Muuntautumiskyky takaa työnsaannin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuntautumiskyky takaa työnsaannin"

Transkriptio

1 Muuntautumiskyky takaa työnsaannin Työturvallisuus ydinvoimalassa Inssikerhossa lapsikin oppii Lavan parketilla kesätansseissa

2 22 10 Sisällys 4/ Kiinalaisia kaivinkoneita 14 Työturvallisuus Fortumilla 16 Raippaa, remmiä ja porkkana 18 Liitto tukena Nokia-fuusiossa 20 Sopeutumiskykyä työelämässä 22 Insinöörikoulutuksen vetovoima 24 Ammattikorkeakoulujen haasteet 26 Koulutus yhdistää pareja 28 Pikkuinssit opettelevat itse 32 Työtaakka voi musertaa 34 Koulutus Australiassa 42 Edustajakokous Etelä-Karjalassa 44 Oululaiset monessa mukana 46 Kesällä tanssitaan lavalla 34 Insinööri luovuttaa verta tuloksellisesti s. 51 VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 27 Kolumni 36 Oikeutta 38 Tutkittua 40 Opiskelijat 50 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Annika Rauhala 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 20.8., 1.10., , TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Työhyvinvoinnissa kaikki voittavat On suorastaan hämmästyttävää, kuinka yliolkaisesti osassa yrityksissä suhtaudutaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Monelle yrittäjälle ja esimiehelle työhyvinvointi tuntuu olevan pelkkä kuluerä, hukkaan heitettyä rahaa, jonka voisi käyttää viisaamminkin. Totuus on kokonaan toinen; useat tutkimukset todistavat, että työhyvinvointiin oikein sijoitettu euro tuottaa itsensä jopa kymmenkertaisesti takaisin. Työhyvinvoinnissa voittava arpa voi osua sekä työntekijän, yrityksen että yhteiskunnan käteen. Jos työpaikalla voidaan hyvin, töihin on mukava tulla ja siellä myös viihdytään. Onnistumisen kokemukset, mahdollisuus kehittyä ja päästä eteenpäin sekä oman työpanoksen arvostaminen auttavat jaksamaan päivästä toiseen paremmin eläkeikään saakka. Yritys puolestaan saa hyvinvoivista työntekijöistään enemmän irti kuin puoliväkisin töitä puurtavista, väsyneistä työn sankareista. Jos asiat ovat viihtyvyyden suhteen työyhteisössä kunnossa, työn jälki paranee, tulosta syntyy ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Konkreettisia säästöjä syntyy myös vähenevistä sairauspoissaoloista ja säästöistä työkyvyttömyyden aiheuttamissa kustannuksissa. Mielenkiintoinen ja turvallinen työsuhde kannustavassa työyhteisössä tuottaa myös yhteiskunnalle varmemmin kuin tällä hetkellä muodikas työajan pidentäminen toteutetaan se millä tavalla tahansa. Jos työuria aiotaan aidosti ja kestävällä tavalla pidentää, se edellyttää panostusta työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työturvallisuuteen käskyttämisen ja komentamisen sijaan. Tärkeää on, että jokaisessa yrityksessä ymmärretään työhyvinvoinnin merkitys ja miten se työyhteisössä syntyy. Ylimmällä johdolla ja lähiesimiehillä on luonnollisesti isompi vastuu hyvästä työilmapiiristä kuin yksittäisellä työntekijällä, mutta työyhteisössä jokaisella on sen ylläpidossa oma roolinsa. Se voi liittyä paitsi esimiesasemaan myös ammatilliseen osaamiseen, sosiaalisiin taitoihin tai vaikka vaan yleiseen välittämiseen lähimmäisten hyvinvoinnista. Työhyvinvointi on ennen kaikkea välittämistä ihmisistä, ei niinkään tuottavuutta ja tulosta mittaavista numeroista. Kyllä ne numerotkin paranevat, jos työn ja tuloksen tekijöillä on asiat kunnossa. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Minna Virolainen Insinööriliitto osallistui Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kanssa Maailma kylässä festivaaleille Helsingissä. Kuvan taikametsä ja koko kolmen teltan kokonaisuus herätteli miettimään, millaisessa todellisuudessa tuotantoketjun häntäpäässä olevat työläiset elävät. 80 % Insinööriliiton järjestötutkimuksen mukaan jäsenet saavat parhaiten tietoa liiton asioista Insinööri-lehdestä. Tutkimukseen vastaajista 80 prosenttia oli sitä mieltä. Suomen paras kesätyönantaja kilpailu käynnistyy Akavan opiskelijat haluaa kiinnittää kilpailulla huomiota työpaikkojen hyviin käytäntöihin ja esimiestaitoihin. Sekä kesätyöntekijät että työnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyönantajaa. Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa sähköisellä lomakkeella osoitteessa voi lähettää syyskuun loppuun asti. Uusi keskusjärjestö -hankkeelle strategia ja nettisivut Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvitystyöhön osallistuneet ammattiliitot päättivät järjestön strategiasta ja tarkensivat hankkeen aikataulua toukokuisessa kokouksessaan. Hankkeen projektipäällikkö Juha Heikkala painottaa, että suomalaisen palkansaajakentän rakenneremontin taustalla vaikuttavat maailmanlaajuiset muutokset työteossa ja työmarkkinoilla. Uuden keskusjärjestön toiminta-ajatus on olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija myös tulevaisuudessa. Palkansaajat katsovat eteenpäin ja näkymää työelämästä muokataan kymmenen vuoden päähän. Heikkalan mukaan moniarvoisuus, sitoutumattomuus ja digitalisaation verkottamassa maailmassa kansainvälisyys ovat hankkeen avainsanoja. Keskiössä ovat myös koulutus ja merkityksellinen työ. Aiesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa toukokuussa Toiminnan aloittamiseen liittyvät valmistelut ajoittuvat syksyyn Uuden keskusjärjestön varsinainen toiminta on määrä alkaa vuoden 2017 alussa. Selvitystyöhön on ilmoittautunut mukaan 49 ammattiliittoa, jotka edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa. Hankkeen nettisivuilla esitellään hankkeen tarkoitusta, strategiaa, arvoja ja aikataulua. Sivuilla julkaistaan myös uutisia. Lue lisää: 4

5 BITTIKATTAUS Luottamusmiesten aika kuluu yt-neuvotteluissa Irtisanomisista ja muista henkilöstövähennyksistä on tullut liukuhihnarutiinia, kertoo Akavan luottamusmiesbarometri. Yksityisen sektorin luottamusmiesten työpaikoista yli 70 prosenttia ja julkisella sektorilla yli 60 prosenttia on sellaisia, joista on kahden viime vuoden aikana vähennetty työntekijöitä. Yksityisellä sektorilla henkilöstövähennysten pääasiallinen syy ovat olleet tuotannollistaloudelliset irtisanomiset. Julkisella sektorilla käytetään niin sanottua luonnollista poistumaa eli eläkkeelle lähteiden tilalle ei palkata uusia eikä määräaikaisuuksia uusita. Yrityksissä irtisanomiset ja lomautukset vievät suurimman osan luottamusmiesten ajankäytöstä. Henkilöstövähennyksistä on tullut muutokseen varautumisen automaatti ja tuotannollistaloudellisista irtisanomisista todella helppoa. Käytäntö on, että mitään muita keinoja ei edes yritetä hakea, sanoo johtaja Maria Löfgren Akavasta. Luottamusmiehet eivät ole riittävästi selvillä työnantajan taloudellisesta tilanteesta ja kehitysnäkymistä, vaikka laki velvoittaa työnantajaa antamaan nämä tiedot vähintään kaksi kertaa vuodessa. Muun muassa Microsoftin ja Nokian luottamusmiehet käyttävät paljon aikaa yt-neuvotteluihin, joissa käsitellään irtisanomisia ja lomauttumisia. Jari Rauhamäki Leppoisaa kesää! Ohjauspalvelujen saatavuudesta ei ole tarkkaa tietoa KUVAGREDUT Ihmiset joutuvat tekemään elämänsä aikana yhä useampia koulutus- ja uravalintoja. Valintojensa tueksi he tarvitsevat tietoa ja ohjausta. Ely-keskukset ovat vuodesta 2012 alkaen koordinoineet alueidensa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Ely-keskukset ovat edistyneet ohjauspalvelujen koordinoinnissa, mutta ely-alueilla ei ole selvää käsitystä siitä, miten palvelut tavoittavat kansalaiset. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja antavat oppilaitokset, työ- ja elinkeinoviranomaiset sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Elykeskusten koordinaatiovastuulla halutaan varmistaa, että kansalaisille on tarjolla laadukkaita ja helposti saatavilla olevia ohjauspalveluja eri elämänvaiheissa, valottaa tutkimuskoordinaattori Sakari Saukkonen. Ohjauspalvelujen tuottajat ovat itsenäisiä. Nuorten osalta ohjauspalvelut ovat hyvin saatavilla, mutta aikuisten ohjauspalvelujen toimivuudesta ei ole selvää kokonaiskuvaa. Tulokset perustuvat Valtakunnallinen ohjausalan julkistettuun raporttiin. Tutkimuksessa ohjauspalvelujen toimivuutta arvioivat 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueelle perustettua yhteistyöryhmää. Tilaajavastuulakia tiukennetaan Lakiuudistus parantaa velvoitteistaan huolehtivien yritysten kilpailunedellytyksiä, edistää työntekijöiden työehtojen toteutumista ja edistää työntekijöiden sosiaaliturvan asianmukaista järjestämistä. Tilaajan selvitysvelvollisuus laajenee koskemaan työterveyshuoltoa. Lisäksi ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden eläketurvasta säädetään yksityiskohtaisesti. Tilaaja voi jatkossa hyödyntää julkista verovelkarekisteriä selvittäessään sopimuskumppanista tarvittavia veronmaksutietoja. Verovelkaisen yrityksen kanssa voi tehdä sopimuksen, mutta verovelan määrä on tällöin selvitettävä sekä arvioitava, onko sopimuskumppanin tarkoituksena hoitaa lakisääteiset maksuvelvoitteensa. Eläkevakuuttamista koskevista tiedoista lakiin lisätään säännöksiä ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden osalta. Sopimuspuolen on toimitettava tilaajalle selvitys sosiaaliturvan määräytymisestä ennen työn aloittamista. Vastaavasti tilaajan on varmistettava, että sopimuskumppani ilmoittaa vaaditut tiedot. Laiminlyöntimaksua ja korotettua laiminlyöntimaksua nostetaan ja korotettua maksua sovelletaan jatkossa kaikkiin tilaajavastuulain alaisiin sopimuksiin. Jatkossa laiminlyöntimaksun enimmäismäärä on euroa ja korotetun maksun euroa. Sanktioiden suuruudessa huomioidaan muun muassa laiminlyöntien vakavuus. Muutokset tilaajavastuulakiin tulevat voimaan syyskuun alussa. 5

6 BITTIKATTAUS Uusia innovaatioita palkitaan Teknologia15-messuilla ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja Työaikojen täysremontti Työelämän edunvalvonnassa alkaneen vaalikauden yksi tärkeimpiä teemoja on työaikoihin liittyvä täysremontti. Suomalainen työaikalainsäädäntö ja siihen liittyvät järjestelmät ovat jääneet ajasta jälkeen. Työaikasääntelymme periaatteet ovat kotoisin 1960-luvulta, vaikka työtehtävät, teknologia ja markkinat ovat muuttuneet tällä välillä moneen otteeseen. Työajan mittaamisen kulmakivinä ovat yhä työskentely työnantajan osoittamassa kiinteässä paikassa, työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Jälkeenjääneisyyden takia työtä ei mitata totuudenmukaisesti ja oikein. Monilla aloilla työ tehdään nykyään asiakkaalla, matkalla asiakkaalle, kotona tai perinteisesti konttorilla. Sännöllinen matkustaminen on arkea yhä useammalla ylemmistä toimihenkilöistä yli puolet arvioi työmääränsä liian suureksi viimeisimmän työmarkkinatutkimuksen mukaan. Kun työskentely tapahtuu oloissa, jotka eivät vastaa vanhentuneen lainsäädännön, se jää myös korvaamatta. Työaikasääntelyn pohjalla on vahva ajatus työsuojelusta. Työaikoja aloitettiin mitata ja seurata siitä syystä, että liian pitkät työajat ja raskas työ olivat terveydelle vaarallisia, joskus jopa kuolemaksi. Vaikka työteon tavat ovat muuttuneet, työaikasuojelun perusperiaatteet eivät ole kadonneet pois. Ihmiset kuormittuvat yhä vaarallisille tasoille liian pitkien työpäivien johdosta. Tarvitsemme suomalaisen työaikaremontin, jossa työaikojen sääntely tuodaan 2000-luvulle nykyisiin työskentelyoloihin. Tähän tarpeeseen ja vaatimukseen on kuulunut ainakin osittaista hyväksyntää; näyttää siltä, että kolmikantaiset keskustelut käynnistetään, kunhan maan hallitus saa työnsä käyntiin. Niin kutsutun yhteiskuntasopimuksen ajatus 100 tunnin vuotuisen työajan lisäämisestä ja sillä saavutettavasta tuottavuuden noususta on torso. Työaikojen pidentäminen ei vaikuta työn tuottavuuteen. Siihen tarvitaan osaamisen kehittämistä ja konkreettisia investointeja. Työajan lisääminen ei lisää yhdenkään tuotteen kysyntää, kotimaassa tai globaalisti. Eläköön automaatio! -palkinto myönnetään automaatioalan innovatiivisesta ratkaisusta. Haku Suomen Automaatioseura ry:n ja Messukeskuksen myöntämään tunnustuspalkintoon on nyt avattu. Voittaja palkitaan Teknologia15-messuilla lokakuussa Messukeskuksessa Helsingissä. Tänä vuonna palkinto myönnetään saavutuksista teollisen internetin tai robotiikan saralla. Palkinnon voi saada uusi kaupallinen tuote, kehitetty menetelmä tai sovellus, ja sen saaja voi olla henkilö, työryhmä, yritys tai muu yhteisö. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi merkittävästä ja innovatiivisesta automaatioalan ratkaisusta. Palkintosumman, 7000 euroa, lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä ehdotuksen palkinnon saajaksi sähköpostilla 30. elokuuta mennessä osoitteeseen Ehdotukseen pitää liittää yksityiskohtainen selvitys saavutuksista, joiden perusteella tunnustuspalkinnon saajaa ehdotetaan. Palkinto on jaettu aiemmin kaksi kertaa. Edellisen kerran palkinto myönnettiin vuonna 2013 uuden Ponsse Scorpion harvesterin vakautus- ja levellointijärjestelmän kehitystyöstä. Palkinnon sai Ponsse Oyj:n suomalainen kehittäjäryhmä, joka kokonaisvaltaisesti ja innovatiivisesti hyödynsi automaatiotekniikkaa uuden harvesterin kehityksessä. Ehdota Akavan yrittäjäpalkinnon 2015 saajaa Akavan yrittäjäpalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena ansioituneelle yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle. Tavoitteena on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi tai sen toimintaedellytysten parantamiseksi. Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Erityisesti ehdotuksia toivotaan jäsenjärjestöjen yrittäjävaliokunnilta. Ehdotuksessa voi nostaa esiin esimerkiksi ammatinharjoittamisen tai yrityksen toiminnallisen ja taloudellisen kehityksen, yrittäjämyönteisten asenteiden muokkaamisen, hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen sekä eettisten arvojen huomioimisen. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen pyydetään toimittamaan 18. syyskuuta mennessä sähköpostilla anu. tai Akavan postiosoitteeseen Maistraatinportti 2, Helsinki. Akava julkistaa palkinnon saajan liittokokouksensa yhteydessä marraskuussa. Lue lisää osoitteessa 6

7 BITTIKATTAUS Parkkipaikalla kolhivat autoilijat jäävät harvoin kiinni Parkkipaikka on yksi autoilijan vaaranpaikoista. Ifin kyselytutkimuksen mukaan alle kolmasosa autojen kolhimiseen syyllistyneistä saadaan selville. Kyselyyn vastanneista suomalaisista 12 prosenttia tietää, miltä oman auton kolhiintuminen parkkipaikalla tuntuu. Eteläisimmässä Suomessa kolhiintumisvahinkoja, kuten muitakin autovahinkoja, sattuu hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Kaskovakuutuksesta korvausta hakeneista vastaajista 32 prosenttia oli hakenut korvausta juuri parkkipaikkakolhujen vuoksi. Kahdessa kolmasosassa parkkipaikalla sattuneista kolhimistapauksista vahingon tekijää ei koskaan saada selville. Vain kolmasosassa kaikista korjauksista maksaja on kolhun aiheuttaja; joka viides korjaus meni auton omistajan omasta pussista ja vajaa puolet auton omistajan kaskosta. Jos kolhun aiheuttaja ei selvinnyt, joka toinen vastaajista jätti kolhun korjaamatta. Kaikista kolhimistapauksista lähes kaksi kolmesta Thinkstock kuitenkin korjattiin. Jos sattuu itse kolhaisemaan autoa, perinteinen tapa jättää lappu yhteystietoineen auton ikkunaan toimii ja viestii kolhitun ajoneuvon omistajalle tapahtuneesta mokasta. Asiakashyvitykset alentavat työeläkemaksua Työeläkeyhtiöt voivat antaa asiakashyvityksiä eli työeläkemaksusta alennusta asiakkaina oleville työnantajille. Alennuksesta hyötyvät myös työntekijät omassa maksussaan. Työeläkeyhtiön antama asiakashyvitys riippuu työeläkeyhtiön vakavaraisuudesta, toiminnan tehokkuudesta ja sijoitustoiminnan tuotoista. Vakuutusmaksujen määrittelyyn liittyy olennaisesti turvaavuusperiaate, josta säädetään vakuutusyhtiölaissa. Turvaavuusperiaatteen mukaan työeläkevakuutusmaksu pitää määritellä turvaavasti siten, että vakuutusmaksut ja sijoitustuotot riittävät vakuutettujen etujen turvaamiseen tulevaisuudessa. Työntekijän eläkelaissa todetaan, että työnantajalla on oikeus osuuteen vakuutusliikkeen mahdollisesti tuottamasta ylijäämästä. Asiakkaille myönnettävät alennukset kuuluvat yleisesti ottaen vakuutustoimintaan. Asiakashyvitykset näkyvät jo vuosittaista yksityisalojen keskimääräistä työeläkemaksua määritettäessä. Tämän vuoden keskimääräinen työeläkemaksu olisi ollut 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi ilman asiakashyvityksiä. Suosituin loma-aika on heinäkuu Työnantajan on annettava kesäloma lomakautena, joka alkaa toukokuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa. Insinööriliiton toukokuisessa uutiskirjeessä kysyttiin, mihin kuukauteen vastaajienkesäloma enimmäkseen ajoittuu. Ehdoton enemmistö viettää lomaa heinäkuussa, jolloin lomailee 61 prosenttia vastaajasta. Seuraavaksi suosituin lomakuu on elokuu, joka on Keski- ja Etelä-Euroopassa suosituinta loma-aikaa. Joka kymmenennen vuosiloma ajoittuu useammalle eri kuukaudelle. Kaikilla ei ole lomaa tänä kesänä; vastaajista kuudella prosentilla ei ole lomaa. 61 % heinäkuu 8 % kesäkuu 13 % elokuu 10 % useammalle eri kuukaudelle 6 % ei ole kesälomaa 2 % touko- tai syyskuu 7

8 ILMOITUS

9 Hallitusohjelma valmis, maassa kaikki hyvin? PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Ennen vaaleja uuden hallituksen muodostaneet puolueet hehkuttivat sopimista, konsensusta ja kolmikantaa. Hallitusohjelma ei kuitenkaan näytä ihan tältä, vaan pikemminkin tylyltä sanelulta, yhteiskuntasopimuksen sisältö jopa uhkailulta. Jos ammattiliitot eivät suostu sopimaan ankarista sopeutuksista edustettaviensa, palkansaajien ja työttömien osalta, kaikki joutuvat kärsimään vielä enemmän. Esitys on aivan uudenlainen malli sopimisesta. Hallitus viestittää, että kaikkien on osallistuttava talkoisiin, jotta kilpailukyky saadaan paremmalle tolalle kuin keskeisissä kilpailijamaissamme Ruotsissa ja Saksassa. Viesti ei kuitenkaan osu ihan maaliin, kun kaikkein raskaimman osuuden talkoista joutuvat kantamaan nuoret, opiskelijat, lapsiperheet, työttömät ja eläkeläiset. Ryhmä on jo valmiiksi kaiken heikommassa asemassa. Insinööriliitto teki hyvissä ajoin omat hallitusohjelmatavoitteensa ja lobbasi niitä aktiivisesti. Hallitusohjelmaan niistä tarttui useita. Hallitus panostaa harmaan talouden torjuntaan 150 miljoonaa euroa. Harmaan talouden torjunta pitäisi olla kaikkien lakeja noudattavien tahojen ykköstavoitteita. Sen totaalinen kitkeminen saattaisi jopa yksistään ratkaista valtion talouden alijäämän. Energiaomavaraisuuden lisääminen niin, että Suomi on täysin öljyriippumaton maa vuonna 2030, on kunnianhimoinen tavoite. Hallitus lupaa, että sen toimesta teollisuudelle ei lisätä uusia rasitteita. Tämä on Insinööriliiton tavoitteiden mukaista. Hallituksen päätöstä leikata koulutuksesta 600 miljoonaa jo päätettyjen 1,5 miljardin leikkausten lisäksi on vaikea ymmärtää. Koulutuksesta leikkaaminen on leikkaus suoraan tulevaisuudesta. Työajan pidennys tuottavuuden lisäämiskeinona on todella kyseenalainen. Toteutuessaan se aiheuttaisi viiden prosentin tuottavuusloikan sijaan todennäköisesti jopa negatiivisen tulosloikan. Näin uskon, sillä jos yritys ei investoi uusiin tuotteisiin, vaan ainoastaan pidentää henkilöstönsä työaikaa eli laskee heidän palkkaansa, säästö houkuttelee varmasti vähentämään väkeä samassa suhteessa. Kysymys siis kuuluu, kuinka paljon työttömyys lisääntyy, jos työaikaa lisätään. Hetki kannattaa miettiä, miten mahtaisi käydä, jos temppu tehtäisiin päinvastoin eli työaikaa lyhennettäisiin. Ei kuulosta kovin trendikkäältä, mutta se saattaisi jopa pienentää työttömyyttä ja lisätä tuottavuutta. Saataisiinko näin bruttokansantuote jälleen kasvuun ja yritykset tuottamaan enemmän? Työttömyys vähenisi ja työntekijät jaksaisivat paremmin ja olisivat motivoituneempia ja tuottavampia. Suosittelisin tähän rohkeaan kokeiluun lähtemistä vaikka kolmen vuoden määräajaksi, jonka jälkeen tulokset arvioitaisiin. Tulokset saattaisivat olla yllättäviä ja vielä myönteisellä tavalla. Ilman työllisten määrän kasvua on turha kuvitella talouden tervehtyvän. Leikkaukset vaan hyydyttävät talouden. 9

10 Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, vaan kilpailukykyisestä aihiosta voi muokata sopivan tuotteen uusille markkinoille. Walpella on kokeillut kaivinkoneiden kehittämistä. Kiinalaiskoneet kääntyvät suomalaiseen makuun TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Rami Marjamäki 10

11 Walpellan tehdassalissa viimeistellään kiinalaisia kaivinkoneita. Esimerkiksi ne maalataan ja tekniikkaa muutetaan eurooppalaisia vaatimuksia vastaaviksi. Vasemmalta Mikko Puttonen, Harri Huttunen ja Anni Reunanen. 11

12 Mikko Puttonen perää sähköisen oppimisen hyödyntämistä ammattikorkeakouluissa sekä niiden tarjoamissa täydennyskoulutuksissa. Toimitusjohtaja Mikko Puttonen pohti, mitä suomalaiselle teollisuudelle ja sen viennille voi tehdä. Hän käänsikin pohdinnan toisin päin, kuinka tarjota apua ulkomaalaisille, jotka haluavat tulla eurooppalaisille markkinoille. Siitä lähti ajatus, jota selvitettiin Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin opiskelijoiden kanssa, useilla eri markkinoilla ja tuoteaihioilla. Kiina ja kaivinkoneet jäivät pussin pohjalle erilaisten analyysien jälkeen. Kaivinkoneita ja muita maanrakennukseen liittyviä koneita valmistava Sunward valittiin yhteistyökumppaniksi yli 70 kiinalaisyrityksen joukosta. Perusteena olivat yrityksen muita valmiimpi tuote sekä johdon ja omistajien kyvykkyys. Sundward haluaa olla lähellä asiakasta ja heidän eurooppalaisia asiakkaita, Puttonen kertoo. Myös Walpellalla on kokemusta maanrakennuskoneiden rakentamista. Se ei halua kilpailla kumppaneiden kanssa, vaan jatkaa tuotantoketjua eteenpäin ja toimia samoilla markkinoilla. VIIMEISTELY EUROOPAN MARKKINOILLE Sunwardin kaivinkoneet valmistetaan Kiinassa ja tuodaan Suomeen viimeisteltäviksi. Viidennes koneiden valmistuksesta tehdään Tampereella; ne muokataan paremmin eurooppalaisille markkinoille sopiviksi. Parantelua vaativat esimerkiksi hydrauliikka, hyttien varustelu ja moottorien päästöt. Nyt Suomessa viimeisteltävät koneet ovat pieniä, ja niitä on kaupattu ennenkin täällä. Ensi vuonna Walpella aikoo ottaa valikoimiin myös isompia kaivinkoneita, joita on tarkoitus viimeistellä Valkeakoskella. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Puttosen mukaan kiinalaisilla on kova motivaatio tehdä kauppaa. Jos koneet menevät kaupaksi, kaikki muut asiat on ratkaistavissa. Koko prosessi kesti vuoden verran ideasta toteutukseen. 12

13 REKRYTOINTEJA AMMATTIKORKEAKOULUSTA Walpellan pääkonttori on Valkeakoskella. Yrityksellä on hyvät suhteet HAMKin paikalliseen kampukseen; neljän vuoden historiansa aikana se on palkannut kahdeksan oppilaitoksesta valmistunutta insinööriä. Anni Reunanen ja Harri Huttunen ovat olleet talossa pari, kolme vuotta. Valkeakosken yksikön verstaspäällikkönä työskentelevän Reunasen tehtäviin kuuluu työnjohto sekä avustaminen hankinnoissa ja tuotannon suunnittelussa. Hän arvostaa sitä, että on saanut tehdä erilaisia töitä; lähes kaikkea, mitä yrityksen toimintaan kuuluu. Täällä ei ole lokeroitumista. Esimerkiksi isommassa yrityksessä pitää odottaa, että toinen tekee oman osansa ennen kuin itse voi tehdä oman osuutensa, Reunanen sanoo. Huttunen työskentelee tuotannonsuunnittelijana. Hän hoitaa muun muassa asiakasyrityksen Kiinan toimiston asiakkuutta. Se on erityisen mielekästä, sillä vaihto-opiskelijana Kiinassa hän tutustui maahan ja sen kulttuuriin. Työkieli on toki englanti, joka sekin vahvistui insinöörikoulutuksen englanninkielisellä linjalla. TEORIAN PÄÄLLE KÄYTÄNTÖÄ Huttusella ja Reunasella on hyvin muistissa työelämään siirtyminen. Vaikka opetus ammattikorkeakoulussa on työelämälähtöistä, tuotantotalouden opinnot ovat teoreettisia. Vastavalmistuneella on työssä tarvittava peruspohja, mutta käytännössä joutuu opettelemaan paljon siihen päälle. Kumpikin sai alussa riittävästi perehdytystä, mutta eri tavoin. Reunanen perehtyi itse opiskellen, mikä on hänelle toimiva tapa. Minulle ei jää mitään päähän, jos toinen selittää ja näyttää, miten tehdään, Reunanen selventää. Huttusta neuvottiin ja näytettiin vierestä, kuinka toimia. Kun hän vaihtoi tehtävää, perehdytys ei ollut yhtä perusteellista. Katsottiin kai, että olen ollut talossa jo niin kauan, tuotannonsuunnittelija hymähtää. ASENNEKASVATUSTA PUOLIN JA TOISIN Mikko Puttonen on seurannut vastavalmistuneiden ja konkarien maailman kohtaamista työpaikalla. Nuorilla voi olla suuret odotukset eikä vielä realistista näkemystä käytännön asioihin. Pitkään töissä olleet osaavat mielestään työt eivätkä näe, että ulkopuolelta voi tulla uusia ideoita ja näkökulmia. Puttonen toivoo, että vastavalmistuneet osaisivat arvostaa oikealla tavalla kokemusta ja pitkän linjan ammattilaiset uusia ajatuksia. Kun linkittää vanhaa kokemusta ja tuoretta tietoa, saadaan parhaassa tapauksessa luotua uutta. On huono tilanne, jos työntekijät eivät ymmärrä toinen toisiaan. Yritykselle tulee kalliiksi, jos menee kaksi vuotta ennen kuin tulokas ja konkari löytävät toisensa. Vuoden alusta Puttonen on toiminut HAMKin hallituksen jäsenenä. Ammattikorkeakoulumaailma on kehittynyt paljon, vaikka vieläkin sillä on omat haasteensa, esimerkiksi valtakunnallisesti liian suuri määrä oppilaitoksia. Suomessa tarvitaan amk-insinöörien työpanosta. Tekemisen draivia pitäisi kerryttää opintojen aikana ja tuoda sitä työpaikoille. Puttosen mielestä yksityiskohtien osaamista tärkeämpää on asenne sekä halu ja valmius oppia uutta. Yksityiskohtaista tietoa opiskelija tarvitsee lähinnä itseluottamuksen kasvattamiseen. Konkarit ja tulokkaat heti yhteistyöhön. Anni Reunanen pitää esimiestyöstä. Osalla alaisista kesti lämmetä ajatukseen, että samanikäinen nainen on heidän esimiehensä. 13

14 Fortumilla työskentelee useita työsuojelupäälliköitä eri yksiköissä. Ilkka Hännikäisen työmaana on Loviisan ydinvoimala. Työturvallisuudesta ei tingitä Fortumilla TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä Työtapaturmien estäminen on helpompaa kuin vahinkojen korjaaminen. Fortumilla työturvallisuusohjeita noudattavat niin henkilökunta kuin urakoitsijat. Töistä halutaan päästä terveenä kotiin. 14

15 Energiayhtiö Fortumin Loviisan ydinvoimalassa työsuojeluasiat kuuluvat kaikille. Esimies vastaa alaisensa perehdyttämisestä työsuojeluasioihin ja työntekijöiden vastuulla on noudattaa työturvallisuusohjeita. Henkilökuntaa kannustetaan myös raportoimaan havaitsemistaan vaaratilanteista. Loviisan ydinvoimalassa työsuojelupäällikkönä työskentelevä Ilkka Hännikäinen kertoo, että yhtiön henkilökunta suhtautuu vakavasti työturvallisuusohjeisiin. Henkilöstön keskuudessa vallitsee ymmärrys siitä, että ohjeita noudattamalla voidaan estää työtapaturmia. Ihmisten asenteissa työturvallisuutta kohtaan on tapahtunut myönteistä kehittymistä. Vielä parikymmentä vuotta sitten myös voimalaitoksen henkilöstön keskuudessa oli yksittäisiä ihmisiä, joiden mielestä koville jätkille ei satu työtapaturmia. Työtapaturmat sattuvat aina ihmiselle. Työssään vakavasti loukkaantunut joutuu elämään tapahtuneen kanssa loppuikänsä. Työturvallisuusohjeet on laadittu työntekijän parhaaksi, Hännikäinen muistuttaa. Hän kertoo tekevänsä hyvää yhteistyötä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Molemmilla on yhteinen halu kehittää turvallista työympäristöä. KOMPASTUMISIA TYÖMAALLA Loviisan ydinvoimalassa työsuojeluhaasteet ovat samanlaisia kuin muuallakin teollisuudessa. Tyypillisimmät työtapaturmat liittyvät kompastumisiin ja liukastumisiin, kun työntekijät kulkevat työmaalla. Ydinvoimalassa säteilyriskin vaara on toki olemassa ja tämä otetaan huomioon työsuojelussa. Tänä vuonna Loviisan voimalaitoksella kiinnitetään erityisen paljon huomiota aloitus- ja lopetuspalavereihin, korkealla työskentelyyn sekä nosto- ja siirtotöiden turvallisuuteen. Loviisan yksikössä on melko vähän työtapaturmia. Ydinvoimalassa työskentelee noin 520 fortumilaista; heistä keskimäärin kahdesta kolmeen henkilöä on joutunut olemaan enemmän kuin yhden päivän sairauslomalla työtapaturman takia viimeisen viiden vuoden aikana. Tänä vuonna ei ole vielä tapahtunut työtapaturmaa, joka olisi johtanut työntekijän sairauspoissaoloon. Työtä on tehtävä turvallisesti. Fortumin työmaalla toimii myös urakoitsijoita, joilta vaaditaan työturvallisuusohjeiden noudattamista ja työvälineiden tarkistamista ja hyväksyttämistä. Tarkistamattomia työvälineitä ei käytetä Fortumin työmaalla. Joidenkin pienten yritysten on joskus vaikea ymmärtää vaatimuksia, mutta työturvallisuudesta ei tingitä urakoitsijoidenkaan kohdalla, Hännikäinen sanoo. TYÖNTEKIJÖITÄ PITÄÄ KUUNNELLA Fortumilla laadittiin vuosi sitten uudet ohjeistukset suojavarusteiden käytöstä. Turvakenkien ja kypärän lisäksi henkilökunnan pitää käyttää pitkälahkeisia ja paloa jatkamattomia työvaatteita sekä suojalaseja työskennellessään ja kulkiessaan tuotantotiloissa. Tämä ohjeistus aiheutti kysymyksiä, sillä lämpiminä kesäpäivinä täysissä suojavarusteissa on kuuma. Hännikäisen mukaan pitkälahkeiset suojavaatteet ovat kuitenkin tarpeen. Esimerkiksi viime kesänä työntekijä sai pienen palovamman paljaan ihon koskiessa kuumaan putkeen haalarin hihan ja hanskan väliin jääneestä kohdasta. Paras keino kannustaa työntekijöitä kiinnostumaan työsuojelusta on kysellä ja kuunnella heidän mielipiteitään. Jokainen työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija. Kun työntekijät kokevat pystyvänsä vaikuttamaan asioihin, he myös noudattavat työturvallisuusohjeita, Hännikäinen sanoo. VALTUUTETUSTA PÄÄLLIKÖKSI Kiinnostus ja aloitteellisuus johtavat usein mielenkiintoisiin tehtäviin. Näin kävi myös Hännikäiselle, kun hän yli kaksikymmentä vuotta sitten vasta taloon tulleena esitti työsuojeluun liittyviä kehitysideoita esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulla. Häntä pyydettiin asettumaan ehdolle työsuojeluvaltuutetuksi ja luottamustoimi kesti peräti 18 vuotta. Muutama vuosi sitten Hännikäinen valittiin työsuojeluasiantuntijan tehtäviin, joista hän siirtyi nykyiseen pestiinsä. Työsuojelupäällikkönä Hännikäinen on tekemisissä kaikkien työturvallisuuteen liittyvien asioiden kanssa Loviisan ydinvoimalassa. Mahdollisuuksien mukaan hän osallistuu työmaaprojektien palavereihin, kun asialistalla on työsuojeluun liittyvät kysymykset. Päivittäisiin tehtäviin kuuluu myös työsuojeluohjeistusten kirjoittamista, kouluttamista, kulkulupiin liittyvien työturvallisuuskoulutusten hyväksymisiä ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Toisinaan hän selvittelee työlupiin liittyviä asioita tai työturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä aluehallintoviranomaisten kanssa. 15

16 Toukokuussa keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset tekivät hallitusohjelmaa valtion juhlahuoneistossa Smolnassa Helsingissä. Raippaa, remmiä ja porkkana TEKSTI: Petteri Oksa, elinkeinopoliittinen asiamies KUVA: Annika Rauhala 16

17 Juha Sipilän hallituksen ohjelman tekemisessä huomion sai sen tekotapa, jota pääministeri johti prosessikaavionsa avulla. Järjestelmälliseltä vaikuttanut tapa keräsi kiitosta. Ohjelma on kuitenkin sellainen paketti, että tekotapa on jo unohtunut kaikilta. Hallitus pyrkii tasapainottamaan Suomen talouden. Tavoitteena on velkaantumisen taittaminen vaalikauden loppuun mennessä ja velanoton lopettaminen muutamaa vuotta myöhemmin. Valtion menoja leikataan vähintään neljällä miljardilla eurolla hallituskaudella. Leikkaukset kohdistuvat ennen kaikkea lapsiin, nuoriin, opiskelijoihin, eläkeläisiin sekä asumiseen ja koulutukseen. Suurimmat säästöt otetaan poistamalla lapsilisät ja opintotuki indeksistä sekä jäädyttämällä muita. Myös korkeakoulujen rahoituksesta säästetään. Vastineeksi toteutetaan tuloveron inflaatiotarkistukset, nostetaan kotitalousvähennystä ja jatketaan solidaarisuusveroa. Myös yrittäjille tulee pieniä verohelpotuksia. Kotimainen ostovoima ei kasva. TARJOUS, JOSTA EI VOI KIELTÄYTYÄ? Hallitus tarjoaa työmarkkinajärjestöille yhteiskuntasopimusta, jonka pääasiallinen tarkoitus on laskea yksikkötyökustannuksia viisi prosenttia. Kyse on palkkojen alentamisesta, joka ilmeisesti pyritään tekemään työaikaa pidentämällä. Jos tarjoukseen ei suostuta, hallitus sekä leikkaa lisää menoja että korottaa veroja. Hallituksen neuvottelutaktiikka johtaa muun muassa lapsilisien leikkaamiseen, eläkkeiden indeksien jäädyttämiseen ja vuorotteluvapaan lakkauttamiseen. Vastapainoksi tarjotaan miljardin euron tuloveron alennus pakettia. Näistä lähtökohdista on vaikea käydä aitoa neuvottelua. KASVUN EVÄÄT Suomi on kuitenkin tarkoitus saada kasvuun. Budjetin peruslinja on voimakkaasti leikkaava, joten kasvu ei voi löytyä kotimaisen ostovoiman kautta. Hallitus sitoutuukin siihen, että teollisuuden kustannukset eivät kasva. Osana hallitusohjelmaa on investointipaketti, kooltaan 1,6 miljardia euroa. Siitä 600 miljoonaa käytetään korjausvelan kaventamiseen tienpidossa. Se on hyvä avaus edellisten hallitusten päästettyä korjausvelan räjähtämään. Koeaikaa uhkaa pidennys. Miljardi käytetään hallituksen kärkihankkeisiin vielä määrittelemättömällä tavalla. Hankkeita ovat muun muassa biotalous, kotimainen energia, koulutus ja digitalisaatio. Lisäksi yliopistoja ja julkisia rahastoja pääomitetaan muun omaisuuden myyntituloilla. Oikein käytettynä hankkeista saadaan vipuvarsi vientivetoiseen kasvuun. Toisaalta sekä Tekesin että Suomen Akatemian tukia leikataan ja strategisen huippuosaamisen keskittymät, SHOK:t, lakkautetaan. Myös t&k-menoja siis karsitaan. Kasvua haetaan myös sääntelyä karsimalla ja innovatiivisia hankintoja edistämällä. Kauppojen aukioloja vapautetaan ja isojen teollisten hankkeiden lupien saamiseen luodaan kiirehtimiskaista. Myös sote ja kuntauudistuksilla yritetään luoda rakenteellisen kasvun eväitä. HYVÄSTIT YLEISSITOVUUDELLE Ohjelmaan on kirjattu nippu työelämän muuttamiseen tähtääviä toimia. Näistä on tarkoitus tehdä yhdessä järjestöjen kanssa esitys lokakuun puoleen väliin mennessä. Paikallisen sopimisen laajentaminen on kirjattu siten, että hallitus haluaa laajentaa sopimista tavalla, joka merkitsee yleissitovuuden loppua. Koska jo nyt paikallisesti voidaan sopia paljon, kyse lienee halusta alittaa työehtosopimusten taso merkittävästi. Muita merkittäviä työelämän muutoksia ohjelmassa ovat koeajan pidentäminen ja alle vuoden mittaisten määräaikaisten työsuhteiden teko ilman perusteita. Lisäksi irtisanomisten jälkeistä takaisinottovelvoitetta halutaan lieventää ja pitkiin, yli viiden viikon lomiin halutaan sairauslomatapauksissa karenssi. Myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan ja vuorotteluvapaan ehtoja kiristetään. KOHTI UUTTA KASVUA? Leikkaus- ja korotustoimet toteutetaan siinäkin tapauksessa, että talouskasvu loisi budjettiin pelivaraa. Mahdollinen liikkumavara suunnataan velanmaksuun. Tässä olisi voinut käyttää toisenlaistakin harkintaa, kun lainaraha on niin halpaa kuin nyt. Koulutus- ja elinkeinopoliittiset leikkaukset ovat joka tapauksessa myrkkyä tulevaisuuden kasvulle. Saattaa olla, että ne kompensoidaan strategisilla kärkihankkeilla. Toisaalta suomalainen koulutus- ja innovaatiojärjestelmä on ollut varsin toimiva. Hallituksen ohjelma tarjoaa raippaa; se haluaa pakottaa suomalaiset töihin. Myös remmi on käytössä; lihaa kiristetään ja kuritetaan monesta kohdasta. Lopuksi nenän edessä killuu myös yksinäinen porkkana: lupaus tulevasta kasvusta. 17

18 Edunvalvonta ylittää kansalliset rajat TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Benoit Tessier /Lehtikuva/Reuters Nokian yritysjärjestely voi poikia suomalaisille uusia insinöörityöpaikkoja pitkän ajan kuluessa. Verkkolaitteita valmistava Nokia yhdistyy ensi vuonna ranskalaisen kilpailijansa Alcatel-Lucentin kanssa. Nokialla on yli työntekijää 140 maassa ja Alcatel-Lucentilla yli työntekijää 130 maassa. Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko näkee myönteisenä, että Nokia haluaa kasvaa omalla bisnesalueellaan ja sitä kautta saavuttaa uutta liiketoimintaa sekä uusia asiakkaita. Merkittävintä on se, että Nokia vahvistaa asemaansa maailman johtavana verkkojen toimittajana ja verkkolaitteiden valmistajana. Pidemmälle aikavälillä sen pitäisi tuoda Suomeenkin hyvää ja toivottavasti jopa lisää työpaikkoja, Kokko arvioi. Hänen mukaansa suomalaiset insinöörit ja muut ylemmät toimihenkilöt ovat hinta-laadultaan hyviä työntekijöitä kansainvälisessä vertailussa, minkä tähden yritykset haluavat tulla tänne. Lisäksi Suomen vahvuutena on tuotekehitys ja tutkimus, korkean osaamisen työpaikat. Tuotannon työpaikkoja tuskin syntyy paljon lisää, valitettavasti. SUOMEN INTRESSIT ON TURVATTAVA Fuusiotilanteissa yrityksissä on usein päällekkäisiä tehtäviä, joita vähennetään. Kokko toivoo, että karsintaa tehdään liiketaloudellisilla perusteilla eikä poliittisilla sopimuksilla. Jos ranskalainen valtio-omistaja noin kolmen prosentin omistusosuudella on sopinut Nokian kanssa, ettei Ranskasta vähennetä, niin Suomen uuden elinkeinoministerin pitää pyrkiä samaan, Kokko vaatii. Elinkeinoministerin on neuvoteltava Nokian kanssa, miten Suomessakin voidaan estää ainakin laajamittaiset henkilöstövähentämiset. Jos niitä tulee, irtisanotuille on löydettävä uutta työtä. Fuusion toteutumiseen on vielä pitkä matka. Insinööriliitto suurimpana YTN:n jäsenliittona on kuitenkin jo asiassa aloitteellinen ja aktiivinen. Kokon mukaan suunnitelmissa on ottaa yhteyttä ranskalaiseen ja amerikkalaiseen ay-liikkeeseen yhteistyössä Nokian kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. Tärkeintä on eri maiden liittojen yhteistyö, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen koko globaalin työyhteisön kannalta. JÄSENTEN ASIAT OTETTU HUOMIOON Fuusiouutisen julkaisemisesta on vasta tovi, joten ei vielä tiedetä, mihin kaikkeen se tulee vaikuttamaan. Liitto kuitenkin seuraa tilannetta koko ajan. Jos fuusioon liittyvät asiat askarruttaa mieltä, kannattaa olla yhteydessä liittoon. YTN järjestää tilaisuuksia asiasta myöhemmin. Niihin kannattaa tulla paikalle. Henkilökohtainen aktiivisuus on tärkeätä tällaisissa tilanteissa sekä oman itsensä että kaikkien työkaverien kannalta, Kokko painottaa. 18

19 ILMOITUS

20 Sopeutumiskykyinen selviää työmarkkinoilla TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Annika Rauhala Juho Äännevaaran päivittäinen neljän tunnin työmatka vaihtui sopivan mittaiseen pyöräilylenkkiin kodin ja työpaikan välillä. Viime syyskuusta lähtien tietotekniikan insinööri Juho Äännevaara on työskennellyt projektiinsinöörinä Gemalto Oy:ssä Vantaalla. Yritys on toiminut tällä nimellä kahdeksan vuotta, mutta sillä on pitkä historia. Suomen Pankin setelipaino perustettiin vuonna 1885 ja neljännesvuosisadan se ehti toimia Setec Oy:nä ennen nykyistä nimeä. Olen joka paikan höylä. Tehtaan seinien sisäpuolella tapahtuva toiminta on leikkikenttäni, Äännevaara kuvailee. Prosessin kehityksessä työskentelee muutama henkilö hänen lisäkseen. Osalla tiimiläisistä on pitkä työura talossa. Gemaltolla on myönteinen haaste kehittyä tuotantoluvuissa, mikä tarkoittaa vaatimuksia uuteen tekniikkaan. Tuomme tuotantoon uusia laitteita, jotka valjastetaan tuotantokoneistoon sopivaksi, Äännevaara kertoo. Täällä on ollut hyvällä tasolla ymmärrys tuotantolaitteista ja tekniikasta, mutta prosesseihini ja ihmisten osaamiseen sekä ohjaamiseen halutaan lisää panosta. Kun nykyinen pesti laitettiin hakuun, esimies haki lean-osaamista. Sitä Äännevaaralla on edellisten työpaikkojen peruna. Parhaillaan Äännevaara on lainassa isossa projektissa laatuosastolla; hän keskittyy kaikkeen muuhun kuin mitä varsinainen toimenkuva sisältää. KEHITYSTEHTÄVÄT SAMANLAISIA Gemalto valmistaa esimerkiksi erilaisia huipputeknologiaa vaativia passeja sekä henkilö-, ajo- ja yrityskortteja. Itselleni digitaalinen turvallisuus ja turvapainotekniikka ovat uusia toimialoja. Tuttuakin on paljon, Äännevaara toteaa. On teollisuuden ala mikä tahansa samat lainalaisuudet pitävät. Jotain tulee taloon sisään ja jotain lähtee toisesta päästä ulos. Välillä tapahtuvat asiat voivat olla hyvinkin erilaisia. Jos osaa kehittää tiettyä prosessia, osaa insinöörin mielestä kehittää muitakin, kun ei ajattele liikaa itse tuotetta. KAHDEKSAN VUOTTA NOKIALLA Opintojen loppusuoralla Äännevaara sai vakinaisen työpaikan Nokialta Salosta. Kesät hän oli jo työskennellyt talossa. Vakinaistamisen jälkeen hän arveli, ettei tule tekemään talossa yhtä pitkää työuraa kuin osa kollegoista, joilla oli vuosikymmenten kokemus. Äännevaara keräsi eri tehtävissä kaiken opin, mitä Nokia pystyi tarjoamaan. Jo silloin oli ajatuksena, että prosessi- ja laadunkehitystehtävät tulevat olemaan mukana. Laskin, että kahdeksan vuoden aikana meillä oli kahdeksat yt-neuvottelut. Joka kerta tuli uusi päällikkö tai tiimi. Pari vuotta sitten oli aika lähteä vapaaehtoisesti, tukipaketin kanssa. Se oli hyppy tuntemattomaan. Aika kultaa muistot. Nokia oli hyvä koulu, näin jälkeenpäin ajateltuna. Opin todella paljon, sillä tuotantotekniset ratkaisut ja koulutus olivat korkealla tasolla. Äännevaara seuraa nykyään Nokian taloudellista tilannetta, mutta ei enää tuotteita. PITKIÄ TYÖNHAKUPROSESSEJA Aika ilman töitä kesti viisi kuukautta, keväästä syksyyn. Äännevaara arvioi tehneensä tuolloin 75 hakemusta. Syksyllä työnhaku natsasi, ja hän sai paikan sisäisen logistiikan asiantuntijatehtävissä Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa. Kun aloitin, talossa tehtiin muutamia kymmeniä autoja päivässä. Vuoden kuluttua autoja tehtiin kymmenkertainen määrä. Uudenkaupungin vetovoima oli yllättävän suuri, sillä samassa tiimissä ja muuallakin tehtaalla näkyi tuttuja kasvoja Salosta. Pitkät työmatkat alkoivat kuluttaa; viikossa ajomatkoihin meni parikymmentä tuntia. Oma aika jäi vähiin eikä perheellekään ollut aikaa riittävästi. Rahaakin kului paljon, kun julkiset liikenneyhteydet eivät toimineet. Koko perhe muutti keväällä Salosta Espooseen, ja kummallakin puolisolla on työpaikka pyöräilymatkan päässä. Juho Äännevaara on ollut työmarkkinoilla 10 vuotta. Hänen mielestään 10 vuoden ura yhdessä yrityksessä on nykyään pitkä eikä hän oleta sellaista omalle kohdalleen. Työelämässä pitää ottaa vastaan, se mitä tulee ja koettaa soveltaa aiemmin oppimaa. Sopeutumiskyvylle on tarvetta. 20

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Akavan ansiomerkki voidaan myöntää tunnustuksena Akava ry:n hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä ja/tai Akavan päämääriä edistävästä toiminnasta.

Akavan ansiomerkki voidaan myöntää tunnustuksena Akava ry:n hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä ja/tai Akavan päämääriä edistävästä toiminnasta. 08.11.2011 1 (8) Akavan ansiomerkkisääntö ************************************************************************************** Sisällys 1 Ansiomerkillä palkitseminen... 1 2 Luottamustoimisten ansiomerkit...

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot