JÄSENEDUT.FI MENTOROINTI ANDERS PORTIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENEDUT.FI MENTOROINTI ANDERS PORTIN"

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 3/ Tukea AIKUISOPISKELIJALLE 24 JÄSENEDUT.FI Akavalaisten liittojen jäsenedut yhdeltä luukulta 26 MENTOROINTI Oppimismatka 32 minuuteen ANDERS PORTIN Pappi, maanviljelijä ja diplomaatti

2 Pääkirjoitus Jaakko Kittamaa Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja Kukin voimiensa mukaan Olen joutunut pohtimaan voimavarojen riittävyyttä monella rintamalla viime aikoina. Arkisia kysymyksiä, jotka ovat hyvin tuttuja meistä monille. Miten jaan resurssini, jotta kaikki tulisi tehdyksi? Mitä on pakko tehdä, mitä olisi hyvä tehdä ja minkä voi jättää toistaiseksi tekemättä? Henkilökohtaisella tasolla kyse on käytettävissä olevan ajan kohdentamisesta. Miten jaan työaikani, miten vapaa-aikani perheeni ja harrastusteni kesken ja miten huolehdin riittävästä levosta, jotta palautuisin ja aikaresurssia ylipäänsä olisi jaettavaksi minulle tärkeisiin asioihin. Elämän ruuhkavuodet: työura, puoliso, lasten kasvatus, koti ja harrastukset kaikki samaan aikaan on minunkin arkeani tässä ja nyt. Työelämässä meitä ei rajoita pelkästään oma työaikamme. Työnantajamme on omilla linjauksillaan vaikuttanut kaikkiin käytössämme oleviin resursseihin. Viimekädessä kyse on rahasta ja sen niukkuus erilaisine säästöohjelmineen asettaa toteutettavissa olevien toimintojen viitekehyksen. Maanpuolustuksen parissa toimiessani olen kohdannut kertausharjoitusvuorokausien dramaattisen vähenemisen ja todistanut korvattavaksi osoitettujen asejärjestelmien käyttöiän jatkamispäätöksiä. Rajalliset resurssit ovat pakottaneet puolustusvoimatkin hyväksymään toivottua alemman palvelutason mukaisen suoriutumisen. Priorisointi, suunnitelmallisuus ja tehokkaat työtavat auttavat, jotta lopputulos olisi käytettävissä olevien panosten niukkuudesta huolimatta paras mahdollinen. Mutta mitä jos käytettävissä olevia resursseja voisi lisätä ihan omalla tekemisellä? Vuorokauden tunnit on toki jokaisen saatava riittämään kuten parhaiten taitaa niitä kun kaikilla on yhtä paljon, eikä lisää ole mahdollista hankkia, ei kovastakaan hinnasta. Mutta Metsänhoitajaliiton resursseihin voi meistä jokainen vaikuttaa hyvin yksinkertaisella tavalla. Liittomme voimavarat ja vaikuttamismahdollisuudet kumpuavat sen jäsenistä. Metsänhoitajaliittoon liittymistä kannattaakin, ihan jo oman edun nimissä, ehdottaa liittoon vielä kuulumattomille metsäalan korkeakoulutetuille tai metsäalalla työskenteleville korkeakoulutetuille tuttaville ja kollegoille. Jokaisesta uudesta jäsenyydestä hyötyvät sekä liittyjä että vanhat jäsenet uusi jäsen saa etuja ja palvelua, vanha jäsen voi iloita liiton voimavarojen ja painoarvon kasvusta. Arvon Jäsenet: Pidetään yhteinen asiamme esillä ja suositellaan jäsenyyttä omassa liitossamme. 64. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) KANNEN KUVA Shutterstock KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ OSOITE Salomonkatu 17 B, 10. krs Helsinki ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy 2 METSÄNHOITAJA

3 sisältö INGIMAGE TUKEA AIKUISOPISKELIJALLE Vaihtoehtoja aikuisopiskelun rahoitukseen 12 PUUNHANKINNASSA RIITTÄÄ TÖITÄ Puunhankinnan ja metsäpalveluiden kehittyminen muokkaavat metsäammattilaisten osaamistarpeita 14 OLETKO ISKUSSA? Korkeakoulutetun henkilön tärkein omaisuus on osaaminen 17 LYHYESTI Metsän organisaatiot muutoksessa 18 STRESSI HALLINTAAN Stressi on toiseksi yleisin työperäinen terveysongelma Euroopassa. 22 METSÄPÄIVÄT 2014 Metsäpäivien ohjelmaa sekä kurssilounaat 24 JÄSENEDUT.FI Akavalaisten liittojen yhteinen jäsenetupalvelu tarjoaa rahanarvoisia etuja jäsenille 26 OPPIMISMATKA MINUUTEEN Mentorpari Laura Kammonen ja Antti Otsamo kertovat kokemuksistaan. 28 TALKOOMIELELLÄ PALAVERIIN Järkevät palaverikäytännöt parantavat arkea VAKIOPALSTAT 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 20 PAKINA Meitä opetettiin, että metsiä ei saa roskata 21 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen Risto Lilleberg 30 OPISKELIJA Liitto opiskelijan arjessa 32 PROFIILI Anders Portin toivoo entistä parempaa yhteistyötä metsäalalle. 34 LAKIPALSTA Tarvitaanko aviopuolison suostumus? 35 HENKILÖUUTISET METSÄNHOITAJA

4 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. METSÄPÄIVÄT Metsäpäivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Torstaina Messukeskuksessa klo Metsänhoitajaliiton Urafoorumi sekä klo 18 vastavalmistuneiden illallinen. Lisätietoa sivuilla HAE MUKAAN LIITON MENTOROINTIOHJELMAAN Mitä osaan? Mikä minusta tulee isona? Muun muassa näihin kysymyksiin voit etsiä vastauksia Metsänhoitajaliiton mentorointiohjelman avulla. Hae mukaan lähettämällä vapaamuotoinen hakemuksesi sähköpostitse Johanna Hristoville viimeistään Lisätietoa mentoroinnista ja ohjelmaan hakemisesta sivuilla Vuoden metsäteko -palkinnon vastaanottivat projektipäällikkö, MMT Petteri Vanninen ja professori Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksesta Savonlinnan kampukselta (kuvassa keskellä). Kuvassa vasemmalla Nordean johtaja Timo Jaakkola ja oikealla Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Tapio Hankala. Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko haluaa työllään edistää ihmisten kiinnostusta luontoon ja metsiin. KUKA ON VUODEN 2014 METSÄNHOITAJA? Ehdota Vuoden metsänhoitaja -palkinnon saajaa mennessä sähköpostilla Jukka Sippolalle Vuoden metsänhoitaja -palkinto myönnetään Metsänhoitajaliiton jäsenelle, joka työssään tai muulla toiminnallaan osoittaa korkeatasoista osaamista. Vuoden 2013 metsänhoitajana palkittiin luontokeskus Haltian johtaja Timo Kukko. Aiemmat Vuoden metsänhoitaja -palkinnon saaneet löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta. VUODEN METSÄTEKO 2014 Openmetsä antaa aineksia metsäopetukseen on nimensä mukaisesti sekä avoin että opetuskäyttöön tarkoitettu oppimisympäristö, joka kokoaa ja jakaa metsiin liittyvää asiantuntijatietoa. Openmetsä tarjoaa digiaikaan sopivan tavan oppia ja opettaa. Metsänhoitajaliitto ja Nordea palkitsivat Openmetsän vuoden 2014 Vuoden metsätekona Openmetsä vie opetuksen koulun ja yliopiston seinien ulkopuolelle, oikeaan metsään ja siihen liittyvään sosiaaliseen verkostoon, jossa eri alojen asiantuntijat ja muut kohteesta kiinnostuneet, yhdessä oppivat ja opettavat. Oppimismahdollisuudet eivät rajoitu luonnontieteisiin tai metsäasioihin, vaan metsässä oppiminen on laajennettu yhtä lailla vaikka historian opiskeluun tai käsitöiden tekoon. Lue lisää Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta tai 4 METSÄNHOITAJA

5 PÄIVITÄ YHTEYSTIETOSI! SHUTTERSTOCK Metsänhoitajaliiton viestintä, edunvalvonta ja jäsenpalvelu HALKO perustuvat liiton jäsenrekisteriin ilmoitettuihin jäsentietoihin. Jotta voimme palvella sinua parhaalla mahdollisella tavalla, muistathan pitää osoite-, sähköposti- ja työpaikkatietosi liiton rekisterissä ajan tasalla. Jos epäilet jäsentietojen muutoksen vaikuttavan jäsenmaksusi suuruuteen, ole suoraan yhteydessä Päivi Toivoseen niin asia saadaan kerralla kuntoon. Muista vastata työmarkkinatutkimukseen Metsänhoitajaliitto kerää tietoa jäsenistöstä edunvalvonnan pohjaksi vuosittain toteuttavalla työmarkkinatutkimuksella. Työmarkkinatutkimus tullaan lähettämään kaikille tutkinnon suorittaneille Suomessa pysyvästi oleskeleville työikäisille Metsänhoitajaliiton jäsenille marraskuussa Tutkimuksen toteuttaa Taloustutkimus. Tärkein yksittäinen työmarkkinatutkimuksesta saatava tieto on jäsenistön palkkaus, jota hyödynnetään työehtosopimusneuvotteluissa ja palkkaneuvonnassa. Lisäksi tutkimuksessa kysytään jäseniltä monista muista työelämän asioista ja työmarkkinatutkimus onkin yksi harvoista välineistä, joilla tavoitetaan kaikki palkansaajajäsenet. METSÄNHOITAJALIITON STRATEGIA VAHVISTETTIIN Metsänhoitajaliiton valtuusto hyväksyi liiton strategian vuosille Vision mukaisesti Metsänhoitajaliitto on jäsentensä työelämän asiantuntija ja tuki sekä kasvavan metsäalan kehittäjä. Metsänhoitajaliitto on edunvalvonta- ja palveluorganisaatio, joka tuottaa jäsenilleen lisäarvoa työelämässä. Kehitämme metsäalan osaamista ja metsien monipuolisiin hyötyihin perustuvan hyvinvoinnin edellytyksiä. Strategia on luettavissa verkkosivuillamme liitto/liiton_materiaalia2. METSÄNHOITAJALIITON UUSI OSOITE Metsänhoitajaliiton toimisto on muuttanut Autotaloon Kamppiin. Liiton uusi osoite on: Metsänhoitajaliitto ry Salomonkatu 17 B 10. krs Helsinki. Puhelinnumerot säilyvät ennallaan. METSÄNHOITAJA

6 Mia Hemming Shutterstock, IngImage 6 METSÄNHOITAJA

7 Tukea AIKUISOPISKELIJALLE Minkä ikäisenä tahansa voi lähteä opiskelemaan Työstä on mahdollista pitää taukoa ja opiskella. Opiskelun rahoitukseen on työssä käyvälle aikuiselle erilaisia vaihtoehtoja. METSÄNHOITAJA

8 ANNIKA SÖDERBLOM Anja Laatunen kannustaa opiskelemaan aikuiskoulutustuen turvin. Tuki on samaa tasoa kuin työttömyyspäiväraha ja mahdollistaa opiskelun pidemmäksikin aikaa. Ilpo Lahtinen muistuttaa, että perusopintotuella voi jatkaa opintoja, jos parempien etuuksien enimmäismaksuajat eivät siihen riitä. Esimerkiksi vuorotteluvapaan voi käyttää opiskeluun, muistuttaa Pirkanmaan TE-toimiston asiantuntija Ilkka Sarimaa. Ja jos innostuu opiskelusta vuorotteluvapaalla, sitä voi jatkaa opintovapaalla. Mutta opintovapaan perään ei voi jäädä vuorotteluvapaalle, Sarimaa huomauttaa. Vuorotteluvapaakorvaus ei kuitenkaan ole varsinainen kouluttautumiseen tarkoitettu tuki, vaikka sitä siihen tarkoitukseen voi käyttääkin. Merkittävin varsinaisista työssä käyvien aikuisten kouluttautumiseen tarkoitetuista tuista on aikuiskoulutustuki. Varatoimitusjohtaja Anja Laatunen Koulutusrahastosta suosittelee aikuiskoulutustukea omaehtoista ammatillista koulutusta suunnittelevalle henkilölle. Ammatillisuus merkitsee sitä, että koulutuksen tulee liittyä ammattiin tai työhön. Koulutus ei voi olla yleissivistävää, harrastustyyppistä tai vapaatavoitteista. Koulutuksen täytyy siis johtaa tutkintoon tai olla ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta, Laatunen Koulutusrahastosta täsmentää. Aikuiskoulutustuen hakemusmäärät ovat vuosittain kasvaneet jo neljän vuoden ajan. Tehdyt parannukset tuen ehtoihin ja etuuden tasoon ehkä selittävät kasvua. Viime vuonna yli henkilöä sai tukea. Myös miesten osuus hakijoista on noussut, vaikkakin edelleen suurin osa hakijoista on naisia. Lisäksi yksityisen sektorin hakijoiden määrä on noussut lähes 60 prosenttiin hakijoista. AIKUISKOULUTUSTUELLA VOI SUORITTAA VAIKKA KESKEN JÄÄNEEN TUTKINNON Aikuiskoulutustukea voi hakea, jos on työtai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Anja Laatunen muistuttaa, että hakijan täytyy olla ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta. Koska on kyse aikuiskoulutuksesta, niin tuki on haluttu suunnata jo jonkin aikaa työelämässä olleille henkilöille, Laatunen täsmentää. Tukea hakevan on jäätävä palkattomalla opintovapaalle. Periaatteessa silloin haetaan tukea, kun opintovapaa on jo alkanut. Yleensä henkilö ottaa selville asiat suunnitellessaan opintovapaata. Hyvin harvoin tulee kieltäviä päätöksiä, kun henkilö on jo laskenut sen varaan. Tällä hetkellä hakemusten käsittelyaika on noin neljä viikkoa. Aikuiskoulutustuella voi opiskella myös osa-aikaisesti. Henkilö saa soviteltua aikuiskoulutustukea, jos on siirtynyt työskentelemään osa-aikaisesti opintojen tähden. Noin kolmannes hakijoista hakee soviteltua tukea. Aikuiskoulutustukea voi hakea jos on työtai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Hakijan täytyy olla ollut työelämässä vähintään kahdeksan vuotta. Aikuiskoulutustukea ei saa, jos saa opiskeluunsa muuta tukea. Verottomat stipendit tai apurahat eivät kuitenkaan estä vastaanottamasta tukea. Summat ovat niin pieniä, etteivät ne vaikuta tukeen. Osalla hakijoistamme onkin jokin stipendi tai apuraha opiskelun kannustimena. Koulutusrahaston tänä keväänä teettämässä aikuiskoulutustuen vaikuttavuustutkimuksessa kävi ilmi, että tukea saaneista lähes jokainen piti tuen merkitystä huomattavana koulutukseen hakeutumiselle. Heistä moni myös koki koulutuksen tukeneen ammattitaidon kehittymistä ja ajattelivat koulutuksen helpottavan siirtymistä uudelle toimialalle. Tukihan on samaa tasoa kuin työttömyyspäiväraha ja mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun yli puolentoista vuoden ajan. Kannattaa siis rohkeasti ottaa selville, millaisia kouluttautumismahdollisuuksia olisi. MYÖS OPINTOTUKI SAATTAA OLLA KEINO RAHOITTAA OPISKELU Myös Kelan opintotuki voi olla vaihtoehto opiskelun rahoitukseen. Opintotukeen voi saada lisäksi asumislisän sekä opintolainan valtiontakauksen. Opintotukena voi saada opintorahaa noin 300 euroa ja opintolainaa 400 euroa kuukaudessa. Vuokralla asuva ja lapseton opiskelija voi saada lisäksi asumislisää noin 200 euroa kuukaudessa. Jos on tottunut tiettyyn elintasoon, niin opintotuella pärjääminen saattaa olla hankalaa, Kelan pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen sanoo. Opintovapaalla voi viiden vuoden aikana olla enintään kaksi vuotta. Vuorotteluvapaa voi kestää enintään 359 päivää, ja aikuiskou- 8 METSÄNHOITAJA

9 KATSO LISÄÄ Vuorotteluvapaa Aikuiskoulutustuki Opintotuki Oppisopimuskoulutus tutkinnot/ammattikoulutus/oppisopimuskoulutus METSÄNHOITAJA

10 KAISA UUSITALO Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa perustutkintoja, ammattitutkintoja, erikoisammattitutkintoja sekä muuta täydentävää lisäkoulutusta. Tuula Hoivala suosittelee oppisopimuskoulutusta työssä oleville niin enemmän kuin vähemmän koulutetuille aikuisille. lutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta. Viimeksi mainittujen vaihtoehtojen enimmäiskestoajat eivät välttämättä riitä pitkäkestoisen koulutuksen koko ajalle. Tällöin opintotuki voi auttaa esimerkiksi opintojen loppuun saattamisessa. Opintotukea voi saada korkeakoulututkinnon tai ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Opintotukea voi saada myös ammatilliseen lisäkoulutukseen tai erillisen ammatillisen täydennyskoulutusohjelman suorittamiseen. Kohtuullisen korkeat ja joustavat tulorajat ovat opintotuen etuja. Näin ollen opintojen ja työssäkäynnin joustava yhdistäminen voi mahdollistua opintotuen avulla. OPPISOPIMUKSELLA UUDELLE ALALLE TAI URALLA ETEENPÄIN Oppisopimuskoulutuksella opiskeleva on oikeutettu saamaan palkkaa ja opintososiaalisia etuja opintojensa aikana. Oppisopimuspäällikkö Tuula Hoivala Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta kertoo että oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja sekä muuta täydentävää lisäkoulutusta. Työssä käyvät aikuiset saattavat vaihtaa alaa tai siirtyä työpaikallaan toisiin tehtäviin, jossa tarvitaan uutta osaamista. Esimerkiksi toisinaan on tarvittu taloushallinto-osaamista täydentämään osaamista pärjätäkseen taas työelämän vaatimusten kanssa, sanoo Hoivala. Ammattiin kouluttaudutaan työpaikalla, jonka on täytettävä kaikki edellytykset tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisen koulutuksen järjestämiseen. Työtehtävien täytyy olla monipuolisia, ja niiden tulee soveltua suoritettavaan tutkintoon. Työpaikassa, jossa on mahdollisuuksia uusiin tehtäviin tai työkiertoon, koulutus toimii hyvänä aikuisopiskelun väylänä. Oppisopimuskoulutus soveltuu yhtä hyvin nuorille kuin aikuisille. Vanhemmalla opiskelijalla on esimerkiksi jo työnteon malli hallussaan, jolloin hän voi keskittyä olennaiseen. Oppisopimusjärjestelmä on Suomessa perinteisesti ollut aikuisten koulutusmuoto. Se on sitä pääosaltaan edelleen, vaikka nuorten oppisopimuskoulutusta pyritäänkin lisäämään. Oppisopimuskoulutuksena on tarjolla vielä esimerkiksi esimiestyön kehittämisohjelma henkilöille, jotka jo toimivat tai ovat siirtymässä esimiestehtäviin. Johtamiseen liittyvät erikoisammattitutkinnot pätevöittävät puolestaan erilaisiin johtotehtäviin henkilöitä, joilla on vankka organisaationsa ja sen toiminnan asiantuntemus. Oppisopimuskouluttautujissa on myös korkeasti koulutettuja, jotka ovat hakeneet räätälöityä koulutusta oman urakehityksensä tueksi. 10 METSÄNHOITAJA

11 Johanna Hristov INGIMAGE Tulossa täydennyskoulutusta metsäalalle LISÄTIETOJA Metsämiesten Säätiö myönsi keväällä 2014 Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenialle rahoitusta metsäalalla työskentelevien korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Metsäalalla ei ole ollut täydennyskoulutusta vuosikymmeniin, kertoo koulutuspäällikkö Anu Väinölä Palmeniasta. Metsäalan nopea muutos heikentää alalla työskentelevien koulutuksen ja työtehtävien yhteensopivuutta, todettiin alkuvuodesta 2014 valmistuneessa metsäalan koulutuksen esiselvityksessä. Esiselvityksessä tutkittiin miten metsänhoitajakoulutusta tulisi kehittää ja erityisesti, mistä metsänhoitajan osaamisen tulisi koostua vuonna On todella tervetullutta, että metsänhoitajien sijoittumisesta työmarkkinoille sekä metsäalan osaamistarpeista on vihdoin tutkittua tietoa, sanoo Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Tapio Hankala. Hankala on mukana metsäalan täydennyskoulutushankkeen työryhmässä, jossa on hahmoteltu teemoja tulevalle täydennyskoulutukselle. Myös esiselvityksessä esille nousseita työelämässä edellytettäviä taitoja, kuten ajankäytön suunnittelua ja -hallintaa tullaan ottamaan osaksi tulevaa koulutuspakettia. Täydennyskoulutuksen teemojen haarukointi jatkuu lokakuussa 2014 metsäalan työnantajatapaamisissa, jotka ovat kaikille avoimia. Ne pidetään Helsingissä ja Joensuussa. Tapaamiseen osallistumisesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Palmenian koulutuspäällikkö Anu Väinölään Täydennyskoulutus käynnistyy vuoden 2015 aikana. Täydennyskoulutuksen rinnalla kulkee Metsäalan korkeakoulutuksen osaamistarpeet ja täydennyskoulutus (KOOT) -yhteistyöhanke, joka myös sai rahoitusta Metsämiesten Säätiöltä. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Helsingin ja Jyväskylän yliopistot. Kolmivuotinen KOOT-hanke seuraa nyt suunnitteilla olevan täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta ja kehittää osaamistarvekartoituksia, kertoo hankkeen vetäjä Mika Rekola. Koulutuspäällikkö MMT Anu Väinölä, Yliopistonlehtori Mika Rekola, Metsäalan koulutuksen esiselvitys verkossa

12 Silja Pitkänen, Jouni Väkevä Teollisuuden Metsänhoitajat Puunhankinnassa riittää töitä myös tulevaisuudessa Puunhankinnan ja metsäpalveluiden kehittyminen muokkaavat metsäammattilaisten osaamistarpeita. Puun käytön kasvu työllistää erityisesti puunhankintaketjussa. Kasvun ja eläköitymisen takia ammattitaitoisista metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajista on huutava pula jo nyt. Biotalous nojaa vahvasti kotimaiseen puuhun. Metsäteollisuuden investointien sekä energia- ja ilmastotavoitteiden seurauksena puunkäytön ennustetaan kasvavan entisestään. Puunhankinnassa ja metsäpalveluissa ammattilaisten työnkuvat ja osaamistarpeet muuttuvat kehityksen myötä. NEUVONTA- JA MARKKINOINTI- OSAAMISEN TARVE METSÄPALVELU- MARKKINOILLA LISÄÄNTYY Metsänomistajakunnan ikääntyminen ja etääntyminen metsistä tuovat uusia markkinarakoja metsäpalveluita tarjoaville yrityksille. Oman lisänsä metsäpalvelumarkkinoiden kehittymiselle tuo metsänhoitoyhdistylain uudistuminen. Metsänhoitomaksu kerätään viimeisen kerran vuodelta 2013 ja yhdistyksen jäsenyys muuttuu vapaaehtoiseksi vuoden 2015 alussa. Pakollisen metsänhoitoyhdistysmaksun poistumisen myötä metsänhoitoyhdistyksistä tulee samanlaisia toimijoita kuin muistakin metsäpalveluja tarjoavista yrityksistä. Ne hankkivat rahoituksensa markkinaehtoisella liiketoiminnalla ja vapaaehtoisilla 12 METSÄNHOITAJA

13 jäsenmaksuilla. Kilpailu metsänomistajien huomiosta kovenee, mikä lisää metsäammattilaisen markkinointiosaamisen tarvetta. Työsarkaa metsäpalvelurityksille Suomen metsissä riittää aina taimikonhoidosta metsän uudistamiseen. Metsänomistajat tarvitsevat osaavia neuvoja metsäomaisuutensa hoitoon erityisesti tällä hetkellä, kun metsälain uudistuminen on tuonut lisää vapautta ja vaihtoehtoja metsien käsittelyyn. Muutostilanteissa neuvonnan tarve korostuu, ja metsäammattilaisten pitää pystyä tarjoamaan oikeat neuvot eri tilanteisiin. Osaamisen jatkuva päivittäminen on erittäin tärkeää. TULEVAISUUS ON SÄHKÖISIÄ PALVELUITA JA METSÄVARATIETOJEN TEHOKASTA HYÖDYNTÄMISTÄ Suomen metsäkeskus on uudistanut metsävaratietojen keruun ja kehittää parhaillaan uusia sähköisiä palveluja metsänomistajille ja alan toimijoille. Uusi tekniikka vähentää kalliin maastotyön tarvetta ja siirtää sitä tietokoneelle. Esimerkiksi puuston määrästä saadaan tietoa aiempaa tarkemmin laserkeilauksen ansiosta. Maastossa tehtävää työtä ei tekniikan kehittyminen kuitenkaan kokonaan korvaa, sillä metsiköiden erityispiirteet, kuten arvokkaat luontokohteet, erottuvat vain ihmissilmällä. Metsänomistajien tavoittaminen on oma haasteensa metsäpalveluita tarjoavalle tai puunhankintaa tekevälle yritykselle. Suomen metsäkeskuksen tietokannasta toimijat voivat hakea metsänomistajien yhteystietoja markkinointia varten, mutta omistajakohtaisten metsävaratietojen selailuun tai siirtoon tarvitaan aina metsänomistajan lupa. Tietojen käytön pelisäännöt on määritelty vuodesta 2012 lähtien voimassa olleessa metsävaratietolaissa. Metsänomistaja itse pääsee käsiksi metsävaratietoihinsa Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän Metsään.fi-palvelun kautta. Metsikkökuviokohtainen tieto toimenpideehdotuksineen antaa jo sellaisenaan hyvän lähtökohdan päätöksenteolle, mutta usein on perusteltua laatia varsinainen metsäsuunnitelma koko tilalle. Tiedon tuominen sähköiseen muotoon vanhojen paperisten suunnitelmien sijaan mahdollistaa myös sen, että metsäsuunnitelma on jatkuvasti päivittyvässä muodossa. Esimerkiksi tehdyt toimenpiteet, puuston määrä- ja kasvutiedot sekä hakkuuarvo voidaan pitää jatkuvasti ajan tasalla. Eri toimijat tulevat jatkossa tarjoamaan yhä enemmän erilaisia sähköisiä palveluita, jotka auttavat metsäomaisuuden hoidossa. Visiona on, että alan palvelut, puukauppa mukaan lukien, siirtyvät yhä enemmän sähköiseen muotoon. Sähköisistä metsäpalvelujen ja puukaupan kauppapaikoista on jo ensimmäisiä versioita käytössä ja niiden kehittämiseen panostetaan jatkossa. Myös puun hinnoitteluun etsitään uusia vaihtoehtoja esimerkiksi rungonosahinnoittelusta. PUUNKÄYTÖN KASVU PITÄÄ YLLÄ METSÄAMMATTILAISTEN TARVETTA Teollisuuden kotimaisen puun käyttö on ollut 2000-luvulla keskimäärin 54 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Näillä näkymin puun tarve on kasvussa. Tänä keväänä ilmoitettujen Metsä Groupin Äänekosken, UPM:n Kymin tehtaan ja Stora Enson Varkauden tehtaiden investointien arvioidaan lisäävän puun käyttöä yli kuudella miljoonalla kuutiometrillä. Kun otetaan huomioon investointien heijastusvaikutukset sahateollisuuteen sekä kasvussa oleva energiapuun tarve, puuntarpeen voidaan arvioida kasvavan yhteensä jopa 10 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Myös ilmastopolitiikka luo edellytyksiä puun kysynnän lisääntymiselle, kun uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita halutaan korvata uusiutuvilla luonnonvaroilla. Heikki Pajuojalle Einarin lomppi -stipendi Merkittävin osa metsäteollisuudessa päätettyjen investointien tuomasta kotimaisen puunkäytön kasvusta heijastuu suoraan korjuun ja kuljetuksen työvoimatarpeeseen. Jatkossa puunkorjuuseen tarvitaan noin 800 ja autokuljetuksiin noin 500 uutta kuljettajaa vuodessa. Osaavista kuljettajista on pulaa jo nyt. Korkeakoulutettuja uusia metsänhoitajia ja metsätalousinsinöörejä valmistuu metsäalan tämänhetkiseen tarpeeseen nähden varsin sopivasti. Uusia metsätoimihenkilöitä tarvitaan vuosittain noin 150 ja ylempiä toimihenkilöitä 40. Osaamistarpeita muokkaavat muun muassa edellämainitut metsäpalvelumarkkinoiden kilpailun lisääntyminen sekä metsänhoidon monipuolistuminen. Lisäksi työnkuvia muokkaavat tietotekniikan ja sähköisten palveluiden kehittyminen. Metsänhoitajalle apuna on poikkitieteellinen koulutus, joka antaa hyvät edellytykset uuden osaamisen omaksumiseen. Paitsi nykyisten metsänhoitajien ammattitaidosta myös metsänhoitajakoulutuksen kehittämisestä on tärkeää pitää huolta, jotta se vastaa muuttuvan työelämän tarpeita. Metsätehon toimitusjohtaja Heikki Pajuoja palkittiin alkuvuodesta Ponssen myöntämällä Einarin lomppi -stipendillä selvityksestään metsäalan kuljettajakoulutuksen kehittämisestä. Selvitys antaa konkreettisia toimenpideesityksiä siitä, miten kuljettajakoulutusta tulisi tehostaa ja kehittää, jotta turvataan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. Pajuojan selvitys julkaistu on Metsätehon raporttina numero 222 ja se löytyy Metsätehon verkkosivuilta Jo perinteeksi muodostuneen Einarin lomppi -palkinnon laittoi alulle Ponssen edesmennyt perustaja Einari Vidgrén. Palkinto on myönnetty vuodesta 2006 alkaen ansioituneelle teollisuuden metsänhoitajalle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt tavaralajimenetelmään perustuvaa koneellista puunkorjuuta. METSÄNHOITAJA

14 Tuula Jusko OLETKO iskussa? Onko työmarkkina-arvosi kohdallaan? Korkeakoulutetun henkilön tärkein omaisuus työmarkkinoilla on osaaminen. Niin kuin mikä tahansa omaisuus myös osaaminen vaatii voimissaan pysymiseksi lisäpanostusta ja huoltamista. Kuinka olet viime aikoina huoltanut omaa osaamistasi? Opiskelijat kyselevät usein mitä minun kannattaisi opiskella, jotta sijoittuisin mahdollisimman hyvin ja kiinnostavalla tavalla työmarkkinoille. Pääainevalinnoilla ei voi aina ostaa menolippua mieleisiin tehtäviin. Työmarkkinoille sijoittumiseen avuksi tarvitaan mukaan myös ripaus hyvää onnea ja oikea ajoitus. Hyvä on kuitenkin pohtia omia kiinnostuksen kohteita ja sitä, minkä alan asiantuntijaksi haluaa kehittyä. Opiskeluvaiheessa uuden oppimisen into on suuri. Vakinaisen työsuhteen löytyessä kipinä alkaa kuitenkin usein pikku hiljaa hiipua. Työssä tekemisen tahti on nykyisin niin tiukka, että tilaa uuden opiskelulle on haasteellista löytää. Yksityiselämän velvoitteet vaativat myös osansa ajasta. Uupuminen työelämän oravanpyörässä juoksemiseen on hyvä syy sysätä satsaukset omaan osaamiseen myöhemmäksi. Harvoin kuitenkaan eteen tulee tyhjiä hetkiä, jolloin uusia asioita voisi käynnistää. Uuden aloittaminen vaatii jostakin luopumista tai ainakin tilan raivaamista. OSAAMINEN ETU MYÖS TYÖNANTAJALLE Työnantajallekin tärkein pääoma on osaava henkilöstö. Vuosittain metsäalankin työnantajat tekevät merkittäviä satsauksia henkilöstönsä kouluttamiseen. Tilastokeskuksen toteuttaman vuotta 2010 koskeneen Yritysten henkilöstökoulutustutkimuksen mukaan kurssikoulutusta tarjoavien yritysten osuus on hiukan laskenut, koulutukseen osallistuneiden osuus on jonkin verran noussut, mutta koulutukseen käytetty työaika työntekijää kohden on niukasti lyhentynyt. Tutkimuksen mukaan sekä koulutuksen tarjoaminen, että koulutukseen osallistuminen ovat selkeästi yhteydessä yrityksen kokoon. Mitä 14 METSÄNHOITAJA

15 Aktiivinen asiantuntija etsii itselleen osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Opintosatsauksilla varmistat että työmarkkina-arvosi on kohdallaan myös odottamattomissa tilanteissa. suurempi yritys on, sitä todennäköisemmin henkilöstölle on tarjolla koulutusta ja sitä useammat siihen myös osallistuvat. Lähtökohtana työnantajan järjestämissä koulutuksissa on organisaation strategian toteuttamiseen tarvittavan osaamisen kehittäminen. Tämä ei aina huomioi yksittäisen asiantuntijan kehittymisen kannalta tärkeitä asioita. Aina ei voi luottaa siihen, että työnantajan tarjoamat koulutukset riittävät pitämään oman asiantuntijuuden työmarkkina-arvon korkealla. Onko pelkästään työnantajan panostuksella kehitetyllä osaamisella kysyntää myös muissa organisaatioissa? Entä, jos työpaikalla tapahtuukin jotain odottamatonta ja sen seurauksena päätyy vapaille markkinoille työnhakijaksi. Ansioluettelon pitäisi silloin olla myyvä ja todisteet osaamisesta tulisi näkyä koulutuskokonaisuuksina tai monipuolisissa tehtävänkuvauksissa. OMA AKTIIVISUUS TÄRKEÄ Aktiivinen asiantuntija etsii myös itse itselleen osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Osaamista voi kehittää muutenkin kuin osallistumalla koulutukseen tai suorittamalla kursseja. Tarjoutumalla mukaan tehtävä tai työkiertoon sekä osallistumalla kehittämisprojekteihin ja hankkeisiin voi kartuttaa ja monipuolistaa omaa osaamistaan. Useimmat työnantajat suhtautuvat myönteisesti ns. omaehtoiseen opiskeluun. Tällöin henkilö hakeutuu itse kiinnostavaan koulutukseen ja sopii työnantajansa kanssa millaista tukea voi opiskeluunsa saada. Tuki voi olla esimerkiksi osallistumista koulutusmaksuihin tai mahdollisuus käyttää tietty määrä työpäiviä vuodessa opiskeluun. Usein työnantaja vaatii myös satsauksensa vastineeksi jotakin. Voidaan edellyttää, että henkilö sitoutuu kouluttamaan muuta henkilöstöä koulutuksen aiheista tai että henkilö sitoutuu työskentelemään esimerkiksi vuoden saman työnantajan palveluksessa. AIKAA OPINTOIHIN EI TULE, SE PITÄÄ OTTAA Opiskelu töiden ohessa ei ole aina helppoa. Tärkeää on varmistaa, että suunnitelma ajankäytön suhteen on realistinen eikä liian uuvuttava. Isommat kouluttautumisponnistukset vaativat usein enemmän aikaa. Sitä voi hakea palkattoman vapaan, opintovapaan tai vaikka vuorotteluvapaan muodossa. Vaihtoehtoja oman osaamisen kehittämiseksi löytyy siis monia. Välillä kannattaa olla itsekäs ja satsata myös omaan osaamiseen. Säännöllisin väliajoin tehdyillä opintosatsauksilla varmistat, että työmarkkina-arvosi on kohdallaan myös odottamattomissa elämäntilanteissa. METSÄNHOITAJA

16 TUULA JUSKO, HR-TIIMIN ESIMIES, TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Olen aina aktiivisesti etsinyt opiskeluun vaihtoehtoja. Metsänhoitajatutkintoon sisältyi muun muassa 5 kuukautta maisema-arkkitehtuurin opintoja Ruotsissa. Työelämään siirtymisen myötä viimeistelin kasvatustieteen maisterin tutkinnon (KM, aikuiskasvatus) ja hankin opettajan pätevyyden omalla ajallani töiden ohessa. Työnantajan tukemana olen suorittanut mm. Fintran Ladies Business Schoolin. Omaehtoisesti olen suorittanut myös Aalto-yliopiston muutosjohtamisen moduulin kursseja. Metsänhoitajaliiton kustantamana olen omaehtoisesti osallistunut useisiin YTN:n luottamusmieskoulutuksiin. Viimeisimmät suoritukset ovat työnantajan tarjoamat Työturvallisuuskeskuksen työsuojelun peruskurssi ja Työterveyslaitoksen muutospajaohjaajan valmennukset. Kaikista opinnoistani on ollut hyötyä työelämässä ja omaehtoiset opintosatsaukset ovat auttaneet myös siirtymisessä tehtävistä toisiin. Uuden oppiminen on hieno tunne ja siihen jää helposti koukkuun. Sopivaa aikaa opiskeluun ei tule vaan sen joutuu aina ottamaan. JUKKA MATILAINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Valmistuin Helsingin yliopistosta vuonna Maisteritutkinnon jälkeen olen opiskellut erilaisia osaamista kehittäviä pieniä tutkintoja aika ajoin. Vuonna 2001 olin koko vuoden vuorotteluvapaalla ja vietin sen ajan Englannissa, jossa olin Oxfordin yliopistossa opiskelemassa ja luennoimassa 5 kuukauden ajan. Lisäksi olin Englannissa erilaisissa sahatavarakaupan tehtävissä reilut 6 kuukautta. Se vuosi oli täynnä erilaisuutta ja uuden oppimista. Viimeisin itselleni hyvin merkityksellinen valmentautuminen on 1,5 vuotta sitten aloittamani JET-tutkinto, joka on nyt juuri valmistumassa. Valmennusjaksoilla ja hyvän kirjallisuuden kautta olen saanut kehittyä tavattoman paljon johtamisessa ja tulen sillä tiellä myös jatkamaan. Olen tehnyt aivan uskomattoman hienoja löytöjä JET-valmennuksessa. Kaikki työuran aikana elämässä opittu liittyy tavalla tai toisella myös työhön, jolla on keskeisen tärkeä sija työikäisen ihmisen ajankäytössä ja hyvinvoinnissa. Toiselle alalle en ole hakeutunut edes opiskelemaan. Työnantaja on suhtautunut hyvin suopeasti opiskeluun ja antanut siihen myös työaikaa käytettäväksi. Ja tulee sen kyllä myös saamaan takaisin korkojen kera, sillä motivoitunut opiskelu tuo aina lisäarvoa osaamisen kehittymisen kautta. Vinkkinä muille opiskelua harkitseveille sanoisin, että se olet sinä, joka ratkaiset, kuinka tosissasi kutsumuksesi otat. Mieti mitä haluat isona tehdä ja suostu kasvamaan äläkä tule koskaan valmiiksi. Antaessasi saat myös oppimisessa. Heittäydy ja uhraudu, niin saat myös ihmisten kunnioitusta. Voit kasvaa mestariksi vain muiden avulla ja muiden kanssa. Oletko hyvä johtaja vai hyvä puhuja? Kysy joskus itseltäsi, että miksi ihmeessä joku seuraisi sinua. Muuta ajatusmaailmaasi ja ryhdy toimimaan sen mukaisesti (tämä on tosi vaikeaa). Pidä oma elämäsi kunnossa ja muista, että asenteesi ratkaisee. Parhaat ovat ajankäytön mestareita, löydät kyllä halutessasi aikaa oppimiseen. 16 METSÄNHOITAJA

17 Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto lyhyesti Metsän organisaatiot muutoksessa Metsäasiat ovat olleet pääministerien Kataisen ja nyt Stubbin hallitusten asialistalla laajasti. Vaalikauden lähestyessä loppuaan alkavat työn tulokset olla pääosin nähtävissä. Kaikki keskeinen metsälainsäädäntö on läpikäyty ja lailla määritellyt metsäorganisaatiot ovat kokeneet tai kokemassa ehkä viime vuosikymmenien suurimpia muutoksia. Muutostyötä on vauhdittanut valtion liikelaitosuudistus, sektoritutkimuksen järjestely, heikentynyt valtion talous ja sen myötä pyrkimys rakenteellisiin uudistuksiin sekä toimintatapojen muuttuminen mm. kilpailulainsäädännön vaikutuksesta. Ison kuvan kannalta merkittäviä ovat myös metsäpoliittisen selonteon valmistuminen ja siihen pohjautuvan metsästrategian valmistelu sekä biotalousstrategian hyväksyminen. Ne voivat jatkossa merkittävästi vaikuttaa metsäalan toimintaan ja metsäpolitiikkaan sekä siten myös keskeisten metsäorganisaatioiden työhön. Vuosi 2015 tulee olemaan uudistettujen organisaatioiden käynnistämisen vuosi. Muutos koskee nykyisiä Suomen metsäkeskusta, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota, metsänhoitoyhdistyksiä, Metsäntutkimuslaitosta ja Metsähallitusta. Yhteensä näissä organisaatioissa työskentelee lähes 600 Metsänhoitajaliiton jäsentä. Metsäalan uudistukset ja organisaatiolait ovat siten myös liiton ja sen jäsenten kannalta tärkeitä. Suomen metsäkeskus aloitti vuoden 2012 alussa ja nykymuotoisena organisaation siirtymäkausi päättyy tämän vuoden lopussa. Uudistuksella Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun ja metsäpalvelun yksikön OTSOn eriyttäminen saatetaan loppuun ja OTSO aloittaa, ainakin alkuvaiheessa, valtioneuvoston kanslian alaisena valtion kokonaan omistamana yhtiönä. Myös uuden metsänhoitoyhdistyslain mukaiset metsänhoitoyhdistykset aloittavat samaan aikaan, millä tulee olemaan vaikutuksia kilpailuun metsäpalvelumarkkinoilla. Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön perustehtävät säilyvät ennallaan, mutta toimintojen järjestelyä ja organisaation alueellista rakennetta tullaan muuttamaan. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta on tarkoitus muodostaa valtion kokonaan omistama in house -yhtiö, joka jatkossa tuottaa alan asiantuntijapalveluja pääasiassa valtiokokonaisuudelle. Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä osa maa- ja metsätalousministeriön tilastotuotannosta vastaavaa TIKEä yhdistetään ensi vuoden alusta toimintansa aloittavaksi Luonnonvarakeskukseksi. Uudesta organisaatiosta tulee maan toiseksi suurin valtion tutkimuslaitos. Uudistuksen suuria haasteita on samanaikaisesti tapahtuva valtion tutkimustoimintaan osoittaman rahoituksen muuttaminen osittain kilpailluksi. Uudistus muuttaa ennen kaikkea nykyisten sektoritutkimuslaitosten kuten Metlan, MTT:n ja RKTL:n rahoituspohjan epävarmemmaksi valtion niille myöntämän suoran budjettirahoituksen vähentyessä jo lähivuosina. Metsähallituksen organisaatiouudistusta on valmisteltu jo useita vuosia mm. ns. Destia-päätöksen vaikutuksesta valtion liikelaitosten toiminnan järjestämiseen. Suunnitteilla oleva uudistus koskee ennen kaikkea metsätalouden uudelleen järjestämistä Metsähallituksessa yhtiömuotoiseksi. Suunnitelmaa on kritisoitu niin poliittisessa kentässä, Pohjois- ja Itä-Suomen asukkaiden keskuudessa kuin suunnitellun yhtiön elinkelpoisuutta arvioineiden asiantuntijoiden parissa. Laitoksen henkilöstöjärjestöt ovat vastustaneet uudistusta ja Metsänhoitajaliitto esitti lausunnossaan, että uudistusta ei tule toteuttaa esitetyssä muodossaan vaan valmistelu tulee aloittaa uudestaan. Näin nyt tapahtuukin. Suunnitellut metsäorganisaatioiden uudistukset ovat syvällekäyviä. Ne on tarkoitus toteuttaa varsin nopeassa aikataulussa ja supistuvassa valtion rahoituksen kehikossa. Tämä vaikeuttaa toiminnan suunnittelua ja käynnistämistä sekä saa henkilöstön kokemaan epävarmuutta muutoksessa. Metsänhoitajaliitto pitää tärkeänä, että uudistuksissa huolehditaan organisaatioiden toimintakyvystä, niiden riittävästä taloudellisesta perustasta, vahvasta asiantuntemuksesta ja henkilöstön aseman turvaamisesta muutoksessa. Vain näin pystytään hyödyntämään ne mahdollisuudet, jotka metsäala ja biotalous jatkossa voi tarjota osaaville organisaatioille. METSÄNHOITAJA

18 Krista Korpela-Kosonen SHUTTERSTOCK stressi hallintaan Työperäinen stressi on toiseksi yleisin työperäinen terveysongelma Euroopassa heti tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen. Työstä aiheutuva stressi ja kuormitus eivät ole pelkästään kielteisiä asioita, vaan oleellista on niiden kohtuullisuus, kesto ja mahdollisuus palautumiseen. Kohtuullinen, lyhytaikainen stressi saa meidät yrittämään parhaamme, mutta haitallisen stressin riski kasvaa, kun työn vaatimukset ylittävät kykymme selviytyä niistä. Haitalliselle työstressille altistavat psykososiaaliset riskitekijät ovat useimmiten seurausta työn puutteellisesta suunnittelusta, organisoinnista ja hallinnasta. Tyypillisiä riskitekijöitä ovat liian suuri työtaakka tai liian tiukat aikarajoitukset, ristiriitaiset vaatimukset, työntekijän epäselvä asema, toimimaton viestintä ja huonosti hoidettu organisaatiomuutos. Myös johdon tai työtovereiden tuen puute, työpaikan huonot ihmissuhteet, työssä koettu häirintä, uhkailu tai väkivalta sekä työhön ja kotiin liittyvien velvoitteiden yhteensovittamisen vaikeus voivat johtaa työntekijän haitalliseen kuormittumiseen. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston vuonna 2013 tekemä tutkimus osoitti, että EU-maissa työperäisen stressin yleisimpiä syitä ovat työn uudelleenjärjestely tai työn epävarmuus, pitkä työaika tai työtehtävien ja vastuualueiden epäselvyys. STRESSI LISÄÄ POISSAOLOJA Haitallista stressiä voi ilmetä millä tahansa työpaikalla, ja se on kohtuullisen yleistä. Eurooppalaisista työntekijöistä noin puolet pitää sitä yleisenä työpaikallaan. Akavan viime keväänä julkaisema selvitys kertoo, että lähes puolet yli 40-vuotiaista korkeasti koulutetuista palkansaajista kokee 18 METSÄNHOITAJA

19 työssään sellaista kiirettä ja työpainetta, joka häiritsee heidän työhyvinvointiaan. Kiireestä ja työpaineista johtuva kuormittuminen on korkeasti koulutetuilla melkein kymmenen prosenttiyksikköä yleisempää kuin muilla. Akavan selvitys perustuu Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuoden 2013 aineistoon. Psykososiaalisesti kuormittavalla työympäristöllä voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työntekijän terveyteen. Stressi lisää sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin sekä metabolisen oireyhtymän riskiä ja on yhteydessä moniin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Jatkuva stressi voi altistaa työuupumukselle ja mielenterveyden häiriöille, erityisesti masennukselle. Työperäisen stressin on muiden psykososiaalisten riskien ohella arvioitu aiheuttavan noin puolet menetetyistä työpäivistä. Stressistä johtuvat poissaolot ovat yleensä Kaikki työntekijöiden kokema stressi ei ole työperäistä. Myös työpaikan ulkopuolinen stressi voi heijastua oireiluna työpaikalla. pitempiä kuin muista syistä johtuvat poissaolot. Akavan selvityksen mukaan kuormitusta kokeville koulutetuille työntekijöille kertyy vuodessa keskimäärin 9,5 sairauspäivää. Niillä, jotka eivät koe kiirettä ja työpaineita, sairauspäiviä on puolet vähemmän. STRESSIN HALLINTA ON YHTEISTYÖTÄ Liiallisen työkuormituksen ja -stressin haitallisten seurausten vuoksi työperäistä stressiä torjutaan tehostetusti koko Euroopassa. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston vuosien Terveellinen työ -kampanjan teemana on työperäisen stressin ja muiden psykososiaalisten riskien hallinta. Kampanjan tarkoituksena on osoittaa, että psykososiaalisia riskejä on mahdollista käsitellä yhtä järjestelmällisesti kuin muita työterveys- ja työturvallisuusriskejä. Psykososiaalisia riskejä on kaikilla työpaikoilla, mutta työnantajat ja työntekijät voivat yhdessä onnistua niiden ehkäisyssä ja hallinnassa. Työperäisen stressin hallinnassa keskeistä on ennaltaehkäisy. Kun liialliseen kuormitukseen puututaan ajoissa, ongelmat eivät muodostu ylivoimaisiksi. Toimenpiteet voivat olla yksilöllisiä, koko työyhteisöön kohdistuvia tai molempia. Työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki ovat työperäisen stressin ehkäisyn ja hallinnan kannalta työpaikan toimintaa määrittelevät keskeiset säädökset. Ne ohjaavat työnantajan ja työsuojeluhenkilöstön toimintaa. Työyhteisön tilasta antavat kuvaa esimerkiksi kehityskeskustelut sekä säännöllisesti toteutetut työilmapiirin arvioinnit. Eurooppalaisessa selvityksessä kolmannes suomalaisista työntekijöistä arvioi, ettei stressiä hoideta hyvin heidän työpaikallaan. Koko EU:n alueella näin ajattelee 40 prosenttia työntekijöistä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei työstressin ehkäisy ja hallinta ole ainoastaan työnantajan asia. Jokainen voi vaikuttaa siihen myös omilla asenteillaan ja teoillaan. Luoko oma käytökseni työpaikalle stressiltä suojaavaa työkulttuuria ja -ilmapiiriä? Epävarma työtilanne voi stressata monia Metsänhoitajaliiton viime syksynä toteuttama työmarkkinatutkimus osoittaa, että lähes puolet liiton jäsenistä pitää oman työpaikan tilannetta tällä hetkellä epävakaana. Epävarmuus työpaikoilla on lisääntynyt selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti irtisanomisia todennäköisenä pitävien osuus on kasvanut. Irtisanomisia pitää omalla työpaikallaan mahdollisena 13 prosenttia ja todennäköisenä 14 prosenttia vastanneista. Omaa tilannetta pidetään jonkin verran vakaampana kuin työpaikan yleistä tilannetta. Omalla kohdalla irtisanomisia pitää mahdollisena 13 prosenttia ja todennäköisenä viisi prosenttia liiton jäsenistä. Liitomme jäsenistössä eniten epävarmuutta koetaan tällä hetkellä metsäteollisuuden työtehtävissä. On ilman muuta selvää, että epävarmuus oman työn jatkumisesta on vahvasti stressille altistava tekijä, asiamies Johanna Hristov sanoo. Työmarkkinatutkimus ei sisällä kysymyksiä työstressin kokemisesta. Hieman vajaa kolmannes kyselyyn vastanneista liiton jäsenistä kuitenkin kertoo, että on viime aikoina kokenut työuupumusta. 5 VINKKIÄ TYÖSTRESSIN HALLINTAAN Aseta työasiat tärkeysjärjestykseen ja pyri keskittymään yhteen kokonaisuuteen kerrallaan. Uskalla pyytää apua, kun kiire uhkaa saada yliotteen. Ota liiallinen kuormittuminen puheeksi kollegoiden ja esimiehen kanssa. Voisiko töitäsi jakaa tai organisoida uudelleen? Vedä selkeämpi raja työ- ja vapaa-ajan välille. Nollaa ajatukset työpäivän jälkeen mieluisan tekemisen parissa. Kun töissä on kiire, höllää vapaa-ajalla. Älä aikatauluta vapaa-aikaasi liian täyteen. Harrastuksista ei tarvitse tehdä pakollista suorittamista. Syö monipuolisesti, liiku säännöllisesti ja nuku riittävästi. Terveet elintavat auttavat sietämään paremmin ajoittaista kiirettä ja stressiä. METSÄNHOITAJA

20 pakina Tanja Harjuniemi Kirjoittaja on viestintäalan yrittäjä, joka asuu osan vuodesta Balilla. SHUTTERSTOCK Meitä opetettiin, että metsiä ei saa roskata Indonesian Bali on matkailijoiden suosima lomakohde. Vaikka turismin tieltä on raivattu paljon metsää ja riisipeltoa, luonto on edelleen häkellyttävän kaunista. Täällä voi samoilla vehreissä sademetsissä ja vuoristopoluilla, riisipeltojen pientareilla ja kilometrejä pitkillä hiekkarannoilla. Kasvukausi on päällä koko ajan. Taloni vieressä on rakentamaton tontti, jonka puut valtasivat alta aikayksikön. Suomalaisena trooppisen luonnon elinvoimaa jaksaa vain ihmetellä. No mutta mitäs tuolta villinä rehottavan aluskasvillisuuden alta oikein pilkottaa? Muovipussi! Ja toinen! Ja kokonainen jätekasa! Rehevä luonto on peittänyt allensa laittoman kaatopaikan. Jätehuolto maksaa ulkomaalaiselta koti taloudelta kolme euroa kuukaudessa, paikalliselta vähemmän, mutta sekin on joillekin perheille liikaa. Jätteet on helppo piilottaa luontoon. Me suomalaisethan tämän kyllä tiedämme. Kuinka paljon olemme aikoinamme kuskanneet jätettä metsiimme ja upottaneet järviimme? Toinen yleinen tapa hävittää jätteitä on polttaa ne. Lähes joka iltapäivä ilma täyttyy savusta ja noesta. Ikivanha tapa toimi toki aikansa, mutta nyt mukana on muovipusseja ja kaikkea muutakin poltettavaksi kelpaamatonta nykyjätettä. Kerrotaan, että jätteiden polttamisesta syntyvä savu on pahin ilman epäpuhtaus ja myrkky terveydelle. Nämä yksittäiset tapaukset naapurustossani saattavat tuntua vähäisiltä, mutta kun ne kertoo 250 miljoonalla ihmisellä, voi vain kuvitella ongelman laajuuden. Vuoteen 2025 mennessä Indonesian päivittäisen yhdyskuntajätteen määrän arvioidaan kasvavan tonniin. Vuonna 2010 se oli noin 65 tonnia päivässä. Vastaavasti Suomessa vuonna 2011 tuotettiin yhdyskuntajätettä reilut tonnia koko vuoden aikana. Alakoululaisena 70-luvun lopussa koulussa opetettiin, että roskia ei saa heittää luontoon. Välitunneilla kolusimmekin rivistössä koulun pihamaat ja lähimetsät keräämällä karkkipaperit ja muut roskat pois luonnosta. Se oli tärkeä osa ympäristökasvatusta. Pitäisiköhän sitä alkaa tuomaan tänne Balillekin koulutusvienti kun on niin kova juttu nykyään. 20 METSÄNHOITAJA

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Koulutusrahaston etuudet

Koulutusrahaston etuudet Koulutusrahaston etuudet 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta Etuudet aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Toimintaa

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen 24.10.2013 2 (8) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 3. Kenestä vertaistuutori... 4 Vertaistuutori

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto

Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit

Lisätiedot