Toimitusjohtajan katsaus Valmennuspalvelujen tuottaminen Kehittämistyö ja projektit vuonna 2002 Työllisyyden edistämisen uusimmat keinot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimitusjohtajan katsaus Valmennuspalvelujen tuottaminen Kehittämistyö ja projektit vuonna 2002 Työllisyyden edistämisen uusimmat keinot"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 4 Valmennuspalvelujen tuottaminen 5 Kehittämistyö ja projektit vuonna Työllisyyden edistämisen uusimmat keinot 10 Tekniset asiat 13 Kieso -projekti 13 Pomppu -projekti ponnahti pysyväksi palveluksi 13 Henkilöstötilinpäätös 14 Tekevä -säätiön taloudellinen asema 16 Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus 19 Telkänpesän siivousta suurella sydämellä 20 Kytkintä se autokin kulkemiseen tarvitsee 22 Työnetisjäkokeilu alkanut laimeasti 23 Tapahtui Tekevällä 26 Työvalmennussäätiö Tekevän hallitus ja valtuuskunta 29 2

3 TOIMINTA-AJATUS Tekevän tarkoituksena on yksilön työ- ja toimintakyvyn parantuminen työn avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. ARVOT Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle. VISIO Tekevä on yksi johtavista työn avulla tapahtuvan kuntoutumisen ja valmennuksen osaajista Suomessa sekä arvostettu sosiaalisen yritystoiminnan toteuttaja ja kehittäjä Jyväskylän alueella. PERUSTAJAT Invalidiliitto ry Jyvälän Kannatusyhdistys ry Jyväskylän Katulähetys ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry Kuurojen Liitto ry Sininauhaliitto ry Yksilöllisyys Yksilöllisyys on Tekevän kaiken toiminnan läpäisevä periaate, joka mahdollistaa yksilön tarpeista lähtevän valmennuksen ja tasa-arvon. Monipuolisuus Monipuolisuus on kyky vastata erilaisiin tarpeisiin ja haasteisiin erilaisissa tilanteissa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteellisuus Tavoitteellisuus on tietoista toimintaa kohti yhteisesti sovittuja päämääriä. Vastuullisuus Vastuullisuus on sisäistä vastuuta itsestämme, toisistamme ja työyhteisön hyvinvoinnista sekä ulkoista vastuuta toimintaedellytyksistä. 3

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS yväskylän seudun asukasluku kasvoi vuonna 2002 yhteensä 1500 hengellä ja oli vuodenvaihteessa henkeä. Vielä vuonna 2001 jatkunut työllisyyden kasvu kääntyi vuoden loppupuoliskolla laskuun. Myös yritysten liikevaihto pieneni. Työllisyyskehityksen heikkenemisestä Jhuolimatta Jyväskylän seudun työttömyys väheni kaikissa työnhakijaryhmissä vuonna Joulukuussa 2002 työttömyysaste oli 14,8%. Työttömiä oli tuolloin 343 henkeä vähemmän kuin joulukuussa Hyvästä kehityksestä huolimatta työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 2002 Jyväskylän seudulla yhteensä henkeä. Pelko talouden heikkenemisestä ja sitä kautta myös työttömyyden kääntymisestä kasvuun lisääntyi. Kulunut toimintavuosi oli Tekevän neljäs toimintakausi. Vuosi 2002 oli vakiinnuttamisen, varovaisen kasvun ja vahvan kehittämisen vuosi. Toiminnassa tapahtui kasvua 10%. Vuoden aikana käytiin keskusteluja yhteistyön käynnistämisestä Jyväskylän seudun kuntien kanssa. Uuraisten kunnan kanssa neuvottelut johtivat tulokseen ja Tekevän, Uuraisten kunnan ja Wire -projektin yhteistyönä työvalmennustoiminta voitiin aloittaa Uuraisilla alkuvuodesta Vuonna 2001 käynnistynyt arvokeskustelu sai arvoisensa huipennuksen, kun keskustelujen tuloksena voitiin vahvistaa Tekevän toimintaa ohjaavat arvot. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat yhteisöllisyys, yksilöllisyys, monipuolisuus, tavoitteellisuus ja vastuullisuus. Vuoden 2003 toimintasuunnitelman yhteydessä vahvistettiin Tekevän visio Vision mukaisesti Tekevä on vuonna 2007 yksi johtavista työn avulla tapahtuvan kuntoutuksen ja valmennuksen osaajista Suomessa sekä arvostettu sosiaalisen yritystoiminnan toteuttaja ja kehittäjä Jyväskylän seudulla. Asiakastyytyväisyyttä mitattiin valmentautujilta pyydetyn palautteen avulla. Poislähteneistä 53% antoi palautteen siitä, miten hyvin työvalmennus vastasi valmentautujan omia tavoitteita. Heistä 83% vastasi tavoitteiden täyttyneen hyvin. Henkilöstölle tehtiin kaksi erillistä työtyytyväisyyttä koskevaa kartoitusta. Tulosten mukaan työn kuormittavuutta lukuun ottamatta henkilöstö kokee omat työolonsa suhteellisen hyvinä. Rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja työllisyysasteen nostaminen Jyväskylän seudulla asettavat uusia haasteita Tekevän toiminnalle myös jatkossa. Ns. Sailaksen työryhmän esitys alueellisten työvoiman kehittämiskeskusten perustamisesta edellyttää uudenlaista työllisyysstrategiaa Jyväskylän seudulle ja luo uusia mahdollisuuksia Tekevän toiminnalle tulevaisuudessa. Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita ja koko Tekevän henkilökuntaa kuluneesta toimintavuodesta. Harri Halttunen Toimitusjohtaja 4

5 VALMENNUSPALVELUJEN TUOTTAMINEN Työvalmennusta toteutettiin aiempien vuosien tapaan toiminta-ajatukseen nojautuen. Valmentautujille tehtiin henkilökohtaisten tarpeiden mukaisia, tavoitteellisia ja arvioitavissa olevia valmennussuunnitelmia. Valmennuspalvelujen tuotteistusta muuttamalla pyrittiin helpottamaan valmennussuunnitelmien tekoa ja työvalmennuksen toteuttamista työvalmennusyksiköissä. Työvalmennuksen suunnittelua helpotti tuotteistaminen kolmeen tavoitteeseen: työelämä -, opiskelu - ja mielekäs elämä - tavoitteeseen. Työvalmennusta tukemaan tuotteistettiin, pääsääntöisesti muiden kuin työvalmentajien tuottamia, erilaisia ryhmämuotoisia palvelumoduuleja ja syvennetty yksilöohjaus. Uusina valmennuspalveluina tuotettiin kuntia velvoittavaa kuntouttavaa työtoimintaa ja tuettua työllistymistä (Palkkarappu). Kuntouttavaa työtoimintaa tuotettiin sekä palveluna Tekevän työvalmennusyksiköissä että projektina Tekevän ulkopuolella. Työvoimahallinnon yhteistyössä uutena tukimuotona tuli käyttöön työelämävalmennus. Työvalmennusta kehitettiin myös projektien kautta. Kotivuokko -projekti pyrkii mallintamaan sosiaalisen yrityksen ja toisaalta kuvaamaan Tekevää valmennuspalvelujen monipalvelukeskuksena. Kuhankosken erityisammattikoulun ja teknisen ammattioppilaitoksen kanssa yhteistyönä toteutettavassa Kytkin -projektissa, jonka oppimisympäristönä opetusautokorjaamomme toimii, annettiin aiempien vuosien tapaan autoalan perustutkintoon johtavaa koulutusta. Kytkimessä 5

6 oli mahdollisuus suorittaa kolmivuotisen autoalan perustutkinnon ensimmäinen vuosi. Rakennusalalle valmentavan koulutuksen lisäksi toteutettiin Tikkakosken metallissa metallialalle valmentava koulutus. Tekevälle myönteistä oli, että Kelan rahoittama mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus erillisenä projektina päättyi vuoden lopussa. Vuoden 2003 alusta Pomppu jatkaa Kelan normaalina kuntoutustoimintana. Huhtikuun alussa voimaan tulleet lakiuudistukset, joiden tarkoitus on parantaa vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia, eivät heijastuneet Tekevän työvalmennukseen. Työvoimatoimisto ei markkinoinut palvelujaan ja työttömät vajaakuntoiset eivätkä heidän taustajoukkonsa ilmeisesti osanneet vaatia palveluja. Vuoden lopulla Tekevä tuotteisti vuodelle 2003 sosiaalihuoltolain 27 e:n mukaisen työvalmennuksen. Valmennuksen yhtenä tavoitteena olleen tietokantapohjaisen suunnittelu-, tilastointi- ja palautejärjestelmän teko osoittautui luultua työläämmäksi. Ohjelman valmistuminen ja käyttöönotto siirtyi vuoden 2003 puolelle. Taulukko 1. Valmennus- ja kuntouttavan työtoiminnan palvelujen tuottaminen Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän maalaiskunnalle ( 1 jakso = 1 kk) Uutena palveluna käyttöön otetun, kuntia velvoittavan kuntouttavan työtoiminnan määrällinen tavoite asetettiin liian suureksi. Palveluun tulo osoittautui oletettua hitaammaksi prosessiksi ja kun palvelu kohdennettiin lähinnä alle 25 -vuotiaisiin, moniongelmaisiin nuoriin, tapahtui paljon keskeyttämisiä. Keskeyttämisen syynä oli lähinnä sitoutumattomuus ja päihderiippuvuus. Kuntouttavan työtoiminnan määrällisestä tavoitteesta toteutui Jyväskylän osalta 45 % ja Jyväskylän maalaiskunnan osalta 34 %. Yhteenlaskettu tavoite toteutui 42 %. Jyväskylän osalta kokonaistavoite jäi selkeästi vajaaksi ja vastaavasti Jyväskylän maalaiskunnalle tuotettiin palveluja saman verran yli tavoitteen. Yhden vuoden ostopalvelusopimukset kuntien kanssa ovat palvelutuotannon kannalta liian jäykät ja lyhyet. Kuntien kanssa pitäisi tulevina vuosina päästä palvelutuotannon osalta useamman vuoden sopimuksiin. 6

7 Muille kunnille ja VKK:lle tuotettiin yhteensä 36 työvalmennusjaksoa ja 18 palvelumodulia. Kelan rahoittamaa mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta (Pomppu) tuotettiin yhteensä 1630 päivää, 19 kuntoutujalle. Kuntoutujista oli 12 Jyväskyläläisiä, 5 Jyväskylän maalaiskunnasta ja 2 Muuramesta. Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän maalaiskunnalle tuotettiin yhteensä 2546 työvalmennusjaksoa. Jaksojen määrä nousi vuoteen 2001 verrattuna 260 jaksolla (11%). Palvelujen tuottamisessa tasaisella vauhdilla ja tavoitteellisella jaolla oli vaikeuksia: Valmentautujien valmennussuhde Kun vuonna 2001 valmentautujista oli työsopimussuhteessa 63 %, niin vuonna 2002 vain 57 %. Työsopimussuhteisten lasku johtuu uusina valmennussuhteina käyttöön otetuista kuntouttavasta työtoiminnasta ja työelämävalmennuksesta. Myös vajaakuntoisten työllistymistä tukevan työvalmennuksen (entinen kuntouttava suojatyö) osuus kokonaismäärästä, laski edelliseen vuoteen (20%) verrattuna selvästi, ollen nyt 12%. Tukityöllistetyistä 48% oli yhdistelmätuella, 26% pitkäaikaistyöttömän tuella, 15% vajaakuntoisen tai vaikeasti työllistettävän tuella ja loput 11% muilla tukimuodoilla. Taulukko 2. Valmentautujien valmennussuhde Tekevään Valmentautujien luonnollinen ohjautuminen painottui jo vuoden 2001 lopulla ja vuoden 2002 alussa liiaksi Jyväskylän maalaiskuntalaisiin. Uusia maalaiskuntalaisia pystyttiin ottamaan työvalmennukseen myöhemmin vuoden aikana hyvin vähän. Valmentautujien pitkäkestoiset tukimuodot (yhdistelmätuki, vajaakuntoisten tuki, vaikeasti työllistettävien tuki, oppisopimukset) ovat lisääntyneet. Sama valmentautuja on pidempään ja uusien pääsy Tekevään vaikeutui. Tuotteistettaessa vuoden 2002 työvalmennuspalveluja, tuotteistettiin työvalmennuksen tueksi erilaisia ryhmissä toteutettavia palvelumoduuleja. Moduulien tarve arvioitiin puolet liian suureksi. 7

8 Valmennuksen vaikuttavuus Kuvio 2. Valmennuksen vaikuttavuus Vuoden aikana oli valmennuspalveluissa 518 eri valmentautujaa. Poislähteneistä (197) 35 % pääsi työhön tai koulutukseen tai suoritti ammattitutkinnon Tekevässä tai sijoittui muuten tavoitteensa mukaisesti. Vaikuttavuus on sama kuin vuonna Vaikuttavuutta lisää vielä se, että Tekevän sisällä pystyttiin luomaan polku työllistetyksi 46:lle valmentautujalle. Heistä työllistetyksi siirtyi 35 % työelämävalmennuksesta, 30 % työharjoittelusta ja 15 % työkokeilun kautta. Valmentautujien ikärakenne Vuoden 2002 aikana oli valmennuspalveluissa 564 valmentautujaa. Heidän keski-ikänsä oli 31.9 vuotta. Keski-ikä laski vuoteen 2001 verrattuna 1.4%. Nuorten (alle 24 v) määrä 38 % vuoteen 2001 verrattuna lisääntyi huomattavasti (7%). Nuorten osuus valmentautujista korostuu etenkin kuntouttavan työtoiminnan osalta, mutta myös ei-palkkaperusteisten palvelujen osalta. Nuorista kolmasosa oli työsopimussuhteessa. 8

9 KEHITTÄMISTYÖ JA PROJEKTIT VUONNA 2002 Kehittämistoiminta oli edellisvuosia jäsentyneempää ja tavoitteellisempaa. Hallitsevia teemoja olivat sosiaalinen yritystoiminta sekä kuntouttava työtoiminta. Vuosi oli RAY :n rahoittaman sosiaalisen yrityksen tutkimus- ja kehittämisprojektin toinen vuosi. Sen aikana pääpaino kehittämisessä oli Kotivuokon toiminnan vahvistaminen. Vuoden aikana keskustelu sosiaalisen yrityksen lainsäädännöstä konkretisoitui. Suomessa keskeiseksi sosiaalisen yrityksen malliksi alkoi varmistua social firm, eli työllistävä sosiaalinen yritys. Toimintakauden aikana Kotivuokon toiminnan kautta on saatu arvokasta tietoa vajaakuntoisille soveltuvista työtehtävistä sekä sosiaalisesta yritystoiminnasta yleensä. Kuntouttava työtoiminta oli jo toimintakauden aikana Tekevän valmennuspalveluissa normaalisti kunnille myytävänä oleva palvelu, mutta toiminnan sisältöjen ja työtapojen kehittäminen jatkui koko vuoden. Tekevä on tiivistänyt yhteistyötä viranomaisverkoston kanssa ja konkreettisina tuloksina voidaan nähdä tekeväläisen mallin vakiintuminen. Toimintakauden aikana kehitettiin laskentaohjelma, joka mahdollistaa kuntouttavan työtoiminnan kustannusrakenteen laskemisen ja seuraamisen. Valtakunnallisessa yhteistyössä Tekevällä oli kaksi Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen koordinoimaa PAKE -kehittämisprojektia. Rovaniemen Monitoimikeskus -säätiön ja Tekevä -säätiön projektissa toiminta kohdistui kuntouttavan työtoiminnan palvelujen vertailuun ja kehittämiseen. Projektin tulosten pohjalta Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry. julkaisee huhtikuussa 2003 kirjan Kuntouttavan työtoiminnan kenttäopas työpajoille. Tekevän panos julkaisun sisällöissä on merkittävä. Muuramen kunnan Monex -työpajan kanssa tehtiin perusselvitys yhteistyömahdollisuuksista ja -tarpeista. Tekevä osallistui työministeriön kansalliseen työnetsijäkokeiluun. Kokeilussa työllistyi 9 työtöntä rakennusmiestä. Luku on epävirallinen Suomen ennätys. Kahdeksan suomalaisen sosiaalipalvelusäätiön muodostama ns. säätiöoktetti käynnisti työministeriön työelämän kehittämisohjelman avulla yhteisen kehittämishankkeen. Hanke toteutetaan vuosina Kehittämisprojektin tavoitteena on sosiaalipalvelusäätiöiden toimintaedellytysten parantaminen. Tekevä osallistui kahdella projektilla Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) tavoite 3 -ohjelmaan kuuluvaan välittäjäorganisaatiotoimintaan. Tekevän osalta välittäjäorganisaationa toimi VATES -säätiö. Projekteissa kehitettiin tuetun työllistymisen palvelustandardi ja tehtiin Kotivuokon liiketoimintaselvitys kotityöpalveluita tarjoavana sosiaalisena yrityksenä. Toimintakauden aikana käynnistettiin TE -keskuksen ja K-S ympäristökeskuksen rahoituksella KIESO -projekti. Projektin tavoitteena on kehittää sosiaalista työllistämistä kierrätyksen avulla. Tekevä on lunastanut paikkansa uskottavana palvelujen tarjoajana ja kehittäjänä. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen ja asiakasprosessien arvioinnin kautta on syntynyt myös uusi kumppanuus Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön kanssa. 9

10 Kuntouttava työtoiminta ja palveluohjaus ovat TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEN UUSIMMAT KEINOT Teksti Anne Lahtinen Synergiaa 1 / 2003 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta toi työllisyyden edistäjien käyttöön uuden työkalun. Kun laki on ollut voimassa reilun vuoden, Tekevä-säätiön yksilövalmentaja Irene Vierinkari ja Jyväskylän kaupungilla kuntouttavaa työtoimintaa koordinoiva Anne Valppu-Vanhainen toteavat sen tulleen aitoon tarpeeseen. - Suomalaisten hyvinvointipalvelujen ongelmana on pirstaleisuus. Monimutkaisessa elämäntilanteessa olevalla ei välttämättä ole voimia etsiä tukea monesta paikasta, ja siksi tarvitaan palvelujen ohjausta, tukea ja neuvontaa sekä usein myös palvelujen järjestämistä sujuvaksi prosessiksi, kuvailevat Vierinkari ja Valppu-Vanhainen. Irene Vierinkari on yksi Tekevän kuudesta kuntouttavan työtoiminnan yksilövalmentajasta, jotka huolehtivat sosiaali- tai työvoimatoimiston lähetteillä tulevista asiakkaista. - Yhteistyöverkosto arvioi tuen tarpeen, ja sovimme kunkin toimijan osuuden kuntoutusprosessissa. Tekevän toimintatapa on työvalmennus, jonka päämääränä on omien voimavarojen löytäminen, tulevaisuuden tavoitteiden hahmottuminen ja oman elämänhallinnan parantuminen. On tärkeää löytää ihmiselle tekemistä oikeassa työympäristössä, Vierinkari toteaa. Kuva Tommi Anttonen Kuntouttava työtoiminta on hyvä vaihtoehto pitkään työttömänä olleen monimutkaisen tilanteen ratkaisemiseen. Kun on paljon yhteensovitettavia palasia, eri viranomaisten ja toimijoiden yhteistyö on tärkeää, sanovat lain velvoittamaa työtoimintaa toteuttavat Irene Vierinkari ja Anne Valppu-Vanhainen. Muiden tekemiset tietoon Kuntouttava työtoiminta on viimesijaisin tukivaihtoehto, joka otetaan käyttöön silloin, kun muut keinot on käyty läpi. - Ensin täytyy selvittää, voisiko asiakas esimerkiksi työllistyä tai aloittaa koulutuksen, tarvitseeko hän kuntoutusta tai sairaslomaa ja että mahdollisia päihde- tai asunnottomuusongelmia on jo alettu ratkoa. Tietenkin näitä asioita tulee vielä matkan varrella esiin, mutta ihanteellisimmillaan ne on jo työtoiminnan alkaessa selvitetty, Anne Valppu- Vanhainen sanoo ja painottaa avoimen tiedonkulun merkitystä. - Sujuva kommunikointi varmistaa, että onnistuisimme ja välttyisimme hankalilta tilanteilta. - Yhteistyössä korostuu asiakkaan oma rooli ja hänen vastuunsa viedä asioita eteenpäin. Tarkoitus on, että työtoimintajakso ei ole vain toimenpide, vaan oikeasti parantaa työllistymisen edellytyksiä, painottaa Irene Vierinkari. - Olennaista on, että eri toimijat tietävät mitä toinen tekee. Verkosto ja asiakas arvioivat tilanteen yhdessä kolmen kuukauden välein ja tarvittaessa muuttavat suunnitelmaa ja tavoitteita. Toinen vaihe alkamassa Tavoiteltava kuntouttavan työtoiminnan ketju alkaa 1-2 työtoimintajaksolla, jatkuu esimerkiksi tukityönä ja johtaa parhaimmillaan työpaikan saamiseen tai koulutuksen aloittamiseen. Asiakasta ohjaa koko ajan sama Tekevän yksilövalmentaja, ja tiimissä pysyvät mukana myös tutut sosiaalityöntekijä ja työvoimaneuvoja. 10

11 Kuntoutuminen pitkästä työttömyydestä takaisin työhön vie aikaa. Ensimmäisten työtoiminta-asiakkaiden polut ovat juuri alkaneet muotoutua, ja heille on päästy tekemään jatkosuunnitelmia. Haasteena on nyt toisen vaiheen organisointi. - Asiakkaan pitäisi tarvittaessa palautua ensisijaisiin toimiin, sosiaali- ja työvoimatoimistojen peruspalveluihin. Riittävän tuen olisi jatkuttava, jotta tehdyt suunnitelmat toteutuisivat, Anne Valppu- Vanhainen korostaa. - Kuntouttavaa työtoimintaa voisi hyvin käyttää jo aikaisemmassa vaiheessa ja myös muiden tukimuotojen rinnalla niiden vaikutusta vahvistamassa. Tetran palveluohjauksessa tämä jo toteutuukin. valmennussäätiö Tekevän, Jyväskylän Katulähetyksen ja Jyvälän kanssa kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisesta, ja myös Jyväskylän maalaiskunta ostaa palveluja Tekevältä. Yksityisiltä yrityksiltä palveluja ei voida ostaa. Tekevässä kuntouttava työtoiminta sisältää erilaisiin työtehtäviin tutustumista ja yksilö- ja pienryhmäohjausta. Jyväskylän kaupunki seuraa alueensa kuntouttavan työtoiminnan kehitystä kaupungin työllisyyspalveluissa työskentelevän koordinaattorin kautta. Koordinaattori suunnittelee, ohjaa ja seuraa lain piiriin kuuluvan toiminnan toteuttamista ja toimii palveluohjaajana asiakkaiden ja verkostokumppaneiden rakentaessa aktivointisuunnitelmaan kirjattuja tukitoimia. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta tuli voimaan Laki velvoittaa kunnan ja työvoimatoimiston tekemään yhdessä aktivointisuunnitelman pitkään työttömänä olleen, työmarkkina- tai toimeentulotukea saavan alle 25-vuotiaan asiakkaan kanssa. Yli 25-vuotiaat voivat halutessaan käyttää uuden lain suomia mahdollisuuksia. Aktivointisuunnitelmassa on ensiksi selvitettävä mahdollisuus tarjota asiakkaalle työtä tai työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma voi sisältää myös työllistymisvalmiuksia parantavia sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. Kuntouttava työtoiminta kestää kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Kunta voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa itse tai hankkia sitä ostopalveluna. Jyväskylän kaupungilla on ostopalvelusopimus Työ- 11

12 MIKOLLA ARJEN RYTMI OLI IHAN SEKAISIN Keskisuomalainen JYVÄSKYLÄ Päivi Kujala Viime vuonna 20-vuotiaalla Mikolla oli arjen rytmi sekaisin, kun työtä tai opiskelupaikkaa ei ollut ja alkoholin parissa saattoi kulua viikkokin. Toimeentulotukea saanut mies teki loppuvuonna sosiaali- ja työvoimaviranomaisten kanssa aktivointisuunnitelman, jossa sovittiin kuntouttavan työtoiminnan aloittamisesta työvalmennussäätiö Tekevällä Jyväskylässä. Joulukuusta lähtien Mikko on työskennellyt kirjansitomossa muutamana päivänä viikossa ja käynyt kerran viikossa päihdetyön tiimissä. Alkoholia ei ole mennyt yhtään koko aikana. - Enemmän siihen on vaikuttanut tämä säännöllisen rytmin löytyminen kuin tiimissä käyminen, hän sanoo. Tekevällä Mikko on tehnyt videonkansia, gradujen esilehtiä ja ainakin kolmeakymmentä eri hommaa. Järkeviä juttuja, mutta ei hänen tulevaisuudenalaansa. Tietokoneella musiikin tekoa ja graafista suunnittelua harrastava mies toivoo ammatin löytyvän esimerkiksi mainonnan suunnittelusta. Takana on keskeytyneitä opintoja, mutta uusi kiinnostava opiskelupaikka on nyt haussa. Tekevässä apua ongelmiin on saanut tarvitessaan omalta yksilövalmentajalta. Pienryhmän kanssa on käyty harrastamassa ja treenattu samalla sosiaalisia ja muita taitoja. Tekevän pestiä jatkuu näillä näkymin kesäkuun loppuun, jolloin työ- ja sosiaali- viranomaisten ja yksilövalmentajan kanssa katsotaan jatkoa: jos opiskelupaikkaa ei ole löytynyt, mitä sitten tehdään. Mikko pitää kuntouttavaa työtoimintaa erittäin hyvänä ideana, mutta kritisoi sen nimeä. - Ihan kuin ei olisi kyvykäs tekemään. Ennemmin voisi puhua vaikka harjoittavasta työtoiminnasta. Mikko saa erilaisia korvauksia noin 400 euroa kuukaudessa, joka koostuu toimeentulotuesta, seitsemän euron toimintarahasta päivää kohti ja matkakorvauksista. Summa on hyvin pieni, mutta kotona asuva sillä juuri selviää. Mikko sanoo, ettei ajattele tulevaisuutta kauhean pitkälle, mutta toiveissa on ammatin saaminen ja oma kämppä. - Äiti kyllä sanoo, että kukas meillä sitten siivoaa, jos mä lähden, mies nauraa. 12

13 TEKNISET ASIAT Alkuvuodesta tehtiin pääosa tietokone- ja ohjelmistohankinnoista. Kevättalvella suunniteltiin puusepänverstaan muuttoa ja siihen liittyviä järjestelyitä. Myös lisätilan rakentamista suunniteltiin puupajan ja rakennuspalveluyksikön käyttöön. Lisätilaa rakennettiin kesän ja syksyn aikana reilut 130 m 2. Puupajalta ylimääräiseksi jääneet 15 puuntyöstökonetta myytiin pois. Varsinainen puupajan muutto Sulunperään ajoittui syyskuulle. Tallilantien rakennuspalveluyksikön kiinteistön vuokrasopimus neuvoteltiin uusiksi ja vuokrasopimusta jatkettiin samalla vuoden 2005 loppuun. Keväällä pesulan alakerran varastotilat kunnostettiin pyykkien vastaanotto/lajittelutilaksi. Joulukuussa remontoitiin Halssilan pesulan yläkertaa ja sinne saatiin toimistot kolmelle henkilölle Kotivuokko-projektin tarpeisiin. Sähkösopimus neuvoteltiin uusiksi Jyväskylän Energian kanssa. Kesällä kunnostettiin ja maalattiin Aholaidan Einolatalon ikkunapuitteet. Tämä projekti tarjosi muutamalle kesätyöntekijälle ja projektin vetäjälle työpaikan pariksi kuukaudeksi. Rapeva-projektin tarpeisiin vuokrattiin Savelan kiinteistöstä opetustilat ja projektin vetäjälle työtila. Syksyllä suunniteltiin Aholaidan kokoonpanoyksikölle uusi layout ja samalla hankittiin uudet nimenomaan kokoonpanoon tarkoitetut laadukkaat työpöydät. Metallin kehittämisprojektin vetäjälle vuokrattiin toimistotila metalliverstaan yläkerrasta. Tikkakosken metalliverstaalle päätettiin hankkia revolverisorvi ja jyrsinkone koneistuspuolen alihankintatöitä varten. Syksyn aikana neuvoteltiin tietoliikenneratkaisut uusiksi ja päätettiin siirtää tietoliikennepalvelujen hankinta Jyväskylän Tietohallinnolta Kestel Oy:lle. Tämän ratkaisun myötä saatiin myös Tikkakosken, Halssilan Pesulan ja EkoCenterin valmennusyksiköihin ADSL-yhteydet aiempien modeemiyhteyksien tilalle. KIESO-PROJEKTI Kierrätyksen ja sosiaalisen työllistämisen projekti Kieso toteutettiin Keski-Suomen TE -keskuksen myöntämällä avustuksella. Projektiavustus koskee myös vuoden 2003 toimintaa. Lisäksi Keski-Suomen Ympäristökeskus myönsi avustusta huonekalujen ja rakennustarvikkeiden kierrätyksen käynnistämistä varten. Projektivuoden aikana rakennettiin toiminnallinen yhteistyöverkosto Tekevä -säätiön, Jyväskylän Katulähetys ry:n ja Jyväskylän Nuorisoasunnot ry:n välillä. Tavoitteena yhteistyössä laajentaa ja kehittää kierrätyspalveluja Jyväskylän seudulla sekä luoda uusia kuntoutustyöpaikkoja. Kehittämisaloiksi projekti päätti tekstiilien, huonekalujen ja rakennustarvikkeiden kierrättämisen laajentaminen koko Jyväskylän seudulle. Projekti saatiin organisoitua. Sille laadittiin toimintasuunnitelma sekä budjetti. Toimintasuunnitelman mukainen toiminnan käynnistäminen siirtyi vuodelle 2003 koska toiminnalle sopivia toimitiloja ei saatu hankittua toimintavuoden aikana. POMPPU- PROJEKTI PONNAHTI PYSYVÄKSI PALVELUKSI Tekevän ja Kelan yhteistyönä toteutettu Pomppuprojekti saavutti vuoden 2002 aikana tärkeän tavoitteen. Reilun kaksi vuotta kokeiluluontoisena toimintana toteutettu mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus hyväksyttiin pysyväksi kuntoutustoiminnaksi Tekevässä alkaen. Pomppu-projektin työhönvalmennuksen vahvaksi rungoksi on muodostunut Tekevän yksiköissä tehtävä työ ja pomppulaisten ryhmätapaamiset. Ryhmässä on keskusteltu kuntoutujien omien toivomusten mukaisia aiheita, tutustuttu erilaisiin luoviin toimintoihin, liikuttu yhdessä ulkona ja sisällä. Viikon lopussa on käyty kulunut valmennusviikko läpi treenipäiväkirjojen avulla. Pomppu-projektissa on huomattu, että vertaistuki, avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri sekä yhdessä tekeminen luovat hyvät puitteet valmennukselle. Vuoden 2002 aikana Pomppu-projektissa oli mukana parikymmentä kuntoutujaa. Työhönvalmennuksen pituudet vaihtelivat kuntoutujien tarpeen mukaan muutamasta kuukaudesta puoleentoista vuoteen valmennussuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti. 13

14 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2002 Tämä Tekevä-säätiön henkilöstötilinpäätös on tietosisällöltään jatkoa vuoden 2001 esitykselle. Kyseessä ei ole henkilöstöosaamisen arvon määrittäminen vaan henkilöstöraportti, mikä sisältää henkilöstön määrää, -rakennetta, työajan käyttöä ja työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia kuvaavia muuttujia. Varsinaisten henkilöstötulos tai taselaskelmien sijaan analyysia tehdään vertailuna edellisvuoteen. Henkilöstöä koskevat tiedot ovat pääosin saatu palkanlaskennan tilastoinnista. Työhyvinvoinnin osalta tiedot perustuvat kahteen kyselytutkimukseen, jotka tehtiin keväällä ja syksyllä Tapaturmatilastot perustuvat If Vakuutusyhtiön ilmoituksiin. Edellisvuoden tavoin henkilöstö jaetaan kahteen pääryhmään: toimihenkilöt ja työsuhteessa olevat palvelujen valmentautuja-asiakkaat. Toimihenkilöiden kokonaisuuteen kuuluvat työvalmentajat ja varsinainen hallintohenkilöstö. Valmentautuja-asiakkaiden pääryhmän muodostaa työllistetyt. Tarkastelun ulkopuolelle jää työharjoittelijat, -kokeilijat ja muut ei-palkkasuhteessa olleet palvelujen käyttäjäasiakkaat. 1. Henkilöstön määrä ja rakenne Vuonna 2002 säätiöön oli palkkasuhteessa yhteensä 372 henkilöä. Pääryhmittäin ja edellisvuoteen verrattuna he jakaantuivat seuraavasti: Taulukko1. * Toimihenkilöiden jakauma työsuhteen mukaan vuosina Taulukko 2. Käyttäjäasiakkaiden jakauma työsuhteen mukaan vuosina Taulukko 3. Henkilöstön ikärakenne Toimihenkilöiden keski-ikä oli 45,3 vuotta (miehet 45,2 ja naiset 45,4). Käyttäjäasiakkaiden vastaava luku oli 39,7 (39,6 ja 39,8 vuotta). Käyttäjäasiakkaiden ikäkeskiarvo aleni edellisvuodesta vajaalla kahdella vuodella. Toimihenkilöistä oli naisia 44,9 % ja miehiä 55,1%. Käyttäjäasiakkailla vastaavat luvut olivat 36,2% ja 63,8%. Toimihenkilöistä korkea-asteen koulutus oli neljällä, alemman korkea-asteen koulutus kuudella ja keskiasteen koulutus 33 :lla henkilöllä. Kahdelta toimihenkilöltä puuttui ammatillinen koulutus. 2. Työajan käyttö Tekevä-säätiössä oli v käytössä kaksi työajan seurantajärjestelmää. Toinen perustui palkkatilastointiin ja toinen työvalmentajien ja toimihenkilöiden kuukausittaiseen työaikaseurantaan. Palkanlaskenta tuotti normaalin palkkoihin vaikuttavan työaikajakauman ja valmentajien omat työaikailmoitukset toimintokohtaisen jakauman. Jälkimmäistä seurantaa ylläpidettiin vuoden verran ja se päättyi Kokonaistyöaika ja tehty työaika Säätiön toimihenkilöiden kokonaistyöaika/työntekijä oli v keskimäärin 220 työpäivää (v ). Poissaoloja (lomat, sairauspoissaolot jne.) kertyi keskimäärin 34 työpäivää (35). Käyttäjäasiakkaille työpäiviä kertyi keskimäärin 106 (123), mikä vastaa reilun n. 5 kk:n työssäolojaksoa säätiön palveluksessa. Poissaoloja kertyi 19 (26) työpäivää per käyttäjäasiakas. Tekevä-säätiössä aloitettiin vuoden 2002 syksyllä kannustepalkkajärjestelmän selvitystyö, minkä käytännön sovellus otetaan osittain käyttöön tilikaudella Sillä pyritään kokonaistulokselliseen arviointiin ja täydentämään henkilöstötilinpäätöksen tietosisältöä. * 14

15 Kuvio 1. Kokonaistyöaika, nettotyöaika ja poissaolot vuosina Kuvio 2. Tapaturmat ja korvauspäivät vuosina Työhyvinvointi 3.1.Tapaturmat 2.2. Ajan käyttö toiminnoittain Toimihenkilöiden omiin ilmoituksiin perustuvaa työajanseurantaa toteutettiin systemaattisesti reilun vuoden ajan Seurantatietoja kertyi muutamaa yksikköä lukuunottamatta yhteensä tuntia. Seurattavat toimintokohteet olivat tuotanto, valmennus, hallinto ja projektit. Näiden osalta kokonaisjakauma oli tuotanto 28%, valmennus 29%, hallinto 25% ja projektit 18%. Tuotannollisissa yksiköissä toiminnot jakautuivat puolestaan seuraavasti: tuotanto 51%, valmennus 36% hallinto 6% ja projektit 7%. Vakuutusyhtiön tapaturmatilaston mukaan vuonna 2002 kertyi 205 päivärahamaksuun johtanutta korvauspäivää. Tapaturmien ja korvauspäivien muutos vuosina on esitetty kuviossa 2. Palkanlaskennassa poissaoloja seurattiin lomapäivien, sairauspoissaolojen (oma ja lapsen sairastuminen), tapaturmien, koulutuspäivien, vanhempainlomien sekä muun luvallisen ja luvattomien poissaolojen osalta. Sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin noin 5,5 työpäivää valmentautujaa kohden. Toimihenkilöillä vastaava luku oli 8 työpäivää. Valmentautujien luvattomien poissaolojen vuoksi menetettiin keskimäärin 1,2 työpäivää valmentautujaa kohti. Tässä on lievää laskua edellisvuodesta. Kuvio 3. Työyhteisön toimivuus 3.2 Työtyytyväisyys Vuoden 2002 aikana tehtiin kaksi erillistä työtyytyväisyyttä koskevaa kartoitusta. Helmikuun kyselyyn vastasi vajaat 40 ja elokuun lopussa NetEffect Oy:n toteuttamaan kyselyyn 30 toimihenkilöä. Molemmissa kartoitettiin samoja työyhteisöä koskevia tekijöitä, vaikka esitetyt kysymykset eivät täysin identtisiä olleetkaan. Oheiseen kuvioon on annetut arvioinnit koottu vertailukelpoisina. Tuloksia arvioidaan siten, että mitä kauempana nollapisteestä arvosana on, sitä paremmin vastaajien mielestä työyhteisö esitettyjen tekijöiden suhteen toimii. 15

16 TEKEVÄ-SÄÄTIÖN TALOUDELLINEN ASEMA Tilikauden 2002 osalta säätiön taloudellisen tilanteen analysoinnissa on edellisvuoden tapaan kaksi tarkastelutapaa. Yhteiskunnallisen kannattavuusanalyysin (SYTA-malli) avulla pyritään arvioimaan säätiön taloutta osana julkisesti rahoitettua sosiaalipalvelujärjestelmää. Toinen tilinpäätökseen perustuva analyysi kuvaa säätiön taloudellisen tilanteen vuosimuutosta keskeisinä tunnuslukuina. Siinä yhteydessä tarkasteluun liittyy myös suppea toimialavertailu. Yhteiskunnallinen kannattavuus Sosiaalisten yritysten toiminnan analyysi-mallia (SYTA) käyttäen voidaan arvioida Tekevän yhteiskunnallista kannattavuutta vertaamalla säätiön tuottamaa taloudellista tulosta ja asiakasryhmilleen tarjoamia sisällöllisiä palveluja asetettuun miten olisi ilman Tekevää vaihtoehtotilanteeseen, missä huomioidaan: - vaihtoehtoinen pääasiallinen toimeentulo niille joiden palkkakustannukset ovat Tekevän kirjanpidossa tilikaudella potentiaaliset sosiaalisten tulonsiirtojen muutos (asumistuki, toimeentulotuki) - potentiaaliset sosiaali- ja muiden palvelujen lisäkäytöt jotka mahdollisesti olisivat aktivoituneet vaihtoehtotilanteessa Laskentatulos osoittaa, että julkisen sektorin samoihin henkilöihin kohdistunut rahoitus oli tarkastelukaudella n euroa ( euroa v. 2001) enemmän kuin vaihtoehtoisessa tilanteessa. Tällä panoksella on kuitenkin saatu aikaan seuraavat taloudelliset tulokset: - Nettoansioita on maksettu n ( ) euroa enemmän kuin vaihtoehtotilanteessa. Tämä nettoansioiden lisäys kohdistuu kokonaisuudessaan sosiaalisin perustein palkattuun henkilöstöön. - Yksityissektorilta on ostettu tuotteita ja palveluja n ( ) euron arvosta. Tätä yksityissektorin rahavirtaa ei olisi muodostunut vaihtoehtotilanteessa. - Organisaation oman toiminnan tulos + poistot (oma käyttö) ovat n ( ) euroa, jolla tuloksella voidaan turvata toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Toiminnallisesti julkisen sektorin lisäpanostusta ( eur) voidaan pitää kaikkien niiden eri aktiviteettien yhteenlaskettuna hintana joilla pyritään parantamaan valmentautuja-asiakkaan työ- ja toimintakykyä toiminta-ajatuksen mukaisesti. Vaikka malli ei huomioikaan siinä saavutettuja laadullisia arvoja, niin joka tapauksessa voidaan todeta, että lisäpanostus on syntynyt aktiivisen toiminnan (toteutuma) vallitessa. Passiivitilanteessa (vaihtoehto) näitä tuloksia ei olisi muodostunut. (Taulukko 1) Säätiön taloudellinen asema Tekevä-säätiön taloudelliselle toiminnalle on tyypillistä kaksi perusperiaatetta: 1. Toiminta ei -voittoatuottavassa, yleishyödyllisessä tarkoituksessa 2. Taloudellisen riskinoton välttäminen Ensimmäisestä periaatteen mukaan toiminnan kannattavuutta on pääomien tuottolaskelmien sijaan perustellumpaa mitata toimintakatteella ja investointien tulorahoitusosuudella. Taloudellisen riskinoton välttämistä kuvataan omavaraisuus- ja velkaantumisasteen muutoksella ja kykyä suoriutua lyhyen aikavälin velvoitteista maksuvalmiusindeksillä. Tunnusluvut on laskettu oikaistujen tilinpäätöstietojen mukaan. Esitettyjen tunnuslukujen perustella säätiön talous on neljän ensimmäisen toimintavuoden aikana kehittynyt suotuisasti ja verrattuna vastaaviin yhteisöihin vähintäänkin hyvin. Tehdyt investoinnit ja kehittämishankkeet säätiö on pääsääntöisesti kyennyt rahoittamaan omalla tulorahoituksella, mikä kuvaa yleishyödyllistä, riskinottoa karttavaa taloudenhoitoa. Käytännössä tämä toteutuu vain riittävän ja perustellun taloudellisen ylijäämän kautta. Voitaneen sanoa, että ei-voittoatuottavan yhteisön terve talous on aina vähintään seuraavan vuoden kehittämisinvestointien arvoinen. 16

17 Taulukko1. Talousprosessia koskevat tunnusluvut ja toimialavertailu 1 Toimialan keskiarvoluvut laskettu Raina-, Laptuote-, Rovanniemen Monitoimi keskus-, Honkalampi ja Tekevä-säätiön tilinpäätöksistä v Omatoiminen kulujäämä /toimintatuotot (varsinainen + varainhankinta) 3 Oma pääoma/taseen loppusumma 4 Korollinen pitkäaikainen velka / taseen loppusumma 5 Rahavarat + saamiset / lyhytaikainen velka 6 Toiminnan tulorahoitus / (investoinnit+velan lyhennys) SYTA-laskennan tulokset (suluissa tilikauden 2001 vertailuluvut) Kuvio 1. SYTA -analyysin tulokset 1 Vuonna 2002 kunnalle palautuviin eriin on laskettu mukaan toimitilojen vuokrat 17

18 18

19 TILINTARKASTUSKERTOMUS Työvalmennussäätiö Tekevän valtuuskunnalle Olemme tarkastaneet Työvalmennussäätiö Tekevän kirjanpidon, tilinpäätöksen, hallinnon ja toimintakertomuksen tilikaudelta Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten ja säätiön toimihenkilöiden toiminnan lainmukaisuutta säätiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää ,12 euroa, on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpito- ja säätiölaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnasta, tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tarkastamaamme tilikautta koskeva tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille. Säätiön varat on sijoitettu asianmukaisesti ja sen toimielinten jäsenille maksettuja palkkioita on pidettävä kohtuullisina. Jyväskylä 8. huhtikuuta 2003 Isto Lehtinen HTM, JHTT Vilho Riuttanen HTM 19

20 TELKÄNPESÄN SIIVOUSTA SUURELLA SYDÄMELLÄ Tutkija Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto Projektityöntekijä Vuokko Paljakka, Kotivuokko M ari Peltonen vastaa Kotivuokon järjestämistä puhdistuspalveluista Sotainvalidien palvelukoti Telkänpesässä. Palvelukoti käsittää kaksi viisikerroksista kerrostaloa ja niiden yhteiset tilat. Hänen kahdeksantuntinen työpäivänsä täyttyy palvelukodin asuntojen perussiivouksesta, mutta ajoittain työnkuvaan kuuluu myös muiden tilojen, kuten saunojen, jumppa- ja ruokasalien, siivousta. Vuodevaatteiden vaihdossa ja mattojen puistelussa Maria auttavat muut Kotivuokon puhdistuspalvelussa osa-aikaisesti työskentelevät työntekijät. 22 -vuotias Mari on suorittanut työpainotteisen koti-, laitostalous ja puhdistuspalvelualan perustutkinnon ja on ammatiltaan laitoshuoltaja. Lisäksi hän on käynyt Jyväskylän Aikuiskoulutuskeskuksen 3 kk kestävän Ohjattu työharjoittelu -koulutuksen. Tekevällä Mari aloitti työkokeilussa ja varsinaiset työt valmennustavoitteen mukaisesti Mari työskenteli Tekevällä aluksi työparina toisen valmentautujan kanssa ja myöhemmin itsenäisesti Jyväskylän kaupungin alihankintakohteissa. Näitä olivat mm. useampi päiväkoti, koulu ja liikuntapuiston huoltorakennus. Tekevälle tuloa edelsi reilun vuoden mittainen työttömyysjakso, jonka aikana Mari piti ammattitaitoaan yllä alan kursseilla. Tekevässä työ käsitti aluksi omien kohteiden siivousta ja jonkin verran myös ruuanlaittoa. Valmennussuunnitelman lisäpalveluiksi valittiin työelämään tutustuminen ja työelämätietous. Ohjaajana toimi Tekevän sisäisen puhdistuspalvelun työvalmentaja. Kotivuokossa Mari aloitti kesäkuussa Aluksi hän tuurasi muiden poissaoloja, mutta siirtyi jo pian osapäiväiseksi tukityöllistetyksi työntekijäksi Telkänpesään. Palvelukoti rupesi pikkuhiljaa tuntumaan omalta paikalta ja niinpä Mari siirtyi lokakuun alussa tekemään täyttä päivää ja otti päävastuun siivouksista. Mari pitää työstään paljon. Vaikka kiire aika ajoin painaakin päälle ja tiedonkulku joskus tökkii, tarmokas ammattisiivoja halajaa haasteita ja pyrkii jatkuvasti kehittymään työssään. Hän ottaa mielellään vastuuta työssään ja ohjaa esimerkiksi uusia työntekijöitä työn saloihin. Marille työ palvelutalolla ei ole pelkästään siivoustyön rutiinien hoitamista, vaan se vaatii myös sosiaalisia taitoja: vanhusten yksilölliset ominaisuudet ja vaatimukset on otettava huomioon ja heidän kanssaan on osattava kommunikoida. Mari on yksi 14 työntekijästä (vuoden 2002 lopun työntekijätilanteen mukaan), jotka työskentelevät pesula-, kiinteistönhuolto-, siivous- ja puhdistuspalveluyksiköistä muodostuvassa Kotivuokossa. Vuoden 2003 alusta lähtien niin juridisesti kuin organisatorisestikin Kotivuokon sosiaalisen yrityksen pilottihankkeessa toimineita entisiä Tekevän valmennusyksiköiden toimialoja on kehitystyössä täydennetty myös asiointi- ja hoivapalveluilla. Mari haluaa jatkaa työskentelyä Kotivuokossa, kun tä- 20

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Automaatiotekniikan kilta. Tilinpäätös 2008

Automaatiotekniikan kilta. Tilinpäätös 2008 Automaatiotekniikan kilta Tilinpäätös 2008 Velu Varjoranta 3/22/2009 2 Sisällysluettelo Tuloslaskelma... 3 Tase... 7 LIITE 1:... 8 Kassavaje... 8 LIITE 2:... 9 Vakuudet ja takaukset... 9 Ulkomaan valuutta...

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008

Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008 Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008 SYTA-mallin mukaisesti esitettynä SYTA-malli Mallin mukaisesti tarkasteltuja organisaatioita tai organisaation osia Suomessa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus tutkinnon osa (TIVE) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Tilinpäätöskirjaukset ja

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja Sosiaaliviraston vammaistyössä tuettua työtä järjestetään Tuetun työllistymisen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio.

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Toimintalinjat kuntoutumisen toimintalinja työelämävalmiuksien toimintalinja oppimisen toimintalinja työllistymisen toimintalinja Tukipalvelut palveluohjaus

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - Jyvälä tuottaa hyötyä julkiselle sektorille Jyvälä tarjoaa työpaikkoja Jyväskylän

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot