Selvitys Eteläsataman ja Katajanokan matkustaja-alusten liittämisestä maasähköön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Eteläsataman ja Katajanokan matkustaja-alusten liittämisestä maasähköön"

Transkriptio

1 Raportti 60K Q060 Helsingin Satama Selvitys Eteläsataman ja Katajanokan matkustaja-alusten liittämisestä maasähköön

2 1 (32) Sisältö: 1 JOHDANTO NYKYTILANNE SATAMAN TOIMINTA YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Päästöt ilmaan Melu SATAMATOIMINTAAN JA LAIVALIIKENTEESEEN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ MAASÄHKÖLIITYNNÄN TEKNINEN ARVIOINTI YLEISTÄ TEKNISET MAHDOLLISUUDET MAASÄHKÖLIITÄNNÄLLE LAIVOISSA Viking Line Silja Line Nordic Jet Line Aker Finnyards -telakka Risteilijät Muu vesiliikenne TEKNISET MAHDOLLISUUDET MAASÄHKÖLIITÄNNÄLLE MAISSA Helsingin Eteläsatama Helsingin Energian jakeluverkko YHTEENVETO Tekniset vaihtoehdot maasähkösyötön toteuttamiseksi KUSTANNUKSET MAASÄHKÖLIITYNNÄT JA NIIDEN KÄYTTÖ TUKHOLMAN JA TALLINNAN SATAMISSA MAASÄHKÖLIITYNNÄN TALOUDELLINEN ARVIOINTI SÄHKÖN TUOTANTO JA LÄMMITYS NYKYTILANTEESSA SÄHKÖN JA LÄMMÖN TOIMITUS MAASÄHKÖSSÄ VAIHTOEHTOJEN KUSTANNUKSET MAASÄHKÖLIITYNNÄN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI PÄÄSTÖT ILMAAN MELUVAIKUTUKSET YHTEENVETO LÄHDELUETTELO Liitteet Kartta satama-alueesta

3 2 (32) 1 JOHDANTO Helsingin kaupunginvaltuustolle on tehty päivätty talousarvioaloite, jossa on esitetty, että vuoden 2006 talousarvioon tulisi varata määräraha maanalaisen sähkökaapelin vetämiseksi Eteläsatamaan laivojen sähkön saantia varten niiden seistessä satamassa. Nykyisin laivat käyttävät satamassa apumoottoreitaan laivan toimintojen tarvitseman sähkön tuottamiseksi. Apumoottoreista aiheutuvien päästöjen vaikutukset ja melu huolestuttavat tai häiritsevät osaa asukkaista. Helsingin Sataman ympäristölupahakemukset ovat niin ikään käsittelyssä ja tarve tuottaa lisää tietoa maasähkön käyttömahdollisuuksista liittyy myös näihin lupamenettelyihin. Helsingin Satama käynnisti toukokuussa 2005 tämän selvityksen, jossa on tarkasteltu laivojen maasähköön liittämistä tekniseltä, taloudelliselta ja ympäristölliseltä kannalta. Selvityksen ovat laatineet MMM Mika Pohjonen, DI Jyrki Leino ja DI Riitta Ståhl Electrowatt-Ekono Oy:stä. Tässä selvityksessä Eteläsatamalla tarkoitetaan matkustajaalusten käyttämiä laitureita varsinaisen Eteläsataman sekä Katajanokan alueilla. Kartta alueesta on liitteenä 1. Selvityksen laadintaan on Helsingin Sataman puolelta osallistunut asiantuntijaryhmä, jonka jäseninä ovat olleet satamakapteeni Kari Noroviita, ympäristö- ja laatupäällikkö Kaarina Vuorivirta, toimistopäällikkö Veijo Rantio sekä sähköinsinööri Kai Koskinen. Selvitystä varten on haastateltu seuraavia henkilöitä: Nimi Asema Yritys tai vastaava Peep Mets Tekninen johtaja Nordic Jet Line Tony Öhman Tekninen johtaja Viking Line Karl-Erik Sandell Marine Supeintendent Viking Line Susanna Airola Ympäristökoordinaattori, Viking Line Veli-Pekka Stenback System Coordinator, Electrical Aker Finnyards Design Henrik Bachér Technical Director Silja Line Kalle Lindell Superintendent Electrical & Systems Silja Line Christina Nousiainen Environment Superintendent Silja Line Pertti Salomaa Suunnittelupäällikkö, HelenVerkko/Verkkoinvestoinnit Helsingin Energia Harry Lindroos Regional Director Wärtsilä Finland Oy Jukka Uronen Laivapolttoaineet, Neste Oil Oyj Gun Rudeberg Environmental Manager Stockholms Hamn AB Kuuno Külasalu Head of energy supply department AS Tallinna Sadam

4 3 (32) 2 NYKYTILANNE 2.1 Sataman toiminta Eteläsatamassa ja Katajanokalla toimivan matkustajasataman laivaliikenne suuntautuu mm. Tukholmaan ja Tallinnaan. Sataman kautta kulki vuonna 2004 noin 5,4 miljoonaa matkustajaa. Matkustajaliikenne on ympärivuotista matkustaja-autolauttaliikennettä ja avovesikautena lisäksi pika-alusliikennettä. Satamassa vierailee lisäksi risteilyaluksia, joiden vierailut ovat yleensä yhden päivän mittaisia. Esimerkiksi vuonna 2004 satamassa vierailu 128 kansainvälistä risteilijää (yhteensä risteilijöitä kävi 205). Autoliikenne satamaan ja satamasta on vilkasta: vuonna 2004 satamaan saapui tai sieltä lähti keskimäärin 700 rekkaa ja kuorma-autoa sekä 6500 paketti- ja henkilöautoa vuorokaudessa. Taulukko 1. Eteläsatamaa käyttävien alusten viipymät satamassa Aluksen nimi Varustamo Aluksen tyyppi Tuloaika Lähtöaika Huom! Viipymä laiturissa, tt:mm Silja Opera Silja Line Matkustajalaiva 10:00 18:00 Joka toinen päivä 8:00 Birka Princess Birka Line Matkustajalaiva 10:35 18:55 Kerran viikossa 8:20 Silja Symphony Silja Line Matkustaja -autolautta 9:30 17:15 Joka toinen päivä 7:45 Silja Seranade Silja Line Matkustaja -autolautta 9:30 17:15 Joka toinen päivä 7:45 Gabriella Mariella Rosella Rosella Pikalaivat SuperSeaCat 3 ja 4 Jaanika, Laura Nordic Jet, Baltic Jet Viking Line Viking Line Viking Line Viking Line Silja Line Linda Line Nordic Jet Line Matkustaja -autolautta 9:55 17:30 Joka toinen päivä 7:35 Matkustaja -autolautta 9:55 17:30 Joka toinen päivä 7:35 Matkustaja -autolautta 11:15 12:30 Joka päivä 1:15 Matkustaja -autolautta 19:45 21:00 Joka päivä 1:15 Pika-alus, autoja Pika-alus Pika-alus, autoja 8:00 Yksi alus yöpyy laiturissa 9:25 10:55 1:30 12:00 12:40 0:40 15:40 16:30 0:50 17:40 18:50 1:10 21:10 8:00 Yksi alus yöpyy laiturissa 9:30 10:00 0:30 11:30 12:00 0:30 13:30 14:00 0:30 16:30 17:00 0:30 18:30 19:00 0:30 20:30 21:00 0:30 8:00 Yksi alus yöpyy laiturissa 9:40 10:05 0:25 11:55 12:25 0:30 14:35 15:00 0:25 16:40 17:10 0:30 19:05 19:30 0:25 21:10 21:35 vain sunnuntaisin 0:25 23:15

5 2.2 Ympäristönäkökohdat ELECTROWATT-EKONO OY 4 (32) Eteläsataman toiminnan tärkeimmät ympäristövaikutukset ovat päästöt ilmaan sekä melu. Päästöjä ilmaan aiheutuu laivojen pää- ja apukoneiden sekä lämmityskattiloiden käytöstä sekä laivoille suuntautuvan ajoneuvoliikenteen pakokaasupäästöistä. Pääkoneet ovat laivan pääasiallinen voimanlähde sen liikkuessa eli ollessa kulussa. Apukoneita käytetään niin kulussa kuin satamassakin sähkön ja joissain tapauksissa myös lämmön tuottamiseen laivan järjestelmille. Lämmön tuottamiseen käytetään lisäksi erillisiä lämmityskattiloita. Pääkoneet sammutetaan noin 15 minuuttia laivan kiinnittymisen jälkeen ja käynnistetään jälleen noin minuuttia ennen laivojen lähtöä. Käynnistysvaiheen aikainen epätäydellinen palaminen saattaa aiheuttaa silmin havaittavaa savua. Niin kulussa kuin satamassa oloaikana laivat käyttävät apukoneitaan ja kattiloitaan laivojen sähkön ja lämmön tarpeen kattamiseksi. Pää- ja apukoneiden käytöstä ja maaliikenteestä aiheutuu myös melua. Sitä aiheuttavat lisäksi myös esimerkiksi ilmastointijärjestelmän ja lastilaitteiden käyttö sekä lastausliikenne erityisesti sen ajaessa lastausrampin yli. Maasähköliitynnällä voidaan vaikuttaa apukoneiden päästöihin ilmaan sekä niiden aiheuttamaan meluun. Muihin edellä mainittuihin päästö- tai melulähteisiin maasähkön käyttö ei vaikuta. Satamatoiminnan muita ympäristövaikutustyyppejä kuten jäte- ja jätevesihuollon vaikutuksia, maisemavaikutuksia, potkurivirtojen vaikutuksia pohjaan jne. ei käsitellä tässä selvityksessä, koska maasähköliitynnällä ei ole niihin vaikutusta Päästöt ilmaan Säännöllisen linjaliikenteen matkustaja-alukset käyttävät satamassa ollessaan vähärikkistä (0,1-0,5 % S) polttoainetta. Kesäaikana käyvien risteilyalusten polttoaineiden rikkipitoisuus vaihtelee 0,1-3,5 prosenttiin. Helsingin Satama on vuodesta 1992 lähtien myöntänyt säännölliselle matkustajaliikenteelle alennusta satamamaksusta, mikäli aluksen Helsingin alueella käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus on korkeintaan yhden prosentin verran. Typenoksidien päästöjä ilmaan on eräillä aluksilla vähennetty asentamalla moottoreihin katalysaattorit tai vesisuihkutus. Hiukkaspäästöihin puolestaan voidaan vaikuttaa rikkipäästöjen tavoin lähinnä polttoaineen laadulla. Lisäksi savukaasupäästöt sisältävät hiilidioksidia, joka ei aiheuta paikallisia ilmanlaatuvaikutuksia, mutta on kasvihuoneilmiötä edistävä kaasu. Ilmatieteen laitoksen Länsisatamaa varten laatiman selvityksen (Varjoranta ym. 2002) mukaan laivojen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet Länsisataman lähialueella alittavat selvästi ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. Aiheutuvat rikkidioksidipitoisuudet vastaavat ylimmillään noin 30 % ohjearvoista, typenoksidipitoisuudet sen sijaan jäävät alle 10 % ohjearvoista ja hiukkaspitoisuudet alle 3 % ohjearvoista. Selvityksen perusteella voidaan arvioida, että myöskään Eteläsataman alusliikenne ei aiheuta ilmanlaadun ohjearvojen ylittymistä.

6 5 (32) Helsingissä vierailevien risteilijöiden käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus sekä savukaasujen nousunopeus savupiipusta lähtiessä vaihtelevat suuresti. Ilmatieteen laitoksen selvityksen Helsingin Sataman risteilyalusliikenteen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet Katajanokan ja Hernesaaren alueilla (Pietarila, 1998) mukaan risteilijöiden päästöt voisivat huonoimmassa tapauksessa aiheuttaa yhden rakennuksen ylimpien kerrosten tasolla ohjearvot ylittäviä rikkidioksidipitoisuuksia. Muualla rikkidioksidipitoisuudet olivat suurimmillaankin vain hieman yli 30 % ohjearvosta. Kyseisessä selvityksessä suositeltiin kuitenkin Eteläsataman kaikkien päästölähteiden mallintamista kokonaistilanteen paremmaksi selvittämiseksi. Vaikka laivojen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet alittavatkin ohjearvot, on huomattava, että kaupunki-ilmassa typen ja hiukkasten pitoisuuksien ohjearvot ylittyvät aika ajoin liikenteen päästöjen ja katupölyn vuoksi. Rikkidioksidipitoisuudet sen sijaan ovat olleet jo useita vuosia verrattain alhaisia energiantuotannon rikinpoistolaitosinvestointien ja liikennepolttoaineiden rikittömyyden seurauksena. Pienhiukkasten terveysvaikutusten tutkimukseen on panostettu viime vuosina yhä enemmän. Pienhiukkaset aiheuttavat nykykäsityksen mukaan haitallisia terveysvaikutuksia ilman alarajaa tai kynnyspitoisuutta. Savukaasupäästöjä ja hengitettävän ilman laatua koskevien raja-arvojen tulevassa kehityksessä onkin selkeänä suuntauksena hiukkasia koskevien päästö- ja pitoisuusraja-arvojen kiristyminen Melu Melua koskevien ohjearvojen (Vnp 993/1992) ominaispiirre on, että ne on annettu meluimmissiolle eli melutasolle tietyllä paikalla, ei meluemissiolle eli melupäästölle. Koska käytännössä millä tahansa paikalla kaupungissa vallitseva melu koostuu useista eri lähteistä aiheutuvasta melusta, ei melutason säätely ole yhden toimijan toimenpitein mahdollista. Erityisesti kaupunkiympäristön osalta on huomattava, että tärkein melulähde, liikenne, ei tarvitse ympäristölupaa eikä sen aiheuttamaa melua voi näin säädellä samoin keinoin kuin luvanvaraisten toimintojen. Lisäksi melun kokeminen on yksilöllistä ja ohjearvot alittavakin melu saatetaan kokea häiritseväksi. Meluasiat ovat olleet jonkin verran esillä Sataman saamassa yleisöpalautteessa. Satamassa vierailevista matkustaja-aluksista Serenaden, Operan, Finnjetin, Mariellan, Gabriellan, Rosellan, Star Windin, Baltic Jetin, SeaCatin ja Linda Linen alusten aiheuttama melu on mitattu. Eteläsataman meluselvityksen (Lahti ja Gouatarbes, 2004) mukaan lastausliikenne ja -toiminta on suurin melulähde. Satamassa seisovien laivojen melu on pääosin suhteellisen vähäistä. Yöllä melun ohjearvot alittuvat kaikilla Eteläsatamaa lähimmillä asuinalueilla. Päivälläkin melutilanne on hyvä eikä laivojen aiheuttama melutaso aiheuta melun ohjearvojen ylittymistä lukuun ottamatta Kalliolinnantien ja Myllytien lähimpiä taloja niinä päivinä, jolloin Silja Opera on Helsingissä. Tällöin siitä aiheutuva keskiäänitaso lähimpien talojen ulkoseinien luona on 59 db. Katuliikenne aiheuttaa kuitenkin samassa kohdassa db:n melutason, joten Silja Operan aiheuttaman melun poistamisella ei olisi merkittävää vaikutusta melutasoon.

7 6 (32) 2.3 Satamatoimintaan ja laivaliikenteeseen liittyvä lainsäädäntö Satamien toimintaa ohjataan monenlaisilla ohjeilla, määräyksillä ja säädöksillä. Satamatoiminnan säätely on kehittynyt vähitellen, minkä vuoksi säännökset koostuvat useista eri laeista ja ohjeista. Satamatoimintaa koskevia, voimassa olevia ympäristölakeja ja määräyksiä (tilanne kesäkuussa 2005) ovat: Vesilaki, 264/1961 ja -asetus 282/1962 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999, maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, 468/1994 ja -asetus 268/1999 Luonnonsuojelulaki, 1096/1996 ja -asetus 160/1997 Valtioneuvoston päätös jätteiden kansainvälisiä siirtoja koskevasta valtakunnallisen jätesuunnitelman osasta 495/1998 Ympäristönsuojelulaki, 86/2000 ja asetus 169/2000, lain muutos 934/2003 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001 Sivutuoteasetus EY 1774/2002 Järjestyslaki 612/2003 Alusjätelain muutos 933/2003 ja -asetus 116/2003 sekä -lain muutos 238/2005 sekä asetuksen muutos 292/2005 Jätelaki 452/2004 Laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004 ja valtioneuvoston asetus vesienhoitoalueista 1303/2004 Alusjäteasetuksen muutos tähtää aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen. Lain muutos tuli voimaan ja asetuksen MARPOL 73/78 sopimuksen mukaisia rikkipitoisuussäännöksiä sovelletaan Itämeren alueella alkaen. IMO (International Maritime Organisation), on YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö, jonka tavoitteena on edistää meriturvallisuutta ja merenkulun ympäristönsuojelua. IMO pyrkii mm. vaikuttamaan alusliikenteen päästöjen vähentämiseen Kioton ilmansuojelusopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja on laatinut meriliikennettä sääteleviä normeja. EU on siirtänyt IMO:n sääntöjä omaan lainsäädäntöönsä, jotta niistä tulisi lainvoimaisia yhteisön alueella ja niitä sovellettaisiin yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. EU-direktiivien lisäksi kotimaisin normein on saatettu voimaan useita kansainvälisiä sopimuksia. Ne tulevat valtion sisäisesti voimaan vasta, kun ne on lailla tai asetuksella saatettu osaksi Suomen lainsäädäntöä. Tärkeimmät kansainväliseen oikeuteen liittyvät tekstit ovat: - IMO:n suositukset - MARPOL-yleissopimus vuodelta 1973 (alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemistä koskeva yleissopimus), muutettu vuonna SOLAS-yleissopimus vuodelta 1974 (ihmishengen turvallisuutta merellä koskeva yleissopimus)

8 7 (32) MARPOL 73/78 -yleissopimus säätelee maailmanlaajuisesti merenkulun ympäristönsuojelua. Yleissopimuksen kuusi liitettä ovat: Liite I: Säännökset öljyn aiheuttaman pilaantumisen torjumiseksi, voimassa alkaen Liite II: Säännökset bulkkilastin myrkyllisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen valvomiseksi, voimassa alkaen Liite III: Meritse kuljetettavien pakattujen vaarallisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisy, voimassa alkaen Liite IV: Laivojen jätevesien aiheuttaman pilaantumisen ehkäisy, voimassa alkaen, tarkennus vuonna 2004 Liite V: Laivojen kiinteiden jätteiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisy, voimassa Liite VI: Laivojen aiheuttaman ilman pilaantumisen ehkäisy, voimaan MARPOL 73/78 -sopimuksen ilmansuojelua koskeva liite VI sisältää haloneja, CFC-yhdisteitä, typen oksideja (NO x ) ja rikin oksideja (SO x ) koskevia päästömääräyksiä. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden rajoittamisesta saavat satamavaltiot itsenäisesti päättää talteenottamista koskevilla määräyksillä. MARPOL 73/78 -yleissopimuksen määräykset koskevat tai sen jälkeen aluksille asennettuja dieselmoottoreita. Alusjätelain mukaan määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta taannehtivasti, joten Suomessa määräys koskee kaikkia VI liitteen voimaantulon jälkeen aluksiin asennettavia moottoreita sekä moottoreita, joihin tehdään VI liitteen voimaantulon jälkeen merkittävä muutos. Aluksella käytettävän polttoöljyn rikkipitoisuus ei saa ylittää 4,5 painoprosenttia. Aluksen purjehtiessa Itämeren alueella ja muilla MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteessä tarkoitetuilla rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla aluksella käytettävän polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,5 painoprosenttia tai aluksella on käytettävä sellaista pakokaasujen puhdistusjärjestelmää tai muuta hyväksyttyä teknistä menetelmää, jolla sekä apu- että pääkoneiden aiheuttamat rikin oksidien päästöt ovat enintään 6,0 g SO 2 /kwh rikkidioksidiksi laskettuna. Merenkulkuun ja kuljetuksiin liittyvät EU-direktiivien määräykset koskevat mm. joidenkin polttonesteiden rikkipitoisuutta, bensiinin varastoinnista peräisin olevia VOCyhdisteitä, tiettyjen ilmapäästöjen kansallisia päästörajoja, ympäristömelun hallintaa ja jäteöljyjen hävittämistä. Nämä direktiivit ovat: Rikkidirektiivi (99/32/EC) ja sen muutos Direktiivi orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (94/63/EY) Direktiivi tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista (2001/81/EY) Direktiivi ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (2002/49/EY) Komissiolta odotetaan ohjeita maasähkön käytöstä ja satamamaksujen porrastuksista vuoden 2005 aikana. Alueellisesti voidaan erityisin sopimuksin säätää tiukempia ympäristönormeja. Helsingin sopimus vuodelta 1992 on Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus, jonka noudattamista valvoo HELCOM eli Helsingin komissio. Sopimuksen osapuolia ovat kaikki Itämeren rannikkovaltiot ja Euroopan unioni. Erityisalueeksi

9 8 (32) luokitellulla Itämeren alueella korkein sallittu polttoaineen rikkipitoisuus tulee olemaan 1,5 % ja kansainvälisillä merialueilla 4,5 % MARPOL VI - liitteen mukaisesti. HELCOM:n mukaisia ohjeita ovat: Artikla 7: Ympäristövaikutusten arviointi Artikla 14: Yhteistyö meren pilaantumisen ehkäisemisessä HELCOM SUOSITUS 11/11: Toimenpiteet laivojen haitallisten kloorifluorivetypäästöjen vähentämiseksi HELCOM SUOSITUS 11/12: Laivojen ilmapäästöjen vähentäminen HELCOM SUOSITUS 13/15: Varhaiset toimenpiteet meripolttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämiseksi Itämerellä Muita satamatoimintaan ja laivaliikenteeseen liittyviä määräyksiä ovat: Helsingin kaupungin satamajärjestys, Helsingin kaupunginvaltuusto Pääkaupunkiseudun yleiset jätehuoltomääräykset, YTV Helsingin kaupungin rakennusjärjestys Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

10 9 (32) 3 MAASÄHKÖLIITYNNÄN TEKNINEN ARVIOINTI 3.1 Yleistä Laivojen maasähköliitännöissä ei ole olemassa mitään standardiratkaisua, jonka avulla kaikki erityyppiset laivat voitaisiin helposti liittää maasähköön satamassa olon ajaksi. Joissakin laivoissa on olemassa olevat liitännät 6 kv jännitetasolle, toisissa laivoissa liitännät ovat taas joko 660 V tai 380 V jännitetasolla ja joissain laivoissa ei ole satamassa käytettävää maasähköliityntävalmiutta ollenkaan. Kaikissa laivoissa on yleensä sähkönsyötön liitännät telakoinnin aikaista sähkönsyöttöä varten. Näiden liittimien kautta ei välttämättä ole mahdollista syöttää sitä tehomäärää, jonka laiva kuluttaa normaalisti satamassa ollessaan. Lisäksi näiden liittimien käyttäminen on satamaolosuhteissa todennäköisesti erittäin hankalaa tai jopa mahdotonta. Matkustajalaivojen liikkuessa merellä ne käyttävät pääkoneita aluksen liikuttamiseen sekä tarvittavan määrän apukoneita sähköntuotantoa varten. Satamaan tullessa laivan pääkoneet sammutetaan ja apukoneita jätetään päälle tarpeen mukaan, jotta sähköntuotanto kattaa kulutuksen. Laivojen sähkönkulutus satamassa olon aikana on suurin juuri satamaan tultaessa ja sieltä lähdettäessä. Suurimpia sähkönkuluttajia laivoissa ovat ilmastointilaitteet, erilaiset hydrauliikkalaitteet kuten autokannen rampit, sähköllä toimivat sivupotkurit, autokannen puhaltimet ja painolasti- ym. pumput. Näistä kolme jälkimmäistä ovat käytössä juuri satamaan tultaessa ja sieltä lähdettäessä, jolloin laivojen sähkönkulutus on suurimmillaan. Keskimäärin yhden apukoneen tuottama teho (noin 2-2,5 MW) riittää laivan sähkönkulutuksen syöttämiseen satamassa olon aikana. Jos laivalla tehdään joitain laitteiden määräaikaiskoestuksia, kuten ankkurivinssit yms., joudutaan mahdollisesti käynnistämään myös toinen apukone riittävän sähkönsyötön turvaamiseksi. Normaalitilanteessa isomman matkustajalaivan sähkötehon tarve satamassa olon aikana on noin 2-3,5 MW. Helsingin eteläsatamaa käyttävien matkustajalaivojen viipymät satamassa ovat eripituisia. Pienempien laivojen ja katamaraanien viipymät laiturissa ovat luokkaa yksi tunti, kun taas Viking Linen (m/s Mariella ja m/s Gabriella) ja Silja Linen (m/s Symphony ja m/s Serenade) isoimmilla matkustajalaivoilla viipymät satamassa ovat useita tunteja. Pidemmän satamassa viipymän lisäksi näiden suurempien matkustaja-alusten sähkötehontarve laiturissa olon aikana on huomattavasti suurempi kuin pienempien pikaalusten. Suurimpien matkustajalaivojen käynnit eteläsatamassa ovat säännöllisiä ja ne käyttävät tyypillisesti aina samoja laituripaikkoja. Eteläsatamaa käyttää myös hyvin monimuotoinen joukko risteilyaluksia, joiden maasähkövalmiudet vaihtelevat suuresti. Tämän lisäksi näiden laivojen vierailut eteläsatamassa voivat olla hyvinkin epäsäännöllisiä, jolloin maasähköliitännän erikoisratkaisujen räätälöiminen laivakohtaisesti ei ole käytännössä mahdollista. 3.2 Tekniset mahdollisuudet maasähköliitännälle laivoissa Helsingin eteläsatamaa käyttävien Viking Linen ja Silja Linen matkustajalaivojen sähköntuotanto on hyvin samantyyppistä. Laivoissa on erilliset apukoneet, joiden avulla voidaan tuottaa kaikki laivalla kulutettava sähköenergia. Viking Linen ja Silja Linen matkustajalaivojen apukoneiden tehot ovat luokkaa 2-2,5 MW/apukone. Yhdessä laivassa on 2-4 apukonetta. Apukoneiden lisäksi laivoilla on pääkoneet, joista laivojen

11 10 (32) propulsiolaitteet saavat voimansa. Pääkoneiden ja joissakin laivoissa myös apukoneiden pakokaasuista otetaan talteen lämpöä, jonka avulla saadaan osittain katettua laivan lämmön tarve. Pakokaasujen lämmön talteenoton lisäksi laivoissa on erilliset öljykattilat (yleensä 2 kattilaa/laiva), joiden avulla tuotetaan loput tarvittavasta lämmöstä. Satamassa olon aikana öljykattilat ja mahdolliset apukoneiden savukaasujen lämmön talteenottojärjestelmät ovat ainoita lämmöntuottajia pääkoneiden ollessa sammutettuina. Matkustajalaivojen liittäminen maasähköön tulisi tapahtua melko nopeasti laituriin kiinnittymisen jälkeen, jotta apukoneetkin voidaan sammuttaa ja maasähköliitynnästä saadaan täysi hyöty. Tukholman satamassa Viking Linen laiturissa olevien maasähkökaapeleiden kytkemiseen ja irrottamiseen menee Viking Linen arvion mukaan aikaa noin 30 minuuttia kumpaankin. Tämän vuoksi kovin lyhyen satamassa viipymisen takia ei laivaa kannata kytkeä maasähköön. Maasähkön kytkemisen laivaan tulee tapahtua osana normaalia laituriin kiinnittymistä eikä se saa aiheuttaa ylimääräisiä vaaratilanteita, esimerkiksi sähkökaapelin putoamista veteen tai sähköiskun riskiä Viking Line Viking Linen Helsingin eteläsatamaa käyttävissä laivoissa on maasähkövalmiudet alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 2. Viking Linen laivojen maasähkövalmiudet. Jännite (V) Taajuus (Hz) Virta (A) Kaapelit (kpl) x virta (A) Teho (MW) Maasähköliitännän paikka laivassa Mariella x400 2,37 oikea kylki Gabriella x400 3,16 vasen kylki Rosella ei maasähkövalmiutta Viking Linen laivoilla Rosellaa lukuun ottamatta on mahdollisuus maasähkön vastaanottamiseen 380 V jännitetasossa. Viking Linen toivomus on, että Helsingin eteläsatamassa mahdollisesti käyttöönotettava maasähkösyöttöjärjestelmä sopisi heidän nykyisiin kytkentämahdollisuuksiinsa. Yllä olevassa taulukossa on huomattava, että Helsingin eteläsatamassa samaan laituripaikkaan ajavien Gabriellan ja Mariellan maasähköliitynnät ovat tällä hetkellä eri puolilla, jolloin Gabriellan maasähkön liitäntäpaikka laivassa ei ole laiturin puolella. Viking Linen laivojen maasähkön tehontarve satamassa olon aikana on noin 1,5-2,5 MW. Nykyinen maasähköjärjestelmä, joka on Viking Linen käytössä Tukholman satamassa, ei ole osoittautunut ongelmalliseksi. Laivat pystyvät tarvittaessa ajamaan rinnakkain apukoneilla ja samalla ottamaan vastaan maasähköä. Joissain tapauksissa ne joutuvat kuitenkin käynnistämään apukoneen riittävän tehonsaannin turvaamiseksi. Näitä tilanteita ovat muun muassa jotkin laivalla tehtävät määräaikaiskoestukset tai harjoitukset Silja Line Silja Linen Helsingin eteläsatamaa käyttävillä matkustajalaivoilla (Symphony, Serenade ja Opera) ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan maasähköä millään jännitetasolla. Näiden

12 11 (32) laivojen sähkönjakelujännite on 660 V. Silja Linen Serenaden ja Symphonyn sähkötehontarve satamassa ollessa on noin 3,5 MW. Silja Linen matkustajalaivojen Symphonyn, Serenaden ja Operan maasähköliitäntää varten laivoihin pitäisi rakentaa erilliset kytkennät tätä varten. Uusissa laivoihin rakennettavissa maasähköliitännöissä siirtojännitteenä voitaisiin käyttää keskijännitettä (6 kv), jolloin liitäntäkaapelien lukumäärä olisi huomattavasti pienempi kuin pienjännitteellä tapahtuvassa maasähkön syötössä. Näiden yhden tai kahden kaapelin kytkemiseksi pitäisi löytyä kaikki osapuolia sitova yhteinen standardiratkaisu, jolloin tulevaisuudessa maasähkösyöttö voidaan järjestää samassa laituripaikassa myös muillekin laivoille. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että laivoista pitää varata tilat muuntajille, keskijännitekaapeloinnille ja tehdä suuria muutoksia laivan tilajärjestelyihin. Silja Linen pika-alusliikenteessä olevilla SuperSeaCateilla on mahdollisuus maasähkön ottamiseen pienjännitteellä (400 V ja 250 A), mutta maasähkön liitäntäteho riittää ainoastaan yöaikaiseen tehonkulutukseen. Helsingin eteläsatamassa on tällä hetkellä kaksi tällaista maasähkösyöttömahdollisuutta, toinen näistä on laituripaikalla (EO1), jota käyttää nykyisin Silja Linen matkustajalaiva Opera ja toinen on laituripaikalla (EK5), joka on Nordic Jet Linen käytössä Nordic Jet Line Nordic Jet Linellä (NJL) on eteläsatamassa yksi laituripaikka, jolta varustamon kaksi katamaraania (HSC Nordic Jet ja HSC Baltic Jet) liikennöivät kesäaikaan Tallinnaan. Tällä laituripaikalla on maasähköliitäntämahdollisuus. Molemmissa aluksissa on kaksi 240 kw:n diesel-generaattoria (apukone) sähköntuotantoon. Merellä käytössä ovat molemmat apukoneet, mutta satamassa ollessa yhden apukoneen tuotanto riittää kattamaan aluksen sähkönkulutuksen. Alusten sähkötehontarve yöllä satamassa ollessa on noin 120 kw, jolloin yhden apukoneen käyttö noin 50 % osakuormalla riittää. Alusten lämmöntuotanto hoidetaan apukoneiden lämmön talteenottojärjestelmällä. Osaa tiloista on mahdollisuus lämmittää myös ilmastointikanaviin asennettujen sähköelementtien avulla ulkoilman lämpötilaan -5 ºC asti. NJL:n aluksilla on maasähkövalmiudet noin 150 kw tehonsyöttöön 400 V jännitteellä, mikä ei kuitenkaan riitä, jos aluksia pitää lämmittää satamassa olon aikana. NJL:n mukaan tämänhetkinen tilanne maasähkön käytön suhteen on se, että maasähköliityntää on ennen käytetty, mutta sen käytöstä on luovuttu, koska laivan kytkeminen maasähkölle yön ajaksi aiheuttaa ongelmia aluksen navigointi- ja muiden elektroniikkalaitteiden kanssa. Laitteet pitäisi kytkeä pois päältä ennen maasähkölle siirtymistä ja niiden käynnistäminen aamulla vie aikaa, joten laivan miehistön pitäisi tulla aamulla töihin aikaisemmin. Tämä aiheuttaa taas ongelmia työaikajärjestelyissä. Tämän lisäksi alusten lämmityslaitteet vaativat joka tapauksessa oman apukoneen käyttämistä Aker Finnyards -telakka Selvityksessä haastateltiin myös Aker Finnyardsin telakan edustajaa. Aker Finnyards rakentaa parhaillaan mm. uutta matkustaja-autolauttaa Tallink-varustamolle. Telakan mukaan otettaessa maasähkövalmius huomioon jo laivan suunnitteluvaiheessa, se helpottaa maasähköliitynnän sijoittamista ja rakentamista laivaan ja tekee siitä näin edullisemman.

13 12 (32) Tarvittavien komponenttien hinnat ovat kutakuinkin samat riippumatta siihen sijoitetaanko ne rakenteilla olevaan tai jo valmiiseen laivaan, mutta jälkiasennustyönä lisätty maasähköliityntä saattaa tulla hieman kalliimmaksi mahdollisten laivassa tehtävien tilajärjestelyiden ja sähkötöiden takia. Tämän lisäksi, koska kaikkia muutostöitä ei voida tehdä normaalissa ajossa, aiheuttavat pakolliset telakkapäivät vielä lisäkustannuksia valmiiseen laivaan lisättävään maasähköliityntään. Jos jo laivan rakennus- ja suunnitteluvaiheessa tiedetään varata tilaa tarvittaville sähkökomponenteille, niiden sijoittaminen laivaan on helpompaa kuin valmiiksi täyteen suunnitelluille ja rakennetuille laivoille Risteilijät Helsingin eteläsatamaan tulee vuosittain noin 180 risteilijävierailua (vuosi 2005). Risteilijäalusten sesonkiaika Helsingissä on noin neljä kuukautta toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Näiden risteilijäalusten maasähkösyötön toteuttaminen on teknisessä mielessä hankalaa, koska laivat vaihtuvat lähes päivittäin eikä standardoinnin puutteesta johtuen ole yhteisesti sovittua järjestelmää maasähkön syötölle. Tämän lisäksi risteilijöiden sähköverkon taajuus saattaa olla 60 Hz, mikä estää suoran sähkönsyötön ilman taajuusmuuttajia sataman 50 Hz verkosta. Mariterm AB:n tekemän selvityksen (Mariterm Ab, 2003) mukaan 300 satunnaisesti Lloyd s Registeristä valitun laivan joukosta hieman yli puolella on 60 Hz sähköjärjestelmä. Tästä voidaan päätellä, että risteilijälaiturilla vierailevien laivojen sähköjärjestelmän taajuus saattaa yhtä hyvin olla joko 50 Hz tai 60 Hz. Sopivan tekniikan määritteleminen maasähköliitännälle risteilijälaiturien kohdalla vaihteleekin näin laivakohtaisesti Muu vesiliikenne Helsingin eteläsatamaa käyttävät edellä mainittujen alusten lisäksi joukko erilaisia pienempiä aluksia. Erilaiset turistivesibussit ja Suomenlinnan lauttaliikenne muodostaa suurimman osan tästä pienalusliikenteestä eteläsataman alueella. Näiden alusten moottorit ovat pieniä tyypillisesti noin kw ja laiturissa seistessään ne käyttävät vain apukoneita, joiden tehot ovat vain noin kw ja pienemmissä aluksissa kw. Alusten liittäminen maasähköön niiden lyhyiden laituriaikojen takia on käytännössä erittäin hankalaa. Tämän lisäksi Suomenlinnan lauttaliikenne on lähes ympärivuorokautista läpi vuoden ja näiden laivojen sähkön tarve on muutenkin pieni. 3.3 Tekniset mahdollisuudet maasähköliitännälle maissa Maasähkönsyötön toteuttaminen Helsingin eteläsatamassa vaatii laituripaikkakohtaisen suunnitelman siitä, mikä tai mitkä laivat tulevat kyseistä laituripaikkaa tulevaisuudessa käyttämään. Samalla varustamoiden ja sataman tulee yhteistyössä keskenään ja mahdollisesti muiden Itämeren alueen satamien kanssa keskustella ja sopia käytettävästä maasähkötekniikasta. Näin voidaan rakentaa jokaiselle laiturille maasähkösyöttöjärjestelmä, joka on mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä myös tulevaisuudessa ja mahdollisten alusten laituripaikkamuutosten jälkeen Helsingin Eteläsatama Helsingin Eteläsataman sähkönjakeluverkon jännite on 10 kv, mikä on sama kuin Helsingin Energian kantakaupungin jakeluverkon jännite. Eteläsataman alueella on neljä 10 kv kojeistoa, kaksi Etelärannan ja kaksi Katajanokan puolella. Näistä 10 kv kojeis-

14 13 (32) toista on syötöt 10/0,4 kv jakelumuuntajille, joiden kautta syötetään satama-alueen 400 V kulutuspisteitä. Eteläsataman sähkönkulutusmittaukset ovat näissä jakelumuuntajissa. Eteläsatamassa kaikki sähkönkulutus tapahtuu nykyään 400 V jännitetasossa. Maasähköliityntöjen rakentaminen vaatii jakelumuuntamoiden rakentamista laiturikohtaisesti. Näiden puistomuuntamotyyppisten tilojen rakentaminen jo valmiiksi ahtaalle laiturialueelle on käytännössä mahdotonta. Yksi vaihtoehto on rakentaa maasähkösyöttöliityntä kiskoilla kulkevaksi maihinnoususiltojen tapaan tai syöttöliityntä sopivasti suoraan maihinnoususiltaan. Tällöin ongelmaksi voi taas muodostua liitäntäpaikka laivassa, joka ei välttämättä sijaitse samassa kohdassa laivan maihinnousupaikkojen kanssa. Tiettyä laituripaikkaa käyttävät laivat myös vaihtuvat aika ajoin. Liitäntäaseman paikan rakentaminen vaatii kuitenkin tarkempaa suunnittelua laituripaikkakohtaisesti. Risteilijälaiturin (ERA ja ERB) maasähkösyöttöjen järjestäminen on laituritilan puolesta helpoiten ratkaistavissa. Ongelman aiheuttaa kuitenkin laivojen suuri vaihtuvuus ja maasähköön liittämisen standardien puute. Laivojen maasähkön tehotarpeet ovat niin suuria, että niitä ei voida pienjännitteellä järkevästi siirtää. Tämä tarkoittaa sitä, että maasähköliitäntöjen rakentaminen vaatii Eteläsataman alueella 10 kv maakaapeliverkon laajentamista jokaiseen maasähkönsyöttöasemaan. Kaapeliverkon rakentaminen pitää suunnitella erikseen jokaista syöttöasemaa kohden. Koska maakaapeliverkko tulee rakentaa silmukoiden, voidaan samalla kaapelilla kiertää kaikki syöttöasemat samalla alueella ja säästää samalla rakennuskustannuksissa. Eteläsatamassa on varsin vähäisin toimin toteutettavissa maasähkövalmius laituripaikalle EM3 (SuperSeaCat). Laituripaikalla EK5 (Nordic JetLine) on maasähkövalmius. Myös paikalla EO1 on maasähkövalmius, mutta se ei sovellu paikkaa nykyisin käyttävälle suurelle matkustaja-alukselle Helsingin Energian jakeluverkko Liitettäessä suuria sähkönkuluttajia jakeluverkkoon tulee aina tarkastella jakeluverkon kuormitusastetta ja varmistua, ettei sähköverkko ylikuormitu ja aiheuta ongelmia muille sähkönkuluttajille. Eteläsataman lähialueella joudutaan todennäköisesti vahvistamaan verkkoa rakentamalla uusia kaapeleita, jotta tarvittavat tehot saadaan toimitettua satama-alueelle. Tarvittavan tehon määrä on noin 2 x 4 MW Etelärannan ja 4 x 3 MW Katajanokalla. Verkkovahvistusten aiheuttamat kustannukset ovat verkkoyhtiön investointeja ja liittyjän maksettavaksi tulee vain liittymismaksu, jolla verkkoyhtiö tuo kaapelin sovittuun paikkaan satama-alueen reunalle. Jos kaapeli halutaan kauemmas tontin rajasta (yli 20 m), on kaapelin ja asennustyön hinta yhteensä noin 100 /m. Liittymismaksun suuruuden määrää verkkoyhtiö ja eteläsataman tapauksessa liittymismaksu on noin /liityntä. Liityntöjä tarvitaan yksi per laivan maasähkösyöttöasema. 3.4 Yhteenveto Helsingin eteläsatamaa säännöllisestä käyttävien laivojen sähköjärjestelmät ovat jännitetasoltaan V ja näin ollen ilman laivojen muutostöitä ei korkeamman jännitetason syöttäminen laivaan ole mahdollista. Yleisesti laivojen jännitteet vaihtelevat V ja joissakin isoimmissa risteilijöissä voi olla korkeampiakin jännitteitä propulsiokäytöissä ja generaattoreissa.

15 14 (32) Suuren matkustaja-aluksen tarvitsema sähköteho satamassa ollessa on noin 2-3,5 MW. Laivan jännitetason ollessa luokkaa V tarvitaan tämän sähkötehon siirtämiseen noin A virta. Tällä hetkellä Tukholman satamassa käytössä olevan maasähköliityntäpaikan jännitetaso on 380 V. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Viking Linen maasähkön kytkentäkaappien tapauksessa 9-12 kappaletta mm 2 alumiinikaapelia. Tämän kokoinen kaapeli on jo melko järeää siirreltäväksi ja kaapelien lukumäärän ollessa noin kymmenen on ymmärrettävää, että kaikkien maasähköliityntäkaapelien kytkemiseen ja irrottamiseen kuluu Viking Linen mukaan aikaa noin 30 minuuttia kumpaankin. Vaihtoehtona pienjännitteellä tapahtuvaan sähkönsiirtoon voitaisiin jännitetasona käyttää 6 tai 10 kv jännitettä. Tällöin virrat olisivat 2 MW tehonsiirrossa luokkaa A, mikä tarkoittaisi vain yhtä sähkönsiirtokaapelia maista laivaan. 10 kv siirtojännite olisi Helsingin Eteläsataman tapauksessa sataman kannalta helpoin ratkaisu, koska silloin sähkönsyöttö voitaisiin hoitaa suoraan sataman sähkökojeistojen kautta kaupungin kantaverkon jännitetasossa laivoihin. Tässä tapauksessa pitäisi nykyisin Eteläsatamaa käyttäviin laivoihin rakentaa suurempaa syöttöjännitettä varten erilliset muuntajat ja sähkökeskukset. Jännitetason noustessa 6 kv:sta 10 kv:iin se vaatii täyteen suunnitellusta laivasta vielä enemmän lastitilaa. 6 kv:n maasähkön siirtojännitteellä pitäisi satamassa olla ensin 10/6 kv muuntaja ja laivassa vielä 6/0,4 kv muuntaja. Tämä ratkaisu aiheuttaisi kustannuksia sekä varustamoille että satamalle Tekniset vaihtoehdot maasähkösyötön toteuttamiseksi Seuraavassa on käsitelty neljä (4) erilaista vaihtoehtoa laivojen maasähkösyöttöjen toteuttamiseksi Eteläsatamassa. Vaihtoehdot voidaan toteuttaa laituripaikkakohtaisesti, jolloin tulevat ratkaistaviksi myös laituripaikan käyttö tulevaisuudessa, siinä liikennöivät laivat ja niiden maasähkövalmiudet. 1. Maasähkösyötön toteuttaminen pienjännitteellä. Tällöin laivayhtiöiden tulee varustaa laivansa tarvittavilla maasähköliitynnöillä (osittain valmiudet jo olemassa) ja sataman tulee rakentaa maasähkönsyöttöä varten jakeluasemat sopiviin paikkoihin, joista kaapelien vetäminen laivoihin onnistuu ilman suurempia ongelmia. Jakeluasemissa tulee olla mahdollisuus syöttää eri pienjännitetasoja laituriin tulevan laivan mukaan. Jos halutaan tehdä laivakohtaiset ratkaisut, voidaan syöttö suunnitella pelkästään jollekin tietylle jännitteelle laivan mukaan, mutta tällöin laivojen vaihtaessa laituripaikkoja saatetaan joutua suunnittelemaan maasähkönsyöttö osittain uudestaan. 2. Maasähkösyötön toteuttaminen 6 kv:n keskijännitteellä. Tällöin laivayhtiöiden tulee varustaa laivansa muuntajalla ja keskijännitekojeistolla, jonka avulla saadaan siirtojännite 6 kv siirrettyä ja muunnettua laivan sähköjärjestelmään sopivaksi. Sataman tulee rakentaa keskijännitesyöttöä vastaavat jakeluasemat (10/6 kv) sopiviin paikkoihin, joista kytkentäkaapelin vetäminen laivoihin onnistuu ilman suurempia ongelmia. 3. Maasähkösyötön toteuttaminen 10 kv:n keskijännitteellä. Tällöin laivayhtiöiden tulee varustaa laivansa muuntajalla ja keskijännitekojeistolla, jonka avulla saadaan siirtojännite 10 kv siirrettyä ja muunnettua laivan sähköjärjestelmään sopivaksi. Sataman tulee rakentaa keskijännitesyöttöä vastaavat jakeluasemat sopiviin paikkoihin, joista kytkentäkaapelin vetäminen laivoihin onnistuu.

16 15 (32) 4. Maasähkösyöttöaseman toteuttaminen sekä pienjännitteen että keskijännitteen syöttömahdollisuudella. Tällöin laivayhtiöiden tulee varustaa laivansa joko pien- tai keskijänniteliitynnöillä maasähkösyöttöä varten. Uusissa rakennettavissa laivoissa tulisi maasähkön syöttäminen suuremmalla jännitteellä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja varustaa nämä laivat keskijänniteliitynnöillä maasähkösyöttöä varten. Nykyisissä laivoissa voitaisiin käyttää jo olevia maasähköliityntöjä tai mahdollisesti uusia laivojen järjestelmät tukemaan keskijännitesiirtoa. 3.5 Kustannukset Maasähköliitäntöjen rakentaminen eteläsataman alueella aiheuttaa väistämättä kustannuksia sekä satamalle että varustamoille. Alla olevassa taulukossa on esitetty arviot tarvittavista investoinneista maasähköliitäntöjen rakentamiseksi. Taulukko 3. Maasähköliityntöjen rakennuskustannusarviot. Varustamot Helsingin Satama Liityntämaksu /maasähkönsyöttöasema (maksetaan Helsingin Energialle) kv kaapeli ja sen rakentaminen satama-alueelle, /m (maksetaan Helsingin Energialle) Puistomuuntamon rakentaminen, /kpl Liitäntäkaapeli (6 kv), /m Maasähkövalmiuden rakentaminen laivaan, /laiva Laiturialueen maasähköliitäntävalmiuden rakentaminen, /laituripaikka Taajuusmuuttaja laituripaikalle 50 Hz -> 60 Hz Yhden laituripaikan varustaminen maasähkövalmiudella maksaa Helsingin Satamalle noin euroa. Jos laituripaikka pitää varustaa taajuusmuuttajalla 60 Hz syöttöä varten, varten hinnaksi tulee noin euroa. Varustamoille maasähköliitynnän rakentaminen maksaa laivasta ja toteutustavasta riippuen euroa/laiva. Helsingin Energialle kaupungin kantaverkon vahvistaminen tulee maksamaan jonkin verran, mutta se kuuluu osana sähköverkon kunnossapito- ja huoltotoimintaan. Verkkoyhtiö ottaa tämän huomioon liittymismaksuja määritellessään. Alla on kustannusarviot kolmen erityyppisen laivan maasähkövalmiuksien toteuttamisesta. 1. Pika-alusten maasähkösyötön toteuttaminen. a. Varustamot: Eteläsatamaa käyttävissä laivoissa on jo nykyään maasähkövalmiudet yön aikaiseen sähkönsyöttöön. Kustannukset ovat melko vähäisiä, mutta NJL:n alusten lämmitys edellyttää apukoneen käyttöä loppusyksystä alle -5 C lämpötilassa.

17 16 (32) b. Satama: maasähkösyötön rakentaminen pika-aluksille 400 V jännitetasossa. Kustannukset /laituripaikka. 2. Matkustaja-alusten maasähkösyötön toteuttaminen. a. Varustamot: laivojen maasähkövalmiuksien rakentaminen maksaa /laiva, jos valmiuksia ei vielä ole. b. Satama: maasähkösyötön rakentaminen matkustaja-aluksille sekä 400 V että 6 kv jännitetasossa maksaa noin /laituripaikka. 3. Risteilijä-alusten maasähkösyötön toteuttaminen. a. Varustamot: laivojen maasähkövalmiuksien rakentaminen maksaa /laiva, jos valmiuksia ei vielä ole. b. Satama: maasähkösyötön rakentaminen matkustaja-aluksille maksaa noin /laituripaikka ja mahdollisuus sähkönsyöttöön 60 Hz taajuudella maksaa /laituripaikka lisää. 3.6 Maasähköliitynnät ja niiden käyttö Tukholman ja Tallinnan satamissa Tukholmassa rakennettiin 1984 liityntä säännöllisesti joka toinen päivä satamassa viipyvää m/s Mariellaa varten. Jännite on 400 V ja maksimivirta 3600 A. Tehona tämä vastaa noin 2,5 MW. Liityntä tehdään 9 kaapelilla. Liityntä sekä irrotus kestävät molemmat noin puoli tuntia. Toinen liityntä rakennettiin Tukholmaan 1989, mutta se ei ole ollut enää käytössä. Alun perin maasähköliityntöjä perusteltiin Ruotsissa päästöjen vähentämisellä, vaikka apukoneen jäähdyttyä sen käynnistysvaiheessa päästöt ovatkin varsin suuret. Myöhemmin moottoritekniset keinot ja katalysaattorit ovat osoittautuneet kustannustehokkaammaksi tavaksi vähentää päästöjä ja Tukholman sataman näkemys onkin, että ympäristövaikutusten vähentämiseksi on huomattavasti tehokkaampaa asentaa laivan apukoneisiin katalysaattorit ja käyttää parempilaatuista polttoainetta kuin liittää laiva maasähköön, koska nämä toimet vaikuttavat myös laivan ollessa kulussa, jolloin pääosa päästöistä syntyy. Tukholman satamassa tehdyn meluselvityksen (Rudeberg, suulinen tiedonanto) mukaan laivojen ilmastointijärjestelmien puhaltimet ovat apukoneita suurempi melulähde. Tätä melua ei maasähkön käytöllä voida vaimentaa, koska puhaltimet käyvät sähköllä. Tukholman satama kuitenkin seuraa maasähköjärjestelmien kehittymistä ja heidän näkemyksensä on, että mikäli näitä järjestelmiä tulevaisuudessa rakennetaan, ne tulevat perustumaan keskijännitteen, esimerkiksi 6,6 kv, käyttöön. Tallinnan satamassa on seisovien alusten talviaikaista lämmittämistä varten kaikkiaan 95 liitäntäpaikkaa laivojen kytkemiseksi maasähköön. Näistä noin 60 %:a on teholtaan 280 kw ja noin 40 %:n teho on 440 kw. Tällä hetkellä liityntöjen jännitetaso laituripaikasta riippuen on V. Maasähkösyöttöjen lisääminen tai tehojen kasvattaminen edellyttäisi vahvistuksia ja investointeja sataman sähköverkkoon. Sataman maasähköliityntöjen pienten tehojen vuoksi suurempien alusten sähkönsyöttöä (1,5 3,5 MW) ei voida toteuttaa ilman sähköjärjestelmän uudistamista.

18 17 (32) Tallinnan satamassa ei ole viimeaikoina tehty selvityksiä laivojen maasähköön liittymisestä. Ympäristönsuojelulliset näkökohdat ovat esillä Tallinna sataman kehittämisessä. Erityisesti sataman ja laivojen aiheuttama melu on ongelma ja sen vähentämiseksi on esitetty maasähkön syöttömahdollisuuksien selvittämistä, jotta laivat voisivat sammuttaa koneensa satamassa olon ajaksi.

19 18 (32) 4 MAASÄHKÖLIITYNNÄN TALOUDELLINEN ARVIOINTI 4.1 Sähkön tuotanto ja lämmitys nykytilanteessa Laivojen seistessä satamassa laivojen apukoneet tuottavat tarvittavan sähkön. Apukoneitten käyttämä polttoaine on joko raskasta polttoöljyä tai meridieseliä (MGO-marine gas oil). Apukoneitten sähkön tuotannon hyötysuhde vastaa dieselmoottorien hyötysuhdetta vaihdellen prosenttiin kuormituksesta riippuen. Laivojen apukoneiden käydessä lämmitystarve katetaan erillisillä kattiloilla, jotka käyttävät samaa polttoainetta kuin apukoneetkin. Laivojen ollessa ajossa niiden lämmön tarve voidaan kattaa ottamalla talteen päämoottoreiden jäähdytysvedessä oleva lämpö. Tällöin moottoreiden kokonaishyötysuhde nousee prosenttiin. Laivan apumoottorin ja lämpökattiloiden sähkön ja lämmön tuotantokustannukset muodostuvat polttoainekustannuksista sekä moottoreiden ja kattiloiden käyttö- ja kunnossapitokustannuksista. 4.2 Sähkön ja lämmön toimitus maasähkössä Maasähkössä sähkön toimitus laivaan tapahtuu kaapelilla sataman sähköverkosta. Laivojen lämmitys satamassa tapahtuisi edelleen laivan omilla kattiloilla tuotettuna. Koska laivojen lämmitys jatkuisi ennallaan nykytilanteeseen nähden maasähköön liittymisen jälkeen, lämmityksen kustannuksia ja päästöjä ei tarkastella tässä raportissa. 4.3 Vaihtoehtojen kustannukset Maasähköön liittymisen kustannukset muodostuvat liityntämaksusta, uusista muuntoasemista, kaapelin ja maasähköliitynnän rakentamisesta satama-alueella sekä laivoissa tapahtuvista muutostöistä maasähköyhteyden rakentamiseksi. Viking Linen Mariellassa ja Gabriellassa on jo valmiudet maasähköön kytkemiseksi. Gabriellan maasähköyhteys on kuitenkin laivan väärällä puolella nykyiseen laituripaikkaan nähden, sillä Garbriellan yhteys on laivan vasemmalla kyljellä. Mariellan yhteys taas on laivan oikealla kyljellä. Maasähköön liityttäessä Helsingin Energia rakentaa tarvittavat siirtojohdot Helsingin Sataman osoittamalle muuntoasemalle. Mikäli muuntoasema sijaitsee lähellä nykyistä siirtoverkkoa, liitynnän kustannus on keskijänniteliittymän (10/20 kv) liittymismaksun suuruinen eli (alv 0 %). Jos kaapeliyhteyttä joudutaan rakentamaan merkittävästi lisää (yli 50 m), kustannukset kasvavat ollen noin /johtometri. Sähkön siirtokustannukset muodostuvat Helsingin Energian keskijännitesiirron hinnaston mukaan. Sähkön siirtotariffi on esitetty seuraavassa taulukossa.

20 19 (32) Taulukko 4. Helsingin Energian keskijännitesiirron hinnasto Tehosähkö/Keskijännitesiirto, siirto Perusmaksu, /kk 175 Tehomaksu, /kw,kk 1,26 Loistehomaksu, /kvar,kk 1,34 Talvipäiväenergia, /MWh 0,93 Kesäpäiväenergia, /MWh 0,93 Yöenergia, /MWh 0,53 Seuraavassa taulukossa on esitetty Helsingin Energian myyntihinnat keskijännitesähkön energialle. Sähköenergian hintaa voidaan kuitenkin kilpailuttaa pyytämällä tarjouksia eri sähköyhtiöiltä. Taulukko 5. Helsingin Energian keskijännitesiirron myyntienergian hinnasto Tehosähkö/Keskijännitesiirto, myynti Perusmaksu, /kk 10 Tehomaksu, /kw,kk 0,6 Loistehomaksu, /kvar,kk - Talvipäiväenergia, /MWh 3,8 Kesäpäiväenergia, /MWh 2,9 Yöenergia, /MWh 2,8 Laivojen oman sähköntuotannon kustannukset muodostuvat polttoaineen hinnasta ja apumoottoreiden käyttö- ja kunnossapitokustannuksista. Laivojen käyttämän polttoaineen hinta riippuu polttoaineen laadusta ja sen rikkipitoisuudesta. Viking Linen ja Silja Linen käyttämää vähärikkistä (0,5 %) raskasta polttoöljyä ei valmisteta Suomessa. Polttoaineen hinta on todennäköisesti hieman korkeampi kuin Suomessa lämmityskäytössä käytettävän polttoöljyn, jonka rikkipitoisuus on alle 1 %. Hinta-arvio laivojen käyttämälle raskaalle vähärikkiselle polttoöljylle on 18 /MWh (12 kk liukuva keskiarvo) ja meridieselille, jonka rikkipitoisuus on alle 0,2 prosenttia, 40 /MWh. Moottoreiden käyttö- ja kunnossapitokustannuksiksi on arvioitu 4 /MWh tuotettua sähköä kohti. Laivojen rikkidioksidipäästöjä voidaan alentaa vähärikkisemmällä polttoaineella. Typenoksidipäästöjä voidaan vähentää ruiskuttamalla vettä palotilaan tai asentamalla katalysaattori. Yleensä laivojen apukoneet ovat niin pieniä, että niihin ei ole valmiina sopivaa katalysaattorilaitteistoa, jolloin se pitää suunnitella erikseen. Kustannusarvio ammoniakkipohjaiselle katalysaattorille on noin Viking Linen Eteläsataman laivoista Mariellalla on laivan kaikissa pääkoneissa typen oksidien vähentämiseksi vesiruiskutus (Humid Air Motor - HAM) ja Gabriellalla on katalysaattori yhdessä apukoneessa. Silja Linen Ruotsin matkustajaliikenteen laivojen kaikissa pääkoneissa on vesiruiskutus ja yhdessä apukoneessa on katalysaattori. Seuraavassa kuvassa on esitetty arvio sähkön tuotanto-/hankintakustannuksista, tilanteessa, jossa laiva liittyy maasähköön sekä tilanteessa, jossa se tuottaa tarvitsemansa sähkön omilla apukoneillaan. Maasähköliitynnän rakentaminen laivoihin vie noin viikon verran, jonka ajan laivat olisivat telakalla. Tarkastelussa ei ole huomioitu seisontapäivien aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. Tarkastelussa on myös mukana vaihtoeh-

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro:t 1) 32/2009/2 2) 33/2009/2 Dnrot 1) LSY-2007-Y-415 2) LSY-2007-Y-416 Annettu julkipanon jälkeen 29.4.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro:t 1) 32/2009/2 2) 33/2009/2 Dnrot 1) LSY-2007-Y-415 2) LSY-2007-Y-416 Annettu julkipanon jälkeen 29.4. LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro:t 1) 32/2009/2 2) 33/2009/2 Dnrot 1) LSY-2007-Y-415 2) LSY-2007-Y-416 Annettu julkipanon jälkeen 29.4.2009 ASIA Helsingin Sataman Eteläsataman ympäristöluvan

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTENARVIOINNISTA. Oheisasiakirja. ehdotukseen

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTENARVIOINNISTA. Oheisasiakirja. ehdotukseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.7.2011 SEK(2011) 919 lopullinen KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTENARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Rikkidirektiivin toimeenpano

Rikkidirektiivin toimeenpano Rikkidirektiivin toimeenpano Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Teollisuuden polttonesteet Tampere, 9.-10.9.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. LUENNON AIHEET

Lisätiedot

HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi

HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö Ympäristövaliokunta 25.10.2016 Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi Tausta 1/3 ilmanlaatudirektiivi (2008/50/EY) on pantu kansallisesti täytäntöön vuonna 2011 laki (13/2011)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 83 final 2014/0042 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitean 66. istunnossa Euroopan unionin puolesta

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Merenkulun ympäristönsuojelun toimenpiteet

Merenkulun ympäristönsuojelun toimenpiteet Merenkulun ympäristönsuojelun toimenpiteet Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 02.03.2015 Dosentti Anita Mäkinen Johtava asiantuntija Sisältö 1. Merenkulun ympäristöasioiden

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011

VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 16 3T-10 VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 Ilmanlaatuselvitysten yhteenveto Mikko Inkala, Pöyry Finland Oy Katja Lovén, Ilmatieteen laitos 1 Tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA Ilmansuojelupäivät Kirsi Koivunen SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (SVA), SIDOSRYHMÄTYÖ JA VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄNNÖN

Lisätiedot

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S H Ä M E E N PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/92/07 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta.

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta. SÄHKÖLIITTYMÄN LIITTYMISMAKSUPERUSTEET 1.7.2016 ALKAEN Yleistä Sähkönkäyttöpaikan liittämisessä sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot (LE14). Niitä täydentävät nämä liittymismaksuperusteet.

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Sataman tarpeet ja näkökulma

Sataman tarpeet ja näkökulma Sataman tarpeet ja näkökulma Sähköistymisen hyödyt satamille ja varustamoille Matti Esko, Toimitusjohtaja, Kvarken Ports Ltd Perusteet Kvarken Ports on osakeyhtiö, joka yhdistää Vaasan ja Uumajan satamat

Lisätiedot

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy

Verkkopalveluhinnasto. Caruna Espoo Oy Verkkopalveluhinnasto Caruna Espoo Oy 1.3.2017 Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa siirtoon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

akustiikka Teollisuus Helsingin kaupunki, meluselvitys 2012 TL akustiikka Helsinki Tapio Lahti Liisa Kilpi

akustiikka Teollisuus Helsingin kaupunki, meluselvitys 2012 TL akustiikka Helsinki Tapio Lahti Liisa Kilpi TL akustiikka 11211 Helsingin kaupunki, meluselvitys 2012 Tapio Lahti Liisa Kilpi Helsinki 2012-02 TL akustiikka 11211 1 (4) TkT Tapio Lahti, DI Liisa Kilpi (Akukon Oy) 2012-02-27 Helsingin kaupunki, meluselvitys

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Sähkön liittymismaksut, hinnasto alkaen

Sähkön liittymismaksut, hinnasto alkaen Sähkön liittymismaksut, hinnasto 1.1.2015 alkaen Yleistä Outokummun Energia Oy noudattaa sähköverkkoon liittymisessä Energiateollisuus ry:n suosittelemia sähkön käyttöpaikkojen liittymisen ehtoja LE 2014

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus 1 (6) Antopäivä: 26.6.2014 Voimaantulopäivä: 1.8.2014 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009), 15 :n 3 momentti ja 18 :n 1 momentti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 / 6 KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 Yleistä KENET Oy jakeluverkon haltijana noudattaa yleisiä liittymisehtoja (Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot LE 05, Alueverkon

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta HE 126/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua

Lisätiedot

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Kaluston ja kuljetusten ympäristövaikutukset pitää ottaa huomioon heti hankintakohteen suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa.

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

Tietoja arvioinnin laatijoista 2.1 Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 eli koko hanke toteutetaan Soklissa. Rakenteiden vaihtoehdot.

Tietoja arvioinnin laatijoista 2.1 Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 eli koko hanke toteutetaan Soklissa. Rakenteiden vaihtoehdot. 23 LIITTEET Liite 1 Tietoja arvioinnin laatijoista 2.1 Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 eli koko hanke toteutetaan Soklissa. Rakenteiden vaihtoehdot. 2.2 Hankevaihtoehto VE3 eli malmin rikastus Venäjällä. Malmin

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot