O2 Finland Oy. Lappfjärd Dagsmarkin tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Transkriptio

1 Lappfjärd Dagsmarkin tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelma

2 ESIPUHE Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma Kristiinankaupungin Dagsmarkiin suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Arviointiohjelman on laatinut Sito Oy O2 Finland Oy:n toimeksiannosta. Arviointiohjelman laatimiseen ovat osallistuneet projektipäällikkö Veli-Markku Uski, vanhempi asiantuntija Maiju Juntunen sekä suunnittelija Jarkko Kukkola. YHTEYSTIEDOT Hankevastaava O2 Finland Oy Yhteyshenkilö: Teemu Loikkanen William Ruuthin katu Kotka Puhelin etunimi.sukunimi@o2.se Yhteysviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yhteyshenkilö: Riitta Kankaanpää-Waltermann PL Vaasa Puhelin etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti Sito Oy Yhteyshenkilö: Veli-Markku Uski Tuulikuja Espoo Puhelin etunimi.sukunimi@sito.fi

3 (53) TIIVISTELMÄ Hankkeen tausta ja kuvaus Yhteiskunnan energiantarve on voimakkaasti lisääntymässä. Samanaikaisesti on kuitenkin pyrittävä hidastamaan ilmaston lämpenemistä. Suomessa suurin ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä on pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä liikenteessä käytettävät fossiiliset polttoaineet. Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa uusiutuvat energianlähteet, niiden joukossa tuulienergia, ovat keskeisessä osassa energiantarpeen kasvun kattamisessa. Tuulivoimasähkön tuotannossa ei synnyt hiilidioksidipäästöjä eikä muitakaan päästöjä. Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa (2008) on asetettu tavoitteeksi tuulivoimalla tuotetun sähkön osuuden nostaminen kuuteen terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä ja yhdeksään terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa tuotantokapasiteetin nostamista noin 2000 MW:iin kyseisenä ajanjaksona. Tavoitteeseen pääsemiseksi on päätetty tukea tuulivoimaa takuuhinnalla, eli niin sanotulla syöttötariffilla. Tätä taustaa vasten O2 Finland suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueelle, noin 10 kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta itään. Alue sijaitsee valtatien 8 ja Karijoen kunnanrajan, sekä Lidenintien ja Isojoentien välissä. Hankealue on suurimmaksi osaksi talouskäytössä olevaa asumatonta metsämaata sekä osittain peltoa tai kallioalueita. Lähin asutus sijaitsee hankealueen rajalla hankealueen länsiosassa. Hankealueen ympäristö on haja-asuttua maaseutua. Hankealueelle suunnitellaan rakennettavaksi teholtaan noin 2-3 MW:n tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden lisäksi alueelle rakennetaan teitä, maakaapeleita ja huoltorakennuksia. Suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat yksityishenkilöiden omistamille maille. O2 Finland on parhaillaan tekemässä maanvuokrasopimuksia maanomistajien kanssa. Vaihtoehdot Tarkasteltavana on kaksi toteutusvaihtoehtoa sekä niin kutsuttu nollavaihtoehto. Vaihtoehtojen erot liittyvät voimalaitosten sijoittamiseen ja niiden kokonaismäärään. Tässä YVA-ohjelmassa esitetyt vaihtoehdot on laadittu aluetta, asutuksen sijaintia ja tuuliolosuhteita koskevan nykytiedon perusteella. Vaihtoehto 1 (VE 1) Vaihtoehdossa noin 50 km 2 kokoiselle hankealueelle rakennetaan 67 voimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden napakorkeus on m ja roottorin läpimitta m. Kunkin tuulivoimalan teho on 2-3 MW. Vaihtoehto 2 (VE 2) Vaihtoehdossa noin 50 km 2 kokoiselle hankealueelle rakennetaan 56 voimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden napakorkeus on m ja roottorin läpimitta m. Kunkin tuulivoimalan teho on 2-3 MW.

4 (53) Nollavaihtoehto Nollavaihtoehtona tarkastellaan tilannetta, jossa Dagsmarkin tuulivoimahanke ei toteudu. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Arviointimenettely perustuu lakiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Menettelyssä on kaksi päävaihetta: arviointiohjelma ja arviointiselostus. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan arviointiohjelma, jossa esitellään hanke toteuttamisvaihtoehtoineen sekä esitetään suunnitelma siitä, miten ympäristövaikutukset arvioidaan ja miten selvitykset tehdään. YVA-ohjelma sisältää myös hankealueiden ympäristön nykytilan kuvauksen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa, kun ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yhteysviranomainen asettaa arviointiohjelman julkisesti nähtäville. Nähtävilläolon aikana yhteysviranomainen pyytää siitä lausuntoja, ja kansalaisilla, järjestöillä sekä muilla sidosryhmillä on mahdollisuus esittää siitä mielipiteensä. Yhteysviranomainen kokoaa lausunnot ja mielipiteet ja antaa sen jälkeen oman lausuntonsa. Ympäristövaikutusten arviointiselostus laaditaan YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella. YVA-selostuksessa esitetään ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ja arviointiohjelmassa esitetyt tiedot tarkennettuina tarvittavilta osin. Tehtyjen selvitysten ja olemassa olevan aineiston perusteella kuvataan ja arvioidaan hankkeen ympäristövaikutuksia muun muassa viihtyvyyteen, maankäyttöön, terveyteen sekä elolliseen ja elottomaan ympäristöön. Oleellisena osana selostusta esitetään tarkasteltujen vaihtoehtojen vaikutusten vertailu, mahdolliset haittojen lieventämistoimenpiteet ja esitys ympäristövaikutusten seurannasta. Yhteysviranomainen asettaa aikanaan arviointiselostuksen julkisesti nähtäville arviointiohjelman tapaan. Nähtävilläolon aikana yhteysviranomainen pyytää siitä lausuntoja ja halukkaat voivat esittää mielipiteensä. Yhteysviranomainen kokoaa lausunnot ja mielipiteet ja antaa sen jälkeen oman lausuntonsa. YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon. Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ihmisiin, ympäristön laatuun ja tilaan, maankäyttöön ja luonnonvaroihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan tuulivoimapuiston ja siihen liittyvien toimintojen rakentamisen, toiminnan ja käytöstä poiston aikaisia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Vaikutusten arviointi käsittää sekä rakentamisen että käytön aikaiset vaikutukset. Tuulivoimahankkeissa yleensä, kuten myös tässä hankkeessa, keskeisimpiä selvitettäviä vaikutuksia ovat vaikutukset linnustoon, maisemaan ja ihmisiin. Ihmisiin elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia ovat lähinnä melun ja varjojen aiheuttamat vaikutukset.

5 (53) Hankealueen lähiympäristössä on meneillään useita tuulivoimahankkeita. Tärkeä osa vaikutusten arviointia on hankkeen sekä lähialueen muiden hankkeiden kumulatiiviset yhteisvaikutukset. Tällaiset arvioitavia yhteisvaikutuksia ovat lähinnä vaikutukset maisemaan ja linnustoon sekä valon ja varjojen aiheuttamat häiriöt. YVA:n aikataulu ja osallistuminen Alla olevassa kuvassa on esitetty YVA-menettelyn alustava aikataulu. YVA-ohjelma asetetaan nähtäville syyskuussa 2013 kuukauden ajaksi. Tällöin kaikki asianomaiset voivat jättää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Arviointiohjelman yleisötilaisuus pidetään Kristiinankaupungissa syyskuussa Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta marraskuussa YVA-selostus valmistuu alustavan aikataulun mukaan helmikuussa 2014, jolloin se asetetaan nähtäville. Selostusvaiheessa järjestetään vastaavasti nähtävilläolo ja yleisötilaisuus Kristiinankaupungissa. YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta kesällä BEDÖMNINGSPROGRAMFAS, YVA-OHJELMAVAIHE Bedömningsprogrammet utarbetas, YVA-ohjelman laatiminen Framlagt (30 dygn), Nähtävilläoloaika (30 vrk) Möten för allmänheten, Yleisötilaisuus nähtävilläoloaikana Utlåtande om programmet (remisstid 30 dagar), Lausunto ohjelmasta (lausuntoaika 30 pv) KONSEKVENSBESKRIVNINGSFAS, YVA-SELOSTUSVAIHE Konsekvensbeskrivningen utarbetas, YVA-selostuksen laatiminen Framlagd (30-60 dygn), Nähtävilläoloaika (30-60 vrk) Möte för allmänheten, Yleisötilaisuus nähtävilläoloaikana Utlåtande om beskrivningen (remisstid 60 dagar), Lausunto selostuksesta (lausuntoaika 60 pv)

6 (53) SISÄLTÖ ESIPUHE... 0 YHTEYSTIEDOT... 0 TIIVISTELMÄ HANKKEEN KUVAUS Hankkeen tausta ja tavoitteet Hankkeen laajuus ja sijainti Hankkeesta vastaava Tuuliolosuhteet Tekninen kuvaus Tuulivoimalan rakenne Sähköntuotanto Perustamistekniikka Tiet ja nosturipaikat Kuljetukset Sähkönsiirto Käyttö ja ylläpito Käytöstä poisto Hankkeen yleinen suunnittelu Kaavoitustilanne Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Sopimukset maanomistajien kanssa YVA-menettely Kaavoitus Ympäristölupa Rakennuslupa Liittäminen sähköverkkoon Tiet Lentoestelupa Muut mahdolliset luvat ja päätökset Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Hankkeen toteuttamisen aikataulu YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen Arviointimenettelyn sisältö Arviointimenettelyn osapuolet Arviointimenettelyn aikataulu Tiedottaminen ja kansalaisten osallistuminen TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT vaihtoehto Hankevaihtoehto 1 (VE1) Hankevaihtoehto 2 (VE2) YMPÄRISTÖN NYKYTILA Ilmasto ja tuuliolosuhteet Maankäyttö ja kaavoitustilanne Maa- ja kallioperä Pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus ja luontoarvot Linnusto Muu eläimistö Luonnonsuojelualueet Hankealueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet: Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet Maisema Kulttuuriperintö ja muinaismuistot... 40

7 (53) 5 ARVIOINTITYÖN KUVAUS Arviointityössä käytettävät menetelmät Merkittävyyden määrittely Tarkastelualue ja vaikutusalue ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Vaikutukset ilmastoon Meluvaikutukset Varjostusvaikutukset ja välke Liikenteen vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan Vaikutukset alueen käyttöön Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Vaikutukset kasvillisuuteen Vaikutukset eläimistöön Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Yhteisvaikutukset Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot VERTAILUMENETELMÄT JA ARVIOINTIIN LIITTYVÄT OLETUKSET Vertailumenetelmät ja vaihtoehtojen vertailu Epävarmuustekijät ja oletukset Vaikutusten seuranta VIITTEET JA LÄHTEET... 53

8 (53) 1 Hankkeen kuvaus 1.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Energiantarve on voimakkaasti lisääntymässä niin globaalisti kuin Suomessakin. Samanaikaisesti on kuitenkin pyrittävä hidastamaan ilmaston lämpenemistä. Suomessa suurin ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä on pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä liikenteessä käytettävät fossiiliset polttoaineet. Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa uusiutuvat energianlähteet, niiden joukossa tuulienergia, ovat keskeisessä osassa energiantarpeen kasvun kattamisessa. Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa (2008) on asetettu tavoitteeksi tuulivoimalla tuotetun sähkön osuuden nostaminen kuuteen terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa tuotantokapasiteetin nostamista noin 2000 MW:iin kyseisenä ajanjaksona. Tavoitteeseen pääsemiseksi on päätetty tukea tuulivoimaa takuuhinnalla, eli niin sanotulla syöttötariffilla. Tuulivoimasähkön tuotannossa ei synnyt hiilidioksidipäästöjä eikä muitakaan päästöjä. Tuulivoiman ympäristövaikutukset liittyvät pääasiassa ääneen, maiseman muutoksiin ja mahdollisiin haittoihin luonnon eliöstölle. Tuulivoimahankkeita kehitetään erityisesti alueilla, joiden tuuliolosuhteet ovat hyvät ja joilla maanomistajat ovat kiinnostuneita yhteistyöstä. Dagsmarkissa nämä kriteerit täyttyvät. 1.2 Hankkeen laajuus ja sijainti O2 Finland suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Dagsmarkin Lapväärtin alueelle, noin 10 km Kristiinankaupungin keskustasta itään. Alue sijaitsee valtatien 8 ja Karijoen kunnanrajan sekä Lidenintien ja Dagsmarkintien/Isojoentien välissä. Hankealueen kokonaispinta-ala on noin 50 km 2. Hankealueen sijainti ja alustava rajaus on esitetty seuraavassa kartassa (Kuva 1). Hankealueelle on suunnitteilla enintään 67 teholtaan noin 2-3 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan teitä, maakaapeleita ja huoltorakennuksia. Hankealue on suurimmaksi osaksi talouskäytössä olevaa asumatonta metsämaata sekä osittain peltoa tai kallioalueita. Lähin asutus sijaitsee hankealueen rajalla hankealueen länsiosassa. Hankealueen ympäristö on haja-asuttua maaseutua. Hankealueen lounaispuolella, noin 2 km etäisyydellä hankealueen rajasta, sijaitsee Lapväärtin taajama ja hankealueen itäpuolella, noin 1 km etäisyydellä hankealueen rajasta, Karijoen keskusta. Tässä YVA-ohjelmassa esitellään hankevaihtoehdot 1 ja 2 sekä vaihtoehto 0, jossa hanke jätetään toteuttamatta. Hankevaihtoehdossa 1 ja 2 on esitetty nykyiseen tietoon perustuva esitys mahdollisista voimaloiden sijoitusvaihtoehdoista ja lukumääristä. Voimaloiden sijoituspaikkoja ja lukumäärää tarkistetaan tarvittaessa tehtävien selvitysten perusteella YVA-menettelyn aikana. Maa-alueet, joille tuulivoimaloita suunnitellaan, ovat yksityishenkilöiden omistuksessa. O2 Finland on parhaillaan tekemässä maanvuokrasopimuksia maanomistajien kanssa. Tuulivoimaloiden oletettu käyttöikä on vuotta.

9 (53) Kuva 1. Hankealueen sijainti ja alustava hankealueen rajaus 1.3 Hankkeesta vastaava 1.4 Tuuliolosuhteet Hankeen kehittämisestä, valmistelusta ja toteutuksesta vastaa O2 Finland. O2 on Ruotsissa vuonna 1991 perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa 500 tuulivoimalaa (n. 950 MW). Toiminnan laajentuessa suomeen vuonna 2012 perustettiin tytäryhtiö O2 Finland. Suomessa O2 on käynnissä kymmenkunta tuulivoimahanketta. Suomen tuuliatlaksen mukaan tuulen keskinopeus hankealueella on 100 m korkeudella noin 6,0-6,5 m/s. Päätuulensuunta on etelä-lounaasta. Alueella on myös tekeillä tuulimittauksia SODAR-laitteistolla. 1.5 Tekninen kuvaus Hankealueelle on suunnitteilla enintään noin 67 kpl teholtaan noin 2-3 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan teitä, maakaapeleita ja huoltorakennuksia.

10 (53) Tuulivoimalan rakenne Tuulivoimala koostuu perustuksen päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista ja konehuoneesta sekä muuntajasta. Tornit ovat yleensä putkimaisia terästorneja, jotka on kiinnitetty betonisiin tai teräsrakenteisiin perustuksiin. Hankealueelle suunnitellut tuulivoimalat ovat teholtaan 2-3 MW. Voimaloiden napakorkeus on noin m ja roottorin halkaisija on noin m. Tällöin voimaloiden siiven kärki nousee enimmillään noin 200 m korkeuteen. Eri voimalatyyppien soveltuvuutta kohteelle analysoidaan. Tuulivoimalan periaatekuva on esitetty alla (Kuva 2). Tuulivoimaloiden on oltava sitä kauempana toisistaan, mitä suurempi on roottorin pyyhkäisypinta-ala. Tämä johtuu siitä, että roottorin takana oleva tuuli on pyörteistä ja siinä on vain vähän energiaa. Tasaisten tuuliolojen ja tehokkaan tuotannon vuoksi turbiinien etäisyyden on yleensä oltava 4-6 kertaa roottorin halkaisija. roottorin halkaisija napa roottorin lapa kokonaiskorkeus torni napakorkeus perustus Kuva 2. Tuulivoimalan periaatekuva ja mitat. Lopullisten voimaloiden mitat saattavat poiketa tässä esitetystä tekstissä kuvatuissa rajoissa.

11 (53) Sähköntuotanto Tuulen liike-energia muunnetaan pyörimisliikkeeksi tuulivoimalan siipien avulla. Siivet pyörittävät generaattoriin kytkettyä akselia. Generaattorissa pyörimisenergia muutetaan sähköksi. Sähkö johdetaan muuntajaan ja siitä edelleen sähköverkkoon. Tuulivoimala vaatii käynnistyäkseen 3-4 m/s tuulen. Teho lisääntyy tuulen nopeuden kasvaessa. Suurin teho saavutetaan yleensä tuulennopeuden ollessa noin m/s. Tuulen nopeuden kasvaessa 25 m/s, joudutaan laitos pysäyttämään, jotta säästytään laitevaurioilta. Normaalin käytön aikana tuulivoimala tuottaa sähköä täysin päästöttömästi. Normaali tuulivoimala tuottaa 6-8 kuukauden aikana yhtä paljon sähköä kuin sen rakentamiseen, kuljettamiseen ja poistamiseen vaaditaan. Tämän jälkeen voimala on energiapostiviinen Perustamistekniikka Tuulivoimaloiden perustamistapa riippuu tuulivoimalan tyypistä ja koosta, rakentamispaikan geoteknisistä olosuhteista sekä voimalan toimittajasta. Jokaisen voimalan sijoituspaikalla tullaan tekemään geotekninen tutkimus parhaan perustamistavan määrittämiseksi. Yleisimmin käytettyjä perustustapoja ovat maavarainen teräsbetoniperustus ja kallioon ankkuroitava kallioperustus. Maavaraista teräsbetoniperustusta käytetään, kun kallio ei ole lähellä maanpintaa tai kallio ei ole riittävän lujaa. Maavarainen perustus edellyttää riittävän kantavan maaperän. Mikäli maaperä ei ole riittävän kantavaa, edellyttää perustus massanvaihtoa, jossa löyhät pintamaakerrokset (yleensä kaivusyvyys 1,5-5 m) korvataan rakenteellisesti sopivammalla materiaalilla. Teräsbetoniperustus pitää tuulivoimalan paikallaan pelkästään omalla painollaan. Perustus tehdään valamalla noin 1 m syvyyteen. Perustus on keskikohdaltaan noin 2 m paksu. Perustukset ovat halkaisijaltaan noin 20 m. Perustusten koko saattaa vaihdella sijoitussyvyyden ja voimalan koon mukaan. Tavallinen maavarainen perustus vaatii jopa 800 m 3 betonia ja 36 tonnia raudoitusta. Mikäli sijoituspaikassa on sopiva, ehjä kalliopohja lähellä maan pintaa, voidaan perustus tehdä kallioon ankkuroimalla. Mahdollinen orgaaninen pintamaakerros poistetaan ja tarvittaessa kalliota räjäytetään perustuksen pohjan tasoittamiseksi. Kallion päälle valetaan ohut betonilaatta ja kallioon porattuihin reikiin upotetaan ankkurointitangot. Ankkurien määrä ja syvyys riippuvat kallion laadusta ja tuulivoimalan koosta ja rakenteesta. Kallioon ankkuroidulla perustuksella on pienempi vaikutus luonnonympäristöön kuin maavaraisella teräsbetoniperustuksella. Kalliovarainen perustus vaatii tavallisesti vain noin 10 m 3 betonia ja huomattavasti vähemmän raudoitusta kuin maavarainen perustus.

12 (53) Kantavakerros Jakavakerros Geotekstiili Läpäisevä kerros Kuva 3. Periaatekuva maavaraisesta betoniperustuksesta Tiet ja nosturipaikat Tiet ja tuulipuiston sisäiset sähkökaapelit Tuulipuistoa rakennettaessa on yleensä aina rakennettava uusia teitä ja/tai vahvistettava vanhoja teitä. Olemassa olevia teitä käytetään mahdollisuuksien mukaan, mutta ne saattavat olla liian kapeita tai alimitoitettuja pitkille ja raskaille kuljetuksille. Tämän vuoksi olemassa olevia teitä voidaan joutua oikaisemaan ja vahvistamaan. Paranneltavat ja tarvittavat uudet tiet selviävät hankesuunnittelun edetessä. Alustava esitys tiestön parannustarpeista esitetään YVA-selostuksessa. Uudet tiet rakennetaan maanomistajan kanssa neuvotellen. Tiealueella olevat puut on kaadettava ennen rakentamisen aloittamista. Tiet mitoitetaan tuulivoimalan toimittajan vaatimusten mukaisesti. Yleensä tiet rakennetaan kuten tavalliset metsäautotiet siten, että tie päällystetään noin cm paksulla sorakerroksella. Tien leveys on yleensä noin 6 m, kaarteissa hieman suurempi. Yleensä vaatimuksena on, että tie kestää 17 tonnin akselipainon. Periaatekuva tien rakenteesta ja tien rakenteesta pohjavesialueella, mikäli pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa, on esitetty alla (Kuva 4, Kuva 5). Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Maakaapelit pyritään asentamaan teiden yhteyteen siten, että tarvittavat kaapeliurat voidaan kaivaa tien vierustalle tienrakennuksen yhteydessä. Tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen tieverkostoa käytetään voimaloiden huoltoja valvontatöihin. Tiet palvelevat myös paikallisia maanomistajia ja muita alueella liikkuvia. Maanomistajan toivomuksesta uusien teiden käyttöä voidaan rajoittaa tiepuomeilla.

13 (53). Kantavakerros Sähkö- ja tietoliikennekaapelit Jakavakerros Luiskakaltevuus 1:2 Kuva 4. Periaatekuva uuden tien rakenteesta Kantavakerros Jakavakerros Sähkökaapelit Geotekstiili Läpäiseväkerros lajittumatonta kiveä/mursketta Luiskakaltevuus 1:2 Kuva 5. Periaatekuva tien rakenteesta pohjavesialueella, mikäli pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Nosturipaikat ja asennusalueet Tuulivoimalan rakentamista varten tarvitaan voimalapaikan viereen nosturipaikka ja asennusalue, jotka voivat olla myös yhtä työskentelyaluetta. Alueella puretaan voimalan osat ja alueelle pystytetään nosturi. Tarvittavan alueen koko riippuu voimalatyypistä ja roottorin asennustavasta. Lavat voidaan kiinnittää napaan maassa, minkä jälkeen roottori nostetaan paikalleen, tai kiinnittää yksitellen suoraan napaan sen jälkeen, kun tämä on kiinnitetty konehuoneeseen. Yleensä työskentelyalue on kooltaan noin 30 m x 40 m. Työskentelyalueelta raivataan kasvillisuus ja pintaan laitetaan kantava sorakerros. Osa alueesta on erikoisrakenteista, jotta se kestää nosturin ja nostettavien kappaleiden yhteispainon. Jos voimalan työskentelyalue on pieni, rakennetaan hankealueelle yleensä vähintään yksi suurehko varastoalue, jossa säilytetään rakentamisen aikana tuulivoimalan osia, tarvikkeita ja koneita. Varastoalueen pintaala on m 2. Rakentamisen jälkeen kasvillisuutta ei tarvitse raivata voimalan ympäristöstä, vaan se saa palautua ennalleen.

14 (53) Kuljetukset Sähkönsiirto Nykytilanteessa normaalin kokoisen tuulivoimalan kuljetuskaluston tarve on yleensä seuraava: lapoja varten kolme kuorma-autoa, tornia varten kolme tai neljä kuormaautoa, konehuoneelle yksi kuorma-auto ja roottorin napaa, työkaluja ja sisäosia varten kolme kuorma-autoa. Rakentamisessa tarvittavan suuren nosturin kuljettaminen vaatii noin 17 kuorma-autokuljetusta. Perustusten, työskentelyalueiden ja uusien teiden rakentaminen sekä nykyisten teiden vahvistaminen aiheuttavat suuria kuljetusmääriä. Tarvittavien kuljetusten määrä riippuu siitä, millainen rakennuspaikka on kyseessä ja kuinka pitkästi rakennetaan uusia tai vahvistetaan olemassa olevia teitä. Kuljetustarpeen arvioidaan olevan likimain seuraava: - Maavaraista teräsbetoniperustusta varten tarvitaan raudoituksen ja betoninkuljetukseen noin 70 kuorma-autokuormaa / tuulivoimala. Kuljetusten määrä on huomattavasti pienempi, mikäli perustus voidaan ankkuroida kallioon. - Työskentelyalueelle tarvitaan noin 40 sorakuljetusta / työskentelyalue - Uuden tien rakentamiseen tarvitaan noin 170 kuorma-autokuormaa / tiekilometri. Näiden lisäksi tulevat muiden työkoneiden ja työntekijöiden kuljetukset. Tuulivoimalan osat kuljetetaan todennäköisesti Kaskisten sataman kautta valtatietä 8 pitkin ja edelleen seututietä 663. Kuljetusmatka satamasta hankealueelle on noin 30 km. Erityiskuljetusten tiestövaatimukset, mm. mahdollinen siltojen vahvistamistarve, otetaan huomioon reittien suunnittelussa. Soran ja muun materiaalin kuljetusreittejä ei ole vielä selvitetty. Tuulivoimalan ollessa toiminnassa tehdään huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä sekä ennakoimattomia huoltokäyntejä äkillisten ongelmien yhteydessä. Huoltokäynnit tehdään kevyemmällä kalustolla, yleensä henkilö- tai pakettiautolla. Tuulivoimalaitokset yhdistetään rakennettavaa syöttöjohtoa pitkin olemassa olevaan sähköverkkoon. Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto voimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan 20 kv maakaapeleilla, jotka asennetaan pääsääntöisesti rakennettavien tai olemassa olevien teiden yhteyteen. Laitoskohtaiset muuntajat sijoitetaan voimalatyypistä riippuen tornin sisälle tai konehuoneeseen tai vaihtoehtoisesti tornin viereen erilliseen muuntamokoppiin. Puiston sisäiseen verkkoon rakennetaan tarvittava määrä suurempia muuntajia, josta sähkö johdetaan ilmajohtoja pitkin pääverkostoon. Sähkötekniset ratkaisut sovitaan yhteistyössä paikallisen verkon omistajan kanssa. Tuulivoiman tuottaja tekee jakeluverkon haltijan kanssa sopimuksen sähköverkkoon liittymisestä ja sähkönsiirrosta. Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä ja tarkemmat suunnitelmat liittymisestä ja mm. sähköaseman rakentamisesta ovat tekeillä. Alueelle on suunniteltu Kristiinankaupunkiin johtavaa 400 kv sähkönsiirtoverkkoa, joka palvelisi myös lähialueelle suunnitteilla olevia muita tuulivoimahankkeita. Linjan suunnittelut ovat käynnissä. Alla (Kuva 6) on esitetty tämän hetkinen suunnitelma sähkösiirtolinjan sijainnista. Siirtolinja kulkisi hankealueen halki.

15 (53) Kuva 6. Alustava suunnitelma sähkönsiirrosta. Suunniteltu voimalinja on merkitty kuvaan tummanpunaisella, hankealueen raja vaaleanpunaisella Käyttö ja ylläpito Käytöstä poisto Tuulivoimalan käyttöönoton jälkeen käyttöä valvotaan ja vikoja korjataan kaukovalvonnan avulla. Vähäisten käyttöhäiriöiden sattuessa tuulivoimalat voidaan käynnistää uudelleen kauko-ohjauksella. Suurempien häiriöiden yhteydessä korjaustyöt tehdään paikan päällä, minkä jälkeen voimalat käynnistetään paikallisesti. Huolto-ohjelman mukainen huolto tehdään noin 2-4 kertaa vuodessa, ja sen suorittaa huoltohenkilöstö. Voimalat tarkastetaan myös mahdollisten seisokkien ja äkillisten vikojen korjausten yhteydessä. Osassa tuulivoimalamalleista on vaihdelaatikko, joka sisältää noin litraa öljyä. Kaikki nykyaikaiset voimalat on rakennettu niin, että mahdollinen vuotamaan päässyt öljy kerätään talteen konehuoneeseen tai tornin alaosaan. Öljy vaihdetaan tarvittaessa eli noin viiden vuoden välein. Joka viides vuosi vaihdetaan myös hydrauliikkaöljy. Huoltohenkilöstö kuljettaa vaihdetun öljyn pois. Jätteiden käsittely ja säilytys hoidetaan niin, ettei vuotaneet tai läikkyneet aineet pääse pilaamaan lähialueen maaperää tai pohjavettä. Voimajohdon kunnossapidosta vastaa voimajohdon omistaja. Merkittävimmät kunnossapitotyöt liittyvät johtoaukeiden ja reunavyöhykkeiden puuston raivaamiseen. Tuulivoimalan käyttöikä on vähintään 20 vuotta. Kun tuulivoimala on ollut käytössä noin vuotta, puretaan se osiin ja myydään edelleen uusiokäyttöön tai romutettavaksi. Yli 80 % tuulivoimalasta voidaan uusiokäyttää. Loput osat, etenkin roottorin lavat, käytetään energiantuotantoon. Tuulivoimalan sijoituspaikka palautetaan ennalleen. Perustukset poistetaan ja perustuksista aiheutunut kuoppa täytetään ympäristössä esiintyvän kaltaisella maalla. Sähkökaapelit poistetaan tai jätetään maaperään. Mikäli kaapelit poistetaan, täytetään kaivannot ympäristöä vastaavalla materiaalilla. Kasvillisuus palautuu alueelle hiljalleen. Muutaman vuoden kuluttua ympäristössä ei ole enää havaittavissa selviä merkkejä voimalasta.

16 (53) 1.6 Hankkeen yleinen suunnittelu Hankkeen kehitys- ja suunnittelutyö jatkuvat YVA-menettelyn aikana ja sen jälkeen. Suunnittelussa huomioidaan YVA-menettelyn aikana tehtyjen selvitysten tulokset. 1.7 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava on hyväksytty ja vahvistettu Maakuntakaava korvaa kaikki aiemmin vahvistetut seutukaavat. Pohjanmaan maakuntakaavan painopisteenä ovat yhdyskuntarakenne, liikenne, energiahuolto ja rantojen käyttö. Lisäksi kaava sisältää laajoja alueiden käytön kehittämisperiaatteita, jotka koskevat kaupunkialueiden ja jokilaaksojen kehittämistä. Tuulivoiman osalta kaavassa on osoitettu Korsnäsin ja Siipyyn edustan merituulivoima-alueet sekä Bergön maatuulivoima-alue. Alla olevassa kuvassa (Kuva 7) on esitetty ote maakuntakaavasta hankealueelta ja sen ympäristöstä. Hankealueella on: Hankealueen etelä- ja pohjoisosat on maakuntakaavassa osoitettu maaseutuasutuksen alueeksi jokilaaksossa. Alueilla on tarkoitus kehittää erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Hankealueen eteläosa on kaavassa merkitty tunnuksella mk-1, Lapväärtin jokilaakso, ja pohjoisosa tunnuksella mk-7, Tiukan jokilaakso. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee edistää luonnon ja ympäristön kestävää käyttöä, maiseman hoitoa, luonnontilaisen jokivesistön ja koko valuma-alueen vedenlaatua tulee parantaa. Lisäksi Lapväärtinjoen ja Tiukanjoen merkitystä kalastollisesti arvokkaana vesistönä tulee edistää. Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtin jokilaaksossa sekä Tiukan jokilaakso ovat osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaiksi alueiksi (sininen raidoitus). Kaavamääräysten mukaan alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Isojoen kulttuurimaisemaksi merkitty alue sijoittuu osittain hankealueen länsi- ja eteläosiin, lähinnä jokilaakson peltoaukeille. Muutoin arvokkaaksi merkityt maisema-alueet sijaitsevat hankealueen ulkopuolella. Hankealueen itäosaan on merkitty pohjavesialueet (pv). Pohjavesialueiden yhteyteen on merkitty seudullisesti merkittävät vedenottamot merkinnällä et-v. Vedenottamoalueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Hankealueen koillisosa on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Merkinnällä osoitetaan tärkeimmät suojelualueiden ulkopuoliset valtakunnallisesti merkittävät linnustoalueet. Merkintä ei rajoita alueen käyttöä esim. maa- ja metsätalouteen. Alueen sisällä voi olla useita eri maankäyttömuotoja. Hankealueen länsirajalle on merkitty jätteenkäsittelyalue/energiahuollon alue merkinnällä ej-1. Merkinnällä osoitetaan voimalaitoksen sivutuotteiden välivarastointiin ja loppusijoitukseen varatut alueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Hankealueen halki kulkee ohjeellinen ulkoilureitti ja Karijoentien laitaan on merkitty ohjeellinen pyöräilyreitti. Hankealueen koillisosaan on merkitty muinaismuistokohde. Kaikista alueen muinaisjäännöksiin mahdollisesti vaikuttavista maankäyttöhankkeista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Hankealueen koillisosassa on myös lehtojensuojeluohjelman

17 (53) mukaan perustettu tai perustettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue (SL5). Alueella on rakentamisrajoitus. Osa hankealueesta on merkitty kansainvälisesti arvokkaaksi Project aqua -kohteeksi, millä tarkoitetaan Lapväärtinjoen-Isojoen erityistä suojelua vaativaa vesistöaluetta. Maakuntakaavassa hankealueelle on merkitty 400 KV sekä 110 ja 220 kv voimansiirtojohto. Kaavaan on hankealueelle merkitty myös voimansiirtojohdon yhteystarve. Kuva 7. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta, johon on punaisella katkoviivalla merkitty Dagsmarkin hankealue. Vaihemaakuntakaava 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Pohjanmaan liitto laatii parhaillaan vaihemaakuntakaavaa 2, joka koskee uusiutuvia energiavaroja ja niiden sijoittumista maakunnan alueella. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä ( ). Tavoiteaikatauluna on kaavan hyväksyminen alkuvuodesta Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (Kuva 8) hankealueen keski- ja pohjoisosa (Peninkylän alue) on merkitty merkinnällä tv-2, tuulivoimaloiden alue ja eteläosa (Kullen alue) on merkitty merkinnällä tv-1, tuulivoimaloiden alue. Merkinnöillä osoitetaan

18 (53) maa-alueita, jotka soveltuvat seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Seudullisesti merkittävän tuulivoimapuiston alaraja on 10 tuulivoimalaa. Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota asumiseen ja virkistykseen, kulttuurimaisemiin, lintuihin, liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin, lentoesterajoituksiin, sähkönsiirtoon, luontodirektiivin liitteessä IVa mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen sekä alkutuotannon ja maa-ainesten oton edellytysten turvaamiseen. Alueen tv-2 merkinnöissä on lisäksi edellytetty, että alueella tehtävät toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava alueen monimuotoisuuden/ luonnonarvojen säilymistä edistävällä tavalla. Vaihemaakuntakaavatyön aikana on laadittu Uusiutuvia energiavaroja ja niiden sijoittumista käsittelevä selvitys, joka valmistui syksyllä 2012 sekä kaavaehdotukseen liittyvä vaikutusten arviointi ja aluekohtainen vaikutusten arviointi. Selvityksessä painotetaan tuulivoimatuotantoa. Selvityksen tavoitevuosi on Selvityksessä todettiin Peninkylän ja Kullen alueiden (käsittävät lähes koko hankealueen) kuuluvan luokkaan B, toissijaisesti suositeltava alue, joka soveltuu varauksin maakuntakaavan tuulivoimala-alueeksi. Hankealueen länsiosa on selvityksessä osittain merkitty Tiukan alueeksi, joka luokiteltiin luokkaan C, ympäristövaikutuksiltaan riskialtis alue tai ympäristövaikutukset vaativat lisäselvityksiä tai suunnittelua. Aluekohtaisessa vaikutusten arvioinnissa, kuten kaava-ehdotuksessakin, hankealue on jaettu kahteen osaalueeseen; pohjoisosa on Peninkulman aluetta ja eteläosa Kullen aluetta. Pohjanmaan liitto on laatinut Natura-arvioinnin ehdotuksesta vaihemaakuntakaavaksi 2. Arviointi on parhaillaan lausunnoilla. Selvityksessä käsitellään 2. vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueiden vaikutuksia Natura 2000-alueisiin. Peninkulman ja Kullen alueet eivät ole mukana tarkemmassa tarkastelussa, mutta myös niitä on tarkasteltu mm. lintujen muuttoreittien osalta. Selvityksessä on mainittu ympäristövaikutusten minimoinnin olevan erityisen tärkeää Peninkylän länsiosassa.

19 (53) Kuva 8. Ote Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 2 kaavaehdotuksesta, johon on punaisella katkoviivalla merkitty Dagsmarkin hankealue. Yleiskaava Alueella ei ole koko hankealueen kattavaa yleiskaavaa. Hankealueen itäosassa ja osittain hankealueen itäpuolella Bötombergen alueella on hyväksytty osayleiskaava. Kaavassa hankealueen käsittävät osat on merkitty pääosin maa- ja metsätalousalueeksi tunnuksella M tai MU-1. Pieniä alueita hankealueen koillis- ja kaakkoisosasta on kaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL) tai muinaisjäännösalueeksi (SM) (Kuva 9). Hankealueen itäpuolelle jää kaavassa turistipalvelujen alueeksi (RM) sekä ulkoilu- ja retkeilyalueeksi (VR) merkitty Pyhävuoren alue. Koko hankealueen kattavan osayleiskaavan laatiminen aloitettiin kesällä Hankealueen lounaispuolella olevassa Lapväärtin taajamassa on voimassa oleva osayleiskaava. Hankealueen eteläpuolella Dagsmarkin taajamassa on hyväksytty osayleiskaava. Tiukassa, hankealueen pohjoispuolella, on parhaillaan käynnissä osayleiskaavoitus.

20 (53) Kuva 9. Ote Bötombergen osayleiskaavasta.

21 (53) Asemakaava Hankealueella ei ole asemakaavaa. 1.8 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Hankkeen toteuttaminen edellyttää useita lupia ja päätöksiä ennen kun hankkeen toteuttaminen on mahdollista. Pääpiirteet tarvittavista luvista ja päätöksistä on koottu alle. Muiden mahdollisten lupien tarpeellisuus selviää pääasiallisesti YVA-menettelyn aikana, muun muassa arviointityöstä saatujen tietojen perusteella Sopimukset maanomistajien kanssa YVA-menettely Kaavoitus Ympäristölupa Rakennuslupa Hankkeen tuulivoimalat sijoitetaan yksityisten maanomistajien maille. Hankkeesta vastaava tekee tarvittavat maanvuokraussopimukset maanomistajien kanssa. Tuulivoimaloita sijoitetaan ainoastaan sopimuksen tehneiden omistajien maille. Hankkeeseen sovelletaan YVA-menettelyä, sillä tuulivoimapuistoon tulee yli kymmenen voimalaa ja voimaloiden kokonaisteho on yli 30 MW. Ympäristövaikutusten arvioinnissa kuvataan hanke ja arvioidaan sen ympäristövaikutukset. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia lupapäätöksiä eikä ratkaista sitä koskevia lupa-asioita. Kaupalliseen käyttöön rakennettava tuulivoimala vaatii asemakaavan tai yleiskaavan. Pienet hankkeet saattavat toteutua myös ilman kaavaa esimerkiksi suunnittelutarveratkaisulla tai satama- ja teollisuusalueilla poikkeusluvalla. Hankealueelle tulee laatia kaava ennen rakennuslupien hakemista. Alueen osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty. Osayleiskaavan tulee hyväksymään Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto. Tuulivoimala voi kuulua ympäristönsuojelulain mukaiseen ympäristölupamenettelyn piiriin, mikäli tuulivoimaloilla on vaikutuksia läheiseen asutukseen ja jos on kyse eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitetuista vaikutuksista. Ympäristöluvan tarvetta harkittaessa huomioidaan läheiseen asutukseen kohdistuvat melu- ja varjostushäiriöt. Mikäli ympäristölupa tarvitaan, se myönnetään kunnalle tehdystä erillisestä hakemuksesta sen jälkeen, kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa arviointiselostuksesta. Kaupalliseen tarkoitukseen rakennettava tuulivoimala vaatii aina maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen rakennusluvan. Rakennuslupahakemus jätetään kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle, kun YVA-menettely on päättynyt ja osayleiskaava on vahvistettu Liittäminen sähköverkkoon Voimajohtojen vetämistä varten tarvitaan sähkömarkkinalain (386/1995) mukainen rakentamislupa. Jos voimajohto vedetään tieympäristön läpi, on haettava maantielain 47 :n mukaista poikkeusta. Lisäksi on haettava lupaa voimajohdon vetämiselle maantien yli tai ali. Lupaa haetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Lisäksi tarvitaan liittymissopimus sähköverkon omistajan kanssa.

22 (53) Tiet Lentoestelupa Mikäli hankealueelle rakennetaan teitä, jotka vaativat liittymän maantielle, on niitä varten haettava liittymislupa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Myös nykyisten yksityistieliittymien parantamiseen on haettava liittymislupa. Korkeita rakennelmia, rakennuksia, merkkejä ja laitteistoja varten tarvitaan lentoestelupa. Lupa tarvitaan, jos laitteisto ulottuu 30 metriä maanpinnan yläpuolelle ja sijaitsee lentopaikan lähellä, tai ulottuu muilla alueilla 60 metriä maanpinnan yläpuolelle. Lupaa haetaan voimalaitoskohtaisesti Liikenteen turvallisuusvirastolta. Hakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan Finavia Oyj:n lausunto Muut mahdolliset luvat ja päätökset Tuulivoimaloita rakennettaessa on otettava huomioon Puolustusvoimien maankäyttötarve ja sotilasilmailu. Rakentamisen aikana alueelle tuotavat voimaloiden komponentit saattavat tarvita erikoiskuljetuksia, jotka edellyttävät erikoiskuljetusluvan hakemista. Lupaa haetaan Pirkanmaan ELY-keskukselta, joka vastaa koko Suomen erikoiskuljetusluvista. Mikäli hankkeeseen sisältyy mahdollisesti vesistöä muuttavia toimintoja, voidaan niihin tarvita vesilain mukainen lupa. Tällaisia toimintoja voivat olla esimerkiksi sillan rakentaminen, vesistön alitus tai kaapelin rakentaminen vesistöön. 1.9 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Hankkeeseen liittyy kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia suunnitelmia ja ohjelmia. Myös lähialueella meneillään olevat ja suunnitellut tuulivoimahankkeet vaikuttavat hankkeeseen. EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet Euroopan unioni on päättänyt ilmasto- ja energiapaketista, jossa kaikki jäsenmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonepäästöjään 20 % vuoden 1990 tasosta. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energiamuotojen osuutta 20 prosenttiin EU:n energiakulutuksesta. Dagsmarkin hankkeella voidaan edistää näiden tavoitteiden toteutumista. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2008 uuden ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritetään Suomen keskeiset ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet vuoteen 2020 asti, ja laajemmassa mittakaavassa vuoteen 2050 asti. Suomen tavoitteena on tuulivoiman osalta nostaa asennettu kokonaisteho nykyisestä 200 MW:n tasosta noin 2000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, mikä tarkoittaisi tuulivoimalla tuotetun sähkön määrän olevan vuonna 2020 noin 6 TWh. Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen ilmasto- ja energiastrategian päivityksen Vuoden 2013 strategiassa tuotantotavoite vuoteen 2025 mennessä on 9 TWh. Tuotantotavoite tarkoittaa sitä, että Suomeen on rakennettava noin tuulivoimalaa (3 000 MW). Dagsmarkin hankkeella voidaan edistää tämän tavoitteen toteutumista.

23 (53) Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteissa esitetään muun muassa, että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia on parannettava. Lisäksi tuulivoimalat on ensisijaisesti sijoitettava mahdollisimman keskitetysti usean voimalan yksiköihin. Suunniteltu hanke on edellä mainittujen tavoitteiden mukainen. Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelma Yhtenä Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelman tavoitteista on, että sähkön- ja lämmöntuotanto sekä liikenne ovat Pohjanmaalla vuonna 2040 hiilidioksidineutraaleja normaaleissa käyttöoloissa. Lisäksi osatavoitteena on saada Pohjanmaa täysin energiaomavaraiseksi vuonna Hanke edistää näiden tavoitteiden toteutumista. Pohjanmaan maakuntaohjelma Pohjanmaan maakuntaohjelmassa todetaan ilmaston muutoksen hillitsemisen olevan avainasemassa Pohjanmaan luonnon ja hyvinvoinnin edistämisessä lähivuosina. Tässä tuulivoiman rakentamisella on tärkeä osuus. Päämääränä on myös energiaomavaraisuus. Tuulivoimaa korostetaan bioenergian ohella tärkeänä kehittämiskohteena. Suunnitteluhanke vastaa hyvin maakuntaohjelmassa asetettuja tavoitteita. Lähiseudun muut tuulivoimahankkeet Hankealueen lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Lähin käytössä oleva tuulivoimapuisto on Innopower Oy:n Kristiinankaupungin satama-alueella sijaitseva kolmen tuulivoimalan muodostama Furuvikenin tuulivoimapuisto. Puiston kokonaiskapasiteetti on 3 MW. Puisto sijaitsee noin 10 km hankealueesta länteen. Hankealueen lähistöllä on käynnissä useita eri suunnitteluvaiheissa olevia tuulivoimapuistohankkeita (Kuva 10). Lähimmät hankkeet ovat Lappfjärd-Lakiankankaan tuulivoimapuisto, Kristiinankaupunki pohjoinen sekä Vanhan Närpiöntien tuulivoimapuisto, jotka kaikki sijaitsevat lähimmillään alle 5 km etäisyydellä hankealueesta. Alla on kuvattu hankealueesta 20 km sisällä suunnitteilla olevia hankkeita tarkemmin. CPC Finland Oy, Lappfjärd ja Lakiankangas (Kristiinankaupunki, Isojoki). Tuulivoimahanke koostuu kahdesta lähellä toisiaan sijaitsevasta tuulivoimapuistoalueesta. Alueet sijoittuvat Lapväärtin ja Lakiankankaan alueilla valtatien 8 itäpuolelle sekä Uttermossantien ja seututien 664 (Dagsmarkintie ja Isojoentie) väliin. Alue sijaitsee lähimmillään noin 2,5 km Dagsmarkin hankealueen eteläpuolella. Puisto käsittäisi enimmillään noin sata 3 MW tuulivoimalaa. Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui keväällä 2013 ja yhteysviranomainen antoi siitä lausuntonsa kesäkuussa Triventus Wind Power Ab, Tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen. Kristiinankaupungin pohjoisosaan Tiukan alueelle on suunnitteilla noin voimalan tuulivoimapuisto. Voimaloiden teho on noin 3-4,5 MW. Tuulivoimapuisto sijaitsee Tiukan kylän koillispuolella, noin 8 km etäisyydellä Kristiinankaupungin keskustaan. Suunniteltu puisto sijaitsee noin 3,5 km Dagsmarkin tuulivoimapuiston hankealueesta pohjoiseen. Hankkeelle on laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma toukokuussa PVO-Innopower Oy, Vanhan Närpiöntien tuulivoimapuisto. Kristiinankaupunkiin Vanhan Närpiöntien varteen on suunnitteilla kuuden, yksikköteholtaan noin 3 MW voimalan tuulivoimapuisto. Alue sijaitsee noin 3 km Lappfjärd-Dagsmarkin hankealu-

24 (53) eesta luoteeseen. Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitetty vuosina kaavoituksen yhteydessä. Vindkraftspark Ab, Oy Uttermossan Tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Kristiinankaupungin eteläosaan Uttermossaan valtatien 8 itäpuolelle. Alueelle on suunniteltu enintään 8 tuulivoimalaa, teholtaan 2-3,6 MW. Hankkeelle on laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma, joka valmistui alkuvuodesta Yhteysviranomainen antoi siitä lausunnon EPV Tuulivoima Oy, Metsälä. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijaitsee Kristiinankaupungin Metsälän alueella, valtatien 8 itäpuolella. Alueelle on suunniteltu enintään 44 tuulivoimalaa, jotka ovat teholtaan 2-5 MW. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt vuoden 2011 alussa. Alueen osayleiskaava on hyväksytty syksyllä UPM-Kymmene Oyj, Mikonkeitaan tuulivoimapuisto. Suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto sijoittuu valtatien 8 itäpuolelle Kristiinankaupungin eteläosaan ja osittain Isojoen kunnan alueelle. Alueelle on suunniteltu enintään 30 tuulivoimalaa, yksikköteholtaan 2,4-4 MW. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui kesäkuussa Triventus Wind Power Ab, Västervikin tuulivoimapuisto. Kristiinankaupungin Västervikin alueelle on suunnitteilla noin tuulivoimalaa, jotka ovat teholtaan 2-3 MW. Alue sijaitsee noin 28 km Kristiinankaupungin keskustasta etelään, valtatien 8 länsipuolella. Hankkeelle on laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma, josta yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa PVO-Innopower Oy, Kristinankaupungin edustan merituulivoimapuisto. Kristiinankaupungin ja Närpiö edustan merialueelle sekä Kristiinankaupungin Karhusaaren voimalaitosalueelle on suunnitteilla tuulivoimapuisto. Alueelle on suunniteltu enintään 73 voimalaa, puiston kokonaisteho olisi noin MW. Hankkeen YVAmenettely on päättynyt keväällä GreenPower Finland Oy, Kaskinen. Kaskisiin on suunnitteilla 2-3 laitoksen tuulivoimapuisto. Etäisyys Lappfjärd-Dagsmarkin hankealueelta on noin 15 km. Voimalat ovat kooltaan noin 3 MW. Hankkeen etenemisestä ei ole saatavilla tietoa.

25 (53) Kuva 10. Lähiseudun muut tuulivoimahankkeet (4/2013) 1.10 Hankkeen toteuttamisen aikataulu YVA-menettelyn on tarkoitus valmistua kesällä 2014 ja osayleiskaavan vahvistuksen tapahtua alkuvuodesta Tuulivoimapuiston rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan muutama kuukausi kaavan hyväksymisen jälkeen, heti kun hankkeelle on saatu tarvittavat luvat. 2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely 2.1 YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä säädetään ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa ( /468). YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja vaikutusten yhtenäistä huomioonottamista sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVAmenettely ei ole lupamenettely, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksentekoa varten. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon myöhemmässä päätöksenteossa ja lupaharkinnassa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa valtioneuvoston asetuksessa ( /713) edellytetään arviointimenetelmän soveltamista tuulivoimahankkeisiin

26 (53) silloin, kun yksittäisten voimaloiden lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho on vähintään 30 megawattia. Tarkasteltava hanke kuuluu siten lakisääteisen YVA-menettelyn piiriin. 2.2 Arviointimenettelyn sisältö Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakautuu kahteen päävaiheeseen, jotka ovat arviointiohjelma ja arviointiselostus. Arviointimenettelyn eteneminen on esitetty alla (Kuva 11). Kuva 11. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaiheet Arviointiohjelma YVA-menettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Arviointiohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta ja suunnitelma (työohjelma) siitä, mitä ympäristövaikutuksia selvitetään ja millä tavoin selvitykset tehdään. Arviointiohjelmassa esitetään perustiedot hankkeesta ja sen aikataulusta, tutkittavat vaihtoehdot sekä suunnitelma tiedottamisesta. Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiohjelman asettamisesta nähtäville alueen kuntiin ja pyytää ohjelmasta lausunnot eri viranomaisilta. Myös kansalaiset ja muut tahot voivat esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle nähtävilläoloaikana. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja viranomaislausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle kuukauden kuluessa nähtävilläoloajan päättymisestä. Tämän jälkeen ympäristövaikutusten arviointityö jatkuu arviointiselostusvaiheella. Arviointiohjelman nähtävilläoloaikana järjestetään yleisötilaisuus Kristiinankaupungissa, jossa esitellään hanketta ja arviointiohjelmaa.

27 (53) Arviointiselostus Arviointiselostukseen kootaan YVA-menettelyn yhteydessä tehdyt selvitykset ja arviot hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Keskeistä on vaihtoehtojen vertailu ja niiden toteuttamiskelpoisuuden arviointi. Selostuksessa esitetään myös arvioinnissa käytetty aineisto lähdeviitteineen, arviointimenetelmät, arviointityön epävarmuudet, haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen sekä vaikutusten seuranta. Yhteysviranomainen kuuluttaa ja asettaa arviointiselostuksen nähtäville samalla tavoin kuin arviointiohjelmavaiheessa. Arvioinnin keskeisten tulosten esittelemiseksi järjestetään yleisötilaisuus. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut mielipiteet ja viranomaislausunnot ja antaa niiden sekä oman asiantuntemuksensa perusteella lausuntonsa arviointiselostuksesta kahden kuukauden kuluessa nähtävilläoloajan päättymisestä. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen arviointiselostuksesta antamaan lausuntoon. 2.3 Arviointimenettelyn osapuolet Hankevastaavana toimii O2 Finland ja yhteysviranomaisena Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja arviointiselostuksen laatimisesta vastaa Sito Oy yhteistyössä Triventus Consulting AB:n kanssa. Hankkeelle ei ole nimetty ohjaus- tai seurantaryhmää. Hankkeesta tiedotetaan kuitenkin aktiivisesti muun muassa pitämällä tiedotustilaisuuksia asukkaille ja yhdistyksille. 2.4 Arviointimenettelyn aikataulu Virallisesti YVA-menettely alkaa yhteysviranomaisen kuuluttaessa YVA-ohjelman nähtäville tulosta. YVA-ohjelman laatiminen aloitettiin kesällä Ohjelma asetetaan nähtäville syyskuussa YVA-selostus valmistuu alustavan aikataulun mukaan helmikuussa YVA-menettelyn alustava aikataulu on esitetty alla (Kuva 12). Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on meneillään osayleiskaavan laatimisprosessi. YVA-menettelyn ja osayleiskaavan laatimisen aikataulut yhteensovitetaan siten, että osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä samanaikaisesti YVA-ohjelman kanssa. Osayleiskaavaluonnoksen on tarkoitus valmistua samanaikaisesti YVA-selostuksen kanssa.

28 BEDÖMNINGSPROGRAMFAS, YVA-OHJELMAVAIHE Bedömningsprogrammet utarbetas, YVA-ohjelman laatiminen Framlagt (30 dygn), Nähtävilläoloaika (30 vrk) Möten för allmänheten, Yleisötilaisuus nähtävilläoloaikana Utlåtande om programmet (remisstid 30 dagar), Lausunto ohjelmasta (lausuntoaika 30 pv) KONSEKVENSBESKRIVNINGSFAS, YVA-SELOSTUSVAIHE Konsekvensbeskrivningen utarbetas, YVA-selostuksen laatiminen Framlagd (30-60 dygn), Nähtävilläoloaika (30-60 vrk) Möte för allmänheten, Yleisötilaisuus nähtävilläoloaikana Utlåtande om beskrivningen (remisstid 60 dagar), Lausunto selostuksesta (lausuntoaika 60 pv) (53) Kuva 12. YVA-menettelyn alustava aikataulu 2.5 Tiedottaminen ja kansalaisten osallistuminen Ympäristövaikutusten arviointimenettely on avoin prosessi, jossa tavoitteena on kansalaisten tiedonsaannin ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. YVA:ssa osallistumisella tarkoitetaan vuorovaikutusta seuraavien tahojen välillä: hankkeesta vastaava, yhteysviranomainen, muut viranomaiset, henkilöt joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä yhteisöt ja säätiöt, joiden toimialaa vaikutukset saattavat koskea. Osana YVA-menettelyä toteutetaan lainsäädännön edellyttämä virallinen kuuleminen, josta vastaa yhteysviranomainen. Yhteysviranomaisena toimiva Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa sekä arviointiohjelman että arviointiselostuksen asettamisesta nähtäville. Kuulutusilmoitukset julkaistaan hankealueen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla, hankealueen sanomalehdissä ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen verkkosivuilla. Kuulutuksissa ilmoitetaan, missä arviointiohjelma / - selostus on nähtävillä ja milloin mielipiteitä voi antaa. YVA-asiakirjat asetetaan nähtäville hankealueen kuntiin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen sekä luettavaksi kunnan pääkirjastoon. Mielipiteitä ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta voi antaa yhteysviranomaiselle kuulutuksissa ilmoitettuna aikana sähköisesti (kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi) tai postitse (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Kirjaamo, PL 93, Vaasa). Arviointiohjelma ja -selostus ovat nähtävillä vähintään 30 ja enintään 60 päivää. Arviointiohjelman nähtävilläoloaikana syys-lokakuussa 2013 järjestetään avoin yleisötilaisuus Kristiinankaupungissa, jossa esitellään hanketta ja arviointiohjelmaa. Paikalla ovat keskustelemassa ja kysymyksiin vastaamassa hankkeesta vastaavan edustajat, ympäristöarviointia tekevän konsulttitoimiston edustajat ja yhteysviranomainen. Arviointiselostusvaiheessa järjestetään vastaava yleisötilaisuus, jossa esitellään valmistuneen arvioinnin keskeisiä tuloksia.

29 (53) 3 Tarkasteltavat vaihtoehdot vaihtoehto Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta varsinaista toteutusvaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan tuulivoimaloiden määrän ja sijoittelun suhteen. Lisäksi tarkastellaan niin sanottua nollavaihtoehtoa, eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Vaihtoehdossa 0 hanketta ei toteuteta. Alue jää nykyiseen tilaansa. 3.2 Hankevaihtoehto 1 (VE1) Hankevaihtoehdossa VE1 kohteelle rakennetaan 67 voimalan tuulivoimapuisto. Vaihtoehdon voimaloiden määrässä ja sijoittelussa on huomioitu lähialueen asutus ja meluvaikutukset. Tuulivoimaloiden napakorkeus on m ja roottorin läpimitta m. Kunkin tuulivoimalan teho on 2-3 MW. Hankealueen alustava rajaus ja vaihtoehdon mukaiset alustavat tuulivoimaloiden sijoituspaikat on esitetty alla (Kuva 13, Kuva 14). Tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja tullaan tarkistamaan suunnittelun edetessä. Kuva 13. Tuulivoimaloiden alustava sijainti (punaisella) hankevaihtoehdossa 1. Hankealueen rajaus sinisellä.

30 (53) Kuva 14. Hankevaihtoehto 1 mukainen alustava tuulivoimaloiden sijoittelu suhteessa vaihemaakuntakaavan 2 kaavaehdotuksen rajaukseen (mustalla). 3.3 Hankevaihtoehto 2 (VE2) Hankevaihtoehdossa VE2 kohteelle rakennetaan 56 voimalan tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on huomioitu erityisesti vaihemaakuntakaavan 2 kaavaehdotuksen aluerajaukset sekä Susiluolan ympäristön maisema-arvot (Kuva 16). Tuulivoimaloiden napakorkeus on m ja roottorin läpimitta m. Kunkin tuulivoimalan teho on 2-3 MW. Hankealueen alustava rajaus ja vaihtoehdon mukaiset alustavat tuulivoimaloiden sijoituspaikat on esitetty alla (Kuva 15). Tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja tullaan tarkistamaan suunnittelun edetessä.

31 (53) Kuva 15. Hankevaihtoehdon 2 mukaiset alustavat voimaloiden sijoituspaikat (punaisella) ja alustava aluerajaus (sinisellä).

32 (53) Kuva 16. Hankevaihtoehdon 2 mukaiset alustavat voimaloiden sijoituspaikat suhteessa vaihemaakuntakaavan 2 kaavaehdotuksen mukaiseen aluerajaukseen (musta). 4 Ympäristön nykytila Tässä luvussa kuvataan yleisesti ympäristön nykytilaa sekä hankealueella sijaitsevia suojelukohteita. Nykytilan kuvauksen avulla pyritään ohjaamaan vaikutusten arviointia tärkeisiin asioihin. Alueelle ollaan parhaillaan laatimassa useita selvityksiä. Kevään ja kesän 2013 aika on alueella tehty liito-oravaselvitys, lepakkoselvitys, luontoselvitys ja kevään muuttolintuseuranta. Vuoden 2013 aikana alueella on tarkoitus suorittaa vielä pesimäkauden linnustoselvitys sekä syksyn muuttolintuseuranta. Lisäksi hankkeelle on tehty meluselvitys ja varjostusselvitys. Luonto-, linnusto-, liito-orava- ja lepakkoselvitysten raportit valmistuvat vuoden 2013 aikana. Selvitysten alustavat tulokset on kuvattu lyhyesti alla olevissa kappaleissa. Tarkemmat tulokset tullaan raportoimaan YVAselostuksessa. 4.1 Ilmasto ja tuuliolosuhteet Hankealue sijaitsee rannikolla, missä tuuliolosuhteet ovat hyvät. Suomen tuuliatlaksen mukaan tuulen keskinopeus alueella on noin 4,5-5,5 m/s 50 m korkeudella ja 6,0-6,5 m/s 100 m korkeudella. Pääasiallinen tuulensuunta on etelä-lounaasta. O2 Finland tekee alueella jatkuvia tuulimittauksia SODAR-laitteistolla.

33 (53) 5,5-6 6, ,5 7-7,5 Projektområde Hankealue Projektområde Hankealue Kuva 17. Hankealueen keskimääräinen tuulennopeus (m/s) 100 metrin korkeudella (Suomen tuuliatlas). 4.2 Maankäyttö ja kaavoitustilanne Hankealueen pinta-ala on noin 50 km 2. Alue on suurimmaksi osaksi talouskäytössä olevaa asumatonta metsämaata sekä osittain peltoa tai kallioalueita. Lähin asutus sijaitsee hankealueen rajalla hankealueen länsiosassa. Maasto on melko tasaista. Etäisyys valtatielle 8 on vähimmillään noin 300 m. Alueen halki kulkee Karijoentie. Alueella on useita pienempiä teitä. Hankealueen ympäristö on haja-asuttua maaseutua (Kuva 18). Hankealueella on kaksi virkistyskäytössä olevaa asuntoa. Lähin asutus sijoittuu Lapväärtinjokilaaksoon alueen eteläpuolella sekä Tiukanjokilaaksoon alueen pohjoispuolella. Lähimmät taajamat sijaitsevat noin 2 km etäisyydellä hankealueen rajasta; Lapväärtti lounaispuolella, Karijoen kunnan keskus itäpuolella, Dagsmarkin taajama hankealueen eteläpuolella ja Tiukan taajama hankealueen luoteispuolella. Asutus on tiheintä näillä alueilla. Alueelle myönnetyt, mutta käyttämättömät rakennusluvat selvitetään selostusvaiheessa.

34 (53) Kuva 18. Asuin- ja lomarakennukset hankealueen läheisyydessä (lähde: Maastotietokanta). Kohteen kaavoitustilanne on kuvattu kappaleessa 1.7. Kohteessa ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, lukuun ottamatta hankealueen itäosaa, jossa on Bötombergen osayleiskaava. Hankealueelle ollaan valmistelemassa uutta osayleiskaavaa. 4.3 Maa- ja kallioperä Suomen maaperäkartan 1: (GTK) mukaan maaperä pääosalla hankealuetta on silttimoreenia. Alueella on paikoin kalliopaljastumia. Hankealueen koillisosassa on pienialainen turvekerrostumaa ja hankealueen itäosassa Karijoentien läheisyydessä harju- tai soramuodostuma. Hankealueen kallioperä koostuu pääosin kiillegneissistä ja suonigneissistä. Alueen itäosan halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa granodioriitti/graniitti- sekä gabro/dioriitti vyöhyke. Hankealueelle sijoittuu Vargbergetin arvokas kallioalue. Samalla alueella sijaitsee myös arvokas Susivuoren rantakerrostuma. Alueet sijaitsevat aivan hankealueen itäreunalla, eikä alueelle ole suunniteltu sijoitettavaksi tuulivoimaloita.

35 (53) 4.4 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Suurin osa hankealueesta kuuluu Lapväärintinjoen vesistöalueeseen. Hankealueen pohjoislaita kuuluu Teuvanjoen vesistöalueeseen. Hankealueen pohjoisosassa sijaitsevat pienet Kackorsjön ja Sahajärven järvet. Hankealueen läheisyydessä (5 km) ei ole muita suurempia järviä. Suuri osa alueen metsistä ja soista on ojitettuja, joten alueella kulkee runsaasti ojia. Alueen koillisosassa sijaitsevat Mjömossenin ja Storgräspottenin suoalueet. Lisäksi hankealueella on pienempiä suoalueita. Hankealueen pohjoispuolella, noin 800 m hankealueen rajasta virtaa itälänsisuunnassa Teuvan joki (Tjöck å), joka laskee Pohjanlahteen. Hankealueen lounaispuolella, noin 700 m hankealueen rajasta virtaa Lapväärtinjoki (Lappfjärds å), joka laskee Lappfjärdsfjärdeniin. Meri (Kaupunginlahti) sijaitsee lähimmillään noin 5 km etäisyydellä hankealueen länsirajasta. Pohjavedet Hankealueen itäosaan sijoittuu osia neljästä luokitellusta pohjavesialueesta; Bötombergen A ja B, Byåsen sekä Paarmanninvuori (Kuva 19). Bötombergen A ( A, I-luokka) pohjavesialueen eteläosa sijoittuu hankealueelle. Pohjavesialue on kooltaan 2,65 km 2. Pohjaveden pinnantaso vaihtelee alueella jyrkästi, ja vaihtelee välillä Alueen eteläosassa pinnantaso on noin Pohjaveden päävirtaussuunta on kohti itää ja etelää. Pohjavesialueella on yksi vedenottamo (Bötomberget A), joka koostuu 32 lähdekaivosta. Osa kaivoista sijaitsee hankealueella. Bötombergen B ( B, I-luokka) pohjavesialueen pohjoisosa sijoittuu hankealueelle. Pohjavesialue on kooltaan 1,38 km 2. Pohjaveden pinnantaso on alueen eteläosissa noin tasolla +64. Pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa (Alilidenin varavedenottamo, Bötomberget B). Alilidenin vedenottamo sijaitsee hankealueella. Byåsen ( , I-luokka) pohjavesialueen pohjoisosa sijoittuu hankealueen kaakkoisosaan. Pohjavesialue on kooltaan 1,3 km 2. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelä-kaakkoon. Moreeni peittää hyvin lajittuneita rantakerrostumia. Pohjavesialue rajoittuu lännessä kallioalueeseen. Pohjavesialueella on kolme vedenottamoa (Back, Broback, Dagsmark), jotka sijaitsevat hankealueen ulkopuolella/itärajalla. Paarmanninvuoren ( , I-luokka) pohjavesialueen lounaisosa sijoittuu hankealueelle. Pohjavesialue on kooltaan 3,04 km 2. Pohjaveden pinnantaso on noin ja päävirtaussuunta kohti etelä-kaakkoa. Paarmanninivuori on kallioruhjeeseen kerrostunut moreenin peittämä harju, jota alueen etelä- ja keskiosassa peittävät rantakerrokset. Alueella on pohjavesilammikoita, joista osa sijaitsee orsivesikerroksessa. Orsiveden taso alueen eteläosassa on noin tasolla Pohjavesialueella on neljä vedenottamoa (Järvikylä, Salonmäki, Paarmanninvuori, Santaheini). Vedenottamot sijaitsevat hankealueen ulkopuolella. Hankealueen pohjoispuolella, noin 2,5 km etäisyydellä hankealueen rajasta, sijaitsee Isomäen pohjavesialue (I-luokka) ja hankealueen eteläpuolella, noin 2,1 km etäisyydellä hankealueen rajasta, sijaitsee Korsbäckin pohjavesialue (I-luokka). Pohjaveden esiintymisestä ja pinnantasosta hankealueella ei ole tarkkaa tietoa. Valtatien 5 tuntumassa, entisen soranottokuopan lähellä on todettu pohjavedenpinnan olevan noin 0,49-2,28 (v. 2011) syvyydessä maanpinnasta. Hankealueen eteläpuolel-

36 (53) la Bölen kylän läheisyydessä on todettu pohjaveden pinnantason olevan noin + 14,3-15,04 (v 2004, N60). Kuva 19. Hankealueella ja hankealueen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet. 4.5 Kasvillisuus ja luontoarvot Alue on pääosin kalliokohoumien ja niiden välisten soistuneiden metsien luonnehtimaa metsäaluetta. Metsät ovat havupuuvaltaisia. Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppejä on selvitetty alueella kesällä 2013 (Jynx Oy). Selvityksen tulokset eivät ole vielä valmistuneet. Alustavien tietojen perusteella alue on luontoarvoiltaan pääosin tavanomaista, lukuun ottamatta Storgräspottenin suojelualuetta, jolla todettiin uhanalaista siperiankärhöä. Alueella ei todettu luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä. Sen sijaan alueella todettiin kaksi metsälain 10 :n mukaista lähdettä. Näistä toinen sijaitsee Byåsenin alueella Kärrvägenin vieressä ja toinen edellisestä lähteestä noin 240 m länsiluoteeseen avohakkuualueella. Vesilain mukaisia pienvesiä tai luonnontilaisia uomia ei havaittu. Alueen järvillä (Kackorsjön ja Sahajärvi) on oma luontoarvonsa, vaikka ne eivät olekaan vesilain mukaisia suojeltuja lakikohteita.

37 (53) 4.6 Linnusto 4.7 Muu eläimistö Osa hankealueesta sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle lintualueelle, Suupohjan metsien Finiba-kohteelle. Alue on luokiteltu arvokkaaksi uhanalaisten, harvalukuisten lajien kuten metso, kuukkeli ja pohjantikka, perusteella. Merikotkien ja kalasääskin tunnettuihin pesäpaikkoihin on etäisyyttä noin neljä kilometriä. Vaihemaakuntakaavaa varten tehdyt Natura-selvityksen (Ramboll ) mukaan hankealue ei sijoitu merikotkareviirille, mutta sijoittuu kokonaisuudessaan kalasääskireviirille. Pohjanlahden rantaviiva on lintujen muuton tärkeä johtolinja Pohjanmaalla. Sitä pitkin muuttaa joka syksy ja kevät satojatuhansia lintuja. Rannikon läheisyydessä, myös hankealueella, muuttavien lintujen kuten hanhien, joutsenten ja kurjen muuttomäärät ovat keskimääräistä runsaammat. Hankealueen läheisyyteen sijoittuu laajoja peltoalueita, jotka ovat tärkeitä lepäilyalueita hanhille ja joutsenille. Vaihemaakuntakaavan Natura-selvityksessä on todettu muuttolintuihin kohdistuvien ympäristövaikutusten minimoinnin olevan erityisen tärkeää Peninkylän länsiosan alueella (hankealueen länsiosassa), koska se sijoittuu kookkaiden vesilintujen tärkeille muuttoreiteille aiheuttaen törmäysriskin. Hankealueella pesivää linnustoa ja sen kautta muuttavia lintuja selvitetään lintukartoitusten ja maastohavaintojen avulla. Lintuselvitykset ovat parhaillaan käynnissä. Lintujen kevätmuuttoa seurattiin keväällä Pesimälinnuston selvitys ja lintujen syysmuuton seuranta on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2013 aikana. Kevätmuuttoa seurattiin huhti-toukokuussa 2013 neljänä päivänä, kunakin päivänä kahdesta pisteestä. Selvityksen yhteydessä havaittiin kohtalaisesti petolintuja, kuten piekanoja, hiirihaukkoja, tuulihaukkoja, merikotkia ja kalasääskiä. Pääosa muutosta koostui pikkulinnuista, rastaista ja sepelkyyhkyistä. Lisäksi havaittiin kurkia ja hanhia, joista vain pieni osa oli kierteleviä. Valtaosa hanhista oli metsähanhia ja valkoposkihanhia. Havaituista lajeista ainoastaan piekanalla oli nähtävissä jonkinlainen muuttolinja tutkimusalueen länsiosan ylitse. Kiertelevien ja muuttavien hanhien määrät olivat pieniä tutkimusalueella. Kiertelevät hanhet eivät juuri ylittäneet kumpuilevia laajempia metsäalueita. Kurki- ja petolintumuutto tapahtui enimmäkseen korkealla, yli 200 metrin korkeudessa (Silvestris luontoselvitys oy) Alueella on Hertta-tietokannan mukaan kolme liito-oravan reviiriä. Tiedossa olevien liito-oravien reviirit tarkistettiin alueen luontotyyppiselvityksen yhteydessä kesällä 2013 (Jynx Oy). Selvityksen loppuraportti ei ole vielä valmistunut, mutta alustavien tietojen mukaan yksi reviireistä on tuhoutunut hakkuissa. Tuhoutunut reviiri sijaitse kartoituksessa todetun lähteen läheisyydessä. Kaksi muuta liito-oravareviiriä tai ilmoitettua esiintymäpistettä sijaitsevat vain noin 50 m päässä toisistaan. Toinen esiintymä todettiin Storgräspottenin luonnonsuojelualueella ja toinen aivan suojelualueen vieressä. Selvityksen yhteydessä nämä esiintymäpisteet todettiin käytössä oleviksi reviireiksi/reviiriksi, sillä luonnonsuojelualueen viereisestä pisteestä löytyi ison haavan alta myös liito-oravan papanoita. Alueella tehdään lepakkokartoituksia kesän 2013 aikana. Kartoituksen tulokset eivät ole vielä selvillä. Todennäköisimpiä lepakkojen esiintymispaikkoja ovat Kackorsjön ja Sahajärvi sekä Storgräspottenin suojelualue. Tavanomaisia pohjanlepakoita tavataan todennäköisesti tasaisesti koko alueella. Alueen järvet saattavat olla lepakoiden ruokailualuetta ja tienvarsien tukkipinot päivälepopaikkoja. Muusta eläimistöstä ei ole tehty erillisselvityksiä. Kristiinankaupungin tavanomaiseen eläimistöön kuuluvat mm. hirvi, valkohäntäpeura, metsäjänis, rusakko, myyrät, siili,

38 (53) kettu, kärppä, lumikko ja mäyrä. Harvinaisista ja uhanalaisista lajeista Kristiinankaupungin alueella esiintyy myös saukko ja liito-orava. Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue on kalastoltaan monipuolinen ja merkittävä. Jokeen nousee meritaimen, harjus ja alajuoksulla myös vaellussiika. Joessa esiintyy myös useita harvinaisia ja uhanalaisia lajeja, esimerkiksi eräitä koskikorento- ja vesiperhoslajeja sekä nilviäisiä. 4.8 Luonnonsuojelualueet Hankealueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet: Hankealueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet on kuvattu alla ja esitetty alla (Kuva 20). Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Storgräspottenin lehto sijaitsee hankealueen itäosassa. Sama alue on myös Pyhävuoren Natura-aluetta. Lähistöllä on myös yksityisten maalla oleva Storgräspottenin (Sigvalds) suojelualue. Hankealueen eteläosassa on yksityisten maalla oleva Bergskatan suojelualue. Lähes koko hankealue, pohjoisreunaa lukuun ottamatta, kuuluu suojeltuun Lapväärtinjoen ja Isojoen vesistön valuma-alueeseen. Valuma-alue kuuluu kokonaisuudessaan Project Aqua ja Natura ohjelmiin. Hankealueen itäosassa, hankealueen rajalla on Puskanvuoren arvokas kallioalue ja Puskanvuoren arvokas rantakerrostuma.

39 (53) Kuva 20. Hankealueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet Hankealueesta 20 km sisällä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmakohteet on esitetty alla (Taulukko 1, Taulukko 2, Kuva 21). Useat suojelualueet ovat usean aluesuojelun tai suojeluohjelman piirissä. Taulukko 1. Luonnonsuojeluohjelma-alueet 20 km sisällä hankealueesta Suojeluohjelma Suojelualueen nimi Tunnus Etäisyys hankealueesta Ilmansuunta hankealueesta Soidensuojeluohjelma Änikoskmossen- Stormossen SSO ,5 km kaakko Soidensuojeluohjelma Iso Kaivoneva SSO km itä Soidensuojeluohjelma Hanhikeidas SO km kaakko Soidensuojeluohjelma Mortikanneva eli Tarkankeitaan aarnialue SSO km koillinen

40 (53) Suojeluohjelma Suojelualueen nimi Tunnus Etäisyys hankealueesta Ilmansuunta hankealueesta Soidensuojeluohjelma Lutakonneva SSO km koillinen Harjujensuojeluohjelma Karhukangas HSO km itä Harjujensuojeluohjelma Ristikangas HSO km kaakko Vanhojen metsien suojeluohjelma Lapväärtinjoen metsä AMO ,5 km kaakko Vanhojen metsien suojeluohjelma Bredmossmyran AMO km luode Lehtojensuojeluohjelma Norrbergetin lehto LHO ,5 km koillinen Lehtojensuojeluohjelma Ellfolks Skiften lehto LHO km luode Lintuvesiensuojeluohjelma Pjelaxfjärdenin perä LVO km luode Lintuvesiensuojeluohjelma Härkmerifjärd, Lapväärtinjoensuisto LVO km lounas Maisemakokonaisuudet Härkmeri MAO km lounas Taulukko 2. Natura kohteet 20 km sisällä hankealueesta Natura kohde Ilmansuunta hankealueesta Lapväärtinjokilaakso FI km itä/kaakko Hanhikeidas FI km kaakko Iso Kaivoneva FI km itä Koodi Etäisyys hankealueesta Pyhävuori (Norrbergetin lehtoalue) FI ,5 km koillinen Lutakkoneva FI km koillinen Kristiinankaupungin saaristo FI km länsi Lålbyn peltoaukea FI km länsi/lounas Lapväärtin kosteikot FI km lounas Bredmossmyran F km luode Närpiön saaristo FI km luode

41 (53) Kuva 21. Hankealueesta 20 km sisällä olevat luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelman kohteet. 4.9 Maisema Hankealue kuuluu Pohjanmaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutuun. Pohjanmaan alueelle on tyypillistä suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto. Nopea maankohoaminen muokkaa koko rannikon luontoa. Maisema hankealueella on melko tasaista. Maasto kohoaa hankealueen itäosaan mentäessä. Hankealueen selkeästi korkein kohta on Susivuorella n. tasolla Maisemaa hallitsevat metsät, joissa vuorottelevat kallioalueet ja soisemmat painanteet. Hankealueen laidoilla jokilaaksoissa on avoimempaa viljelymaisemaa. Hankealueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kohteita. Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtin jokilaaksossa sekä Tiukan jokilaakso ovat maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti arvokkaiksi kulttuurimaisema-alueiksi. Näistä Isojoen kulttuurimaisemaksi merkitty alue sijoittuu osittain hankealueen länsi- ja eteläosiin, lähinnä jokilaakson peltoaukeille. Muutoin arvokkaaksi merkityt maisemaalueet sijaitsevat hankealueen ulkopuolella.

42 (53) 4.10 Kulttuuriperintö ja muinaismuistot RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Hankealueen lähellä on kaksi RKY-kohdetta. Tiukan kylän länsipuolella on Butsbackenin kyläasutus, joka on hyvin säilynyt esimerkki ja 1900-luvun vaihteessa syntyneestä Pohjanmaan kyläasutuksesta. Etäisyys hankealueen rajasta on noin 1,7 km. Noin kilometrin etäisyydellä hankealueen itärajasta sijaitsee Karijoen kirkkoympäristö. Karijoen kirkko on 1800-luvun alussa perustetun seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kirkko ja siihen liittyvä Palkkamäen pappila kuvaavat Teuvan- ja Karijoen varren suomenkielisen asutuksen vaurastumista ja asutuksen voimistumista 1700-luvulta 1800-luvun loppupuolelle. Alueella on useita tunnettuja piste- tai aluemaisia muinaisjäännöksiä (Kuva 22). Suomen kenties tunnetuin muinaisjäännöskohde, Karijoen Susiluola, sijoittuu hankealueen itäreunalle. Susiluola on keskipaleoliittinen luola-asuinpaikka. Hankealueella on myös useita muita muinaisjäännöksiä, lähinnä pronssikautisia hautapaikkoja ja kivirakenteita. Hankealueen kaakkoisreunassa on kaksi kivikautista asuinpaikkaa. Tuulivoimaloita tai uusia teitä ei sijoiteta muinaisjäännösten alueelle tai niiden välittömään läheisyyteen (50 m).

43 (53) Kuva 22. Hankealueella ja lähiympäristössä sijaitsevat muinaisjäännökset ja RKYkohteet. 5 Arviointityön kuvaus 5.1 Arviointityössä käytettävät menetelmät Vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevaan tietoon ympäristön nykytilasta, tehtyihin ja tehtäviin selvityksiin sekä mallinnuksiin. Myös viranomaisilta, asukkailta, suunnitelmista ja ohjelmista saadut tiedot ovat tärkeitä lähteitä. Arviointityön viitekehyksenä käytetään olemassa olevaa tutkimustietoa tuulivoiman ympäristövaikutuksista. Hankesuunnittelua täsmennetään ja päivitetään YVAmenettelyn aikana. Uudistetut hankesuunnitelmat otetaan huomioon rajauksissa ja arvioissa. Vaikutuksia kuvataan ja vertaillaan pääasiassa sanallisesti. Kuvausta havainnollistetaan kuvin, taulukoin ja laskelmin.

44 (53) 5.2 Merkittävyyden määrittely Vaikutusten merkittävyyden arvioinnin tavoitteena on yhtenäistää eri osa-alueiden vaikutusten arviointia ja kertoa merkittävyyteen vaikuttavat tekijät. Merkittävyyden kriteerit perustuvat kussakin osa-alueessa kohteen tai vaikutuksen alaisena olevan ympäristön herkkyystasoon ja muutoksen voimakkuuteen. Kriteerejä määriteltäessä huomioidaan IEMA:n (Institute of Environmental Management and Assessment 2004) kriteeristö soveltuvin osin. Vaikutusten merkittävyyttä arvioidaan osa-alueittain matriisikehikkoon perustuen. Arviointi tehdään sekä kohteittain että kootusti hankevaihtoehdoittain. Merkittävyys arvioidaan käyttäen viisiasteista luokittelua: Erittäin merkittävä merkittävä kohtalainen vähäinen merkityksetön. 5.3 Tarkastelualue ja vaikutusalue Ympäristövaikutusten laajuus ja merkitys riippuvat vaikutuksen kohteen luonteesta. Erityyppiset ympäristövaikutukset kohdistuvat alueellisesti eri tavoin. Osa vaikutuksista kohdistuu vain tuulivoimapuiston alueelle, osa voi koskettaa jopa laajoja valtakunnallisia kokonaisuuksia. Ympäristövaikutuksen tarkastelualueella tarkoitetaan kullekin vaikutustyypille määriteltyä aluetta, jolla kyseistä ympäristövaikutusta selvitetään ja arvioidaan. Tarkastelualueeseen kuuluvat alueet, joiden olosuhteita hanke voi muuttaa sekä alueet, joille esimerkiksi maisemaan, ihmisiin ja elinkeinoihin kohdentuvat vaikutukset voivat ulottua. Vaikutusalueella tarkoitetaan aluetta, jolla ympäristövaikutusten selvityksen tuloksena arvioidaan ilmenevän. Arviointityön perusteella varsinainen vaikutusalue voi rajautua tarkastelualuetta suppeammaksi alueeksi. Useimmat vaikutukset ovat suoria, jolloin tarkastelualue ulotetaan lähivaikutusalueelle. Tällaisia osa-alueita ovat muun muassa luontovaikutukset sekä maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset. Maankäyttöä tarkastellaan noin kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Maisema- ja kulttuurivaikutuksia arvioidaan maisema- ja kulttuurialueiden muodostamina kokonaisuuksina sekä lähi- että kaukomaisemassa. Alustava tarkastelualue ulottuu maisemavaikutusten osalta 20 km etäisyydelle hankealueesta, ja muiden vaikutusten osalta 2 km etäisyydelle (Kuva 23). Aluetta päivitetään YVA-menettelyn aikana tehtävien selvitysten pohjalta.

45 (53) Kuva 23. Ympäristövaikutusten tarkastelualue. 6 Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ihmisiin, ympäristön laatuun ja tilaan, maankäyttöön ja luonnonvaroihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Arvioinnissa tulee tarkastella vaikutukset - ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen - yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön - luonnonvarojen hyödyntämiseen Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan tuulivoimapuiston ja siihen liittyvien toimintojen rakentamisen, toiminnan ja käytöstä poiston aikaisia välittömiä ja

46 (53) välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Vaikutusten arviointi käsittää sekä rakentamisen että käytön aikaiset vaikutukset. Tuulivoimahankkeissa keskeisimpiä selvitettäviä vaikutuksia ovat yleensä vaikutukset luontoon, linnustoon, maisemaan ja ihmisiin. Ihmisiin elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia ovat lähinnä melun ja varjojen aiheuttamat vaikutukset. Hankealueen lähiympäristössä on meneillään useita tuulivoimahankkeita. Tärkeä osa vaikutusten arviointia on hankkeen sekä lähialueen muiden hankkeiden kumulatiiviset yhteisvaikutukset. Tällaiset arvioitavia yhteisvaikutuksia ovat lähinnä vaikutukset maisemaan ja linnustoon sekä valon ja varjojen aiheuttamat häiriöt. 6.1 Vaikutukset ilmastoon Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen, samoin kuin huoltotöiden aikana työkoneista ja kuljetusajoneuvoista syntyy päästöjä ilmaan. Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon ovat näiden osalta hyvin vähäisiä. Tuulivoimalla tuotetun sähkön korvatessa fossiilisilla polttoaineilla (hiili, maakaasu, öljy) tuotettua sähköä syntyy välillisiä myönteisiä ilmastovaikutuksia. Toisaalta ilmapäästöjä saattaa syntyä, kun tuulivoiman tuotannon epätasaisuudesta johtuen tarvitaan säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Päästöjen väheneminen esitetään laskelmana, jossa hankkeen teoreettista energiantuotantoa verrataan esimerkiksi hiililauhdevoimalan vastaavaan tuotantoon. Laskelmassa huomioidaan arvio säätövoimalla tuotetusta energiasta. Ilmastovaikutus määritetään rikkidioksidin, typen oksidien ja hiilidioksidin määrän muutoksena. 6.2 Meluvaikutukset Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana syntyy melua kuljetuksista, kaivamisesta ja mahdollisista räjäytyksistä. Myös kaapeleiden asentaminen, tuulivoimalan pystytys ja perustusten valaminen saattavat aiheuttaa melua. Tuulivoimaloiden ollessa toiminnassa syntyy lähinnä roottorinlapojen pyörimisen aiheuttamaa aerodynaamista melua, joka voi kuulostaa hurinalta ja suhinalta. Suuremmilla etäisyyksillä ääni muuttuu matalammaksi ja vaimenee. Melu johtuu lapojen muodosta ja pyörimisnopeudesta. Melu kuuluu yleisesti enemmän alhaisilla tuulennopeuksilla, jolloin tuulen luonnollinen kohina on vähäistä, ja peittyy usein kokonaan suurilla tuulen nopeuksilla. Melun leviämiseen vaikuttavat muun muassa sääolosuhteet, lähinnä tuulen nopeus ja suunta, ilman lämpötila eri korkeuksilla ja maaolosuhteet. Melun kuuluvuuden kannalta on olennaista taustamelun taso, esim. liikenteen aiheuttaman melu. Vanhat tuulivoimalat voivat tuottaa myös mekaanista melua, joka on peräisin voimalan konehuoneesta. Nykyisissä moderneissa tuulivoimaloissa tämä melu jää konehuoneeseen. Käytönaikaista melua tuottavat lisäksi voimaloiden huollossa ja kunnossapidossa käytettävät autot. Melun ihmisille aiheuttamien vaikutusten arvioinnissa keskitytään lähinnä voimalan käytön aikaisiin vaikutuksiin, sillä nämä vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja jatkuvia toisin kuin rakentamisen aikainen tilapäinen melu. Hankkeen meluvaikutuksia on alustavasti mallinnettu WindPro-ohjelmalla. Mallinnus tehtiin hankevaihtoehdon 1 alustavan suunnittelutilanteen perusteella. Mallinnuksesta on laadittu melukartta (Kuva 24). Myös muiden hankevaihtoehtojen meluvaikutukset tullaan mallintamaan vastaavalla tavalla, ja mallinnuksesta tuotetaan kartat, joissa esitetään hankevaihtoehtojen aiheuttamat keskiäänitasot. Melumallinnuksen tuloksia verrataan Suomessa sovellettaviin ohjearvoihin ja suosituksiin (VNp 993/1992 ja Ym-

47 O2 Finland Oy (53) päristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeistus 2012). Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan mallinnuksen virhemarginaali, etenkin lähimpien talojen kohdalla. Hankealueen muiden nykyisten melulähteiden, tieväylien ja tuulivoimaloiden yhteismelua arvioidaan sanallisesti laadittujen mallinnusten ja samankaltaisten projektien tuoman kokemuksen perusteella. Rakentamisen aikaista melua arvioidaan sanallisesti. Melun arvioinnissa selvitetään meluisat työvaiheet, kuljetustarve ja kuljetusreitit sekä häiriöherkät kohteet. Kuva 24. Esimerkki vaihtoehdon VE1 mukaisesta melumallinnuksesta. 6.3 Varjostusvaikutukset ja välke Käytön aikana tuulivoimaloiden pyörivät lavat aiheuttavat liikkuvia varjoja silloin, kun aurinko on matalalla ja tuulen suunta sellainen, että roottorin lavat ovat kohtisuorassa auringonsäteisiin nähden. Tällöin lavat katkaisevat auringonsäteet. Katsoja kokee

48 (53) tämän vilkkuvana valona, joka on verrattavissa autolla ajamiseen puiden reunustamalla reitillä. Läheiset asukkaat saattavat kokea nämä varjot häiritsevinä. Suuremmilla etäisyyksillä roottorin lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita. Tuulivoimalan aiheuttamat liikkuvat varjot riippuvat mm. aurinkotuntien määrästä, läheisyydestä, auringon kulmasta, kellonajasta ja ilmansuunnasta. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Liikkuvien varjojen aiheuttamaa häiriötä voidaan selvittää WindPro-ohjelman avulla tehtävällä mallinnuksella. Hankevaihtoehdon 1 osalta on tehty alustava varjojen mallinnus. Malli osoittaa, millä alueilla liikkuvia varjoja esiintyy sekä mihin vuoden- ja vuorokauden aikaan näin tapahtuu. Mallin tuloksia havainnollistetaan leviämiskartalla, joissa esitetään alueittain varjojen muodostumisen kesto tunteina per vuosi (Kuva 25). Varjostusvaikutuksia arvioidaan mallinnuksen tulosten perusteella. Tuloksia verrataan Ruotsissa ja Tanskassa käytössä oleviin ohjearvoihin. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan hankealueen läheinen asutus ja muut häiriintyvät kohteet.

49 O2 Finland Oy (53) Kuva 25. Esimerkki vaihtoehdon VE1 mukaisesta varjostusmallinnuksesta, mikäli käytetään teoreettista maksimia. Mallinnuksessa voidaan myös ottaa huomioon mm. säätilastot, jolloin voidaan mallintaa odotettu todellinen vaikutus. 6.4 Liikenteen vaikutukset Liikenteen kasvu kohdistuu lähinnä rakennusvaiheeseen. Liikenteen aiheuttamat vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja tilapäisiä. Voimaloiden huolto vaatii liikkumista alueella muutamia kertoja vuodessa. Lisäksi tieverkoston parantuminen saattaa lisätä alueen muuta liikennekäyttöä. Käytön aikaisten vaikutusten vähäisyyden vuoksi vaikutusten arviointi rajataan koskemaan rakentamisen aikaista liikennettä. Rakentamisen aikaisen liikenteen osalta tarkastellaan olemassa olevan tiestön riittävyyttä ja mahdollista parannustarvetta. Muita tarkasteltavia asioita ovat rakentamisen aikainen liikennemäärien kasvu, tieverkon kunnon riittävyys ja säilymisen sekä liikenneturvallisuus. Kuljetusten määriä verrataan kuljetusreittien teiden nykyisiin liikenne-