavoite 3 -ohjelmaan kuuluvaan välittäjäorganisaatiotoimintaan. Tekevän osalta välittäjäorganisaationa toimi VATES -säätiö. Projekteissa kehitettiin tuetun työllistymisen palvelustandardi ja tehtiin Kotivuokon liiketoimintaselvitys kotityöpalveluita tarjoavana sosiaalisena yrityksenä. Toimintakauden aikana käynnistettiin TE -keskuksen ja K-S ympäristökeskuksen rahoituksella KIESO -projekti. Projektin tavoitteena on kehittää sosiaalista työllistämistä kierrätyksen avulla. Tekevä on lunastanut paikkansa uskottavana palvelujen tarjoajana ja kehittäjänä. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen ja asiakasprosessien arvioinnin kautta on syntynyt myös uusi kumppanuus Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön kanssa. 9

10 Kuntouttava työtoiminta ja palveluohjaus ovat TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEN UUSIMMAT KEINOT Teksti Anne Lahtinen Synergiaa 1 / 2003 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta toi työllisyyden edistäjien käyttöön uuden työkalun. Kun laki on ollut voimassa reilun vuoden, Tekevä-säätiön yksilövalmentaja Irene Vierinkari ja Jyväskylän kaupungilla kuntouttavaa työtoimintaa koordinoiva Anne Valppu-Vanhainen toteavat sen tulleen aitoon tarpeeseen. - Suomalaisten hyvinvointipalvelujen ongelmana on pirstaleisuus. Monimutkaisessa elämäntilanteessa olevalla ei välttämättä ole voimia etsiä tukea monesta paikasta, ja siksi tarvitaan palvelujen ohjausta, tukea ja neuvontaa sekä usein myös palvelujen järjestämistä sujuvaksi prosessiksi, kuvailevat Vierinkari ja Valppu-Vanhainen. Irene Vierinkari on yksi Tekevän kuudesta kuntouttavan työtoiminnan yksilövalmentajasta, jotka huolehtivat sosiaali- tai työvoimatoimiston lähetteillä tulevista asiakkaista. - Yhteistyöverkosto arvioi tuen tarpeen, ja sovimme kunkin toimijan osuuden kuntoutusprosessissa. Tekevän toimintatapa on työvalmennus, jonka päämääränä on omien voimavarojen löytäminen, tulevaisuuden tavoitteiden hahmottuminen ja oman elämänhallinnan parantuminen. On tärkeää löytää ihmiselle tekemistä oikeassa työympäristössä, Vierinkari toteaa. Kuva Tommi Anttonen Kuntouttava työtoiminta on hyvä vaihtoehto pitkään työttömänä olleen monimutkaisen tilanteen ratkaisemiseen. Kun on paljon yhteensovitettavia palasia, eri viranomaisten ja toimijoiden yhteistyö on tärkeää, sanovat lain velvoittamaa työtoimintaa toteuttavat Irene Vierinkari ja Anne Valppu-Vanhainen. Muiden tekemiset tietoon Kuntouttava työtoiminta on viimesijaisin tukivaihtoehto, joka otetaan käyttöön silloin, kun muut keinot on käyty läpi. - Ensin täytyy selvittää, voisiko asiakas esimerkiksi työllistyä tai aloittaa koulutuksen, tarvitseeko hän kuntoutusta tai sairaslomaa ja että mahdollisia päihde- tai asunnottomuusongelmia on jo alettu ratkoa. Tietenkin näitä asioita tulee vielä matkan varrella esiin, mutta ihanteellisimmillaan ne on jo työtoiminnan alkaessa selvitetty, Anne Valppu- Vanhainen sanoo ja painottaa avoimen tiedonkulun merkitystä. - Sujuva kommunikointi varmistaa, että onnistuisimme ja välttyisimme hankalilta tilanteilta. - Yhteistyössä korostuu asiakkaan oma rooli ja hänen vastuunsa viedä asioita eteenpäin. Tarkoitus on, että työtoimintajakso ei ole vain toimenpide, vaan oikeasti parantaa työllistymisen edellytyksiä, painottaa Irene Vierinkari. - Olennaista on, että eri toimijat tietävät mitä toinen tekee. Verkosto ja asiakas arvioivat tilanteen yhdessä kolmen kuukauden välein ja tarvittaessa muuttavat suunnitelmaa ja tavoitteita. Toinen vaihe alkamassa Tavoiteltava kuntouttavan työtoiminnan ketju alkaa 1-2 työtoimintajaksolla, jatkuu esimerkiksi tukityönä ja johtaa parhaimmillaan työpaikan saamiseen tai koulutuksen aloittamiseen. Asiakasta ohjaa koko ajan sama Tekevän yksilövalmentaja, ja tiimissä pysyvät mukana myös tutut sosiaalityöntekijä ja työvoimaneuvoja. 10

11 Kuntoutuminen pitkästä työttömyydestä takaisin työhön vie aikaa. Ensimmäisten työtoiminta-asiakkaiden polut ovat juuri alkaneet muotoutua, ja heille on päästy tekemään jatkosuunnitelmia. Haasteena on nyt toisen vaiheen organisointi. - Asiakkaan pitäisi tarvittaessa palautua ensisijaisiin toimiin, sosiaali- ja työvoimatoimistojen peruspalveluihin. Riittävän tuen olisi jatkuttava, jotta tehdyt suunnitelmat toteutuisivat, Anne Valppu- Vanhainen korostaa. - Kuntouttavaa työtoimintaa voisi hyvin käyttää jo aikaisemmassa vaiheessa ja myös muiden tukimuotojen rinnalla niiden vaikutusta vahvistamassa. Tetran palveluohjauksessa tämä jo toteutuukin. valmennussäätiö Tekevän, Jyväskylän Katulähetyksen ja Jyvälän kanssa kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisesta, ja myös Jyväskylän maalaiskunta ostaa palveluja Tekevältä. Yksityisiltä yrityksiltä palveluja ei voida ostaa. Tekevässä kuntouttava työtoiminta sisältää erilaisiin työtehtäviin tutustumista ja yksilö- ja pienryhmäohjausta. Jyväskylän kaupunki seuraa alueensa kuntouttavan työtoiminnan kehitystä kaupungin työllisyyspalveluissa työskentelevän koordinaattorin kautta. Koordinaattori suunnittelee, ohjaa ja seuraa lain piiriin kuuluvan toiminnan toteuttamista ja toimii palveluohjaajana asiakkaiden ja verkostokumppaneiden rakentaessa aktivointisuunnitelmaan kirjattuja tukitoimia. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta tuli voimaan Laki velvoittaa kunnan ja työvoimatoimiston tekemään yhdessä aktivointisuunnitelman pitkään työttömänä olleen, työmarkkina- tai toimeentulotukea saavan alle 25-vuotiaan asiakkaan kanssa. Yli 25-vuotiaat voivat halutessaan käyttää uuden lain suomia mahdollisuuksia. Aktivointisuunnitelmassa on ensiksi selvitettävä mahdollisuus tarjota asiakkaalle työtä tai työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma voi sisältää myös työllistymisvalmiuksia parantavia sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. Kuntouttava työtoiminta kestää kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Kunta voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa itse tai hankkia sitä ostopalveluna. Jyväskylän kaupungilla on ostopalvelusopimus Työ- 11

12 MIKOLLA ARJEN RYTMI OLI IHAN SEKAISIN Keskisuomalainen JYVÄSKYLÄ Päivi Kujala Viime vuonna 20-vuotiaalla Mikolla oli arjen rytmi sekaisin, kun työtä tai opiskelupaikkaa ei ollut ja alkoholin parissa saattoi kulua viikkokin. Toimeentulotukea saanut mies teki loppuvuonna sosiaali- ja työvoimaviranomaisten kanssa aktivointisuunnitelman, jossa sovittiin kuntouttavan työtoiminnan aloittamisesta työvalmennussäätiö Tekevällä Jyväskylässä. Joulukuusta lähtien Mikko on työskennellyt kirjansitomossa muutamana päivänä viikossa ja käynyt kerran viikossa päihdetyön tiimissä. Alkoholia ei ole mennyt yhtään koko aikana. - Enemmän siihen on vaikuttanut tämä säännöllisen rytmin löytyminen kuin tiimissä käyminen, hän sanoo. Tekevällä Mikko on tehnyt videonkansia, gradujen esilehtiä ja ainakin kolmeakymmentä eri hommaa. Järkeviä juttuja, mutta ei hänen tulevaisuudenalaansa. Tietokoneella musiikin tekoa ja graafista suunnittelua harrastava mies toivoo ammatin löytyvän esimerkiksi mainonnan suunnittelusta. Takana on keskeytyneitä opintoja, mutta uusi kiinnostava opiskelupaikka on nyt haussa. Tekevässä apua ongelmiin on saanut tarvitessaan omalta yksilövalmentajalta. Pienryhmän kanssa on käyty harrastamassa ja treenattu samalla sosiaalisia ja muita taitoja. Tekevän pestiä jatkuu näillä näkymin kesäkuun loppuun, jolloin työ- ja sosiaali- viranomaisten ja yksilövalmentajan kanssa katsotaan jatkoa: jos opiskelupaikkaa ei ole löytynyt, mitä sitten tehdään. Mikko pitää kuntouttavaa työtoimintaa erittäin hyvänä ideana, mutta kritisoi sen nimeä. - Ihan kuin ei olisi kyvykäs tekemään. Ennemmin voisi puhua vaikka harjoittavasta työtoiminnasta. Mikko saa erilaisia korvauksia noin 400 euroa kuukaudessa, joka koostuu toimeentulotuesta, seitsemän euron toimintarahasta päivää kohti ja matkakorvauksista. Summa on hyvin pieni, mutta kotona asuva sillä juuri selviää. Mikko sanoo, ettei ajattele tulevaisuutta kauhean pitkälle, mutta toiveissa on ammatin saaminen ja oma kämppä. - Äiti kyllä sanoo, että kukas meillä sitten siivoaa, jos mä lähden, mies nauraa. 12

13 TEKNISET ASIAT Alkuvuodesta tehtiin pääosa tietokone- ja ohjelmistohankinnoista. Kevättalvella suunniteltiin puusepänverstaan muuttoa ja siihen liittyviä järjestelyitä. Myös lisätilan rakentamista suunniteltiin puupajan ja rakennuspalveluyksikön käyttöön. Lisätilaa rakennettiin kesän ja syksyn aikana reilut 130 m 2. Puupajalta ylimääräiseksi jääneet 15 puuntyöstökonetta myytiin pois. Varsinainen puupajan muutto Sulunperään ajoittui syyskuulle. Tallilantien rakennuspalveluyksikön kiinteistön vuokrasopimus neuvoteltiin uusiksi ja vuokrasopimusta jatkettiin samalla vuoden 2005 loppuun. Keväällä pesulan alakerran varastotilat kunnostettiin pyykkien vastaanotto/lajittelutilaksi. Joulukuussa remontoitiin Halssilan pesulan yläkertaa ja sinne saatiin toimistot kolmelle henkilölle Kotivuokko-projektin tarpeisiin. Sähkösopimus neuvoteltiin uusiksi Jyväskylän Energian kanssa. Kesällä kunnostettiin ja maalattiin Aholaidan Einolatalon ikkunapuitteet. Tämä projekti tarjosi muutamalle kesätyöntekijälle ja projektin vetäjälle työpaikan pariksi kuukaudeksi. Rapeva-projektin tarpeisiin vuokrattiin Savelan kiinteistöstä opetustilat ja projektin vetäjälle työtila. Syksyllä suunniteltiin Aholaidan kokoonpanoyksikölle uusi layout ja samalla hankittiin uudet nimenomaan kokoonpanoon tarkoitetut laadukkaat työpöydät. Metallin kehittämisprojektin vetäjälle vuokrattiin toimistotila metalliverstaan yläkerrasta. Tikkakosken metalliverstaalle päätettiin hankkia revolverisorvi ja jyrsinkone koneistuspuolen alihankintatöitä varten. Syksyn aikana neuvoteltiin tietoliikenneratkaisut uusiksi ja päätettiin siirtää tietoliikennepalvelujen hankinta Jyväskylän Tietohallinnolta Kestel Oy:lle. Tämän ratkaisun myötä saatiin myös Tikkakosken, Halssilan Pesulan ja EkoCenterin valmennusyksiköihin ADSL-yhteydet aiempien modeemiyhteyksien tilalle. KIESO-PROJEKTI Kierrätyksen ja sosiaalisen työllistämisen projekti Kieso toteutettiin Keski-Suomen TE -keskuksen myöntämällä avustuksella. Projektiavustus koskee myös vuoden 2003 toimintaa. Lisäksi Keski-Suomen Ympäristökeskus myönsi avustusta huonekalujen ja rakennustarvikkeiden kierrätyksen käynnistämistä varten. Projektivuoden aikana rakennettiin toiminnallinen yhteistyöverkosto Tekevä -säätiön, Jyväskylän Katulähetys ry:n ja Jyväskylän Nuorisoasunnot ry:n välillä. Tavoitteena yhteistyössä laajentaa ja kehittää kierrätyspalveluja Jyväskylän seudulla sekä luoda uusia kuntoutustyöpaikkoja. Kehittämisaloiksi projekti päätti tekstiilien, huonekalujen ja rakennustarvikkeiden kierrättämisen laajentaminen koko Jyväskylän seudulle. Projekti saatiin organisoitua. Sille laadittiin toimintasuunnitelma sekä budjetti. Toimintasuunnitelman mukainen toiminnan käynnistäminen siirtyi vuodelle 2003 koska toiminnalle sopivia toimitiloja ei saatu hankittua toimintavuoden aikana. POMPPU- PROJEKTI PONNAHTI PYSYVÄKSI PALVELUKSI Tekevän ja Kelan yhteistyönä toteutettu Pomppuprojekti saavutti vuoden 2002 aikana tärkeän tavoitteen. Reilun kaksi vuotta kokeiluluontoisena toimintana toteutettu mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus hyväksyttiin pysyväksi kuntoutustoiminnaksi Tekevässä alkaen. Pomppu-projektin työhönvalmennuksen vahvaksi rungoksi on muodostunut Tekevän yksiköissä tehtävä työ ja pomppulaisten ryhmätapaamiset. Ryhmässä on keskusteltu kuntoutujien omien toivomusten mukaisia aiheita, tutustuttu erilaisiin luoviin toimintoihin, liikuttu yhdessä ulkona ja sisällä. Viikon lopussa on käyty kulunut valmennusviikko läpi treenipäiväkirjojen avulla. Pomppu-projektissa on huomattu, että vertaistuki, avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri sekä yhdessä tekeminen luovat hyvät puitteet valmennukselle. Vuoden 2002 aikana Pomppu-projektissa oli mukana parikymmentä kuntoutujaa. Työhönvalmennuksen pituudet vaihtelivat kuntoutujien tarpeen mukaan muutamasta kuukaudesta puoleentoista vuoteen valmennussuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti. 13

14 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2002 Tämä Tekevä-säätiön henkilöstötilinpäätös on tietosisällöltään jatkoa vuoden 2001 esitykselle. Kyseessä ei ole henkilöstöosaamisen arvon määrittäminen vaan henkilöstöraportti, mikä sisältää henkilöstön määrää, -rakennetta, työajan käyttöä ja työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia kuvaavia muuttujia. Varsinaisten henkilöstötulos tai taselaskelmien sijaan analyysia tehdään vertailuna edellisvuoteen. Henkilöstöä koskevat tiedot ovat pääosin saatu palkanlaskennan tilastoinnista. Työhyvinvoinnin osalta tiedot perustuvat kahteen kyselytutkimukseen, jotka tehtiin keväällä ja syksyllä Tapaturmatilastot perustuvat If Vakuutusyhtiön ilmoituksiin. Edellisvuoden tavoin henkilöstö jaetaan kahteen pääryhmään: toimihenkilöt ja työsuhteessa olevat palvelujen valmentautuja-asiakkaat. Toimihenkilöiden kokonaisuuteen kuuluvat työvalmentajat ja varsinainen hallintohenkilöstö. Valmentautuja-asiakkaiden pääryhmän muodostaa työllistetyt. Tarkastelun ulkopuolelle jää työharjoittelijat, -kokeilijat ja muut ei-palkkasuhteessa olleet palvelujen käyttäjäasiakkaat. 1. Henkilöstön määrä ja rakenne Vuonna 2002 säätiöön oli palkkasuhteessa yhteensä 372 henkilöä. Pääryhmittäin ja edellisvuoteen verrattuna he jakaantuivat seuraavasti: Taulukko1. * Toimihenkilöiden jakauma työsuhteen mukaan vuosina Taulukko 2. Käyttäjäasiakkaiden jakauma työsuhteen mukaan vuosina Taulukko 3. Henkilöstön ikärakenne Toimihenkilöiden keski-ikä oli 45,3 vuotta (miehet 45,2 ja naiset 45,4). Käyttäjäasiakkaiden vastaava luku oli 39,7 (39,6 ja 39,8 vuotta). Käyttäjäasiakkaiden ikäkeskiarvo aleni edellisvuodesta vajaalla kahdella vuodella. Toimihenkilöistä oli naisia 44,9 % ja miehiä 55,1%. Käyttäjäasiakkailla vastaavat luvut olivat 36,2% ja 63,8%. Toimihenkilöistä korkea-asteen koulutus oli neljällä, alemman korkea-asteen koulutus kuudella ja keskiasteen koulutus 33 :lla henkilöllä. Kahdelta toimihenkilöltä puuttui ammatillinen koulutus. 2. Työajan käyttö Tekevä-säätiössä oli v käytössä kaksi työajan seurantajärjestelmää. Toinen perustui palkkatilastointiin ja toinen työvalmentajien ja toimihenkilöiden kuukausittaiseen työaikaseurantaan. Palkanlaskenta tuotti normaalin palkkoihin vaikuttavan työaikajakauman ja valmentajien omat työaikailmoitukset toimintokohtaisen jakauman. Jälkimmäistä seurantaa ylläpidettiin vuoden verran ja se päättyi Kokonaistyöaika ja tehty työaika Säätiön toimihenkilöiden kokonaistyöaika/työntekijä oli v keskimäärin 220 työpäivää (v ). Poissaoloja (lomat, sairauspoissaolot jne.) kertyi keskimäärin 34 työpäivää (35). Käyttäjäasiakkaille työpäiviä kertyi keskimäärin 106 (123), mikä vastaa reilun n. 5 kk:n työssäolojaksoa säätiön palveluksessa. Poissaoloja kertyi 19 (26) työpäivää per käyttäjäasiakas. Tekevä-säätiössä aloitettiin vuoden 2002 syksyllä kannustepalkkajärjestelmän selvitystyö, minkä käytännön sovellus otetaan osittain käyttöön tilikaudella Sillä pyritään kokonaistulokselliseen arviointiin ja täydentämään henkilöstötilinpäätöksen tietosisältöä. * 14

15 Kuvio 1. Kokonaistyöaika, nettotyöaika ja poissaolot vuosina Kuvio 2. Tapaturmat ja korvauspäivät vuosina Työhyvinvointi 3.1.Tapaturmat 2.2. Ajan käyttö toiminnoittain Toimihenkilöiden omiin ilmoituksiin perustuvaa työajanseurantaa toteutettiin systemaattisesti reilun vuoden ajan Seurantatietoja kertyi muutamaa yksikköä lukuunottamatta yhteensä tuntia. Seurattavat toimintokohteet olivat tuotanto, valmennus, hallinto ja projektit. Näiden osalta kokonaisjakauma oli tuotanto 28%, valmennus 29%, hallinto 25% ja projektit 18%. Tuotannollisissa yksiköissä toiminnot jakautuivat puolestaan seuraavasti: tuotanto 51%, valmennus 36% hallinto 6% ja projektit 7%. Vakuutusyhtiön tapaturmatilaston mukaan vuonna 2002 kertyi 205 päivärahamaksuun johtanutta korvauspäivää. Tapaturmien ja korvauspäivien muutos vuosina on esitetty kuviossa 2. Palkanlaskennassa poissaoloja seurattiin lomapäivien, sairauspoissaolojen (oma ja lapsen sairastuminen), tapaturmien, koulutuspäivien, vanhempainlomien sekä muun luvallisen ja luvattomien poissaolojen osalta. Sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin noin 5,5 työpäivää valmentautujaa kohden. Toimihenkilöillä vastaava luku oli 8 työpäivää. Valmentautujien luvattomien poissaolojen vuoksi menetettiin keskimäärin 1,2 työpäivää valmentautujaa kohti. Tässä on lievää laskua edellisvuodesta. Kuvio 3. Työyhteisön toimivuus 3.2 Työtyytyväisyys Vuoden 2002 aikana tehtiin kaksi erillistä työtyytyväisyyttä koskevaa kartoitusta. Helmikuun kyselyyn vastasi vajaat 40 ja elokuun lopussa NetEffect Oy:n toteuttamaan kyselyyn 30 toimihenkilöä. Molemmissa kartoitettiin samoja työyhteisöä koskevia tekijöitä, vaikka esitetyt kysymykset eivät täysin identtisiä olleetkaan. Oheiseen kuvioon on annetut arvioinnit koottu vertailukelpoisina. Tuloksia arvioidaan siten, että mitä kauempana nollapisteestä arvosana on, sitä paremmin vastaajien mielestä työyhteisö esitettyjen tekijöiden suhteen toimii. 15

16 TEKEVÄ-SÄÄTIÖN TALOUDELLINEN ASEMA Tilikauden 2002 osalta säätiön taloudellisen tilanteen analysoinnissa on edellisvuoden tapaan kaksi tarkastelutapaa. Yhteiskunnallisen kannattavuusanalyysin (SYTA-malli) avulla pyritään arvioimaan säätiön taloutta osana julkisesti rahoitettua sosiaalipalvelujärjestelmää. Toinen tilinpäätökseen perustuva analyysi kuvaa säätiön taloudellisen tilanteen vuosimuutosta keskeisinä tunnuslukuina. Siinä yhteydessä tarkasteluun liittyy myös suppea toimialavertailu. Yhteiskunnallinen kannattavuus Sosiaalisten yritysten toiminnan analyysi-mallia (SYTA) käyttäen voidaan arvioida Tekevän yhteiskunnallista kannattavuutta vertaamalla säätiön tuottamaa taloudellista tulosta ja asiakasryhmilleen tarjoamia sisällöllisiä palveluja asetettuun miten olisi ilman Tekevää vaihtoehtotilanteeseen, missä huomioidaan: - vaihtoehtoinen pääasiallinen toimeentulo niille joiden palkkakustannukset ovat Tekevän kirjanpidossa tilikaudella potentiaaliset sosiaalisten tulonsiirtojen muutos (asumistuki, toimeentulotuki) - potentiaaliset sosiaali- ja muiden palvelujen lisäkäytöt jotka mahdollisesti olisivat aktivoituneet vaihtoehtotilanteessa Laskentatulos osoittaa, että julkisen sektorin samoihin henkilöihin kohdistunut rahoitus oli tarkastelukaudella n euroa ( euroa v. 2001) enemmän kuin vaihtoehtoisessa tilanteessa. Tällä panoksella on kuitenkin saatu aikaan seuraavat taloudelliset tulokset: - Nettoansioita on maksettu n ( ) euroa enemmän kuin vaihtoehtotilanteessa. Tämä nettoansioiden lisäys kohdistuu kokonaisuudessaan sosiaalisin perustein palkattuun henkilöstöön. - Yksityissektorilta on ostettu tuotteita ja palveluja n ( ) euron arvosta. Tätä yksityissektorin rahavirtaa ei olisi muodostunut vaihtoehtotilanteessa. - Organisaation oman toiminnan tulos + poistot (oma käyttö) ovat n ( ) euroa, jolla tuloksella voidaan turvata toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Toiminnallisesti julkisen sektorin lisäpanostusta ( eur) voidaan pitää kaikkien niiden eri aktiviteettien yhteenlaskettuna hintana joilla pyritään parantamaan valmentautuja-asiakkaan työ- ja toimintakykyä toiminta-ajatuksen mukaisesti. Vaikka malli ei huomioikaan siinä saavutettuja laadullisia arvoja, niin joka tapauksessa voidaan todeta, että lisäpanostus on syntynyt aktiivisen toiminnan (toteutuma) vallitessa. Passiivitilanteessa (vaihtoehto) näitä tuloksia ei olisi muodostunut. (Taulukko 1) Säätiön taloudellinen asema Tekevä-säätiön taloudelliselle toiminnalle on tyypillistä kaksi perusperiaatetta: 1. Toiminta ei -voittoatuottavassa, yleishyödyllisessä tarkoituksessa 2. Taloudellisen riskinoton välttäminen Ensimmäisestä periaatteen mukaan toiminnan kannattavuutta on pääomien tuottolaskelmien sijaan perustellumpaa mitata toimintakatteella ja investointien tulorahoitusosuudella. Taloudellisen riskinoton välttämistä kuvataan omavaraisuus- ja velkaantumisasteen muutoksella ja kykyä suoriutua lyhyen aikavälin velvoitteista maksuvalmiusindeksillä. Tunnusluvut on laskettu oikaistujen tilinpäätöstietojen mukaan. Esitettyjen tunnuslukujen perustella säätiön talous on neljän ensimmäisen toimintavuoden aikana kehittynyt suotuisasti ja verrattuna vastaaviin yhteisöihin vähintäänkin hyvin. Tehdyt investoinnit ja kehittämishankkeet säätiö on pääsääntöisesti kyennyt rahoittamaan omalla tulorahoituksella, mikä kuvaa yleishyödyllistä, riskinottoa karttavaa taloudenhoitoa. Käytännössä tämä toteutuu vain riittävän ja perustellun taloudellisen ylijäämän kautta. Voitaneen sanoa, että ei-voittoatuottavan yhteisön terve talous on aina vähintään seuraavan vuoden kehittämisinvestointien arvoinen. 16

17 Taulukko1. Talousprosessia koskevat tunnusluvut ja toimialavertailu 1 Toimialan keskiarvoluvut laskettu Raina-, Laptuote-, Rovanniemen Monitoimi keskus-, Honkalampi ja Tekevä-säätiön tilinpäätöksistä v Omatoiminen kulujäämä /toimintatuotot (varsinainen + varainhankinta) 3 Oma pääoma/taseen loppusumma 4 Korollinen pitkäaikainen velka / taseen loppusumma 5 Rahavarat + saamiset / lyhytaikainen velka 6 Toiminnan tulorahoitus / (investoinnit+velan lyhennys) SYTA-laskennan tulokset (suluissa tilikauden 2001 vertailuluvut) Kuvio 1. SYTA -analyysin tulokset 1 Vuonna 2002 kunnalle palautuviin eriin on laskettu mukaan toimitilojen vuokrat 17

18 18

19 TILINTARKASTUSKERTOMUS Työvalmennussäätiö Tekevän valtuuskunnalle Olemme tarkastaneet Työvalmennussäätiö Tekevän kirjanpidon, tilinpäätöksen, hallinnon ja toimintakertomuksen tilikaudelta Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten ja säätiön toimihenkilöiden toiminnan lainmukaisuutta säätiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää ,12 euroa, on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpito- ja säätiölaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnasta, tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tarkastamaamme tilikautta koskeva tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille. Säätiön varat on sijoitettu asianmukaisesti ja sen toimielinten jäsenille maksettuja palkkioita on pidettävä kohtuullisina. Jyväskylä 8. huhtikuuta 2003 Isto Lehtinen HTM, JHTT Vilho Riuttanen HTM 19

20 TELKÄNPESÄN SIIVOUSTA SUURELLA SYDÄMELLÄ Tutkija Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto Projektityöntekijä Vuokko Paljakka, Kotivuokko M ari Peltonen vastaa Kotivuokon järjestämistä puhdistuspalveluista Sotainvalidien palvelukoti Telkänpesässä. Palvelukoti käsittää kaksi viisikerroksista kerrostaloa ja niiden yhteiset tilat. Hänen kahdeksantuntinen työpäivänsä täyttyy palvelukodin asuntojen perussiivouksesta, mutta ajoittain työnkuvaan kuuluu myös muiden tilojen, kuten saunojen, jumppa- ja ruokasalien, siivousta. Vuodevaatteiden vaihdossa ja mattojen puistelussa Maria auttavat muut Kotivuokon puhdistuspalvelussa osa-aikaisesti työskentelevät työntekijät. 22 -vuotias Mari on suorittanut työpainotteisen koti-, laitostalous ja puhdistuspalvelualan perustutkinnon ja on ammatiltaan laitoshuoltaja. Lisäksi hän on käynyt Jyväskylän Aikuiskoulutuskeskuksen 3 kk kestävän Ohjattu työharjoittelu -koulutuksen. Tekevällä Mari aloitti työkokeilussa ja varsinaiset työt valmennustavoitteen mukaisesti Mari työskenteli Tekevällä aluksi työparina toisen valmentautujan kanssa ja myöhemmin itsenäisesti Jyväskylän kaupungin alihankintakohteissa. Näitä olivat mm. useampi päiväkoti, koulu ja liikuntapuiston huoltorakennus. Tekevälle tuloa edelsi reilun vuoden mittainen työttömyysjakso, jonka aikana Mari piti ammattitaitoaan yllä alan kursseilla. Tekevässä työ käsitti aluksi omien kohteiden siivousta ja jonkin verran myös ruuanlaittoa. Valmennussuunnitelman lisäpalveluiksi valittiin työelämään tutustuminen ja työelämätietous. Ohjaajana toimi Tekevän sisäisen puhdistuspalvelun työvalmentaja. Kotivuokossa Mari aloitti kesäkuussa Aluksi hän tuurasi muiden poissaoloja, mutta siirtyi jo pian osapäiväiseksi tukityöllistetyksi työntekijäksi Telkänpesään. Palvelukoti rupesi pikkuhiljaa tuntumaan omalta paikalta ja niinpä Mari siirtyi lokakuun alussa tekemään täyttä päivää ja otti päävastuun siivouksista. Mari pitää työstään paljon. Vaikka kiire aika ajoin painaakin päälle ja tiedonkulku joskus tökkii, tarmokas ammattisiivoja halajaa haasteita ja pyrkii jatkuvasti kehittymään työssään. Hän ottaa mielellään vastuuta työssään ja ohjaa esimerkiksi uusia työntekijöitä työn saloihin. Marille työ palvelutalolla ei ole pelkästään siivoustyön rutiinien hoitamista, vaan se vaatii myös sosiaalisia taitoja: vanhusten yksilölliset ominaisuudet ja vaatimukset on otettava huomioon ja heidän kanssaan on osattava kommunikoida. Mari on yksi 14 työntekijästä (vuoden 2002 lopun työntekijätilanteen mukaan), jotka työskentelevät pesula-, kiinteistönhuolto-, siivous- ja puhdistuspalveluyksiköistä muodostuvassa Kotivuokossa. Vuoden 2003 alusta lähtien niin juridisesti kuin organisatorisestikin Kotivuokon sosiaalisen yrityksen pilottihankkeessa toimineita entisiä Tekevän valmennusyksiköiden toimialoja on kehitystyössä täydennetty myös asiointi- ja hoivapalveluilla. Mari haluaa jatkaa työskentelyä Kotivuokossa, kun tä- 20

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA-PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 7.5.2014 6. Tulos- ja rahoituslaskelma sekä talousarvion toteutumisvertailu 1.1. 31.3.2014... 2 7. Toimintakertomus

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Vaalan kunta.

Vaalan kunta. Vaalan kunta - Asukkaita vuoden 2011 lopussa 3314. - Sijaitsee Oulun ja Kajaanin puolivälissä. - Oulujärven kunta. Suomen 4. suurin järvi, jonka jäälle mahtuisivat kaikki maailman ihmiset. - Kriisikunta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 20.10. klo 9.00 Työttömyys vähenee jälleen Kainuussa Yksi taustalla oleva syy on ikärakenne Työttömyys on alkukesän jälkeen palannut

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.5. klo 9.00 Työttömyys jumiutui kuussa lähes vuoden takaiselle tasolle Työttömyys väheni Kajaanin seudulla, mutta kasvoi samanaikaisesti

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Audlaton-yhtiöt. TILINTARKASTUSKERTOMUS 2011 Lieksan kaupunginvaltuustolle. Tarkastuksen tulokset

Audlaton-yhtiöt. TILINTARKASTUSKERTOMUS 2011 Lieksan kaupunginvaltuustolle. Tarkastuksen tulokset Audlaton-yhtiöt TILINTARKASTUSKERTOMUS 2011 Lieksan kaupunginvaltuustolle Olemme tarkastaneet Lieksan kaupungin hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2011. Tilinpäätös sisältää

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua Työllisyyskatsaus, elokuu 2015 22.9.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun lopussa työttömänä

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot