Muuntautumiskyky takaa työnsaannin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuntautumiskyky takaa työnsaannin"

Transkriptio

1 Muuntautumiskyky takaa työnsaannin Työturvallisuus ydinvoimalassa Inssikerhossa lapsikin oppii Lavan parketilla kesätansseissa

2 22 10 Sisällys 4/ Kiinalaisia kaivinkoneita 14 Työturvallisuus Fortumilla 16 Raippaa, remmiä ja porkkana 18 Liitto tukena Nokia-fuusiossa 20 Sopeutumiskykyä työelämässä 22 Insinöörikoulutuksen vetovoima 24 Ammattikorkeakoulujen haasteet 26 Koulutus yhdistää pareja 28 Pikkuinssit opettelevat itse 32 Työtaakka voi musertaa 34 Koulutus Australiassa 42 Edustajakokous Etelä-Karjalassa 44 Oululaiset monessa mukana 46 Kesällä tanssitaan lavalla 34 Insinööri luovuttaa verta tuloksellisesti s. 51 VAKIOT 3 Pääkirjoitus 4 Bittikattaus 9 Puheenjohtajan palsta 27 Kolumni 36 Oikeutta 38 Tutkittua 40 Opiskelijat 50 Jäsenpiste KANNEN KUVA: Annika Rauhala 2

3 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, Helsinki PUHELINVAIHDE PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen TOIMITTAJAT Päivi-Maria Isokääntä Minna Virolainen TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2015 / 20.8., 1.10., , TARKASTETTU LEVIKKI kpl ( ) Painos OSOITTEENMUUTOKSET puh PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab ILMOITUSHINNAT Sivu /2 sivu /4 sivu TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja Työhyvinvoinnissa kaikki voittavat On suorastaan hämmästyttävää, kuinka yliolkaisesti osassa yrityksissä suhtaudutaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Monelle yrittäjälle ja esimiehelle työhyvinvointi tuntuu olevan pelkkä kuluerä, hukkaan heitettyä rahaa, jonka voisi käyttää viisaamminkin. Totuus on kokonaan toinen; useat tutkimukset todistavat, että työhyvinvointiin oikein sijoitettu euro tuottaa itsensä jopa kymmenkertaisesti takaisin. Työhyvinvoinnissa voittava arpa voi osua sekä työntekijän, yrityksen että yhteiskunnan käteen. Jos työpaikalla voidaan hyvin, töihin on mukava tulla ja siellä myös viihdytään. Onnistumisen kokemukset, mahdollisuus kehittyä ja päästä eteenpäin sekä oman työpanoksen arvostaminen auttavat jaksamaan päivästä toiseen paremmin eläkeikään saakka. Yritys puolestaan saa hyvinvoivista työntekijöistään enemmän irti kuin puoliväkisin töitä puurtavista, väsyneistä työn sankareista. Jos asiat ovat viihtyvyyden suhteen työyhteisössä kunnossa, työn jälki paranee, tulosta syntyy ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Konkreettisia säästöjä syntyy myös vähenevistä sairauspoissaoloista ja säästöistä työkyvyttömyyden aiheuttamissa kustannuksissa. Mielenkiintoinen ja turvallinen työsuhde kannustavassa työyhteisössä tuottaa myös yhteiskunnalle varmemmin kuin tällä hetkellä muodikas työajan pidentäminen toteutetaan se millä tavalla tahansa. Jos työuria aiotaan aidosti ja kestävällä tavalla pidentää, se edellyttää panostusta työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työturvallisuuteen käskyttämisen ja komentamisen sijaan. Tärkeää on, että jokaisessa yrityksessä ymmärretään työhyvinvoinnin merkitys ja miten se työyhteisössä syntyy. Ylimmällä johdolla ja lähiesimiehillä on luonnollisesti isompi vastuu hyvästä työilmapiiristä kuin yksittäisellä työntekijällä, mutta työyhteisössä jokaisella on sen ylläpidossa oma roolinsa. Se voi liittyä paitsi esimiesasemaan myös ammatilliseen osaamiseen, sosiaalisiin taitoihin tai vaikka vaan yleiseen välittämiseen lähimmäisten hyvinvoinnista. Työhyvinvointi on ennen kaikkea välittämistä ihmisistä, ei niinkään tuottavuutta ja tulosta mittaavista numeroista. Kyllä ne numerotkin paranevat, jos työn ja tuloksen tekijöillä on asiat kunnossa. 3

4 BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen Minna Virolainen Insinööriliitto osallistui Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kanssa Maailma kylässä festivaaleille Helsingissä. Kuvan taikametsä ja koko kolmen teltan kokonaisuus herätteli miettimään, millaisessa todellisuudessa tuotantoketjun häntäpäässä olevat työläiset elävät. 80 % Insinööriliiton järjestötutkimuksen mukaan jäsenet saavat parhaiten tietoa liiton asioista Insinööri-lehdestä. Tutkimukseen vastaajista 80 prosenttia oli sitä mieltä. Suomen paras kesätyönantaja kilpailu käynnistyy Akavan opiskelijat haluaa kiinnittää kilpailulla huomiota työpaikkojen hyviin käytäntöihin ja esimiestaitoihin. Sekä kesätyöntekijät että työnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyönantajaa. Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa sähköisellä lomakkeella osoitteessa voi lähettää syyskuun loppuun asti. Uusi keskusjärjestö -hankkeelle strategia ja nettisivut Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvitystyöhön osallistuneet ammattiliitot päättivät järjestön strategiasta ja tarkensivat hankkeen aikataulua toukokuisessa kokouksessaan. Hankkeen projektipäällikkö Juha Heikkala painottaa, että suomalaisen palkansaajakentän rakenneremontin taustalla vaikuttavat maailmanlaajuiset muutokset työteossa ja työmarkkinoilla. Uuden keskusjärjestön toiminta-ajatus on olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija myös tulevaisuudessa. Palkansaajat katsovat eteenpäin ja näkymää työelämästä muokataan kymmenen vuoden päähän. Heikkalan mukaan moniarvoisuus, sitoutumattomuus ja digitalisaation verkottamassa maailmassa kansainvälisyys ovat hankkeen avainsanoja. Keskiössä ovat myös koulutus ja merkityksellinen työ. Aiesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa toukokuussa Toiminnan aloittamiseen liittyvät valmistelut ajoittuvat syksyyn Uuden keskusjärjestön varsinainen toiminta on määrä alkaa vuoden 2017 alussa. Selvitystyöhön on ilmoittautunut mukaan 49 ammattiliittoa, jotka edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa. Hankkeen nettisivuilla esitellään hankkeen tarkoitusta, strategiaa, arvoja ja aikataulua. Sivuilla julkaistaan myös uutisia. Lue lisää: 4

5 BITTIKATTAUS Luottamusmiesten aika kuluu yt-neuvotteluissa Irtisanomisista ja muista henkilöstövähennyksistä on tullut liukuhihnarutiinia, kertoo Akavan luottamusmiesbarometri. Yksityisen sektorin luottamusmiesten työpaikoista yli 70 prosenttia ja julkisella sektorilla yli 60 prosenttia on sellaisia, joista on kahden viime vuoden aikana vähennetty työntekijöitä. Yksityisellä sektorilla henkilöstövähennysten pääasiallinen syy ovat olleet tuotannollistaloudelliset irtisanomiset. Julkisella sektorilla käytetään niin sanottua luonnollista poistumaa eli eläkkeelle lähteiden tilalle ei palkata uusia eikä määräaikaisuuksia uusita. Yrityksissä irtisanomiset ja lomautukset vievät suurimman osan luottamusmiesten ajankäytöstä. Henkilöstövähennyksistä on tullut muutokseen varautumisen automaatti ja tuotannollistaloudellisista irtisanomisista todella helppoa. Käytäntö on, että mitään muita keinoja ei edes yritetä hakea, sanoo johtaja Maria Löfgren Akavasta. Luottamusmiehet eivät ole riittävästi selvillä työnantajan taloudellisesta tilanteesta ja kehitysnäkymistä, vaikka laki velvoittaa työnantajaa antamaan nämä tiedot vähintään kaksi kertaa vuodessa. Muun muassa Microsoftin ja Nokian luottamusmiehet käyttävät paljon aikaa yt-neuvotteluihin, joissa käsitellään irtisanomisia ja lomauttumisia. Jari Rauhamäki Leppoisaa kesää! Ohjauspalvelujen saatavuudesta ei ole tarkkaa tietoa KUVAGREDUT Ihmiset joutuvat tekemään elämänsä aikana yhä useampia koulutus- ja uravalintoja. Valintojensa tueksi he tarvitsevat tietoa ja ohjausta. Ely-keskukset ovat vuodesta 2012 alkaen koordinoineet alueidensa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Ely-keskukset ovat edistyneet ohjauspalvelujen koordinoinnissa, mutta ely-alueilla ei ole selvää käsitystä siitä, miten palvelut tavoittavat kansalaiset. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja antavat oppilaitokset, työ- ja elinkeinoviranomaiset sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Elykeskusten koordinaatiovastuulla halutaan varmistaa, että kansalaisille on tarjolla laadukkaita ja helposti saatavilla olevia ohjauspalveluja eri elämänvaiheissa, valottaa tutkimuskoordinaattori Sakari Saukkonen. Ohjauspalvelujen tuottajat ovat itsenäisiä. Nuorten osalta ohjauspalvelut ovat hyvin saatavilla, mutta aikuisten ohjauspalvelujen toimivuudesta ei ole selvää kokonaiskuvaa. Tulokset perustuvat Valtakunnallinen ohjausalan julkistettuun raporttiin. Tutkimuksessa ohjauspalvelujen toimivuutta arvioivat 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueelle perustettua yhteistyöryhmää. Tilaajavastuulakia tiukennetaan Lakiuudistus parantaa velvoitteistaan huolehtivien yritysten kilpailunedellytyksiä, edistää työntekijöiden työehtojen toteutumista ja edistää työntekijöiden sosiaaliturvan asianmukaista järjestämistä. Tilaajan selvitysvelvollisuus laajenee koskemaan työterveyshuoltoa. Lisäksi ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden eläketurvasta säädetään yksityiskohtaisesti. Tilaaja voi jatkossa hyödyntää julkista verovelkarekisteriä selvittäessään sopimuskumppanista tarvittavia veronmaksutietoja. Verovelkaisen yrityksen kanssa voi tehdä sopimuksen, mutta verovelan määrä on tällöin selvitettävä sekä arvioitava, onko sopimuskumppanin tarkoituksena hoitaa lakisääteiset maksuvelvoitteensa. Eläkevakuuttamista koskevista tiedoista lakiin lisätään säännöksiä ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden osalta. Sopimuspuolen on toimitettava tilaajalle selvitys sosiaaliturvan määräytymisestä ennen työn aloittamista. Vastaavasti tilaajan on varmistettava, että sopimuskumppani ilmoittaa vaaditut tiedot. Laiminlyöntimaksua ja korotettua laiminlyöntimaksua nostetaan ja korotettua maksua sovelletaan jatkossa kaikkiin tilaajavastuulain alaisiin sopimuksiin. Jatkossa laiminlyöntimaksun enimmäismäärä on euroa ja korotetun maksun euroa. Sanktioiden suuruudessa huomioidaan muun muassa laiminlyöntien vakavuus. Muutokset tilaajavastuulakiin tulevat voimaan syyskuun alussa. 5

6 BITTIKATTAUS Uusia innovaatioita palkitaan Teknologia15-messuilla ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja Työaikojen täysremontti Työelämän edunvalvonnassa alkaneen vaalikauden yksi tärkeimpiä teemoja on työaikoihin liittyvä täysremontti. Suomalainen työaikalainsäädäntö ja siihen liittyvät järjestelmät ovat jääneet ajasta jälkeen. Työaikasääntelymme periaatteet ovat kotoisin 1960-luvulta, vaikka työtehtävät, teknologia ja markkinat ovat muuttuneet tällä välillä moneen otteeseen. Työajan mittaamisen kulmakivinä ovat yhä työskentely työnantajan osoittamassa kiinteässä paikassa, työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Jälkeenjääneisyyden takia työtä ei mitata totuudenmukaisesti ja oikein. Monilla aloilla työ tehdään nykyään asiakkaalla, matkalla asiakkaalle, kotona tai perinteisesti konttorilla. Sännöllinen matkustaminen on arkea yhä useammalla ylemmistä toimihenkilöistä yli puolet arvioi työmääränsä liian suureksi viimeisimmän työmarkkinatutkimuksen mukaan. Kun työskentely tapahtuu oloissa, jotka eivät vastaa vanhentuneen lainsäädännön, se jää myös korvaamatta. Työaikasääntelyn pohjalla on vahva ajatus työsuojelusta. Työaikoja aloitettiin mitata ja seurata siitä syystä, että liian pitkät työajat ja raskas työ olivat terveydelle vaarallisia, joskus jopa kuolemaksi. Vaikka työteon tavat ovat muuttuneet, työaikasuojelun perusperiaatteet eivät ole kadonneet pois. Ihmiset kuormittuvat yhä vaarallisille tasoille liian pitkien työpäivien johdosta. Tarvitsemme suomalaisen työaikaremontin, jossa työaikojen sääntely tuodaan 2000-luvulle nykyisiin työskentelyoloihin. Tähän tarpeeseen ja vaatimukseen on kuulunut ainakin osittaista hyväksyntää; näyttää siltä, että kolmikantaiset keskustelut käynnistetään, kunhan maan hallitus saa työnsä käyntiin. Niin kutsutun yhteiskuntasopimuksen ajatus 100 tunnin vuotuisen työajan lisäämisestä ja sillä saavutettavasta tuottavuuden noususta on torso. Työaikojen pidentäminen ei vaikuta työn tuottavuuteen. Siihen tarvitaan osaamisen kehittämistä ja konkreettisia investointeja. Työajan lisääminen ei lisää yhdenkään tuotteen kysyntää, kotimaassa tai globaalisti. Eläköön automaatio! -palkinto myönnetään automaatioalan innovatiivisesta ratkaisusta. Haku Suomen Automaatioseura ry:n ja Messukeskuksen myöntämään tunnustuspalkintoon on nyt avattu. Voittaja palkitaan Teknologia15-messuilla lokakuussa Messukeskuksessa Helsingissä. Tänä vuonna palkinto myönnetään saavutuksista teollisen internetin tai robotiikan saralla. Palkinnon voi saada uusi kaupallinen tuote, kehitetty menetelmä tai sovellus, ja sen saaja voi olla henkilö, työryhmä, yritys tai muu yhteisö. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi merkittävästä ja innovatiivisesta automaatioalan ratkaisusta. Palkintosumman, 7000 euroa, lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä ehdotuksen palkinnon saajaksi sähköpostilla 30. elokuuta mennessä osoitteeseen Ehdotukseen pitää liittää yksityiskohtainen selvitys saavutuksista, joiden perusteella tunnustuspalkinnon saajaa ehdotetaan. Palkinto on jaettu aiemmin kaksi kertaa. Edellisen kerran palkinto myönnettiin vuonna 2013 uuden Ponsse Scorpion harvesterin vakautus- ja levellointijärjestelmän kehitystyöstä. Palkinnon sai Ponsse Oyj:n suomalainen kehittäjäryhmä, joka kokonaisvaltaisesti ja innovatiivisesti hyödynsi automaatiotekniikkaa uuden harvesterin kehityksessä. Ehdota Akavan yrittäjäpalkinnon 2015 saajaa Akavan yrittäjäpalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena ansioituneelle yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle. Tavoitteena on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi tai sen toimintaedellytysten parantamiseksi. Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Erityisesti ehdotuksia toivotaan jäsenjärjestöjen yrittäjävaliokunnilta. Ehdotuksessa voi nostaa esiin esimerkiksi ammatinharjoittamisen tai yrityksen toiminnallisen ja taloudellisen kehityksen, yrittäjämyönteisten asenteiden muokkaamisen, hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen sekä eettisten arvojen huomioimisen. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen pyydetään toimittamaan 18. syyskuuta mennessä sähköpostilla anu. tai Akavan postiosoitteeseen Maistraatinportti 2, Helsinki. Akava julkistaa palkinnon saajan liittokokouksensa yhteydessä marraskuussa. Lue lisää osoitteessa 6

7 BITTIKATTAUS Parkkipaikalla kolhivat autoilijat jäävät harvoin kiinni Parkkipaikka on yksi autoilijan vaaranpaikoista. Ifin kyselytutkimuksen mukaan alle kolmasosa autojen kolhimiseen syyllistyneistä saadaan selville. Kyselyyn vastanneista suomalaisista 12 prosenttia tietää, miltä oman auton kolhiintuminen parkkipaikalla tuntuu. Eteläisimmässä Suomessa kolhiintumisvahinkoja, kuten muitakin autovahinkoja, sattuu hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Kaskovakuutuksesta korvausta hakeneista vastaajista 32 prosenttia oli hakenut korvausta juuri parkkipaikkakolhujen vuoksi. Kahdessa kolmasosassa parkkipaikalla sattuneista kolhimistapauksista vahingon tekijää ei koskaan saada selville. Vain kolmasosassa kaikista korjauksista maksaja on kolhun aiheuttaja; joka viides korjaus meni auton omistajan omasta pussista ja vajaa puolet auton omistajan kaskosta. Jos kolhun aiheuttaja ei selvinnyt, joka toinen vastaajista jätti kolhun korjaamatta. Kaikista kolhimistapauksista lähes kaksi kolmesta Thinkstock kuitenkin korjattiin. Jos sattuu itse kolhaisemaan autoa, perinteinen tapa jättää lappu yhteystietoineen auton ikkunaan toimii ja viestii kolhitun ajoneuvon omistajalle tapahtuneesta mokasta. Asiakashyvitykset alentavat työeläkemaksua Työeläkeyhtiöt voivat antaa asiakashyvityksiä eli työeläkemaksusta alennusta asiakkaina oleville työnantajille. Alennuksesta hyötyvät myös työntekijät omassa maksussaan. Työeläkeyhtiön antama asiakashyvitys riippuu työeläkeyhtiön vakavaraisuudesta, toiminnan tehokkuudesta ja sijoitustoiminnan tuotoista. Vakuutusmaksujen määrittelyyn liittyy olennaisesti turvaavuusperiaate, josta säädetään vakuutusyhtiölaissa. Turvaavuusperiaatteen mukaan työeläkevakuutusmaksu pitää määritellä turvaavasti siten, että vakuutusmaksut ja sijoitustuotot riittävät vakuutettujen etujen turvaamiseen tulevaisuudessa. Työntekijän eläkelaissa todetaan, että työnantajalla on oikeus osuuteen vakuutusliikkeen mahdollisesti tuottamasta ylijäämästä. Asiakkaille myönnettävät alennukset kuuluvat yleisesti ottaen vakuutustoimintaan. Asiakashyvitykset näkyvät jo vuosittaista yksityisalojen keskimääräistä työeläkemaksua määritettäessä. Tämän vuoden keskimääräinen työeläkemaksu olisi ollut 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi ilman asiakashyvityksiä. Suosituin loma-aika on heinäkuu Työnantajan on annettava kesäloma lomakautena, joka alkaa toukokuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa. Insinööriliiton toukokuisessa uutiskirjeessä kysyttiin, mihin kuukauteen vastaajienkesäloma enimmäkseen ajoittuu. Ehdoton enemmistö viettää lomaa heinäkuussa, jolloin lomailee 61 prosenttia vastaajasta. Seuraavaksi suosituin lomakuu on elokuu, joka on Keski- ja Etelä-Euroopassa suosituinta loma-aikaa. Joka kymmenennen vuosiloma ajoittuu useammalle eri kuukaudelle. Kaikilla ei ole lomaa tänä kesänä; vastaajista kuudella prosentilla ei ole lomaa. 61 % heinäkuu 8 % kesäkuu 13 % elokuu 10 % useammalle eri kuukaudelle 6 % ei ole kesälomaa 2 % touko- tai syyskuu 7

8 ILMOITUS

9 Hallitusohjelma valmis, maassa kaikki hyvin? PERTIN PALSTA Pertti Porokari / Puheenjohtaja Ennen vaaleja uuden hallituksen muodostaneet puolueet hehkuttivat sopimista, konsensusta ja kolmikantaa. Hallitusohjelma ei kuitenkaan näytä ihan tältä, vaan pikemminkin tylyltä sanelulta, yhteiskuntasopimuksen sisältö jopa uhkailulta. Jos ammattiliitot eivät suostu sopimaan ankarista sopeutuksista edustettaviensa, palkansaajien ja työttömien osalta, kaikki joutuvat kärsimään vielä enemmän. Esitys on aivan uudenlainen malli sopimisesta. Hallitus viestittää, että kaikkien on osallistuttava talkoisiin, jotta kilpailukyky saadaan paremmalle tolalle kuin keskeisissä kilpailijamaissamme Ruotsissa ja Saksassa. Viesti ei kuitenkaan osu ihan maaliin, kun kaikkein raskaimman osuuden talkoista joutuvat kantamaan nuoret, opiskelijat, lapsiperheet, työttömät ja eläkeläiset. Ryhmä on jo valmiiksi kaiken heikommassa asemassa. Insinööriliitto teki hyvissä ajoin omat hallitusohjelmatavoitteensa ja lobbasi niitä aktiivisesti. Hallitusohjelmaan niistä tarttui useita. Hallitus panostaa harmaan talouden torjuntaan 150 miljoonaa euroa. Harmaan talouden torjunta pitäisi olla kaikkien lakeja noudattavien tahojen ykköstavoitteita. Sen totaalinen kitkeminen saattaisi jopa yksistään ratkaista valtion talouden alijäämän. Energiaomavaraisuuden lisääminen niin, että Suomi on täysin öljyriippumaton maa vuonna 2030, on kunnianhimoinen tavoite. Hallitus lupaa, että sen toimesta teollisuudelle ei lisätä uusia rasitteita. Tämä on Insinööriliiton tavoitteiden mukaista. Hallituksen päätöstä leikata koulutuksesta 600 miljoonaa jo päätettyjen 1,5 miljardin leikkausten lisäksi on vaikea ymmärtää. Koulutuksesta leikkaaminen on leikkaus suoraan tulevaisuudesta. Työajan pidennys tuottavuuden lisäämiskeinona on todella kyseenalainen. Toteutuessaan se aiheuttaisi viiden prosentin tuottavuusloikan sijaan todennäköisesti jopa negatiivisen tulosloikan. Näin uskon, sillä jos yritys ei investoi uusiin tuotteisiin, vaan ainoastaan pidentää henkilöstönsä työaikaa eli laskee heidän palkkaansa, säästö houkuttelee varmasti vähentämään väkeä samassa suhteessa. Kysymys siis kuuluu, kuinka paljon työttömyys lisääntyy, jos työaikaa lisätään. Hetki kannattaa miettiä, miten mahtaisi käydä, jos temppu tehtäisiin päinvastoin eli työaikaa lyhennettäisiin. Ei kuulosta kovin trendikkäältä, mutta se saattaisi jopa pienentää työttömyyttä ja lisätä tuottavuutta. Saataisiinko näin bruttokansantuote jälleen kasvuun ja yritykset tuottamaan enemmän? Työttömyys vähenisi ja työntekijät jaksaisivat paremmin ja olisivat motivoituneempia ja tuottavampia. Suosittelisin tähän rohkeaan kokeiluun lähtemistä vaikka kolmen vuoden määräajaksi, jonka jälkeen tulokset arvioitaisiin. Tulokset saattaisivat olla yllättäviä ja vielä myönteisellä tavalla. Ilman työllisten määrän kasvua on turha kuvitella talouden tervehtyvän. Leikkaukset vaan hyydyttävät talouden. 9

10 Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, vaan kilpailukykyisestä aihiosta voi muokata sopivan tuotteen uusille markkinoille. Walpella on kokeillut kaivinkoneiden kehittämistä. Kiinalaiskoneet kääntyvät suomalaiseen makuun TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Rami Marjamäki 10

11 Walpellan tehdassalissa viimeistellään kiinalaisia kaivinkoneita. Esimerkiksi ne maalataan ja tekniikkaa muutetaan eurooppalaisia vaatimuksia vastaaviksi. Vasemmalta Mikko Puttonen, Harri Huttunen ja Anni Reunanen. 11

12 Mikko Puttonen perää sähköisen oppimisen hyödyntämistä ammattikorkeakouluissa sekä niiden tarjoamissa täydennyskoulutuksissa. Toimitusjohtaja Mikko Puttonen pohti, mitä suomalaiselle teollisuudelle ja sen viennille voi tehdä. Hän käänsikin pohdinnan toisin päin, kuinka tarjota apua ulkomaalaisille, jotka haluavat tulla eurooppalaisille markkinoille. Siitä lähti ajatus, jota selvitettiin Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin opiskelijoiden kanssa, useilla eri markkinoilla ja tuoteaihioilla. Kiina ja kaivinkoneet jäivät pussin pohjalle erilaisten analyysien jälkeen. Kaivinkoneita ja muita maanrakennukseen liittyviä koneita valmistava Sunward valittiin yhteistyökumppaniksi yli 70 kiinalaisyrityksen joukosta. Perusteena olivat yrityksen muita valmiimpi tuote sekä johdon ja omistajien kyvykkyys. Sundward haluaa olla lähellä asiakasta ja heidän eurooppalaisia asiakkaita, Puttonen kertoo. Myös Walpellalla on kokemusta maanrakennuskoneiden rakentamista. Se ei halua kilpailla kumppaneiden kanssa, vaan jatkaa tuotantoketjua eteenpäin ja toimia samoilla markkinoilla. VIIMEISTELY EUROOPAN MARKKINOILLE Sunwardin kaivinkoneet valmistetaan Kiinassa ja tuodaan Suomeen viimeisteltäviksi. Viidennes koneiden valmistuksesta tehdään Tampereella; ne muokataan paremmin eurooppalaisille markkinoille sopiviksi. Parantelua vaativat esimerkiksi hydrauliikka, hyttien varustelu ja moottorien päästöt. Nyt Suomessa viimeisteltävät koneet ovat pieniä, ja niitä on kaupattu ennenkin täällä. Ensi vuonna Walpella aikoo ottaa valikoimiin myös isompia kaivinkoneita, joita on tarkoitus viimeistellä Valkeakoskella. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Puttosen mukaan kiinalaisilla on kova motivaatio tehdä kauppaa. Jos koneet menevät kaupaksi, kaikki muut asiat on ratkaistavissa. Koko prosessi kesti vuoden verran ideasta toteutukseen. 12

13 REKRYTOINTEJA AMMATTIKORKEAKOULUSTA Walpellan pääkonttori on Valkeakoskella. Yrityksellä on hyvät suhteet HAMKin paikalliseen kampukseen; neljän vuoden historiansa aikana se on palkannut kahdeksan oppilaitoksesta valmistunutta insinööriä. Anni Reunanen ja Harri Huttunen ovat olleet talossa pari, kolme vuotta. Valkeakosken yksikön verstaspäällikkönä työskentelevän Reunasen tehtäviin kuuluu työnjohto sekä avustaminen hankinnoissa ja tuotannon suunnittelussa. Hän arvostaa sitä, että on saanut tehdä erilaisia töitä; lähes kaikkea, mitä yrityksen toimintaan kuuluu. Täällä ei ole lokeroitumista. Esimerkiksi isommassa yrityksessä pitää odottaa, että toinen tekee oman osansa ennen kuin itse voi tehdä oman osuutensa, Reunanen sanoo. Huttunen työskentelee tuotannonsuunnittelijana. Hän hoitaa muun muassa asiakasyrityksen Kiinan toimiston asiakkuutta. Se on erityisen mielekästä, sillä vaihto-opiskelijana Kiinassa hän tutustui maahan ja sen kulttuuriin. Työkieli on toki englanti, joka sekin vahvistui insinöörikoulutuksen englanninkielisellä linjalla. TEORIAN PÄÄLLE KÄYTÄNTÖÄ Huttusella ja Reunasella on hyvin muistissa työelämään siirtyminen. Vaikka opetus ammattikorkeakoulussa on työelämälähtöistä, tuotantotalouden opinnot ovat teoreettisia. Vastavalmistuneella on työssä tarvittava peruspohja, mutta käytännössä joutuu opettelemaan paljon siihen päälle. Kumpikin sai alussa riittävästi perehdytystä, mutta eri tavoin. Reunanen perehtyi itse opiskellen, mikä on hänelle toimiva tapa. Minulle ei jää mitään päähän, jos toinen selittää ja näyttää, miten tehdään, Reunanen selventää. Huttusta neuvottiin ja näytettiin vierestä, kuinka toimia. Kun hän vaihtoi tehtävää, perehdytys ei ollut yhtä perusteellista. Katsottiin kai, että olen ollut talossa jo niin kauan, tuotannonsuunnittelija hymähtää. ASENNEKASVATUSTA PUOLIN JA TOISIN Mikko Puttonen on seurannut vastavalmistuneiden ja konkarien maailman kohtaamista työpaikalla. Nuorilla voi olla suuret odotukset eikä vielä realistista näkemystä käytännön asioihin. Pitkään töissä olleet osaavat mielestään työt eivätkä näe, että ulkopuolelta voi tulla uusia ideoita ja näkökulmia. Puttonen toivoo, että vastavalmistuneet osaisivat arvostaa oikealla tavalla kokemusta ja pitkän linjan ammattilaiset uusia ajatuksia. Kun linkittää vanhaa kokemusta ja tuoretta tietoa, saadaan parhaassa tapauksessa luotua uutta. On huono tilanne, jos työntekijät eivät ymmärrä toinen toisiaan. Yritykselle tulee kalliiksi, jos menee kaksi vuotta ennen kuin tulokas ja konkari löytävät toisensa. Vuoden alusta Puttonen on toiminut HAMKin hallituksen jäsenenä. Ammattikorkeakoulumaailma on kehittynyt paljon, vaikka vieläkin sillä on omat haasteensa, esimerkiksi valtakunnallisesti liian suuri määrä oppilaitoksia. Suomessa tarvitaan amk-insinöörien työpanosta. Tekemisen draivia pitäisi kerryttää opintojen aikana ja tuoda sitä työpaikoille. Puttosen mielestä yksityiskohtien osaamista tärkeämpää on asenne sekä halu ja valmius oppia uutta. Yksityiskohtaista tietoa opiskelija tarvitsee lähinnä itseluottamuksen kasvattamiseen. Konkarit ja tulokkaat heti yhteistyöhön. Anni Reunanen pitää esimiestyöstä. Osalla alaisista kesti lämmetä ajatukseen, että samanikäinen nainen on heidän esimiehensä. 13

14 Fortumilla työskentelee useita työsuojelupäälliköitä eri yksiköissä. Ilkka Hännikäisen työmaana on Loviisan ydinvoimala. Työturvallisuudesta ei tingitä Fortumilla TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä Työtapaturmien estäminen on helpompaa kuin vahinkojen korjaaminen. Fortumilla työturvallisuusohjeita noudattavat niin henkilökunta kuin urakoitsijat. Töistä halutaan päästä terveenä kotiin. 14

15 Energiayhtiö Fortumin Loviisan ydinvoimalassa työsuojeluasiat kuuluvat kaikille. Esimies vastaa alaisensa perehdyttämisestä työsuojeluasioihin ja työntekijöiden vastuulla on noudattaa työturvallisuusohjeita. Henkilökuntaa kannustetaan myös raportoimaan havaitsemistaan vaaratilanteista. Loviisan ydinvoimalassa työsuojelupäällikkönä työskentelevä Ilkka Hännikäinen kertoo, että yhtiön henkilökunta suhtautuu vakavasti työturvallisuusohjeisiin. Henkilöstön keskuudessa vallitsee ymmärrys siitä, että ohjeita noudattamalla voidaan estää työtapaturmia. Ihmisten asenteissa työturvallisuutta kohtaan on tapahtunut myönteistä kehittymistä. Vielä parikymmentä vuotta sitten myös voimalaitoksen henkilöstön keskuudessa oli yksittäisiä ihmisiä, joiden mielestä koville jätkille ei satu työtapaturmia. Työtapaturmat sattuvat aina ihmiselle. Työssään vakavasti loukkaantunut joutuu elämään tapahtuneen kanssa loppuikänsä. Työturvallisuusohjeet on laadittu työntekijän parhaaksi, Hännikäinen muistuttaa. Hän kertoo tekevänsä hyvää yhteistyötä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Molemmilla on yhteinen halu kehittää turvallista työympäristöä. KOMPASTUMISIA TYÖMAALLA Loviisan ydinvoimalassa työsuojeluhaasteet ovat samanlaisia kuin muuallakin teollisuudessa. Tyypillisimmät työtapaturmat liittyvät kompastumisiin ja liukastumisiin, kun työntekijät kulkevat työmaalla. Ydinvoimalassa säteilyriskin vaara on toki olemassa ja tämä otetaan huomioon työsuojelussa. Tänä vuonna Loviisan voimalaitoksella kiinnitetään erityisen paljon huomiota aloitus- ja lopetuspalavereihin, korkealla työskentelyyn sekä nosto- ja siirtotöiden turvallisuuteen. Loviisan yksikössä on melko vähän työtapaturmia. Ydinvoimalassa työskentelee noin 520 fortumilaista; heistä keskimäärin kahdesta kolmeen henkilöä on joutunut olemaan enemmän kuin yhden päivän sairauslomalla työtapaturman takia viimeisen viiden vuoden aikana. Tänä vuonna ei ole vielä tapahtunut työtapaturmaa, joka olisi johtanut työntekijän sairauspoissaoloon. Työtä on tehtävä turvallisesti. Fortumin työmaalla toimii myös urakoitsijoita, joilta vaaditaan työturvallisuusohjeiden noudattamista ja työvälineiden tarkistamista ja hyväksyttämistä. Tarkistamattomia työvälineitä ei käytetä Fortumin työmaalla. Joidenkin pienten yritysten on joskus vaikea ymmärtää vaatimuksia, mutta työturvallisuudesta ei tingitä urakoitsijoidenkaan kohdalla, Hännikäinen sanoo. TYÖNTEKIJÖITÄ PITÄÄ KUUNNELLA Fortumilla laadittiin vuosi sitten uudet ohjeistukset suojavarusteiden käytöstä. Turvakenkien ja kypärän lisäksi henkilökunnan pitää käyttää pitkälahkeisia ja paloa jatkamattomia työvaatteita sekä suojalaseja työskennellessään ja kulkiessaan tuotantotiloissa. Tämä ohjeistus aiheutti kysymyksiä, sillä lämpiminä kesäpäivinä täysissä suojavarusteissa on kuuma. Hännikäisen mukaan pitkälahkeiset suojavaatteet ovat kuitenkin tarpeen. Esimerkiksi viime kesänä työntekijä sai pienen palovamman paljaan ihon koskiessa kuumaan putkeen haalarin hihan ja hanskan väliin jääneestä kohdasta. Paras keino kannustaa työntekijöitä kiinnostumaan työsuojelusta on kysellä ja kuunnella heidän mielipiteitään. Jokainen työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija. Kun työntekijät kokevat pystyvänsä vaikuttamaan asioihin, he myös noudattavat työturvallisuusohjeita, Hännikäinen sanoo. VALTUUTETUSTA PÄÄLLIKÖKSI Kiinnostus ja aloitteellisuus johtavat usein mielenkiintoisiin tehtäviin. Näin kävi myös Hännikäiselle, kun hän yli kaksikymmentä vuotta sitten vasta taloon tulleena esitti työsuojeluun liittyviä kehitysideoita esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulla. Häntä pyydettiin asettumaan ehdolle työsuojeluvaltuutetuksi ja luottamustoimi kesti peräti 18 vuotta. Muutama vuosi sitten Hännikäinen valittiin työsuojeluasiantuntijan tehtäviin, joista hän siirtyi nykyiseen pestiinsä. Työsuojelupäällikkönä Hännikäinen on tekemisissä kaikkien työturvallisuuteen liittyvien asioiden kanssa Loviisan ydinvoimalassa. Mahdollisuuksien mukaan hän osallistuu työmaaprojektien palavereihin, kun asialistalla on työsuojeluun liittyvät kysymykset. Päivittäisiin tehtäviin kuuluu myös työsuojeluohjeistusten kirjoittamista, kouluttamista, kulkulupiin liittyvien työturvallisuuskoulutusten hyväksymisiä ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Toisinaan hän selvittelee työlupiin liittyviä asioita tai työturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä aluehallintoviranomaisten kanssa. 15

16 Toukokuussa keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset tekivät hallitusohjelmaa valtion juhlahuoneistossa Smolnassa Helsingissä. Raippaa, remmiä ja porkkana TEKSTI: Petteri Oksa, elinkeinopoliittinen asiamies KUVA: Annika Rauhala 16

17 Juha Sipilän hallituksen ohjelman tekemisessä huomion sai sen tekotapa, jota pääministeri johti prosessikaavionsa avulla. Järjestelmälliseltä vaikuttanut tapa keräsi kiitosta. Ohjelma on kuitenkin sellainen paketti, että tekotapa on jo unohtunut kaikilta. Hallitus pyrkii tasapainottamaan Suomen talouden. Tavoitteena on velkaantumisen taittaminen vaalikauden loppuun mennessä ja velanoton lopettaminen muutamaa vuotta myöhemmin. Valtion menoja leikataan vähintään neljällä miljardilla eurolla hallituskaudella. Leikkaukset kohdistuvat ennen kaikkea lapsiin, nuoriin, opiskelijoihin, eläkeläisiin sekä asumiseen ja koulutukseen. Suurimmat säästöt otetaan poistamalla lapsilisät ja opintotuki indeksistä sekä jäädyttämällä muita. Myös korkeakoulujen rahoituksesta säästetään. Vastineeksi toteutetaan tuloveron inflaatiotarkistukset, nostetaan kotitalousvähennystä ja jatketaan solidaarisuusveroa. Myös yrittäjille tulee pieniä verohelpotuksia. Kotimainen ostovoima ei kasva. TARJOUS, JOSTA EI VOI KIELTÄYTYÄ? Hallitus tarjoaa työmarkkinajärjestöille yhteiskuntasopimusta, jonka pääasiallinen tarkoitus on laskea yksikkötyökustannuksia viisi prosenttia. Kyse on palkkojen alentamisesta, joka ilmeisesti pyritään tekemään työaikaa pidentämällä. Jos tarjoukseen ei suostuta, hallitus sekä leikkaa lisää menoja että korottaa veroja. Hallituksen neuvottelutaktiikka johtaa muun muassa lapsilisien leikkaamiseen, eläkkeiden indeksien jäädyttämiseen ja vuorotteluvapaan lakkauttamiseen. Vastapainoksi tarjotaan miljardin euron tuloveron alennus pakettia. Näistä lähtökohdista on vaikea käydä aitoa neuvottelua. KASVUN EVÄÄT Suomi on kuitenkin tarkoitus saada kasvuun. Budjetin peruslinja on voimakkaasti leikkaava, joten kasvu ei voi löytyä kotimaisen ostovoiman kautta. Hallitus sitoutuukin siihen, että teollisuuden kustannukset eivät kasva. Osana hallitusohjelmaa on investointipaketti, kooltaan 1,6 miljardia euroa. Siitä 600 miljoonaa käytetään korjausvelan kaventamiseen tienpidossa. Se on hyvä avaus edellisten hallitusten päästettyä korjausvelan räjähtämään. Koeaikaa uhkaa pidennys. Miljardi käytetään hallituksen kärkihankkeisiin vielä määrittelemättömällä tavalla. Hankkeita ovat muun muassa biotalous, kotimainen energia, koulutus ja digitalisaatio. Lisäksi yliopistoja ja julkisia rahastoja pääomitetaan muun omaisuuden myyntituloilla. Oikein käytettynä hankkeista saadaan vipuvarsi vientivetoiseen kasvuun. Toisaalta sekä Tekesin että Suomen Akatemian tukia leikataan ja strategisen huippuosaamisen keskittymät, SHOK:t, lakkautetaan. Myös t&k-menoja siis karsitaan. Kasvua haetaan myös sääntelyä karsimalla ja innovatiivisia hankintoja edistämällä. Kauppojen aukioloja vapautetaan ja isojen teollisten hankkeiden lupien saamiseen luodaan kiirehtimiskaista. Myös sote ja kuntauudistuksilla yritetään luoda rakenteellisen kasvun eväitä. HYVÄSTIT YLEISSITOVUUDELLE Ohjelmaan on kirjattu nippu työelämän muuttamiseen tähtääviä toimia. Näistä on tarkoitus tehdä yhdessä järjestöjen kanssa esitys lokakuun puoleen väliin mennessä. Paikallisen sopimisen laajentaminen on kirjattu siten, että hallitus haluaa laajentaa sopimista tavalla, joka merkitsee yleissitovuuden loppua. Koska jo nyt paikallisesti voidaan sopia paljon, kyse lienee halusta alittaa työehtosopimusten taso merkittävästi. Muita merkittäviä työelämän muutoksia ohjelmassa ovat koeajan pidentäminen ja alle vuoden mittaisten määräaikaisten työsuhteiden teko ilman perusteita. Lisäksi irtisanomisten jälkeistä takaisinottovelvoitetta halutaan lieventää ja pitkiin, yli viiden viikon lomiin halutaan sairauslomatapauksissa karenssi. Myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan ja vuorotteluvapaan ehtoja kiristetään. KOHTI UUTTA KASVUA? Leikkaus- ja korotustoimet toteutetaan siinäkin tapauksessa, että talouskasvu loisi budjettiin pelivaraa. Mahdollinen liikkumavara suunnataan velanmaksuun. Tässä olisi voinut käyttää toisenlaistakin harkintaa, kun lainaraha on niin halpaa kuin nyt. Koulutus- ja elinkeinopoliittiset leikkaukset ovat joka tapauksessa myrkkyä tulevaisuuden kasvulle. Saattaa olla, että ne kompensoidaan strategisilla kärkihankkeilla. Toisaalta suomalainen koulutus- ja innovaatiojärjestelmä on ollut varsin toimiva. Hallituksen ohjelma tarjoaa raippaa; se haluaa pakottaa suomalaiset töihin. Myös remmi on käytössä; lihaa kiristetään ja kuritetaan monesta kohdasta. Lopuksi nenän edessä killuu myös yksinäinen porkkana: lupaus tulevasta kasvusta. 17

18 Edunvalvonta ylittää kansalliset rajat TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Benoit Tessier /Lehtikuva/Reuters Nokian yritysjärjestely voi poikia suomalaisille uusia insinöörityöpaikkoja pitkän ajan kuluessa. Verkkolaitteita valmistava Nokia yhdistyy ensi vuonna ranskalaisen kilpailijansa Alcatel-Lucentin kanssa. Nokialla on yli työntekijää 140 maassa ja Alcatel-Lucentilla yli työntekijää 130 maassa. Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko näkee myönteisenä, että Nokia haluaa kasvaa omalla bisnesalueellaan ja sitä kautta saavuttaa uutta liiketoimintaa sekä uusia asiakkaita. Merkittävintä on se, että Nokia vahvistaa asemaansa maailman johtavana verkkojen toimittajana ja verkkolaitteiden valmistajana. Pidemmälle aikavälillä sen pitäisi tuoda Suomeenkin hyvää ja toivottavasti jopa lisää työpaikkoja, Kokko arvioi. Hänen mukaansa suomalaiset insinöörit ja muut ylemmät toimihenkilöt ovat hinta-laadultaan hyviä työntekijöitä kansainvälisessä vertailussa, minkä tähden yritykset haluavat tulla tänne. Lisäksi Suomen vahvuutena on tuotekehitys ja tutkimus, korkean osaamisen työpaikat. Tuotannon työpaikkoja tuskin syntyy paljon lisää, valitettavasti. SUOMEN INTRESSIT ON TURVATTAVA Fuusiotilanteissa yrityksissä on usein päällekkäisiä tehtäviä, joita vähennetään. Kokko toivoo, että karsintaa tehdään liiketaloudellisilla perusteilla eikä poliittisilla sopimuksilla. Jos ranskalainen valtio-omistaja noin kolmen prosentin omistusosuudella on sopinut Nokian kanssa, ettei Ranskasta vähennetä, niin Suomen uuden elinkeinoministerin pitää pyrkiä samaan, Kokko vaatii. Elinkeinoministerin on neuvoteltava Nokian kanssa, miten Suomessakin voidaan estää ainakin laajamittaiset henkilöstövähentämiset. Jos niitä tulee, irtisanotuille on löydettävä uutta työtä. Fuusion toteutumiseen on vielä pitkä matka. Insinööriliitto suurimpana YTN:n jäsenliittona on kuitenkin jo asiassa aloitteellinen ja aktiivinen. Kokon mukaan suunnitelmissa on ottaa yhteyttä ranskalaiseen ja amerikkalaiseen ay-liikkeeseen yhteistyössä Nokian kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. Tärkeintä on eri maiden liittojen yhteistyö, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen koko globaalin työyhteisön kannalta. JÄSENTEN ASIAT OTETTU HUOMIOON Fuusiouutisen julkaisemisesta on vasta tovi, joten ei vielä tiedetä, mihin kaikkeen se tulee vaikuttamaan. Liitto kuitenkin seuraa tilannetta koko ajan. Jos fuusioon liittyvät asiat askarruttaa mieltä, kannattaa olla yhteydessä liittoon. YTN järjestää tilaisuuksia asiasta myöhemmin. Niihin kannattaa tulla paikalle. Henkilökohtainen aktiivisuus on tärkeätä tällaisissa tilanteissa sekä oman itsensä että kaikkien työkaverien kannalta, Kokko painottaa. 18

19 ILMOITUS

20 Sopeutumiskykyinen selviää työmarkkinoilla TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Annika Rauhala Juho Äännevaaran päivittäinen neljän tunnin työmatka vaihtui sopivan mittaiseen pyöräilylenkkiin kodin ja työpaikan välillä. Viime syyskuusta lähtien tietotekniikan insinööri Juho Äännevaara on työskennellyt projektiinsinöörinä Gemalto Oy:ssä Vantaalla. Yritys on toiminut tällä nimellä kahdeksan vuotta, mutta sillä on pitkä historia. Suomen Pankin setelipaino perustettiin vuonna 1885 ja neljännesvuosisadan se ehti toimia Setec Oy:nä ennen nykyistä nimeä. Olen joka paikan höylä. Tehtaan seinien sisäpuolella tapahtuva toiminta on leikkikenttäni, Äännevaara kuvailee. Prosessin kehityksessä työskentelee muutama henkilö hänen lisäkseen. Osalla tiimiläisistä on pitkä työura talossa. Gemaltolla on myönteinen haaste kehittyä tuotantoluvuissa, mikä tarkoittaa vaatimuksia uuteen tekniikkaan. Tuomme tuotantoon uusia laitteita, jotka valjastetaan tuotantokoneistoon sopivaksi, Äännevaara kertoo. Täällä on ollut hyvällä tasolla ymmärrys tuotantolaitteista ja tekniikasta, mutta prosesseihini ja ihmisten osaamiseen sekä ohjaamiseen halutaan lisää panosta. Kun nykyinen pesti laitettiin hakuun, esimies haki lean-osaamista. Sitä Äännevaaralla on edellisten työpaikkojen peruna. Parhaillaan Äännevaara on lainassa isossa projektissa laatuosastolla; hän keskittyy kaikkeen muuhun kuin mitä varsinainen toimenkuva sisältää. KEHITYSTEHTÄVÄT SAMANLAISIA Gemalto valmistaa esimerkiksi erilaisia huipputeknologiaa vaativia passeja sekä henkilö-, ajo- ja yrityskortteja. Itselleni digitaalinen turvallisuus ja turvapainotekniikka ovat uusia toimialoja. Tuttuakin on paljon, Äännevaara toteaa. On teollisuuden ala mikä tahansa samat lainalaisuudet pitävät. Jotain tulee taloon sisään ja jotain lähtee toisesta päästä ulos. Välillä tapahtuvat asiat voivat olla hyvinkin erilaisia. Jos osaa kehittää tiettyä prosessia, osaa insinöörin mielestä kehittää muitakin, kun ei ajattele liikaa itse tuotetta. KAHDEKSAN VUOTTA NOKIALLA Opintojen loppusuoralla Äännevaara sai vakinaisen työpaikan Nokialta Salosta. Kesät hän oli jo työskennellyt talossa. Vakinaistamisen jälkeen hän arveli, ettei tule tekemään talossa yhtä pitkää työuraa kuin osa kollegoista, joilla oli vuosikymmenten kokemus. Äännevaara keräsi eri tehtävissä kaiken opin, mitä Nokia pystyi tarjoamaan. Jo silloin oli ajatuksena, että prosessi- ja laadunkehitystehtävät tulevat olemaan mukana. Laskin, että kahdeksan vuoden aikana meillä oli kahdeksat yt-neuvottelut. Joka kerta tuli uusi päällikkö tai tiimi. Pari vuotta sitten oli aika lähteä vapaaehtoisesti, tukipaketin kanssa. Se oli hyppy tuntemattomaan. Aika kultaa muistot. Nokia oli hyvä koulu, näin jälkeenpäin ajateltuna. Opin todella paljon, sillä tuotantotekniset ratkaisut ja koulutus olivat korkealla tasolla. Äännevaara seuraa nykyään Nokian taloudellista tilannetta, mutta ei enää tuotteita. PITKIÄ TYÖNHAKUPROSESSEJA Aika ilman töitä kesti viisi kuukautta, keväästä syksyyn. Äännevaara arvioi tehneensä tuolloin 75 hakemusta. Syksyllä työnhaku natsasi, ja hän sai paikan sisäisen logistiikan asiantuntijatehtävissä Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa. Kun aloitin, talossa tehtiin muutamia kymmeniä autoja päivässä. Vuoden kuluttua autoja tehtiin kymmenkertainen määrä. Uudenkaupungin vetovoima oli yllättävän suuri, sillä samassa tiimissä ja muuallakin tehtaalla näkyi tuttuja kasvoja Salosta. Pitkät työmatkat alkoivat kuluttaa; viikossa ajomatkoihin meni parikymmentä tuntia. Oma aika jäi vähiin eikä perheellekään ollut aikaa riittävästi. Rahaakin kului paljon, kun julkiset liikenneyhteydet eivät toimineet. Koko perhe muutti keväällä Salosta Espooseen, ja kummallakin puolisolla on työpaikka pyöräilymatkan päässä. Juho Äännevaara on ollut työmarkkinoilla 10 vuotta. Hänen mielestään 10 vuoden ura yhdessä yrityksessä on nykyään pitkä eikä hän oleta sellaista omalle kohdalleen. Työelämässä pitää ottaa vastaan, se mitä tulee ja koettaa soveltaa aiemmin oppimaa. Sopeutumiskyvylle on tarvetta. 20

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

TTK Työhyvinvointipalvelut

TTK Työhyvinvointipalvelut TTK Työhyvinvointipalvelut Työelämäryhmän esitys Työhyvinvoinnin palvelukeskus TTK:een Työpaikkojen tarpeita varten luodaan Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää, miten nuoria tulisi johtaa ja miten heidän työnsä tulisi organisoida. 2. Selvittää, miten nuoret näkevät tieto- ja viestintäteknologian roolin esimiestyöskentelyssä

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke

Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Työturvallisuuskeskus TTK ja kemianteollisuuden oppilaitosyhteistyöhanke Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Prosessiteollisuuden kesäkoulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Petri Pakkanen Taustatietoja

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Yksityinen sektori vetovoimainen kaikissa tutkituissa ryhmissä

Yksityinen sektori vetovoimainen kaikissa tutkituissa ryhmissä 1 T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media Oy is a part of TAT Group together with Economic

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari

Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Suuntautuminen ja työharjoitteluseminaari Stadia 11.10.2007 Ilkka Leskelä Sisältö 11.10.2007 1. Koulutustausta ja nykyiset työtehtävät 3. Opiskelijasta ammattilainen rakennusliikkeessä ja työtehtävät 1

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot