Kuntalaisten osallistuminen haasteena, sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentti sivu 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntalaisten osallistuminen haasteena, sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentti sivu 3"

Transkriptio

1 N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Kuntalaisten osallistuminen haasteena, sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentti sivu 3 Kunta suunnittelee uusia palvelulinjoja Sampo-liikenteen tilalle sivu 4 Aleksis Kiven juhlavuosi, 175 vuotta syntymästä sivu 9, 11-12

2 Pääkirjoitus Kunnan tulevaisuus puntarissa U Uuden valtuustokauden alussa kunnissa pohditaan tulevaisuutta tekemällä luottamushenkilöiden ja kunnan viranhaltijoiden kanssa strategiatyötä Nurmijärvellä tämä tarkastelu aloitettiin heti syksyllä vaalien jälkeen. Uusille valtuutetuille järjestettiin useita perehdyttämis- ja koulutustilaisuuksia talven ja kevään aikana. Lisäksi kunnan tulevaisuuden visiointia jatkettiin huhtikuussa järjestetyssä valtuustoseminaarissa. Toukokuun lopulla kaikilla kuntalaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta ja tehdä esityksiä kunnan visioon 2019 ja esitettyihin strategisiin painopisteisiin. Tämän lehden ilmestyessä valtuutetut valmistautuvat toisen kerran arvioimaan Nurmijärven tulevaisuuskuvaa ja strategiaa. On tehtävä valintoja ja tulevaisuuspolkuja sekä arvioitava kunnan ensi vuoden talousarvion laadinnan lähtökohtatilannetta. Näiden linjausten arviointi perusteellisemmin neljän vuoden välein ei suinkaan merkitse täysin uusia valintoja kunnan kehittämistyössä. Pikemminkin on kysymys siitä, miten ja mihin suuntaan kuntaa viedään Tarkistellaan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja tehdään mahdolliset suunnantarkistukset. Vuosittain talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä tehdään pienempiä muutoksia, joita kunnan toiminnan pitäminen päätetyssä kurssissa edellyttää Viime syksynä alkaneet voimakkaat talouden muutokset merkitsevät luonnollisesti sitä, että palvelutuotantomme turvaaminen ja samalla kuntatalouden tasapainon säilyttäminen ovat tulevaisuuden linjauksissa keskeisellä sijalla. Ne ovat painopisteenä nykyisessäkin kuntastrategiassa. Suurimmat neljän vuoden aikana tapahtuneet muutokset toimintaympäristössä ovat ilmastomuutos sekä kuntayhteistyön lisääntyminen erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa. Seudullisen ja laajemmankin alueellisen yhteistyön lisäämisellä on mahdollisuus tehostaa kuntien palvelutuotantoa Samoin mm. yhteisellä joukkoliikenteen ja liikennejärjestelmien kehittämisellä voimme vaikuttaa ilmastomuutoksen haasteisiin. Talouden epävarmuustekijöistä huolimatta kunnan kehityksessä on alkuvuodessa ollut nähtävillä myös positiivisia asioita. Väkiluvun kasvu on ollut merkittävästi suurempi kuin viime vuonna ja omakotitonttien kysyntä on ollut vilkasta. Yritystonttejakin on edelleen kysytty ja uusia suunnitelmia merkittävistä hankkeista uusille työpaikka-alueille on viriämässä. Kunnan työttömyysluvut ovat vielä toistaiseksi olleet koko maakuntaan verrattuna varsin alhaisia. Tätä kirjoittaessani uutiset kertovat, että Nurmijärven yhteiskoulu on menestynyt erinomaisesti uusien ylioppilaiden ylioppilaskirjoituksissa tehdyssä vertailussa. Näistä positiivisista uutisista huolimatta on muistettava maailmantalouden taantuman vaikutukset myös omassa ympäristössämme. Meidän on kaikin keinoin varauduttava ehkäpä useita vuosia jatkuvaan muutokseen, joka tulee näkymään myös kotikuntamme palvelutuotannossa. Kesä tuo muutoksia meidän kaikkien elämän rytmiin. Uudet harrastukset, mahdollisuudet ulkona olemiseen, liikkumiseen ja tekemiseen tulevat houkutteleviksi. Kesä tarjoaa myös nurmijärveläisille uusia ulottuvuuksia tutustua omaan kotikuntaan ja sen monipuolisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Kulttuuritarjontaamme on joka vuosi tullut uutta ja jokaiselle jotakin. Perinteinen Taaborinvuori on tänäkin vuonna lukuisten tapahtumien keskipiste. Kannattaa tutustua tapahtumiin tässä lehdessä. Kesä muuttaa myös kunnan toimintaa. Ensimmäistä kertaa kunnanvirasto on täysin suljettu heinäkuussa. Lisäksi useita kunnan toimipisteitä on suljettu ja toimintoja keskitetty aiempia vuosia enemmän. Toivotan kaikille kuntalaisille ja heidän vierailleen upeaa ja rentouttavaa kesää. Kimmo Behm kunnanjohtaja Nurmijärvi lukuina Asukasluku ( ) Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 ja vesipinta-alaa 4,83 km 2 Tuloveroprosentti 18,75 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,65 vakinainen asuinrakennus 0,25 muut asuinrakennukset 0,75 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 2,50 Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä ( %) 0 6 -vuotiaat 10,7 % vuotiaat 14,7 % vuotiaat 9,1 % vuotiaat 54,7 % Yli 65 -vuotiaat 10,8 % Yhteensä 100 % Työpaikkojen määrä (v. 2006) Työllinen työvoima (2007) Päätaajamat/asukasluvut: Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Sisältö Kunta suunnittelee uusia palvelulinjoja 4 Kuntatyöntekijöiden lomat keskitetään 5 Töissä kotikunnassa 6 Klaukkalan ohikulkutien linjaukset puntarissa 7 Yrityksille keinoja taantumasta selviytymiseen 8 Kivi ja Kilpi Taaborin kesässä 9 Varhainen puuttuminen kannattaa 10 Aleksis Kiven runoja sävellyksinä 11 Pertsa ja Kilu seikkailevat Taaborinvuorella 12 Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Numlahti aktiivinen maalaiskylä 13 Vastaava päätoimittaja: KIMMO BEHM PL 37, Nurmijärvi Pätoimittaja: HILKKA GEHÖR Puh PL 37, Nurmijärvi Artikkelit: LEENA VALKONEN JL Media Kannen kuva: Kivijuhlat, kts sivu 9 Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Taitto: Tabanas Oy Talousvesikaivon kunnosta kannattaa huolehtia 14 Yhteinen ilmastostrategia 15 2

3 Nyörit tiukalle kuntataloudessa Ennusteiden mukaan kunnan verotulokertymä jää tänä vuonna jopa 5-6 miljoonaa euroa ennakoitua pienemmäksi. Säästötalkoot on jo aloitettu ja eri hallintokunnat kokosivat 2 miljoonan euron säästöpaketin, jonka valtuusto hyväksyi maaliskuussa. Kunnan toimintoja muun muassa supistetaan keskittämällä palveluja kesäaikana ja investointeja on siirretty. Kuntalaisten osallistuminen haasteena Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentin ensimmäinen työvuosi on täyttymässä Nurmijärvellä. Hän kaipaa kuntaan matalan kynnyksen paikkoja, joissa voi purkaa huoliaan sekä työntekijöille uskallusta kohdata asiakkaita aidosti kuunnellen. Verotulokertymät ovat tässä vaiheessa arvioita, koska verotilityksissä talouden taantuma tulee näkymään aina hieman viiveellä perässä. Joka tapauksessa verotulot tulevat vähenemään merkittävästi ja ensi vuoden talousarvion valmistelu tulee olemaan haasteellinen muun muassa tulevien palkankorotusten ja muiden purkautuvien kustannuspaineiden vuoksi. Veroprosentin korotuspaine Nurmijärvelläkin tulee olemaan merkittävän suuri. Taantuma toki näkyy ja sen jälkimainingit heijastuvat kuntatalouteen pitkään, vaikka muualla elpymistä olisikin näkyvissä. Talouden säästökuuri on otettava tosissaan, sanoo kunnanjohtaja Kimmo Behm. Osavuosikatsaukset tulevat käsittelyyn kesäkuun valtuustoon ja jo nyt on nähtävissä, että osa toimialoista ylittää budjettinsa. Ylitysuhka on suurin sosiaali- ja terveystoimen sekä ympäristötoimen alueilla. Uusia säästökeinoja on edelleen etsittävä. Helsingin seudun kuntajohtajat olivat koolla kevään korvalla pohtimassa kuntatalouden tilaa. Kuntajohtajat päättivät yksimielisesti asettaa tiukan säästötavoitteen myös kuntayhtymille. Kuntayhtymien taloudenpito vaikuttaa luonnollisesti suoraan osakaskuntien talouteen. Uusia maakauppoja. Nurmijärven kannalta on alkuvuoden aikana ollut myönteistä se, että työttömyys on pysynyt maltillisesti 3,9 prosentissa. Maakauppoja on tehty ja kunta on ostanut alkuvuoden aikana noin 50 hehtaaria maata. Taantuman aikana on varauduttava myös tulevaisuuteen ja maavarannon hankkiminen on signaali siitä, että tulevaisuudessa on jälleen mahdollista rakentaa ja kehittää kuntaa eteenpäin, Behm painottaa. Nurmijärvi kiinnostaa edelleen asuinpaikkana, väkiluvun kasvu on ollut neljän kuukauden aikana 204 henkeä, mikä on noin 70 henkeä enemmän kuin samaan aikaan edellisenä vuonna. Omakotitonttien kysyntä näyttää myös elpyneen, sillä alustavia tontinvarauksia on tehty jo 60 kappaletta. Yrityksetkin ovat kiinnostuneita kunnasta ja tontteja kysytään. Kuntoutussairaalaksi remontoidun Kiljavan sairaalan takkuinen alkutaival alkaa kirkastua. Kevään aikana on käyty neuvotteluja omistajakuntien kanssa kuntien palvelutarpeista. Osa potilaspakoista muutetaan kevyemmän kuntoutuksen paikoiksi. Tällä tavoin Kiljavan Sairaalaan uskotaan saatavan nykyistä enemmän käyttöä. Nurmijärven kannalta sairaala on alueella merkittävä uusi työllistäjä. Erja Pentti siirtyi Nurmijärvelle Keravalta hoitotyön johtajan virasta. Työelämänsä hän on aloittanut sairaanhoitajana ja kouluttautunut terveystieteiden maisteriksi. Aiemmin hän on toiminut mm. Kärkölän kunnan perusturvajohtajana. Ensimmäistä työvuottaan Erja Pentti kuvaa työn täyteiseksi, mutta hyväksi. Kunnassa oli juuri tehty organisaatiomuutos, jossa sosiaali- ja terveystoimeen liitettiin myös liikuntatoimi. Toimiala on laaja, Pentin alaisuudessa on runsaat 550 työntekijää. Yhdistyminen on ollut perusteltua ja järkevää ja se antaa kuntalaisten näkökulmasta laajat mahdollisuudet saada aikaan mielekkäitä palveluita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Sosiaali- ja terveystoimen budjetti Nurmijärvellä on noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnan talous on tiukilla ja tuoreen sosiaali- ja terveysjohtajan tehtäviin on kuulunut myös toimintojen uudelleen arviointi. Kokosimme noin euron karsinnat monesta pienestä purosta. Kesäloma-aikana palveluja on supistettu, muun muassa Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemat ovat kiinni kuukauden ajan. Samanaikaisesti karsintojen kanssa budjettiamme uhkaa noin euron ylitys. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon laskutus, lastensuojelun sekä päihde- ja mielenterveystyön kulut ovat olleet arvioitua suuremmat. Ilman säästökuuria ylityspaineet olisivat vieläkin suuremmat. Kiljavasta on tietynlainen huoli, kun kuntoutussairaala ei ole käynnistynyt toivotulla laajuudella. Nurmijärvi on yksi omistajakunnista. Kunnissa on kiertänyt esitys, että osa paikoista muutetaan ns. kevyemmän kuntoutuksen paikoiksi. On mietitty, että Kiljavalle voisi tulla myös asumispalveluita, Erja Pentti kertoo. Yhteisöllisyyttä tarvitaan. Erja Pentti kertoo tutustuneensa sosiaali- ja terveystoimen henkilökuntaan jalkautumalla eri toimipisteiden arkeen ja työpaikkakokouksiin. Nurmijärvellä on motivoitunutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Huumorintaju on yksi voimavaramme. Toiveena on, että henkilökunta voisi entistä enemmän panostaa asiakastyössä siihen, että minä olen sinua varten. Kuunnella aidosti, mitä asiakkaalla on sanottavana, jotta jokainen kuntalainen kokisi tulevansa aidosti ja inhimillisesti kohdatuksi. Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentti painottaa yhteisöllisyyden merkitystä hyvinvoinnin edistäjänä. Yhteiskunnallisen tilanteen muutos ei vielä heijastu kovin laajasti palvelutarpeen kasvuna, mutta Erja Pentti aavistelee, että ainakin toimeentulotukiasiakkaita tulee lisää, kun ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset loppuvat. Elämäntilanteen äkillisesti muuttuessa myös ongelmat kasaantuvat. Siksi sosiaali- ja terveysjohtaja toivookin, että yhteisöllisyys kasvaisi ja ihmiset välittäisivät enemmän toinen toisistaan. Menisivät taloyhtiöiden pihoille ja grillikatosten äärelle, etsisivät lähiympäristöstä harrastus- tai vapaaehtoistoimintaa, eivätkä jäisi yksin neljän seinän sisälle pohtimaan huoliaan. Lisäksi Erja Pentti toivoo kuntaan ns. matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa eri ikäiset kuntalaiset voisivat keskustella ongelmistaan kertaluontoisesti ammattilaisen kanssa ja jatkaa arkeaan läheisverkostonsa kanssa. Joka kriisiin ei välttämättä tarvita psykiatrista sairaanhoitajaa tai muuta mielenterveydellistä apua. Riittää, kun huolensa saa purkaa aikuiselle ihmiselle, kyseessä voi olla sosiaalityön tai terveydenhuollon ammattilainen. Keskustelu ja huolen purkaminen auttaa usein kriisin yli. Jos kyseessä on todellinen mielen sairauteen liittyvä asia, voitaisiin asiakas ohjata matalan kynnyksen pisteestä edelleen hänen ongelmaansa sopivan hoitoammattilaisen luo. Toimialajohtaja toivoo myös, että kuntalaiset ottaisivat laajempaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Sosiaali- ja terveystyössä ammattilaiset ovat neuvonantajia. Kuntalaisten kontolla on ottaa koppi, Erja Pentti kiteyttää. 3

4 Kunta suunnittelee uusia palvelulinjoja Sampo-liikenteen tilalle Kunnassa suunnitellaan uusia bussiliikenteen palvelulinjoja, jotka korvaisivat nykyisen Sampo-liikenteen. Kutsuohjatussa liikenteessä on ollut vähän matkustajia ja sen ylläpitäminen on osoittanut taloudellisesti kalliiksi. Sampo-liikenteen käyttäjiä on ollut Nurmijärvellä noin 60 päivittäin. Kutsuohjattu liikennepalvelu on ollut kunnassa käytössä 2000-luvun alkupuolelta saakka. Järjestelmä syntyi Keski-Uudenmaan kuntien yhteistoimintana ja valtion tukemana. Sittemmin valtionavun myöntämisperusteet ovat muuttuneet eikä Sampo-liikenne ole valtion avun piirissä. Sampo-liikenteestä ja sen kehittämismahdollisuuksista on Nurmijärvellä tehty selvitys viime syksynä. Kuuma-kuntien kesken asiaa selvitettiin tänä keväänä. Laskelmien mukaan kutsuohjatun liikenteen kulut ovat olleet Nurmijärven kunnalle noin euroa vuodessa. Kunta maksaa kustakin kyydistä liikennöitsijälle keskimäärin euroa matkasta. Lisäksi matkustaja maksaa itse kyydistään vähintään viisi euroa. Lisäksi kunnalle koituvat Sampo-palveluun rinnastettavan vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset matkakustannukset, jotka ovat vuodessa euroa, sanoo Kuuma-liikennesuunnittelija Kyösti Ronkainen. Sampo-liikenne on Ronkaisen mukaan ollut matkustajalle yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta myös kalliimpi ratkaisu kuin tavallinen joukkoliikenteen käyttö. Halvimmillaan aikuisten lippu maksaa tavallisessa joukkoliikenteessä alle kolme euroa. Keski-Uudenmaan seutulippu maksaa kuukaudessa vain 60 euroa henkilöä kohden, kun säännöllisten työmatkojen tekeminen Sampo-kyydillä maksaa kuukaudessa noin 200 euroa, jatkaa Ronkainen. Uusia palvelulinjoja. Sampo-liikenne on suunniteltu korvattavaksi Nurmijärvellä rengasmaisesti kulkevilla palvelubussilinjoilla. Ne muodostetaan nykyisten Sampo-matkojen suuntautumisen pohjalta. Palvelulinjat liikennöisivät kysynnästä riippuen maanantaista perjantaihin päiväsaikaan. Alustavassa suunnittelussa on muotoutunut kolme linjaa, jotka yhdistävät haja-asutusalueen taajamiin ja taajamat toisiinsa. Linjoille on suunniteltu pysäkkejä, joiden kohdalta kyytiin voi nousta aikataulun mukaisesti ilman ennakkotilausta. Lisäksi palvelubussi voisi poiketa va- 4 Kuva: Reittikarttaluonnos, jossa suunnitellut linjat näkyvät punaisella, sinisellä ja vihreällä. kioreitiltä bussiin soitettavien kutsujen perusteella. Pyrkimyksenä on suunnitella palvelubussilinjasto siten, että bussit pysähtyisivät nykyisillä Sampo-pysäkeillä, mikäli niillä on ollut käyttöä. Taajamissa palvelubussi kulkisi tärkeimpien ja yleisesti käytössä olevien kohteiden kautta. Samoin linjat kulkisivat linja-autoasemien kautta, jolloin jatkoyhteydet muualle varmistuvat. Liikennöinti hoidettaisiin matalalattiaisella pienkalustolla. Busseissa käytettäisiin normaaleja linja-autoliikenteen rahastuslaitteita, samoin matkan hinnoittelu vastaisi muun joukkoliikenteen hintoja. Siten esimerkiksi Keski-Uudenmaan seutulippu kelpaisi maksuvälineenä. Kertamaksu on halvimmillaan aikuisilta noin kolme euroa ja lapsilta 1,50 euroa. Sampo-liikenteen loppumisella ei ole Kyösti Ronkaisen mukaan vaikutusta vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin matkustusoikeuksiin. Asiakkaita kuullaan. Päätöstä Sampoliikenteen lopettamisesta ei ole vielä tehty. Sopimuksen irtisanomisaika on vähintään kolme kuukautta. Kunnassa kuitenkin mietitään uusia liikenteen ratkaisuja talouden näkökulmasta. Kunta on anonut lääninavustusta uuden palvelulinjaston käynnistämiseen. Läänintuki on 50 % ja alustavasti saatujen tietojen mukaan tukea myönnetään jo vuodelle Kunnassa on kulkenut jo tammikuusta alkaen koeluontoisesti pari palveluliikenteen reittiä. Syksyksi on suunnitteilla uusi linjasto. Kunnassa toivotaan asiakkaiden kommentteja jo nyt toiminnassa olevaan palvelulinjastoon sekä tuleviin reittisuunnitelmiin. Reittikarttaluonnokseen voi tutustua kunnan nettisivuilla, jossa suunnitelmia voi kommentoida. Myös Lepsämässä kokeiluluonteisesti aloitettu kauppakyyti on saanut myönteisen vastaanoton. Palveluliikenteeseen liittyviin kysymyksiin vastaa kunnassa suunnitteluinsinööri Juha Oksanen. Toiveita ja ehdotuksia voi laittaa sähköpostilla nurmijarvi.fi. Omakotitontteja haettavissa Kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen tonteissa on ollut hakuaika huhti-toukokuussa ja päätös luovutuksista on tehty. Kaikista taajamista jäi vielä tontteja vapaiksi ja niitä voi hakea jatkuvalla hakumenettelyllä. Saapuneet hakemukset käydään läpi noin kerran kuukaudessa. Hakijoiden järjestys arvotaan ja hakijat valitsevat itselleen tontin arvonnan mukaisessa järjestyksessä. Tontit myydään tai vuokrataan ja arvonnassa etusijalla ovat ne, jotka haluavat ostaa tontin. Tontit ovat kiinteähintaisia lukuun ottamatta Klaukkalan Ristipakan alueen tontteja, jotka myydään tarjousten perusteella. Kunnan kotisivuilla on tiedot vapaista tonteista Lisätietoja saa maankäyttöasiantuntija Soile Kurviselta, puh , tai maankäyttöinsinööri Hannu Kujalalta, puh , Kunta tarjosi jätesäkkejä ja kuljetusta siivoustalkoissa Nurmijärven kunnan perinteiset yleisten alueiden siivoustalkoot järjestettiin huhti-toukokuun vaihteessa. Kunta tarjosi siivoustalkoisiin osallistuville porukoille tarvittavat jätesäkit ja kustansi kerättyjen roskien poiskuljetuksen. Siivoukseen osallistuivat asukasyhdistykset, kylätoimikunnat ja eri seurat, yhteensä siivoojaporukoita oli kymmenenkunta. Tänä vuonna talkoissa oli mukana myös 20 vuotta täyttänyt Nurmijärven omakotiyhdistys, joka keräsi Klaukkalan keskustassa linja-autoaseman ympäristöstä noin kymmenen jätesäkillistä sinne heiteltyjä roskia. Talkoissa kerätään roskia tienvieriltä, puistikoista ja muilta yleisiltä alueilta. Säkkejä jaettiin kunnan varikolta ja siivouksen jälkeen keräysauto kuljetti ne jäteasemalle.

5 Kuva: Kirsi Matikainen Palveluissa ja aukioloajoissa muutoksia kesäkaudella Kuntatyöntekijöiden lomat keskitetään Kunnanvirasto on kiinni heinäkuussa neljä viikkoa , jolloin vain välttämättömimmät toiminnot hoidetaan. Puhelinvaihteesta saa tarvittaessa tiedon, onko henkilö vuosilomalla ja kuka toimii sijaisena. Yhteispalvelu Klaukkalassa on myös suljettuna. Terveyspalvelut: Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemat ovat kiinni Klaukkalan neuvola entisen hammashoitolan tiloissa on avoinna Neuvoloissa hoidetaan raskaana olevien ja alle 1-vuotiaiden tarkastukset. Muut neuvolakäynnit ajoitetaan ennen tai jälkeen kesälomakautta. Klaukkalan laboratorio on kiinni Päihdehoitajien vastaanotto on kiinni Rajamäen hammashoitola on kiinni Päiväkeskukset ovat kiinni heinäkuussa Matkailijarokotuksia ei tehdä Nurmijärven työterveyshuolto on suljettuna Nurmijärven kirkonkylän pääterveysasemalla hoidetaan vain päivystysluontoiset asiat. Reseptit on hyvä uusia ajoissa ennen kesäsulkuja. Pitkäaikaissairaiden kontrolleja ei tehdä lomakaudella. SOSIAALIpalvelut: Sosiaalitoimiston ovet ovat kiinni kesällä Asiakkaat voivat tällä välillä jättää kirjalliset materiaalit ulko-oven vieressä olevaan lukolliseen postilaatikkoon. Etuuskäsittely, aikuissosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto järjestävät päivystyksen, johon saa yhteyttä kunnan puhelinvaihteen kautta. Sosiaalipäivystys virka-ajan ulkopuolella yleisen hätänumeron 112 kautta. Työvoiman palvelukeskus on suljettu Työ- ja toimintakeskus on sulejttu Päivähoito Aleksi on suljettu Perhetyö on suljettu Perheneuvola on suljettu Päihdeyksikkö on suljettu Lastenvalvojapalvelut on suljettu PÄIVÄKOTIEN KESÄPÄIVYSTYS Klaukkalan alueella päivystää: Suopolun päiväkoti Tähkärinteen päiväkoti Syrjälän päiväkoti Kaikki muut päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit ovat suljettuina. Kirkonkylä-Rajamäen alueella päivystää: Tornitien päiväkoti Sorvankaaren päiväkoti Kaikki muut päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit ovat suljettuina. Avoimen päiväkodin kesäaukioloajat: Avoimen varhaiskasvatuksen kerhot ovat suljettuina Avoimen varhaiskasvatuksen avoimet päiväkodit ovat suljettuina Kirkonkylän Maaniitun leikkipuisto on avoinna ja mahdollisesti myös vanhempainyhdistyksen toimesta. LIIKUNTAPALVELUT Asiakaspalvelu on suljettuna KIRJASTOPALVELUT Pääkirjasto on kesällä avoinna ma-to 10 20, pe ja la Nurmijärven pääkirjaston palautusluukku on suljettu ilkivallan vuoksi. Kirjat palautetaan kirjastoon aukioloaikoina. Klaukkalan kirjasto on avoinna ma-to 10-20, pe Rajamäen kirjasto on avoinna ma, ti, ja to 10-19, sekä ke ja pe Sepeteus-kirjastoauto kiertää vain iltareitit, ei kierrä , kiertää vain iltareitit Lainoja voi uusia puhelimitse tai Internetin kautta. YMPÄRISTÖTOIMIALAN PÄIVYSTYS Liikuntapaikat Hannu Kokkonen, puh: Rakennusvalvonta (katselmukset) Mikael Kangasniemi, puh: Janne Almgren, puh: Nurmijärven Vesi asiakaspalvelu, puh: (09) , Ilkka Ojansivu, puh: Jätehuolto jäteasema, puh: jäteneuvonta ainoastaan , puh: Tiekunnossapito, ei päivystystä KOULUJEN TYÖAJAT Syyslukukausi alkaa tiistaina klo 9.00 ja päättyy perjantaina Kevätlukukausi alkaa torstaina ja päättyy lauantaina Lomat Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Katso myös Vuokra-asunto haussa? Vuokra-asuntojen asukasvalinta siirtyi toukokuun alussa Nurmijärven kunnan asuntotoimelta Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle. Hakemuksia otetaan vastaan sekä netti- että paperiversiona. Sähköisen asuntohakemuksen voi täyttää kunnan nettisivuilla ja paperihakemuksia löytyy sekä vuokra-asuntojen toimistosta, kunnanvirastolta, kirjas- toista että Klaukkalassa yhteispalvelupisteestä. Nurmijärven vuokra-asunnot Oy on Nurmijärven kunnan omistama vuokrataloyhtiö. Yhtiön omistuksessa on noin aravavuokra-asuntoa ja 35 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Yhtiöllä on vuokra-asuntoja Kirkonkylässä, Klaukkalassa, Rajamäellä, Perttulassa ja Röykässä. Asuntojen keskivuokra on tällä hetkellä 9,43 / m2/ kk. Hakijajonossa on tällä hetkellä noin 600 ruokakuntaa. Vaihtuvuus on keskimäärin 10 asuntoa kuukaudessa. Enimmäkseen vaihdetaan pieniä 1-2 huoneen asuntoja. Suurin vaihtuvuus on Klaukkalassa, kertoo toimitusjohtaja Pertti Selkälä Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:stä. Uudistuotantoa on suunnitteilla kaikkiin kunnan keskuksiin, Klaukkalassa on rakenteilla 22 huoneistoa, jotka valmistuvat huhtikuussa ensi vuonna. Lisäksi Klaukkalassa on suunnitteilla kerrostalokohde, noin 30 asuntoa vuodelle Rajamäellä on suunnitteilla kaksikin kerrostalokohdetta, toinen 30 asuntoa ja toinen 36 asuntoa jotka valmistuvat vuosina Kirkonkylään on suunnitteilla myös kerrostalo, johon tulee 36 asuntoa. Sen rakentaminen ajoittuu vuosille Asukasvalintaa hoitaa kesän ajan numerossa isännöitsijä Pertti Selkälä, asumisneuvoja Heidi Granström sekä kiinteistösihteeri Anne Palm. Elokuun alusta alkaen asukasvalintaa hoitaa Anne Kääriäinen. 5

6 Töissä kotikunnassa Nurmijärven kunta on iso työnantaja, henkilöstöä on yli Herusissa asuva sairaanhoitaja Sini Setälä löysi tutustumisen kautta työpaikan kotikuntansa terveyskeskuksen päivystyksessä. Sini Setälällä oli vakituinen virka HUSkuntayhtymän kirurgisessa sairaalassa. Pienten lasten äitinä hän mietti voisiko työpaikka löytyä lähempääkin kotia. Kollegan kanssa juteltuaan he ottivat yhteyttä Nurmijärven kuntaan ja kysyivät, sopisiko tulla tutustumaan. Tutustumiskäynti johti siihen, että Setälä sai kahden ja puolen kuukauden mittaisen sijaisuuspestin terveyskeskuksessa. Jo sijaisuusaikana minulle syntyi myönteinen kuva Nurmijärven kunnasta työnantajana. Yllätys oli, että sain kolmen viikon perehdytyksen, vaikka tiedettiin, että työpestini oli määräaikainen. Harvemmin sijaista perehdytetään niin hyvin talon asioihin. Työ tuntui järjestelmällisesti hoidetulta ja työilmapiiri oli avoin ja välitön. Koska vakituista tointa ei tuolloin ollut avoinna, Sini Setälä palasi HUS:iin ja kertoi olevansa kiinnostunut, jos vakituista työtä on tarjolla. Paikka löytyikin myöhemmin ja Setälä on työskennellyt terveyskeskuksen päivystyksessä nyt puolitoista vuotta. Monipuolisia tehtäviä. Terveyskeskuksen poliklinikka ja päivystys on Sini Setälän mukaan haastava, mutta mielenkiintoinen työpaikka. Päivystyksessä mikään päivä ei ole samanlainen. Meillä on vuorollamme erilaisia tehtäviä, joista vastaamme. Asiakaspäivystys luukulla on yksi osa työtä. Sairaanhoitaja Sini Setälän mielestä on iso etu, kun voi käydä kotikunnassa töissä. Toimimme myös päivystävänä hoitajana, toimenpidehoitajana, puhelinneuvonnassa, ajanvarauksessa, lääkäreiden vastaan- otoilla sekä ajoittain haavahoidoissa ja sairaanhoitajan vastaanotoilla. Etuna on työn vaihtelevuus. Sini Setälä kertoo, että on voinut käyttää omia erikoistumisalueitaan hyväksi. Olen työskennellyt pitkään kirurgisella osastolla, joten haavat ja toimenpiteet ovat tuttuja. Nurmijärvellä toimin myös tähystyshoitajana. Tähystystiimiimme kuuluu kaksi lääkäriä, kaksi sairaanhoitajaa, lähihoitaja ja välinehuoltaja. Teemme vatsan sekä paksusuolen tähystyksiä kolmena päivänä viikossa. Olen tyytyväinen siihen, että pääsen työskentelemään myös erikoistumisaloilla. Työtiimiään Setälä kehuu mutkattomaksi ja avoimeksi. Työtovereilta on voinut aina kysyä, mitä ei itse tiedä. Täällä käytetään toinen toisemme ammattiosaamista hyväksi. Esimiehet ovat apuna ja tukena. Työaikojen suunnittelussa on joustavuutta. Teen itse 30 tuntista työviikkoa, koska haluan aikaa myös perheelleni. Sini Setälä mainitsee myös, että Nurmijärvellä ollessaan hän on päässyt moniin koulutuksiin ja kehittämispäiviin. Täällä selvästi panostetaan koulutukseen ja osaamiseen. Eteenpäin menemisen ja kehittämisen meininki on yllättänyt positiivisesti, hän toteaa. Päivystyksen mahdollista kiirettä ja akuutteja tilanteita ei ole syytä stressata liikaa. Se kuuluu työn luonteeseen. Ruuhkaa on toki joskus ja joudumme priorisoimaan kiireelliset ja ei-kiireelliset asiat. Ajantasainen ohjeistus helpottaa työtä, esimerkiksi valtakunnallinen Terveysportti ja Käypä hoito-suositukset. Kotikunnassa työskentelyn Sini Setälä näkee pelkästään myönteisenä. Ei ruuhkia eikä pitkiä työpäiviä. Kotielämälle jää selvästi aiempaa enemmän aikaa. Erityisen plussan hän antaa kivalle työyhteisölle. Tutustu internetin uusiin karttapalveluihin Nurmijärven internet-sivuilla oleva karttapalvelu on uusittu. Palvelu sisältää opaskartan lisäksi muun muassa asemakaavat sekä erilaisia aluejakoja, kuten koulupiirit ja postinumerot. Tarkennetulla hakutoiminnolla löytyy useita palveluita, esimerkiksi koulut, päiväkodit, virastot ja laitokset, liikuntapaikat, terveyspalvelut, nuorisotilat, matkailu ja vireillä olevat kaavat. Linkityksiä on lisätty ja monista karttakohteista on myös linkki kohteen nettisivuille. Karttapalveluun pääsee kunnan inernetsivuilta etusivulla olevan karttapalvelu-kuvakkeen kautta. Käyttöohjeet löytyvät Ohje-painikkeen alta. Karttapalvelun toimivuudesta pyydetään palautetta. Palautteen voi jättää kunnan nettisivuilla olevan palautelomakkeen kautta tai sähköpostilla nurmijarvi.fi. 6

7 Klaukkalan ohikulkutien linjaukset puntarissa Klaukkalan ohikulkutielle on tutkittu uusia linjausvaihtoehtoja ja niitä on esitelty asukkaille kahdessa yleisötilaisuudessa. Uudenmaan tiepiirin ja kunnan tavoitteena on löytää tielle linjaus, jolle tarkempi suunnittelu voidaan aloittaa mahdollisimman pian. Talvella 2009 hankeryhmä valitsi jatkoselvitettäväksi eteläisen vaihtoehdon, joka sijoittuu Klaukkalan Metsäkylän eteläpuoleiselle mäkiharjanteelle. Vaihtoehto valittiin, koska ohikulkutien linjaus ja liikenneverkko palvelevat paremmin Klaukkalan aluetta, liikenneverkko tukee paremmin Klaukkalan ja Vantaan maan- käytön kehittämistä ja se on rakentamiskustannuksiltaan merkittävästi pohjoisia vaihtoehtoja edullisempi. Vaihtoehtoja esiteltiin yleisölle tammikuussa 2009 pidetyssä tilaisuudessa. Toinen yleisötilaisuus pidettiin kesäkuun alussa. Yleisötilaisuuden jälkeen eteläisen maastokäytävän osalta tutkittiin Ripatin pohjois- sekä eteläpuolelle sijoittuvat linjausvaihtoehdot. Näistä hankeryhmä valitsi jatkosuunnitteluun Ripatin eteläpuolelle sijoittuvan vaihtoehdon, koska se ei sijoitu havaituille liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueille. Se on myös tiepituudeltaan lyhyempi ja liikenteen kustannusten kannalta sekä rakentamiskustannuksiltaan edullisempi. Ohikulkutien liittymistä valtatiehen 3 tutkittiin Lamminsuon kohdalla ja näistä vaihtoehdoista hankeryhmä valitsi pohjoisimman vaihtoehdon. Se ei vaadi Vantaan yleiskaavan tarkistamista eikä merkittävästi vaikuta Lamminsuon luonnonsuojelualueeseen. Yleissuunnitelman tarkistustyön pohjaksi esitetty ohikulkutien linjaus erkanee nykyisestä Lopentiestä Aittakalliontien liittymän itäpuolella, sijoittuu Ketunkallion pohjoispuolelle sekä Mäntysalon ja Ripatin nykyisen asutuksen välisellä metsäalueella sijaitsevan sähkölinjan pohjoispuolelle. Ohikulkutien linjaus kaartuu Ripatin eteläpuolella etelään ja sijoittuu Klaukkalan Metsäkylän eteläpuolella olevan Palokallion mäkiharjanteelle ja liittyy valtatiehen 3 Lamminsuon pohjoispuolella. Ohikulkutie on Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille Se on esitetty kehityshankkeena, jonka kustannusarvio on n. 30 miljoonaa euroa ja rahoitus siten edellyttää eduskunnan hyväksymistä. Hankkeen eteneminen riippuu myös mahdollisista valituksista, jotka voivat viivästyttää toteutuksen aloittamista. Ohikulkutie tarvittaisiin mahdollisimman pian helpottamaan Klaukkalan liikenneoloja. Se voinee kuitenkin olla käytössä aikaisintaan vuonna 2015, sanoo yleiskaavapäällikkö Aarno Kononen. Tielinjauksen vaihtoehdoista on valmistunut esite, jota on jaettu linjauksen lähialueiden kotitalouksiin kesäkuun alussa. Lisäksi hankkeesta on tietoa internet-sivuilla: tiepiiri>klaukkalan ohikulkutie. Nurmijärven lukio Suomen kärjessä matematiikan kirjoituksissa Nurmijärven yhteiskoulun (NYK) lukion oppilaiden menestys tämän kevään ylioppilaskirjoituksissa oli matematiikan osalta huippuluokkaa. NYK:n oppilaiden pitkän matematiikan arvosanojen keskiarvo oli Suomen kärkeä ollen 5,6, kun koko maan keskiarvo oli 4,3. Lyhyen matematiikan arvosanojen keskiarvo oli 5,5, koko maassa keskiarvo oli 4,4. Myös fysiikassa lukion arvosanat olivat selvästi keskimääräistä parempia. Verrattaessa 414 päivälukion menestystä kevään 2009 ylioppilaskirjoituksissa, NYK oli sijalla 52. Luvut ilmenevät MTV3:n tekemästä lukiovertailusta. Uudistuksia jätehuollossa Metsä-Tuomelan jäteaseman aukioloajat muuttuivat kesäkuun alusta lähtien. Aukioloaikojen muutos on osa valtuuston hyväksymää säästösuunnitelmaa. Säästöä saavutetaan jäteasemalla käytettävän konekaluston käyttöajan lyhentymisestä. Jäteasema on avoinna seuraavasti: - maanantaista - perjantaihin klo arkipyhäaattoina klo (uudenvuoden aatto, kiirastorstai, vapunaatto, helatorstain aatto, juhannusaaton ja jouluaaton aatot) - jätteiden vastaanotto lopetetaan 15 minuuttia ennen sulkemisaikaa Hyötyjätepisteiden astioita vaihdetaan Kunnan hyötyjätepisteitä kehitetään siistimmiksi myös vaihtamalla keräysastioita uudenaikaisemmiksi ja yhdenmukaisemmiksi. Aluksi vaihdetaan paperinkeräysastiat syväkeräysastioiksi pisteisiin, jotka ovat kunnan maalla. Jos on mahdollista myös lasi- ja metallinkeräysastiat muutetaan samanlaisiksi. Kartonginkeräysastiat pysyvät ennallaan, vain rikkinäiset astiat vaihdetaan. Muissakin hyötyjätepisteissä paperiastiat vaihdetaan maanpäällisiksi nosturilla tyhjennettäviksi. Kesäkuussa aloitetaan muuttamalla Klaukkalan S-Marketin ekopisteen astioiksi Domino-säiliöt keräyspaperille, -lasille ja pienmetallille. Säkkitelineet pois käytöstä Kiinteistöjen sekajätteiden keräysvälineinä säkkitelineet ovat poistuneet käytöstä jo viime vuoden alussa. Jätesäkkitelineitä on vielä käytössä noin 500 kiinteistössä ja ne tulee vaihtaa pikimmiten pyörälliseen, kannelliseen keräysastiaan. Omakotitaloissa käytetyimmät keräysvälineet ovat 240 litran tai 140 litran harmaa muovinen jätesäiliö. Jätesäkkien käytön lopettaminen perustuu kuljettajien työturvallisuuden parantamiseen. Pyörälliset jäteastiat kulkevat kevyemmin ja ne tyhjennetään koneellisesti. Kertakäyttöiset muovisäkit ovat myös turhaa kaatopaikalle kertyvää jätettä. Teksti: Liisa Karppinen 7

8 Yrityksille keinoja taantumasta selviytymiseen Kunnan elinkeinotoimi järjesti kuluneen kevään aikana infotilaisuuksia yrityksille. Aiheet liittyivät pitkälti keinoihin, joilla vastata suhdannetaantumaan. Asiantuntijoita oli mm. Finnverasta, TE-keskuksesta ja Tekesistä. Maaliskuussa käytiin konsultin johdolla läpi sitä, miten saa yrityksen rahat riittämään ja kustannukset kuriin. Toukokuussa paneuduttiin julkisten yrityspalveluorganisaatioiden keinoihin vaikuttaa taantumasta selviytymiseen ja toisaalta yritysten kehittämiseen. Suhdannelainaa maksuvalmiuden turvaamiseen. Finnvera lanseerasi keväällä uuden rahoitustuotteen, suhdannelainan ja takauksen. Tuote on tarkoitettu sellaisille yrityksille, joiden kannattavuus ja maksuvalmius on heikentynyt viimeaikaisen taloustilanteen vuoksi ja joiden rahoituksen saatavuus on vaikeutunut. Apulaisaluejohtaja Teijo Kuuselan mukaan rahoitettavilla yrityksillä pitää olla edellytykset kannattavaan toimintaan, kun suhdannetilanne paranee. Laina on tarkoitettu käyttöpääomaksi maksuvalmiuden turvaamiseen tai kilpailukykyä turvaavaan investointiin. Sitä ei voida käyttää muiden rahoittajien vanhojen lainojen lyhennyksiin. Kannattaa toimia, kun vielä on pelivaraa. Projektipäällikkö Reino Koho Uudenmaan TE-keskuksesta painotti, että kannattaa toimia hyvissä ajoin, jos yrityksen näkymät ovat heikentyneet. TE-keskuksella on palveluita yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin. Esimerkiksi Balanssi-ohjelma on yritystalouteen ja rahoitukseen tarkoitettu asiantuntijapalvelu, jonka avulla saadaan kuva yrityksen nykytilanteesta ja realistista ratkaisuvaihtoehdoista. Julkisen toimijan palveluina myös kustannukset ovat edullisia. Rahoitustukea on saatavilla myös yri- Tilaisuudet ovat kiinnostaneet sekä yrityksiä että niiden kanssa läheisesti työskenteleviä organisaatioita. tyksen kehittämis- ja koulutushankkeisiin. Kohon mukaan nyt olisi aika investoida henkilöstön osaamiseen, kun ei olla kysyntähuipulla. Osaavasta henkilökunnasta kannattaa pitää huolta. Uudista ja kehitä tuotteita. Tekesin teknologia-asiantuntija Matti Evola korosti, että Tekesin rooli taantumatalkoissa on tarjota kannustavaa riskirahoitusta yrityksille tutkimus- ja tuotekehitysprojekteihin. Tilauskirjojen pienentyessä voitaisiin esimerkiksi valjastaa osaavat tuotantopäälliköt kehittämispäälliköiksi uudistamaan ja kehittämään yrityksen tuotteita ja palveluja Tekes rahoittaa yrityksiä sekä avustuksin että lainoin. Avustuksella voidaan tukea projekteja valmistelevia esiselvityksiä. Lainalla tuetaan puolestaan projekteja, joissa syntyy markkinoitava tuote tai palvelu. Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forumin kehitysjohtaja Juuso Markkasen mukaan erityisesti myyntiä ja asiakashankintaa on näinä aikoina syytä aktivoida. Kehittämiskeskus, eli lyhyesti Keuke tarjoaa neuvontaa, konsultointia ja koulutusta yritystoiminnan kehittämiseen alueella. Vakauttamisneuvoja auttaa. Nurmijärveläinen yrittäjä ja konsultti Esa Mäkelä Konsem Oy:stä on palkattu yritysten vakauttamisneuvojaksi ensi vuoden loppuun. Aivan uusi palvelu on Helsingin, Vantaan ja Uudenmaan Yrittäjien käynnistämä. Esa Mäkelä kertoi tehtäviinsä kuuluvan suhdannetaantuman takia vaikeuksiin joutuneiden yrittäjien ja yritysten auttamisen. Yrittäjäjärjestö on myös avannut yrittäjän tukiverkkopalvelun osoitteessa Tilaisuudet ovat kiinnostaneet yrityksiä ja sidosryhmiä. Osanottajia on ollut henkilöä/tilaisuus. Tapahtumista on saatu myönteistä palautetta ja niitä on tarkoitus jatkaa syksyllä eri teemoilla. Aiheet ovat muotoutuneet yritysten toivomusten perusteella ja tilaisuudet on järjestetty yhteistyössä yrittäjäyhdistysten kanssa. Teksti: Hilkka Gehör ja Pirjo Leino Lisätietoja: puhelinpalvelu vakauttamisneuvoja Esa Mäkelä, Uudenmaan Yrittäjät ry, p Kirkonkylän täydennysrakentamista ideoitiin Miten Nurmijärven kirkonkylässä rakennetaan tulevaisuudessa? Ideoihin voi tutustua kunnantalolla avoinna olevassa kesänäyttelyssä. Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijat ideoivat kirkonkylän täydennysrakentamista professori Trevor Harrisin johtamalla kaupunkitilakurssilla. Kirkonkylä päätyi kurssin kohdealueeksi kunnan teknisen johtajan Ilkka Ruudun ja professori Trevor Harrisin keskusteltua kunnan ja yliopiston välisistä mahdollisista yhteistyöhankkeista. Kunnan ym- päristötoimialan tavoitteena on kehittää kuntalaisten elinympäristöä viihtyisämmäksi ja laadukkaammaksi, ja näin kunta saa yliopisto-opiskelijoilta tuoreita, ennakkoluulottomia ja rohkeitakin ajatuksia kehittämistyöhönsä. Jopa järvi esiintyi useissa töissä. Vastaavasti yliopisto pystyi kunnan avulla tarjoamaan kurssilaisilleen todelliseen ympäristöön ja arkielämän haasteisiin pohjautuvan harjoituskentän. Opiskelijat olivat pääasiassa kolmannelta ja neljänneltä vuosikurssilta. Trevor Harrisin kurssilla on kiinnitetty huomiota täydennysrakentamisen sosiologiseen ja biologiseen kestävyyteen sekä asumisystävällisyyden eri ainesosiin - viihtyisyyteen, luonnonläheisyyteen, vapaa-ajan mahdollisuuksiin, palveluihin, näkymiin, yhteyksiin ja yhteisöllisyyteen. Kirkonkylä vaikutti luontevalta paikalta aloittaa yhteistyö, ja molemmin puolin positiivisen kokemuksen johdosta yhteistyötä tullaan myöhemmin jatkamaan muilla alueilla, mahdollisesti myös diplomitöiden muodossa, Ilkka Ruutu toteaa. Työn päätteeksi kunnassa pohditaan, syntyikö kurssin tuloksena toteuttamiskelpoisia tai jatkokehittelyn arvoisia ideoita. Näyttely on avoinna kunnanvirastolla (Keskustie 2) arkisin klo Ympäristöpalkinto Perttulaan Nurmijärven ympäristölautakunta on myöntänyt vuoden 2009 ympäristöpalkinnon Perttulan vesiosuuskunnalle. Perttulan vesiosuuskunta on ennakoinut hyvin vesihuollon muuttuvan tilanteen ja lähtenyt hyvissä ajoin liikkeelle. Työtä on tehty vapaaehtoisesti ja ammattimaisesti. Perttulan vesiosuuskunta jakaa mielellään tietoa muille vesiosuuskuntaa suunnitteleville yhteisöille. Puuhamiehet käyttävät omaa aikaansa opastaakseen muita vesiosuuskuntahankkeen käynnistämisessä, todetaan perusteluissa. Nurmijärven ympäristöpalkinto jaettiin maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta, nyt 18. kerran. 8

9 Uutta kansalliskirjailijan syntymäkodilla Aleksis Kiven syntymästä tulee kuluneeksi 175 vuotta. Kansalliskirjailijan lapsuudenkodissa Palojoella on juhlavuoden uutuutena tarjolla draamaopastus Pappihan pojasta piti tulla. Lisäksi syntymäkodissa on avattu metsä-aiheinen valokuvanäyttely. Bathseba-oopperan esiintyjiä: Riku Korhonen (Eunukki), Tuukka Vasama (Kuningas David) ja Eeva Hakulinen (Bathseba). Kuva: Anni Tani. Kivi & Kilpi Taaborin kesässä Taaborinvuoren kesäohjelmaan kuuluvat jo oleellisena osana Aleksis Kiven ja Volter Kilven pienoisnäytelmät. Kivi & Kilpi -tapahtumaa vietetään jälleen kesäkuussa museoalueen avajaisten yhteydessä. Tällöin Juha Hurmeen ohjaama Nälkäteatteri tarjoaa katsojalleen monipuolisia elämyksiä kahden iltapäivän ajan. Lauantaina ohjelma painottuu Aleksis Kiven teksteihin ja sunnuntaina on Volter Kilven sekä musisoinnin vuoro. Aleksis Kiven Lea on näytelmä, jossa on löyhä yhteys raamatun kertomukseen Sakkeuksesta. Lea on teos, josta Kivi sai aikanaan kiitosta ja jonka yleisö otti ihastuneesti vastaan. Kihlaus puolestaan on kutkuttava komedia yksinkertaisten ihmisten pariutumispyrkimyksistä ja Kivestä juhlakolikko Aleksis Kiven juhlavuoden kuparikolikon voi lyödä itselleen Taaborinvuoren museoalueen avajaisissa lauantaina ja sen jälkeen Taaborinvuorella aina kahvila Puolmatkan Krouvin aukioloaikoina. Kolikkoja lyödään myös pääkirjastossa Aleksis Kiven päivänä Kolikon hinta on 2 euroa. Taaborinvuoren museoalue, kahvila Puolmatkan Krouvi ja museokauppa ovat avoin- Yö ja päivä pienimuotoinen tarina kahdesta riitaisesta kalastajaperheestä, jotka ottavat yhteen Saimaan rannalla. Sunnuntaina näyttämöllä nähtävä Volter Kilven Albatrossin tarina on humoristinen kuvaus laivanvarustajasta, joka luottaa Albatrossi-laivansa pihiksi mieheksi tunnetun kapteenin haltuun. Bathseba-ooppera on musiikillinen teos, joka perustuu Volter Kilven kiellettyä rakkautta käsittelevään samannimiseen romaaniin. Nälkäteatterin oopperassa vakavat ja runolliset ainekset yhdistyvät rentoon ja humoristiseen näyttämötoteutukseen. Sääriluut ristiin -konsertti on Taaborilla ja Nälkätetterissa uutta. Se koostuu Nälkäteatterin ohjelmistossa olleista lauluista, kuultavana on ns. Greatest Hits. Ohjelma lauantaina 13. kesäkuuta klo 14:00 Lea klo 15:30 Kihlaus klo 17:00 Yö ja päivä na ti-su klo Museoalue on suljettu juhannuksena Ohjelma sunnuntaina 14. kesäkuuta klo 14:00 Albatrossin tarina klo 15:30 Bathseba-ooppera klo 17:00 Sääriluut ristiin-konsertti Liput: 5 euroa / päivä Taaborivuoren museoalueen avajaiset Yhtä aikaa Kivi ja Kilpi -festivaalin kanssa vietetään Taaborinvuoren museoalueen avajaisia lauantaina Museoalueelle on vapaa pääsy klo Ohjelmassa on mm. draamaopastuksia sekä työnäytöksiä. Avajaiset järjestää kunnan kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Kivi-juhlien näyttelijöiden vetämässä draamaopastuksessa eletään kesää Annastiina Stenvall tapaa kotinsa pihalla ryhmän Aleksin tovereita Helsingistä. Kesälomalla olevaa Aleksis-poikaa etsiskellessään Annastiina-äiti esittelee vieraille kotiaan ja muistelee Aleksin lapsuusaikoja. Kierroksen jälkeen voi tutustua Taaborinvuoren muihin rakennuksiin. Lisäksi Aleksis Kiven syntymäkodissa on avautunut näyttely Terveisiä metsämaailmalta, joka esittelee Aleksis Kiven kirjallisia metsäkuvauksia ja Juha ja Jouni Erolan ottamia tunnelmallisia valokuvia. Metsä oli Aleksis Kivelle tuttu ja rakas paikka. Hän vaelteli siellä kirjallista innoitusta saaden, luonnonkauneutta ihaillen ja toisinaan taas lohtua saadakseen. Kivi oli koko elämänsä ajan ahkera riistanpyytäjä. Lapsena hän paimensi lähimetsissä kotinsa karjaa yhdessä kylän muiden poikien ja tyttöjen kanssa. Tämä kaikki näkyy myös hänen teoksissaan, joissa metsään ja sen asukkaisiin liittyvät kuvaukset ovat eletyn ja koetun tuntuisia. Aleksis Kiven syntymäkoti, Palojoentie 271, avoinna saakka ti-su klo Draamaopastuksen ensiesitys Taaborinvuoren museoalueen avajaisissa la klo ja Muulloin tilauksesta. Tiedustelut puh. (09) Irja Rättö tavataan Aleksis Kiven syntymäkodissa Annastiinana. 9

10 Varhainen puuttuminen huoliin kannattaa Lasten, nuorten ja perheiden huoliin puuttuminen varhaisessa vaiheessa ja verkostomainen työtapa kunnan eri toimijoiden kanssa edesauttaa hankalista tilanteista selviämistä. Nurmijärvellä kehitetty varhaisen puuttumisen malli, eli VARPU on herättänyt sekä kansallista että kansainvälistä kiinnostusta. Malli on mm. esillä Kuntaliiton nettisivujen hyvissä käytännöissä ja verkostotyön koordinaattori Olli Laiho esitteli sitä keväällä Islannissa. Mallin pohjana on huolen vyöhykkeistö, joka on tutkimusprofessori Tom Arnkilin ja kehittämispäällikkö Esa Erikssonin vuonna 1996 kehittämä työväline lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville työntekijöille. Vyöhykkeistö auttaa työntekijää jäsentämään lasta ja perhettä koskevaa huolta ja miettimään omia auttamismahdollisuuksiaan. Malli on ollut Nurmijärvellä käytössä vuoden 2006 alusta. Varhaisen puuttumisen ja tuen mallia on levitetty koulutuksin neuvoloiden, päivähoidon ja koulun työntekijöille. Mallin tarkoituksena on vahvistaa työntekijöiden kykyä havaita ja puuttua huolta aiheuttaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi koulukiusaamiseen. Malli ohjaa työntekijöitä avoimeen, vuorovaikutteiseen yhteistyöhön sekä asiakkaiden, kunnan eri ammattilaisten että viranomaisten kanssa. Vanhemmat otetaan mukaan yhteistyöhön varhaisessa vaiheessa ja yhdessä etsitään sellaisia keinoja, jotka mahdollistavat tuen syntymisen vaikeuksia kokevalle henkilölle ja hänen perheelleen, Olli Laiho sanoo. Menetelmää pidetään hyödyllisenä. Koulutuksista on kerätty palautetta ja Verkostotyön koordinaattori Olli Laiho kannustaa ottamaan huolet puheeksi mahdollisimman varhain läheisten kanssa kunnioittavasti ja tukea tarjoten. viimeksi keväällä 2008 tehtiin kysely henkilöstölle yhteistyössä entisen Stakesin, nykyisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Kysely tehtiin Nurmijärvellä ja Rovaniemellä, jotka ovat olleet kohdekuntina mukana valtakunnallisessa hankkeessa. Palautteen ja kyselyn mukaan koulutusta ja puheeksioton menetelmää pidetään hyödyllisenä. Yli 95 % kaikista koulutuksen käyneistä piti käytäntöä hyvänä ja he kertoivat koulutuksen vaikuttaneen omaan työtapaansa. Huolestuttaviin tilanteisiin puuttuminen oli varhaistunut ja selkeytynyt ja asioiden käsittelyssä oli päästy eteenpäin. Myös työntekijät olivat kokeneet oman huolensa vähentyneen, Olli Laiho kertoo. Kun huolet saadaan ajoissa puheeksi ja tukitoimenpiteet järjestettyä, säästää se sekä inhimillisiä että taloudellisia voimavaroja. Myös rankkoja toimenpiteitä tarvitaan vähemmän, Laiho tiivistää. Lue lisää: hyvät käytännöt Poliisin lupapalvelu kiinni Klaukkalassa heinäkuussa Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sijaitsevat Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen lupapalvelut ovat suljettuina heinäkuun ajan. Lupapalvelupisteen sulkeminen johtuu poliisilaitoksen kesän aikaisesta henkilöstöpoistumasta. Lupapalvelut ovat avoinna Nurmijärven poliisin palvelutoimistossa kirkonkylässä ja Hyvinkään poliisiasemalla. Keskittämisellä turvataan kansalaisten lupapalveluiden saatavuus koko kesän ajan. Poliisista muistutetaan, että lupa-asiat kannattaa hoitaa kuntoon jo hyvissä ajoissa kesäkuussa. Muut poliisipalvelut toimivat koko poliisilaitoksen alueella normaalisti koko kesän ajan. Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa apulaispoliisipäällikkö Pekka Heikkinen p Hyvinkään poliisiasema Urakankatu 1, PL 62, HYVINKÄÄ Lupa-asiat ma-pe puh: , fax: Ulkomaalaisasiat Hyvinkään lupakansliassa - tiistaisin ja torstaisin ulkomaalaislupahakemusten vastaanotto vain tiistaisin ja torstaisin klo ja Rikosilmoitusten vastaanotto ja löytötavarat ma-pe 8-16 puh: fax: Nurmijärven palvelutoimisto Keskustie 2 A, PL 11, Nurmijärvi Lupa-asiat ma-pe Puhelinpalvelu on avoinna 9 11 ja puh: , fax: Rikosilmoitusten vastaanotto ma-pe 8-16 Puhelinpalvelu: , fax: Esitutkintapöytäkirjat ma-pe 8-16 puh: , fax:

11 Aleksis Kiven runoja sävellyksinä Kuva: Jukka Jusslin Juha Poikela tulkitsee Kiven tekstejä laulaen. Kuvataiteilija Petri Hytönen on tämänvuotisen TAABOR 09 taidetapahtuman kuraattori. Hän tuo Taaborille seitsemän suomalaisen miestaiteilijan ja seitsemän naistaiteilijan töitä. Porvoolainen Petri Hytönen on taidemaalari, joka on erikoistunut erityisesti vesiohenteisiin maalaustekniikoihin. Taiteellisen työn ohella hän toimii taideoppilaitoksissa opettajana sekä taiteellisena neuvonantajana ja kuraattorina. Taabor 09 on Hytösen mukaan ennennäkemätön näyttely, koska mukaan kutsutut taiteilijat tekevät teoksensa juuri Taaboria varten. Kaikkia yhdistävä tekijä on väri. Teokset kostuvat pääosin erilaisista installaatioista. Kukin taitelija on voinut itse miettiä, mitä ja miten hän haluaa teoksensa näkyvän. Näyttelyssä nähdään, miten erilaisiksi teokset voivat taipua. Mikään ei ole itsestään selvää, ainoa johtoajatus on väri. Taaborinvuoren kasvatti, nurmijärveläinen laulaja Juha Poikela ja Kiven juurilla -yhtye tarjoilevat Kiven runoja musiikin muodossa elokuussa Taaborinvuorella pidettävässä konsertissa. Konsertti on osa Aleksis Kiven juhlavuoden tapahtumia. Juha Poikela asuu vain kivenheiton päässä Taaborinvuoresta. Hän tutustui jo lapsena Aleksis Kiven maailmaan. Yksi innoittava tekijä oli radiossa 1980-luvulla esitetty kuunnelmasarja Seitsemästä veljeksestä. Poikela nauhoitti osat kasettinauhurilla ja kuunteli Kiven tekstiä aina vain uudelleen ja uudelleen. Kieli ja tarina olivat jotain sellaista, mikä vei täysin mukanaan, Poikela muistelee. Kivi-juhlilla Juha Poikela on nähty vuosien varrella monissa rooleissa. Veljeksiin hän lähti ensi kertaa mukaan, kun esityksestä tehtiin musiikkipitoinen ja mukaan haettiin laulavia veljeksiä. Tuomaana vierähti kokonainen vuosikymmen. Kiireisimpänä kesänä hän oli mukana jopa kolmessa eri näytelmässä. Eipä siinä juuri vapaahetkiä ollut, mutta ei kaduta, huokaisee Poikela hymyillen. Muusikkoverta ja laulun intoa Juha Poikelassa on ollut paljon. Laulutaito karttui ensin kuoroissa ja myöhemmin yksinlauluopinnoissa. Palomiestyönsä ohella hän on myös kiertänyt oman tanssiyhtyeen kanssa tanssipaikkoja. Vuonna 2003 Poikela alkoi mietiskellä keikkakaverilleen, muusikko ja tuottaja Jyri Sariolalle, että haluaisi siirtyä muuhun musisointiin ja mahdollisesti Aleksis Kiven tekstien esittämiseen. Sariola tarttui ajatukseen ja mukaan he saivat kitaristi Petteri Sariolan. Yhtyeen nimeksi tuli Kiven juurilla ja ensimmäinen albumi tehtiin jo vuonna Levyllä on neljätoista Aleksis Kiven runoihin sävellettyä laulua eri säestyskokoonpanoin. Mukana on muun muassa kanteletta soittava Martti Pokela. Tämä kaikki syntyi melkein vahingossa. Asiat vain lähtivät kulkemaan ja monet muusikot innostuivat asiasta. Konsertteja on pidetty vaihtelevin kokoonpanoin ja toinen levykin, Suomenmaa, julkaistiin viime vuonna, Juha Poikela kertoo Juhlavuoden konsertti. Taaborinvuori on elokuussa näyttämönä Kiven juhlavuoteen liittyvälle konsertille. Kivi on kirjoittanut noin 50 runoa, joista on sävelletty runsaat puolet. Kiven teksti on soinnillista ja jo Sibelius sävelsi aikanaan Sydämeni laulun. Jyri Sariola on säveltänyt suurimman osan esittämästämme musiikista. Laulettuna Kiven tekstit ovat koskettavia, niissä on jotain suurempaa, sielua puhdistavaa, Juha Poikela kuvailee. Taaborinvuoren konsertin esiintyjät vahvistuvat vasta lähempänä esitysajankohtaa. Tiedossa on ainakin, että Jorma Hynninen osallistuu konserttiin, Poikela kertoo. Vahvoja ammattimuusikoita tullaan kuitenkin näkemään ja kuulemaan Kiven hengessä. Poikela iloitsee myös sitä, että syksyllä Kiven juurilla -yhtye pitää koululaiskonserttien sarjan Nurmijärven kouluissa. On kuin lottovoitto, että pääsee puhumaan ja kertomaan koululaisille siitä, mikä on itselle läheistä ja mistä itse pitää. Aleksis Kivi on kansalliskirjailijamme ja tuonut meille kaunista kieltä. Haluaisin tuoda esiin Kiveä onnellisena kirjoittajana, vaikka hän puutetta, nälkää ja kurjia oloja kokikin. Uskon, että kirjoittaessaan hän oli onnellinen. Juhlavuoden konsertti la klo Taaborinvuoren museoalue, Palojoentie 272, Palojoki Liput 10 euroa. kunta tiedottaa Värillä on väliä Taaborinvuoren kesänäyttelyssä Petri Hytönen, lumiukot. Kiven kootut runot lausuttuina Aleksis Kivi Kootut runot on taltioitu lausuja Hannu Huuskan esittäminä. Runojulkaisu ilmestyy kesäkuun aikana neljän cd:n pakettina. Kootuissa runoissa ovat mukana Kiven suomenkieliset runot, jotka esitetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1984 julkaisemien koottujen teosten mukaisessa järjestyksessä. Levyllä kuullaan mm. seuraavat runot: Sunnuntai, Ruususolmu ja Suomenmaa. Runoja on neljäkymmentä, ja äänitteen kesto on viitisen tuntia. Hannu Huuska (s. 1949) on oman sukupolvensa suomalaisen klassisen lyriikan huomattavin tulkki. Hänen ohjelmistoonsa ovat neljän vuosikymmenen aikana kuuluneet kaikki suomalaisen runouden mestarit. Vaikuttavinta Kiven runoissa on luonto, lämpö ja huumori, Hannu Huuska toteaa. Levyä myydään Nurmijärven kirjastoissa ja kesällä myös Taaborinvuorella museokaupassa. Sisällöllisesti aihe on vapaa eli kuraattori luottaa täysin kunkin taiteilijan omiin valintoihin. Taaboria Hytönen pitää mainiona näyttelypaikkana. Perinteinen kulttuurimaisema ja nykytaide kohtaavat ja käyvät vuoropuhelua alueella ainutlaatuisella tavalla. Kontrastit luovat puitteet elämykselliselle taidenäyttelylle. Taaborilla voi nähdä kesällä esimerkiksi nelimetrisen Aleksis Kiven naureskelemassa metsässä, lumiukkoja taivaalle pyristelemässä, värikkäitä majoja sekä kodan. Ääntäkin on mukana. Näyttelyssä ovat mukana naistaiteilijat Iida Airasmaa, Marra Lampi, Irmeli Mäkilä, Tarja Pitkänen, Marianne Uutinen, Laura Wesamaa, Camilla Vuorenmaa sekä miestaiteilijat Antti Arkoma, Petri Hytönen, Aarne Jämsä, Kalle Nieminen, Mikko Paakkola, Paavo Paunu sekä Jukka Vikberg. Välillä väriä värillä väliä Taaborninvuorella avoinna , vapaa pääsy. 11

12 Pertsa ja Kilu seikkailevat Taaborilla Pertsa ja Kilu ovat kirjailija Väinö Riikkilän nuortenkirjasarjan neuvokkaat sankarit. He saapuvat ensi kesänä Taaborille Taavi Vartian käsikirjoittamassa ja ohjaamassa koko perheen näytelmässä Kaikkien aikojen Pertsa ja Kilu. TV-ohjaaja ja käsikirjoittaja Taavi Vartian Pertsa ja Kilu sai ensiesityksensä viime vuonna Porin Kirjurinluodon kesäteatterissa. Pertsa ja Kilu ovat esikuvina myös kreikkalaisessa, englanninkielisessä elokuvassa, jota Taavi Vartia valmistelee parhaillaan. Samanaikaisesti Vartia työstää Kreikassa 12-osaista seikkailusarjaa kansainvälisenä yhteistyönä. Vartia on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran arvostettuna ammattilaisena tv-tuotantojen kaikilla alueilla. Pääpaino on vuosien varrella ollut viihteessä ja draamasarjoissa, ja erityiskiitosta hän on saanut nuorten seikkailudraamojen kirjoittajana ja ohjaajana. Seikkailu ei vanhene koskaan. Luettuaan pikkupoikana Pertsa ja Kilu -romaanit Taavi oli myyty mies, poikamaisuudesta ja seikkailusta tuli tavaramerkki. Vuosina Vartia kirjoitti ja ohjasi 12-osaisen tv-sarjan Pertsan ja Kilun uudet seikkailut. Tuoreessa kesänäytelmässä Pertti ja Kalle kohtaavat sattumalta toisensa raitiovaunupysäkillä. Miesten muistelu nostaa esille huikeiden seikkailujen sarjan. Kaikkien aikojen Pertsa ja Kilu tuo ensimmäistä kertaa legendaariset pojat näyttämölle myös ikämiehinä. Nykyisin Nurmijärvellä asuva Taavi Vartia kertoo, että tuotantotiimi halusi tuoda Porin jälkeen Pertsa ja Kilu -näytelmän pääkaupunkiseudulle. Hän itse piti Taaboria kiehtovana vaihtoehtona, vaikka kaikkia ympäristön elementtejä ei näytelmässä pystytäkään hyödyntämään. Pertsa ja Kilu tullaan lavastamaan rajatulle alueelle. Pertsan ja Kilun näyttelijäkaartia ovat mm. Satu Silvo sekä Turkka Matomäki ja laulajana tunnettu Sani. Poikia esittävät Pertsa ja Kilu seikkailevat Taaborilla heinä-elokuussa. Kino Juhaan elävää teatteria Kino Juhan kohtaloa on mietitty Nurmijärvellä pitkään. Uusien suunnitelmien mukaan Juhassa alkaa remontti ja tilat kunnostetaan sekä elokuva- että teatteritoiminnalle sopivaksi. Puuhamiehenä ja ideanikkarina asiassa on ollut ohjaaja Taavi Vartia. Olen monta kertaa surullisena katsellut Kino Juhaa ja miettinyt, mitä rapistuneelle rakennukselle voisi tehdä. Heräsi ajatus, voisiko Kino Juhaan tuoda elävää teatteria. Keskustelut kunnan ja elokuvateatteriyrittäjän kanssa ovat niin pitkällä, että remonttisuunnitelmat on tehty ja Kino Juhan katon kunnostus ja sisäosan remontti alkaa tänä kesänä. Kunta on lupautunut nimenomaan kattoremonttiin, muilta osin saneerausta tehdään työryhmän oman verkoston kautta. Elokuvasalia muutetaan siten, että sinne saadaan sijoitettua myös näyttämö. Olen käynyt pääkaupunkiseudun teatteriammattilaisten kanssa neuvotteluja ja ensimmäiset teatteriesitykset saataneen Juhaan jo tämän vuoden lopussa. Elokuvateatteritoiminta jatkuu yrittäjävetoisena, kuten tähänkin asti. Emil Filman ja Pekka Behm. Pojat tulevat Porista ja he majoittuvat näytöskauden ajaksi pääkaupunkiseudulle, Vartia kertoo. Miksi kannattaa tulla Taaborille katsomaan Pertsaa ja Kilua? Kyseessä on koko perheen näytelmä, joka sopii kaiken ikäisille katsojille. Seikkailu kiehtoo aina. Uskoisin, että ainakin joka miehessä elää halu olla joskus Indiana Jones. Tarina on hyvä ja ajaton poikaseikkailu ja se istuu Kivenkin maisemaan, Taavi Vartia luonnehtii. Näytännöt: klo 18, viikonloppuna la ja su myös klo 14, lisäksi 1.8. ja 2.8. Liput: Aikuiset 17, yli 7-15 vuotiaat lapset 13, alle kouluikäiset sisään maksutta. Lippuja ennakkoon Lippupisteistä. Lisätietoa: Taaborinvuori soi Egotripin tahdissa Taaborinvuori soi -konsertissa 8.8. esiintyy yksi tämänhetkisistä kuumimmista suomenkielisen rockin kiintotähdistä, viisijäseninen yhtye Egotrippi. Egotrippi on musisoinut hieman vaihtuvassa kokoonpanossa vuodesta 1995 lähtien. Yhtye on saavuttanut suurta suosiota omalla tuotannollaan, mutta sen jäsenet ovat tehneet musiikkia myös muille suomalaisille artisteille. Viime vuonna Egotrippi kahmi Emmagaalassa yhteensä kolme palkintoa. Ego- Egotrippi valloittaa Taaborinvuoren elokussa. 12 trippi valittiin vuoden yhtyeeksi ja yhtyeen Maailmanloppua odotellessa -albumi valittiin vuoden albumiksi sekä pop-levyksi. Yhtyeen keikkailee ahkerasti tänä kesänä. Keikkakalenterista voi poimia paikkakuntia ympäri Suomen. Yhtyeessä esiintyvät laulusolisti ja kosketinsoittaja Mikki Kauste (Mika- Antti Kauste), kitaristi ja laulaja Knipi (Zachris Stjerncreutz), kitaristi Skele (Ralf Varisto), rumpali Sampo Haapaniemi ja basisti Anssi Maasalo. Taaborinvuori soi -tapahtuma on perinteisesti tarjonnut rockia ja lyriikkaa koko perheelle. Konsertin esiintyjien valintakriteerinä pidetään sitä, että joku bändin jäsenistä on ansioitunut sanoittajana tai kirjailijana.

13 NUMLAHTI aktiivinen maalaiskylä kulttuurimaisemassa Numlahti on siirtokarjalaisten asuttama kylä Nurmijärven kirkonkylän eteläpuolella kauniissa maalaismaisemassa. Alue on osa historiallista Valkjärvi Numlahti Perttula -kulttuurimaisemaa. Kylässä on nyt noin 500 asukasta. Vesiosuuskunnan perustaminen on ollut kyläläisiä yhdistävä tekijä. Numlahden tilat on lohkottu aikanaan Numlahden kartanosta, jolla on pitkä ja vaiheikas historia. Numlahti syntyi jo 1590-luvulla ja kartanossa harjoitettiin alusta alkaen pienimuotoista teollisuutta. Läheinen Kuhakoski teki mahdolliseksi mylly- ja sahatoiminnan. Myöhemmin kartano omisti myös sähkölaitoksen sekä tiilitehtaan ja meijerin. Numlahden kyläläiset tiivistivät yhteistoimintaansa muutama vuosi sitten, kun määräykset haja-asutuksen vesihuollon järjestämisestä nousivat esille. Kylällä ei ollut vesijohtoverkostoa eikä viemäriä. Aktiiviset numlahtelaiset ryhtyivätkin puuhaamaan vesiosuuskunnan perustamista. Kiinnostus vesiosuuskuntaan oli kylällä alusta saakka suurta, mukaan ilmoittautui heti suurin osa talouksista. Suunnitelmat tehtiin yhteistyössä kunnan kanssa ja parhaillaan kylässä rakennetaan vesi- ja viemäriputkia. Numlahtelaiset ovat osoittaneet myös innovatiivisuutta ja halua olla mukana maailman menossa. Siitä osoituksena on valokuituosuuskunta, joka perustettiin samoihin aikoihin vesiosuuskunnan kanssa. Valokuituverkosto on myös rakenteilla. Valokuidulle asennetaan vesi- ja viemäriputkien kanssa samaan kaivantoon oma putkisto, joka tulee täyttämään tulevaisuuden tietoliikennetarpeita. Kuva: Jukka Jusslin Kartano jatkaa viljelyperinnettä. Numlahden kartanon osin kaksikerroksinen päärakennus sijaitsee Lopentien varrella ja se on peräisin vuodelta Tiiliset talousrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta. Rakennukset ovat yksityisomistuksessa ja tilaa pitää nykyisin nuori isäntä Sam Borup. Sukupolvenvaihdos tehtiin tilalla vuonna Kartanoon kuuluu 240 hehtaaria maata, josta 120 hehtaaria on viljeltyä. Viljelemme viljaa, emme mitään erikoiskasveja. Tilalla oli emakkosikala, mutta sen toiminta lopetettiin jo 1990-luvun loppupuolella. Hevosia on pihapiirissä, mutta tallin toimintaa pyörittää ukopuolinen yrittäjä, Sam Borup kertoo. Hän pitää Numlahtea rauhallisena asuinpaikkana. Tämä on maaseutumaista ympäristöä. Ala-asteen kävin Valkjärven koulussa, yläasteen Mäntysalossa ja Sam Borup on nuori isäntä, joka viihtyy Numlahden maisemissa viljaa kasvattaen. lukion Arkadiassa. Tähän elämäntapaan on tottunut, eikä täältä ole osannut muualle kaivata. Selvää oli myös, että haluan jatkaa tilanpitoa. Kartanon ja seudun historiaan Sam Borup kertoo perehtyneensä, kun Bo Lönnqvist kokosi kirjaa kartanon historiasta. Kyllähän se mielenkiintoista ja monivaiheista on ollut, mutta omaan elämään historialla ei ole ollut sen kummempaa merkitystä. Täällä on eletty tavallista elämää, samanikäisiä kavereita on ollut naapuritaloissa ja nyt kehitetään tilanpitoa. EU on tuonut paljon säädöksiä, joista viljelijän pitää olla selvillä. Numladen kylä oli ehdolla Vuoden uusmaalaiseksi kyläksi. Mitä ajatuksia se herättää kartanon isännässä? Hmm, ei kummempaa. Tämä on maaseutuyhteisö ja tällaisenaan säilynyt. Viljelyperinnettä haluamme vaalia täällä edelleenkin. Uskomme suomalaiseen ruokaan. Uudenmaan liiton vuotuiseen Vuoden uusmaalainen kylä -kisaan Nurmijärveltä oli ilmoitettu kaksi kohdetta Numlahti ja Nukari. Kaikkiaan ehdokkaita oli 16. Maakuntahallitus valitsi Vuoden uusmaalaiseksi kyläksi Raaseporin Backgrändin. Numlahden kartano. 13

14 Talousvesikaivon kunnosta kannattaa huolehtia Haja-asutusalueilla kiinteistöjen talousveden hankinta on usein oman kaivon varassa. Talousvesikaivot voivat olla rengas-, pora- tai siiviläputkikaivoja. Rengaskaivot ovat kotitalouksissa yleisimpiä ja niitä suositellaan ensisijaisena kaivovaihtoehtona. Rengaskaivot ovat hinnaltaan edullisimpia ja niiden huolto on muiden kaivotyyppien huoltoa helpompaa. Myös ongelmat niissä ovat paremmin havaittavissa ja korjattavissa. Nurmijärvellä ei ole ollut kaivoveden riittävyydessä ongelmia, mutta veden yleisimpiä luonnollisia laatuhaittoja ovat olleet rauta, mangaani ja happamuus. Rauta ja mangaani ovat selvästi havaittavissa veden väristä ja hajusta. Arseenia, fluoridia ja radonia esiintyy vähän ja Nurmijärvellä ainoastaan syvissä kallioporakaivoissa. Arseenia, fluoridia ja radonia ei voi tunnistaa hajun tai maun perusteella, kertoo ympäristöpäällikkö Seija Peurala. Eniten pohjaveden laatuun vaikuttaa veden happipitoisuus. Jos vedessä on happea, mm. rauta ja mangaani pysyvät saostuneina maahiukkasten pinnoille. Hapen loputtua nämä metallit liukenevat taas veteen. Kaivon hyvä ilmastus vähentää raudan ja mangaanin pitoisuutta vedessä. Kaivon huolto ja kunnostus. Monet kaivo-ongelmat voi välttää ennakkohuollolla tai ratkaista huolellisella kunnostuksella. Tavallisimmin lika-aineet pääsevät kaivoon, koska kaivon renkaat ovat huonossa kunnossa, kansi on heikko tai kaivo on tiivistetty riittämättömästi. Kaivon kansirakenteet ja kaivon sisäpuoli tulisi tarkistaa silmämääräisesti joka vuosi. Muita yleisiä vanhan kaivon vikoja ovat pohjan liettyminen ja huono routaeristys. Kannattaa varmistaa, ettei kaivon lähistöllä ole pohjavettä likaavia tekijöitä, kuten vuotavia öljysäiliöitä, karjasuojista valuvia lantavesiä, puutarhan ja peltojen lannoitusta, jätevesien käsittelylaitteita tai teiden suolausta. Huonokuntoinenkin rengaskaivo kannattaa kunnostaa, jos veden riittävyys on hyvä ja huono laatu johtuu vain pintavesien pääsystä kaivoon. Jos pohjavesi on likaantunut, eikä likaantumisen syytä voida poistaa, täytyy rakentaa uusi kaivo paremmalle paikalle likaantuneen alueen ulkopuolelle. Kaivon kunto tulisi tarkistaa vuosittain. Vuosihuollon voi tehdä hyvin itse, mutta sen voi myös tilata kunnostuksia tekevältä yritykseltä. Vuosihuollossa tehtävät toimenpiteet jakaantuvat eri vuodenaikoihin. Keväisin tulisi tarkastaa esimerkiksi, että kaivon lähelle ei muodostu lammi- koita lumien sulamisvesistä, vedet johdetaan poispäin kaivosta. Kaivon rakenteet tulee olla silmämääräisesti tarkasteltuna kunnossa ja routasuojaus paikoillaan. Kaivon kannen tulee olla paikoillaan ja tiivis. Kannen ja kansilaatan kunto on tarkistettava usein, sillä heikko kansi on turvallisuusriski. Kaivon kannella ei tulisi olla roskia, puiden lehtiä tms. Kaivossa tulee olla asianmukainen tuuletus ja tuuletusputki on pidettävä puhtaana. Kesällä raivataan muun muassa puiden juurivesat pois, jos ne ulottuvat lähelle kaivoa, leikataan pensasistutukset, niin etteivät ne valloita kaivon ympäristöä ja tarvittaessa suojataan kaivo kotieläimiltä. Jos kaivoa ei ole käytetty talvella, kannattaa vettä poistaa hiljalleen ennen käyttöönottoa, jotta talven jäljiltä kaivossa seisseen veden tilalle saadaan raikasta ja hyvälaatuista pohjavettä. Vesi johdetaan mahdollisimman kauas kaivosta esimerkiksi uppopumpun avulla. Myös talven yli käyttämättä seisseen porakaivon vesi on syytä vaihtaa kertaalleen keväällä. Vuosia käyttämättömänä olleen tai huonoon kuntoon päässeen kaivon kunnostaminen edellyttää yleensä alan urakoitsijan apua. Kaivon kunto kannattaa tarkistaa vuosittain. Kaivoveden laatu tulisi tutkituttaa kolmen vuoden välein. Kaivon vesi tulisi tutkia aina, jos veden epäillään aiheuttavan terveysoireita tai jos sen väri, maku tai haju on muuttunut oleellisesti. Kaivoveden laatu tulisi tutkituttaa säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein, koska kaikkia veden laatuun vaikuttavia tekijöitä ei huomaa vettä käytettäessä. Vesi voi näyttää kirkkaalta ja maistua hyvältä, vaikka siinä olisikin haitallisia aineita. Säännöllisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää, milloin muutos on tapahtunut ja mikä muutoksen on voinut aiheuttaa. Vesi pitäisi tutkituttaa etenkin silloin, kun perheeseen on syntymässä lapsi, koska kaikki terveyteen vaikuttavat aineet, kuten fluoridi, radon, nitraatti ja nitriitti eivät maistu vedessä. Fluoridi vaikuttaa hampaiden muodostukseen, ja nitraatti ja nitriitti imeväisikäisen hapensaantiin, muistuttaa Seija Peurala. Veden laatu tulee tutkituttaa aina ennen kaivon käyttöönottoa. Vedessä on heti kaivon tekemisen jälkeen rakentamisesta ja uusista rakenteista johtuvia samentumia, jotka vähenevät, kun vettä käytetään. Vettä pitäisi juoksutella muutaman päivän ajan ennen bakteerinäytteen ottamista. Muut aineet kannattaa tutkituttaa vasta 2 4 viikon kuluttua. Uusien putkien asennuksenkin jälkeen putkistoa täytyy huuhdella. Ensimmäisen viikon aikana vettä ei pitäisi juoda ennen perusteellista juoksutusta. Veden laadun selvittäminen on tarpeellista myös kiinteistön osto- ja myyntitilanteessa sekä hankittaessa mahdollisia vedenkäsittelylaitteita. Ennen näytteenottoa on otettava yhteyttä vesinäytteitä tutkivaan laboratorioon. Yksityinen henkilö voi kääntyä myös kunnan terveystarkastajien puoleen. Vesinäytteen voi ottaa näytteenottokoulutuksen saanut henkilö tai kaivon omistaja itse asiantuntijan opastuksella. Oikein otettu näyte ja puhtaat näytteenottovälineet ovat edellytys tutkimuksen luotettavuudelle. Kaivon omistaja maksaa itse kaivoveden tutkimuksen. Tutkimus maksaa laboratoriosta ja tutkittavien aineiden lukumäärästä riippuen noin euroa. Kolmen vuoden välein tehtävässä rutiinitutkimuksessa kannattaa mitata bakteerien määrä, ph, väri, sähkönjohtavuus, sameus, permanganaattiluku, rauta ja typpiyhdisteet (nitraatti, nitriitti ja ammonium). Kuuden vuoden välein on hyvä tutkia edellisten lisäksi myös alkaliteetti, veden kovuus, happi, sulfaatti, mangaani, kloridi ja fluoridi. Kallioporakaivoista tutkitaan edellisten lisäksi arseeni, radon ja uraani, jos on syytä epäillä, että näitä aineita on pohjavedessä. Lisätietoja kaivoista saa osoitteesta tai tietoja voi kysyä kunnan terveystarkastajilta. Talousvesikaivon rakentamiseen liittyvistä asioista on valmistunut ohje ja lomake rakennuslupaa varten, jotka löytyvät myös kunnan kotisivuilta. Teksti: Liisa Garcia 14

15 Keski-Uudellemaalle yhteinen ilmastostrategia Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnat, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula laativat yhteistä ilmastostrategiaa. Sen toimintaohjelma valmistuu vuoden 2009 aikana. Strategian tavoitteena on määrittää keinot, joilla vähennetään alueen kasvihuonekaasupäästöjä ja edistetään sopeutumista ilmastonmuutokseen (www.ilmasto.org) lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kyseessä on kaikkia alueen toimijoita ja asukkaita koskeva hanke, jonka onnistumiseksi yhteistyö ja jokaisen oma toiminta ovat ensiarvoisen tärkeitä. KUUMA-kuntien merkittävimmät kasvihuonekaasupäästölähteet ovat liikenne, sähkölämmitys, muu sähkönkulutus, erillislämmitys, kaukolämpö, teollisuuden ja työkoneiden polttoaineet, jätehuolto ja maatalous. Päästöt ovat jatkuvasti lisääntyneet sähkönkulutuksessa, lämmityksessä ja liikenteessä. Sen sijaan jätehuollon ja maatalouden päästöt ovat jonkin verran vähentyneet. Silti kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat kasvaneet ja lisääntyvät edelleen, ellei ryhdytä ripeästi aktiivisiin toimenpiteisiin. Päästöjä voidaan hillitä säästämällä rakennusten sähkö- ja lämpöenergiaa, lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, vähentämällä liikenteen päästöjä ja tehostamalla jätteiden lajittelua. Myös päivittäisillä toimintatapojemme muutoksilla on suuri vaikutus ilmaston- Nurmijärven kunnan liikuntapalvelut ja fysioterapia kouluttavat vertaisohjaajia edistämään ikäihmisten liikuntaa. Kurssi järjestetään elokuussa viitenä arki-iltapäivänä klo ja sitä kutsutaan nimellä ww-vertaisveturi. Koulutuksen käytyään vertaisohjaaja pystyy toimimaan kuntosalissa woimaa wanhuuteen -jatkoryhmien ohjaajana ja myös omissa yhdistyksissään vastaavissa tehtävissä. Tavoitteena on saada tietoa ja taitoja iäkkäiden voimaja tasapainoharjoittelusta sekä sen vaikutuksista liikkumiskykyyn oppia ohjaamaan iäkkäiden omaehtoista sekä ryhmässä tapahtuvaa voima - ja tasapainoharjoittelua valmiiden ohjelmien avulla Kuva: Krista Jännäri muutoksen hillintään. Ohessa on kymmenen keinoa, joilla jokainen voi osaltaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja saavuttaa taloudellisia säästöjä: 1. Laske huonelämpötilaa 1 0C, niin säästät sähkölaskussa 5 %. Lisätietoja: Sinustako vertaisohjaaja iäkkäiden kuntosaliharjoitteluun oppia ohjaamaan vertaisryhmää siinä kuntosalissa, mitä itsekin käyttää tukea iäkkäiden omia voimavaroja ja edistää vertaistukea liikunnassa Jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä liikuntapalveluihin puhelin ja ilmoittaudu mukaan. Woimaa wanhuuteen Hankeen taustalla on syksyllä 2003 liikuntapalveluiden ja fysioterapian yht- 2. Vaihda sähkösopimus uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun sähköön. 3. Käytä joukkoliikennettä, kävele ja pyöräile. 4. Kierrätä ja lajittele jätteet. Lajittele materiaalina hyödynnettävät jätteet sekä biojäte erikseen: kompostoi itse tai vie biojätekeräykseen. Nurmijärvellä: 5. Vaihda kodin öljy- tai sähkölämmitys kaukolämpöön, lämpöpumppuun tai puuperäiseen (esim. pelletit) lämmitykseen. Tukilämmitysjärjestelmäksi voi hankkia esim. aurinkopaneelit. > kuluttajille > pientalon lämmitysjärjestelmä 6. Suosi kasvisperäistä- sekä luomuruokaa. > ilmasto lautasella 7. Käytä lämmintä vettä säästäen, vältä tiskaamista juoksevan veden alla, pese täysiä koneellisia astioita tai pyykkiä, ota lyhyitä suihkuja. 8. Hanki energiaa säästäviä lamppuja ja kodinkoneita. > kuluttajille > asuminen 9. Mieti tarkasti mitä tuotteita tarvitset - kuluta harkiten. Kierrätä vanhat tavarasi Näytä omaa esimerkkiä ja kerro myös muille, miten toimia ympäristöä säästäen. Kaikkien edellä mainittujen keinojen avulla vähennät hiilidioksidipäästöjä ja autat hillitsemään ilmastonmuutosta. Jokaisen panos on tärkeä. Pienillä arkipäivän muutoksilla voi saavuttaa suuria tuloksia. Teksti: Kaisa Autio ja Tapani Hänninen. eistyössä aloittamat vuotiaille suunnatut kuntosalikurssit woimaa wanhuuteen. Kursseja on pyörinyt kevät- ja syyskausina aluksi Rajamäen Uimahallin kuntosalilla ja myöhemmin Klaukkalan kuntosali Fitneksessä sekä Nurmijärven KuntoCenterissä. Nykyisin peruskursseja pyörii vuodessa 13, ja jatkokursseja kahdeksan. Liikuntapalvelut vastaa ww-peruskurssien järjestämisestä ja ohjaamisesta sekä kouluttaa ww-jatkokursseille vertaisohjaajia Sääksin kirkas vesi ja pitkä hiekkaranta houkuttelevat kesäpäivän viettoon. Uimarannat avautuvat kesään Sääksin kesä avautui 1.6. ja toimintaa sekä valvontaa rannalla on saakka. Sääksjärveä on kuvailtu Uudenmaan helmeksi ja se on suosittu virkistäytymispaikka kesäisin. Sääksin rannan uimavalvonnasta huolehtii kunnan liikuntatoimi, nuorisotoimi vastaa kahvilasta ja yleisestä siisteydestä ja ympäristöpalvelut rannan rakenteista. Parhaina hellepäivinä rannalla vierailee tuhansia ihmisiä. Rannalla voi liikkua monella tapaa. Käytössä on muun muassa pelikenttiä, lasten leikkipaikkoja ja vuokrattavana liikuntavälineitä. Uimavalvontaa on laiturialueella kesäkaudella klo Rannalla järjestetään kesäisin myös ohjattua liikuntaa. Valkjärven Tiiran uimarannalla Klaukkalassa on uimakopit auki klo Rannalla on laituri, leikkipaikka lapsille sekä wc. Herusten uimarannalla on pukukoppi, wc ja laituri, Röykän uimarannalla Sääksjärvellä pukukoppi ja laituri, Vaaksin uimapaikalla pukusuoja ja laituri sekä Valkjärven Lähtelän rannalla pukusuoja ja laituri. Rajamäen uimahalli on suljettuna vuosihuollon aikana Hallin aukioloajat ja palvelut löytyvät osoitteesta: www. rajamaen-uh.fi. 15

16 Nurmijärvellä tapahtuu kesä elokuussa Kesäkuu Kivi & Kilpi ja Taaborinvuoren museoalueen avajaiset klo Museoalueen avajaisissa kello draamaopastuksia ja toimintaa koko perheelle. Vapaa pääsy. Kello alkaen Nälkäteatteri esittää Juha Hurmeen ohjaamia näytelmiä. Lauantai klo 14.00: Aleksis Kivi: Kihlaus, klo Aleksis Kivi: Yö ja päivä, klo Aleksis Kivi: Lea. Sunnuntai klo Volter Kilpi: Albatrossin tarina, klo Volter Kilpi: Bathseba ooppera, klo Sääriluut ristiin -konsertti. Kivi-juhlat: Nummisuutarit Ohjaus Kai Lehtinen. Näytännöt: pe klo 18 uusintaensi-ilta, la klo 15, su klo 15. Liput Lippupalvelun myyntipisteistä kautta maan. Kivi-juhlat: Mukulakivi ma klo Tekijänä lapset - kokijana kaikki. Vapaa pääsy. Kivi-juhlat: Soiva Kivi ti klo Musiikkia ja runoja A. Kiven hengessä. Vapaa pääsy. Heinäkuu Kivi-juhlat: Nummisuutarit Ohjaus Kai Lehtinen. Näytännöt: ke 1.7. klo 18, to 2.7. klo 18, pe 3.7. klo 18, la 4.7. klo 15, su 5.7. klo 15. Liput Lippupalvelun myyntipisteistä kautta maan. Lasten Taabori: Kaikkien aikojen Pertsa ja Kilu Aitoa jännitystä, hauskoja käänteitä, suurta seikkailua ja elämää suurempaa romantiikkaa Taavi Vartian ohjaamassa ja käsikirjoittamassa koko perheen näytelmässä. Näytännöt: to klo 18.00, pe klo 18, la klo 14 ja 18, su klo 14 ja 18, ma klo 18, ti klo 18, ke klo 18, to klo 18, pe klo Elokuu Lasten Taabori: Kaikkien aikojen Pertsa ja Kilu Aitoa jännitystä, hauskoja käänteitä, suurta seikkailua ja elämää suurempaa romantiikkaa Taavi Vartian ohjaamassa ja käsikirjoittamassa koko perheen näytelmässä. Näytännöt: la 1.8. klo 14 ja 18, su 2.8. klo 14 ja 18. www. lippu.fi, 16 Taaborinvuori soi: Egotrippi la 8.8. klo Koko perheen konsertti. Liput 12 euroa, alle 7-vuotiaat sisään maksutta vanhempien seurassa. Lippujen ennakkomyynti Nurmijärven kirjastoissa. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) Aleksis Kiven elämä pe klo Jari Halosen ohjaaman elokuvan ulkoilmaesitys. Liput 7 euroa. Lippujen ennakkomyynti Nurmijärven kirjastoissa. Yritysten yö Klaukkalan tori pe klo Koko perheen tapahtuma. Ohjelmassa muun muassa tanssia, musiikkiesityksiä ja torikauppaa. Klaukkalan Yrittäjät ry Muutokset mahdollisia. Juhlavuoden konsertti la klo Juha Poikela ja Kiven juurilla yhtye esittävät Aleksis Kiven runoihin sävellettyä musiikkia. Konsertissa on mukana myös Jorma Hynninen ja muita esiintyjiä. Rajamäen kyläpäivä la klo Rajamäen keskusta Ohjelmallinen koko perheen markkinatapahtuma. Kylätiimi, NÄYTTELYT Petri Hytönen: Kuraattorin kuvitelmia Vapaa pääsy. Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Nurmijärvi Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, (09) TAABORIN KUVATAIDEKESÄ TAABOR 09: Välillä väriä - värillä väliä ti-su Taaborinvuoren museoalue Taiteilija Petri Hytösen kuratoima näyttely tuo Taaborinvuorelle 7 mies- ja 7 naistaiteilijan työt ja värin. Mukana näyttelyssä ovat: Iida Airasmaa, Marra Lampi, Irmeli Mäkilä, Tarja Pitkänen-Walter, Marianna Uutinen, Camilla Vuorenmaa, Laura Wesamaa, Antti Arkoma, Petri Hytönen, Aarne Jämsä, Kalle Juhani Nieminen, Mikko Paakkola, Paavo Paunu, Jukka Vikberg. Vapaa pääsy. MUSEOT Aleksis Kiven syntymäkoti ja Puupiirtäjän työhuone Palojoentie 271, Palojoki Syntymäkodissa on esillä uusi Terveisiä metsämaailmalta -näyttely, joka kertoo Aleksis Kiven metsä- ja eläinkuvauksista. Avoinna ti-su klo , ti-su klo Suljettu juhannuksena Nurmijärven museo (09) , Taaborinvuoren museoalue, Puolmatkan Krouvi ja museokauppa, Palojoki, P-paikka Koulunkulmantie 24 Avoinna ti-su klo Suljettu juhannuksena Nurmijärven museo (09) , Nukarin koulumuseo Avoinna sopimuksesta. Nurmijärven museo (09) , Lisätietoja tapahtumista saa kunnan verkkosivuilta osoitteesta tapahtumat sekä kirjasto- ja kulttuuripalveluista, puh. (09)

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta?

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Hyvällä maapolitiikalla, palveluverkon tehostamisella sekä asumisen ja muiden toimintojen järkevällä sijoittamisella voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Nurmijärven palveluliikenteen aikataulut. Kivenkyyti. - ajaisihan sillä myös Aleksis. 3.6.2013 alkaen

Nurmijärven palveluliikenteen aikataulut. Kivenkyyti. - ajaisihan sillä myös Aleksis. 3.6.2013 alkaen Nurmijärven palveluliikenteen aikataulut Kivenkyyti ajaisihan sillä myös Aleksis. 3.6.2013 alkaen Sisällysluettelo Matkan hinta ja maksaminen...4 Lipputuotteet...5 Palveluliikennereitit 2... 6 3 Järvikierros...

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002)

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002) LOPEN KUNNAN TERVEYSPALVELUT Kunnanhallitus 25.4.2016 ( 78): Lopen kunnanhallitus keskusteli kokouksessaan 30.3.2016 kohdassa muut asiat Lopen kunnan terveyspalveluista. Keskustelun pohjana oli kuntalaiskeskustelu

Lisätiedot

Terveysasemien toimistot ovat avoinna normaalisti klo 8.00-15.00. Yhteystiedot liitteessä 1.

Terveysasemien toimistot ovat avoinna normaalisti klo 8.00-15.00. Yhteystiedot liitteessä 1. TERVEYSKESKUKSEN TOIMINTA KESÄLLÄ 2008 Hämeenlinnan kaupungissa, Hauholla, Parolassa, Kalvolassa ja Rengossa terveysasemat ovat auki koko kesän. Pappilanniemen terveysasema on suljettu 23.6.- 3.8.2008.

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 28.4.2015 30

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 28.4.2015 30 Valtuusto 28.4.2015 30 1. MÄÄRÄALAN MYYMINEN RISTO MOISIOLLE Kh. 20.4.2015 35 Esityslistan liite 1 Risto Moisio haluaisi ostaa kunnalta määräalan Konneveden kunnan Siikakosken kylässä sijaitsevasta Simola-nimisestä

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus Lauritsalan pilotin tilannekatsaus 7.3.2014 Minna Lignell, Marja Kosonen, Ritva Simpanen, Satu Simolin Taustalla palveluverkkouudistus Eksoten johtoryhmä on määritellyt organisaation strategianmukaiset

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset

Lisätiedot

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen)

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012

Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 326 17.10.2012 Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012 STLTK 326 1. Maakunnallinen sijaispalveluyksikkö Maakunnallinen

Lisätiedot

PYHÄNNÄN KUNNAN KUNTATIEDOTE KESÄKUU 2011

PYHÄNNÄN KUNNAN KUNTATIEDOTE KESÄKUU 2011 SISÄLTÖ Valtuuston kokous. 1 Löydetty silmälasit. 1 Kirpputoritapahtuma.. 1 Sosiaali ja terveyspiiri Helmen kesätiedote. 1 5 Sivistysosasto tiedottaa.. 5 Kirjasto avoinna 1.6. 31.8.2011. 6 Taidenäyttely..

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Pukinmäen terveysasema- ja neuvolapalvelut Malmin terveysasema 19 lääkärin terveysasema, jossa hyvä työvoimatilanne

Lisätiedot

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Satutunti UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Tontti ja talomarkkinointi

Tontti ja talomarkkinointi Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistysten ja kaupungin johdon tapaaminen 15.1.2015 Tontti ja talomarkkinointi Kommenttipuheenvuoro Marja Tast Särkisalo Kaupungin alue Koko kaupunki Asukasluku : 54 260 Pinta-ala:

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 24.01.2014 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6.

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6. Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011 Porin kaupunki 2.6.2010 Kompakti kaupunki -hanke Hankkeessa käsitellään Porin

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke

Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke Terveyskioskin painopiste on terveyden edistämisessä, siihen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014 Jari Rantala Ajankohtaista marraskuussa 2014 LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla VISIO 2020 +++ Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi-ja palvelukeskus

Lisätiedot

Sähköiseen säilyttämiseen siirtyminen johdon näkökulmasta

Sähköiseen säilyttämiseen siirtyminen johdon näkökulmasta Sähköiseen säilyttämiseen siirtyminen johdon näkökulmasta case Pirkkalan kunta Hallintojohtaja Olli Niemi, Pirkkalan kunta Pirkkalan kunta Asukkaita 18 071 (31.8.2012) Pinta-ala 104 km², josta maata 81

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

K A R V I A I S E N PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA. Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille.

K A R V I A I S E N PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA. Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille. PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ K A R V I A I S E N TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille. Tiedot on koottu Karviaisen 27.4.2010 päivittämästä palveluoppaasta.

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014 1(5) PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN KESÄAJAN 2014 TOIMINTA Tietoja vastaanottojen toiminnasta, toimipisteiden sulkemisista, vuosilomista. Tiedotetta päivitetään tarvittaessa, viimeksi päivitetty 19.6.14.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot