Helsingin itäisten saarten asemakaava

Transkriptio

1 Helsingin itäisten saarten asemakaava Pikku Niinisaaren asukastilaisuus Anu Mansikka, KSV, A-osasto, Itäinen toimisto

2 Itäisten saarten asemakaavaryhmä Asemakaavoitus: Arkkitehti Anu Mansikka, puh Teknis-taloudellinen suunnittelu: Diplomi-insinööri Sirpa Kolu Maisema ja luonto: Metsänhoitaja Anna-Maaria Narvala (toistaiseksi) Suunnitteluavustaja: Leena Typpö Erityisasiantuntija, asukastilaisuudet ym: Vuorovaikutussuunnittelija Juha- Pekka Turunen Erityisasiantuntija, rakennussuojelu: Arkkitehti Riitta Salastie Erityisasiantuntija, maisemasuunnittelu: Maisema-arkkitehti Maria Karisto Muita yhteyshenkilöitä: Itäisen toimiston toimistosihteeri: Kirsi Juntunen, puh Itäisen toimiston toimistopäällikkö: Arkkitehti Kari Piimies Asemakaavaosaston toimisto: puh

3 Suunnitteluprosessi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma NYT Voit jättää mielipiteen kaavan lähtökohdista ja tavoitteista sekä osallistumisen riittävyydestä Kaavaluonnos nähtävillä (helmi-maaliskuu -09) Kaavaehdotus (alkuvuosi 2010) Voit jättää mielipiteen luonnoksen sisällöstä Voit tehdä muistutuksen Kaavan hyväksyminen 2010

4 Kuinka voi seurata suunnittelua Kaupunkisuunnitteluviraston internet-palvelu: Suunnitelmat kartalla Kirjeet osallisille suunnittelun etenemisestä ja osallistumismahdollisuuksista "Nähtävänä nyt Helsingin kaavoituskatsaus Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olo tiedotetaan päivälehdissä (Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Uutislehti 100) ja

5 Itäiset saaret, asemakaava-alue

6 Itäiset saaret, osa-aluejako

7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueiden kehittämisen tulee perustuu niiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon suunnittelun lähtökohtina (arvokkaat maisema-alueet, merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt) Maanpuolustuksen tarpeet on otettava huomioon Nykyiset ja odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään Hyvälaatuisen veden saanti on turvattava ja jätevesihaittojen ehkäisy on otettava huomioon Luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua edistetään parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä ja matkailussa suojelutavoitteita vaarantamatta Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet on otettava huomioon ja vältettävä näiden tarpeetonta pirstomista. Tarpeelliset ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus on turvattava. Rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys.

8 Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta Itäiset saaret

9 Ote yleiskaava 2002:sta Itäiset saaret

10 Ote Helsingin saaristo ja merialueen osayleiskaavasta Itäiset saaret

11 Itäiset saaret Asemakaavan yleiset tavoitteet Alueen merellisen imagon korostaminen Saariston ja meren rikas ja monipuolinen käyttö eri vuodenaikoina Saarten käytön ja luonteen profilointi Julkisen vesiliikenteen kehittäminen Saariston avoimuuden lisääminen Ensimmäisen asemakaavan laatiminen itäiseen saaristoon

12 Itäiset saaret Huvilasaarten suunnittelutavoitteita Jonkin verran lisärakentamista saariston osayleiskaavan periaatteiden mukaan Arvokkaat rakennukset ja rakenteet säilytetään Uutta rakentamista ohjataan kaavamääräyksin ja tarvittaessa rakennustapaohjein Virkistysalueita ja monipuolista toimintaa suurimmille saarille (matkailu, työnteko, joitakin mahdollisuuksia ympärivuotiseen asumiseen?) Maisemalliset ja luonnon arvot huomioidaan Rantautumispaikat ja kulkutiet merkitään tarvittaessa kaavaan Lisärakentamisen edellytys vesihuollon asianmukainen järjestäminen

13 Itäiset saaret asemakaava-alue Loma-asunnot ja mahdollinen pysyvä asuminen

14 Itäiset saaret Virkistysalueiden suunnittelutavoitteita Rantautumismahdollisuuksien parantaminen Virkistystä palvelevien rakennusten ja rakenteiden toteuttaminen Vanhan rakennuskannan hyväksikäyttö ja mahdollinen uudisrakentaminen Luonnonarvojen säilyttäminen (luonnonsuojelualuevaraukset) Kulumisen hallitseminen polkuverkosto ym. Virkistysaluevaraukset myös suuriin kesähuvilasaariin

15 Itäiset saaret asemakaava-alue Virkistysalueet

16 Itäiset saaret Vesijoukkoliikenteen ja matkailutoimintojen kehittäminen Vesiliikenneyhteyksiä tarvittaisiin lisää Kiertoajelujen ja reittivesiliikenteen yhteistoiminta parantaisi myös saarissa asuvien palvelutasoa Itäisillä saarilla ei nykyisin ole järjestettyä matkailutoimintaa Rastilan läheisyydestä huolimatta Edellytykset matkailun kehittämiseen ovat hyvät, mutta palvelut joudutaan rakentamaan Potentiaalisia matkailukohteita on Sähkö, vesihuolto jne puuttuvat useimmista saarista

17

18 Matkailupalveluiden alue Itäiset saaret asemakaava-alue Matkailupalveluiden sijoittaminen

19 Pikku Niinisaari Helsingin itäisten saarten asemakaava Asukastilaisuus Anu Mansikka, KSV, A-osasto, Itäinen toimisto

20 Pikku Niinisaari Itäiset saaret

21 Ote Helsingin saaristo ja merialueen osayleiskaavasta Itäiset saaret, Pikku Niinisaari

22 Ote Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaava määräyksistä Itäiset saaret

23 Pikku Niinisaari Itäiset saaret, nykytilanne

24 Pikku Niinisaari, suojelukohteet Luonnonsuojelualuevaraukset Helsingin yleiskaava 2002 mukaisesti Luonnonsuojelukohteet: luonnonsuojelualueita saaren etelärannalla. Muinaismuistolain mukaiset suojelukohteet?: vanhoja kiviaitoja Kulttuurimaiseman suojelu?: perinnepihapiirejä, puutarhoja, miljöösuojelukohteita Rakennetun ympäristön suojelu: Rakennuksia, rakennusryhmiä, rakenteita Inventointeja tehty, tarkistetaan tarpeen mukaan Kohteiden arviointi ja suojelumääräysten kehittely tapahtuu asemakaavatyön yhteydessä

25 Tilanrajat Kaupungin hallinnassa oleva alue Luonnonsuojelualue Kasvistollisesti arvokas alue

26 Pikku Niinisaaren arvokkaat luontokohteet sijaitsevat saaren etelärannalla

27 Itäiset saaret asemakaava-alue Rakennetun ympäristön suojelu

28 Suojeltava rakennus tai rakennusryhmä Pikku Niinisaari Itäiset saaret, osayleiskaavan rakennussuojelukohteet

29 Pikku Niinisaaren pohjoisrantaa ja alueen suojeltavia rakennuksia

30 Pikku Niinisaaren ympäristöongelmia Meriveden laadun huononeminen Tulvariskit Puutteellinen jätevesien käsittely Vuosaaren satama; melu, laivaväylä Puuston tuhoutuminen

31 Meriveden tilan huonontuminen uhkaa saariston virkistysarvoa.

32 Nykyinen käyttö edellyttää selvittämistä Tuleva käyttö saattaa edellyttää selvittämistä Itäiset saaret asemakaava-alue Jätevesien käsittely

33 Ote Helsingin tulvakartasta Itäiset saaret, Pikku Niinisaari

34 Viistoilmakuva Pikku Niinisaaresta

35 Vuosaaren sataman meluselvitys 2008 Satamamelu ja Pikku Niinisaari

36 Kallionlakimetsää hiekkarannan kupeessa saaren etelärannalla. Puustotuhoja kuivuuden ja metsien ylitiheyden vuoksi Kaupungin alueen itäosa (ylempi kuva) ja läntinen keskiosa.

37 Pikku Niinisaari: toimintaperiaate Nykytilanne Analyysi Saaren käyttö ja saavutettavuus Arvokkaat luontokohteet Maisemallinen perusrakenne Maisemallinen potentiaali Toiminnalliseen virkistykseen tai rakentamiseen soveltuvat alueet Reititykset Virkistysvarustus Tulevaisuuden toiminnan asettamat vaatimukset

38 Pikku Niinisaari vääräväriortokuvassa, saaren pinta-ala 30,2 hehtaaria

39 Hiekkaranta Topografia Korkeuskäyrät 2 m:n välein Luonnonsuojelualue Ekologisesti arvokas alue

40 Hiekkaranta Selänteet Laaksot Korkeuskäyrät 2 m:n välein Luonnonsuojelualue Ekologisesti arvokas alue Maisemallinen perusrakenne ja arvokkaat luontokohteet

41 Nykytilan puulajisuhteet ja metsätyypit vääräväriortokuvan päällä Kulttuurivyöhyke, joka lehtipuu- ja puutarhavaltaista Lehtipuuvaltainen metsä (metsätyyppi lehtomainen tai lehto) Sekametsä (metsätyyppi lehtomainen tai mustikkatyypin kangasmetsä) Havupuuvaltainen metsä (metsätyyppi puolukka- tai mustikkatyypin kangasmetsä) Kalliometsä (kallioista osin puutonta jäkäläkangasta) Puuton rantavyöhyke Kaupungin hallinnassa oleva alue Olemassa oleva polkuverkosto

42 Nykytilan puulajisuhteet ja metsätyypit Kulttuurivyöhyke, joka lehtipuu- ja puutarhavaltaista Lehtipuuvaltainen metsä (metsätyyppi lehtomainen tai lehto) Sekametsä (metsätyyppi lehtomainen tai mustikkatyypin kangasmetsä) Havupuuvaltainen metsä (metsätyyppi puolukka- tai mustikkatyypin kangasmetsä) Kalliometsä (kallioista osin puutonta jäkäläkangasta) Puuton rantavyöhyke Kaupungin hallinnassa oleva alue Olemassa oleva polkuverkosto

43 Nykyiset rakennetut alueet sekä toiminnalliseen virkistykseen ja rakentamiseen potentiaaliset alueet Melupuoli Hiljainen puoli Tulvaraja Tulvarajan alapuoliset alueet Hiekkaranta Lakialueet tai rakentamiseen jyrkät alueet Nykyiset rakennetut alueet Aktiiviseen toiminnalliseen virkistykseen ja rakentamiseen soveltuva alue, ensisijainen Aktiiviseen toiminnalliseen virkistykseen ja rakentamiseen soveltuva alue, toissijainen Meluraja, oletettava Pelikenttätoimintoihin soveltuva alue Kaupungin hallinnassa oleva alue Luonnonsuojelualue Ekologisesti arvokas alue

44 Nykyiset rakennetut alueet sekä toiminnalliseen virkistykseen ja rakentamiseen potentiaaliset alueet sekä topografia Melupuoli Hiljainen puoli Tulvaraja Hiekkaranta Tulvarajan alapuoliset alueet Lakialueet tai rakentamiseen jyrkät alueet Nykyiset rakennetut alueet Aktiiviseen toiminnalliseen virkistykseen ja rakentamiseen soveltuva alue, ensisijainen Aktiiviseen toiminnalliseen virkistykseen ja rakentamiseen soveltuva alue, toissijainen Meluraja, oletettava Pelikenttätoimintoihin soveltuva alue Kaupungin hallinnassa oleva alue Luonnonsuojelualue Ekologisesti arvokas alue

45 Maisemalliset kiintopisteet ja näkymäsuunnat Upeat näköalapaikat topografisesti korkeimmilta alueilta, mutta näkymät nykyisellään sulkeutuneet Merenrantaniitty ja linnuston pesimäalue Auringonottoon soveltuvat loivat ja tasaiset rantakalliot Kaupungin hallinnassa oleva maa-alue Ei kaupungin hallinnassa oleva maa-alue Maisemallinen kohokohta Näkymäsuunnat, joita avattava metsän läpi maisemallisiin kohokohtiin Luonnonhiekkaranta Luonnonsuojelualue Ekologisesti arvokas alue Korkeuskäyrät 2 m:n välein

46 Nykyinen ja rakennettava polkuverkosto Uusi laiturinpaikka yleiseen virkistykseen Pelikentälle soveltuva paikka Upea näköalapaikka hiekkarannalle, mutta näkymiä on avattava ja kuollut puu metsästä poistettava. Koilliseen laskeutuvilla rinteillä metsää on syytä avata varovaisemmin (=vähemmän), jotta tiheä metsä suojaa sataman melulta ja näköalahaitoilta. Auringonottoon soveltuvat loivat ja tasaiset rantakalliot Kaupungin hallinnassa oleva maa-alue Ei kaupungin hallinnassa oleva maa-alue Maisemallinen kohokohta Vanha laiturinpaikka. Laituri huonokuntoinen, tulisi kunnostaa Laituripaikka Olemassa oleva polkuverkosto Polku, joka tulisi rakentaa täydentämään olemassa olevaa verkostoa Luonnonsuojelualue Ekologisesti arvokas alue Korkeuskäyrät 2 m:n välein

47 Upeat näköalapaikat topografisesti korkeimmilta alueilta, mutta näkymät nykyisellään sulkeutuneet Uusi laiturinpaikka yleiseen virkistykseen 16 Pelikentälle soveltuva paikka Upea näköalapaikka hiekkarannalle, mutta näkymiä on avattava ja kuollut puu metsästä poistettava. Koilliseen laskeutuvilla rinteillä metsää on syytä avata varovaisemmin (=vähemmän), jotta tiheä metsä suojaa sataman melulta ja näköalahaitoilta. Merenrantaniitty ja linnuston pesimäalue Auringonottoon soveltuvat loivat ja tasaiset rantakalliot Synteesi Vanha laiturinpaikka. Laituri huonokuntoinen, tulisi kunnostaa Kaupungin hallinnassa oleva maa-alue Aktiiviseen toiminnalliseen virkistykseen ja rakentamiseen soveltuva alue, ensisijainen Aktiiviseen toiminnalliseen virkistykseen ja rakentamiseen soveltuva alue, toissijainen Näköalapaikka Laituripaikka Olemassa oleva polkuverkosto Polku, joka tulisi rakentaa täydentämään olemassa olevaa verkostoa Luonnonsuojelualue Ekologisesti arvokas alue Korkeuskäyrät 2 m:n välein Näkymälinjat, joita avattava metsän läpi maisemallisiin kohokohtiin/ potentiaalisia näkymälinjoja, joita saavutetaan puuston kaistalehakkuilla Uimaranta

48 Nykytilanne Saaren käyttö ja saavutettavuus! Pinta-ala 30,2 ha.! Ei julkista vesiliikenneyhteyttä. Kulttuurihistorialliset kohteet! Asutettu vuodesta 1857 lähtien.!saaren kerroksisessa miljöössä on nähtävissä kaikki saariston rakentamisen vaiheet saariston asuttamisesta sotien välisen ajan huvilarakentamiseen. Kalastaja-asutusta on säilynyt, osa rakennuksista ulkomuodoltaan huvilaksi muutettuina luvun rakentamista edustaa kaksikerroksinen funktionalistinen puuhuvila. Saaren maisema! Saari on maisematyypeiltään monimuotoinen. Etelärannan keskivaiheilla on upea luonnonhiekkaranta. Etelärannalla kulkee puuton rantavyöhyke. Kallioisia osin puuttomia lakialueita ja rinteitä on saaren länsiosan selänteillä ja rinteillä, pohjoisosan jyrkillä rinteillä ja pienehköinä laikkuina itäosassa. Muutoin saarella on peitteisiä tai puolipeitteisiä rinteitä.!yksityisomistuksessa olevat itä- ja länsipuolen alueet jonkin verran kuluneet. Keskiosissa kuluneisuus on vähäistä metsän vaikeakulkuisuuden vuoksi. Topografia! Saari on topografialtaan vaihteleva. Saaren poikki kulkee itä- länsisuuntainen harjanne. Korkeimmat laet saaren länsi- ja keskiosassa +16 m. Puusto Monimuotoiset metsätyypit (rehevästä lehtomaisesta karuihin kallionlakimänniköihin). Paikoitellen esiintyy suopainanteita.!kaupungin omat metsäalueet ovat huonokuntoisia. Kuollutta puuta on runsaasti. Virkistysvarustus!Ei yleiseen käyttöön tarkoitettua virkistysvarustusta.!ei yleisiä laitureita.

49 Maisemallisia ja toiminnallisia tekijöitä virkistyskäytöllisenä potentiaalina Positiivista! saari on helppo saavuttaa maitse.! saarella on eriluonteisia alueita, jotka soveltuvat erilaiseen virkistystoimintaan.! harjanne suojaa pohjoisesta ja luoteesta tulevalta melulta, harjanteen laki metriä.! rakentamiseen soveltuvaa aluetta on erityisesti melulta suojassa olevilla eteläpuolen rinteillä.! maisemallinen potentiaali: saaressa on hiekkarantaa, vaihtelevat korkeussuhteet ja monimuotoiset metsätyypit.! näkymät länsiosan huipuilta saaren maisemallisiin kohokohtiin sekä kaukomaisemaan! etelärannan suojaisassa poukamassa sijaitseva luonnonhiekkaranta on auringonvalon suhteen suotuisassa paikassa.! saari sopii toiminnalliseen ulkoiluun ja lomanviettoon (pitempiaikainen oleskelu, veneretkeilijät ja julkista vesiliikennettä käyttävät, ulkoiluun ja majoittumiseen liittyvät palvelut sekä toiminnot, jotka tukevat kulttuurimaiseman ylläpitoa). Negatiivista (rajoituksia saaren virkistyskäytölle aiheuttavat )! saaren pohjoisosiin kantautuva Vuosaaren sataman melu ja pohjoispuolelta kulkeva laivaliikenne saattavat rajoittaa saaren käyttömahdollisuuksia.! paikoitellen jyrkkyyden takia vaikeakulkuinen maasto! nykyisellään kaupungin omistamat metsäalueet huonokuntoisia: pusikkoisia, vaikeakulkuisia, yli-ikäisiä, kuusivaltaisia, pimeitä. Kuollutta puuta on runsaasti, joka on turvallisuusriski.

50 Tarvittavat toimenpiteet, jotta alue soveltuu toiminnalliseen ulkoiluun Puusto! Puustoa harvennettava ranta-alueita ja vähäpuustoisia kallionlakimetsiä lukuun ottamatta.! Kuollut puusto poistettava; maisemallinen miellyttävyys, metsätuholaisriski, turvallisuusriski metsässä liikkujille.! Metsää kehitettävä lehtomaisilla alueilla lehtipuuvaltaisempaan suuntaan; valoisuus, helppokulkuisuus, maisemallinen miellyttävyys, marjastus, hyttysten määrä.! Maisemallisia kohokohtia tuodaan esille avaamalla näkymiä esim. saaren eteläosan suojelualueelle, hiekkarannalle, etelärannan kauniille silokallioille ja saaren korkeimmilta kohdilta kaukomaisemaan.! Saaren pohjoisosan metsäalueet hoidetaan terveiksi ja elinvoimaisiksi. Melun torjumiseksi ne kasvatetaan tiheämpänä kuin eteläpuolen metsät. Kulumisen esto! Polkuverkostoa on laajennettava, jotta metsäalueet ja erityisesti herkät jäkäläpeitteiset kallionlakialueet eivät kulu lisääntyvän virkistyskäytön seurauksena. Laajennettava polkuverkosto liitetään olemassa olevaan polkuverkostoon. Aktiivinen toiminnallinen virkistys ja rakentaminen! Toiminnalliseen virkistykseen ja lomarakentamiseen ensisijaisesti soveltuvat alueet sijaitsevat melulta suojassa saaren eteläpuolella. Etelä- ja lounaisrinteet korkeiden selänteiden väliin muodostuvassa laaksossa ovat pienilmastoltaan suotuisinta aluetta.! Rakentamiseen soveltuvat alueet ovat tulvarajan (+3m) yläpuolella.! Toiminnallisesti sopiva paikka mahdolliselle peli- ym. rantatoimintojen alueelle voisi olla hiekkarannan ja mökkialueiden välissä. Saavutettavuuden parantaminen! Saareen tarvittaisiin julkinen vesiliikenneyhteys. Virkistysvarustus! Rantautumislaitureille paikkoja. Sopiva paikka voisi olla ainakin pohjoisrannalla kaupungin alueella (laivaliikenne saattaa aiheuttaa alueelle aallokkoa). Laiturit yhdistetään polkuverkostoon. Virkistysalueelle tarvitaan myös peruspalveluvarustus (jätehuolto, käymälät jne).