Tienvarsikulttuuriympäristöjen hoito

Transkriptio

1 Tienvarsikulttuuriympäristöjen hoito Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä Sisäisiä julkaisuja 2/2007

2

3 Tienvarsikulttuuriympäristöjen hoito Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä Sisäisiä julkaisuja 2/2007 Tiehallinto Helsinki 2007

4 Kannen kuva: Tiina Myllymäki Trömperin kestikievari, Halikko Genimap Oy, lupa L4377 Maanmittauslaitos lupa nro 10/MYY/06 ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Edita Prima Oy Turku 2007 Julkaisua saatavana: Faksi Puhelin TIEHALLINTO Turun tiepiiri Yliopistonkatu 34 PL TURKU Puhelinvaihde

5 Tienvarsikulttuuriympäristöjen hoito: Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä. Turku Turun tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 2/ s. + liite ISSN X, TIEH Asiasanat: asuinympäristö, hoito, kulttuuriympäristö, maisema, niitto, höyläys, rakennettu ympäristö, tieympäristö, ympäristö Aiheluokka: 70 TIIVISTELMÄ Tienvarsikulttuuriympäristöjen hoidon pilottiprojektin lähtökohtana on ollut Tiehallinnon vuonna 2005 julkaisema "Yleisten teiden hoito ja ylläpito kulttuuriympäristössä" -toimintalinja. Toimintalinjan käyttöönotto edellytti siinä hahmotellun toimintamallin testaamista työn konkreettisen ohjeistuksen laatimista ja työmäärien arviointia varten. Toimintamallia testattiin pilottihankkeessa Turun tiepiirissä, Halikon alueella Tiehallinnon tutkimus- ja kehittämistoiminnan projektina. Pilottihankkeessa testattiin sekä kulttuuriympäristöjä koskevan tiedon keräämistä ja käsittelyä että tiealueella olevien kulttuuriympäristöjen inventointia, kohteiden priorisointia ja niiden hoidon suunnittelua. Pilottihankkeessa saadut kokemukset toimintalinjan käytöstä osoittavat, että kulttuuriympäristöjen uudelleenluokitus toimintalinjan mukaisiin luokkiin ei pilottiprojektissa saatujen kokemusten mukaan ole tarpeellista, vaan suositellaan olemassa olevien määrittelyjen käyttöä. Lisäksi kulttuuriympäristöjen kohdeinventointi on kuvattu toimintalinjassa epärealistisesti. Kohdeinventointi tulisi nähdä ennemminkin maastoinventointia rajaavana vaiheena. Maastoinventointi aikaa vievänä ja kustannuksiltaan suurena työvaiheena vaatii, että maastossa inventoitavat kohteet valitaan huolella asiantuntijatyöhön perustuen. Myös yhteistyötä museoviranomaisten kanssa korostetaan. "Yleisten teiden hoito ja ylläpito kulttuuriympäristössä" -toimintalinjassa hahmoteltu toimintamalli on pilottiprojektissa saatujen kokemusten mukaisesti kevennettynä ja yksinkertaistettuna otettavissa käyttöön tienpitotoimissa.

6

7 ESIPUHE Tämän työn lähtökohtana on ollut Tiehallinnon vuonna 2005 julkaisema Yleisten teiden hoito ja ylläpito kulttuuriympäristössä -toimintalinja. Toimintalinjassa hahmotellaan toimintamallia sekä kulttuuriympäristöjä koskevan tiedon keräämiseen ja käsittelemiseen tiepiireissä että tiealueella olevien kulttuuriympäristöjen inventointiin, kohteiden priorisointiin ja niiden hoitoon. Toimintalinjan tavoitteena on sisällyttää tienvarsikulttuuriympäristöjen hoito osaksi teiden normaalia kunnossapitoa. Lisäksi tavoitteena on tarvittaessa kunnostaa yhteistyökumppaneiden kanssa kulttuuriympäristön arvokohteita erillisinä projekteina. Toimintalinjan käyttöönotto edellytti toimintamallin testaamista työn konkreettisen ohjeistuksen laatimista ja työmäärien arviointia varten. Toimintamallia testattiin pilottihankkeessa Turun tiepiirissä, Halikon alueella Tiehallinnon tutkimus ja kehittämistoiminnan projektina. Turun tiepiirissä tilaajan edustajana toimi vs. ympäristövastaava Niina Jääskeläinen. Työtä ohjaavassa hankeryhmässä toimivat Anna-Leena Seppälä Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta, Paula Saarento ja Tellervo Saukoniemi Turun maakuntamuseosta, Heikki Saarento Varsinais-Suomen liitosta, Pirjo Uusitalo Halikon kunnasta, Satu Mikkonen-Hirvonen Museovirastosta, Marketta Hyvärinen Hämeen tiepiiristä ja Ulla Priha Tiehallinnon keskushallinnosta. Konsulttina toimi Tieliikelaitoksen Konsultointi. Työstä vastasivat projektipäällikkö MMM Tiina Myllymäki, DI Antti Soisalo ja puutarhateknikko Ilse Franzén-Susi. Työn loppuvaiheessa projektipäällikkönä toimi hortonomi Maija Elo. Turussa tammikuussa 2007 Tiehallinto Turun tiepiiri

8

9 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 9 Sisältö 1 JOHDANTO JA TAVOITTEET 11 2 TYÖN RAJAUS 12 3 YLEISINVENTOINTI Yleisinventoinnin aineisto ja sen käsittely Paikkatieto tieosoitetiedoksi 17 4 KOHDEINVENTOINTI Esiselvitys Maastoinventointi 19 5 HOITOSUUNNITELMA 27 6 KUNNOSTUSSUUNNITELMA 31 7 KOHTEIDEN PRIORISOINTI 34 8 TOIMINTALINJAN KÄYTTÖÖNOTON VAATIMAT RESURSSIT 35 9 KOKEMUKSET TOIMINTALINJAN KÄYTÖSTÄ 38 LÄHTEET LIITE 41

10

11 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 11 JOHDANTO JA TAVOITTEET 1 JOHDANTO JA TAVOITTEET Tiehallinto on julkaissut vuonna 2005 toimintalinjan maanteiden hoidosta ja ylläpidosta kulttuuriympäristöissä. Toimintalinjassa on hahmoteltu mallia kulttuuriympäristöjä koskevan tiedon keräämiseen ja käsittelyyn tiepiireissä sekä tiealueella olevien kulttuuriympäristöjen inventointiin, kohteiden priorisointiin ja hoitoon. Tarkoituksena on, että tienvarsikulttuuriympäristöjen hoito sisällytetään osaksi teiden normaalia kunnossapitourakointia. Lisäksi tavoitteena on yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa tarpeen mukaan kunnostaa kulttuuriympäristön arvokohteita erillisinä projekteina. Toimintamallia testattiin Turun tiepiirin alueella vuonna Pilottiprojektissa käytiin läpi toimintalinjan mukainen työskentelyperiaate valitulla alueella. Työvaiheet noudattelivat toimintalinjan mukaista jaottelua: Yleisinventointi kohteiden valinta olevan tiedon käsittely tiedon päivitys ja täydentäminen Kohdeinventointi kohteiden valinta esiselvitys maastoinventointi Kohteiden priorisointi kohteet priorisoidaan kolmeen luokkaan inventointien perusteella Kulttuuriympäristökohteiden hoitosuunnitelmat erilliset kunnostussuunnitelmat kohdekortit ja kohdekohtaiset hoitosuunnitelmat kulttuuriympäristökohteet piirikohtaisissa ja alueurakan viherhoitosuunnitelmissa Kuva 1. Pilottiprojektissa käytiin läpi toimintalinjassa esitetyt työvaiheet. Pilottiprojektissa kerättiin kokemuksia menetelmän toimivuudesta ja työtavoista, mm. paikkatiedon hyödyntämisestä. Samalla selvitettiin eri työvaiheisiin kuluvaa aikaa. Projektin tavoitteena oli siis selvittää paikkatietoaineistojen saatavuus numeerisessa muodossa ja tiedon hyödynnettävyys, käytännön inventointityön läpiviennin menettelyt sekä toimintalinjan käyttöönoton vaatimat resurssit ja kustannukset.

12 12 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä TYÖN RAJAUS 2 TYÖN RAJAUS Pilottiprojektin kohdealueeksi valittiin Salon seutukunta Varsinais-Suomessa. Alueelta on saatavissa Turun maakuntamuseon kattava, paikkatietopohjainen inventointiaineisto, joka kerättiin Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema -projektissa (SARAKUM) vuosina Aineisto sisältää perustiedot alueen muinaisjäännöksistä, rakennetusta ympäristöstä ja maisemahistoriasta sekä kulttuurihistoriallisista arvoista. Tarkempi kohde- ja maastoinventointi rajattiin yhden kunnan, Halikon alueelle. Halikko valittiin kohteeksi tiestön ja kulttuuriympäristökohteiden monipuolisuuden vuoksi. kt 52 Kuusjoki Somero Pori Tampere Halikko Pertteli Kiikala Salo Muurla vt 1 Suomusjärvi Turku Helsinki Perniö Kisko Särkisalo Kuva 2. Salon seutukunta Varsinais-Suomessa.

13 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 13 YLEISINVENTOINTI 3 YLEISINVENTOINTI Yleisinventoinnin tarkoituksena on koota olemassa oleva tieto kulttuuriympäristön arvokohteista. Toimintalinjan mukaan yleisinventointiin otetaan mukaan: Tien suoja-alueella sijaitsevat tai välittömästi siihen liittyvät kohteet Kohteet, jotka on suojeltu jonkin lain tai asetuksen nojalla Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Maakunnallisesti arvokkaat kohteet Museotiet ja sillat Paikallisesti arvokkaat ja arvottamattomat kohteet harkinnan mukaan. 3.1 Yleisinventoinnin aineisto ja sen käsittely Yleisinventointi kattoi Salon seutukunnan alueen 11 kuntaa. Alueelta hankittiin seuraava aineisto: Turun maakuntamuseo luovutti pilottiprojektin käyttöön SARAKUM -projektissa tuotetun, paikkatietoon viedyn aineiston inventoiduista, arvotetuista kiinteistöistä ja alueista Salon seutukunnan alueelta. Karttaaineisto oli MapInfo-muodossa. Aineiston kääntäminen ArcGis-muotoon tehtiin MapInfo ohjelmalla. Aineisto olisi ollut mahdollista kääntää suoraan shape-muotoon myös Arc- Gis ohjelmalla, mikäli aineisto olisi tallennettu MapInfolla.mif-muotoon. Aineiston kääntäminen onnistui ongelmitta, mutta alkuperäisessä aineistossa olleen ongelman vuoksi käännetyissä shape-tiedostoissa oli ylimääräisiä viivoja. Ongelman aiheuttajaa ei ruvettu selvittämään sen tarkemmin, koska Varsinais-Suomen liitolta saatiin käyttöön vastaava aineisto valmiiksi käännettynä. Ominaisuustiedot sisälsivät tiedon kohteesta (kiinteistön nimi, numero, tunnus) ja sen sijainnista (kunta, kylä) sekä kohteen kulttuurihistoriallisen arvon ja arvotuksen perusteluineen. Maakuntamuseon arvotuksessa on käytetty määrittelyjä valtakunnallinen, seudullinen, paikallinen, historiallinen ja maisemallinen. Museovirasto luovutti projektin käyttöön paikkatiedon valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä sekä muinaisjäännösrekisterin aineiston alueelta. Aineisto oli valmiiksi ArcGis-muodossa. Muinaisjäännösrekisterin aineiston ominaisuustiedot sisälsivät tiedot kohteesta (tunnus, kohdenimi, ajoitus, tyyppi, alatyyppi, rauhoitusluokka ja lukumäärä) sekä kohteen sijainnista (kunta ja koordinaatit). Valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä oli ominaisuustietoihin kirjattu kohteen tiedot (nimi, tunnus ja numero).

14 14 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä YLEISINVENTOINTI Genimap Oy, lupa L4377 Halikko maisemahistoria Halikko maisemahistoria Halikko maisemahistoria Arvoalueet Kiinteistöt Muinaisjäännösrekisterin kohteet Muinaisjäännösrekisterin kohteet Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Perinnemaisema Rakennussuojelulailla suojellut kohteet Rakennussuojelulailla suojellut kohteet Sillat Valtakunnallinen maisema-alue Maakunnallinen maisema-alue Kuva 3. Yleisinventoinnin lähtöaineisto Halikon kunnan alueelta.

15 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 15 YLEISINVENTOINTI Genimap Oy, lupa L4377 Halikko maisemahistoria Halikko maisemahistoria Halikko maisemahistoria Arvoalueet Kiinteistöt Muinaisjäännösrekisterin kohteet Muinaisjäännösrekisterin kohteet Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Perinnemaisema Rakennussuojelulailla suojellut kohteet Rakennussuojelulailla suojellut kohteet Sillat Valtakunnallinen maisema-alue Maakunnallinen maisema-alue Kuva 4. Rajattu yleisinventoinnin aineisto Halikon kunnan alueelta.

16 16 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä YLEISINVENTOINTI Lounais-Suomen ympäristökeskus luovutti pilottiprojektin käyttöön Arc- Gis -muotoisen paikkatietoaineiston Salon seudun alueella inventoiduista perinnemaisemista sekä rakennussuojelulailla suojelluista kohteista. Perinnemaisemien ominaisuustiedoissa oli kohteen nimi, alueen koko sekä arvostus. Rakennussuojelulailla suojeltujen kohteiden ominaisuustietoihin oli kirjattu kohteen tunnus ja rakennustiedot. Lisäksi joillekin kohteille oli määritetty koordinaattitiedot. Varsinais-Suomen liitto luovutti pilottiprojektin käyttöön Salon seudun maakuntakaavan arvokkaat maisema-alueet (kh-merkintä). Alueet täydentävät valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Aineisto oli Arc- Gis-muodossa. Aineiston ominaisuustiedoissa oli kohteen nimi ja arvotus (valtakunnallinen, maakunnallinen). Turun tiepiiri luovutti pilottiprojektin käyttöön siltarekisterin tiedot ennen vuotta 1945 rakennetuista silloista. Siltarekisterin perusraportti sisältää tiedot sillan tieosoitteesta, käyttötarkoituksesta, tyypistä, mitoituksesta valmistumisvuodesta, perusparannuksesta ja kunnosta. Kuvassa 3 on esitetty ote edellä mainitusta tiedoista kartalle vietynä. Aineistojen käsittelyyn käytettiin ArcMap8-ohjelmaa. Aineiston käsittely sujui pääosin ongelmitta. Yleisinventointiin liittyvä tietojen hankkiminen sujui tässä projektissa joutuisasti, koska kuntakohtainen inventointitieto oli saatavissa valmiina paikkatietona. Aineisto rajattiin tarkempaa inventointia varten siten, että poimittiin kohteet, jotka sijaitsevat alle 20 metrin päässä maantiestä (suoja-alue). Poikkeuksena olivat maakuntamuseon aineiston arvoalueet, jotka poimittiin 50 metrin etäisyydeltä maantiestä, koska nämä kohteet ovat pistetietoina esitettyjä rakennusryhmiä. Kuvassa 4 on esitetty ote yleisinventoinnin tuloksista rajauksen jälkeen. Kohteiden arvoluokituksessa päädyttiin käyttämään tehdyissä inventoinneissa käytettyä luokittelua. Tieosoitetieto haettiin toimintalinjan mukaisesti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille alueille ja kohteille seuraavan ryhmittelyn mukaisesti: Valtakunnallisesti arvokas! kulttuurimaisema: maisema-aluetyöryhmän mietintö: arvokkaat maisema-alueet (ympäristöministeriö)! perinnemaisema: maisema-aluetyöryhmän mietintö: perinnemaisemat (ympäristöministeriö), Varsinais-Suomen perinnemaisemat inventointi (arvoluokitus V).! rakennettu kulttuuriympäristö: valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, rakennussuojelukohteet (Museovirasto, ympäristöministeriö)! muinaisjäännös: kaikki! tiet ja sillat: museotiet ja sillat, rakennetun kulttuuriympäristön tiekohteet

17 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 17 YLEISINVENTOINTI Maakunnallisesti arvokas! kulttuurimaisema: maakunnallisesti arvokas maisema (maakuntakaava)! perinnemaisema: Varsinais-Suomen perinnemaisemat inventointi (arvoluokitus M).! rakennettu kulttuuriympäristö: maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (maakuntakaava)! tiet ja sillat: maakunnallisesti arvokas historiallinen tie tai silta (maakuntakaava) Paikallisesti arvokkaat kohteet luetteloitiin maakuntamuseon tekemän inventoinnin sekä perinnemaisemainventoinnin mukaisesti. Luokituksen muu saivat kohteet, jotka oli maakuntamuseon inventoinnissa määritelty esimerkiksi ympäristöllisesti tai historiallisesti arvokkaiksi. Myös vanhat siltakohteet, joita ei ollut tehdyissä inventoinneissa luokiteltu, sijoitettiin luokkaan muu. 3.2 Paikkatieto tieosoitetiedoksi Tieosoitetieto määritettiin osalle Halikon kunnan rajatusta yleisinventointiaineistosta kappaleessa 3.1 esitetyn luokittelun mukaisesti. Tieosoitteen määritys tapahtui ArcGis8-ohjelmaan tehdyllä laajennuksella, jossa infotyökalulla saadaan selville tietyn pisteen tierekisteritieto ja x-, y-koordinaatti kohdetta klikkaamalla. Pistemäisille ja viivamaisille kohteille tierekisteritieto määritettiin tien ja kohteen leikkauspisteestä / kuvitellusta leikkauspisteestä. Aluemaisille kohteille määritettiin tierekisteritieto sille välille, jolla tie kulkee aluemaisen kohteen läpi. Aineistosta laadittiin yhteenvetotaulukko maantieverkoston kulttuuriarvokohteista tieosoitteineen. Taulukkoa täydennettiin työn aikana tieosuuksilla, jotka vaativat erityisiä hoito- ja kunnostustoimenpiteitä. Lisäksi eriteltiin ne osuudet ja kohteet, joille määriteltiin normaalia kunnossapitoa täydentäviä tarkennuksia. Keskusteluissa nousi esille, että tieosuuksien luonnetta kuvaavina lisämäärittelyinä tiedot liikennemääristä, nopeusrajoituksista, päällysteestä sekä viherhoitoluokasta olisivat taulukossa valaisevia. Ne jätettiin kuitenkin pois, koska tiedot on saatavissa tierekisteristä, eikä niiden päivittämistä jatkossakaan tehdä tienvarsikulttuuriympäristöjä koskevaan tietokantaan. Taulukko 1. Taulukko 1 Ote taulukosta, johon on viety yleisinventoinnin tuloksia. Nro Kohteen nimi Tieosoite Kh-arvo Alku Loppu V, M, P, muu Tienumero Tieosa Etäisyys Tienumero Tieosa Etäisyys Uskelan- ja Halikonjoen laaksot v Uskelan- ja Halikonjoen laaksot v Uskelan- ja Halikonjoen laaksot v Uskelan- ja Halikonjoen laaksojen laajennusalueet m Uskelan- ja Halikonjoen laaksojen laajennusalueet m Angelniemen entinen kunnantal seudullinen Vähätalo 1/ seudullinen Vartsalan työväentalo seudullinen

18 18 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä YLEISINVENTOINTI Genimap Oy, lupa L Kuva 5. Maastoinventointiin valitut alueet.

19 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 19 KOHDEINVENTOINTI 4 KOHDEINVENTOINTI Kohdeinventoinnin tarkoituksena on selvittää tarkemmin kohteen suhde tieympäristöön sekä tien suhde kohteeseen. Kohdeinventointiin kuuluu toimistotyönä tehtävä esiselvitys, maastoinventointi sekä tietojen dokumentointi. Yleisinventoinnin karttatulosteita kunkin 11 kunnan alueelta tarkasteltiin ohjausryhmän kokouksessa. Halikko valittiin tarkemmaksi inventointialueeksi sen kohteiden monipuolisuuden vuoksi. Lisäksi tiet kunnan alueella ovat eriikäisiä ja toiminnalliselta luokaltaan monipuolisia. 4.1 Esiselvitys Halikon arvokohteita tarkasteltiin karttatulosteella, jossa gt-karttapohjalle oli viety maanteiden läheisyydessä olevat kohteet sekä vanhat tielinjat. Tämä tarkastelu tehtiin pääasiassa työryhmän ja ohjausryhmän paikallistuntemukseen turvautuen. Lisäksi käytettiin tukena valtakunnallisten ja maakunnallisten inventointien raportteja sekä Turun maakuntamuseon luovuttaman inventointiaineiston sisältämää tiivistettyä tietoa kohteiden ominaisuuksista. Projektiryhmä esitti maastotarkasteluun valittaviksi tieosuuksia, jotka noudattelevat pääpiirteissään perinteisiä tielinjauksia ja joiden varressa on runsaasti ja monipuolisesti inventoituja rakennuksia, kohteita ja alueita. Paikallistuntemus oli kohteiden valinnassa avuksi. Ohjausryhmän kokouksessa näitä maastoinventointialueita hieman laajennettiin. Alueet on esitetty kuvassa 5. Vihreät rajaukset ovat alueita, jotka tulivat hankeryhmän esityksestä mukaan maastotarkasteluun. Ennen maastokäyntiä tutkittiin Turun maakuntamuseon inventointikortit valittujen tieosuuksien kohteista. Inventointien läpikäynti oli työlästä kohteiden suuren määrän takia, eikä tarkastelulla saatu lisätietoa kohteiden ja tien suhteesta. Inventointitiedon kyläkohtainen arkistointitapa aiheutti lisätyötä, koska kylien alueet vaihtelivat tieosuuksilla paljon ja oikeaa kylää oli välillä vaikea löytää. Kunnista löytyviä kyläjakokarttoja kannattaa tässä vaiheessa käyttää apuna. Edelliseen perustuen voidaan todeta, että ennen maastoinventointia tehtävä tarkennus on toimintalinjassa esitetty turhan raskaana. Tässä vaiheessa kannattaa vielä tukeutua paikallistuntemukseen sekä asiantuntijoiden (maakuntamuseo, kunta, tiepiiri) haastatteluun. Toimenpiteitä vaativat alueet ja kohteet tarkentuvat maastoinventoinnissa, jonka jälkeen mainittujen kohteiden tietoja voidaan vielä tarvittaessa syventää. 4.2 Maastoinventointi Maastoinventoinnin tarkoituksena on dokumentoida mitä elementtejä kohde sisältää, mikä on sen asema tieympäristössä, miten tieympäristö ja sen hoitotoimet mahdollisesti vaikuttavat kohteeseen sekä arvioida kohteen kunto. Kohteiden sijainti voidaan maastossa viedä varta vasten rakennettuun maastotiedon keruujärjestelmään, joka perustuu tieosoitteeseen ja koordinaattitietoon. Tiedot voidaan siirtää tästä järjestelmästä tarvittaessa muihin

20 20 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä KOHDEINVENTOINTI paikkatietojärjestelmiin. Tiedonkeruuohjelmiin ei toistaiseksi ole rakennettu kulttuuriympäristön hoitokohteisiin soveliaita tallennuskortteja. Käytännössä maastossa otetaan näin ylös vain tieosoite (ja koordinaattitieto) ja nimetään kohde. Ominaisuustiedot ja huomiot kirjataan ylös erikseen joko käsin tai tallennusohjelman soveliainta tallennuskenttää hyväksi käyttäen. Tietojen kirjaaminen lopullisessa muodossaan Excel-taulukkomuotoon riittää. Maastossa havainnoidaan lisäksi tieosuudet ja kohteet, joille laaditaan kunnostussuunnitelma tai kohdekohtainen hoitosuunnitelma. Näiden osuuksien ja kohteiden tieosoite voidaan em. tapaan määritellä tiedonkeräysohjelman ja siihen kytkeytyvän gps-paikantimen avulla tai määritellä se myöhemmin karttatyönä toimistossa. Pilottiprojektissa tehtiin maastoinventointi neljällä valitulla tieosuudella. Tieosuuksista tehtiin seuraavia huomioita: Maantie 2351, Hajala Kuva 6. Maastoinventointiosuus maantiellä Valokuvattu kohta rajattu sinisellä. Mt 2351 Maanmittauslaitos lupa nro 10/MYY/06 1 km Osuus sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella ja noudattelee linjaukseltaan vanhaa Turku Viipuri -maantietä. Se on osa Kuninkaantie -nimistä matkailutietä. Tie polveilee kallioselänteiden ja -kumpareiden reunoja myötäillen. Vanha rakennuskanta on niin ikään sijoittunut nauhamaisena selänteen ja pellon rajakohtaan. Inventoidulle osuudelle on näin tyypillistä rakennusten sijainti paikoin hyvin lähellä tietä. Taloilla on omat liittymänsä maantielle. Vain uudemmille asuinalueille on rakennettu yhteinen maantiehen liittyvä kokoojakatu. Koko osuudella tien korkeusasema on noussut. Trömperin kestikievarin kohdalla tien tasausta on laskettu 1990 luvun alkupuolella, mutta paikalla on edelleen lumenaurauksesta ja kuivatuksesta johtuvia ongelmia. Kuva 7. Trömperin kestikievari, mt 2351.

21 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 21 KOHDEINVENTOINTI Tien ja rakennetun ympäristön mittakaavallinen suhde on hyvä ja säilyttämisen arvoinen. Tienvarsikulttuuriympäristön kohentamiseksi ja säilyttämiseksi osuudelle päätettiin kuitenkin tehdä toimenpide- ja hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelma käsittää tieosuuden Trömperin kestikievarilta maantien liittymään saakka, joka on pituudeltaan kaikkiaan noin 4 kilometriä. Trömperin kestikievarin kohdalle päätettiin lisäksi laatia pienimuotoinen kunnostussuunnitelma. Suunnitelmat on esitetty luvuissa 5 ja 6. Maantie 2354 Kuva 8. Maastoinventointiosuus maantiellä Kuvat 9 ja 10. Sorapintainen tie istuu ympäristöönsä. Kuva 11. Kilometripylväs pujokasvuston takana. Maanmittauslaitos lupa nro 10/MYY/06 silta Mt km Maantie 2354 maantieltä 110 Hajalaan kulkee metsäpeitteiseltä kumpareelta toiselle ja tarjoaa säännöllisesti kauniita näkymiä viljelymaisemaan. Pieni joki ylitetään hyväkuntoisella Lokkilan kiviholvisillalla, joka on valmistunut vuonna 1935.

22 22 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä KOHDEINVENTOINTI Sorapintainen tie noudattelee maaston muotoja. Tie sivuaa muutamassa kohdassa pihapiirejä, mutta tien korkeusasema ei ole noussut niiden kohdalla häiritsevästi. Tien ja ympäristön suhde on mittakaavaltaan hyvä eikä arvokohteiden suhteen ole ongelmia. Pienenä hoitotoimenpiteenä kirjattiin vanhojen kilometripylväiden kunnossapito sekä niiden edustojen raivaaminen niittojen yhteydessä. Tien korkeusaseman säilymistä rakennusten kohdalla jatkossakin hyvänä voidaan tulevaisuudessa ohjeistaa siten, että kunnossapito rakennusten lähellä hoidetaan ensisijaisesti muokkaushöyläyksellä siten, että kulutuskerrosmateriaali levitetään irrotus- ja mahdollisen sekoitusvaiheen jälkeen tielle ilman kulutuskerrosmateriaalin lisäystä. Tämä edellyttää tierakenteiden kunnon selvittämistä kohdennetusti niin, että varmistetaan näilläkin kohdilla kulutuskerroksen alapuolisten rakenteiden säilyminen vahingoittumattomana. Kuva 12. Lokkilan kiviholvisilta, mt Maantiet 224 ja 12315, Vaskio Vaskion seudun maisemakuvaan vaikuttavat syvään uurtuneet Kuusjoki ja Vaskionjoki haaroineen. Maantie 224 sivuaa Sahankrotin jokivarsiniityn ja Vaskionjoen laitumen perinnemaisema-alueita, mutta ei tukeudu linjaukseltaan juurikaan maastonmuotoihin. Vanha tielinjaus polveilee maantien molemmin puolin välillä katkeillen. Maantie sen sijaan yhdistää kumpareita ja selänteiden reunoja toisiinsa kulkien talosta taloon. Maantien 224 luiskat ulottuvat edellä mainittuihin perinnemaisema-alueisiin. Tien tasaus on tällä kohdalla korkealla. Tie ei liity perinnemaisemaalueeseen kasvillisuudeltaan eikä sijainniltaan, mutta tielläliikkujalle avautuu näyttävä maisema. Tienvarsien säännöllisellä niitolla näkymä säilyy. Luiskan alareunoihin saakka niitto ei ulotu, joten sen ajoittamisella ei ole niittykasvillisuuden mahdollisen leviämisen kannalta merkitystä. Maantien osalta ei ollut havaittavissa tarvetta toimenpiteille. Nykyinen hoito riittää tienvarsikulttuuriympäristön säilymiseen.

23 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 23 KOHDEINVENTOINTI Kuva 13. Maastoinventointiosuus maanteillä 224 ja Maanmittauslaitos lupa nro 10/MYY/06 Mt Mt km Maantiet 110, 224, 2241, 2351 ja 12210, Halikon kirkonkylä Maastotarkasteluun valittu alue on Halikon taajama-aluetta. Tienvarsiympäristö on rakennettua ja kulttuuriympäristön arvokohteet sijaitsevat erillisinä taajamarakenteen sisällä. Tienvarsiympäristön rakentamista ja hoitoa määrittelee enemmän taajamaympäristö kuin kulttuuriympäristö. Tiealueella tehtävillä hoitotoimenpiteillä vaikutetaan kulttuuriympäristön arvokohteisiin pääasiassa välillisesti miljöön siisteyden ja huolitellun kokonaisuuden kautta. Tietoisuus taajamaympäristön erityisistä kulttuuriarvoista on tämän vuoksi joka tapauksessa tärkeää. Sekä talvikunnossapito että tienvarsien niitot vaativat tiiviiseen ympäristöön sopivaa kalustoa ja menetelmiä sekä huolellissuutta töiden toteutuksessa. Talvikunnossapidon yhteydessä irronneet reunakivet ja muut kärsineet rakenteet tulee kunnostaa ja oikoa keväällä viipymättä. Myös tienvarsien arvopuustolle mahdollisesti aiheutuneet vauriot tulee hoitaa ajallaan. Taajamateiden suunnittelussa vaikutetaan olennaisesti kulttuuriarvoihin. Kokonaisuuden suunnittelun lisäksi on paljon merkitystä yksityiskohtien huolellisella harkinnalla ja lopullisen toteutuksen tasolla. Rakentamispäätöksen jälkeen on vaarana, että tieto kohteen arvoista ei kanna seuraavaan suunnitteluvaiheeseen tai rakentamisesta ja sen valvonnasta vastaaville. Maastoinventointiosuudella sijaitseva Halikon vanha silta on museosilta ja nykyisin kevyen liikenteen käytössä. Sillan ja sen ympäristön hoito- ja parannustoimenpiteet vaikuttavat olennaisesti tienvarsikulttuuriympäristöön. Puurakenteinen silta on valmistunut vuonna 1864 ja se on peruskorjattu viimeksi vuonna Silta ympäristöineen on pääasiassa edustavassa kunnossa. Kohteen yhteydessä heräsi kuitenkin ajatus siitä, että vanhojen siltakohteiden parannusmenetelmistä ja korjauksissa käytettävistä materiaaleista

24 24 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä KOHDEINVENTOINTI olisi asiallista saada sillansuunnittelijoiden ja museoviranomaisten yhteistyönä ohjeistusta. Huomattavien vanhojen siltojen korjauksista keskustellaan toki museoviranomaisten kanssa. Eri aikakausia huomioivaa toteutustapaa kannattaa kuitenkin harkita varsinaisia nimettyjä arvosiltoja vaatimattomammissakin kohteissa. Kuva 14. Halikon museosilta, mt Kuva 15. Halikon kirkonkylää. Etualalla maantie (Kuva Halikon kunta). Kuva 16. Halikon kirkonkylää taajamatiejärjestelyjen toteutuksen jälkeen syksyllä 2003.

25 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 25 KOHDEINVENTOINTI Maantiet 12085, ja 12093, Vartsala ja Kokkila Vartsalan ja Kokkilan kylien läpi kulkevat tiet ovat kapeita ja päällystettyjä. Tieympäristö on reheväkasvuista. Pihapiirien kasvillisuus tulee monissa kohdissa aivan tiehen kiinni ja kaventaa kokemusta tietilasta entisestään. Tiet myötäilevät maastonmuotoja ja kapeaksi, selänteen reunaa myötäileväksi nauhaksi muodostunutta asutusta. Tienvarsien hoidossa ja kulttuuriympäristön arvoissa ei ollut havaittavissa liiemmin ristiriitaa. Hoidossa huomioitavaksi kirjattiin kahden ulkorakennuksen muodostama porttikohta maantiellä 12093, jossa aurauslumi näyttää rasittavan lähimmän rakennuksen tienpuoleista seinää. Lisäksi maantien varrella olevan laidunalueen kohdalla niittoleveyttä tulee kasvattaa pensoittumisen ehkäisemiseksi. Niittotyössä tulee varoa tieosuuden pihapiirien kasvillisuutta ja muuta arvokasvillisuutta, erityisesti kookkaita jalopuita ja maamerkinomaisia yksittäispuita. Kuva 17. Maastoinventointiosuus maanteillä 12085, ja Maanmittauslaitos lupa nro 10/MYY/06 Mt porttikohta Mt Mt laidunalue 1 km

26 26 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä KOHDEINVENTOINTI Kuva 18. Maantie Pihapiirit ja niiden kasvillisuus rajaavat tietilaa. Kuva 19. Maantie Ulkorakennukset muodostavat porttikohdan. Aurauslumi rasittaa tienpuoleista seinää. Kuva 20. Maantie Niiton ulottaminen ojanpohjaan estää kauniin näkymän umpeenkasvun.

27 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 27 HOITOSUUNNITELMA 5 HOITOSUUNNITELMA Maantien 2351 tienvarsikulttuuriympäristön parantamiseksi Hajalan kohdalla laadittiin hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmassa esitetään parannustoimenpiteitä Trömperin kestikievarilta maantien liittymään saakka. Trömperin kohdalle laadittiin pienimuotoinen kunnostussuunnitelma. Hajalan tienvarsikulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Kuvien kartoilla on esitetty Hajalan tienvarsikulttuuriympäristön hoitotoimenpiteet maantiellä 2351 tieosuudella 2/4200-3/2720. Toimenpiteet koskevat osittain tiealueen ulkopuolisia alueita. Toimenpiteiden toteuttaminen olisikin järkevintä tehdä osallistuvana yhteistyöprojektina. Tiealueelle esitetyt toimenpiteet ovat toteuttavissa erillisinä, kunnossapitourakoinnin yhteydessä. Tien korkeusaseman laskeminen tulee harkittavaksi tien perusparannuksen yhteydessä. Kuvat 21 ja 22. Maantie Keskeisellä kyläalueella tienvarsikasvillisuuden siistiminen parantaa näkymiä ja puuston edellytyksiä kasvaa maisemaa rikastuttavaksi tekijäksi. Tieosuuden hoitourakoinnissa ohjeistus niiton ulottamisesta ojan pohjaan saakka parantaa tieosuuden maisemallista arvoa ehkäisemällä pusikoitumista ja parantaen yleisnäkymän siisteyttä. Tienvarsipuuston raivauksen ulottaminen ojan ulkoluiskaan ja paikoin tiealueen ulkopuolelle parantaa tienvarsipuuston kuntoa ja kehittymismahdollisuuksia sekä avaa näkymiä kulttuurihistorialliseen rakennuskantaan. Raivauskohteet on merkitty toimenpidekartoille. Kuva 23 (vas.). Pysäkkikatoksia on uusittu syksyllä Perinteinen katostyyppi ei herätä huomiota ja istuu näin luontevana tien varren rakenteena arvoympäristöön. Kuva 24 (oik.). Kesän 2006 koirankuppi löytänee paikkansa myös uuden katoksen alla.

28 28 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä HOITOSUUNNITELMA Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla tieosuudella kannattaa yksityiskohtiin kiinnittää huomiota. Niillä on merkittävä vaikutus yleisvaikutelmaan, vaikka rahalliset satsaukset ovat yleensä pienet. Hajalan kylän osuudella pysäkkikatoksien uusiminen on ajankohtaista. Osa katoksista onkin uusittu syksyn 2006 aikana. Uusittujen katosten tyyppi on perinteinen ja siisti, maisemakuvassa melko huomaamaton. Kylän kaikki pysäkkikatokset tulisi uudistaa tällä tavalla yhdenmukaiseksi. Tien varressa olevat jätepisteet voidaan maastouttaa paremmin arvomaisemaan puurakenteisella, rajaavalla aidalla tai pienimuotoisilla istutuksilla. Pelkästään jo kiinnittämällä huomiota jätepisteiden toteutuksen huolellisuuteen ja rakenteiden viimeistelyyn saadaan aikaan selvää parannusta maisemakuvaan. Kuvat 27 ja 28. Maantie Tien läheisyys tuo ongelmansa. Rakennuksia suojataan eri tavoin liikenteen ja kunnossapidon rasituksilta. Tien vieressä on rakennuksia, joita on suojattu puurakenteisin aidoin. Kunnossapidon aiheuttamaa rasitusta voidaan lieventää aurausnopeuden laskemisella näillä paikoilla. Lumen kasautumista ja viipymistä näillä pohjoispuolen seinustoilla ei voi kuitenkaan täysin välttää. Aurauskaluston tekninen kehittäminen siten, että lyhyillä osuuksilla olisi mahdollista kerätä lumi pois ja siirtää se auran edessä vähemmän rakennusta kuormittavaan paikkaan, olisi tervetullutta. Aurauslunta kestävän pensasistutuksen käyttö alhaisen nopeustason tiellä on paikoin maisemakuvassa parempi ratkaisu kuin suoja-aita. Pensaslajeina tulevat kyseeseen esimerkiksi pihlaja-angervo, virpiangervo, pajuangervo ja juhannusruusu. Tällaisissa kohdissa lumenauraus edellyttää joka tapauksessa varovaisuutta. Yhtenäinen huomiomerkintä talvikunnossapidossa varottaville kohteille on tarpeen. Nopeusrajoituksen alentaminen 50 km/h:iin kylän keskeisellä osalla vahvistaa viestiä kylän keskustaan saapumisesta. Ajonopeuksien laskeminen vähentää tarvetta suojata pihapiirejä liikenteeltä ja rakennuksia ajoneuvojen ja Kuvat 25 ja 26. Maantie Tarpeelliset jätepisteet olisi mahdollista rajata esim. istutuksin hienovaraisesti maisemaan sulautuviksi.

29 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 29 HOITOSUUNNITELMA kunnossapitokaluston aiheuttamilta roiskeilta. Hoitosuunnitelman osuus priorisoidaan inventoinnissa luokkaan 2. Hoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen osuus siirtyy normaaliin kunnossapitoon. Niittoa koskevan erityismäärittelyn tulee kuitenkin kulkea mukana kunnossapidon laatumäärittelyissä. Tienvarsipuuston raivaustarve tarkistetaan kerran viidessä vuodessa. Kuva 29. Maantie Hoito- ja toimenpidesuunnitelmakartta 1. Maanmittauslaitos lupa nro 10/MYY/06 Kuva 30. Maantie Hoito- ja toimenpidesuunnitelmakartta 2. Maanmittauslaitos lupa nro 10/MYY/06

30 30 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä HOITOSUUNNITELMA Kuva 31. Maantie Hoito- ja toimenpidesuunnitelmakartta 3. Maanmittauslaitos lupa nro 10/MYY/06

31 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 31 KUNNOSTUSSUUNNITELMA 6 KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kunnostussuunnitelmaa koskee tieosuutta 2351/3/ Nykytila Trömperin kestikievarin kohdalla maantien 2351 korkeusasemaa on laskettu arvorakennuksen kohdalla. Toimenpiteen toteuttamisen jälkeen on rakennuksen kohdalla kuitenkin edelleenkin ongelmia aurauslumien ja kuivatuksen suhteen. Maastotarkastelussa havaittiin tien korkeusaseman laskemisen yhteydessä muodostuneen tieluiskan vakiintuneen huonosti. Kalliopohjaisesta moreenirinteestä valuu tähän kohtaan runsaasti vettä. Luiskaan on muodostunut uoma, mutta vettä tihkuu muuallakin luiskassa maakerroksen läpi. Uoman reunat ovat syöpyneet. Hienojakoista maa-aineista ja hiekkaa kulkeutuu ojaan, joka ei näin toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kuvat 32 ja 33. Maantie Trömperin kestikievarin kohdalla tien toisella puolella oleva leikkausluiska. Leikkausluiskan itäpuolella on kohta, jossa maa-aines on valahtanut ilmeisesti alla olevan kalliopinnan jyrkkyydestä johtuen alas. Paikka on epäsiistin, ryteikköisen maankaatopaikan näköinen. Kuva 34 (vas.). Ryteikköinen kohta maantien pohjoispuolella. Kuva 35 (oik.). Trömperin kestikievari. Trömperin kestikievarin kohdalla rakennusta on pyritty suojaamaan syreenipensasrivillä. Pensaat eivät ole täysin elinvoimaisen näköisiä.

32 32 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kunnostustoimenpiteet Tien pohjoispuolen leikkausluiska vakiinnutetaan. Luiskaan syöpyneen uoman reunat vahvistetaan suodatinkankaalla ja murskeella. Ojan reunaan ulottuvan kallion päältä kuoritaan löyhä maa-aines pois. Rinteeseen istutetaan pajupistokkaita (esim. peittopaju, Salix x aurora Tuhkimo ). Luiskan itäpuolella oleva ryteikkö raivataan. Valahtaneen kuopan reunan kasvillisuus siistitään raivauksella. Paljastuneeseen maaluiskaan istutetaan ryhminä pajupistokkaita. Kestikievarin edustan pensasistutus uusitaan. Rakennuksen edustalle tietä vastaan istutetaan pensasryhmät rakennuksen molempiin päihin suojaamaan rakennusta aurauslumen roiskeilta. Keskelle jätetään istuttamaton alue, koska näkymää kievarirakennukseen ei haluta peittää kokonaan. Pensasistutuksia ei saa istuttaa lähelle kievarirakennuksen seinää, vaan mahdollisimman lähelle ojan ulkoluiskan reunaa. Pensasriville kaivetaan yhtenäinen, 60 cm syvä kasvualusta. Kasvualustana käytetään laadukasta, rikkakasvitonta multaa. Pensaslajeina käytetään pihasyreeniä ja juhannusruusua. Suojaistutusvaikutelmaa lievennetään jatkamalla istutustapaa myös piha-alueelle. Nopeusrajoitusmerkin siirto itään päin ennen kievaria vaikuttaa laskevasti sekä ajoneuvojen nopeuksiin että aurausnopeuksiin. Yleisvaikutelmaa museon pihasta parantaisi ajopuomin vaihtaminen puiseen ja jäteastian sijoittaminen ulkorakennuksen yhteyteen sijoitettavaan aitaukseen. Käymälärakennuksen ja jätepisteen näkymistä kannattaa pehmentää luonnonmukaisella istutuksella, esimerkiksi parilla kuusella. Toimenpiteet on esitetty kuvassa 37. Hoitosuunnitelma tulee ennen toteuttamista hyväksyttää museoviranomaisilla. Kuva 36. Museorakennuksen tulee sijaita 60 km/h nopeusrajoitusalueella. Hoito jatkossa Tieluiskan vakiintumista seurataan. Jos toimenpiteillä ei saada aikaan haluttuja tuloksia, tulee harkita rinnettä pitkin valuvan veden johtamista luiskan sivuille ylemmäksi rinteeseen kaivettavan niskaojan avulla. Muutoin tieosuus siirtyy luokkaan 2, eli hoidettavaksi tieosuudelle laaditun, kohdassa 5 esitetyn hoitosuunnitelman mukaisesti.

33 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 33 KUNNOSTUSSUUNNITELMA Tienvarsiryteikkö siistitään Kallion pinnalta kuoritaan irtain maa pois. Uoman reunat vahvistetaan suodatinkankaalla ja murskeella. Käymälärakennuksen ja jäteastioiden eteen hieman suojapuustoa tai suoja-aita. Leikkausluiskaan istutetaan pajupistokkaita. Museorakennuksen kohdalla pensasaita korvataan istuttamalla syreeni- ja juhannusruusuryhmät rakennuksen suojaksi. Kuva 37. Kunnostustoimenpiteet Trömperin kestikievarin kohdalla.

34 34 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä KOHTEIDEN PRIORISOINTI 7 KOHTEIDEN PRIORISOINTI Kulttuuriympäristökohteiden priorisoinnissa määritellään, miten kulttuuriympäristökohteet otetaan huomioon tien kunnossapitourakoissa ja hoitosuunnitelmissa. Toimintalinjan mukaan kohteet priorisoidaan seuraavasti: Luokka 1. Luokka 2. Luokka 3. Erillisen kunnostussuunnitelman mukaisesti hoidettavat kulttuuriympäristökohteet. Perusviherhoidon mukaisesti hoidettavat kulttuuriympäristökohteet, joista tehdään kohdekohtainen viherhoitosuunnitelma ja kohdekortti. Perusviherhoidon mukaisesti hoidettavat kulttuuriympäristökohteet, joista ei tarvita kohdekohtaista hoitosuunnitelmaa ja kohdekorttia. Yleis-, kohde- ja maastoinventointien perusteella tieosuudet priorisoitiin edellä mainittuihin luokkiin. Valtaosa kohteista kuului luokkaan 3. Hajalan kylän kohta sijoitettiin luokkaan 2 ja Trömperin kestikievarin kohta luokkaan 1. Luokan 3 tieosuuksille lisättiin muutama urakoinnissa huomioitava tarkennus. Näitä olivat: - Maantien 2354 kivisten kilometripylväiden kohtien niittäminen siten, että pylväät tulevat esille. - Aurausnopeuden lasku porttirakennusten kohdalla tieosoitteessa 12093/1/ Niiton ulottaminen ojanpohjaan tieosoitteessa 12085/3/ Rakenteiden ripeä kevätkunnostus Halikon taajamassa maantiellä 2241 ja tieosoitteessa 12210/1/ Niiton ulottaminen ojanpohjaan tieosoitteessa 2351/ 2/4200-3/ Aurausnopeuden laskeminen tieosoitteessa 2351/ 2/4200-3/2720.

35 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 35 TOIMINTALINJAN KÄYTTÖÖNOTON VAATIMAT RESURSSIT 8 TOIMINTALINJAN KÄYTTÖÖNOTON VAATIMAT RE- SURSSIT Pilottiprojekti toteutettiin kolmen henkilön työryhmänä. Yleisinventoinnin vaatiman tiedonhankinnan ja kerätyn tiedon käsittelyn teki paikkatieto-ohjelmiin perehtynyt henkilö. Kohdeinventointivaiheen teki tieympäristön hoitoon ja kulttuuriympäristöihin perehtynyt henkilö, jonka työparina maastoinventoinnissa oli luontokartoittaja. Varsinaista rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntijaa ei inventoinnissa ollut mukana. Rakennussuojelun asiantuntemus oli mukana ohjausryhmässä. Koska hoito- ja kunnostussuunnitelmissakaan ei puututtu varsinaisesti rakennuksiin tms. rakenteisiin, työryhmän asiantuntemus oli riittävä. Koska tienvarsikulttuuriympäristöjen inventointi perustuu jo tehtyihin, valmiisiin, asiantuntijoiden tekemiin inventointeihin ja tarkoituksena on määritellä pääasiassa tiealueella tehtäviä toimenpiteitä, voidaan pilottiprojektissa käytettyä asiantuntemusta pitää riittävänä. Erityisasiantuntemuksen tarve tulee harkita kohde- ja maastoinventoinnin jälkeen tapauskohtaisesti. Oleellista on myös käyttää koko työn ajan museoviranomaisten, alueellisen ympäristökeskuksen, maakunnan liiton, tiepiirin sekä kuntien paikallistuntemusta ja -tietoa. Kokemuksista yleisinventointitiedon keräyksestä ja aineiston käsittelystä on kerrottu kohdassa 3. Tässä projektissa inventointiaineistoa oli runsaasti saatavilla. Valmiin tiedon vieminen työssä käytettyyn paikkatieto-ohjelmaan ja sen esittäminen karttatulosteina oli suhteellisen vaivatonta. Salon seudun 11 kunnan alueelta yleisinventointitiedon keräys, käsittely ja karttatulosteiden tekeminen kohdeinventointia varten oli noin 4 päivän työrupeama. Tietojen vieminen Excel-taulukkomuotoon tieosoitteineen vaati enemmän työstämistä. Tässä projektissa aikaa kului yhden kunnan alueessa noin 3 päivää. Ajankäyttöön vaikutti vielä työtavan hakeminen sekä kohteiden poikkeuksellisen suuri määrä. Kohdeinventoinnin toimistotyön vaatima aika on kiinni työn perinpohjaisuudesta. Valtakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet ovat tunnettuja ja dokumentoituja, tavallisesti myös niiden suhde teihin ja tienvarsien hoitoon. Maastoinventoinnin tarve on näiden osalta tämän perusteella harkittavissa. Paikallisesti arvokkaiden kohteiden merkitystä voidaan selvittää toimintalinjan mukaisesti myös kirjallisen tiedon avulla. Salon seudulla kohteita oli kuitenkin niin runsaasti, että perusteellinen tiedon kerääminen maakuntamuseon inventointiaineistosta vei paljon aikaa. Suhteessa selville saatuun, tieympäristön kannalta oleelliseen tietoon kulunut aika oli turhan pitkä. Lisäksi tiivistetty tieto kohteista oli joka tapauksessa saatavissa hankitun paikkatietoaineiston ominaisuustiedoista. Syvemmän tiedon hankkiminen kohteista kannattaakin tehdä vasta jos maastoinventoinnissa havaitaan hoitoa tai kunnostusta vaativia ongelmia tien ja kohteen välillä. Kevyen kohdeinventoinnin tekeminen asiantuntijaryhmänä (projektiryhmä ja ohjausryhmä) tällaisella 11 kunnan alueella vie aikaa arviolta 2 3 henkilötyöpäivää. Maastoinventointikohteita oli pilottiprojektissa 4 kappaletta. Kohteiden tarkastus ja alustava priorisointi sekä hoitotarpeiden määrittely vei 2 henkilötyöpäivää matkoineen. Toimenpide-, hoito- ja kunnostussuunnitelmien teke-

36 36 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä TOIMINTALINJAN KÄYTTÖÖNOTON VAATIMAT RESURSSIT mistä varten tehtiin vielä yksi maastokäynti, johon kului matkoineen aikaa 1 henkilötyöpäivä. Toimenpide- ja hoitosuunnitelmien viimeistely karttatöineen ja selostuksineen vaati noin 3 henkilötyöpäivää. Taulukossa 2 on esitetty työn etenemisen konkreettiset vaiheet ja niihin kulunut aika. Taulukko 2 Pilottiprojektin vaiheet ja työmäärä KOHDE- INVENTOINTI esiselvitys 2 työpäivää KOHDEIN- VENTOINTI maastoinventointi Tehdyt toimenpiteet Olemassa oleva paikkatieto kulttuurihistoriallisista kohteista kerättiin museovirastolta, ympäristökeskukselta, maakunnan liitolta, maakuntamuseolta ja tiepiiriltä. Tiedot vietiin tai käännettiin ArcGismuodossa ArcMap8-paikkatieto-ohjelmaan käsiteltäväksi. Aineisto rajattiin maanteiden lähialueet kattavaksi (20 50 m tiestä). Toimistotyönä tehtävässä esiselvityksessä kohteiden ja tien suhdetta tarkennettiin. Seutukunnan alueelta kerättiin eri selvityksien tieto rajatun aineiston kohteista. Maakuntamuseon mittavaa aineistoa ei tässä vaiheessa käyty yksityiskohtaisesti läpi. Karttatulosteet palvelivat hyvin yleispiirteistä tarkastelua. Kohteiden tietoja tarkennettiin tarvittaessa ominaisuustietotaulukosta. Kohdeinventointi tehtiin pääasiassa asiantuntija-arviona siinä yhteydessä kun ohjausryhmässä tarkasteltiin seutukunnan alueen rajattuja karttatulosteita valittaessa kuntaa jatkotarkasteluun. Näin tehtynä tarkastelu on huomattavasti kevyempi kuin toimintalinjassa kuvattu menettely ja sopii paremmin mittavan aineiston käsittelyyn. Maastoinventointikohteet valittiin asiantuntijaryhmässä. Yhden kunnan alueelta valittiin kohteet, joiden arvonsa ja monipuolisuutensa takia katsottiin kaipaavan jatkotarkastelua. Ennen maastoinventointia tarkistettiin valittujen tieosuuksien rakennuskohtaiset tiedot maakuntamuseon inventointikorteista. Maastoinventointi kohteilla tehtiin yhden päivän aikana, jolloin määriteltiin hoito- ja kunnostussuunnitelmien tarve sekä hoitourakoinnissa huomioon otettavat pienet erikoistoimenpiteet. Kohteet valokuvattiin. Inventointivaihe YLEIS- INVENTOINTI Käsitelty alue seutukunta (11 kuntaa) seutukunta kunta Kulunut aika 4 työpäivää 3 työpäivää

37 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 37 TOIMINTALINJAN KÄYTTÖÖNOTON VAATIMAT RESURSSIT KUNNOSTUS- JA HOITO- SUUNNITEL- MAT KOHTEIDEN PRIORISOIN- TI, TIE- OSUUSTAU- LUKKO Toimenpide- ja hoitosuunnitelmien tekemistä varten tehtiin uusi maastokäynti. Toimenpidesuunnitelmat tehtiin peruskarttapohjille, yksityiskohtaisempi kunnostussuunnitelma aiemmin laaditun tienparannussuunnitelman skannatulle karttaotteelle. Kohteiden priorisointi tehtiin yleisinventointitaulukkoon, johon listattiin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet tieosoitteineen sekä ne paikallisesti arvokkaat kohteet (tieosuudet), jotka nousivat esiin kohdeinventoinnin yhteydessä. 2 kohdetta kunta 3 työpäivää 2 työpäivää

38 38 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä KOKEMUKSET TOIMINTALINJAN KÄYTÖSTÄ 9 KOKEMUKSET TOIMINTALINJAN KÄYTÖSTÄ Yleisten teiden hoito ja ylläpito kulttuuriympäristössä toimintalinjan tarkoituksena on osoittaa toimintamalli kulttuuriympäristöjä koskevan tiedon keräämiseen ja käsittelyyn tiepiireissä, tiealueella olevien kulttuuriympäristökohteiden inventointiin, kohteiden priorisointiin sekä niiden hoitoon. Pilottiprojektissa käytiin läpi toimintalinjassa esitetyt työvaiheet seudulla, jolla on runsaasti kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita ja kohteita. Paikkatietoaineistojen saatavuus numeerisessa muodossa oli hyvä. Maakuntamuseon tuore inventointiaineisto seutukunnan alueelta oli runsas ja kattava. Lisäksi valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävistä kohteista oli saatavilla maakunnan liiton, Museoviraston ja ympäristökeskuksen numeerinen aineisto. Toimintalinjan mukaiset kulttuuriympäristötyypit (kulttuurimaisema, perinnemaisema, rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännös, historiallinen tai museotie tai -silta) otettiin inventointiin mukaan, mutta niitä ei luokiteltu erikseen uudelleen, vaan työssä käytettiin aiempien inventointien tyypitystä. Myös arvoluokissa käytettiin aiempien inventointien luokitusta. Arvoluokitus ei ole yksiselitteinen, eikä aina kuvaa hyvin yksittäisen kohteen merkitystä osana kokonaisuutta, maisemaa ja ympäristöä, vielä vähemmän tien ja kohteen suhdetta. Lisäksi tässä vaiheessa, kun käsiteltävää aineistoa on runsaasti, tiedon uudelleenluokittelu ja tyypitys pelkästään Tiehallinnon järjestelmää varten on aikaa vievää ja turhaa. Työ tähtää kuitenkin aktiiviseen, olemassa oleva tiedon käyttöön tienpitotoimissa, eikä päällekkäisen järjestelmän ylläpitoon. Yleisinventoinnin tulokset kirjattiin taulukkomuotoiseksi tieosoitetiedoksi siten, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat tienvarsikohteet luetteloitiin kaikki. Lisäksi vanhat sillat luetteloitiin. Muut tienvarsikohteet ovat tässä vaiheessa olemassa paikkatietona ja karttatulosteina, mutta niiden luettelointi tienvarsikulttuuriympäristöjen hoitoa käsittelevään taulukkoon vaati maastoinventointia. Yleisinventoinnissa ei suositella käytettäväksi toimintalinjan mukaista uudelleentyypitystä ja -luokittelua, vaan käytetään olemassa olevia määrittelyjä. Yleisinventoinnin ja kohdeinventoinnin sisältö on toimintalinjassa esitetty osittain päällekkäisenä, kohteiden valintaperusteet ovat miltei samat. Kohdeinventointiin sisällytetty tietojen tarkennusvaihe, johon on kuvattu kuuluvaksi mm. mahdollisimman tarkan karttapohjan hankkiminen, tiealueen rajan ja hoitovastuun määritteleminen, historiallisen karttatiedon ja vanhojen valokuvien keräys, on tässä vaiheessa epärealistinen työrupeama (vrt. kartta s. 13). Tien ja ympäristön suhdetta ei ole tehdyissä inventoinneissa yleensä tuotu esille. Lisäksi tiedon hankkimiseen kuluva aika on kohtuuton suhteessa sen hedelmällisyyteen tienvarsikulttuuriympäristön hoitotarpeen arvioinnissa. Kohdeinventointi olisikin nähtävänä vielä yleispiirteisenä katsauksena teiden ja kulttuuriympäristöjen suhteeseen. Tässä vaiheessa on keskeisintä neuvotella eri vastuuviranomaisten ja paikallisten asiantuntijoiden kanssa, joilla on olemassa olevaa tietoa mahdollisista ongelmakohteista. Työn tekijöiden paikallistuntemus on tässä myös suureksi avuksi.

39 Pilottiprojekti Salon seudun alueella Turun tiepiirissä 39 KOKEMUKSET TOIMINTALINJAN KÄYTÖSTÄ Kohdeinventoinnin esiselvitysvaihe on kuvattu toimintalinjassa epärealistisesti. Näin syvällistä tietoa kohteista tarvitaan vasta, kun ollaan suunnittelemassa hoito- ja kunnostustoimenpiteitä. Kohdeinventointi tulee nähdä ennemminkin maastoinventointia rajaavana vaiheena. Maastoinventointi tehtiin pilottiprojektissa tieosuuksilla, joilla ennakoitiin olevan merkitystä tienvarsikulttuuriympäristöjen hoidon kannalta. Toimintalinjassa perusteet maastoinventointiin valittaville kohteille on kuvattu epäselvästi. Ohjeesta saa kuvan, että kaikki kohdeinventointiin sisältyneet osuudet inventoidaan maastossa. Edellä kuvatun yleis- ja kohdeinventointien määrittelyjen päällekkäisyyden vuoksi tämä tarkoittaisi käytännössä lähes kaikkien kohteiden maastoinventointia. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista. Maastoinventointia ei tarvita kohteiden tieosoitetietojen keräämiseen, vaan tieosoitteet saadaan tarvittaessa määriteltyä toimistotyönä karttatyöskentelynä. Maastoinventointi on merkityksellinen tarkennettaessa tien ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen tai kohteen suhdetta. Maastoinventointi on aikaa vievä ja kustannuksiltaan suuri työvaihe, eikä tieosoitetiedon kirjaaminen voi perustua pelkästään siihen. Maastoinventointiin sisällytettävät kohteet on valittava huolella asiantuntijayhteistyöhön perustuen. Kohteiden priorisointiin vaikutetaan maastoinventoinnin kautta. Yleisinventoinnin kohteet, eli valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kohteet ovat tieosuuksittain ilmoitettavissa hoitourakoitsijoille. Täsmennykset hoitoon tehdään maastoinventoinnin perusteella. Myös kunnostussuunnitelmat pohjautuvat maastoinventointiin. Priorisointi on tehtävissä toimintalinjassa esitetyllä tavalla. Pilottiprojektissa hoito- ja kunnostussuunnitelmat olivat pienimuotoisia. Kokemukset niistä, sekä priorisointien onnistumisesta ovat kirjattavissa vasta kun suunnitelmat on viety toteutukseen. Myös hoitosuunnitelmien teko- ja hyväksymisvaiheessa on tärkeää olla yhteydessä paikallisiin viranomaisiin. Etenkin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin liittyvissä suunnitelmissa yhteyshenkilönä on museoviranomainen. Muinaisjäännöksiä koskevat toimenpidesuunnitelmat on aina tehtävä yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Yleisten teiden hoito ja ylläpito kulttuuriympäristössä toimintalinja on hyvä ja kattava kuvaus valtakunnallisesta toimintatavasta tienvarsikulttuuriympäristöjen hoidosta. Toimintamalliltaan edellä esitetyllä tavalla kevennettynä ja yksinkertaistettuna se on otettavissa käyttöön käytännön tienpitotoimissa. Inventointi- ja suunnittelutyössä on tärkeintä muistaa tiedon keruun lopullinen tarkoitus, päällekkäisten järjestelmien ylläpidon välttäminen ja keskittyminen sen tiedon päivittämiseen, joka kuuluu tienvarsikulttuuriympäristöjen hoitoon ja Tiehallinnon vastuualueeseen.