POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7-9 OPETUSSUUNNITELMA. Elämäni kunnossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7-9 OPETUSSUUNNITELMA. Elämäni kunnossa"

Transkriptio

1 POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7-9 OPETUSSUUNNITELMA Elämäni kunnossa Koulun johtokunta käsitellyt ja hyväksynyt Jukka Koskipirtti johtokunnan puheenjohtaja Jukka Tanska johtokunnan sihteeri

2 1. KOULUN TYÖN PERUSTA ARVOPERUSTA KOULUN TOIMINTA-AJATUS KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI TYÖTAVAT OPPILAIDEN OSALLISUUS OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT TUNTIJAKO KIELIOHJELMA KOULUN PAINOTUKSET OPPILAAKSIOTTO MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN OHJAUSTOIMINTA OPINTO-OHJAUS OPPIMISSUUNNITELMA OPISKELUN TUKI TUKIOPETUS ERITYISOPETUS OSA-AIKAINEN ERITYSOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPPILAIDEN OPETUS VALMISTAVA OPETUS HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT OPPILASHUOLTO MUUT TUKIPALVELUT KERHOTOIMINTA KOULURUOKAILU KOULUMATKAT KOULUNKÄYNTIAVUSTAJATOIMINTA YHTEISTYÖ OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKENA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ KOULUTUKSEN NIVELVAIHEISIIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ LÄHIYHTEISÖJEN JA MUIDEN HALLINTOKUNTIEN KANSSA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ ARVIOINTI OPPILAAN ARVIOINTI KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN/KURSSIEN TAVOITTEET SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ KIELET TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI A-KIELENÄ

3 RUOTSI VALINNAISENA A-KIELENÄ RUOTSI B-KIELENÄ (B1) VIERAAT KIELET ENGLANTI A-KIELENÄ ENGLANTI VALINNAISENA A-KIELENÄ SAKSA A-KIELENÄ SAKSA VALINNAISENA A-KIELENÄ SAKSA VALINNAISENA KIELENÄ (B2) RANSKA VALINNAISENA A-KIELENÄ RANSKA VALINNAISENA KIELENÄ (B2) MATEMATIIKKA MATEMATIIKKA BIOLOGIA JA MAANTIETO BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA FYSIIKKA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO MUUT USKONNOT ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI YHTEINEN MUSIIKKI VALINNAINEN MUSIIKKI KUVATAIDE YHTEINEN KUVATAIDE VALINNAINEN KUVATAIDE KÄSITYÖ YHTEINEN TEKNINEN TYÖ VALINNAINEN TEKNINEN TYÖ YHTEINEN TEKSTIILITYÖ VALINNAINEN TEKSTIILITYÖ LIIKUNTA YHTEINEN LIIKUNTA VALINNAINEN LIIKUNTA KOTITALOUS YHTEINEN KOTITALOUS VALINNAINEN KOTITALOUS OPINTO-OHJAUS VALINNAISAINEET TIETOTEKNIIKKA LIITTEET LIITE SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUSSUUNNITELMA LIITE VIERAIDEN KIELTEN TAITOTASOKUVAUKSET

4 LIITE TODISTUSPOHJAT LIITE TIETOSTATEGIA LIITE SOVELTUVUUSKOEKOULUJEN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA

5 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. ARVOPERUSTA Helsingin kouluissa - jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta Pohjois-Haagan yhteiskoulussa korostetaan lisäksi liikuntaan, terveyteen ja terveelliseen elämäntapaan liittyviä arvoja, joiden avulla saadaan lisävoimia sekä työtehtäviin että henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Arvot antavat raamit muulle opetussuunnitelmalle. Ne heijastuvat opetukseen ja kaikkeen koulun toimintaan. Arvot vaativat jokaiselta työyhteisön jäseneltä oppilaalta, opettajalta ja muun henkilökunnan edustajalta omistautumista ja sitoutumista. Pohjois-Haagan yhteiskoulun arvojen tarkoitus on olla luomassa kaikille liikunnallista elämänasennetta. Koulun rakentama arvopohja on myös perustana hyvälle elämälle sekä menestykselle jatko-opiskeluissa ja työelämässä KOULUN TOIMINTA-AJATUS Pohjois-Haagan yhteiskoulun toiminta-ajatus on elämäni kunnossa. Tarjoamme nuorelle mahdollisuuden yksilölliseen voimavarojen kehittämiseen tukemalla hänen kehitystään ja valmistamme häntä kohtaamaan muuttuvan yhteiskunnan tiedolliset ja taidolliset vaatimukset KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET Koulutyössä toteutamme yhteisiä arvoja. Pyrimme siihen, että oppilas kokee jokaisen koulupäivänsä elämykseksi ja päämääriensä tavoittelemisen tuellamme mielekkääksi. Koulumme tavoitteena on myös, että oppilas suorittaa peruskoulun oppimäärän yltäen parhaimpaansa ja saa valmiudet jatkaa opintojaan mahdollisimman pitkälle sekä pystyy yhdistämään opiskelun ja liikuntaharrastuksen, tarvittaessa huippu-urheilunkin siten, että em. osa-alueet tasapainottavat toisiaan. Tavoitteena on, että oppilas - oppii hoitamaan asioitaan aktiivisesti sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa - kasvaa tekemään järkeviä valintoja ja kantamaan niistä vastuun - omaksuu liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan 4

6 - saa tukea kasvussaan läpi murrosiän yhteistyössä kodin ja erilaisten turvaverkkojen kanssa - noudattaa hyviä tapoja ja yhteiskunnan normeja - omaksuu kestävän kehityksen elämäntavakseen 5

7 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. OPPIMISKÄSITYS Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Pohjois-Haagan yhteiskoulussa pyritään antamaan, ottamaan ja kantamaan vastuuta. Näin syntyy luottamusta, mikä näkyy hyvänä ja reiluna henkenä. Oppilaat otetaan huomion yksilöinä oman osaamisensa ja omien tarpeittensa suhteen. Tämä toteutuu sekä yleislinjalla että liikunta- ja matematiikkalinjalla. Oppilaille annetaan tarvittaessa erityisopetusta ja muuta tukea opiskelussa. Toisaalta oppilaat saavat mahdollisuuden kehittää taitojaan niillä alueilla, jotka ovat heidän vahvuutensa. Pohjois-Haagan yhteiskoulun sijainti tarjoaa hyvät mahdollisuudet liikuntapainotuksen toteutumiselle. Koulun omien tilojen lisäksi käytössä on mm. Pirkkolan urheilupuiston monipuolinen tarjonta. 6

8 Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta, kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen TYÖTAVAT Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa. Pohjois-Haagan yhteiskoulun opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan ja elämyksiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne - virittävät halun oppia - ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen - aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti - edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista - kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioinnin taitoja - tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista - edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista - kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan arviointia varten - auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen - kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa 7

9 - tukevat opiskelijaa tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana - antavat oppilaalle onnistumisen elämyksiä - hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa mahdollisuuksien mukaan Oppilaiden erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset erot sekä yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon OPPILAIDEN OSALLISUUS Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntatoiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kunta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Pohjois-Haagan yhteiskoulussa toimii oppilaskunta, joka tarjoaa oppilaille väylän aktiivisen osallistumiseen ja yhteisiin asioihin vaikuttamiseen. Oppilailla on edustus koulun johtokunnassa. Koulu järjestää tarpeen mukaan projekteja, joissa oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun kehittämiseen. Nämä projektit määritellään tarkemmin koulun toimintasuunnitelmassa. Tukioppilastoiminta tarjoaa vuosittain osalle oppilaista mahdollisuuden osallistua nuorempien oppilaiden ryhmäyttämiseen ja näin osaltaan madaltaa kynnystä uuteen kouluun siirryttäessä. 8

10 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT 3.1. TUNTIJAKO Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokilla 7-9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Pohjois-Haagan yhteiskoulussa noudatetaan kahta tuntijakoa, joista toinen on yleis- ja liikuntalinjalaisille ja toinen matematiikka- ja liikunta-matematiikkalinjalaisille. Yleis- ja liikuntalinja YHTEISET OPPIAINEET luokka-aste yht. Äidinkieli ja kirj. AI Biologia BI Maantieto GE Historia HI Yhteiskuntaoppi YH 3 3 Uskonto/ET UE/UO/ET Matematiikka MA Fysiikka FY Kemia KE Ruotsi A-kielenä RUA Ruotsi B-kielenä RUB Englanti A-kielenä ENA Saksa A-kielenä SAA Musiikki MU Kuvataide KU Kotitalous KO Käsityö (TN/TS) TN/TS Liikunta LIT/LIP Terveystieto TT Opo OPO YHTEENSÄ

11 VALINNAISAINEET luokka-aste yht. Liikunta LIV ) Ruotsi valinnainen A-kieli * RUV ) Englanti valinnainen A-kieli * ENV Saksa valinnainen A-kieli * SAV Ranska valinnainen A-kieli * RAV Ranska valinnainen kieli B2 RAC Saksa valinnainen kieli B2 SAC Tietotekniikka TIV Liikunta LIY ) Musiikki MUV Kuvataide KUV Käsityö, tn TNV Käsityö, ts TSV Kotitalous KOV Tukioppilaskurssi * TOP 1 1 4) Koulukohtainen kurssi KOU * Aineen oppimäärä saa ylittää oppilaan 90 kurssin kokonaismäärän 1) pakollinen valinnaisaine liikuntalinjan oppilaille 2) pakollinen niille oppilaille, joilla ei ole A- tai B-kielenä ruotsia 3) ei voi valita, jos on LIV 4) tukioppilaiksi valituille Matematiikka- ja liikunta-matematiikkalinja YHTEISET OPPIAINEET luokka-aste yht. Äidinkieli ja kirj. AI Biologia BI Maantieto GE Historia HI Yhteiskuntaoppi YH 3 3 Uskonto/ET UE/UO/ET Matematiikka MA Fysiikka FY Kemia KE Ruotsi A-kielenä RUA

12 Ruotsi B-kielenä RUB Englanti A-kielenä ENA Saksa A-kielenä SAA Musiikki MU Kuvataide KU Kotitalous KO Käsityö (TN/TS) TN/TS Liikunta LIT/LIP Terveystieto TT Opo OPO YHTEENSÄ VALINNAISAINEET luokka-aste yht. Liikunta LIV ) Matematiikka MAV 3 3 2) Ruotsi valinnainen A-kieli * RUV ) Englanti valinnainen A-kieli * ENV Saksa valinnainen A-kieli * SAV Ranska valinnainen A-kieli * RAV Ranska valinnainen kieli B2 RAC Saksa valinnainen kieli B2 SAC Tietotekniikka TIV Liikunta LIY ) Musiikki MUV Kuvataide KUV Käsityö, tn TNV Käsityö, ts TSV Kotitalous KOV Tukioppilaskurssi * TOP 1 1 5) Koulukohtainen kurssi KOU * Aineen oppimäärä saa ylittää oppilaan 90 kurssin kokonaismäärän 1) pakollinen valinnaisaine liikunta- ja yhdistelmälinjan oppilaille 2) pakollinen valinnaisaine matematiikka- ja yhdistelmälinjan oppilaille 3) pakollinen niille oppilaille, joilla ei ole A- tai B-kielenä ruotsia 4) ei voi valita, jos on LIV 5) tukioppilaiksi valituille 11

13 3.2. KIELIOHJELMA Pohjois-Haagan yhteiskoulun kieliohjelma on seuraava: A-kielet: englanti, ruotsi, saksa valinnaiset A-kielet: englanti, ruotsi, saksa B-kielet: englanti, ruotsi valinnaiset kielet (B2): ranska, saksa 3.3. KOULUN PAINOTUKSET Pohjois-Haagan yhteiskoulussa painotetaan liikuntaa ja matematiikkaa. Liikunta- ja matematiikkaluokista käytetään nimitystä liikunta- ja matematiikkalinja. Liikuntalinjalle soveltuvuuskokeilla hyväksytyille oppilaille tarjotaan mahdollisuus omien taitojen ja fyysisen kunnon jatkuvaan kehittämiseen ja monipuoliseen liikunnan harrastamiseen sekä mahdollisimman moniin lajeihin tutustumiseen. Toisaalta heille varataan mahdollisuus valmennuksen avulla kehittää osaamistaan valitsemissaan painopistelajeissa. Matematiikkalinjalle soveltuvuuskokeilla hyväksytyt oppilaat saavat matematiikassa laajat ja syvälliset tiedot ja taidot. Liikunta-matematiikkalinjalle soveltuvuuskokeilla hyväksyttyjen oppilaiden opintosuunnitelmaan kuuluvat kaikki sekä liikunta- että matematiikkalinjan oppisisällöt sellaisenaan. Mahdolliset muut kuin oppiaineisiin liittyvät painoalueet määritellään vuosittain toimintasuunnitelman yhteydessä OPPILAAKSIOTTO Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilaaksiotto perusopetuksen 7. vuosiluokalle on seuraava: Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos - oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua - koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita. Jokaisen kriteerin kohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, mikäli ko. kriteerin perusteella kouluun olisi tulossa enemmän oppilaita kuin koulussa on tilaa. 12

14 Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B-englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet haettaessa koulun yleislinjalle ovat seuraavat: Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksioton jälkeen, noudatetaan yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä: - oppilaalla on sisaruksia Pohjois-Haagan yhteiskoulun perusopetuksen luokilla - oppilas on Pohjois-Haagan ala-asteella, vaikka ei asu Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilaaksiottoalueella - oppilaalla on terveys-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä, on oikeus käydä kaikki koulun vuosiasteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului. Soveltuvuuskokeilla tapahtuva oppilaaksiotto Liikunta-, matematiikka- ja liikunta-matematiikkalinjat: Pohjois-Haagan yhteiskoulun yläasteella noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan oppiaineina liikuntaa ja matematiikkaa. Oppilaat, jotka hakeutuvat painotettuun opetukseen, valitaan perusopetuslain 28 2 mom. mukaisesti oppilaiden taipumuksia edellä mainittuun painotettuun opetukseen osoittavalla soveltuvuuskokeella. Samaa painotusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta. Tiettyyn painotukseen hakeva oppilas otetaan huomioon kaikkien kyseistä painotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa huoltajan ilmoittamassa järjestyksessä. Liikuntalinja Pohjois-Haagan yhteiskoulun yläasteen liikuntalinjalle valitaan oppilaat soveltuvuuskokeella. Koe on sama kaikilla liikuntaa painottavilla soveltuvuuskoekouluilla. Matematiikkalinja Pohjois-Haagan yhteiskoulun yläasteen matematiikkalinjalle valitaan oppilaat soveltuvuuskokeella. Erillinen opetusviraston osoittama työryhmä laatii vuosittain soveltuvuuskokeen, joka on kaikilla matematiikkaa painottavilla soveltuvuuskoekouluilla sama. Liikunta-matematiikkalinja Pohjois-Haagan yhteiskoulun yläasteen liikunta-matematiikkalinjalle valitaan oppilaat soveltuvuuskokeella. Tälle linjalle pyrkivät oppilaat osallistuvat sekä liikunnan että matematiikan soveltuvuuskokeeseen. Ulkokuntalaisten oppilaiden oppilaaksiotto Toissijaisessa oppilaaksiotossa voidaan ottaa ulkokuntalaisia oppilaita, mikäli koulussa on tilaa. Ko. oppilaat otetaan soveltuvuuskokeella. 13

15 Ulkokuntalaisilla oppilailla ei ole oikeutta Helsingin kaupungin tai Pohjois-Haagan yhteiskoulun myöntämään koulumatka tai kuljetusetuuteen. Oppilaan oma kunta voi päättää mahdollisista koulukuljetusetuuksista. Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös Oppilaalla, jolla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla. Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Pohjois-Haagan yhteiskoulussa opiskelua koskevat erityisopetuspäätökset tekee koulun omassa johtosäännössä määritellyllä tavalla joko rehtori tai koulun johtokunta MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET Pohjois-Haagan yhteiskoulussa noudatetaan 5-jaksojärjestelmää. Jaksojen ajankohdat päätetään vuosittain toimintasuunnitelmassa. Suurin osa opetuksesta on kurssimuotoista, mutta taito- ja taideaineissa, kielissä ja valinnaisaineissa on myös hajautettua opetusta. Kurssimuotoisuuden vuoksi työjärjestys vaihtuu joka jaksossa. 14

16 4. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1. OHJAUSTOIMINTA Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan. tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville sekä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyville oppilaille. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline. Pohjois-Haagan yhteiskoulussa ohjaukseen osallistuu koko kouluyhteisö. Rehtori, luokanvalvojat, opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö huolehtivat oppilaan psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ohjauksesta. Aineenopettajien tehtävä on vastata oman aineensa opiskelun ohjauksesta. He tuovat myös opetuksessaan esille omaan oppiaineeseensa liittyvää koulutus- ja työelämätietoutta ja ohjaavat esim. tätä kautta osaltaan oppilasta jatko-opintojen suunnittelussa. Opintoihin liittyvissä valinnoissa ohjausta antaa pääosin opinto-ohjaaja. Opinto-ohjaajan työnkuvaan kuuluu myös ohjaus jatko-opintoihin ja uranvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Opinto-ohjaajat toimivat läheisessä yhteistyössä luokanvalvojien, aineenopettajien, oppilashuoltoryhmän, rehtorin ja oppilaitoksen ulkopuolisten ohjaukseen ja koulunkäyntiin liittyvien tahojen kanssa. Lisäksi he tiedottavat oppilaille ja huoltajille erilaisista valintatilanteisiin liittyvistä asioista esimerkiksi oppitunneilla, ohjauskeskusteluissa ja vanhempainilloissa OPINTO-OHJAUS Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Ohjauksen tehtävä on myös tarjota oppilaalle mahdollisuus keskustella oman koulutus- ja urapolun suunnitteluun liittyvistä kysymyksistä. Ohjausta annetaan sekä luokkaopetuksena että henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Tämän ohella on mahdollisuus myös verkossa tapahtuvaan ohjaustoimintaan. Tiedonhankinnassa sekä opiskelun välineenä oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia tietotekniikan mahdollistamia palveluja. 15

17 Erityistä tukea tarvitseville oppilaille tehdään tarvittaessa siirtymäsuunnitelma, jossa voi olla esimerkiksi tutustumista oppilaitokseen, opiskeluun toisella asteella ja alan työtehtäviin työpaikoilla. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla tehdään tarvittaessa yhteistyötä koulun erityisopettajan, kotikielen ja suomen kielen opettajien tai tarvittavan koulun ulkopuolisen tahon kanssa. Työelämään tutustumisesta kerrotaan luvussa seitsemän OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö sekä mahdollisesti aiemman koulun edustaja tai muu suunnitelman laatimisen kannalta keskeinen yhteistyötaho. osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, Sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina, ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan oppimissuunnitelma on osa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa eli HOJKS:ia. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun tavoitteet, Sisällöt sekä oppilaan erityistarpeiden edellyttämät opetusmenetelmät. Siinä kuvataan myös tukitoimet ja oppimisympäristöön liittyvät järjestelyt sekä mahdollinen oppimäärien yksilöllistäminen ja arvioinnin perusteet. Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyvälle oppilaalle laaditaan oma oppimissuunnitelma. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelma voidaan laatia paitsi erityistä tukea tarvitseville oppilaille myös esim. itsenäisesti opiskelevalle tai muusta syystä luokkaopetuksesta poikkeavalla tavalla opiskelevalle oppilaalle. Oppimissuunnitelman laatimisesta päättää oppilashuoltoryhmä yhdessä aineenopettajien kanssa. 16

18 5. OPISKELUN TUKI 5.1. TUKIOPETUS Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella ERITYISOPETUS Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle OSA-AIKAINEN ERITYSOPETUS Tehtävät ja tavoitteet Pohjois-Haagan yhteiskoulussa saavat osa-aikaista erityisopetusta ensisijaisesti ne oppilaat, joilla on oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia. Opetusta pyritään kuitenkin antamaan resurssien mukaan kaikille erityistukea vaativille oppilaille. Oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia saattaa esiintyä myös lahjakkailla oppilailla. Erityisopetus pyrkii tukemaan myös maahanmuuttajaoppilaita heidän koulunkäyntinsä ongelmakohdissa. Oppimisvaikeudet liittyvät usein lukivaikeuteen, mutta ne voivat olla myös erillisiä kielten ja matematiikan oppimisongelmia. Sopeutumisvaikeudet ilmenevät puolestaan koulupelokkuutena, arkuutena, tuntihäirintänä, keskittymiskyvyn puutteena, lyhytjänteisyytenä, tehtävien laiminlyönteinä tai koulupinnauksena. Myös sosiaalinen sopeutuminen kouluun ja luokkayhteisöön voi olla ongelmallista. Erityisopetus ei ole vain ainekohtaista opiskelua vaan yhä useammin oppimista vaikeuttavien tekijöiden purkamista, yksilöllisten oppimistyylien löytämistä, oppimaan oppimisen harjoittelua ja pitkäjänteisyyden kasvattamista sekä itsetunnon, itseluottamuksen, 17

19 aloitekyvyn ja koulumotivaation vahvistamista ja ylläpitämistä. Erityisopetuksen tavoitteena on kannustaa ja auttaa oppilaita yksilöllisten edellytysten mukaisesti saavuttamaan sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla oppivelvollisuus tulee suoritetuksi mahdollisimman hyvin oppilaan kehitystä myönteisesti tukevalla tavalla. Erityisopetuksen järjestäminen Pienryhmäopetus Ainekohtainen pienryhmäopetus pyritään aloittamaan yhteisneuvottelulla, johon osallistuvat oppilas, aineenopettaja ja erityisopettaja. Neuvottelussa sovitaan opetuksen tavoitteista, sisällöstä ja arvioinnista. Pienryhmäopiskelu perustuu joustavuuteen. Opetusjärjestelyihin liittyviä suunnitelmia voidaan muuttaa tarpeen mukaan: jos oppilas esimerkiksi edistyy pienryhmäopiskelussa siinä määrin, että kykenee ja haluaa osallistua luokkaopetukseen aiemmin, hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Pienryhmäopetuksessa otetaan huomioon luki- ja muut mahdolliset erityisvaikeudet. Samanaikaisopetus Erityisopettaja voi toimia apua tarvitsevien oppilaiden tukihenkilönä myös luokkaopetuksessa. Samanaikaisopetus voi olla osana pienryhmäopiskelua, jolloin oppilas opiskelee osan kyseisen aineen oppitunneista pienryhmäopetuksessa ja osan luokkaopetuksessa. Toimivan samanaikaisopetuksen perustana on jatkuva yhteistyö oppilaan, aineenopettajan ja erityisopettajan kesken. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat ( HOJKS ) Eri aineiden oppimääriä voidaan mukauttaa tarvittaessa oppilaiden oppimisedellytyksiä vastaaviksi silloin, kun oppilas ei pysty saavuttamaan oppiaineen yleisiä tavoitteita. Virallisen päätöksen HOJK:sta tekee PHYK:n rehtori. Päätös erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä tehdään huoltajan suostumuksella ja mahdollisen asiantuntijalausunnon perusteella. Lisäksi vaaditaan koulun selvitys tukitoimista ja henkilökohtaisesta oppimissuunnitelmasta erityisopetusta edeltävältä ajalta. Henkilökohtainen oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa osa-aikaisessa erityisopetuksessa ja aina ennen erityisopetukseen siirtämistä. Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja tavoitteita koskeva suunnitelma. Se sisältää opinto-ohjelman, oppilaan vahvuudet ja kehittämisalueet sekä aikaisemman oppimishistorian sekä oppimisympäristön ja toimimisen koulun arjessa. Mikäli jonkin oppiaineen oppimääriä on yksilöllistetty, sen tulee näkyä oppimissuunnitelmassa. HOJKS tarkistetaan säännöllisesti ja se voidaan purkaa, mikäli tutkimusten perusteella oppilas esimerkiksi pystyy suoriutumaan yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Arviointi Erityisopettaja osallistuu oppilaan arviointiin yhdessä aineenopettajan kanssa. Arvioinnissa kiinnitetään huomio ensisijaisesti oppilaan edistymiseen ja mahdollisuuteen siirtyä yleisopetukseen. Luokkaopetuksesta poikkeavat työtavat ja yksilölliset tavoitteet sekä oppilaasta mahdollisesti tehty asiantuntijan lausunto vaikuttavat pienryhmässä opiskelleen oppilaan arviointiin. 18

20 5.4. ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPPILAIDEN OPETUS Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opettajana on erityisluokanopettaja. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan koulussa erityisopetuspäätöksen ja pedagogisen selvityksen pohjalta, jotka toimitetaan opetusvirastosta koululle erityisopetuspäätöksen jälkeen. Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle. Rehtori tekee päätöksen henkilökohtaiseksi opetuksen järjestämistä koskevaksi suunnitelmaksi. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi. Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä, ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen VALMISTAVA OPETUS Valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti vasta maahan saapuneille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä esiopetusikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia. Opetusvirasto ohjaa maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. Oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston tekemää päätöstä (Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa/valmistava opetus). Opetuksessa noudatetaan kunnallista opetussuunnitelmaa ja esiopetusikäisten osalta kunnallista esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (ks. Oppimissuunnitelma). Opetuksen alettua oppilaat integroidaan perusopetukseen niissä oppiaineissa, joissa puutteellinen kielitaito ei ratkaisevasti haittaa opiskelua. Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat ovat oikeutettuja erityisopetuksen, oppilashuollon ja oppilaanohjauksen palveluihin. Vuoden valmistavan opetuksen jälkeen oppilas kirjataan perusopetuksen oppilaaksi, vaikka hän jatkaisi opiskelua valmistavassa opetuksessa toisen vuoden. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi (ks. Oppimissuunnitelma). Valmistavan opetuksen opettaja huolehtii siitä, että tieto oppilaan edistymisestä, valmiuksista ja tarvittavista tukitoimista siirtyy perusopetuksen opettajille. 19

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Vartiokylan yläasteen koulun opetussuunnitelma 2005 SISÄLLYS. 1. Koulun työn perusta... 5. 2. Opetuksen toteuttaminen... 6

Vartiokylan yläasteen koulun opetussuunnitelma 2005 SISÄLLYS. 1. Koulun työn perusta... 5. 2. Opetuksen toteuttaminen... 6 VARTIOKYLÄN YLÄASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005 SISÄLLYS 1. Koulun työn perusta... 5 1.1 Arvoperusta... 5 1.2 Koulun toiminta ajatus... 5 1.3 Koulun kasvatus ja oppimistavoitteet... 5 2. Opetuksen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opetusvirasto Perusopetuslinja PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KUNTA- KOHTAINEN OSUUS 1.8.2005

Opetusvirasto Perusopetuslinja PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KUNTA- KOHTAINEN OSUUS 1.8.2005 Opetusvirasto Perusopetuslinja PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KUNTA- KOHTAINEN OSUUS 1.8.2005 OPETUSSUUNNITELMAN RUNKO 1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta 1.2. Koulun toiminta-ajatus 1.3. Koulun

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulun esittely. yleistä tuntijako matematiikkaluokka liikunta ja urheilu, URHEA oppilaaksioton perusteet

Munkkiniemen yhteiskoulun esittely. yleistä tuntijako matematiikkaluokka liikunta ja urheilu, URHEA oppilaaksioton perusteet Tervetuloa! Munkkiniemen yhteiskoulun esittely yleistä tuntijako matematiikkaluokka liikunta ja urheilu, URHEA oppilaaksioton perusteet perustettu 1938 Munkkiniemen yhteiskoulu Munkkiniemen koulutussäätiön

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

1 luku Koulun työn perusta

1 luku Koulun työn perusta 1 luku Koulun työn perusta... 2 1.1 Arvoperusta... 2 1.2 Koulun toiminta-ajatus... 2 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet... 2 2 luku Opetuksen toteuttaminen... 3 2.1 Oppimiskäsitys... 3 2.2 Oppimisympäristö

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (en) A1-kieli (es) A2-kieli (sa,es)

äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (en) A1-kieli (es) A2-kieli (sa,es) Käpylän peruskoulu opetussuunnitelman tiivistelmä Koulun toiminta-ajatus Käpylän koulun toiminta-ajatuksena on vahvistaa lapsen juuria ja siipiä. Koulu tukee lapsen kasvua itsetunnoltaan terveeksi nuoreksi,

Lisätiedot

1. Koulutyön perusta 4. 1.1. Arvoperusta 4. 1.2. Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus 4 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet 4

1. Koulutyön perusta 4. 1.1. Arvoperusta 4. 1.2. Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus 4 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet 4 1 Sisällys 1. Koulutyön perusta 4 1.1. Arvoperusta 4 1.2. Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus 4 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet 4 2. Opetuksen toteuttaminen 4 2.1. Oppimiskäsitys 5 2.2. Oppimisympäristö

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009. Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009

Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009. Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009 Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009 Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009 Sisällysluettelo 1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 1 1.1. ARVOPERUSTA... 1 1.2.

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2005

OPETUSSUUNNITELMA 2005 OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 Tiivistelmä...4 1 Koulun työn perusta...8 1.1 Arvoperusta...8 1.2 Koulun toiminta-ajatus...8 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet...8 2 Opetuksen toteuttaminen...9 2.1 Oppimiskäsitys...9

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

Kempeleen kunta Liite 1

Kempeleen kunta Liite 1 Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot