Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 19/2012/2 Dnro ESAVI/189/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Galtbyn, Kittuisten ja Norrskatan lauttarantojen kunnostaminen rakentamalla ja ruoppaamalla sekä louhimalla vesialuetta ja ruoppausmassojen läjittäminen osin merialueelle sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, Parainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus HAKEMUS Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Galtbyn, Kittuisten ja Norrskatan lauttarantojen syventämiseen ja parantamiseen sekä ruoppausmassojen läjittämiseen Lounais-Suomen väyläosaston osoittamalle läjitysalueelle Finnön, Korsholmin ja Rönnören rajaamalle merialueelle. Sedimenttipohjaisia ruoppausmassoja syntyy yhteensä noin m 3 ja louhintamassoja noin m 3. Lauttarantojen muutokset ovat tarpeen nykyisten tukirakenteiden heikon kunnon vuoksi ja koska uusi rakenteilla oleva maantielautta tulee olemaan nykyistä leveämpi, pidempi ja korkeampi sekä vaatien noin 1,5 m suuremman syväyksen. Hakija toimii lauttapaikkojen pitäjänä. Lisäksi haetaan hankkeen kiireellisyyden vuoksi lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Galtbyn, Kittuisten ja Norrskatan lauttarannat sijaitsevat Paraisten (vuoden 2011 loppuun Länsi-Turunmaan) kaupungin alueella ulkosaaristossa Korppoon, Houtskarin ja Norrskatan alueilla, saarissa. Lauttapaikat sijaitsevat maantiellä 1800, joka on osa Saariston Rengastien matkailureittiä. Galtbyn lauttarannasta Korppoosta lähtee lautta-aluksia Kittuisten ja Norrskatan lisäksi Kökarin saarelle Ahvenanmaalle. Suunniteltu meriläjitysalue sijaitsee Finnön kalastuskunnan omistamalla vesialueella Finnön, Korsholmin ja Rönnören saarten rajaamalla merialueella. Läjitysalue rajautuu Utö-Naantalin väylän levitysalueen eteläreunaan. Liikenneviraston Lounais-Suomen väyläosasto on osoittanut läjitysalueen, jonka viereen on aiemmin läjitetty väylien ruoppausten yhteydessä. Läjitysalueen pinta-ala on noin 3,2 ha. Vesisyvyys läjitysalu- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 Vesiliikenne eella on m. Olemassa oleva läjitysalue F1 (Finnö) liittyy Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 112/2004/4, jolla Merenkulkulaitokselle myönnettiin lupa Naantalin väylän ruoppaukseen ja massojen läjittämiseen usealle meriläjitysalueelle. Vedenkorkeudet vaihtelevat hankealueella tavallisesti noin ±50 cm keskivedenkorkeudesta, äärimmillään +120 cm ja -75 cm. Lauttapaikat sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyllä merialueella, jota usea meriväylä halkoo, tärkeimpänä näistä Utö-Turku syväväylä (13 m). Lauttapaikkojen lähisaarissa ja -rannoilla asuvat vakituiset ja kesäasukkaat käyttävät vesialuetta virkistyskäyttöön. Galtbyn lauttarannan läheisyydessä sijaitsee virallinen venesatama (nro 986). Kalastus Merialueella harjoitetaan virkistys- ja urheilukalastusta. Åbolands fiskarförbundin tietojen mukaan lauttapaikkojen ja läjitysalueen läheisyydessä ei ole ammattikalastajia eikä harjoiteta ammattikalastusta tai kalankasvatustoimintaa. Merikaapelit Lauttapaikkojen ja suunnitellun läjitysalueen läheisyydessä ei ole tehtäviin töihin tai työalueisiin vaikuttavia merikaapeleita. Luonnonsuojelukohteet ja muinaisjäännökset Hankealueet eivät sijaitse suojelualueilla eivätkä niiden vaikutukset yllä suojelualueille. Lähimpänä, Kittuisten lauttarannasta noin 500 m luoteeseen, lauttarantaan johtavan tien länsipuolella ja Vikenin ympäristössä on luonnonsuojelualue. Kittuisten lauttarannasta noin m koilliseen ja suunnitellulta läjitysalueelta noin m luoteeseen sijaitseva Ängholmin saari on sekä luonnonsuojelu- että Natura alue (sisältyy kohteeseen Lövskärsfjärdenin rannat, FI , SCI). Rekisteröidyistä muinaisjäännöksistä lähinnä hankealuetta sijaitsee Olofnäsin hylky Norrskatan lauttarannasta luoteeseen sekä Lökholmin hylky noin m Norrskatan lauttarannasta länteen. Museovirasto edellyttää hakijan pyytämässä lausunnossa hakijaa suorittamaan vedenalaisinventoinnit Norrskatan lauttarannan muutostöiden alueella ja suunnitellulla läjitysalueella. Vesienhoitosuunnitelma Hankealue sisältyy Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoito-ohjelmaan, Saaristomeren osa-alueeseen. Vesimuodostuman ekologinen luokka on tyydyttävä ja tavoitteena olevan hyvän tilan saavuttaminen edellyttää nykyisten vesienhoitotoimenpiteiden lisäksi lisätoimenpiteitä vuoteen 2027 mennessä. Merikuljetuksia pidetään merkit-

3 3 tävänä riskitekijänä (öljy, kemikaalit), joten kuljetusturvallisuutta tulee ohjelman mukaan parantaa. LUVAT JA SUOSTUMUKSET - Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 112/2004/4 myöntänyt Merenkulkulaitokselle luvan Naantalin väylän ruoppaamiseen sekä ruoppausmassojen läjittämiseen merialueelle useaan kohteeseen. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, joka on antamallaan päätöksellä nro 05/0233/3 hieman muuttanut sitä. Lainvoimainen lupamääräys 1 kuuluu seuraavasti: 1) Ruoppaus- ja läjitystyöt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle. Työt on kussakin työkohteessa suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Ruoppaus- ja läjitystöitä ei saa tehdä välisenä aikana, lukuunottamatta hankkeen toista toteutusvuotta, jolloin ruoppausalueilla 1, 2A, 2B, 5 ja 6 sekä läjitysalueilla A, C ja D1 saadaan tehdä ruoppaus- ja läjitystöitä myös tänä ajankohtana. Kohteissa 5 9A ruoppaustöitä ja läjitysalueilla D1 ja F1 läjitystöitä ei saa suorittaa myöskään välisenä aikana. Päätöksen perusteluissa todetaan muun muassa, että töiden suorittamisaikaa rajattaessa on otettu huomioon ympäristön virkistyskäyttö, kalaston lisääntymisalueet ja kutuajat sekä toisaalta se, että myös töiden suorittamiselle on varattava riittävä vuotuinen aika, ettei töiden kesto kohtuuttomasti pitene. Tämän vuoksi töitä ei saa suorittaa välisenä aikana eikä kohteissa 5 9 A ja läjitysalueilla D1 ja F1 karisiian kutuaikana välisenä aikana. Päätöksen mukaan läjitysalueen F1 läjitystilavuus oli m 3 itd ja alueelle oli tarkoitus läjittää m 3 ktr. - Länsi-Turunmaan kaupungin rakennusvalvonta on myöntänyt luvan johderakenteen purkuun Galtbyn lauttarannassa, maantielaiturin ja hirsiarkun purkuun Kittuisten lauttarannassa sekä arkkuperusteiden ja johderakenteiden purkuun Norrskatan lauttarannassa. - Vesialueiden omistajien myöntämät työluvat (suostumukset) ja pysyvät käyttöoikeudet ovat hakemuksen liitteenä. Korvaukset menetyksistä, jotka aiheutuvat maantien parantamisesta, käsitellään maantietoimituksessa. HANKESUUNNITELMA Tavoite Lauttarantojen nykyiset rantarakenteet ovat heikkokuntoisia ja muodostavat vaaran alueiden vesiliikenteelle. Hajoamisista johtuvia hätätöitä on jouduttu tekemään talvena Turvallisen ja häiriöttömän liikenteen varmistamiseksi on rakenteiden peruskorjaus toteutettava viipymättä. Lisäksi ajoneuvoliikenteen kasvu ja tiukentuneet alusturvallisuusvaatimukset

4 4 edellyttävät sekä leveydeltään että syväykseltään nykyistä kookkaampaa kalustoa. Satama-altaita syvennetään tarvittavilta osin uuden maantielautan syväyksen mukaiseksi. Uuden maantielautan suurin syväys on noin 5,1 m ja parannettavien satama-altaiden haraussyvyys (Hs) on -6,50 m (MW 2000). Lisäksi uuden maantielautan kansikorkeus tulee olemaan 40 cm korkeammalla kuin nykyisten liikenteessä olevien lauttojen. Tästä johtuen lautan kiinnittyminen nykyisiin laiturirakenteisiin eli kaltureihin ei ole mahdollista. Suunnitellut muutostyöt ovat välttämättömiä Saaristotien lauttaliikenteen toimivuudelle vuodesta 2013 alkaen. Tavoitteena on kaikkien muutostöiden suorittaminen vuoden 2012 huhti-lokakuun välisenä aikana, jotta uusi lautta-alus voi aloittaa liikennöinnin alkaen. Pohja- ja sedimenttitutkimukset Laituripaikat edustoineen kartoitettiin ja kaikuluodattiin siten, että luotauslinjoja oli 5 metrin välein. Jokaiselle lauttapaikalle tulostettiin oma syvyyskarttansa mittakaavassa 1: Meritaito Oy:n kaikuluotaustutkimuksen perusteella Galtbyn kohteessa luotausprofiileissa erottuivat lähinnä vanhemmat glasiaalisavet ja postglasiaalisavet sekä yhtenäisempi nuorempi savikerros (lähinnä liejusavea). Kalliopaljastumia oli lähinnä matalikoilla. Kittuisen kohteessa tilanne oli samankaltainen, samoin Norrskatassa. Kuitenkin sekä Galtbyssä että Kittuisissa sekä läjitysalueella pohja oli suureksi osaksi kivikkoinen, Kittuisissa myös soraa ja hiekkaa. Sedimenttinäytteitä otettiin kaikista ruoppauskohteista ja myös läjitysalueelta. Näytteet otettiin lautalta sedimenttiputkinäytteenottimella ja läjitysalueella ponar-noutimella. Näytteet analysoitiin akkreditoiduin menetelmin SGS Inspection Services Oy:n laboratoriossa Kotkassa lukuun ottamatta yhdisteitä PCDD, PCDF ja PCD, jotka tutkittiin SGS:n laboratoriossa Belgiassa. Kaikissa kohteissa oli näytteitä, joissa havaittiin mineraaliöljyjä (C 10 -C 40 ) hieman yli ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen laatukriteeritason 1. Normalisoituina pitoisuudet olivat enimmillään mg/kg. Korkein öljypitoisuus todettiin suunnitellulla läjitysalueella. Muilla analysoiduilla haitta-aineilla ei tason 1 ylityksiä havaittu missään näytteessä normalisoituja pitoisuuksia tarkasteltaessa. Koska kuitenkin mineraaliöljyjen tason 1 raja on 50 mg/kg ja tason 2 ra-ja mg/kg, ei havaittuja vähäisiä tason 1 ylityksiä voida pitää merkittävinä ruoppausaineksen haitallisuutta arvioitaessa ja ottaen huomioon läjitysalueen korkeampi pitoisuus. Näin ollen ruopattavan aineksen haittaaineet eivät ole este massojen mereen läjittämiselle.

5 5 Toimenpiteet vesialueilla rakennuskohteittain Galtbyn lauttapaikka (Korppoo) Satama-allas ruopataan ja louhitaan haraustasoon (-6,5 m MW) uuden aluksen edellyttämässä laajuudessa. Läntisempi vanha johdeseinämärakenne (tihtaali) puretaan, itäisempi korjataan ja uuden kalturin (kulkusillan) jatkeelle rakennetaan uusi pienempi tukitihtaali ulommaksi. Laituria levennetään ja sen jatkeeksi rakennetaan uusi kelluva kalturi (14 m x 12 m) maatukineen. Rakennustyönaikainen liikenne hoidetaan olemassa olevasta kalturista. Ruoppausmassoja muodostuu alustavan arvion mukaan noin 700 m 3 ja louhintamassoja noin 400 m 3. Ruoppausmassat sijoitetaan lailliselle vesiläjitysalueelle tai viedään maihin lailliselle maanläjityspaikalle. Louhintamassat käytetään muissa lauttasatamissa tarvittaviin täyttöpenkereisiin tai sijoitetaan hyötykäyttöön lähialueen muissa rakennushankkeissa. Vanhojen johderakenteiden purkubetonijätettä käytetään muiden lauttasatamien pengertäytöissä, mikäli purkujätteen ominaisuudet siihen soveltuvat. Kittuisten lauttapaikka (Houtskari) Satama-allas ruopataan ja louhitaan haraustason edellyttämästi. Nykyinen maatuki kaltureineen poistetaan, samoin vanha johdeseinämä ja lännenpuoleinen vanha hirsiarkku. Uusi maatuki rakennetaan ja siihen asennetaan kelluva kalturi (20 m x 12 m). Kaksi uutta, pienempää tukitihtaalia rakennetaan uuden laiturin jatkeelle lautan tukeutumista varten. Idänpuoleista vanhaa johdeseinämää parannetaan tarvittaessa. Rakennusaikainen liikenne hoidetaan kelluvasta lautasta tai proomusta, joka toimii väliaikaisena kalturina. Ruoppausmassoja syntyy noin m 3 ja louhintamassoja noin m 3.Ruoppausmassat ja vanhojen rakenteiden purkubetonijätteet sijoitetaan kuten Galtbyn kohteessa. Louhintamassat käytetään paikalla pienimääräisissä täytöissä ja luiskaverhouksissa sekä Norrskatan lauttasataman täyttöpenkereen teossa. Mahdolliset ylijäämämassat sijoitetaan hyötykäyttöön lähialueen muissa rakennushankkeissa. Norrskatan lauttapaikka (Norrskata) Satama-allas ruopataan ja louhitaan haraustason saavuttamiseksi. Nykyisen kalturin lännenpuoleinen johdeseinämä puretaan. Nykyinen kalturi maatukineen säilytetään ainakin rakennustyön aikaisen liikenteen hoitamiseksi, samoin idänpuoleinen johdeseinämä. Satamakenttää laajennetaan uuden maatuen takia ja vesialuetta täytetään noin 750 m 2. Uusi kelluva kalturi (20 m x 12 m) kallioon ankkuroitune maatukineen rakennetaan nykyisen länsipuolelle ja sitä varten 2 uutta, pienempää tukitihtaalia.

6 6 Läjitysalue ja läjitystyöt Ruoppausmassoja syntyy noin m 3 ja louhintamassoja noin 900 m 3. Ruoppausmassat ja vanhojen rakenteiden purkubetonijätteet sijoitetaan kuten Galtbyn kohteessa. Louhintamassat käytetään kohteen täyttöpenkereen teossa, mahdolliset ylijäämämassat sijoitetaan hyötykäyttöön lähialueen muissa rakennushankkeissa. Louhinta- ja ruoppausmassat, joita ei hyödynnetä muutostöissä, läjitetään Liikenneviraston Lounais-Suomen väyläosaston osoittamalle läjitysalueelle merenpohjaan. Alkuperäistä, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston luvassaan (112/2004/4) hyväksymää läjitysaluetta F1 on muutettu Merenkulkulaitoksen ja Lounais- Suomen ympäristökeskuksen toimesta Naantalin väylän Smörgrundin alueen ruoppaustöiden yhteydessä, koska alkuperäisellä läjitysalueella sijaitsi Suomen ja Ruotsin välinen kuitukaapeli, joka oli vaarassa vaurioitua läjitystöiden yhteydessä. Tämän johdosta Merenkulkulaitos sopi yhdessä ympäristökeskuksen ja Finnön kalastuskunnan kanssa, että läjitysaluetta F1 siirrettiin hieman lounaaseen, syvänteen kohdalle. Koska alue on pienempi kuin alkuperäinen läjitysalue F1, perustettiin samalla myös läjitysalue F2 silloisten ruoppauskohteiden 8, 8A ja 8B massoille Smörgrundin länsipuolelle. Läjitykseen tässä hankkeessa käytetään ainoastaan F1-alueen väyläalueen ulkopuolista osaa, jotta läjitystöistä ei aiheudu haittaa väylän laivaliikenteelle. Käytettävä läjitysalue rajoittuu seuraaviin koordinaattipisteisiin: X= , Y= ; X= , Y= ; X= , Y= ; X= ; Y= ja sijaitsee yhteisellä vesialueella (Finnö Fiskelag). Huomioiden sedimenttipohjaisten massojen kohtalaisen vähäinen määrä sekä läjitysalueen pohjan muodot (jyrkkäreunainen syvänne), voidaan todeta, ettei läjitetyistä massoista aiheudu haittaa ympäröivälle vesialueelle läjitystöiden valmistuttua. Sedimenttejä ei löyhän rakenteensa vuoksi voida hyödyntää maarakentamisessa. Sedimenttien läjittäminen maalle (maankaatopaikalle) lisäisi huomattavasti hankkeen ympäristökuormitusta, koska vesikuljetusmatkat lisääntyisivät huomattavasti ja ylimääräisistä siirtokuormauksista aiheutuisi ympäristöpäästöjä. Lisäksi maakuljetusten ympäristöpäästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin vesikuljetusten päästöt suhteutettuina siirrettäviin massamääriin. Sedimenttien läjittäminen maalle aiheuttaisi lisäksi huomattavia lisäkustannuksia hankkeelle. Ruoppausmassat siirretään läjitysalueelle ja läjitetään tasaisesti koko alalle. Tarvittaessa väylän ulkopuolinen läjitysalue merkataan työn aikana valaistuin pojuin. Liikenneviraston Lounais-Suomen väyläosasto määrittää poijujen sijainnin tarvittaessa. Tilapäisjärjestelyt ja liikennejärjestelyt Hankkeesta aiheutuu merkittävää haittaa lauttaliikenteelle sekä tienkäyttäjille. Lauttapaikoilla joudutaan tekemään poikkeusjärjestelyjä yhdessä pal-

7 7 veluntuottajan (Suomen Lauttaliikenne Oy) kanssa päivittäisen liikenteen turvaamiseksi. Käytännössä liikenne joudutaan jokaisella lauttapaikalla siirtämään väliaikaisratkaisuin pois nykyisiltä maatuilta ja niiden edustoilta. Hätätapauksissa liikenne voidaan hoitaa vaihtoehtoisjärjestelyin, kuten yhteysaluksin. Lauttaliikenteen varmistamiseksi joudutaan suorittamaan väliaikaisia rakennus- ja pengerrystöitä. Väliaikaiset rakenteet ja penkereet puretaan luonnollisen pohjan tasoon ja lauttapaikat palautetaan muutostöiden valmistuttua muilta osin ennalleen. Vesialueella työkohteet ja kalusto on merkittävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa alus- tai veneliikenteelle. Louhinnasta tehdään ennen louhintatöiden aloittamista poraus- ja panostussuunnitelma. Merkinnässä noudatetaan voimassa olevia määräyksiä ja tarvittaessa ollaan yhteydessä Liikenneviraston Lounais-Suomen väyläosastoon. Töiden aloittamisesta ilmoitetaan Liikenneviraston Lounais-Suomen väyläosastolle, ELY-keskukselle ja Länsi-Turunmaan (nykyisin Paraisten) kaupungille. HANKKEEN VAIKUTUKSET Vaikutukset merialueeseen Ruoppaus-, louhinta- ja läjitystyöt aiheuttavat tilapäisiä muutoksia veden laatuun. Pääasiassa vaikutukset painottuvat tilapäiseen veden samentumiseen ja pohjaan sitoutuneiden sedimenttien vapautumiseen työalueiden ympäristössä. Veden samentuminen saattaa vaikuttaa vähäisessä määrin suoraan vesi- ja pohjaeliöihin, kaloihin sekä vesikasvillisuuteen ja välillisesti myös alueiden lintukantoihin. Uudet rantarakenteet ovat huomattavasti nykyisiä rakenteita yksinkertaisempia. Rakenteilla ei katsota olevan vaikutusta vesialueiden käyttöön, mutta ne parantavat veden virtausta ja helpottavat jäiden luontaista liikkumista alueella. Pohjan madaltuminen läjitysalueen kohdalla (40 50 m syvänne) on pysyvä vaikutus. Läjityksellä ei ole vaikutusta vesiliikenteeseen. Hankkeen kokonaisvaikutukset (tilapäiset ja pysyvät) ympäröiviin merialueisiin rajoittunevat lauttarantojen sekä läjitysalueen lähistölle ja ovat tilapäisiä. Louhinta-, ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutuvat pysyvät haitat ovat suhteellisen pieniä johtuen ruoppaus- ja louhintamassojen määrästä. Vaikutukset kalastukselle ja vesialueen muulle käytölle Tilapäinen veden samentuminen ei aiheuta, hankkeen mittasuhteet huomioon ottaen, pysyviä vaikutuksia alueen kalakantaan tai muuhun vesieliöstöön eikä siten kalastukseen. Töistä ei katsota aiheutuvan pysyviä haittoja

8 8 vesialueen ja rantojen käyttöön. Veden samentuminen sekä töistä aiheutuva melu aiheuttavat virkistyskäytölle tilapäisen haitan. Syntyvät haitat ja vahingot Suunnitelman mukaisista töistä ei aiheutune vesilain mukaan korvattavia haittoja tai vahinkoja muutos- ja ruoppaus- sekä louhintatöiden määrästä ja laadusta johtuen. Hyödyt Hankkeen myötä lauttaväleillä Korppoo-Norrskata ja Korppoo-Kittuinen voidaan liikennöidä kapasiteetiltaan suuremmalla ja talvioloissa varmempitoimisella aluksella. Hanke mahdollistaa turvallisemman tie- ja vesiliikenteen lauttarannoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Hankkeen myötä lauttaliikenteen kustannustehokkuus ja varmuus paranevat, mikä on tärkeää alueiden elinvoimaisuuden kannalta. Houtskarin ja Norrskatan elinkeinoelämän sekä vakituisen asutuksen kannalta hankkeen vaikutukset ovat taloudellisesti merkittävät. Hanke mahdollistaa varmemmat kuljetusmahdollisuudet sekä ympärivuotisen työmatkaliikenteen. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Länsi-Turunmaan kaupungissa ( lähtien nimeltään Paraisten kaupunki) varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa, että vesialueella tehtävät toimenpiteet aiheuttavat työnaikaista samentumista ja veden laadun heikkenemistä, joka on ohimenevää. Hanke ei kuitenkaan ole esteenä vesienhoitosuunnitelman mukaisen tavoitteen saavuttamiseen. Ruopattavien alueiden ja läjitysalueen näytepisteistä on analysoitu raskasmetallipitoisuuksia alle sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1, sekä mineraaliöljyä yli tason 1. ELY-keskus pitää mineraaliöljyn tason 1 ylitystä vähäisenä eikä se ole esteenä ruoppausmassan mereen läjittämiselle. Hakijalle voidaan myöntää lupa hankkeeseen ja myös lupa töiden aloittamiseen. 2) Liikenneviraston Turun väyläyksikkö ilmoittaa, että suunniteltua vesiläjitysaluetta on käytetty läjittämistarkoitukseen Utö-Naantalin 15,3 metrin väylän syventämisen yhteydessä. Läjitysalue on syvennyshankkeessa nimetty läjitysalueeksi F1, joka sai vesilain mukaisen luvan v Väylätyö saatiin valmiiksi sataman ruoppaustöiden ja väylän lopullisen merkinnän osalta joulukuussa Edellä todetun johdosta Liikennevirasto ei näe tarkoituksenmukaiseksi hylkyselvityksiä alueella. Alueelta on olemassa

9 9 täysipeittoisia syvyysmittauksia. Hankkeessa tultaisiin hyödyntämään vain pientä osaa alueesta F1. 3) Museovirasto toteaa, että Galtbyn ja Kittuisten lauttapaikoille suunnitellut rakennustyöt ovat mittakaavaltaan pieniä eikä niihin liity tarkistamattomia vedenalaislöytötietoja, joten Museovirasto ei pidä niiden osalta vedenalaisinventointia tarpeellisena. Finnön länsipuolella oleva läjitysalue on ollut ELY-keskukselta saadun tiedon mukaan käytössä jo aiemmin eikä Museovirasto siten katso vedenalaisinventointia alueella tarkoituksenmukaiseksi. Sen sijaan Norrskatan lauttapaikan alueelta ilmoitettiin museovirastolle v puurunkoisen aluksen hylky, jonka laadusta ja tarkasta sijainnista Museovirastolla ei ole tietoa. Norrskatan lauttarannan kunnostus on myös suunnitelluista töistä laajin. Kunnostushankkeelle voidaan myöntää lupa edellyttäen, että Norrskatan lauttarannan kunnostustyön alueella tehdään hyvissä ajoin ennen hankkeen toteuttamista arkeologinen vedenalaisinventointi, ja jos siinä havaitaan vedenalainen muinaisjäännös, sen tutkimus- ja muut tarvittavat toimenpiteet toteutetaan Museoviraston kanssa sopien. Inventoinnin järjestämisestä on keskusteltu hakijan kanssa ja hakija on tilannut inventoinnin yksityiseltä meriarkeologiselta yritykseltä. 4) AA (Johansnäs , Norrskata) pyytää saada muutostöiden yhteydessä aidan rajaamaan tonttiaan lauttarannasta Norrskatan Olofnäsissä, koska vuosien aikana veneiden säilytys on levinnyt ja WC:n puuttuminen lauttarannasta aiheuttaa jätteiden muodossa haittaa. Aita on suunnitteilla naapuritontin suuntaan. HAKIJAN SELITYS Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksensä asiassa esitettyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija ei ole antanut asiassa selitystä määräaikaan mennessä eikä myöhemminkään. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle luvan Galtbyn, Kittuisten ja Norrskatan lauttarantojen perusparannuksiin laituri- ja vesirakenteiden osalta hakemuksessa esitetyllä tavalla (yleissuunnitelmakartat Y1/4, Y1/21 ja Y1/31, ), lauttarantojen ruoppaus- ja louhintatöihin, massojen osittaiseen läjittämiseen ns. läjitysalueelle F1 Finnön lounaispuolelle sekä vesialueen täyttämiseen noin 750 m 2 Norrskatan uuden maatuen ja nykyisen rannan välisellä alueella. Aluehallintovirasto myöntää Varsinais-Suomen ELY-keskukselle pysyvän käyttöoikeuden luvan mukaisten rakennelmien tarvitsemiin alueisiin lauttarannoissa kiinteistöjen , , , , ja vesialueilla. Hankkeesta ei annetut suostumukset huomioon ottaen ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

10 10 Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppaukset saadaan tehdä haraussyvyyteen MW ,5 m. 2) Sedimentti- ja kivipitoiset ruoppausmassat on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä täyttöalueella tai toimitettava hyötykäyttöön lähialueen maarakennuskohteisiin, ylijääviltä osin ne voidaan läjittää (hakemuksen täydennyksen tarkoittamalle muutetulle) meriläjitysalueelle F1, väyläalueen ulkopuolelle. Meriläjitysalueella massat on läjitettävä vähintään tason -40 m alapuolelle. 3) Kaikki louhintamassat on sijoitettava penger- ja täyttörakenteisiin ja mahdollisilta ylijääviltä osiltaan toimitettava hyötykäyttöön maarakennuskohteisiin. 4) Purkubetonijätteet purettavista laituri- ja vesirakenteista voidaan sijoittaa täyttöalueelle louhepenkereen sisäpuolelle. Muussa tapauksessa ne on toimitettava hyödynnettäviksi maarakennuskohteissa betonimurskeena tai toimitettava paikkaan, jonka ympäristölupa sallii niiden sijoittamisen. 5) Väliaikaiset rakenteet vesialueella ja laitureilla on purettava töiden valmistuttua ja näin syntyvät jätteet on toimitettava muualle hyödynnettäviksi tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. 6) Luvan saajan on huolehdittava siitä, että hankealueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit säilyvät toimintakelpoisina. 7) Norrskatan lauttarannassa on toimenpidealue ennen ruoppaus- ja louhintatöiden aloittamista inventoitava vedenalaisten muinaisjäännösten varalta. Mikäli tällainen havaitaan, on löydöstä viipymättä ilmoitettava Museovirastolle ja sovittava tutkimus- tai muista toimenpiteistä sen kanssa. 8) Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei vesiliikenne esty tai vaarannu töiden johdosta. Mahdollisista kulkurajoituksista yleisillä kulkuväylillä on varoitettava merkinnöin ja tiedotettava paikallisesti etukäteen. Meriläjitysalue laivaväylän vieressä on rajattava läjitysten aikana poijuin. 9) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 10) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osin loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 11) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Varsinais- Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueille ja Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

11 11 12) Luvan saajan on huolehdittava muuttuneiden linjauksien asianmukaisesta merkitsemisestä. 13) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueille ja Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Yleiset perustelut Galtbyn, Kittuisten ja Norrskatan lauttarantojen rakenteiden kunnostaminen sekä satama-altaiden ja niiden lähiympäristön syventäminen ovat tarpeen ympärivuotisen liikenteen varmistamiseksi Paraisten saariston asukkaille maantiellä 1800, joka on myös osa Saariston rengastien matkailureittiä. Hanke on yleisen tarpeen vaatima. Uusi, valmistuva maantielautta on kansikorkeudeltaan 40 cm nykyisiä lauttoja korkeampi, mistä syystä lautan kiinnittyminen nykyisiin laiturirakenteisiin, kaltureihin, ei ole mahdollista, joten ne on uusittava. Lautan syväys on myös noin 1,5 m aikaisempaa suurempi, mistä syystä satama-altaita ja tuloväyliä on tarpeen ruopata sekä paikoin louhia tarvittavan haraussyvyyden -6,5 m (MW 2000 ) aikaansaamiseksi. Tavoitesyvyydessä on otettu huomioon myös tarvittava varavesi ja veden korkeuden vaihtelu. Rakenteiden uusimisen yhteydessä osa vanhoista johdeseinämistä (tihtaaleista) poistetaan ja korvataan uusilla, pienemmillä rakenteilla. Uudet kalturit maatukineen ovat puolestaan hieman olemassa olevia suurempia uuden aluksen koosta johtuen. Vesialueiden omistajien suostumukset ja muutosten vähäisyys huomioon ottaen käyttöoikeuskorvauksia ei nyt ole määrätty. Läjitykseen meriläjitysalueelle Utö-Naantali laivaväylän viereen on vesialueen omistajan ja Liikenneviraston Turun väyläyksikön suostumus. Läjitettävien massojen (pohjasedimenttien) haitta-ainepitoisuudet eri ruoppauskohteista on tutkittu ja massat ovat laatunsa puolesta mereen läjityskelpoisia. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa luonnonsuojelukohteita. Hankkeesta (ruoppaukset, louhinnat, läjitys) aiheutuu tilapäistä, ohimenevää veden samentumista toimenpidealueiden läheisyydessä sekä jonkin verran työnaikaista melua ja siten tilapäistä haittaa lähialueiden virkistyskäytölle. Töiden vuotuista suorittamisajankohtaa ei kuitenkaan ole päätöksessä rajoitettu, koska hanke on tehtävä mahdollisimman häiriöttömän liikennöinnin takia yhtäjaksoisesti ja lauttarannoissa on jouduttu tekemään hätätöitä viime talvina rakenteiden hajoamisista johtuen. Hankkeen ei katsota olevan ristiriidassa vesienhoitosuunnitelman tavoitteen, hyvän ekologisen tilan, saavuttamisen kanssa. Hankkeesta lupamääräysten mukaisesti toteutettuna saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna

12 12 huomattava. Luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset ovat siten olemassa. Yksityiskohtaiset perustelut Ruoppaussyvyys perustuu hakijan esittämään, uuden maantielautan turvallisen kulun edellyttämään haraussyvyyteen. (Lupamääräys1) Meriläjitysalueelle läjitettävien massojen määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä samentumis- ym. haittojen minimoimiseksi. Lisäksi läjitysalueelle F1 on jo aikaisemmin läjitetty massoja toisen hankkeen yhteydessä. Läjityssyvyys on rajoitettu 40 metriin tai sitä syvempään, jotta massat joutuvat syvänteeseen ja pysyvät paremmin paikoillaan. Läjitysalueen länsipuolella vesisyvyys on noin 37 metriä. (Lupamääräys 2) Vesilain (264/1961) 2 luvun 3 :n mukaan rakentaminen on suoritettava mm. niin ettei vahingollisesti muuteta vesiluontoa tai vahingoiteta kalakantaa. Ympäristöministeriön Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (2004) mukaan massat tulisi aina pyrkiä hyödyntämään. Valtioneuvoston rakennusjätteistä antaman päätöksen (295/1997) mukaan rakennusjäte, mukaan lukien kiviaines- ja ruoppausjätteet, on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Lisäksi tavoitteena on vähentää rakennusjätteen määrää ja haitallisuutta. Purkubetonin laatu kaikissa kohteissa on tutkittu ja todettu sen soveltuvan rakenteissa käytettäväksi. Vesilain 2 luvun 15 :n mukaan lupaan on otettava tarpeelliset määräykset rakennustyön jälkien poistamiseksi. (Lupamääräykset 2 5) Merestä tavattu sellaisen laivan tai muun aluksen hylky, jonka uppoamisesta voidaan olettaa olevan vähintään 100 vuotta, on rauhoitettu muinaismuistolain (295/1963) 20 :n nojalla. Löydöstä on ilmoitettava Museovirastolle. (Lupamääräys 7) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta ulkopuolisille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta tai haitasta ja sen korvaamisesta. (Lupamääräykset 6 ja 9) Töiden aloittamista ja raportointia koskevat määräykset (lupamääräykset 10, 11 ja 13) on annettu valvonnan toteuttamiseksi. Vaaratilanteiden ja onnettomuuksien välttämiseksi sekä läjitysmassojen sijoittamiseksi luvan tarkoittamaan meriläjityspaikkaan on annettu tarpeelliset määräykset merkinnöistä ja tiedottamisesta. (Lupamääräykset 8 ja 12) Sovelletut säännökset Vesilain (264/1961) 1 luvun 19, 2 luvun 3, 6 :n 2 momentti, 11, 11 a, 15, 16, 4 luvun 6 ja 11 luvun 8 Muinaismuistolain (295/1963) 20 Valtioneuvoston päätös (295/1997) rakennusjätteistä 5 Ympäristöministeriön Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje ( )

13 13 TÖIDENALOITTAMISLUPA Aluehallintovirasto myöntää Varsinais-Suomen ELY-keskukselle luvan aloittaa luvassa tarkoitetut ruoppaus-, täyttö- ja läjitystyöt sekä laiturirakenteiden ym. vesirakenteiden muutostyöt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vakuuden asettaminen ei ole tarpeen. Perustelut Edellä mainitut työt liittyvät olemassa olevien lauttasatamien toimintaan ja ovat tarpeen turvallisen liikennöinnin kannalta. Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä yleisen edun kannalta ja aloittamisen lykkääntymisestä saattaisi aiheutua huomattavaa vahinkoa. Olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Koska hakijana on valtio, ei vakuuden asettamista edellytetä. (Vesilain 264/ luvun 26 ) MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Liikenneviraston Turun väyläyksikön muistutukset on otettu huomioon luparatkaisussa. Museoviraston muistutus on otettu huomioon lupamääräyksessä 7. AA:n muistutuksen osalta todetaan, että aita- ja käymäläkysymys eivät kuulu vesilain mukaiseen lupa-asiaan, vaan ne ratkaistaan tietoimituksen tai lauttarantojen maa-alueisiin liittyvien rakennuslupa-asioiden yhteydessä. Aloite asiassa tulee esittää lauttapaikkojen pitäjälle ja tienpitoviranomaiselle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. KÄSITTELYMAKSU euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Maksuun sovelletaan hakemuksen vireille tullessa voimassa ollutta valtioneuvoston asetusta (1145/2009) aluehallintoviraston maksuista. Kyseisen asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan ruoppausta, kiviaineksen ottoa, vesialueen täyttöä tai vesialueelle läjittämistä koskevasta lupa-asiasta peritään käsittelymaksuna euroa massamäärän ollessa m 3 (ktr).

14 14 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Varsinais-Suomen ELY-keskus/ liikenne ja infrastruktuuri Jäljennös päätöksestä Paraisten kaupunki Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen ELY-keskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen ELY-keskus/ kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Liikennevirasto/ Turun väyläyksikkö Museovirasto Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin toimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Paraisten kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

15 15 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Hanna Pesonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hanna Pesonen. HIP/sl

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.