POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7-9 OPETUSSUUNNITELMA. Elämäni kunnossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7-9 OPETUSSUUNNITELMA. Elämäni kunnossa"

Transkriptio

1 POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7-9 OPETUSSUUNNITELMA Elämäni kunnossa Koulun johtokunta käsitellyt ja hyväksynyt Jukka Koskipirtti johtokunnan puheenjohtaja Jukka Tanska johtokunnan sihteeri

2 1. KOULUN TYÖN PERUSTA ARVOPERUSTA KOULUN TOIMINTA-AJATUS KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI TYÖTAVAT OPPILAIDEN OSALLISUUS OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT TUNTIJAKO KIELIOHJELMA KOULUN PAINOTUKSET OPPILAAKSIOTTO MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN OHJAUSTOIMINTA OPINTO-OHJAUS OPPIMISSUUNNITELMA OPISKELUN TUKI TUKIOPETUS ERITYISOPETUS OSA-AIKAINEN ERITYSOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPPILAIDEN OPETUS VALMISTAVA OPETUS HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT OPPILASHUOLTO MUUT TUKIPALVELUT KERHOTOIMINTA KOULURUOKAILU KOULUMATKAT KOULUNKÄYNTIAVUSTAJATOIMINTA YHTEISTYÖ OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKENA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ KOULUTUKSEN NIVELVAIHEISIIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ LÄHIYHTEISÖJEN JA MUIDEN HALLINTOKUNTIEN KANSSA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ ARVIOINTI OPPILAAN ARVIOINTI KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN/KURSSIEN TAVOITTEET SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ KIELET TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI A-KIELENÄ

3 RUOTSI VALINNAISENA A-KIELENÄ RUOTSI B-KIELENÄ (B1) VIERAAT KIELET ENGLANTI A-KIELENÄ ENGLANTI VALINNAISENA A-KIELENÄ SAKSA A-KIELENÄ SAKSA VALINNAISENA A-KIELENÄ SAKSA VALINNAISENA KIELENÄ (B2) RANSKA VALINNAISENA A-KIELENÄ RANSKA VALINNAISENA KIELENÄ (B2) MATEMATIIKKA MATEMATIIKKA BIOLOGIA JA MAANTIETO BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA FYSIIKKA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO MUUT USKONNOT ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI YHTEINEN MUSIIKKI VALINNAINEN MUSIIKKI KUVATAIDE YHTEINEN KUVATAIDE VALINNAINEN KUVATAIDE KÄSITYÖ YHTEINEN TEKNINEN TYÖ VALINNAINEN TEKNINEN TYÖ YHTEINEN TEKSTIILITYÖ VALINNAINEN TEKSTIILITYÖ LIIKUNTA YHTEINEN LIIKUNTA VALINNAINEN LIIKUNTA KOTITALOUS YHTEINEN KOTITALOUS VALINNAINEN KOTITALOUS OPINTO-OHJAUS VALINNAISAINEET TIETOTEKNIIKKA LIITTEET LIITE SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUSSUUNNITELMA LIITE VIERAIDEN KIELTEN TAITOTASOKUVAUKSET

4 LIITE TODISTUSPOHJAT LIITE TIETOSTATEGIA LIITE SOVELTUVUUSKOEKOULUJEN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA

5 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. ARVOPERUSTA Helsingin kouluissa - jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta Pohjois-Haagan yhteiskoulussa korostetaan lisäksi liikuntaan, terveyteen ja terveelliseen elämäntapaan liittyviä arvoja, joiden avulla saadaan lisävoimia sekä työtehtäviin että henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Arvot antavat raamit muulle opetussuunnitelmalle. Ne heijastuvat opetukseen ja kaikkeen koulun toimintaan. Arvot vaativat jokaiselta työyhteisön jäseneltä oppilaalta, opettajalta ja muun henkilökunnan edustajalta omistautumista ja sitoutumista. Pohjois-Haagan yhteiskoulun arvojen tarkoitus on olla luomassa kaikille liikunnallista elämänasennetta. Koulun rakentama arvopohja on myös perustana hyvälle elämälle sekä menestykselle jatko-opiskeluissa ja työelämässä KOULUN TOIMINTA-AJATUS Pohjois-Haagan yhteiskoulun toiminta-ajatus on elämäni kunnossa. Tarjoamme nuorelle mahdollisuuden yksilölliseen voimavarojen kehittämiseen tukemalla hänen kehitystään ja valmistamme häntä kohtaamaan muuttuvan yhteiskunnan tiedolliset ja taidolliset vaatimukset KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET Koulutyössä toteutamme yhteisiä arvoja. Pyrimme siihen, että oppilas kokee jokaisen koulupäivänsä elämykseksi ja päämääriensä tavoittelemisen tuellamme mielekkääksi. Koulumme tavoitteena on myös, että oppilas suorittaa peruskoulun oppimäärän yltäen parhaimpaansa ja saa valmiudet jatkaa opintojaan mahdollisimman pitkälle sekä pystyy yhdistämään opiskelun ja liikuntaharrastuksen, tarvittaessa huippu-urheilunkin siten, että em. osa-alueet tasapainottavat toisiaan. Tavoitteena on, että oppilas - oppii hoitamaan asioitaan aktiivisesti sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa - kasvaa tekemään järkeviä valintoja ja kantamaan niistä vastuun - omaksuu liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan 4

6 - saa tukea kasvussaan läpi murrosiän yhteistyössä kodin ja erilaisten turvaverkkojen kanssa - noudattaa hyviä tapoja ja yhteiskunnan normeja - omaksuu kestävän kehityksen elämäntavakseen 5

7 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. OPPIMISKÄSITYS Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Pohjois-Haagan yhteiskoulussa pyritään antamaan, ottamaan ja kantamaan vastuuta. Näin syntyy luottamusta, mikä näkyy hyvänä ja reiluna henkenä. Oppilaat otetaan huomion yksilöinä oman osaamisensa ja omien tarpeittensa suhteen. Tämä toteutuu sekä yleislinjalla että liikunta- ja matematiikkalinjalla. Oppilaille annetaan tarvittaessa erityisopetusta ja muuta tukea opiskelussa. Toisaalta oppilaat saavat mahdollisuuden kehittää taitojaan niillä alueilla, jotka ovat heidän vahvuutensa. Pohjois-Haagan yhteiskoulun sijainti tarjoaa hyvät mahdollisuudet liikuntapainotuksen toteutumiselle. Koulun omien tilojen lisäksi käytössä on mm. Pirkkolan urheilupuiston monipuolinen tarjonta. 6

8 Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta, kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen TYÖTAVAT Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa. Pohjois-Haagan yhteiskoulun opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan ja elämyksiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne - virittävät halun oppia - ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen - aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti - edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista - kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioinnin taitoja - tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista - edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista - kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan arviointia varten - auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen - kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa 7

9 - tukevat opiskelijaa tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana - antavat oppilaalle onnistumisen elämyksiä - hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa mahdollisuuksien mukaan Oppilaiden erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset erot sekä yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon OPPILAIDEN OSALLISUUS Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntatoiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kunta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Pohjois-Haagan yhteiskoulussa toimii oppilaskunta, joka tarjoaa oppilaille väylän aktiivisen osallistumiseen ja yhteisiin asioihin vaikuttamiseen. Oppilailla on edustus koulun johtokunnassa. Koulu järjestää tarpeen mukaan projekteja, joissa oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun kehittämiseen. Nämä projektit määritellään tarkemmin koulun toimintasuunnitelmassa. Tukioppilastoiminta tarjoaa vuosittain osalle oppilaista mahdollisuuden osallistua nuorempien oppilaiden ryhmäyttämiseen ja näin osaltaan madaltaa kynnystä uuteen kouluun siirryttäessä. 8

10 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT 3.1. TUNTIJAKO Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokilla 7-9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Pohjois-Haagan yhteiskoulussa noudatetaan kahta tuntijakoa, joista toinen on yleis- ja liikuntalinjalaisille ja toinen matematiikka- ja liikunta-matematiikkalinjalaisille. Yleis- ja liikuntalinja YHTEISET OPPIAINEET luokka-aste yht. Äidinkieli ja kirj. AI Biologia BI Maantieto GE Historia HI Yhteiskuntaoppi YH 3 3 Uskonto/ET UE/UO/ET Matematiikka MA Fysiikka FY Kemia KE Ruotsi A-kielenä RUA Ruotsi B-kielenä RUB Englanti A-kielenä ENA Saksa A-kielenä SAA Musiikki MU Kuvataide KU Kotitalous KO Käsityö (TN/TS) TN/TS Liikunta LIT/LIP Terveystieto TT Opo OPO YHTEENSÄ

11 VALINNAISAINEET luokka-aste yht. Liikunta LIV ) Ruotsi valinnainen A-kieli * RUV ) Englanti valinnainen A-kieli * ENV Saksa valinnainen A-kieli * SAV Ranska valinnainen A-kieli * RAV Ranska valinnainen kieli B2 RAC Saksa valinnainen kieli B2 SAC Tietotekniikka TIV Liikunta LIY ) Musiikki MUV Kuvataide KUV Käsityö, tn TNV Käsityö, ts TSV Kotitalous KOV Tukioppilaskurssi * TOP 1 1 4) Koulukohtainen kurssi KOU * Aineen oppimäärä saa ylittää oppilaan 90 kurssin kokonaismäärän 1) pakollinen valinnaisaine liikuntalinjan oppilaille 2) pakollinen niille oppilaille, joilla ei ole A- tai B-kielenä ruotsia 3) ei voi valita, jos on LIV 4) tukioppilaiksi valituille Matematiikka- ja liikunta-matematiikkalinja YHTEISET OPPIAINEET luokka-aste yht. Äidinkieli ja kirj. AI Biologia BI Maantieto GE Historia HI Yhteiskuntaoppi YH 3 3 Uskonto/ET UE/UO/ET Matematiikka MA Fysiikka FY Kemia KE Ruotsi A-kielenä RUA

12 Ruotsi B-kielenä RUB Englanti A-kielenä ENA Saksa A-kielenä SAA Musiikki MU Kuvataide KU Kotitalous KO Käsityö (TN/TS) TN/TS Liikunta LIT/LIP Terveystieto TT Opo OPO YHTEENSÄ VALINNAISAINEET luokka-aste yht. Liikunta LIV ) Matematiikka MAV 3 3 2) Ruotsi valinnainen A-kieli * RUV ) Englanti valinnainen A-kieli * ENV Saksa valinnainen A-kieli * SAV Ranska valinnainen A-kieli * RAV Ranska valinnainen kieli B2 RAC Saksa valinnainen kieli B2 SAC Tietotekniikka TIV Liikunta LIY ) Musiikki MUV Kuvataide KUV Käsityö, tn TNV Käsityö, ts TSV Kotitalous KOV Tukioppilaskurssi * TOP 1 1 5) Koulukohtainen kurssi KOU * Aineen oppimäärä saa ylittää oppilaan 90 kurssin kokonaismäärän 1) pakollinen valinnaisaine liikunta- ja yhdistelmälinjan oppilaille 2) pakollinen valinnaisaine matematiikka- ja yhdistelmälinjan oppilaille 3) pakollinen niille oppilaille, joilla ei ole A- tai B-kielenä ruotsia 4) ei voi valita, jos on LIV 5) tukioppilaiksi valituille 11

13 3.2. KIELIOHJELMA Pohjois-Haagan yhteiskoulun kieliohjelma on seuraava: A-kielet: englanti, ruotsi, saksa valinnaiset A-kielet: englanti, ruotsi, saksa B-kielet: englanti, ruotsi valinnaiset kielet (B2): ranska, saksa 3.3. KOULUN PAINOTUKSET Pohjois-Haagan yhteiskoulussa painotetaan liikuntaa ja matematiikkaa. Liikunta- ja matematiikkaluokista käytetään nimitystä liikunta- ja matematiikkalinja. Liikuntalinjalle soveltuvuuskokeilla hyväksytyille oppilaille tarjotaan mahdollisuus omien taitojen ja fyysisen kunnon jatkuvaan kehittämiseen ja monipuoliseen liikunnan harrastamiseen sekä mahdollisimman moniin lajeihin tutustumiseen. Toisaalta heille varataan mahdollisuus valmennuksen avulla kehittää osaamistaan valitsemissaan painopistelajeissa. Matematiikkalinjalle soveltuvuuskokeilla hyväksytyt oppilaat saavat matematiikassa laajat ja syvälliset tiedot ja taidot. Liikunta-matematiikkalinjalle soveltuvuuskokeilla hyväksyttyjen oppilaiden opintosuunnitelmaan kuuluvat kaikki sekä liikunta- että matematiikkalinjan oppisisällöt sellaisenaan. Mahdolliset muut kuin oppiaineisiin liittyvät painoalueet määritellään vuosittain toimintasuunnitelman yhteydessä OPPILAAKSIOTTO Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilaaksiotto perusopetuksen 7. vuosiluokalle on seuraava: Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos - oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua - koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita. Jokaisen kriteerin kohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, mikäli ko. kriteerin perusteella kouluun olisi tulossa enemmän oppilaita kuin koulussa on tilaa. 12

14 Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B-englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet haettaessa koulun yleislinjalle ovat seuraavat: Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksioton jälkeen, noudatetaan yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä: - oppilaalla on sisaruksia Pohjois-Haagan yhteiskoulun perusopetuksen luokilla - oppilas on Pohjois-Haagan ala-asteella, vaikka ei asu Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilaaksiottoalueella - oppilaalla on terveys-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä, on oikeus käydä kaikki koulun vuosiasteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului. Soveltuvuuskokeilla tapahtuva oppilaaksiotto Liikunta-, matematiikka- ja liikunta-matematiikkalinjat: Pohjois-Haagan yhteiskoulun yläasteella noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan oppiaineina liikuntaa ja matematiikkaa. Oppilaat, jotka hakeutuvat painotettuun opetukseen, valitaan perusopetuslain 28 2 mom. mukaisesti oppilaiden taipumuksia edellä mainittuun painotettuun opetukseen osoittavalla soveltuvuuskokeella. Samaa painotusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta. Tiettyyn painotukseen hakeva oppilas otetaan huomioon kaikkien kyseistä painotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa huoltajan ilmoittamassa järjestyksessä. Liikuntalinja Pohjois-Haagan yhteiskoulun yläasteen liikuntalinjalle valitaan oppilaat soveltuvuuskokeella. Koe on sama kaikilla liikuntaa painottavilla soveltuvuuskoekouluilla. Matematiikkalinja Pohjois-Haagan yhteiskoulun yläasteen matematiikkalinjalle valitaan oppilaat soveltuvuuskokeella. Erillinen opetusviraston osoittama työryhmä laatii vuosittain soveltuvuuskokeen, joka on kaikilla matematiikkaa painottavilla soveltuvuuskoekouluilla sama. Liikunta-matematiikkalinja Pohjois-Haagan yhteiskoulun yläasteen liikunta-matematiikkalinjalle valitaan oppilaat soveltuvuuskokeella. Tälle linjalle pyrkivät oppilaat osallistuvat sekä liikunnan että matematiikan soveltuvuuskokeeseen. Ulkokuntalaisten oppilaiden oppilaaksiotto Toissijaisessa oppilaaksiotossa voidaan ottaa ulkokuntalaisia oppilaita, mikäli koulussa on tilaa. Ko. oppilaat otetaan soveltuvuuskokeella. 13

15 Ulkokuntalaisilla oppilailla ei ole oikeutta Helsingin kaupungin tai Pohjois-Haagan yhteiskoulun myöntämään koulumatka tai kuljetusetuuteen. Oppilaan oma kunta voi päättää mahdollisista koulukuljetusetuuksista. Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös Oppilaalla, jolla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla. Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Pohjois-Haagan yhteiskoulussa opiskelua koskevat erityisopetuspäätökset tekee koulun omassa johtosäännössä määritellyllä tavalla joko rehtori tai koulun johtokunta MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET Pohjois-Haagan yhteiskoulussa noudatetaan 5-jaksojärjestelmää. Jaksojen ajankohdat päätetään vuosittain toimintasuunnitelmassa. Suurin osa opetuksesta on kurssimuotoista, mutta taito- ja taideaineissa, kielissä ja valinnaisaineissa on myös hajautettua opetusta. Kurssimuotoisuuden vuoksi työjärjestys vaihtuu joka jaksossa. 14

16 4. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1. OHJAUSTOIMINTA Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan. tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville sekä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyville oppilaille. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline. Pohjois-Haagan yhteiskoulussa ohjaukseen osallistuu koko kouluyhteisö. Rehtori, luokanvalvojat, opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö huolehtivat oppilaan psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ohjauksesta. Aineenopettajien tehtävä on vastata oman aineensa opiskelun ohjauksesta. He tuovat myös opetuksessaan esille omaan oppiaineeseensa liittyvää koulutus- ja työelämätietoutta ja ohjaavat esim. tätä kautta osaltaan oppilasta jatko-opintojen suunnittelussa. Opintoihin liittyvissä valinnoissa ohjausta antaa pääosin opinto-ohjaaja. Opinto-ohjaajan työnkuvaan kuuluu myös ohjaus jatko-opintoihin ja uranvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Opinto-ohjaajat toimivat läheisessä yhteistyössä luokanvalvojien, aineenopettajien, oppilashuoltoryhmän, rehtorin ja oppilaitoksen ulkopuolisten ohjaukseen ja koulunkäyntiin liittyvien tahojen kanssa. Lisäksi he tiedottavat oppilaille ja huoltajille erilaisista valintatilanteisiin liittyvistä asioista esimerkiksi oppitunneilla, ohjauskeskusteluissa ja vanhempainilloissa OPINTO-OHJAUS Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Ohjauksen tehtävä on myös tarjota oppilaalle mahdollisuus keskustella oman koulutus- ja urapolun suunnitteluun liittyvistä kysymyksistä. Ohjausta annetaan sekä luokkaopetuksena että henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Tämän ohella on mahdollisuus myös verkossa tapahtuvaan ohjaustoimintaan. Tiedonhankinnassa sekä opiskelun välineenä oppilasta ohjataan käyttämään erilaisia tietotekniikan mahdollistamia palveluja. 15

17 Erityistä tukea tarvitseville oppilaille tehdään tarvittaessa siirtymäsuunnitelma, jossa voi olla esimerkiksi tutustumista oppilaitokseen, opiskeluun toisella asteella ja alan työtehtäviin työpaikoilla. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla tehdään tarvittaessa yhteistyötä koulun erityisopettajan, kotikielen ja suomen kielen opettajien tai tarvittavan koulun ulkopuolisen tahon kanssa. Työelämään tutustumisesta kerrotaan luvussa seitsemän OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö sekä mahdollisesti aiemman koulun edustaja tai muu suunnitelman laatimisen kannalta keskeinen yhteistyötaho. osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, Sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina, ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan oppimissuunnitelma on osa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa eli HOJKS:ia. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun tavoitteet, Sisällöt sekä oppilaan erityistarpeiden edellyttämät opetusmenetelmät. Siinä kuvataan myös tukitoimet ja oppimisympäristöön liittyvät järjestelyt sekä mahdollinen oppimäärien yksilöllistäminen ja arvioinnin perusteet. Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyvälle oppilaalle laaditaan oma oppimissuunnitelma. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelma voidaan laatia paitsi erityistä tukea tarvitseville oppilaille myös esim. itsenäisesti opiskelevalle tai muusta syystä luokkaopetuksesta poikkeavalla tavalla opiskelevalle oppilaalle. Oppimissuunnitelman laatimisesta päättää oppilashuoltoryhmä yhdessä aineenopettajien kanssa. 16

18 5. OPISKELUN TUKI 5.1. TUKIOPETUS Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella ERITYISOPETUS Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle OSA-AIKAINEN ERITYSOPETUS Tehtävät ja tavoitteet Pohjois-Haagan yhteiskoulussa saavat osa-aikaista erityisopetusta ensisijaisesti ne oppilaat, joilla on oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia. Opetusta pyritään kuitenkin antamaan resurssien mukaan kaikille erityistukea vaativille oppilaille. Oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia saattaa esiintyä myös lahjakkailla oppilailla. Erityisopetus pyrkii tukemaan myös maahanmuuttajaoppilaita heidän koulunkäyntinsä ongelmakohdissa. Oppimisvaikeudet liittyvät usein lukivaikeuteen, mutta ne voivat olla myös erillisiä kielten ja matematiikan oppimisongelmia. Sopeutumisvaikeudet ilmenevät puolestaan koulupelokkuutena, arkuutena, tuntihäirintänä, keskittymiskyvyn puutteena, lyhytjänteisyytenä, tehtävien laiminlyönteinä tai koulupinnauksena. Myös sosiaalinen sopeutuminen kouluun ja luokkayhteisöön voi olla ongelmallista. Erityisopetus ei ole vain ainekohtaista opiskelua vaan yhä useammin oppimista vaikeuttavien tekijöiden purkamista, yksilöllisten oppimistyylien löytämistä, oppimaan oppimisen harjoittelua ja pitkäjänteisyyden kasvattamista sekä itsetunnon, itseluottamuksen, 17

19 aloitekyvyn ja koulumotivaation vahvistamista ja ylläpitämistä. Erityisopetuksen tavoitteena on kannustaa ja auttaa oppilaita yksilöllisten edellytysten mukaisesti saavuttamaan sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla oppivelvollisuus tulee suoritetuksi mahdollisimman hyvin oppilaan kehitystä myönteisesti tukevalla tavalla. Erityisopetuksen järjestäminen Pienryhmäopetus Ainekohtainen pienryhmäopetus pyritään aloittamaan yhteisneuvottelulla, johon osallistuvat oppilas, aineenopettaja ja erityisopettaja. Neuvottelussa sovitaan opetuksen tavoitteista, sisällöstä ja arvioinnista. Pienryhmäopiskelu perustuu joustavuuteen. Opetusjärjestelyihin liittyviä suunnitelmia voidaan muuttaa tarpeen mukaan: jos oppilas esimerkiksi edistyy pienryhmäopiskelussa siinä määrin, että kykenee ja haluaa osallistua luokkaopetukseen aiemmin, hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Pienryhmäopetuksessa otetaan huomioon luki- ja muut mahdolliset erityisvaikeudet. Samanaikaisopetus Erityisopettaja voi toimia apua tarvitsevien oppilaiden tukihenkilönä myös luokkaopetuksessa. Samanaikaisopetus voi olla osana pienryhmäopiskelua, jolloin oppilas opiskelee osan kyseisen aineen oppitunneista pienryhmäopetuksessa ja osan luokkaopetuksessa. Toimivan samanaikaisopetuksen perustana on jatkuva yhteistyö oppilaan, aineenopettajan ja erityisopettajan kesken. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat ( HOJKS ) Eri aineiden oppimääriä voidaan mukauttaa tarvittaessa oppilaiden oppimisedellytyksiä vastaaviksi silloin, kun oppilas ei pysty saavuttamaan oppiaineen yleisiä tavoitteita. Virallisen päätöksen HOJK:sta tekee PHYK:n rehtori. Päätös erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä tehdään huoltajan suostumuksella ja mahdollisen asiantuntijalausunnon perusteella. Lisäksi vaaditaan koulun selvitys tukitoimista ja henkilökohtaisesta oppimissuunnitelmasta erityisopetusta edeltävältä ajalta. Henkilökohtainen oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa osa-aikaisessa erityisopetuksessa ja aina ennen erityisopetukseen siirtämistä. Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja tavoitteita koskeva suunnitelma. Se sisältää opinto-ohjelman, oppilaan vahvuudet ja kehittämisalueet sekä aikaisemman oppimishistorian sekä oppimisympäristön ja toimimisen koulun arjessa. Mikäli jonkin oppiaineen oppimääriä on yksilöllistetty, sen tulee näkyä oppimissuunnitelmassa. HOJKS tarkistetaan säännöllisesti ja se voidaan purkaa, mikäli tutkimusten perusteella oppilas esimerkiksi pystyy suoriutumaan yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Arviointi Erityisopettaja osallistuu oppilaan arviointiin yhdessä aineenopettajan kanssa. Arvioinnissa kiinnitetään huomio ensisijaisesti oppilaan edistymiseen ja mahdollisuuteen siirtyä yleisopetukseen. Luokkaopetuksesta poikkeavat työtavat ja yksilölliset tavoitteet sekä oppilaasta mahdollisesti tehty asiantuntijan lausunto vaikuttavat pienryhmässä opiskelleen oppilaan arviointiin. 18

20 5.4. ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPPILAIDEN OPETUS Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opettajana on erityisluokanopettaja. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan koulussa erityisopetuspäätöksen ja pedagogisen selvityksen pohjalta, jotka toimitetaan opetusvirastosta koululle erityisopetuspäätöksen jälkeen. Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle. Rehtori tekee päätöksen henkilökohtaiseksi opetuksen järjestämistä koskevaksi suunnitelmaksi. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi. Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä, ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen VALMISTAVA OPETUS Valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti vasta maahan saapuneille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä esiopetusikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia. Opetusvirasto ohjaa maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. Oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston tekemää päätöstä (Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa/valmistava opetus). Opetuksessa noudatetaan kunnallista opetussuunnitelmaa ja esiopetusikäisten osalta kunnallista esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (ks. Oppimissuunnitelma). Opetuksen alettua oppilaat integroidaan perusopetukseen niissä oppiaineissa, joissa puutteellinen kielitaito ei ratkaisevasti haittaa opiskelua. Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat ovat oikeutettuja erityisopetuksen, oppilashuollon ja oppilaanohjauksen palveluihin. Vuoden valmistavan opetuksen jälkeen oppilas kirjataan perusopetuksen oppilaaksi, vaikka hän jatkaisi opiskelua valmistavassa opetuksessa toisen vuoden. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi (ks. Oppimissuunnitelma). Valmistavan opetuksen opettaja huolehtii siitä, että tieto oppilaan edistymisestä, valmiuksista ja tarvittavista tukitoimista siirtyy perusopetuksen opettajille. 19

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Vartiokylan yläasteen koulun opetussuunnitelma 2005 SISÄLLYS. 1. Koulun työn perusta... 5. 2. Opetuksen toteuttaminen... 6

Vartiokylan yläasteen koulun opetussuunnitelma 2005 SISÄLLYS. 1. Koulun työn perusta... 5. 2. Opetuksen toteuttaminen... 6 VARTIOKYLÄN YLÄASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005 SISÄLLYS 1. Koulun työn perusta... 5 1.1 Arvoperusta... 5 1.2 Koulun toiminta ajatus... 5 1.3 Koulun kasvatus ja oppimistavoitteet... 5 2. Opetuksen

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opetusvirasto Perusopetuslinja PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KUNTA- KOHTAINEN OSUUS 1.8.2005

Opetusvirasto Perusopetuslinja PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KUNTA- KOHTAINEN OSUUS 1.8.2005 Opetusvirasto Perusopetuslinja PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KUNTA- KOHTAINEN OSUUS 1.8.2005 OPETUSSUUNNITELMAN RUNKO 1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta 1.2. Koulun toiminta-ajatus 1.3. Koulun

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

1 luku Koulun työn perusta

1 luku Koulun työn perusta 1 luku Koulun työn perusta... 2 1.1 Arvoperusta... 2 1.2 Koulun toiminta-ajatus... 2 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet... 2 2 luku Opetuksen toteuttaminen... 3 2.1 Oppimiskäsitys... 3 2.2 Oppimisympäristö

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2005

OPETUSSUUNNITELMA 2005 OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 Tiivistelmä...4 1 Koulun työn perusta...8 1.1 Arvoperusta...8 1.2 Koulun toiminta-ajatus...8 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet...8 2 Opetuksen toteuttaminen...9 2.1 Oppimiskäsitys...9

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

1. Koulutyön perusta 4. 1.1. Arvoperusta 4. 1.2. Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus 4 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet 4

1. Koulutyön perusta 4. 1.1. Arvoperusta 4. 1.2. Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus 4 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet 4 1 Sisällys 1. Koulutyön perusta 4 1.1. Arvoperusta 4 1.2. Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus 4 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet 4 2. Opetuksen toteuttaminen 4 2.1. Oppimiskäsitys 5 2.2. Oppimisympäristö

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009. Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009

Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009. Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009 Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009 Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009 Sisällysluettelo 1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 1 1.1. ARVOPERUSTA... 1 1.2.

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

POHJOIS HAAGAN ALA ASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo

POHJOIS HAAGAN ALA ASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo POHJOIS HAAGAN ALA ASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. KOULUN TYÖN PERUSTA...4 1.1. ARVOPERUSTA...4 1.2. KOULUN TOIMINTA AJATUS...4 1.3. KOULUN KASVATUS JA OPPIMISTAVOITTEET...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma

Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 4 1.1 ARVOPERUSTA... 4 1.2 KOULUN TOIMINTA-AJATUS... 5 1.3. KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET... 6 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 7

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2005

OPETUSSUUNNITELMA 2005 OPETUSSUUNNITELMA 2005 KALLION ALA ASTEEN KOULU OPETUSSUUNNITELMAN RUNKO 1. Koulun työn perusta. 1 1.1. Arvoperusta... 1 1.2. Koulun toiminta ajatus 1 1.3. Koulun kasvatus ja oppimistavoitteet. 1 1.3.1.

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta.. 4 1.2. Haagan peruskoulun toiminta-ajatus... 5 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet.

1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta.. 4 1.2. Haagan peruskoulun toiminta-ajatus... 5 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet. SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta.. 4 1.2. Haagan peruskoulun toiminta-ajatus... 5 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet. 5 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1. Oppimiskäsitys. 6

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9 Munkkiniemen yhteiskoulu peruskoulu luokat 7 9 TERVETULOA MUNKAN PERUSKOULUUN! Munkka on moderni yksityiskoulu, jossa toimivat yläkoulu ja lukio. Peruskoulun erityispiirteitä ovat jaksottomuus, laaja kieliohjelma

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005

ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005 ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1 Alppilan koulun arvoperusta Koulu on oppimista ja ihmisenä kasvamista varten. Olet oppivelvollinen, mutta muista, että opiskelu on myös

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot