NRO Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen s.8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 3 2011. Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen s.8"

Transkriptio

1 NRO Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen s.8

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen (ti to) osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Rautatieläisten ja JHL:n yhdentyminen etenee rivakasti 8 Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen 11 Kovaa peliä radalla 13 JaaEi 14 SAK:n 18. edustajakokous 16 Edunvalvonta 18 Onnellinen käännynnäinen 20 Rautatieläiset risteilivät Itämerellä 22 Kympin arvoinen lomasuoritus 23 Jäsenkortti mukaan matkalle 24 Radan varrelta 25 Visa Tammen merkkipäivänä liehuivat punaiset liput 26 SAL-lomat 27 Kuntoremontti uudistuu 31 Osastot toimivat MAARIT UUSIKUMPU Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena Motiivi-lehden toimitukseen Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 5,00 Painopaikka Forssa Print Oy, Forssa Liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski trimmaa VR Track Oy:n kilpailukykyä. Työntekijät pelkäävät työehtojen heikkenemistä. s. 11 SIRPA PALOKARI Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Liisa Laavola vaihtoi kääntäjästä unelma-ammattiinsa. s Rautatieläinen

3 Kun vanha sivu sulkeutuu, kääntyy uusi H yvä lukija ja jäsen! Kädessäsi on viimeinen Rautatieläinen-lehti. Samaan aikaan kun jätämme hyvästejä liittolehdellemme on lehti ansainnut onnittelut. Onnea 90-vuotiaalle Rautatieläiselle! Rautatieläinen on yksi vanhimmista SAK:laisista liittolehdistä, ja se on ilmestynyt samannimisenä jo 90 vuotta. Se on pitkä elinkaari lehdelle. Tuosta ajasta olen toimittanut sitä vain murto-osan. Tulin toimittajaksi kaksi ja puoli vuotta sitten juuri uudistettuun Rautatieläiseen. Päätoimittajana olen ollut puolitoista vuotta. Rautatieläiset ovat luonnehtineet viimeistä parin vuoden ajanjaksoa työntekijän näkökulmasta suomalaisen rautatiealan hektisimmäksi ja eniten muutoksia sisältäväksi ikinä. Niinpä juttupula ei ole päässyt yllättämään. On ollut ilo huomata, että Rautatieläinen on ollut odotettu lehti. Myöhästymiset jakelussa tai lehtien ilmestymiskertojen vähentäminen ovat saaneet jäsenet tarttumaan puhelimeen ja virittäneet keskustelua liittolehden merkityksestä. Vaikka sähköisen viestinnän merki- tys on kasvanut, on liittolehdellä edelleen paikkansa. Toivon, että lehti on kyennyt vastaamaan lukijoiden ja jäsenten odotuksiin ja luovuttanut ajankohtaista ja olennaista tietoa siitä, missä raidemaailmassa, liikennepolitiikassa, työelämässä ja edunvalvonnassa mennään ja mistä muutoksessa on kyse. Juttuaiheet ja näkökulmat ovat aina valintoja eri suuntiin vetävässä ja tietoa tulvivassa maailmassa. Mutta kun vanha sivu sulkeutuu, kääntyy uusi: Vahvistaakseen edunvalvontaansa Rautatieläisten Liitto fuusioituu tämän vuoden aikana Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään. Syyskuusta alkaen Rautatieläisen tilalla ilmestyy raideammattilaisten uusi edunvalvontaan painottuva julkaisu, joka jaetaan koteihin JHL:n liittolehti Motiivin välissä. Aviisin muoto, ilme ja sisältölinjaukset ovat enää viimeistä silausta vaille. Haikein mielin toimitus jättää jäähyväiset lehtivanhukselle ja lukijoille ja kiittää lukijoita ja yhteistyökumppaneita vuorovaikutteisesta yhteisestä matkasta. Erityiskiitokset lehden taittaja Sanna Kalliolle. Toivotan kaikille hyvää, rentoa ja aurinkoista lomakesää. Maarit Uusikumpu päätoimittaja KARI UUSIKUMPU SANNA KALLIO Rautatieläisten Liiton toimisto on suljettu Rautatieläinen toivottaa lukijoilleen aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu VR-Yhtymä Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on nimetty Sanomakonsernin entinen toimitusjohtaja Hannu Syrjänen. Hallituksen jäseninä jatkavat Christer Granskog, Maaret Heiskari, Antti Mäkelä, Soili Suonoja, Arja Talma ja Markku Tapio. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Riku Aalto. Hallituksen jäsenenä vuodesta 2009 toiminut Lauri Ihalainen valittiin kansanedustajaksi, eikä hän ollut enää käytettävissä hallituksen jäseneksi. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Matti Ahde. Kevään yhtiökokoukseen asti hallituksen puheenjohtajana toiminut Lauri Ratia valittiin tehtäväänsä tilanteessa, jossa silloinen puheenjohtaja ja toimi- EDUNVALVONTA- ASIOISSA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ: VR-Yhtymä Oy:n päätoimiset pääluottamusmiehet Konsernin pääluottamusmies Kukkonen Arto p Logistiikka Takala Esko p Taatila Erkki p Kaukoliikenne Tukiainen Timo p Lähiliikenne Jelekäinen Timo p Varikot ja konepajat Ojala Sakari p VR Track Oy:n päätoimiset pääluottamusmiehet Sähkö Suhonen Pentti, p Kunnossapito Nyberg Jarmo, p Maa- ja sillanrakentaminen, kv-toiminnot, suunnittelu- ja pitkän linjan työnjohtajien erityiskysymykset Varpenius Pertti, p Materiaali Hämäläinen Hannu, p Radan rakentaminen Salow Raimo, p Corenet Oy:n pääluottamusmiehet Etelä-Suomi Suojanen Tomi, p Pohjois-Suomi Tolonen Pasi, Itä-Suomi Rämä Matti, p Länsi-Suomi Wallenius Jorma, p VR-Yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi Hannu Syrjänen Tuire Santamäki-Vuori ei jatka JHL:n puheenjohtajana Tuire Santamäki-Vuori ei ole enää käytettävissä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtajaksi vuoden kuluttua alkavalla uudella kaudella. Hän kertoi asiasta JHL:n kevätedustajiston kokouksessa Jyväskylässä toukokuussa. JHL:n seuraavan edustajiston vaalit järjestetään ensi vuoden maaliskuussa ja saman vuoden kesäkuussa uusi edustajisto pitää ensimmäisen kokouksensa, jossa se valitsee liiton johdon. Santamäki-Vuori toteaa olleensa unelmatyössään. Tämän kautensa päättyessä hän tulee kuitenkin olleeksi JHL:n ja KTV:n johtotehtävissä yli 10 vuotta. tusjohtaja erosivat yhtä aikaa. VR:n mukaan Ratian tehtävänä oli vakauttaa yhtiön toiminta, valita uusi toimitusjohtaja sekä laittaa käyntiin VR:n strategian ja toimintojen laaja kokonaisarviointi. Nämä tehtävät on nyt saatettu loppuun. Uuden puheenjohtajan Hannu Syrjäsen keskeinen kokemus on vaativasta kuluttajaliiketoiminnasta. Yhtiöön haluttiin juuri tämän alan osaamista jatkamaan yhtiön kehittämistä. Reetta Keränen vuoden duunariksi Helsinkiläinen Reetta Keränen on saanut SAK:n tämänvuotisen Duunari-stipendin, jonka myöntämisen perusteena on muun muassa toiminta oman alan arvostuksen nostamiseksi ja esimerkillinen ammattiylpeys. 24-vuotias Reetta Keränen työskentelee ohjaajana ja musiikin tuntiopettajana Ruskeasuon erityiskoululla Helsingissä. Koulutukseltaan hän on lähihoitaja vammaistyön koulutusohjelmasta (Pirkanmaan ammattiopisto 2009). Reetta Keränen on omalla toiminnallaan edistänyt erityisesti hoitoalan arvostuksen nostamista. 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu Tavarajunan suistuminen maksoi yli kaksi miljoonaa Turusta Tampereelle matkalla olleen tavarajunan kymmenen vaunua suistui kiskoilta Toijalassa kesäkuussa Onnettomuudesta aiheutuneet kalusto-, rata- ja laitevauriot olivat välittömiltä kustannuksiltaan yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa. Onnettomuudesta ei aiheutunut varsinaisia ympäristövahinkoja. Onnettomuudessa kaatui viisi vaunua. Junan nopeus vaunujen suistumishetkellä oli 70 km/h. Suistuminen johtui vaihteen kääntymisestä junan alla. Tutkimuksissa voitiin osoittaa, että onnettomuusvaihteen lukitus aukesi värähtelytaajuudella, joka vastaa kyseisen tavarajunan akseliston aiheuttamaa värähtelytaajuutta. Onnettomuudessa vaurioitui turvalaitteita, rataa ja sähköratalaitteita. Turvalaite- ja viestiyhteydet katkesivat Toijalan ja lähimpien liikennepaikkojen alueelta. Täydellinen liikennekatkos kesti yli viisi tuntia. Pääradalla aloitettiin lähes normaali liikenne parin vuorokauden kuluttua. Liikenne saatiin palautettua normaaliksi 15 päivän kuluttua onnettomuudesta. Kaikkiaan Toijalan vaurion vuoksi peruttiin Suomessa VR:n mukaan 134 matkustajajunaa ja yli 100 tavarajunaa. Jälkisiivouksen puutteellisuuden vuoksi ratapihalla ilmeni myöhemmin haju- ja tuhoeläinongelma. Onnettomuudessa olleissa vaunuissa oli muun muassa viljaa ja kalanrehua. Siivous valmistui 35 päivän kuluttua onnettomuudesta. Työelämän verkkoopisto julkaisi työelämäsanaston Verkkoon on jo pitkään kaivattu helppokäyttöistä sanastoa, joka kokoaa yhteen työelämässä tarvittavat käsitteet ja avaa niiden merkitykset niin ay-toiminnan, edunvalvonnan, järjestötoiminnan, talouden, aikuiskoulutuksen kuin sosiaaliturvankin kannalta. Tämä tavoite toteutuu SAK:n tuottamassa, osana Työelämän verkko-opistoa julkaistussa työelämäsanastossa, joka sisältää jo lähes neljäsataa keskeistä termiä selityksineen. Jokainen käyttäjä voi olla itsekin mukana kehittämässä työelämäsanastoa ehdottamalla siihen uusia, puuttuvia termejä verkkolomakkeen avulla. Työelämäsanaston avulla halutaan kehittää työelämätietoutta ja palvella ay-liikkeen uusia ja nuoria jäseniä sekä suomalaiseen työelämään mukaan tulevia maahanmuuttajia. Työelämäsanastoa pääset käyttämään osoitteessa Työelämän verkko-opisto on vuonna 2007 perustettu SAK:n, sen jäsenliittojen, ay-liikkeen opistojen sekä TSL:n ja KSL:n opintokeskusten yhteinen sisäänkäynti työelämän verkkoopiskelun maailmaan: verkkokursseihin ja verkkotuettuihin opintoihin. Turvallisuustodistus uudelle rautatieliikenteen harjoittajalle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt rautatieliikenteen harjoittamiseen vaadittavan turvallisuustodistuksen Proxion Train Oy:lle. Suomi avasi rautateiden kansallisen tavaraliikenteen kilpailulle vuoden 2007 alussa, mutta vasta nyt ensimmäinen VR- Yhtymä Oy:n kilpailija on aloittamassa liikennöintiä. Turvallisuustodistus on voimassa viisi vuotta, ja sen edellytyksiin kohdistuu jatkuvasti viranomaisen valvontaa. Trafissa on tällä hetkellä vireillä toinenkin turvallisuustodistushakemus, joka mahdollisesti ratkeaa kesän aikana. Turvallisuustodistus on osoitus siitä, että rautatieliikenteen harjoittaja on ottanut käyttöön vaatimusten mukaisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy toimimalla turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä mukaisesti täyttämään sille asetetut vaatimukset riskien hallitse- miseksi ja kuljetuspalvelujen tarjoamiseksi rautatieverkolla turvallisesti. Pelkkä turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönottaminen ei riitä, vaan sitä tulee jatkuvasti myös ylläpitää ja kehittää. Ennen kuin Proxion Train Oy voi aloittaa tavarakuljetukset rautateillä, se tarvitsee toimiluvan liikenne ja viestintäministeriöltä. Lisäksi sen on tehtävä Liikenneviraston kanssa rataverkon käyttösopimus ja haettava siltä ratakapasiteetti. Rautatieläinen

6 Painavasana Linjakkaaseen liikennepolitiikkaan Tätä kirjoitettaessa muokataan hallitusohjelmaa Säätytalolla, ja neuvottelujen tuloksen arviointi jää myöhemmäksi. Suomalaisen hallinnon perisynti on ollut sanojen ja tekojen ristiriita liikenneja infrapolitiikassa. Liikennepoliittisissa tavoitteissaan niin puolueet kuin hallintokin ovat painottaneet muun muassa ympäristöystävällisyyttä ja joukkoliikenteen käytön lisäämistä. Samalla tavoitteisiin ei olla päästy alimitoitettujen määrärahojen ja hajautetun hallinnon vuoksi. Millaisia linjauksia tulevan hallituksen tulisi tehdä, jotta tavoitteiden ja tekojen ristiriita voitaisiin kuroa umpeen? Ensiksi hallitusohjelmassa tulisi linjata jo aloitettujen infrahankkeiden muun muassa Pohjanmaan radan ja E 18 tiehankkeen loppuunsaattaminen sekä tulevien hankkeiden, kuten Pisara-radan suunnittelu. Samoin tulisi päättää tasokorotuksesta perusväylänpidon määrärahoihin. Jotta ratojemme kunto saataisiin pidettyä edes nykytasolla, tarvitaan vuosittain 100 miljoonaa euroa lisärahaa. Suuri rakenteellinen ongelma on, kuinka infrahankkeiden pitkäjänteisyytttä voitaisiin lisätä. Ratkaisuiksi on ehdotettu infra oy:n perustamista tai infrarahaston luomista. Kyse olisi samankaltaisesta kansallisvarallisuuden uudelleenkohdentamisesta, kuin oli aikanaan Teollisuussijoitus Oy:n luominen Antti Kalliomäen toimiessa kauppa- ja teollisuusministerinä. Infra oy sijoittuisi todennäköisesti omistajaohjauksen alle; infrarahaston luominen puolestaan edellyttänee perustuslain muuttamista. Pääomabudjetoinnin käyttöönotto olisi kuitenkin paras ja vastuullisin tapa ongelman ratkaisemiseksi. Tässä mallissa valtiovarainministeriö vastaisi budjettikokonaisuudesta, mutta liikenne- ja mahdollisesti myös muita investointimenoja irrotettaisiin nelivuotisesta budjettikehyksestä. Hankkeille varmistettaisiin koko hankkeen kestävä rahoituspohja, mikä olisi myös veronmaksajille paras ja halvin ratkaisu. Pääomabudjetointi tulisi liittää kymmenen vuoden liikenneohjelmaan, jollainen on muun muassa Ruotsissa käytössä. Myös EU:ssa valmisteilla olevassa rautatiepakettien revisiossa tultaneen edellyttämään rautatieinvestoinneille keskipitkän aikavälin suunnitelmaa. Liikenneohjelma olisi selontekoa sitovampi ja läpinäkyvämpi sen liittyessä hankkeiden budjetointiin. Kokonaisuus kuitenkin edellyttää budjettikäytännön kehittämistä. Yksi pitkäjänteisen infrapolitiikan ongelmista on myös, että toimialan hallinto on harvinaisen tehokkaasti ja suunnittelematta hajautettu eri ministeriöiden hallinnonaloille: liikenne- ja viestintäministeriö vastaa liikennehankkeista, ympäristöministeriö maankäytön suunnittelusta, maa- ja metsätalousministeri ao. asioista maa- ja metsätalousmaan osalta jne. Liikennepolitiikan ja maankäytön tulisi olla saman ministeriön tai ministerin hallussa. Saattaa olla, että uuden superministeriön perustamiseen ei nyt ole oikea hetki, mutta asia voitaisiin hoitaa perustamalla erillinen ministerisalkku tai laajentamalla liikenne- tai ympäristöministerin salkkua. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Suomalaisen hallinnon perisynti on ollut sanojen ja tekojen ristiriita liikenneja infrapolitiikassa. Tavoitteisiin ei olla päästy alimitoitettujen määrärahojen ja hajautetun hallinnon vuoksi. 6 Rautatieläinen

7 Rautatieläisten ja JHL:n yhdentyminen etenee rivakasti Rautatieläisten Liiton ja JHL:n fuusio on edennyt vauhdikkaasti. Lähes kaikki ammattiosastot ovat tähän mennessä hakeneet JHL:n jäsenyyttä. Joitakin pieniä ja hiljaiseloa viettäneitä ammattiosastoja sulautetaan toisiinsa. JHL:n raitiovaunuja metroliikenteen yhdistykset, Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys 19 ja Helsingin Raidetyöntekijät 007 anovat vastaavasti jäsenyyttä Raideammattilaisten yhteisjärjestössä. Yhteisjärjestöön arvioidaan kuuluvan sen aloittaessa ensi vuoden alussa noin 60 raidealan ammattijärjestöä. Yhdistykset 19 ja 007 saavat edustukset Raideammattilaisten yhteisjärjestön hallinnossa. Kummallakin yhdistyksellä on oikeus nimetä hallitukseen yksi edustaja ja hänelle varajäsen ja liittovaltuustoon yksi varsinainen ja yksi varajäsen. Nimetyillä jäsenillä on hallituksen ja liittovaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus yhteisjärjestön edustajakokoukseen 2013 asti. Edustajakokouksen jälkeen yhdistysten 19 ja 007 edustajista tulee hallituksen ja liittovaltuuston täysjäseniä. Uusi nimi ja kotisivut käyttöön elokuussa Rautatieläisten Liitto alkaa virallisesti käyttää nimeä Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ja tuttavallisemmin Raideammattilaiset elokuussa. Elokuussa julkaistaan myös uudet kotisivut, jotka noudattelevat yhteisjärjestön visuaalista ilmettä. Työehtosopimukset löytyvät Edunvalvonta-valikon alta. Sivuille pääsee osoitteella Jäsenet saavat myös kuusi kertaa vuodessa raideammattilaisten asioita painottavan lehden Motiivi-lehden välissä. Tämän vuoden loppuun mennessä lehti ehtii ilmestyä kolme kertaa. Ensimmäinen lehti jaetaan koteihin 14. syyskuuta ja sen aineistopäivä on 29. elokuuta. Kiitokset ja osastojen ilmoitukset julkaistaan jatkossa Motiivin palvelusivuilla. Lisäohjeita ilmoittelusta löytyy tämän lehden Osastot toimivat -osiosta. Vapaajäsenyyksiä ja lepääviä jäsenoikeuksia myönnetään tämän vuoden loppuun Liiton hallitus myöntää vapaajäsenyyksiä tämän vuoden loppuun asti, jos hakemus vapaajäsenyydestä on liiton toimistossa viimeistään ja eläke alkaa tänä vuonna. Samoin lepäävien jäsen-oikeuksien hakemuksen viimeinen jättöpäivä liiton toimistoon on Peruste lepääville jäsenoikeuksille on pitänyt syntyä vuoden 2011 aikana. Lepäävät jäsenoikeudet koskevat Rautatieläisten Liitosta Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:ään siirtyneiden yhdistysten jäseniä. Niihin ovat oikeutettuja jäsenet, jotka opiskelun, ase- tai siviilipalvelun, erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan, kuntoutustuen, kuntoutusrahan, laitos- tai omaishoidon tai vapausrangaistuksen takia eivät saa palkkaa. Heidän ei siis tarvitse maksaa jäsenmaksua ja mahdollista yhdistyksen jäsenmaksua tältä ajalta. Ensi vuonna Raideammattilaisten yhteisjärjestön maksuvapautukset määräytyvät JHL:n sääntöjen mukaan ja periaatteet ovat samat kuin Rautatieläisten Liitossa. JHL:ssä ei kuitenkaan ole säännöissä mainintaa eläkkeelle jäävien jäsenten vapaajäsenyydestä vaan eläkkeellä olevat jäsenet maksavat minimijäsenmaksua, jos haluavat säilyttää jäsenyytensä. Niiden, jotka ovat jo aiemmin saaneet vapaajäsenyyden, ei tarvitse maksaa minimijäsenmaksua. Teksti ja kuva: Maarit Uusikumpu Raideammattilaisten yhteisjärjestön kotisivut julkaistaan elokuussa. Kuvan sivu on luonnos. Rautatieläisten Liiton henkilöstö siirtyy JHL:n keskustoimiston tiloihin viimeistään vuoden lopussa. Keskustoimiston käyntisoite on Sörnäisten rantatie 23. Rautatieläinen

8 Hyvästi jää Rautatieväki on ymmärtänyt painetun sanan merkityksen jo järjestäytymisensä alkumetreillä. Ensimmäinen rautatieläisten ammatillinen ja yhteiskunnallinen lehti, Juna, julkaistiin jo liiton perustamisvuonna Sen perinteitä jatkoi 15 vuotta myöhemmin Rautatieläinen, joka ihmisen eliniässä mitattuna on jo vanhus. Rautatieläinen sai päivänvalon vuonna 1921 ja se täytti tänä vuonna 90 vuotta. Lehden tehtävänä oli olla Suomen valtionrautatieläisten keskusjärjestön äänenkannattaja. Sen ensimmäinen vuosikerta sisälsi 19 nelisivuista lehteä, jotka oli painettu sanomalehtipaperille suurikokoiseen broadsheet-muotoon. Vastaavana toimittajana toimi filosofian maisteri Y. Nikkola. Pitkän taipaleensa aikana lehti on muuttanut muotoa, kasvanut ja kutistunut sekä saanut väriä kylkeensä. Sen päätoimittajat ja toimitussihteerit ovat vaihtuneet, mutta aihepiiri on pysynyt vakaana. Ensimmäinen naistoimittaja kummajainen Nykyään Suomen Poliisijärjestöjen Liiton viestintäpäällikkönä työskentelevä Sari Haukka-Konu tuli Rautatieläisen toimittajaksi heti valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi. Vuosi oli 1989 ja hän ensimmäinen naistoimittaja lehden historiassa. 8 Sari Haukka-Konu on varastoinut toimittamansa parhaimmat Rautatieläiset kellariinsa. Haukka-Konu toimi Rautatieläisen toimittajana vuosina Oli rohkea veto ottaa nainen toimittajaksi. Jotkut hallinnon jäsenet minut ensi kertaa nähdessään tokaisivat hämmästyneenä nainen?, mutta ei se ollut pahantahtoisuutta. Liitossa ei vain ollut totuttu naistoimittajiin. Haukka-Konu sai työssään heti paljon vastuuta ja vapautta. Hallinto ei määritellyt lehden linjaa mitenkään. Toimitusneuvosto kokoontui korkeintaan pari kertaa vuodessa. Myöskään lehden silloinen päätoimittaja, liiton puheenjohtaja Pentti Kesseli ei puuttunut lehden sisältöön tai määritellyt lehden linjaa. Ainoana ohjenuorana oli tasapuolisuus poliittisten ja ammattiryhmien kesken ja Rautatieläinen

9 jäsenten ammatillisten ja liikennepoliittisten näkemysten esillä pitäminen. Hänen mukaansa lehden todellinen linja oli se, että se saatiin ylipäätään ajoissa kasaan. Resurssit olivat aivan liian pienet lehden ilmestymiskertoihin nähden. Rautatieläinen ilmestyi tuolloin 12 kertaa vuodessa, ja pestini alussa jopa joka toinen viikko. Toisaalta muuta viestintää oli silloin paljon vähemmän kuin nykyään. Tabloidista aikakausilehdeksi Lehden teko on muuttunut paljon niistä ajoista, kun Haukka-Konu toimitti Rautatieläistä. Aloitin työni sähkökirjoituskoneella, joka vaihtui 1990-luvun alussa tietokoneeksi. Toimitin lehden sisällön paperilla painoon, jossa ladottiin palstat. Tein myös taittomallin valmiiksi ja valvoin taittoa painossa, jossa ammattitaittaja teki saksitaiton. Jo hänen aikanaan Rautatieläistä toimitettiin tabloid-kokoisena sanomalehtenä, mutta pääsoin mustavalkoisena. Väriä sai kuitenkin ostaa pienellä rahalla, mutta lehti oli auttamatta jäänyt ulkoasultaan jälkeen tuonkin ajan mittapuulla. Tuohon aikaan ei vielä ollut toimit- Näin ylevästi tervehti Kajanne Rautatieläinen-lehden edeltäjää Junalehteä sen toisessa näytenumerossa 3. tammikuuta Rautatieläinen Rauta Rautatieläisten Liitto on julkaissut Rautatieläi tieläisen lisäksi myös Juna- ja Opaste-lehtiä. O Opaste ilmestyi vuosina tamisessa nykyistä konseptiajattelua, hän muistelee. Haukka-Konu pitää bonuksena sitä, että työvuosistaan Rautatieläisten Liitossa hänelle jäi kiinnostus liikennepolitiikkaan ja rautatieliikenteeseen. Junat ja liikennekysymykset eivät tietenkään pyöri jatkuvasti mielessä, mutta tunnen silloin tällöin lämpimän ailahduksen, kun juna kiitää ohi tai kävelen työpaikalta Pasilasta kotiin ja ylitän Ilmalan seisakkeen kohdalla junaradan. Työn varjopuolina hän piti yksinpuurtamista. Olin ainut viestintäalan työntekijä liitossa, ja viestinnällisesti työ oli yksinäistä puurtamista. Silti työkavereista liiton toimistolla jäi hyvät muistot. Tunsin itseni alun perinkin tervetulleeksi, vaikka ensimmäinen naistoimittaja olinkin. Ja syntyihän hyvästä työkaveruudesta myös elinikäinen ystävyyssuhde Seijan kanssa. Ja kaiken kiireen keskellä oli välillä hauskaakin yhdessä. Haukka-Konun viimeisenä työvuonna 1996 juhlittiin lehden 75-vuotistaivalta ja aloitettiin lehden uudistaminen teettämällä lukijatutkimus sisällöstä ja ulkoasusta. Haukka-Konu ei kuitenkaan nähnyt uudistusta. Hän viihtyi talossa lähes kahdeksan vuotta ja yleni toimitussihteeriksi. Kun tekee työtään yksin, oppii sen, minkä oppia voi. Itse en enää voinut oppia 9

10 uutta, kun kukaan ei ollut sparraamassa ja vaihdoinkin sitten työpaikkaa Valittuihin Paloihin. Haukka-Konun työtä jatkoi Jouko Jaakkola, jonka päätoimittajuuden aikana lehden ulkoasu muuttui sanomalehdestä nykyiseen aikakausilehden muotoon vuoden 2004 alusta. Palkat ja ratarahat kestoaiheina Ensimmäisten vuosikymmenten lehden sisältö koostui kirjoitetuista jutuista, ilmoituksista ja mainoksista. Valokuvia ei käytetty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kuvien käyttö yleistyi vasta 40-luvun loppupuolella. Piristystä lehti sai pintaansa jo 30-luvulla mainostajien puna-vihreistä ilmoituksista. Vaikka lehden teko on muuttunut, niin juttujen aihepiiri on tuttu ja kotoisa. Jäsentenvälisten kuulumisten lisäksi yhteiskunnallista ja poliittista vaikuttamista on pidetty tärkeänä. Eikä syyttä, sillä onhan rautatiealan kehitys ja rahoitus riippuvainen valtakunnan tason poliittisista päätöksistä. Huolta on kannettu palkkojen lisäksi ratarahoituksen riittävyydestä tai pikemminkin sen puutteesta ja rautateiden yksityistämisestä. Lehti on julkaissut myös juttuja rautateiden kansainvälisestä kehityksestä ja alkuaikoinaan luovan rautatieläisluokan aatteellisyleviä runoja. Haukka-Konun aikaan aihepiiri laajeni Euroopan unionin tuomiin haasteisiin. Varsin ajankohtainen on silloisen kansanedustaja Kimmo Kiljusen kolumni Muukalaisviha huhtikuun 1996 Rautatieläisessä. Itseensä käpertyminen ja muukalaisviha kuvaavat kypsymättömyyttä. Pakolaisiin suhtautuminen on tuonut esiin kuonaisimmat ja ahdasmielisimmät tunteemme. Vieraiden kansojen kohtaamisessa on meille kasvun paikka. Näihin suvaitseviin sanoihin on hyvä lopettaa Rautatieläisen kunniakas 90-vuotinen taival rautatieläisten edunvalvonnan ja oikeudenmukaisuuden äänitorvena. Mainostajat somistivat 30-luvulla joululehtiä käyttämällä ilmoituksissaan punaista ja vihreää. Rautatieläisten merkitys yleislakossa ei ollut vähäinen. Pysähtyihän rautatieliikenne täydellisesti. Rautatieläisen vuosikerrat on arkistoitu ja sidottu kansien väliin ja niitä on säilytetty liiton käsikirjastossa. Kaksoiskappaleet löytyvät Työväen Arkistosta. Rautatieläisen ulkoasu muuttui aikakausilehtimäiseksi vuonna Nyt Rautatieläisen levikki on , mutta se on parhaimmillaan ollut arviolta Teksti: Maarit Uusikumpu Kuvat: Maarit Uusikumpu ja Sanna Kallio 10 Rautatieläinen

11 Kovaa peliä radalla Kilpailukyvyssä on kyse siitä, halutaanko yleensä olla mukana palveluliiketoiminnassa. Kilpailu kunnossapitoalueista on niin kovaa, että vanhoilla toimintatavoilla ei pärjätä, liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski VR Trackiltä lataa. Nyt VR Track hakee kadonnutta kilpailukykyään kilpailukykytyöryhmän avulla, sillä yritysten kilpailu kunnossapitoalueista on kovaa peliä, jonka tarjouskilpailuissa on jätetty jopa tappiollisia tarjouksia. Näissä kilpailuissa ei jaeta hopeamitalia ja jokainen hävitty alue vie pois työpaikkoja viideksi vuodeksi kerrallaan, Heinonkoski muistuttaa. Kunnossapitopuolella VR Trackin pahin kilpailija on toinen valtionyhtiö Destia Rail. Yhtiöt ovat kilpailutuksessa napanneet vuoron perään kunnossapitoalueita toisiltaan. Kovassa hintakilpailussa hinnat ovat laskeneet yli 60 %. Äskettäin jätettiin tarjoukset kolmosalueesta. Myös uusia kilpailijoita pyrkii markkinoille muun muassa Ruotsista ja Euroopasta. Radanpidon rahoitus epäselvä Rakentamisessa VR Trackin tilannetta on helpottanut puitesopimus, mutta se päättyy tämän vuoden lopussa ja puitesopimuksen työt siirtyvät kilpailutetuiksi töiksi. Puitesopimuksessa Trackillä on ollut perinteisesti suuri markkinaosuus. Puitesopimusten kautta on teetetty töitä yli 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Heinonkosken mukaan hankaluuksia aiheuttaa sekin, että maan hallitusneuvottelut viivästyivät ja radanpidon rahoitus on hyvin epäselvä. Aikaisempiin vuosiin verrattuna tarjouspyyntöjä on liikkeellä vähemmän ja kilpailu rahoituksista eri väylien välillä on selkeästi aikaisempaa suurempaa. Heinonkoski ei allekirjoita sitä, että radat olisivat rapistuneet. Poliittinen puhe on ollut sellaista, että radat ovat rapistuneet, mutta VR Trackin kunnossapitäjät ovat onnistuneet hyvin työssään. Liikenneviraston tilastojen mukaan ratojen kunto ei ole romahtanut vaan tilanne on pysynyt samana. Rahoi- Pääluottamusmies Ilpo Jakunaho ja liittovaltuuston jäsen Esa Korkiakoski epäilevät työnantajan käyttävän kilpailutilannetta hyväkseen työehtojen heikentämiseen. Liiketoimintaluottamusmies Pentti Suhonen kuuntelee, kun liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski kertoo VR Trackin kilpailukyvyn haasteista. tusmäärä ei ole kuitenkaan riittävä, jotta jatkossa radat pysyisivät nykyisessä kunnossa. Hinnat alas, laatu ylös Heinonkoski kertoo, että Liikennevirasto haluaa turvata ratojen kuntoa entistä kovemmilla laatuvaatimuksilla. Se tuo lisäpaineita tarjouskilpailuun ja toimintatapoihin. Laatupisteitä annetaan muun muassa turvalaitteiden vikojen määrien vähennyskyvystä, vikojen korjausten vasteajasta, liikenteen täsmällisyyden parantamisesta, tietojärjestelmien hyvyydestä, yhteistyöstä liikenteenohjauksen kanssa ja varallaolosta. Uusien sopimusten rakenne tarkoittaa sitä, että hinnat laskevat mutta laadun pitää samaan aikaan parantua. Track on pärjännyt tähän asti hyvin laatupisteissä, mutta nelosalueella Destia kiritti ohi. Kuutosalueella taas Track sai paremmat pisteet. Kun laatuvaatimukset nousevat, valvonnan merkitys lisääntyy. Rautatieläinen

12 VR Trackin liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski (oik.) kertoi ratapuolen kilpailukykytyöryhmän johtopäätöksistä toukokuun liittovaltuuston kokouksessa Hyvinkäällä. Kuvassa vasemmalta Eero Tastula, Esko Takala ja Jarmo Nyberg. Valvovaa porukkaa on tulevaisuudessa vähemmän, mutta työn laatua valvotaankin pistokokein. Tämän vuoksi tilaaja vaatii entistä enemmän raportointia. Nyt sen, joka homman tekee, pitäisi osata raportoida tulevaisuudessa kentältä suoraan, Heinonkoski selvittää. Samat työt, vähemmän väkeä Trackin kilpailukykyä kehittämään on perustettu kilpailukykytyöryhmä. Sen tehtävänä on parantaa tuottavuutta ja luoda paremmat edellytykset pärjätä tiukentuneessa kilpailussa. Heinonkoski uskoo, että VR Track pärjää kilpailussa yhtä notkeasti kuin muutkin, mutta vanhalla tyylillä ei voi jatkaa. Nykyisellä kustannustasolla ei pärjätä. Vaikka voitetaankin joku alue, on pärjättävä pienemmällä porukalla. Meidän on muutettava toimintatapoja ja palkkausjärjestelmiä. Kalliiseen varallaoloon on löydettävä nykyistä taloudellisempia vaihtoehtoja eikä varallaoloa voi järjestää jatkossa kolmivuorotyönä. Heinonkoski myöntää, että kilpailukykytyöryhmän esitykset vaikuttavat voimassaolevaan työehtosopimukseen ja työntekijälle kielteisesti. Kunnossapidossa kustannukset jakautuvat yleisesti niin, että työn osuus on noin 80 prosenttia ja materiaalit noin 20 prosenttia. Tämän vuoksi kaikki vanhat edut eivät voi säilyä. Liiketoimintaluottamusmies Pentti Suhosen mukaan päämääränä ei voi olla henkilökunnan vähentäminen, vaikka hän ymmärtääkin työnantajan huolen ja vaatimuksen kustannusten alentamiseksi. Tavoitehan on, että tällä henkilömäärällä tehtäisiin enemmän töitä. Uudella VR TRACKIN KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KILPAILUKYVYN LISÄÄMISEKSI: tavalla tehtäessä pitäisi henkilökuntaa olla käytettävissä kilpailun myötä voitettuihin uusiin projekteihin, jotka eivät välttämättä tarvitse olla edes suoraan rautatiehen liittyviä. Tämä tulee väistämättä eteen, jos ratoihin käytettävä rahoitus pysyy nyt kaavailulla tasolla. Myös Suhonen pitää kilpailukyvyn parantamista olennaisena. Varallaolon ratkaiseminen tuottavammin. Siirtyminen yksintyöskentelyyn siellä, missä se on turvallista. Työaika työpisteessä maksimoitava. Kunnossapidon ja projektien yleinen ongelma on, että siirtymisiin menee paljon aikaa. Tavoite on, että työpaikalle kuljetaan tehokkaasti. Tarpeetonta matkustamista pitää vähentää. Kulkeminen kotoa suoraan työmaalle vähentää tarpeetonta kulkemista. Oman ja talon auton käyttö, työkalut ja -vaatehuolto sopeutetaan muuttuviin tarpeisiin. Vuoronvaihto ei saa keskeyttää vian korjausta. Näin liikennehäiriöt pienenevät ja täsmällisyys paranee. Oman työvoiman käyttö maksimoidaan ja konetyön osuutta lisätään muun muassa lumitöissä. Alihankinnan ja määräaikaisen työvoiman käyttö minimoidaan. Palkkausjärjestelmiä kehitetään ja tuottavuuden parantumisesta palkitaan. 12 Rautatieläinen

13 Jaaei Tukitoimintojen kuntoon laittamisen lisäksi pitäisi pystyä varautumaan myös henkilökunnan ikääntymisen, eläköitymisen ja työkyvyn tuomiin haasteisiin. Tämä vaatii uusien työntekijöiden rekrytoimista ja jos kilpailukyky ei ole kunnossa, yhtälöhän on mahdoton toteuttaa. Kunnossapidon ja rakentamisen pääluottamusmies Ilpo Jakunaho Pohjois- Suomesta pelkää, että työnantaja käyttää kovaa kilpailutilannetta hyväkseen työehtosopimuksen heikennyksille. Hän ei kuitenkaan tyrmää suoralta kädeltä työnantajan ehdotuksia vielä tässä vaiheessa. Riippuu paljon siitä, mitä työnantaja antaa takuiksi. Esimerkiksi takaako VR Track viideksi vuodeksi töitä työntekijöille ehtojen heikennysten vastapainoksi. Tuottavuuspalkkioita työntekijöille Kepin lisäksi työnantaja lupaa tarjota porkkanoita. VR Track onkin ottanut käyttöön projektipalkkiojärjestelmän, jonka odotetaan vastaavasti palkitsevan paremmin työn tuottavuuden kautta. Esimerkiksi vasteaikojen alittamisesta ja ajolangan palveluprosentin tavoitteiden ylittämisestä tilaaja palkitsee VR Trackin kunnossapitoa ja sen kautta voidaan jakaa palkkioita myös työntekijöille, Heinonkoski lupaa. Hän uskoo, että kilpailijat suunnittelevat työtään myös ulkomaisen työvoiman varaan. Voittajat tuskin palkkaavat kaikkea työvoimaansa VR Trackilta vaan käyttävät muuta työvoimaa. Työntekijäpuolta on ihmetyttänyt työnjohdon suuri määrä. Heinonkoski uskoo, että siihenkin voidaan vaikuttaa. Uusi linjaorganisaatio parantaa tilannetta, mutta Trackin tulee löytää entistä matalampi ja joustavampi organisaatio. Muun muassa raportoinnin siirtämisellä työtekijäportaalle voidaan vähentää työnjohdon kuormaa. Rautatieläisten Liiton edunvalvojat käsittelevät VR Trackin kilpailukykytyöryhmän esityksiä ja johtopäätöksiä kesäkuun puolivälissä. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Suomi tarvitsee logistiikkastrategian Suomi tarvitsee koko maata koskevan logistiikkastrategian niin maantieliikenteen, raideliikenteen kuin satamien kehittämiseksi. Tällaisen laatimisen tarve tulisi sisällyttää uuden hallituksen ohjelmaan. Suomi on viennistä riippuvainen hyvinvointiyhteiskunta. Logistiikkakustannukset ovat noin 10 prosenttia kustannuksista, kun tavaroita viedään maailmalle. Myös tästä syystä laadukkailla toisiaan tukevilla liikennejärjestelyillä on suuri merkitys Suomen pärjäämisen kannalta. Liikennepolitiikan tulee olla nykyistä pitkäjänteisempää, yli yhden vaalikauden ulottuvaa. Ikävä kyllä neljä viimeistä vuotta hallinneen hallituksen ratarahoituslinjaukset ovat olleet poukkoilevia. Pitkäjänteisen liikennepolitiikan välineeksi strategialinjausten konkretisoimiseksi tarvitaan uudistettu hallituksen liikennepoliittinen selonteko. Suurista väylähankkeista pitäisi rahoitusratkaisut katsoa yhtenä kokonaisuutena ja valtion talousarviossa tulisi erottaa käyttömenot ja pitkävaikutteiset investointimenot. Ratkaisumalleja on useita, esimerkiksi väylähankkeiden irrottaminen kehysbudjetoinnista, Infra Oy:n, liikenneinfrarahaston perustaminen tai niin sanotun elinkaarimallin käyttäminen. Toki hallitusohjelmassa voidaan sopia kahden vaalikauden mittaiselle ajan jaksolle muun muassa rataverkon kehittämistä ja korjausinvestoinneista. Ilman huomattavaa panostamista rataverkkoon junaliikenteen kehittäminen ei ole mahdollista. Liikenteen välityskyky tukkiutuu ja rataverkko rapistuu aiheuttaen monia häiriöitä liikenteeseen. Seuraavan vaalikauden aikana perusväylän pidon rahoitusta on nostettava radanpidon osalta 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Seuraavan vaalikauden radan rakentamisen kärkihankkeet ovat Seinäjoki- Oulun perusparannuksen loppuun vieminen nopealla aikataululla, pääradan välityskyvyn (Helsinki Tampere) parantaminen ja periaatepäätös Pisara-radan rakentamisesta. Pisara-ratahankkeen merkitys on siinä, että se poistaa Helsingin aseman umpiperän ja vähentää liikenteen asiakkaille koituvia häiriöitä. Ilman Pisara-hankkeen toteutumista Helsingin asemalle ei mahdu lisää liikennettä. Pääkaupunkiseudun raideliikenteen välityskyvyllä on kuitenkin olennainen merkitys koko maan rautatieliikenteen täsmällisyyteen. Suomeen tarvitaan julkisen talouden tasapainottamisohjelma ja siihen liittyen budjetin sisäisiä siirtoja. Tässä pohdinnassa ja poliittisissa valinnoissa joukkoliikenteen ja erityisesti rataliikenteen kehittäminen tulee nähdä tulevaisuusinvestointina niin elinkeinoelämän tarpeiden kuin kansalaisten ympäristöystävällisen matkustamisen kannalta. Vahva panostus rataverkon kehittämiseen on kilpailukyky- ja ympäristöteko. Lauri Ihalainen kansanedustaja (sd) Rautatieläinen

14 SAK:n 18. Tasavallan presidentti Tarja Halonen toi valtiovallan terveiset SAK:n 18. edustajakokoukseen. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (vas.) ja varapuheenjohtaja Matti Huutola saivat jatkokauden SAK:n johdossa. Oikealla SAK:n entinen puheenjohtaja, ministeri Lauri Ihalainen. edustajakokouksessa painotettiin eriarvoisuuden poistamista ja sopimusyhteiskunnan vahvistamista SAK:n 18. edustajakokous sujui kesäisissä merkeissä Tampereella kesäkuun alussa. Valtionvallan terveiset kokousväelle toi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Levällään olevien hallitusneuvottelujen keskellä Halonen toivotti yhteishenkeä työmarkkinoille ja politiikkaan ja totesi, että hallituksen muodostaminen on puolueiden käsissä. Maailma tarvitsee enemmän kuin koskaan yhteistyön henkeä, Halonen sanoi. Hän nosti puheessaan esiin solidaarisuuden, demokratian ja ympäristön hyvinvoinnin. Hyvinvointipolitiikka ei saa olla pelkkää köyhyyspolitiikkaa tai muuten olemme vaikeuksissa. On huolehdittava hyvinvointipalveluista ja kattavasta sosiaaliturvasta. Ihmisiin ja ympäristöön kannattaa satsata. Halonen pitää ay-liikkeen asemaa historiallisena köyhyyden poistamisessa ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion luomisessa. Hän muistutti, että globalisoituneessa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Intialaisen työntekijän palkkatasolla on merkitystä, kun suomalaiset työntekijät neuvottelevat työsuhteensa ehdoista. Halonen viittasi Kansainvälinen työjärjestö ILOon, joka perustettiin vuonna 1919 tavoitteenaan vähentää valtioiden välistä epätervettä työehdoilla ja työoloilla kilpailua. Tämä tavoite on tullut entistä ajankohtaisemmaksi, ja se on haaste ay-liikkeelle. Kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään, Halonen totesi. Raideammattilaisten edustajat SAK:n hallinnossa SAK:n edustajakokous valitsi yksimielisesti Lauri Lylyn (58) jatkamaan järjestön puheenjohtajana seuraavat viisi vuotta. Hän on toiminut SAK:n puheenjohtajana vuodesta Myös SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola ja valtuuston puheenjohtaja ja JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori valittiin jatkokaudelle. Puheenjohtajiston lisäksi edustajakokous valitsi SAK:n hallituksen ja valtuuston jäsenet. Raideammattilaisia hallituksessa edustaa Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala (varajäsen Håkan Ekström, JHL). Rautatieläisten Liitosta/Raideammattilaisten yhteisjärjestöstä (JHL) valtuustoon valittiin varsinaisiksi jäseniksi Mika Kurttila (varalle Jyrki Fahlström, Niko Pelho), Kari Viljakainen (varalle Teppo Mäenpää, Janne-Petteri Heinonen) ja Kari Uusikumpu (JHL). Kolmipäiväinen kokous toi Tampere-talolle 270 SAK:n jäsenliittojen edustajaa eri puolilta Suomea. Rautatieläisiä kokouksessa edustivat Sakari Ojala, Arto Kukkonen, Ilpo Jakunaho, Jorma Solla ja Visa Tammi. SAK:n edustajakokous järjestetään joka viides vuosi, ja se on SAK:n korkein päättävä elin. Sen tärkeimpänä tehtävänä on linjata SAK:n toiminnan suuntaviivat seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. MAARIT UUSIKUMPU 14 Rautatieläinen

15 TUULIKKI HOLOPAINEN Talouskasvussa presidentti Halonen pitää tärkeänä, että se sovitetaan luonnon kestokykyyn, koska paluuta entiseen huolettomuuteen ei ole. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan myös ympäristöuhkien torjunnassa ja ilmastopolitiikan hallinnassa. Tarvitsemme vihreää ja oikeudenmukaista talouskasvua, joka torjuu köyhyyttä ja lisää mahdollisuuksia säälliseen työhön. Halonen muistutti, että valinnan vapaus ei saa olla vain vahvempien valtaa vaan demokratiasta ja oikeudenmukaisuudesta on pidettävä huolta. Vahva sopimusyhteiskunta Edustajakokouksessa käsiteltiin seuraavan viisivuotiskauden työtä ohjaava tavoiteohjelma. Ohjelma-asiakirjassa Oma työ, yhteiset oikeudet lähtökohtana on Suomen pysyminen vahvana sopimusyhteiskuntana ja heikomman puolella oleminen. SAK:lle läheisiä arvoja, solidaarisuus, tasa-arvo, demokratia sekä vapaus ja rauha on painotettu ohjelma-asiakirjassa uudelleen. Uusitut arvot asiakirjaluonnoksessa ovat ihmisarvo työssä, yhdenvertaisuus ja oleminen heikomman puolella. Heikomman puolella korostaa myös syrjimättömyyttä ja osallisuutta niin työelämässä, yhteiskunnassa kuin ammattiyhdistysliikkeen omissakin toimissa. Nämä arvot tarkoittavat sitä, että meidän on toimittava niin, että inhimillisyys työelämässä kohenee. Tarvitaan turvallisuutta, kunnollisia työsuhteita sekä riittävää toimeentuloa ja työhyvinvointia, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly linjasi. Sopimusten vähimmäispalkaksi SAK ehdottaa euroa kuukaudessa. Lylyn mukaan Suomen on jatkossakin oltava vahva sopimusyhteiskunta. Sillä mallilla on kyetty muuttamaan maailmaa ja muuttumaan maailman mukana. Nyt olisi korkea aika vahvemmalle kolmikantayhteistyölle, jolla saadaan talous ja budjettipolitiikan sekä työmarkkinoiden yhteensovittaminen paremmaksi. Keskiössä on oltava työllisyys, tuottavuus ja ostovoima, Lyly totesi. Samoilla linjoilla oli SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola. Suomalainen työmarkkinamalli yskii ja on yskinyt jo pitemmän aikaa. Työehdoista sopiminen on nyt kapea-alaisempaa ja ristiriitaisempaa kuin se ennen oli. Sovitaan mitä sovitaan, mutta kukin liitto vastaa omista lähtökohdistaan, aivan kuin mitään yhteistä työmarkkinamallia ei olisikaan. Jos tämä eriytymisen kierre jatkuu, emme pian ymmärrä toisiamme edes perusasioissa. Itse en usko, että se on kenenkään etu, Huutola totesi. Huutola ei pidä hyvänä, jos kansallisista työmarkkinamalleista luovutaan. Ne ovat turva nimenomaan Suomen kaltaisille pienille maille, joissa sopimiskyky on ollut yleensä huomattavasti parempi kuin suurissa maissa. Mitään käypää, kaikille EU-maille sopivaa työmarkkinamallia ei kuitenkaan ole olemassa. Ei ainakaan sellaista, joka toimisi raamina kansallisille työehtosopimuksille. Siksi me myös jatkossa joudumme käyttämään ihan omaa neuvokkuuttamme työmarkkinamallimme kehittämisessä. Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

16 Edunvalvonta Uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus allekirjoitettu VR-Yhtymä ja henkilöstöjärjestöt allekirjoittivat toukokuussa uuden työsuojelun yhteistoimintasopimuksen. VR irtisanoi edellisen sopimuksen viime kesänä kesken sopimuskauden. Työsuojelun yhteistoimintaa varten henkilöstöjärjestöillä on oikeus nimetä konserni- ja divisioonatasolla työturvallisuuden yhdyshenkilöitä. Nimike työsuojelun erityisvaltuutettu poistuu näin käytöstä. Työturvallisuuden yhdyshenkilöllä on oikeus toimia työsuojeluasioissa kaikilla niillä työpaikoilla, joissa työskentelee hänen nimenneen henkilöstöjärjestön työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Hänellä on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseen valvontalain mukaiset työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot. Työntekijät valitsevat lisäksi keskuudestaan työsuojeluvaltuutettuja ja heille varavaltuutettuja, joiden toimikausi on kolme ja puoli vuotta. Työsuojeluvaltuutettujen valinnat ovat käynnissä. LISÄTIETOJA: VR-Yhtymän työturvallisuuden yhdyshenkilö Reijo Tamminen p sähköposti Oy VR-Track Ab:n työturvallisuuden yhdyshenkilö Eero Tastula p PALKKALIITE alkaen Palkka Työkohtainen ryhmä palkka Rautatieläisten palkat nousivat , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 PALKKALIITE alkaen Palkka ryhmä Työkohtainen palkka , , , , , , , , , ,28 PALKKALIITE alkaen Palkka ryhmä Työkohtainen palkka , , , , , , , , , ,03 16 Rautatieläinen

17 KARI VILJAKAINEN Joensuun varikolle jäävät kaluston jokapäiväiseen käytettävyyteen liittyvät huollot. Pääluottamusmies Pekka Haimakaisen mukaan henkilöstömuutoksissa on tarkoitus hyödyntää eläkesiirtymiä. VR siirtää junakaluston kunnossapitoa Joensuusta Pieksämäelle Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat sekä Rautatieläisten Liitto ovat sopineet viime vuoden kesäkuussa allekirjoitetun työehtosopimuksen mukaisesti, että palkkoja korotetaan 1. maaliskuuta 2011 tai sitä seuraavan työjakson alusta 0,5 prosentin yleiskorotuksella. Lisäksi käytössä oli 0,1 prosentin suuruinen järjestelyvara, joka kohdennettiin palkkaliitteisiin 2 ja 3. Seuraava palkkojen tarkistusajankohta on 1. marraskuuta, ja sen suuruudesta on tarkoitus sopia syyskuun alkuun mennessä. Palkkaliitteessä 3 korotettiin myös divisioonan pääluottamusmiehen palkkiota 300 euroa ja muiden päätoimisten pääluottamusmiesten palkkiota 150 euroa. Palkkiota maksetaan varsinaisille pääluottamusmiehille jatkuvasti mutta ei varapääluottamusmiehille. Pääosa Joensuun varikolla nykyään tehtävistä vetureiden ja kiskobussien huoltotöistä siirretään syyskuun alusta Pieksämäelle. Osa töistä siirtyy Kouvolaan. Joensuuhun jäävät kaluston jokapäiväiseen käytettävyyteen liittyvät huollot kuten tankkaus, vessojen tyhjennys, vesisäiliöiden täyttö, kaluston sulatus, pienet määräaikaishuollot sekä korjaukset, joilla taataan kaluston turvallisuusja liikennekelpoisuus. Joensuuhun jää myös valmiudet raivata rautatiekalustoa sekä korjata kalustoa linjalla. Muutosten myötä Joensuun varikon työvoimatarve vähenee nykyisestä 35:stä kahteentoista. VR lupaa, että uudelleenjärjestelyissä pyritään hyödyntämään eläkkeelle siirtymistä ja tuetaan Joensuusta vapautuvan henkilöstön sijoittumista muihin kunnossapidon työpisteisiin tai muihin tehtäviin yhtiön sisällä. Henkilöillä on myös oikeus muutosturvaan kuten tuettuun työnhakuun. Muutokset Joensuun varikolla ovat osa laajempaa junakaluston kunnossapidon uudistustyötä. Kunnossapidon toimipisteverkosto kokonaisuutena järjestetään uudelleen, toimipisteisiin ja niiden laitteisiin investoidaan, työprosesseja, työntekijöiden osaamista ja johtamista kehitetään. VR:n mukaan tavoitteena on keskittää kunnossapitoa nykyistä suurempiin yksiköihin. Uudistuksella uskotaan parannettavan junakaluston käyttövarmuutta ja sitä kautta matkustaja- ja tavaraliikenteen asiakastyytyväisyyttä. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun asti, mutta pääpaino on vuosissa Kunnossapitoverkoston uudistamisella tavoitellaan 20 miljoonan euron säästöjä vuodessa. Henkilöstövaikutukset tarkentuvat hankkeen edetessä. Henkilöstömuutoksissa pyritään hyödyntämään samaan aikaan tapahtuvaa runsasta eläkkeelle siirtymistä. Vuosina junakaluston kunnossapidosta on jäämässä eläkkeelle noin 300 henkilöä. Kaikkiaan kunnossapidon eri toiminnoissa työskentelee noin 1400 henkilöä. Rautatieläinen

18 Liisa Laavola on viidettä vuotta konduktöörinä ja nauttii hommistaan. Onnellinen käännynnäinen Konduktööri Liisa Laavola auttaa matkustajiaan vaikka venäjäksi. Entinen kielenkääntäjä tekee nykyisin unelmatöitään. Kun Iitissä tilaa pitävä Liisa Laavola on ruokkinut lampaat, kanat, kolme kissaa, pissattanut koiran, ja saattanut hevosen ja ponin pihalle, hän hyppää autoon ja kiitää Kouvolan asemalle. Pendolino Helsinkiin lähtee Liisan työpäivä aamujunassa etenee leppoisissa rutiineissa; liput tarkastettuaan hän ohjaa koiran kanssa olevan matkustajan eläinvaunuun, neuvoo opiskelijapojalle junan vaihdon perillä auttelee invalidivanhuksen laiturille. Liisa kehuu olevansa lempihommissaan, sillä hänellä on kokemuksia muunkinlaisesta työnteosta. Hän valmistui vuonna 2003 Helsingin yliopiston Käännöstieteen laitokselta kielenkääntäjäksi. Käännöstöissä dead linet painoivat aina päälle, ja koska olen hieman perfektionisti, harmitti, kun en voinut hioa tekstejä riittävästi. Yksin työskentely tuntui muutenkin raskaalta. Kipinä ammatinvaihtoon syttyi Liisan tehdessä Tilastokeskukselle haastatteluja Venäjän junissa. Menomatkoilla haastattelin matkustajia ja tullessa join kahvia ja juttelin konduktöörien kanssa. Ajattelin, että olisipas tuo kiva ammatti. Viitisen vuotta sitten hän hakeutui konduktöörikursseille ja sai vakituisen työpaikan. Kun työnantaja kysyi, voiko nuori aka- teeminen nainen kuvitella olevansa talossa eläkeikään, vastaus kuului: Totta kai! Tässä ei kukaan hengitä niskaan, eivätkä työt tule kotiin. Uskon tämän olevan varmempi työpaikka kuin moni muu. Kun pitää junaturvallisuudesta huolen, eikä sotke kassaa, melko varmasti saa pitää työnsä, hän toteaa. Asiakaspalvelun lisäksi häntä viehättää työyhteisön monipuolisuus. VR-Yhtymällä on hyvä tasa-arvo. Täällä on kaikenlaisia ihmisiä; miehiä, naisia, nuoria, vanhoja, mustia, valkoisia enkä suinkaan ole ainut akateemisesti koulutettu. Pitkät reissut kivoja Liisa on sopeutunut hyvin työvuoroihin, jotka saattavat alkaa varhaisimmillaan aamuneljältä tai jatkua yli puolen yön. Mieluiten hän työskentelee kaukojunissa. 18 Rautatieläinen

19 Pendolinolla on kiva lähteä Helsingistä, siinä on matkanteon tunnelmaa. Paikuissa ei pääse samaan fiilikseen. Eniten hän nauttii pitkistä, yhtäjaksoisista reissuista, jolloin työhön voi keskittyä rauhassa, ja vapaitakin tulee paremmin. On kivaa, kun tietää, että tämä on minun juna, tämän minä hoidan. Sama konnari on myös matkustajien etu. Liisan työmatkat suuntautuvat usein Kotkaan, Helsinkiin, Riihimäelle, ja kauemmas Kajaaniin, Savonlinnaan ja Joensuuhun. Toiveenani olisi kokeilla yöjunissa työskentelyä, ihan ammatillisen sivistyksen takia. Jatkuvasti en tahtoisi yötyötä kuitenkaan tehdä. Englanniksi ja venäjäksi Englantia pääaineena ja venäjää sivuaineena yliopistossa opiskelleella konduktöörillä on hyvät valtit ulkomaalaisten asiakaspalveluun. Etenkin Savon junissa kulkee paljon venäläisturisteja, joista osa puhuu vain omaa kieltään. Usein he yllättyvät ja ilahtuvat kohdatessaan äidinkieltään taitavan konduktöörin. Yleensä he haluavat tietää junan vaihdosta, missä on ravintolavaunu, vessa tai tupakkakoppi. Joskus kollegat joutuvat venäläisten kanssa lippuepäselvyyksiin, ja silloin voin auttaa, Liisa kertoo ja vitsailee, että kun hän saa myytyä kielitaidottomille turisteille asialliset matkaliput, työnantaja välttyy satojen eurojen tappioilta. Liisasta venäläismatkustajat ovat varsin mukavaa väkeä, ja mielellään hän tarjoaa heille myös turistineuvontaa. Jos on aikaa, kerron heille ennen Savonlinnaa keski-aikaisesta Olavinlinnasta tai muista nähtävyyksistä. Jos joku aikoo jäädä yöllä Kerimäelle, kerron, että asemalta on sitten tosi pitkä matka keskustaan. Aikataulut remonttiin Liisa osaa iloita säännöllisestä kuukausipalkastaan, mikä ei kääntäjän hommissa ollut itsestäänselvyys. Yleensä ihmiset kitisevät palkoista, mutta siihen en lähde. Tämä on mediaanipalkka, ja humanistinaisena tienaan nyt enemmän kuin kääntäjänä. Jos Liisa jotain saisi työssään muuttaa, hän tekisi junille aikatauluremontin. Kollegojensa tapaa hänkin on ollut tänä talvena kovilla. Talviaikatauluja pitäisi löysentää, ettei tarvitse mennä verenmaku suussa. Kyllä joskus on harmittanut, suututtanut ja hävettänyt, kun kaikki on mennyt päin mäntyä. Matkustajien valittaminen tosin on ollut kohtuullista, asiattomuuksia olen kuullut aika vähän. Hän on huomannut, että mitä useammin ja seikkaperäisemmin konduktööri pääsee kuuluttamaan poikkeuksista, sitä paremmin matkustajat rauhoittuvat. Unelmat toteen Vaikka pitkät työmatkat paukkupakkasilla tuntuvat luissa ja ytimissä ja venyttävät henkistä kanttia, konduktööriromantiikkaakin kannattaa hiukan vaalia. Kotkan keikat ovat kesällä ihanan leppoisia, silloin ehtii käydä jätskillä Sapokassa. Liisasta vahva ammatti-identiteetti on paras tae työssä jaksamiselle, sillä kiitoksen saaminen on satunnaista. Joskus matkustajilta tulee kiitosta aivan tavallisista asioista, joskus taas saa seistä vaikka päällään, eikä kukaan huomaa. Maalaistyttönä kasvanut Liisa toteutti uuden ammattinsa myötä toisenkin unelmansa ja hommasi puolisonsa kanssa 1800-luvun lopulla rakennetun maalaistalon Iitin takamailta Haapa-Kimolasta. Asuimme kahdeksan vuotta Lahdessa kerrostalossa ja se oli kauheaa. Haaveilin maatilasta ja eläimistä, ja miehenikin innostui, vaikka on kolmannen polven stadilainen. Hän tekee nyt etätyötä ja käy Helsingissä vain muutamana päivänä viikossa. Hyötymielessä ei eläimiä hankittu, hevonenkin on 27-vuotias eläkeläisratsu. Kananmunia tietenkin saamme, ja syksyisin laitan karitsat pataan porisemaan. Tänään Liisan juna saapuu Kouvolaan aikataulun mukaisesti kello Pian hän jo porhaltaa Iitin kuntakeskukseen Kausalaan maatalouskauppaan. On mentävä ostamaan hevosille seniorpöppösiä, ja kivennäinenkin on ihan finaalissa. Illalla kiehautan omenoista, porkkanoista, leseistä ja öljystä eläimille herkullisen ja terveellisen pöperön, onnellinen maalaiskonduktööri suunnittelee. Liisa Laavola lähdössä matkustajineen Kouvolasta Helsinkiin. Teksti ja kuvat: Sirpa Palokari Rautatieläinen

20 Rautatieläiset risteilivät Itämerellä Karaoke oli illan vetonaula. Rautatieläisten Liiton jäsenristeily veti huhtikuun alussa 1500 risteilijää Princess Balticille. Heistä 1200 oli Rautatieläisten Liiton jäsentä ja heidän puolisoitaan. Loput 300 oli JHL:n jäseniä puolisoineen. Risteily tarjosi monipuolista ohjelmaa salsatanssista yhteislauluun ja pokerista työpajoihin. Risteilymenon kruunasi yhteinen maljannosto juhlaillallisella ja Raideam mattilaisten uuden järjestölipun naulaaminen. Palaute risteilyltä oli positiivista, ja yhteisille jäsentapahtumille on selvästi tilausta. Vaikka jäsenristeilyn järjestäminen vaati suuria ponnisteluja, niin osastot ja liiton toimisto järjestävät myös jatkossa suuria jäsentapahtumia. Lisäksi JHL:n fuusio tuo jäsenille oikeuden käydä JHL:n jäsentapahtumissa. Rautatieläisten omat tapahtumat eivät kuitenkaan jää unholaan vaan Raideammattilaisten yhteisjärjestö järjestää näitä tapahtumia jatkossakin. Vuoden 2012 kesäpäivät ovat jo mietinnässä ja jäsenristeily tulevaisuudessa siintää jo ajatuksissa. Liiton entistä ja nykyistä johtoa Raideammattilaisten yhteisjärjestön lipun naulaamispuuhissa. Risteilyllä kisattiin raideammattilaisten pokerimestaruudesta. 20 Rautatieläinen

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Etelä-Suomi Kiljavan opiston henkilökunta JHL ry 440 18.9. klo 7.00-19.00 Kattaa JHL:n sopimusalat, ei koske virkamiehiä

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015

KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015 KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015 Ota talteen! Runsaasti työelämän kehittämiseen, edunvalvontaan ja erilaisia harrastustoimintaan liittyviä koulutuksia. Ilmoittaudu heti! KILJAVAN OPISTON KURSSIT 2015

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimisto-, hallinto- ja IT-alan ammattilaiset Toimintasuunnitelma 2014 Carita Bardakci 14.11.2013 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Toimisto-, hallinto ja IT-alan ammattilaiset 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014 VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) VANAJAN METALLITYÖVÄEN 2(6) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS 1 AMMATTIOSASTO 250 2 EDUNVALVONTA 3 TYÖSUOJELU 4 SISÄISET JÄRJESTÖTEHTÄVÄT 5 NEUVOTTELUKUNTA 6 KONSERNIYHTEISTYÖ

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3.

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3. JYTT ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 JYTT ry toimii jäsentensä ammatillisten, taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja oikeudellisten etujen puolesta. Osaston toiminnan tavoitteena on inhimillinen

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Dream Achiever -palkinnot Usein kysyttyjä kysymyksiä

Dream Achiever -palkinnot Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Montako pistekeruumallia on olemassa? Malleja on kaksi, Track A ja Track B, jotka perustuvat oman piirisi jäsenyystrendeihin. Jokainen piiri on merkitty joko Track A tai Track B -kategoriaan. 2. Miksi

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA No 2 / 2012 Hallitus Päivämäärä Sivu 1 ( 6 ) 15.3.2012. KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kemijärvi

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA No 2 / 2012 Hallitus Päivämäärä Sivu 1 ( 6 ) 15.3.2012. KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kemijärvi ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA No 2 / 2012 Hallitus Päivämäärä Sivu 1 ( 6 ) 15.3.2012 _ KOKOUSAIKA Torstai 15.3.2012 klo 10.00 12.30 _ KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kemijärvi _ OSALLISTUJAT

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä.

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. MAOL TIEDOTTAA Liiton tavoitteena on sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen avulla tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. Liiton eri tiedotuskanavat

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

17.12.2010. JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS JHL ry 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdantokurssi, 5 pv

17.12.2010. JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS JHL ry 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdantokurssi, 5 pv 1 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2011 JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy Esityksen sisältö Agenda 1 Rautateiden renessanssi Agenda 2 Kitkattoman

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot