KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE PÄIVITYS VUODELLE 2016
|
|
- Seppo Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE PÄIVITYS VUODELLE 2016 Terveydenhoidon palvelujen johtoryhmä Terveyspalvelujen johtoryhmä Perusturvan ja terveydenhuollon ltk Kasvun ja oppimisen ltk
2 2 SISÄLLYS KUOPION PERUSTURVAN JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUALUEEN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE SISÄLLYS 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 1.2 Kuopion kaupungin strategia 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 2.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet 2.2 Lastenneuvolatoiminnan perustehtävät 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ, TOIMITILAT 3.1 Asiaaat 3.2 Hallinto ja henkilöstö Terveydenhoitoyksikön hallinto Henkilöstö 3.3 Toimitilat 4. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTASEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 4.1 Valtakunnallinen asetus 4.2 Asetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset ja tarveharkintaiset käynnit 4.3 Mittarit 4.4 Rokotukset 4.5 Kotikäynnit ja tarveharkintaiset käynnit 4.6 Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen 4.7 Suun terveydenhuolto 4.8 Sairaanhoito 5. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 6. VUODEN 2016 HAASTEET 7. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 7.1 Perehdytys 7.2 Kokoukset ja kehittämispäivät 7.3 Kehityskeskustelut 7.4 Koulutus 7.5 Työnohjaus 8. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI 9. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET 10. SAADUT LAUSUNNOT/KOMMENTIT 2012
3 3 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Kuntalain 1. pykälä määrittelee tavoitteeksi pyrkimyksen edistää asuaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus (338/2011) velvoittavat kunnan ylläpitämään terveysneuvontaa, johon luetaan mm. kansanterveydellinen valistustyö sekä kunnan asuaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. Lain tarkoituksena on turvata tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) astui voimaan Lakia sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa tai kun asiakas muutoin tarvitsee sosiaali- että terveydenhuollon palveluja. Valtioneuvosto on antanut lakia täsmentävän asetuksen (380/2009, päivitys 338/2011), jota on täytynyt noudattaa määräaikaistarkastusten osalta viimeistään Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on STM julkaissut asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet 20/2009 sekä menetelmäkäsikirjan (Opas 14/2011). Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2004 lastenneuvolatoiminnan tueksi runsaasti suosituksia sisältävän oppaan Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, josta on omat versionsa työntekijöille ja päättäjille ja joka on toimintojen osalta pohjana asetukselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväällä 2012 julkaisema sähköinen Lastenneuvolakäsikirja sisältää keskeisimmät säädökset ja ohjeet lastenneuvolatyöhön. Laajaterveystarkastus ohjeistus ja menetelmäkäsikirjat ovat ilmestyneet Valtakunnallinen ennaltaehkäisevän työn seurantajärjestelmä otettiin käyttöön v. 2011, AvoHILMO (avohoidon ilmoitus Terveyden ja hyvin voinnin laitokseen) tilastoi ja seuraa terveydenhuoltopalvelujen toteutumista, etenkin asetuksen mukaisen neuvolatoiminnan toteutumista kunnissa. 1.2 Kuopion kaupungin strategia Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkitason strategian, jonka visiona on vuoteen 2020 Kuopio on asuaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Kaupungin toiminta-arvoina ovat: rohkeus ennaoluulottomuus ja asioiden määrätietoinen toteuttaminen ja loppuunsaattaminen yhdessä tekeminen, sitoutuminen, luottamus yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta ja sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisestä vuorovaikutuksessa luovuus uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista kehittämiselle otollisessa ilmapiirissä asiakaslähtöisyys kuntalaisten mukaan ottaminen toiminnan ja palvelun kehittämiseen, asiakaslähtöinen palveluasenne, asiakaspalautteiden kerääminen ja palveluiden kehittäminen vastaamaan asiaaiden tarpeita. Yksi Kuopion neljästä strategisesta päämäärästä on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Terveydenhoitotyön suunnittelulle merkittäviä kriittisiä menestystekijöitä ovat asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut sekä riittävä taloudellinen liiumavara.
4 4 Terveyspalveluiden alueella aiemmin tehdyn strategian mukaisesti lastenneuvolatyössä huomioidaan seuraavat linjaukset: - laatusuositusten ja asetuksen mukainen toiminta - toimintasuunnitelmien ja -kertomusten laadinta - neuvoloiden ja päivähoidon sekä sosiaalityön yhteistyön syventäminen - Lapsi Kuopio haneen ( ) aikana luotujen toimintamallien jalkauttaminen ja edelleen kehittäminen koordinaattorin toimesta - palveluketjujen ja hoitopolkujen sekä varhaisen puuttumisen mallien kehittäminen keskeisten kansanterveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi (mm. lihavuus, syömishäiriöt, masennus, päihteidenkäyttö, perheväkivalta, erityisen tuen tarpeessa olevien huomioon ottaminen) - vanhemmuuden tukemiseksi tuotettujen työmenetelmien käytön tehostaminen (varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen haastattelu, vauvaperheen voimavaramittari, perhevalmennus, vertaistukiryhmät, parisuhteen- ja vanhemmuuden roolikartta) Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa vuosille johdettuna lastenneuvolatoiminnassa korostetaan ehkäisevää toimintaa, varhaista puuttumista ja kehotetaan perustamaan äiti-lapsiryhmiä sekä vanhempainkouluja yhdessä yhteistyökumppaneiden ja kolmannen sektorin kanssa. Painopistealueita ovat mm. vanhemmuuden vahvistaminen sekä lasten ja nuorten fyysisen, psyyisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen. 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 2.1 Lastenneuvolatoiminnan tavoitteet Lapsen fyysisen ja psyyisen terveyden sekä perheiden hyvinvoinnin edistäminen perheiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti Lapsen sairauksien, kehitystä ehkäisevien tekijöiden sekä perheen muiden terveyspulmien varhainen tunnistaminen Vanhempien tukeminen terveyttä edistävien valintojen tekemisessä Lapseensa turvallisen, vastavuoroisen ja jo varhain syntyvän kiintymyssuhteen luomisen tukeminen sekä vanhempien auttaminen luomaan myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempina Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja lapsen ja perheen hyvinvoinnista vastuunottamisessa Vanhempien auttaminen tunnistamaan omia voimavarojaan ja perhettä kuormittavia tekijöitä sekä varhaisen tuen tarjoaminen perheen pulmatilanteissa Ennaltaehkäistä lasten mielenterveyden häiriöitä ja lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta Tukea omalla asiantuntemuksellaan varhaiskasvatuspalvelujen toimintaa 2.2 Lastenneuvolatoiminnan perustehtävät Perhekeskeinen ja asiakaslähtöinen toiminta Seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyyistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä Tunnistaa mahdollisimman varhain epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perheneuvolan, lapsiperheyksiköiden, omalääkäreiden ja erikoisyksiköiden kanssa Ohjata asiakas oikea-aikaisesti tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon Tukea vanhempia turvallisen aikuisuuden sisältävään ja lapsilähtöiseen kasvatustapaan Yhteisöllinen terveyden edistäminen Antaa valtakunnallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja ylläpitää lasten rokotussuojaa Käyttöönottaa ja arvioida erityistyöntekijöiden tuella laadittua tieto- ja ohjausmateriaalia. Mahdollistaa vanhemmille ajantasaisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon saaminen lapseen, perheeseen ja näiden terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä kullekin vanhemmalle soveltuvalla tavalla Osallistua asiaaiden vertaistuen järjestämiseen
5 5 Laadukas ja vaikuttava toiminta Kehittää lastenneuvolatoimintaa ja tehdä aloitteita toimintamallien luomiseksi moniongelmaisten perheiden auttamiseksi Terveydenhoitajien ja lääkäreiden työn käytännön harjoittelun ohjaaminen toteutus niin koti- kuin ulkomaisille opiskelijoille yhteistyössä oppilaitosten oppimistavoitteiden mukaisesti 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 3.1 Asiaaat Kuopion kaupungin lastenneuvoloiden asiaaina on suunnitteluvuoden alkaessa ( )8229 alle kouluikäistä lasta perheineen. Määrä on kasvanut tuntuvasti Maaningan kuntaliitoksen ja voimaaan muuttovoiton myötä. 3.2 Hallinto ja henkilöstö Terveydenhoitoyksikön hallinto Lastenneuvolatoiminnan järjestämisvastuu on kasvun ja oppimisen palvelualueella ja terveydenhuollonpalvelualueella on palvelun tuottamisvastuu. Iso osa terveydenhoitajien neuvolatyöstä toteutetaan yhdistettynä äitiys- ja lastenneuvolatoimintana hallinnollisesti asia hoidetaan palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Terveydenhuollon palveluissa avohoidon palvelujen asiauusjohtajana toimii terveysjohtaja Jari Saarinen. Koko terveydenhoitoyksikön palvelupäälliönä toimii Kristiina Mäki. Terveydenhoitoyksikön lääkäreiden esimiehenä toimii ayl Kaj Korhonen ja lastenneuvolan hoitotyön palveluesimiehenä Kirsi Könönen. Lastenneuvolan sektorityönä tekevien lääkäreiden esimiehinä toimivat vastaanottojen tiimijohtajat. Lastenneuvolatyön koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä vastaa lastenneuvolatyön tiimivastaava, lastenlääkäri Hertta Ollikainen sekä hoitotyön osuudesta neuvolatoiminnan palveluesimies Kirsi Könönen. Koordinointi ja kehittäminen tapahtuvat yhteistyössä palvelupäällikön ja Kasvun ja oppimisen tuen johtajan kanssa. Toiminnallisesta johtamisesta terveydenhoitoyksikössä vastaa Terveydenhoidon palvelujen johtoryhmä, johon kuuluvat yksikön päälliö, apulaisylilääkärit, palveluesimiehet ja vastaava terveydenhoitaja. Henkilöstön edustajista ja esimiehistä koostuva terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi toimii toimintoja suunnittelevana ja kehittävänä yhteistyöelimenä. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda ryhmän käsiteltäväksi ideoita ja kehittämistarpeita henkilöstön edustajien kautta. Henkilöstötiimi toimii kaksisuuntaisena tiedotuskanavana. Tiimin jäsenyys on kaksivuotinen ja vaihtuu vuorovuosina Henkilöstö Lastenneuvoloiden työntekijöitä ovat terveydenhoitaja ja lääkäri, jotka toimivat työpareina. He vastaavat yhdessä lastenneuvolatoiminnan toimipaiakohtaisesta kehittämisestä ja toteuttamisesta toimintasuunnitelmaa soveltaen lastenneuvolatyön asiantuntijalääkärin, palvelupäällikön ja palveluesimiehen kanssa. He tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perheneuvolan, sosiaalityön lapsiperhepalveluiden sekä erityistyöntekijöiden (esimerkiksi toimintaterapeutti, puheterapeutti) kanssa. Lastenneuvoloissa työskentelee 32 terveydenhoitajaa, kokopäiväisiksi muunnettuna 21. Kokopäiväisesti lastenneuvolatyötä tekevällä terveydenhoitajalla on hoidettavanaan keskimäärin 400 lasta. Lastenneuvolatyön terveydenhoitajien työn mitoitus on laskennallisen minimisuosituksen mukainen, varahenkilöstö ei pysty kattamaan sijaistarvetta. Palvelutarpeessa on alueellisia eroja erityisen tuen tarpeessa olevien perheiden määrän suhteen. Toistaiseksi eroja ei ole pystytty huomioimaan riittävästi työkuormituksia laskettaessa.
6 6 Kantakaupungin viidessä keskitetyssä ja taajama-alueen kuudessa muussa lastenneuvolassa työskentelee 15 osa-aikaista lääkäriä, kokopäiväisiksi muutettuna vastaa 3,4 lääkärin työpanosta. Terveydenhoitoyksikön 4 päätoimista lääkäriä tekee neuvolapäivistä noin 56 % ja 44 % saadaan tiimilääkäreiden sektorityönä. Lisäksi huolehdimme isäntäkuntaperiaatteen mukaisesti Tuusniemen lastenneuvolapalvelut. Lääkärityövoimaa on käytettävissä valtakunnallisten suositusten mukaisesti yhden lääkärin työpanos 2700 lasta kohti. Koulu- ja opiskelulääkärit sijaistavat lastenneuvoloiden lääkäreitä koulujen ja oppilaitosten loma-aikoina. Terveydenhoitajalla on mahdollisuus konsultoida ei-kiireellisissä asioissa puhelimitse tai sähköisesti neuvolalääkäriä, lapsen oman alueen lääkäriä, tai lasten mielenterveyspalveluiden henkilökuntaa. Kiireellisissä asioissa on mahdollisuus konsultoida päivystävää tiimilääkäriä tai erityistapauksissa KYS:in pediatripäivystäjää tai lastenpsykiatria. Käytössä on myös valtakunnallinen neuvontapuhelin. Omia erityistyöntekijöitä ei neuvolassa ole, mutta kuntoutuksen puheterapeuttien, toimintaterapeuttien ja fysioterapeuttien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Terveydenhoitaja ja lääkäri voivat konsultoida puhelimitse tai sähköisesti erityistyöntekijöitä ja terveydenhoitaja voi myös tehdä lapsesta lähetteen puheterapeutille. 3.3 Toimitilat Lastenneuvolan terveydenhoitajatyö järjestetään pääsääntöisesti lähipalveluna, yhteensä 17 eri toimipisteessä. Taajama-alueella lääkärineuvolat on keskitetty 7 toimipisteeseen (Keskusta, Aurinkorinne, Puijonlaakso, Pyörö, Saarijärvi, Martti Ahtisaaren koulun neuvola ja Neulamäki) ja lisäksi palvelut toteutetaan kuudessa toimipisteessä Karttulassa, Riistavedellä, Nilsiässä, Vehmersalmella, ja Maaningalla. Työtiloja uudistetaan ja päivitetään Kuopion kaupungin Tilakeskuksen toimitilasuunnittelun mukaisesti. 4. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 4.1. Valtakunnallinen asetus Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta astui voimaan heinäkuussa Asetuksesta on julkaistu perustelut ja soveltamisohjeet (2009) ja menetelmäkäsikirja Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (THL opas 14/2011). Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus määrittää palveluiden minimitason. Uusia toimintaperiaatteita, jotka on otettava huomioon työn mitoituksessa ovat varhainen puuttuminen, etsivä työ sekä vertaisryhmien ohjaaminen. Kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta ja 1 6 vuoden ikäinen vähintään kuusi terveystarkastusta. Näihin sisältyvät kolme laajaa terveystarkastusta (terveydenhoitajan ja lääkärin yhdessä tekemät tarkastukset) 4 kuukauden, 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä. sekä lääkärin tarkastukset 4-6 viikon ja 8 kuukauden iässä sekä yksi terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. Asetus velvoittaa, että erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä (varhainen puuttuminen). Neuvolaoppaan mukaan erityisen tuen tarpeessa olevien määräksi on arvioitu 10-30% perheistä. N. 10% neuvolaikäisistä lapsista kasvaa perheissä, joissa on lasten psykososiaalista kasvua ja kehitystä haittaavia tai vaarantavia ongelmia. Neuvolaopas ohjeistaa varaamaan erityistukea tarvitseville perheille lisäkäyntejä varten aikaa % kokonaistyöajasta Asetuksen mukaan tulee määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarve pyrkiä selvittämään (etsivä työ). Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaisista terveystarkastuksista
7 7 poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla ja heidän tuen ja asioiden jatkoselvittelyn terve voi olla keskimääräistä suurempi. 4.2 Asetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset ja tarveharkintaiset käynnit Kuopiossa toteutettava asetuksen mukainen määräaikaistarkastusohjelma: H vk 4-6 vk 6-8 vk v 3v 4v 5v 6v Th ktk x x x L x x x x (x) L x x x L x 1) Lä x L x L L Hh x nla x x H = raskausviio ktk = kotikäynti tarv L = laaja terveystarkastus Th = terveydenhoitaja Lä = lääkäri Hh = suun terveydenhoito (x) = tarvittaessa nla = terveydenhoitaja tarkastaa suun terveyden neuvolassa 1) = jaetaan neuvolan (kasvu ja terveys) ja varhaiskasvatuksen (koulukypsyys) kesken Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat huoltajat. Tarkastuksessa koko perheen hyvinvointia arvioi lääkäri ja terveydenhoitaja yhdessä haastatteluilla ja mittareiden avulla niiltä osin kuin se perheen hoidon ja tuen järjestämisen kannalta on välttämätöntä. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon henkilökunnan arvio lapsen selviytymisestä päivähoidossa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Tiedonsiirto arviosta tapahtuu strukturoidun neuvola-päivähoitoyhteistyölomaeen (LapsiKuopio-hanke, ) avulla, jonka vanhemmat toimittavat 18 kuukauden ja 4-vuoden iässä päivähoidosta neuvolaan ja takaisin päivähoitoon. Terveystarkastusten sisällöt on kuvattu yksikön sisäisessä terveydenhoitajien toimintaohjeessa ja asiaaille ja muille sidosryhmille lastenneuvolan käsikirjassa. Toimintaohjeet terveydenhoitajien ja lääkäreiden käyttöön sekä ohjausmateriaalia perheiden käyttöön on kehitetty ja saatettu sähköiseen muotoon (V-levy) LapsiKuopio haneessa Toimintaohjeita päivitetään tarvittaessa. THL on julkaissut sähköisen Lastenneuvolakäsikirjan, josta löytyvät linkit myös menetelmäkäsikirjaan terveystarkastuksista lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (julkaisu 14/2011). Lääkärintarkastusten sisältö on kuvattu myös Yleislääkärin käsikirjassa. 4.3 Mittarit Laajojen terveystarkastusten edellyttämiin huoltajien haastatteluihin ja koko perheen hyvinvoinnin selvittämiseen voidaan hyödyntää työvälineiksi kehitettyjä mittareita. Määräaikaistarkastuksiin sisällytetään seuraavien mittareiden käyttö: MITTARI IKÄ TOIMENPITEET EPDS mielialaseula äidille Audit-kysely + mini-interventio molemmille vanhemmille Vauvaperheen voimavaramittari molemmille vanhemmille Vanhemmuuden roolikartta ja parisuhteen roolikartta 2 :n sisällä synnytyksestä 1- ja 4-vuotistarkastuksissa 2 :n tarkastuksessa kotiin täytettäväksi, miniinterventio 3:n tarkastuksessa yksilöllisesti tarpeen mukaan matalan kynnyksen toiminta: perhetyö toimiva hoitopolku KPK:n kanssa hoitoonohjaus omalääkärille, työterveyteen tai päihdepalveluihin lisäkäynnit perhetyö perheneuvola KYS:n piulapsipsykiatria lisäkäynnit perhetyö perheneuvola Painopolku kaii neuvolatarkastukset varhainen interventio painopolkuohjelma, yksilöllisesti tarpeen mukaan LAPS-lomake, arvio lapsen aina huolen herätessä hoitopolku perheneuvolan,
8 hyvinvointia uhkaavista tekijöistä (lapsen tai perheen voinnissa) Lähisuhdeväkivaltakysely Neuvokas perhe - kysely 8 3 :n ja 2 v-neuvolan yhteydessä (3 v-neuvolan yhteydessä, mikäli 2 v - neuvola on ryhmäneuvola) 1 vuoden neuvolakäynnin yhteydessä LNMY:n ja KYS:n lastenpsykiatrian kesken työnjako moniammatillinen hoitopolun (KPK, Kuopion kriisikeskus, perhekriisiyksiö, arviointiyksiö, sosiaalipäivystys, poliisi) varhainen interventio 4.4 Rokotukset Rokotuksia annetaan valtakunnallisen neuvolaikäisten yleisen rokotusohjelman mukaisesti. Rokotuksista kieltäytyville perheille informoidaan, millaisia riskejä rokottamattomuus voi aiheuttaa. Perheillä on mahdollisuus ottaa myös vapaavalintaisia, omakustanteisia rokotuksia (mm. vesiroo, influenssa), jotka terveydenhoitaja tarvittaessa antaa neuvolassa. Määritellyille riskiryhmille (6-35 ikäiset ja sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat lapset) tarjotaan maksuttomat kausiinfluenssarokotukset. Matkailijoiden rokotukset annetaan keskitetysti rokotusvastaanotolla, mikäli rokotusajankohta ei käy yhteen määräaikaistarkastuksen kanssa Kotikäynnit ja tarveharkintaiset käynnit Tarjotaan kohdennetusti ensimmäistä lasta odottavaan perheeseen (rvk 35-37) tai syntymän jälkeen (Vavu-toiminta). Käynti toteutetaan tarvittaessa yhdessä äitiysneuvolan terveydenhoitajan tai muun perheen tarpeen mukaisen ammattilaisen kanssa. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tarvittaessa järjestään lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. 4.6 Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen Perheiden hyvinvoinnin edistämisessä yhtenä keskeisenä sisältönä on vanhempien keskinäisen vuorovaikutuksen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Henkilöstö on koulutettu varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen haastatteluun (VAVU). Menetelmä on todettu vaikuttavaksi ja se on otettu säännönmukaiseen käyttöön kaikissa neuvoloissa Äitiysneuvolan perhevalmennuksen jatkona lastenneuvolassa toimivat vanhempainryhmät. Ensisynnyttäjäperheille järjestetään osana perhevalmennusta vertaisryhmät noin 2:n kuluttua synnytyksestä ja 6-kuukautisneuvola ryhmäneuvolana. MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen - haneen mukaista pienryhmätoimintaa toteutetaan neuvoloissa, joiden terveydenhoitajat ovat saaneet koulutuksen ryhmänvetäjiksi. Vertaisryhmissä tuetaan lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta ja vanhemmuuteen kasvua. Osallistumme Turun yliopiston lasten psykiatrian tutkimuskeskuksen Voimaperhe haneeseen. Haneen tavoitteena on tukea kuopiolaisia perheitä myönteisiin vanhemmuuden taitoihin 3-4 kuukautta kestävällä hoito-ohjelmalla. Haneesta perheille lähetetään kysely, jonka perusteella haneen työntekijä arvioi ehdotetaanko perheelle hoito-ohjelmaa ja haneesta ollaan yhteydessä suoraan perheeseen. Edelleen kehitetään järjestelmällisessä käytössä olevaa etsivää työtä, mikä tarkoittaa yhteydenottoa perheeseen, jolta ikäkausitarkastus on jäänyt toteutumatta. Jos varattu neuvola-aika jää käyttämättä, ottaa terveydenhoitaja välittömästi yhteyttä perheeseen. Terveydenhoitaja seuraa kirjoilla olijoista kahden kuukauden välein tarkastusten toteutumista ja ottaa yhteyttä perheisiin, joilta aika on jäänyt varaamatta. Näiden perheiden tuen tarvetta arvioidaan puhelimitse tai järjestämällä kotikäynti. 4.7 Suun terveydenhuolto
9 9 Hammashuollosta vastaa toimintasuunnitelmansa mukaisesti Kuopion terveyspalveluiden suun terveydenhuollon yksiö. Terveydenhoitaja arvioi lapsen suun terveydentilan 2 v iässä. Tarkastuksessa jaettavan materiaalin neuvolaan toimittaa suun terveydenhuollon palvelut. 4.8 Sairaanhoito Sairaanhoito ei kuulu neuvolapalveluihin. Lapsen sairaanhoidosta huolehtii tiimilääkäri, jonka yhteystiedot löytyvät lapsen katuosoitteen mukaisesti terveys 5. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI Lastenneuvoloiden keskeisiä yhteistyötahoja ovat vanhemmat, neuvolan koti- ja perhetyö, oman alueen lääkäri, varhaiskasvatuksen henkilökunta, perheneuvola, sosiaalityön lapsiperhepalvelut, suun terveydenhuolto, terveyspalvelujen erikoisyksiköt (mm. lasten kuntoutus, mielenterveyspalvelut, Kuopion kaupungin lastenpoliklinia ja ravitsemussuunnittelijat), erikoissairaanhoito sekä kolmas sektori. Lastensuojelulaki ja uusi sosiaalihuoltolaki edellyttää moniammatillista yhteistyötä lastensuojelutarpeen selvittämisessä ja tuen järjestämisessä. Lastenneuvoloiden henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Neuvolan ja päivähoidon yhteistyösopimus (Lapsi Kuopio hanke) muodostaa rakenteen neuvolan ja päivähoidon yhteiselle toiminnalle. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on varmistaa vastavuoroinen osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen neuvolan, päivähoidon ja sosiaalityön perustyössä, erityisesti silloin kun lapsen suotuisa kehitys näyttää vaarantuvan. Yhteistyösopimus pohjautuu asiakaslähtöiseen työotteeseen ja yhtenäisen varhaisen tuen työmenetelmän käyttämiseen lapsen ja perheen vaikeuksien syventämisen ja kasautumisen estämisessä. Haneen päättyessä varhaisen tuen koordinoinnista, yhteyshenkilönä toimimisesta sekä kehitetyn materiaalin päivittämisestä vastaa lastenneuvolapalveluihin nimetty varhaisen tuen koordinaattori terveydenhoitaja Katriina Silvasti. Yhtenäinen konsultaatiopuhelinaika torstaisin klo ja omat konsultaationumerot henkilökunnalle ovat käytössä (Lapsi Kuopio hanke). Neuvolan henkilökunta voi tarvittaessa konsultoida erityistyöntekijöitä (puheterapeutit, toimintaterapeutit, fysioterapeutit, konsultoivat erityislastentarhanopettajat) ja yhteistyöyksiköitä (perheneuvola, sosiaalityön lapsiperhepalvelut, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikön (LNMY) lasten tiimi, KYS:n piulapsipsykiatrian työryhmä). Konsultoida voidaan myös sisäverkon Pegasos - postilla. Lapsen kuntoutus toteutetaan ensisijaisesti hänen arkiympäristössään kotona ja päivähoidossa konsultaatio-ohjeet huomioiden. Lapsen edistymistä seurataan vanhempien kanssa päivähoidossa ja neuvolassa. Tarvittaessa lapsi ohjataan erityistyöntekijän arvioon. Neuvola tekee yhteistyötä myös Kuopion psykiatrian keskuksen (KPK) ja KYS piulapsipsykiatrian kanssa. Yhteistyön pohjana on masentuneiden äitien hoitopolku, joka sisältää mm. puhelinkonsultaatiomahdollisuuden ja työntekijöiden jalkautumisen neuvolaan. KPK:n ja neuvoloiden välille on laadittu yhteistyösopimus hoitopolun mukaisen toiminnan vahvistamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Moniammatillista yhteistyötä ja tiedonkulkua lastenneuvoloiden, varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön lapsiperhepalveluiden välillä on tarve kehittää sekä pohtia esimerkiksi yhteisiä koulutustarpeita ja - mahdollisuuksia. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa. Neuvola-asetuksessa korostuu erityisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarpeenmukaisen tuen järjestäminen viiveettä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että projektihaneen aikana hyväksi toimintamuodoksi havaittu neuvolan perhetyö saadaan takaisin neuvolan omaksi toiminnaksi. Neuvolalla ei ole omaa perhetyötä vaan perheet saavat tarvittavan perhetyön sosiaalihuollon puolelta. Perheneuvolan vajaan resurssin vuoksi pyritään lisäämään perheiden tukikäyntejä neuvolassa.
10 10 6. VUODEN 2016 HAASTEET 1. Synnytysten lisääntymisen, muuttoliieen ja kuntaliitosten myötä henkilöstön määrän, työnkuvien ja neuvola-alueiden muutokset vaativat jatkuvaa suunnittelua ja uudelleen organisointia, jotta henkilöstövaihdokset asiaaille ovat mahdollisimman vähäisiä ja palveluiden saatavuus on tasapuolista. 2. Valtakunnallinen suuntaus on tukea erityisesti perheitä, jotka tarvitsevat tukea ja apua kipeimmin Nykypäivänä lapsiperheillä paljon arjen hallintaan, vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen liittyviä pulmia. Lastenneuvoloiden työote painottuu entistä enemmän ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen erityisongelmissa, mikä vaatii neuvolan lisäkäyntejä ja tiivistä moniammatillista yhteistyötä varhaiskasvatuksen, sosiaalityön, perheneuvolan sekä kolmannen sektorin kanssa. 3. Asetuksen myötä terveydenhoitajien työpanosta ohjautuu aikaisempaa enemmän mm. varhaisen vuorovaikutuksen periaatteen mukaisiin kotikäynteihin, äitilapsivertaisryhmien käynnistämiseen sekä muuhun moniammatilliseen yhteistyöhön. 4. Lastenneuvolan keskitetty lääkäritoiminta toteutuu taajama-alueella 7 toimipisteessä (keskusta, Aurinkorinne, Pyörö, Puijonlaakso, Saarijärvi Neulamäki ja Martti Ahtisaaren koulun neuvola). Aiemman viiden lääkärineuvolan lisääminen seitsemään on toivottu parantavan terveydenhoitaja-lääkäri- työparityöskentelyä. Lääkärin vastaanottojen keskittämisellä on pyritty minimoimaan matka-aikojen aiheuttama hua, ja samalla takaamaan tilojen toimivuus työparityöskentelyn näkökulmasta. Loma-aikoina lastenneuvoloiden lääkäritoiminta on pyritty keskittämään myös huomioiden sijaistyötekijöiden konsultaatiotarve. 5. Avovastaanottotoiminta toteutuu neuvoloissa säännönmukaisesti viikoittain. Palvelu on tarkoitettu neuvoloiden asiakasperheille ja vastaanottoaikaa on yksilöllisesti neuvolan koon mukaan. Avovastaanottotoimintaa laajennetaan niin, että jokaisena päivänä on tarpeeksi avovastaanotto aikaa. Avovastaanottotoimintaa marinoidaan koko kaupungin alueella. 6. Neuvolan www- sivut uudistetaan paremmin asiaaita palveleviksi. 7. Lastenneuvolatyötä ohjaavaa ja tukevaa materiaali päivitetään Terveydenhoitoyksikön V- levyllä jolloin se on varmasti kaiien saatavilla ja viimeisimmän päivityksen mukaista. Näin voidaan varmistaa sovitun mukainen toiminta eri työpisteissä ja vahvistaa asiakasturvallisuutta. 8. Syksyllä 2016 alkamassa lastentautien avopediatrian valinnainen kurssi Kurssin aikana kurssille hakeneet lääketieteen opiskelijat seuraavat neuvola- ja koululääkärin sekä erityisneuvolalääkärin työtä yhteensä 6 päivää kuukauden aikana. 9. Lastenneuvola toimintaa kehitetään tiimityön mallin mukaiseksi sekä työprosessien sujuvuutta tarkastellaan LEAN filosofian pohjalta. 7. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 7.1 Perehdytys Esimiehet vastaavat uuden työntekijän perehdyttämisestä. Uusille terveydenhoitajille on päivitetty henkilökohtainen perehdytyskansio ja jokaiselle laaditaan perehdytysohjelma (3-5 päivää) ja nimetään tutor- terveydenhoitaja työtehtävien mukaan. Lapsi Kuopio- haneen koordinaattoriterveydenhoitaja perehdyttää uudet terveydenhoitajat haneessa kehitettyjen materiaalien ja terveydenhoidon V-levyn käyttöön. Lääkärien perehdyttämisen apuvälineenä käytetään LapsiKuopio- haneen yhteydessä päivitettyjä toimintaohjeita lääkärin määräaikaistarkastuksista. Ohjeet löytyvät perehdytyskansioista kussakin toimipisteessä sekä kaupungin terveydenhoidon V-levyltä. Lääkärityön apuvälineinä ovat myös THL:n sivuilta löytyvä sähköinen Lastenneuvolakäsikirja sekä Terveysportista löytyvät Lääkärin käsikirja ja
11 11 Lastenneuvolaopas. Perehdytyksestä vastaavat lastenlääkärit Jutta Airaksinen ja Hertta Ollikainen Koulutusvaiheessa oleville lääkäreille on nimetty tutor- lääkärit. Terveydenhoitajat voivat osallistua halutessaan työkiertoon. Keväällä järjestetään koulu- ja opiskeluterveydenhoitajille sekä uusille työntekijöille perehdytysiltapäivä neuvolan kesälomasijaisuuksia varten. 7.2 Kokoukset Terveydenhoitajilla on kerran kuukaudessa yhteinen kokous. Neuvolatoiminnan kehittämispäivä järjestetään keväällä sekä syksyisin. Terveydenhoidon palvelujen koko yksikön kehittämispäivä järjestetään kerran vuodessa. Neuvola-varhaiskasvatuksen-sosiaalityön yhteistyösopimuksen mukaiset yhteistyökokoukset toteutuvat 6 kertaa vuodessa. Neuvolatyötä tekevät lääkärit osallistuvat soveltuvin osin neuvolatyötä koskeviin koulutuksiin. Terveydenhoitoyksikössä toimivat lääkärit osallistuvat kehittämispäivään. 7.3 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Kehityskeskusteluun valmistautumiseksi työntekijät täyttävät ennaoon sähköisen Kunta HRjärjestelmässä olevan osaamiskartoituksen ja suorittavat tietoturvan ja tietosuoja koulutuksen veroympäristössä (Navisec - Tietus-koulutus). Lastenneuvolatoiminnan ryhmäkehityskeskustelu terveydenhoitajille järjestetään kerran vuodessa työn sisältöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi. 7.4 Koulutus Täydennyskoulutuksessa noudatetaan STM:n täydennyskoulutussuositusta sekä perusturvan ja terveydenhuollon palveluiden ohjeistusta. Sisäistä täydennyskoulutusta järjestetään tarvittaessa. Yksityiskohtaiset koulutusaiheet sovitaan yksikön neuvotteluryhmässä strategiset painopistealueet sekä kaupungin muiden toimintayksiköiden toimintasuunnitelmat ja henkilöstön toiveet huomioon ottaen. Eri käytössä olevien tietojärjestelmien (Pegasos-potilastietojärjestelmä jne.) muutosten ja päivitysten yhteydessä järjestetään tarvittavat perehdytykset ja päivitykset. KYS:n kanssa järjestetään 1-3 vuoden välein yhteistyö-koulutuspäiviä teemoina vuorovuosin lastentaudit, -neurologia ja psykiatria. Terveydenhoitoyksikön lastenneuvolassa toimivat lääkärit voivat halutessaan osallistua KYS:n lastenklinikan koulutusmeetingeihin. LOVe- lääkehoidon koulutuksen suorittavat kaii terveydenhoitajat kolmen vuoden välein. Koulutus järjestetään yhteistyössä KYS:n kanssa. Lapsi Kuopio- haneessa kehitettyä sensomotorista koulutuskokonaisuutta järjestetään ainakin kerran vuodessa yhteiskoulutuksena neuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle 5 lastenneuvolatyötä tekevää terveydenhoitajaa osallistuu ryhmäänsä. Valtakunnallisia täydennyskoulutuspäiviä (mm. neuvola-, terveydenhoitaja-, lääketiedepäivät) järjestävät useat tahot. Koulutuksiin osallistutaan määrärahojen asettamissa rajoissa. MLL:lla on Vahvuutta vanhemmuuteen koulutushanke, jossa kouluttaudutaan ryhmäohjaajiksi. Kuopio on sitoutunut 1-2 terveydenhoitajan osallistumiseen koulutukseen vuosittain niin kauan, kuin koulutuksia järjestetään Kuopiossa.. Neuvolatyön haasteisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa erilaisten työ- ja toimintamenetelmien kehittämistä, päivittämistä ja käyttöönottoa. Terveydenhoitajista koottu lastenneuvolan kehittämistyöryhmä toimii hallinnon apuna uusien käytäntöjen luomisessa ja käyttöönottamisessa tuoden suunnitteluun työtekijän näkökulmaa Työnohjaus
12 12 Valtakunnallisten suositusten mukaiseen yksilö- tai ryhmätyönohjaukseen yksiköllä ei ole pystytty edelleenkään varaamaan vuosittaisia määrärahoja. Työnohjauksen puute nousee toistuvasti esille. 8. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Toiminnasta tehdään neljän vuoden välein (valtuustokausi) toimintasuunnitelma, jota päivitetään vuosittain yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön kanssa. Toimintasuunnitelma on lautakunnan hyväksynnän jälkeen nähtävissä kaupungin www- sivuilla. Toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. Asiakas- ja henkilökunnan työhyvinvointikysely toteutetaan palvelualueiden suunnitelmien mukaisesti. Tulokset käsitellään henkilökuntakokouksissa. Asiaaiden henkilökunnalle suullisesti antama palaute ja mahdolliset valitukset välitetään yksikön henkilöstötiimin käsiteltäviksi jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten. Yksittäistä työntekijää koskevat valitukset käsittelee esimies yhdessä työntekijän kanssa. Valtakunnallisen tilastoinnin ja raportoinnin ajantasaisuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi AvoHILMO -tilastointijärjestelmä on ollut käytössä lähtien. Terveystarkastuksen toimenpiteet kirjataan käyttäen SPAT-luokituksen (Perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus) koodeja. Tällä menetelmällä THL seuraa asetuksen (VNA 338/2011) mukaisten terveystarkastusten toteutumista. Oma sisäinen laadunvalvonta seuraa lisäksi toiminnan tuloksellisuutta. Jatkossa selvitetään vuosittain eriteltynä terveydenhoitajien ja lääkärien asiakas- ja käyntimäärät. Seurataan sekä terveystarkastusten määriä että ylimääräisiä käyntejä (varhainen puuttuminen, erityinen tuki ja etsivä työ). 9. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET Uusien kehittämis- ja tutkimushaneiden tulee tukea kaupungin strategiaa ja lastenneuvolatoiminnan kehittämistä. Hoitotyötä koskevat tutkimusluvat myöntää ylihoitaja ja lääkärityötä koskevat terveysjohtaja. Lastenneuvolan terveydenhoitaja osallistuu ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry (ecap) Etälääketieteen sovellutuksia lapsi- ja nuorisopsykiatriaan haneen ohjasryhmään. Hanke kestää kolme vuotta. Osallistumme Elinvoimaa organisaatioon (ELVO) haneeseen. Hanke kestää koko vuoden 2016.
SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa
SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa 1. OSAPUOLET 1.1. Tilaaja (toimeksiantaja) Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessi 1.2. Tuottaja (toimeksisaaja)
LisätiedotKUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 PÄIVITYS VUODELLE 2015
1 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 PÄIVITYS VUODELLE 2015 Terveydenhoidon palvelujen johtoryhmä 26.9.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 5.11.2014 Perusturvan
LisätiedotSISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa
SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa 1. OSAPUOLET 1.1. Tilaaja (toimeksiantaja) Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessi 1.2. Tuottaja (toimeksisaaja)
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotKUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013
KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotNeuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset
Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää
Lisätiedot1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.
1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe
LisätiedotKUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014
KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi Terveyspalvelujen johtoryhmä Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta Kasvun ja oppimisen
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotPalvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe
Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa Lanupe 27.9.2018 Työryhmän jäsenet Pj Eliisa Roine, palvelupäällikkö, Porvoo Jarna Elomaa, terveyden edistämisen esimies, Hyvinkää Tiina Hyppänen,
LisätiedotPÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA
N YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle AURAN JA KUNNISSA 2019 2021 Päivitetty 20.3.2019 Sisällys 1.
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotTerveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
LisätiedotKAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT
KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu
LisätiedotNEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016
NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6
LisätiedotKuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen
Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Kasvun
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotLasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa
Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Ylilääkäri Tiina Laatikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Kansanterveyspäivä 15.1.2009 Mihin terveysseurantaa tarvitaan? Tuottamaan hyödyllistä tietoa
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotVarhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa
Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 47 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta erityistuen vahvistamisesta peruskouluissa ja päiväkodeissa HEL 2012-015502 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotKuopion kaupunki Toimintakertomus 2015 Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto Julkinen
1 (6) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 19.2.2016 Terveyspalvelujen johtoryhmä 19.3.2016 Kasvun ja oppimisen hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotPäivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti
Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja Foniatrian erikoiskääkäri Perheterapeutti eteneminen Lastenneuvolan tavoitteista ja tehtävistä Mistä työkaluja käytäntöön Keskusteluaiheita neuvolakäynneille Viite:
LisätiedotKainuun sote. Perhekeskus
Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella
LisätiedotLIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut
LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotRovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus
LisätiedotLapsiperheiden tiimipalvelu KEINU Tampereen hyvinvointineuvolan toimintamallin esittely
Lapsiperheiden tiimipalvelu KEINU Tampereen hyvinvointineuvolan toimintamallin esittely Tamperelainen hyvinvointineuvolan toimintamalli reipas (noin) 10-vuotias Lähtölaukauksena Pirkanmaan mielenterveyshankkeen
LisätiedotKUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015
KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 18.3.2016 Terveyspalvelujen johtoryhmä 16.3.2016 Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotKainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja
Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston
LisätiedotHyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö
Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan
LisätiedotLaajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)
Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi
LisätiedotVALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015
VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012
Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotNeuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla
Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla Tuovi Hakulinen Tutkimuspäällikkö, Dosentti (Terveyden edistäminen) 9.11.2017 Tuovi Hakulinen 1 Laajat terveystarkastukset
LisätiedotJIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018
JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 Leinonen Anu Kaakinen Sinikka Niemistö Maarit Syväjärvi Jaana Tekoniemi Anu Hakala Asta Koivumäki Raija Issakoff-Talala Katja
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotRuut Virtanen lääninlääkäri, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 11.2.2014 Ruut Virtanen
LisätiedotKaste - ohjelma 2010 2012 LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa
Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi Kuopiossa YKSILÖLLINEN ERITYISPALVELU ERITYIS- PALVELUT LAADUKAS PERUSPALVELU Poikkihallinnollinen varhaisen
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotTietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi
Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi Tuovi Hakulinen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 31.5.2017 Tuovi Hakulinen Työpaja 6. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotPoisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa
LisätiedotLIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta
LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotLaajennettu perhevalmennus Kaarinassa
Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotHyvinvointiareena
Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu
Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotAjankohtaista opiskeluterveydenhuollosta
Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
Lisätiedot4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN
4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotPäihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)
Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat
LisätiedotKokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen
Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa 9.10.2014 Hannele Poutiainen Lahti: lapsiystävällinen, ympäristökaupunki Lahdessa on yli 100 000 asukasta Päijät-Häme on yli 200 000 asukkaan maakunta
LisätiedotHyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala
Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta
LisätiedotMinkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?
Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotVOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus
VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ
LisätiedotKASVATUS- JA PERHENEUVONNAN PAIKASTA JA TEHTÄVISTÄ. Hanne Kalmari
KASVATUS- JA PERHENEUVONNAN PAIKASTA JA TEHTÄVISTÄ Hanne Kalmari 31.10.2013 Tausta Vuosina 1987-2007 Helsingin perheneuvolalla kaksoistehtävä: Sosiaalihuoltolain mukainen kasvatus- ja perheneuvonta Vastuu
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotVammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli
Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa
LisätiedotPääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012
1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa
LisätiedotSuomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina
Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina 2019 2023 Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalaisessa terveyspolitiikassa painotetaan
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan
LisätiedotPerheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti
Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotKASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja
LisätiedotKunnan rooli mielenterveyden edistämisessä
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotMITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki
MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet osasto Asetuksen mukainen neuvolatoiminta Lapsen syntymä Määräaikainen
LisätiedotLAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen
LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus Yritys- ja järjestötori 31.10.2017, Sanna Nieminen 1 2 31.10.2017 Sanna Nieminen LAPE = Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (2017-2018) Valtakunnallinen
LisätiedotPERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema
LisätiedotTuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen
Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.
LisätiedotLasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset
Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole
LisätiedotJIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Lastenneuvolatyön strategia
JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Lastenneuvolatyön strategia Elise Lepistö pj Sinikka Kaakinen Marita Tuomaala Niina Rintala Pirkko Yli-Krekola Aila Alestalo Anna-Maija Lahikainen Eeva-Liisa Yrttimaa
LisätiedotIsyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä
Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,
LisätiedotKokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa
Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2
LisätiedotROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin
ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT
LisätiedotLIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ
LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Liikunnan aluejärjestö Toimii 16 kunnan alueella Jäseniä ovat seurat, kunnat ja muut yhteisöt Toimisto sijaitsee Lahden Urheilukeskuksessa
Lisätiedot