Suomen toimenpiteet hyödykeja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen toimenpiteet hyödykeja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi"

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö Hyväksytty EU-ministerivaliokunnassa Suomen toimenpiteet hyödykeja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi Marraskuu 2000

2 Sisältö sivu EU-ministerivaliokunnan hyväksymä kertomus 1 Hallituksen rakennepoliittiset lähtökohdat 1 2 Keskeiset johtopäätökset 4 Liitteet L1 Kertomuksen tausta ja käsittely 6 L2 Viimeaikaisia hyödykemarkkinoiden kehittämistoimia 7 L2.1 Kilpailupolitiikan uudistaminen 7 L2.2 Telemarkkinoiden uudistaminen 8 L2.3 Kehitys energiamarkkinoilla 8 L2.4 Kuluttajien aseman vahvistaminen 11 L3 Viimeaikaisia pääomamarkkinoiden kehittämistoimia 14 L3.1 Arvopaperimarkkinoiden kehittäminen 14 L3.2 Rahoituspalveluyritysten toimintaympäristön kehittäminen 15 L3.3 Pk-yrityksien pääomahuolto 16 L4 Hyödykemarkkinoiden erityiskysymyksiä 19 L4.1 Rakentaminen ja tonttimaan saatavuus 19 L4.2 Media-alan keskittymiskehitys 23 L4.3 Tietoyhteiskunta 24 L4.4 Julkiset hankinnat 25 L5 Taustatietoja markkinoiden toiminnan kehityspiirteistä 28

3 1 Hallituksen rakennepoliittiset lähtökohdat Keväällä 1999 nimitetty pääministeri Paavo Lipposen johtama hallitus korostaa ohjelmassaan markkinoiden toimivuuden parantamista. Keskeisiä painopisteitä ovat kilpailuympäristöä ja markkinoille pääsyä tehostavat toimenpiteet sekä säädösten keventäminen. Tämä lisää elinkeinojen tuottavuutta ja antaa niille valmiuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Julkisia palveluja avataan kilpailulle heikentämättä palvelujen laatua ja saatavuutta. Elinkeinopolitiikan keskeisenä tavoitteena on aidon, valtion tukitoimenpiteistä riippumattoman yrittäjyyden edistäminen. Hallitus toteaa syyskuussa 2000 hyväksytyssä vakausohjelman tarkistuksessa, että talouspolitiikkaa on nyt suunnattava yhä selkeämmin vakaan kasvun edellytyksiä turvaavaan rakennepolitiikkaan. Linjauksen taustalla on useita tekijöitä: - Vaikka valtion velka on 1990-luvun laman jäljiltä edelleen korkealla tasolla ja väestön ikääntyminen merkitsee huomattavaa kustannus- ja veropainetta jatkossa, julkisen talouden akuutti kriisi on ohi. - Työttömyys on yhä korkealla tasolla ja se on muuttunut luonteeltaan rakenteelliseksi. Pitkäaikaistyöttömyys uhkaa johtaa laajamittaiseen yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen. Hallituksen talouspolitiikan päätavoite on työllisyyden parantaminen, mikä edellyttää talouden kasvuedellytysten turvaamista. - Maailmantalous on voimakkaassa murrosvaiheessa ja kansainvälinen kilpailu on kiristynyt; yhä pienempi osa Suomen taloudesta on suojassa ulkomaiselta kilpailulta. Talouskasvun jatkuminen edellyttää taloudelta uutta sopeutumiskykyä ja kykyä tuottaa uusia kilpailukykyisiä hyödykkeitä. - Suomen elektroniikkateollisuuden viimeaikainen menestys on peittänyt alleen muun teollisuuden varsin vaatimattoman kasvun. Talouden rakenne uhkaa siten muuttua kaksijakoiseksi ja monet tärkeät resurssit jäädä vajaakäyttöisiksi. - Toisaalta sisämarkkinoiden syventymisen ja euron myötä Suomelle on avautunut laajat kotimarkkinat euroalueella. Maallamme on nyt hyvät edellytykset korvata laman aikana koituneita taloudellisia menetyksiä, kunhan talouden toimintakyvystä huolehditaan. Kotimaisiin ja kansainvälisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää samanaikaisia uudistuksia hyödyke-, pääoma- ja työmarkkinoiden toiminnassa. Myös verotusta ja sosiaaliturvajärjestelmiä on uudistettava työllisyyttä ja omatoimisuutta kannustavaan suuntaan. Pitkään jatkuneen nopean kasvun oloissa tapahtunut inflaation kiihtyminen uhkaa heikentää Suomen suhteellista kilpailuasemaa ja työllisyyskehitystä. Inflaatiouhan torjuminen edellyttää maltillisia palkkaratkaisuja ja kiirehtii hinta- ja palkkapaineita hillitseviä markkinauudistuksia.

4 Suoritetut ja suunnitteilla olevat palkkaverojen alennukset ovat välttämättömiä rakenteelliseksi muuttuneen työttömyyden alentamiseksi. Myös veroalennuksien toteuttaminen puoltaa rakennepolitiikan tiivistämistä, sillä niihin liittyvää ylikuumenemisriskiä voidaan rajoittaa parantamalla markkinoiden toimintaa. * * * EU-tasolla hyväksytään vuosittain laajat suuntaviivat jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikalle. Hallitus toimitti kesällä 2000 ECOFIN-neuvoston hyväksymästä asiakirjasta eduskunnalle selvityksen. EU-tasolla laaditaan raportti annettujen suositusten toteuttamisesta. Suuntaviivoissa todetaan Suomen hyödykemarkkinoiden integraation eurooppalaisiin markkinoihin edenneen. Suomi on saattanut sisämarkkinasäännökset nopeasti voimaan lainsäädännössään, tele- ja sähkömarkkinoiden liberalisointi on edennyt ripeästi ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa on lisätty. Suomen hintatasoon ja tuottavuuskehitykseen liittyviä ongelmia voidaan vähentää, jos tiettyjen sektoreiden kilpailua voidaan lisätä. Asiakirjan mukaan Suomen tulisi erityisesti - lisätä kilpailua useilla alueilla, erityisesti jakelusektorilla, - harkita kilpailulainsäädännön uudistamista siten, että kansalliset kilpailuviranomaiset saisivat lisää valtuuksia komission kilpailupolitiikkaa koskevan uudistusehdotuksen mukaisesti, ja - avata lisää markkinoita julkisten palveluiden hankinnassa; tämä johtaisi matalampiin kustannuksiin ja parempaan laatuun. Pääomamarkkinoiden osalta asiakirja suosittaa, että Suomi - kiinnittäisi erityistä huomiota lokakuussa 1999 annetun riskipääomamarkkinoiden kehittämistä koskevan tiedonannon mainitsemiin esimerkkeihin hyvistä käytännöistä konkurssilainsäädännön ja työntekijöiden omistusta suosivien järjestelmien osalta, ja - jatkaisi institutionaalisten sijoittajien kannustamista investoimaan osakemarkkinoille. Hallitus toteaa, että sen talous- ja elinkeinopolitiikan yleislinja on sopusoinnussa talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen suositusten kanssa. * * * Hallituksen hyväksymässä edellisessä hyödyke- ja pääomamarkkinoita käsittelevässä kertomuksessa arvioitiin, että markkinoiden toimintaa kehittämällä voidaan maailmantalouden nopeaan rakennemuutokseen liittyviä taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia vähentää sekä samalla parantaa edellytyksiä hyötyä muutoksesta. Talouden avautumisesta huolimatta Suomi ei sijoitu erityisen hyvin kansainvälisissä hintavertailuissa. Suomen kilpailutilanteen arviointia kuitenkin vaikeuttavat tilastojen puutteellisuus. Esimerkiksi tietoja eri markkinoiden keskittyneisyydestä on saatavilla vain hajanaisesti. Tilastotuotannon ja markkinoiden toimintaan keskittyvän tutkimuksen kehittäminen on viime vuonna hyväksytyn raportin mukaan keskeinen lähivuosien kehitystehtävä. Hallitus arvioi viime vuoden kertomuksessa, että Suomen markkinoiden pieni koko vaatii suuria EU-maita tehokkaampaa kilpailupolitiikkaa. Eräs syy tähän on, 2

5 että maailmanlaajuisilla markkinoilla kilpailukykyisen yrityskoon saavuttaminen johtaa helposti kotimaassa tilanteeseen, joka tekee ei-kilpailulliset menettelytavat mahdollisiksi. Yritystuet vääristävät kilpailua ja niiden vähentäminen on perusteltua myös julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Suomi jatkaa toimia kilpailun lisäämiseksi julkisen palvelutuotannon alueella silloin kun se on mahdollista. Viime syksynä hyväksytty kertomus korostaa, että julkisia palveluita tuotettaessa on tärkeää, että julkiset tuet eivät vääristä eri palvelutuottajien välistä kilpailua. Yksityisten ja julkisten palvelutuottajien kirjanpidon ja laskentatoimen tulee perustua samoihin periaatteisiin ja avoimuuteen, jotta kilpailun tasapuolisuus voidaan varmistaa. Pääomamarkkinoiden osalta raportti totesi, että pääomamarkkinoiden toimintaa on leimannut nopea kansainvälistyminen. Uusia yrityksiä on listautunut pörssiin ja myös yritysten vieraanpääomanehtoisen rahoituksen saatavuus on ollut hyvä. Rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuria on kehitetty ja sijoitustuotteiden neutraalisuutta parannettu. Luottamus pääomamarkkinoiden vakaaseen toimintaan on hyvä. Pääomasijoitustoiminta on viime vuosien aikana lisääntynyt merkittävästi. * * * Hyödyke- ja pääomamarkkinoilla tapahtuva kehitys on merkinnyt huomattavaa muutosta kuluttajien ja kansalaisten jokapäiväiseen toimintaympäristöön. Markkinoiden avaaminen kilpailulle, kaupankäynnin kansainvälistyminen, uuden tekniikan käyttöönotto ja uudenlaisten palvelujen markkinointi vaikuttavat voimakkaasti kuluttajien asemaan. Muutos tulee lähivuosina todennäköisesti jatkumaan nopeana. Avautuvat markkinat ja toimintaympäristön muutokset ovat sekä Suomen kansantalouden kannalta että yksittäisten kuluttajien kannalta lähtökohtaisesti myönteisiä. Ne sisältävät kuitenkin myös kuluttajan kannalta riskejä ja huolenaiheita. Muutosten vaikutukset kuluttajiin riippuvat paitsi voimassa olevasta sääntelystä ja hallinnollisista järjestelyistä myös erityisesti kuluttajien tiedoista ja taidoista. Merkittävää kuluttajien kannalta on myös se, minkälaisilla oikeudellisilla keinoilla hän voi oikeuksiaan puolustaa. 3

6 2 Keskeiset johtopäätökset Vuoden 1999 marraskuussa hyväksytyn, Suomen toimenpiteitä hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi kuvaavan asiakirjan lähtökohdat ovat edelleen voimassa. Hallitus on raportin hyväksymisen jälkeen käynnistänyt useita markkinoiden kehittämishankkeita ja toteuttanut lakiuudistuksia. Toteutettuja uudistuksia, kehitystä eri markkinoilla ja jäljellä olevia haasteita kuvataan yksityiskohtaisemmin tämän kertomuksen liitteissä. Suomen hyödyke- ja pääomamarkkinoiden toiminnassa ja niiden kehittämisessä on keskeistä: 1. Markkinoiden toimintaan ja kilpailuolosuhteisiin liittyvää tutkimus- ja selvitystyötä sekä tilastotuotantoa on syytä tehostaa. Kilpailupolitiikan näkökulmasta on syytä varmistua, että alan talous- ja oikeustieteellistä koulutusta ja tutkimusta on riittävästi tarjolla. Kilpailupolitiikan kehittämistä pohditaan KTM:n yritysneuvottelukunnan asettamassa työryhmässä. 2. Suomen telemarkkinat ovat kansainvälisesti verraten hyvin vapaat. Kokonaisuutena arvioiden kilpailun vapauttaminen on johtanut telepalveluiden merkittävään hintatason laskuun, telepalveluiden laadun paranemiseen ja alan nopeaan tekniseen edistymiseen. Telemarkkinoiden kilpailun edistämistä jatketaan. Hallitus on antanut eduskunnalle telemarkkinalain muutosesityksen, jonka tarkoituksena on lisätä kilpailua paikallisteleliikenteessä. Esityksellä arvioidaan olevan huomattava vaikutus kotitalouksien ja pienyritysten internet-yhteyksien kustannuksiin. 3. Suomi on ollut sähkömarkkinoiden vapauttamisessa edelläkävijä ja sähkön vähittäismyyntihinnat ovat jo jonkin verran laskeneet. Sähkön hintakehitystä on jatkossa seurattava, erityisesti pienasiakkaiden osalta. Suomi voi edelläkävijänä tuottaa arvokasta informaatiota sähkömarkkinoiden vapauttamisessa hitaammin edenneiden maiden tueksi. 4. Suomen maakaasumarkkinat ovat tällä hetkellä yhden toimittajan varassa. Suurille kaasunhankkijoille on kuitenkin avattu jälkimarkkinat. Suomen mahdollinen liittyminen samaan kaasuverkkoon muiden EU-maiden tai Norjan kanssa parantaisi kaasun toimitusvarmuuden ohella alan markkinatilannetta. 5. Suomen öljynjalostus on yhden yrityksen hallinnassa. Suomen liikennepolttoaineiden verottomat hinnat ylittävät 5-10 prosentilla EU-maiden keskimääräisen tason. Alan kilpailutilannetta on seurattava huolella. 6. Kuluttajapolitiikka on muun muassa elektronisen kaupankäynnin, palvelutuotannon muutosten ja väestön ikääntymisen vuoksi uusien haasteiden edessä. Kuluttajien oikeussuojan ja uusien markkinoiden vaatiman luottamuksen vahvistaminen ovat keskeisiä toimintasuuntia. 7. Hallitus on jatkanut rahoitusmarkkinoiden kehittämistä niiden toiminnan tehostamiseksi, rahoitusmahdollisuuk- 4

7 sien monipuolistamiseksi sekä talouden vakauden parantamiseksi. Vuoden 2000 aikana toteutetut rahoitusmarkkinoiden uudistukset liittyvät säädösympäristön kehittämiseen sekä riskipääoman ja muun rahoituksen saatavuuden parantamiseen. 8. Arvopaperimarkkinoilla on arvoosuusrekisterit keskitetty arvopaperikeskukseen, sallittu kaupankäynti warranteilla, sijoituskohteiden arvostamissäännöksiä varallisuusverotuksessa on yhtenäistetty ja arvopaperipörssiä ylläpitävän yhtiön listautumiseen ollaan varautumassa. 9. Rahoituspalveluyritysten toimintaedellytyksiä ollaan kehittämässä finanssiryhmittymien, vakuutusyhtiöiden, yritysten tilivarojen vastaanottamisoikeuden sekä työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteiden osalta. 10. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan valvontaviranomaiset ovat solmineet valvontayhteistyötä koskevan sopimuksen, jonka tarkoituksena on tehostaa erään suuren, yli rajojen toimivan finanssiryhmittymän valvontaa. Suomesta valvontayhteistyöhön osallistuvat Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston edustajat. 11. Rakentamisen hintakehitystä voidaan hillitä muun muassa turvaamalla kilpailun edellytykset rakennustuotannossa ja maapolitiikalla, joka tehostaa erityisesti kasvukeskuksissa tonttien saamista rakentamiskäyttöön. Kunnilla on tässä keskeinen asema. Rakennustarvikkeiden kaupan esteiden purkamiseksi alan eurooppalaisia standardeja on kiirehdittävä. Lisäksi tulee selvittää missä määrin alalla on vielä tarpeetonta säätelyä ja missä määrin rakennustarviketuotanto kärsii heikon kilpailun aiheuttamasta tehottomuudesta. Tarjouskilpailujen käyttöä on tehostettava. 12. Media-alan tekniseen kehitykseen liittynyttä keskittymiskehitystä on syytä seurata ja arvioida sen mahdollisia vaikutuksia. Keskittymiskehitys voi vaikuttaa alan kilpailutilanteeseen ja siten ilmoitus- ja vähittäismyyntihintoihin. 13. Tieto- ja viestintäverkot ovat Suomessa kaikkien väestöryhmien saatavilla ja merkittävää syrjäytymiskehitystä ei ole havaittavissa. Kehitystä kuitenkin seurataan jatkossakin erityisellä huolella. 14. Julkisia hankintoja tehostamalla voidaan paitsi vähentää kustannuksia, myös edistää kilpailukykyisen yritystoiminnan kehittymistä, erityisesti palvelualoilla. Tarjouskilpailujen kiinnostavuutta ulkomaisten yritysten näkökulmasta on parannettava. 5

8 Liite 1. Kertomuksen tausta ja käsittely Talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa rahapolitiikka on keskitetty Euroopan keskuspankille ja yhteisöllä on toimivalta julkistalouksien alijäämien valvonnassa. Vaikka muista talouspolitiikan alueista päätetään edelleen kansallisesti, yhteinen raha on lisännyt jäsenvaltioiden taloudellista keskinäisriippuvuutta ja vastaavasti talouspolitiikan yhteensovittamisen tarvetta. Osana tehostettua yhteensovittamista aloitettiin vuoden 1998 aikana Cardiffin huippukokouksen mukaan nimetty menettely, jossa jäsenvaltiot raportoivat joka syksy hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamisesta. Raportit luovat yhdessä kansallisten työllisyyttä koskevien toimintasuunnitelmien sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien kanssa pohjan EU:n talouspoliittisen komitean (TPK) ja neuvoston komission avulla suorittamalle jäsenvaltioiden rakennepolitiikan tutkinnalle. TPK laatii vuosittain raportin valvonnan tuloksista. Tätä aineistoa käytetään kevätkaudella käsittelyyn tulevaa vuosittaista talouspolitiikan laajat suuntaviivat -asiakirjaa laadittaessa. Hallitus kuvaa työllisyyspoliittisia toimenpiteitänsä huhtikuussa hyväksytyssä kansallisessa toimintasuunnitelmassa ja vakausohjelman rakennepoliittisessa luvussa. Tässä raportissa keskitytään hyödyke- ja pääomamarkkinoihin hyväksynyt raportin sisällön ja johtopäätökset, mutta ei ole käsitellyt raportin johtopäätöksien perustaksi virkamiestyönä laadittuja liitteitä. Raportti liitteineen on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa ja sitä on käsitelty EUasioiden komiteassa ja sen alaisessa talouspolitiikan koordinaatiojaostossa. Asiakirja perustuu EU-ministerivaliokunnassa ja hyväksyttyihin vastaaviin kertomuksiin, keväällä 1999 nimitetyn hallituksen ohjelmaan, vuoden 2000 vakausohjelmaan tarkistukseen, marraskuussa 1996 eduskunnalle annettuun elinkeinopoliittiseen selontekoon sekä muihin talous- ja elinkeinopoliittisiin päätöksiin. Asiakirjaa laadittaessa on otettu huomioon talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa Suomelle annetut suositukset. Kertomus toimitetaan komissiolle ja talouspoliittisen komitean kautta muille EU:n jäsenvaltiolle sekä annetaan tiedoksi eduskunnalle. Asiakirja on saatavissa valtiovarainministeriön kotisivuilta suomeksi ja epävirallisena englanninkielisenä käännöksenä. Eri versioiden internet-osoitteet ovat ja Hallituksen EU-ministerivaliokunta on 6

9 Liite 2. Viimeaikaisia hyödykemarkkinoiden kehittämistoimia Hyödykemarkkinoiden tilaa ja niiden kehittämistoimia on tarkasteltu yksityiskohtaisesti viime vuoden raportissa. Tässä liitteessä käsitellään tarkemmin viimeaikaisia kilpailupolitiikan uudistamishankkeita sekä telemarkkinoiden kehitystä ja alan viimeisiä lakimuutoksia. Liitteessä käsitellään myös sähkömarkkinoiden kehityspiirteiden rinnalla uutena asiana laajemmin energiamarkkinoiden kehitystä maakaasun ja polttoaineiden osalta. Luvussa L2.4 esitetty kuvaus suomalaisesta kuluttajapolitiikasta liittyy sisämarkkinaneuvostossa esitettyyn toiveeseen tarkastella rakenneuudistusten vaikutuksia kuluttajan asemaan. L2.1 Kilpailupolitiikan uudistaminen Euroopan unioni on antanut talouspolitiikan laajat suuntaviivat -asiakirjassa Suomelle toistamiseen suosituksen harkita kilpailulainsäädännön uudistamista siten, että kansalliset kilpailuviranomaiset saisivat lisää valtuuksia komission kilpailupolitiikkaa koskevan uudistusehdotuksen mukaisesti. Komissio antoi syyskuussa 2000 asetusehdotuksen EY-kilpailusääntöjen soveltamiseen liittyvien menettelytapojen ja toimivaltasäännösten uudistamisesta. Ehdotuksen mukaan yritykset eivät voisi kauppakriteerin täyttyessä enää saada yksilöllisiä poikkeuslupia komissiolta; tämän arvioidaan keventävän raskasta poikkeuslupahallintoa. Lisäksi komissio ehdottaa, että jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisilla ja tuomioistuimilla olisi komission rinnalla oikeus soveltaa EY-kilpailusääntöjä (perustamissopimuksen artiklat). Tavoitteena on, että EU:n kilpailusääntöjen soveltaminen hajautetaan kansallisille viranomaisille erityisesti niissä tapauksissa, joissa painopiste on kansallisella tasolla. Yhdenmukaisen soveltamiskäytännön varmistamiseksi komissio valvoisi jäsenmaiden yhteisölainsäädännön soveltamista. Samassa yhteydessä komissio on ehdottanut itselleen lisävaltuuksia kilpailuvalvontaan. Poikkeuslupamenettelyn poistamisella ja kilpailuvalvonnan osittaisella siirtämisellä jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten hoidettavaksi komissio pyrkii parantamaan mahdollisuuksiaan keskittyä vakavien kilpailurikkomusten käsittelyyn. Muutokset yhteisölainsäädännössä edellyttäisivät Suomen kilpailulainsäädännön uudistamista tietyiltä osin. Tämä on tarkoitus toteuttaa uudistushankkeen edetessä EU-tasolla. Kauppa- ja teollisuusministeriön yritysneuvottelukunta on asettanut kesäkuussa 2000 työryhmän valmistelemaan kilpailupoliittista ohjelmaa. Työryhmä käsittelee kilpailupolitiikan tehostamisen kannalta keskeisiä teemoja, mm. keskittymiskehitystä, eri toimialojen kilpailutilannetta, markkinamäärittelyn ongelmia uuden talouden ja syvenevän integraation oloissa, julkisen palvelutuotannon markkinaehtoistamisen edellytyksiä, sääntelyjärjestelmien kehittämistä sekä kilpailuilmiöihin liittyvän opetuksen ja tutkimuksen kehittämistä. 7

10 L2.2 Telemarkkinoiden uudistaminen Suomen telemarkkinat ovat kansainvälisesti verraten hyvin vapaat. Kokonaisuutena arvioiden kilpailun vapauttaminen on johtanut sekä telepalveluiden merkittävään hintatason laskuun että myös telepalveluiden laadun paranemiseen. Telepalveluiden tekninen taso on Suomessa aivan kärkiluokkaa. Monet uudet telepalvelut on meillä otettu ensimmäisten maiden joukossa ja usein jopa ensimmäisenä käyttöön. Kilpailun ansiosta erityisesti kauko- ja ulkomaanpuheluiden reaalihinta on laskenut nopeasti. Kilpailu mm. kotitalouksien ja pk-yritysten internet-yhteyksien kannalta olennaisten paikallispuhelumaksujen osalta on jäänyt vähäisemmäksi ja vain harva kotitalous tai pieni yritys on käytännössä voinut valita paikallispuheluoperaattoriaan. Matkapuhelinliikenteen aiheuttama kilpailu on kuitenkin vaikuttanut paikallispuheluidenkin hintatasoon, joka laski erityisesti 1990-luvun puolivälissä matkapuhelinten yleistyessä. Paikallispuheluiden reaalihintojen lasku on kokonaisuutena jäänyt noin 30 prosenttiin viimeisen 15 vuoden aikana. Kaukopuheluliikenteessä vastaava lasku on ollut peräti 80 %. Viimeisten vuosien aikana useat isot teleyritykset ovat muuttuneet osakeyhtiöksi, jotka jakavat tuloksestaan osinkoa, mutta vastaavasti perivät aiempaa korkeampaa kuukausittaista perusmaksua. Tämän rakenteellisen muutoksen vuoksi paikallistelepalveluiden hinnat ovat nousseet lähes viisi prosenttia viime vuoden aikana. Toisaalta tämän seurauksena teleyrityksien arvo on myös moninkertaistunut. Komission tuoreen rakenneindikaattoriraportin mukaan paikallis- ja kaukopuhelut Suomessa ovat merkittävästi EU-maiden keskiarvoa edullisempia, mutta puhelut Yhdysvaltoihin kalliimpia. Kesäkuussa 2000 hallitus päätti telemarkkinalain muutosesityksestä, jolla arvioidaan olevan huomattava vaikutus paikallisteleliikenteen kilpailutilanteeseen sekä siten mm. kotitalouksien ja pienyritysten internet-yhteyksien kustannuksiin. Esityksen mukaan puhelinverkon tilaajayhteyttä hallitseva teleyritys velvoitetaan vuokraamaan yhteyden vapaata välityskykyä kilpailijoiden käyttöön hinnalla, joka voi olla korkeintaan puolet koko tilaajayhteyden hinnasta. Hinnoittelusäännöstä voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin poiketa. Muutoksella halutaan edistää laajakaistaisten tiedonsiirtopalveluiden leviämistä. Laajakaistaiset tiedonsiirtoyhteydet mahdollistavat mm. jatkuvasti avoinna olevan internet-yhteyden sekä televisiokuvan siirron. Matkapuhelinten levinneisyys on viimeiset neljä vuotta ollut Suomessa maailman korkein ja puhelinliittymien määrän suhde väkilukuun on kuluvan vuoden kesällä ylittänyt 70 %. Tähän liittyy maamme alhaiset matkapuheluiden hinnat. Kotitalouksien matkapuhelinpalveluiden hintataso on ollut selvästi OECD-maiden edullisin. Esimerkiksi Saksassa vastaavat hinnat ovat noin kaksinkertaiset. L2.3 Kehitys energiamarkkinoilla Suomen energiasektori on ollut perinteisesti varsin keskittynyt ja valtion osuus sektorilla on ollut keskeinen. Valtionyhtiöiden merkitys on kuitenkin viime vuosina vähentynyt ja sähkömarkkinoilla kilpailua on avattu 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tällä hetkellä myös kotitalouksilla on mahdollisuus ostaa sähkönsä vapaasti pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta ja asiakkailta peritään erikseen sähkön tuotanto- ja siirtohinnat. 8

11 Suomi kuitenkin yhä ostaa kaiken maakaasunsa Venäjältä ja maan koko öljynjalostusteollisuus on yhden yrityksen hallinnassa. Öljynjalostuksesta ja maakaasun tuonnista vastaa valtion 75 prosentin osuudella omistama Fortum Oyj., joka on myös keskeinen sähköntuottaja. Sähköliiketoimintojen eriyttämistä koskevien säädöksien kehittäminen on kauppa- ja teollisuusministeriössä valmisteilla. Kilpailtujen ja monopolisähköliiketoimintojen selkeämpää eriyttämistä pohtinut työryhmä esitti kesäkuussa 2000 valmistuneessa mietinnössään, että verkkoliiketoiminnat tulisi eriyttää erillisiin yhtiöihin tai liikelaitoksiin. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan markkinaviranomaiset (Energiamarkkinavirasto ja Kilpailuvirasto) arvioivat tarvittaessa milloin sähkönmyyjä on määräävässä markkina-asemassa. Sähkönmyyjällä on tällöin velvollisuus ilmoittaa julkisesti mihin hintaan se myy sähköä ja energiamarkkinavirasto (EMV) arvioi ilmoitetun hinnan kohtuullisuutta. Nämä hinnat ovat relevantteja niiden asiakkaiden kohdalla, jotka eivät pysty kilpailuttamaan sähkönhankintaansa tai eivät halua siihen ryhtyä esim. sähkönostojen vähäisyyden vuoksi. Käytännössä julkiset myyntihinnat koskevat suurta osaa kotitalouksista ja osaa pienemmistä yrityksistä. EMV kerää ja julkaisee em. julkisia toimitusvelvollisuustariffeja. EMV:n keräämien tietojen mukaan sähköenergian ja siirron hinnat ovat alentuneet syyskuussa 1999 edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta seuraavasti: - Sähköenergian hinta alentunut 1,4 5 % sähkönkäyttäjäryhmästä riippuen. - Sähkönjakelusiirron veroton hinta alentunut 0,4 1,2 % sähkönkäyttäjäryhmästä riippuen. - Sähköenergian ja siirron kokonaishinta alentunut 1 3 % sähkönkäyttäjäryhmästä riippuen. Sähkönkäyttäjät voivat hankkia sähkönsä paitsi toimitusvelvollisten tariffien perusteella myös kilpailuttamalla toimittajia. Tällöin sähkösopimus tehdään tyypillisesti 2 vuodeksi ja sopimusten hintataso on yleisesti ottaen julkisia tariffeja alempi; nämä sopimukset ovat yleisempiä suurten yritysten keskuudessa. Vuonna 1999 puolet myydystä sähköstä myytiin kilpailtujen sopimuksien tai tarjoushintojen perusteella. Kilpailtujen sopimusten hintatasoa ei ole tutkittu kevään 1999 jälkeen. Pienten sähkönkäyttäjien (enintään 3 x 63 A pääsulake) mahdollisuuksia kilpailuttaa sähkönhankintansa on merkittävästi parantanut vuodesta 1998 alkaen voimassa ollut niin sanottu tyyppikuormituskäyräjärjestelmä. Järjestelmässä arvioidaan sähkönkulutuksen aikavaihtelu asiakasryhmäkohtaisilla kuormitusprofiileilla, joten pienten sähkönkäyttäjien ei tarvitse hankkia muuten vaadittavaa, hinnaltaan kallista tunneittain rekisteröivää sähkömittaria voidakseen ostaa sähkönsä kilpailluilta markkinoilta. Suurin osa kotitalouksista ostaa edelleen sähkönsä paikalliselta sähkönmyyjältä niin sanotulla julkisella listahinnalla. Kuitenkin useat pienkäyttäjät ovat jo osallistuneet kilpailuttamiseen, sillä noin viidennes kotitaloussähköstä ostetaan joko ulkopuoliselta tai paikalliselta myyjältä tarjoushinnoin. Lukumääräisesti kaikista pienkäyttäjistä on vaihtanut myyjää vain noin pari prosenttia. Siten merkittävä osa kilpailutta- 9

12 neista pienasiakkaista on päätynyt hankkimaan sähkönsä edelleen paikalliselta myyjältä, mutta entistä halvemmalla sopimushinnalla. Sähkön hinnan alenemiseen on vaikuttanut markkinoiden avaamisen lisäksi myös Pohjoismaiden hyvä vesivoimatilanne, joka on alentanut sähkönhintoja pohjoismaisessa sähköpörssissä NordPool:ssa. Pohjoismaiden kesken käydään tällä hetkellä vapaata sähkökauppaa ja kotitaloudet voivat halutessaan ostaa sähkönsä vaikkapa Ruotsista. Markkinoiden vapautumisen vuoksi sähköpörssin hintataso heijastuu nyt sähkön loppukäyttäjien maksamiin hintoihin entistä paremmin; ennen markkinoiden avautumista esim. hyvän vesivuoden etu jäi kokonaisuudessaan tuotannonoptimointikauppaa käyville suurille sähköntuottajille. Sähkön jakelusiirron hintoihin on vaikuttanut EMV:n tammikuussa 1999 tekemä, erästä yksityistä yritystä koskeva, päätös. Päätöksessä linjattiin viraston näkemys kriteereistä, joilla kohtuullisuutta arvioidaan. Päätöksen jälkeen useat yhtiöt muuttivat hinnoitteluaan EMV:n linjauksen mukaiseksi, vaikka päätös saikin lainvoiman vasta syyskuussa 2000, kun sitä koskeva valitus raukesi korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Onkin oletettavaa, että myös muut yhtiöt korjaavat hinnoitteluaan KHO:n vahvistaman EMV:n päätöksen mukaiseksi. Kuluttajan näkökulmasta on kiinnostavaa, että verkkotoiminnan eriyttäminen sähkön tuotannosta on mahdollistanut myös valinnat sähkön tuotantotavan suhteen. Kuluttajat voivat muun muassa ostaa niin sanottua vihreätä sähköä eli uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Suomen luonnonsuojeluliitto myöntää tietyin ehdoin sähköntuottajille ekomerkkejä. Sähkön jälleenmyyjät ja käyttäjät maksavat ekosähköstä sen käytön perusteella noin viidenneksen korkeampaa hintaa, joka välittyy sähköntuottajalle. Sähkön siirtohinta ja verot huomioon ottaen hintalisä on alle 10 %. Niin sanottua vihreää sähköä kuluttajille tarjoaa Suomessa tällä hetkellä vajaa 30 tuottajaa, mutta sen markkinaosuus arvioidaan vielä hyvin pieneksi. Vuonna 1999 vahvistetulla muutoksella sähkömarkkinalakiin on lisätty sopimuksia koskevia säännöksiä, joiden tarkoituksena on suojata kuluttajaa ja joiden noudattamista valvoo kuluttaja-asiamies. Eri markkinaosapuolet ovat laatineet yhdessä ehdot sähkön myyntiin ja verkkopalveluun, joiden toteutumisen seuraaminen kuuluu myös kuluttaja-asiamiehelle. Sähköyhtiöt ovat uudessa kilpailutilanteessa lisänneet kuluttajiin kohdistamaansa markkinointia. Ne pyrkivät paitsi säilyttämään vanhat asiakkaansa, myös hankkimaan verkkoalueen ulkopuolelta uusia. Kuluttaja-asiamies on joutunut puuttumaan eräisiin markkinoinnissa ilmeneviin epäkohtiin ja viemään sähköyhtiöitä markkinatuomioistuimeen. Ongelmia on ollut erityisesti kuluttajalle annettavassa hintainformaatiossa. Energiamarkkinaviraston tehtävänä on markkinoiden toiminnan lisäksi ohjata ja neuvoa kuluttajia sähkön kilpailuttamisessa. Energiamarkkinaviraston internetsivulla on yksityiskohtaista tietoa sähkön kilpailuttamisesta. Näillä verkkosivuilla energiamarkkinavirasto myös ylläpitää ja vertailee sähköyhtiöiden hintatietoja sekä vastaa sähkönkäyttäjien kysymyksiin. Verkkosivuilla on myös mahdollista tehdä hakuja ja etsiä halvimpia sähkön tuottajia tai etsiä tietoja tietyn yhtiön hinnoista. 10

13 Maakaasun sisämarkkinoita koskeva direktiivi saatettiin Suomessa voimaan elokuussa 2000 maakaasumarkkinalailla. Koska Suomi ostaa kaiken maakaasunsa Venäjältä ja koska Suomen kaasuverkosta ei ole yhteyttä minkään muun EU-maan verkkoon, maamme on oikeutettu poikkeukseen direktiivin voimaansaattamisessa. Suomi käyttää tätä mahdollisuutta; maakaasumarkkinalailla ei avata markkinoita tukkumarkkinoiden tasolla. Uusi laki avaa kuitenkin suurille kaasunhankkijoille jälkimarkkinat, joille voivat osallistua toimijat, joiden vuosihankinta on vähintään 5 milj. kuutiometriä kaasua. Jälkimarkkinakaupan on määrä käynnistyä maaliskuun alusta v Suomen koko öljynjalostus on yhden yrityksen hallinnassa. Tämän merkitystä vähentää kuitenkin se, että öljyjalosteiden tuonti ja vienti on vapaata. Suomessa v käytetyistä polttonesteistä 1/10 tuotiin EU-maista ja 2/10 EU-alueen ulkopuolelta valmiina jalosteina. Öljyn hinnannousun kielteisiä vaikutuksia Suomessa korostaa liikennepolttoaineiden korkeat vähittäismyyntihinnat. Lyijyttömän bensiinin veroton hinta ylittää noin 5 prosentilla ja dieselöljyn noin 10 prosentilla EU-maiden keskiarvon. L2.4 Kuluttajien aseman vahvistaminen Monet kansalaisten kannalta tärkeät toiminnot on avattu kilpailulle ja vapautettu sääntelystä. Markkinoiden avautuminen on merkinnyt sitä, että kansalaisista on julkisten palveluiden käyttäjinäkin tullut monin paikoin kuluttajia. Markkinataloudessa palveluiden saatavuus ja hinta määräytyvät kysynnän ja kilpailun perusteella. Laatu, saatavuus ja hinta voivat vaihdella kilpailutilanteen mukaan. Yritystoiminnan ja kaupankäynnin kansainvälistyminen on johtanut yhä enemmän yritystoiminnan eri osa-alueiden hajauttamiseen. Tuotteet suunnitellaan, osat valmistetaan ja lopullisesti kootaan eri paikoissa ja maissa. Tämä kehitys hämärtää käsitystä tuotteiden valmistajista ja alkuperästä. Uusi tekniikka mahdollistaa tuotteiden ostamisen internetin välityksellä periaatteessa mistä tahansa. Myös palveluiden tarjonta kehittyy yhdessä sähköisten viestinten kehityksen kanssa. Käyttöön otetaan nopealla tahdilla täysin uudenlaisia palveluita, palveluntarjoajien määrä lisääntyy ja palveluiden tuottaminen ei enää ole sidoksissa tiettyyn paikkaan. Internetin ja matkapuhelimen käyttö ovat kasvaneet Suomessa erittäin voimakkaasti. Myös väestön ikääntymien vaikuttaa kuluttajien toimintaympäristöön. Vanhusväestön kasvu luo kysyntää erilaisille palveluille. Kehitys johtaa uusien asiakasryhmien syntymiseen, jotka hakevat vaihtoehtoja ja tekevät omaehtoisia valintoja. Taloudellisen nousukauden myötä säästäminen ja sitä myöten erilaisten sijoituspalveluiden markkinointi on lisääntynyt huomattavasti. Kuluttajille tarjotaan uusia ja erilaisia sijoitussidonnaisia palveluja kuten vakuutuksia ja luottoja, mihin voittojen ohella saattaa sisältyä myös taloudellisten menetysten mahdollisuus. Kuluttajahallinnon tehostaminen. Kuluttajavirasto ja kuluttaja-asiamiehen toimisto yhdistettiin vuoden 1999 alussa. Yhdistetyn viraston tehtävänä on kuluttajan taloudellisen, terveydellisen ja oi- 11

14 keudellisen aseman turvaaminen sekä kuluttajan toimintamahdollisuuksien edistäminen niin henkilökohtaisessa kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja markkinoilla. Virasto toimii sekä asiantuntija- että asiakaspalveluvirastona. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Hänen tehtävänä on varmistaa markkinointia koskevien pelisääntöjen noudattaminen ja neuvotella kuluttajien kannalta kohtuullisia sopimusehtoja. Kuluttaja-asiamies voi myös tietyissä erityistapauksissa avustaa kuluttajia tuomioistuimessa. Kuluttajainformaatio. Kuluttajat tarvitsevat tietoa mm. tuotteiden ja palveluiden laadusta, hinnoista, saatavuudesta ja turvallisuudesta sekä omista oikeuksistaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan. Kuluttajainformaation avulla voidaan myös edistää kilpailun toimivuutta pitämällä markkinat läpinäkyvinä. Kuluttajaviraston tehtävänä on pitää huolta siitä, että kuluttajilla on helposti saatavilla kattava valikoima selkeää ja ymmärrettävää tietoa. Kuluttajavirasto julkaisee Kuluttajalehteä ja muuta painettua materiaalia. Internet on kehittynyt yhä tärkeämmäksi kuluttajatiedon jakelukanavaksi ja sähköisen asioinnin välineeksi, minkä vuoksi sen käytettävyyttä tullaan erityisesti kehittämään. Koska kulutustottumukset ja kuluttamiseen liittyvät arvot kehittyvät jo nuorena on erityisenä haasteena tulevaisuudessa kuluttajatiedon lisääminen perusopetuksessa. Tavoitteena on lisätä kuluttajakasvatuksen osuutta opetussuunnitelmia uudistettaessa. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää kunnallista kuluttajaneuvontaa. Kunta voi hoitaa palvelut haluamallaan tavalla. Kunnassa voi olla päätoiminen kuluttajaneuvoja, joku virkamies voi hoitaa neuvontaa sivutoimenaan tai kunnat voivat muodostaa yhteistoiminta-alueita. Kunnalliset kuluttajaneuvojat hoitavat noin yhteydenottoa vuosittain. Kuluttajien ongelmatilanteista yhä suurempi osa liittyy rajat ylittävään kaupankäyntiin. Tällaisten tilanteiden asiantuntijaksi on Helsingin kaupungin kuluttajaneuvonnan yhteyteen perustettu EU:n komission kanssa EU-kuluttajaneuvontatoimisto. Kuluttajien informointia on parannettu voimaan tulleella lailla talous- ja velkaneuvonnasta, jonka mukaan yksityishenkilöille annetaan tietoja ja neuvontaa velkojen hoidosta ja talouden suunnittelusta. Kuluttajien oikeussuoja. Ristiriitatilanteissa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä ongelmana on se, että kuluttajan rahallinen intressi kiistassa on usein niin pieni, ettei perinteinen oikeudenkäynti ole taloudellisesti mielekäs vaihtoehto oikeussuojan saamiseksi. Oikeudenkäyntikynnys on liian korkea. Tästä syystä oikeudenkäynnit tulisi saada halvemmiksi ja yksinkertaisemmiksi. Kansallisella tasolla on Suomessa käynnissä useita hankkeita kansalaisten oikeuksiin pääsemisen tehostamiseksi. Tällaisia ovat oikeusapua koskevan lainsäädännön uudistaminen ja riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevan lainsäädännön tarkistaminen. Selvää kuitenkin on, ettei oikeudenkäynti näiden uudistusten jälkeenkään ole useinkaan käyttökelpoinen vaihtoehto. Tuomioistuinten ohella tarvitaan hyvin toimivia riitojen ratkaisumenettelyjä. Kunnallisen kuluttajaneuvonnan tehtäviin kuuluu myös sovittelutoiminta. Sen piirissä saadaan nykyään ratkaistua noin kaksi kol- 12

15 masosaa vuosittain käsittelyyn tulevista noin riitatapauksesta. Myös kuluttajavalituslautakunta toimii tällaisena riitojenratkaisuelimenä. Se käsittelee vuosittain noin tapausta. Tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia nopeuttaa ja tehostaa tapausten käsittelyä kuluttajavalituslautakunnassa. 13

16 Liite 3: Viimeaikaisia pääomamarkkinoiden kehittämistoimia Rahoitusmarkkinoiden kehittämistä on jatkettu niiden toiminnan tehostamiseksi, rahoitusmahdollisuuksien monipuolistamiseksi sekä talouden vakauden parantamiseksi. Vuoden 2000 aikana toteutetut rahoitusmarkkinoiden uudistukset liittyivät säädösympäristön kehittämiseen sekä riskipääoman ja muun rahoituksen saatavuuden parantamiseen. Arvopaperimarkkinoilla on arvo-osuusrekisterit keskitetty arvopaperikeskukseen, sallittu kaupankäynti warranteilla, sijoituskohteiden arvostamissäännöksiä varallisuusverotuksessa on yhtenäistetty ja arvopaperipörssiä ylläpitävän yhtiön listautumiseen ollaan varautumassa. Rahoituspalveluyritysten toimintaedellytyksiä ollaan kehittämässä finanssiryhmittymien, vakuutusyhtiöiden, yritysten tilivarojen vastaanottamisoikeuden sekä työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteiden osalta. L3.1 Arvopaperimarkkinoiden kehittäminen Arvo-osuusrekisterit keskitettiin arvopaperikeskukseen lokakuussa voimaan tulleella lainmuutoksella. Uudistuksen myötä arvopaperikeskus on ainoa arvoosuusrekisterin pitäjä, ja viisi aikaisemmin arvo-osuusrekisterin pitäjänä toiminutta yhteisöä sekä muut markkinaosapuolet voivat hakea tilinhoitajayhteisön oikeuksia arvopaperikeskukselta. Tilinhoitajayhteisö tekee kirjaukset arvopaperikeskuksen arvo-osuusrekisteriin. Arvopaperikeskuksen rajaton toissijainen vastuu siirrettiin arvopaperikeskuksen perustaman ja tilinhoitajayhteisöjen rahoittaman kirjausrahaston vastattavaksi. Arvopaperikeskuksen ensisijainen vastuu omasta toiminnastaan perustuu edelleen arvopaperikeskuksen omaan pääomaan ja muihin arvopaperikeskukselta edellytettyihin vastuunkantokykyä turvaaviin järjestelyihin. Tilinhoitajayhteisölle ja sen asiamiehille asetettiin pääomavaatimus ja selvitysosapuolen osakepääomavaatimusta korotettiin. Selvitysosapuolten osakepääomavaatimus nostettiin viiteen miljoonaan euroon, mikä edellyttää useilta nykyisiltä selvitysosapuolilta osakepääoman korottamista. Uudistuksen tarkoituksena on tietotekniikkaan liittyvien suurtuotannon etujen avulla lisätä kauppojen toteutuksen ja selvityksen tehokkuutta arvopaperikaupan laajennuttua voimakkaasti 1990-luvulla. Rekisterien keskittäminen parantaa selvitystoiminnan edellytyksiä ja lisää alan kilpailua. Kehittämistyötä jatketaan valmistelemalla arvo-osuuksien moniportaista omistusjärjestelmää. Helsingin pörssi julkiseksi osakeyhtiöksi. HEX Exchanges Group Ltd Oy, joka omistaa sekä arvopaperikeskuksen että arvopaperi- ja johdannaispörssin, on tehnyt päätöksen yhtiön muuttamisesta julkiseksi osakeyhtiöksi ja ilmoittanut aloittavansa selvityksen mahdollisuudesta listautua pörssiin. Muun muassa tästä aiheutuvia lainsäädännön tarkistustarpeita arvioidaan parhaillaan valtiovarainministeriössä. Arvopapereiden ja sijoitusrahastoosuuksien arvostamissäännöksiä yhtenäistetään. Erityisesti kotitalouksien 14

17 säästämis- ja sijoitusmahdollisuuksia on tarkoitus edistää siirtymällä verotuksessa sijoitusrahasto-osuuksien ja julkisesti noteerattavien arvopapereiden yhtenäiseen ja siten neutraaliin arvostamiskäytäntöön. Varallisuusverolakia on tarkoitus muuttaa siten, että kaikkien julkisesti noteerattujen kotimaisten ja ulkomaisten arvopapereiden yleiseksi arvostamissäännöksi tulisi nykyisin kotimaisiin pörssiosakkeisiin sovellettava 70 % käyvästä arvosta. Nykyisen varallisuusverolain soveltamisalaa ei kuitenkaan laajennettaisi. Myös työsuhdeoptiot arvostettaisiin 70 prosentin arvostamissäännön mukaisesti. Lisäksi tarkennettaisiin yhtiön osakkeen verotusarvon ja matemaattisen arvon laskemista koskevia säännöksiä siten, että niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran laskettaessa arvoja verovuodelle Kaupankäynti warranteilla tuli mahdolliseksi lokakuussa v Taloudelliselta luonteeltaan option kaltaiset warrantit ovat arvopapereita, jotka oikeuttavat niiden haltijan saamaan ja vastaavasti niiden liikkeeseenlaskijan suorittamaan warrantin ehtojen mukaisen suorituksen. Kansainvälisesti warranteilla käytävä kauppa on käteismarkkinoiden ja vakioitujen johdannaismarkkinoiden lisäksi kolmas merkittävä osa järjestäytyneitä osaketuotemarkkinoita. Niillä käydään kauppaa useimmissa eurooppalaisissa pörsseissä, mutta Suomessa se ei ole toistaiseksi ollut mahdollista. Uudistuksella pyritään ensisijassa kehittämään suomalaisten arvopaperimarkkinoiden kansainvälistä kilpailukykyä. L3.2 Rahoituspalveluyritysten toimintaympäristön kehittäminen Kiinnitysluottopankkilaki tuli voimaan vuoden 2000 alusta lukien. Uuden lain mukaan on mahdollista perustaa erityisiä kiinnitysluottopankkeja, jotka joukkovelkakirjalainoilla hankituista varoista myöntävät luottoja yleisölle asunto- tai kiinteistövakuutta vastaan. Kiinnitysluottopankkien toiminnan kehittämisellä pyritään monipuolistamaan Suomen rahoitusmarkkinoita luomalla vakuudellisista joukkovelkakirjalainoista vähäriskinen, kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvin tunnettu sijoituskohde. Lain voimaantulon jälkeen Suomeen on perustettu kaksi kiinnitysluottopankkia. Niiden toiminnan aloittamisen yhteydessä kävi ilmi, että suomalaisten kiinnitysluottopankkien ei ole mahdollista saada sellaista kansainvälistä luottokelpoisuusluokitusta, joka mahdollistaisi niille tasaveroisen kilpailuaseman Euroopan unionin alueella. Lakia onkin tarkoitus muuttaa selkeyttämällä kiinnitysluottopankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen ja niihin liittyvien johdannaissopimusten asemaa kiinnitysluottopankin mahdollisessa selvitystilassa ja konkurssissa. Myös joukkovelkakirjan haltijoiden velkoja-asemaa selkeytetään. Suomalaisten finanssiryhmittymien konsernitilinpäätösperiaatteisiin liittyvät säännökset ovat valmisteilla. Säännökset on tarkoitus saada valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä. Viime vuosina on syntynyt toimialojen ja valtioiden rajoja ylittäviä uusia yhteistyömuotoja ja finanssiryhmittymiä myös Suomeen ja rakennemuutokset jatkuvat todennäköisesti myös lähitulevaisuudessa. Suomessa käydään keskustelua siitä, kuinka finanssiryhmittymiä koskevaa lainsäädäntöä tulisi kehittää ja miten ryhmien valvonta sekä siihen liittyvä rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomaisten tehtävänjako ja yhteistyön sisältö järjestettäisiin. Tilimuotoisten varojen vastaanottamista pyritään laajentamaan. Valtiovarainministeriössä on valmisteltavana lakiuudistus, joka sallisi yrityksien ottaa vas- 15

18 taan asiakkailtaan varoja esimerkiksi asiakastilille. Tileiltä voitaisiin nostaa käteistä ja maksaa yrityksen myymiä tavaroita ja palveluita. Asiakastileille vastaanotettavien varojen määrälle ehdotetaan asetettavaksi asiakaskohtainen yläraja. Nykyisin talletuspankeilla ja osuuskuntien säästökassoilla on yksinoikeus tämänkaltaiseen niin kutsuttujen avistavarojen vastaanottamiseen asiakkailta. Sen sijaan rahoitusjärjestelmän turvaamiseksi varojen vastaanottaminen yleistä vähittäismaksupalvelujen tarjontaa varten säädettäisiin erikseen luvanvaraiseksi. Vähittäismaksupalveluilla tarkoitetaan muun muassa tilisiirtoja ja ennakkomaksuvälineiden, kuten sähköisen rahan, liikkeeseenlaskua. Talletussuojan alaisten talletusten vastaanottaminen säilyisi talletuspankkien yksinoikeutena, jotta ainakin yksi erityisen turvallinen säästöjen ja maksujen välityksen muoto säilyisi. Ehdotuksilla pyritään erityisesti vähittäismaksupalveluiden ja sähköisen maksamisen luotettavuuden sekä pankkipalveluiden saatavuuden edistämiseen. Vakuutusyhtiöille ja vakuutusyhdistyksille sallitun liiketoiminnan alaa ja markkinointia koskevia säännöksiä ollaan uudistamassa. Sallitun liiketoiminnan alaa pyritään laajentamaan siten, että yhtiöt ja yhdistykset voisivat varsinaisen liiketoimintansa, vakuutusliikkeen harjoittamisen, ohella myös toimia rahoituspalveluyritysten sekä riskienhallintaa, vahingontarkastusta, vahingontorjuntaa ja niihin rinnastettavaa toimintaa harjoittavien yritysten asiamiehinä sekä markkinoida ja myydä kyseisten yritysten lukuun niiden tarjoamia palveluja ja tuotteita asiakkaille. Nykyisiin lakeihin lisätään yhtiöiden ja yhdistysten markkinointia sekä asiamiesten toimintaa koskevat säännökset, jotka soveltuvin osin vastaavat luottolaitostoiminnasta annetun lain markkinointisäännöksiä. Vuonna 2000 muodostui uusi rajat ylittävä rahoitusalan konserni (Nordic- Baltic Holding). Tämä edellyttää Ruotsin, Suomen, Norjan ja Tanskan valvontaviranomaisten tiivistä yhteistyötä konsernin valvonnassa. NBH-konserniin kuuluu luottolaitoksia, sijoituspalveluyrityksiä ja vakuutusyhtiöitä, joiden kotipaikat ovat neljässä Pohjoismaassa. Valvontayhteistyöhön osallistuvat viiden valvontaviranomaisen edustajat ja Suomesta siinä on mukana sekä Rahoitustarkastuksen että Vakuutusvalvontaviraston edustajat. Ruotsin Finansinspektionen vastaa NBH-konsernin valvonnan koordinoinnista, koska NBH:n kotipaikka on Ruotsissa. Lakisääteisen työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteiden edistämistä selvitetään paraikaa laajapohjaisissa työryhmissä. Tarkoituksena on helpottaa eläkelaitoksen perustamista ja vaihtamista, laajentaa vakuutuskannan siirtomahdollisuuksia eri eläkelaitosten välillä, lisätä eläkelaitosten toiminnan läpinäkyvyyttä, nykyaikaistaa sijoitustoimintaa ja uudistaa vakuutusteknisten perusteiden hakemusmenettelyä. Ehdotusten tulee olla perusteltuja työeläkejärjestelmän edun kannalta ja tukea hajautetun työeläkejärjestelmän toiminnan tehokkuutta ja työeläkevarojen tuottavuuden kasvattamista. L3.3 Pk-yrityksien pääomahuolto Suomi on kansainvälisessä yritysten toimintaympäristövertailussa kärjessä, mutta riskinottohalu sekä sijoittajien että yrittäjien keskuudessa on vielä heikko. Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti vuoden 2000 alussa hallitusohjelmaan sisältyvän yrittäjyyshankkeen. Hankkeen tavoitteena on uusien yritysten perustami- 16

19 sen ja yrittäjäksi ryhtymisen edellytysten helpottaminen sekä yritysten kasvun ja kilpailukyvyn lisääminen, ja siinä on mukana yhdeksän ministeriön ja Suomen Kuntaliiton lisäksi alan järjestöjä. Valtion osittain omistaman Fennorating Oy:n perustaminen vuoden 1999 lopulla luo edellytyksiä pk-yritysten rahoituksen kannalta tärkeiden reittausmarkkinoiden kehittymiselle. Parhaillaan selvitetään voitaisiinko luottoluokitukseen kytkeä mukaan riippumaton teknologialausunto, jolloin sijoittajien informaatio mm. uuden talouden yrityksistä voisi syventyä. Yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen määrän odotetaan lähitulevaisuudessa kasvavan, minkä vuoksi riskiluokitusmarkkinoiden kehittäminen on tärkeää. Eduskunnalle on annettu esitys pienen osakeyhtiön perustamisen helpottamisesta ja sen hallinnollisten velvoitteiden keventämisestä. Ehdotuksen mukaan yhtiö voitaisiin mm. perustaa erityistä perustamiskokousta pitämättä. Lisäksi osakepääoman määrää koskevia säännöksiä esitetään yksinkertaistettavaksi. Ehdotus vähentää yhtiöjärjestyksen muutostarvetta yhtiön kehittyessä. Edelleen ehdotetaan, että hallituksen jäsen voitaisiin nykyisen korkeintaan neljän tilikauden määräajan sijasta valita toimeensa toistaiseksi. Yritysten rahoitusympäristö on monipuolistunut ja varsinkin suurten yritysten riippuvuus pankkirahoituksesta on vähentynyt euroalueeseen siirtymisen myötä. Pääomaa hankitaan yhä enemmän suoraan arvopaperimarkkinoilta mm. yrityskauppojen yhteydessä. Toisaalta sijoittajien määrä on edelleen suppea ja arvopaperimarkkinoiden likviditeetti puutteellinen, vaikka uusien yritysten listautuminen pörssiin onkin ollut vilkasta ja lisännyt sijoitusvaihtoehtoja. Runsaalla puolella pk-yrityksistä ei ollut toukokuussa 2000 ulkoista rahoitusta eli lainoja tai takauksia lainkaan ja viimeisen vuoden aikana vain 17 % kaikista pkyrityksistä oli hankkinut ulkoista rahoitusta. Ulkoisen rahoituksen tarve on selvästi vähentynyt edellisestä vuodesta, mutta sen koostumus on säilynyt lähes ennallaan. Pankkien perimät palvelumaksut muodostavat kasvavan kustannuksen pienyritysten rahoituskustannuksista. Niiden osuuden arvioidaan olevan noin kolmasosa rahoituskustannuksista. Kasvuyrityksille tärkeä pääomasijoittaminen on lisääntynyt nopeasti institutionaalisten sijoittajien, varsinkin eläkelaitosten ansiosta. Elokuussa julkistetun tutkimuksen mukaan joka kymmenes pkyritys tavoittelee voimakasta kasvua ja puolet yrityksistä pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Henkeä kohti kerätyillä pääomilla mitattuna Suomi sijoittuu toiseksi Euroopassa Ruotsin jälkeen pääomasijoittamisessa. Sen sijaan verrattaessa uusille toimialoille yritysten aikaiseen kehitysvaiheeseen tehtyjä investointeja Suomi ei enää menesty. Jatkossa kasvun kuitenkin odotetaan olevan nopeaa erityisesti IT-alalla. Markkinoille on syntynyt kasvu-, teknologia- ja pk-rahastoja, jotka sijoittavat myös ei-noteerattuihin yrityksiin ennen niiden listautumista. Eläkelaitoksia koskevan lainsäädäntötyön kehittämisen tuloksena eläke- ja vakuutuslaitosten osuus pääomasijoitusten tarjonnasta on noussut yli 50 prosenttiin ja Suomi on tässä ykköstilalla Euroopassa. Haasteena on pääomasijoitusten suuntaaminen siemen- ja käynnistysvaiheen yrityksiin ja uuden talouden teknologiayrityksiin. Edellytykset tähän ovat 17

20 hyvät yrityksien hyvän toimintaympäristön ja teknologiainfrastruktuurin vuoksi. Myös mahdollisuuksia ovat parantaneet aikaisen vaiheen sijoituksista irtaantuminen jälkimarkkinoilla HEX:n käynnistettyä niin sanotun kasvulistan, joka on tarkoitettu markkinapaikaksi uuden teknologian alkaville kasvuyrityksille. Lisäksi alueellinen julkinen pääomasijoittaminen edellyttää kehittämistä. Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä koskeva laki on uusittu vuoden 1999 lopussa. Yhtiön sijoitustoiminnan painopiste suunnataan siemen- ja käynnistysvaiheen yrityksiin keskittyviin rahastoihin. Yhtiön pääomaa on päätetty kasvattaa hallituskauden aikana yhdellä miljardilla markalla. Yhtiö on SITRAn kanssa valmistelemassa valtakunnallisen siemenrahaston perustamista. Hallituksen hankesalkkuun on otettu myös tutkimustulosten kaupallistamisen tehostaminen. Tähän liittyen valtion erityisrahoittajien toimesta luodaan edellytyksiä erityisten yrityskiihdyttämöjen perustamiselle kansainvälisen esimerkin mukaisesti. 18

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman IP/03/716 Bryssel 21. toukokuuta 2003 Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman Euroopan komission tuoreella toimintasuunnitelmalla yhtiöoikeuden uudistamisesta ja

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT

TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT TIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA LUOKITTELUKRITEERIT Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 2 Tärkeitä tietoja lukijalle Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj ( Yhtiö ) on laatinut tämän luottamuksellisen esityksen Yhtiöstä vain

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. 1 TAUSTA 2 Sääntelyn tausta Komission pitkäaikaisena tavoitteena ollut luoda tehokkaat eurooppalaiset

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

Metsähallituksen uudelleenorganisointi Metsähallituksen uudelleenorganisointi Keskustelutilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Eduskunnan kansalaisinfo 8.10.2015 Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuus Kilpailuneutraliteettiongelmat

Lisätiedot

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Jos uutiskirje ei näy ehjänä, tai haluat lukea sen selaimella, niin klikkaa tästä Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Valvira on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Yksityiskohtainen luettelo luokittelukriteereistä on liitteenä.

Yksityiskohtainen luettelo luokittelukriteereistä on liitteenä. LISÄTIETOA ASIAKASLUOKITTELUSTA JA SEN VAIKUTUKSISTA: 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalvelun tarjoajan, kuten esimerkiksi pankin tai sijoituspalveluyrityksen,

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD ,3 Bryssel, 24. marraskuuta 1999.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD (XURRSDQ NRPLVVLR RQ DQWDQXW VXRVLWXNVHQ O\K\HQ PDWNDQ NLLQWHLGHQ \KWH\NVLHQ KLQQRLWWHOXVWD

Lisätiedot