Liiketalous. Päihdeongelmainen työpaikalla - miten toimia? Mitä on puhejudo? ja miten sitä voi hyödyntää työyhteisössä? Mikä on työsuojeluvaltuutetun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liiketalous. Päihdeongelmainen työpaikalla - miten toimia? Mitä on puhejudo? ja miten sitä voi hyödyntää työyhteisössä? Mikä on työsuojeluvaltuutetun"

Transkriptio

1 Liiketalous liiketalouden osaajat ja ammattilaiset Mitä on puhejudo? ja miten sitä voi hyödyntää työyhteisössä? Mikä on työsuojeluvaltuutetun rooli? Päihdeongelmainen työpaikalla - miten toimia?

2 tässä lehdessä: 2 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 Suosittelukampanja AJANKOHTAISTA Antti Palolaa pyydettiin STTK:n puheenjohtajan tehtävään 6 TYÖSUOJELU Työsuojelulla työhyvinvointiin 8 Anna Hellénin palsta 9 Miten toimin, kun jään työttömäksi 10 JATTK-työttömyyskassa 11 Vuoden nuori merkonomi -kilpailu 12 TYÖSUOJELU Selätä työpaikan ristiriidat puhejudolla 17 JÄSEN ESITTÄYTYY Työnohjaaja ja coach haastaa kehittymään kuunnellen ja kysyen 19 Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja VALO Jyväskylän aikuisopiston Elina Paavolasta Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja Viina ei kuulu työpaikalle 24 Tähtitanssija Minna Tervamäki Mercurin foorumissa: Uskalla toteuttaa tavoitteesi 25 Aki Riihilahti Mercurin Täyttä elämää -foorumissa: Epäonnistumisen pelko estää onnistumasta 26 Syksyn osaaja -lyhytseminaarit 28 Yhdistyssivut 4o HYVINVOINTI Työhyvinvointi ja työpaikkakiusaaminen 34 KOTI Älä säikähdä alkavan lämmityskauden sähkölaskuja - näin voit pienentää niitä 35 Hae jäseneksi / muutostietokortti Liiketalous 2013 Nro mainosvaraukset aineistopäivä ilmestymispäivä Liiketalouden Liitto LTA ry:n jäsenlehti ilmestyy 5 numerona vuoden 2013 aikana. Julkaisija & kustantaja: Tilaukset & osoitteenmuutokset: Liiketalouden Liitto LTA ry Asemamiehenkatu 2, Helsinki puh Päätoimittaja: Annina Antell Toimituspäällikkö: Raimo Salovuori Toimitussihteeri: Eveliina Kuukkanen AD: Kaisa Skyttä Markkinointi: Jaakko Koskinen Hannele Tamminiemi Lehden osoitteistoa saatetaan luovuttaa tilaajia palveleviin kaupallisiin tarkoituksiin. Painatus: Scanweb Oy 54. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain päätoimittajan luvalla. Toimitus ei vastaa käsikirjoituksista, joita ei ole tilannut. Toimitus ei vastaa asiavirheistä. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta toimittajien näkökulmasta liiketalous

3 työssäkin on tärkeää olla turvassa Työpaikalla meillä kaikilla on mitä erilaisimpia haasteita. Useimmat niistä liittyvät suoraan työhön ja sen tulokselliseen tekemiseen. Jotkut liittyvät työympäristöön, työtovereihin, työmenetelmiin ja työilmapiiriin. Jotta työntekijät voivat olla työssään tuottavia, on työnteon edellytysten oltava kunnossa. Turvallisuuden varmistamiseksi Suomessa on laki työsuojelusta ja työpaikoilla on oltava toimiva työsuojelutoimikunta. Työsuojelu kattaa monta osa-aluetta, eikä henkinen työsuojelu ole niistä suinkaan vähäisin. Monet työpaikat meidän osaajien kohdalla ovat sellaisia, että niistä ei välttämättä löydy vaarallisia työkoneita, mutta sitä vastoin meillä on ympärillämme muita työsuojelun piiriin ulottuvia asioita. Työpaikan ympäristö kiinteistöineen, ilmanvaihtoineen, lämmityksineen ja siisteyksineen on jokaisen aistittavissa ensimmäisenä. Jokaisella on oikeus pysyä terveenä töissä ja myös oikeus vaatia työnantajalta turvallista työympäristöä. On erittäin tärkeää tiedostaa itse, jos alkaa tuntua ettei töissä ole hyvä olla. Silloin on hyvä ottaa yhteyttä paitsi omaan esimieheen, myös työpaikan työsuojelusta vastaavaan työntekijöiden edustajaan. Toki on työpaikkoja, jotka ovat niin pieniä, ettei lain vaatiman työsuojelutoimikunnan olemassa oloa edellytetä, mutta silloinkin on syytä ilmaista huolensa työnantajalle. Työpaikan työsuojelutoimikunnan muodostavat työsuojeluvaltuutetut ja työnantajan edustaja(t). Työsuojeluvaltuutetun vaalissa on kaikilla työpaikan työntekijöillä oikeus asettua ehdolle. Vaaleissa ei siis ole rajoitteita liittyen liittojen toimintaan tai työpaikan luottamusmiestoimintaan. LTA:n jäsenillä on myös mahdollisuus olla suoraan vaikuttamassa oman työpaikkansa toimintaan. Itse olen päässyt seuraamaan oman työpaikkani työsuojelutoimintaan varavaltuutettuna ja voin sanoa, että siinä on ihan oikeasti mahdollisuus tuoda omia näkemyksiä sekä parannusehdotuksia esille. Usein ne otetaan vakavasti ja asiat pyritään parantamaan nopeasti. Yhä useammin töissä törmää myös ikävään haasteeseen työssäjaksamisesta tai muunlaiseen henkisen puolen työsuojelua vaativiin asioihin. Monella osin työn henkinen kuormittavuus on kasvanut, eivätkä jatkuvat yhteistoimintaneuvottelut suinkaan paranna tilannetta. Vähennykset työpaikalla voivat johtaa siihen, että samat työt on koetettava tehdä vähemmällä työntekijämäärällä. Pitkittyessään tilanne johtaa kuormittavuuden kasvamiseen. Tämä taas voi johtaa kierteeseen, joka on vaaraksi paitsi yksilölle itselleen myös työnantajalle esimerkiksi sijaisuuksien tai työnlaadun muutoksen kautta. Vaikka YT:t eivät olisikaan omalle työpaikalle ulottuneet, niin jatkuva viestintä muualla tapahtuneesta väistämättä pistää jokaisen ajattelemaan omaa paikkaansa. Myös tällainen kuormittavuus voi viedä parasta puhtia omasta tekemisestä. Pidän tärkeänä, että työpaikoilla voidaan vapaasti puhua paitsi selkeiden fyysisten työhyvinvointitarpeiden kehittämisestä myös henkiseen jaksamiseen panostamisesta. Pienillä teoilla ja tunnustuksilla voidaan luoda paljon hyvää sekä saada se paljon puhuttu työpaikan kilpailukyky kohdilleen. Olet sitten aktiivinen omalla työpaikallasi, työsuojeluvaltuutettu tai muuten kiinnostunut, niin toivon sinun tutkiskelevan omaa jaksamistasi aika ajoin. Jokainen muutos kun lähtee aina itsestä, kuten olen usein sanonut. Työkavereiden kanssa puhuminen ja positiivisessa hengessä ratkaisujen etsiminen saa myös työnantajan helpommin toteuttamaan sellaisia ratkaisuja, jotka eivät ole lain sanelemia tai pakottamia. Toivotan kaikille hyvää rapsakasta loppuvuotta ja turvallista matkaa töihin, kotiin ja vapaa aikaan. -pääkirjoitusraimo salovuori PUHEENJOHTAJA 3 liiketalous

4 - Ajankohtaista - Suosittelukampanja LTA:n suosittelukampanja on uudistunut! Liiketalouden Liitto LTA on hyvä, liiketalouden ammattilaisten oma yhteisö. Niin hyvä, että meitä kannattaa suositella. LTA:sta saa henkilökohtaisen ja asiantuntevan työsuhdeneuvonnan, kattavan oikeusturvavakuutuksen, edunvalvonnan ja työttömyysturvan sekä jäsenedut - järkevään hintaan. Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä työkaverille, ystävälle tai tuttavalle. LTA:han voivat liittyä kaikki, jotka ovat suorittaneet liiketalouden tutkinnon (aina merkonomista ja datanomista tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin) ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät liiketalouden alan tehtävissä. Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa kirjoa suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksunsa vuodelle 2013, saatte molemmat kahdenkymmenen euron (20 ) arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Suosittelija saa lahjakortin suosittelun kautta liittyneistä varsinaisista jäsenistä seuraavasti: 1-3 liittynyttä uutta jäsentä = 20 euron lahjakortti jokaisesta liittyneestä jäsenestä 4-5 liittynyttä jäsentä = 50 euron lahjakortti 4. ja 5. liittyneestä jäsenestä yli 6 liittynyttä jäsentä = 200 euron lahjakortti yli 10 liittynyttä jäsentä = 400 euron lahjakortti Suosittelun kautta liittyneet, uudet jäsenet saavat aina 20 euron lahjakortin. Kampanja on voimassa ja siihen voivat osallistua kaikki Liiketalouden Liitto LTA:n varsinaiset jäsenet. antti palolaa pyydettiin sttk:n puheenjohtajan tehtävään STTK:n jäsenliittojen puheenjohtajat ovat pyytäneet Antti Palolaa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n seuraavaksi puheenjohtajaksi. Pyynnön esitti Metsäalan Asiantuntijat Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand. Palola ilmoitti olevansa käytettävissä ja kiitti yksimielisestä tuesta tehtävään. Palola (54) työskentelee tällä hetkellä puheenjohtajana STTK-laisessa Palkansaajajärjestö Pardiassa. STTK:n nykyinen puheenjohtaja Mikko Mäenpää on ilmoittanut jättävänsä tehtävän joulukuun 4. päivä, jolloin STTK:n edustajisto kokoontuu valitsemaan hänen seuraajansa. Mäenpää on johtanut STTK:ta vuodesta Antti Palola on koulutukseltaan merikapteeni ja työskennellyt ennen Pardiaa muun muassa Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana, Yrkeshögskolan Sydvästin merenkulun koulutusohjelman johtajana, Åbo Navigationsinstitutin opettajana ja rehtorina sekä päällystötehtävissä suomalaisilla ja ulkomaisilla kauppa-aluksilla. Palola on toiminut keskusjärjestö STTK:n hallituksen varapuheenjohtajana sekä hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä vuodesta Kansainvälisissä luottamustehtävissä Palola on muun muassa Suomen Julkisten alojen ammattiliittojen EU-yhdistyksen FIPSU:n hallituksen jäsen, Pohjolan julkisalojen ammatillisen yhteisjärjestön NOFS:n johtoryhmän jäsen ja Euroopan julkisen alan ammattijärjestöjen federaation EPSU:n hallituksen jäsen. Teksti: STTK liiketalous

5 Antti Palola Kuva: Nina Kellokoski työllisyys- ja kasvusopimuksesta löytyi yhteisymmärrys elokuussa Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat elokuussa linjauksista, joiden pohjalta palkansaaja- ja työnantajaliitot neuvottelevat työehtosopimuksista seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Lopullisesti ratkaisu voidaan hyväksyä vasta , jos keskusjärjestöt tuolloin toteavat sopimuksen riittävän kattavaksi. Samalla arvioidaan myös valtion tukitoimien riittävyys. Työllisyys- ja kasvusopimuksen tavoitteena on talouden tervehdyttäminen. Sopimuksella tavoitellaan mm. työllisyyden lisäämistä, palkansaajien tasapuolista tukemista sekä yritysten kilpailukyvyn parantamista. Keskusjärjestöjen välisen sopimuksen ensimmäinen jakso on noin kaksivuotinen ja palkankorotukset on siten sovittu kahdelle vuodelle. Ensimmäinen korotus on 20 euroa ja toinen korotus on 0,4 %. Uudet työehtosopimukset tulevat voimaan nykyisten sopimusten päätyttyä. Ensimmäinen korotus tulee voimaan 4 kuukautta sopimuksen alkamisesta ja toinen 12 kuukautta ensimmäisen korotuksen jälkeen. Kolmas vuosi on ns. optio-vuosi, josta sovitaan kesäkuussa Työllisyys- ja kasvusopimukseen kuuluu myös, että työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat eläkeuudistuksesta syksyyn 2014 mennessä ja samalla ratkaistaan tasoitusmäärään, Emu-puskuriin ja vanhuuseläkerahastointiin liittyvät kysymykset. Aikataulun mukaan Suomen hallitus antaa lakiesitykset eduskunnalle heti vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulisi voimaan viimeistään 2017 alusta. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin myös helpotuksista työttömille vuoden 2014 alusta. Työntekoa muutetaan kannattavammaksi siten, että työtön voi tienata 300 euroa ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Lisäksi työttömän yhteenlasketut tulot osa-aikatyöstä ja sovitellusta päivärahasta saavat olla työttömyyttä edeltäneen palkan suuruiset (nykyisellään vastaava määrä on ollut 90 %). Myös toimeentuloa työttömyyden alussa paranee mm. siten, että työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhenee seitsemästä päivästä viiteen päivään. Teksti: Liiton toimisto, Eveliina Kuukkanen mitä mä saan - eläketesti vastaa Eläketurvakeskus on tuottanut viihteellisen nettisovelluksen nuorille aikuisille. Oma elämä - oma eläke -testi auttaa hahmottamaan elämänvalintojen vaikutusta tulevan eläkkeen määrään. Eläketurvakeskuksen Luottamus eläketurvaan -tutkimuksen (2012) mukaan erityisesti nuorilla aikuisilla on puutteelliset tiedot työeläkejärjestelmän toimintaperiaatteista. Epäselvää on esimerkiksi se, mitkä asiat vaikuttavat eläkkeen muodostumiseen. Vaikka eläkkeelle jääminen ei ole ajankohtaista nuorille, eläkkeen määrään vaikuttavia päätöksiä tehdään jatkuvasti. Oman alan palkkataso, lasten kotihoito, pimeä työ ja esimerkiksi downshiftaaminen vaikuttavat tulevan eläkkeen määrään. - Valinnat ovat merkittäviä: suomalainen viettää eläkkeellä neljänneksen elämästään. Eläke-testi näyttää miten elämänvalinnat ja -tapahtumat vaikuttavat tulevan eläkkeen määrään, kertoo Eläketurvakeskuksen viestintäpäällikkö Matti Lumijärvi. Eläkelaskurista arvio Oma elämä - oma eläke -testi kertoo keskeiset eläkeasiat humoristisesti havainnollistaen. Sovellus koostuu vuorovaikutteisesta animaatiosta ja eläkelaskurista. Eläkelaskuri antaa karkean arvion tulevasta työeläkkeestä. Yllä mainittujen muuttujien lisäksi laskurissa voi testata kuinka työuran jatkaminen kasvattaa eläkepottia. Eläkeiän alarajan jälkeisestä työskentelystä kertyy yli kaksi kertaa normaalia enemmän eläkettä. Vaikka sovellus on suunnattu nuorille aikuisille, se sopii mainiosti myös muun ikäisille. Laskuri huomioi elinaikakertoimen, joka vaikuttaa 1948 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeisiin. Testi sisältää perustietopaketin työeläkkeestä. Eläketesti löytyy osoitteesta: Sivut/Elaketesti.aspx Teksti: Eläketurvakeskus 5 liiketalous

6 - työsuojelu - Työsuojelulla työhyvinvointiin Tiedätkö, kuka on työpaikkasi työsuojeluvaltuutettu? Nopea kyselykierros tuttavapiirissä paljasti, että moni ei osaa nimetä työsuojeluvaltuutettuaan. Kuitenkin kaikissa vähintään kymmenen henkilöä työllistävissä yrityksissä sellainen on lakisääteisesti oltava. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä, kun yrityksessä käsitellään esimerkiksi työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkyvyn ylläpitämiseen vaikuttavia asioita. Toimistoympäristössä työsuojeluvaltuutetun tehtävät painottuvat ergonomiaan ja työyhteisön hyvinvointiin, toteaa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on siis varmistaa, että työntekijöillä on asiat hyvin työpaikallaan: työympäristö on turvallinen, työterveydenhuolto toimii myös ennaltaehkäisevästi, työvälineet toimivat ja työpaikalla on mukava olla. Valtuutetun valitsee henkilöstö, päällikön työnantaja Vähintään kymmenen hengen työpaikoilla työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu sekä kaksi varavaltuutettua. Pienemmissäkin työpaikoissa valtuutetut voidaan valita, mutta laki ei sitä edellytä. Valtuutettujen toimikausi on normaalisti kaksi vuotta, mutta se voidaan yhteistoiminnassa sopia myös pidemmäksi. Työsuojeluvaltuutettu tekee yhteistyötä työsuojelupäällikön sekä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Työsuojeluvaltuutetuksi sopii aktiivinen kehittäjätyyppi, jolla on halu ja kyky tehdä yhteistyötä, kuvaa Auvinen. On myös tärkeää osata jakaa töitä eikä ottaa kaikkea omille harteilleen. Työhyvinvointi on koko työyhteisön vastuulla. Työsuojelupäällikkö puolestaan on työsuojeluvaltuutetun vastinpari työnantajan puolelta. Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön, ellei itse toimi tässä roolissa. Työsuojelupäällikkö avustaa työnantajaa työsuojeluasiantuntemuksen hankinnassa sekä yhteistoiminnassa työsuojeluviranomaisten, työterveyshuollon ja muiden työsuojelun asiantuntijatahojen kanssa. Työsuojelupäälliköllä ei ole päällikön ominaisuudessa oikeudellista työturvallisuusvastuuta. Työsuojelu käsitetään usein yksioikoisesti työturvallisuudesta vastaamiseksi. Työturvallisuus on toki yksi sen tärkeimmistä painoalueista, ja tämä puoli painottuu vahvasti esimerkiksi tehdas- ja rakennusympäristöissä. Toimistotyöntekijää sen sijaan ei useinkaan moni vaara uhkaa, mutta tietenkin työnantajan on huolehdittava, että työskentelytilat ovat asianmukaiset ja että esimerkiksi tulipalon varalta on olemassa pelastautumissuunnitelmat. Toimistotyöläisen työsuojelu painottuukin enemmän työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen. Työhyvinvointiin kannattaa panostaa Yritysten tulisi nähdä panostus työhyvinvointiin kannattavana sijoituksena. Hyvinvoiva henkilöstö on sitoutuneempaa, tehokkaampaa ja tekee parempaa laatua kuin huonosti voiva työyhteisö. Sairauspoissaolojen väheneminen tuo suoria säästöjä. Auvinen on huolissaan yritysten panostuksesta työhyvinvointiin. Huonoina aikoina ei panosteta, koska ei ole rahaa. Hyvinä aikoina ei panosteta, kun ei ole aikaa. Pitäisi ymmärtää, että työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Työturvallisuus ja työhyvinvointi eivät kuitenkaan ole pelkästään työnantajan tai työsuojeluvaltuutetun vastuulla. Jokaisella työntekijällä on velvollisuutensa ja vastuunsa työsuojeluasioissa. Työntekijän on esimerkiksi vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Hänen on noudatettava työturvallisuuslakia ja työnantajan sen nojalla antamia määräyksiä sekä saamansa opastuksen ja ohjeistuksen mukaisesti turvallisuus- ja suojeluohjeita. Myös työyhteisön hyvinvointiin jokainen voi itse vaikuttaa suoraan. Jokaisen pitää katsoa itseään peiliin ja miettiä, tekeekö oman osuutensa työyhteisön viihtyvyyden eteen. Jo se on hyvä alku, että sanoo hyvän huomenen. Ammattiliitot järjestävät runsaasti koulutuksia työsuojeluvaltuutetuille. Keskusjärjestö STTK puolestaan saattaa liitot yhteen tekemään yhteistyötä. Hyödynnetään eri liitoissa tehdyt hyvät ratkaisut muidenkin käyttöön, Auvinen kuvaa keskusjärjestön roolia. Työsuojelupäälliköiden koulutuksia järjestää mm. Työsuojelupäälliköt ry. Lisätietoa työsuojelusta ja työhyvinvoinnin kehittämisestä saa paitsi liitoista myös Työturvallisuuskeskuksesta ja Työterveyslaitoksesta. Teksti: Jaana Lehtiniemi Kuva: STTK liiketalous

7 KUINKA KAUAN TULISIT TOIMEEN ILMAN PESUKONETTA? If Kotivakuutus on nopea. Käsittelemme 73 % vahingoista saman tien. Nopeus on tärkeä osa sujuvaa korvauspalvelua. Annamme korvauspäätöksen suurimpaan osaan netissä tehdyistä irtaimiston vahinkoilmoituksista saman tien. Ota nopea If Kotivakuutus verkkokaupasta 10 % edullisemmin. Saat sen myös numerosta tai lähimmästä Ifistä. if.fi /kotivakuutus VOITA SIIVOOJA VUODEKSI!

8 Työsuhdelakimies Anna Hellén vastaa. Työsuhteenpäättämissopimus Työsuhteen päättämiseen yhteisesti sopimalla voidaan päätyä esim. ytneuvotteluiden aikana, tai muuten työsuhteen kestäessä, esimerkiksi työpaikalla ilmenneiden ristiriitojen johdosta. Ennen päättämissopimuksen allekirjoittamista on aina syytä ottaa yhteyttä liittoon sopimuksen tarkistamista varten. Mitä tulee huomioida työsuhteen päättämisestä sovittaessa? Työsuhteen päättämissopimus on vapaaehtoinen oikeustoimi. Päättämissopimukselle ei ole lainsäädännössä erityisiä säännöksiä. Sopimuksen pätevyyttä arvioidaan yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti, kuten esimerkiksi oikeustoimilain kohtuullistamis- ja pätemättömyyssäännösten perusteella. Sopimuksen hyväksymistä ei kannata kiirehtiä, koska työsuhteen päättämissopimuksella on vaikutuksensa mm. työttömyysturvaan, eläkkeisiin ja verotukseen. Lähtökohtaisesti työsuhteen päättäminen yhteisesti sopimalla johtaa aina 3 kuukauden karenssiin työttömyysturvassa. Työntekijällä tulee olla kohtuullinen aika perehtyä sopimukseen ja sen ehtoihin ennen al- -anna hellénlekirjoittamista, samana päivänä allekirjoittamista ei voida edellyttää. Sopimuksessa mainittavia asioita ovat ainakin sopimuksen osapuolet, sopimuksen tausta ja tarkoitus, työsopimuksen päättymiseen liittyvät yksityiskohdat, kuten työsuhteen päättymisajankohta ja työntekijän oikeus muun työn vastaanottamiseen välittömästi, sekä korvausten maksamisen ajankohdat. Päättösopimuksesta huolimatta tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon Päättösopimuksesta huolimatta tulee huomioida, että työntekijän tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Jos työntekijä on saanut yli puolen vuoden tukipaketin, ja ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi vasta puolen vuoden jälkeen, voidaan henkilön tulkita olleen pois työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeus työttömyyspäivärahaan alkaa vasta työntekijän täytettyä uudelleen työttömyyspäivärahaa varten vaadittavan työssäoloehdon. Päättösopimuksen vaikutus työttömyysturvaan, verotukseen ja eläkkeeseen Päättämissopimuksen sisältöä, korvauksen tasoa ja työsuhteen päättämiseen johtanutta tilannetta tulee arvioida aina yksittäistapauksessa kokonaisuutena. Työntekijän kannalta sopimuksen on oltava sellainen, että se kattaa ehdottomasti vähintäänkin työttömyysturvan karenssiajan, vähemmästä ei edes kannata neuvotella. Lisäksi on huomioitava päättämissopimuksen mahdollinen vaikutus päivärahan korotusosiin. Näitä ei makseta, jos henkilö on sopimuksella sopinut työsuhteen päättämisestä. Verotuksen kannalta työntekijän kannattaa huomioida se, että tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. Työsuhteen päättämissopimuksen perusteella maksettava kertakorvaus ei kerrytä työntekijän eläkettä, vaikka se onkin saajalleen veronalaista tuloa. Mitä ehtoja työsuhteen jälkeiseen aikaan voidaan kohdistaa ja mitkä ovat sopimusrikkomuksen seuraukset? Työsuhteen päättämissopimuksella sovitaan useimmiten siitä, että työntekijä sitoutuu pitämään salassa työsuhteen päättymissopimuksen ehdot, sekä sen solmimiseen johtaneet neuvottelut. Lisäksi voidaan sopia salassapitovelvollisuudesta liike- ja ammattisalaisuuksien osalta. Salassapitovelvoitteen rikkomisesta voidaan sopia sanktiona erillinen sopimussakko. liiketalous

9 Vuosilomalakiin muutoksia: työntekijällä oikeus siirtää lomaa jo heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien Vuosilomalakiin on tullut muutos voimaan lokakuun alusta lähtien. Jatkossa työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaansa jo heti ensimmäisestä päivästä lähtien, jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana. Työntekijän tulee huomata, että loman siirtämistä tulee pyytää nimenomaisesti, pelkkä lääkärintodistuksen toimittaminen jälkikäteen ei ole riittävää. Muutoinkin työntekijän on työnantajan vaatimuksesta esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, vaikka työnantajan käytäntönä muuten olisikin ettei lyhyistä sairauspoissaoloista tarvitse toimittaa todistusta. On syytä varmistaa etukäteen omalla työpaikalla, mitkä ovat menettelytavat lomanaikaisesta sairaudesta ilmoittamiselle. Lähtökohtaisesti työntekijän esittämä lääkärintodistus on luotettava selvitys työntekijän työkyvyttömyydestä, jos työnantajalla ei ole perusteltua aihetta epäillä sen luotettavuutta. Mikäli työnantaja lähettää työntekijän osoittamansa lääkärin tutkimuksiin, tulee työnantajan korvata nimetyn lääkärin käyttämisestä aiheutuneet kustannukset Loman siirtämisoikeus jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien koskee ainoastaan lakisääteisiä lomia, ei siis niitä lakisääteistä pidempiä lomia tai vapaita, joista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksella. -anna hellén- miten toimin, kun jään työttömäksi?lähde: työttömyyskassojen sivut Katso aina tarkemmat toimintaohjeet ja etuuden saamisedellytykset oman työttömyyskassasi sivuilta (www.jattk.fi, Sivuilla on tarkempaa ohjeistusta myös lomautetuille. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi TE-toimistoon (työja elinkeinotoimisto), mukaan työ- tai palvelutodistus. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain ajalta, jolloin olet ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Myös omavastuuaika voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin olet työnhakijana työvoimatoimistossa. Jos joudut määräaikaisesti lomautetuksi, selvitä tekeekö työnantaja puolestasi ilmoituksen vai pitääkö sinun henkilökohtaisesti ilmoittautua TE-toimistoon. Helpoimmin ja nopeimmin aloitat työnhakusi verkossa. Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhakusi alkaa heti, kun olet vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot. Jos olet ollut aikaisemmin asiakkaana, osa tiedoista on valmiina, joten sinun ei tarvitse täyttää kaikkia kohtia. Jos sinulla ei ole pankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia, voit aloittaa työnhaun ainoastaan ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä TE-toimistoon. Kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi te-toimistoon, se lähettää kassalle automaattisesti työvoimapoliittisen lausunnon oikeudestasi ansiopäivärahaan. Täytä ja lähetä päivärahahakemus. Täytä päivärahahakemus asianmukaisesti (merkintä joka kohtaan). Kirjoita selkeästi työtön (tai matkoilla, sairaana, opiskelu tms.) hakemiesi päivien kohdalle (myös viikonloput!). Voit käyttää myös yhtäläisyysmerkkejä halutessasi. Jos olet ollut töissä, merkitse työpäivien kohdalle tehty työtuntimäärä (muuten kohta jätetään tyhjäksi). Ansiopäivärahahakemuksen voi lähettää kassalle jo kahden viikon kuluttua työttömyyden tai lomautuksen alkamisesta. Tämä onnistuu myös sähköisesti työttömyyskasan sivuilta löytyvässä easioinnissa pankkitunnuksilla kirjautumalla. Hakemukseen tarvittavat liitteet lähetetään kassalle hakutavasta huolimatta postitse. Huolella täytetty hakemus ja kaikkien tarvittavien liitteiden lähettäminen yhdellä kertaa nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Mikäli hakemuksen käsittelemiseksi tarvitaan lisäselvityksiä, niitä pyydetään hakijalta kirjallisesti. Työvoimatoimistosta saat ansioturvan päivärahahakemuslomakkeen. Hakemuksia voi myös tulostaa Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kotisivulta (www.tyj.fi). 9 liiketalous

10 JATTK -TYÖTTÖMYYSKASSA Teksti: Liiton toimisto Liiketalouden Liitto LTA:n ja työttömyyskassan jäsenyys samalle laskulle Liiketalouden Liiton jäsenten on tämän vuoden alusta ollut mahdollista liittyä liiton kautta myös työttömyyskassan jäseneksi. Liiton palvelukumppani on JATTKtyöttömyyskassa. Palvelu-uudistus tehtiin liiton jäsenten etuja ajatellen; liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksut hoidetaan samalla laskulla, jäsenmaksujen yhteenlaskettu hinta on markkinoiden edullisimpia sekä lisäksi jäsentietojen muutokset voi jatkossa hoitaa yhdellä ilmoituksella. Jäsenmaksun voi halutessaan maksaa useammassa erässä ja maksut ovat verovähennyskelpoisia. Kysy lisätietoja liiton toimistosta: puh. (09) tai Usein kysyttäjä kysymyksiä: Olen nyt LTA:n jäsen, mutta kuulun toiseen työttömyyskassaan. Miten vaihdan työttömyyskassaa? Kassan vaihtaminen onnistuu parhaiten vuoden vaihteessa liiton sivuilla olevan lomakkeen kautta. Lomakkeen voi lähettää jo etukäteen, ennen kuin vuosi vaihtuu. Lomakkeella voi paitsi hakea uuden kassan jäsenyyttä, myös antaa valtuutuksen liitolle, jolloin liiton toimisto hoitaa jäsenyyden siirron puolestasi. TÄRKEÄÄ: Vanhasta kassasta uuteen tulee vaihtaa kuukauden sisällä, jotta vanhassa kassassa kerrytetty etuus siirtyy jäsenyyden mukana uuteen kassaan. Onko minun pakko vaihtaa työttömyyskassan jäsenyyttä? Ei, jäsenillä on edelleen vapaus päättää, mihin työttömyyskassaan he kuuluvat. Voit siten jatkaa nykyisessä työttömyyskassassa. Työttömyyskassan jäsenyys on joka tapauksessa suositeltavaa. Olen LTA:n ja toisen kassan jäsen, mutta nyt vanhempainvapaalla. Voinko silti vaihtaa työttömyyskassaa? Työttömyyskassaan liittyminen ja kassasta toiseen vaihtaminen edellyttää työssäoloa. Voit vaihtaa kassaa siten vasta, kun olet palannut työhön. Sama koskee hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla tai vastaavalla olevia. Olen tällä hetkellä työtön ja saan ansiosidonnaista päivärahaa toisesta työttömyyskassasta. Voinko vaihtaa kassaa? Työttömyyskassaan liittyminen ja kassasta toiseen vaihtaminen edellyttävät työssäoloa. Voit vaihtaa kassaa siten vasta, kun olet jälleen työssä Kannattaako minun liittyä työttömyyskassaan, jos en vielä ole jäsen? Kyllä. Työttömyyskassan jäsenyyden kautta kerrytät itsellesi ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työttömyyden varalle. Entä liittoon? Kyllä. Liitosta saat työsuhde- palkka- ja työnhakuneuvontaa. Näissä asioissa kassa ei voi sinua palvella. Lisäksi saat oikeusturvavakuutuksen. Tätä vakuutusta ei voi saada kuin liiton jäsen. Onko mahdollista yhdistää liiton ja jonkun toisen kuin JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä? Ei. Liiton kautta on mahdollista liittyä ainoastaan JATTK-työttömyyskassan jäseneksi. liiketalous

11 Vuoden Nuori Merkonomi -kilpailu Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät ensimmäistä kertaa kilpailun nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille. Ensimmäinen Vuoden Nuori Liiketalouden Osaaja Merkonomi valitaan vuonna 2013 valmistuvien opiskelijoiden joukosta. Kilpailun tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. Kilpailun säännöt Osallistujat Kilpailuun voivat osallistua välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Arviointikriteerit 1. Menestyminen opinnoissa 2. Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu 3. Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä 4. Yhteistyötaidot 5. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jossa perustellaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin osalta. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida pisteyttää ja pisteet jäävät siis tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen todistuksista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan lausunnon, työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia osaamista osoittavia asiakirjoja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset lähettävät ehdokkaidensa kilpailulomakkeet liitteineen mennessä Liiketalouden Liittoon, Asemamiehenkatu 2, Helsinki tai sähköpostilla 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2014 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti- toukokuussa Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kunkin palkitun opiskelijan ohjaaja palkitaan 300 euron apurahalla. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Valitsemalla Vuoden Nuori Merkonomi halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita heidän saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden ja ohjaajien lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. Toivomme, että rohkaisette mahdollisimman monia nuoria opiskelijoita ja opettajia osallistumaan kilpailuun. Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai järjestösihteeri Eveliina Kuukkaselta Liiketalouden Liitosta, puh. (09) Tervetuloa osallistumaan kilpailuun! 11 liiketalous

12 - työsuojelu - selätä työpaikan ristiriidat puhejudolla Teksti: Päivi Helander liiketalous

13 Jyräsikö kokouksessa pikkuseikasta noussut riita asialistan? Miksi johtaja ei kertonut irtisanomisista henkilökohtaisesti? Puhejudo auttaa kohtaamaan tällaiset tilanteet ja ehkäisemään konflikteja. Kun Karpela vuonna 2008 heittäytyi täysipäiväiseksi koulutusyrittäjäksi, takana oli jo pitkä kokemus kouluttajana. Kollegoiden lisäksi hän oli käynyt valtionhallinnossa puhumassa muun muassa uhkatilanteiden ennakoinnista. Tykkään opettamisesta, koska qui docet discit, eli opettaessaan oppii. Aluksi koulutin virkatyönä, mutta se alkoi viedä liikaa aikaa poliisitoimelta. Niinpä vuonna 1998 Karpela perusti Suomen rikostietopalvelu -nimisen yrityksen koulutusta ja sen hallinnointia varten. Nyt yritys työllistää kolme vakituista työntekijää ja kymmenkunta freelance -pohjaista kouluttajaa. Karpela on tyytyväinen nykyiseen henkilöstöön. Kun joku organisaatio satsaa työntekijöidensä koulutuspakettiin rahaa ja työaikaa, vetäjäksi ei lähetetä ihmistä harjoittelemaan. Jokaisen tilaisuuden on oltava korkeatasoinen. Kouluttajiksi pitää löytää kavereita, jotka jaksavat kehittää myös itseään. Käsikirjoitus auttaa puhumaan Raamikas mies hankaa silmiään ja tilaa ison kahvin. Totti Karpela on vastikään palannut Singaporesta, ja aikaero painaa. Entinen poliisi ja turvamies kouluttaa nykyisin Aasiaa myöten ammattilaisia kohtaamaan haastavat viestintätilanteet puhejudon avulla. Karpela nimesi koulutusyrityksensä Mielenrauhaksi, koska hän halusi nimen olevan selvää suomea ja tuovan myönteisiä mielleyhtymiä. En halunnut firmalle nimeä, joka yhdistetään turvapalveluihin ja pelkoon. Mielenrauhaahan ihmiset turvallisuuskoulutuksesta hakevat. Yritys järjestää vuosittain satoja vuorovaikutustaitoihin ja turvallisuusajatteluun painottuvia koulutuspäiviä. Avoimia seminaareja on kuukausittain, mutta suurin osa koulutuksesta liittyy organisaatioiden sisäisiin työhyvinvointiohjelmiin. Vuorovaikutustaitoja voi opettaa Puhejudon lähtökohta yksinkertainen: ei pidä lähteä mukaan toisen negatiiviseen tunnetilaan, vaan kuunnella mitä sanottavaa hänellä on. Koulutusten suosio kertoo, että tämä ei ole helppoa. Olemme järjestäneet koulutuksia muun muassa työpaikan sisäisisten konfliktien ehkäisystä. Ristiriidoissa ja kiusaamisessakin valitettavan usein kyse on molempien osapuolten vaillinaisista vuorovaikutustaidoista, mutta puhejudon eväillä tilanne pelittää paremmin, Karpela toteaa. Varsinaisia sovitteluprosesseja hän ei vedä. Yrityksellämme on yhteistyökumppaneita, jotka ovat erikoistuneet työpaikan sisäisten ristiriitatilanteiden ehkäisyyn. Itse koulutan erityisesti puheeksiottamista ja reagointia sillä hetkellä, kun käytös on töykeää tai avoimen haastavaa. Konfliktien ehkäisyoppia tarvitsevat kaikki Puhejudoa on sovellettu vihaisten ja aggressiivisten asiakkaitten kohtaamiseen, mutta menetelmät pätevät myös toimihenkilöiden työyhteisöissä. Esimiehet eivät aina osaa tai uskalla tarttua ikäviin henkilöstöasioihin kuten kiusaamiseen. - Välttämiskäyttäytyminen on käsittämättömän yleinen tapa hoitaa ongelmat, eli niitä ei haluta nähdä eikä kohdata. Lähiesimiehen rooli on kuitenkin tutkimustenkin mukaan ratkaisevan tärkeä organisaation toiminnalle. Ja hänellehän maksetaan palkkaa johtamisesta! Haastaviin keskusteluihin Karpela suositteleekin käsikirjoitusta. Kun pitää ottaa puheeksi esimerkiksi alkoholiongelma tai irtisanominen, kirjoitettu asialista varmistaa, että kaikki tarvittavat kohdat tulevat käydyksi läpi. Siitä on apua myös silloin, kun keskustelu manipulointitaitoisen henkilön kanssa ajautuu aina kuin huomaamatta sivuraiteelle. Puhejudossa viestintä perustuu toisen osapuolen näkemykseen ja kuunteluun. Keskustelukumppania ei syyllistetä ja tuomita huonosta käytöksestä tai laiminlyödyistä tehtävistä, vaan häntä lähestytään ihmisenä: olen sinusta huolissani ; minusta tuntuu ikävältä, kun ; sinulla on varmaan syytäkin olla noin vihainen. Karpela korostaa, että toiselle on tarjottava kunniallinen perääntymistie. Esimerkiksi alkoholisoituminen, masennus ja työuupumus edellyttävät hienovaraista ja johdonmukaista käsittelyä, jotta sairastunut säilyttäisi kasvonsa. Niiden menetystä ei pelätä vain Aasian kulttuureissa, vaan myös suomalaisilla työpaikoilla. Rehellisyys on paras jippo Loukkaantuminen voi johtua siitä, että toisen sanat tai eleet nostavat mieleen ikävän muiston. Koulutus on epäonnistunut, jos osallistujat näkevät puhejudon jippoina tai ennalta opittuina lauseina. Puhejudo on ennen kaikkea asenne, Karpela painottaa. Hän oppi poliisivuosinaan, että raivoavan ihmisen saattoi lopulta rauhoittaa vilpitön suora puhe: Huomaan, että et halua uskoa mitään, mitä sanon. Olen pahoillani, että sinusta tuntuu tältä. Tarkoitus ei ole loukata, vaan oikeasti yritän tässä nyt auttaa sinua. Tämä toimii työyhteisössäkin. Useinhan loukkaamme tahtomattamme ja loukkaannumme suotta, koska toisen ihmisen ääni, sanat tai eleet nostavat tahattomasti mieleen ikävän muiston tai mielleyhtymän. Olennaista olisi oppia kohtaamaan niin omat kuin muidenkin turhautuminen ja tunteet. Karpela myöntää, että aina ei rauhoittelu onnistu eikä ole edes tarpeen. Jokainen tilanne ja ihminen on katsottava erikseen. Vastikään suruviestin saanutta tai synnytysvuoteella 13 liiketalous

14 - työsuojelu - ponnistavaa ei ole syytä tyynnytellä. Myös vastuunpoistajat eli päihteet tai mielenterveysongelmat vievät ihmisen rauhallisen puheen ulottumattomiin. Kaikki, esimerkiksi luonnehäiriöiset, eivät liioin ole rauhoiteltavissa. Live-viestintä verkkonatiiveille vaikeaa Elämänkokemus, ammattitaito ja tunneäly auttavat meitä lukemaan muita ihmisiä ja ottamaan tilanteet haltuun kulloinkin sopivalla tavalla. Karpelan mukaan kyky lukea tilanteita on selvästi kuitenkin heikentynyt sähköisen kommunikaation kasvaessa. Mielenrauha on viime aikoina kouluttanut yhä enemmän aloilla, joissa työntekijät tai esimiehet ovat kasvaneet verkkonatiiveina. Heillä ei välttämättä ole lainkaan tajua siitä, miten läsnäolevan ihmisen kanssa otetaan puheeksi epämiellyttävät asiat. Alaistaan kun ei voi blokata tai deletoida. Aikuisten pitäisi olla ihmisiksi työpaikallakin, mutta Karpelan mukaan esimieheltä edellytetään paksumpaa nahkaa ja suurempaa sietokykyä. Ei silti pidä mennä empatian nimissä naurettavuuksiin asti, vaan huonolle käytökselle on voitava asettaa rajat. puhejudo ohjaa raivon sivuun Aggressiiviset ihmiset kuuluvat poliisin arkeen. Kun amerikkalaisprofessori George Thompson 30 vuotta sitten vaihtoi yliopiston englannin kielen laitoksen poliisityöhön, hän totesi nopeasti ammattikunnan tarvitsevan parempia viestintätaitoja. Mustan vyön haltijana hän päätti soveltaa judon tekniikoita hankaliin ja uhkaaviin kohtaamisiin luvun lopulla Japanissa kehitetty judo perustuu vanhoihin taistelutaitoihin. Tavoitteena ei kuitenkaan ole vahingoittaa vastustajaa, vaan ottaa haltuun hänen liikeenergiansa ja ohjata hyökkäys pehmeästi sivuun. Thompson yhdisti puhejudossaan (Verbal Judo) länsimaisen suostutteluretoriikan periaatteet itämaisten kamppailulajien filosofiaan. Lähestymistapa on todettu niin tehokkaaksi, että joissakin Yhdysvaltain kaupungeissa puhejudo on otettu osaksi poliisien koulutusta. Itsekin kamppailulajeja harjoittanut Karpela löysi puhejudon 1990-luvun lopulla omien turvallisuuskoulutustensa tueksi ja perustaksi. Totti Karpela viettää aikaa myös Hongkongissa, missä Peace of Mind -yritys järjestää turvallisuus- ja vuorovaikutuskoulutusta erilaisille organisaatioille. Aasian kulttuureista tuttu kasvojen säilyttäminen on Karpelan mukaan tärkeää myös suomalaisille. George Thompsonin viisi yleistä totuutta Jokainen haluaa, että häntä kohdellaan arvokkaasti ja kunnioittavasti häntä pyydetään eikä käsketä tekemään jotakin hänelle kerrotaan, miksi häntä pyydetään tekemään jotakin hänelle tarjotaan vaihtoehtoja eikä uhkailua hän saa toisen mahdollisuuden tehtyään virheen liiketalous

15 juhlavuosi Päivitä itsesi. Tuottavuutta ja talouskasvua ICT:n avulla. Verkostoidu, vaikuta ja hyödy. Kaikki jäsenetusi ja juhlavuoden tapahtumat osoitteessa 15 liiketalous

16

17 - jäsen esittäytyy - työnohjaaja ja coach haastaa kehittymään kuunnellen ja kysyen Teksti ja kuva: Elina Levänen - Eihän sinulla ole kiire? Tässä voi kestää, varoittaa Merja Carlander. Keittiönpöydällä höyryää kahvi ja muistiinpanovälineet. Merja kertoo, että omaa työhistoriaa piti laittaa itsekin ylös, sillä ylös kirjoitettavaa riittää. Merja Carlanderilla on takana vuosikymmeniä pankkialalla ja henkilöstöasioiden parissa. Kaikki alkoi lukion jälkeisenä kesänä 1970-luvun lopulla. Merjan opintie kulki lukion jälkeen kauppaopistoon. Kesätöihin hän pääsi Hyvinkään Säästöpankkiin ja sille tielle jäi. Kesätyöt vaihtuivat vuosien saatossa henkilöstöpäällikön virkaan. Korkeakoulu numero yksi 1980-luvun loppupuolella pankkiala alkoi olla murroksessa. Säästöpankkiryhmässä haluttiin yhdistää voimat. Vuonna 1992 perustettiin Suomen Säästöpankki, johon muodostettiin aluesäästöpankkeja. Merja siirtyi paikallispankista valtakunnalliseen konsernihallintoon henkilöstöjohtajan työpariksi. - Se oli oma korkeakouluni. Olin mukana henkilöstöjohtamisen laaja-alaisessa rakentamisprosessissa. Yhteensä 32 aluesäästöpankin henkilöstöpolitiikan ja toimintatapojen yhtenäistäminen oli iso haaste. Työssä oppi valtavasti ja näki koko kirjon. Työhön kuului myös kouluttamista ja henkilöstöpäälliköiden konsultointia. Jo aiemmin Merja oli osallistunut Säästöpankkiopiston järjestämiin kouluttajakoulutuksiin ja kiertänyt ympäri Suomea säästöpankkiryhmässä kouluttamassa palvelujen myyntiä ja yhteistoimintavalmennusta, johon sisältyi paljon työnohjauksellisia piirteitä. Korkeakoulun jatko-osa 1990-luvun alussa talouden ja pankkialan yllä asuivat synkät pilvet. Vuoden 1993 loppupuolella muut suomalaiset pankit ostivat Suomen Säästöpankin terveet osat. Konttoreita jaettiin, liikkeen luovutus alkoi ja käytiin monet yt- ja alasajoneuvottelut. Vuonna 1995 Merjan työt konsernihallinnossa loppuivat. Hän jäi maaliskuussa kotiin. - Seurasi ihana aurinkoinen kesä ja huomasin olevani taas pirteä. Tauko tuli tarpeeseen. Viimeiset vuodet oli tehty pitkää päivää sydämellä ja Mieli paloi kuitenkin takaisin henkilöstön ja johdon kehittämisen pariin: viime keväänä Merja päätti siirtyä yrittäjäksi. sielulla. Kauaa hän ei kuitenkaan paikallaan jaksanut: elokuussa akut oli ladattu ja työnhaku alkoi. Merja päätyi taas pankkialalle, Handelsbankenin henkilöstöassistentiksi. Uudessa työpaikassa henkilöstöasiat nähtiin voimavarana ja niihin panostettiin. Merja toimi pankissa myös apulais- ja henkilöstöjohtajana sekä johtoryhmän jäsenenä. Merja pääsi Handelsbankenilla osallistumaan liiketoiminnan asiantuntijakoulutukseen, mikä laajensi omaa nä- 17 liiketalous

18 - jäsen esittäytyy - kökulmaa ja osaamista. Viimeiset neljä vuotta pankkialalla vierähtivät liiketoimintayksikössä asiakasvastaavana. Mieli paloi kuitenkin takaisin henkilöstön ja johdon kehittämisen pariin: viime keväänä Merja päätti siirtyä yrittäjäksi. Työnohjaus ja coaching eli kuuntelun ja kyselyn taito Vuonna Merja suoritti työnohjaajan tutkinnon Johtamistaidon opistolla ja vuonna Helsingin Kauppakorkeakoulun JOKON eli johdon kehittämiskoulutukseen. Alkavana syksynä 2013 vuorossa on coach for leaders and teams (CLT) -tutkinto, joka keskittyy työyhteisöön ja johtamiseen. Työnohjauksessa ja coachingissa ohjattava voi olla yksittäinen asiantuntija, esimies tai työryhmä, jopa kokonainen työyhteisö. Coachingissa pyritään tukemaan tavoitteidenasettelua, nykyistä toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Coaching voi olla lyhytkestoista, esimerkiksi vain yhteen projektiin liittyvää muutoksen tukemista. Työnohjaus sen sijaan on lähes aina pitkäkestoinen prosessi, jossa ohjaaja kulkee mukana kehitysprojektissa. - Työnohjausta voisi kuvata henkiseksi suihkuksi. Siinä ohjattavan on tarkoitus katsoa itseään peiliin ja miettiä, missä, miten ja mitä haluaa. Minun tehtäväni on pyrkiä auttamaan ohjattavaa itse löytämään vastauksia, Merja kertoo. Hyvästä ohjaajasta ja coachista Merjalla on selkeä käsitys. - Sellainen, joka osaa kuunnella aktiivisesti. Ja esittää kysymyksiä ja napata kiinni asioihin, jotka saattavat ilmetä sivulauseessa. Ne asiat voivat lopulta olla kaikkein merkityksellisempiä. Liitto luo turvan Työnohjaus on lähes aina pitkäkestoinen prosessi, jossa ohjaaja kulkee mukana kehitysprojektissa. Merjan työura osoittaa, miten työpaikka ja työnkuva voi johtaa toiseen, kolmanteen tai takaisin lähtöviivalle. - Olen aina korostanut, että ammattiliittoon kannattaa kuulua. Koskaan ei voi tietää, mitä tulee tapahtumaan. Liitto on taustatuki ja turva. Lisäksi se vahvistaa ammatti-identiteettiä ja neuvoo niin arkisissa kuin ankarissa työsuhdeongelmissa. Carlander on kuulunut Liiketalouden liittoon jo niin kauan, ettei edes muista tarkkaa liittymisvuotta. Yrittäminen on tasapainoilua muuttuvissa olosuhteissa. Hallitse riskit! Työttömyysturvaa yrittäjille Maksuton palvelunumero liiketalous

19 Vuoden aikuinen Liiketalouden Osaaja 2013 Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin tutkintotoimikunnan järjestämä, aikuismerkonomeille suunnattu kilpailu uudistui ja on nyt nimeltään Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja. Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden perustutkinon, merkonomin järjestämä Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailussa on vuorossa juhlavuosi, sillä kilpailu järjestetään jo kymmenennen kerran. Kilpailua tukevat Opetushallitus ja Viking Line. Säännöt ovat seuraavat: Osallistujat Lukuvuoden 2013 aikana näyttötutkinnon suorittaneet tai suorittavat aikuismerkonomiopiskelijat. Arviointikriteerit Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä osoitettu ammatillinen osaaminen. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen. Ammatillinen kasvu. Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Kilpailun kulku ja aikataulu Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi jäsenneltyinä ja arviointikriteerien mukaisin perusteluin. Mukaan voi liittää todistuksia, näyttöaineistoa ja muita vastaavia arvioitavia tekijöitä. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa mennessä Liiketalouden Liittoon, Asemamiehenkatu 2, Helsinki tai sähköpostilla Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista mennessä. Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksus-risteilyllä aterioineen (Hki - Tukholma - Hki). Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan apurahoilla. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat. Nyt innokkaasti mukaan! Lisätietoja liiton toimistosta: tai puh liiketalous

20 - valo - Jyväskylän aikuisopiston Elina Paavolasta 2012 Vuoden aikuinen Liiketalouden Osaaja Vuoden Aikuismerkonomi -kilpailu uudistui ja vuonna 2012 kilpailtiin ensimmäistä kertaa Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -tittelistä. Kilpailun nelihenkinen raati kokoontui viime kevään huhtikuussa arvioimaan kilpailuportfolioita, jotka olivat jälleen erittäin korkeatasoisia. Kansalliseen kilpailuun osallistui ilahduttava määrä aikuisopiskelijoita useasta oppilaitoksesta eri puolelta Suomea. Kilpailun kärki oli erittäin tiivis ja paremmuusjärjestys selvisi pienin piste-eroin. Palkintojuhla järjestettiin toukokuun aurinkoisena iltapäivänä toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n tiloissa, jossa palkintojuhlaan saapuneita emännöi STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja. Tilaisuuden juonsi edellisten vuosien tapaan kilpailuraadin puheenjohtaja, opetusneuvos Seppo Hyppönen. Kilpailun parhaaksi ja Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi 2012 valittiin Jyväskylän aikuisopiston Elina Paavola. Hänet palkittiin Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksus -risteilyllä Tukholmaan. Paavolan ohjaaja, Paula Kinnunen palkittiin 500 euron apurahalla. Kilpailussa toiseksi korkeimman pistemäärän ja toisen sijan saavutti Suomen Yrittäjäopiston Kari Tuovinen, joka pokkasi palkintotilaisuudessa itselleen 600 euron apurahan. Kolmannelle tilalle sijoittui MERCURIAN Sari Nurmiranta, joka sai palkinnokseen 300 euron apurahan. Lisäksi sekä Tuovisen ohjaaja Tuija Pekkinen että Nurmirannan ohjaaja Airi Taulos palkittiin apurahoin. Aikuismerkonomeille suunnatun kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. Kilpailun järjestävät Liiketalouden Liitto LTA, Opetushallitus sekä Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin tutkintotoimikunta. Kilpailua tukevat Opetushallitus ja Vikingline. Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja kilpailu on käynnissä Tänä vuonna kilpailu viettää juhlavuottaan, sillä Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailu järjestetään jo kymmenettä kertaa. Kilpailuun voivat osallistua vuoden 2013 aikana liiketalouden perustutkinnon (merkonomin) näyttötutkintona suorittaneet aikuisopiskelijat. Kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain ja tarkemmat kilpailuohjeet sekä arviointikriteerit voi tarkistaa muun muassa kilpailukutsusta, joka löytyy tästä lehdestä sivulta xx. Lisätietoja ja ohjeita kilpailuun liittyen voi kysyä myös liiton toimistosta, puh tai Teksti: Liiton toimisto, Eveliina Kuukkanen Kuvat: Eero Nerelli-Antell liiketalous

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon 2017 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Kaukovainion yksikkö, liiketalous Kotkantie 2 C, 90250 Oulu www.osao.fi Sisällys Pääsyvaatimukset... 2

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 KOULUTUSOHJELMA 2015 1 (8) NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 Nousu tarjoaa jäsenilleen ja luottamustoimisille monipuolista ja innoittavaa koulutusta! Arkena työajalla tapahtuva koulutus on palkallista.

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Kokemuksia ja käytännön ohjeita

KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Kokemuksia ja käytännön ohjeita KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa Kokemuksia ja käytännön ohjeita 2 SISÄLTÖ 1 KesäJeesi -toiminnan taustaa... 3 2 Toiminta KesäJeesi -pajoilla - mitä, miksi ja miten... 4 3 Uraohjaus osana

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Puhe-Judon peruskurssi

Puhe-Judon peruskurssi Puhe-Judon peruskurssi Mielenrauha koulutuspalvelut Oy 1 Asiantuntija- ja konsultointipalvelut Riskin todennäköisyys Vanhempien tietopaketti huumeista Kouluturva 2 Häirintärikosten EET Lasten ja nuorten

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA.

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. PAMista PAM, eli Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ja opiskelevien liitto PAMilaisia on jo yhteensä yli 232 000 PAMin alat:

Lisätiedot

Osallistumislupahakemus ja ilmoittautuminen tilintarkastajatutkintoon

Osallistumislupahakemus ja ilmoittautuminen tilintarkastajatutkintoon Hakemusta voi tarvittaessa täydentää erillisillä liitteillä Haen osallistumislupaa (Ohje 1) HT-tutkintoon KHT- tutkintoon JHT- tutkintoon Ilmoittaudun tutkintokokeeseen HT-tutkinto KHT-tutkinto JHT-tutkinto

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen 1 10.3.2015 www.te-palvelut.fi (entinen mol.fi) www.te-palvelut.fi -verkkopalvelu on käytetyin, tunnetuin julkinen maksuton valtakunnallinen alueellinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi).

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi). 1 OLOSUHDETALKOOT 2011 SUUNNITTELUKILPAILU KILPAILUN SÄÄNNÖT 1. Kilpailun järjestäjä Schneider Electric Buildings Finland Oy Kellokukantie 2 PL 250 01300 Vantaa 2. Kilpailu ja sen tausta Schneider Electric

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kaupan alan osaajaksi! LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2017 Kenelle Liiketalouden perustutkinto, merkonomi on suunnattu henkilöille, jotka haluavat hankkia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot