Liike- ja yhteisötunnus

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 204/2012/1 Dnro ESAVI/63/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Alumiinitölkkitehtaan ympäristölupapäätös, johon sisältyy ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen ratkaisu toiminnan aloittamisesta muutoksen hausta huolimatta. Kyseessä on uusi toiminta. LUVAN HAKIJA Rexam Beverage Can Mäntsälä Oy Mattilantie NUMMINEN Liike- ja yhteisötunnus TOIMINNAN SIJAINTI Juomatölkkitehdas sijoittuu Mäntsälän kunnan Nummisen kylään Sähkömäki -nimiselle tilalle. Kiinteistön rekisteritunnus on Kiinteistön käyntiosoite on Mattilantie 60. Kysymyksessä on uusi toiminta. Kiinteistöllä ei ole muita toiminnanharjoittajia. Kiinteistön omistaa Rexam Oy. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Hakemusta on täydennetty useaan kertaan hakemuksen käsittelyvaiheessa kuten muun muassa tarkkailuohjelmalla, kattilatiedoilla, vastineen yhteydessä , päivitetyllä kemikaalitaulukolla sekä isopropanolin käyttötiedoilla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 6 a) ja c) mukaan (haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6 a) ja c) mukaan. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat, päätökset ja sopimukset Rakennuslupa , Mäntsälän kunnan maankäyttölautakunta Sopimus talousveden toimittamisesta ja teollisuusjäteveden vastaanottamisesta , Mäntsälän Vesi Kaavoitus Tehdas sijaitsee Mäntsälässä noin 5 km lounaaseen Mäntsälän asutuskeskuksesta, Nummisen kylässä kiinteistöllä Kiinteistö oli asti Philips Oy:n omistama. Kiinteistöllä oleva rakennus on toiminut valaisintehtaana joulukuuhun 2009 asti. Kiinteistö on merkitty vahvistetussa oikeusvaikutteisessa Numminen - Onkimaa osayleiskaavassa yritystoiminnan alueeksi (T). Kiinteistön luoteinen/pohjoinen rajanaapuri, jolla sijaitsee Philips Oy:n edelleen omistamia ja hallinnoimia rakennuksia, on myös kaavoitettu yritystoiminnan alueeksi. Muut ympäröivät raja-alueet ovat kaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M-2) ja ovat enimmäkseen metsää Liikenne ja melu Tehdasalue sijoittuu haja-asutusalueelle, jonka liikenne kulkee Mattilantietä pitkin. Mattilantie kulkee myös kiinteistön läpi luode-kaakko suunnassa siten, että Mattilantien läntiselle puolelle sijoittuu parkkialue ja itäiselle puolelle tehdasrakennus, rekkojen lastaus ja purkualueet sekä pienempi parkkialue. Mattilantieltä on tehdasalueelle yksi sisääntulo- ja yksi poistumisreitti. Ajoneuvojen käyttämät reitit laitoksen ulkopuolella jakautuvat arvion mukaan varsin tasan Mattilantieltä Pornaistentielle sekä Mattilantieltä Eteläiselle Pikatielle. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Aluekuvaus Kiinteistön pinta-ala on m 2. Kiinteistöllä sijaitsee 1970-luvulta peräisin oleva Philips Oy:n käytössä ollut tehdasrakennus, jonka kerrosala on m 2. Olemassa olevaan rakennukseen on suunnitteilla laajennuksia sekä erillinen muuntamorakennus. Kiinteistölle tulevan laajennusosan kerrosala on m 2. Lähimmät yksityiskäytössä olevat asuinrakennukset ovat 120 metrin päässä kiinteistön rajalta etelässä ja 170 metrin päässä kaakossa. Noin 130 metrin päässä etelässä sijaitsee Mattilan koulu. Mäntsälän kunta suunnittelee koulun lopettamista, mikäli uusi Nummisten kouluhanke hyväksytään. Nummisten koulu tulisi olemaan noin 4 km:n etäisyydellä Mattilasta.

3 3 Maaperä ja maaperän kunnostukset Kiinteistön entisen toiminnanharjoittajan teettämien maaperä- ja pohjavesitutkimusten mukaan alueen maaperä koostuu pääosin moreenista, karkeista maalajeista sekä kalliosta. Entisen valaisintehtaan kiinteistöllä, josta noin puolet on nykyisen toiminnanharjoittajan omistuksessa, on käytetty paljon louhetta täyteaineena. Louhe on peräisin kiinteistöltä, minkä takia kallioperä on paikoitellen rikkonainen. Maa-aineksen paksuus vaihtelee kiinteistöllä 0-10 metrin välillä. Ympäröivät alueet ovat pääosin savea. Kiinteistöllä ei tiettävästi ennen vuotta 1974 ole ollut rakennuksia tai toimintaa. Vuosina kiinteistöllä on valmistettu valaisinpistokkeita. Toiminta oli suurimmaksi osaksi metallilevyn työstämistä ja maalaamista. Pistokkeet upotettiin rautafosfaattiliuokseen ennen maalausta. Liuosta säilytettiin rakennuksen keskiosassa olevassa maanalaisessa betonialtaassa. Maalaus ja liuoksen käyttö lopetettiin 1990-luvulla. Ennen vuotta 2006 laitosta lämmitettiin raskaalla polttoöljyllä. Polttoainetta varastoitiin kahdessa maanpäällisessä 200 m 3 :n säiliössä. Säiliöt oli asetettu betonialtaaseen rakennuksen ulkopuolelle läntiseen kulmaan pannuhuoneen eteen. Molemmat säiliöt sekä betoniallas poistettiin lokakuussa Doranova Oy on tehnyt kiinteistöllä maaperätutkimuksia entisen rautafosfaattiliuosaltaan sekä poistettujen öljysäiliöiden/betonialtaan alueella. Tutkimustulokset osoittivat kohonneita fosfaatti- ja rautapitoisuuksia liuosaltaan alla. Öljysäiliöiden alla todettiin pilaantuneisuutta noin 30 cm:n paksuudella pintamaassa. Alueelta poistettiin kaikkiaan öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata marras-joulukuussa 2011 noin 780 tonnia. Loppuraportti on toimitettu viranomaisille 10. helmikuuta Sen mukaan öljynsiirtoputkien alapuoliseen maaperään, lähelle tehdasrakennusta, on jäänyt pieniä määriä öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata, jonka öljyhiilivetypitoisuus 1160 mg/kg. Pohjavesi, vesistöt ja luontokohteet Kiinteistö ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Kiinteistöllä esiintyy pohjavettä noin 2 metrin syvyydessä sekä maa- että kallioperässä sen rakoilleessa pintaosassa. Pohjaveden pääasiallinen virtaussuunta alueella on kohti luodetta. Alueellista vaihtelua esiintyy kuitenkin suuresti ja on mahdollista, että tulevan tölkkitehtaan alueella pohjaveden virtaussuunta on kohti koillista. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin 2,5 km kiinteistöltä lounaaseen sijoittuva kolmannen luokan pohjavesialue. Kiinteistön alueen läheisyydessä on useita ojia. Yksi kulkee kiinteistön koilliskulmalla, toinen eteläisellä rajalla yhtyen Mattilantien vartta kulkevaan ojaan, joka kulkee etelän suuntaan. Mattilantien läntisellä puolella olevan parkkialueen halki kulkee myös oja. Kaikki ojat ovat melko kuivia lukuun ottamatta kevätkautta. Ojat todennäköisesti purkautuvat Mustijokeen tai Mäntsälänjokeen. Mäntsälänjoki ja Hirvihaaranjoki yhdistyvät Mustijoeksi noin 1,3 km luoteeseen kiinteistön rajalta.

4 Environ Corporation Finland Oy teki kiinteistöllä pohjavesi- ja pintavesitutkimuksia Tutkimukset osoittivat Mattilantien parkkipaikan puoleisessa ojassa olevan kloorihiilivetyjä sekä mineraaliöljyhiilivetyjä ja metalleja. Raportin mukaan pilaantuneisuus on luultavasti peräisin Philips Oy:n kiinteistöltä, jossa on jo aiemmin todettu samankaltaista pilaantuneisuutta. Haitta-aineet ovat raportin mukaan kulkeutuneet ojaan luultavasti sadevesiviemäreistä, jotka ohjaavat sadeveden Philipsin kiinteistöltä kyseiseen ojaan. Philipsin kiinteistöllä ja useilla sen viereisillä kiinteistöillä luoteeseen on tiettävästi käynnissä kunnostustoimenpiteitä. Philips tulee vastaamaan myös ojan kunnostuksesta. Lähin luonnonsuojelualue on Peltolan vanha metsä, joka sijaitsee yli 5 km koilliseen Sääksjärven kylässä. 4 LAITOKSEN TOIMINTA Tuotantoprosessi Rexam Oy:n Mäntsälän alumiinitölkkitehtaalla tullaan kahdella tuotantolinjalla valmistamaan alumiinitölkkejä (33 cl, 50 cl ja mahdollisesti myös 568 ml) panimo- ja virvoitusjuomateollisuudelle. Tölkit valmistetaan alumiinilevystä, joka puristetaan muotoonsa ja käsitellään pesuaineilla, lakalla ja painoväreillä. Suunniteltu kokonaiskapasiteetti kahdella linjalla on noin 4 miljoonaa tölkkiä päivässä ja 1,35 miljardia tölkkiä vuodessa. Ensimmäinen tuotantolinja on suunniteltu käynnistyväksi ja toinen Tehdas tulee toimimaan 24 tuntia vuorokaudessa ja noin 355 päivää vuodessa eli yhteensä noin toimintatuntia vuodessa. Työtä tehdään viidessä vuorossa. Vuoden aikana on arviolta 20 seisokkipäivää. Lisäksi vuoden vaihteessa 2013 ja 2014 on tuotannon ylösajoon liittyen 11 seisokkipäivää, joita ei ole jatkossa. Tehtaan prosessissa muodostuvat jätevedet käsitellään tehtaan omassa jätevedenpuhdistamossa ennen kunnalliseen jätevesiviemäriin johtamista. Tölkkien painamisessa, lakkauksessa ja kuivauksessa syntyvät kaasut, jotka sisältävät haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC,) käsitellään jälkipolttimessa ennen johtamista ulkoilmaan. Tölkit valmistetaan rullalla olevasta alumiinilevystä, joka toimitetaan tehtaalle puoliperävaunullisissa rekoissa. Yksi rekka toimittaa 2 rullaa kerrallaan rullien painosta johtuen. Alumiinirullat siirretään dieselkäyttöisellä trukilla varastoon ja niiden annetaan levätä ainakin 3 päivää ennen käyttöönottoa. Alumiinilevy syötetään ensin suoristajaan ja edelleen pystypuristimeen, jossa levystä puristetaan tölkkien kuppiosa. Kupit siirretään pystypuristimesta alipainekuljettimella vaakapuristimeen, jossa tölkit saavat lopullisen

5 muotonsa. Tölkkien yläreuna tasoitetaan leikkurilla oikean koon saavuttamiseksi, jonka jälkeen tölkit syötetään pesuriin. Pesurissa on 7 eri pesuvaihetta, joissa pesuaineen koostumus vaihtelee kunkin pesuvaiheen mukaisesti. Pesussa poistetaan alumiinilevyn pintaan leikkaus- ja puristusvaiheessa voiteluaineeksi (liukasteeksi) lisätty vesi-öljyseos. Puristimissa käytetään emulsiota jäähdytysnesteenä. Tätä nestettä puhdistetaan suodattimien avulla, jotta mahdollisimman paljon emulsiota voidaan kierrättää. Pesun jälkeen tölkit syötetään kuivausuuniin. Kuivauksen jälkeen tölkkien alareuna lakataan ja kovetetaan UV- säteilyllä. Sen jälkeen tölkit ohjataan painokoneelle. Tölkin ulkopintaan painetaan painokuvio ja päälle ruiskutetaan suojalakka. Tämän jälkeen tölkit kuivataan uunissa. Kuivauksen jälkeen tölkkien sisäpintaan ruiskutetaan suojalakka, joka kuivataan uunissa. Lopuksi tölkkien yläreunasta muodostetaan kaula, johon tölkin täyttävät asiakkaat saavat kiinnitettyä tölkin kannen. Kaulanmuodostuksen loppuvaiheessa on valovuotokoe ja erilaisia laatukameroita, joiden avulla voidaan havaita tölkeissä mahdollisesti olevat reiät tai muut pintaviat. Valovuotokokeen jälkeen tölkit siirretään alipainekuljettimella pakkaamoon, jossa ne ladotaan päällekkäin puulavoille. Jokaisen tölkkikerroksen väliin asetetaan paperiarkki. Lavan koosta riippuen, yhdellä lavalla on noin tölkkiä. Lavat siirretään trukilla varastoon, josta ne lastataan puoliperävaunurekkoihin toimitettavaksi juomatehtaalle. Tuotantokapasiteetti yhdellä linjalla on noin 2 miljoonaa tölkkiä vuorokaudessa ja noin 0,7 miljardia tölkkiä vuodessa. 5 RAAKA-AINEET, KEMIKAALIT JA NIIDEN VARASTOINTI Pääraaka-aine eli alumiinilevy tuodaan tehtaalle ulkomailta. Maksimissaan alumiinilevyä kuluu noin 83 t/d eli t/a. Levyä varastoidaan 2-3 päivän tarpeisiin kerrallaan. Alumiini varastoidaan kiinteistölle rakennettavassa uudessa varastohallissa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tärkeimpien raaka- ja lisäaineiden suunniteltu kulutus: Raaka-aine/Lisäaine Käyttö Suunniteltu kulutus, t /a Suurin varasto, t Alumiinirunko Tölkin valmistus Lakat Tölkin lakkaus Väri Tölkin värjäys 95 9 Öljytuote Levyn voitelu 27 3 Öljytuote Emulsioöljy 64 8 Pesuaine Tölkin pesu Apuaine Tölkin pesu NaOH ( natriumhydroksidi) Deionisoivan veden 72 6 käsittely HCl (suolahappo) Deionisoivan veden 48 4 käsittely. KOH (kaliumhydroksidi) jäteveden neutralointi

6 Lisäksi painokoneiden telojen pesussa käytetään isopropanolia, jonka vuosikulutukseksi on arvioitu noin 5 tonnia. Isopropanoli varastoidaan tynnyreissä ja kertavarastointimäärä on noin 400 kg eli kaksi tynnyriä. Ilmapäästöjen kannalta merkittävimmät raaka-aineet ovat tölkkien pintakäsittelyssä käytettävät erilaiset lakat ja värit. Seuraavassa taulukossa on esitetty niiden suunniteltu kulutus ja niiden sisältämät tärkeimmät haihtuvat orgaaniset liuottimet. 6 Butanoli Vuosikulutus Dimetyyliaminoetanoli Ksyleeni Butoksietanoli Butoksietoksietanoli Etyylibentseeni t % % % % % % % % % Trietyyliamiini Melamiiniformalehydi polymeeri Sisälakka ,5 2,5-10 2, ,5 Ulkolakka ,1-0,25 0,5-1 0,1-0, Väri 95 2, ,5 UV-lakka 4 0,2-0,5 0,1-0,25 Nafta Pesureissa käytetään muun muassa rikkihappopohjaista pesuainetta (Ridoline 124) sekä fluorideja ja fluorivetyhappoa ja fosfori- ja typpihappoa sisältäviä (mm.ridoline 120 SNF) pesu- ja apuaineita. Deionisoivan veden elvytykseen käytetään väkevää suolahappoa sekä natriumhydoksidia (35-50 %). Jäteveden käsittelyä varten tehtaalla varastoidaan väkevää kaliumhydroksidia (95 %). Toiminnan alussa lakat varastoidaan IBC-konteissa ja ne siirretään kuljetusautosta trukilla varastoon. Myöhemmässä vaiheessa lakat tullaan varastoimaan massavarastossa (bulk storage), johon tulee kolme noin 40 m 3 :n kaksoisvaippaterässäiliötä. Säiliöiden täyttö tapahtuu huoneen ulkoseinällä olevista täyttöyhteistä. Säiliöauton liittäminen täyttöyhteeseen sulkee sadevesiviemärin sulkuventtiilin ja ohjaa kaikki täyttöalueen keräyskaivoon täytön aikana tulevat nesteet säiliöhuoneen suoja-altaaseen. Painovärit, jotka on pakattu noin 5-10 kg:n muovipurkkeihin, varastoidaan mustevarastossa. Varasto sijaitsee tuotantotilan keskellä. Lisäksi painovärejä varastoidaan lähellä käyttökohdetta (painokone). Kemikaalit varastoidaan kemikaalivarastossa IBC-konteissa tai tynnyreissä. Varasto on osastoitu niin, että hapot, emäkset, fluoridi ja neutraalit aineet ovat erillään toisistaan. Huone varustetaan imeytysaineilla ja suojaaltailla. Jokaiseen huoneessa olevaan suoja-altaaseen asennetaan yksinkertainen vuodonilmaisin, jossa on paikallinen valohälytin. Aineet pumpataan varastosta putkistoa pitkin tuotantoalueella oleviin pienempiin päiväsäiliöihin tai suoraan käyttökohteeseen. Kemikaaliputket sijoitetaan vielä suojaputkeen, joka kulkee omassa kourussaan tuotantoalueella. Isopropanoli varastoidaan vaarallisten aineiden varastossa, joka on samalla vaarallisten jätteiden varastoinnille tarkoitettu huone. Huoneeseen varastoidaan muun muassa jäteöljyjä, tyhjiä vaarallisia aineita sisältäneitä

7 kontteja, aerosoleja, öljyisiä jätteitä ja jätemaalipurkkeja. Huone varustetaan suoja-altaalla. 7 ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO ENERGIATEHOKKUUDESTA Sähkön kulutus Maakaasun kulutus Energiatehokkuus Sähkösopimus tullaan tekemään Mäntsälän Sähkön kanssa. Tehtaan kokonaissähkönkulutukseksi on hakemuksessa arvioitu 55,6 GWh/a. Kuivausuuneissa ja tarvittaessa myös lämmitykseen käytetään maakaasua. Kaasusopimus tullaan tekemään Mäntsälän Sähkön kanssa. Tehtaalla on kaksi vanhaa maakaasua käyttävää varalämmityskattilaa (varakattila 1 ja 2), joiden maksimitehot ovat vastaavasti 1MW ja 3,6 MW. Kattiloita käytetään vain tarpeen vaatiessa laitoksen lämmitykseen. Arvion mukaan laitos ei normaalitilanteessa tule tarvitsemaan lisälämmitystä, koska uunien ja jälkipolttimen yhteyteen asennetaan lämmön talteenottoyksiköt. Lämmön talteenotto tulee vähentämään maakaasun kulutusta. Maakaasun arvioitu yhteenlaskettu vuosikulutus tulee olemaan MWh. Tuotantolaitokseen tulee regeneratiivinen terminen polttolaitos eli RTO (Regenerative Thermal Oxidizer), johon asennetaan poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä. Lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimella kuumavesijärjestelmään, jossa tulevan veden lämpötila on 70 o C ja lähtevän veden lämpötila 90 o C ja virtaama 21,9 kg/s. Lämmön talteenottojärjestelmällä on mahdollista ottaa talteen kw lämpöä. RTO:lla talteenotettua lämpöä käytetään sekä prosessin että laitoksen lämmitykseen. Laitoksessa käytetään valaistukseen LED High Bay/Low Bay valaisimia. Ilmakompressoreihin tulee ohjausjärjestelmä, jolla voidaan reaaliaikaisesti säätää kompressoria tarpeen mukaan. Alipainepumppujen nopeus on säädettävissä tarpeen mukaan. Alipainepumppujen ja kompressorien tuottama lämpö otetaan talteen ja käytetään prosessin ja laitoksen lämmitykseen. Prosessin jäähdytysvesi menee lämmönvaihtimien läpi jäähdytystornien sijaan. Tehtaan laatima arvio energiankäytön tehokkuudesta on liitetty hakemukseen (liite 12B). VEDEN HANKINTA JA VIEMÄRÖINTI Raakavesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Raakaveden arvioitu kokonaiskulutus tulee olemaan yhteensä vuodessa noin m 3 /a eli noin 300 m 3 /d. Noin 55 % käytetystä raakavedestä kuluu prosessissa, noin

8 35 % suljetuissa kierroissa (jäähdytysvesijärjestelmä, pesuveden puhdistus deionisoivalla vedellä) ja 10 % menee käyttö- ja saniteettivesiin. 8 YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Päästöt maaperään ja pohjavesiin Mäntsälän tehtaasta ei hakemuksen mukaan normaalitilanteessa tule päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Piha-alueet mukaan lukien kaikki alueet, joilla tulee olemaan liikennettä, on päällystetty asfaltilla. Vain osa tontin reuna-alueista jää päällystämättä. Kaikki piha-alueet on viemäröity sadevesiviemärein. Laitoksen sisätilojen lattiat pinnoitetaan veden ja kemikaalien pitäviksi. Kiinteistöllä aiemmin ennen kuin se siirtyi Rexam Oy:lle, tapahtuneista maaperän pilaantumisia ja puhdistustoimia on tarkemmin selvitetty hakemuksen liitteessä 17 C 2 ( Massanvaihdon loppuraportti ). Prosessivedet ja niiden käsittely Prosessissa muodostuu happamia jätevesiä lähinnä tölkkien pesusta sekä pesussa käytettävän deionisoivan veden vaihdosta. Noin 80 % Rexamin tuottamasta jätevedestä syntyy pesurien toiminnasta tölkkien pesuvaiheissa. Pesureita on kaksi, yksi kutakin tuotantolinjaa kohti. Pesurista tulee jätevettä noin 20 m³/h. Pesuprosessi on monivaiheinen ja eri pesuvaiheissa käytettävien pesuaineiden laatu ja koostumus vaihtelee. Käytettävät pesuaineet sisältävät muun muassa rikkihappoa, fluoridia, zirkoniumia ja fosfaatteja sekä pintajännitystä poistavia polymeerejä. Eri pesuvaiheissa ei normaalisti tapahdu ylivuotoja. Pieniä määriä pesuliuosta kulkeutuu tölkkien mukana vaiheesta toiseen. Kulkeutumisen takia pesuvettä puhdistetaan prosessissa deionisoivan veden eli elektrolyysin avulla, jolloin osa vedestä voidaan johtaa takaisin pesurin ensimmäiseen vaiheeseen. Pesureista syntyvä jätevesi on hapanta. Jätevesi kerätään säiliöön ja käsitellään tehtaan omassa jätevedenpuhdistamossa. Loput 20 % jätevedestä muodostuu deionisoivan veden regeneroinnin (elvytyksen) yhteydessä syntyvästä huuhteluvedestä sekä vedestä, joka erotellaan öljyisistä vesistä, joita kerätään puristimista ja pesureista. Deionisoidun veden regeneroinnista tulee vettä noin 0,5 m³/h. Hakemuksen mukaan Rexamin on tarkoitus hankkia sellainen deionisoivaa vettä valmistava puhdistuslaitteisto (elektrolyysi), jonka vedenkulutus on mahdollisimman pieni. Tehtaalle tulevassa laitteistossa elvytysvesi kiertää pesujärjestelmässä kunnes se on kyllästynyt. Vasta kylläinen elvytysvesi

9 vaihdetaan. Tämänkaltainen prosessi vähentää elvytyksen yhteydessä syntyvän jätevedenpuhdistukseen menevän huuhteluveden määrää. Happamat ja emäksiset elvytysvedet on tarkoitus vielä kierrättää niin, että ne voidaan neutraloida keskenään. Neutraloidut elvytysvedet johdetaan vähitellen tehtaan jätevedenpuhdistukseen menevään päävesivirtaan. Öljyinen vesi on > 90 % vettä ja < 10 % öljyä. Öljyistä vettä syntyy puristimista, joista se johdetaan omaan säiliöönsä, jossa öljy ja vesi erotellaan kemiallisesti toisistaan. Eroteltu öljy johdetaan jäteöljysäiliöön. Eroteltu vesi johdetaan hitaasti pesureiden jätevesivirtaan, joka johdetaan laitoksen jätevedenpuhdistamoon. Syntyvät jätevedet esikäsitellään laitoksen omassa jätevedenkäsittelylaitoksessa. Esikäsiteltyä prosessijätevettä syntyy arviolta yhteensä noin m 3 /a eli noin 400 m 3 /d. Esikäsiteltyä jätevettä tullaan johtamaan kunnalliseen viemäriin noin 20,5 m 3 /h. Teollisuusjätevesisopimuksessa on sovittu viemäriin johtamisen lisäksi jäteveden laadulle asetetut raja-arvot ja tarkkailuvelvoitteet. Teollisuusjätevesisopimusluonnos on toimitettu Kuvaus prosessivesien esikäsittelystä Prosessivedet pesureista sekä öljyiset vedet öljynerotuksen jälkeen olevasta öljyisten vesien säiliöstä (20 m 3 ) kootaan 40 m 3 :n talteenottosäiliöön. Ne yhdistetään deionisoivan veden elvytysvesien puskurisäiliön (20 m 3 ) vesiin ja neutraloidaan kalkilla (CA(OH)₂) fluoridin ja alumiinin saostamiseksi. Neutraloidut jätevedet flokataan polymeerin avulla ja ohjataan ensimmäiseen lamelliselkeyttimeen (lamella 1). Selkeytty vesi, josta öljyä, rasvaa, metalleja ja fluoridia on sitoutunut flokkiin, kulkee toiseen selkeyttimeen (lamella 2), jossa veteen lisätään bentoniittia COD:n ja BOD:n alentamiseksi. Polymeerin avulla jätevedestä flokkautuu edelleen öljyä, rasvaa, metalleja ja fluoridia. Selkeyttimeltä tuleva vesi ohjataan näytteenottoaltaaseen ja edelleen tarkkailun jälkeen kunnalliseen jätevesiviemäriin. Liete ohjataan 60 m 3 :n lietesäiliöön, josta dekantoitu vesi johdetaan pumppualtaaseen ja edelleen jätevesien talteenottosäiliöön. Liete menee kuivattavaksi suotokammioon. Prosessijäteveden koostumus ennen esikäsittelyä ja käsittelyn jälkeen, jätevedenesikäsittelylaitoksessa saavutettu reduktio sekä kunnalliseen jätevesiviemäriin kohdistuva ainekohtainen kuormitus on arvioitu seuraaviksi: 9 Ennen käsittelyä,ppm Käsittelyn jälkeen, ppm Reduktio, % Kuormitus, t/a Öljyt ja rasvat < 100 < ,75 COD < < Alumiini < 250 < ,87 Sulfaatti < < Fluoridi < 40 < ,49 Zirkonium < 20 < ,175 Fosfaatti < 20 < ,49

10 10 Ennen käsittelyä,ppm Käsittelyn jälkeen, ppm Reduktio, % Kuormitus, t/a ph 2, ? Kiintoaine < ,45 Saniteettivedet Prosessista kertyviä pesuvesiä varten on tehtaalla 80 m 3 :n varasäiliö. Mikäli näytteenottoparametrit eivät pysy viemäriin johdettavalle vedelle viemärilaitoksen asettamien laatuvaatimusten rajoissa, vesi ohjataan varasäiliöön, jolloin vesi voidaan toimittaa esimerkiksi ulkopuoliselle käsittelijälle. Saniteettivesiä syntyy arviolta noin m 3 /a eli 18 m 3 /d. Saniteettivedet johdetaan esikäsittelemättömänä kunnalliseen jätevesiviemäriin. Sade- ja sammutusvedet Laitoksen piha-alueista on noin m 2 päällystetty asfaltilla. Rakennuspinta-ala on m 2. Nurmikkoaluetta on noin m 2. Sadevesien laskennassa on käytetty mitoitusvirtaamana 0,015 dm³/s/m² ja imeytymiskertoimena nurmialueilla 0,3. Näiden lähtötietojen mukaan tehdasalueen laskennalliset sadevesivirtaamat ovat noin 590 l/s. Hulevedet tullaan ohjaamaan kiinteistön pohjoisen ja eteläisen rajan tuntumaan rakennettaviin avo-ojiin. Sammutusvesien pääseminen sadevesiviemäriin pyritään tulipalotilanteen sattuessa estämään kaivonkansilla. Kaivonkansia voidaan myös käyttää muissa vuoto- tai päästötilanteissa, jotka sattuvat piha-alueilla. Säiliöiden täyttöpisteiden läheisyyteen aiotaan laittaa myös öljypuomeja sekä absorboivaa ainetta. Laitoksen pohjoispuolella olevalle lastausalueelle asennetaan öljynerotin, jossa on hälytin. Mahdollisten sammutusvesien ja vuotojen pääseminen sadevesiviemärien kautta avo-ojaan saadaan hätätilanteessa estettyä sulkemalla sadevesiviemäreiden venttiilit. Laitoksen eteläisellä puolella on lisäksi sammutusvesille suunniteltu keräyskouru ja maanalainen 110 m 3 allas, jotka yhdessä vetävät noin 144 m 3. Hätätilanteen sattuessa paikalle pyydetään valtuutettu vaarallisen jätteen käsittely- ja kuljetusyritys pumppaamaan kouru ja allas tyhjäksi. Päästöt ilmaan ja päästöjen vähentäminen Mäntsälän tehtaan prosessissa syntyy erilaisia ilmanpäästöjä, joista haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) sisältävät painatuksesta ja lakkauksesta sekä niiden jälkeisistä kuivauksista muodostuvat niin kutsutut kuumat ja kylmät päästöt käsitellään yhdessä polttamalla. VOC-pitoiset päästöt johdetaan maakaasua tukipolttoaineena käyttävään regeneratiiviseen termiseen hapettimeen eli RTO-jälkipolttimeen ennen johtamista ulkoilmaan. Jälkipoltin polttaa VOC-päästöt niin, että ulkoilmaan menevät päästöt pysyvät asetuksessa 435/2001 säädettyjen raja-arvojen alapuolella.

11 Muut päästöt johdetaan ilmakehään erilaisten suodattimien läpi. Arvioitu keskimääräinen VOC-yhdisteiden päästö ennen käsittelyä on 32,4 kg/h, josta 25,1 kg/h muodostuu sisäpintojen lakkauksesta; 0,6 kg/h painatuksesta ja 6,7 kg/h ulkopintojen lakkauksesta. Tehtaan arvio kokonaisvocpäästöksi polttokäsittelyn jälkeen on 9,88 t/a ja hiileksi muutettuna (TOC) 7,33 t/a. Laskelma perustuu 355 toimintapäivään eli toimintatuntiin vuodessa. RTO-jälkipolttimen käyttöaste on normaalitilanteessa 100 %. Kuumat VOC-pitoiset kaasut syntyvät väripainokoneen ja ulkopintalakkauksen jälkeisessä uunissa (PIN-uunit, 3 kpl) sekä sisäpintalakkauksen jälkeisessä uunissa (IBO-uuni, 3 kpl). Kuumat päästöt ovat kaasuja, jotka sisältävät suuria määriä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Kuumien päästöjen lämpötila on noin C o. Kylmät päästöt ovat kaasuja, jotka sisältävät pienempiä määriä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Kylmiä päästöjä syntyy UV-reunalakkaamossa, väripainokoneessa ja sisä- ja ulkopinnan lakkaamoissa sekä IBO-kuljettimilta. Kylmien päästöjen lämpötila on noin C o. Kuumien ja kylmien kaasujen lisäksi syntyy päästöjä tiettyjen koneiden ja laitteiden toiminnasta. Näihin lukeutuvat vaakapuristimet, pesurit sekä UVpohjan vanteen lakkaus, joiden päästöt johdetaan ilmakehään noin metrin korkuisesta katolla olevasta piipusta hiukkassuodattimien läpi. Nämä päästöt koostuvat lähinnä vesihöyrystä ja hiukkasista. UV-pohjan vanteen lakkauksessa voi myös syntyä pieniä määriä otsonia. Vaakapuristimesta voi myös syntyä öljysumua. VOC-päästöjä (isopropanoli) karkaa hajapäästöinä arvion mukaan 7 % vuodessa. Hajapäästöjä syntyy painokoneiden telojen pesussa, jossa isopropanolipyyhkeillä pestään telat ennen värien vaihtoa. Pieniä määriä muita VOC-hajapäästöjä voi myös syntyä kuljettimilta, kun tölkit siirtyvät painokoneelta kuivausuuniin. Hajapäästöt vapautuvat tuotantolaitoksen sisäilmaan, josta ne kulkeutuvat ulos ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Lisäksi maakaasulla toimivista varalämmityskattiloista syntyy CO 2 ja NOxpäästöjä, jotka johdetaan ilmakehään 10 metriä korkean savupiipun kautta ilman käsittelyä. Poistokaasujen käsittely - RTO:n toiminta Kuumat ja kylmät päästöt prosessista johdetaan poltettavaksi jälkipolttimeen, joka sijaitsee tehdasrakennuksen pohjoispuolella erillisessä rakennuksessa. Jälkipoltin on toiminnaltaan regeneratiivinen terminen hapetin eli RTO. Hapetin on kolmipetinen, jossa kaksi petiä on käytössä samalla, kun yhtä petiä huuhdellaan. Kolmannen pedin ansiosta virtaussuunnan vaihtuessa ei synny päästövuotoja, koska petiin jäänyt käsittelemätön kaasu huuhdellaan pedistä takaisin puhaltimelle ja edelleen aktiiviselle pedille. Energian kulutuksen minimoimiseksi, kylmät kaasut konsentroidaan ennen polttoa jatkuvatoimisessa konsentraattorissa (RC, rotary concentrator), jossa pyörivä konsentraattorikiekko adsorboi poistokaasusta liuottimia ad- 11

12 sorbenttiin ja luovuttaa ne konsentroituna desorptioilmaan. Konsentraattorille tulevan kylmän kaasun VOC-pitoisuuden on arvioitu olevan mg/nm 3. Konsentraattorin rikaste ohjataan kuumien poistokaasujen kanssa RTO:lle polttoon. Lämmönsiirtymisen hyötysuhteen maksimoimiseksi RTO-järjestelmässä petien lämmönsiirtomateriaalia lämmitetään ja jäähdytetään vuorotellen eli kaasuvirta esilämmitetään toisessa kulloinkin käytössä olevassa pedissä. Järjestelmässä polttokammiosta käsitelty kaasu johdetaan toiselle käytössä olevalle pedille, jossa se lämmittää lämmönsiirtomateriaalia ja pedin läpi johdettu kaasuvirtaus johdetaan lämmön talteenottojärjelmään ennen piippuun johtamista. RTO:n mitoitettu terminen hyötysuhde on 95 %, joka on mahdollista kasvattaa tarvittaessa 98 %:iin. Mikäli käsiteltävän liuottimen määrä kasvaa tulevaisuudessa, konsentraattorilla on mahdollista saavuttaa autoterminen poltto, jolloin maakaasua ei tarvita. RTO-polttojärjestelmän mitoitusperusteena on käytetty seuraavia arvoja: 12 Kaasu Kylmät kaasut rikastimelle (RC) Rikastimen rikaste RTO:lle Kuumat kaasut RTO:lle Kuumat kaasut ja rikaste RTO:lle Tulokaasu ennen RTO:ta Poistokaasu rikastimen jälkeen Virtaus, Pitoisuus Virtaus, Pitoisuus, Nm 3 /h VOC/TOC,mg/Nm 3 Nm 3 /h VOC/TOC,mg/Nm / / / / 375 Poistokaasu RTO:n jälkeen / / 20 Jälkipolttimesta syntyvän savukaasun koostumus on seuraava: CO, NOx, hiukkasia sekä pieniä määriä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. RTO:n puhdistusasteeksi on ilmoitettu 94,6 %. Laitetoimittajan tietojen mukaan olettaen, että käsittelyjärjestelmään tulevat todelliset virtaamat ovat yllä olevan taulukon mukaiset, RTO-jälkipolttimesta ilmakehään johdettavat päästöt on arvioitu suuruusluokiltaan seuraaviksi: Päästökomponentti Päästö, mg/nm 3 VOC, (TOC:nä mitattuna) < 20 CO < 50 NO x < 50 Jälkipolttimen poistokaasut johdetaan ilmaan 20 m korkean savupiipun kautta. RTO-jälkipolttimen ohiajotilanteet Hakemuksen mukaan ohiajotilanteet ovat harvinaisia muualta saatujen kokemuksen perusteella. Mikäli RTO:ssa ilmenisi häiriö konsentraattorissa tai

13 polttimessa, on osittainen tai kokonainen ohiajo mahdollista. Rexam on vastineessaan pyytänyt lupaviranomaisilta ohiajolupaa 8 tunnin kokonaiselle ohiajolle kerrallaan, kuitenkin niin, ettei 16 tuntia vuodessa ylitettäisi. Arvioitu kokonaispäästö VOC:lle kokonaisen ohiajon aikana (8 tuntia) on noin 305 kg eli 38 kg/h. Ohiajon aikana päästöt johdetaan ilmakehään 20 m pitkän savupiipun kautta. Mikäli häiriötä ei saada korjattua 8 tunnin aikana, ajetaan laitoksen toiminta kokonaan alas. Hakija esittää, että jokaisessa ohiajotilanteessa Rexam tekee valvovalle viranomaiselle välittömästi ilmoituksen, joka myös kirjataan viranomaisille menevään vuosiraporttiin. Ohiajotilanneraportissa ilmoitetaan ohiajon ajankohta ja kesto, häiriön syy ja tehdyt korjaavat toimenpiteet. Syntyvät jätteet ja niiden ominaisuudet, määrät ja käsittely Prosessista syntyvät suurimmat jätejakeet ovat jäteveden esikäsittelyssä syntyvä liete sekä alumiinijäte, joka toimitetaan alumiinirullien toimittajille takaisin kierrätettäväksi. Eri jätejakeiden arvioitua määrää ja käsittelytapaa on vaikea tarkasti ennakoida, mutta seuraavassa taulukossa on esitetty arviot toiminnasta kertyvistä suurimmista jätejakeista, -nimikkeistä ja määristä käyttäen Tanskassa olevan laitoksen vuonna 2010 kirjattuja jätteitä esimerkkinä. Taulukkoon on myös kerätty arvioidut käsittelytavat ja mahdolliset kuljettajat/vastaanottajat. Jätehuoltosopimukset tullaan tekemään sellaisten toimijoiden kanssa, joilla on asianmukaiset luvat jätteen keräykseen ja käsittelyyn. 13 Jätelaji Jätenimike Määrä, Syntykohde Kuljettaja/ Käsittelytapa t/a vastaanottaja Jätevesiliete * 410 Jv-laitos Ekokem Oy Poltto Jäteöljy * 1,6 Tuotanto Ekokem Oy Polttoaineena (R1) Öljyiset jätteet * 6,5 Puristimien Ekokem Oy Polttoaineena (R1) jäähd., työpaja Jätehappo 06 01* 3,9 Pesurit, jv-laitos Ekokem Oy Neutralointi, poltto Lakka-, maali-, * 11,4 Maalaus, lakkaus Ekokem Oy Polttoaineena (R1) liuotinjätteet Alumiinijäte Alumiinin leikkaus Alumiinin Kierrätys (R4) tuottaja Puupakkausjäte ,3 Varasto - Kierrätys (R2) Energiajae ,4 Varasto, pakkaamo, - Polttoaineena (R1) toimisto Paperi, kartonki ,4 Pakkaamo, - Kierrätys (R2) toimisto Pahvi ,9 Pakkaamo, - Kierrätys (R2) toimisto Sekalainen romu ,1 Työpaja, varasto - Kierrätys (R4) Käytetyt Al-rullien kelat Al-rullien suoristaja Rullien toimittaja Kierrätys (R4)

14 Muiden kuin ongelmajätteiden varastointi- ja keräyspaikka sijoitetaan osaksi jälkipolttimen viereen ja osaksi laitoksen itäosaan, josta jätehuoltoyritykset keräävät jätteet. Jätteenkäsittelyalue laitoksen itäosassa tulee olemaan osittain katettu. Tyhjille IBC-konteille varataan oma osastonsa kemikaalivaraston yhteydestä. Ongelmajätevarasto sijoitetaan myös kemikaalivaraston yhteyteen ja tulee olemaan erillinen lukittu ja suoja-allastettu tila. Jätteiden varastointipaikat laitosalueella on esitetty hakemuksen liitteessä Jätejakeiden synty prosessin eri vaiheissa on esitetty hakemuksen liitteessä 27.3 olevassa prosessikaaviossa. Jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentäminen Melu ja liikenne Laitoksen toiminnassa syntyviä jätteitä pyritään vähentämään ensisijaisesti tehostamalla tuotantoa ja tuotteiden laatua niin, että raaka-ainehävikki saadaan minimoitua. Jätteiden käsittelyä ja mahdollista hyötykäyttöä tehostetaan myös jätteiden lajittelulla ja toimittamalla mahdollisimman paljon jätettä kierrätykseen tai energiajakeeksi. Alumiinilevyjäämät ja alumiinirullien kelat lähetetään kierrätykseen ja uusiokäyttöön alumiinin tuottajalle. Myös tyhjiä IBC-kontteja pyritään myymään mahdollisuuksien mukaan uusiokäyttöön. Pakkausjäte murskataan jo laitoksella, jotta saadaan jätteen tilavuutta ja siten jätekuljetusten määrää pienennettyä. Jätevedenpuhdistuksesta syntyvää lietteen määrää aiotaan pienentää asentamalla lietekuivaaja. Lietteelle on tehty liukoisuustesti, jonka tulokset on esitetty hakemuksen liitteessä 20A. Mäntsälän tehtaan pääasialliset melunlähteet ovat: - sisätiloissa olevasta tuotantolinjasta lähtevä jatkuva käyntiääni (pääasiallisina lähteinä: pysty- ja vaakapuristimet sekä painokoneet) - etupihalla olevasta jälkipolttimesta lähtevä jatkuva käyntiääni - laitoksen alueella syntyvästä liikenteestä (sisäinen ja ulkoinen) johtuvia satunnaisia ääniä - katolla olevista ilmastointilaitteista lähtevä jatkuva käyntiääni Osa sisätiloissa olevista koneista ja laitteista kapseloidaan koppiin melun vähentämiseksi. Kapselointi tehdään pystypuristimille. Lisäksi tarpeen vaatiessa laitoksen olemassa oleviin seiniin tullaan asentamaan sisäpuolelle äänieristeitä. Vastaavanlaisella Rexamin laitoksella Tanskassa on melun määrän laskettu olevan noin 100 metrin päässä laitoksesta db. Tanskassa tehdyn melumittauksen tulokset on esitetty hakemuksen liitteessä 17D. Jälkipolttimesta lähtevän jatkuvan käyntiäänen on arvioitu olevan polttimen vieressä noin db. Kuitenkin jo 50 metrin päässä melun taso on 14

15 Tanskassa tehdyissä mittauksissa osoittautunut olevan luokkaa db. Jälkipoltin on Mäntsälässä sijoitettu laitoksen pohjoispuoleiselle pihalle, mahdollisimman kauas häiriytyvistä kohteista. Laitosalueen ja lähimpien häiriytyvien kohteiden välissä on kuitenkin yli 100 metriä metsää, joka toimii myös ääntä eristävänä tekijänä Mäntsälän kohteessa. Ilmastointilaitteet on sijoitettu katolle (yksi sisääntulo- ja yksi ulostuloaukko) ja niiden yhteyteen asennetaan lisäksi lämmönvaihdin. Katolla sijaitsevien kolmen ilmanvaihtoyksikön äänitehotaso on 90 db. Laitoksen toiminnasta ei odoteta aiheutuvan tärinää muutoin kuin satunnaisesti ajoneuvojen liikkeistä johtuen. Eniten melua aiheuttavat ajoneuvot, jotka toimittavat tehtaalle raakaaineita ja kuljettavat valmiita tuotteita. Arvioitu liikennemäärä vuosittain on noin raskasta ajoneuvoa. Päivittäin tehdasalueelle johtavilla teillä liikennekuorma lisääntyy 30 ajoneuvolla. Arvion mukaan, suurin osa rekoista tulee ja lähtee alueelta päiväsaikaan (07-22). Yöaikaan tehdasalueella pääsääntöisesti ei tehdä kuormien lastausta tai purkamista. Joitakin toimituksia tulee kuitenkin tapahtumaan myös yöaikaan. Tehdasalueen nopeusrajoitus on 20 km/h. Suurin meluvaikutus tulee olemaan pohjoisella rajanaapurilla eli Philips Oy:n kiinteistöllä, joka on kuitenkin kaavoitettu teollisuusalueeksi. Kiinteistö on toiminut varastona vuodesta Philipsin kiinteistölle saapuu ja lähtee noin 10 ajoneuvoa päivässä. Suurin osa näistä ajoneuvoista on raskaita. Tällä hetkellä Rexamin ja Philipsin kiinteistöillä on yksi yhteinen portti Mattilantielle. Käyntiportit kahden kiinteistön välille on kuitenkin tarkoitus eriyttää ennen Rexamin toiminnan aloittamista. 15 YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Ympäristöriskien arviointi Arvio Rexamin Mäntsälän tehtaan toimintoihin liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja mahdollisiin häiriötilanteisiin varautumisesta perustuu ympäristöriskianalyysiin, joka on tehty Suomen ympäristökeskuksen riskimatriisin mukaan. Vakaviin riskiluokkiin kuuluviksi on luokiteltu muun muassa jätevedenpuhdistamon häiriöt, jolloin käsittelemätöntä tai osittain käsiteltyä jätevettä pääsee kunnalliselle puhdistamolle, jälkipolttimen toimintahäiriö, josta voi aiheutua VOC-päästö ympäristöön, räjähdys tai tulipalo jäte- tai kemikaalivarastossa ja kemikaalikuljetusten yhteydessä tapahtuva onnettomuus. Ympäristöriskien kartoitus on esitetty hakemuksen liitteessä 14 ARVIO PARHAASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA TEKNIIKASTA (BAT) Toiminnassa käytettävät tuotantoprosessit ovat samankaltaisia kuin muissa Rexamin toiminnassa olevissa tuotantolaitoksissa. Prosessille on tehty

16 BAT-tarkastelu, joka on esitetty hakemuksen liitteenä. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa edustavat muun muassa poistokaasujen terminen käsittely ja jätevesien esikäsittely sekä lämmönalteenotto sekä ionisoinnissa käytettävän elvytysvesien kierrätys. 16 YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄT Kaikki Rexamin Euroopassa sijaitsevat laitokset (Rexam Beverage Can Europe & Asia) on sertifioitu ISO 14001, ISO 18000, ISO 9001 ja ISO standardien mukaisiksi. Mäntsälän tehtaalle tullaan myös hakemaan samoja sertifikaatteja. Rexamin ISO 14001:2004 sertifikaatti koskien useaa Euroopassa sijaitsevaa laitosta on esitetty hakemuksen liitteessä 16. TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitoksen prosessia seurataan jatkuvatoimisesti prosessiautomaatiojärjestelmällä, joka kirjaa koneiden ja laitteiden käyttöön liittyviä parametreja kuten raaka-aineiden kulutusta, sähkönkulutusta, veden kulutusta, koneiden toimintaa ja tehokkuutta, koneissa olevan öljyn määrää, eri koneissa olevaa lämpötilaa ja painetta, tuotteiden laatua mukaan lukien kokoa ja muotoa jne. Automaatiojärjestelmään kirjautuvat tiedot tallentuvat pysyvästi järjestelmään, mistä ne ovat kenen tahansa Rexamin työntekijän saatavissa ja tarkkailtavissa. Tiedot mistä tahansa yhtiön laitoksesta on saatavissa keskitetystä tietokannasta. Koneille ja laitteille laaditaan myös huolto- ja ylläpito-ohjelma, sekä kirjataan tarkastusväli ja tarkastusten tulokset. Järjestelmään voi myös helposti lisätä tarkkailtavia parametreja tarpeen mukaan. Jätevesien käsittelylaitoksen tarkkailu Jätevedenkäsittelyn jälkeisestä näytteenottoaltaasta suoritetaan seuraavien parametrien mittaus: TOC - COD:n ja BOD:n kontrolloimiseksi Sameus - öljyn, rasvan ja kiintoaineen määrän arvioimiseksi ph - kalkin määrän säätämiseksi ja metallien ja fluoridin poiston varmistamiseksi Fluoridi - (mahdollisesti) kalkin määrän säätämiseksi ja fluoridin poiston varmistamiseksi Sulfaatti - (mahdollisesti) joko in-line tai prosessioperaattorin ottamana joka vuorossa Yllä mainituilla parametreilla voidaan tarkkailla viemäriin johdettavan veden laatua. Jos mitattavat parametrit eivät pysy lähtöveden laatua vastaavissa rajoissa, vesi ohjautuu automaattisesti viemärin sijasta 80 m 3 :n varasäili-

17 Päästötarkkailu öön ja hälytys käynnistyy. Varasäiliössä oleva vesi käsitellään uudestaan tai toimitetaan käsittelyyn kohteen ulkopuolelle. Riippuen virtaamasta, joka voi vaihdella 3,24-6 l/s välillä, varasäiliöön mahtuu noin 4-6 tunnin tuotantokäynnin aikana syntyvät jätevedet. Jos häiriötä ei saada korjattua, kun varasäiliön tilavuudesta on 95 % käytetty, ajetaan laitoksen toiminta hallitusti alas. Varasäiliön käyttöönotosta ilmoitetaan välittömästi Mäntsälän Vedelle. Automaattisen mittauksen lisäksi prosessioperaattori tekee säännöllisiä tarkastuskierroksia jätevesilaitoksella työvuoron aikana. Tarkastuskierroksien aikana kirjataan eri toimintaparametreja, kuten virtaama, ja kerätään myös näytteitä laitoksella tehtäviä varmistusmittauksia varten. Näytteenotto suoritetaan joka 4. tunti ja näytteistä mitataan seuraavat parametrit: COD sekä sisääntulevassa että ulosmenevässä vedessä, ph eri vaiheissa prosessia, sameus ulosmenevässä vedessä, fluoridi (RmV) ja sulfaatti (BaOH). Lisäksi Rexam lähettää kuukausittain näytteen lähtövedestä akkreditoituun laboratorioon Mäntsälän Veden vaatimien parametrien määritystä varten. Jälkipoltin Jälkipolttimen maksimikapasiteetti on tämän hetken suunnitelmien mukaan 40,863 Nm 3 /tunti. Luku voi vielä nousta. Jälkipolttimen polttolämpötila on normaalitoiminnassa 800 C o. Polttolämpötilaa voidaan nostaa enintään 950 C o :een, jossa lämpötilassa käsittelykapasiteetti pienenee. Jälkipolttimen osalta jatkuvassa seurannassa ovat sisääntulokaasujen lämpötila, ulosmenevän savukaasun lämpötila ja polttolämpötila. Muita parametreja ei ole suunniteltu tarkkailtavan. Joissakin muissa laitoksissa seurataan muitakin parametreja, mutta tämä on osoittautunut kalliiksi ottaen huomioon, että polttimet ovat toimineet erittäin luotettavasti. Seurattujen parametrien tiedot kirjautuvat prosessiautomaatiojärjestelmään ja tallentuvat sinne pysyvästi. Jos polttolämpötila nousee tai laskee yli tai ali valmistajan asettamien rajojen, polttimen valvontalaitteisto ensin hälyttää ja sitten kytkee polttimen pois päältä. Laitoksella oleva jatkuva miehitys ja automaatiojärjestelmän tarkkailu takaavat sen, että jälkipolttimessa mahdollisesti sattuvat häiriöt huomataan hyvin nopeasti ja korvaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi. Jätevedet Mäntsälän Veden ja tehtaan välisessä jätevesisopimuksessa puhdistamolle johdettavan jäteveden määrä saa olla enintään 6 l/s (400 m 3 /d). Sopimuksen mukaiset jäteveden laatuvaatimukset on esitetty seuraavassa taulukossa. 17

18 18 Aine Raja-arvo Aine Raja-arvo ph 7,0 10,0 kupari, Cu 2,0 mg/l COD Cr 200 mg/l lyijy, Pb 0,5 mg/l BOD 7 40 mg/l kadmium, Cd 0,01 mg/l kokonaistyppi 50 mg/l sinkki, Zn 3, 0 mg/l kokonaisfosfori 10 elohopea, Hg 0,01 mg/l kiintoaine 100 mg/l arseeni, As 0,1 mg/l mineraaliöljyt 50 hopea, Ag 0,1 mg/l kok.hiilivetypitoisuus 200 mg/l seleeni, Se 1,0 mg/l alumiini, Al 10 mg/ tina, Sn 2,0 mg/l fluoridi, F - 20 mg/l syanidi, CN - 0,5 mg/l 2- sulfaatti, SO mg/l sulfidi 5,0 mg/l kok.kromi, Cr kok. 1,0 mg/l pinta-aktiiviset aineet 50 mg/l 6-arv. kromicr 6+ 0,1 mg/l lämpötila 40 o C nikkeli, Ni 0,5 mg/l Ehdotus jätevesien tarkkailusuunnitelmaksi Jäteveden laatua tarkkaillaan ennen ja jälkeen laitoksen sisäistä jäteveden esikäsittelyä käyttötarkkailuosiossa esitetyllä tavalla. Ulkopuoliselle akkreditoidulle laboratoriolle lähetettävä näyte otetaan myös lamelliselkeyttimen ulostuloputkesta ja tehdään aluksi kuukausittain. Seurantaan otettavat tarkkailuparametrit sovitaan Mäntsälän Veden kanssa, mutta tulevat sisältämään ainakin seuraavat: - lämpötila, ph, COD, Sulfaatti, Fluoridi, Nitraatti, Alumiini, Kokonaishiilivetypitoisuus, Arseeni, Elohopea, Kadmium, Kromi (kok), Kromi (VI), Kupari, Lyijy, Mineraaliöljyt, Nikkeli, Seleeni, Sinkki, Sulfidi, Tina. Kun jäteveden laadussa ei enää todeta suuria muutoksia, muutetaan kuukausittainen tarkkailu kerran kolmessa kuukaudessa tehtäväksi. Tulokset ulkopuolisen asiantuntijan tekemästä näytteenotosta ja analyysistä ilmoitetaan Mäntsälän Vedelle tulosten saavuttua ja sisällytetään yhteenvetona vuosittaiseen viranomaiselle menevään raporttiin. Ehdotus ilmapäästöjen tarkkailusuunnitelmaksi Jälkipolttimesta ilmakehään menevää poistokaasua tullaan mittaamaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta vuosittain. Mitattavia parametreja ovat: VOC, NOx, CO ja hiukkaset ja ne mitataan piipun päästä. Mittaukseen sisällytetään vähintään kolme mittauslukemaa yhden mittausjakson aikana. Päästöraportti tullaan toimittamaan ympäristöviranomaisille vuosiraportissa. Päästöraportti tulee sisältämään kuvauksen käytetyistä mittausmenetelmistä. Ensimmäisen vuosiraportoinnin yhteydessä Rexam toimittaa VOCasetuksen (435/2001) liitteen 3 mukaisen (tai vastaavan) hallintasuunnitelman liuottimien käytöstä ja vuosittaisista hajapäästöistä. Arvio hajapäästöistä todennetaan kertaluontoisesti ulkopuolisella asiantuntijalla toiminnan alussa jälkipolttimen päästömittauksen yhteydessä.

19 19 Vaikutustarkkailu Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnasta aiheutuvaa vaikutusta ilmanlaatuun pidetään mitättömänä. Laitos osallistuu pyydettäessä Mäntsälän kunnan kanssa ilmanlaadun selvitykseen alueella. Vesistöön ei laitoksen toiminnalla tule olemaan suoraa vaikutusta, koska jätevesi johdetaan kunnalliseen viemäriin ja kunnan jätevedenkäsittelylaitokselle ennen päästämistä vesistöön. Maaperään ja pohjaveteen ei laitoksen toiminnalla tule olemaan vaikutusta normaalitilanteessa. Kuitenkin pohjavedestä otetaan kertanäyte ennen toiminnan aloittamista, jotta saadaan pohjaveden tämänhetkinen tila selvitettyä. Pohjaveden tarkkailusuunnitelma Toiminnanharjoittaja esittää vastineen yhteydessä toimitetussa pohjavesien tarkkailusuunnitelmassa, että kiinteistön pohjavesiputkista otetaan näytteet syksyllä tai alkutalvesta 2012 ja otetuista näytteistä esitetään akkreditoidussa laboratoriossa analysoitavaksi seuraavia parametreja: haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja TVOC C 5 C 10 öljyhiilivedyt C 10 -C 40 (C 10 -C 21 ja C 21 -C 40 ) metallien kokonaispitoisuudet (Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb, Zn, V) ph ja sähkönjohtavuus Kiinteistölle asennetaan kaksi uutta pohjavesiputkea, koska kiinteistöllä aiemmin sijainnut putki (UT1) on poistettu rakennustöiden aikana. Mahdollinen kolmas pohjavesinäyte otetaan laitoksen sisällä sijaitsevasta pumppauskaivosta, mikäli pumppauskaivosta on mahdollista ottaa edustava näyte. Pohjavesiputket asennetaan niin, että pohjaveden ylävirran puoleinen pohjavesiputki asennetaan entisen pohjavesiputken (UT1) ja geoteknisen tutkimuksen pisteen 3 läheisyyteen. Ylävirran puolelle (alueen yleiseen pohjaveden virtaussuuntaan nähden) yritetään asentaa pohjavesiputki tölkkitehtaan pääsisäänkäynnin läheisyyteen. Näytteenoton yhteydessä mitataan pohjaveden pinnankorkeus molemmista putkista, minkä lisäksi kerätyt näytteet analysoidaan aistinvaraisesti. Näytteet otetaan laboratorion toimittamiin näyteastioihin laboratorion ohjeiden mukaisesti. Suunnitelman mukaan pohjaveden tarkkailua ei esitetä jatkettavan toiminnan alettua. Hulevesille ei ole suunniteltu tarkkailua. Melu Melumittaus ehdotetaan tehtävän lähimmissä häiriytyvissä kohteissa kertaluontoisena ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kolmen kuukauden kuluessa laitoksen toiminnan aloittamisesta. Melumittauksen tulokset toimite-

20 taan viranomaisille heti tulosten saavuttua. Melumittaus uusitaan tarvittaessa, mikäli ensimmäisen mittauksen johdosta on tarpeen lisätä meluntorjuntatoimenpiteitä. 20 HAKEMUS TOIMINNAN ALOITTAMISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Rexam Beverage Can Mäntsälä Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista toiminnanaloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta muun muassa seuraaviin perusteluihin vedoten: Tehtaassa on suunniteltu aloitettavan tuotantolinjojen kokeilukäynnistyksiä joulukuussa 2012 ja varsinainen toiminta 1. tammikuuta Rexam on tehnyt jo lukuisia tilaussopimuksia eri toimittajien kanssa sekä tavarantoimitussopimuksia asiakkaiden kanssa suunnitellun aloitusajankohdan pohjalta. Tällä hetkellä suuri osa Suomeen tulevista tölkeistä tulee tiekuljetuksena Tanskasta. Viivästyksen sattuessa tölkit jouduttaisiin tuomaan muilta tehtailta. Rexam on päättänyt investoida Suomeen lyhentääkseen tölkkien kuljetusväliä tuotantolaitokselta juomateollisuuden toimijoille. Mitä nopeammin Mäntsälän laitos saadaan toimintaan, sitä nopeammin saadaan Tanskan ja Suomen väliltä vähennettyä raskasta kalustoa tieverkostosta. Toiminnan aloittamislupaa koskien on vakuudeksi ehdotettu euroa. Vakuuden katsotaan riittävän kaikkien jätteiden poistamiseksi laitosalueelta mukaan lukien tarvittaessa jäteveden laadun analysoiminen, jätevesisäiliön tyhjentäminen, lietteen poistaminen sekä öljynerotuskaivojen tyhjentäminen ja tarkastaminen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Mäntsälän kunnassa. Kuuluttamisesta on lisäksi ilmoitettu Mäntsälä lehti - nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelta, Mäntsälän kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselta, Mäntsälän kunnalta, Mäntsälän Vedeltä sekä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.