JOKELAN LUKION YHTEYSTIEDOT

Transkriptio

1 JOKELAN LUKION YHTEYSTIEDOT Jokelan lukio Jyväkuja Jokela Kotisivu: Sähköposti: Rehtori: Opettajat: Rehtori Elina Kortekallio Opinto-ohjaaja Koulusihteeri Opettajainhuone Terveydenhoitaja Kannen kuva Nina Alapartanen. Sisäsivujen kuvat ovat kuvataiteen 2. kurssilla tehtyjä pistetussitöitä: Nina Alapartanen (s. 5), Meeri Suomi (s. 8), Juho Ruusunen (s. 16), Farah Dahmane (s. 20), Eero Toropainen (s. 23), Henna Mehtänen (s. 29) ja Miro Törmänen (s. 33).

2 SISÄLTÖ OINTOJÄRJESTELYT 2 1. Opinto-ohjelman laatiminen ja opintojen suunnittelu Kurssivalintaohjelma Wilma Kurssitarjotin ja tuntikiertokaavio Opinto-ohjelmien tarkistaminen Opetukseen osallistuminen oissaolo kurssilta tai kurssikokeesta Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen Kurssin suorittaminen itsenäisesti opiskellen Koeviikko Hylätyn kurssin uusiminen uusintakuulustelussa Hyväksytyn kurssin uusiminen Opiskelun keskeyttäminen Ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen Oppimisen tukijärjestelyt Taide- ja taitoaineiden lukiodiplomit... 6 ARVIOINTIOHJEET 7 1. Opiskelija-arvioinnin yleiset periaatteet Kurssin arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi äättötodistus Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Todistus lukiossa suoritetuista opinnoista (erotodistus) Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen Suullisen kielitaidon arviointi... 9 VALTAKUNNALLINEN TUNTIJAKO 10 KURSSIKUVAUKSET 11 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ENGLANTI (A) RUOTSI (B1) SAKSA (A2) SAKSA (B2) SAKSA (B3) RANSKA (A2) RANSKA (B2 ja B3) MATEMATIIKKA ITKÄ OIMÄÄRÄ 23 LYHYT OIMÄÄRÄ 25 BIOLOGIA MAANTIEDE FYSIIKKA KEMIA EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO FILOSOFIA SYKOLOGIA HISTORIA YHTEISKUNTAOI TERVEYSTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE LIIKUNTA OILAANOHJAUS AKOLLISIIN AINEISIIN LIITTYMÄTTÖMÄT JA AINEIDEN VÄLISET SOVELTAVAT KURSSIT 48 TIETOTEKNIIKKA TEKSTIILITYÖ TEKNINENTYÖ KOTITALOUS LATINAN ALKEITA JA ROOMAN KULTTUURIHISTORIAA OILASKUNTATYÖN KURSSI (MK1) LIIKENNEVALISTUSKURSSI (MK2) OHJATTAVASTA OHJAAJAKSI (MK3)... 51

3 2 OINTOJÄRJESTELYT 1. Opinto-ohjelman laatiminen ja opintojen suunnittelu Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmevuotinen, ja sen voi suorittaa 2-4 vuodessa. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle suoritusajan pidennystä. Kolmen vuoden opinto-ohjelma koostuu 13 jakson opiskelusta ja suoritettavia kursseja on jaksoa kohden 5 6. Ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen suoritettuna tulisi olla noin kurssia ja toisen vuoden jälkeen noin Viimeisenä vuonna suoritetaan kolmessa jaksossa noin kurssia. Jokainen lukiolainen laatii oman opinto-ohjelmansa lukion suorittamiseksi. ääsääntöisesti lukio käydään kolmessa vuodessa. Lukion voi suorittaa 2-4 vuodessa ja rehtori voi vielä perustellusta syystä myöntää opintoajan pidennystä. Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit (47-51 kurssia) ja vähintään kymmenen syventävää kurssia. Lisäksi on opiskeltava syventäviä ja koulukohtaisia kursseja niin, että kokonaiskurssimäärä on vähintään 75. Enimmäismäärää ei ole. Kurssit suoritetaan yleensä järjestyksessä. oikkeamisesta tulee neuvotella aineen opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinto-ohjelmassa tulee olla pakollisina aineina yksi vieras kieli ja ruotsin kieli, joista vähintään toisessa on opiskeltava A-oppimäärä. Matematiikassa on valittava joko pitkä tai lyhyt oppimäärä. Uskonto ja elämänkatsomustieto ovat vaihtoehtoisia kirkkoon kuulumattomille. Elämänkatsomustietoa ei voi valita kirkkoon kuuluva. Taideaineiden toisen pakollisen kurssin voi valita joko musiikista tai kuvataiteesta. Alustava suunnitelma ylioppilastutkinnon suorittamisesta ja hajauttamisesta on hyvä laatia jo ensimmäisen vuoden aikana. Aine- ja kurssivalinnat ja kurssien sijoittaminen opinto-ohjelmaan vaikuttavat ylioppilaskokeiden valintaan ja suorittamisajankohtaan. Näillä valinnoilla on vaikutusta myös jatko-opintoihin korkeakoulujen valintakokeisiin ja alkupisteisiin. Abivuonna opiskelija tekee suunnitelman jatko-opintoihin hakeutumisesta ja valmistautumisesta. 2. Kurssivalintaohjelma Wilma Nettipohjainen kurssivalintaohjelma Wilma on opiskelijoiden käytettävissä koko lukuvuoden ajan opintojen suunnittelua ja kurssivalintojen tekoa varten. Lisäksi opiskelija seuraa kurssikertymäänsä ja poissaoloja Wilmassa. Opiskelijan ilmoittautuu haluamilleen kursseille Wilmassa. Kurssivalinnat on suunniteltava huolella ja ne täytyy tehdä ja tarkistaa hyvissä ajoin ennen jakson alkua, ettei opinto-ohjelman toteutuminen vaarannu, kun opiskelija ei saa tarvitsemiaan kursseja. Tulevaa jaksoa varten valinnat on tehtävä viimeistään kolme päivää ennen jakson alkua, minkä jälkeen Wilma suljetaan. Jakson vaihduttua ilmoittautuminen ja muutokset on tehtävä opintoohjaajan luona. Wilma avataan uudelleen viikon kuluttua jakson alkamisesta. 3. Kurssitarjotin ja tuntikiertokaavio Opiskelija valitsee opiskelemansa aineet lukuvuosittain laadittavalta ja syystiedotteessa julkaistavalta kurssitarjottimelta, jonka lukemisessa häntä opastavat opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja. Jokainen kurssitarjottimen vaakapalkki tarkoittaa samanaikaisesti opetettavia oppiaineita, joista yhden voi valita omaan lukujärjestykseensä. Kurssitarjottimelta tehdyt valinnat näkyvät Wilmassa opiskelijan omana työjärjestyksenä.

4 3 4. Opinto-ohjelmien tarkistaminen Opinto-ohjelmaa voi tarkistaa opiskelun kuluessa esimerkiksi jaksojen vaihtuessa. Lukiolainen oppii opintojen aikana tuntemaan paremmin lukion tarjontaa ja omaa osaamistaan sekä kiinnostuksen kohteitaan. Muutosten syynä voivat olla kurssien pois jättäminen, etenemisen vaikeutuminen, oppimäärän laajuuden muuttaminen, kokonaisen oppiaineen opiskelun lopettaminen ja uuden aineen opiskelun aloittaminen ja jatkaminen. Koko opinto-ohjelmaa koskevat muutokset tehdään opinto-ohjaajan kanssa ja niistä ilmoitetaan ryhmänohjaajalle. Jos opiskelija haluaa pidentää opintoaikaansa, hän täyttää siitä opinto-ohjelman muutoslomakkeen opinto-ohjaajan kanssa. Vaihdosta tehdään ilmoitus rehtorille ja ryhmänohjaajalle. Jos opiskelija vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen matematiikkaan, opiskelija täyttää opintosuunnitelmanmuutoslomakkeen ja hankkii siihen hyväksynnän huoltajalta, aineen opettajalta, opintoohjaajalta ja rehtorilta. 5. Opetukseen osallistuminen Mikäli opiskelija ei ole ennen kurssin alkua sopinut itsenäisestä opiskelusta opettajan kanssa, hän suorittaa kurssin tunneille osallistuen. Opiskelijalla tulee olla päivittäin mukana ne työvälineet (kirjat, vihot yms.), joita opiskelussa tarvitaan. Opiskelijan tulee aloittaa kurssi heti jakson alussa, mikäli hän ei ole ilmoittanut muutossuunnitelmaansa opinto-ohjaajalle. Jos hän ei ole neljän ensimmäisen tunnin aikana paikalla tai ilmoita olevansa sairaana, kurssille ei voi enää tulla. Oppilaitoksessa järjestetään vuosittain erilaisia teemapäiviä tai osan päivästä vieviä luentotilaisuuksia. Ne on tarkoitettu jokaiselle opiskelijalle opiskelijan omasta lukujärjestyksestä riippumatta, eikä niistä voi jäädä pois ilman lupaa. 6. oissaolo kurssilta tai kurssikokeesta Opiskelijan velvollisuus on selvittää jokaisen poissaolonsa syy opettajalle ennen viikon alkua. Jos sairaspoissaolo kestää yli kolme päivää, opiskelijan on esitettävä opettajalle lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus ja ilmoitettava sairaspoissaolosta ryhmän ohjaajalle. Muista poissaoloista (hammaslääkäri, kuraattori tai vastaava, autokoulun teoria-, ajo tai liukasrata) on tuotava todistus. Arvostelematta voidaan jättää opiskelija, joka on ollut pois kurssilta ilman hyväksyttävää syytä. Opiskelijan, joka on sairaana tai joka ei voi muusta hyväksyttävästä syystä osallistua kokeeseen viikolla, tulee ilmoittaa poissaolostaan viimeistään päivänä. Hän neuvottelee kurssin opettajan kanssa kurssikokeen ja kurssin suorittamisesta. 7. Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen Samanaikaisesti lukion kahden eri oppiaineen kursseja, jotka sijoittuvat työjärjestyksessä samaan aikaan voi suorittaa opiskelija, jolla on jokin perusteltu syy. Opiskelijan tulee neuvotella kurssien opettajien kanssa opetukseen osallistumisen jakautumisesta kurssien kesken, tarpeellisesta ohjannasta ja tukitoimista sekä asioista, joita opettajat edellyttävät kurssien suorittamiseksi. Opiskelija osallistuu kurssikokeisiin samanaikaisesti ao. opintoryhmän kanssa.

5 4 8. Kurssin suorittaminen itsenäisesti opiskellen Opiskelijalle voidaan myöntää oikeus jonkin kurssin tai joidenkin kurssien suorittamiseen opetukseen osallistumatta silloin, kun se on perustellusta syystä tarkoituksenmukaista. Oikeutta haetaan aineen opettajalta kirjallisesti opinto-ohjaajalta saatavalla lomakkeella. Kurssin suorittaminen itsenäisesti opiskellen edellyttää kurssikokeen lisäksi paneutumista kurssin sisältöön opettajan kanssa erikseen sovitulla tavalla, esim. kirjallisuuden, tutkielman, harjoitustöiden, kirjoitelmien tms. avulla. Itsenäisesti suoritettavan kurssin sisältö, aikataulu ja suoritustapa sovitaan kurssin opettajan kanssa etukäteen ennen kurssin sisältävän jakson alkua. Kurssin itsenäisen opiskelun edellytyksenä on menestyminen aineen muissa kursseissa. Jos opiskelija saa kurssisuorituksestaan hylätyn arvosanan, tulee hänen suorittaa kurssi opetukseen osallistuen. 9. Koeviikko Kunkin jakson lopussa pidetään viikko, jonka aikana järjestetään jaksossa opiskeltujen aineiden kokeita. Kokeita on päivittäin yksi ja kokeen kesto on 2-3 tuntia. Kutakin tta edeltävänä päivänä pidetään 1-2 tunnin pituinen pohjatunti, johon osallistuminen on pakollista. Koeviikon aikana voi tta edeltävänä iltana/päivänä kerrata alueen asioita, mutta varsinainen asioiden opiskelu on tehtävä jakson aikana. Kokeessa on oltava paikalla vähintään 1-1,5 tuntia. Kokeita selitetään ja palautetaan opettajan ilmoituksen tai erikseen laaditun palautusaikataulun mukaan. Koeviikon tarkka aikataulu ilmoitetaan jakson aikana ryhmänohjaustunnilla, ja lisäksi kokeet näkyvät opiskelijan työjärjestyksessä Wilmassa. 10. Hylätyn kurssin uusiminen uusintakuulustelussa Jos opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan suoritusten ja jatkuvan näytön perusteella, hänellä on kaksi mahdollisuutta ttaa korottaa hylättyä arvosanaa. Jos arvosana toisen uusinnan jälkeen on edelleen hylätty, opiskelija suorittaa kurssin osallistumalla uudelleen opetukseen kurssin ollessa jälleen ohjelmassa. Uusintakuulustelutilaisuuksia on lukuvuodessa kuusi kertaa syystiedotteessa ilmoitettavina aikoina. Uusintakuulusteluun opiskelija ilmoittautuu Wilmassa. Ilmoittautuminen on sitova ja lasketaan yrityskerraksi. Uusintakuulustelu suoritetaan hylätyn kurssin pitäneelle opettajalle. Suotavaa on, että opiskelija osallistuu myös kurssin opetukseen, mutta se ei ole edellytyksenä uusintakuulusteluun osallistumiselle. Kirjalliseen uusintakuulusteluun voidaan liittää suullinen osa. Kurssiarvosanaa antaessaan opettajalla on oikeus uusintakuulustelutuloksen lisäksi ottaa huomioon opiskelijan kurssin aikana antama jatkuva näyttö sekä vaatia suoritettavaksi kurssiin kuuluneita harjoituksia, kirjoitelmia, tutkielmia yms. Oikeus suorittaa edellisen vuoden hylättyjä kursseja päättyy seuraavan lukuvuoden alussa järjestetyssä uusinta- ja korotuskuulustelussa. 11. Hyväksytyn kurssin uusiminen Jos opiskelija haluaa korottaa hyväksyttyä arvosanaa, hän voi tehdä niin kerran, mutta vasta kun kurssi ja siihen liittyvä uusintakuulustelu ovat seuraavan kerran koulun normaalissa opetusohjelmassa. Myös kunkin lukuvuoden alussa pidettävässä uusintakuulustelussa voi suorittaa edellisen vuoden kursseja. Jos opiskelija uusii kurssin, parempi arvosana jää voimaan.

6 5 12. Opiskelun keskeyttäminen Rehtori voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle oikeuden keskeyttää opiskelu lukiopaikkaa menettämättä enintään lukuvuodeksi. Keskeyttämislupaa haetaan kirjallisesti. 13. Ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen Ylioppilaskirjoituksiin osallistuville järjestetään vuosittain useita informaatiotilaisuuksia, joissa annetaan tarkempaa tietoa kirjoituksiin liittyvistä yksityiskohdista ja aikarajoista. Lisäksi kansliassa myydään vuosittain abin ohjevihkosta, jossa on kaikki Ylioppilastutkintolautakunnan kirjoituksia koskevat ohjeet. Kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistuvalla opiskelijalla tulee olla kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit suoritettuna kolmannen jakson päätyttyä ja syksyn kirjoituksiin osallistuvalla viidennen jakson loppuun mennessä. Koska ylioppilastutkinnon kokeet laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella, opiskelijan kannattaa opiskella kaikki valtakunnalliset syventävät kurssit. Mikäli opiskelijalla on todettu lukihäiriö, hän toimittaa kouluun erityisopettajan ja tarvittaessa lukihäiriöön perehtyneen neurologin tai fonologin laatiman todistuksen viimeistään ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuessaan. Opiskelijalla on ennen ylioppilaskirjoituksia mahdollisuus osallistua suullisiin kuulusteluihin (ns. tentti) lukion eri oppiaineissa. On tarkoituksenmukaista, että kukin kirjoittaja osallistuu kuulusteluihin niissä aineissa, jotka ko. lukukauden aikana aikoo sisällyttää ylioppilastutkintoonsa. Kuulustelun perusteella opettaja voi korottaa arvosanaa, jos havaitsee opiskelijan taidot ja tiedot paremmiksi kuin määräytyvä arvosana on. ksyllä kirjoittavat hakevat opiskeluohjeet kutakin kirjoitettavaa ainetta varten jo keväällä. He sopivat itse tenttimisaikansa suoraan opettajan kanssa. Kirjoitusten jälkeen opiskelija voi yrittää korottaa minkä tahansa aineen päättöarvosanaa korotustentissä. Korotustentteihin ilmoittaudutaan erikseen kirjoitusten jälkeen. Ylioppilastutkintosuoritus ei muuta annettua arvosanaa. 14. Oppimisen tukijärjestelyt Kaikki lukion opiskelijat osallistuvat ensimmäisen opiskeluvuoden alussa ryhmänohjaajan pitämään lukiseulaan. Sen perusteella lukion erityisopettaja pitää tarvitsijoille lukikurssin. Yksilöllinen lukitesti tehdään vain niille opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet lukikurssin. Lukion erityisopetus on pedagogista tukea, joka kohdistuu opiskelustrategioiden harjoitteluun sekä oman oppimistyylin löytämiseen. Lukion erityisopettaja auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan ja yhtenä tukimuotona on opiskelijalle henkilökohtaisesti laadittava oppimisen suunnitelma. Erityisopettaja laatii yhdessä opiskelijan ja aineenopettajan kanssa vaikeuksia tuotavan oppiaineen tavoitteet, menetelmät ja seurannan, joiden noudattamiseen opiskelija sitoutuu. Erilaisia opiskelijoita voidaan huomioida lukiossa mm. opiskelumenetelmien avulla, erilaisilla opetusmuodoilla, tarjoamalla erilaisia apuvälineitä opiskelun tueksi sekä erilaisin järjestelyin tilanteessa (esim. erillinen tila, lisäaikamahdollisuus ja suullinen tenttimismahdollisuus). Lukion opiskelijoiden käytettävissä on koulukuraattori, jonka puoleen voi kääntyä koulunkäyntiin tai muuhun elämään liittyvissä ongelmatilanteissa.

7 6 15. Taide- ja taitoaineiden lukiodiplomit Lukio-opintojen yhteydessä on Jokelan lukiossa mahdollista suorittaa musiikin, liikunnan, kuvataiteen, teknisentyön tai tekstiilityön lukiodiplomi. Se on taito- ja taideaineisiin kehitetty valtakunnallinen näyttö, ikään kuin ylioppilastta vastaava suoritus. Lukiodiplomin tekeminen on tarkoitettu alasta kiinnostuneille opiskelijoille, jotka haluavat antaa tiedoistaan ja taidoistaan näytteen ja ovat kenties pyrkimässä alalle. Lukiodiplomisuorituksista annetaan osassa alan opiskelupaikoista lisäpiste. Kaikkien lukiodiplomien yksityiskohtaiset suoritusohjeet löytyvät Internet-osoitteesta

8 7 ARVIOINTIOHJEET 1. Opiskelija-arvioinnin yleiset periaatteet Opiskelija-arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja tukee niiden saavuttamista pyrkii oikeudenmukaisuuteen, luotettavuuteen ja avoimuuteen pohjautuu eri tavoin annettuun näyttöön kiinnittää huomiota tiedon laatuun määrän ohella pyrkii myönteisellä tavalla kannustamaan ja ohjaamaan opiskelijaa omien tavoitteiden asettamiseen, työskentelytapojen tarkentamiseen sekä itsearviointiin. 2. Kurssin arviointi Kurssit voidaan arvostella asteikolla 4-10 tai muulla opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla, esim. suoritettu/hylätty. Arvosanat ovat 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen) 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen). Myös arvosana neljä edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Ilman opiskelijan osoittamia näyttöjä osaamisestaan arvioinnin suorittaminen ja kurssiarvosanan määrääminen ei ole mahdollista. Kurssit arvostellaan toisistaan riippumatta. Jokainen opettaja kertoo kurssin arviointiperusteet jakson alussa. Kurssiarvosanaan vaikuttaa - ja muiden suoritusten lisäksi myös ns. jatkuva näyttö eli tuntiosaaminen ja -aktiivisuus. Siis runsaat poissaolot vaikuttavat kurssiarvosanaan alentavasti. Jos kurssista puuttuu suorituksia, opettajan ei tarvitse antaa siitä merkintää. 3. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärän päättöarvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Koulukohtaisten kurssien arvosanat eivät vaikuta automaattisesti oppiaineen oppimäärän arvosanaan. akollisista ja syventävistä kursseista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja syventäviä kursseja, 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään

9 Jos taulukossa mainittujen hylättyjen kurssiarvosanojen enimmäismäärä on täyttynyt ennen oppimäärän suorittamista, tulee seuraavista kursseista saada hyväksytty arvosana. Mikäli kyseisestä kurssista tulisi hylätty arvosana, kurssin arvostelussa käytetään kirjainta A. Se muunnetaan arvosanaksi neljä (4), kun edeltävistä kursseista jokin on korotettu. Opettaja voi harkintansa mukaan korottaa keskiarvon mukaan määräytyvää päättöarvosanaa, jos opiskelijan viimeisten kurssien ja koulukohtaisten kurssien aikana osoittama kehitys sitä edellyttää tai opiskelija osoittaa korotustentissä, että hänen aineenhallintaan liittyvät tietonsa ja taitonsa ovat kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa paremmat. 4. äättötodistus Opiskelijalle annetaan lukion oppimäärän suorittamisesta päättötodistus., kun hän on suorittanut edellä esitetyllä tavalla (ks. kohta 2) hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät ja yhteensä vähintään 75 kurssia. Kurssimäärässä otetaan huomioon kaikki arvioidut kurssit, eikä mitään kurssia voi jättää pois. Koulukohtaisista kursseista kurssikertymään luetaan mukaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit. äättötodistuksessa arvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Suoritusmerkinnällä arvostellaan ne koulukohtaiset kurssit, jotka opetussuunnitelmassa määritellään suoritusmerkinnällä arvioitaviksi. 5. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. 6. Todistus lukiossa suoritetuista opinnoista (erotodistus) Todistus lukiossa suoritetuista opinnoista annetaan opiskelijalle, joka eroaa ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Todistukseen merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu/hyväksytty) tai muu opetussuunnitelmassa määritetty arvostelumerkintä. Todistusta on pyydettävä kirjallisesti. Alle 18-vuotiaan opiskelijan pyynnön allekirjoittaa huoltaja. 8

10 9 7. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen Rehtori hyväksyy kurssit, jotka koskevat pakollisten lukio-opintojen korvaamista muualla suoritetuilla opinnoilla tai liittyvät ulkomailla suoritettavien opintojen, työharjoittelun ja itseopiskelun hyväksymiseen vapaasti valittaviksi opinnoiksi. Lukion oppimäärään hyväksytään esimerkiksi muissa toisen asteen oppilaitoksissa tai verkkokursseina suoritetut kurssit. Kansalaisopiston ja kesälukioiden kurssien korvaavuudesta sovitaan tapauskohtaisesti rehtorin kanssa etukäteen. Musiikkiopisto-opintojen korvaamisessa noudatetaan musiikkiopiston kanssa tehtyä sopimusta. 8. Suullisen kielitaidon arviointi Opiskelija voi halutessaan osallistua suullisen kielitaidon arviointiin vieraissa kielissä. Arvioinnista on sovittava hyvissä ajoin ennen ylioppilaskokeita aineen opettajan kanssa.

11 10 VALTAKUNNALLINEN TUNTIJAKO Oppiaine tai aineryhmä Opiskelijalle pakolliset kurssit ventävinä opintoina tarjottavien kurssien vähimmäismäärä Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet peruskoulun ala-asteelta alkava kieli (A-kieli) peruskoulun yläasteelta alkava kieli (B-kieli) muut kielet B2/B3 8/10 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Katsomusaineet Uskonto/elämänkatsomustieto Filosofia sykologia Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Taide- ja taitoaineet Musiikki Kuvaamataito Liikunta Oppilaanohjaus 1 1 akolliset kurssit 47 tai 51 ventävät kurssit vähintään 10 veltavat kurssit Yhteensä vähintään 75 kurssia

12 11 KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena on keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Tietoja ja taitoja opitaan erilaisissa viestintäja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, niin että lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin. akolliset kurssit suoritetaan mielellään järjestyksessä. Koulukohtaiset kurssit soveltuvat minkä tahansa opintovuoden ohjelmaan. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) // tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavat perustekijät ja käsitteet viestintätilanne ja väline oman kielenkäytön, lukemistapojen ja viestinnän tietoinen tarkastelu omien tekstien kieliasun huoltaminen tekstikäsityksen syventäminen, tekstilaji ja - tyyppi erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointi tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja rakenteet, sananvalinnat, jaksotus, kytkökset, fokusointi informatiivisen puheenvuoron rakentaminen kirjoittaminen prosessina kielen kuvallisuus ja monitulkintaisuus proosa, lyriikka ja draama kirjallisuudenlajeina kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa kielen keinot omissa teksteissä suora ja epäsuora vaikuttaminen vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta tekstien ideologisuus aineet referaatti lukijalähtöinen romaanianalyysi muut harjoitustekstit ryhmä- ja opetuskeskustelut aineet tekstilähtöinen romaanianalyysi informatiivinen puheenvuoro tekstitaitotehtäviä ryhmäkeskustelut aineet novellianalyysi tekstitaitotehtäviä ryhmä- ja opetuskeskustelut mielipidekirjoitus aineistoaine vaikutuskeino- ja tyylianalyysi tekstitaitotehtäviä väittely kirjallisuuspaneeli = pakollinen kurssi = syventävä kurssi = koulukohtainen soveltava kurssi

13 12 Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) uheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Kirjallisuuden harrastajan kurssi (ÄI10) // eri aikakausia ja tyylejä edustavia tekstejä tekstien tarkastelua oman aikansa ja nykyajan kontekstissa tyylin aineksien vaikutus tekstiin oman tyylin hiontaa ja huoltoa teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kielen ja kirjallisuuden merkitys kansalliselle identiteetille suomalaisen kaunokirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja vuorovaikutustaitojen osatekijät ja ominaispiirteet verbaali ja nonverbaali viestintä esiintymisen ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet suomalainen puhekulttuuri valmistautumista tekstitaitokokeeseen tekstityyppien ja lajien, tekstianalyysin ja siinä tarvittavien käsitteiden, tekstin rakentamisen ja kielenhuollon kertaus esseekokeeseen valmistautumista nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia kieltä ja kulttuuria käsitteleviä aiheita mediatekstien ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua kirjallisuudessa vaikuttavat teemat eri aikoina ja eri kulttuureissa erittely- ja tulkintataidon vankentaminen kirjallisuuskeskustelun ja mielipiteen ilmaisun harjoitteleminen kirjallisuus esteettisenä ja elämyksellisenä kokemuksena Mediakurssi (ÄI11) mediaviestien tulkinta- ja vastaanottotaitojen kehittäminen ja kokeileva tekeminen mediakriittisyys mediatekstien sisältöjen ja rakenteiden erittely ajankohtaisen mediakeskustelun seuraaminen Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI12) Kielioppikurssi (ÄI13) Musiikkiteatteria (ÄI14/MU5) kaunokirjallisen ilmaisutaidon ja omaehtoisen kirjoitusharrastuksen kehittäminen fiktiivisen tekstin ominaisuudet ja tuottaminen oman kertojan äänen hahmotteleminen toisten tekstien kommentointi keskeisten kielioppiasioiden kertaamista kirjoitustaidon kohentamiseksi ja vieraiden kielten opiskelun tueksi valmistellaan musiikkiteatteriesitys projektina aineistoaine essee tekstitaitotehtäviä ryhmä- ja opetuskeskustelut aine ja muut harjoitustekstit esitelmä ryhmä- ja opetuskeskustelut esiintymis- ja ryhmätaitoihin liittyvät harjoitustehtävät tekstitaidon kokeen harjoittelutehtävät ryhmä- ja opetuskeskustelut kurssiin liittyvät suulliset ja kirjalliset puheenvuorot ryhmä- ja opetuskeskustelut yhdessä valittuun teemaan liittyvien tekstien lukeminen kurssitehtävät, esim. kirjallisuustutkielma tai esitelmä suulliset ja kirjalliset kurssitehtävät kurssin alussa sovittava määrä vapaamuotoisia kirjallisia tuotoksia

14 13 ENGLANTI (A) Kurssit 1 4 suoritetaan järjestyksessä, samoin kurssit 7 8. Kurssin 5 voi suorittaa neljän ensimmäisen kurssin jälkeen haluamassaan kohdassa. akolliset kurssit arvioidaan lla, soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Viestintä ja vapaaaika (ENA2) Opiskelu ja työ (ENA3) Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) // jokapäiväiseen elämään liittyvät aihepiirit perussanaston ja rakenteiden vahvistaminen. vapaa-aika ja siihen liittyvät palvelut puheviestinnän ja rakenteiden vahvistaminen kirjoittamisen harjoittelu opiskeluun ja työelämään liittyvä suullinen ja kirjallinen viestintä muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtäminen ja käyttäminen oman maan ja kohdemaiden yhteiskunta vaativampia tekstejä ja rakenteita jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset kokeet jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset kokeet jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset kokeet jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset kokeet Kulttuuri (ENA5) kulttuurin eri alueet ja niihin liittyvä sanasto jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset laajahko kirjallinen tai suullinen tuotos kokeet Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) uhu ja ymmärrä paremmin (ENA8) Johdantokurssi (ENA9) Yes! Grammar Again! (ENA10) I Hope You Comprehend (ENA11) en and paper writing course (ENA12) Final Exams Ahead? (ENA13) eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä vaativia aihepiirejä ja rakenteita luonto, luonnontieteet ja kestävä kehitys vaativia tekstejä ja rakenteita puheviestinnän strategiat ja suullisen kielen käyttö eri tilanteissa englanninkielinen kommunikaatiokulttuuri keskusteluharjoitusten pohjana myös tekstejä jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset kokeet jatkuva näyttö suulliset ja kirjalliset kokeet jatkuva näyttö kommunikatiiviset harjoitukset suullinen perustietojen kertaus jatkuva näyttö kokeet vaativammat kielioppirakenteet jatkuva näyttö kokeet luetun ja kuullun ymmärtäminen hyvän kirjoitelman kirjoittamisen taitojen harjoittelua kirjoitelmat valmentautuminen ylioppilaskokeeseen jatkuva näyttö kirjalliset

15 14 RUOTSI (B1) (yläasteella alkanut kieli) Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja. Kursseilla käsitellään sekä pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria että kaksikielistä Suomea. Tavoitteena on, että opiskelijalla on mahdollisuus oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen että pohjoismaisen kulttuurialueen vertailuun. Opiskelija saa mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan ja arvostustaan. Eurooppalaisessa viitekehyksessä huomioon otettavat kielen osa-alueet (kuuleminen, puhuminen, kirjoittaminen, lukeminen) tulevat mukaan jokaisella kurssilla, painotukset vaihtelevat. Jokaisella kurssilla kiinnitetään huomiota opiskelutaitoihin. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Arkielämää ohjoismaissa (RUB2) Suomi, ohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Elinympäristömme (RUB5) uhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) // koulu, vapaa-aika substantiivin, adjektiivin ja verbin taivutus, sanajärjestys, pronomineja perhe, ystävät, asuminen lyhyitä kirjallisen viestinnän tehtäviä adjektiivien vertailu, lukusanat, sivulause, substantiivin määräysmuodot, prepositioita kotimaa, suomenruotsalaisuus Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa kirjallinen viestintä pronomineja, erisnimen suku, konjuktiot, prepositioita elämänarvot ihmissuhteet sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen erilaisia lukemisen strategioita verbioppi, adverbit luonto muuttuva elin- ja työympäristö joukkoviestimet partisiippi, s-passiivi, deponenttiverbit, blija vara -passiivi, prepositioita, genetiivi puheen tuottaminen ja ymmärtäminen kulttuurierot vapaa-aika ohjoismaiden tuntemus opiskelu ja työelämä yhteiskunta tulevaisuus yo-tekstien ja -kuunteluiden harjoittelu kieliopin keskeisten rakenteiden kertaus jatkuva näyttö jatkuva näyttö jatkuva näyttö jatkuva näyttö jatkuva näyttö suullinen jatkuva näyttö jatkuva näyttö

16 15 Alkusoitto (RUB8) Vardagssvenska (RUB9) Kielioppiklinikka (RUB10) YO-valmennusta abiturienteille (RUB11) // yläkoulun oppimäärän kertausta tutustumista lukion kielen opiskelun työtapoihin jatkuva näyttö ajankohtaista mediaruotsia /lopputyö jatkuva näyttö kerrataan ruotsin kielioppia jatkuva näyttö taitojen ja tietojen syventämistä ja harjoittamista yo-kokeissa käytettävien tyyppien kaltaisilla tehtävillä Kirjoituskurssi (RUB12) hyvän kirjoitelman kirjoittamisen taitojen harjoittelua jatkuva näyttö /lopputyö

17 16 SAKSA (A2) ala-asteella alkanut kieli eruskoulun viidennellä luokalla aloitettu A2-kieli jatkuu lukiossa. Opintoihin sisältyy 6 pakollista, kaksi syventävää ja kolme soveltavaa kurssia. akolliset kurssit suoritettuaan opiskelija voi valita saksan kielen pakollisena kirjoitettavaksi A-kieleksi tai ylimääräiseksi kieleksi joko A-tasoisena tai C-tasoisena kirjoitettavaksi. Ylioppilaskirjoituksissa menestyminen edellyttää myös syventävien ja soveltavien kursien suorittamista. Tavoitteet Lukio-opintojen tavoitteena on vahvistaa jo peruskoulussa aloitettuja viestintätaitoja niin, että opiskelija saavuttaa kansainvälisistä viestintätaidoista laaditun kuvauksen mukaiset taidot ja tiedot kielitaidon osa-alueilla (ks. tarkat määrittelyt opetussuunnitelman perusteista). Oppilas oppii arvostamaan omaa kielitaitoaan, oppii käyttämään sitä rohkeasti eri tilanteissa ottaen samalla huomioon saksankielisten maiden viestintään liittyviä erityispiirteitä, kuten esim. teitittelyn virallisissa tilanteissa. Oppilas oppii vertailemaan oman maansa ja muiden Euroopan maiden yhteiskunnallisia ja kulttuurisia eroja tiedostaen suomalaisen elämänmuodon syntyneen eurooppalaisen humanismin perustalle. Lukion päättäessään opiskelijalla on myös valmius itsenäiseen saksan kielen ja eurooppalaisen kulttuurin opiskeluun. Saksan kieli on oppiaineena taito- ja kulttuuriaine. akolliset ja syventävät kurssit akolliset ja syventävät kurssit suoritetaan järjestyksessä. Kurssien itsenäinen suorittaminen ei yleensä ole mahdollista. Nuori ja hänen maailmansa (SAA1) Viestintä ja vapaaaika (SAA2) Opiskelu ja työ (SAA3) Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4) // jokapäiväinen elämä ja ihmissuhteet vapaa-aika verbien aikamuodot, substantiivin suku ja sijamuodot, persoonapronominit nuorten maailma matkailua uudet mediat Itävalta ja Sveitsi artikkelin käyttö, maantieteelliset nimet, genetiivi, possessiivipronominit, vaihtoprepositiot, pää- ja sivulauseen sanajärjestys koulutus ja työelämä Suomi ja suomalaisuus adjektiivin taivutus ja vertailu, substantivoidut adjektiivit ja partisiipit, lukusanat erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten perhepolitiikka ja aktiivinen kansalaisuus infinitiivi, imperatiivi, konditionaali, man - rakenne ja passiivi jatkuva näyttö kurssi aktiivinen osallistuminen ks. kurssi 1 arvostelu kuten kurssi 2 arvostelu kuten kurssi 3 Kulttuuri (SAA5) kirjallisuus, musiikki, sarjakuva, teatteri, elokuva, kuvataide, arkkitehtuuri adjektiivit ja partisiipit arvostelu kuten kurssi 4

18 17 Tiede, talous ja tekniikka (SAA6) Luonto ja kestävä kehitys (SAA7) uhu ja ymmärrä paremmin (SAA8) Kielioppikurssi (SAA9) Yo-valmennus (SAA10) Kirjoituskurssi (SAA11) Kulttuurikurssi (SAA12 = SAB211) // sijamuotokertaus, rektioverbit, wo-verbit, adjektiivin rektio, pronominaaliadverbit, relatiivipronominit talouden, tieteen ja tekniikan eri alojen tutkimukset, saavutukset ja tulevaisuuden näkymät sanajärjestys, konjunktiot, pronominit, modaaliapuverbien erikoismerkitykset luonto kestävä kehitys kielen rakenteiden vahvistaminen puheviestinnän strategiat ja suullisen kielen käyttö eri tilanteissa saksankieliseen kommunikaatiokulttuuriin perehtyminen keskusteluharjoitusten pohjana voidaan käyttää myös tekstejä kerrataan kielioppia vaativia rakenneharjoituksia harjoitellaan A-tason ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä: kuuntelu, rakenne, tiivistys, kirjoitelma hyvän kirjoitelman kirjoittamisen taitojen opiskelua opiskelijoiden lähtötaso huomioon ottaen yo-kokeiden tekstityyppien ja vapaampien kirjoitustehtävien harjoittelua sanaston laajentamista kulttuuri, historia ja yhteiskunta saksankielisissä maissa mahdollisuuksien mukaan tutustumismatka Berliiniin tai muuhun saksankieliseen alueeseen arvostelu kuten kurssi 5 arvostelu kuten yllä kurssi 6 arvostelu kuten kurssi 7 matkapäiväkirja saksankielinen projektityö SAKSA (B2) yläasteella alkanut kieli Opiskeltuaan kahdeksan kurssia opiskelija voi osallistua saksan kielen C-tason ylioppilaskirjoituksiin ylimääräisenä oppiaineena. Onnistuminen ylioppilaskirjoituksissa edellyttää myös soveltavien kurssien menestyksellistä suorittamista. Opiskelijalle saksan kieli on sekä taito- että kulttuuriaine. Tavoitteet Opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden opiskelutaitoja sekä oman maan ja sakankielisten maiden kulttuurien ymmärtämystä ja tietoa niistä. Opiskelija ymmärtää, että eurooppalaiseen sivistykseen kuuluu saksan kielen taito sekä saksalaisen elämäntavan ja yhteiskunnan tuntemus. Lukio-opinnot päättäessään opiskelija on saavuttanut kaikilla kielitaidon osa-alueilla kansainvälisessä viitekehyksessä vaadittavat taitotasot (ks. tarkat määrittelyt opetussuunnitelman perusteista). akolliset ja soveltavat kurssit B2-kielen kaikki kahdeksan kurssia ovat pakollisia kursseja. Niiden itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erittäin painavasta syystä.

19 18 Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21 = SAB33) Meillä ja muualla (SAB22 = SAB34) Ennen ja nyt (SAB23 = SAB35) // harrastukset, vapaa-aika substantiivien sijamuodot, modaaliapuverbit ja perfekti, sanajärjestys, pronomineja perheestä kertominen, sää, ulkomaalaiset Saksassa, Berliinin palvelut genetiivi, vaihtoprepositiot, maat, kielet ja kansallisuudet, imperfekti, futuuri ruoka, terveys, eläimet adjektiivien taivutus ja vertailu, pluskvamperfekti, järjestysluvut, imperatiivi jatkuva näyttö aktiivisuus arvostelu kuten kurssi 1 arvostelu kuten kurssi 2 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (SAB24 = SAB36) Kulttuuri ja taide (SAB25 = SAB37) Yhteinen maapallomme (SAB26 = SAB38) Tiede ja tekniikka (SAB27 = SAB39) Luonto ja kestävä kehitys (SAB28 = SAB310) Kielioppikurssi (SAB29 = SAB311) Yo-valmennuskurssi (SAB210 = SAB312) Kulttuurikurssi (SAB211 = SAB 313 = SAA12) Kirjoituskurssi (SAB212 = SAB 314) koulunkäynti ja opiskelu ammatinvalinta tulevaisuudensuunnitelmat konditionaali, rektiot, infinitiivi, substantivoidut adjektiivit kulttuuri eri muodoissa: esim. musiikki, taide, elokuva pronominaaliadverbit, pronomineja, kaksoisinfinitiivi, relatiivipronominit, adjektiivi ja prepositio muutokset niin yksilön, paikkakunnan, valtion kuin koko maapallon kannalta konjunktiot, konjunktiivin pluskvamperfekti, passiivi, agentti, partisiipit tiede ja tekniikka keskeisten rakenteiden kertausta luonto, energia ym. keskeisten rakenteiden kertausta kerrataan kielioppia opiskelijoiden lähtötaso ja toiveet otetaan huomioon suunnittelussa harjoitellaan ylioppilastutkinnon kaikkia tyyppejä: ainekirjoitus, avovastaukset, kuunteluharjoitukset, rakenneharjoitukset, tiivistelmät kulttuuri, historia ja yhteiskunta saksankielisissä maissa mahdollisuuksien mukaan tutustumismatka Berliiniin tai muuhun saksankieliseen alueeseen hyvän kirjoitelman kirjoittamisen taitojen opiskelua opiskelijoiden lähtötaso huomioon ottaen yo-kokeiden tekstityyppien ja vapaampien kirjoitustehtävien harjoittelua sanaston laajentamista arvostelu kuten kurssi 3 arvostelu kuten kurssi 4 arvostelu kuten kurssi 5 arvostelu kuten kurssi 6 arvostelu kuten kurssi 7 matkapäiväkirja saksankielinen projektityö

20 19 SAKSA (B3) lukiossa alkava saksan kieli Tavoitteet Opiskelija oppii ymmärtämään tavallisia asioita käsittelevän normaalitempoisen puheen keskeisen sisällön. Opiskelija kykenee puhumaan tavallisista asioista ja osallistumaan tyydyttävästi keskusteluun erityisesti huomioita kiinnitetään sujuvaan ääntämiseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon. Opiskelija ymmärtää yleiskielisen kirjoitetun tekstin keskeisen sisällön. Opiskelija osaa kirjoittaa tuttuihin aihepiireihin liittyviä kirjoitelmia ja hallitsee tietoa saksankielisen kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista. Lukio-opinnot päätettyään opiskelijalla on valmius omaehtoiseen saksan kielen opiskeluun ja opiskelija on saavuttanut kansainvälisen viitekehyksen mukaisen tason (ks. tarkat määrittelyt opetussuunnitelman perusteista). akolliset ja soveltavat kurssit B3-kielen pakollisia kursseja on kymmenen. Ne suoritetaan järjestyksessä mahdollisesti yhdessä B2-kielen kurssien kanssa kurssilta 3 alkaen. Kurssien itsenäinen suorittaminen on vain erityisen painavasta syystä mahdollista. veltavien kurssien suorittaminen on edellytys ylioppilaskirjoituksissa menestymiselle. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB1) Näin asiat hoituvat (SAB2) // perhe, ihmissuhteet, harrastukset, koulu verbien preesens, substantiivit, lukusanat, persoonapronominit, kysymyssanat asiointi kaupassa asuminen ja vaatteet kulkuneuvot ja tien neuvominen Wien ja Itävalta substantiivien monikko, modaaliapuverbit, substantiivien sijamuodot, perfekti, sanajärjestys jatkuva näyttö kurssi aktiivisuus arvostelu kuten kurssi 1 Muut kurssit samat kuin saksa (B2)

21 20 RANSKA (A2) ala-asteella alkanut kieli Ranskan kieli vieraana kielenä antaa opiskelijalle mahdollisuuden laajentaa yleissivistystään ja maailmankuvaansa. Vahvana EU-kielenä ranskan kieli toimii tärkeänä kansainvälisen viestinnän välineenä, jota tarvitaan paitsi monissa ammateissa, myös nykypäivän kansainvälistyvässä arkielämässä. Ranskan kielen kursseilla tutustutaan monipuolisesti ranskankieliseen maailmaan. Koska kieli ja kulttuuri liittyvät läheisesti toisiinsa, ranskan kielen opiskelu antaa opiskelijalle huomattavan kulttuuripääoman ja vahvistaa näin myös opiskelijan omaa kulttuuri-identiteettiä. Tavoitteena on, että opiskelija selviytyy tavallisimmista arkipäivän viestinnällisistä tilanteista ja pystyy tuottamaan ymmärrettävää peruskieltä tilanteissa, joissa vaaditaan niin suullisia kuin kirjallisiakin taitoja. perustuu kurssikokeeseen, jatkuvaan näyttöön sekä opiskelijan aktiivisuuteen ja valmiuteen käyttää kieltä. Kurssit on suoritettava järjestyksessä ja ne arvioidaan arvosanoin. akolliset ja syventävät kurssit akolliset ja syventävät kurssit suoritetaan järjestyksessä. Kurssien itsenäinen suorittaminen ei yleensä ole mahdollista. Nuori ja hänen maailmansa (RAA1) Viestintä ja vapaaaika (RAA2) Opiskelu ja työ (RAA3) Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA4) // jokapäiväinen elämä ja ihmissuhteet vapaa-aika sanaston ja perusrakenteiden hallinnan vahvistaminen nuorten vapaa-aika ja harrastukset matkailu viestinnällisiä tehtäviä rakenteiden hallinnan laajentaminen opiskelu ja työelämä muodollisten tilanteiden vaatima kielenkäyttö erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten perhepolitiikka ja aktiivinen kansalaisuus ymmärtävän lukemisen strategiat tuotetaan tekstejä eri tarkoituksiin Kulttuuri (RAA5) kirjallisuus, musiikki, sarjakuva, teatteri, elokuva, kuvataide, arkkitehtuuri itsenäinen laajahko tuotos ja sen esittely Tiede, talous ja tekniikka (RAA6) Luonto ja kestävä kehitys (RAA7) uhu ja ymmärrä paremmin (RAA8) talouden, tieteen ja tekniikan eri alojen tutkimukset, saavutukset ja tulevaisuuden näkymät, viestinnän eri muodot vaativan kieliaineksen ymmärtäminen luonto kestävä kehitys kielen rakenteiden vahvistaminen puheviestinnän strategioiden vahvistaminen suullisen kielen käyttö eri tilanteissa jatkuva näyttö kurssi aktiivinen osallistuminen ks. kurssi 1 arvostelu kuten kurssi 2 arvostelu kuten kurssi 3 arvostelu kuten kurssi 4 arvostelu kuten kurssi 5 arvostelu kuten kurssi 6 arvostelu kuten kurssi 7

22 21 // ajankohtaiset ja muiden kursien aihepiirit Keskusteluharjoitusten pohjana voidaan käyttää myös tekstejä. RANSKA (B2 ja B3) Lukiossa alkavan eli B3-kielen kursseja on kaksi, joiden suorittamisen jälkeen opiskelija siirtyy perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen eli B2-kielen kursseille. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB301) Näin asiat hoituvat (RAB302) Vapaa-aika ja harrastukset (RAB201 = RAB303) Meillä ja muualla (RAB202 = RAB304) Ennen ja nyt (RAB203 = RAB305) Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB204 = RAB 306) Kulttuuri (RAB205 = RAB307) // jokapäiväinen elämä ja kiinnostuksen kohteet vapaa-ajan vietto ja harrastukset sekä niiden yhteydessä käytettävät palvelut suku, ystävät ja muut ihmissuhteet elämään liittyvät rutiinit harjoitellaan selviytymistä jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä erilaisia palveluita nuorten jokapäiväinen elämä ja kiinnostuksen kohteet vapaa-ajan vietto ja harrastukset ja niiden yhteydessä käytettävät palvelut oman maan ja ranskankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta terveys ja hyvinvointi koulu, myöhempi opiskelu ja työelämä sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmat ranskankielisten kulttuurien kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö

23 22 Yhteinen maapallomme (RAB206 = RAB308) Tiede ja tekniikka (RAB207 = RAB 309) Luonto ja kestävä kehitys (RAB208 = RAB310) oman maan ja ranskankielisten maiden yhteiskuntien toiminta sekä maapallon nykytila ja tulevaisuuden näkymät eri tieteenalat, tekniikka ja viestinnän eri muodot luonto, energia ym. keskeisten rakenteiden kertausta työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja aktiivisuus oppimistilanteissa muu näyttö

24 23 MATEMATIIKKA ITKÄ OIMÄÄRÄ Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) olynomifunktiot (MAA2) // potenssifunktio potenssiyhtälön ratkaiseminen juuret ja murtopotenssi eksponenttifunktio toisen asteen polynomiyhtälöt ja ratkaisujen lukumäärät polynomifunktiot korkeamman asteen polynomiyhtälöitä ilman polynomien jakolaskua yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä Geometria (MAA3) kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus sini- ja kosinilause ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen Analyyttinen geometria (MAA4) pistejoukon yhtälö suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen yhtälöryhmän ratkaiseminen pisteen etäisyys suorasta Vektorit (MAA5) vektoreiden perusominaisuudet vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo suorat ja tasot avaruudessa Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma jakauman tunnusluvut klassinen ja tilastollinen todennäköisyys kombinatoriikka todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma diskreetin jakauman odotusarvo normaalijakauma Derivaatta (MAA7) rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi

25 24 Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) Integraalilaskenta (MAA10) Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Johdantokurssi (MAA14) // juurifunktiot ja -yhtälöt eksponenttifunktiot ja -yhtälöt logaritmifunktiot ja -yhtälöt yhdistetyn funktion derivaatta käänteisfunktio juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat suunnattu kulma ja radiaani trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen trigonometristen funktioiden derivaatat lukujono rekursiivinen lukujono aritmeettinen jono ja summa geometrinen jono ja summa integraalifunktio alkeisfunktioiden integraalifunktiot määrätty integraali pinta-alan ja tilavuuden laskeminen lauseen formalisoiminen lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit suora, käänteinen ja ristiriitatodistus kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut aritmetiikan peruslause kokonaislukujen kongruenssi absoluuttinen ja suhteellinen virhe Newtonin menetelmä ja iterointi polynomien jakoalgoritmi polynomien jakoyhtälö muutosnopeus ja pinta-ala funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä epäoleelliset integraalit yksinkertaisten funktioiden derivaatat derivaatan avulla polynomifunktion kulku ja sen ääriarvot rationaalifunktion suurin ja pienin arvo sovellusongelmien yhteydessä murtoluvut, laskusäännöt ja prosenttilasku polynomilausekkeet ja niiden sieventäminen ensimmäisen asteen yhtälöt ja niiden ratkaisu neliöjuuri ja kolmion geometriaa graafisen laskimen käyttöä kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi

26 25 Talousmatematiikka (MAA15 yhteinen MAB7 kanssa) // indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla Analyysi (MAA16) kahden muuttujan funktiot differentiaaliyhtälöt kompleksiluvut Kertauskurssi (MAA17) kerrataan oppimäärän keskeiset sisällöt syventävien tehtävien avulla harjoitellaan laskuvalmiuksia ja eri ratkaisumallien hallintaa kurssi kurssi kurssi LYHYT OIMÄÄRÄ Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttä ä matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatkoopinnoissa. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) // ongelmien muotoileminen yhtälöiksi suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen Geometria (MAB2) kuvioiden yhdenmuotoisuus suorakulmaisen kolmion trigonometria ythagoraan lause kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa Matemaattisia malleja I (MAB3) Matemaattinen analyysi (MAB4) lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen potenssiyhtälön ratkaiseminen eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla polynomifunktion derivaatta polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen graafisia ja numeerisia menetelmiä kurssi kurssi kurssi kurssi

27 26 Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) Matemaattisia malleja II (MAB6) Talousmatematiikka (MAB7) Matemaattisia malleja III (MAB8) // jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnusluvut normaalijakauma ja jakauman normitus kombinatoriikkaa todennäköisyyden käsite todennäköisyyden laskulakien ja mallien käyttöä kahden muuttujan lineaariset yhtälöt lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen lineaarinen optimointi lukujono aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat vektorin käsite ja laskutoimitukset vektoreilla koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla Aloituskurssi (MAB9) murtoluku- ja prosenttilaskua sekä laskimen käyttöä kirjainlausekkeiden sieventämistä yhtälöiden ratkaisemista tasogeometriaa Kertauskurssi (MAB10) Todennäköisyys ja tilastot 2 (MAB11 = MAA6) Lukuteoria ja logiikka (MAB12 = MAA11) oppimäärän keskeiset asiat laskutaidon parantaminen ja ratkaisutapojen valinta diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma jakauman tunnusluvut klassinen ja tilastollinen todennäköisyys kombinatoriikka todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma diskreetin jakauman odotusarvo normaalijakauma lauseen formalisoiminen lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit suora, käänteinen ja ristiriitatodistus kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi kurssi

28 27 BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyylitasolta biosfääriin. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään metsäntutkimuksesta lääketeknologiaan. Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. akolliset kurssit käydään järjestyksessä. ventävät kurssit vaativat tiettyjen pakollisten kurssien suorittamista. // Eliömaailma (BI1) biologiset tieteet ja menetelmät elämän ominaisuudet elämän monimuotoisuus ekosysteemit ja populaatiot evoluutio elämän kehitys elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus lu ja perinnöllisyys solu elämän perusyksikkönä (BI2) solun energiatalous solujen toiminnan ohjaaminen solujen lisääntyminen periytymisen periaatteet populaatiogenetiikka ja synteettinen evo- Ympäristöekologia (BI3) edellyttää kurssin 1 suorittamista Ihmisen biologia (BI4) edellyttää kurssin 1 suorittamista Bioteknologia (BI5) edellyttää pakolliset kurssit Metsien ja lajien maailma (BI6) luutioteoria ekologinen tutkimus biodiversiteetti ja sen merkitys ekologiset ympäristöongelmat Suomen luonnon haavoittuvuus kestävä tulevaisuus ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys elintoimintojen säätely elimistön sopeutuminen ja puolustus ihmisen lisääntyminen ihmisen elämän kaari ja yhteisöllisyys perimän merkitys solun hienorakenne ja solujen väliset erot solut proteiinien valmistajina geenien toiminta geeniteknologia ja sen mahdollisuudet mikrobit ja niiden merkitys biotekniikka teollisuudessa kasvien ja eläinten jalostus geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö metsien ominaispiirteet: levinneisyys, rakenne ja lajisto metsän kasvun edellytykset metsien käyttö, hoito ja uhat lajien tunnistusta ja ekologiaa työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa mahdolliset harjoitustyöt työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa harjoitustyöt työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa harjoitustyöt työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa muu näyttö työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa harjoitukset työskentely ja osaaminen oppimistilanteissa harjoitustyöt /

29 28 Biologian työkurssi (BI7) // solu ja solurakenne fotosynteesi yksilön rakenne mikrobiekologiaa perinnöllisyys ympäristötekijät ja kasvu ihmisen ja nisäkkään rakenne työskentely oppimistilanteissa kokeelliset harjoitustyöt työselostukset Biologian kertauskurssi (BI8) kerrataan oppimäärän keskeiset sisällöt ylioppilaskokeeseen valmentautuminen harjoitustyöt ja tuntiosaaminen