Työhyvinvointi &jaksaminen. Teemana. Kuntaministeri Henna Virkkunen Kuminan haastattelussa. Asiakkaan kohtaaminen ilo vai vaara

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhyvinvointi &jaksaminen. Teemana. Kuntaministeri Henna Virkkunen Kuminan haastattelussa. Asiakkaan kohtaaminen ilo vai vaara"

Transkriptio

1 Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti Kuntaministeri Henna Virkkunen Kuminan haastattelussa Teemana Asiakkaan kohtaaminen ilo vai vaara Työhyvinvointi &jaksaminen

2 Pääkirjoitus Kaveria ei jätetä Olen leikkauksen takia joutunut muutamaksi viikoksi toipilaan osaan. Kokemaan sen, että vaikka tahtoa olisi, eivät voimat riitäkään. Ja vaikka voimat eivät riitä, miten mielellään sitä kuitenkin olisi mukana työn ja työpaikan arjessa. Jokainen työpaikalta ja työkavereilta tullut viesti varmistaa jatkuvaa osallisuutta tärkeään omaan yhteisöön. Ymmärrän nyt, miten helposti ulkopuolisuuden tunne alkaa. Kaveria ei jätetä. Pois siis turha arkailu ja aprikointi tungettelevaisuudesta! Kun puolustusmekanismit, fyysiset tai psyykkiset, pettävät, nousevat pienikin tuki sekä myötäelämisen ja välittämisen ilmaisut tärkeiksi. Eino Leinon Hymyilevän Apollon hymnin numero 3, Aurinkolaulu-runon rakkain sanoin: Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois. Sama tuen tarve koskee kaikkia niitä, joiden työpaikka on pysyvästi uhattuna. Järjestömme toimijat ovat kiertäneet kunnissa, joissa on käynnistetty YT-neuvottelut. He ovat tavanneet huolen ahdistamia ihmisiä, joiden usko tulevaisuuden selkeydestä on vaakalaudalla. Ketään ei nyt jätetä yksin. Kuntia yhdistetään, kuntien toimintoja supistetaan. Säästöleikkurit osoittavat moniin, tähän saakka itsestään selviin arvokkaisiin hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin. Viimeisenä olemme voineet lukea kirjastomäärärahojen leikkausesityksestä. Tätä järjestömme ei hyväksy, ja teemme kaikkemme turvataksemme tulevaisuudessakin tämän tärkeän palvelun. Ihmisistä pitää pitää huolta. Järjestömme tukee jäseniensä etuja ja hyvinvointia. Lähipiirissä me tuemme toinen toisiamme. Hyvää joulunalusaikaa! Päivi Hytönen Hallituksen puheenjohtaja Päätoimittaja Kiitos! Kahdeksan vuotta teimme teille, hyvät kumulalaiset, toimittajana ja taittajana Kuminaa. Se oli antoisaa ja kiinnostavaa. Kiitos teille, Kuminan lukijat! Kumina Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n jäsenlehti Julkaisija: Kuntien asiantuntijat Kommunala specialister Kumula ry, Maistraatinportti 4 A, Helsinki, Toiminnanjohtaja: Jussi Näri, puh ja , Ts. järjestösihteeri: Saara Paavola, puh ja , Päätoimittaja: Päivi Hytönen, puh , Toimituskunta: Päivi Hytönen, Jussi Näri, Saara Paavola, Ulla Pötsönen, Mika Vertainen, Tarja Vuorinne, Tuija Heikkilä Toimittaja ja ilmoitusmyynti: Tuija Heikkilä, puh , Svensk resumén käännös: Solveig Stormbom Ulkoasu: Marja Muhonen Paino: Forssa Print 2013 Painos: kpl ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) 8. vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. Kansikuva: Tuija Heikkilä Tuija Heikkilä Marja Muhonen PAINOTUOTE 2

3 Ajankohtaista kuntasektorilta Eläkeuudistus meidän aikanamme Kasvu- ja vakaussopimus allekirjoitettiin perjantaina Kahdeksan viikon mittaiset neuvottelut päättyivät ennen näkemättömän maltilliseen sopimukseen. Kyseessä on tulopoliittinen kokonaisratkaisu, joka toi sovun työnantajaja palkansaajajärjestöjen välille. Sopimuksen allekirjoitti lähes kaikki liitot, joten se on kattavuudeltaan kaikkiaan 93 prosenttia. Voidaankin todeta, että lähes koko palkansaajaosapuoli tuli sopimuksen taakse, vaikka tarjolla ei ollut juuri lämmintä kättä kummempaa. Tällä sopimuksella koko palkansaajapuoli osoitti kykynsä kantaa vastuuta ja tinkiä myös omista eduistaan. Seuraava työmarkkinaosapuolien koetinkivi on eläkejärjestelmän uudistaminen. Edellisen kerran eläkejärjestelmää yritettiin uudistaa vuonna 2009 pääministeri Matti Vanhasen oivallettua keväthiihdoillaan eläkeuudistuksen paikkaavan tulevaisuudessa häämöttävän kassavajeen. Ajatus sinänsä saattoi olla oikeansuuntainen, mutta oikeaa marssijärjestystä jäivät tuolloin kaipaamaan niin kansalaiset kuin palkansaajajärjestöt. Nyt lähtökohtana on edellinen, 2005 sovittu eläkejärjestelmä ja sen kehittäminen. Katso allekirjoituspöytäkirjat: Avainkysymykset ovat edelleen samat: minkä ikäisinä suomaelle, milaiset jäävät eläkkeelle, ten huolehditaan eläkeikää lkik lh lähestyvien työkyvystä ja mistä eläkkeet maksetaan? Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa mahdollistettiin joustava eläkkeellesiirtyminen, kun eläkeikä asetettiin ikävuosien jaksolle. Uudistus kääntyi työurien kannalta kuitenkin itseään vastaan, sillä eläkkeelle siirryttiinkin niin varhain kuin mahdollista eli 63-vuotiaina, kun ennen uudistusta eläkepäivät olivat alkaneet paria vuotta myöhemmin. Näin tapahtui siitä huolimatta, että lisäeläkejärjestelmällä (ns. superkarttuma) pyrittiin lisäämään työssäolon houkuttavuutta 63 ikävuoden jälkeenkin. Tarkemmassa työeläkejärjestelmän tarkastelussa suurin osa yli 63-vuotiaina työelämässä jatkaneista työskentelee asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Osaltaan tätä on selitetty elinajanodotteen kasvuna ja korkeasti koulutetun väestönosan kohentuneena terveydentilana: se, että ihmiset voivat paremmin, elävät kauemmin ja säilyvät työkykyisinä kauemmin korostuu eniten ansaitsevissa ja koulutetuimmissa väestönosissa. Eläkkeeseen vaikuttaa myös suomalaisten elinajanodotteeseen pohjaava elinai ka kerroin. Kun elin ajanodote kasvaa, pienenee eläk kei- den määrään vaikuttava elinaika ker roin. Tämä tar- koit taa sitä, että maksaakseen itselleen elinaikakertoimesta ik pienenneen eläkkeen, tulisi suomalaisen jaksaa työelämässä vähän kauemmin. Eläkejärjestelmä rankaisee elinaikaodotteen ja elinaikakertoimen kautta suhteellisesti enemmän sairaita ja työ kykynsä menettäneitä, kun yhtälöön lisätään vielä superkarttuman tuoma kannustin, joka siis kohdentuu eniten korkeasti koulutettuihin ja enemmän ansaitseviin. Eläkejärjestelmän uudistaminen vaikuttaa väistämättömältä, joskin siten, että istuva hallitus ei uudistusta toteuta. Kun nyt aikaansaatu tulopoliittinen kokonaisratkaisu oli luottamuksen osoitus niin hallituksen suuntaan kuin palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen välillä, olisi eläkeuudistuksen läpiviemiseksi ensiarvoisen tärkeää, että luottamusta ei murenneta. Epäonnistunut eläkeuudistus luo yhteiskunnallista eriarvoisuutta, vähentää ihmisten sitoutumista työelämään ja rapauttaa halua sopia työelämän pelisäännöistä. Sen tason valuvikoihin tässä ajassa ei ole varaa. Jussi Näri toiminnanjohtaja Kumulan hallitus: KVTES-neuvottelutulos vastasi odotettua K unnallisen virka- ja työehtosopimuksen ensimmäisen kauden ensimmäinen korotus, suuruudeltaan 20 euroa, maksetaan , toinen korotus vuotta myöhemmin ja prosenttimääräisenä (0,4 %). Tästä käytetään 0,1 % vuosilomalain muutosten kustantamiseen vuosilomalakia pitempien työehtosopimuksen mukaisten lomapäivien karenssipäivien maksamiseksi. Toisen kauden korotukset neuvotellaan keväällä mennessä. Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen voimassaoloajalle perustetaan kaksi työryhmää uudistamaan palkkahinnoitteluliitteitä. Lisäksi perustetaan työryhmä tarkastelemaan eri työaikamuotoja. Neuvottelujen loppuvaiheessa esiinnousutta kriisilauseketta eli mahdollisuutta vaihtaa lomarahat vapaiksi työnantajaosapuoli ei esittänyt. Nuorisotakuusta sopimista neuvotteluosapuolet pitävät tärkeänä, ja neuvotteluja asiasta jatketaan voimassaolokauden aikana. Kumula ry:n hallituksen mielestä neuvottelutulos on odotettu. Jo alusta pitäen oli tiedossa, että maltillinen palkkaratkaisu on tupo-ratkaisun kannalta ainoa mahdollinen lopputulos. Hallitus pitää tärkeänä, että ns. kriisilauseketta ei KV- TES-sopimukseen päätynyt, ja että tärkeänä pitämämme palkkahinnoitteluliitteiden uudistustyö käynnistyy sopimuskauden aikana. Jussi Näri toiminnanjohtaja 3

4 Kuntaministeri Kuvateksti Kuntaliitosselvitysten takaraja oli marraskuun lopussa. Samanaikaisesti valtio on karsimassa kuntien velvoitteita. Kuminan toimittaja tapasi kuntaministeri Henna Virkkusen ja kysyi tämän mielipidettä kumulalaisia askarruttavista kysymyksistä, kuten pätevyysvaatimusten alentamisesta ja vapaaehtoistyövoiman käytöstä. Haastattelu ja kuvat: Tuija Heikkilä Viime vuonna suomalaiset kunnat velkaantuivat suurten investointien myö tä puolitoista miljardia euroa. Kuntien palvelukysynnän on laskettu kasvavan 2020-luvulla viisi miljardia euroa. Se tarkoittaa seitsemää kunnallisveroprosenttia. Nykyisellä rahoitusjärjestelmällä ja kuntarakenteella Suomessa olisi kymmenen vuoden kuluttua kuutisenkymmentä kuntaa, joissa veroprosenttina olisi 33. Kuntatalous kriisiytyy, menopaine on iso ja valtionosuuksista joudutaan leik kaamaan miljardi valtion kunnille an ta mia tehtäviä keventämällä. Toinen miljar di kurotaan umpeen tulevaisuudes sa, kuntaministeri Henna Virkkunen sum maa. Tällä hetkellä maassa on neljästä kuuteen varsinaista kriisikuntaa, mutta nelisenkymmentä kuntaa on tilanteessa, jossa tarvitaan nopeita korjausliikkeitä. Siksi päätöksiä kuntaliitoksista ei Virkkusen mukaan voi lykätä. Henkilöstön irtisanomissuojasta Laissa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta säädettiin 2007 henkilöstön asemasta kuntaliitoksissa. Lain henkilöstön turvaksi säätämä viiden vuoden irtisanomissuoja on nostattanut kuumaa keskustelua ja vastustusta. TNS Gallup teki lokakuussa Kunnallisalan kehittämissäätiön tilauksesta tutkimuksen, johon haastateltiin viiden vuoden irtisanomissuojasta vuotiasta suomalaista. Vastaajista suurin osa, 39 %, kannatti yhden vuoden irtisanomissuojaa, kolmen vuoden kannalla oli vain joka kymmenes. Toiseksi parhaana vaihtoehtona pidettiin kolmen kuukauden irtisanomissuojaa, jota kannatti 26 %. Vastaajista seitsemän prosenttia ei erottaisi kunnan työntekijöitä kuntaliitoksen jälkeen koskaan. Akavalaisista vastaajista 55 % kannatti yhden vuoden irtisanomissuojaa. Vuonna 2020 kuntasektorilta eläköityy noin joka kolmas työntekijä. Kuntaminis- 4

5 kuntauudistuksen eturintamassa terin mukaan ongelma on se, että välttämättä ei eläköidytä juuri niistä tehtävistä, joista pitäisi, jotta kunta voisi saavuttaa säästöä. Viiden vuoden irtisanomissuoja ei tarkoita sitä, että työntekijä välttämättä jatkaisi samassa tehtävässä ja samalla palkalla, Virkkunen muistuttaa. Virkkunen painottaakin suunnitelmallisuutta ja rekrytoinnin merkitystä suuren eläkkeelle siirtyvien potentiaalin hyödyntämisessä. Irtisanomissuoja voi myös ketjuttua eli pidentyä viidestä vuodesta, jos kunnan liitokset muiden kuntien kanssa jatkuvat. Oliko viiden vuoden irtisanomissuojan säätäminen virhe? En usko, että irtisanomissuojaa muutetaan, siihen ei ole laajaa valmiutta. Ilman muutosturvaa olisi vielä vaikeampi tehdä kuntaliitoksia kuin nyt on. Kuntien ytneuvotteluista Kuntien henkilöstö on niin talouden säästöjen kuin palveluiden laadun, riittävyyden ja uudistamistarpeen polttopisteessä ovathan palkat kuntien menoeristä suurin. Nyt kunnat ovat hätkähdyttäneet irtisanomis- ja lomautusuhkauksillaan. Viiden vuoden irtisanomissuoja päättyy tänä vuonna lähes 30 kunnassa. Useat niistä ovat käynnistäneet tai suunnittelevat ytneuvotteluja henkilöstönsä kanssa. Joukossa on Henna Virkkusen kotikaupunki Jyväskylä. Kuntaliitosten jälkeisen uuden Jyväkylän ensimmäinen valtuusto oli kykenemätön tekemään niitä muutoksia, joita olisi pitänyt tehdä. Syntyi iso patoutuma, eikä Jyväskylä hyödyntänyt eläköitymisiä, Virkkunen perustelee tilanteen taustoja. Kuntien tulee noudattaa vuonna 2007 voimaan tullutta kunnallista yt-lakia Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Aika näyttää, miten kuntaorganisaatiot lakia noudattavat ja tulkitsevat. Pätevyysvaatimusten muuttaminen Hallitus antoi elokuun lopussa Rakennepoliittisen ohjelman talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän selvitykseen pohjaavan ohjelman mukaan alempien korkeakoulututkintojen kelpoisuutta työmarkkinoilla vahvistetaan. Kysymys on pätevyysvaatimusten väljentämisestä. Se ei tarkoita, että niitä lasketaan, Virkkunen täsmentää. Pätevyysvaatimuksia alentamalla kunnat säästävät palkkakustannuksissa, kun alemman tutkinnon suorittaneelle ei tarvitse maksaa yhtä paljon kuin ylemmän suorittaneelle. Kunta- ja sote-uudistuksen sloganiin on nostettu toimivat palvelut. Mistä kunnat saavat kaikkien eläkkeelle siirtyneiden työntekijöidensä tilalle palveluja turvaamaan päteviä osaajia, jos yksityissektorilla palkat kuin palkat ovat kunnallisia korkeampia? Kuntaministeri ei ole asiasta huolissaan. Vapaaehtoistyövoiman käytöstä Amerikkalaistyyppinen vapaaehtoistyövoiman käyttö kirjastossa on puhuttanut tänä syksynä alan ammattilaisia. Kumulan hallituksen kanta asiaan on tämän lehden sivulla 14. Kuntaministeri ei vastusta ajatusta, päinvastoin. Ei amerikkalainen malli huono ole. On sinänsä hienoa, jos asukkaat haluavat osallistua, mutta ei voi lähteä siitä, että he tekevät ammattilaisten työt, vaan tulee katsoa, mitkä ovat ne tehtävät, joihin asukkaat voivat osallistua. En näe, että kyseessä on uhka ammattilaisille vaan koen sen heille tukena. Virkkunen on itse nähnyt Kanadassa lasten vanhempia auttamassa liikunta- ja käsityötunneilla. Se säästää opettajan tai kouluavustajan aikaa. Hän kertoo myös esimerkin, miten kuntaliitoksen myötä jossakin päin maata oli tullut eteen tilanne, jossa yhdessä liitoskunnassa oli ladut tehnyt aina vapaaehtoinen kuntalainen. Kuntien välillä on suuret erot. On töitä, jotka isoissa kunnissa tehdään omana virkatyönä, pienissä vapaaehtoistyönä. Toisaalta kuntalaisten osallistumista ei saa rapauttaa, eikä sille saa muodostaa byrokraattisia esteitä. Toisaalta palvelut ovat haavoittuvia, jos ne ovat vain talkoolaisten varassa. Muutoksen tukemisesta Tästä syksystä alkaen valtio on auttanut kuntia rakennemuutoksessa tarjoamalla asiantuntijatukea muutosjohtamiseen, ICT-toiminnan kehittämiseen sekä talouden tasapainottamissuunnitelman laatimiseen. Muutostukiohjelmaan sisältyy myös lähipalveluihin, johtamiseen ja lähidemokratiaan liittyviä kehittämishankkeita ja kuntarakennemuutoksia tukevia tutkimushankkeita. Kehysriihen 2013 ja ICT2015 työryhmän esitysten mukaisesti hallitus on päättänyt panostaa uuden tieto ja viestintäteknologian hyödyntämiseen talouskasvun luomiseksi ja palveluiden kehittämiseksi. Työhän osoitetulla 150 miljoonalla eurolla rakennetaan kuntasektoria palvelemaan kattava ja yhtenäinen kansallinen sähköisten palveluiden palveluväylä. ICT-verkko on iso mahdollisuus. Sen myötä saadaan merkittäviä hyötyjä, kun paljon päällekkäistä työtä poistuu, Virkkunen vakuuttaa. i Katso lisää: 5

6 Työhyvinvointi Mitkä ovat työhyvinvoinnin suurimmat haasteet vuonna 2013? Mitä hyötyä positiivisen työpsykologian käsitteestä olisi työhyvinvoinnille? Miten yhteistoimintaneuvottelut vaikuttavat työhyvinvointiin kunnissa? Teksti: Saara Paavola tänään Työelämä on kuntakentällä muutoksessa. Säästöjä pyritään synnyttämään ja palvelut pitäisi pystyä tuottamaan tuloksellisesti ja mutta laadukkaasti. Henkilöstön työpaineet kasvavat. Uusien ratkaisujen keksimiseen pitäisi löytyä energiaa, mutta samaan aikaan pyristellään lomautusten ja irtisanomisten keskellä. Kunnissa vain osaavan henkilökunnan säilyminen on tae laadukkaalle palvelutuotannolle ja uusille innovaatioille. Kuntien olisikin huolehdittava henkilöstöstään entistä paremmin. Henkilöstölle olisi luotava puitteet, toimintatavat ja prosessit, jotka vähentävät työn kuormitusta ja lisäävät työhyvinvointia (Suutarinen & Vesterinen). Suuret säästöpaineet ja työhyvinvoinnin kehittäminen saattavat tuntua mahdottomalta yhtälöltä, ja resurssien niukkenemisen onkin sanottu syövän työhyvinvoinnin perustaa. On kuitenkin muistettava, että työhyvinvoinnin kehittäminen ei aina vaadi suuria rahallisia panostuksia (Suutarinen & Vesterinen). Kehittämällä työyhteisön vuorovaikutusta, viestintää ja hyviä kokouskäytäntöjä voidaan saada suuriakin muutoksia aikaiseksi. Olennaisinta työhyvinvoinnin kehittämisessä on vaikuttaa asenteisiin ja työpaikan työkulttuuriin. Esimiehillä on työhyvinvoinnissa suuri rooli. Esimiestyö vaatii muutostilanteessa vahvaa henkisen työsuojelun otetta, tarkempaa työn organisointia ja perustehtävään keskittyvää johtamista. Esimiesten on entistä tärkeämpää olla toisaalta mahdollistamassa työntekoa, mutta myös rajoittamassa liiallista työkuormaa (Suutarinen & Vesterinen). Työhyvinvointi 2013 Henkilöstöryhmä Henry ry:n julkaisema Kuva: Marja Muhonen HR-barometri selvittää henkilöstötyön haasteita. Barometriin vastanneet työskentelevät henkilöstö- ja johtotehtävissä tai luottamusmiehinä julkisella tai yksityisellä sektorilla. Vuoden 2013 barometrin mukaan työhyvinvoinnin suurimpana kehittämiskohteena nähdään työssä jaksaminen. Ongelmalliseksi koetaan myös työn ja vapaaajan välisen eron kaventuminen. Kun esimerkiksi sähköposti kulkee aina mukana, työ muuttuu helposti 24/7-tyyppiseksi. Jaksamisen tukeminen ja motivointi koetaan tärkeiksi, mutta myös esimiesten ja henkilöstön välinen yhteistyö. Barometrin tulosten mukaan esimiehiltä odotetaan johtamisen osalta innostamista, motivointia ja kannustusta toiminnan kehittämiseen. Pelkkä henkilöstön kuuntelu ei enää riitä, vaan kehittämistä toivotaan toteutettavan nimenomaan yhteistyössä. Johtamisen haasteina nähdään muun muassa muutoksen johtaminen ja ikäjohtaminen. Henkilöstön vaihtuvuuden arvioidaan myös lisääntyvän. Tehokkuusvaatimusten myötä valteiksi työelämässä nousevat joustavuus ja moniosaajuus. Positiivisuudesta uutta suuntaa työhyvinvointiin? Työhyvinvointia käsitellään usein kielteisistä lähtökohdista ja puhutaan paljon työuupumuksesta ja stressistä sekä työyhteisön ongelmista. Tosiasiassa suurin osa työssäkäyvistä voi kuitenkin hyvin ja selviytyy työelämässä ilman suurempia ongelmia (Mäkikangas et al.). Ihmisten hyvinvointia pitäisikin kuvata enemmän positiivisten käsitteiden kautta, eikä pelkästään ongelmiin keskittyen. Positiivisen psykologian käsitettä on alettu viime vuosina korostaa työpsykologisessa tutkimuksessa. Käsite kuvaa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä työssä eli tekijöitä, jotka tekevät työstä mielekästä ja tukevat siinä suoriutumista. Näitä tekijöitä voidaan nimittää työn voimavaratekijöiksi. Voimavaratekijöitä ovat työssä olevat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja organisatoriset piirteet, jotka auttavat työntekijää saavuttamaan työlle asetettuja päämääriä ja kehittymään. Voimavaroja antavat esimerkiksi vaikutusmahdollisuudet työssä, palautteen saaminen, hyvät fyysiset työolosuhteet sekä työpaikan varmuus. Voimavaratekijöitä vähentävät työn vaatimustekijät jotka rakentuvat samoista työn piirteistä, mutta jotka vaativat fyysisiä ja psyykkisiä ponnisteluja (Mäkikangas et al.). Myönteisiä työasenteita voidaan tutkia työtyytyväisyyden, työhön sitoutumisen ja työn imun käsitteiden avulla. Sekä työtyytyväisyydessä että työhön sitoutu- 6

7 Epätietoisuutta yt-kunnissa Syyskuun loppupuolella tuli Kouvolasta tieto, että kaupunki on käynnistämässä yt-neuvottelut, joiden piiriin kuuluisi jopa 600 henkilöä ja että neuvottelut tähtäisivät henkilöstön vähentämiseen. Tiedossa oli myös, että Jyväskylässä, Salossa, Loimaalla ja Raaseporissa oli vastaavanlaisia suunnitelmia, mutta niiden mittasuhteista ei tuolloin ollut vielä tietoa. Henkilöstön vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluja ei kunnissa ole käyty miesmuistiin. Lomautuksia on kyllä nähty, mutta irtisanomisilta on tähän asti vältytty. Tilanne on siis jokseenkin uusi myös kunnissa, ja jäimme kin Kumulassa pohtimaan, miten se hoituu. Päätimme käydä katsomassa. Kävimme Akavan Erityisalojen kuntasektorin asiamiehen Jaakko Korpisaaren kanssa Kouvolassa, Salossa ja Jyväskylässä, tapasimme Kumulan jäseniä ja keskustelimme pääluottamusmiesten kanssa. Otimme mukaan myös Akavan Erityisalojen vuorollaan kummankin kuntasektorin lakimiehemme, Harri Ikosen ja Tarja Kullanmäen, selventämään yhteistoimintamenettelyä ja olimme yhteydessä kaupunkien tiedotusvälineisiin. Päällimmäisenä mieleen jäi henkilöstön epätietoisuus. Yt-menettelyn tiedotus tuntui jääneen lähinnä kaupungin intranetiin ladattuihin tiedotteisiin sekä satunnaisiin artikkeleihin paikallisessa sanomalehdessä. Yhdessä kaupungeista henkilöstölle ei ollut edes kerrottu, mitä henkilöstöryhmiä jo käynnistyneet yt-neuvottelut koskevat. Olikin hienoa kuulla, että käyntimme jälkeen kaupungit ovat järjestäneet henkilöstölle tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Henkilöstön vähentämiseen tähtäävien yt-neuvottelujen käynnistäminen on iso uutinen. Se synnyttää huolta, epätietoisuutta ja kiukkua, ahdistustakin. Kaupungin johdon kannalta ainoa keino käydä yt-neuvotteluja on avoimuus. Salailu, tiedon valikoiva jakaminen tai viivyttely tiedotuksessa ei palvele kumpaakaan osapuolta. Pahimmillaan se tuhoaa työilmapiirin. Nyt jos koskaan tarvitaan hyvää kuntajohtajuutta. Jussi Näri toiminnanjohtaja misessa on kyse työntekijän tavoitteiden saavuttamisesta. Työntekijä on sitä tyytyväisempi ja sitoutuneempi työhönsä, mitä enemmän hän pystyy saavuttamaan työssä tavoitteitaan. Työn imua voidaan kuvata tunne- ja motivaatiotilana, jota ilmentävät työntekijän tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutumisen määrä. Tutkimusten mukaan työn imua edistävät vaikutusmahdollisuudet työpaikalla, esimiehen tuki, hyvä ilmapiiri sekä hyvä tiedon kulku (Hakanen). Positiivisen psykologian käsitteiden avulla voidaan kehittää työelämää niin, ettei kartoiteta vain riskitekijöitä ja niihin altistumista, vaan saadaan selville, mikä tekee työstä mielekästä ja mikä auttaa nauttimaan työstä silloinkin, kun työ on vaativaa ja keskellä muutosta. Jos tutkitaan vain pahoinvointia, ei saada selville, mikä edistää hyvinvointia. Työhyvinvointi yt-neuvottelujen keskellä Yhteistoimintaneuvottelujen alkaminen käynnistää aina epävarmuuden tilan työpaikalla, ja reagointi tilanteeseen voi olla tunneperäistä. Työhyvinvointi saat- taa romahtaa nopeastikin, ja pahimmillaan työnteko lamautuu. Kunnissa kuntalaisille tuotettavat palvelut olisi kuitenkin saatava tuotettua laadukkaasti, eikä ytprosessi saisi vaikuttaa palvelun tasoon. Työnantajan pitäisikin pystyä toteuttamaan yt-prosessi hyvin suunnitellusti, ja vaikeisiin tilanteisiin olisi varauduttava jo etukäteen (Ilmarinen). Olennaista työhyvinvoinnin säilyttämisessä yt-prosessin aikana on viestinnän avoimuus ja työssä jaksamisesta huolehtiminen. Koska johto ja esimiehet ovat saattaneet tietää tulevista yt-neuvotteluista jo kuukausia aiemmin, onkin vaara, että asioita ei osata enää perustella ja viestiä tarpeeksi hyvin työntekijän näkökulmasta. Avoin, nopea ja kattava viestintä ovatkin hyvin toteutetun yt-prosessin perusteita (Ilmarinen). Olennaista on, että kaikilla olisi sama tieto, eikä huhuja ja epäilyjä pääsisi syntymään. Salassapito ja asioiden pimittäminen vain pahentavat ennestäänkin haastavaa tilannetta. Salailun sijaan pitäisikin kiinnittää huomiota työhyvinvoinnillisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan helpottaa lähtevien ja jäävien tilannetta. i Lähteet: Hakanen, Jari, Työuupumuksesta työn imuun. Tutkimusraportti 27, Työterveyslaitos, Mäkikangas, Anne & Feldt, Taru & Kinnunen, Ulla, Positiivisen psykologian näkökulma työhön ja työhyvinvointiin. Teoksessa Kinnunen, Ulla & Feldt, Taru & Mauno, Saija, Työ leipälajina : Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. PS-kustannus, 2005 Suutarinen, Marjaana & Vesterinen Pirkko-Liisa, Työhyvinvoinnin johtaminen. Otava, 2010 Ilmarinen, Yt-tilanteissa korostuu ihmisistä huolehtiminen. Tiedote,

8 Hengenvaarallinen asiakaspalvelu Teksti: Tuija Heikkilä Kyöturvallisuuslaki vaatii, että työnantajan tulee huolehtia työntekijän turvallisuudesta, ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä tutkitaan myös väkivallan uhka. Silti väkivalta asiakaspalvelutilanteissa on valitettavan tuttua myös kuntasektorilla. Tarkastushavaintojen perustella työpaikoilla, joissa on väkivallan vaara, uhat on kuitenkin yleensä arvioitu ja tiedostettu, kertoo tarkastaja Kirsi Pardain-Patanen Etelä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Työpaikoilla on menettelytapaohjeita ja hälytysjärjestelmiä, päivystysklinikoilla vartioita. Silti vaaratilanteita sattuu, ei niitä voi täysin välttää. Sanoisin, että asiakaspalvelutilanteisiin ja erilaisia palveluita tarjoaviin tahoihin heijastuu se, miten avunsaaminen on järjestetty yhteiskunnassa ja ovatko palvelut riittäviä. Sosiaali- ja terveyspuolella väkivaltatilanteisiin osataan varautua, mutta sellaisilla työpaikoilla, joissa ei perinteisesti ole koettu väkivalan uhkaa eikä siihen ole edellytetty koulutusta, voivat uhkaavat tilanteet olla työntekijälle hyvin kuormittavia. Erityisenä huolenaiheena Pardain- Patanen näkee lisääntyneet avopalvelut. Väkivaltaa voi kohdata millä alalla tahansa, mutta tämän hetken ongelmana ovat asiakkaiden kotiin tuotavat palvelut. Toinen uusi ja työelämässä yleistymässä oleva, laajennettua väkivallanuhkaa aiheuttava piirre ovat tilanteet, joissa kuvataan työtehtäviään suorittavaa ja kuvat päätyvät nettiin. Yksityisyyden menettämisen estäminen on kuitenkin hankalaa. Väkivaltatilanteet ovat monilla työpaikoilla sen verran uusia, että niitä ei mielletä tapaturmiksi, joista tulisi ilmoittaa työsuojeluviranomaisille. Kouluista on tullut ilmoituksia, joiden pohjalta väkivallasta on tehty tapaturmatutkinta. Vaikka väkivaltatilanteet eivät ole uusia, on niiden tulkinta työsuojeluun ilmoitettavana työtapaturmana joillakin aloilla uusi. Väkivallan seurauksena uhri voi jopa menettää tervey- Monille kumulalaisille asiakkaiden kohtaaminen on ilo. Joskus asiakaspalvelutilanteet saattavat kuitenkin olla uhkaavia ja jopa väkivaltaisia. tensä tai mielenterveytensä tai saada vakavan vamman. Työpaikoilla on työsuojelun näkökulmasta myös paljon vaihtelua siinä, miten turvajärjestelmiä käytetään ja ohjeita valvotaan. Ei auta, jos hälytysnappi on vaaratilanteessa laatikossa!, Pardain-Patanen muistuttaa akavalaista altistuu väkivallan uhalle Väkivallan uhka työssä on ongelma myös akavalaisessa kentässä. Arviolta akavalaista altistuu väkivallan uhalle työssään. Eniten väkivaltatilanteita sattuu sosiaali- ja terveys aloilla sekä opetusalalla, mutta myös kaikille muille, jotka työskentelevät asiakas rajapinnassa, Akavan työelämän asiantuntija Tarja Arkio sanoo. Jotkut Akavan liitoista ovat selvittäneet tilannetta jäsenkyselyillään. Ne osoittavat ongelman lisääntyneen. Joka viides lääkäri on työssään kokenut päällekäymisen uhkaa ja fyysistä väkivaltaa, sosiaalityöntekijöistä noin kolme prosenttia. Opetuspuolella vaarassa ovat erityisesti erityisopettajat, joista joka kolmas on kohdannut ruumiillista häirintää. Työn luonteesta johtuen väkivaltatilanteita sattuu hyvin erilailla eri aloilla ja niihin on varauduttu eritasoisesti. Majoitusja ravitsemusalalla uhka saattaa olla jokapäiväistä. Oikeuslaitoksiin ja pankkeihin on palkattu vartijoita. Joskus asiakkaat eivät sairautensa tai vammansa vuoksi kykene hallitsemaan itseään, mutta sosiaali- ja terveyspuolella yleensä osataan ennakoida tällaiset tilanteet. Kirjastoissa ne sen sijaan ovat asiakkaiden kohtaamisessa täysin ennakoimattomia. Työturvallisuuslaki velvoittaa laatimaan menettelytapaohjeen väkivaltatilanteita varten. Siinä pitäisi käydä läpi ja varautua kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, joissa väkivaltaa työpaikalla voi esiintyä. Ohjeiden taso kuitenkin vaihtelee. Osa on hyvinkin yksityiskohtaisia. Saatetaan määrätä esimerkiksi, että asiakaspalvelussa ei saa pitää kyniä taskussa, poistumisreitit ovat selvät ja tiedetään miten tiimi toimii ja mihin hätätilanteessa soitetaan jos tarvitaan ulkopuolista apua. Yhtä tärkeää Arkion mukaan on tietää, miten paljon uhkaavia tilanteita todellisuudessa on. Tällaiset tilanteet pitää aina saattaa esimiehen tietoon, jotta ne osataan ottaa huomioon ja mahdollisesti muuttaa työpaikan toimintatapoja. Ja jos oma osaaminen ei riitä, tulee hankkia koulutusta ja käydä turvallisuusohjeet läpi ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Uhrin kannalta on myös erittäin tärkeää, että tilanne puretaan, jotta siitä ei jää työntekijälle pelkoa. Vaikka asiakaspalvelun vaaratilanteista ei niiden erilaisuuden vuoksi ole yleisakavalaista ohjetta, alakohtaisia suosituksia ja ohjeita löytyy. Mutta sitä Akava ajaa, että tehdään erillinen asetus, jossa väkivallan uhan torjuntaa käydään nykyistä yksityiskohtaisemmin läpi työturvallisuuslain tasolla eli tiukennetaan työnantajan velvoitteita, jotta työntekijöillä olisi tasa-arvoinen asema kaikilla työpaikoilla. Nyt tasa-arvo ei toteudu siinä, miten väkivallan uhkaan työpaikoilla varaudutaan. 8

9 Kuvat: Keva Keva tukee työssäjatkamista Kuvateksti (lyhyt) Vain osa työkykyongelmista johtuu työntekijän terveydentilasta. Kevan mukaan noin kolmannes sairauslomien taustalla olevista syistä liittyy työpaikan toimintakulttuuriin. Niinpä iso osa työssä selviytymisen ongelmista on myös ratkaistavissa työpaikalla. T eksti: Tuija Heikkilä Keva tukee työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jatkamista kuntasektorilla työnantajille suunnatuilla Kaari-palveluilla. Ratkaisuja kuntasektorin organisaatioille ja esimiehille Aktiivisen tuen toimintatapa koostuu varhaisesta, tehostetusta ja paluun tuesta, sekä näihin sisältyvästä työterveysyhteistyöstä. Tarkoituksena on varhainen työkyvyn tukeminen ja osatyökykyisten työssä jatkaminen. Aktiivinen tuki on tuloksellista, koska se lisää työhyvinvointia, vähentää sairauspoissaoloja ja pidentää työuria. Jokainen on vastuussa itsestään ja jokaisella on oikeus tukeen. Esimiehellä on kuitenkin työterveyshuollon ja työsuojelun avulla päävastuu varhaisesta tuesta, joka onkin osa esimiestyötä. Kevan Aktiivisen tuen sivusto tarjoaa siihen työkaluja ja neuvoja. Työterveysyhteistyön kehittäminen -palvelulla Keva tukee organisaatioiden ja työterveyshuoltojen yhteistyötä, ja sieltä saa apua siihen, millaisiin työterveypalveluihin kannattaa investoida tai millainen toimintasuunnitelma ja malli työterveyshuollosta kannattaa laatia. Työhyvinvoinnin kehittäminen on työn osaamisen, työolojen, sisällön ja prosessien kehittämistä, suunnitelmallista ja ennakoivaa johtamista sekä henkilöstövoimavarojen näkökulman sisällyttämistä kaikkeen organisaation strategiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Kevasta saa ohjausta ja neuvontaa myös henkilöstöstrategian ja työhyvinvointisuunnitelman laadintaan. Työntekijöiden hyvinvointi ja pahoinvointi nousee esiin erityisesti työn ja työyhteisön muutoksessa, kuten rakennemuutoksissa sekä yhtiöittämis- ja ulkoistamistilanteissa. Keva auttaa organisaatioita työhyvinvoinnin riskien ennakoinnissa ja eläkeasioihin liittyvissä kustannuskysymyksissä. Työkyvyttömyyskustannusten hallinnan tuki eli Kaari-laskuri arvioi työkyvyttömyyden kustannuksia. Kuntasi työhyvinvointisyke -palvelukokonaisuuden avulla kuntaorganisaatiot voivat arvioida ja kehittää organisaationsa ja yksiköidensä työhyvinvointia. Henkilöstön työhyvinvointia mittaavan kyselyn jälkeen tehdyn kehittämisen on havaittu tuottaneen tulosta. Keva valitsee organisaatiot kyselyyn kerran vuodessa. Vuonna 2015 toteutettavan kyselyn hakuajasta kerrotaan Kevan nettisivuilla myöhemmin. Työhyvinvointia strategisesti -valmennus (Tystra) on tarkoitettu henkilöstö- ja toimialajohdolle, työhyvinvoinnin kehittämisestä vastaaville ja muille työsuojelun toimijoille. Prosessin tarkoituksena on johdattaa organisaation työhyvinvointijohtamisen kehittämistä aiempaa strategisemmaksi ja työssäjatkamisen edellytyksiä parantavaksi. Ratkaisuja työntekijöille työkyvyn heikentyessä Työntekijän työkyvyn heikentyessä tulee ensin keskustella työntekijän, lähiesimiehen ja työterveyshuollon sekä organisaation johdon ja henkilöstöhallinnon kesken. Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen ei välttämättä ole työntekijälle paras vaihtoehto, sillä työssä jatkaminen osa-aikaisestikin nostaa eläkkeen määrää. Kevan työntekijöille tarjoamia palveluja ovat ammatillinen kuntoutus, osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke ja tuki hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneille. Ammatillinen kuntoutus on kaikille työntekijöille tarkoitettu lakisääteinen palvelu. Se tukee työssäjatkamista, jos sairaus uhkaa työkykyä. Kevasta voi hakea osatyökyvyttömyyseläkettä, jos työkyky on heikentynyt vähintään kaksi viidesosaa vähintään vuodeksi. Eläkkeen aikana voi työskennellä osa-aikaisesti terveydentilan sallimalla tavalla. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös määräaikaisena osakuntoutustukena. Osa-aikaeläkkeelle voivat jäädä 1954 ja sen jälkeen syntyneet täytettyään 61 vuotta. Osa-aikaeläkkeen saaminen ei edellytä työkyvyn heikentymistä, mutta se vaatii osa-aikatyön tekemistä. Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneille Keva tarjoaa harkinnan mukaan ulkopuolisen asiantuntijan selvityksen, jonka tavoitteena on edistää työntekijän paluuta työelämään. i Keva Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista. Keva hoitaa noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalvelut. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Kevan palveluksessa on noin 540 työntekijää. Kevan nimi oli ennen vuotta 2011 Kuntien eläkevakuutus. Katso lisää: Kysy lisää: Lähde: www:keva.fi 9

10 Eurooppalainen Kumulalainen Ulla Pötsönen nauttii vuorotteluvapaastaan Prahassa. Millaisia kokemuksia hän on kokenut? Annetaan Ullan kertoa. Teksti: Ulla Pötsönen Vierailin Prahassa ensimmäisen kerran keväällä 1999 ja rakastuin kaupunkiin heti. Peruuttamattomasti, irrationaalisesti ja täysin. Kävellessäni Prahan mukulakivikaduilla haaveilin asuvani siellä, ja heti perään ajattelin, että eihän se ole mitenkään mahdollista. Ei pitäisi koskaan sanoa ei koskaan, kaikki on mahdollista! Kävin Tšekin pääkaupungissa viimeisten 14 vuoden aikana monia, monia kertoja, ja kun keväällä 2013 aloitin vuorotteluvapaavuoden informaatikon toimesta Joensuun seutukirjastossa, muutin Prahaan. Jalat tukevasti ilmassa Päätin hankkia Prahasta näppärän kätevänkokoisen vuokra-asunnon, mutta toisin kävi. Kävin asuntoesittelyssä valtavassa kalustamattomassa huoneistossa epäkäytännöllisen kylmässä vanhassa talossa. Ensimmäisenä näin hallin, jonka katosta roikkui majolikakruunu ja olin myyty. Hissistä ei tietoakaan, asunnossa ei ole yhtään komeroa tai vaatekaappia, keittiön kivilattia tuntui kylmältä jo talvisaappaat jalassa. Mutta olohuoneeseen avautuivat art nouveau -koristellut lasiovet, keittiön takana palvelijanhuoneessa oli mustavalkoruudullinen linoleumilattia ja parvekkeelta näkyivät lähikirkon kaksoistornit. Tiesin haluavani tämän asunnon! Vuorotteluvapaan ja -korvauksen hakupaperit, muuttoilmoitus, vakuutusten, sopimusten ja muiden sellaisten hoitaminen vei oman aikansa. Jälkikäteen ajatellen asiat sujuivat jouhevasti ja kätevästi, vaikka jossain vaiheessa tunsin lähetteleväni lomakkeita ja papereita unissanikin. EU:n sisällä tilapäinen oleskelu toisessa maassa ei vaadi erityisen paljon byrokratiaa, monimutkaisempaa on ollut tšekkiläisen pankkitilin tai kännykkäliittymän hankkiminen, puhumattakaan laskun maksamisesta postin tiskillä! Joka kuukausi valmistaudun internet-liittymän kuukausimaksun maksamiseen kuin urheilusuoritukseen: ei stressiä, ihan rennosti vaan, siitä se lähtee. Luulen osaavani täyttää maksulomakkeen tiedot oikein ja löytäväni oikealle kassalle postissa, mutta taas kerran on jotakin pielessä ja minut lähetetään kotiin täyttämään lomake uudelleen. Postivirkailijat käyttävät sumeilematta valtaansa jos lomake on väärin täytetty. Kun virkailija lopulta lyö paperiin kumileimasimella, on oloni kuin voittajalla ja voin palkita itseni leivoksella. Kiireetöntä kokemista Ylellisintä nykyolossani lienee se, että voin kokea ja kokeilla asioita rauhassa, ilman kiirettä. Puutarhanhoito, persikoiden säilöminen, blogin kirjoittaminen, Pilates, lyhytelokuvat, electroswing, kurpitsat, origami... Praha ja maailma ovat täynnä harrastusmahdollisuuksia, kulttuuria, itsensä kehittämistä, oppimista. Voi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan vaikka viikon ajan. Tein testin. Muutaman viikon aikana pysyttelin poissa supermarketeista ja tein ruokaostokseni ainoastaan toreilla, erikoisliikkeissä ja pikkuputiikeissa - vähän niin kuin Suomessakin oli mahdollista tehdä menneillä vuosikymmenillä. Maidon voi ostaa automaatista, viinin omaan pulloon. Juustolle, lihalle, hedelmille ja eri maiden elintarvikkeille sekä luomulle ja lähiruoalle on omat kauppansa. Niissä kiertelemällä saa helposti kulumaan päivän. Oliivit haetaan kreikkalaisesta, parmesaani italialaisesta puodista, tumma leipä venäläisestä ruokakaupasta ja mausteet itämaisesta putiikista. Kauppareissulla myös kielitaito kasvaa huomaamatta ja luontevasti. Joskus tosin pyydän juustotiskiltä kaksikymmentä kiloa juustoa tai tilaan lounaaksi linssejä ja kissaa. Vaikka ravintoloiden ja kahviloiden testaus näkyy helposti vyötäröllä, pitää hissittömän talon neljänteen kerrokseen kiipeäminen onneksi huolen siitä, että leivoksia tai etnisiä herkkuja voi huoletta kokeilla. Korttelin päähän kodistani on viimeisen puolen vuoden aikana avattu intialainen kasvisruokapaikka ja Loving Hut -vegaaniravintola. Mistä ne tietävätkin perustaa ravintolansa lähelle suoma- Kuvateksti laista kasvissyöjää? Tšekkiläinen perinneruoka on tanakkaa lihaa, kaalia, knöödeleitä ja olutta päälle. Näin olen lukenut matkaoppaista, muuta kosketusta näihin ruoka-aineisiin minulla ei ole. Keski-Euroopassa kahvilassa ei piipahdeta. Siellä vietetään aikaa, käydään läpi kuulumiset yksityiskohtaisesti, laaditaan suunnitelmia tai vallankumousta tai vain syödään liikaa leivoksia. Kahvikupin hinnalla lunastaa oleskeluoikeuden, lehdenlukuoikeuden, joskus jopa mikropäiväunioikeuden. Ikkunapöytään pääsyä voi vaikka vähän jonottaa, ja tarjoilijoiden ynseys sulaa useimmiten, kun tilauksen tekee onnahtelevalla tšekin kielellä. Juuri tänään vietin ystävien kanssa kolmen tunnin kirjoittajasession kahvila-kirjakaupasssa. Kun katselin ympärilleni, huomasin että joka toisella kahvittelijalla oli läppäri tai muistikirja ahkerassa käytössä. Luovan kirjoittamisen henki ja tupakansavu leijuivat ilmassa sankkana verhona. Upgreidausta ja downshiftausta Ei pidä antaa jatkuvan herkuttelun kuvauk seni hämätä. Vuorotteluvapaastani kuluneen puolivuotisen keskeisiä elementtejä ovat olleet vähentäminen, tiivis- 2 10

11 vuoteni Maarit Helén Kuvat: xx i Kuvateksti täminen ja hidastaminen. Asuntoni huonekalut, vaatteet ja kirjat on löydettyjä, vaihdettuja tai saatuja. Rahaa tarvitaan periaatteessa vain ruokaan ja kulttuuriin. Kun on aikaa, raha menettää merkitystään. Itse tekemisen arvo sen sijaan on nousussa. Aikaisemmin tuunaukseen, käsitöihin tai säilömiseen ei koskaan ollut riittävästi aikaa. Pidin itseäni kärsimättömänä ja taitamattomana. Olin sitä mieltä, että en osaa, ehdi tai jaksa. Nyt kun on aikaa kokeilla, huomaan osaavani ja pystyväni opettelemaan. On etuoikeus kokea oppimisen tunne. Vuorotteluvapaasta on säädetty vuorotteluvapaalaissa (1305/2002). Vuorotteluvapaa on vapaaehtoinen, vapaavalintainen kalenteripäivää kestävä ajanjakso, jonka aikana työntekijä on vapautettu työtehtäviensä suorittamisesta työsuhteen katkeamatta. Vuorot teluvapaan voi myös jakaa vähintään 90 kalenteripäivää kestäviin, etukäteen sovittuihin jaksoihin. Työnantaja sitoutuu palkkaamaan vuorotteluvapaalle lähtevän sijaan TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan. Työttömyyskassan jäsenelle vuorottelukorvaus on 70 % ansiopäivärahasta ilman lapsikorotuksia. Korvaus on 80 %, jos vuorottelijalla on 25 vuotta työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. i Katso lisää vuorotteluvapaasta: vuorotteluvapaa.com

12 Cycling for libraries: rakkaudesta kirjastoihin, pyöräilyyn ja yhdessäoloon Tekstit: Tarja Vuorinne Kuvat: Eeva Rita-Kasari Cycling for libraries on kansainvälinen pyöräilevä konferenssi, jonka tarkoituksena on tuoda esille kirjastojen merkitystä yhteiskunnassa. Tapahtuma on luonteeltaan epäkonferenssi (unconference), sillä ohjelmaan kuuluu joitakin virallisempia seminaareja, mutta tärkeintä on vuorovaikutus: keskustelut pyöräillessä, ruokaillessa, pientareilla, iltahetkinä Reitin varrella tutustutaan kohdemaiden kirjastoihin, kirjastoammattilaisiin ja paikallisiin vaikuttajiin sekä tavataan median edustajia. Osallistujat saavat niin hengen kuin ruumiin virkistystä, kohtaamisia ja verkostoitumista huikeiden kirjastotyyppien kanssa terveellisessä ulkoilmassa pyörällä liikkuen. Täydellinen konsepti! Tapahtumien ideoinnista ja organisoinnista ovat vastanneet vapaaehtoistyönä suomalaiset kirjastosedät Jukka Pennanen ja Mace Ojala. Apuna ovat toimineet kotimainen järjestelyjoukkue ja kohdemaiden kollegat. Tapahtuma on järjestetty kolme kertaa vaihtelevin reitein: 2011 välillä Kööpenhamina Berliini, 2012 Vilna Riika Tallinna ja 2013 Amsterdam Bryssel. Tänä kesänä mukana oli sata kirjastoammattilaista ja kirjastojen ystävää, joiden kotimaita ovat Belgia, Englanti, Espanja, Hollanti, Italia, Kanada, Kroatia, Latvia, Liettua, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Valkovenäjä, Venäjä, Ukraina ja Yhdysvallat. Cycling for libraries 2013 starttasi 18. kesäkuuta hehkuvan auringon alla Amsterdamin OBAn (Openbare Bibliotheek Amsterdam) edestä. Seuraavina yhdeksänä päivänä poljimme viileämmässä säässä, sateessa, kovassa tuulessa ja sitten taas auringonpaisteessa välillä virkeinä, välillä väsyneinä, mutta koko ajan kasvavassa lämpimän yhteisyyden voimassa, joka kantaa mihin tahansa vaikkapa Brysseliin EU:n päämajaan, jonne veimme viestiä kirjastojen puolesta. Osallistujien joukossa oli tuttuja edellisen kesän Baltian kiertueelta, mutta myös suuri joukko uusia kasvoja. Oli sykähdyttävää tavata vanhoja ystäviä, mutta yhtä hienoa saada taas kerralla paljon uusia kavereita maailman eri kolkilta. Retkemme eteni reittiä Amsterdam- Den Haag Delft Renesse Brugge Gent Affligem Bryssel. Matkalla näimme erilaisia kirjastoja, huikeita maisemia, satumaisia kaupunkeja ja kaunista luontoa ainutlaatuisesta pyöräilijän näkökulmasta. Keittiötiimimme Nippen ja Tossun tienvarsilounaat maistuivat, ja yöpymiset retkeilymajoissa ynnä muissa majapaikoissa sujuivat sopuisasti isommankin huoneseurueen kanssa. Eron hetket yhteisten päivien jälkeen olivat haikeat, ja kotiin palattua oli outo olo: where am Kumulalainen Tarja Vuorinne osallistui kesäkuussa jo toista kertaa kansainväliseen Cycling for libraries -pyöräilytapahtumaan. Verkostoitumisen, kuntoilun ja kaiken henkisen hyvän lisäksi Cycling for libraries oli tärkeällä asialla, kun sen yli sata osanottajaa kertoi Brysselissä Euroopan parlamentin Kulttuuri ja opetus -valiokunnan mepeille maidensa kirjastojen elintärkeästä roolista. I and where s my family? Mutta ihanaa on lukea Facebook-päivityksistä kaverien kuulumisia. Karen on saanut hienon työpaikan, Annie valittu johtajuusohjelmaan, Nastassialle ja Aliakseille on syntynyt poika On koskettavaa katsella kuvia ja videoita ja muistaa hienoja yhteisiä hetkiä: juhannusjuhlat, synttärilaulut eri kielillä, uinti Pohjanmeressä, edellä polkevien latvialaisten upeat kansanlaulut! Retken saalis on runsas. Yhteisöllisyys, osallistaminen, kumppanuudet, yhteistyö, verkostoituminen, tilannekohtaiset luovat ratkaisut ja joustava eteneminen asiat, joita löytyy useimpien kirjastojen uusista strategioista ja toimintasuunnitelmista kaikkea tätä sain kokea ja oppia päivittäin C4L-yhteisössä. Muistissa on myös kaikki kauniit ja innostavat kirjastot ja ystävällinen vastaanotto, jonka saimme kokea. Päivittäinen kieliharjoittelu vetreytti englannin sekä myös ruotsin kielen taitoa. Ja se yhteiselo mun ihana perhe! Oppia ja iloa! Ilolla oppimista! Liikettä! i Tutustu Cycling for libraries -sivustoon: Lisää tietoa, kuvia sekä filmiryhmän kuvaamat päivittäiset videot reitin varrelta: Kuvateksti (yhteinen) 12

13 Opiskelijan Kumula Teksti: Saara Paavola Kunta kaipaatko osaavia työntekijöitä? Ota harjoittelija! Kuminan opiskelijapalstalla käsittelemme opiskelijoille ajankohtaisia asioita. Tällä kertaa opiskelijan palstalla käännämme katseet kuntiin. Tämänkertaisen Kuminan työhyvinvointi-artikkelissa kirjoitin, että organisaation menestyksen taustalla on osaava henkilökunta. Yksi keino osaavan henkilökunnan löytämiseen ovat harjoittelijat. Korkeakoulut kouluttavat koko ajan uusia tulevaisuuden osaajia, ja olisikin tärkeää, että kunnat hyödyntäisivät tätä resurssia ja ottaisivat opiskelijoita harjoitteluun. Harjoittelun hyöty on molemminpuolinen: opiskelija saa oman alansa työkokemusta, työnantaja puolestaan pääsee tutustumaan uusiin osaaviin ihmisiin ja saa kontaktin tulevaisuuden työntekijöihin. Myös rekrytointiprosessin riskit pienenevät, kun rekrytoitavia työntekijöitä on mahdollista löytää entisistä harjoittelijoista. Esimerkiksi Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu kouluttaa tulevia kunta-alan osaajia niin kuntaja aluejohtamisen, julkisen talousjohtamisen kuin julkisoikeudenkin osa-alueille. Erikoista on, kuinka vähän Tampereen lähikunnat ovat hyödyntäneet mahdollisuutta käyttää harjoittelijoita. Tampereen kaupunki on palkannut harjoittelijoita jo pitkään, mutta muut lähikunnat eivät juurikaan ole tarjonneet harjoittelumahdollisuuksia alan opiskelijoille. Tällaisen mahdollisuuden hyödyntämättä jättämisestä on vain haittaa tulevaisuudessa. Mitä harjoittelijan palkkaaminen sitten maksaa? Yliopistoissa harjoittelun kesto on yleensä vähintään kolme kuukautta, ja useimmiten tieteenalayksiköt maksavat työnantajalle harjoittelutukea, joka on euroa kuukaudessa. Harjoittelijan palkka on työehtosopimuksen mukainen. Kehotammekin kuntia tarjoamaan opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja olemaan yhteydessä ainejärjestöjen ja ammattikorkeakoulujen opintolinjojen kanssa, joiden kautta voi löytyä omaan kuntaan tulevaisuuden hallintopäällikkö, kunnanjohtaja tai kirjastonhoitaja. Kumulan nettisivut uudistuivat tutustu uusiin jäsensivuihin! Teksti: Saara Paavola Syyskuun alussa Kumulan jäsenet saivat käyttöönsä uudet jäsensivut. Uudistimme myös verkkosivujamme. Niiltä löytyykin nyt Kumulan uusi blogi. Bloggaamme sivuille kirjoituksia ajankohtaisista työmarkkina-asioista ja kommentteja jäseniämme koskevista uutisista. Kirjautumisen takana olevilta jäsensivuilta löydät tietoa työelämän muutostilanteista sekä vinkkejä opiskelijoille ja sivujen kautta voit lähettää viestin laki- ja asiamiehillemme. Jos sinua vaivaa vaikkapa kysymys palkkauksesta tai työsopimuksestasi, ota yhteyttä! Työelämän muutostilanteista olemme koonneet kattavasti tietoa niin vuorotteluvapaasta, työpaikan vaihdosta, lomautuksesta, työttömäksi jäämisestä kuin perhevapaista ja eläkkeelle jäämisestä. Valtakirjan työnantajalle jäsenmaksun perimiseksi suoraan palkasta löydät myös jäsensivuilta. Opiskelijajäsenillemme olemme koonneet jäsensivuille tietoa harjoittelusta ja uraohjauksesta sekä esimerkiksi jäsenmaksun maksamisesta. Harjoittelu-osiosta löydät tietoa harjoittelun työsopimuksesta ja palkkauksesta ja vaikkapa vuosiloman määräytymisestä harjoittelun aikana. Jäsensivuilta löydät myös vinkkejä cv:n hiomiseen. Käy tutustumassa! Sivuille keräämme tietoa myös kiinnostavimmista jäseneduista ja tarjouksista. Ilmoitamme sivuilla uusista tapahtumistamme ja kokoamme sinne tietoa Akavan Erityisalojen sekä sen aluetoiminnasta ja tapahtumista alueilla. Jäsensivujemme tunnukset olemme lähettäneet jäsenillemme syyskuun alkupuolella. Jos et löydä tunnuksiasi tai et ole niitä saanut, voit tilata tunnukset sivulta kumula.fi/tilaatunnukset-intraan. 13

14 Ajankohtaista Kun tarvitset Kumulan hallituksen kanta vapaaehtoistyöstä kirjastoissa kielteinen Kirjastoissa työskenteleviä on syksyn aikana puhuttanut erityisesti vapaaehtoistyövoiman käyttö kirjastoissa. Asia nousi puheenaiheeksi sen jälkeen, kun jyväskyläläistä sivukirjastoa alettiin pitää auki paikallisen asukasyhdistyksen voimin ja asiasta syntyi kiivas keskustelu kirjastot.fi-keskustelupalstalla. Kuntien asiantuntijat - Kumula ry:n kanta vapaaehtoisvoimin auki pidettävästä kirjastosta on kielteinen. Peruslähtökohtana voidaan pitää, että kirjastot ja siellä suoritettavat kirjastoammatilliset tehtävät kuuluvat vain ja ainoastaan kirjaston palkatulle henkilökunnalle. Tällöin kirjastoissa käytettävä vapaaehtoistyövoima näyttäytyy vähintäänkin oudossa valossa. Jos vapaaehtoistyövoimaa käytetään kirjaston tehtäviin, ollaan harmaalla alueella: asiakkaiden voi olla hankala erottaa, milloin kirjastoa pitävät auki vapaaehtoiset, milloin koulutetut kirjastoammattilaiset. Tässä vaikutetaan osaltaan myös siihen mielikuvaan, mikä asiakkailla on kirjaston palveluista. Ei myöskään ole tarkoituksenmukaista näkyvästi korostaa, milloin Tapahtumia KUMULAN JÄSEN- JA OPISKELIJATILAISUUKSIA Kumulan Alumni-tapahtuma Oulun yliopistolla. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kirjastoalalla työskentelevien ja alaa opiskelevien yhteinen keskusteluforum. Pirkanmaan jäsentapahtuma Tampereella Lisätietoja jäsenille sähköpostitse. Akav an Erityisalojen aluetapahtumia jäsenille Katso tapahtumat sivun alue-valikon takaa! KOULUTUSTA AE:n järjestämä koulutus Akavan Erityisalojen jäsenkoulutukset ovat maksuttomia Kumulan jäsenille. Koulutustilaisuuksista saat tietoa Yhteenveto-lehdestä, uutiskirjeestä ja AE:n nettisivuilta osoitteesta Poimi kiinnostavimmat ja ilmoittaudu sivun jäsenkirjautumisen kautta. TJS-OPINTOKESKUKSEN KURSSIT Hyödynnä jäsenetunasi myös TJS-Opintokeskuksen kursseja! Kumula maksaa jäsentä kohden yhden TJS-Opintokeskuksen järjestämän koulutuksen vuodessa. Lisätietoja TJS:n koulutuksista löydät osoitteesta JUKON EDUNVALVONTA- KOULUTUS Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO tarjoaa kuntasektorin luottamusmies- ja yhteistoimintakoulutusta. Edunvalvontakoulutuksen tarkoituksena on antaa paikallisesta edunvalvonnasta vastaaville jukolaisille valmiudet toimia työpaikoilla. Tiedot koulutuksista löydät osoitteesta Käytännön järjestelyistä vastaa kurssisihteeri Hannele Mustakorpi, puh , sähköposti kirjastopalveluja tarjoavat ammattilaiset ja milloin kirjastotiloja pitävät auki vapaaehtoiset. Tavoitteenhan pitäisi olla se, että kun kirjasto on auki, palvelut pelaavat normaalilla tavalla. Vapaaehtoisilta kysytään varmasti myös kirjastoammattilaisten työhön kuuluvia asioita, kuten tiedonhakuja, eikä ole hyvän asiakaspalvelun hengen mukaista pyytää asiakasta palaamaan asiaan myöhemmin. Tulee myös muistaa, että kirjastossa on arvokas omaisuus, jota ei voi antaa harrastelijoiden vastuulle. Kirjastoammatillista työtä ovat asiakaspalveluun liittyvät tehtävät, kuten tiedonhaku ja kokoelmien tuntemus, lainaukseen liittyvät tehtävät (maksut, varaukset), laitteiden (tietokoneet, automaatit) ja verkkokirjaston käytön opastaminen, kirjallisuuden esittely ja lukuvinkkien antaminen, aineiston valintaan ja hankintaan liittyvät tehtävät ja kokoelmien ylläpito sekä asiakkaiden neuvonta ja opastus. Tämän listan ulkopuolelle jäävät kirjastossa tehtävissä töistä vain tilojen vahtiminen ja järjestyksen ylläpito sekä kukkien kastelu ja siivous. Myös satutuntien, kirjallisuuspiirien tai asiantuntijaluentojen pitäminen ja järjestäminen, atk-opetus sekä tiedotus- ja markkinointitehtävät voidaan tarvittaessa antaa henkilöille, joilla ei ole kirjastoammatillista taustaa. Jussi Näri toiminnanjohtaja JOULULAHJOJA JÄSEN- EDUT.FI-PALVELUSTA! Sivustolla on akavalaisten liittojen myös Akavan Erityisalojen yhteinen jäsenetupalvelu. Kaikkien mukana olevien liittojen jäsenet, siis myös kumulalaiset, voivat rekisteröityä palveluun käyttäjäksi. Kirjoita rekisteröityessäsi jäsennumerosi ja valitse liitoksesi pudotusvalikosta Akavan Erityisalat ry. Mukana palvelussa on joululahjoiksikin sopivaa kuten lehtitilauksia, kirjoja, levyjä ja matkoja sekä ravintola-, kauneus-, terveys- ja kulttuuripalveluja. Kuntien asiantuntijat Kumula ry toivottaa jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen y Joulukorttirahoilla olemme anta neet Suomen World Visioninin kautta Ammattikoulutuksen nuorelle. Kumulan jäseneksi voi liittyä osoitteissa tai fi/jasenyys/liity_jaseneksi Sivulta saat tarvitsemasi tiedot niin uudeksi jäseneksi liittymisestä, toisesta liitosta siirtymisestä, opiskelija- ja eläkeläisjäsenyydestä, jäsenmaksuista kuin jäsentietojen päivittämisestä. Muistathan, että jos olet jäämässä eläkkeelle, ei sinun tarvitse eikä kannatta erota liitosta! Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 vuodessa, ja vastineeksi saa konkreettisia, rahanarvoisia jäsenetuja. Päivitä kuitenkin jäsentietosi ja ilmoita eläkkeelle jäännistäsi. Lomakkeen löydät osoitteesta https://www.akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasentietojen_paivitys/ elakkeelle_siirtyminen/ Mikäli sinulla on kysyttävää jäsenasioista tai -maksuista, ota yhteyttä jäsensihteereihin. Heidän yhteystietonsa löydät sivulta https:// jasenmaksut. Jäsensihteerien palvelunumero on Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., Helsinki Puhelin Sähköposti Kotisivut Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., Helsinki Puhelin , faksi (09) Sähköinen asiointi etusivulta Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, Helsinki Käyntiosoite Kellosilta 5 B, 6. krs, Itä-Pasila, toimisto avoinna ma-pe klo 9-15 Palvelunumero (09) ma-to klo Info-puhelimesta etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min Faksi (09) Sähköposti erityiskoulutettujen. Sähköinen asiointi osoitteessa > Asioi verkossa 14

15 Jäsenetu: Kuntoutus Kuntoutus auttaa pysymään työelämässä. Välitä hyvinvoinnistasi ja työkyvystäsi. Palvelumahdollisuuksia on monia. Akava-järjestöjen Lomayhdistys - A- lomat ry tarjoaa akavalaisille ja heidän perheilleen hyvää oloa ja jaksamista tukevia loma- ja vapaa-ajanpalveluja. A-lomat vuokraa ja välittää akavalaisille mökkejä ja lomaosakkeita, ja A-lomien sivuilta löytyy kuukausittain vaihtuvia lomaetuja kotimaisiin kylpylöihin, hotelleihin ja lomakeskuksiin. A-lomat on Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry PHT:n perustajajäsen, ja kaikki PHT:n palvelut ovat akavalaisten käytössä. PHT järjestää Raha-automaattiyhdistyksen tukemia, työkykyä ja terveyttä edistäviä 1. askel -hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille ja heidän perheilleen hotelleissa, lomakeskuksissa, terveyskylpylöissä ja urheiluopistoissa eri puolilla Suomea. Osallistuja maksaa vain omavastuuosuuden ja matkakulut. Koska hyvinvointijaksot ovat ennaltaehkäisevää toimintaa eikä kuntoutusta, ei niihin saa Kelan kuntoutusrahaa. Kela järjestää työikäisille työkykyä parantavaa ja tukevaa sekä työelämään pääsyä ja paluuta edistävää kuntoutusta. Ryhmämuotoisen kuntoutuksen ASLAKkursseilla etsitään terveyden edistämiseen, elämänhallinnan tukemiseen sekä työ- ja toimintakyvyn paranemisen tähtääviä käytäntöjä. TYK-toiminnalla puolestaan pyritään ylläpitämään ja parantamaan sekä fyysistä että psyykkistä työ- ja toimintakykyä. Työelämässä olevien ja pidempään työskennelleiden vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta järjestävät ensisijaisesti työeläkelaitokset. Keva tukee kuntasektorilla työskentelevien työhyvinvointia ja työssä jatkamista Kaari-palveluillaan. Katso lisää: i Tiedätkö tämän työterveyshuollosta? Työterveyshuollosta on säädetty työterveyshuoltolaissa. Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto koskee kaikkia työsuhteen luonteesta riippumatta. Työterveyshuolto selvittää työpaikan terveysvaarat, tekee terveystarkastuksia, tiedottaa työn aiheuttamista terveysriskeistä ja tekee toimenpideehdotuksia työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi. Työntekijöillä on oikeus pyytää yhdessä työnantajan kanssa työterveyshuoltoa selvittämään työn kuormittavuutta henkistä tai ergonomista ja fyysistä. Laki velvoittaa, että kuormitusta aiheuttavat ongelmat korjataan. Svensk resumé TEMAT FÖR dethär numret av Kumina är arbetsvälmående och orkande. Temat betraktas via en arbetsplatspsykolog, genom hot och faror inom kundtjänst samt Kevas serviceformer. Ulla Pötsönen berättar om sin alterneringsledighet i Prag och Tarja Vuorinne om evenemanget Cycling for Libraries. I SIN LEDARE påminner ordföranden för Kumulas styrelse och Kuminas chefredaktör Päivi Hytönen om vikten att ta vara på människor. Funktionärer inom vår organisation har åkt runt i kommuner där man påbörjat samarbetsförhandlingar (YTförhandlingar). Under ronden har de träffat människor beklämda av oro, vilkas tro på en stabil framtid står på spel. Nu lämnas ingen ensam, försäkrar Hytönen. AVTALET OM tillväxt och stabilitet undertecknades den Enligt Kumulas styrelse är förhandlingsresultatet vad man kunde förvänta sig. Från första början var det klart att ett moderat löneavtal är det enda möjliga slutresultatet med tanke på det inkomstpolitiska avtalet. Styrelsen anser det dock viktigt att den sk. krisklausulen inte kom med i det kommunala tjänste- och arbetsavtalet och att förnyandet av bilagan angående prissättningen av löner kommer igång under avtalsperioden, skriver Kumulas verksamhetsledare Jussi Näri. KUMINAS REDAKTÖR träffade kommunminister Henna Virkkunen och frågade om hennes syn på aktuella frågor som gäller Kumulas medlemmar. Virkkunen tror inte att det år 2007 stadgade femåriga uppsägningsskyddet för kommunoch tjänsteförnyelserna kommer att upphävas. Vad gäller regeringens planer på att fastställa de lägre akademiska examinas behörigheter, konstaterade hon att det gäller utvidgande av behörighetskraven. Vilket inte innebär att man sänker kraven, preciserade Virkkunen. Användande av frivillg arbetskraft inom den kommunala sektorn ser hon inte som ett hot utan som ett stöd för de professionella i området. TUIJA HEIKKILÄ och Marja Muhonen har arbetat som redaktör respektive ombrytare för Kumina i åtta års tid. Det har varit givande och intressant. Tack till till er, Kuminas läsare, skriver de. 15

16 Lahjakauppa Osta jouluksi, auta loppuiäksi. Yksi lahja voi muuttaa kaiken. Kun hankit eettisen lahjan, sillä on aina kaksi onnellista saajaa. Toinen saaja on sinulle tuttu, toinen tuntematon ystävä maailman köyhimmistä olosuhteista. Jaettu lahja menee aina todelliseen tarpeeseen ja se muuttaa jonkun elämää kehitysmaassa pysyvästi. Ammattikoulutus nuorelle 150 Lahjalla koulutetaan vähävaraisia nuoria esimerkiksi puusepiksi, ompelijoiksi, kampaajiksi tai automekaanikoiksi. He saavat myös tarvikkeita ja tukea oman yrityksen perustamiseen. Uutta! Tasa-arvo vammaisille 40 Lahjalla tuetaan vammaisten lasten koulunkäyntiä Sri Lankassa, Perussa ja Ugandassa ja rohkaistaan ihmisiä ottamaan vammaiset huomioon tasa-arvoisina yhteisön jäseninä. Hanki nämä tai muut eettiset lahjat helposti osoitteesta worldvision.fi/lahjakauppa Rahankeräyslupa: 2020/2013/2768 Penninginsamling: ÅLR 2013/5866

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Työelämäasioiden edunvalvonnasta

Työelämäasioiden edunvalvonnasta Työelämäasioiden edunvalvonnasta - työhyvinvointi ja konfliktit Työelämäasiamies Marjatta Pitkänen OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry 7.3.2008 TYHY edunvalvonta / mapi 1 Työelämäasioiden edunvalvonta >

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Eksote 21.1.2015 Ulla Palmroos Kuntoutuspäällikkö Keva Eläketurva Suomessa Työntekijän eläketurva muodostuu joko yhdestä tai useammasta työeläkkeestä sen mukaan,

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Tällä alalla sattuu ja tapahtuu. MaRa on kumppani, jonka kanssa voi aina keskustella. Meillä on yhteinen kieli ja yhteiset tavoitteet. Pekka Terävä, Ravintola Olo, Helsinki Kuva Timo Niemi apuna Yrityksesi

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot