NRO Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen s.8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 3 2011. Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen s.8"

Transkriptio

1 NRO Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen s.8

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen (ti to) osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Rautatieläisten ja JHL:n yhdentyminen etenee rivakasti 8 Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen 11 Kovaa peliä radalla 13 JaaEi 14 SAK:n 18. edustajakokous 16 Edunvalvonta 18 Onnellinen käännynnäinen 20 Rautatieläiset risteilivät Itämerellä 22 Kympin arvoinen lomasuoritus 23 Jäsenkortti mukaan matkalle 24 Radan varrelta 25 Visa Tammen merkkipäivänä liehuivat punaiset liput 26 SAL-lomat 27 Kuntoremontti uudistuu 31 Osastot toimivat MAARIT UUSIKUMPU Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena Motiivi-lehden toimitukseen Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 5,00 Painopaikka Forssa Print Oy, Forssa Liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski trimmaa VR Track Oy:n kilpailukykyä. Työntekijät pelkäävät työehtojen heikkenemistä. s. 11 SIRPA PALOKARI Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Liisa Laavola vaihtoi kääntäjästä unelma-ammattiinsa. s Rautatieläinen

3 Kun vanha sivu sulkeutuu, kääntyy uusi H yvä lukija ja jäsen! Kädessäsi on viimeinen Rautatieläinen-lehti. Samaan aikaan kun jätämme hyvästejä liittolehdellemme on lehti ansainnut onnittelut. Onnea 90-vuotiaalle Rautatieläiselle! Rautatieläinen on yksi vanhimmista SAK:laisista liittolehdistä, ja se on ilmestynyt samannimisenä jo 90 vuotta. Se on pitkä elinkaari lehdelle. Tuosta ajasta olen toimittanut sitä vain murto-osan. Tulin toimittajaksi kaksi ja puoli vuotta sitten juuri uudistettuun Rautatieläiseen. Päätoimittajana olen ollut puolitoista vuotta. Rautatieläiset ovat luonnehtineet viimeistä parin vuoden ajanjaksoa työntekijän näkökulmasta suomalaisen rautatiealan hektisimmäksi ja eniten muutoksia sisältäväksi ikinä. Niinpä juttupula ei ole päässyt yllättämään. On ollut ilo huomata, että Rautatieläinen on ollut odotettu lehti. Myöhästymiset jakelussa tai lehtien ilmestymiskertojen vähentäminen ovat saaneet jäsenet tarttumaan puhelimeen ja virittäneet keskustelua liittolehden merkityksestä. Vaikka sähköisen viestinnän merki- tys on kasvanut, on liittolehdellä edelleen paikkansa. Toivon, että lehti on kyennyt vastaamaan lukijoiden ja jäsenten odotuksiin ja luovuttanut ajankohtaista ja olennaista tietoa siitä, missä raidemaailmassa, liikennepolitiikassa, työelämässä ja edunvalvonnassa mennään ja mistä muutoksessa on kyse. Juttuaiheet ja näkökulmat ovat aina valintoja eri suuntiin vetävässä ja tietoa tulvivassa maailmassa. Mutta kun vanha sivu sulkeutuu, kääntyy uusi: Vahvistaakseen edunvalvontaansa Rautatieläisten Liitto fuusioituu tämän vuoden aikana Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään. Syyskuusta alkaen Rautatieläisen tilalla ilmestyy raideammattilaisten uusi edunvalvontaan painottuva julkaisu, joka jaetaan koteihin JHL:n liittolehti Motiivin välissä. Aviisin muoto, ilme ja sisältölinjaukset ovat enää viimeistä silausta vaille. Haikein mielin toimitus jättää jäähyväiset lehtivanhukselle ja lukijoille ja kiittää lukijoita ja yhteistyökumppaneita vuorovaikutteisesta yhteisestä matkasta. Erityiskiitokset lehden taittaja Sanna Kalliolle. Toivotan kaikille hyvää, rentoa ja aurinkoista lomakesää. Maarit Uusikumpu päätoimittaja KARI UUSIKUMPU SANNA KALLIO Rautatieläisten Liiton toimisto on suljettu Rautatieläinen toivottaa lukijoilleen aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu VR-Yhtymä Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on nimetty Sanomakonsernin entinen toimitusjohtaja Hannu Syrjänen. Hallituksen jäseninä jatkavat Christer Granskog, Maaret Heiskari, Antti Mäkelä, Soili Suonoja, Arja Talma ja Markku Tapio. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Riku Aalto. Hallituksen jäsenenä vuodesta 2009 toiminut Lauri Ihalainen valittiin kansanedustajaksi, eikä hän ollut enää käytettävissä hallituksen jäseneksi. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Matti Ahde. Kevään yhtiökokoukseen asti hallituksen puheenjohtajana toiminut Lauri Ratia valittiin tehtäväänsä tilanteessa, jossa silloinen puheenjohtaja ja toimi- EDUNVALVONTA- ASIOISSA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ: VR-Yhtymä Oy:n päätoimiset pääluottamusmiehet Konsernin pääluottamusmies Kukkonen Arto p Logistiikka Takala Esko p Taatila Erkki p Kaukoliikenne Tukiainen Timo p Lähiliikenne Jelekäinen Timo p Varikot ja konepajat Ojala Sakari p VR Track Oy:n päätoimiset pääluottamusmiehet Sähkö Suhonen Pentti, p Kunnossapito Nyberg Jarmo, p Maa- ja sillanrakentaminen, kv-toiminnot, suunnittelu- ja pitkän linjan työnjohtajien erityiskysymykset Varpenius Pertti, p Materiaali Hämäläinen Hannu, p Radan rakentaminen Salow Raimo, p Corenet Oy:n pääluottamusmiehet Etelä-Suomi Suojanen Tomi, p Pohjois-Suomi Tolonen Pasi, Itä-Suomi Rämä Matti, p Länsi-Suomi Wallenius Jorma, p VR-Yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi Hannu Syrjänen Tuire Santamäki-Vuori ei jatka JHL:n puheenjohtajana Tuire Santamäki-Vuori ei ole enää käytettävissä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtajaksi vuoden kuluttua alkavalla uudella kaudella. Hän kertoi asiasta JHL:n kevätedustajiston kokouksessa Jyväskylässä toukokuussa. JHL:n seuraavan edustajiston vaalit järjestetään ensi vuoden maaliskuussa ja saman vuoden kesäkuussa uusi edustajisto pitää ensimmäisen kokouksensa, jossa se valitsee liiton johdon. Santamäki-Vuori toteaa olleensa unelmatyössään. Tämän kautensa päättyessä hän tulee kuitenkin olleeksi JHL:n ja KTV:n johtotehtävissä yli 10 vuotta. tusjohtaja erosivat yhtä aikaa. VR:n mukaan Ratian tehtävänä oli vakauttaa yhtiön toiminta, valita uusi toimitusjohtaja sekä laittaa käyntiin VR:n strategian ja toimintojen laaja kokonaisarviointi. Nämä tehtävät on nyt saatettu loppuun. Uuden puheenjohtajan Hannu Syrjäsen keskeinen kokemus on vaativasta kuluttajaliiketoiminnasta. Yhtiöön haluttiin juuri tämän alan osaamista jatkamaan yhtiön kehittämistä. Reetta Keränen vuoden duunariksi Helsinkiläinen Reetta Keränen on saanut SAK:n tämänvuotisen Duunari-stipendin, jonka myöntämisen perusteena on muun muassa toiminta oman alan arvostuksen nostamiseksi ja esimerkillinen ammattiylpeys. 24-vuotias Reetta Keränen työskentelee ohjaajana ja musiikin tuntiopettajana Ruskeasuon erityiskoululla Helsingissä. Koulutukseltaan hän on lähihoitaja vammaistyön koulutusohjelmasta (Pirkanmaan ammattiopisto 2009). Reetta Keränen on omalla toiminnallaan edistänyt erityisesti hoitoalan arvostuksen nostamista. 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu Tavarajunan suistuminen maksoi yli kaksi miljoonaa Turusta Tampereelle matkalla olleen tavarajunan kymmenen vaunua suistui kiskoilta Toijalassa kesäkuussa Onnettomuudesta aiheutuneet kalusto-, rata- ja laitevauriot olivat välittömiltä kustannuksiltaan yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa. Onnettomuudesta ei aiheutunut varsinaisia ympäristövahinkoja. Onnettomuudessa kaatui viisi vaunua. Junan nopeus vaunujen suistumishetkellä oli 70 km/h. Suistuminen johtui vaihteen kääntymisestä junan alla. Tutkimuksissa voitiin osoittaa, että onnettomuusvaihteen lukitus aukesi värähtelytaajuudella, joka vastaa kyseisen tavarajunan akseliston aiheuttamaa värähtelytaajuutta. Onnettomuudessa vaurioitui turvalaitteita, rataa ja sähköratalaitteita. Turvalaite- ja viestiyhteydet katkesivat Toijalan ja lähimpien liikennepaikkojen alueelta. Täydellinen liikennekatkos kesti yli viisi tuntia. Pääradalla aloitettiin lähes normaali liikenne parin vuorokauden kuluttua. Liikenne saatiin palautettua normaaliksi 15 päivän kuluttua onnettomuudesta. Kaikkiaan Toijalan vaurion vuoksi peruttiin Suomessa VR:n mukaan 134 matkustajajunaa ja yli 100 tavarajunaa. Jälkisiivouksen puutteellisuuden vuoksi ratapihalla ilmeni myöhemmin haju- ja tuhoeläinongelma. Onnettomuudessa olleissa vaunuissa oli muun muassa viljaa ja kalanrehua. Siivous valmistui 35 päivän kuluttua onnettomuudesta. Työelämän verkkoopisto julkaisi työelämäsanaston Verkkoon on jo pitkään kaivattu helppokäyttöistä sanastoa, joka kokoaa yhteen työelämässä tarvittavat käsitteet ja avaa niiden merkitykset niin ay-toiminnan, edunvalvonnan, järjestötoiminnan, talouden, aikuiskoulutuksen kuin sosiaaliturvankin kannalta. Tämä tavoite toteutuu SAK:n tuottamassa, osana Työelämän verkko-opistoa julkaistussa työelämäsanastossa, joka sisältää jo lähes neljäsataa keskeistä termiä selityksineen. Jokainen käyttäjä voi olla itsekin mukana kehittämässä työelämäsanastoa ehdottamalla siihen uusia, puuttuvia termejä verkkolomakkeen avulla. Työelämäsanaston avulla halutaan kehittää työelämätietoutta ja palvella ay-liikkeen uusia ja nuoria jäseniä sekä suomalaiseen työelämään mukaan tulevia maahanmuuttajia. Työelämäsanastoa pääset käyttämään osoitteessa Työelämän verkko-opisto on vuonna 2007 perustettu SAK:n, sen jäsenliittojen, ay-liikkeen opistojen sekä TSL:n ja KSL:n opintokeskusten yhteinen sisäänkäynti työelämän verkkoopiskelun maailmaan: verkkokursseihin ja verkkotuettuihin opintoihin. Turvallisuustodistus uudelle rautatieliikenteen harjoittajalle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt rautatieliikenteen harjoittamiseen vaadittavan turvallisuustodistuksen Proxion Train Oy:lle. Suomi avasi rautateiden kansallisen tavaraliikenteen kilpailulle vuoden 2007 alussa, mutta vasta nyt ensimmäinen VR- Yhtymä Oy:n kilpailija on aloittamassa liikennöintiä. Turvallisuustodistus on voimassa viisi vuotta, ja sen edellytyksiin kohdistuu jatkuvasti viranomaisen valvontaa. Trafissa on tällä hetkellä vireillä toinenkin turvallisuustodistushakemus, joka mahdollisesti ratkeaa kesän aikana. Turvallisuustodistus on osoitus siitä, että rautatieliikenteen harjoittaja on ottanut käyttöön vaatimusten mukaisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy toimimalla turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä mukaisesti täyttämään sille asetetut vaatimukset riskien hallitse- miseksi ja kuljetuspalvelujen tarjoamiseksi rautatieverkolla turvallisesti. Pelkkä turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönottaminen ei riitä, vaan sitä tulee jatkuvasti myös ylläpitää ja kehittää. Ennen kuin Proxion Train Oy voi aloittaa tavarakuljetukset rautateillä, se tarvitsee toimiluvan liikenne ja viestintäministeriöltä. Lisäksi sen on tehtävä Liikenneviraston kanssa rataverkon käyttösopimus ja haettava siltä ratakapasiteetti. Rautatieläinen

6 Painavasana Linjakkaaseen liikennepolitiikkaan Tätä kirjoitettaessa muokataan hallitusohjelmaa Säätytalolla, ja neuvottelujen tuloksen arviointi jää myöhemmäksi. Suomalaisen hallinnon perisynti on ollut sanojen ja tekojen ristiriita liikenneja infrapolitiikassa. Liikennepoliittisissa tavoitteissaan niin puolueet kuin hallintokin ovat painottaneet muun muassa ympäristöystävällisyyttä ja joukkoliikenteen käytön lisäämistä. Samalla tavoitteisiin ei olla päästy alimitoitettujen määrärahojen ja hajautetun hallinnon vuoksi. Millaisia linjauksia tulevan hallituksen tulisi tehdä, jotta tavoitteiden ja tekojen ristiriita voitaisiin kuroa umpeen? Ensiksi hallitusohjelmassa tulisi linjata jo aloitettujen infrahankkeiden muun muassa Pohjanmaan radan ja E 18 tiehankkeen loppuunsaattaminen sekä tulevien hankkeiden, kuten Pisara-radan suunnittelu. Samoin tulisi päättää tasokorotuksesta perusväylänpidon määrärahoihin. Jotta ratojemme kunto saataisiin pidettyä edes nykytasolla, tarvitaan vuosittain 100 miljoonaa euroa lisärahaa. Suuri rakenteellinen ongelma on, kuinka infrahankkeiden pitkäjänteisyytttä voitaisiin lisätä. Ratkaisuiksi on ehdotettu infra oy:n perustamista tai infrarahaston luomista. Kyse olisi samankaltaisesta kansallisvarallisuuden uudelleenkohdentamisesta, kuin oli aikanaan Teollisuussijoitus Oy:n luominen Antti Kalliomäen toimiessa kauppa- ja teollisuusministerinä. Infra oy sijoittuisi todennäköisesti omistajaohjauksen alle; infrarahaston luominen puolestaan edellyttänee perustuslain muuttamista. Pääomabudjetoinnin käyttöönotto olisi kuitenkin paras ja vastuullisin tapa ongelman ratkaisemiseksi. Tässä mallissa valtiovarainministeriö vastaisi budjettikokonaisuudesta, mutta liikenne- ja mahdollisesti myös muita investointimenoja irrotettaisiin nelivuotisesta budjettikehyksestä. Hankkeille varmistettaisiin koko hankkeen kestävä rahoituspohja, mikä olisi myös veronmaksajille paras ja halvin ratkaisu. Pääomabudjetointi tulisi liittää kymmenen vuoden liikenneohjelmaan, jollainen on muun muassa Ruotsissa käytössä. Myös EU:ssa valmisteilla olevassa rautatiepakettien revisiossa tultaneen edellyttämään rautatieinvestoinneille keskipitkän aikavälin suunnitelmaa. Liikenneohjelma olisi selontekoa sitovampi ja läpinäkyvämpi sen liittyessä hankkeiden budjetointiin. Kokonaisuus kuitenkin edellyttää budjettikäytännön kehittämistä. Yksi pitkäjänteisen infrapolitiikan ongelmista on myös, että toimialan hallinto on harvinaisen tehokkaasti ja suunnittelematta hajautettu eri ministeriöiden hallinnonaloille: liikenne- ja viestintäministeriö vastaa liikennehankkeista, ympäristöministeriö maankäytön suunnittelusta, maa- ja metsätalousministeri ao. asioista maa- ja metsätalousmaan osalta jne. Liikennepolitiikan ja maankäytön tulisi olla saman ministeriön tai ministerin hallussa. Saattaa olla, että uuden superministeriön perustamiseen ei nyt ole oikea hetki, mutta asia voitaisiin hoitaa perustamalla erillinen ministerisalkku tai laajentamalla liikenne- tai ympäristöministerin salkkua. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Suomalaisen hallinnon perisynti on ollut sanojen ja tekojen ristiriita liikenneja infrapolitiikassa. Tavoitteisiin ei olla päästy alimitoitettujen määrärahojen ja hajautetun hallinnon vuoksi. 6 Rautatieläinen

7 Rautatieläisten ja JHL:n yhdentyminen etenee rivakasti Rautatieläisten Liiton ja JHL:n fuusio on edennyt vauhdikkaasti. Lähes kaikki ammattiosastot ovat tähän mennessä hakeneet JHL:n jäsenyyttä. Joitakin pieniä ja hiljaiseloa viettäneitä ammattiosastoja sulautetaan toisiinsa. JHL:n raitiovaunuja metroliikenteen yhdistykset, Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys 19 ja Helsingin Raidetyöntekijät 007 anovat vastaavasti jäsenyyttä Raideammattilaisten yhteisjärjestössä. Yhteisjärjestöön arvioidaan kuuluvan sen aloittaessa ensi vuoden alussa noin 60 raidealan ammattijärjestöä. Yhdistykset 19 ja 007 saavat edustukset Raideammattilaisten yhteisjärjestön hallinnossa. Kummallakin yhdistyksellä on oikeus nimetä hallitukseen yksi edustaja ja hänelle varajäsen ja liittovaltuustoon yksi varsinainen ja yksi varajäsen. Nimetyillä jäsenillä on hallituksen ja liittovaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus yhteisjärjestön edustajakokoukseen 2013 asti. Edustajakokouksen jälkeen yhdistysten 19 ja 007 edustajista tulee hallituksen ja liittovaltuuston täysjäseniä. Uusi nimi ja kotisivut käyttöön elokuussa Rautatieläisten Liitto alkaa virallisesti käyttää nimeä Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ja tuttavallisemmin Raideammattilaiset elokuussa. Elokuussa julkaistaan myös uudet kotisivut, jotka noudattelevat yhteisjärjestön visuaalista ilmettä. Työehtosopimukset löytyvät Edunvalvonta-valikon alta. Sivuille pääsee osoitteella Jäsenet saavat myös kuusi kertaa vuodessa raideammattilaisten asioita painottavan lehden Motiivi-lehden välissä. Tämän vuoden loppuun mennessä lehti ehtii ilmestyä kolme kertaa. Ensimmäinen lehti jaetaan koteihin 14. syyskuuta ja sen aineistopäivä on 29. elokuuta. Kiitokset ja osastojen ilmoitukset julkaistaan jatkossa Motiivin palvelusivuilla. Lisäohjeita ilmoittelusta löytyy tämän lehden Osastot toimivat -osiosta. Vapaajäsenyyksiä ja lepääviä jäsenoikeuksia myönnetään tämän vuoden loppuun Liiton hallitus myöntää vapaajäsenyyksiä tämän vuoden loppuun asti, jos hakemus vapaajäsenyydestä on liiton toimistossa viimeistään ja eläke alkaa tänä vuonna. Samoin lepäävien jäsen-oikeuksien hakemuksen viimeinen jättöpäivä liiton toimistoon on Peruste lepääville jäsenoikeuksille on pitänyt syntyä vuoden 2011 aikana. Lepäävät jäsenoikeudet koskevat Rautatieläisten Liitosta Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:ään siirtyneiden yhdistysten jäseniä. Niihin ovat oikeutettuja jäsenet, jotka opiskelun, ase- tai siviilipalvelun, erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan, kuntoutustuen, kuntoutusrahan, laitos- tai omaishoidon tai vapausrangaistuksen takia eivät saa palkkaa. Heidän ei siis tarvitse maksaa jäsenmaksua ja mahdollista yhdistyksen jäsenmaksua tältä ajalta. Ensi vuonna Raideammattilaisten yhteisjärjestön maksuvapautukset määräytyvät JHL:n sääntöjen mukaan ja periaatteet ovat samat kuin Rautatieläisten Liitossa. JHL:ssä ei kuitenkaan ole säännöissä mainintaa eläkkeelle jäävien jäsenten vapaajäsenyydestä vaan eläkkeellä olevat jäsenet maksavat minimijäsenmaksua, jos haluavat säilyttää jäsenyytensä. Niiden, jotka ovat jo aiemmin saaneet vapaajäsenyyden, ei tarvitse maksaa minimijäsenmaksua. Teksti ja kuva: Maarit Uusikumpu Raideammattilaisten yhteisjärjestön kotisivut julkaistaan elokuussa. Kuvan sivu on luonnos. Rautatieläisten Liiton henkilöstö siirtyy JHL:n keskustoimiston tiloihin viimeistään vuoden lopussa. Keskustoimiston käyntisoite on Sörnäisten rantatie 23. Rautatieläinen

8 Hyvästi jää Rautatieväki on ymmärtänyt painetun sanan merkityksen jo järjestäytymisensä alkumetreillä. Ensimmäinen rautatieläisten ammatillinen ja yhteiskunnallinen lehti, Juna, julkaistiin jo liiton perustamisvuonna Sen perinteitä jatkoi 15 vuotta myöhemmin Rautatieläinen, joka ihmisen eliniässä mitattuna on jo vanhus. Rautatieläinen sai päivänvalon vuonna 1921 ja se täytti tänä vuonna 90 vuotta. Lehden tehtävänä oli olla Suomen valtionrautatieläisten keskusjärjestön äänenkannattaja. Sen ensimmäinen vuosikerta sisälsi 19 nelisivuista lehteä, jotka oli painettu sanomalehtipaperille suurikokoiseen broadsheet-muotoon. Vastaavana toimittajana toimi filosofian maisteri Y. Nikkola. Pitkän taipaleensa aikana lehti on muuttanut muotoa, kasvanut ja kutistunut sekä saanut väriä kylkeensä. Sen päätoimittajat ja toimitussihteerit ovat vaihtuneet, mutta aihepiiri on pysynyt vakaana. Ensimmäinen naistoimittaja kummajainen Nykyään Suomen Poliisijärjestöjen Liiton viestintäpäällikkönä työskentelevä Sari Haukka-Konu tuli Rautatieläisen toimittajaksi heti valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi. Vuosi oli 1989 ja hän ensimmäinen naistoimittaja lehden historiassa. 8 Sari Haukka-Konu on varastoinut toimittamansa parhaimmat Rautatieläiset kellariinsa. Haukka-Konu toimi Rautatieläisen toimittajana vuosina Oli rohkea veto ottaa nainen toimittajaksi. Jotkut hallinnon jäsenet minut ensi kertaa nähdessään tokaisivat hämmästyneenä nainen?, mutta ei se ollut pahantahtoisuutta. Liitossa ei vain ollut totuttu naistoimittajiin. Haukka-Konu sai työssään heti paljon vastuuta ja vapautta. Hallinto ei määritellyt lehden linjaa mitenkään. Toimitusneuvosto kokoontui korkeintaan pari kertaa vuodessa. Myöskään lehden silloinen päätoimittaja, liiton puheenjohtaja Pentti Kesseli ei puuttunut lehden sisältöön tai määritellyt lehden linjaa. Ainoana ohjenuorana oli tasapuolisuus poliittisten ja ammattiryhmien kesken ja Rautatieläinen

9 jäsenten ammatillisten ja liikennepoliittisten näkemysten esillä pitäminen. Hänen mukaansa lehden todellinen linja oli se, että se saatiin ylipäätään ajoissa kasaan. Resurssit olivat aivan liian pienet lehden ilmestymiskertoihin nähden. Rautatieläinen ilmestyi tuolloin 12 kertaa vuodessa, ja pestini alussa jopa joka toinen viikko. Toisaalta muuta viestintää oli silloin paljon vähemmän kuin nykyään. Tabloidista aikakausilehdeksi Lehden teko on muuttunut paljon niistä ajoista, kun Haukka-Konu toimitti Rautatieläistä. Aloitin työni sähkökirjoituskoneella, joka vaihtui 1990-luvun alussa tietokoneeksi. Toimitin lehden sisällön paperilla painoon, jossa ladottiin palstat. Tein myös taittomallin valmiiksi ja valvoin taittoa painossa, jossa ammattitaittaja teki saksitaiton. Jo hänen aikanaan Rautatieläistä toimitettiin tabloid-kokoisena sanomalehtenä, mutta pääsoin mustavalkoisena. Väriä sai kuitenkin ostaa pienellä rahalla, mutta lehti oli auttamatta jäänyt ulkoasultaan jälkeen tuonkin ajan mittapuulla. Tuohon aikaan ei vielä ollut toimit- Näin ylevästi tervehti Kajanne Rautatieläinen-lehden edeltäjää Junalehteä sen toisessa näytenumerossa 3. tammikuuta Rautatieläinen Rauta Rautatieläisten Liitto on julkaissut Rautatieläi tieläisen lisäksi myös Juna- ja Opaste-lehtiä. O Opaste ilmestyi vuosina tamisessa nykyistä konseptiajattelua, hän muistelee. Haukka-Konu pitää bonuksena sitä, että työvuosistaan Rautatieläisten Liitossa hänelle jäi kiinnostus liikennepolitiikkaan ja rautatieliikenteeseen. Junat ja liikennekysymykset eivät tietenkään pyöri jatkuvasti mielessä, mutta tunnen silloin tällöin lämpimän ailahduksen, kun juna kiitää ohi tai kävelen työpaikalta Pasilasta kotiin ja ylitän Ilmalan seisakkeen kohdalla junaradan. Työn varjopuolina hän piti yksinpuurtamista. Olin ainut viestintäalan työntekijä liitossa, ja viestinnällisesti työ oli yksinäistä puurtamista. Silti työkavereista liiton toimistolla jäi hyvät muistot. Tunsin itseni alun perinkin tervetulleeksi, vaikka ensimmäinen naistoimittaja olinkin. Ja syntyihän hyvästä työkaveruudesta myös elinikäinen ystävyyssuhde Seijan kanssa. Ja kaiken kiireen keskellä oli välillä hauskaakin yhdessä. Haukka-Konun viimeisenä työvuonna 1996 juhlittiin lehden 75-vuotistaivalta ja aloitettiin lehden uudistaminen teettämällä lukijatutkimus sisällöstä ja ulkoasusta. Haukka-Konu ei kuitenkaan nähnyt uudistusta. Hän viihtyi talossa lähes kahdeksan vuotta ja yleni toimitussihteeriksi. Kun tekee työtään yksin, oppii sen, minkä oppia voi. Itse en enää voinut oppia 9

10 uutta, kun kukaan ei ollut sparraamassa ja vaihdoinkin sitten työpaikkaa Valittuihin Paloihin. Haukka-Konun työtä jatkoi Jouko Jaakkola, jonka päätoimittajuuden aikana lehden ulkoasu muuttui sanomalehdestä nykyiseen aikakausilehden muotoon vuoden 2004 alusta. Palkat ja ratarahat kestoaiheina Ensimmäisten vuosikymmenten lehden sisältö koostui kirjoitetuista jutuista, ilmoituksista ja mainoksista. Valokuvia ei käytetty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kuvien käyttö yleistyi vasta 40-luvun loppupuolella. Piristystä lehti sai pintaansa jo 30-luvulla mainostajien puna-vihreistä ilmoituksista. Vaikka lehden teko on muuttunut, niin juttujen aihepiiri on tuttu ja kotoisa. Jäsentenvälisten kuulumisten lisäksi yhteiskunnallista ja poliittista vaikuttamista on pidetty tärkeänä. Eikä syyttä, sillä onhan rautatiealan kehitys ja rahoitus riippuvainen valtakunnan tason poliittisista päätöksistä. Huolta on kannettu palkkojen lisäksi ratarahoituksen riittävyydestä tai pikemminkin sen puutteesta ja rautateiden yksityistämisestä. Lehti on julkaissut myös juttuja rautateiden kansainvälisestä kehityksestä ja alkuaikoinaan luovan rautatieläisluokan aatteellisyleviä runoja. Haukka-Konun aikaan aihepiiri laajeni Euroopan unionin tuomiin haasteisiin. Varsin ajankohtainen on silloisen kansanedustaja Kimmo Kiljusen kolumni Muukalaisviha huhtikuun 1996 Rautatieläisessä. Itseensä käpertyminen ja muukalaisviha kuvaavat kypsymättömyyttä. Pakolaisiin suhtautuminen on tuonut esiin kuonaisimmat ja ahdasmielisimmät tunteemme. Vieraiden kansojen kohtaamisessa on meille kasvun paikka. Näihin suvaitseviin sanoihin on hyvä lopettaa Rautatieläisen kunniakas 90-vuotinen taival rautatieläisten edunvalvonnan ja oikeudenmukaisuuden äänitorvena. Mainostajat somistivat 30-luvulla joululehtiä käyttämällä ilmoituksissaan punaista ja vihreää. Rautatieläisten merkitys yleislakossa ei ollut vähäinen. Pysähtyihän rautatieliikenne täydellisesti. Rautatieläisen vuosikerrat on arkistoitu ja sidottu kansien väliin ja niitä on säilytetty liiton käsikirjastossa. Kaksoiskappaleet löytyvät Työväen Arkistosta. Rautatieläisen ulkoasu muuttui aikakausilehtimäiseksi vuonna Nyt Rautatieläisen levikki on , mutta se on parhaimmillaan ollut arviolta Teksti: Maarit Uusikumpu Kuvat: Maarit Uusikumpu ja Sanna Kallio 10 Rautatieläinen

11 Kovaa peliä radalla Kilpailukyvyssä on kyse siitä, halutaanko yleensä olla mukana palveluliiketoiminnassa. Kilpailu kunnossapitoalueista on niin kovaa, että vanhoilla toimintatavoilla ei pärjätä, liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski VR Trackiltä lataa. Nyt VR Track hakee kadonnutta kilpailukykyään kilpailukykytyöryhmän avulla, sillä yritysten kilpailu kunnossapitoalueista on kovaa peliä, jonka tarjouskilpailuissa on jätetty jopa tappiollisia tarjouksia. Näissä kilpailuissa ei jaeta hopeamitalia ja jokainen hävitty alue vie pois työpaikkoja viideksi vuodeksi kerrallaan, Heinonkoski muistuttaa. Kunnossapitopuolella VR Trackin pahin kilpailija on toinen valtionyhtiö Destia Rail. Yhtiöt ovat kilpailutuksessa napanneet vuoron perään kunnossapitoalueita toisiltaan. Kovassa hintakilpailussa hinnat ovat laskeneet yli 60 %. Äskettäin jätettiin tarjoukset kolmosalueesta. Myös uusia kilpailijoita pyrkii markkinoille muun muassa Ruotsista ja Euroopasta. Radanpidon rahoitus epäselvä Rakentamisessa VR Trackin tilannetta on helpottanut puitesopimus, mutta se päättyy tämän vuoden lopussa ja puitesopimuksen työt siirtyvät kilpailutetuiksi töiksi. Puitesopimuksessa Trackillä on ollut perinteisesti suuri markkinaosuus. Puitesopimusten kautta on teetetty töitä yli 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Heinonkosken mukaan hankaluuksia aiheuttaa sekin, että maan hallitusneuvottelut viivästyivät ja radanpidon rahoitus on hyvin epäselvä. Aikaisempiin vuosiin verrattuna tarjouspyyntöjä on liikkeellä vähemmän ja kilpailu rahoituksista eri väylien välillä on selkeästi aikaisempaa suurempaa. Heinonkoski ei allekirjoita sitä, että radat olisivat rapistuneet. Poliittinen puhe on ollut sellaista, että radat ovat rapistuneet, mutta VR Trackin kunnossapitäjät ovat onnistuneet hyvin työssään. Liikenneviraston tilastojen mukaan ratojen kunto ei ole romahtanut vaan tilanne on pysynyt samana. Rahoi- Pääluottamusmies Ilpo Jakunaho ja liittovaltuuston jäsen Esa Korkiakoski epäilevät työnantajan käyttävän kilpailutilannetta hyväkseen työehtojen heikentämiseen. Liiketoimintaluottamusmies Pentti Suhonen kuuntelee, kun liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski kertoo VR Trackin kilpailukyvyn haasteista. tusmäärä ei ole kuitenkaan riittävä, jotta jatkossa radat pysyisivät nykyisessä kunnossa. Hinnat alas, laatu ylös Heinonkoski kertoo, että Liikennevirasto haluaa turvata ratojen kuntoa entistä kovemmilla laatuvaatimuksilla. Se tuo lisäpaineita tarjouskilpailuun ja toimintatapoihin. Laatupisteitä annetaan muun muassa turvalaitteiden vikojen määrien vähennyskyvystä, vikojen korjausten vasteajasta, liikenteen täsmällisyyden parantamisesta, tietojärjestelmien hyvyydestä, yhteistyöstä liikenteenohjauksen kanssa ja varallaolosta. Uusien sopimusten rakenne tarkoittaa sitä, että hinnat laskevat mutta laadun pitää samaan aikaan parantua. Track on pärjännyt tähän asti hyvin laatupisteissä, mutta nelosalueella Destia kiritti ohi. Kuutosalueella taas Track sai paremmat pisteet. Kun laatuvaatimukset nousevat, valvonnan merkitys lisääntyy. Rautatieläinen

12 VR Trackin liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski (oik.) kertoi ratapuolen kilpailukykytyöryhmän johtopäätöksistä toukokuun liittovaltuuston kokouksessa Hyvinkäällä. Kuvassa vasemmalta Eero Tastula, Esko Takala ja Jarmo Nyberg. Valvovaa porukkaa on tulevaisuudessa vähemmän, mutta työn laatua valvotaankin pistokokein. Tämän vuoksi tilaaja vaatii entistä enemmän raportointia. Nyt sen, joka homman tekee, pitäisi osata raportoida tulevaisuudessa kentältä suoraan, Heinonkoski selvittää. Samat työt, vähemmän väkeä Trackin kilpailukykyä kehittämään on perustettu kilpailukykytyöryhmä. Sen tehtävänä on parantaa tuottavuutta ja luoda paremmat edellytykset pärjätä tiukentuneessa kilpailussa. Heinonkoski uskoo, että VR Track pärjää kilpailussa yhtä notkeasti kuin muutkin, mutta vanhalla tyylillä ei voi jatkaa. Nykyisellä kustannustasolla ei pärjätä. Vaikka voitetaankin joku alue, on pärjättävä pienemmällä porukalla. Meidän on muutettava toimintatapoja ja palkkausjärjestelmiä. Kalliiseen varallaoloon on löydettävä nykyistä taloudellisempia vaihtoehtoja eikä varallaoloa voi järjestää jatkossa kolmivuorotyönä. Heinonkoski myöntää, että kilpailukykytyöryhmän esitykset vaikuttavat voimassaolevaan työehtosopimukseen ja työntekijälle kielteisesti. Kunnossapidossa kustannukset jakautuvat yleisesti niin, että työn osuus on noin 80 prosenttia ja materiaalit noin 20 prosenttia. Tämän vuoksi kaikki vanhat edut eivät voi säilyä. Liiketoimintaluottamusmies Pentti Suhosen mukaan päämääränä ei voi olla henkilökunnan vähentäminen, vaikka hän ymmärtääkin työnantajan huolen ja vaatimuksen kustannusten alentamiseksi. Tavoitehan on, että tällä henkilömäärällä tehtäisiin enemmän töitä. Uudella VR TRACKIN KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KILPAILUKYVYN LISÄÄMISEKSI: tavalla tehtäessä pitäisi henkilökuntaa olla käytettävissä kilpailun myötä voitettuihin uusiin projekteihin, jotka eivät välttämättä tarvitse olla edes suoraan rautatiehen liittyviä. Tämä tulee väistämättä eteen, jos ratoihin käytettävä rahoitus pysyy nyt kaavailulla tasolla. Myös Suhonen pitää kilpailukyvyn parantamista olennaisena. Varallaolon ratkaiseminen tuottavammin. Siirtyminen yksintyöskentelyyn siellä, missä se on turvallista. Työaika työpisteessä maksimoitava. Kunnossapidon ja projektien yleinen ongelma on, että siirtymisiin menee paljon aikaa. Tavoite on, että työpaikalle kuljetaan tehokkaasti. Tarpeetonta matkustamista pitää vähentää. Kulkeminen kotoa suoraan työmaalle vähentää tarpeetonta kulkemista. Oman ja talon auton käyttö, työkalut ja -vaatehuolto sopeutetaan muuttuviin tarpeisiin. Vuoronvaihto ei saa keskeyttää vian korjausta. Näin liikennehäiriöt pienenevät ja täsmällisyys paranee. Oman työvoiman käyttö maksimoidaan ja konetyön osuutta lisätään muun muassa lumitöissä. Alihankinnan ja määräaikaisen työvoiman käyttö minimoidaan. Palkkausjärjestelmiä kehitetään ja tuottavuuden parantumisesta palkitaan. 12 Rautatieläinen

13 Jaaei Tukitoimintojen kuntoon laittamisen lisäksi pitäisi pystyä varautumaan myös henkilökunnan ikääntymisen, eläköitymisen ja työkyvyn tuomiin haasteisiin. Tämä vaatii uusien työntekijöiden rekrytoimista ja jos kilpailukyky ei ole kunnossa, yhtälöhän on mahdoton toteuttaa. Kunnossapidon ja rakentamisen pääluottamusmies Ilpo Jakunaho Pohjois- Suomesta pelkää, että työnantaja käyttää kovaa kilpailutilannetta hyväkseen työehtosopimuksen heikennyksille. Hän ei kuitenkaan tyrmää suoralta kädeltä työnantajan ehdotuksia vielä tässä vaiheessa. Riippuu paljon siitä, mitä työnantaja antaa takuiksi. Esimerkiksi takaako VR Track viideksi vuodeksi töitä työntekijöille ehtojen heikennysten vastapainoksi. Tuottavuuspalkkioita työntekijöille Kepin lisäksi työnantaja lupaa tarjota porkkanoita. VR Track onkin ottanut käyttöön projektipalkkiojärjestelmän, jonka odotetaan vastaavasti palkitsevan paremmin työn tuottavuuden kautta. Esimerkiksi vasteaikojen alittamisesta ja ajolangan palveluprosentin tavoitteiden ylittämisestä tilaaja palkitsee VR Trackin kunnossapitoa ja sen kautta voidaan jakaa palkkioita myös työntekijöille, Heinonkoski lupaa. Hän uskoo, että kilpailijat suunnittelevat työtään myös ulkomaisen työvoiman varaan. Voittajat tuskin palkkaavat kaikkea työvoimaansa VR Trackilta vaan käyttävät muuta työvoimaa. Työntekijäpuolta on ihmetyttänyt työnjohdon suuri määrä. Heinonkoski uskoo, että siihenkin voidaan vaikuttaa. Uusi linjaorganisaatio parantaa tilannetta, mutta Trackin tulee löytää entistä matalampi ja joustavampi organisaatio. Muun muassa raportoinnin siirtämisellä työtekijäportaalle voidaan vähentää työnjohdon kuormaa. Rautatieläisten Liiton edunvalvojat käsittelevät VR Trackin kilpailukykytyöryhmän esityksiä ja johtopäätöksiä kesäkuun puolivälissä. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Suomi tarvitsee logistiikkastrategian Suomi tarvitsee koko maata koskevan logistiikkastrategian niin maantieliikenteen, raideliikenteen kuin satamien kehittämiseksi. Tällaisen laatimisen tarve tulisi sisällyttää uuden hallituksen ohjelmaan. Suomi on viennistä riippuvainen hyvinvointiyhteiskunta. Logistiikkakustannukset ovat noin 10 prosenttia kustannuksista, kun tavaroita viedään maailmalle. Myös tästä syystä laadukkailla toisiaan tukevilla liikennejärjestelyillä on suuri merkitys Suomen pärjäämisen kannalta. Liikennepolitiikan tulee olla nykyistä pitkäjänteisempää, yli yhden vaalikauden ulottuvaa. Ikävä kyllä neljä viimeistä vuotta hallinneen hallituksen ratarahoituslinjaukset ovat olleet poukkoilevia. Pitkäjänteisen liikennepolitiikan välineeksi strategialinjausten konkretisoimiseksi tarvitaan uudistettu hallituksen liikennepoliittinen selonteko. Suurista väylähankkeista pitäisi rahoitusratkaisut katsoa yhtenä kokonaisuutena ja valtion talousarviossa tulisi erottaa käyttömenot ja pitkävaikutteiset investointimenot. Ratkaisumalleja on useita, esimerkiksi väylähankkeiden irrottaminen kehysbudjetoinnista, Infra Oy:n, liikenneinfrarahaston perustaminen tai niin sanotun elinkaarimallin käyttäminen. Toki hallitusohjelmassa voidaan sopia kahden vaalikauden mittaiselle ajan jaksolle muun muassa rataverkon kehittämistä ja korjausinvestoinneista. Ilman huomattavaa panostamista rataverkkoon junaliikenteen kehittäminen ei ole mahdollista. Liikenteen välityskyky tukkiutuu ja rataverkko rapistuu aiheuttaen monia häiriöitä liikenteeseen. Seuraavan vaalikauden aikana perusväylän pidon rahoitusta on nostettava radanpidon osalta 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Seuraavan vaalikauden radan rakentamisen kärkihankkeet ovat Seinäjoki- Oulun perusparannuksen loppuun vieminen nopealla aikataululla, pääradan välityskyvyn (Helsinki Tampere) parantaminen ja periaatepäätös Pisara-radan rakentamisesta. Pisara-ratahankkeen merkitys on siinä, että se poistaa Helsingin aseman umpiperän ja vähentää liikenteen asiakkaille koituvia häiriöitä. Ilman Pisara-hankkeen toteutumista Helsingin asemalle ei mahdu lisää liikennettä. Pääkaupunkiseudun raideliikenteen välityskyvyllä on kuitenkin olennainen merkitys koko maan rautatieliikenteen täsmällisyyteen. Suomeen tarvitaan julkisen talouden tasapainottamisohjelma ja siihen liittyen budjetin sisäisiä siirtoja. Tässä pohdinnassa ja poliittisissa valinnoissa joukkoliikenteen ja erityisesti rataliikenteen kehittäminen tulee nähdä tulevaisuusinvestointina niin elinkeinoelämän tarpeiden kuin kansalaisten ympäristöystävällisen matkustamisen kannalta. Vahva panostus rataverkon kehittämiseen on kilpailukyky- ja ympäristöteko. Lauri Ihalainen kansanedustaja (sd) Rautatieläinen

14 SAK:n 18. Tasavallan presidentti Tarja Halonen toi valtiovallan terveiset SAK:n 18. edustajakokoukseen. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (vas.) ja varapuheenjohtaja Matti Huutola saivat jatkokauden SAK:n johdossa. Oikealla SAK:n entinen puheenjohtaja, ministeri Lauri Ihalainen. edustajakokouksessa painotettiin eriarvoisuuden poistamista ja sopimusyhteiskunnan vahvistamista SAK:n 18. edustajakokous sujui kesäisissä merkeissä Tampereella kesäkuun alussa. Valtionvallan terveiset kokousväelle toi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Levällään olevien hallitusneuvottelujen keskellä Halonen toivotti yhteishenkeä työmarkkinoille ja politiikkaan ja totesi, että hallituksen muodostaminen on puolueiden käsissä. Maailma tarvitsee enemmän kuin koskaan yhteistyön henkeä, Halonen sanoi. Hän nosti puheessaan esiin solidaarisuuden, demokratian ja ympäristön hyvinvoinnin. Hyvinvointipolitiikka ei saa olla pelkkää köyhyyspolitiikkaa tai muuten olemme vaikeuksissa. On huolehdittava hyvinvointipalveluista ja kattavasta sosiaaliturvasta. Ihmisiin ja ympäristöön kannattaa satsata. Halonen pitää ay-liikkeen asemaa historiallisena köyhyyden poistamisessa ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion luomisessa. Hän muistutti, että globalisoituneessa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Intialaisen työntekijän palkkatasolla on merkitystä, kun suomalaiset työntekijät neuvottelevat työsuhteensa ehdoista. Halonen viittasi Kansainvälinen työjärjestö ILOon, joka perustettiin vuonna 1919 tavoitteenaan vähentää valtioiden välistä epätervettä työehdoilla ja työoloilla kilpailua. Tämä tavoite on tullut entistä ajankohtaisemmaksi, ja se on haaste ay-liikkeelle. Kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään, Halonen totesi. Raideammattilaisten edustajat SAK:n hallinnossa SAK:n edustajakokous valitsi yksimielisesti Lauri Lylyn (58) jatkamaan järjestön puheenjohtajana seuraavat viisi vuotta. Hän on toiminut SAK:n puheenjohtajana vuodesta Myös SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola ja valtuuston puheenjohtaja ja JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori valittiin jatkokaudelle. Puheenjohtajiston lisäksi edustajakokous valitsi SAK:n hallituksen ja valtuuston jäsenet. Raideammattilaisia hallituksessa edustaa Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala (varajäsen Håkan Ekström, JHL). Rautatieläisten Liitosta/Raideammattilaisten yhteisjärjestöstä (JHL) valtuustoon valittiin varsinaisiksi jäseniksi Mika Kurttila (varalle Jyrki Fahlström, Niko Pelho), Kari Viljakainen (varalle Teppo Mäenpää, Janne-Petteri Heinonen) ja Kari Uusikumpu (JHL). Kolmipäiväinen kokous toi Tampere-talolle 270 SAK:n jäsenliittojen edustajaa eri puolilta Suomea. Rautatieläisiä kokouksessa edustivat Sakari Ojala, Arto Kukkonen, Ilpo Jakunaho, Jorma Solla ja Visa Tammi. SAK:n edustajakokous järjestetään joka viides vuosi, ja se on SAK:n korkein päättävä elin. Sen tärkeimpänä tehtävänä on linjata SAK:n toiminnan suuntaviivat seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. MAARIT UUSIKUMPU 14 Rautatieläinen

15 TUULIKKI HOLOPAINEN Talouskasvussa presidentti Halonen pitää tärkeänä, että se sovitetaan luonnon kestokykyyn, koska paluuta entiseen huolettomuuteen ei ole. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan myös ympäristöuhkien torjunnassa ja ilmastopolitiikan hallinnassa. Tarvitsemme vihreää ja oikeudenmukaista talouskasvua, joka torjuu köyhyyttä ja lisää mahdollisuuksia säälliseen työhön. Halonen muistutti, että valinnan vapaus ei saa olla vain vahvempien valtaa vaan demokratiasta ja oikeudenmukaisuudesta on pidettävä huolta. Vahva sopimusyhteiskunta Edustajakokouksessa käsiteltiin seuraavan viisivuotiskauden työtä ohjaava tavoiteohjelma. Ohjelma-asiakirjassa Oma työ, yhteiset oikeudet lähtökohtana on Suomen pysyminen vahvana sopimusyhteiskuntana ja heikomman puolella oleminen. SAK:lle läheisiä arvoja, solidaarisuus, tasa-arvo, demokratia sekä vapaus ja rauha on painotettu ohjelma-asiakirjassa uudelleen. Uusitut arvot asiakirjaluonnoksessa ovat ihmisarvo työssä, yhdenvertaisuus ja oleminen heikomman puolella. Heikomman puolella korostaa myös syrjimättömyyttä ja osallisuutta niin työelämässä, yhteiskunnassa kuin ammattiyhdistysliikkeen omissakin toimissa. Nämä arvot tarkoittavat sitä, että meidän on toimittava niin, että inhimillisyys työelämässä kohenee. Tarvitaan turvallisuutta, kunnollisia työsuhteita sekä riittävää toimeentuloa ja työhyvinvointia, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly linjasi. Sopimusten vähimmäispalkaksi SAK ehdottaa euroa kuukaudessa. Lylyn mukaan Suomen on jatkossakin oltava vahva sopimusyhteiskunta. Sillä mallilla on kyetty muuttamaan maailmaa ja muuttumaan maailman mukana. Nyt olisi korkea aika vahvemmalle kolmikantayhteistyölle, jolla saadaan talous ja budjettipolitiikan sekä työmarkkinoiden yhteensovittaminen paremmaksi. Keskiössä on oltava työllisyys, tuottavuus ja ostovoima, Lyly totesi. Samoilla linjoilla oli SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola. Suomalainen työmarkkinamalli yskii ja on yskinyt jo pitemmän aikaa. Työehdoista sopiminen on nyt kapea-alaisempaa ja ristiriitaisempaa kuin se ennen oli. Sovitaan mitä sovitaan, mutta kukin liitto vastaa omista lähtökohdistaan, aivan kuin mitään yhteistä työmarkkinamallia ei olisikaan. Jos tämä eriytymisen kierre jatkuu, emme pian ymmärrä toisiamme edes perusasioissa. Itse en usko, että se on kenenkään etu, Huutola totesi. Huutola ei pidä hyvänä, jos kansallisista työmarkkinamalleista luovutaan. Ne ovat turva nimenomaan Suomen kaltaisille pienille maille, joissa sopimiskyky on ollut yleensä huomattavasti parempi kuin suurissa maissa. Mitään käypää, kaikille EU-maille sopivaa työmarkkinamallia ei kuitenkaan ole olemassa. Ei ainakaan sellaista, joka toimisi raamina kansallisille työehtosopimuksille. Siksi me myös jatkossa joudumme käyttämään ihan omaa neuvokkuuttamme työmarkkinamallimme kehittämisessä. Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

16 Edunvalvonta Uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus allekirjoitettu VR-Yhtymä ja henkilöstöjärjestöt allekirjoittivat toukokuussa uuden työsuojelun yhteistoimintasopimuksen. VR irtisanoi edellisen sopimuksen viime kesänä kesken sopimuskauden. Työsuojelun yhteistoimintaa varten henkilöstöjärjestöillä on oikeus nimetä konserni- ja divisioonatasolla työturvallisuuden yhdyshenkilöitä. Nimike työsuojelun erityisvaltuutettu poistuu näin käytöstä. Työturvallisuuden yhdyshenkilöllä on oikeus toimia työsuojeluasioissa kaikilla niillä työpaikoilla, joissa työskentelee hänen nimenneen henkilöstöjärjestön työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Hänellä on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseen valvontalain mukaiset työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot. Työntekijät valitsevat lisäksi keskuudestaan työsuojeluvaltuutettuja ja heille varavaltuutettuja, joiden toimikausi on kolme ja puoli vuotta. Työsuojeluvaltuutettujen valinnat ovat käynnissä. LISÄTIETOJA: VR-Yhtymän työturvallisuuden yhdyshenkilö Reijo Tamminen p sähköposti Oy VR-Track Ab:n työturvallisuuden yhdyshenkilö Eero Tastula p PALKKALIITE alkaen Palkka Työkohtainen ryhmä palkka Rautatieläisten palkat nousivat , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 PALKKALIITE alkaen Palkka ryhmä Työkohtainen palkka , , , , , , , , , ,28 PALKKALIITE alkaen Palkka ryhmä Työkohtainen palkka , , , , , , , , , ,03 16 Rautatieläinen

17 KARI VILJAKAINEN Joensuun varikolle jäävät kaluston jokapäiväiseen käytettävyyteen liittyvät huollot. Pääluottamusmies Pekka Haimakaisen mukaan henkilöstömuutoksissa on tarkoitus hyödyntää eläkesiirtymiä. VR siirtää junakaluston kunnossapitoa Joensuusta Pieksämäelle Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat sekä Rautatieläisten Liitto ovat sopineet viime vuoden kesäkuussa allekirjoitetun työehtosopimuksen mukaisesti, että palkkoja korotetaan 1. maaliskuuta 2011 tai sitä seuraavan työjakson alusta 0,5 prosentin yleiskorotuksella. Lisäksi käytössä oli 0,1 prosentin suuruinen järjestelyvara, joka kohdennettiin palkkaliitteisiin 2 ja 3. Seuraava palkkojen tarkistusajankohta on 1. marraskuuta, ja sen suuruudesta on tarkoitus sopia syyskuun alkuun mennessä. Palkkaliitteessä 3 korotettiin myös divisioonan pääluottamusmiehen palkkiota 300 euroa ja muiden päätoimisten pääluottamusmiesten palkkiota 150 euroa. Palkkiota maksetaan varsinaisille pääluottamusmiehille jatkuvasti mutta ei varapääluottamusmiehille. Pääosa Joensuun varikolla nykyään tehtävistä vetureiden ja kiskobussien huoltotöistä siirretään syyskuun alusta Pieksämäelle. Osa töistä siirtyy Kouvolaan. Joensuuhun jäävät kaluston jokapäiväiseen käytettävyyteen liittyvät huollot kuten tankkaus, vessojen tyhjennys, vesisäiliöiden täyttö, kaluston sulatus, pienet määräaikaishuollot sekä korjaukset, joilla taataan kaluston turvallisuusja liikennekelpoisuus. Joensuuhun jää myös valmiudet raivata rautatiekalustoa sekä korjata kalustoa linjalla. Muutosten myötä Joensuun varikon työvoimatarve vähenee nykyisestä 35:stä kahteentoista. VR lupaa, että uudelleenjärjestelyissä pyritään hyödyntämään eläkkeelle siirtymistä ja tuetaan Joensuusta vapautuvan henkilöstön sijoittumista muihin kunnossapidon työpisteisiin tai muihin tehtäviin yhtiön sisällä. Henkilöillä on myös oikeus muutosturvaan kuten tuettuun työnhakuun. Muutokset Joensuun varikolla ovat osa laajempaa junakaluston kunnossapidon uudistustyötä. Kunnossapidon toimipisteverkosto kokonaisuutena järjestetään uudelleen, toimipisteisiin ja niiden laitteisiin investoidaan, työprosesseja, työntekijöiden osaamista ja johtamista kehitetään. VR:n mukaan tavoitteena on keskittää kunnossapitoa nykyistä suurempiin yksiköihin. Uudistuksella uskotaan parannettavan junakaluston käyttövarmuutta ja sitä kautta matkustaja- ja tavaraliikenteen asiakastyytyväisyyttä. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun asti, mutta pääpaino on vuosissa Kunnossapitoverkoston uudistamisella tavoitellaan 20 miljoonan euron säästöjä vuodessa. Henkilöstövaikutukset tarkentuvat hankkeen edetessä. Henkilöstömuutoksissa pyritään hyödyntämään samaan aikaan tapahtuvaa runsasta eläkkeelle siirtymistä. Vuosina junakaluston kunnossapidosta on jäämässä eläkkeelle noin 300 henkilöä. Kaikkiaan kunnossapidon eri toiminnoissa työskentelee noin 1400 henkilöä. Rautatieläinen

18 Liisa Laavola on viidettä vuotta konduktöörinä ja nauttii hommistaan. Onnellinen käännynnäinen Konduktööri Liisa Laavola auttaa matkustajiaan vaikka venäjäksi. Entinen kielenkääntäjä tekee nykyisin unelmatöitään. Kun Iitissä tilaa pitävä Liisa Laavola on ruokkinut lampaat, kanat, kolme kissaa, pissattanut koiran, ja saattanut hevosen ja ponin pihalle, hän hyppää autoon ja kiitää Kouvolan asemalle. Pendolino Helsinkiin lähtee Liisan työpäivä aamujunassa etenee leppoisissa rutiineissa; liput tarkastettuaan hän ohjaa koiran kanssa olevan matkustajan eläinvaunuun, neuvoo opiskelijapojalle junan vaihdon perillä auttelee invalidivanhuksen laiturille. Liisa kehuu olevansa lempihommissaan, sillä hänellä on kokemuksia muunkinlaisesta työnteosta. Hän valmistui vuonna 2003 Helsingin yliopiston Käännöstieteen laitokselta kielenkääntäjäksi. Käännöstöissä dead linet painoivat aina päälle, ja koska olen hieman perfektionisti, harmitti, kun en voinut hioa tekstejä riittävästi. Yksin työskentely tuntui muutenkin raskaalta. Kipinä ammatinvaihtoon syttyi Liisan tehdessä Tilastokeskukselle haastatteluja Venäjän junissa. Menomatkoilla haastattelin matkustajia ja tullessa join kahvia ja juttelin konduktöörien kanssa. Ajattelin, että olisipas tuo kiva ammatti. Viitisen vuotta sitten hän hakeutui konduktöörikursseille ja sai vakituisen työpaikan. Kun työnantaja kysyi, voiko nuori aka- teeminen nainen kuvitella olevansa talossa eläkeikään, vastaus kuului: Totta kai! Tässä ei kukaan hengitä niskaan, eivätkä työt tule kotiin. Uskon tämän olevan varmempi työpaikka kuin moni muu. Kun pitää junaturvallisuudesta huolen, eikä sotke kassaa, melko varmasti saa pitää työnsä, hän toteaa. Asiakaspalvelun lisäksi häntä viehättää työyhteisön monipuolisuus. VR-Yhtymällä on hyvä tasa-arvo. Täällä on kaikenlaisia ihmisiä; miehiä, naisia, nuoria, vanhoja, mustia, valkoisia enkä suinkaan ole ainut akateemisesti koulutettu. Pitkät reissut kivoja Liisa on sopeutunut hyvin työvuoroihin, jotka saattavat alkaa varhaisimmillaan aamuneljältä tai jatkua yli puolen yön. Mieluiten hän työskentelee kaukojunissa. 18 Rautatieläinen

19 Pendolinolla on kiva lähteä Helsingistä, siinä on matkanteon tunnelmaa. Paikuissa ei pääse samaan fiilikseen. Eniten hän nauttii pitkistä, yhtäjaksoisista reissuista, jolloin työhön voi keskittyä rauhassa, ja vapaitakin tulee paremmin. On kivaa, kun tietää, että tämä on minun juna, tämän minä hoidan. Sama konnari on myös matkustajien etu. Liisan työmatkat suuntautuvat usein Kotkaan, Helsinkiin, Riihimäelle, ja kauemmas Kajaaniin, Savonlinnaan ja Joensuuhun. Toiveenani olisi kokeilla yöjunissa työskentelyä, ihan ammatillisen sivistyksen takia. Jatkuvasti en tahtoisi yötyötä kuitenkaan tehdä. Englanniksi ja venäjäksi Englantia pääaineena ja venäjää sivuaineena yliopistossa opiskelleella konduktöörillä on hyvät valtit ulkomaalaisten asiakaspalveluun. Etenkin Savon junissa kulkee paljon venäläisturisteja, joista osa puhuu vain omaa kieltään. Usein he yllättyvät ja ilahtuvat kohdatessaan äidinkieltään taitavan konduktöörin. Yleensä he haluavat tietää junan vaihdosta, missä on ravintolavaunu, vessa tai tupakkakoppi. Joskus kollegat joutuvat venäläisten kanssa lippuepäselvyyksiin, ja silloin voin auttaa, Liisa kertoo ja vitsailee, että kun hän saa myytyä kielitaidottomille turisteille asialliset matkaliput, työnantaja välttyy satojen eurojen tappioilta. Liisasta venäläismatkustajat ovat varsin mukavaa väkeä, ja mielellään hän tarjoaa heille myös turistineuvontaa. Jos on aikaa, kerron heille ennen Savonlinnaa keski-aikaisesta Olavinlinnasta tai muista nähtävyyksistä. Jos joku aikoo jäädä yöllä Kerimäelle, kerron, että asemalta on sitten tosi pitkä matka keskustaan. Aikataulut remonttiin Liisa osaa iloita säännöllisestä kuukausipalkastaan, mikä ei kääntäjän hommissa ollut itsestäänselvyys. Yleensä ihmiset kitisevät palkoista, mutta siihen en lähde. Tämä on mediaanipalkka, ja humanistinaisena tienaan nyt enemmän kuin kääntäjänä. Jos Liisa jotain saisi työssään muuttaa, hän tekisi junille aikatauluremontin. Kollegojensa tapaa hänkin on ollut tänä talvena kovilla. Talviaikatauluja pitäisi löysentää, ettei tarvitse mennä verenmaku suussa. Kyllä joskus on harmittanut, suututtanut ja hävettänyt, kun kaikki on mennyt päin mäntyä. Matkustajien valittaminen tosin on ollut kohtuullista, asiattomuuksia olen kuullut aika vähän. Hän on huomannut, että mitä useammin ja seikkaperäisemmin konduktööri pääsee kuuluttamaan poikkeuksista, sitä paremmin matkustajat rauhoittuvat. Unelmat toteen Vaikka pitkät työmatkat paukkupakkasilla tuntuvat luissa ja ytimissä ja venyttävät henkistä kanttia, konduktööriromantiikkaakin kannattaa hiukan vaalia. Kotkan keikat ovat kesällä ihanan leppoisia, silloin ehtii käydä jätskillä Sapokassa. Liisasta vahva ammatti-identiteetti on paras tae työssä jaksamiselle, sillä kiitoksen saaminen on satunnaista. Joskus matkustajilta tulee kiitosta aivan tavallisista asioista, joskus taas saa seistä vaikka päällään, eikä kukaan huomaa. Maalaistyttönä kasvanut Liisa toteutti uuden ammattinsa myötä toisenkin unelmansa ja hommasi puolisonsa kanssa 1800-luvun lopulla rakennetun maalaistalon Iitin takamailta Haapa-Kimolasta. Asuimme kahdeksan vuotta Lahdessa kerrostalossa ja se oli kauheaa. Haaveilin maatilasta ja eläimistä, ja miehenikin innostui, vaikka on kolmannen polven stadilainen. Hän tekee nyt etätyötä ja käy Helsingissä vain muutamana päivänä viikossa. Hyötymielessä ei eläimiä hankittu, hevonenkin on 27-vuotias eläkeläisratsu. Kananmunia tietenkin saamme, ja syksyisin laitan karitsat pataan porisemaan. Tänään Liisan juna saapuu Kouvolaan aikataulun mukaisesti kello Pian hän jo porhaltaa Iitin kuntakeskukseen Kausalaan maatalouskauppaan. On mentävä ostamaan hevosille seniorpöppösiä, ja kivennäinenkin on ihan finaalissa. Illalla kiehautan omenoista, porkkanoista, leseistä ja öljystä eläimille herkullisen ja terveellisen pöperön, onnellinen maalaiskonduktööri suunnittelee. Liisa Laavola lähdössä matkustajineen Kouvolasta Helsinkiin. Teksti ja kuvat: Sirpa Palokari Rautatieläinen

20 Rautatieläiset risteilivät Itämerellä Karaoke oli illan vetonaula. Rautatieläisten Liiton jäsenristeily veti huhtikuun alussa 1500 risteilijää Princess Balticille. Heistä 1200 oli Rautatieläisten Liiton jäsentä ja heidän puolisoitaan. Loput 300 oli JHL:n jäseniä puolisoineen. Risteily tarjosi monipuolista ohjelmaa salsatanssista yhteislauluun ja pokerista työpajoihin. Risteilymenon kruunasi yhteinen maljannosto juhlaillallisella ja Raideam mattilaisten uuden järjestölipun naulaaminen. Palaute risteilyltä oli positiivista, ja yhteisille jäsentapahtumille on selvästi tilausta. Vaikka jäsenristeilyn järjestäminen vaati suuria ponnisteluja, niin osastot ja liiton toimisto järjestävät myös jatkossa suuria jäsentapahtumia. Lisäksi JHL:n fuusio tuo jäsenille oikeuden käydä JHL:n jäsentapahtumissa. Rautatieläisten omat tapahtumat eivät kuitenkaan jää unholaan vaan Raideammattilaisten yhteisjärjestö järjestää näitä tapahtumia jatkossakin. Vuoden 2012 kesäpäivät ovat jo mietinnässä ja jäsenristeily tulevaisuudessa siintää jo ajatuksissa. Liiton entistä ja nykyistä johtoa Raideammattilaisten yhteisjärjestön lipun naulaamispuuhissa. Risteilyllä kisattiin raideammattilaisten pokerimestaruudesta. 20 Rautatieläinen

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS F-Secure Oyj 12. toukokuuta 2014 Sisällys Hallituksen ja yhtiön johtoryhmän jäsenten palkitseminen... 3 Hallitus... 3 Hallituksen palkitseminen... 3 Toimitusjohtaja... 4 Johtoryhmän

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA No 2 / 2012 Hallitus Päivämäärä Sivu 1 ( 6 ) 15.3.2012. KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kemijärvi

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA No 2 / 2012 Hallitus Päivämäärä Sivu 1 ( 6 ) 15.3.2012. KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kemijärvi ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA No 2 / 2012 Hallitus Päivämäärä Sivu 1 ( 6 ) 15.3.2012 _ KOKOUSAIKA Torstai 15.3.2012 klo 10.00 12.30 _ KOKOUSPAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kemijärvi _ OSALLISTUJAT

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Korvaa voimaan tulleen HaminaKotka Satama Oy:n Rataverkon vaihtotyön ja ratatyön turvallisuusohjeen.

Korvaa voimaan tulleen HaminaKotka Satama Oy:n Rataverkon vaihtotyön ja ratatyön turvallisuusohjeen. 1/7 VERKKOSELOSTUS Korvaa 1.9.2016 voimaan tulleen HaminaKotka Satama Oy:n Rataverkon vaihtotyön ja ratatyön turvallisuusohjeen. Sisältö 1 VOIMASSAOLO JA MUUTOKSISTA TIEDOTTAMINEN... 2 MUUTOKSISTA TIEDOTTAMINEN...

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SOK:n palkka- ja palkkioselvitys

SOK:n palkka- ja palkkioselvitys SOK:n palkka- ja palkkioselvitys 2015 Palkitsemisen periaatteet SOK:ssa SOK:n hallintoneuvosto on asettanut pysyvän palkitsemisvaliokunnan, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää koko S-ryhmän ylimmän

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS F-Secure Oyj 4. huhtikuuta 2016 Sisällys Hallituksen ja yhtiön johtoryhmän jäsenten palkitseminen... 3 Hallitus... 3 Hallituksen palkitseminen... 3 Toimitusjohtaja... 3 Johtoryhmän

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty :n syyskokouksessa 25.11.2016 Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Järjestötoiminta... 3 Edunvalvonta...

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Esitys: Kirjataan kokouksen läsnäolijat. Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus ei-jäsenille.

Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Esitys: Kirjataan kokouksen läsnäolijat. Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus ei-jäsenille. ESITYSLISTA Ratamestarinkatu 11 00520 HELSINKI taso@talentia.fi YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS Aika: Lauantai 19.11.2016, klo 17. Paikka: Turun Konservatorio, Crichton-sali. Linnankatu 60, 20100 Turku 1 Kokouksen

Lisätiedot

Vaihtotyöllä tarkoitetaan luvanvaraista junaliikennettä tukevaa rautatiejärjestelmässä tehtävää kalustoyksiköiden siirtotyötä.

Vaihtotyöllä tarkoitetaan luvanvaraista junaliikennettä tukevaa rautatiejärjestelmässä tehtävää kalustoyksiköiden siirtotyötä. Sivu 1/5 Raahen Satama Oy Vaihto- ja ratatyön turvallisuusohje Ohje hyväksytty: 21.10.2015, Kaarlo Heikkinen, satamajohtaja Ohjeesta vastaa: Raahen Satama Oy 1. Soveltamisala ja määritelmät Ohjetta noudatetaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SISÄLLYSLUETTELO 48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 97 KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (1) 30.12.2010. Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry 204.685. Perusilmoitus yhdistysrekisteriin 30.12.2010 HALLITUS

PÄÄTÖS 1 (1) 30.12.2010. Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry 204.685. Perusilmoitus yhdistysrekisteriin 30.12.2010 HALLITUS ~~ Patentti- ja rekisterihallitus PÄÄTÖS 1 (1) Dnro 201 0/002694Y...,..-...-...~..._._...-...~..~...-..._-.-.~...,.,.,..."...-...-...-...,...-...-...-...-...-...-,...,.,...,...,...,... Hannonen Markku

Lisätiedot

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2016

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2016 KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2016 22.3.2016 KUNTARAHOITUS OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 22.3.2016 klo 15 Paikka: Kuntarahoitus Oyj:n toimitilat, Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki Läsnä: Kokouksessa

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Koha-SuomiOy:n perustaminen

Koha-SuomiOy:n perustaminen Koha-SuomiOy:n perustaminen Tausta Koha on avoimeen lähdekoodiin perustuva kirjastojärjestelmä Kohaa on aloitettu kehittää Uudessa-Seelannissa vuonna 2000 Käytössä tuhansissa kirjastoissa ympäri maailmaa

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo Heikki Harjula

Uusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo Heikki Harjula Uusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Heikki Harjula Organisoinnin ja johtamisen linjauksia 1 Kunnilla oltava edelleen laaja mahdollisuus toteuttaa

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

JHL 105 yhdistyksen toimintasuunnitelma Järjestötoiminta. Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarvios sa varattu summa

JHL 105 yhdistyksen toimintasuunnitelma Järjestötoiminta. Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarvios sa varattu summa Järjestötoiminta Jäsenasiain päivystys yhdistyksen toimistolla (Jäsenasiainhoitajien p.0452165225 sekä Päivi Korkeamäki p.0400982999) antaa jäsenille henkilökohtaista apua jäsenasiainhoitaja parillisten

Lisätiedot

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia Luo mahdollisuuksia LÄNNEN RAIL SYSTEMS HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN RAIL MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA, TURVALLINEN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN SÄHKÖRATARAKENTAMISESSA JA RATAYMPÄRISTÖN KUNNOSSAPIDOSSA Lännen - Rataympäristön

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys 1 Palkka- ja palkkioselvitys Palkitsemisjärjestelmien tarkoituksena on tukea DNA:n strategista, taloudellista ja operatiivista suuntaa, motivoida sekä palkita yrityksen menestyksestä. DNA:ssa noudatetaan

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle)

9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle) Sivu 1/6 EDUSTAJISTON LOKAKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 30.10.2013 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Ylioppilastalo A Esityslista 242 Kokouksen avaus 243 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot