Toimintasuunnitelma (Hyväksytty hallituksen kokouksessa )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintasuunnitelma 2012. (Hyväksytty hallituksen kokouksessa 25.1.2012)"

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2012 (Hyväksytty hallituksen kokouksessa )

2 2 TOIMINTASUUNNITELMA toiminnanjohto Johdanto Viestintä Kansainvälinen toiminta Opinto- ja sivistystoiminta Työelämä- ja yhteiskunnallinen koulutus Työelämän edunvalvonnan koulutus Järjestö- ja kulttuuritoiminta Tietoyhteiskuntakoulutus HALLINTO Yleistä Henkilöstöhallinto Hankehallinto ja hankkeet Taloushallinto Tietohallinto... 16

3 3 1 TOIMINNANJOHTO 1.1 Johdanto TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta yhteistyössä jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Liitto innostaa erityisesti jäsenjärjestöjensä jäseniä elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen osallisuuteen kansalaisyhteiskunnassa. Työväen Sivistysliitto on juureva, utelias ja etsivä vapaan sivistystyön järjestö, joka rohkaisee kriittiseen ajatteluun, oppimiseen, itsensä ja yhteisön kehittämiseen monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Edelliset lainaukset ovat TSL:n strategiasta vuosille Strategia hyväksyttiin TSL:n edustajiston kokouksessa kesäkuussa Perustehtävään ja visioon pohjautuvat seuraavat toimintaa ohjaavat linjaukset: Yhteiskunnallisuus ja kansalaisuus keskiöön Luovalle kulttuurille näytön paikkoja, ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään Työelämäkysymyksiin erikoistunut, valtakunnallisesti saavutettava oppilaitos Paikallisen toiminnan ja yhteisen tekemisen vahvistaminen Tietoyhteiskunta kaikille, verkot palvelemaan kansalaisia Uteliaisuuteen ja hankeosaamiseen Työväen Sivistysliiton strategiassa määriteltiin selkeitä suuntia tulevien vuosien toiminnalle. TSL:n työlle on merkittävää tilausta ja tarvetta. Maailma ympärillämme on yhä enemmän pääomien hallussa, Euroopassa eletään epävakaita taloudellisia aikoja ja kotimaassakin henkinen ja fyysinen pahoinvointi lisääntyy. Työväenliikkeen arvoperusta katoaa helposti käytännöllisten asioiden ratkaisemisten alle, vaikka tiedämmekin, että käytännölliset ratkaisut eli teot kertovat aina enemmän vallitsevista arvoista kuin puheet. Työväenliike on aina pitänyt ihmisoikeuksia tärkeämpänä kuin rahan ja pääoman sanelemia oikeuksia. Ihmisoikeudet tarkoittavat oikeutta olla merkityksellinen yhteiskunnan jäsen, on sitten vanhus tai lapsi, sairas tai terve, maassa aina asunut tai maahanmuuttaja, mies tai nainen, köyhä tai rikas. Yhteiskunnallinen keskustelu arvoista on käynyt voimakkaana viimeisen vuoden aikana ja jatkunee tulevaisuudessakin. Vapaan sivistystyön toimijana TSL varautuu tulevana toimintakautena hieman laskeviin resursseihin. Jatkossa TSL:n ja Opintojärjestöt ry:n tehtävänä yhdessä Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestön VSY:n kanssa on toimia niin, että elinikäisen oppimisen ja vapaan sivistystyön kysymykset eivät unohdu valtiolliselta agendalta. Vapaa sivistystyö voi parhaimmillaan olla yhteiskuntaa ja sen toimintaa kriittisen rakentavasti tarkasteleva, kansalaisuutta ja kansalaisyhteiskuntaa puolustava toiminto. TSL:n toimintaa ohjaavissa linjauksissa kehotetaan asettamaan yhteiskunnallisuus ja kansalaisuus keskiöön. Se tarkoittaa tulevana vuonna mm. asiantuntijoiden, kansalaisten ja poliitikkojen yhteisiä keskusteluja, seminaareja ja julkaisuja. Erityistä tulevana toimintavuotena on tulevat kunnallisvaalit, jotka mahdollistavat kriittisen yhteiskunnallisen keskustelun käymisen kansalaisten asioista. Luovalle kulttuurille näytön paikkoja, ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään tarkoittaa TSL:n tapahtumaosaamisen lisäämistä kaikilla toiminnan tasoilla. Tavoitteena on mahdollistaa erilaisille harrastuksille ja aktiviteeteille kiinnittymisen paikkoja osana TSL:n toimintaa. Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuma ja Työväen Kirjallisuuspäivät Tampereella ovat koko TSL-väelle tärkeitä kohtaamisen ja tekemisen paikkoja. Haasteenamme on kehittää eri toimijoiden yhteistä tekemistä työväenkulttuurin hyväksi. Opintojärjestöt ja niissä toimivat vapaaehtoiset ovat TSL:n toiminnan aivan

4 keskeinen voimavara. Tulevana vuonna kehitämme toimintaamme niin, että vapaaehtoistyön merkitys huomataan. Työelämäkysymyksiin erikoistunut, valtakunnallisesti saavutettava oppilaitos haastaa tulevana vuonna oppimisen mahdollistamiseen monella eri tavalla ja monessa eri paikassa. Työelämäkysymykset tarkoittavat erityisesti TSL:n jäsenjärjestöissä toimivien luottamushenkilöiden ja aktiivien koulutukseen panostamista, tarpeiden tunnistamista. Tulevan vuoden aikana asetetaan työryhmä pohtimaan opitun, virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella opitun tunnistamista ja tunnustamista. Tärkeää on rakentaa ay-pedagogista osaamista, jossa kunnioitetaan oppijoiden oppimisen tapoja ja kokemuksia. Paikallisen toiminnan ja yhteisen tekemisen vahvistaminen viesti on selkeä. TSL:n tulevaisuus on paikallisen toiminnan vahvistamisessa. Se tarkoittaa opintojärjestöjen huomioimista kaikessa toiminnassa. Jos opintojärjestöt menestyvät, menestyy myös arvopohjainen työväen sivistysliike. Tulevan vuoden aikana toteutetaan valtakunnalliset opintojärjestöjen neuvottelupäivät ja kokoonnutaan etsimään yhdessä sellaisia toiminnan tapoja jotka auttavat meitä onnistumaan perustehtävämme ja vision toteuttamisessa. Tietoyhteiskunta kaikille, verkot palvelemaan kansalaisia. TSL on jo pitkään ollut kansalaisjärjestöjen tietoyhteiskuntaosaamisen kärjessä. Näin on oltava myös jatkossa. Keskeistä on kerätä Työväen Sivistysliittoon tietoyhteiskuntaosaamista palvelemaan jäsenjärjestöjämme ja kansalaisia. Ajan tasalla pysyminen mahdollistaa jäsenjärjestöjen hyödyn monella eri tavalla. Erityisenä haasteena on esim. ikääntyvien kansalaisten pärjääminen yhä enemmän tietokoneistuvassa asioiden hoitamisessa. Nykyajan lukutaidottomuus liittyy monesti kyvyttömyyteen käyttää nykyaikaisia viestintävälineitä. Uteliaisuuteen ja hankeosaamiseen kehottaa jatkamaan uusien toimintatapojen kehittämistä unohtamatta vanhoja. Tulevana vuonna jatketaan hankeosaamisen toimintamallin kehittelyä niin, että TSL voisi palvella jäsenjärjestöjensä tarpeita mm. erilaisten ESR hankkeiden osaajana. TSL on yhteistyön ja yhteisen tekemisen järjestö. Se tarkoittaa käytännössä yhteistyön tekemistä monen eri toimijan, erityisesti jäsenjärjestöjen kanssa. TSL:n tehtävänä on löytää toimivat yhteistyömallit kulttuuri-, järjestö- ja koulutustyön osalle. Jäsenjärjestöjen lisäksi TSL toimii aktiivisesti Opintokeskukset ry:n jäsenenä ja sitä kautta osana Vapaan Sivistystyön yhteistyöjärjestöä. Tavoitteena on vahvistaa vapaan sivistystyön asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Työväenliikkeen oppilaitosten yhteistyöjärjestö, T-opistot ry on tärkeä yhteistyön suunnittelun ja tekemisen paikka. Tutkimuksellisen yhteistyön pääyhteistyökumppaneitamme ovat Palkansaajien tutkimuslaitos ja Kalevi Sorsa -säätiö. TSL:n rooli tässä yhteistyössä on tutkimustiedon muuttaminen koulutukseksi ja erilaisiksi opinnollisiksi aineistoiksi. SDP:n, SONK:n ja Demarinuorten kanssa syvennetään entisestään toimivaa koulutusyhteistyötä. Kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on palvella näitä strategiassa esitettyjä pyrkimyksiä. Toiminta tapahtuu globaalilla, eurooppalaisella ja pohjoismaisella tasolla. Pohjoismaisen yhteistyön perinteet ovat edelleen kantavia ja toimimme ABF-Nordenina monissa yhteyksissä. Eurooppalaisella tasolla yhteistyökumppanimme on Solidar ja erityisesti sen aikuiskasvatuksen toiminnat. IF- WEA taas edustaa meille jo yli 60 vuotta kestänyttä globaalin toiminnan verkostoa. sen toiminnassa on tapahtumassa selkeää aktivoitumista myös TSL:n kannalta. Monikulttuurinen toiminta on tärkeä kaikkea TSL:n toimintaa läpileikkaava periaate. Jatkamme suvaitsevaisuutta ja ihmisarvoa korostavaa toimintaa. Vuoden 2011 aikana aloitettu Hiljaisuus on hyväksymistä - kampanja jatkuu myös vuonna

5 Kaiken kaikkiaan TSL:n toiminnassa on menossa monella tapaa sukupolvenvaihdos. Me tarvitsemme tähän kaikkien panosta. Yhteisen tekemisen kautta TSL ja sen jäsenjärjestöt ja yhteistyökumppanit ovat vahvempia Viestintä Viestinnän lähtökohtana on yhteisöllisyys, asiakassuuntautuneisuus, laadukas palvelu, avoimuus ja vastuuntunto. Strategian mukaisesti viestinnällä vahvistetaan paikallista toimintaa ja yhteistä tekemistä. Viestintä tukee TSL:n toimintaa ja arvoja. Viestintä tukee demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta. Viestinnällä innostetaan jäsenjärjestöjen jäseniä elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen osallisuuteen kansalaisyhteiskunnassa. Viestintä takaa, että kaikilla toimijoilla on jaettu käsitys kokonaisuudesta. Yhteisöllisyys ja yhteinen toiminta kasvavat. Sisäistä viestintää tehostetaan hallinnon ja opintojärjestöjen suuntaan siten, että niiden kokema omistajuus TSL:n toiminnasta kasvaa. Vuonna 2012 viestintä nostaa esille TSL:n keskeiset tuotteet: kurssit ja seminaarit, koulutus- ja neuvontapalvelut, julkaisut sekä kulttuurikatselmukset. Ulkoisen viestinnän tavoitteena on kurssien osallistujamäärien nostaminen sekä kurssituntien määrän lisääminen yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. TSL:n tunnettavuus paranee. Viestinnän tavoitteena on, että TSL:n graafinen asu pysyy selkeänä, yhtenäisenä ja helposti tunnistettavana. Yhtenäinen ilme luodaan logon perusväreillä (punainen ja kaksi oranssia), logon ohjeistetulla käytöllä sekä fontilla (painotuotteissa Meta, muuten Arial). Näitä ohjeita noudatetaan kaikessa TSL-viestinnässä. Julkaisut, kustannustoiminta ja materiaalit Toimintavuoden aikana TSL julkaisee koulutus esitteen sekä yleisesitteen suomeksi ja ruotsiksi. Liiton tavoitteena on tehdä yhteistyökumppanin kanssa laaja kustannussopimus, joka sisältää varsinaisen kustannustoiminnan lisäksi kohderyhmittäin laadittuja suunnitelmia myös aineistotuotantoon, markkinointiin, materiaalin varastointiin sekä jakeluun eri tapahtumien ja verkon avustuksella. TSL julkaisee toimintavuoden aikana 3 4 yhteiskunnallista teosta, 2 selkokirjaa sekä 2 3 Taskumattia tai muuta oppimateriaalia. Julkaisuissa noudatetaan yhteistyökumppanimme kanssa tehtyä sopimusta. TSL tuottaa opinnollisia aineistoja omaan kurssikäyttöön. Erityisesti TSL:n Taskumatit ovat suosittuja, ja uusia painoksia otetaan jatkuvasti. TSL tekee myös yhteistyötä jäsenjärjestöjen julkaisujen toimitus- ja painotyössä. Avustuksen mahdollistuessa teemme yhteistyössä TUL:n kanssa opintoaineiston urheiluseurojen käyttöön Kulttuurien kohtaamisesta. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tueksi TSL tuottaa opinnollisen opintokerhoaineiston vuoden aikana yhteiskunnallisissa seminaareissa käsiteltävästä teemasta. Markkinatalouden uudet käsitteet ja lyhenteet monimutkaisuudessaan ja abstraktiudessaan vieraannuttavat ja turhauttavat kansalaista. TSL tuottaa vuoden 2012 aikana Globaalin talouden sanakirjan, joka avaa käsitteiden merkityksiä ja käyttöä EU-taloudenhoidossa. Selkokeskuksen avustuksella TSL tuottaa selkokirjat Helmi Haapalaisen kansalaissota sekä päivitetyn painoksen Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä.

6 Koulutustoimintaan ja muihin palveluihin liittyen tilataan kyniä ja pahvikansioita. Lisäksi valmistetaan TSL -pinssi, jota opintojärjestöt voivat ostaa omakustannehintaan ja myydä eteenpäin. Kaikkea materiaalia valmistetaan mahdollisuuksien mukaan kaksikielisenä. Verkkoviestintä ja sisäinen viestintä TSL päivittää -sivujen sisällön ja sivujen yleisilmettä uudistetaan. Kotisivuilla säilytetään selkeys ja rauhallisuus, mutta samalla sivujen elävyyttä lisätään ja rakennetta selkiytetään. Facebookia käytetään kurssien ja julkaisujen markkinoimiseen tehokkaasti ja aktiivisesti. Henkilökunnan sisäinen intranet otetaan käyttöön toimintavuoden aikana. TSL-uutiskirje otetaan käyttöön jäsenjärjestö-, ja yhteistyökumppaniviestinnässä. Myös piiri- ja opintojärjestöille lähetetään TSL-uutiskirje säännöllisin väliajoin. Henkilökuntatiedote jatkaa ilmestymistään sähköisessä muodossa (pääsääntöisesti johdon ja hallinnon kokousten jälkeen). Henkilöstölle tarkoitetut TSL-aamukahvit järjestetään joka kuukauden viimeisenä perjantaina. Tilaisuutta on mahdollisuus seurata myös suorana lähetyksenä netin kautta, ja chatin avulla tilaisuuteen voi lähettää omia kommenttejaan. Myös opintojärjestöjen edustajille ja TSL:n hallitukselle annetaan mahdollisuus seurata aamukahveja internetin välityksellä. Tapahtumat ja messut Toimintavuoden aikana TSL osallistuu esittelyosastolla tapauskohtaisesti katsottaviin jäsenjärjestötapahtumiin (esim. SAK-päivät, liittojen talvipäivät tms.), Maailma kylässä -tapahtumaan toukokuussa Helsingissä, Työväen Musiikkijuhliin heinäkuussa Valkeakoskella, Työväenkirjallisuuden päivään elokuussa Tampereella sekä Sosiaalifoorumiin ja Finlandssvensk Föreningsfestivaliin. Vuoden aikana TSL mainostaa toimintaansa lehti-ilmoituksilla kursseista ja muista palveluista sekä tuki-ilmoituksilla sisarjärjestöjen ja vapaan sivistystyön julkaisuissa. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan erilaisiin teemapäiviin ja -viikkoihin. 1.3 Kansainvälinen toiminta TSL:n kansainväliset verkostot ovat toimintavuonna strategian mukaisesti entistä enemmän jäsenjärjestöjen ja jäsenien käytössä. Jäsenjärjestöt kutsutaan kerran toimintavuoden aikana kv-kahveille, joilla keskustellaan TSL:n kansainvälisestä toiminnasta. Kahveille kutsutaan CIMO:sta asiantuntija kertomaan, millaisia avustuksia TSL:n jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet voivat kansainväliseen toimintaansa hakea. Koulutusyhteistyötä pohjoismaiden ABF-järjestöjen kanssa tiivistetään erilaisilla teemahankkeilla ja kokemusten jakamisella. Tammikuussa 2012 TSL hakee rahoitusta CIMO:n Kansalaisten Eurooppa -avustuksesta kansainväliselle yhteistyöhankkeelle Peoples Voice, Ihmisten äänet. Partnereina hankkeessa ovat Bulgaria, Ruotsi, Englanti tai Puola. Hankkeessa toteutetaan kampanja, joka muodostuu työpajoista eri partnerimaissa. Työpajoissa käsitellään sananvapautta ja vastuuta sanoista, vierasvihan olemusta sekä hyvän ja pahan olemusta yhteistoiminnallisesti yhdistäen keskusteluja ja luentoja sekä draaman, musiikin ja maalaustaiteen keinoja. Yhteispohjoismainen ay-väen Genèvekoulu toteutetaan toimintavuonna (esikurssi maaliskuussa, etäopiskelu huhti-toukokuussa, pääkurssi Genèvessä ILO-kokouksen yhteydessä touko- kesäkuussa). Kouluun valitaan enimmillään seitsemän suomalaista ay-liikkeen aktiivia tai työntekijää. 6

7 Eurooppalaisen SOLIDAR-verkoston kanssa tehtävässä yhteistyössä TSL painottaa erityisesti osallistumista koulutus -sektorilla tapahtuvaan yhteistyöhön. TSL on mukana SOLIDARhankkeessa Development Education in EU. TSL tuottaa hankkeeseen koulutusmetodeja sekä osallistuu interaktiivisten verkkotyökalujen sisältöjen tuottamiseen. Toimintavuoden aikana TSL jatkaa yhteistyötä TSL-organisaatioiden kansainvälisen federaation (IFWEA) kanssa. TSL järjestää yhdessä IFWEA:n kanssa nuorten kansainvälisyyskoulutuksen. Kymmenkunta nuorta osallistuu koulutusjaksoon sekä Suomessa että Etelä-Afrikassa. Selvitetään myös mahdollisuutta sisällyttää koulutukseen vaihtojakso jossain IFWEA:n jäsenjärjestössä. 7 2 OPINTO- JA SIVISTYSTOIMINTA Yleistä Koulutustoiminnassaan TSL-opintokeskus toteuttaa TSL:n sivistystehtävää korostamalla oppijalähtöisyyttä ja osallistumista, laadukkuutta, kriittisyyttä, yhteisöllisyyttä, ihmisarvon kunnioitusta sekä sosiaalista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Työelämä ja järjestötoiminta edellyttävät monipuolista osaamista ja yhteiskunnallista aktiivisuutta. TSL-opintokeskus vastaa näihin osaamistarpeisiin kehittämällä osallistujien työelämätaitoja, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, oppimisvalmiuksia ja vertaistukea, järjestötyön osaamista, työelämän edunvalvontaa, tietoyhteiskuntaosaamista ja verkkojen käyttötaitoja. Koulutustoiminnassa rakennetaan yhteistä tekemistä työväenliikkeen järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Järjestö- ja kulttuuritoiminnalla edistetään vapaaehtoistoimijoiden aktiivista kansalaisuutta kansalaisyhteiskunnassa. Yhteiskuntapoliittista keskustelua ajankohtaisista teemoista käydään kaikille avoimissa seminaareissa ja erilaisissa iltatilaisuuksissa ympäri maata. TSL-opintokeskuksen kouluttaja- ja asiantuntijaresurssien vahvistamiseksi kouluttaja- ja asiantuntijaverkostoa laajennetaan rekrytoimalla kouluttajareserviin tuntiopettajia ja asiantuntijoita T- opistojen piiristä sekä muilta yhteistyötahoilta. Toimintavuoden tavoitteena on toteuttaa opetustuntia, joista kanssajärjestäjien kurssitunteja on sekä opintokerhotuntia. Aikuisten ammatillista lisäkoulutusta järjestetään 48 opiskelijatyövuoden verran. Toimintavuotena syvennetään säännöllistä yhteydenpitoa jäsenjärjestöasiakkaisiin ja järjestetään tapaamisia sekä tiedotustilaisuuksia ajankohtaisista kurssi- ja opintokerhoasioista. 2.1 Työelämä- ja yhteiskunnallinen koulutus TSL:n työelämä- ja yhteiskunnallisen koulutuksen tehtävä on edistää kansalaisten, yhteisöjen ja yksilöiden oppimista, kehittymistä ja yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on rohkaista kansalaisia kriittiseen ajatteluun, oppimiseen, itsensä ja yhteisön kehittämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Oppiminen TSL-opintokeskuksessa on osallistavaa ja oppijalähtöistä. TSL-opintokeskuksen valtakunnallinen kurssikalenteri vuonna 2012 on laaja ja monipuolinen. Tarjolla on yli 40 viikonloppukurssia ympäri maata. Ammattiliitot tukevat jäsentensä osallistumista TSL-kursseille. Kurssikalenteristamme löytyvät kurssit vastaavat osaamistarpeisiin niin työelämätaitojen, työhyvinvoinnin, jaksamisen, vuorovaikutus- ja viestintätaitojen, järjestötoiminnan sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen osalta. Asiakirjoittamista voi harjoittaa verkkokurssina.

8 Koulutusyhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa TSL tunnistaa hyvin jäsenjärjestöjensä tarpeita ja on luotettava toimija. TSL-kurssit tarjoavat yhteisöille ja jäsenille monipuolisesti koulutusta työyhteisötaidoista vuorovaikutuksen, esiintymistaidon kuin viestinnän kehittämiseen niin järjestötehtävissä kuin työelämässä. TSL:n työhyvinvointi- ja monikulttuurisuusosaamista hyödynnetään useissa hankkeissa. Jäsenjärjestöille tehtävän koulutustarvekartoituksen pohjalta kehitämme uusia kurssituotteita ajankohtaisiin tarpeisiin. Omalla osaamisellamme haluamme olla mukana kehittämässä jäsenjärjestöjen edunvalvontatyötä, jäsenistön jaksamista ja työhyvinvointia sekä osaamisen vahvistamista erilaisissa hankkeissa. Vuoden 2012 aikana TSL toteuttaa Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton JHL:n alihankintana työiän pidentämistä tukevaa koulutusta Opi rakentamaan työhyvinvointia hankkeelle AAP Active Aging Policy. Hanke on yhteisöaloitehanke, jota hallinnoi Englanti, GFTU (General Federation of Trade Unions), ja jonka partnerina JHL toimii. Muita partnereita ovat World Food Programme Roomasta sekä Athens Labour Centre Kreikasta. 8 Vertaistukea jäsenistölle Työelämän erilaiset muutokset koettelevat työntekijöiden jaksamista. Tavoitteenamme on kehittää vuosien aikana työhyvinvointikoulutusta ja vertaistukea työntekijöille, jotka ovat työuupumisvaarassa. Suunnittelussa ja rekrytoinnissa teemme yhteistyötä jäsenjärjestöjemme kanssa. Tarve on noussut esiin erityisesti Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton puolella, sillä mm. perhepäivähoitajat tekevät vaativaa työtään yksin eivätkä saa työnohjausta kuntatyönantajaltaan. Tavoitteena on lisätä yksilön hyvinvointia ja elämänhallintataitoja, kehittää ehkäisevää toimintaa ja varhaista puuttumista. Lisäksi jatkamme vuonna 2011 käynnistynyttä luottamushenkilöiden työnohjaus- ja vertaistukihanketta. Luottamushenkilöt osallistuvat yhteiseen koulutukseen, jonka päätteeksi jakaudutaan työnohjausryhmiin. Työnohjausryhmissä osallistujat saavat työnohjausta. Ryhmissä harjoitellaan mm. vertaistyönohjaustaitoja. Hankkeen aikana osallistujat antavat kehittävää palautetta. Päätösseminaarissa arvioidaan hankkeen tuloksia ja jatkotarpeita työnohjauksen kehittämiseksi. Tämän pilottihankkeen jälkeen ryhmiä kannustetaan jatkamaan keskenään säännöllisiä vertaistapaamisia. TSL-kurssit tilauksesta TSL toteuttaa valtakunnallisesti vuoden 2012 aikana kymmeniä TSL-kursseja. Näiden lisäksi TSLkouluttajat suunnittelevat ja toteuttavat kursseja jäsenjärjestöjen tarpeisiin tilauksesta. Kurssit räätälöidään tilaajan tarpeisiin. Vuoden 2012 kehitteillä olevia uusia tilauskursseja ovat mm.: kokonaisvaltaista hyvinvointia työssäjaksamiseen; esiintymistaidon jatkokurssi; ristiriitojen hallinta työyhteisössä; monikulttuurisuus ja erilaisuuden hyväksyminen; iloa ja rakentavaa palveluhenkeä yhdistystoimintaan. Ammatillisen ja pedagogisen osaamisen kehittäminen Ay-toimitsijoiden työnkuva edellyttää yhä enemmän pedagogisia taitoja. Ay-pedagogiikan kehittäminen ja kouluttajakoulutus tukevat tätä kehitystä. Ay-pedagogiikan kehittämisessä tavoitteena on vahvistaa osallistavia ja oppijoiden kokemusperäistä oppimista hyödyntäviä toimintatapoja. Henkilökohtaistava, erilaisia oppijoita ja oppimismuotoja kunnioittava sekä verkostoitumista edistävä pedagoginen toiminta on tätä pedagogiikkaa. Jäsenjärjestöjen ay-toimitsijoiden kouluttajakoulutuksen tavoitteena on tukea ay-toimitsijoiden jaksamista ja osaamista samalla, kun heidän tehtävänkuvansa laajenee. Edunvalvonnan asiantuntijuuden ohella ay-toimitsijat tarvitsevat kouluttajaosaamista. Kouluttajakoulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena.

9 Täydennyskoulutuksena työelämän koulutusneuvojien tehtävän tueksi järjestämme koulutusta aiheesta Kulttuurien kohtaaminen työpaikoilla. Työelämän koulutusneuvojat ovat OpinVerkkohankkeessa perehtyneet erilaisen oppijan kohtaamiseen työelämässä. Teeman myötä on tunnistettu tarve perehtyä myös toisesta kulttuurista suomalaiseen työelämään siirtyneen työntekijän kohtaamiseen sekä tuen ja ohjauksen tarpeisiin. Monikulttuurisen työyhteisön henkilöstökoulutusta toteutetaan hoitoalan työyhteisöille TEHY:n ja SUPERin kanssa yhteistyössä. Työyhteisöjen henkilöstökoulutusta tarjoamme työyhteisön työhyvinvoinnin edistämiseksi, ristiriitojen hallintaan tai esim. palveluviestintään liittyvissä tarpeissa. Yhteiskunnallinen koulutus Yhteistyössä työväenyhdistysten, kunnallisjärjestöjen, puoluepiirien ja kansalaisjärjestöjen kanssa järjestämme ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyviä seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja iltatilaisuuksia. Tilaisuuksien yleisenä tavoitteena on edistää yhteiskunnallista keskustelua ajankohtaisissa poliittisissa ja yhteiskunnallisissa sisällöissä. Yhteiskunnallisen koulutuksen painopisteinä 2012 ovat talous- ja hyvinvointiseminaarit, joiden sisältöinä on mm. medialukutaito ja talouspoliittisten vaihtoehtojen arviointi, tavoitteena herättää kansalaiset tunnistamaan talouskriisin uhat ja seuraukset. Seminaarien asiantuntijoiksi kutsutaan asiantuntijoita, tutkijoita ja kansalaisjärjestöjä. Toisena keskeisenä painopisteenä on Eurooppa-tiedotus, jossa käsittelemme ajankohtaisia eurooppalaisia kysymyksiä, kuten EU:n kriisi ja eurokriisi. Tapahtumia ja Iltatilaisuuksia järjestetään eri paikkakunnilla, aiheina mm. 99 % -liike, oikeudenmukainen verotus ja tuottavuuden hype -ajattelu. Poliittisen historian klubi-illat ovat keränneet kuulijoita salin täydeltä, ja asiantuntijoiden alustusten pohjalta illoissa keskustellaan edelleen ajankohtaisista yhteiskunnallisista suuntauksista. Kuntatalouden ja politiikan te toja järjestämme yhteistyössä puoluepiirien kanssa. Vuosi 2012 on kuntavaalivuosi. Kevään ja alkusyksyn aikana valmennamme kunnallisvaaliehdokkaiden viestintätaitoja. TSL koordinoi vuonna 2012 aloitettavaa politiikan koulutus- ja rekrytointiohjelmaa Poliko. Koulutusohjelma suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä sosialidemokraattisen puolueen, Työväen Akatemian ja Voionmaan opiston kanssa. Lisäksi kouluttajina käytetään kokeneita asiantuntijoita. Koulutusohjelman tavoitteena on saada osaavia ja innostavia toimijoita puolueen kaikille tasoille niin poliittisiin kuin järjestöllisiin tehtäviin. Kohderyhmänä ovat niin sos.dem. piirien, nuoriso- ja opiskelijaliikkeen sekä ay-liikkeen nuoret aktiivit. 2.2 Työelämän edunvalvonnan koulutus Koulutuksen tarkoitus on toteuttaa TSL:n strategiaa, joka koskee paikallisen toiminnan ja yhteisen tekemisen vahvistamista. Ay-liikkeen kanssa yhteisen tekemisen tavoitteena on järjestötyön osaamisen vahvistaminen, työelämän edunvalvonnan kokonaisuuden hallinta (työn kehittäminen, oikeudenmukainen kohtelu, ammatti- ja toimintavalmiuksien kehittäminen), sekä luottamushenkilöiden osaamisen tukeminen. Tavoitteena on kattava verkottuminen SAK:n ja sen jäsenliittojen kanssa. Tarkoituksena on myös rakentaa yhteisen suunnittelun toimintamalli, jolla saadaan alueellisesti kaikkia palvelevia koulutussuunnitelmia. Tämä toteutetaan järjestämällä monen- ja kahdenkeskisiä suunnittelutilaisuuksia jäsenjärjestöjen kanssa, sekä ollaan läsnä jäsenjärjestöjen valtakunnallisissa tai alueellisissa jäsentapaamisissa. 9

10 TSL -kurssit Koulutuksen tarkoituksena on työpaikkatoiminnan ja ammattiosastojen hallitusten yhteisen tekemisen ja osaamisen kehittäminen. Koulutus toteutetaan räätälöimällä jäsenjärjestöjen kanssa koulutusohjelmia, joilla tuetaan heidän paikallisia tai valtakunnallisia tavoitteitaan Koulutus sisältää myös SAK:n alueellisen toiminnan vahvistamisen. SAK:n paikallisjärjestöille järjestetään yhdessä SAK:n aluevastaavien kanssa tarkoituksenmukaisia tapaamisia tai hankkeita, joissa muodostetaan alueellisia yhteiskunnallisia painopisteitä ja keinoja niissä edistymiseen. Työelämän koulutusneuvojien huolto Tavoitteena on luoda yhteistoimintasuhteet ja rakentaa yhteinen toimintamalli, jolla työpaikoille saadaan tietoa tutkintotavoitteisista toisen asteen koulutusmahdollisuuksista. Tarkoitus on myös tukea koulutusneuvojia tehtävissään. Tässä tarkoituksessa järjestetään alueellisia tapaamisia. Työnhaku- ja kouluttautumisvalmennus nuorille työttömille Tavoitteena on valmentaa nuoria työttömiä työnhakijoita, sekä ammattiin opiskelevia tai lukiolaisia löytämään oma juttunsa laajasta ammattivalikoimasta ja tunnistamaan opintopolkuja tavoitteen toteuttamiseksi. Myös työnhakuprosessiin annetaan ohjausta. Valmennus toteutetaan yhdessä työvoimahallinnon viranomaisten kanssa. Yksi näistä hankkeista pidetään pääkaupunkiseudulla opiskelevien maahanmuuttajataustaisen nuorten kanssa. SAK:n ja TSL:n paikallisten toimijoiden yhteisen tekemisen kehittäminen Tavoitteena on rakentaa paikallinen toimintamalli, jolla TSL:n opintojärjestöt pystyvät kohdistamaan voimavarojaan SAK:n paikallisjärjestöjen monipuoliseen tukemiseen. Tarkoitus on kutsua valituilla alueilla SAK:n ja TSL:n paikalliset vapaaehtoisorganisaatiot prosessinomaiseen suunnitteluun yhteisen mallin löytämiseksi. Luottamusmieskoulutuksen suunnittelu Rakennetaan luottamusmiesten koulutuspolku, joka johtaa luottamustoimiin valittujen henkilöiden riittävän osaamisen ja toimintavarmuuden saavuttamiseen. Tarkoituksena on myös lisätä luottamushenkilöiden ja siksi aikovien mahdollisuutta ja innostusta hakeutua koulutukseen. 2.3 Järjestö- ja kulttuuritoiminta Järjestö- ja kulttuuritoiminnan lähtökohtana on TSL:n paikallisen toiminnan tukeminen ja yhteisen tekemisen vahvistaminen. TSL kiinnittää erityistä huomiota opintojärjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden onnistumiseen tarjoamalla vapaaehtoistoimijoille mahdollisuuksia kehittää järjestötoimintaansa ja itseään järjestötoimijana. Liiton ja opintojärjestöjen yhteisellä toiminnalla luodaan uusia toimintatapoja työväen sivistysliikkeen perinteitä ja arvoja kunnioittavalle tulevaisuudelle. Tavoitteena on myös edistää kulttuuriharrastajien aktiivisuutta ja osallistumismahdollisuuksia arvopohjaisen työväenkulttuurin toimijoina sekä tarjota eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville ihmisille tilaisuuksia osallistua kulttuurin toteuttamiseen omista lähtökohdistaan käsin. Järjestö- ja kulttuuritoiminnan keskeisenä perustehtävänä on myös turvata TSL-opintokeskuksen opintotoiminnassa mukana olevien jäsenjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sekä näiden jäsenten tietoisuus, osaaminen ja käsitys TSL:n opintotoiminnan mahdollisuuksista ja palveluista. Neuvontapalvelut Toimintavuonna jäsenjärjestöjen ja muiden yhteistyöjärjestöjen paikallisyhdistysten tietoisuutta TSL:n välittämän valtionosuuden käyttömahdollisuuksista lisätään huomattavasti. Yhteydenpitoa ja kontaktien luomista paikallisyhdistyksiin toteutetaan suunnitelmallisesti ja kurssisuoritteista sekä opintokerhotunneista kertovia tilastoja hyödyntäen. Opintoneuvontatilaisuuksia ja yhteydenottoja kohdennetaan erityisesti sellaisille paikkakunnille ja järjestöille, joilla nähdään mahdollisuuksia TSL:n toteuttaman ja tukeman opintotoiminnan lisäämi- 10

11 seen ja joissa TSL:n opintotoiminnan tuntemus ja käyttö on vähäistä. Ennestään kerho- ja kurssitoiminnassa mukana oleville tarjotaan neuvontaa ja tietoa valtiontuen hakemiseen ja opintotoiminnan laatuun liittyvissä asioissa. Uuden tapahtumahallintojärjestelmän käyttöönotto tuo omat haasteensa ja vaatimuksensa neuvontapalveluihin. Innostetaan edelleen jäsenjärjestöjen yhdistyksiä ja jäseniä hyödyntämään TSL:n tarjoamia koulutuspalveluita. Ohjaajakoulutus Toimintavuoden aikana tarjotaan opintokerhotoiminnassa mukana oleville ja siitä kiinnostuneille koulutusta kerhon ohjaamiseen. Ohjaajan koulutusta myös kehitetään palvelemaan tulevaisuudessa laajemmin ryhmä- ja yhdistystoiminnan ohjaavassa roolissa toimivia. Opintokerho-ohjaajan ja ryhmän ohjaajan kurssia kehitetään toteutettavaksi myös erilaisille kohderyhmille. Vuoden 2011 aikana toteutetun selko-opintokerhon ohjaajan kurssin pilottikokemuksia hyödyntäen kehitetään selko-opintokerhon ohjaajien koulutusta edelleen yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa. Myös maahanmuuttajille ja maahanmuuttajien kerhotoimintaa ohjaaville kehitetään kohderyhmää paremmin palveleva ryhmän ohjaajan koulutus. Työelämä ja edunvalvonta globaalissa maailmassa koulutus TSL haluaa yhteistyössä SASK:n kanssa lisätä suomalaisten käsitystä työelämän globaalisti erilaisista olosuhteista sekä kansainvälisestä ay-toiminnasta. TSL:n ja SASK:in yhteistyönä suunnitellaan ammattiliitoille tarjottava koulutuskonsepti, jonka kautta tuetaan ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kansainväliseen työelämän edunvalvontaan. Koulutuksen pilottiversiota on suunniteltu tarjottavan Palvelualojen ammattiliitolle. Vapaaehtoistoiminnan tukeminen Yhteistä tekemistä opintojärjestöjen kanssa syvennetään entisestään toimintavuoden aikana. Opintojärjestöjä kannustetaan järjestämään monimuotoista paikallista koulutus- ja kulttuuritoimintaa yhdessä jäsenyhdistystensä tai muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Liiton henkilökunta osallistuu aktiivisesti opintojärjestöjen ja piirijärjestöjen tilaisuuksiin ja kokouksiin. Paikallisten toimijoiden yhteistä tekemistä tuetaan myös opinto- ja piirijärjestöille myönnettävillä pienillä taloudellisilla kulttuuritoiminnan avustuksilla. Avustusta myönnetään toimintaan, joka ei täytä TSLopintokeskuksen opintotoiminnan kriteereitä eikä siten ole valtiontukeen oikeuttavaa. Liitto kannustaa opinto- ja piirijärjestöjä kuitenkin yhdistämään kulttuuritoimintaansa opinnollisia toimintamuotoja. TSL tukee ja mahdollistaa opintojärjestöjen oman toiminnan kehittämistä järjestämällä opintojärjestöjen toimijoille tarkoitettuja tilaisuuksia. Keväällä järjestetään alueellisia kehittämispäiviä ja syksyllä opintojärjestöjen vapaaehtoisia kutsutaan valtakunnalliseen tapaamiseen opintojärjestöjen neuvottelupäiville. Toimintavuoden aikana kehitetään opintojärjestöaktiiveille suunnattua koulutusta tapahtumien, tilaisuuksien ja projektin toteuttamiseen liittyen. Kulttuuritoiminta TSL:n toteuttaman kulttuuritoiminnan tavoitteena on tarjota eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään luovien harrastustoimintojen parissa. Kulttuuritoiminnan kautta vahvistetaan paikallista tekemistä ja ihmisten aktiivisuutta. Toimintavuoden aikana suunnitellaan nuorille suunnattu work shop -tyyppinen koulutus rap-musiikin tekemisestä ja hyödyntämisestä kansalaisvaikuttamiseen. Ammattiliittojen osallistaminen kulttuuritoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa työikäisiä kulttuuriharrastajia mukaan toimintaan. Yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliiton kanssa TSL suunnittelee Eläkkeensaajien harrastajaryhmille esityksen rakentamiseen ja toteuttamiseen liittyvää koulutusta. TSL:n strategian mukaan TSL tulee järjestämään nuorille suunnatun kulttuuritapahtuman. Tapahtuman ideointi ja suunnittelu käynnistetään vuonna Nuorten tapahtuman suunnittelua pyritään toteuttamaan nuoria edustavien jäsenjärjestöjen kanssa. Sanoja ja Säveliä aluetapahtumat TSL:n jo perinteeksi muodostuneet kulttuurikatselmukset järjestetään alueellisina tapahtumina viidellä paikkakunnalla. Katselmukset tarjoavat kulttuurin harrastelijoille mahdollisuuden esiintymiseen, ja ennen kaikkea tapahtumat keräävät kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä tapaamaan toisiaan 11

12 ja tekemään yhdessä hienoa tapahtumaa. Aluekatselmukset toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten opintojärjestöjen tai muiden paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Työväen Musiikkitapahtuma sekä Sanoja ja Säveliä valtakunnallinen katselmus Työväen Musiikkitapahtuma toimii TSL:n toiminnassa mukana olevien esittävän kulttuurin harrastajien ja musiikista kiinnostuneiden kohtaamispaikkana. Työväen Musiikkitapahtuman tapahtumatorilla järjestetään TSL:n kohtaamis- ja jutustelupaikka, joka toimii myös TSL-toimintojen esittelypisteenä. TSL organisoi tapahtumaan työväenmusiikki -teemalla työpajatoimintaa ja illanviettoa. TSL:n toimesta Työväen musiikkitapahtumaan järjestetään myös ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä keskustelutilaisuus. TSL osallistuu myös Työväen musiikkijuhlan 40- vuotismerkkipäivän johdosta toteutettavaan ennakkotapahtumaan huhtikuussa Valkeakoskella. Työväen musiikkitapahtuman yhteydessä järjestetään TSL:n valtakunnallinen kulttuurikatselmus. Valtakunnallisessa katselmuksessa tarjotaan alueellisista katselmuksista valituille harrastajaryhmille mahdollisuus saada esiintymiskokemusta sekä tavata ja jakaa esiintymiskokemuksia muiden eri puolilta Suomea tulevien esittävän kulttuurin harrastajien kanssa. Työväen kirjallisuuspäivät Työväen Kirjallisuuspäivät kokoaa yhteen kirjallisuudesta, kirjoittamisesta ja runoilusta kiinnostuneita ja kirjallisuuskulttuurin harrastajia. Työväen Kirjallisuuspäivien yhteydessä toteutetaan yhdessä alan ammattilaisten kanssa koulutusta, jossa opitaan ja jaetaan osaamista kirjoittamiseen, runon laadintaan, elämänkertakirjoittamiseen tms. aihealueisiin liittyen. Työväen kirjallisuuspäivillä harrastekirjailijat/-runoilijat voisivat myös saada palautetta ja vinkkejä ammattilaisilta. TSL:n näkyvyyttä ja roolia Työväen Kirjallisuuspäivillä kohennetaan entisestään Tietoyhteiskuntakoulutus Strategisena tavoitteena on saada verkkotaidot kansalaisyhteiskunnan jäsenten tavallisiksi työkaluiksi, rikastuttamaan yhdistystoimintaa ja mahdollistamaan erilaista kanssakäymistä. Verkkotaidoilla tarkoitetaan perinteisiä atk-taitoja laajempia taitoja, mm. tietotyön tekemisen taitoja, verkkojen avulla toteutettavaa yhteistoimintaa ja viestintää (tällä hetkellä korostetusti sosiaalisen median käyttötaidot), oman tietotyön organisoinnin taitoja, tiedonhaku-, käsittely- ja esittämistaitoja, tiedon tuottamisen taitoja ja tietoturvaan sekä tietosuojaan liittyviä taitoja. Toteutamme tehtäväämme tiiviissä yhteistyössä liiton muiden koulutusyksiköiden, jäsenjärjestöjen sekä ay-liikkeen oppilaitosten kanssa. Kiljavan opiston, Raseborg -opiston ja Siikaranta -opiston kanssa tiivistetään yhteistyötä tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen järjestämisestä opistoilla TSL:n avustamana. Murikka-opistoa avustetaan tarpeen mukaan tietokoneen ajokorttikoulutusten järjestämisessä. Koulutus tapahtuu pääosin ammatillisena lisäkoulutuksena. Järjestettävä koulutus jakautuu sekä kaikille avoimeen, kuudella eri paikkakunnalla sijaitsevissa atk-luokissa järjestettävään, lukukausittain suunniteltaviin koulutusohjelmiin, että tiivis suunnitteluyhteistyössä jäsenliittojen kanssa toteutettavaan suunnattuun koulutukseen, joka jakautuu liitoittain jäsenkoulutukseen, aktiivien koulutukseen sekä henkilöstökoulutukseen. Jäsenkoulutus Jäsenkoulutuksen alueella keskeisin hanke tulee olemaan Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL:n aktiivien kouluttaminen alkuvuoden aikana uuden Yhdistysavain-julkaisujärjestelmän version käyttöön. Tavoitteen saavuttamiseksi järjestetään valtakunnallisesti kattava koulutustilaisuuksien sarja eri puolilla maata. Tämän lisäksi ikääntyvien tietoyhteiskuntataitoja kehitetään myös Ikääntyneen hyvä arki -ohjelmahankkeessa, johon osallistutaan yhteistyössä EKL:n kanssa ja johon EKL hakee monivuotista toiminta-avustusta RAY:ltä ikääntyneiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. On sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta välttämätöntä, että jokaisella kansalaisella on, ikään katsomatta, tarvittava taito hoitaa omia jokapäiväisiä asioitaan myös kotoaan käsin, verkon välityksellä ja taloudellisesti edullisella tavalla.

13 Paikallisissa atk-luokissa toteutettava Seniorit verkoilla -verkkovaikuttamisen ja -viestinnän hanke estää osaltaan vanhempien ikäluokkien digitaalista syrjäytymistä. Myös Opetushallituksen myöntämällä opintoseteliavustuksella tuetaan syrjäytymisuhan alla olevien ryhmien - maahanmuuttajien, työttömien, senioriväestön, eläkkeellä olevien, alhaisen pohjakoulutuksen omaavien ja oppimisvaikeuksia kokevien kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen lisäämistä. Aktiivien koulutus Yhdistysten aktiivien kouluttamisessa painopistealueena on yhdistysten toiminnan tukeminen kehittämällä yhdistyskohtaisia verkkotaitoja ja ottamalla yhdessä niiden kanssa koulutuksen aikana käyttöön verkkoperustaisia, yhdistyksen toimintaa ja hallintoa helpottavia verkkotyökaluja. Keskeiset tarjottavat koulutukset ovat yhdistysavain ja toimiva hallitus -kurssit. Jäsenjärjestöjen henkilöstökoulutus Jäsenjärjestöjen henkilöstökoulutuksessa korostuvat perinteisten IT- ja verkkotaitojen lisäksi tietotyön monipuolinen hallinta, sosiaalisen median ja erilaisten pilvisovellusten käyttö sekä tietoturvaan ja henkilösuojaan liittyvä osaaminen. Oman, uuden osa-alueensa tuo mobiilikäyttöön ja -laitteisiin liittyvän osaamisen kehittäminen. Digitaalinen kuva, videokuva ja tarina Digitaalinen kuva, videokuva ja tarina nousevat yhä tärkeämpään rooliin sekä jäsenliittojen viestinnässä että koulutuksen toteuttamisessa, erityisesti jäsenkunnassa tapahtuvan sukupolvenvaihdoksen, mutta myös jäsenten verkkosisältöjen käyttötottumusten muuttuessa. Keskimäärin ottaen valmiudet tuottaa multimediaa ja audiovisuaalista materiaalia verkkoon ovat jäsenliitoissa kuitenkin aika vähäiset. Kasvatamme osaltamme näitä valmiuksia lisäämällä omaa osaamistamme ko. alueella, vahvistamalla av-palveluiden tuotevalikoimaansa, laajentamalla digitaaliseen kuvaan ja - videokuvaan liittyvää varustustaan ja lisäämällä koulutustarjontaansa em. aihealueilla. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä myös saada liittojen maakunnalliset ja paikalliset aktiivit erityisesti ay-liikkeen osalta tuottamaan videouutisia SAK:n, TSL:n ja jäsenliittojen portaaleihin. Yhteistyö Stadi.TV:n kanssa tarjoaa paitsi hyvän osaamisen kehittämismahdollisuuden, myös erinomaisen levityskanavan valmistuville materiaalille metropolialueella. Stadi.TV on voittoa tavoittelematon toimija, jossa materiaalin julkaiseminen on täysin maksutonta ja se näkyy metropolialueella sekä verkossa että televisiossa. Tällä toiminta-alueella toteutetaan myös erityisiä hankkeita koskien ammattiliittojen nuoria jäseniä. Tarvittaessa (tilauksesta) yksikkö harjoittaa myös omaa sisältötuotantoa jäsenjärjestöjen ja verkkokoulutuksen tarpeisiin. Verkkokoulutus Verkkokoulutuksen kehittäminen on kolmas keskeinen toiminta-alue. SAK:n ja TSL:n yhdessä ylläpitämä Työelämän verkko-opisto toimii työelämäaiheisen verkkokoulutuksen tarjottimena. Se markkinoi, yhdistää ja tekee tunnetuksi SAK:n, ammattiliittojen ja ay-koulutusta järjestävien oppilaitosten laajenevaa verkko-opiskelutarjontaa. Toimimme tiiviissä yhteistyössä Työelämän verkkoopiston kanssa ja tarjoamme monia liitoille suunnattavia verkko-oppimisen kehittämispalveluita sen kautta. JHL:n kanssa toteutettavien verkkokurssien osalta tavoitellaan n osallistujaa pitkäkestoisten (1-3 kk) kurssien osalta. PAM:n ja TEAM:n kanssa käynnistyy systemaattinen verkkokoulutustarjonnan kehittämistyö. Nuorten Kotkien Keskusliiton kanssa toteutetaan vuoden aikana ensimmäinen ohjattava verkkokurssi. Valmiuksia verkkokurssien suunnittelemiseen ja toteutukseen laajennetaan helmikuusta huhtikuuhun kestävällä verkkokoulutuksen suunnittelijakurssilla, joka toteutetaan yhteistyössä Työelämän verkko-opiston kanssa ja on ensisijaisesti suunnattu edellä mainittujen liittojen työntekijöille. Tietoyhteiskunnan kehittäminen Neljäs toiminta-alue liittyy yhteistyöhön TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen kanssa. Tavoitteena on TIETY -tietotyö -tutkintoon johtavan koulutuksen määrän lisääminen ja koulutusten 13

14 kehittäminen. TIETY -tietotyötutkinnon osalta vastaamme edelleen valtakunnallisesti sertifioitujen TIETY-kouluttajien koulutuksesta TIEKEn toimeksiannosta. Uudenmaan alueella teemme tiivistä yhteistyötä useamman kunnan opetus- ja sivistystoimen kanssa toteuttaen TIETY - tutkintokoulutuksia opettajille ja muulle sivistystoimeen kuuluvalle henkilökunnalle. TSL on hakenut v alusta lähtien vakinaista Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää TY- KEä. Määräaikaisen palvelutehtävän puitteissa olemme toimineet vuosina Olemme kehittyneet vahvaksi toimijaksi itsensä työllistävien ja mikroyrittäjien tukemisessa koulutuksen keinoin. Tätä toimintaa jatketaan siihen kohdentuvien resurssien mahdollistamissa puitteissa ja se tapahtuu yhdessä TYKE -tehtävässä määriteltyjen työelämän yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminta-alueena ovat erityisesti Uudenmaan, Kymen, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pirkanmaan maakunnat, mutta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa koko Suomi. Yksiköllä on myös tärkeä vaikuttamistehtävä. Se osallistuu eri foorumeilla tietoyhteiskuntakeskusteluun työväenliikkeen ja ay-liikkeen näkökulmia korostaen. Keskeistä on vaikuttaa tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan rakentamiseen ja kansalaisvaikuttamisen kehittymiseen myös tietoverkkojen avulla. Osana tätä tavoitetta järjestämme seitsemännen Tiedon virtaa -seminaarin myöhemmin päätettävästä teemasta. Toiminnan resurssit ja laadun kehittäminen Ylläpidämme atk-luokkia Helsingissä, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Turussa, Tampereella ja Vaasassa. Luokkiin on sijoitettuna yhteensä seitsemän tietoyhteiskuntakouluttajaa. Näiden lisäksi yksikössä työskentelee kaksi suunnittelijaa ja yksikön päällikkö. Tietoyhteiskuntakoulutuksen toiminta-alueella kokeilut, uteliaisuus ja tutkiminen ovat tärkeitä piirteitä, joiden avulla turvataan mukana pysyminen ja kyky ennustaa tulevaa nopeasti kehittyvällä toiminta-alueella. Vaikka olemmekin vahvasti verkottuneita kotimaisella IT- ja verkkotoimija-alueella, halutaan toiminnan innovatiivisuutta lisätä myös vahvistamalla yhteyksiä eurooppalaisella ja erityisesti pohjoismaisella tasolla. DeLLTUE -hankkeen kautta syntyneitä yhteyksiä Englannin TUC:n, Ruotsin LO:n / Runö -opiston ja European Trade Union Instituten (ETUI) kanssa tiivistetään edelleen ja pyritään yhteistyössä löytämään mahdollisuuksia sellaisille EU-rahoitteisille tietoyhteiskuntahankkeille, jossa luodaan uusia verkko-oppimisen työkaluja ay-liikkeen koulutuskäyttöön. Omia työskentelyresursseja vahvistamme mm. Sharepoint -intranetin tiiviillä hyödyntämisellä, oman Outlook-pohjaisen vuosikellon käyttöönotolla ja laajentamalla tietoyhteiskuntateemoihin liittyen tuntikouluttajaverkostoaan. Tietokoneen ajokorttikoulutuksissa hyödynnämme paitsi TIEKEn tutkintopalvelua, myös oppimateriaalitoimittajilta lisensioitavia opetusmateriaaleja. Etäoppimisen palvelimina toimivat edelleen Blackboard ja Moodle. Vuodenvaihteessa käyttöön otettavalla Surveypal kyselyohjelmalla toteutetaan laaja opiskelijoille ja koulutuksen tilaajille suunnattu kysely tietoyhteiskuntakoulutustuotteita ja -palveluita koskien vuosina koulutukseen osallistuneiden tai niitä tilanneiden keskuudessa. Kyselyn tulokset otetaan huomioon, kun yksikkö suunnittelee toimintansa painopistealueita vuotta 2013 koskien HALLINTO Yleistä Hallinnon tavoitteena on tukea eri yksiköiden arjen toimintaa. Toimintavuoden aikana päivitetään liiton hallinto-ohjesääntö. Hallinnon henkilöstön on pysyttävä ajan tasalla ja tästä huolehditaan riittävän koulutuksen avulla. Koko henkilöstölle tullaan toteuttamaan yhteistä koulutusta mm. käyttöönotettavan tapahtumahallinto-ohjelmiston, taloushallinto-ohjelmien sekä uuden puhelinjärjestelmien käyttäjäkoulutus. Vuoden 2012 talousarvio päätyy lievään ylijäämätulokseen.

15 Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon tavoitteena on, että TSL on työpaikkana sellainen, jossa henkilöstöä ja heidän työtään arvostetaan. Arkeen liittyvät välineet ovat kunnossa ja niitä osataan käyttää hyvin. Käyttökoulutusta järjestetään pitkin vuotta. Henkilöstöhallinnon tehtäväalueisiin kuuluvat liiton henkilöstösuunnittelu ja -hankinta, työn organisointi, ohjelmisto- ja työvälinekoulutukset, työsuhdeasiat (esimerkiksi työehtosopimukset, palkkaasiat ja loma-asiat), henkilöstön kehittäminen, työsuojeluasiat yhdessä yhteistyötoimikunnan kanssa sekä näihin liittyvät suunnittelu-, kehittämis- ja johtotehtävät. 3.2 Hankehallinto ja hankkeet ESR-hankkeiden hakuprosesseja liiton osalta kehitetään uutta strategiaa soveltaen. Tarkoituksena on luoda TSL:oon aktiivinen ja innovatiivinen hankehallinnon osaamiskeskittymä, jonka käytössä on ajantasainen ja selkeä ohjeistus hyvän hankehallinnon toteuttamiseksi. Käynnissä olevien hankkeiden osalta raportointia uudistetaan tilivuoden aikana rahoituspäätöksen kulurakenteen mukaiseksi yhteistyössä taloushallinnon kanssa. Hankeosaamisen tehtävänä on palvella niin jäsenjärjestöjen kuin TSL:n kehittämiä hankkeita. Työelämän koulutusneuvojat (OpinVerkko) hanke Vuonna 2012 jatketaan edellisen vuoden valmennusohjelmia. Lisäksi käynnistetään uusia valmennusohjelmia Lahdessa, Kouvolassa, Kemissä ja Seinäjoella. Koko valmennusohjelma käsittää 5 lähipäivää, sekä kuudennen ohjatun päivän, joka on omalla paikkakunnalla tehtävä verkostoitumispäivä. Verkostoitumispäiviä ohjaavat TSL:n alueelliset projektitoimijat. Tavoitteena on uuden valmennettavan saavuttaminen. Toimintavuonna järjestetään neljä lukiseulatilaisuutta ympäri maata. Lisäksi järjestetään valtakunnallinen seminaari, jonka tarkoituksena on mahdollistaa kaikkien koulutusneuvojien keskinäinen verkostoituminen, sekä verkostoituminen omien liittojensa vastuuhenkilöiden kanssa. Valtakunnallisen seminaarin tärkein sisältö on vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä työelämän koulutusneuvontapalveluista ja verkostojen rakentamisesta sekä saada lisäkoulutusta teemalla maahanmuuttajat ja koulutus. Vuonna 2012 tehdään tarvittavat muutoshakemukset ja väliraportit sekä ylläpidetään TSL:n sisäistä verkostoitumista. Projektin omia kotisivuja ja sähköistä verkostoitumisympäristöä ylläpidetään ja kehitetään. Projektin ja Opin Ovi -projektien välistä verkostoitumista jatketaan. Työelämän koulutusneuvojat (OpinVerkko)-hanke Itä-Suomessa Työelämän koulutusneuvojat Itä-Suomi -projekti jatkuu kesäkuun 2012 loppuun saakka. Koulutusneuvojille järjestetään sparraus-, valmennus- ja verkostoitumiskoulutukset, tavoitteena koulutusneuvojan tehtävien ja aseman vakiinnuttaminen työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Te-toimistojen palvelut siirtyvät nettiin ja henkilökohtaisen ohjauksen määrä vähenee. Koulutusneuvojilta odotetaan, että heillä on valmiudet neuvoa ja ohjata niin työpaikoilla kuin myös ammattiosastoissa työntekijöitä käyttämään internetin kautta saatavia työelämäpalveluja. Lisäksi yhteistyössä liittojen kanssa työstetään koulutusneuvojien asemaa ja tehtävää koskeva ohjeistus ja esite. Koulutusneuvojien toiminnasta ja hyvistä käytänteistä tuotetaan materiaali ammattiosasto- ja työpaikkajakeluun.

16 Monimuotoisin Kaakkois-Suomi MOKS 3 Monimuotoinen Kaakkois-Suomi -projekti 3 päättyy helmikuussa Näin ollen MOKS3:n toiminta vuonna 2012 tulee olemaan lähinnä kokonaan projektin alasajoa, eli Euroopan Union vaatimien kaavakkeiden täyttämistä ja raporttien laadintaa. 3.3 Taloushallinto Taloushallintoyksikön perustehtävänä on liiton taloushallinnon hoitaminen lakien ja asetusten sekä rahoittajien erityisvaatimusten mukaisesti siten, että hyvän kirjanpitotavan periaatteet toteutuvat. Keskeinen osa perustehtävää on tuottaa käyttökelpoisia raportteja toiminnan tueksi. Taloushallinnon järjestelmää kehitetään niin, että se toimii suunnittelun, raportoinnin ja johtamisen välineenä. Toimintavuoden painopisteenä on sähköisten järjestelmien haltuunotto kokonaisuudessaan sekä talousraportoinnin ajantasaisuuden parantaminen Tietohallinto Tietohallintoyksikkö vastaa liiton tietojärjestelmien ylläpidosta, kehittämisestä, etätuesta sekä tarvittaessa erilaisten raporttien ja tilastojen avustamisesta liiton organisaatiolle. Tehtäviin kuuluu myös etäopiskelupalvelimen ylläpito. Tietohallintoyksikön ensisijaisena toimintavuoden tavoitteena on uuden tapahtumahallintajärjestelmän käyttöönotto koko työyhteisölle. Uuden järjestelmän toimesta pystytään parantamaan asiakaspalvelua, markkinointia sekä taloushallinnon raportointia ja seurantaa. Järjestelmä on tarkoitettu arkiseen laajamittaiseen käyttöön. Tärkeää on riittävällä koulutuksella varmistaa, että välineitä osataan käyttää. Tavoitteena on, että yhä useammat hoitaisivat kurssi- ja kerhoasiointinsa ilmoituksensa ja raportointinsa verkon kautta.

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty :n syyskokouksessa 25.11.2016 Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Järjestötoiminta... 3 Edunvalvonta...

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

hallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet

hallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Jäsenkokous ehdokasasettelusta Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

M-Teamin strategia

M-Teamin strategia M-Teamin strategia 2014-2018 25.8.2014 Toimintaympäristön muutostekijät M-Teamin strategia Salibandyliiton strategia Yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö ja seurauskollisuus Kilpailu kunnallisista liikuntapaikoista

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston järjestämä

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot