Eihän heterotkaan kerro

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eihän heterotkaan kerro"

Transkriptio

1 Eihän heterotkaan kerro Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä Jukka Lehtonen & Kati Mustola (toim.) Tutkimukset ja selvitykset 2/04

2

3 EIHÄN HETEROTKAAN KERRO SEKSUAALISUUDEN JA SUKUPUOLEN RAJANKÄYNTIÄ TYÖELÄMÄSSÄ Jukka Lehtonen & Kati Mustola (toim.) Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä Equal-hanke Huhtikuu 2004

4 ESR tutkimukset ja selvitykset -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Eeva-Liisa Koivuneva Toimitussihteeri - Editor Varpu Taarna Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o. Box VALTIONEUVOSTO Puh. (09) ISBN X ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2004

5 SAATESANAT Equal-yhteisöaloiteohjelman tavoitteena on torjua kaikenlaista syrjäytymistä, syrjintää ja epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Ohjelman hankkeiden tehtävänä on etsiä ja kartoittaa syrjintää ja epätasa-arvoa aiheuttavia tekijöitä sekä kehittää ja testata uusia tapoja torjua näitä epäkohtia työmarkkinoilla. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä on yksi 37:stä vuoden 2002 keväällä käynnistyneestä EQUAL-kehittämiskumppanuushankkeesta. Hankkeen pyrkimyksenä oli selvittää lesbojen, homojen, biseksuaalien sekä transihmisten asemaa työmarkkinoilla. Tutkimuksella oli hankkeessa keskeinen asema. Nyt julkaistava raportti perustuu Seksuaali- ja sukupuolivähimmistöt työelämässä -hankkeen aikana kerättyyn tutkimusaineistoon. Raportti on ensimmäinen systemaattinen laajempi analyysi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta työmarkkinoilla. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät ole mikään uusi ilmiö työelämässä, mutta se on jäänyt melko näkymättömäksi teemaksi työelämäkeskusteluissa. Viime aikoina asiaan on kuitenkin kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota ja myös erilaiset viranomaistahot ovat ottaneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnän ehkäisyn entistä korostetummin huomioon toiminnassaan. Esimerkiksi vuoden 2004 helmikuun alusta voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki pyrkii edistämään ja turvamaan yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostamaan esimerkiksi juuri seksuaalisen suuntautumisen johdosta syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa syrjintätilanteissa. Myös monet työnantajat näkevät henkilöstönsä suvaitsevaisuuden ja moninaisuuden entistä tärkeämpänä tekijänä työssä jaksamisen, työhyvinvoinnin sekä tuottavuuden kannalta. Moninaisuuden hyväksyminen työyhteisössä parantaa työpaikan ilmapiiriä, vähentää työstä poissaoloja sekä sairaspäivien määrää. Suvaitsevissa ja monimuotoisissa työyhteisöissä saadaan koko henkilöstön voimavarat ja luovuus paremmin käyttöön. Helsingissä huhtikuussa 2004 Eeva-Liisa Koivuneva Projektipäällikkö 5

6 6

7 SISÄLLYS SAATESANAT...5 TAULUKKO- JA KUVIOLUETTELO...12 I Johdanto SEKSUAALISUUDEN JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS TYÖSSÄ TUTKIMUKSEN TAUSTA JA KESKEISET KÄSITTEET...18 Jukka Lehtonen ja Kati Mustola Syrjinnän kieltävät lait...19 Keskeiset käsitteet...20 Tutkimuksen tekijät ja kiitokset...23 Hankkeen yhteistyökumppanit ja rahoittajat...24 TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTOT...25 Kati Mustola ja Anna Vanhala Kyselyt...25 Haastattelut ja muut aineistot...27 Tulosten raportointi...28 Kirjallisuus...28 II Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilanne työelämässä SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJÄ KOSKEVAN KYSELYN TULOKSIA...30 Kati Mustola ja Anna Vanhala Vastaajien sukupuoli, ikä, etninen ja kansallinen tausta sekä äidinkieli...30 Seksuaalinen suuntautuminen, parisuhde ja perheellisyys...31 Koulutus ja asema työelämässä...35 Avoimuus, avautuminen ja seksuaalisen suuntautumisen salaaminen työyhteisössä...37 Työtoverit ja työilmapiiri...43 Kiusaaminen ja häirintä...46 Syrjintä työyhteisöissä...51 Omakohtainen syrjinnän kokeminen erilaisissa työelämän tilanteissa ja seksuaalisen suuntautumisen vaikutus syrjintään...53 Syrjintään puuttumisen keinot...54 Kirjallisuus

8 SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖJÄ KOSKEVAN KYSELYN TULOKSIA...58 Kati Mustola Sukupuolikokemus, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuolen ilmaisu...60 Ikä, koulutus ja asema työmarkkinoilla...63 Avoimuus ja sukupuolikokemuksen salaaminen työyhteisössä...65 Kiusaaminen ja häirintä...68 Syrjintä työyhteisöissä...73 Omakohtainen syrjinnän kokeminen erilaisissa työelämän tilanteissa ja sukupuolivähemmistöön kuulumisen yhteys syrjintään...74 Syrjintään puuttumisen keinot...75 Kirjallisuus...76 TYÖ TEKIJÄÄNSÄ ODOTTAA: AMMATTIJÄRJESTÖT JA SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT...78 Jukka Lehtonen Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ammattijärjestöjen jäseninä...78 Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien toiveita ammattijärjestöille...80 Sukupuolivähemmistöön kuuluvien toiveita ammattiyhdistysliikkeelle...82 Uusi teema järjestöille...84 Selkeytystä lainsäädäntöön ja valtuutettujen toimenkuvaan...85 Lisää koulutusta ja tiedotusta...88 Työ vasta alussa...90 Kirjallisuus...90 III Ikä, elämänkulku ja työhyvinvointi HETERONORMATIIVISUUS JA TYÖELÄMÄNKULKU YLI 45-VUOTIAIDEN KERTOMANA...92 Sari Charpentier Sukupuoli, heteronormatiivisuus ja työelämänkulku...92 Kyselyt ja haastattelut...96 Heteronormatiivinen elämänkulku ja perhe-esitykset...98 Heteronormatiivisuuden stressaavuus Heteronormatiiviset pukeutumissäännöt Heteronormatiivisuus ja ikä työelämänkulussa Kirjallisuus NUORTEN LESBOJEN JA BI-NAISTEN TYÖSSÄ JAKSAMINEN Marja Kaskisaari Avoimuuden suhde jaksamiseen Salailun suhde jaksamiseen Syrjinnän suhde jaksamiseen Lopuksi Kirjallisuus

9 SEKSUAALIVÄHEMMISTÖÖN KUULUVAT NUORET TYÖMARKKINOILLA Jukka Lehtonen Nuoret seksuaalisuuttaan nimeämässä Seksuaalisuudesta kertominen koulussa ja työssä Vanhemmat ja kodin tuki Nuorten parisuhteet samaa ja eri sukupuolta olevien kanssa Nuorten sukupuolityylit ja työyhteisön mielikuvat seksuaalivähemmistöistä Nuorten työsuhteiden laatu Työtilanne ja palkkaus Ei-heteroseksuaalisuus ja nuorten siirtyminen työelämään Kirjallisuus AMMATINVALINTA JA EI-HETEROSEKSUAALISUUS Jukka Lehtonen Monien vastaajien mielestä seksuaalisuus ei vaikuta Sukupuolittuneet selitykset alalle hakeutumiseen Muut syyt ammatinvalinnalle Seksuaalivähemmistöön kuuluminen uravalintaan kannustavana tekijänä Maalta kaupunkiin Perhetaustan vaikutus Sukupuolijako ja seksuaalivähemmistöihin liittyvä ilmapiiri ja mielikuvat ammateista Armeija rajaa ja avaa mahdollisuuksia Miksei seksuaalisen suuntautumisen merkitystä tunnusteta? Kirjallisuus SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT JA AMMATINVALINTA Jukka Lehtonen Transsukupuolisten ja transvestiittien välillä selkeitä eroja Sukupuolijakautuneiden työmarkkinoiden haastajia? Sukupuolivähemmistöjen omat näkemykset sukupuolen merkityksestä Transsukupuolisuus urasuunnittelun esteenä Sukupuoli ja ammatinvalinta Kirjallisuus

10 IV Seksuaalinen suuntautuminen ja avoimuus erilaisissa työyhteisöissä DUUNARINA, NAISENA JA LESBONA TYÖYHTEISÖSSÄ Aija Salo Työyhteisössä tuotetaan sukupuolta ja seksuaalisuutta monin tavoin Sukupuolittuneet arvostukset Avoimuuden arvostus ja hetero-oletus Moninaiset sukupuolen paikat Seksuaalisen suuntautumisen merkitys työyhteisössä Kirjallisuus OLLA JOTAIN MUUTA MITÄ ON? SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJEN AVOIMUUS JA HYVINVOINTI TERVEYDENHUOLLON TYÖYHTEISÖISSÄ Anna Vanhala Työhyvinvointi, sosiaalinen tuki ja avoimuus Avoimuuden yhteys työhyvinvointiin Terveydenhuollon erityispiirteet Miksi avoimuudella tai salaamisella on merkitystä työhyvinvoinnin kannalta? Sopiva avoimuus? Kirjallisuus ARKI JA KUTSUMUS SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJEN KOKEMUKSIA KIRKON TYÖYHTEISÖISSÄ Katri Valve Avoimuus ja ratkaisut Syrjinnän ja leimautumisen kokemukset Kutsumus ja sitoutuminen Haasteet kirkon työkulttuurin muutokselle Kirjallisuus NÄKYMÄTTÖMÄT NUORTEN MALLIT SEKSUAALIVÄHEMMISTÖÖN KUULUVAT OPETTAJAT Jukka Lehtonen Lesbo-, homo- ja bi-opettajien omat näkemykset Avoimuuden vaikea valinta Heteroseksuaalisuus rakentuu osaksi opettajakuvaa Nuoret kertovat myös ei-heteroseksuaalisista opettajista Tasapainoilua koulun arjessa Kirjallisuus

11 V Johtopäätökset ja suositukset SEKSUAALISUUDEN JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS VOIMAVARAKSI Jukka Lehtonen ja Kati Mustola Tutkimustuloksia Suosituksia VI Liitteet LIITE 1 KYSELYAINEISTON KERUUSTA JA ANALYYSIMENETELMISTÄ Kati Mustola LIITE 2 KYSELYLOMAKE SEKSUAALIVÄHEMMISTÖT TYÖELÄMÄSSÄ LIITE 3 KYSELYLOMAKE SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT TYÖELÄMÄSSÄ

12 TAULUKKO- JA KUVIOLUETTELO LUKU Taulukko- ja kuvioluettelo Seksuaalivähemmistöjä koskevat taulukot Taulukko 1. Vastaajien ikä sukupuolen mukaan Taulukko 2. Vastaajien parisuhteen muoto sukupuolen mukaan Taulukko 3. Vastaajien samassa tai eri taloudessa asuvat lapset vastaajan sukupuolen mukaan Taulukko 4. Vastaajien koulutus sukupuolen mukaan Taulukko 5. Vastaajien asema työmarkkinoilla Taulukko 6. Vastaajien avoimuus työtovereille. Vertailu ruotsalaiseen järjestöotokseen Taulukko 7. Vastaajien avoimuus asiakkailla, oppilaille tai muille vastaaville ryhmille Taulukko 8. Vastaajien avoimuus esimiehelle. Vertailu ruotsalaiseen järjestöotokseen Taulukko 9. Seksuaalisen suuntautumisen esiintulo työpaikalla Taulukko 10. Milloin vastaajat kertoivat työpaikallaan seksuaalisesta suuntautumisestaan. Vertailu ruotsalaiseen järjestöotokseen Taulukko 11. Muut seksuaalivähemmistöön kuuluvat työntekijät samalla työpaikalla Taulukko 12. Mistä tietää ko. henkilön tai henkilöiden kuuluvan seksuaalivähemmistöön Taulukko 13. Onko sillä merkitystä, että töissä on muita seksuaalivähemmistöihin kuuluvia Taulukko 14. Työpaikan perhe- ja parisuhdekeskustelut vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 15. Työpaikan seksuaalivähemmistökeskustelut vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 16. Työpaikan transihmisiä koskevat keskustelut vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 17. Työpaikkakiusaaminen yleensä vastaajien työpaikoilla Taulukko 18. Vastaajien omakohtaisesti kokema kiusaaminen Taulukko 19. Työpaikkakiusaaminen, joka liittyy seksuaaliseen suuntautumiseen vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 20. Vastaajien omakohtaisesti kokema työpaikkakiusaaminen, joka liittyy seksuaaliseen suuntautumiseen, vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 21. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva nimittely vastaajien työpaikoilla Taulukko 22. Vastaajien omakohtaisesti kokema nimittely, joka liittyy seksuaaliseen suuntautumiseen, vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 23. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvä epämiellyttävä vitsailu vastaajien työpaikoilla, vastaajien avoimuuden sekä sukupuolen mukaan Taulukko 24. Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu vastaajien työpaikoilla

13 Taulukko 25. Vastaajien omakohtaisesti kokema seksuaalinen häirintä tai ahdistelu Taulukko 26. Häiritsijöiden sukupuoli Taulukko 27. Vastaajien työorganisaatiossa esiintyvä syrjintä tai eriarvoinen kohtelu, joka perustuu seksuaaliseen suuntautumiseen, vastjan avoimuuden mukaan Taulukko 28. Vastaajien omakohtaisesti kokema syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella, vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 29. Seksuaalisen suuntautumisen vaikutus syrjintään työhönotossa sukupuolen mukaan Taulukko 30. Seksuaalisen suuntautumisen vaikutus syrjintään uralla etenemisessä sukupuolen mukaan Taulukko 31. Vastaajien valmius viedä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva asia oikeuteen vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 32. Syrjittyjen vastaajien yhteydenotto eri tahoihin Taulukko 33. Vastaajien yhteydenotot mahdollisissa syrjintätapauksissa vastaajan avoimuuden mukaan Taulukko 63. Seksuaalisen suuntautumisen tiedostamisikä iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 64. Vastaajien avoimuus koulutovereille iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 65. Vastaajien avoimuus työtovereille iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 66. Vastaajien avoimuus esimiehelle ja tämän suhtautuminen vastaajan iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 67. Seksuaalisesta suuntautumisesta kertominen vanhemmille ja heidän suhtautumisensa iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 68. Vastaajien parisuhteen muoto iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 69. Vastaajien suhde lapsiinsa; avoimuus ja lasten suhtautuminen Taulukko 70. Vastaajien arvio siitä, mikä on työyhteisön käsitys vastaajan sukupuolesta Taulukko 71. Vastaajien työsuhteet iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 72. Vastaajien palkat iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 73. Ilmapiiritekijöiden vaikutus vastaajien koulutus- ja uranvalintaan Taulukko 74. Vastaajien ja Suomen koko väestön asuinpaikka Taulukko 75. Seksuaalivähemmistövastaajien asuinpaikka tällä hetkellä ja 15-vuotiaana Taulukko 76. Asuinpaikan ilmapiiritekijöiden vaikutus muuttopäätökseen Taulukko 77. Nais- ja miesvaltaisilla aloilla työskenteleminen sukupuolen ja iän mukaan Taulukko 78. Vastaajan esimiehen sukupuoli Taulukko 79. Vastaajan työpaikalla tulkittu sukupuoli ja ilmapiiritekijöiden vaikutus alan valintaan Taulukko 80. Asevelvollisuuden suorittaminen sukupuolen mukaan LUKU Taulukko- ja kuvioluettelo 13

14 LUKU Taulukko- ja kuvioluettelo Taulukko 81. Taulukko 93. Taulukko 94. Taulukko 95. Seksuaalisen suuntautumisen vaikutus vastaajien halukkuuteen suorittaa asevelvollisuus Avoimuus sosiaalisen tuen mukaan kyselyyn vastanneiden terveydenhuollon lesbo-, homo- ja bi-työntekijöiden keskuudessa Avoimuus koettujen uhkien mukaan kyselyyn vastanneiden terveydenhuollon lesbo-, homo- ja bi-työntekijöiden keskuudessa Tiedon saanti seksuaalivähemmistöjen kyselytutkimuksesta sukupuolen mukaan Sukupuolivähemmistöjä koskevat taulukot Taulukko 34. Vastaajien itsestään käyttämät määritelmät Taulukko 35. Vastaajien seksuaalisesta suuntautumisestaan käyttämät määritelmät Taulukko 36. Sukupuolen ilmaiseminen töissä, kotona ja ystävien seurassa Taulukko 37. Vastanneiden transvestiittimiesten naisellisuuden ilmaiseminen töissä Taulukko 38. Sosiaalinen paine vastaajien työyhteisön taholta ilmaista tai peittää sukupuolta Taulukko 39. Sukupuolivähemmistövastaajien ikä verrattuna seksuaalivähemmistövastaajien ikään Taulukko 40. Sukupuolivähemmistövastaajien korkein suoritettu tutkinto ja vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 41. Sukupuolivähemmistövastaajien asema työmarkkinoilla verrattuna seksuaalivähemmistövastaajiin.64 Taulukko 42. Kuinka moni vastaajan työtovereista tietää sukupuolivähemmistöön (seksuaalivähemmistöön) kuulumisesta? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 43. Kuinka moni asiakas, oppilas tms. tietää sukupuolivähemmistöön (seksuaalivähemmistöön) kuulumisestasi? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 44. Tietääkö esimiehesi sukupuolivähemmistöön (seksuaalivähemmistöön) kuulumisestasi? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 45. Miten työpaikallasi saatiin tietää sukupuolivähemmistöön (seksuaalivähemmistöön) kuulumisestasi? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 46. Jos kerroit itse sukupuolivähemmistöön (seksuaalivähemmistöön) kuulumisestasi, milloin teit sen? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 47. Sukupuolivähemmistöön kuulumisen salaamisen stressaavuus Taulukko 48. Työpaikkakiusaamisen esiintyminen yleensä. Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin

15 Taulukko 49. Oletko itse ollut tällaisen kiusaamisen kohteena? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 50. Esiintyykö työpaikallasi sellaista työpaikkakiusaamista, joka liittyy sukupuolivähemmistöön kuulumiseen? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 51. Oletko itse ollut sukupuoli-identiteettisi tai sukupuolen ilmaisuusi liittyvän kiusaamisen kohteena? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 52. Esiintyykö työpaikallasi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa nimittelyä? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 53. Oletko itse ollut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan nimittelyn kohteena? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 54. Esiintyykö työpaikallasi sellaista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää vitsailua, jonka koet epämiellyttävänä? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 55. Esiintyykö työpaikallasi seksuaalista häirintää tai ahdistelua? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 56. Oletko itse ollut seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun kohteena? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 57. Jos vastasit kyllä, olivatko häiritsijät miehiä vai naisia? Taulukko 58. Syrjittyjen yhteydenotto eri tahoihin Taulukko 59. Mikäli sinua syrjittäisiin työelämässä sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi, ottaisitko yhteyttä seuraaviin tahoihin? Vertailu seksuaalivähemmistövastaajiin Taulukko 82. Ammatin valitsematta jättäminen alalla vallitsevien sukupuolivähemmistöihin kohdistuvien kielteisten asenteiden vuoksi Taulukko 83. Ammatin valitseminen alalla vallitsevien sukupuolivähemmistöihin kohdistuvien myönteisten asenteiden vuoksi Taulukko 84. Työpaikan vaihtaminen sukupuolivähemmistökielteisen ilmapiirin vuoksi Taulukko 85. Asevelvollisuuden suorittaminen Taulukko 86. Sukupuoli-identiteetin vaikutus haluun suorittaa asevelvollisuus Taulukko 87. Sukupuolivähemmistökielteisen ilmapiirin vaikutus paikkakunnalta muuttoon Taulukko 88. Sukupuolivähemmistömyönteisen ilmapiirin vaikutus paikkakunnalle muuttoon Taulukko 89. Sukupuolen ilmaiseminen työssä Taulukko 90. Naisten osuus vastaajan työpaikan työntekijöistä Taulukko 91. Työpaikan sukupuolijako Taulukko 92. Esimiehen sukupuoli Taulukko 96. Tiedon saanti sukupuolivähemmistöjen kyselytutkimuksesta LUKU Taulukko- ja kuvioluettelo 15

16 LUKU Taulukko- ja kuvioluettelo Molempia vähemmistöjä koskevat taulukot Taulukko 60. Palkansaajavastaajien kuuluminen ammatilliseen keskusjärjestöön Taulukko 61. Syrjintää kokeneiden vastaajien yhteydenotto ammattijärjestöön Taulukko 62. Vastaajien aikomus mahdollisissa syrjintätilanteissa ottaa yhteyttä ammattijärjestöön Seksuaalivähemmistöjä koskevat kuviot Kuvio 1. Seksuaalisten tuntemusten, ajatusten ja mielikuvien suuntautuminen vastaajan sukupuolen mukaan Kuvio 2. Seksuaalisen käyttäytymisen suuntautuminen vastaajan sukupuolen mukaan Kuvio 3. Vastaajien itsestään käyttämät määritelmät sukupuolen mukaan

17 I JOHDANTO

18 LUKU SEKSUAALISUUDEN JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS TYÖSSÄ TUTKIMUKSEN TAUSTA JA KESKEISET KÄSITTEET Jukka Lehtonen ja Kati Mustola Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus työssä tutkimuksen tausta ja keskeiset käsitteet Kun Liisa kertoo työpaikan kahvitauolla käyneensä viikonloppuna miehensä kanssa elokuvissa, ei monikaan ajattele hänen kertovan heteroseksuaalisuudestaan hän kertoo viikonlopunvietostaan. Mutta kun työtoveri Lasse kertoo käyneensä viikonloppuna miehensä kanssa elokuvissa, kaikki eivät kuule hänen puhuvan viikonlopunvietosta, monen mielestä hän kertoo homoseksuaalisuudestaan. Tilanne on samankaltainen ihonvärin kohdalla. Valkoinen tai vaalea ihonväri ei monien mielestä ole väri, vain tummaihoisten ihonväri on väri. Mutta valkoinen on väri siinä missä mustakin, ja heteroseksuaalisuus on seksuaalinen suuntautuminen siinä missä homo- ja biseksuaalisuus. Ero on siinä, että ihonväriä ei ole helppoa salata, mutta seksuaalisen suuntautumisen voi. Siksi kukaan ei kehota tummaihoista työtoveriaan jättämään tummaa nahkaansa kotiin. Moni kuitenkin ajattelee, että homoseksuaalit eivät saisi tuoda seksuaalista suuntautumistaan työpaikalle puhumalla perheestään, elämänkumppanistaan tai viikonlopunvietostaan. Myös monet seksuaalivähemmistöihin kuuluvat jakavat tämän mielipiteen: "eihän heterotkaan kerro työpaikalla seksielämästään". Edellä olevassa esimerkissä sen enempää Liisa kuin Lassekaan ei kertonut seksielämästään, he vain mainitsivat keskustelussa elämänkumppaninsa. Entä transsukupuolinen Matti, josta on sukupuolenkorjausprosessissa tullut Maija kutsutaanko häntä töissä Maijaksi vai edelleen Matiksi vai "tuoksi tuolla"? Mitä sosiaalitiloja hän voi käyttää? Kutsutaanko hänet naisten yhteiseen kahvihetkeen tai saunailtaan? Haetaanko häntä tanssimaan työpaikan pikkujouluissa? Vai tehdäänkö hänestä työpaikan tasa-arvovastaava, hän kun on sukupuolikohtelun asiantuntija? Sukupuoli ajatellaan yleensä kaksinapaiseksi: olemme joko miehiä tai naisia. Sukupuoli on kuitenkin kuten seksuaalisuuskin jatkumo. Osa ihmisistä asettuu jatkumon ääripäihin, osa taas eri kohtiin ääripäiden välille. Sukupuoli ja seksuaalisuus eivät ole mustavalkoisia, niiden moninaisuudessa ovat läsnä kaikki sateenkaaren värit. Tämä kirja on syntynyt Euroopan unionin Equal-aloitteen puitteissa. Equalaloite on osa Euroopan unionin työllisyysstrategiaa. Aloitteella pyritään luomaan lisää ja parempia työpaikkoja sekä varmistamaan, ettei keneltäkään evätä pääsyä niihin. Aloitteella kehitetään ja kokeillaan uusia tapoja torjua syrjintää ja eriarvoisuutta työpaikoilla ja työnhaussa. Se tarjoaa mahdollisuuden kokeilla uusia ideoita, jotka voivat muuttaa toimintatapoja ja käytäntöjä työssä ja työhön valmentavassa koulutuksessa. 18 Osio I Johdanto

19 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä on yksi niistä 37 suomalaisesta Equal-hankkeesta, jotka aloittivat toimintansa vuonna Hankkeemme on ainoa, joka keskittyy lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transihmisten asemaan työelämässä. Euroopassa on käynnissä lähes 1500 Equal-hanketta, joista lisäksemme kolme muuta, kaksi ruotsalaista ja yksi hollantilainen hanke toimivat seksuaalivähemmistöjen työelämätilanteen parantamiseksi. Koko EU:n alueella ainoastaan suomalainen hankkeemme ottaa huomioon sukupuolivähemmistöjen eli transihmisten monimuotoisen ja usein vaikean aseman työmarkkinoilla. Jokaisessa neljässä seksuaalivähemmistöihin keskittyvässä hankkeessa tutkimuksella on tärkeä rooli. On vaikeaa torjua syrjintää ellei ensin selvitetä, miten ja millaisissa muodoissa sitä ilmenee. Equal-hankkeiden tavoitteena on paitsi kartoittaa ja ehkäistä syrjintää, myös kartoittaa ja kehittää hyviä käytäntöjä, sekä levittää niistä tietoa, jotta seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen ei olisi työllistymisen este tai työsyrjinnän peruste, vaan se nähtäisiin työyhteisöjä rikastuttavana voimavarana. Suomalaisessa hankkeessamme kokosimme aluksi yksiin kansiin kaiken sen tutkimustiedon, joka Suomesta oli saatavilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen työelämäkysymyksistä. Jukka Lehtosen toimittama kirja Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä ilmestyi vuonna 2002 sarjassa Stakesin raportteja (nro 269). Nyt käsillä olevassa raportissa julkaistaan hankkeen piirissä tehdyn uuden suomalaisen tutkimuksen ensimmäiset tulokset. Syrjinnän kieltävät lait Vuonna 1995 voimaan astunut uudistettu hallitusmuoto ja vuoden 2000 perustuslaki korostavat ihmisten yhdenvertaisuutta. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Muu henkilöön liittyvä syy voi hallituksen esityksen (HE 309/1993) mukaan olla esimerkiksi seksuaalinen suuntautuminen. Vuonna 1995 voimaan astunut uudistettu rikoslaki ja vuonna 2001 voimaan tullut työsopimuslaki sisältävät selvän maininnan siitä, että syrjintä työssä tai työhönotossa on kielletty seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Edellä mainituissa laeissa ja hallituksen esityksessä käytetään käsitettä sukupuolinen suuntautuminen, mutta sillä tarkoitetaan homo-, bi- ja heteroseksuaalisuutta. Transihmisten syrjintä on EU:ssa ja Suomessa omaksutun linjan mukaan kielletty sukupuoleen perustuvana syrjintänä. Vuoden 2004 helmikuun alusta voimaan astunut laki yhdenvertaisuuden turvaamisesta laajentaa ja terävöittää seksuaalivähemmistöjen syrjintäsuojaa. Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä kieltää ikään, alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveyden- LUKU Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus työssä tutkimuksen tausta ja keskeiset käsitteet Osio I Johdanto 19

20 LUKU Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus työssä tutkimuksen tausta ja keskeiset käsitteet tilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä. Yhdenvertaisuuslain taustalla ovat Euroopan unionin neuvoston direktiivi 2000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (rasismidirektiivi) sekä direktiivi 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (työsyrjintädirektiivi). Yhdenvertaisuuslain mukaan syrjinnällä tarkoitetaan seuraavia asioita: 1. sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2. sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3. henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4. ohjetta tai käskyä syrjiä. Transihmisten syrjintäsuoja ei kuulu yhdenvertaisuuslain piiriin, vaan sen toteutuminen turvataan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevan lain (609/ 1986) perusteella. Tasa-arvolakia ollaan parhaillaan laajentamassa ja tarkentamassa Euroopan parlamentin ja neuvoston naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua käsittelevän direktiivin 2002/73/EY pohjalta. Keskeiset käsitteet Tässä kirjassa käytämme käsitteitä seksuaalinen suuntautuminen sekä sukupuolen ilmaiseminen ja sukupuoli-identiteetti, joita vastaavat vähemmistökäsitteet ovat seksuaalivähemmistö ja sukupuolivähemmistö. Yhtenäistä, kaikkia osapuolia tyydyttävää käsitteistöä on vaikeaa löytää. Lainsäätäjän käyttämä käsite sukupuolinen suuntautuminen on epäselvä, sillä se ei yksiselitteisesti merkitse seksuaalista suuntautumista, vaan kattaa joidenkin tulkintojen mukaan myös sukupuoli-identiteetin. EU:n työsyrjintädirektiivissä käytetään englanniksi käsitettä sexual orientation, jonka yksiselitteisin suomennos on seksuaalinen suuntautuminen. Jokaisella meistä on sekä seksuaalinen suuntautuminen että sukupuoli-identiteetti. Seksuaalinen halumme suuntautuu joko samaa, vastakkaista tai molempia sukupuolia oleviin (homo-, hetero- tai biseksuaalisuus) tai ei kehenkään. Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan käsitystämme itsestämme naisena, miehenä, jo- 20 Osio I Johdanto

21 nakin tältä väliltä tai jonakin tämän jaon ulkopuolelta. Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti voivat muuttua ja saada erilaisia merkityksiä ihmisen elämänkulun aikana. Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti ovat toisistaan riippumattomia. Transsukupuolisen henkilön seksuaalinen halu suuntautuu joko homo-, hetero- tai biseksuaalisesti. Homo-, bi- tai heteroseksuaalisesti suuntautunut henkilö ilmaisee sukupuoltaan eri asteisesti naisellinen miehinen jatkumolla. Molemmat ryhmät muodostavat vähemmistön, joita tässä kirjassa nimitämme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöiksi. Jotkut henkilöt kuuluvat molempiin vähemmistöihin, useimmat vain toiseen. Seksuaalista kirjoa lisää se, että osa naisista, joilla on rakkaus- tai seksisuhde naisen kanssa, ja osa miehistä, joilla on rakkaus- tai seksisuhde miehen kanssa, ei miellä itseään homo- tai biseksuaaliseksi. Toisaalta osalla lesboksi, homoksi tai biseksuaaliksi itsensä nimeävillä ei ole seksiä tai parisuhdetta samaa sukupuolta olevan kanssa. Jotkut heistä saattavat olla avioliitossa eri sukupuolta olevan kanssa. Sukupuoli ei ole jotakin mitä meillä "on", vaan se on jotakin mitä teemme. Simone de Beauvoir on ilmaissut tämän osuvasti: naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan. Samoin mieheksi tuleminen on sen opettelua, miten miestä esitetään. Toki sukupuolella on tekemistä sekä biologian että anatomian kanssa, mutta oleellisempaa on sukupuolen sosiaalinen ja kulttuurinen tuottaminen. Tämä tulee näkyväksi, kun henkilö ei toimi oletetun kaavan mukaisesti, vaan rikkoo sukupuoleen liittyviä käyttäytymis- ja pukeutumisoletuksia. Usein nämä oletukset normitetaan. Tämä näkyy siinä, että odotusten vastaista sukupuolen ilmaisua ei tyydytä ihmettelemään, vaan sitä paheksutaan. Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka rikkovat odotettuja sukupuolimalleja ja -rajoja. Heihin kuuluvat transsukupuoliset (vanhalta nimitykseltään transseksuaalit), transvestiitit, transgender-ihmiset ja intersukupuoliset (vanhalta nimitykseltään interseksuaalit tai hermafrodiitit). Nämä ryhmät kattavana yleiskäsitteenä käytetään tässä kirjassa myös käsitettä transihmiset. Nykyisen lääketieteen ansiosta biologia ei enää ole kohtalo henkilölle, joka kokee syntyneensä väärän sukupuolen ruumiiseen. Kehoa voidaan muokata vastaamaan sukupuolta, jonka henkilö kokee omakseen. Kaikki transihmiset eivät muokkaa ruumistaan leikkauksin ja hormonein, osa ilmaisee sukupuoltaan pukeutumalla ja käyttäytymällä haluamansa sukupuolen mukaisesti tai sekoittamalla sukupuoliin liitettyjä oletuksia. Analysoimme tässä kirjassa sukupuolta ja seksuaalisuutta heteronormatiivisuuden näkökulmasta. Heteronormatiivisuudella tarkoitetaan ajattelutapaa, johon sisältyy kapea näkemys ihmisistä joko miehinä tai naisina sekä automaattisen heteroseksuaalisina. Heteroseksuaalinen miehisyys ja heteroseksuaalinen naisellisuus ymmärretään ainoina, itsestään selvinä tai luonnollisina lähtökohtina seksu- LUKU Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus työssä tutkimuksen tausta ja keskeiset käsitteet Osio I Johdanto 21

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä

värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä Voinko olla oma itseni työssä? Sukupuoli ja seksuaalisuus halutaan yleensä sulkea työpaikan ovien ulkopuolelle. Sinänsä

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ Nimistä Ulkonäöstä

Lisätiedot

Sateenkaarinuorena työpajoilla

Sateenkaarinuorena työpajoilla Sateenkaarinuorena työpajoilla Riikka Taavetti riikka.taavetti@nuorisotutkimus.fi @rtaavetti /HyvinvoivaSateenkaarinuori Esityksen sisältö - H, L, B, T, I, Q ja muut kirjaimet keitä ovat sateenkaarinuoret?

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelu... 22. Yhdenvertaisuuden haasteita... 24. Uskonto ja vakaumus... 28. Vammaisuus... 29. Etnisyys...

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelu... 22. Yhdenvertaisuuden haasteita... 24. Uskonto ja vakaumus... 28. Vammaisuus... 29. Etnisyys... Kalvosarjan sisältö: Mahmoud, Mertsi ja Maija: Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön työn arki Koulutusaineisto työpaikoille yhdenvertaisuuden edistämiseksi työelämässä... 1 Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 3.3.2004: Työyhteisön toiminta, fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön toimivuus Työyhteisön toiminnan

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 22.3.2005: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus ei

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä

Lisätiedot

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Tarkoitus: Keskustelun tavoitteena on selkiyttää tasa-arvolain ymmärtämistä sekä sitä, kuinka itse voi vaikuttaa lain toteutumiseen. Tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT TYÖELÄMÄSSÄ

SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT TYÖELÄMÄSSÄ Jukka Lehtonen (toim.) SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT TYÖELÄMÄSSÄ Kirjan on julkaissut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES elokuussa 2002 sarjassaan Raportteja 269. Kirjaa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Esite 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015 TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI-

Lisätiedot

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018 Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 1 Yht.tmk 15.3.2007 4 PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 2 1. JOHDANTO sivu 3 2. TAVOITTEET JA ARVOT TYÖPAIKKOJEN TASA-ARVON JA sivu 3 YHDENVERTAISUUDEN

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän

Lisätiedot

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa Keinoja ja ideoita yhdenvertaisuuden tueksi Jukka Lehtonen Tutkimukset ja selvitykset 8/06 SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT SUOMEN KUNNISSA Keinoja

Lisätiedot

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 Kurikan kaupunki yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 5 2.1 Rasismin kielto 5 2.2. Etnisen

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

T-110.460 3.3.2004. Työyhteisön riskejä. T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus. Syitä mm. Riskit liittyvät. Seurauksia mm.

T-110.460 3.3.2004. Työyhteisön riskejä. T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus. Syitä mm. Riskit liittyvät. Seurauksia mm. T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 16.4.2007: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus työpaikalla

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017

KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017 KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017 Kvalt. 8.12.2014 x SISÄLTÖ 1. TASA-ARVOSUUNNITELMAN TAUSTA JA TARKOITUS... 3 1.1 Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet... 3 1.2 Lainsäädännön edellytykset...

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Esite 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015 TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA

Lisätiedot

TYÖRYHMÄ. Harjula Irma. Rahkonen Pekka. Wideroos Raija

TYÖRYHMÄ. Harjula Irma. Rahkonen Pekka. Wideroos Raija Khall 21.6.2006 170 2 TYÖRYHMÄ Harjula Irma Rahkonen Pekka Wideroos Raija 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. MITÄ SYRJINTÄ ON? 5 3. YHDENVERTAISUUSLAKI 7 3.1. Lain valvonta 7 3.2. Oikeus hyvitykseen 7

Lisätiedot

Syrjintä suomalaisilla työmarkkinoilla yleiskatsaus ja kenttäkoe rekrytointisyrjinnästä

Syrjintä suomalaisilla työmarkkinoilla yleiskatsaus ja kenttäkoe rekrytointisyrjinnästä Syrjintä suomalaisilla työmarkkinoilla yleiskatsaus ja kenttäkoe rekrytointisyrjinnästä Liisa Larja, Johanna Warius, Liselott Sundbäck, Karmela Liebkind, Irja Kandolin (TTL), Inga Jasinskaja-Lahti Helsingin

Lisätiedot

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista 12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi

Lisätiedot

Sateenkaariperheet asiakkaina

Sateenkaariperheet asiakkaina 9.10.2013 Sateenkaariperheet asiakkaina Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Kaksi hyvin

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA

MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA Tasa-arvolain 1.6.2005 voimaan tullut uudistus velvoittaa kaikkia vähintään 30 työntekijää työllistäviä työpaikkoja laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Mustasaaren

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla

Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla Luonnos Opas pohjautuu työsuojeluhallinnon julkaisuun työsuojeluoppaita ja ohjeita 42 EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 Mikä ei ole epäasiallista

Lisätiedot

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima Luokittelu: rajaa, rajoittaa, pakottaa, leimaa *** JA *** Luokittelu: luo, tekee

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus

T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 16.4.2007: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus työpaikalla

Lisätiedot

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä ja ay-liikkeessä. Kesäkuu 2009

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä ja ay-liikkeessä. Kesäkuu 2009 5 2009 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä ja ay-liikkeessä Kesäkuu 2009 Kesäkuu 2009 Lisätiedot: Linnea Alho linnea.alho@sak.fi puh. 020 774 0118 SAK, PL 157 00531 Helsinki Tilaukset: SAK puh.

Lisätiedot

Asevelvollisuus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta

Asevelvollisuus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta Asevelvollisuus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta Jukka Lehtonen, VTT, kasvatussosiologian dosentti, yliopistonlehtori, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto, jukka.p.lehtonen@helsinki.fi

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2011 Päivitetty 5.11.2010 (KY Lappian yhteistyötoimikunta) 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 3 YLEISET TAVOITTEET... 5 4 TASA-ARVON

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Kaikki Nuorisobarometrit, vapaaaikatutkimukset, vaalitutkimukset ja nuorten elinolot vuosikirjat ilmaiseksi luettavissa Nuoran sivuilla http://www.tietoanuorista.fi/

Lisätiedot

Lähetystyö & raha. Teksti. Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset

Lähetystyö & raha. Teksti. Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset Lähetystyö & raha Teksti Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset Järjestöjen saama budj.tuki 2012 Suomen Lähetysseura Suomen Pipliaseura 9,5 milj. 1,1 milj. Kansanlähetys

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Mainonnan eettinen neuvosto

Mainonnan eettinen neuvosto Mainonnan eettinen neuvosto Mainonnan eettinen neuvosto MEN tehtävä: antaa pyynnöstä lausuntoja siitä, ovatko yksittäiset mainokset hyvän tavan mukaisia Yritysten yhteiskunnallinen vastuu ei tutki mainonnan

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON SYRJINNÄN VASTAINEN SUUNNITELMA 2008-2010 1. MITÄ ON YHDENVERTAISUUS LAPIN YLIOPISTOSSA 2

LAPIN YLIOPISTON SYRJINNÄN VASTAINEN SUUNNITELMA 2008-2010 1. MITÄ ON YHDENVERTAISUUS LAPIN YLIOPISTOSSA 2 LAPIN YLIOPISTON SYRJINNÄN VASTAINEN SUUNNITELMA 2008-2010 1. MITÄ ON YHDENVERTAISUUS LAPIN YLIOPISTOSSA 2 2. SYRJINNÄN VASTAISEN SUUNNITELMAN YLEISET TAVOITTEET 2 3. MITÄ ON SYRJINTÄ 3 4. SYRJINNÄN VASTAISEN

Lisätiedot

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen.

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. kyselyyn vastataan vain yhden kerran valitse kokemukseesi parhaiten sopivat

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

Syrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen. OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

Syrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen. OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Syrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Kuopio 23.4.2015 Nexhat Beqiri, OM/DKY 1 Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

HUMAKOn yhdenvertaisuussuunnitelma. Laadittu 2015. Hyväksytty hallituksen kokouksessa 17.11.2015

HUMAKOn yhdenvertaisuussuunnitelma. Laadittu 2015. Hyväksytty hallituksen kokouksessa 17.11.2015 HUMAKOn yhdenvertaisuussuunnitelma Laadittu 2015 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 17.11.2015 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 17.11.2015 Sivu 1 / 9 Sisällys Johdanto 2 Elämänkatsomus, vakaumus ja

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN. - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä

AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN. - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä SUB Qöttlngen 204 533 376 ESA E R I K S S O N T O M ERIK A R N K I L ( T O I M. ) AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä STAKES SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS-

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

ARTIKKELI 1 MONINAINEN IHMINEN

ARTIKKELI 1 MONINAINEN IHMINEN VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 1 MONINAINEN IHMINEN YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Sukupuolen moninaisuus 1.1 Transsukupuolisuus 1.2 Oma sukupuoli näkyväksi: sukupuolen korjaaminen ja

Lisätiedot