NRO Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen s.8

Transkriptio

1 NRO Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen s.8

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen (ti to) osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Rautatieläisten ja JHL:n yhdentyminen etenee rivakasti 8 Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen 11 Kovaa peliä radalla 13 JaaEi 14 SAK:n 18. edustajakokous 16 Edunvalvonta 18 Onnellinen käännynnäinen 20 Rautatieläiset risteilivät Itämerellä 22 Kympin arvoinen lomasuoritus 23 Jäsenkortti mukaan matkalle 24 Radan varrelta 25 Visa Tammen merkkipäivänä liehuivat punaiset liput 26 SAL-lomat 27 Kuntoremontti uudistuu 31 Osastot toimivat MAARIT UUSIKUMPU Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena Motiivi-lehden toimitukseen kati.ahonen@jhl.fi Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 5,00 Painopaikka Forssa Print Oy, Forssa Liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski trimmaa VR Track Oy:n kilpailukykyä. Työntekijät pelkäävät työehtojen heikkenemistä. s. 11 SIRPA PALOKARI Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Liisa Laavola vaihtoi kääntäjästä unelma-ammattiinsa. s Rautatieläinen

3 Kun vanha sivu sulkeutuu, kääntyy uusi H yvä lukija ja jäsen! Kädessäsi on viimeinen Rautatieläinen-lehti. Samaan aikaan kun jätämme hyvästejä liittolehdellemme on lehti ansainnut onnittelut. Onnea 90-vuotiaalle Rautatieläiselle! Rautatieläinen on yksi vanhimmista SAK:laisista liittolehdistä, ja se on ilmestynyt samannimisenä jo 90 vuotta. Se on pitkä elinkaari lehdelle. Tuosta ajasta olen toimittanut sitä vain murto-osan. Tulin toimittajaksi kaksi ja puoli vuotta sitten juuri uudistettuun Rautatieläiseen. Päätoimittajana olen ollut puolitoista vuotta. Rautatieläiset ovat luonnehtineet viimeistä parin vuoden ajanjaksoa työntekijän näkökulmasta suomalaisen rautatiealan hektisimmäksi ja eniten muutoksia sisältäväksi ikinä. Niinpä juttupula ei ole päässyt yllättämään. On ollut ilo huomata, että Rautatieläinen on ollut odotettu lehti. Myöhästymiset jakelussa tai lehtien ilmestymiskertojen vähentäminen ovat saaneet jäsenet tarttumaan puhelimeen ja virittäneet keskustelua liittolehden merkityksestä. Vaikka sähköisen viestinnän merki- tys on kasvanut, on liittolehdellä edelleen paikkansa. Toivon, että lehti on kyennyt vastaamaan lukijoiden ja jäsenten odotuksiin ja luovuttanut ajankohtaista ja olennaista tietoa siitä, missä raidemaailmassa, liikennepolitiikassa, työelämässä ja edunvalvonnassa mennään ja mistä muutoksessa on kyse. Juttuaiheet ja näkökulmat ovat aina valintoja eri suuntiin vetävässä ja tietoa tulvivassa maailmassa. Mutta kun vanha sivu sulkeutuu, kääntyy uusi: Vahvistaakseen edunvalvontaansa Rautatieläisten Liitto fuusioituu tämän vuoden aikana Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään. Syyskuusta alkaen Rautatieläisen tilalla ilmestyy raideammattilaisten uusi edunvalvontaan painottuva julkaisu, joka jaetaan koteihin JHL:n liittolehti Motiivin välissä. Aviisin muoto, ilme ja sisältölinjaukset ovat enää viimeistä silausta vaille. Haikein mielin toimitus jättää jäähyväiset lehtivanhukselle ja lukijoille ja kiittää lukijoita ja yhteistyökumppaneita vuorovaikutteisesta yhteisestä matkasta. Erityiskiitokset lehden taittaja Sanna Kalliolle. Toivotan kaikille hyvää, rentoa ja aurinkoista lomakesää. Maarit Uusikumpu päätoimittaja KARI UUSIKUMPU SANNA KALLIO Rautatieläisten Liiton toimisto on suljettu Rautatieläinen toivottaa lukijoilleen aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu VR-Yhtymä Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on nimetty Sanomakonsernin entinen toimitusjohtaja Hannu Syrjänen. Hallituksen jäseninä jatkavat Christer Granskog, Maaret Heiskari, Antti Mäkelä, Soili Suonoja, Arja Talma ja Markku Tapio. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Riku Aalto. Hallituksen jäsenenä vuodesta 2009 toiminut Lauri Ihalainen valittiin kansanedustajaksi, eikä hän ollut enää käytettävissä hallituksen jäseneksi. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Matti Ahde. Kevään yhtiökokoukseen asti hallituksen puheenjohtajana toiminut Lauri Ratia valittiin tehtäväänsä tilanteessa, jossa silloinen puheenjohtaja ja toimi- EDUNVALVONTA- ASIOISSA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ: VR-Yhtymä Oy:n päätoimiset pääluottamusmiehet Konsernin pääluottamusmies Kukkonen Arto p Logistiikka Takala Esko p Taatila Erkki p Kaukoliikenne Tukiainen Timo p Lähiliikenne Jelekäinen Timo p Varikot ja konepajat Ojala Sakari p VR Track Oy:n päätoimiset pääluottamusmiehet Sähkö Suhonen Pentti, p Kunnossapito Nyberg Jarmo, p Maa- ja sillanrakentaminen, kv-toiminnot, suunnittelu- ja pitkän linjan työnjohtajien erityiskysymykset Varpenius Pertti, p Materiaali Hämäläinen Hannu, p Radan rakentaminen Salow Raimo, p Corenet Oy:n pääluottamusmiehet Etelä-Suomi Suojanen Tomi, p Pohjois-Suomi Tolonen Pasi, Itä-Suomi Rämä Matti, p Länsi-Suomi Wallenius Jorma, p VR-Yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi Hannu Syrjänen Tuire Santamäki-Vuori ei jatka JHL:n puheenjohtajana Tuire Santamäki-Vuori ei ole enää käytettävissä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtajaksi vuoden kuluttua alkavalla uudella kaudella. Hän kertoi asiasta JHL:n kevätedustajiston kokouksessa Jyväskylässä toukokuussa. JHL:n seuraavan edustajiston vaalit järjestetään ensi vuoden maaliskuussa ja saman vuoden kesäkuussa uusi edustajisto pitää ensimmäisen kokouksensa, jossa se valitsee liiton johdon. Santamäki-Vuori toteaa olleensa unelmatyössään. Tämän kautensa päättyessä hän tulee kuitenkin olleeksi JHL:n ja KTV:n johtotehtävissä yli 10 vuotta. tusjohtaja erosivat yhtä aikaa. VR:n mukaan Ratian tehtävänä oli vakauttaa yhtiön toiminta, valita uusi toimitusjohtaja sekä laittaa käyntiin VR:n strategian ja toimintojen laaja kokonaisarviointi. Nämä tehtävät on nyt saatettu loppuun. Uuden puheenjohtajan Hannu Syrjäsen keskeinen kokemus on vaativasta kuluttajaliiketoiminnasta. Yhtiöön haluttiin juuri tämän alan osaamista jatkamaan yhtiön kehittämistä. Reetta Keränen vuoden duunariksi Helsinkiläinen Reetta Keränen on saanut SAK:n tämänvuotisen Duunari-stipendin, jonka myöntämisen perusteena on muun muassa toiminta oman alan arvostuksen nostamiseksi ja esimerkillinen ammattiylpeys. 24-vuotias Reetta Keränen työskentelee ohjaajana ja musiikin tuntiopettajana Ruskeasuon erityiskoululla Helsingissä. Koulutukseltaan hän on lähihoitaja vammaistyön koulutusohjelmasta (Pirkanmaan ammattiopisto 2009). Reetta Keränen on omalla toiminnallaan edistänyt erityisesti hoitoalan arvostuksen nostamista. 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu Tavarajunan suistuminen maksoi yli kaksi miljoonaa Turusta Tampereelle matkalla olleen tavarajunan kymmenen vaunua suistui kiskoilta Toijalassa kesäkuussa Onnettomuudesta aiheutuneet kalusto-, rata- ja laitevauriot olivat välittömiltä kustannuksiltaan yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa. Onnettomuudesta ei aiheutunut varsinaisia ympäristövahinkoja. Onnettomuudessa kaatui viisi vaunua. Junan nopeus vaunujen suistumishetkellä oli 70 km/h. Suistuminen johtui vaihteen kääntymisestä junan alla. Tutkimuksissa voitiin osoittaa, että onnettomuusvaihteen lukitus aukesi värähtelytaajuudella, joka vastaa kyseisen tavarajunan akseliston aiheuttamaa värähtelytaajuutta. Onnettomuudessa vaurioitui turvalaitteita, rataa ja sähköratalaitteita. Turvalaite- ja viestiyhteydet katkesivat Toijalan ja lähimpien liikennepaikkojen alueelta. Täydellinen liikennekatkos kesti yli viisi tuntia. Pääradalla aloitettiin lähes normaali liikenne parin vuorokauden kuluttua. Liikenne saatiin palautettua normaaliksi 15 päivän kuluttua onnettomuudesta. Kaikkiaan Toijalan vaurion vuoksi peruttiin Suomessa VR:n mukaan 134 matkustajajunaa ja yli 100 tavarajunaa. Jälkisiivouksen puutteellisuuden vuoksi ratapihalla ilmeni myöhemmin haju- ja tuhoeläinongelma. Onnettomuudessa olleissa vaunuissa oli muun muassa viljaa ja kalanrehua. Siivous valmistui 35 päivän kuluttua onnettomuudesta. Työelämän verkkoopisto julkaisi työelämäsanaston Verkkoon on jo pitkään kaivattu helppokäyttöistä sanastoa, joka kokoaa yhteen työelämässä tarvittavat käsitteet ja avaa niiden merkitykset niin ay-toiminnan, edunvalvonnan, järjestötoiminnan, talouden, aikuiskoulutuksen kuin sosiaaliturvankin kannalta. Tämä tavoite toteutuu SAK:n tuottamassa, osana Työelämän verkko-opistoa julkaistussa työelämäsanastossa, joka sisältää jo lähes neljäsataa keskeistä termiä selityksineen. Jokainen käyttäjä voi olla itsekin mukana kehittämässä työelämäsanastoa ehdottamalla siihen uusia, puuttuvia termejä verkkolomakkeen avulla. Työelämäsanaston avulla halutaan kehittää työelämätietoutta ja palvella ay-liikkeen uusia ja nuoria jäseniä sekä suomalaiseen työelämään mukaan tulevia maahanmuuttajia. Työelämäsanastoa pääset käyttämään osoitteessa Työelämän verkko-opisto on vuonna 2007 perustettu SAK:n, sen jäsenliittojen, ay-liikkeen opistojen sekä TSL:n ja KSL:n opintokeskusten yhteinen sisäänkäynti työelämän verkkoopiskelun maailmaan: verkkokursseihin ja verkkotuettuihin opintoihin. Turvallisuustodistus uudelle rautatieliikenteen harjoittajalle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt rautatieliikenteen harjoittamiseen vaadittavan turvallisuustodistuksen Proxion Train Oy:lle. Suomi avasi rautateiden kansallisen tavaraliikenteen kilpailulle vuoden 2007 alussa, mutta vasta nyt ensimmäinen VR- Yhtymä Oy:n kilpailija on aloittamassa liikennöintiä. Turvallisuustodistus on voimassa viisi vuotta, ja sen edellytyksiin kohdistuu jatkuvasti viranomaisen valvontaa. Trafissa on tällä hetkellä vireillä toinenkin turvallisuustodistushakemus, joka mahdollisesti ratkeaa kesän aikana. Turvallisuustodistus on osoitus siitä, että rautatieliikenteen harjoittaja on ottanut käyttöön vaatimusten mukaisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy toimimalla turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä mukaisesti täyttämään sille asetetut vaatimukset riskien hallitse- miseksi ja kuljetuspalvelujen tarjoamiseksi rautatieverkolla turvallisesti. Pelkkä turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönottaminen ei riitä, vaan sitä tulee jatkuvasti myös ylläpitää ja kehittää. Ennen kuin Proxion Train Oy voi aloittaa tavarakuljetukset rautateillä, se tarvitsee toimiluvan liikenne ja viestintäministeriöltä. Lisäksi sen on tehtävä Liikenneviraston kanssa rataverkon käyttösopimus ja haettava siltä ratakapasiteetti. Rautatieläinen

6 Painavasana Linjakkaaseen liikennepolitiikkaan Tätä kirjoitettaessa muokataan hallitusohjelmaa Säätytalolla, ja neuvottelujen tuloksen arviointi jää myöhemmäksi. Suomalaisen hallinnon perisynti on ollut sanojen ja tekojen ristiriita liikenneja infrapolitiikassa. Liikennepoliittisissa tavoitteissaan niin puolueet kuin hallintokin ovat painottaneet muun muassa ympäristöystävällisyyttä ja joukkoliikenteen käytön lisäämistä. Samalla tavoitteisiin ei olla päästy alimitoitettujen määrärahojen ja hajautetun hallinnon vuoksi. Millaisia linjauksia tulevan hallituksen tulisi tehdä, jotta tavoitteiden ja tekojen ristiriita voitaisiin kuroa umpeen? Ensiksi hallitusohjelmassa tulisi linjata jo aloitettujen infrahankkeiden muun muassa Pohjanmaan radan ja E 18 tiehankkeen loppuunsaattaminen sekä tulevien hankkeiden, kuten Pisara-radan suunnittelu. Samoin tulisi päättää tasokorotuksesta perusväylänpidon määrärahoihin. Jotta ratojemme kunto saataisiin pidettyä edes nykytasolla, tarvitaan vuosittain 100 miljoonaa euroa lisärahaa. Suuri rakenteellinen ongelma on, kuinka infrahankkeiden pitkäjänteisyytttä voitaisiin lisätä. Ratkaisuiksi on ehdotettu infra oy:n perustamista tai infrarahaston luomista. Kyse olisi samankaltaisesta kansallisvarallisuuden uudelleenkohdentamisesta, kuin oli aikanaan Teollisuussijoitus Oy:n luominen Antti Kalliomäen toimiessa kauppa- ja teollisuusministerinä. Infra oy sijoittuisi todennäköisesti omistajaohjauksen alle; infrarahaston luominen puolestaan edellyttänee perustuslain muuttamista. Pääomabudjetoinnin käyttöönotto olisi kuitenkin paras ja vastuullisin tapa ongelman ratkaisemiseksi. Tässä mallissa valtiovarainministeriö vastaisi budjettikokonaisuudesta, mutta liikenne- ja mahdollisesti myös muita investointimenoja irrotettaisiin nelivuotisesta budjettikehyksestä. Hankkeille varmistettaisiin koko hankkeen kestävä rahoituspohja, mikä olisi myös veronmaksajille paras ja halvin ratkaisu. Pääomabudjetointi tulisi liittää kymmenen vuoden liikenneohjelmaan, jollainen on muun muassa Ruotsissa käytössä. Myös EU:ssa valmisteilla olevassa rautatiepakettien revisiossa tultaneen edellyttämään rautatieinvestoinneille keskipitkän aikavälin suunnitelmaa. Liikenneohjelma olisi selontekoa sitovampi ja läpinäkyvämpi sen liittyessä hankkeiden budjetointiin. Kokonaisuus kuitenkin edellyttää budjettikäytännön kehittämistä. Yksi pitkäjänteisen infrapolitiikan ongelmista on myös, että toimialan hallinto on harvinaisen tehokkaasti ja suunnittelematta hajautettu eri ministeriöiden hallinnonaloille: liikenne- ja viestintäministeriö vastaa liikennehankkeista, ympäristöministeriö maankäytön suunnittelusta, maa- ja metsätalousministeri ao. asioista maa- ja metsätalousmaan osalta jne. Liikennepolitiikan ja maankäytön tulisi olla saman ministeriön tai ministerin hallussa. Saattaa olla, että uuden superministeriön perustamiseen ei nyt ole oikea hetki, mutta asia voitaisiin hoitaa perustamalla erillinen ministerisalkku tai laajentamalla liikenne- tai ympäristöministerin salkkua. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Suomalaisen hallinnon perisynti on ollut sanojen ja tekojen ristiriita liikenneja infrapolitiikassa. Tavoitteisiin ei olla päästy alimitoitettujen määrärahojen ja hajautetun hallinnon vuoksi. 6 Rautatieläinen

7 Rautatieläisten ja JHL:n yhdentyminen etenee rivakasti Rautatieläisten Liiton ja JHL:n fuusio on edennyt vauhdikkaasti. Lähes kaikki ammattiosastot ovat tähän mennessä hakeneet JHL:n jäsenyyttä. Joitakin pieniä ja hiljaiseloa viettäneitä ammattiosastoja sulautetaan toisiinsa. JHL:n raitiovaunuja metroliikenteen yhdistykset, Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys 19 ja Helsingin Raidetyöntekijät 007 anovat vastaavasti jäsenyyttä Raideammattilaisten yhteisjärjestössä. Yhteisjärjestöön arvioidaan kuuluvan sen aloittaessa ensi vuoden alussa noin 60 raidealan ammattijärjestöä. Yhdistykset 19 ja 007 saavat edustukset Raideammattilaisten yhteisjärjestön hallinnossa. Kummallakin yhdistyksellä on oikeus nimetä hallitukseen yksi edustaja ja hänelle varajäsen ja liittovaltuustoon yksi varsinainen ja yksi varajäsen. Nimetyillä jäsenillä on hallituksen ja liittovaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus yhteisjärjestön edustajakokoukseen 2013 asti. Edustajakokouksen jälkeen yhdistysten 19 ja 007 edustajista tulee hallituksen ja liittovaltuuston täysjäseniä. Uusi nimi ja kotisivut käyttöön elokuussa Rautatieläisten Liitto alkaa virallisesti käyttää nimeä Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ja tuttavallisemmin Raideammattilaiset elokuussa. Elokuussa julkaistaan myös uudet kotisivut, jotka noudattelevat yhteisjärjestön visuaalista ilmettä. Työehtosopimukset löytyvät Edunvalvonta-valikon alta. Sivuille pääsee osoitteella Jäsenet saavat myös kuusi kertaa vuodessa raideammattilaisten asioita painottavan lehden Motiivi-lehden välissä. Tämän vuoden loppuun mennessä lehti ehtii ilmestyä kolme kertaa. Ensimmäinen lehti jaetaan koteihin 14. syyskuuta ja sen aineistopäivä on 29. elokuuta. Kiitokset ja osastojen ilmoitukset julkaistaan jatkossa Motiivin palvelusivuilla. Lisäohjeita ilmoittelusta löytyy tämän lehden Osastot toimivat -osiosta. Vapaajäsenyyksiä ja lepääviä jäsenoikeuksia myönnetään tämän vuoden loppuun Liiton hallitus myöntää vapaajäsenyyksiä tämän vuoden loppuun asti, jos hakemus vapaajäsenyydestä on liiton toimistossa viimeistään ja eläke alkaa tänä vuonna. Samoin lepäävien jäsen-oikeuksien hakemuksen viimeinen jättöpäivä liiton toimistoon on Peruste lepääville jäsenoikeuksille on pitänyt syntyä vuoden 2011 aikana. Lepäävät jäsenoikeudet koskevat Rautatieläisten Liitosta Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:ään siirtyneiden yhdistysten jäseniä. Niihin ovat oikeutettuja jäsenet, jotka opiskelun, ase- tai siviilipalvelun, erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan, kuntoutustuen, kuntoutusrahan, laitos- tai omaishoidon tai vapausrangaistuksen takia eivät saa palkkaa. Heidän ei siis tarvitse maksaa jäsenmaksua ja mahdollista yhdistyksen jäsenmaksua tältä ajalta. Ensi vuonna Raideammattilaisten yhteisjärjestön maksuvapautukset määräytyvät JHL:n sääntöjen mukaan ja periaatteet ovat samat kuin Rautatieläisten Liitossa. JHL:ssä ei kuitenkaan ole säännöissä mainintaa eläkkeelle jäävien jäsenten vapaajäsenyydestä vaan eläkkeellä olevat jäsenet maksavat minimijäsenmaksua, jos haluavat säilyttää jäsenyytensä. Niiden, jotka ovat jo aiemmin saaneet vapaajäsenyyden, ei tarvitse maksaa minimijäsenmaksua. Teksti ja kuva: Maarit Uusikumpu Raideammattilaisten yhteisjärjestön kotisivut julkaistaan elokuussa. Kuvan sivu on luonnos. Rautatieläisten Liiton henkilöstö siirtyy JHL:n keskustoimiston tiloihin viimeistään vuoden lopussa. Keskustoimiston käyntisoite on Sörnäisten rantatie 23. Rautatieläinen

8 Hyvästi jää Rautatieväki on ymmärtänyt painetun sanan merkityksen jo järjestäytymisensä alkumetreillä. Ensimmäinen rautatieläisten ammatillinen ja yhteiskunnallinen lehti, Juna, julkaistiin jo liiton perustamisvuonna Sen perinteitä jatkoi 15 vuotta myöhemmin Rautatieläinen, joka ihmisen eliniässä mitattuna on jo vanhus. Rautatieläinen sai päivänvalon vuonna 1921 ja se täytti tänä vuonna 90 vuotta. Lehden tehtävänä oli olla Suomen valtionrautatieläisten keskusjärjestön äänenkannattaja. Sen ensimmäinen vuosikerta sisälsi 19 nelisivuista lehteä, jotka oli painettu sanomalehtipaperille suurikokoiseen broadsheet-muotoon. Vastaavana toimittajana toimi filosofian maisteri Y. Nikkola. Pitkän taipaleensa aikana lehti on muuttanut muotoa, kasvanut ja kutistunut sekä saanut väriä kylkeensä. Sen päätoimittajat ja toimitussihteerit ovat vaihtuneet, mutta aihepiiri on pysynyt vakaana. Ensimmäinen naistoimittaja kummajainen Nykyään Suomen Poliisijärjestöjen Liiton viestintäpäällikkönä työskentelevä Sari Haukka-Konu tuli Rautatieläisen toimittajaksi heti valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi. Vuosi oli 1989 ja hän ensimmäinen naistoimittaja lehden historiassa. 8 Sari Haukka-Konu on varastoinut toimittamansa parhaimmat Rautatieläiset kellariinsa. Haukka-Konu toimi Rautatieläisen toimittajana vuosina Oli rohkea veto ottaa nainen toimittajaksi. Jotkut hallinnon jäsenet minut ensi kertaa nähdessään tokaisivat hämmästyneenä nainen?, mutta ei se ollut pahantahtoisuutta. Liitossa ei vain ollut totuttu naistoimittajiin. Haukka-Konu sai työssään heti paljon vastuuta ja vapautta. Hallinto ei määritellyt lehden linjaa mitenkään. Toimitusneuvosto kokoontui korkeintaan pari kertaa vuodessa. Myöskään lehden silloinen päätoimittaja, liiton puheenjohtaja Pentti Kesseli ei puuttunut lehden sisältöön tai määritellyt lehden linjaa. Ainoana ohjenuorana oli tasapuolisuus poliittisten ja ammattiryhmien kesken ja Rautatieläinen

9 jäsenten ammatillisten ja liikennepoliittisten näkemysten esillä pitäminen. Hänen mukaansa lehden todellinen linja oli se, että se saatiin ylipäätään ajoissa kasaan. Resurssit olivat aivan liian pienet lehden ilmestymiskertoihin nähden. Rautatieläinen ilmestyi tuolloin 12 kertaa vuodessa, ja pestini alussa jopa joka toinen viikko. Toisaalta muuta viestintää oli silloin paljon vähemmän kuin nykyään. Tabloidista aikakausilehdeksi Lehden teko on muuttunut paljon niistä ajoista, kun Haukka-Konu toimitti Rautatieläistä. Aloitin työni sähkökirjoituskoneella, joka vaihtui 1990-luvun alussa tietokoneeksi. Toimitin lehden sisällön paperilla painoon, jossa ladottiin palstat. Tein myös taittomallin valmiiksi ja valvoin taittoa painossa, jossa ammattitaittaja teki saksitaiton. Jo hänen aikanaan Rautatieläistä toimitettiin tabloid-kokoisena sanomalehtenä, mutta pääsoin mustavalkoisena. Väriä sai kuitenkin ostaa pienellä rahalla, mutta lehti oli auttamatta jäänyt ulkoasultaan jälkeen tuonkin ajan mittapuulla. Tuohon aikaan ei vielä ollut toimit- Näin ylevästi tervehti Kajanne Rautatieläinen-lehden edeltäjää Junalehteä sen toisessa näytenumerossa 3. tammikuuta Rautatieläinen Rauta Rautatieläisten Liitto on julkaissut Rautatieläi tieläisen lisäksi myös Juna- ja Opaste-lehtiä. O Opaste ilmestyi vuosina tamisessa nykyistä konseptiajattelua, hän muistelee. Haukka-Konu pitää bonuksena sitä, että työvuosistaan Rautatieläisten Liitossa hänelle jäi kiinnostus liikennepolitiikkaan ja rautatieliikenteeseen. Junat ja liikennekysymykset eivät tietenkään pyöri jatkuvasti mielessä, mutta tunnen silloin tällöin lämpimän ailahduksen, kun juna kiitää ohi tai kävelen työpaikalta Pasilasta kotiin ja ylitän Ilmalan seisakkeen kohdalla junaradan. Työn varjopuolina hän piti yksinpuurtamista. Olin ainut viestintäalan työntekijä liitossa, ja viestinnällisesti työ oli yksinäistä puurtamista. Silti työkavereista liiton toimistolla jäi hyvät muistot. Tunsin itseni alun perinkin tervetulleeksi, vaikka ensimmäinen naistoimittaja olinkin. Ja syntyihän hyvästä työkaveruudesta myös elinikäinen ystävyyssuhde Seijan kanssa. Ja kaiken kiireen keskellä oli välillä hauskaakin yhdessä. Haukka-Konun viimeisenä työvuonna 1996 juhlittiin lehden 75-vuotistaivalta ja aloitettiin lehden uudistaminen teettämällä lukijatutkimus sisällöstä ja ulkoasusta. Haukka-Konu ei kuitenkaan nähnyt uudistusta. Hän viihtyi talossa lähes kahdeksan vuotta ja yleni toimitussihteeriksi. Kun tekee työtään yksin, oppii sen, minkä oppia voi. Itse en enää voinut oppia 9

10 uutta, kun kukaan ei ollut sparraamassa ja vaihdoinkin sitten työpaikkaa Valittuihin Paloihin. Haukka-Konun työtä jatkoi Jouko Jaakkola, jonka päätoimittajuuden aikana lehden ulkoasu muuttui sanomalehdestä nykyiseen aikakausilehden muotoon vuoden 2004 alusta. Palkat ja ratarahat kestoaiheina Ensimmäisten vuosikymmenten lehden sisältö koostui kirjoitetuista jutuista, ilmoituksista ja mainoksista. Valokuvia ei käytetty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kuvien käyttö yleistyi vasta 40-luvun loppupuolella. Piristystä lehti sai pintaansa jo 30-luvulla mainostajien puna-vihreistä ilmoituksista. Vaikka lehden teko on muuttunut, niin juttujen aihepiiri on tuttu ja kotoisa. Jäsentenvälisten kuulumisten lisäksi yhteiskunnallista ja poliittista vaikuttamista on pidetty tärkeänä. Eikä syyttä, sillä onhan rautatiealan kehitys ja rahoitus riippuvainen valtakunnan tason poliittisista päätöksistä. Huolta on kannettu palkkojen lisäksi ratarahoituksen riittävyydestä tai pikemminkin sen puutteesta ja rautateiden yksityistämisestä. Lehti on julkaissut myös juttuja rautateiden kansainvälisestä kehityksestä ja alkuaikoinaan luovan rautatieläisluokan aatteellisyleviä runoja. Haukka-Konun aikaan aihepiiri laajeni Euroopan unionin tuomiin haasteisiin. Varsin ajankohtainen on silloisen kansanedustaja Kimmo Kiljusen kolumni Muukalaisviha huhtikuun 1996 Rautatieläisessä. Itseensä käpertyminen ja muukalaisviha kuvaavat kypsymättömyyttä. Pakolaisiin suhtautuminen on tuonut esiin kuonaisimmat ja ahdasmielisimmät tunteemme. Vieraiden kansojen kohtaamisessa on meille kasvun paikka. Näihin suvaitseviin sanoihin on hyvä lopettaa Rautatieläisen kunniakas 90-vuotinen taival rautatieläisten edunvalvonnan ja oikeudenmukaisuuden äänitorvena. Mainostajat somistivat 30-luvulla joululehtiä käyttämällä ilmoituksissaan punaista ja vihreää. Rautatieläisten merkitys yleislakossa ei ollut vähäinen. Pysähtyihän rautatieliikenne täydellisesti. Rautatieläisen vuosikerrat on arkistoitu ja sidottu kansien väliin ja niitä on säilytetty liiton käsikirjastossa. Kaksoiskappaleet löytyvät Työväen Arkistosta. Rautatieläisen ulkoasu muuttui aikakausilehtimäiseksi vuonna Nyt Rautatieläisen levikki on , mutta se on parhaimmillaan ollut arviolta Teksti: Maarit Uusikumpu Kuvat: Maarit Uusikumpu ja Sanna Kallio 10 Rautatieläinen

11 Kovaa peliä radalla Kilpailukyvyssä on kyse siitä, halutaanko yleensä olla mukana palveluliiketoiminnassa. Kilpailu kunnossapitoalueista on niin kovaa, että vanhoilla toimintatavoilla ei pärjätä, liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski VR Trackiltä lataa. Nyt VR Track hakee kadonnutta kilpailukykyään kilpailukykytyöryhmän avulla, sillä yritysten kilpailu kunnossapitoalueista on kovaa peliä, jonka tarjouskilpailuissa on jätetty jopa tappiollisia tarjouksia. Näissä kilpailuissa ei jaeta hopeamitalia ja jokainen hävitty alue vie pois työpaikkoja viideksi vuodeksi kerrallaan, Heinonkoski muistuttaa. Kunnossapitopuolella VR Trackin pahin kilpailija on toinen valtionyhtiö Destia Rail. Yhtiöt ovat kilpailutuksessa napanneet vuoron perään kunnossapitoalueita toisiltaan. Kovassa hintakilpailussa hinnat ovat laskeneet yli 60 %. Äskettäin jätettiin tarjoukset kolmosalueesta. Myös uusia kilpailijoita pyrkii markkinoille muun muassa Ruotsista ja Euroopasta. Radanpidon rahoitus epäselvä Rakentamisessa VR Trackin tilannetta on helpottanut puitesopimus, mutta se päättyy tämän vuoden lopussa ja puitesopimuksen työt siirtyvät kilpailutetuiksi töiksi. Puitesopimuksessa Trackillä on ollut perinteisesti suuri markkinaosuus. Puitesopimusten kautta on teetetty töitä yli 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Heinonkosken mukaan hankaluuksia aiheuttaa sekin, että maan hallitusneuvottelut viivästyivät ja radanpidon rahoitus on hyvin epäselvä. Aikaisempiin vuosiin verrattuna tarjouspyyntöjä on liikkeellä vähemmän ja kilpailu rahoituksista eri väylien välillä on selkeästi aikaisempaa suurempaa. Heinonkoski ei allekirjoita sitä, että radat olisivat rapistuneet. Poliittinen puhe on ollut sellaista, että radat ovat rapistuneet, mutta VR Trackin kunnossapitäjät ovat onnistuneet hyvin työssään. Liikenneviraston tilastojen mukaan ratojen kunto ei ole romahtanut vaan tilanne on pysynyt samana. Rahoi- Pääluottamusmies Ilpo Jakunaho ja liittovaltuuston jäsen Esa Korkiakoski epäilevät työnantajan käyttävän kilpailutilannetta hyväkseen työehtojen heikentämiseen. Liiketoimintaluottamusmies Pentti Suhonen kuuntelee, kun liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski kertoo VR Trackin kilpailukyvyn haasteista. tusmäärä ei ole kuitenkaan riittävä, jotta jatkossa radat pysyisivät nykyisessä kunnossa. Hinnat alas, laatu ylös Heinonkoski kertoo, että Liikennevirasto haluaa turvata ratojen kuntoa entistä kovemmilla laatuvaatimuksilla. Se tuo lisäpaineita tarjouskilpailuun ja toimintatapoihin. Laatupisteitä annetaan muun muassa turvalaitteiden vikojen määrien vähennyskyvystä, vikojen korjausten vasteajasta, liikenteen täsmällisyyden parantamisesta, tietojärjestelmien hyvyydestä, yhteistyöstä liikenteenohjauksen kanssa ja varallaolosta. Uusien sopimusten rakenne tarkoittaa sitä, että hinnat laskevat mutta laadun pitää samaan aikaan parantua. Track on pärjännyt tähän asti hyvin laatupisteissä, mutta nelosalueella Destia kiritti ohi. Kuutosalueella taas Track sai paremmat pisteet. Kun laatuvaatimukset nousevat, valvonnan merkitys lisääntyy. Rautatieläinen

12 VR Trackin liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski (oik.) kertoi ratapuolen kilpailukykytyöryhmän johtopäätöksistä toukokuun liittovaltuuston kokouksessa Hyvinkäällä. Kuvassa vasemmalta Eero Tastula, Esko Takala ja Jarmo Nyberg. Valvovaa porukkaa on tulevaisuudessa vähemmän, mutta työn laatua valvotaankin pistokokein. Tämän vuoksi tilaaja vaatii entistä enemmän raportointia. Nyt sen, joka homman tekee, pitäisi osata raportoida tulevaisuudessa kentältä suoraan, Heinonkoski selvittää. Samat työt, vähemmän väkeä Trackin kilpailukykyä kehittämään on perustettu kilpailukykytyöryhmä. Sen tehtävänä on parantaa tuottavuutta ja luoda paremmat edellytykset pärjätä tiukentuneessa kilpailussa. Heinonkoski uskoo, että VR Track pärjää kilpailussa yhtä notkeasti kuin muutkin, mutta vanhalla tyylillä ei voi jatkaa. Nykyisellä kustannustasolla ei pärjätä. Vaikka voitetaankin joku alue, on pärjättävä pienemmällä porukalla. Meidän on muutettava toimintatapoja ja palkkausjärjestelmiä. Kalliiseen varallaoloon on löydettävä nykyistä taloudellisempia vaihtoehtoja eikä varallaoloa voi järjestää jatkossa kolmivuorotyönä. Heinonkoski myöntää, että kilpailukykytyöryhmän esitykset vaikuttavat voimassaolevaan työehtosopimukseen ja työntekijälle kielteisesti. Kunnossapidossa kustannukset jakautuvat yleisesti niin, että työn osuus on noin 80 prosenttia ja materiaalit noin 20 prosenttia. Tämän vuoksi kaikki vanhat edut eivät voi säilyä. Liiketoimintaluottamusmies Pentti Suhosen mukaan päämääränä ei voi olla henkilökunnan vähentäminen, vaikka hän ymmärtääkin työnantajan huolen ja vaatimuksen kustannusten alentamiseksi. Tavoitehan on, että tällä henkilömäärällä tehtäisiin enemmän töitä. Uudella VR TRACKIN KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KILPAILUKYVYN LISÄÄMISEKSI: tavalla tehtäessä pitäisi henkilökuntaa olla käytettävissä kilpailun myötä voitettuihin uusiin projekteihin, jotka eivät välttämättä tarvitse olla edes suoraan rautatiehen liittyviä. Tämä tulee väistämättä eteen, jos ratoihin käytettävä rahoitus pysyy nyt kaavailulla tasolla. Myös Suhonen pitää kilpailukyvyn parantamista olennaisena. Varallaolon ratkaiseminen tuottavammin. Siirtyminen yksintyöskentelyyn siellä, missä se on turvallista. Työaika työpisteessä maksimoitava. Kunnossapidon ja projektien yleinen ongelma on, että siirtymisiin menee paljon aikaa. Tavoite on, että työpaikalle kuljetaan tehokkaasti. Tarpeetonta matkustamista pitää vähentää. Kulkeminen kotoa suoraan työmaalle vähentää tarpeetonta kulkemista. Oman ja talon auton käyttö, työkalut ja -vaatehuolto sopeutetaan muuttuviin tarpeisiin. Vuoronvaihto ei saa keskeyttää vian korjausta. Näin liikennehäiriöt pienenevät ja täsmällisyys paranee. Oman työvoiman käyttö maksimoidaan ja konetyön osuutta lisätään muun muassa lumitöissä. Alihankinnan ja määräaikaisen työvoiman käyttö minimoidaan. Palkkausjärjestelmiä kehitetään ja tuottavuuden parantumisesta palkitaan. 12 Rautatieläinen

13 Jaaei Tukitoimintojen kuntoon laittamisen lisäksi pitäisi pystyä varautumaan myös henkilökunnan ikääntymisen, eläköitymisen ja työkyvyn tuomiin haasteisiin. Tämä vaatii uusien työntekijöiden rekrytoimista ja jos kilpailukyky ei ole kunnossa, yhtälöhän on mahdoton toteuttaa. Kunnossapidon ja rakentamisen pääluottamusmies Ilpo Jakunaho Pohjois- Suomesta pelkää, että työnantaja käyttää kovaa kilpailutilannetta hyväkseen työehtosopimuksen heikennyksille. Hän ei kuitenkaan tyrmää suoralta kädeltä työnantajan ehdotuksia vielä tässä vaiheessa. Riippuu paljon siitä, mitä työnantaja antaa takuiksi. Esimerkiksi takaako VR Track viideksi vuodeksi töitä työntekijöille ehtojen heikennysten vastapainoksi. Tuottavuuspalkkioita työntekijöille Kepin lisäksi työnantaja lupaa tarjota porkkanoita. VR Track onkin ottanut käyttöön projektipalkkiojärjestelmän, jonka odotetaan vastaavasti palkitsevan paremmin työn tuottavuuden kautta. Esimerkiksi vasteaikojen alittamisesta ja ajolangan palveluprosentin tavoitteiden ylittämisestä tilaaja palkitsee VR Trackin kunnossapitoa ja sen kautta voidaan jakaa palkkioita myös työntekijöille, Heinonkoski lupaa. Hän uskoo, että kilpailijat suunnittelevat työtään myös ulkomaisen työvoiman varaan. Voittajat tuskin palkkaavat kaikkea työvoimaansa VR Trackilta vaan käyttävät muuta työvoimaa. Työntekijäpuolta on ihmetyttänyt työnjohdon suuri määrä. Heinonkoski uskoo, että siihenkin voidaan vaikuttaa. Uusi linjaorganisaatio parantaa tilannetta, mutta Trackin tulee löytää entistä matalampi ja joustavampi organisaatio. Muun muassa raportoinnin siirtämisellä työtekijäportaalle voidaan vähentää työnjohdon kuormaa. Rautatieläisten Liiton edunvalvojat käsittelevät VR Trackin kilpailukykytyöryhmän esityksiä ja johtopäätöksiä kesäkuun puolivälissä. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Suomi tarvitsee logistiikkastrategian Suomi tarvitsee koko maata koskevan logistiikkastrategian niin maantieliikenteen, raideliikenteen kuin satamien kehittämiseksi. Tällaisen laatimisen tarve tulisi sisällyttää uuden hallituksen ohjelmaan. Suomi on viennistä riippuvainen hyvinvointiyhteiskunta. Logistiikkakustannukset ovat noin 10 prosenttia kustannuksista, kun tavaroita viedään maailmalle. Myös tästä syystä laadukkailla toisiaan tukevilla liikennejärjestelyillä on suuri merkitys Suomen pärjäämisen kannalta. Liikennepolitiikan tulee olla nykyistä pitkäjänteisempää, yli yhden vaalikauden ulottuvaa. Ikävä kyllä neljä viimeistä vuotta hallinneen hallituksen ratarahoituslinjaukset ovat olleet poukkoilevia. Pitkäjänteisen liikennepolitiikan välineeksi strategialinjausten konkretisoimiseksi tarvitaan uudistettu hallituksen liikennepoliittinen selonteko. Suurista väylähankkeista pitäisi rahoitusratkaisut katsoa yhtenä kokonaisuutena ja valtion talousarviossa tulisi erottaa käyttömenot ja pitkävaikutteiset investointimenot. Ratkaisumalleja on useita, esimerkiksi väylähankkeiden irrottaminen kehysbudjetoinnista, Infra Oy:n, liikenneinfrarahaston perustaminen tai niin sanotun elinkaarimallin käyttäminen. Toki hallitusohjelmassa voidaan sopia kahden vaalikauden mittaiselle ajan jaksolle muun muassa rataverkon kehittämistä ja korjausinvestoinneista. Ilman huomattavaa panostamista rataverkkoon junaliikenteen kehittäminen ei ole mahdollista. Liikenteen välityskyky tukkiutuu ja rataverkko rapistuu aiheuttaen monia häiriöitä liikenteeseen. Seuraavan vaalikauden aikana perusväylän pidon rahoitusta on nostettava radanpidon osalta 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Seuraavan vaalikauden radan rakentamisen kärkihankkeet ovat Seinäjoki- Oulun perusparannuksen loppuun vieminen nopealla aikataululla, pääradan välityskyvyn (Helsinki Tampere) parantaminen ja periaatepäätös Pisara-radan rakentamisesta. Pisara-ratahankkeen merkitys on siinä, että se poistaa Helsingin aseman umpiperän ja vähentää liikenteen asiakkaille koituvia häiriöitä. Ilman Pisara-hankkeen toteutumista Helsingin asemalle ei mahdu lisää liikennettä. Pääkaupunkiseudun raideliikenteen välityskyvyllä on kuitenkin olennainen merkitys koko maan rautatieliikenteen täsmällisyyteen. Suomeen tarvitaan julkisen talouden tasapainottamisohjelma ja siihen liittyen budjetin sisäisiä siirtoja. Tässä pohdinnassa ja poliittisissa valinnoissa joukkoliikenteen ja erityisesti rataliikenteen kehittäminen tulee nähdä tulevaisuusinvestointina niin elinkeinoelämän tarpeiden kuin kansalaisten ympäristöystävällisen matkustamisen kannalta. Vahva panostus rataverkon kehittämiseen on kilpailukyky- ja ympäristöteko. Lauri Ihalainen kansanedustaja (sd) Rautatieläinen

14 SAK:n 18. Tasavallan presidentti Tarja Halonen toi valtiovallan terveiset SAK:n 18. edustajakokoukseen. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (vas.) ja varapuheenjohtaja Matti Huutola saivat jatkokauden SAK:n johdossa. Oikealla SAK:n entinen puheenjohtaja, ministeri Lauri Ihalainen. edustajakokouksessa painotettiin eriarvoisuuden poistamista ja sopimusyhteiskunnan vahvistamista SAK:n 18. edustajakokous sujui kesäisissä merkeissä Tampereella kesäkuun alussa. Valtionvallan terveiset kokousväelle toi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Levällään olevien hallitusneuvottelujen keskellä Halonen toivotti yhteishenkeä työmarkkinoille ja politiikkaan ja totesi, että hallituksen muodostaminen on puolueiden käsissä. Maailma tarvitsee enemmän kuin koskaan yhteistyön henkeä, Halonen sanoi. Hän nosti puheessaan esiin solidaarisuuden, demokratian ja ympäristön hyvinvoinnin. Hyvinvointipolitiikka ei saa olla pelkkää köyhyyspolitiikkaa tai muuten olemme vaikeuksissa. On huolehdittava hyvinvointipalveluista ja kattavasta sosiaaliturvasta. Ihmisiin ja ympäristöön kannattaa satsata. Halonen pitää ay-liikkeen asemaa historiallisena köyhyyden poistamisessa ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion luomisessa. Hän muistutti, että globalisoituneessa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Intialaisen työntekijän palkkatasolla on merkitystä, kun suomalaiset työntekijät neuvottelevat työsuhteensa ehdoista. Halonen viittasi Kansainvälinen työjärjestö ILOon, joka perustettiin vuonna 1919 tavoitteenaan vähentää valtioiden välistä epätervettä työehdoilla ja työoloilla kilpailua. Tämä tavoite on tullut entistä ajankohtaisemmaksi, ja se on haaste ay-liikkeelle. Kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään, Halonen totesi. Raideammattilaisten edustajat SAK:n hallinnossa SAK:n edustajakokous valitsi yksimielisesti Lauri Lylyn (58) jatkamaan järjestön puheenjohtajana seuraavat viisi vuotta. Hän on toiminut SAK:n puheenjohtajana vuodesta Myös SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola ja valtuuston puheenjohtaja ja JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori valittiin jatkokaudelle. Puheenjohtajiston lisäksi edustajakokous valitsi SAK:n hallituksen ja valtuuston jäsenet. Raideammattilaisia hallituksessa edustaa Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala (varajäsen Håkan Ekström, JHL). Rautatieläisten Liitosta/Raideammattilaisten yhteisjärjestöstä (JHL) valtuustoon valittiin varsinaisiksi jäseniksi Mika Kurttila (varalle Jyrki Fahlström, Niko Pelho), Kari Viljakainen (varalle Teppo Mäenpää, Janne-Petteri Heinonen) ja Kari Uusikumpu (JHL). Kolmipäiväinen kokous toi Tampere-talolle 270 SAK:n jäsenliittojen edustajaa eri puolilta Suomea. Rautatieläisiä kokouksessa edustivat Sakari Ojala, Arto Kukkonen, Ilpo Jakunaho, Jorma Solla ja Visa Tammi. SAK:n edustajakokous järjestetään joka viides vuosi, ja se on SAK:n korkein päättävä elin. Sen tärkeimpänä tehtävänä on linjata SAK:n toiminnan suuntaviivat seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. MAARIT UUSIKUMPU 14 Rautatieläinen

15 TUULIKKI HOLOPAINEN Talouskasvussa presidentti Halonen pitää tärkeänä, että se sovitetaan luonnon kestokykyyn, koska paluuta entiseen huolettomuuteen ei ole. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan myös ympäristöuhkien torjunnassa ja ilmastopolitiikan hallinnassa. Tarvitsemme vihreää ja oikeudenmukaista talouskasvua, joka torjuu köyhyyttä ja lisää mahdollisuuksia säälliseen työhön. Halonen muistutti, että valinnan vapaus ei saa olla vain vahvempien valtaa vaan demokratiasta ja oikeudenmukaisuudesta on pidettävä huolta. Vahva sopimusyhteiskunta Edustajakokouksessa käsiteltiin seuraavan viisivuotiskauden työtä ohjaava tavoiteohjelma. Ohjelma-asiakirjassa Oma työ, yhteiset oikeudet lähtökohtana on Suomen pysyminen vahvana sopimusyhteiskuntana ja heikomman puolella oleminen. SAK:lle läheisiä arvoja, solidaarisuus, tasa-arvo, demokratia sekä vapaus ja rauha on painotettu ohjelma-asiakirjassa uudelleen. Uusitut arvot asiakirjaluonnoksessa ovat ihmisarvo työssä, yhdenvertaisuus ja oleminen heikomman puolella. Heikomman puolella korostaa myös syrjimättömyyttä ja osallisuutta niin työelämässä, yhteiskunnassa kuin ammattiyhdistysliikkeen omissakin toimissa. Nämä arvot tarkoittavat sitä, että meidän on toimittava niin, että inhimillisyys työelämässä kohenee. Tarvitaan turvallisuutta, kunnollisia työsuhteita sekä riittävää toimeentuloa ja työhyvinvointia, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly linjasi. Sopimusten vähimmäispalkaksi SAK ehdottaa euroa kuukaudessa. Lylyn mukaan Suomen on jatkossakin oltava vahva sopimusyhteiskunta. Sillä mallilla on kyetty muuttamaan maailmaa ja muuttumaan maailman mukana. Nyt olisi korkea aika vahvemmalle kolmikantayhteistyölle, jolla saadaan talous ja budjettipolitiikan sekä työmarkkinoiden yhteensovittaminen paremmaksi. Keskiössä on oltava työllisyys, tuottavuus ja ostovoima, Lyly totesi. Samoilla linjoilla oli SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola. Suomalainen työmarkkinamalli yskii ja on yskinyt jo pitemmän aikaa. Työehdoista sopiminen on nyt kapea-alaisempaa ja ristiriitaisempaa kuin se ennen oli. Sovitaan mitä sovitaan, mutta kukin liitto vastaa omista lähtökohdistaan, aivan kuin mitään yhteistä työmarkkinamallia ei olisikaan. Jos tämä eriytymisen kierre jatkuu, emme pian ymmärrä toisiamme edes perusasioissa. Itse en usko, että se on kenenkään etu, Huutola totesi. Huutola ei pidä hyvänä, jos kansallisista työmarkkinamalleista luovutaan. Ne ovat turva nimenomaan Suomen kaltaisille pienille maille, joissa sopimiskyky on ollut yleensä huomattavasti parempi kuin suurissa maissa. Mitään käypää, kaikille EU-maille sopivaa työmarkkinamallia ei kuitenkaan ole olemassa. Ei ainakaan sellaista, joka toimisi raamina kansallisille työehtosopimuksille. Siksi me myös jatkossa joudumme käyttämään ihan omaa neuvokkuuttamme työmarkkinamallimme kehittämisessä. Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

16 Edunvalvonta Uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus allekirjoitettu VR-Yhtymä ja henkilöstöjärjestöt allekirjoittivat toukokuussa uuden työsuojelun yhteistoimintasopimuksen. VR irtisanoi edellisen sopimuksen viime kesänä kesken sopimuskauden. Työsuojelun yhteistoimintaa varten henkilöstöjärjestöillä on oikeus nimetä konserni- ja divisioonatasolla työturvallisuuden yhdyshenkilöitä. Nimike työsuojelun erityisvaltuutettu poistuu näin käytöstä. Työturvallisuuden yhdyshenkilöllä on oikeus toimia työsuojeluasioissa kaikilla niillä työpaikoilla, joissa työskentelee hänen nimenneen henkilöstöjärjestön työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Hänellä on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseen valvontalain mukaiset työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot. Työntekijät valitsevat lisäksi keskuudestaan työsuojeluvaltuutettuja ja heille varavaltuutettuja, joiden toimikausi on kolme ja puoli vuotta. Työsuojeluvaltuutettujen valinnat ovat käynnissä. LISÄTIETOJA: VR-Yhtymän työturvallisuuden yhdyshenkilö Reijo Tamminen p sähköposti Oy VR-Track Ab:n työturvallisuuden yhdyshenkilö Eero Tastula p PALKKALIITE alkaen Palkka Työkohtainen ryhmä palkka Rautatieläisten palkat nousivat , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 PALKKALIITE alkaen Palkka ryhmä Työkohtainen palkka , , , , , , , , , ,28 PALKKALIITE alkaen Palkka ryhmä Työkohtainen palkka , , , , , , , , , ,03 16 Rautatieläinen

17 KARI VILJAKAINEN Joensuun varikolle jäävät kaluston jokapäiväiseen käytettävyyteen liittyvät huollot. Pääluottamusmies Pekka Haimakaisen mukaan henkilöstömuutoksissa on tarkoitus hyödyntää eläkesiirtymiä. VR siirtää junakaluston kunnossapitoa Joensuusta Pieksämäelle Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat sekä Rautatieläisten Liitto ovat sopineet viime vuoden kesäkuussa allekirjoitetun työehtosopimuksen mukaisesti, että palkkoja korotetaan 1. maaliskuuta 2011 tai sitä seuraavan työjakson alusta 0,5 prosentin yleiskorotuksella. Lisäksi käytössä oli 0,1 prosentin suuruinen järjestelyvara, joka kohdennettiin palkkaliitteisiin 2 ja 3. Seuraava palkkojen tarkistusajankohta on 1. marraskuuta, ja sen suuruudesta on tarkoitus sopia syyskuun alkuun mennessä. Palkkaliitteessä 3 korotettiin myös divisioonan pääluottamusmiehen palkkiota 300 euroa ja muiden päätoimisten pääluottamusmiesten palkkiota 150 euroa. Palkkiota maksetaan varsinaisille pääluottamusmiehille jatkuvasti mutta ei varapääluottamusmiehille. Pääosa Joensuun varikolla nykyään tehtävistä vetureiden ja kiskobussien huoltotöistä siirretään syyskuun alusta Pieksämäelle. Osa töistä siirtyy Kouvolaan. Joensuuhun jäävät kaluston jokapäiväiseen käytettävyyteen liittyvät huollot kuten tankkaus, vessojen tyhjennys, vesisäiliöiden täyttö, kaluston sulatus, pienet määräaikaishuollot sekä korjaukset, joilla taataan kaluston turvallisuusja liikennekelpoisuus. Joensuuhun jää myös valmiudet raivata rautatiekalustoa sekä korjata kalustoa linjalla. Muutosten myötä Joensuun varikon työvoimatarve vähenee nykyisestä 35:stä kahteentoista. VR lupaa, että uudelleenjärjestelyissä pyritään hyödyntämään eläkkeelle siirtymistä ja tuetaan Joensuusta vapautuvan henkilöstön sijoittumista muihin kunnossapidon työpisteisiin tai muihin tehtäviin yhtiön sisällä. Henkilöillä on myös oikeus muutosturvaan kuten tuettuun työnhakuun. Muutokset Joensuun varikolla ovat osa laajempaa junakaluston kunnossapidon uudistustyötä. Kunnossapidon toimipisteverkosto kokonaisuutena järjestetään uudelleen, toimipisteisiin ja niiden laitteisiin investoidaan, työprosesseja, työntekijöiden osaamista ja johtamista kehitetään. VR:n mukaan tavoitteena on keskittää kunnossapitoa nykyistä suurempiin yksiköihin. Uudistuksella uskotaan parannettavan junakaluston käyttövarmuutta ja sitä kautta matkustaja- ja tavaraliikenteen asiakastyytyväisyyttä. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun asti, mutta pääpaino on vuosissa Kunnossapitoverkoston uudistamisella tavoitellaan 20 miljoonan euron säästöjä vuodessa. Henkilöstövaikutukset tarkentuvat hankkeen edetessä. Henkilöstömuutoksissa pyritään hyödyntämään samaan aikaan tapahtuvaa runsasta eläkkeelle siirtymistä. Vuosina junakaluston kunnossapidosta on jäämässä eläkkeelle noin 300 henkilöä. Kaikkiaan kunnossapidon eri toiminnoissa työskentelee noin 1400 henkilöä. Rautatieläinen

18 Liisa Laavola on viidettä vuotta konduktöörinä ja nauttii hommistaan. Onnellinen käännynnäinen Konduktööri Liisa Laavola auttaa matkustajiaan vaikka venäjäksi. Entinen kielenkääntäjä tekee nykyisin unelmatöitään. Kun Iitissä tilaa pitävä Liisa Laavola on ruokkinut lampaat, kanat, kolme kissaa, pissattanut koiran, ja saattanut hevosen ja ponin pihalle, hän hyppää autoon ja kiitää Kouvolan asemalle. Pendolino Helsinkiin lähtee Liisan työpäivä aamujunassa etenee leppoisissa rutiineissa; liput tarkastettuaan hän ohjaa koiran kanssa olevan matkustajan eläinvaunuun, neuvoo opiskelijapojalle junan vaihdon perillä auttelee invalidivanhuksen laiturille. Liisa kehuu olevansa lempihommissaan, sillä hänellä on kokemuksia muunkinlaisesta työnteosta. Hän valmistui vuonna 2003 Helsingin yliopiston Käännöstieteen laitokselta kielenkääntäjäksi. Käännöstöissä dead linet painoivat aina päälle, ja koska olen hieman perfektionisti, harmitti, kun en voinut hioa tekstejä riittävästi. Yksin työskentely tuntui muutenkin raskaalta. Kipinä ammatinvaihtoon syttyi Liisan tehdessä Tilastokeskukselle haastatteluja Venäjän junissa. Menomatkoilla haastattelin matkustajia ja tullessa join kahvia ja juttelin konduktöörien kanssa. Ajattelin, että olisipas tuo kiva ammatti. Viitisen vuotta sitten hän hakeutui konduktöörikursseille ja sai vakituisen työpaikan. Kun työnantaja kysyi, voiko nuori aka- teeminen nainen kuvitella olevansa talossa eläkeikään, vastaus kuului: Totta kai! Tässä ei kukaan hengitä niskaan, eivätkä työt tule kotiin. Uskon tämän olevan varmempi työpaikka kuin moni muu. Kun pitää junaturvallisuudesta huolen, eikä sotke kassaa, melko varmasti saa pitää työnsä, hän toteaa. Asiakaspalvelun lisäksi häntä viehättää työyhteisön monipuolisuus. VR-Yhtymällä on hyvä tasa-arvo. Täällä on kaikenlaisia ihmisiä; miehiä, naisia, nuoria, vanhoja, mustia, valkoisia enkä suinkaan ole ainut akateemisesti koulutettu. Pitkät reissut kivoja Liisa on sopeutunut hyvin työvuoroihin, jotka saattavat alkaa varhaisimmillaan aamuneljältä tai jatkua yli puolen yön. Mieluiten hän työskentelee kaukojunissa. 18 Rautatieläinen

19 Pendolinolla on kiva lähteä Helsingistä, siinä on matkanteon tunnelmaa. Paikuissa ei pääse samaan fiilikseen. Eniten hän nauttii pitkistä, yhtäjaksoisista reissuista, jolloin työhön voi keskittyä rauhassa, ja vapaitakin tulee paremmin. On kivaa, kun tietää, että tämä on minun juna, tämän minä hoidan. Sama konnari on myös matkustajien etu. Liisan työmatkat suuntautuvat usein Kotkaan, Helsinkiin, Riihimäelle, ja kauemmas Kajaaniin, Savonlinnaan ja Joensuuhun. Toiveenani olisi kokeilla yöjunissa työskentelyä, ihan ammatillisen sivistyksen takia. Jatkuvasti en tahtoisi yötyötä kuitenkaan tehdä. Englanniksi ja venäjäksi Englantia pääaineena ja venäjää sivuaineena yliopistossa opiskelleella konduktöörillä on hyvät valtit ulkomaalaisten asiakaspalveluun. Etenkin Savon junissa kulkee paljon venäläisturisteja, joista osa puhuu vain omaa kieltään. Usein he yllättyvät ja ilahtuvat kohdatessaan äidinkieltään taitavan konduktöörin. Yleensä he haluavat tietää junan vaihdosta, missä on ravintolavaunu, vessa tai tupakkakoppi. Joskus kollegat joutuvat venäläisten kanssa lippuepäselvyyksiin, ja silloin voin auttaa, Liisa kertoo ja vitsailee, että kun hän saa myytyä kielitaidottomille turisteille asialliset matkaliput, työnantaja välttyy satojen eurojen tappioilta. Liisasta venäläismatkustajat ovat varsin mukavaa väkeä, ja mielellään hän tarjoaa heille myös turistineuvontaa. Jos on aikaa, kerron heille ennen Savonlinnaa keski-aikaisesta Olavinlinnasta tai muista nähtävyyksistä. Jos joku aikoo jäädä yöllä Kerimäelle, kerron, että asemalta on sitten tosi pitkä matka keskustaan. Aikataulut remonttiin Liisa osaa iloita säännöllisestä kuukausipalkastaan, mikä ei kääntäjän hommissa ollut itsestäänselvyys. Yleensä ihmiset kitisevät palkoista, mutta siihen en lähde. Tämä on mediaanipalkka, ja humanistinaisena tienaan nyt enemmän kuin kääntäjänä. Jos Liisa jotain saisi työssään muuttaa, hän tekisi junille aikatauluremontin. Kollegojensa tapaa hänkin on ollut tänä talvena kovilla. Talviaikatauluja pitäisi löysentää, ettei tarvitse mennä verenmaku suussa. Kyllä joskus on harmittanut, suututtanut ja hävettänyt, kun kaikki on mennyt päin mäntyä. Matkustajien valittaminen tosin on ollut kohtuullista, asiattomuuksia olen kuullut aika vähän. Hän on huomannut, että mitä useammin ja seikkaperäisemmin konduktööri pääsee kuuluttamaan poikkeuksista, sitä paremmin matkustajat rauhoittuvat. Unelmat toteen Vaikka pitkät työmatkat paukkupakkasilla tuntuvat luissa ja ytimissä ja venyttävät henkistä kanttia, konduktööriromantiikkaakin kannattaa hiukan vaalia. Kotkan keikat ovat kesällä ihanan leppoisia, silloin ehtii käydä jätskillä Sapokassa. Liisasta vahva ammatti-identiteetti on paras tae työssä jaksamiselle, sillä kiitoksen saaminen on satunnaista. Joskus matkustajilta tulee kiitosta aivan tavallisista asioista, joskus taas saa seistä vaikka päällään, eikä kukaan huomaa. Maalaistyttönä kasvanut Liisa toteutti uuden ammattinsa myötä toisenkin unelmansa ja hommasi puolisonsa kanssa 1800-luvun lopulla rakennetun maalaistalon Iitin takamailta Haapa-Kimolasta. Asuimme kahdeksan vuotta Lahdessa kerrostalossa ja se oli kauheaa. Haaveilin maatilasta ja eläimistä, ja miehenikin innostui, vaikka on kolmannen polven stadilainen. Hän tekee nyt etätyötä ja käy Helsingissä vain muutamana päivänä viikossa. Hyötymielessä ei eläimiä hankittu, hevonenkin on 27-vuotias eläkeläisratsu. Kananmunia tietenkin saamme, ja syksyisin laitan karitsat pataan porisemaan. Tänään Liisan juna saapuu Kouvolaan aikataulun mukaisesti kello Pian hän jo porhaltaa Iitin kuntakeskukseen Kausalaan maatalouskauppaan. On mentävä ostamaan hevosille seniorpöppösiä, ja kivennäinenkin on ihan finaalissa. Illalla kiehautan omenoista, porkkanoista, leseistä ja öljystä eläimille herkullisen ja terveellisen pöperön, onnellinen maalaiskonduktööri suunnittelee. Liisa Laavola lähdössä matkustajineen Kouvolasta Helsinkiin. Teksti ja kuvat: Sirpa Palokari Rautatieläinen

20 Rautatieläiset risteilivät Itämerellä Karaoke oli illan vetonaula. Rautatieläisten Liiton jäsenristeily veti huhtikuun alussa 1500 risteilijää Princess Balticille. Heistä 1200 oli Rautatieläisten Liiton jäsentä ja heidän puolisoitaan. Loput 300 oli JHL:n jäseniä puolisoineen. Risteily tarjosi monipuolista ohjelmaa salsatanssista yhteislauluun ja pokerista työpajoihin. Risteilymenon kruunasi yhteinen maljannosto juhlaillallisella ja Raideam mattilaisten uuden järjestölipun naulaaminen. Palaute risteilyltä oli positiivista, ja yhteisille jäsentapahtumille on selvästi tilausta. Vaikka jäsenristeilyn järjestäminen vaati suuria ponnisteluja, niin osastot ja liiton toimisto järjestävät myös jatkossa suuria jäsentapahtumia. Lisäksi JHL:n fuusio tuo jäsenille oikeuden käydä JHL:n jäsentapahtumissa. Rautatieläisten omat tapahtumat eivät kuitenkaan jää unholaan vaan Raideammattilaisten yhteisjärjestö järjestää näitä tapahtumia jatkossakin. Vuoden 2012 kesäpäivät ovat jo mietinnässä ja jäsenristeily tulevaisuudessa siintää jo ajatuksissa. Liiton entistä ja nykyistä johtoa Raideammattilaisten yhteisjärjestön lipun naulaamispuuhissa. Risteilyllä kisattiin raideammattilaisten pokerimestaruudesta. 20 Rautatieläinen