POHJANPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ensihoidon järjestämisvastuu sairaanhoitopiirille s. 6. Tulevaisuuden sairaala käynnistyy s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ensihoidon järjestämisvastuu sairaanhoitopiirille s. 6. Tulevaisuuden sairaala käynnistyy s."

Transkriptio

1 POHJANPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ensihoidon järjestämisvastuu sairaanhoitopiirille s. 6 Tulevaisuuden sairaala käynnistyy s Valokuvauskilpailun teemana työn ilo s. 18

2 ILMAINEN PYSÄKÖINTI ESTEETÖN KULKU Aukioloajat: ma-pe 9 20 la 9 17 Raksila p Meiltä myös kauneudenhoitopalvelut ja lahjakortit. RAKSILA (S-MARKET) KAUKOVAINION SIVUAPTEEKKI Kaukovainion ostoskeskuksessa Aukioloajat: ma-pe , la suljettu Kaukovainio p Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. kki i k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie OULU (08) PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su kastellin.apteekki@apteekit.net Ilmoita Pohjanpiirissä! Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaajat ja tekijät päättäjät ja vaikuttajat Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjamaan sairaanhoito piirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuu-alueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaanhoitopiireille, keskussairaaloille ja terveydenhuolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille. Toivoamme hyvää keää! Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olavi Määttä GSM maattaolavi@gmail.com Seuraava Pohjanpiiri ilmestyy Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU info@medikiinteistot.fi TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , Pohjanpiiri 3/2013

3 Hannu Leskinen pääkirjoitus Sotesoppa + kuntajakokeitto =? Onkohan sosiaali- ja terveydenhuollosta puhuttu koskaan niin paljon kuin viime vuonna ja tämän vuoden alkupuolikkaalla. Esityksiä on tullut ja mennyt. Uusimman esityksen päälinja on se, että sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyisivät käytännössä lähes kokonaan suurten kaupunkien vastuulle. Tuleva vuosi näyttänee, mikä ratkaisu lopulta on. Hallinnollista rakennetta tärkeämpää on kuitenkin varmistaa palvelujen tasavertainen saatavuus ja niiden korkea taso kaikille kansalaisille. Tämän osalta huolenaiheita on paljon muitakin kuin em. sote-soppa. Kansainvälisen talouden epävarmuuden ja rahoituskriisin pitkittyminen heijastuvat edelleen voimakkaasti myös Suomeen niin tänä kuin tulevana vuonnakin. Vuonna 2014 kuntatalouden tila tulee olemaan entistäkin vaikeampi. Kun muistamme, että alueemme kuntien kyky rahoittaa palvelutuotantoa on heikentynyt jo usean vuoden ajan, asettaa se myös meille yhteisönä haasteita. Kun paineet toimintaympäristössä käyvät koviksi ja ongelmia kasautuu päälle, on tärkeää muistaa strategia. Mitä me olemmekaan strategiassamme todenneet? Sairaanhoitopiirin strategian lähtökohtana ovat alueen väestön tarpeet, yksilön oma vastuu terveydestään, potilaslähtöisyys, henkilöstöön, osaamiseen ja johtamiseen panostaminen sekä palvelurakenteen kehittäminen kumppanuuksia, työnjakoa ja uutta teknologiaa hyödyntämällä taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Tavoitteemme on, että alueellamme on maan parhaiten toimivat ja tehokkaimmat erikoissairaanhoidonpalvelut. Sairaanhoitopiirin ja sen yksiköiden toiminnan turvaaminen myös tulevaisuudessa edellyttää mm. käytettävien tilojen uudistamista ja kunnossapitoa, prosessien kuva Antti Suistola tehostamista ja henkilöstön osaamisesta ja työolosuhteista huolehtimista. Tämän varmistamiseksi sairaanhoitopiiri on valmistellut huolella tulevaisuuden sairaala 2030 nimellä kulkevan ohjelmakokonaisuuden. Sen ensimmäisen osan aloitusta (Lasten ja naisten sairaala) käsitellään kuntayhtymän valtuustossa kesäkuun 17. päivänä Sote-sopasta riippumatta ja ympäröivän maailman uhkakuvienkin keskellä varmaa on se, että terveydenhuollon palveluja tarvitaan tulevaisuudessa entistäkin enemmän. STM:n arvion mukaan tarve kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 30 prosenttia. Alkuvuoden 2013 aikana sairaanhoitopiirin palvelujen eli hoidon kysyntä lisääntyi 2 prosentilla eli 831 henkilöllä. On hienoa, että toimintayksiköt ovat pysyneet pääosin hyvin hoitoon pääsyä ja saatavuutta koskevissa määräajoissa. Leikkausta ja toimenpidettä odottavien kokonaismäärä on kuitenkin kääntynyt kasvuun. Vuoden alussa toteutuneet kaksi suurta muutosta: ensihoidon järjestäminen ja NordLabin toiminnan käynnistyminen ovat menneet odotetusti ilman suuria yllätyksiä. Myös yhteistyö Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa on toiminut hyvin. Sairaanhoitopiirin tärkein voimavara on osaava ja motivoitunut henkilökunta. Henkilöstön työssä jaksaminen muutosten myllerryksessä ja vaatimusten koko ajan kasvaessa on varmasti aika ajoin koetuksella mutta työn tulokset osoittavat, että henkilökuntamme on onnistunut tehtävissään erinomaisesti. Tästä kiitos kuuluu teille kaikille. Kesäloma on enemmän kuin ansaittu ja on aika rentoutua, ladata akkuja ja nauttia läheisten seurasta ja kauniista Suomen luonnosta ja myös runoista ja lauluista. Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu. En ma iloitse, en sure, huokaa; mutta metsän tummuus mulle tuokaa, puunto pilven, johon päivä hukkuu, siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu, tuoksut vanamon ja varjot veen; niistä sydämeni laulun teen. Eino Leinon Nocturnen siivittämänä toivotan antoisaa kesää kaikille yhteisömme jäsenille ja kumppaneille. n Hannu Leskinen Pohjanpiiri 3/2013 3

4 sisältö Pohjanpiiri numero 3 / kesäkuu 2013 joka numerossa: 6 3 Pääkirjoitus: Sotesoppa + kuntajakokeitto =? 11 Erva-alueen kuulumisia: Haavi auki 26 Ramppa kalakattaa 30 Kiitokset / Vapari 32 AY-asiat: Kesäntuloailmassa ja ihmisissä 34 Jos minulta kysytään, niin... Potilaat ovat yhteisiä tässä numerossa: 5 Työ ja tekijä 6 Ensihoitokeskus ja päivystys yhtä kokonaisuutta 10 Korvakappaleen valmistus on pikkutarkkaa työtä 12 Valmennuksessa kerrottua: Muksu mullistaa maailman 13 Apurahat jaettiin neljättä kertaa 13 Tohtorikahveilla Kukkia ja kakkua hymysuin 14 Lasten ja naisten sairaala ensimmäinen kohde Tulevaisuuden sairaala -ohjelma käynnistyy 16 Kriittisesti sairaiden potilaiden hoitoketjuun tehoa 17 Mahdollista elinluovuttajaa ei aina tunnisteta 18 Valokuvauskilpailun kuvissa ilo roihuaa 20 Sote-uudistuksesta linjaus 22 OYS:n ja Oulun kaupungin työntekijät kepeästi kohti kesää 23 TERVE-SOS -palkinto Ouluun 27 Tunnustuksia diabeetikoiden jalkojen hoidosta 27 Päivystystoiminta samassa laajuudessa kuin muulloinkin 28 Mitä pidit ruoastasi? 29 LASSI:n yhdenmukaisuus parantaa työhyvinvointia 33 Nyt Neilikan vierestä saa myös kirjoja 34 Hallitus nimesi tulosalueiden johtajat Pohjanpiiri 38. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP pasi.parkkila@ppshp.fi Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén liisa.ahlsten@verbi.fi Martti Ahlstén martti.ahlsten@verbi.fi Jaakko Ahlstén jaakko.ahlsten@verbi.fi Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP pirjo.pyhaluoto@ppshp.fi Sylvi Savolainen, PPSHP sylvi.savolainen@ppshp.fi Tiina Mäki, PPSHP tiina.maki@ppshp.fi Antti Suistola, PPSHP antti.suistola@ppshp.fi Jukka Veijola, PPSHP jukka.veijola@ppshp.fi sivunvalmistus Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Juha Jääskeläinen Jarkko Raatikainen Juha Korpelainen Pirjo Kejonen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Marja-Liisa Pylväs Tuula Virsiheimo Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS Osoitteen muutokset paivi.hietapelto@ppshp.fi Ilmoitukset Olavi Määttä maattaolavi@gmail.com Pohjanpiiri ilmestyy v Nro Nro Nro Painopaikka Erweko Oy KANNEN KUVA Tiina Mäki

5 Teksti Liisa Ahlstén Kuvat A nt t i Suistola työ ja tekijä Sisätautien teho-osastolla potilaskierto on nopeaa Sisätautien teho-osasto on yksi sairaalan kolmesta tehoosastosta. Siellä hoidetaan akuutin sydäntapahtuman saaneita potilaita sekä sisätautista tehohoitoa vaativia potilaita esimerkiksi elvytyksen jälkitilapotilaita ja keuhko kuumepotilaita. Apulaisosastonhoitaja Minna Nymanilla on pitkä kokemus teho-osaston sairaanhoitajana. Sisätautiteholla on kahdeksan potilaspaikkaa. Pääosa potilaista tulee sydäntapahtuman seurauksena ilta- ja yöaikaan ja heille tehdään saman tien sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja tarvittaessa pallolaajennus. Sisätautien teho-osastolla he ovat yleensä vajaan vuorokauden. Sieltä heidät siirretään vuodeosastolle jatkohoitoon, koska teholla hoito keskittyy kaikista akuuteimpaan hoitoon. Sairaala kuin toinen koti Sisätautien teho-osastolla 13 vuotta työskennellyt Minna Nyman oli aluksi osastolla sairaanhoitajana, mutta siirtyi pari vuotta sitten apulaisosastonhoitajan tehtäviin. Olen hyvin sitoutunut sekä työhön että tähän sairaalaan. Sairaala on minulle vähän kuin toinen koti. Olen malliesimerkki aivan tavallisesta sairaanhoitajasta, joka on edennyt työssään hyvin. Apulaisosastonhoitajan työn lisäksi olen mukana erilaisissa projekteissa ja käyn kouluttamassa alueellisilla koulutuspäivillä sydänpotilaan hoitoon liittyvissä asioissa, hän kertoo. Työ on antoisaa ja mielenkiintoista, mutta haastaa kiireellään. Todennäköisimpänä tulevaisuudenkuvana omalla kohdallani näen osastohoitajan tehtävät, mutta siihen ei ole kiirettä. Nyt vielä en halua lähteä sisätautiteholta minnekään, niin mielenkiintoinen yksikkö se on. Vaativa työ Teho-osaston sairaanhoitajalta vaaditaan nopeutta ja paineensietokykyä ja lisäksi taitoa toimia moniammatillisessa tiimissä mm. röntgen- ja laboratoriohoitajien sekä lääkäreiden kanssa. Hoitajapula on yksi tulevaisuuden isoista haasteista, mutta Minna Nyman uskoo, että tehoja akuuttihoidosta kiinnostuneita sairaanhoitajia aina kuitenkin löytyy. Moni opiskelija on ensin ollut sisätautien teho-osastolla harjoittelemassa ja on valmistumisen jälkeen hakeutunut sinne töihin. Sisätautien teho-osastolla on sairaanhoitajille oma perehdytysohjelma, jonka mukaan uusi hoitaja pääsee sisälle osaston toimenpiteisiin, laitteisiin ja vaativaa hoitoa tarvitsevan potilaan hoitoon. Työ yliopistosairaalassa tarjoaa sairaanhoitajalle monenlaisia uravaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Esimiestehtävien lisäksi tarjolla on monenlaisia projekteja ja tehtäviä erikoissairaanhoidon kouluttajana. n Pohjanpiiri 3/2013 5

6 yhtä suurta k Ensihoitokeskus ja päivystys 6 Pohjanpiiri 3/2013

7 Teksti Liisa Ahlstén Kuvat Tiina Mäki okonaisuutta Ensihoidon organisaatio on muutosprosessissa. Uutta ovat ensihoitokeskukset ja operatiivisesta toiminnasta vastaavat tilannekeskukset, jotka säätelevät ambulanssien sijoittumista sairaanhoitopiirin alueella. Pohjanpiiri 3/2013 7

8 Kun ensihoidon järjestämisvastuu lain mukaan siirtyi yksittäisiltä kunnilta sairaanhoitopiireille, niiden piti viimeistään vuoden 2013 alussa perustaa ensihoitokeskus, joka koordinoi ensihoitotyötä koko sairaanhoitopiirin alueella. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on siten ensihoidon järjestämisvastuussa koko vaikutusalueellaan. Ensihoidon ja päivystyksen johtaja Matti Martikaisen mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä valtuuston kuntapäättäjien päätöksellä ensihoitopalvelut järjestetään kolmitahoisen mallin mukaan. Ensihoidon johtamisesta vastaa sairaanhoitopiiri. Ensihoidon palvelusopimus taas on tehty Jokilaaksojen sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitosten kanssa ja lisäksi kolmen yksityisen palveluntuottajan kanssa. Ensihoitokeskuksen operatiivisesta johtamisesta PPSHP:n alueella vastaa ensihoitopäällikkö Iiro Anttila ensihoidon tilannekeskuksesta käsin yhdessä kuuden kenttäjohtajan kanssa. Kenttäjohtajan hälytysajoneuvo on ambulanssien lisäresurssi. Kenttäjohtoyksikön autossa on lääkkeitä ja muita apuvälineitä niin kuin ambulansissa.kenttäjohtajat Juha Ylilehto (vas.) ja Tommi Pekanoja auton välineistöä tarkastamassa. 8 Pohjanpiiri 3/2013

9 Pohjois-Pohjanmaan ensihoitokeskus on pysynyt riittävän hyvin alkuvuoden aikana lain ja palvelutasopäätöksen edellyttämissä tavoitteissa. Oulun eteläinen tilannekeskus on Ylivieskassa, jossa toimii kuusi kenttäjohtajaa. Sairaanhoitopiirin palvelutasopäätös on kompromissi esihoidon asiantuntijoiden näkemysten ja poliittisten linjausten kesken. Vaikka raha sanelee raamit, on sen pohjana kuitenkin ensihoitoasetuksen selvästi määrittelemä ohjeistus. Ensihoitoasetus määrittelee aikaisempaa tarkemmin perustasoisen ja hoitotasoisen ensihoidon vaatimukset samoin kun ns. tavoittamisviiveen, jonka puitteissa potilaan pitää saada hoitoa. Ensihoito oli aiemmin hyvin eritasoista paikkakunnasta riippuen. Nyt sille asetuksella määritellään huomattavasti tiukemmat rajat. Optimiratkaisuun ei sairaanhoitopiirin nykyisellä kuntarahoituksella päästä. Lainmuutos kuitenkin tähtää nimenomaan tason nostoon. Esimerkiksi hoitotasoisten ensihoitajien määrä tulee pikkuhiljaa lisääntymään, kunhan uudet ensihoitajat pääsevät työelämään. Jatkossa tällaiselta hoitajalta vaaditaan AMK-tutkinto, Matti Martikainen toteaa. Lääkärihelikopteritoiminta erva-ensihoitokeskuksen vastuulla Erva-ensihoitokeskus, johon kuu luvat Pohjois-Suomen kaikki sairaanhoitopiirit, vastaa mm. lääkärihelikopteritoiminnasta. Alu eella operoi kaksi kopteria, toinen Oulusta ja toinen Rovaniemeltä. Valtio rahoittaa lentotoiminnan ja sairaanhoitopiirit lääkintätoiminnan. Erva-ensihoitokeskuksen tehtävänä on myös tehostaa ambulanssien käyttöä hoitolaitossiirroissa siten, että ambulanssien tyhjänä ajo vähenisi paluukuljetusten osalta. Osa hoitolaitossiirroista pystytään tekemään muilla kuin ambulansseilla, esimerkiksi invataksilla. Koska ambulansseja on rajallinen määrä, niiden käyttöön tulee olla selkeä lääketieteelinen peruste, Martikainen sanoo. Pohjois-Pohjanmaan ensihoitokeskus on hänen mukaansa pysynyt riittävän hyvin alkuvuoden aikana lain ja palvelutasopäätöksen edellyttämissä tavoitteissa. Hoitotasoista ensihoitoa on pääsääntöisesti pystytty tarjoamaan tarvitseville puolen tunnin kuluessa. Ensihoitokeskuksen tilannekeskus koordinoi ambulanssien liikkumista Tilannekeskus on sekä hallinnollinen että operatiivinen yksikkö. Se on myös ambulanssien lisäresurssi. Kenttäjohtajat voivat kesäkuusta lähtien oman tilannearvionsa pohjalta liittää oman hälytysajoneuvonsa lääkkeineen ja muine apuvälineineen osaksi isompaa tehtävää tai tilanteen niin vaatiessa antaa hoitotasoista ensihoitoa avun tarvitsijalle, Martikainen kertoo. Tilannekeskus koordinoi ambulanssien liikkumista ja se pystyy myös antamaan tilannearvion ja tukea tehtävissä oleville ambulansseille. Hiihtolomalla tapahtunut useiden kymmenien autojen ketjukolari esimerkiksi antoi Iiro Anttila mielestä hyvän kuvan siitä, että aina kenttäjohtajan ei ole syytä lähteä paikanpäälle, vaan tilanne pysyy hallinnassa ja sitä pystyy paremmin ohjailemaan tilannekeskuksen monitorien ääreltä. Jos paikalle olisi lähdetty, olisi jouduttu jumiin, hän sanoo. Ensihoitotehtävistä 90 prosenttia pystytään Iiro Anttilan mukaan hoitamaan perustason hoitotoimenpiteillä, mutta ambulanssien vähennysten jälkeen autopulaan törmätään viikoittain. Jos ambulanssia ei ole aikamarginaalien sisällä saatavilla, joudutaan turvautumaan pelastuslaitoksen matalamman varustetason ensivastehoitoon. n Pohjanpiiri 3/2013 9

10 Teksti & kuvat Liisa Ahlstén Korvakappaleen valmistus on pikkutarkkaa työtä Kuulokeskuksessa tutkitaan ja kuntoutetaan kuulovammaisia. Kuntoutuksessa kuulokojeen ja korvakappaleen sopivuus on tärkeä. Kun kuulokojesovitus aloitetaan, lähetetään potilas myös korvakappaleen valmistajien vastaanotolle mallin ottoa varten. Yli 20 vuotta korvakappaleita valmistanut, nyt jo eläkkeelle siirtynyt Leena Tervakangas on ensimmäisiä OYS:n kouluttamia korvakappaleen valmistajia. Apuhoitajakoulutuksen jälkeen hän oli töissä pari vuotta leikkaussalissa, mutta kun korvakappaleen valmistus päätettiin aloittaa OYS:ssa, hän oli halukas opettelemaan uuden ammatin. Työskentelytapoja piti käydä opettelemassa eri laboratorioissa, ammatin hän varsinaisesti oppi työtä tekemällä. Tekijältä vaaditaan tarkkuutta ja sorminäppäryyttä. Väestön ikääntyminen vaikuttaa kuulokojeen tarvitsijoiden määrään ja myös korvakappaleiden valmistus on Leenan työuran aikana lisääntynyt yli puolella. Omat haasteensa ammattitaidolle on tullut uusien työmenetelmien ja tietotekniikan mukana. Aikaisemmin Oulun alueella hammasteknikot hoitivat tätä tehtävää ostopalveluna. Oma toiminta mahdollistaa kiinteän yhteistyön muun kuntoutustyöryhmän kanssa. Uusia korvakappaleen valmistajia työpaikkakoulutuksella Leena Tervakangas on vuosien varrella kouluttanut useita korvakappaleen valmistajia. Lasten leikkaussalista korvakappaleiden valmistajaksi siirtynyt Hanna Alaraasakka on jo keikkaa tekevä eläkeläinen ja yksi Leenan kouluttamista korvakappaleen valmistajista. Leena Tervakangas mallikappaleen valmistuksessa ja Hanna Alaraasakka hiomassa korvakappaletta yksilöllisesti sopivaksi. Kuulokojeen korvakappaleen valmistajat ovat pieni, mutta tärkeä terveydenhuollon ammattiryhmä. Varsinaista koulutusta tehtävään ei ole, vaan ammattitaito hankitaan työpaikkakoulutuksena kokeneempien ammattilaisten ohjauksessa. Kaikkiaan korvakappaleen valmistajia on Suomessa vain muutamia kymmeniä. Brasiliasta Suomeen kotiutunut ja täällä lähihoitajaksi kouluttautunut Tatiane Lourenco-Akkanen on myös ollut Leenan koulutettavana. Hän on kiinnostunut korvakappaleen valmistajan työstä. Kuulokojeet molempiin korviin Korvakappaleita tehdään kahdenlaisia, pehmeitä ja kovia. Valmistusprosessi on molemmissa omanlaisensa. Pehmeitä tehdään lapsille ja vaikeasti huonokuululoisille, joilla korvakappaleen pitää olla mahdollisimman tiivis. Potilaan ensikäynnillä valmistetaan nopeasti kovettuvasta kaksikomponenttiaineesta korvakappaleen malli ruiskuttamalla malliainetta korvaan. Malli toimii muottina, johon akryylista tehtävä korvakappale valetaan, kovettaminen tapahtuu painekattilassa. Korvakappaleet muotoillaan käsityönä. Korvakappaleita tehdään nykyisin kaikissa yliopistosairaaloissa. Niiden valmistus lisääntyy koko ajan, koska nykykäytännön mukaan kuulokojetta käytetään molemmissa korvissa. Eläkepäiviltä keikkaa tekevät Leena Tervakangas ja Hanna Alaraasakka eivät halua jättää entistä työnantajaansa pulaan, vaan tulevat tarvittaessa remmiin. Kesän he kuitenkin aikovat olla vapaalla. n 10 Pohjanpiiri 3/2013

11 Jari Jokela kirjoittaja on Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Erva-alueen kuulumisia Haavi auki Haluaisin keskustella suukoista, aloitti ylihoitaja puhelun viime syksynä. Vastasin hiukan hämmentyneenä: Kuulostaa mielenkiintoiselta. Ylihoitaja jatkoi: Niin, haluaisin kokeilla 3Cmetodia. Aloin jo aavistaa, mistä on kysymys: Eli? Coffee, Cake and Chocolate. Kyse oli uuden toimintatavan käyttöönotosta ja suklaasuukkojen jakamisesta työntekijöille, joille muutos aiheutti hieman lisää työtä. Hukkahaavi on englantilaisen Derbyshire Community Health Servicesin (DCHS) kehittämä ohjelma, joka tähtää toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Ohjelma on palkittu Britanniassa. Lapin sairaanhoitopiiri on tuonut ohjelman Suomeen yhteistyössä DCHS:n kanssa. Mukaan Hukkahaaviin ovat lähteneet myös muut OYS-erva -alueen sairaanhoitopiirit. Aluksi käytettiin nimeä hukkajahti. Tuo nimi oli rekisteröity kaupalliselle toimijalle ja jouduttiin vaihtamaan. Hukkahaavi on osa LSHP:n monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa. Inhimillisesti tehokas sairaala on inhimillinen henkilöstön ja potilaiden kannalta. Se hakee tehokkuutta ja tuottavuutta henkilöstön osaamisen, näkemysten ja osallistumisen avulla. Hukkahaavin ideana on pieniin jokapäiväisiin asioihin liittyvän hukan vähentäminen. Tällaista hukkaa ovat esim. varastojen huonosta sijainnista ja järjestyksestä johtuvat turhat askeleet ja ajanhukka, epäselvistä työnkuvista johtuvat päällekkäisyydet tai turha paperijäte. Tarkoitus on tehostaa toimintaa ja tuottaa kustannussäästöjä lisäämällä työn mielekkyyttä ja aiheuttamatta tarpeetonta kiirettä ja painetta työntekijöille. Hukkahaavi pohjautuu väljästi japanilaisesta autoteollisuudesta peräisin olevaan Lean-ajatteluun. Ohjelman englanninkielinen nimi on Improvement Leaders Capability Programme (ILP). Se kertoo ohjelman tavoitteesta kouluttaa tavallisista työntekijöistä parannusjohtajia, jotka osaavat havainnoida omaa työtään ja työympäristöään kriittisesti ja ymmärtävät, kuinka niitä voisi kehittää. LSHP:n kehittämispäällikkö Mikko Häikiö tutustui ILP-ohjelmaan ollessaan sairaaloiden kansainvälisessä asiantuntijavaihdossa Englannissa vuonna DCHS antoi kehittämänsä ohjelman OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien käyttöön omakustannushintaan. Ensimmäinen Hukkahaavi-koulutus pidettiin Rovaniemellä elokuussa DCHS:n brittiläisten kouluttajien opissa oli eri ammattiryhmiin kuuluvia osallistujia kaikista viidestä OYServan sairaanhoitopiiristä. Toinen koulutus järjestettiin Rovaniemellä keväällä 2013 omien kouluttajien voimin ja kolmas on ensi elokuussa. Myös muissa erva-sairaanhoitopiireissä on jo ollut omia koulutuksiaan. Hukkahaavi-koulutuksessa pohditaan, mitä tapahtuisi, jos Jari Jokela määräisi kaikki Lapin sairaanhoitopiirin työntekijät tulemaan töihin alusvaatteisillaan. Alkuperäisessä englantilaisessa mallissa tarkastellaan muutosvastarinnan olemusta pääministeri David Cameronin antamalla vastaavansisältöisellä määräyksellä. Suomen hallituksen sote-sekoilujen jatkona voisi tuollaisen määräyksen kenties antaa meilläkin itse Jyrki Katainen. n ERVA-ALUE Oulun yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueeseen eli Erva-alueeseen kuuluvat Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja perus palvelukuntayhtymä. OYS:n Erva-alueella asuu noin henkeä ja se kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta. Pohjanpiiri 3/

12 Teksti Liisa Ahlstén KUVA Raija Rapo Valmennuksessa kerrottua: Muksu mullistaa maailman Muksu mullistaa perheen arjen, mutta jo ennen hänen syntymäänsä aloitetaan monenlaiset valmistelut. Ensisynnyttäjälle synnytysvalmennus on aiemmin ollut osa tätä valmistautumisprosessia. Monin paikoin on kuitenkin siirrytty netissä tapahtuvaan virtuaalivalmennukseen, mutta Oulaskankaan sairaalassa asia haluttiin hoitaa toisin. Oulaskankaan sairaalan kehittämässä ensisynnyttäjien valmennusohjelmassa halutaan jo ennen h- hetkeä kertoa synnyttäjille sairaalan omista käytännöistä ja vastata synnyttäjien mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Synnytyssairaaloissa on resurssipulan vuoksi luovuttu paikanpäällä tapahtuvasta synnytysvalmennuksesta ja siirrytty netissä toteutettuun virtuaalivalmennukseen, kätilö Niina Koutonen kertoo. Vaikka ensisynnyttäjät ovat nykyisin hyvin valveutuneita ja heillä on paljon ennakkotietoa, on myös paljon kysymyksiä, joihin esimerkiksi netin kautta ei voi saada vastausta, hän sanoo. Jo aiemminkin osa synnyttäjistä on halunnut käydä sairaalassa tutustumassa synnytyssaliin. Me halusimme tarjota tämän mahdollisuuden kaikille ja samalla myös yhdenmukaistaa asiasisältöä ja antaa ajantasaista tietoa esimerkiksi kivun lievityksestä. Tästä lähtökohdasta synnytysvalmennusta alettiin kehittää. Hyvä synnytysvalmennus vähentää lääkityksen tarvetta Niina Koutonen esittelee äitejä synnytyksessä helpottavia välineitä, synnytysjakkaraa ja synnytysammetta. Oulaskankaan valmennuksessa on ensin noin kahden tunnin mittainen luento-osa ja sen jälkeen käydään tutustumassa synnytyssaleihin. Ensimmäisen luennon pitää kätilö, joka käy läpi synnytyksen eri vaiheet, jossa hän mm. rohkaisee synnyttäjiä aktiivisuuteen ja omaehtoiseen kivunlievitykseen esimerkiksi sopivalla liikkumisella. Valmennuksessa tutustutaan myös mm. synnytysjakkaraan, joka on meillä paljon käytössä. Synnytysjakkara hyödyntää painovoimaa ja sitä käytetään ponnistusvaiheessa. Isä tai muu tukihenkilö istuu tuolin takana, näin synnyttävä äiti voi nojata häneen. Synnytysimukuppista on paljon vääriä ennakkokäsityksiä, sellainen on myös valmennuksessa nähtävillä, Niina Kontunen kuvailee valmennusta. Oulaskankaalla on synnytysamme. Jotkut kokevat veden lievittävän avautumisvaiheen kipuja, mutta amme on sellainen, että vauva voi vaikka syntyä sinne, mikäli tietyt kriteerit täyttyvät. Synnyttäjille kerrotaan, että Oulaskankaalla on käytössä kaikki nykyaikaisen kivunlievityksen mahdollisuudet, mutta siellä myös rohkaistaan synnyttäjiä avautumisvaiheessa luonnonmukaiseen kivunlievitykseen. Lääkkeellinen kivunlievitys otetaan käyttöön silloin, jos muut kivunlievitysmuodot eivät ole riittäviä. Valmennuksessa korostetaan imetyksen tärkeyttä Luennon toisella tunnilla lastenhoitaja käy läpi lapsivuodeaikaa. Hän puhuu äideille mm. imetyksen tärkeydestä. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus keskustella ja esittää kysymyksiä. Oulaskankaalla ymmärretään hyvän synnytysvalmennuksen merkitys. Hyvin valmennettu äiti pystyy hengittämään rentoutuneemmin ja näin edistämään vauvan hyvinvointia synnytyksen aikana. Oulaskankaan synnytysvalmennus sai viime vuonna kätilötyön valtakunnallisen kehittämispalkinnon. n 12 Pohjanpiiri 3/2013

13 TekstiT Jaakko Ahlstén KUVAT Antti Suistola Apurahat jaettiin neljättä kertaa Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö on myöntänyt jälleen euroa apurahoina terveystieteellisille tutkimushankkeille. Edellisen vuoden apurahan saaneet tutkijat ovat olleet päättämässä apurahojen saajat tämän vuoden hakemuksista. Kaikki tämän vuoden apurahatutkimukset hyödyntävät vuoden 1966 syntymäkohorttia. Terhi Piltosen työryhmä sai euron apurahan hormonaalisten ehkäisyvalmisteiden käytön yhteydestä sokeriai- neenvaihduntaan sekä sydän- ja verisuonisairauksien merkkiaineisiin ja niihin liittyvien tutkimusparametrien tutkimukseen. Jouko Miettusen työryhmä sai euron apurahan psykoottisten sairauksien riskitekijöiden aikatrendien ja yhdysvaikutusten tutkimukseen. Juha Auvisen työryhmä sai euron apurahan tutkimukseen lannerangan välilevyrappeuman yhteydestä kipuun, koettuun haittaan, työkykyyn, rangan liikkuvuuteen ja selän liikekontrolli-häiriöihin. n Kukkia ja kakkua hymysuin Nyt on niin paljon tohtoreita ja dosentteja, että ihan on hymy korvissa, johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka sanoo. sairaanhoitopiirissä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kukitti koulujen päättäjäisviikolla sairaanhoitopiirin palveluksessa olevat uudet tohtorit ja dosentit. Oukan mukaan tohtorikahvit ovat mukava tilaisuus kesän korvalla, ikään kuin todistustenjako. Tällainen tilaisuus on osoitus siitä, että sairaanhoitopiiri arvostaa teidän työtänne. Tutkimustyö yliopistosairaalassa on ainoa keino, millä voidaan taata korkealaatuinen hoito tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaan Oukka summaa. Dekaani Kari Majamaa kertoi, että Oulun yliopistosta valmistui 45 tohtoria, joista 28 kliinisiltä aloilta. Edellä mainituista PPSHP:n palveluksessa on 16. Dosentteja puolestaan valmistui 14, joista kahdeksan on sairaanhoitopiirin palveluksessa. Kukitukseen osallistui 10 tohtoria ja viisi dosenttia. n Kuvassa kukitetut tohtorit, takana vasemmalta Kai Klintrup, Juha Huhtakangas, Jarmo Salo, Tom Saariaho ja Janne Liisanantti. Edessä vasemmalta Eija Junttila, Ulla Jounio, Hanna Ronkainen, Saila Siira ja Merja Meriläinen. Apurahojen saajat vasemmalta: Juha Auvinen, Terhi Piltonen ja Jouko Miettunen Kuvassa kukitetut dosentit, vasemmalta Tiina Hurskainen, Marja-Kaisa Koivula, Eero Kyllönen, Jouni Heikkinen ja Jarmo Lahtinen. Pohjanpiiri 3/

14 Teksti Martti Ahlstén KUVA OYS Lasten ja naisten sairaala ensimmäinen kohde TULEVAISUUDEN SAIRAALA -OHJELMA KÄYNNISTYY Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uudistamisohjelma Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 käynnistyy. Hallitus esitti toukokuussa ensimmäiseksi kohteeksi Lasten ja naisten sairaalaa. Kun sairaanhoitopiirin valtuusto käsitteli Tulevaisuuden sairaala -ohjelmaa viime vuoden joulukuussa, se antoi hallitukselle tehtäväksi laatia aikataulutetun uudistamisohjelman ja täsmennetyn esityksen vuosille sekä alustavan rahoitussuunnitelman. Hallitus on valmistellut ohjelmaa kevään ajan. Se hyväksyi ohjelman kokouksessaan 29.5 ja päätti esittää valtuustolle sen toteuttamista. Valtuusto kokoontui Pohjanpiirin ollessa painettavana, joten sen päätös ei ehtinyt lehteen. Hallituksen hyväksymä ohjelma jakautuu osahankkeisiin, jotka voidaan toteuttaa peräkkäin. Uudistusohjelman haaste on se, että sairaalan toimintaa ei voida keskeyttää. Jos jokin toiminnan osa joutuu korjaamisen tai rakentamisen tieltä evakkoon, sille on löydettävä riittävän toimiva väistötila. Tämä on kohtuullisen vaikea tehtävä. Kohteiden toteutusjärjestys määräytyykin pitkälti sillä perusteella, että toiminta häiriintyy mahdollisimman vähän, sanoo hallintoylilääkäri Juha Korpelainen. Naistensairaalan paikalle väistötiloja Hallituksen esityksen mukaan uudistusohjelman ensimmäinen kohde on Lasten ja naisten sairaala, joka osin rakennetaan, osin saneerataan sisääntulorampin itäpuolella sijaitsevan nykyisen lastensairaalan paikalle. Yksi päätökseen vaikuttava tekijä oli Korpelaisen mainitsema vaatimus mahdollisimman pienestä häiriöstä. Kun naistensairaala siirtyy pois nykyiseltä paikaltaan, saamme keskelle sairaalaa laajat ja monipuoliset väistötilat ohjelman seuraaville vaiheille, hän sanoo. Lasten ja naisten sairaalan jälkeen, sen toteutuksen kanssa osittain päällekkäin käynnistyy selvitys pysäköintitalon rakentamisesta. Alueelta katoaa lähitulevaisuudessa noin 700 pysäköintipaikkaa, kun liikenne- 14 Pohjanpiiri 3/2013

15 järjestelyt muuttuvat uuden koulun ja paloaseman rakentamisen takia. Pysäköintitalon tai muiden vaihtoehtoisten paikoitusjärjestelyjen suunnittelu kannattaa tehdä yhtä aikaa tukipalvelu- ja logistiikkakeskuksen, potilashotellin ja päiväsairaalan suunnittelun kanssa, koska myös nämä tarvitsevat paikoitustilaa ja toimivia liikenneyhteyksiä, Korpelainen sanoo. Nykyinen lastensairaala kuvassa oikealla. Se valmistui vuonna 1975 ja sen arkkitehtuuria pidettiin silloin onnistuneena. Erityisesti kiitettiin ratkaisuja, joiden avulla potilashuoneisiin tuotiin luonnonvaloa. Toiminnan uudistamisen ohjelma Tulevaisuuden sairaala on toiminnallinen uudistusohjelma, vaikka ulospäin se näkyy ennen kaikkea rakentamisena. Ohjelmaa on valmisteltu ja suunniteltu hankekohtaisissa työryhmissä, joissa on ollut mukana myös perusterveydenhuollon edustajia. Omistajakuntia on kuultu päättäjille suunnatuissa aluetilaisuuksissa ja omistajaohjauksen koordinaatioryhmässä. Myös muita alueen toimijoita, kuten yrityksiä on informoitu ohjelman tavoitteista ja etenemisestä. Henkilökunnalle on järjestetty tiedotustilaisuuksia. n TULEVAISUUDEN SAIRAALA 2030: ToteuSamisjärjestys ja aikataulu Ohjelman edetessä Huomaa: valtuusto Aikajaksoon päättää jokaisen sisältyvät kohteen toteutuksesta normaalit ja ylläpito- ja korjaus SuunniSelu Toteutus investoinneista suunnitellaan erikseen. ja suoritetaan talousarvioprosessin yhteydessä TULEVAISUUDEN SAIRAALA 2030: ToteuSamisjärjestys ja aikataulu SuunniSelu Kehitys- Toteutus vammahuolto Kehitys- vammahuolto Oulaskangas- Visala Oulaskangas- Visala OYS Vuodeosastot Vuodeosastot OYS Huomaa: Aikajaksoon sisältyvät normaalit ylläpito- ja korjaustoimen- piteet suunnitellaan ja suoritetaan talousarvioprosessin yhteydessä. Poliklinikat Poliklinikat Päivystys ja tehot Päivystys ja tehot Tukipalvelukeskus Hotelli, Päiväsair. P- talo Tukipalvelukeskus Lasten Hotelli, ja naisten Päiväsair. sairaala P- talo Lasten ja naisten sairaala Pohjanpiiri 3/

16 Teksti Jaakko Ahlstén KUVA Juha Sarkkinen Kriittisesti sairaiden potilaiden hoitoketjuun tehoa Tehohoidon kustannukset kattavat ison osan hoitomenoista vuosittain, ja tehostetun hoidon määrä kasvaa jatkuvasti. Hanna Rautiaisen työryhmän tutkimus kriittisesti sairaiden potilaiden hoitoon vaikuttavista tekijöistä pyrkii optimoimaan hoitoketjua. Joissakin maissa tehostetun hoidon kustannukset kattavat jopa 30 prosenttia hoitokustannuksista vuosittain. Tehohoidon määrä kasvaa jatkuvasti väestön ikääntyessä, mutta suhteutettuna ikääntymiseen, kasvua näyttää olevan enemmän. Tästä syystä kriittisesti sairaiden potilaiden hoitoketjujen optimoiminen on tärkeää ja apurahalla tuettu tutkimus on arvossaan, sanoo OYS:n vt hallinnollinen apulaisylilääkäri, THL:n ylilääkäri Hanna Rautiainen. Teemme rekisteritutkimusta potilaista, jotka ovat olleet jossakin vaiheessa kriittisesti sairaita, onnettomuuden tai sairauden seurauksena. Eri rekistereistä saatujen tietojen perusteella käymme läpi näiden ihmisten sairashistoriaa ja yritämme analysoida, onko tehohoidon tarpeeseen liitettävissä mitään tekijöitä, joilla voisi tätä ennustaa, Rautiainen kertoo. Apurahalla tutkimus alkuun Rautiaisen työryhmä sai tutkimustaan varten apurahan viime vuonna, jotta rekisteritutkimuksen tekeminen mahdollistuu. Työryhmä yhdistelee tietoa potilaista mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteristä ja tehohoidon laatutietokannasta. Tehohoito on kallista, koska se vaatii suuria laiteinvestointeja ja paljon henkilökuntaa. On tutkittu, että tehohoidossa olleilla potilailla on hoidon jälkeen havaittu yhteisiä piirteitä. Siksi haemmekin nyt ennusmerkkejä sairautta edeltävistä tiedoista, joilla hoitoketjua voitaisiin optimoida. Rekisteritiedoilla saamme myös tietää, kuinka paljon potilas tarvitsee tehohoidon jälkeen muita terveyspalveluita. Ennusmerkkien avulla kunnat ja palvelutarjoajat siis voisivat optimoida hoitoketjujaan potilaiden toimintakyvyn palauttamiseksi ja kustannusten säästämiseksi, Rautiainen kertoo. Potilaan etu tuo myös säästöjä Rautiaisen tutkimuksen tavoitteet eivät ole vain budjettilähtöiset - hoitoketjun optimointi auttaa myös potilasta toipumisessa tehohoidon jälkeen. Tutkimuksissa on huomattu potilaan toipumisesta se, että hoitoketjun takertelu, esimerkiksi jatkuva lääkärien vaihtuminen tai hoitoon pääsyn pitkä jonottaminen vaikuttaa negatiivisesti potilaan toipumiseen sai- rautta edeltävälle tasolle. Riippumatta siitä mikä hoidon tarpeen on aiheuttanut, kriittinen sairaus vaikuttaa myöhempään terveydentilaan. Se voi johtaa merkittäviin psyykkisiin ja fyysisiin häiriötiloihin, jotka voivat aiheuttaa sosiaalisia muutoksia. Ennustetta toipua sairautta edeltävään tilaan ei edesauta se, että heillä ei ole suunniteltua hoitoketjua, Rautiainen painottaa. n 16 Pohjanpiiri 3/2013

17 Teksti Liisa Ahlstén Henkilökuvat OYS Mahdollisia elinluovuttajia ei aina tunnisteta Elinluovuttajista on pula. Ei siksi, etteikö mahdollisia aivokuolleita elinluovuttajia olisi, vaan siksi, että mahdollista elinluovuttajaa ei tunnisteta. Elinluovutustoiminta on koko sairaalan asia, ei vain niin sanottujen avainosastojen. Elinluovutusmahdollisuuden arvioiminen pitäisi olla osa vakavan aivo vaurion saaneen potilaan hoitoa, silloin kun aktiivisella hoidolla ei ole enää mitään saavutettavissa. Mahdollisen elinluovuttajan tunnistaminen hoitohenkilökunnalle on haastavaa ja uusi asia. Mutta koulutusta on jo järjestetty henkilökunnalle ja tarkoituksena on saada koulutus säännölliseksi, kertovat Sinikka Sälkiö ja Tero Ala-Kokko. Elinluovutustoimintaan on OYS:ssa ruvettu viime aikoina kiinnittämään huomiota entistä enemmän. Tunnistaminen on ollut meillä ongelma. Vuoden 2010 tilastojen mukaan meillä meni ohi, siis tunnistamatta, 14 mahdollista elinluovuttajaa. Se on merkittävä määrä, koska jokaiselta luovuttajalta voi olla mahdollista saada useampia elimiä. Valtakunnallisesti olimme peränpitäjiä, tehohoidon ylilääkäri, professori Tero Ala-Kokko sanoo. Moniin sairauksiin elinsiirto on ainoa hoito. Elinsiirtotoimiston tilaston mukaan munuaista odotti Suomessa tammikuun lopussa 273 potilasta, sydäntä 19 potilasta ja mm. haimaa odottavia oli 5 ja maksaa odottavia 4. Elinsiirrot ovat tuloksellista hoitoa, esimerkiksi munuaisen saajista elossa on viiden vuoden kuluttua lähes 86 prosenttia ja sydänsiirtopotilaista lähes 85 prosenttia. Siirtoa odottavan munuaispotilaan dialyysihoito on potilaan elämää rajusti rajoittava hoito. Potilas ei voi käydä töissä, eikä voi harrastaa tai rajoitteitta matkustaa. Lisäksi hoito on hyvin kallista. Yhden potilaan hoito maksaa yhteiskunnalle vuodessa yli euroa. Munuaissiirron saaneen potilaan hoitokustannukset sen sijaan ovat kolmen vuoden kuluttua siirrosta enää vain noin 9000 euroa, Ala-Kokko toteaa. Projekti elinluovutusten tehostamiseksi Viime vuonna aloitetussa projektissa, jonka tavoitteena on mahdollisen elinluovuttajan entistä parempi tunnistaminen, on saatu valmiiksi ohjeistus, jonka johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka on hyväksynyt. Tehon lisäksi avainyksiköitä ovat ensihoito, yhteispäivystys, neurologia, neurokirurgia, sisätaudit ja kirurgia, mutta toiminnan pitää olla koko sairaalan kattavaa, projektin koordinaattori Sinikka Sälkiö sanoo. Tero Ala-Kokon mukaan hälytyskellot elinluovutusprosessin käynnistämiseksi pitäisi soida silloin, kun potilaalla on vaikea aivovaurio ja nähtävillä on lähestyvän aivokuoleman merkit. Myös potilaan omaiset pitää informoida silloin, kun hoidollisesti ei mitään enää ole tehtävissä. Kesällä 2010 voimaan tulleen lain mukaan omaisilta ei enää kysytä lupaa vaan heiltä kysytään onko potilas eläissään vastustanut elinluovutusta. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista hyväksyy elinsiirrot. Ellei potilas ole eläessään varta vasten kieltänyt elinluovutusta, oletetaan, että hän sen hyväksyisi. Myös elinsiirtotoimistoon Helsinkiin otetaan yhteys mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska sieltä tulee lopullinen päätös siitä, onko mahdollinen luovuttaja sovelias. Varsinaisia esteitä luovutukselle on hyvin vähän. Sellaisia ovat kuitenkin B- ja C hepatiitti, HIV sekä muu kuin keskushermoston syöpä. Ikä, sairaudet tai hoitoaika eivät ole välttämättä esteitä. Meidän tehtäväksi täällä luovutussairaalassa jää huolehtia irrotettavien elinten elinkelpoisuuden säilymisestä, Ala-Kokko huomauttaa. Elinluovutus on lahja elämälle Omaisia lainmuutos saattaa jopa helpottaa, koska heidän ei enää tarvitse päättää elinluovutuksesta. Sinikka Sälkiö ja Tero Ala-Kokko yhtyvät elinsiirtotoimiston koordinaattorin toteamukseen, että potilaan kuolema on omaisille tragedia, mutta elinluovutus ei sitä ole. Luovutusprosessi ei estä kuolevan potilaan omaisista huolehtimista, omaisia jättämästä jäähyväisiä tai hartaustilaisuuden järjestämistä. Omaisten jälkihoidossa on Tero Ala-Kokon mukaan kuitenkin vielä parantamisen varaa. Esimerkiksi tällä hetkellä omaisille ei vielä ole järjestetty jälkihoitoa. Mahdollisen elinluovuttajan tunnistaminen hoitohenkilökunnalle on haastavaa ja uusi asia. Tilanne tulee harvoin kohdalle. Tärkeää on, että tiimissä joku ääneen kysyy olisiko potilas mahdollinen elinluovuttaja. Koulutusta on jo järjestetty henkilökunnalle ja tarkoituksena on saada koulutus säännölliseksi. Kun luovuttajien määrä lisääntyy, omaisten kohtaamisen tärkeys korostuu entisestään. n kuva Liisa Ahlstén Pohjanpiiri 3/

18 Teksti Jaakko A h lstén Valokuvauskilpailun kuvissa ilo roihuaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri järjesti valokuvauskilpailun henkilökunnalleen keväällä. Kilpailun teemana oli työniloa, ja se poiki monenlaisia tulkintoja. 1. sija Kuvia oli kaiken kaikkiaan 81 kappaletta 27 kuvaajalta. Palkintoja oli alun perin päätetty jakaa kolmelle, mutta tuomareiden äänet jakautuivat niin tasaisesti, että kolmas sija meni kahdelle kuvaajalle ja palkinto jaettiin kahtia. 1. palkinnon 400 euroa sai silmätautien poliklinikan sairaanhoitaja Niina Talvio kuvallaan Keep on smiling. 2. palkinnon 300 euroa sai silmätautien poliklinikan valokuvaaja Tiina Mäki kuvallaan Klovni palkinnon 100 euroa saivat Visalan sairaalan sairaanhoitaja Maarit Silver kuvallaan Hoitamisen palo ja alueellisen apuvälinekeskuksen kuntohoitaja Kerttu Karjalainen kuvallaan Apuvälineet testataan aina. Voittajat ovat itse saaneet kertoa, mikä heidän mielestään kuvassa ilmentää työniloa. Onnea voittajille ja kiitos osanottajille. Seuraavaksi kuvaajat itse kertovat työn ilosta. Valokuvauskilpailun sadosta nautitaan myös tulevissa Pohjanpiirin numeroissa. n Keep on smiling Kuvaaja Niina Talvio: Kuvan idea lähti siitä, että joiltakin potilailta on tullut palautetta kasvoilla olevasta suojuksesta. Se koetaan epäkohteliaisuudeksi. Tietysti potilaalle sitten selitetään, että suojain on potilaan turvallisuuden vuoksi toimenpiteen aikana hoitajan ja lääkärin kasvoilla. Idea kestohymystä suojaimessa tupsahti siis näin mieleen. Suojaimen ollessa kasvoilla hoitaja kommunikoi äänen lisäksi silmillään ja kuvassa se välittyykin hyvin. 18 Pohjanpiiri 3/2013

19 2. sija Klovni 2 Kuvaaja Tiina Mäki: Viikoittain nämä reippaat ja rempseät klovnihahmot piristävät lauluillaan ja saippuakuplillaan niin pienten potilaiden arkea, kuin myös henkilökunnan tavallista työpäivää. Sairaalaklovneria on tärkeää työtä, joka tuottaa iloa muille ja auttaa jaksamaan arjen keskellä. jaettu 3. sija Hoitamisen palo Kuvaaja Maarit Silver: Se tuottaa työn iloa kun saa yhdenkin ihmisen sairauden, oireen tai vaivan helpotettua niin, että potilaan/asiakkaan olo paranee. Pirjo Levonin runo hänen nettisivuillaan kertoo minusta kaiken olennaisen. Ihmisen arvo hehkuu elämän liekissä. Suojelen sitä sydämelläni ettei liekki sammuisi epätoivon henkäyksiin. Apuvälineet testataan aina Kuvaaja Kerttu Karjalainen: Ilo löytyy siitä kun me porukalla testailemme aina kaikki apuvälineet. Samalla hurtti huumori lentää, eli hauskaa löytyy siitä tavallisesta työn tekemisestä. Työkaveria voi vähän pelotellakin, ainakin tässä porraskiipijän testauksessa. Pohjanpiiri 3/

20 Teksti Martti Ahlstén Sote-uudistuksesta linjaus Pääministeri Jyrki Kataisen asettama kunta- ja sotekoordinaatioryhmä, niin sanottu Orpon ryhmä, esittää, että kunta- ja sote-palvelurakenteen uudistus perustuu vahvoihin peruskuntiin, jotka muodostuvat luontaisista työssäkäynti- ja asiointialueista. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukunnassa on kuntien yhteinen toimielin, jossa on kuntien edustus. Poikkeuksena sote-alueen hallintomalli voi olla myös kuntayhtymä. Kuntayhtymässä äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Vastuukunnan on järjestettävä palvelut yhdenvertaisesti kaikissa perustason alueeseen ja sote-alueeseen kuuluvissa kunnissa hyödyntäen olemassa olevaa sosiaali- ja terveyspalveluverkostoa. Näin turvataan myös lähipalveluiden saatavuus. Perustason alueiden ja sote-alueiden on laadittava suunnitelma lähipalvelujen toteuttamisesta asukkaan kunnalla on oikeus pääsääntöisesti järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Vähintään noin asukkaan kunta voi toimia perustason alueen vastuukuntana. Lisäksi vastuukunta voi saada oikeuden järjestää joitakin jo nykyisinkin järjestämiään peruserikoissairaanhoidon palveluja. Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sotealueeseen. Laajalla perus- ja erityistasolla tarkoitetaan kaikkia lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja mukaan lukien erikoissairaanhoitoa. Maakunnan keskuskaupunki ja vähintään noin asukkaan kunta voi järjestää laajan perustason sosiaali- ja terveyspalveluja. Maakunnan keskuskaupungin on toimittava sote-alueen vastuukuntana. Sairaanhoitopiirit lakkaavat Päätettyjen kriteerien pohjalta on mahdollista syntyä sote-aluetta. Arvion mukaan nykyrakenteilla lukumäärä voisi olla 25. Uudistuksessa lähtökohtana on, että sote-alue vastaa nykyisin sairaanhoitopiireille kuuluvista tehtävistä. Sairaanhoitopiirit lakkautetaan vuoden 2016 loppuun mennessä ja järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille. Jokainen sote-alue kuuluu erityisvastuualueeseen (erva), joita on viisi. Tehtäviensä vuoksi erva hallinnoidaan kuntayhtymänä, jonka jäseninä ovat sote-alueet. Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja väestölle antavina sairaaloina. Sairaalat siirtyvät sote-alueen omistukseen. Käytännössä erva voisi toimia yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sote-alueen yhteydessä. Erva ja yliopistollinen sairaala ovat oikeudellisesti erillisiä yksiköitä. Työt säilyvät vaikka organisaatiot muuttuvat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen sanoo, että sairaanhoitopiirien henkilökunnan ei ole syytä kantaa huolta piirien lakkauttamisesta. Tehtävät säilyvät, vaikka organisaation nimi muuttuu. Lakia kirjoittava työryhmä täsmentää yksityiskohtia, jotka kuullaan aikanaan. Erityisvastuualueiden kohdalla tapahtuu hänen mukaansa suuri periaatteellinen muutos, kun niistä tulee juridisia toimijoita. Nythän erva-alueet kyllä määritellään laissa, mutta niillä ei ole juridista asemaa. Käytännön toiminnan tasolla juuri mikään ei näyttäisi ervatoiminnassa muuttuvan. Ehdotuksen mukaan ervat toimivat samalla tavalla kuin nyt eli ohjaavat ja koordinoivat toimintaa. Tässä kohtaa olisi pitänyt päästä eteenpäin nykytilanteesta. Mielestäni erityisvastuualueille pitäisi antaa myös päätösvaltaa, Leskinen pohtii. Hannu Leskisen mukaan pohjoisen Suomen aluerakenne tulee aiheuttamaan päänvaivaa, kun sote-alueita aletaan rakentaa työryhmän esittämällä tavalla. Nyt esitettyjen kriteereiden mukaan koko Lapista tulisi yksi sote-alue, Pohjois-Pohjanmaalle syntyisi suuri Oulu-vetoinen keskittymä ja Raahe olisi ainoa kunta, johon voitaisiin muodostaa perustason yksikkö. Ei se varmaan näin voi mennä, Leskinen pohtii. n 20 Pohjanpiiri 3/2013

21 Voiko toimenpiteen tehdä helpommin ja tehokkaammin? Uuden Artis zeegon avulla voit hoitaa potilaitasi paremmin, tarkemmin ja joustavammin kuin perinteisillä laitteistoilla. Robottimainen Artis zeego on yksi uuden Artis zee perheemme pääinnovaatioista toimenpideradiologiassa. Artis zeego mahdollistaa koko vatsan alueen leikekuvantamisen ja parantaa neulan ohjailtavuutta onkologisissa toimenpiteissä. Sen joustava työskentelykorkeus ehkäisee selkäkipuja ja väsymistä pitkien toimenpiteiden aikana. Se tarjoaa ennennäkemätöntä asemointijoustavuutta, ja se voidaan siirtää sivuun lisätilan saamiseksi hätätilanteissa. Se soveltuu myös erityisesti leikkaussaliympäristöön. Lue lisää siemens.fi/healthcare Pohjanpiiri 3/

22 Teksti & KUVAT Jaakko Ahlstén OYS:n ja Oulun kaupungin työntekijät kepeästi kohti kesää Huhtikuun lopulla Ouluhallissa järjestettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin yhteinen henkilöstön liikunta- ja hyvinvointitapahtuma Kepeästi kohti kesää. Ohjelmaa oli runsaasti ja osallistujia kaiken kaikkiaan 667, joista yli puolet oli sairaanhoitopiiriltä. Liikunta- ja hyvinvointitapahtuman tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä liikkumaan ja sitä kautta huolehtimaan ja ylläpitämään omaa työkykyään. Tapahtumassa tätä tarkoitusta varten oli tarjolla ohjattua ja omatoimista liikuntaa, laji- ja välinekokeiluja, kunto- ja terveysmittauksia, leikkimielistä kisailua, liikuntateknologiaa, luentoja ja tietenkin mukavaa yhdessäoloa. Toistaiseksi harvoin, jatkossa useammin? Työhyvinvoinnin terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo toimi tapahtuman koordinaattorina sairaanhoitopiirin puolella. Hänen mukaansa tapahtuman tulevaisuutta tulisi miettiä tarkemmin. Tämä tapahtuma järjestettiin viimeksi vuonna 2008, mikä on aika pitkä aika. Tapahtumassa tänä vuonna käyneille on tarkoitus tehdä kysely heidän kokemuksistaan tapahtuman suhteen. Samalla selvitetään halutaanko tätä tapahtumaa järjestettävän jatkossa useammin, Keskitalo sanoo. Osallistujilta ruusuja ja ehdotuksia liikkumaan kannustamiseksi Sairaanhoitopiirin työntekijöiltä saadun palautteen perusteella tapahtumaan oltiin tyytyväisiä, Tanssikeskus Citydancen ohjattu tanssi sai osallistujat liikkeelle. mutta sen mukaan työnantaja saisi kannustaa liikkumaan muutenkin kuin yksittäisten tapahtumien kautta. Täällä saa kokeilla mielenkiintoisia lajeja, joita ei välttämättä tunne ennestään. Siksi onkin tärkeää, että tämmöinen järjestetään, jotta ihmiset innostuvan liikkumaan ja pitämään huolta työkunnostaan. Kaupungin työntekijöitä kannustetaan tähän muutenkin, kun he saavat tukea liikuntaharrastusmaksuihin. Toivoisimmekin sairaanhoitopiirin tekevän samoin esimerkiksi jonkinlaisen liikuntasetelin muodossa, pari osallistujaa kommentoi. n Nopeusesteradalla nähtiin vauhdikkaita suorituksia. 22 Pohjanpiiri 3/2013

23 Sählyturnauksessa riitti jännitystä. Liikuntapalveluiden ja -välineiden tarjoajat olivat tapahtumassa esittelemässä palveluita ja tuotteitaan. Oulun Pöytäjääkiekkoilijat ry:llä oli oma refleksejä vaativa pisteensä. Hierontapisteelle riitti tunkua koko päiväksi. Pohjanpiiri 3/

24 ristikko Pohjanpiiri 3/ Pohjanpiiri 3/2013

25 Pohjanpiiri-lehden 2/2013 ristikon ratkaisu: TERVE-SOS -palkinto Ouluun Nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä palvelujärjestelmän uudistamiseen tähtäävä oululainen monialainen hankekokonaisuus palkittiin TERVE-SOS -tapahtumassa Turussa Hankekokonaisuuden nimi on Nuoren miehen kohtaaminen Oulussa - Uusia menetelmiä nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Monialaisen kokonaisuuden toteuttajina ovat Oulun Diakonissalaitoksen Liikuntalääketieteellinen Klinikka, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Virpiniemen liikuntaopisto ja Puolustusvoimat. Palkittu kokonaisuus on poikkeuksellinen siinä mielessä, että tieteellinen tutkimus, kehittämishanke ja käytäntö ovat kulkeneet hankekokonaisuudessa rinta rinnan. Vastaavaa ei ole toteutettu koskaan aikaisemmin Suomessa tai ulkomailla. Yhteistyö on käynnistynyt Oulun kutsuntatilaisuudessa 2009, kun Miehestä Mittaa - hanke, MOPO -tutkimus- ja kehittämishanke käynnistyivät ja Aikalisä! -toimintamalli otettiin käyttöön. Kutsuntaikäisiä miehiä on siitä lähtien ollut tukemassa eri vaiheissa monialainen joukko Oulun kaupungin ammattilaisia erilaisissa elämän ongelmatilanteissa. Nuoresta Mittaa -hanke on käynnistynyt vuonna Miehestä Mittaa ja Nuoresta Mittaa -hankkeita on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö, MOPO- tutkimushanketta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Tekes/EAKR, ESR/ ELY-keskus ja säätiöt. n Palkintoa vastaanottamassa Oulusta (vas.) projektityöntekijä Saila Lähteenmäki, liikuntasihteeri Tiina Pekkala, professori Raija Korpelainen ja hankesuunnittelija Tuija Pohjola. HYKSin palkinnon ottivat vastaan Arja Itkonen ja Mikko Roine. Pohjanpiiri 3/

26 tikulla silmään vanhoja muistellen Raimo, Ramppa, Karhu evp-varastonhoitaja K6R20 Ramppa kalakattaa Tiesikkö että Vaparissa on ollu laskuvarjojaos? Jaos sai oikeen toimintatukeakin jonnii verran, ei paljon. Sillä tuella järjestettiin halukkaille Oyksilaisille tutustumislentoja laskuvarjohyppykoneen kyytiin. No eihän niitä kovin monia kymmeniä ollu halukkaana, olikoon parikymmentäkään? Hypyt suoritettiin Hyppykoneessa ei ollu ovia lainkaan tai oikeestaan siitä puuttu pariovet eli liki toinen kylki oli avoin. Kyytiläisten penkit oli käännetty niin että oli nokka taaksepäin jolloin näki hyvin kun hyppääjät lähtivät ulos. Hyppykorkeudet vaihteli 1300:n ja 2500:n metrin välillä. Kyytiläisten kommentteja oli laidasta laitaan, enimmäkseen kauhistelivat ko. touhua. En nyt oo ihan varma kuka sanoi että ottaa ennen kirveen kalloon ku ennää lähtee kyytiin? Hammarin sähkö lahjoitti kypäriä Vaparin hyppääjille ja Fanout hiukan sponsoroi kalustoon. T-paitojaki myytiin toiminnan tukemiseksi. Me muutama Oyksilainen nimittäin hypittiin joskus sammuttaan mettäpalua. Ehittiin sammuttaan ennen ku maajoukot, yleensä varusmiehet tuli. Olipa kerran suolta lähtiisä Kaurannan Santtu kattelemasa vai oiskkoon tuo ollu sammuttaan tulosa, ei kerenny. Meillä oli Linsurin lupa työaikana poistua ko. tehtäviin jos hälyytys tuli. Tässäpä kuva ku Harry Hammar lahjoittaa uljaille hyppääjille (Ramppa, Matti ja Iepro) kypärät: Kuvan tais ottaa Marjamaan Hannu. Ollaan nykyään samasa Vaparin hirviporukasa. Laskuvarjojaoksen toiminta oli niin pientä että Vapari lopetti sen parin toimintavuoden jälkeen. Loppukevennyksenä ihan tosi juttu. Mulla oli keltanen Fiat 128, siis se on auto se. Oottelin yhesti illalla eukkua siinä Kirranpolin eesä niin eikös vaan outo eukko änkää etupenkille. Tämä ei kaasutellu niinku siinä toisesa jutusa kerrotaan. Nimittäin siinä oli rouva kakku käjesä istunu auton penkille ja päästäny mojovan pierun. Oli kakku kuulemma jääny autoo ku erreyksesä huomas, nii oli liukas lähtö tullu. No tässä mun tappauksesa minä vaan kysäsin että minnekä sitä lähettäis? Sillon se emäntä, se outo, huusi että kauhiaa anteeksi, kauhiaa, voi kauhia Piirtäjä, Teija Estabrook, on freelancer fysio terapeutti, joka on ollut töissä OYS:ssa ja Tahkokankaalla. ku siskolla on samanlainen auto, anteeksi kauhiapaikka sentää. Noo, minä hymmyilin ja sanoin sille eiköön tuo siskoki sieltä kohta tuu ettei tää ny mittää haittaa. Anteeksi pyyvellen sitte poistu siihen toiseen keltaseen satakakskaheksaineen Fiiattiin. Mulla se romassi nykysen eukon kans alako sillee ku mää sitä varaston hissisä pussasin, mutta se onkin jo ihan eri juttu. Muistaakseni se laskuvarjojaoksen logo oli suunnilleen tämmönen: 26 Pohjanpiiri 3/2013 Jos haluat tarjota muistelmiasi Pohjan piiriin, ota yhteyttä toimitukseen sähköpostilla tai puhelimella

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano. Jaakko Yrjö-Koskinen

Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano. Jaakko Yrjö-Koskinen Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano Jaakko Yrjö-Koskinen 22.9.2016 Toimintasuunnitelma Ministeriön virallinen toimintasuunnitelma http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3538-9

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

tilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info

tilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info 14.3.2017 tilanne Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info 20.3.2017 Mielenterveyspalvelujen järjestelyt/ PPSHP eteläinen alue Avo-osasto Oulaskankaan sairaalaan Nuorten tukitalo (Ylivieska)

Lisätiedot

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä Pääministeri Jyrki Katainen Pääministerin ilmoitus Eduskunnassa 16.5.2013 Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä Vaikka Suomi on monilla mittareilla terveydenhuollon

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus 1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet SEHL:n opintopäivät 7.-8.4.2017 Jenna Uusitalo Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Sisältö 1. Vastuun ja velvollisuuden

Lisätiedot

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP Päivystysasetuksen vaikutukset PPSHP:n alueen toimintaan OYS Toiminta asetuksen mukaista Osittain sopimatta ervojen

Lisätiedot

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Esityksen sisältö Taustaa Tavoitteet Osahankkeiden toteuttaminen ja aikataulu

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

POSKE-PÄIVÄT Ylijohtaja j Kirsi Paasikoski

POSKE-PÄIVÄT Ylijohtaja j Kirsi Paasikoski SOTE-uudistus POSKE-PÄIVÄT 13.6.2013 Ylijohtaja j Kirsi Paasikoski Esityksen sisältö Hallitusohjelman painoalueet Toimintaympäristön muutos Tavoitetila Palvelurakenneuudistuksen linjaukset Palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1 31.12.2019 Laadittu ja hyväksytty ERVA järjestämissopimuksen mukaisessa ensihoitokeskuksen ERVA ohjausryhmässä:

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 2 2 ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA... 3 3 ENSIHOITOPALVELUN

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus ja talouden sopeuttaminen

Ajankohtaiskatsaus ja talouden sopeuttaminen Ajankohtaiskatsaus ja talouden sopeuttaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuuston seminaari 18.9.2019 Risto Miettunen Sairaanhoitopiirin johtaja 19.9.2019 1 Palvelujen kysyntä on maan korkein Potilaita

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen malli Palliatiivisen hoidon palveluketjut Perustaso Tunnistetaan lähestyvä kuolema

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Pöytäkirjanote Dno 267/ Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Iisalmen kaupunki Pöytäkirjanote Dno 267/ Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän 414 Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Kaupunginhallitus 7.10.2013 414 Valmistelijat: hallintojohtaja Esa Laukkanen ja yhteysjohtaja Kaarina

Lisätiedot

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perustietoa Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös

Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös LUONNOS 19.10.2011 Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös Esitys palvelutasopäätökseksi Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoitopalvelusta 2012-2013 22.11.2011 Eva Salomaa,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Hoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari

Hoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari Hoitotyö Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari 16.8.2017 Esityksen sisältö Hoitohenkilökunta ja työn luonne Hoitohenkilökunnan riittävyys ja rekrytointi Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN

SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN HUS Helsingin yliopistollinen sairaala SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN Juha Tuominen 23.5.2019 HUS lukuina 2018 LIIKEVAIHTO 2,3 mrd. 1/3 24:n jäsenkunnan asukkaista käytti HUSin palveluja 2 500 sairaansijaa

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Pöytyän terveyskeskuksen osasto PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Mika Riipi SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 Kuntarakennelaki 30.11.2013 ilmoitus siitä minkä kunnan tai kuntien kanssa kunta selvittää yhdistymistä

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA 27.6.2013 TAUSTATIEDOT 1. Vastauksen antajan virallinen nimi Nimi Jyväskylän kaupunginhallitus 2. Vastaaja

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi

Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi Tiina Saarto, yl., professori, HUS Minna-Liisa Luoma, dosentti,

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikön uutiskirje, joulukuu 2018

Perusterveydenhuollon yksikön uutiskirje, joulukuu 2018 Perusterveydenhuollon yksikön uutiskirje, joulukuu 2018 Vuosi lähestyy loppuaan ja tässä perusterveydenhuollon yksikön kuluneen syksyn kuulumisia sekä ajankohtaisia asioita ensi vuoden alkuun. Sote-aluesimulaatiot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Oulun seudun yhteispäivystys + lääkärijohtoinen ensihoito - nykytoiminta ja tulevaisuuden näkymät

Oulun seudun yhteispäivystys + lääkärijohtoinen ensihoito - nykytoiminta ja tulevaisuuden näkymät ...... Northern Ostrobothnia Hospital District Oulun seudun yhteispäivystys + lääkärijohtoinen ensihoito - nykytoiminta ja tulevaisuuden näkymät Matti Martikainen yhteispäivystysyksikön johtaja ensihoidon

Lisätiedot