nordea unioni suomi ry:n jäsenlehti 3/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "nordea unioni suomi ry:n jäsenlehti 3/2007"

Transkriptio

1 nordea unioni suomi ry:n jäsenlehti 3/2007

2 Puheenjohtajalta Haluamme vaikuttaa ihmisten arkeen Miten matkustaminen muuttuu ongelmaksi? ENSIMMÄINEN VUOSI puheenjohtajana on päättymässä. Tehtävä on vastannut odotuksiani, paljon asioita, uuden oppimista ja kiirettä. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että palikat alkavat olla kohdallaan. Palikoilla tarkoitan niitä yhteyksiä ja tapoja, joilla pystytään vaikuttamaan ihmisten, teidän jäsenten arkeen. Puheenjohtajana minulla on vastuu siitä, että Nousu pysyy siinä strategisessa suunnassa, jotta meidän tavoitteemme, visioksikin kutsuttu, pystytään Nordeassa jonakin päivänä toteuttamaan. Haluamme, että jäsentemme työpaikoilla toteutetaan inhimillistä, oikeudenmukaista ja tasa-arvoista henkilöstö- ja työehtopolitiikkaa. TÄLLÄ HETKELLÄ TYÖSTÄMME niitä asioita, jotka ovat meille ensi vuonna tärkeitä. Teemme vuoden 2008 toimintasuunnitelmaa. Puheenjohtajana olen ensimmäistä kertaa vaikuttamassa siihen tapaan ja rakenteisiin, joilla toteutamme edunvalvontaa jäsentemme hyväksi. Paljon uutta on tulossa. Uskon sen vaikuttavan myös lopputulokseen eli jäsenten arkeen. Arki ei ole vain työtä, se on myös vapaa-aikaa. Haluamme jäsentemme työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Nousun tekemä työhyvinvointitutkimus osoittaa, että ihmiset ovat työpäivän jälkeen liian väsyneitä. Työelämän ja yksityiselämän yhteensovittaminen on saatava toimimaan muutenkin kuin juhlapuheissa ja teoriassa. Perhevapailta paluu on tehtävä toimivaksi, seni- oriohjelmat on saatava myös Suomeen. Ylimitoitetut tavoitteet, niiden seuranta ja jatkuvat toimintamallien muutokset on saatava ihmiset huomioonottaviksi. Me Suomessa olemme Nordean keulakuva ja pidämme Nordean tuloksentekotahtia yllä. Voimme olla siitä tietysti ylpeitä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. VUOSI 2008 tuo mukaan suunnitelmien mukaan uuden palkkausjärjestelmän. Tätä kirjoittaessa emme ole pystyneet neuvottelemaan työnantajan kanssa mitään konkreettista. Työnantajalta tuntuu puuttuvan kompetenssi ja resurssit. Poliittinen tahto paikalliseen sopimiseen tuntuu olleen enemmän EK:n poliittisia kannanottoja. Todellisuudessa paikalliseen sopimiseen ei pankeilla tunnu olevan halua vaan paetaan keskusjärjestön selän taa. JOKA TAPAUKSESSA USKON vuoden 2008 olevan meidän jäsenille menestyksekäs. Meillä on kaikki avaimet siihen, että voimme vaikuttaa entistä paremmin ihmisten arkeen. Välillä se vaatii politikointia ja liikekin on aaltoliikettä. Välillä mennään eteenpäin, joskus tunnutaan menevän taaksepäin. Vääjäämättömästi olemme kuitenkin menossa kohti visiotamme. Kari Ahola puheenjohtaja Julkaisija: Nordea Unioni Suomi ry, Ratamestarinkatu 12, Helsinki Päätoimittaja: Kristiina Widenius, Tiedotustoimikunta: Paula Jokiaho, Sirpa Kalmari, Johanna Maasto, Sari Porkka, Päivi Pulkka, Terttu Suonkanta, Kristiina Widenius; Ulkoasu: Katju Aro Taitto: Sanakunta Oy, Anne Kiiski Kannen kuva: Sirpa Päivinen Muut kuvat: Kristiina Widenius (jollei muuta mainintaa) Sarjakuva ja piirrokset: Kristiina Ojanen Painopaikka: PunaMusta, Joensuu OTSIKKO ON HIEMAN HARHAANJOHTAVA, mutta halusin aloittaa suomenkielisillä sanoilla. Pankissa otettiin syyskuun alussa käyttöön SAP-pohjainen Time&Travelpalkanmaksujärjestelmä. SAMANLAINEN JÄRJESTELMÄ on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa pohjoismaissa. Ennen uuden järjestelmän luomista pankki ulkoisti palkanmaksutoiminnot norjalaiseen Zalaris-yhtiöön henkilöstön edustajien voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. JÄRJESTELMÄ OTETTIIN ensimmäisenä käyttöön Norjassa. Alun perin sen piti olla norjalaisten käytössä maaliskuun alussa, mutta aikataulua siirrettiin kahdella kuukaudella, jotta henkilökunta ehdittiin perehdyttää systeemin käyttöön, eikä järjestelmäkään ei tainnut olla vielä tuolloin valmis. Tästä myöhennyksestä huolimatta Norjassa oli heti alusta lähtien ongelmia. Järjestelmä ei ollut toimintavarma, yhteydenpito Zalariksen ja pankin järjestelmien välillä ontui. Palkoissa, veroissa ja muissa korvauksissa oli virheitä, joita ei olisi saanut olla. Henkilöstö, esimiehet mukaan lukien, kokivat toiminnan hankalaksi ja aikaa vieväksi. SUOMESSA SIIRTYMÄAJANKOHTA OLI syyskuun alku. Projektin johdolla oli tiedossa Norjan tilanne. Tiedossa oli myös, että Suomessa on henkilökunta elokuun lopulla ja syyskuun alussa kohtalaisen sankoin joukoin vielä lomalla. Tiedossa piti olla myös, että Zalariksen päässä elo syyskuun vaihde on kiireinen, kun kesäapulaisten työsuhteet joko päättyvät tai niitä jatketaan. ratkaistu, ennen kuin järjestelmä otettiin käyttöön Suomessa. ME HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT yritimme kaikin tavoin vaikuttaa, että aikataulua olisi myöhennetty Suomessa, jotta henkilöstö ehditään valmentaa ja järjestelmä testata. Meitä ei kuunneltu, vaan johto halusi ehdoin tahdoin ottaa torson järjestelmän käyttöön. TOIVOTTAVASTI joukossamme on myös niitä, jotka eivät ole huomanneet mitään ongelmaa. Kaiken varalta kannattaa kuitenkin tarkastaa palkkalaskelma joka kerta huolellisesti, jos vain suinkin onnistuu pääsemään järjestelmään sitä tarkastamaan. Päätepankistahan sitä ei ainakaan vielä voi tarkastella. Työnantajan on kuitenkin järjestettävä mahdollisuus tutkia palkkalaskelmaa myös kotoa käsin. Jos ei muu auta, niin jokaiselle on lähetettävä kotiin paperinen palkkalaskelma. KUN JÄRJESTELMÄ EI OLE TOIMINUT, on syyttävä sormi helposti osoittanut Zalariksen suuntaan. Meidän tulee kuitenkin muistaa, että Nordea meidän työnantajanamme kantaa täyden vastuun palkan oikeellisuudesta ja sen oikea-aikaisesta maksamisesta. TÄSSÄ LYHYT TARINA, miksi Time&Travel on suomalaisen henkilöstön mielestä time&trouble. Paula Hopponen pääluottamusmies Nordea Unioni Suomi ry Hallitus: Pj Kari Ahola, Varapj:t Marja Yliniemi (1128 Rauma), Johanna Maasto (1112 Espoo-Tapiola); Varsinaiset jäsenet: Pirjo Halonen (1519 Lahti),Sisko Hellbom (2658 Nordea IT, Control & Risk Management), Sirpa Kalmari (1745 Helsingin keskustan yrityskonttori), Maire Lehikoinen (1069 Kotka), Riitta Luoto (1029 Hyvinkää), Heidi Riikonen (2481 Nordea Rahoitus Suomi Oy), Eija Rintakumpu (1068 Ylivieska), Lea Solaluoto (2638 Henkilöasiakkaiden suorapalvelu), Pirjo Tirkkonen (1078 Kuopio), Melitta Tyyskä (1124 Porvoo) Edustajisto: Pj Sirkku Pääkkönen (1134 Rovaniemi); Varapj Pasi Järvinen (2578 Account systems) PALKANMAKSUJÄRJESTELMÄN MUUTOS oli suuri kulttuurimuutos, jonka kouluttamiseen olisi pitänyt panostaa. Järjestelmä olisi pitänyt testata ennen sen käyttöönottoa. Viisautta olisi osoittanut, että Norjassa esiintyneet ongelmat olisi

3 Uutta ja vanhaa pääluottamusmiespari jatkaa tä ja minulla kotimaista, mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vaikka toinen hoitaa jotakin asiaa, niin toinenkin aina tuntee sitä. Pikkuisen työnjaossa on helpottanut se, että on yhdistyksen varapuheenjohtajat ovat päätoimisia. Kari: Työnjakoon vaikuttaa tietysti myös se, että olen Nousun puheenjohtaja. Siltä osin työnkuva osittain muuttunut siitä mitä aikaisemmin. Nordean hallitustyö ja paikkani liiton työvaliokunnassa ovat tietysti sellaisia, joissa Paula ei minua voi sijaistaa. Pääluottamusmiesten valinta sujui tällä kaudella ilman vaaleja. Pääluottamusmiehenä jatkaa Paula Hopponen ja hänen varanaan Kari Ahola. Tämä on Paulan ja Karin kolmas yhteinen, peräkkäinen kausi. Paulalla on toisenlaisia ajankäytöllisiä haasteita. Miten elämä sujuu, kun koti on kahdessa paikassa? Paula: Kaikkeen tottuu, välimatkoihinkin vuosikymmenten saatossa. Minulla ei ole halua eikä aikomusta muuttaa pääkaupunkiseudulle pysyvästi asumaan, vaan pysyä Joensuussa. Perhekin tottuu, ei ole enää pieniä lapsiakaan. Elämä opettaa. Kun tulee uusia tilanteita, niin pitää ruveta toimimaan sen mukaisesti. Kari: Ihminen on yllättävän sopeutuvainen. Jääkö aikaa harrastuksiin? Miten aikasi riittää, kun on kaksi virkaa? Kari: Ei se riitäkään. Siihen täytyy löytää joku ratkaisu. Ehkä selkeimmin tuo näkyy tiedottamisessa jäsenistölle. Minulla on tietoa, jota haluaisin jakaa, aika ei vain aina riitä kirjoittamiseen. Täytyy miettiä, miten ja mistä saamme lisäresursseja, jotka tekevät mahdolliseksi tehdä tätä työtä. ENNEN NORDEAA ja fuusiota Paula toi- mi KOP:n pääluottamusmiehenä vuosina Erilaisista henkilöstöedustajan ja työsuojeluvaltuutetun tehtävistä hänellä on kokemusta jo vuodesta 84. Kari puolestaan on toiminut henkilöstöedustajana enemmän tai vähemmän päätoimisesti vuodesta 95. Onko jotakin etua tai haittaa siitä, että olet sekä varapääluottamusmies että puheenjohtaja? Millaisia painopisteitä asetatte alkavan kauden toiminnalle? Mitä tärkeitä asioita on näköpiirissä? Kari: Siitä on ainakin kahdenlaista etua: Nousun ja pääluottamusmiestoimiston välillä kulkee nyt ajantasainen tieto. Myös neuvottelupöydässä on selkeää painoarvoa sillä, että molemmat istuvat samassa pankkitason neuvottelupöydässä, minä Nousun puheenjohtajana ja Paula pääluottamusmiehenä. Paula: Kun neuvottelupöydässä oli pääluottamusmies ja hänen varansa, toimittiin Nousun linjausten mukaisesti ja varassa, mutta tieto niistä ei aina ollut yhtä ajantasaista ja täydellistä. Nyt painoarvo on toinen, kun on tavallaan kaksi mandaattia edustettuna. Kari: Minulla on myös Nordean hallituksen jäsenenä etua työnantajan neuvotteluosapuoliin, tiedän usein enemmän asioiden taustoista. Se on oikeasti asia, jolla on vaikutusta neuvottelupöydässä. Paula: Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto vie varmasti aikaa. Koko jäsenistö on koulutettava. Se on koulutuksellinen haaste. Haasteena on myös neuvotella Nordeaan toimiva systeemi. Kari: Koulutuksen ja käyttöönoton lisäksi on tärkeää, että järjestelmässä toteutuvat työehtosopimukseen kirjatut periaatteet: kilpailukykyisyys, oikeudenmukaisuus sekä myötämäärääminen. Pyrimme siihen, että nämä kolme asiaa olisivat todella totta. Palkkausjärjestelmä tulee varmasti viemään ison osan ajasta, mutta ei varmaan ole ainoa asia. Paula: Kansainvälisyys asettaa tietysti koko ajan haasteita. Koskaan ei tiedä, mitä muutoksia tulee tapahtumaan. Finanssialan järjestelyitä tapahtuu päivittäin eri puolilla maailmaa. Kari: Kahden vuoden kuluttua Nordea saattaa olla rakenteiltaan jotain muuta kuin tänään, kenties myös omistussuhteiltaan tai toimintamalliltaan. Paula: Ylipäätään työelämän muutokset. Henkilöstö vaihtuu ja väkeä ja eläkkeelle. Jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Entä haittoja? Kari: Tärkeää on vaikuttaminen. Perinteinen malli on ollut, että henkilöstölle tiedotetaan. Me olemme kunnianhimoisempia. Me haluamme olla mukana vaikuttamassa päätöksenteon sisältöön ja sitä kautta vaikutuksiin henkilöstöön. Millainen työnjako teillä on? Kari: Minä teen sataprosenttisesti Paulan töitä ja Paula tekee sataprosenttisesti minun töitäni. Paula: Työt menevät paljon limittäin. Karilla on ollut enemmän kansainvälis- Kari: Tietysti ristiriitainen rooli valvovana ja suorittavana: puheenjohtajana valvon toimintaa, jota varapääluottamusmiehenä teen. Paula: En ole kuitenkaan huomannut käytännön ristiriitaa Kari: Ristiriita on tietyllä tavalla teoreettinen ristiriita, käytännössä sitä ei ole. Teoreettiset ristiriidat saattavat tosin johtaa käytännön ristiriitoihin, itse sellaiselle voi olla sokea. Paula: Ajankäytöllisesti se on myös erittäin haasteellista, kun on vielä perhekin. Kari: Enää ei ole aikaa harrastuksiin. Paula: Helsingissä on tätä kulttuuritarjontaa. Minusta on tullut kulttuurin suurkuluttaja konsertit, elokuvat, teatterit, taidenäyttelyt. Niitä mahdollisuuksia täällä onneksi on. Mistä saatte tukea ja apua jaksamiseen? Kari: Palautteista ja tuloksista. Onnistumisilla on yllättävän suuri vaikutus jaksamiseen, niin kuin varmaan jokaisella. Olemme saaneet pääsääntöisesti myönteistä palautetta, positiivisempaa kuin odotin. Jaksamisen apuna ovat Nousun toimijat, luottamusmies- ja työsuojeluverkosto. Näissä on ammattitaitoisia, motivoituneita ja innokkaita ihmisiä. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Paula: Sitä kautta on myös purkautumiskanavia, ettei ole niin yksinään. Aina auttaa, kun voi keskustella asioista. Asiat eivät aina ole positiivisia, mutta jos saa osankin ratkaistua, niin se kantaa yllättävän pitkälle. Aina ei ole jalat ihan maassa. Kari: Tepa (Terttu Suonkanta, pääluottamusmiestoimiston sihteeri) on tietysti se, joka tekee käytännön työn mahdolliseksi, hoitaa käytännön arkea. Kari: Saan tukea, voimaa ja jaksamista siitä, että perhe on aidosti hyväksynyt sen, mitä teen. Ilman sitä tätä työtä ei voisi tehdä. Paula: Ei riitä, että on työkavereiden ja verkoston tuki, myös läheisten tuki ja hyväksyntä on tarpeen. Kari: Työnantajan kanssa on pystytty neuvottelemaan sellaisia ratkaisuja, joiden kanssa voi elää. Neuvottelutoiminnassa ei yleensä saavuteta kumpaakaan osapuolta täydellisesti tyydyttäviä ratkaisuja. Sellaista on neuvottelu, muuten se olisi sanelua, ei neuvottelua. Paras osa työstä on jäsenten tapaaminen luottamusmies tilaisuuksissa ja jäsenkokouksissa eri puolilla Suomea. Paula: Kyllä, näin me varmasti molemmat koemme. Kun neuvottelevat luottamusmiehet järjestävät luottamusmiehille alueella tilaisuuksia, niin toivomme, että samaan yhteyteen järjestetään työpaikkakokous tai ammattiosaston kokous. Se välitön palaute arkipäivästä on hirveän tärkeää. Meillekin on valtti, että tunnemme arjen tilanteen, kun asioista neuvotellaan ja sovitaan. Kari: Mikä tahansa kutsu tai pyyntö meille tulee, niin mietimme, kumpi lähtee. Jompikumpi on paikalla, jos se vain on millään tavoin järjestettävissä. Jätetään vaikka jotain muuta pois. Samoin olemme käytettävissä Nousun tilaisuuksissa. Miten tuotte työssänne Nousua esille? Paula: Enää ei tarvitse työnantajallekaan erikseen perustella, että tavoitteiden takana on Nousu. Me olemme Nousun edustajia, nousulaiset jäsenet ovat valinneet tähän tehtävään. Kari: Nousu tulee nykyään automaattisesti joka asiaan ja joka yhteydessä. Millaisia terveisiä lähettätte jäsenistölle? Kari: Toivon, ettemme ole ainoita suorittajia, vaan että ihmiset ymmärtäisivät, että työyhteisö ilman luottamusmiestä on tuuliajolla. Tärkeätä olisi, että ihmiset näkisivät, että on kaikkien etu, että työpaikalla on paikalliset toimijat, jotka puolustavat jäseniä ja vievät viestiä. Erityisen tärkeää tämä on nyt uuden palkkausjärjestelmän tullessa, jotta ihmiset voivat mennä palkkakeskusteluihin, luottavaisesti ja turvallisin mielin. Yksin ollaan vähän, yhdessä olemme enemmän. Paula: Uutta palkkausjärjestelmääkin ajatellen: Anna arvo itsellesi ja tekemällesi työlle. Miten aiotte näkyä jäsenistölle? Kari: Paras osa työstä on jäsenten tapaaminen luottamusmiestilaisuuksissa ja jäsenkokouksissa, eri puolilla Suomea eri yksiköissä. Niihin meillä on aina oltava aikaa. Kristiina Widenius

4 Nousu lähemmäksi jäsentä ja työpaikkaa Nousu uudistaa työpaikkatoimintaansa vastaamaan tämän päivän haasteisiin. Tarkoituksena on luoda kattava työpaikkatoiminnan verkosto koko Nousun jäsenkenttään. Olennaisinta muutoksessa on, että neuvotteleva luottamusmies koordinoi jäsenalueensa työpaikkatoimintaa. Apuna hänellä ovat jäsenalueen luottamusmiehet, jotka käytännössä pitävät huolta siitä, että jokaisen jäsenen oikeus työpaikkatoimintaan toteutuu. Tarve muutokselle on selvästi olemassa. Nousulla on tällä hetkellä 43 ammattiosastoa, jotka toimivat vaihtelevasti. Osa hoitaa mallikkaasti työpaikkatoiminnan perustehtäviä, edunvalvontaa ja jäsenpalvelua. Osa kuitenkin on enemmän tai vähemmän toimivia ja keskittyy erilaisten virkistystilaisuuksien järjestämiseen. Lisäksi nykyisen muotoinen toiminta ei kata koko jäsenkenttää. Tarkasteltaessa Nousun karttaa on selvästi nähtävissä, että kaikilla alueilla ei ole yhtäkään ammattiosastoa. Uuden mallinen työpaikkatoiminta saattaisi luoda pohjan nykyistä edustuksellisemmalle yhdistyksen kokoukselle. Toteutuisiko demokratia yhdistyksessä paremmin, jos yhdistyksen kokousedustajat olisi valittu jäsenalueilta, edustamaan omaa aluettaan? Tämän kaltainen muutos edellyttää kuitenkin sääntömuutosta Nousussa, joten sen toteuttamiseen tarvitaan vielä ajatustyötä ja keskustelua, jonka voi käynnistää vaikka jäsenpiireissä. UUSI MALLI KÄYTTÖÖN Vuoden 2008 alussa käyttöön otettavalla toimintamallilla pyritään luomaan puitteet aktiiviseen toimintaa jokaisella työpaikalla. Työpaikkatoiminnan koordinaattori ja vastuuhenkilö on alueen neuvotteleva luottamusmies. Hänen vastuullaan on jäsenalueen työpaikkatoiminnan suunnittelu ja organisointi yhdessä alueen luottamusmiesten kanssa. Neuvotteleva ja alueen luottamusmiehet yhdessä tekevät työpaikkatoiminnan jäsenalueella. Jäsenalueen luottamusmiehet voivat muodostaa toimikunnan, joka tekee käytännön työt. Jäsenalue voi valita erikseen vetäjän tai puheenjohtajan, joka käytännössä vastaa neuvottelevan kanssa työpaikkatoiminnasta. Työpaikkatoiminta sisällytetään myös luottamusmiesten toimenkuviin. Työpaikkatoimintaan kannattaa sisällyttää työhyvinvointi yhtenä tärkeänä osa-alueena. Jo nyt paikallinen luottamusmies tiedottaa ja kouluttaa jäseniä työpaikoilla ja jäsenpiireissä. Paikallisen luottamusmiehen merkitys korostuu lähiaikoina uuden palkkausjärjestelmän tuomien haasteiden vuoksi. Luottamusmiehet kouluttavat oman jäsenpiirinsä jäsenet käymään palkkakeskusteluita. Aktiivisen työpaikkatoiminnan kautta jäsenet saavat myös tietoa ajankohtaisista asioista ja tätä kautta jäsenet voivat myös ottaa kantaa erilaisiin asioihin, antaa palautetta yhdistyksen johdolle, tehdä aloitteita. Hyvän työpaikkatoiminnan kautta voidaan varmasti vaikuttaa työssä viihtymiseen ja tehdä aloitteita myös työnantajalle. Hyvällä työpaikkatoiminnalla annetaan tuki henkilöstöedustajille, jotka käytännössä hoitavat jäsenten edunvalvontaa ja neuvottelutoimintaa joko työsuojeluvaltuutettuina tai luottamusmiehinä. JÄSENPIIRI, JÄSENALUE Useissa eri tilaisuuksissa ja jäsenkohtaamisissa on tullut palautetta ja toiveita siitä, että sana ammattiosasto on vanhanaikainen ja sen tilalle pitäisi saada jotain, joka vastaa paremmin tätä aikaa. Muutosta suunniteltaessa olemme keskustelleet nimistä, ja sana työpaikkatoiminta kuvaa sitä, mikä tuo Nousun lähelle jäsentä. Työpaikkatoiminta antaa tietoa jäsenelle paitsi omasta yhdistyksestä, myös niistä asioista, joista henkilöstöedustajat ja yhdistys ovat sopineet neuvottelupöydissä. Samalla työpaikkatoiminnan tarkoitus on tuoda tietoa jäsenistöltä yhdistykselle. Jäsenalue vastaa neuvottelevanluottamusmiehen aluetta esim. Päijät-Hämeen alue. Jäsenpiiri vastaavasti on työpaikan luottamusmiehen konttori, osasto tai yksikkö. Hyvän työpaikkatoiminnan kautta voidaan vaikuttaa työssä viihtymiseen ja tehdä aloitteita työnantajalle. OPPARIT HENKIIN Eräs, ehkä jo unohtumaan päässyt työpaikkatoiminnan muoto, opintokerhot, olisi hyvä herättää henkiin. Uuteen palkkausjärjestelmään tutustuminen, sen oppiminen ja ennen kaikkea sen mukanaan tuoma meille kokonaan uusi elementti, palkkakeskustelu, luo suorastaan tilauksen opintokerhoille. Mikään ei estä järjestämästä yhdessä eri jäsenpiirien tai jäsenalueiden kesken yhteisiä opintokerhoja. Kerhothan voivat kokoontua joko viikonloppukerhoina tai työajan päätteeksi pidettävinä oppitunteina. Palkkakeskustelukoulutuksen onnistumisella varmistetaan hyvä jäsenpalvelu kaikille nousulaisille. Eija Rintakumpu jäsentoimikunnan puheenjohtaja Työpaikkatoiminnan rakenne JÄSENALUE Neuvotteleva luottamusmies = koordinaattori JÄSENPIIRI JÄSENPIIRI JÄSENPIIRI Luottamusmies ja varaluottamusmies Luottamusmies ja varaluottamusmies Ideoita, ajatuksia, kommentteja ja kysymyksiä jäsentoimikunnalle voi lähettää osoitteeseen Luottamusmies ja varaluottamusmies Nousu tutkii Askarruttaako jokin mieltäsi? Lähetä tutkintapyyntö Nousun tutkintakomissiolle! Kermamaito Vanhoissa ruokaohjeissa esiintyy joskus outoja ilmauksia. Niissä pestään voita, käytetään ammoin markkinoilta kadonneista Rex-keksejä jne. Monessa tuoreessakin ohjeessa on kermamaitoa, vaan eipä sellaista kaupan hyllyiltä löydy. Mitä se siis on? Kermamaito on kerman ja maidon sekoitus, jossa on puolet kumpaakin. Amerikanenglannissa sitä kutsutaan nimellä half-and-half. Rasvaprosentiltaan kermamaito vastaa kutakuinkin ruokakermaa. Myös kasvisrasvatuotteista löytynee vastaavia. Ruoanlaitossa maku ratkaisee! 6 7

5 Tulevaisuutta tehdään tänään Yhteenvetoa alueittain VAIN RUOSKA PUUTTUU johtajilta, mikään ei enää riitä, WC-paperi Venäjältä Meillä homma toimii YLLÄ OLEVAT LAINAUKSET ovat Nousun työhyvinvointikyselyn vapaista vastauksista. Kiitos kaikille jäsenille, jotka käyttivät aikaansa vastaamalla kyselyyn! TYÖHYVINVOINTIKYSELY tehtiin nettikyselynä keväällä, ja siihen vastasi jäsentä, joista noin 900 antoi myös kirjallista palautetta. Kyselyn analysoinnin perustaksi emme ottaneet konttoria/laskentapaikkaa, koska organisaatio muuttuu jatkuvasti ja myöhempiä kyselyjä olisi vaikea verrata. Kysyimme kuitenkin, työskenteleekö jäsen asiakaspalvelu- vai muissa tehtävissä, konttorissa vai keskitetyissä yksiköissä, pankissa vai tytäryhtiössä. Tuloksia halusimme tarkastella myös aluepankeittain, olisiko niissä eroja. Kuusiportainen vastausasteikko vaati ajattelemaan asiaa ja ottamaan kantaa puoleen tai toiseen ilman kultaista keskitietä. TYÖRYHMÄN KESKEN jaoimme lopputuloksien käsittelyn seuraavasti: Helsinki- Uusimaa Mia Majander, Keskinen-Läntinen Susanna Hagelberg, Itäinen-Pohjoinen Jorma Nylund, keskitetyt yksiköt Juha Seljavaara ja tytäryhtiöt (Nordea Rahoitus Suomi Oy ja Fidenta Oy) Elina Vainio. Saimme kyselyn tuloksien analysoinnissa myös asiantuntija-apua Suoran toimiston Seppo Siika-aholta, joka oli vertaillut kyselyämme muihin vastaaviin. Kyselyn tuloksissa ei ollut kovin suuria poikkeamia vastaaviin muissa yrityksissä tehtyihin kyselyihin. SUURIMMAN HYÖDYN kysely antaa tulevaisuudessa, kun toistamme saman kyselyn vuosittain ja näin saamme tarkkaa tietoa siitä, mihin suuntaan nousulaisen jäsenen työhyvinvointi ja työssä jaksaminen kehittyy. Tarvittaessa henkilöstöedustajat voivat puuttua esiin nouseviin asioihin. Tuomalla epäkohdat esiin voit vaikuttaa omaan työhyvinvointiisi. ITÄINEN-POHJOINEN-POHJANMAA Kokonaisvastaajamäärä IPP:n alueella: 719/2894 Keskiarvoa paremmin olivat seuraavat asiat: Vain 43 % vastasi kokemansa uupumusta työpäivän jälkeen (ka. 64 %). 85 % koki työtehtävät innostaviksi (ka. 84 %). Ihmiset haluavat tehdä pankkityötä. Kehitettavää IPP:n alueella eli keskiarvoa huonommin olivat seuraavat asiat: Vain 57 % vastasi hallitsevansa uudet tuotteet ja toimintatavat (ka. 77 %) Miten voi myydä, jos ei tunne tuotetta itse kyllin hyvin? 63% ei tauottanut työtä ruokatunnin lisäksi, joka oli paljon muiden vastaajien keskiarvoa korkeampi (ka. 54 %). Huolestuttavaa, jos ihmiset istuvat paikallaan koko päivän! KESKITETYT YKSIKÖT Kokonaisvastaajamäärä keskitetyissä yksiköissä 588/2894 Keskiarvoa paremmin olivat seuraavat asiat: Ergonomia koettiin hyväksi. Työtehtävät koettiin innostaviksi. Kehitettavää keskitetyissä yksiköissä eli keskiarvoa huonommin olivat seuraavat asiat: Yli puolet koki olevansa uupuneita työpäivän jälkeen. Neljä kymmenestä koki johtamisen epäoikeudenmukaiseksi. TYTÄRYHTIÖT (NORDEA RAHOITUS JA FIDENTA) Kokonaisvastaajamäärä tytäryhtiöissä 172/2894 Keskiarvoa paremmin olivat seuraavat asiat: Ergonomia-asiat tuntuvat olevan kohdallaan tyttärissä, sillä jopa 66 % koki työpisteen ergonomian hyväksi, keskiarvon ollessa 60 %. Työkyky suhteessa vaatimuksiin koettiin hyväksi. Tätä mieltä oli 90 % vastaajista (ka. 86 %). Tämä ehkä heijastuu myös siinä, että vastaajista 85 % arvioi hallitsevansa uudet tuotteet ja toimintatavat hyvin, keskiarvon ollessa 77 %. Kehitettavää keskitetyissä yksiköissä eli keskiarvoa huonommin olivat seuraavat asiat: Vain 64 % koki, että työtilanne ja -aika joustavat elämäntilanteen mukaan (ka. 70 %). Jopa 41 % koki epäasiallista kohtelua työpaikallaan, kun kaikista vastaajista sitä koki vain 29 %. Suuntaa on pidettävä erittäin huolestuttavana. HELSINKI-UUSIMAA Kokonaisvastaajamäärä HUU:n alueella 665/2894 Keskiarvoa paremmin olivat seuraavat asiat: 73 % ei kokenut työpaikalla esiintyvän epäasiallista kohtelua (ka. 71 %); kuitenkin avoimissa vastauksissa asia puhutti. 81 % koki selviytyvänsä kielitaidollaan päivittäisestä työstään (ka. 78 %) Kehitettavää Huu:n alueella eli keskiarvoa huonommin olivat seuraavat asiat: 67 % vastaajista kokee uupumusta työpäivän jälkeen (ka. 64 %) 52 % kokee että päivittäinen työhönsidonnaisuusaika (7 tuntia 40 minuuttia) ei riitä työtehtävien suorittamiseen (ka. 46 %) KESKINEN-LÄNTINEN Kokonaisvastaajamäärä Ke-Lä:n alueella 714/2894 Keskiarvoa paremmin olivat seuraavat asiat 84 % vastanneista koki työniloa lähes päivittäin, hienoa!! Palautteen anto esimiehen ja työntekijän välillä toimii odotettua paremmin, sillä 74 % antoi meillä hyvän arvion ja keskiarviokin oli erinomainen eli 73 %. Kehitettavää Ke-Lä:n alueella eli keskiarvoa huonommin olivat seuraavat asiat: 63 % koki uupumusta työpäivän jälkeen ja 46 % koki työstä johtuvaa haitallista stressiä. Liian moni kokee työhyvinvointinsa uhatuksi. Vaikka palautteen anto toimii hyvin, niin oikeudenmukaisessa johtamisessa on sitten kehitettävää, vastaa 40 % 720:sta vastaajasta. Susanna Hagelberg, Mia Majander, Jorma Nylund, Juha Seljavaara, Elina Vainio > USKALLAMMEKIN ODOTTAA kaikkien nousulaisten jäsenten olevan niin valveutuneita oman jaksamisensa ja työhyvinvointinsa suhteen, että jatkossakin vastaavat aktiivisesti tuleviin kyselyihin. Tuomalla epäkohdat esiin voit vaikuttaa omaan työhyvinvointiisi, joka alkaa aina itsestä ja omasta vastuusta. Nousu tutkii Askarruttaako jokin mieltäsi? Lähetä tutkintapyyntö Nousun tutkintakomissiolle! Lakkoja Monina vuosina Suomessa on paljon lakkoja. Niiden määrässä ja nimissä on kuitenkin paljon vaihtelua. Erot eivät ole työmarkkinapoliittisia vaan maantieteellisiä. Rubus chamaemorus voi olla hilla, lakka, lintti, luppa, löttö, muurain, nevamarja, suomarja, suomuurain tai valokki. Jorma Nylund päätyösuojeluvaltuutettu Lisää aiheesta löydät Nousun nettisivuilta 8 9

6 Nousun työhyvinvointiryhmä Nousun toiminta on aktivoitunut monella tavoin viimeisen vuoden aikana. Noin vuosi sitten heräsi ajatus perustaa Nousulle ryhmä, joka edistäisi työsuojelullisia tavoitteita ja työhyvinvointia. Kun Nousun hallitus oli lopulta siunannut asian ja vahvistanut työhyvinvointiryhmän jäsenet, niin ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Ryhmälle oli määritelty painopistealueet seuraavasti: Yhteistoiminta LM-organisaation kanssa Työsuojelu osana johtamista Työhyvinvointi muutostilanteissa Yksilö ja eri elämäntilanteet Verkostot Ensimmäisessä kokouksessa päätimme ensiksi toteuttaa nousulaisille jäsenille jaksamis- ja työhyvinvointikyselyn, joka loisi työhyvinvointimittariston ja jatkossa voisimme sen avulla kartoittaa, mihin suuntaan työhyvinvointi ja jaksaminen jäsenistön keskuudessa kehittyy. Ajatuksena oli, että kysely tullaan toistamaan vuosittain. Toiseksi tämän vuoden priorisoitavaksi asiaksi päätimme ottaa työsuojelu- ja luottamusmiesorganisaation yhteistyön ja omassa roolissa toimimisen. Molemmat ovat henkilöstöedustajia mutta näkökanta on hieman erilainen. Luottamusmiesorganisaatio ajaa jäsenen etua ja siinä samassa myös kaikkien muidenkin, mutta työsuojeluorganisaatio on lakisääteinen ja edustaa kaikkia Nordeassa työskenteleviä. Molempia tarvitaan. On tärkeää sopia yhteisistä pelisäännöistä ja toisaalta on resurssien tuhlausta, jos joku asia tehdään kahteen kertaan. Voit lähettää työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, kommenteja ja terveisiä Nousun työhyvinvointiryhmälle kenen tahansa ryhmän jäsenen kautta tai työhyvinvointiryhmän oman postiosoitteen kautta. Käsittelemme sitten asiat aina kokouksessamme ja palaamme asiaan. Jorma Nylund päätyösuojeluvaltuutettu Töissäkin saa hymyillä! Kuva: Mia Majander Perhosen siipi voi katkaista kamelin selän MUUTOSTILANTEISIIN VOI MYÖS VALMIS- TAUTUA. Työyhteisövalmentaja Sira Niipola veti keväällä Haikossa kurssin, jolla käsiteltiin muutosta kokonaisvaltaisesti teoriassa ja käytännössä. MUUTOSTILANTEET OVAT JOKAPÄIVÄISIÄ. Ne ovat isoja ja pienijä. Joskus voi olla vaikeaa ymmärtää ihmisten reaktioita. Joskus voi tulla eteen tilanteita, jolloin ihmettelee myös omia reaktiotaan. Se, että ihmiset kokevat muutokset erilaisina, johtuu ihmisten omista aikaisemmista kokemuksista, joita ei ehkä muistakaan. Keskustelimme keinoista, joilla voi purkaa muutostilanteiden kuormitusta henkilöedustajien työssä. HYVIN TOIMIVILLA TYÖPAIKOILLA, joilla yhteistyö on laadukasta, ja työntekijät ovat mukana suunnittelussa, muutokset hallitaan paremmin. Muutostilanteet voivat olla organisaatiomuutoksia, työtavan ja työjärjestelmien muutoksia, fuusioita tai henkilöstömääriin liittyviä. Rutiinit merkitsevät turvallisuutta. Jatkuva muutos estää pääsyn rutiinin tunteeseen, vaikka sen osuus työstä pitäisi olla 50%. MIKSI MUUTOS PELOTTAA? Pelko tulee siitä, ettei tiedetä, mitä tapahtuu. Muutos on prosessi, johon jokainen voi vaikuttaa omalla asenteellaan, sillä, nähdäänkö muutos uhkana vai mahdollisuutena ja toivona uudesta. Muutostilanteisiin voi valmistautua. Sitä varten tarvitaan tietoa ja asioiden tuntemista Tiedot eivät takaa onnistumista, mutta ne ovat tärkeitä seikkoja valmistautuessa neuvotteluihin. Lähtökohtaisesti pitäisi miettiä, mikä on muutoksen tarkoitus, mitä siihen sisältyy, onko tarkoituksena lähteä parantamaan asioita? MUUTOKSESTA ON LÖYDETTÄVÄ henkilökohtainen mieli. Kenellä on oikeus muuttaa asiaa, unohtuuko ihminen, työpaikka, asiakas? Miksi tämä muutos on hyvä juttu? Minkälaisia ajatuksia ja tuntemuksia ja tulkintoja muutosta koskeva viesti henkilöstössä herättää? Ihmisen mielessä muutosuhkan käynnistää tilanteiden ennakoimattomuus, huhut ja epämääräiset puheet, vaikuttamisen vaikeus ja uskallus sekä turvallisuuden tunteen järkkyminen. Aikaisemmat kokemukset muutoksista voivat joko auttaa kohtaamaan muutoksen tai käynnistää joskus yllättävänkin epämääräisen pelon tai ahdistuksen. MUUTOS VOI ONNISTUA, jos johtaja antaa muutokselle kasvot olla mukana. Muutostilanteissa johdon rooli on avainasemassa. Tiedottamisen ajankohta on äärimmäisen tärkeää. Hyvissä ajoissa tiedotettu asia auttaa tunnereaktioiden käsittelyssä, kun asioista voidaan puhua yhdessä työtovereiden kanssa. Ensitunteiden purkaminen auttaa eteenpäin ja estää pelkojen kasvamista. Työnohjaus on esimiehille hyvä keino käsitellä vaikeita tilanteita ja löytää uusia tapoja ratkaista haasteellisia muutostilanteita. HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT ovat avainasemassa, kun muutostilanteista työpaikoilla tiedotetaan. He ovat olleet jo ennakkoon neuvottelemassa ja monesti tilanteissa, joissa on säilytettävä salaista tietoa. On tärkeää, että henkilöstön edustajat kysyvät asioita henkilöstön näkökulmasta ja rohkaisevat toisia puhumaan. TYÖSUOJELUVALTUUTETULLA on tärkeä rooli ihmisten kuuntelemisessa ja auttamisessa. Poikkeustilanteissa on syytä sopia myös lisäaikaa työsuojelutyöhän. Henkilöstön edustajat eivät saa jäädä yksin vaikeiden asioiden kanssa. Muutostilanteissa on huolehdittava myös henkilöstöedustajien kuormituksen tasaamisesta. Työnohjaus tai muu vuorovaikutteinen tapa purkaa asioita yhdessä on myös hyvä tapa oppia omista tavoistaan tehdä luottamustoimista työtä. ON AIKA SURRA. Ja aika lähteä liikkeelle: tässä minä kärsin, tuolla minä voisin kukkia. Paula Jokiaho 10 11

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 KOULUTUSOHJELMA 2015 1 (8) NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 Nousu tarjoaa jäsenilleen ja luottamustoimisille monipuolista ja innoittavaa koulutusta! Arkena työajalla tapahtuva koulutus on palkallista.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA

KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA Työsuojelupaneeli VI KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA Minna Toivanen, Olli Viljanen & Minna Janhonen 10.12.2015 1 Työsuojelupaneeli VI Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu,

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2013 Itä-Suomen yliopisto

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2013 Itä-Suomen yliopisto Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Itä-Suomen yliopisto 8.0.0 Yhkan hallintopalvelukeskus verrattuna tiedekuntaan Työhyvinvointikysely Taustatiedot Kampus Joensuu % Kuopio % Savonlinna 7% Muu % Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso. KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Pöytäkirja 1 HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013 AIKA Torstai klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Mäntyniementie 1, Karhu-sali Hallitus Linnolahti Jarno, puheenjohtaja Asikainen Lauri Loisa Kirsi Mikkonen Pasi Nevalainen Pirjo

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot