Liiketalous. Päihdeongelmainen työpaikalla - miten toimia? Mitä on puhejudo? ja miten sitä voi hyödyntää työyhteisössä? Mikä on työsuojeluvaltuutetun

Transkriptio

1 Liiketalous liiketalouden osaajat ja ammattilaiset Mitä on puhejudo? ja miten sitä voi hyödyntää työyhteisössä? Mikä on työsuojeluvaltuutetun rooli? Päihdeongelmainen työpaikalla - miten toimia?

2 tässä lehdessä: 2 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 Suosittelukampanja AJANKOHTAISTA Antti Palolaa pyydettiin STTK:n puheenjohtajan tehtävään 6 TYÖSUOJELU Työsuojelulla työhyvinvointiin 8 Anna Hellénin palsta 9 Miten toimin, kun jään työttömäksi 10 JATTK-työttömyyskassa 11 Vuoden nuori merkonomi -kilpailu 12 TYÖSUOJELU Selätä työpaikan ristiriidat puhejudolla 17 JÄSEN ESITTÄYTYY Työnohjaaja ja coach haastaa kehittymään kuunnellen ja kysyen 19 Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja VALO Jyväskylän aikuisopiston Elina Paavolasta Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja Viina ei kuulu työpaikalle 24 Tähtitanssija Minna Tervamäki Mercurin foorumissa: Uskalla toteuttaa tavoitteesi 25 Aki Riihilahti Mercurin Täyttä elämää -foorumissa: Epäonnistumisen pelko estää onnistumasta 26 Syksyn osaaja -lyhytseminaarit 28 Yhdistyssivut 4o HYVINVOINTI Työhyvinvointi ja työpaikkakiusaaminen 34 KOTI Älä säikähdä alkavan lämmityskauden sähkölaskuja - näin voit pienentää niitä 35 Hae jäseneksi / muutostietokortti Liiketalous 2013 Nro mainosvaraukset aineistopäivä ilmestymispäivä Liiketalouden Liitto LTA ry:n jäsenlehti ilmestyy 5 numerona vuoden 2013 aikana. Julkaisija & kustantaja: Tilaukset & osoitteenmuutokset: Liiketalouden Liitto LTA ry Asemamiehenkatu 2, Helsinki puh liitto@liiketaloudenliitto.fi Päätoimittaja: Annina Antell annina.antell@liiketaloudenliitto.fi Toimituspäällikkö: Raimo Salovuori raimo.salovuori@liiketaloudenliitto.fi Toimitussihteeri: Eveliina Kuukkanen eveliina.kuukkanen@liiketaloudenliitto.fi AD: Kaisa Skyttä kaisa.skytta@liiketaloudenliitto.fi Markkinointi: Jaakko Koskinen jaakko.a.koskinen@luukku.com Hannele Tamminiemi ilmoitukset@liiketaloudenliitto.fi Lehden osoitteistoa saatetaan luovuttaa tilaajia palveleviin kaupallisiin tarkoituksiin. Painatus: Scanweb Oy 54. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain päätoimittajan luvalla. Toimitus ei vastaa käsikirjoituksista, joita ei ole tilannut. Toimitus ei vastaa asiavirheistä. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta toimittajien näkökulmasta liiketalous

3 työssäkin on tärkeää olla turvassa Työpaikalla meillä kaikilla on mitä erilaisimpia haasteita. Useimmat niistä liittyvät suoraan työhön ja sen tulokselliseen tekemiseen. Jotkut liittyvät työympäristöön, työtovereihin, työmenetelmiin ja työilmapiiriin. Jotta työntekijät voivat olla työssään tuottavia, on työnteon edellytysten oltava kunnossa. Turvallisuuden varmistamiseksi Suomessa on laki työsuojelusta ja työpaikoilla on oltava toimiva työsuojelutoimikunta. Työsuojelu kattaa monta osa-aluetta, eikä henkinen työsuojelu ole niistä suinkaan vähäisin. Monet työpaikat meidän osaajien kohdalla ovat sellaisia, että niistä ei välttämättä löydy vaarallisia työkoneita, mutta sitä vastoin meillä on ympärillämme muita työsuojelun piiriin ulottuvia asioita. Työpaikan ympäristö kiinteistöineen, ilmanvaihtoineen, lämmityksineen ja siisteyksineen on jokaisen aistittavissa ensimmäisenä. Jokaisella on oikeus pysyä terveenä töissä ja myös oikeus vaatia työnantajalta turvallista työympäristöä. On erittäin tärkeää tiedostaa itse, jos alkaa tuntua ettei töissä ole hyvä olla. Silloin on hyvä ottaa yhteyttä paitsi omaan esimieheen, myös työpaikan työsuojelusta vastaavaan työntekijöiden edustajaan. Toki on työpaikkoja, jotka ovat niin pieniä, ettei lain vaatiman työsuojelutoimikunnan olemassa oloa edellytetä, mutta silloinkin on syytä ilmaista huolensa työnantajalle. Työpaikan työsuojelutoimikunnan muodostavat työsuojeluvaltuutetut ja työnantajan edustaja(t). Työsuojeluvaltuutetun vaalissa on kaikilla työpaikan työntekijöillä oikeus asettua ehdolle. Vaaleissa ei siis ole rajoitteita liittyen liittojen toimintaan tai työpaikan luottamusmiestoimintaan. LTA:n jäsenillä on myös mahdollisuus olla suoraan vaikuttamassa oman työpaikkansa toimintaan. Itse olen päässyt seuraamaan oman työpaikkani työsuojelutoimintaan varavaltuutettuna ja voin sanoa, että siinä on ihan oikeasti mahdollisuus tuoda omia näkemyksiä sekä parannusehdotuksia esille. Usein ne otetaan vakavasti ja asiat pyritään parantamaan nopeasti. Yhä useammin töissä törmää myös ikävään haasteeseen työssäjaksamisesta tai muunlaiseen henkisen puolen työsuojelua vaativiin asioihin. Monella osin työn henkinen kuormittavuus on kasvanut, eivätkä jatkuvat yhteistoimintaneuvottelut suinkaan paranna tilannetta. Vähennykset työpaikalla voivat johtaa siihen, että samat työt on koetettava tehdä vähemmällä työntekijämäärällä. Pitkittyessään tilanne johtaa kuormittavuuden kasvamiseen. Tämä taas voi johtaa kierteeseen, joka on vaaraksi paitsi yksilölle itselleen myös työnantajalle esimerkiksi sijaisuuksien tai työnlaadun muutoksen kautta. Vaikka YT:t eivät olisikaan omalle työpaikalle ulottuneet, niin jatkuva viestintä muualla tapahtuneesta väistämättä pistää jokaisen ajattelemaan omaa paikkaansa. Myös tällainen kuormittavuus voi viedä parasta puhtia omasta tekemisestä. Pidän tärkeänä, että työpaikoilla voidaan vapaasti puhua paitsi selkeiden fyysisten työhyvinvointitarpeiden kehittämisestä myös henkiseen jaksamiseen panostamisesta. Pienillä teoilla ja tunnustuksilla voidaan luoda paljon hyvää sekä saada se paljon puhuttu työpaikan kilpailukyky kohdilleen. Olet sitten aktiivinen omalla työpaikallasi, työsuojeluvaltuutettu tai muuten kiinnostunut, niin toivon sinun tutkiskelevan omaa jaksamistasi aika ajoin. Jokainen muutos kun lähtee aina itsestä, kuten olen usein sanonut. Työkavereiden kanssa puhuminen ja positiivisessa hengessä ratkaisujen etsiminen saa myös työnantajan helpommin toteuttamaan sellaisia ratkaisuja, jotka eivät ole lain sanelemia tai pakottamia. Toivotan kaikille hyvää rapsakasta loppuvuotta ja turvallista matkaa töihin, kotiin ja vapaa aikaan. -pääkirjoitusraimo salovuori PUHEENJOHTAJA 3 liiketalous

4 - Ajankohtaista - Suosittelukampanja LTA:n suosittelukampanja on uudistunut! Liiketalouden Liitto LTA on hyvä, liiketalouden ammattilaisten oma yhteisö. Niin hyvä, että meitä kannattaa suositella. LTA:sta saa henkilökohtaisen ja asiantuntevan työsuhdeneuvonnan, kattavan oikeusturvavakuutuksen, edunvalvonnan ja työttömyysturvan sekä jäsenedut - järkevään hintaan. Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä työkaverille, ystävälle tai tuttavalle. LTA:han voivat liittyä kaikki, jotka ovat suorittaneet liiketalouden tutkinnon (aina merkonomista ja datanomista tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin) ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät liiketalouden alan tehtävissä. Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa kirjoa suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksunsa vuodelle 2013, saatte molemmat kahdenkymmenen euron (20 ) arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Suosittelija saa lahjakortin suosittelun kautta liittyneistä varsinaisista jäsenistä seuraavasti: 1-3 liittynyttä uutta jäsentä = 20 euron lahjakortti jokaisesta liittyneestä jäsenestä 4-5 liittynyttä jäsentä = 50 euron lahjakortti 4. ja 5. liittyneestä jäsenestä yli 6 liittynyttä jäsentä = 200 euron lahjakortti yli 10 liittynyttä jäsentä = 400 euron lahjakortti Suosittelun kautta liittyneet, uudet jäsenet saavat aina 20 euron lahjakortin. Kampanja on voimassa ja siihen voivat osallistua kaikki Liiketalouden Liitto LTA:n varsinaiset jäsenet. antti palolaa pyydettiin sttk:n puheenjohtajan tehtävään STTK:n jäsenliittojen puheenjohtajat ovat pyytäneet Antti Palolaa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n seuraavaksi puheenjohtajaksi. Pyynnön esitti Metsäalan Asiantuntijat Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand. Palola ilmoitti olevansa käytettävissä ja kiitti yksimielisestä tuesta tehtävään. Palola (54) työskentelee tällä hetkellä puheenjohtajana STTK-laisessa Palkansaajajärjestö Pardiassa. STTK:n nykyinen puheenjohtaja Mikko Mäenpää on ilmoittanut jättävänsä tehtävän joulukuun 4. päivä, jolloin STTK:n edustajisto kokoontuu valitsemaan hänen seuraajansa. Mäenpää on johtanut STTK:ta vuodesta Antti Palola on koulutukseltaan merikapteeni ja työskennellyt ennen Pardiaa muun muassa Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana, Yrkeshögskolan Sydvästin merenkulun koulutusohjelman johtajana, Åbo Navigationsinstitutin opettajana ja rehtorina sekä päällystötehtävissä suomalaisilla ja ulkomaisilla kauppa-aluksilla. Palola on toiminut keskusjärjestö STTK:n hallituksen varapuheenjohtajana sekä hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä vuodesta Kansainvälisissä luottamustehtävissä Palola on muun muassa Suomen Julkisten alojen ammattiliittojen EU-yhdistyksen FIPSU:n hallituksen jäsen, Pohjolan julkisalojen ammatillisen yhteisjärjestön NOFS:n johtoryhmän jäsen ja Euroopan julkisen alan ammattijärjestöjen federaation EPSU:n hallituksen jäsen. Teksti: STTK liiketalous

5 Antti Palola Kuva: Nina Kellokoski työllisyys- ja kasvusopimuksesta löytyi yhteisymmärrys elokuussa Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat elokuussa linjauksista, joiden pohjalta palkansaaja- ja työnantajaliitot neuvottelevat työehtosopimuksista seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Lopullisesti ratkaisu voidaan hyväksyä vasta , jos keskusjärjestöt tuolloin toteavat sopimuksen riittävän kattavaksi. Samalla arvioidaan myös valtion tukitoimien riittävyys. Työllisyys- ja kasvusopimuksen tavoitteena on talouden tervehdyttäminen. Sopimuksella tavoitellaan mm. työllisyyden lisäämistä, palkansaajien tasapuolista tukemista sekä yritysten kilpailukyvyn parantamista. Keskusjärjestöjen välisen sopimuksen ensimmäinen jakso on noin kaksivuotinen ja palkankorotukset on siten sovittu kahdelle vuodelle. Ensimmäinen korotus on 20 euroa ja toinen korotus on 0,4 %. Uudet työehtosopimukset tulevat voimaan nykyisten sopimusten päätyttyä. Ensimmäinen korotus tulee voimaan 4 kuukautta sopimuksen alkamisesta ja toinen 12 kuukautta ensimmäisen korotuksen jälkeen. Kolmas vuosi on ns. optio-vuosi, josta sovitaan kesäkuussa Työllisyys- ja kasvusopimukseen kuuluu myös, että työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat eläkeuudistuksesta syksyyn 2014 mennessä ja samalla ratkaistaan tasoitusmäärään, Emu-puskuriin ja vanhuuseläkerahastointiin liittyvät kysymykset. Aikataulun mukaan Suomen hallitus antaa lakiesitykset eduskunnalle heti vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulisi voimaan viimeistään 2017 alusta. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin myös helpotuksista työttömille vuoden 2014 alusta. Työntekoa muutetaan kannattavammaksi siten, että työtön voi tienata 300 euroa ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Lisäksi työttömän yhteenlasketut tulot osa-aikatyöstä ja sovitellusta päivärahasta saavat olla työttömyyttä edeltäneen palkan suuruiset (nykyisellään vastaava määrä on ollut 90 %). Myös toimeentuloa työttömyyden alussa paranee mm. siten, että työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhenee seitsemästä päivästä viiteen päivään. Teksti: Liiton toimisto, Eveliina Kuukkanen mitä mä saan - eläketesti vastaa Eläketurvakeskus on tuottanut viihteellisen nettisovelluksen nuorille aikuisille. Oma elämä - oma eläke -testi auttaa hahmottamaan elämänvalintojen vaikutusta tulevan eläkkeen määrään. Eläketurvakeskuksen Luottamus eläketurvaan -tutkimuksen (2012) mukaan erityisesti nuorilla aikuisilla on puutteelliset tiedot työeläkejärjestelmän toimintaperiaatteista. Epäselvää on esimerkiksi se, mitkä asiat vaikuttavat eläkkeen muodostumiseen. Vaikka eläkkeelle jääminen ei ole ajankohtaista nuorille, eläkkeen määrään vaikuttavia päätöksiä tehdään jatkuvasti. Oman alan palkkataso, lasten kotihoito, pimeä työ ja esimerkiksi downshiftaaminen vaikuttavat tulevan eläkkeen määrään. - Valinnat ovat merkittäviä: suomalainen viettää eläkkeellä neljänneksen elämästään. Eläke-testi näyttää miten elämänvalinnat ja -tapahtumat vaikuttavat tulevan eläkkeen määrään, kertoo Eläketurvakeskuksen viestintäpäällikkö Matti Lumijärvi. Eläkelaskurista arvio Oma elämä - oma eläke -testi kertoo keskeiset eläkeasiat humoristisesti havainnollistaen. Sovellus koostuu vuorovaikutteisesta animaatiosta ja eläkelaskurista. Eläkelaskuri antaa karkean arvion tulevasta työeläkkeestä. Yllä mainittujen muuttujien lisäksi laskurissa voi testata kuinka työuran jatkaminen kasvattaa eläkepottia. Eläkeiän alarajan jälkeisestä työskentelystä kertyy yli kaksi kertaa normaalia enemmän eläkettä. Vaikka sovellus on suunnattu nuorille aikuisille, se sopii mainiosti myös muun ikäisille. Laskuri huomioi elinaikakertoimen, joka vaikuttaa 1948 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeisiin. Testi sisältää perustietopaketin työeläkkeestä. Eläketesti löytyy osoitteesta: Sivut/Elaketesti.aspx Teksti: Eläketurvakeskus 5 liiketalous

6 - työsuojelu - Työsuojelulla työhyvinvointiin Tiedätkö, kuka on työpaikkasi työsuojeluvaltuutettu? Nopea kyselykierros tuttavapiirissä paljasti, että moni ei osaa nimetä työsuojeluvaltuutettuaan. Kuitenkin kaikissa vähintään kymmenen henkilöä työllistävissä yrityksissä sellainen on lakisääteisesti oltava. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä, kun yrityksessä käsitellään esimerkiksi työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkyvyn ylläpitämiseen vaikuttavia asioita. Toimistoympäristössä työsuojeluvaltuutetun tehtävät painottuvat ergonomiaan ja työyhteisön hyvinvointiin, toteaa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on siis varmistaa, että työntekijöillä on asiat hyvin työpaikallaan: työympäristö on turvallinen, työterveydenhuolto toimii myös ennaltaehkäisevästi, työvälineet toimivat ja työpaikalla on mukava olla. Valtuutetun valitsee henkilöstö, päällikön työnantaja Vähintään kymmenen hengen työpaikoilla työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu sekä kaksi varavaltuutettua. Pienemmissäkin työpaikoissa valtuutetut voidaan valita, mutta laki ei sitä edellytä. Valtuutettujen toimikausi on normaalisti kaksi vuotta, mutta se voidaan yhteistoiminnassa sopia myös pidemmäksi. Työsuojeluvaltuutettu tekee yhteistyötä työsuojelupäällikön sekä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Työsuojeluvaltuutetuksi sopii aktiivinen kehittäjätyyppi, jolla on halu ja kyky tehdä yhteistyötä, kuvaa Auvinen. On myös tärkeää osata jakaa töitä eikä ottaa kaikkea omille harteilleen. Työhyvinvointi on koko työyhteisön vastuulla. Työsuojelupäällikkö puolestaan on työsuojeluvaltuutetun vastinpari työnantajan puolelta. Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön, ellei itse toimi tässä roolissa. Työsuojelupäällikkö avustaa työnantajaa työsuojeluasiantuntemuksen hankinnassa sekä yhteistoiminnassa työsuojeluviranomaisten, työterveyshuollon ja muiden työsuojelun asiantuntijatahojen kanssa. Työsuojelupäälliköllä ei ole päällikön ominaisuudessa oikeudellista työturvallisuusvastuuta. Työsuojelu käsitetään usein yksioikoisesti työturvallisuudesta vastaamiseksi. Työturvallisuus on toki yksi sen tärkeimmistä painoalueista, ja tämä puoli painottuu vahvasti esimerkiksi tehdas- ja rakennusympäristöissä. Toimistotyöntekijää sen sijaan ei useinkaan moni vaara uhkaa, mutta tietenkin työnantajan on huolehdittava, että työskentelytilat ovat asianmukaiset ja että esimerkiksi tulipalon varalta on olemassa pelastautumissuunnitelmat. Toimistotyöläisen työsuojelu painottuukin enemmän työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen. Työhyvinvointiin kannattaa panostaa Yritysten tulisi nähdä panostus työhyvinvointiin kannattavana sijoituksena. Hyvinvoiva henkilöstö on sitoutuneempaa, tehokkaampaa ja tekee parempaa laatua kuin huonosti voiva työyhteisö. Sairauspoissaolojen väheneminen tuo suoria säästöjä. Auvinen on huolissaan yritysten panostuksesta työhyvinvointiin. Huonoina aikoina ei panosteta, koska ei ole rahaa. Hyvinä aikoina ei panosteta, kun ei ole aikaa. Pitäisi ymmärtää, että työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Työturvallisuus ja työhyvinvointi eivät kuitenkaan ole pelkästään työnantajan tai työsuojeluvaltuutetun vastuulla. Jokaisella työntekijällä on velvollisuutensa ja vastuunsa työsuojeluasioissa. Työntekijän on esimerkiksi vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Hänen on noudatettava työturvallisuuslakia ja työnantajan sen nojalla antamia määräyksiä sekä saamansa opastuksen ja ohjeistuksen mukaisesti turvallisuus- ja suojeluohjeita. Myös työyhteisön hyvinvointiin jokainen voi itse vaikuttaa suoraan. Jokaisen pitää katsoa itseään peiliin ja miettiä, tekeekö oman osuutensa työyhteisön viihtyvyyden eteen. Jo se on hyvä alku, että sanoo hyvän huomenen. Ammattiliitot järjestävät runsaasti koulutuksia työsuojeluvaltuutetuille. Keskusjärjestö STTK puolestaan saattaa liitot yhteen tekemään yhteistyötä. Hyödynnetään eri liitoissa tehdyt hyvät ratkaisut muidenkin käyttöön, Auvinen kuvaa keskusjärjestön roolia. Työsuojelupäälliköiden koulutuksia järjestää mm. Työsuojelupäälliköt ry. Lisätietoa työsuojelusta ja työhyvinvoinnin kehittämisestä saa paitsi liitoista myös Työturvallisuuskeskuksesta ja Työterveyslaitoksesta. Teksti: Jaana Lehtiniemi Kuva: STTK liiketalous

7 KUINKA KAUAN TULISIT TOIMEEN ILMAN PESUKONETTA? If Kotivakuutus on nopea. Käsittelemme 73 % vahingoista saman tien. Nopeus on tärkeä osa sujuvaa korvauspalvelua. Annamme korvauspäätöksen suurimpaan osaan netissä tehdyistä irtaimiston vahinkoilmoituksista saman tien. Ota nopea If Kotivakuutus verkkokaupasta 10 % edullisemmin. Saat sen myös numerosta tai lähimmästä Ifistä. if.fi /kotivakuutus VOITA SIIVOOJA VUODEKSI!

8 Työsuhdelakimies Anna Hellén vastaa. Työsuhteenpäättämissopimus Työsuhteen päättämiseen yhteisesti sopimalla voidaan päätyä esim. ytneuvotteluiden aikana, tai muuten työsuhteen kestäessä, esimerkiksi työpaikalla ilmenneiden ristiriitojen johdosta. Ennen päättämissopimuksen allekirjoittamista on aina syytä ottaa yhteyttä liittoon sopimuksen tarkistamista varten. Mitä tulee huomioida työsuhteen päättämisestä sovittaessa? Työsuhteen päättämissopimus on vapaaehtoinen oikeustoimi. Päättämissopimukselle ei ole lainsäädännössä erityisiä säännöksiä. Sopimuksen pätevyyttä arvioidaan yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti, kuten esimerkiksi oikeustoimilain kohtuullistamis- ja pätemättömyyssäännösten perusteella. Sopimuksen hyväksymistä ei kannata kiirehtiä, koska työsuhteen päättämissopimuksella on vaikutuksensa mm. työttömyysturvaan, eläkkeisiin ja verotukseen. Lähtökohtaisesti työsuhteen päättäminen yhteisesti sopimalla johtaa aina 3 kuukauden karenssiin työttömyysturvassa. Työntekijällä tulee olla kohtuullinen aika perehtyä sopimukseen ja sen ehtoihin ennen al- -anna hellénlekirjoittamista, samana päivänä allekirjoittamista ei voida edellyttää. Sopimuksessa mainittavia asioita ovat ainakin sopimuksen osapuolet, sopimuksen tausta ja tarkoitus, työsopimuksen päättymiseen liittyvät yksityiskohdat, kuten työsuhteen päättymisajankohta ja työntekijän oikeus muun työn vastaanottamiseen välittömästi, sekä korvausten maksamisen ajankohdat. Päättösopimuksesta huolimatta tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon Päättösopimuksesta huolimatta tulee huomioida, että työntekijän tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Jos työntekijä on saanut yli puolen vuoden tukipaketin, ja ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi vasta puolen vuoden jälkeen, voidaan henkilön tulkita olleen pois työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeus työttömyyspäivärahaan alkaa vasta työntekijän täytettyä uudelleen työttömyyspäivärahaa varten vaadittavan työssäoloehdon. Päättösopimuksen vaikutus työttömyysturvaan, verotukseen ja eläkkeeseen Päättämissopimuksen sisältöä, korvauksen tasoa ja työsuhteen päättämiseen johtanutta tilannetta tulee arvioida aina yksittäistapauksessa kokonaisuutena. Työntekijän kannalta sopimuksen on oltava sellainen, että se kattaa ehdottomasti vähintäänkin työttömyysturvan karenssiajan, vähemmästä ei edes kannata neuvotella. Lisäksi on huomioitava päättämissopimuksen mahdollinen vaikutus päivärahan korotusosiin. Näitä ei makseta, jos henkilö on sopimuksella sopinut työsuhteen päättämisestä. Verotuksen kannalta työntekijän kannattaa huomioida se, että tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. Työsuhteen päättämissopimuksen perusteella maksettava kertakorvaus ei kerrytä työntekijän eläkettä, vaikka se onkin saajalleen veronalaista tuloa. Mitä ehtoja työsuhteen jälkeiseen aikaan voidaan kohdistaa ja mitkä ovat sopimusrikkomuksen seuraukset? Työsuhteen päättämissopimuksella sovitaan useimmiten siitä, että työntekijä sitoutuu pitämään salassa työsuhteen päättymissopimuksen ehdot, sekä sen solmimiseen johtaneet neuvottelut. Lisäksi voidaan sopia salassapitovelvollisuudesta liike- ja ammattisalaisuuksien osalta. Salassapitovelvoitteen rikkomisesta voidaan sopia sanktiona erillinen sopimussakko. liiketalous

9 Vuosilomalakiin muutoksia: työntekijällä oikeus siirtää lomaa jo heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien Vuosilomalakiin on tullut muutos voimaan lokakuun alusta lähtien. Jatkossa työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaansa jo heti ensimmäisestä päivästä lähtien, jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana. Työntekijän tulee huomata, että loman siirtämistä tulee pyytää nimenomaisesti, pelkkä lääkärintodistuksen toimittaminen jälkikäteen ei ole riittävää. Muutoinkin työntekijän on työnantajan vaatimuksesta esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, vaikka työnantajan käytäntönä muuten olisikin ettei lyhyistä sairauspoissaoloista tarvitse toimittaa todistusta. On syytä varmistaa etukäteen omalla työpaikalla, mitkä ovat menettelytavat lomanaikaisesta sairaudesta ilmoittamiselle. Lähtökohtaisesti työntekijän esittämä lääkärintodistus on luotettava selvitys työntekijän työkyvyttömyydestä, jos työnantajalla ei ole perusteltua aihetta epäillä sen luotettavuutta. Mikäli työnantaja lähettää työntekijän osoittamansa lääkärin tutkimuksiin, tulee työnantajan korvata nimetyn lääkärin käyttämisestä aiheutuneet kustannukset Loman siirtämisoikeus jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien koskee ainoastaan lakisääteisiä lomia, ei siis niitä lakisääteistä pidempiä lomia tai vapaita, joista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksella. -anna hellén- miten toimin, kun jään työttömäksi?lähde: työttömyyskassojen sivut Katso aina tarkemmat toimintaohjeet ja etuuden saamisedellytykset oman työttömyyskassasi sivuilta ( Sivuilla on tarkempaa ohjeistusta myös lomautetuille. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi TE-toimistoon (työja elinkeinotoimisto), mukaan työ- tai palvelutodistus. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain ajalta, jolloin olet ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Myös omavastuuaika voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin olet työnhakijana työvoimatoimistossa. Jos joudut määräaikaisesti lomautetuksi, selvitä tekeekö työnantaja puolestasi ilmoituksen vai pitääkö sinun henkilökohtaisesti ilmoittautua TE-toimistoon. Helpoimmin ja nopeimmin aloitat työnhakusi verkossa. Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhakusi alkaa heti, kun olet vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot. Jos olet ollut aikaisemmin asiakkaana, osa tiedoista on valmiina, joten sinun ei tarvitse täyttää kaikkia kohtia. Jos sinulla ei ole pankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia, voit aloittaa työnhaun ainoastaan ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä TE-toimistoon. Kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi te-toimistoon, se lähettää kassalle automaattisesti työvoimapoliittisen lausunnon oikeudestasi ansiopäivärahaan. Täytä ja lähetä päivärahahakemus. Täytä päivärahahakemus asianmukaisesti (merkintä joka kohtaan). Kirjoita selkeästi työtön (tai matkoilla, sairaana, opiskelu tms.) hakemiesi päivien kohdalle (myös viikonloput!). Voit käyttää myös yhtäläisyysmerkkejä halutessasi. Jos olet ollut töissä, merkitse työpäivien kohdalle tehty työtuntimäärä (muuten kohta jätetään tyhjäksi). Ansiopäivärahahakemuksen voi lähettää kassalle jo kahden viikon kuluttua työttömyyden tai lomautuksen alkamisesta. Tämä onnistuu myös sähköisesti työttömyyskasan sivuilta löytyvässä easioinnissa pankkitunnuksilla kirjautumalla. Hakemukseen tarvittavat liitteet lähetetään kassalle hakutavasta huolimatta postitse. Huolella täytetty hakemus ja kaikkien tarvittavien liitteiden lähettäminen yhdellä kertaa nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Mikäli hakemuksen käsittelemiseksi tarvitaan lisäselvityksiä, niitä pyydetään hakijalta kirjallisesti. Työvoimatoimistosta saat ansioturvan päivärahahakemuslomakkeen. Hakemuksia voi myös tulostaa Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kotisivulta ( 9 liiketalous

10 JATTK -TYÖTTÖMYYSKASSA Teksti: Liiton toimisto Liiketalouden Liitto LTA:n ja työttömyyskassan jäsenyys samalle laskulle Liiketalouden Liiton jäsenten on tämän vuoden alusta ollut mahdollista liittyä liiton kautta myös työttömyyskassan jäseneksi. Liiton palvelukumppani on JATTKtyöttömyyskassa. Palvelu-uudistus tehtiin liiton jäsenten etuja ajatellen; liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksut hoidetaan samalla laskulla, jäsenmaksujen yhteenlaskettu hinta on markkinoiden edullisimpia sekä lisäksi jäsentietojen muutokset voi jatkossa hoitaa yhdellä ilmoituksella. Jäsenmaksun voi halutessaan maksaa useammassa erässä ja maksut ovat verovähennyskelpoisia. Kysy lisätietoja liiton toimistosta: puh. (09) tai Usein kysyttäjä kysymyksiä: Olen nyt LTA:n jäsen, mutta kuulun toiseen työttömyyskassaan. Miten vaihdan työttömyyskassaa? Kassan vaihtaminen onnistuu parhaiten vuoden vaihteessa liiton sivuilla olevan lomakkeen kautta. Lomakkeen voi lähettää jo etukäteen, ennen kuin vuosi vaihtuu. Lomakkeella voi paitsi hakea uuden kassan jäsenyyttä, myös antaa valtuutuksen liitolle, jolloin liiton toimisto hoitaa jäsenyyden siirron puolestasi. TÄRKEÄÄ: Vanhasta kassasta uuteen tulee vaihtaa kuukauden sisällä, jotta vanhassa kassassa kerrytetty etuus siirtyy jäsenyyden mukana uuteen kassaan. Onko minun pakko vaihtaa työttömyyskassan jäsenyyttä? Ei, jäsenillä on edelleen vapaus päättää, mihin työttömyyskassaan he kuuluvat. Voit siten jatkaa nykyisessä työttömyyskassassa. Työttömyyskassan jäsenyys on joka tapauksessa suositeltavaa. Olen LTA:n ja toisen kassan jäsen, mutta nyt vanhempainvapaalla. Voinko silti vaihtaa työttömyyskassaa? Työttömyyskassaan liittyminen ja kassasta toiseen vaihtaminen edellyttää työssäoloa. Voit vaihtaa kassaa siten vasta, kun olet palannut työhön. Sama koskee hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla tai vastaavalla olevia. Olen tällä hetkellä työtön ja saan ansiosidonnaista päivärahaa toisesta työttömyyskassasta. Voinko vaihtaa kassaa? Työttömyyskassaan liittyminen ja kassasta toiseen vaihtaminen edellyttävät työssäoloa. Voit vaihtaa kassaa siten vasta, kun olet jälleen työssä Kannattaako minun liittyä työttömyyskassaan, jos en vielä ole jäsen? Kyllä. Työttömyyskassan jäsenyyden kautta kerrytät itsellesi ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työttömyyden varalle. Entä liittoon? Kyllä. Liitosta saat työsuhde- palkka- ja työnhakuneuvontaa. Näissä asioissa kassa ei voi sinua palvella. Lisäksi saat oikeusturvavakuutuksen. Tätä vakuutusta ei voi saada kuin liiton jäsen. Onko mahdollista yhdistää liiton ja jonkun toisen kuin JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä? Ei. Liiton kautta on mahdollista liittyä ainoastaan JATTK-työttömyyskassan jäseneksi. liiketalous

11 Vuoden Nuori Merkonomi -kilpailu Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät ensimmäistä kertaa kilpailun nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille. Ensimmäinen Vuoden Nuori Liiketalouden Osaaja Merkonomi valitaan vuonna 2013 valmistuvien opiskelijoiden joukosta. Kilpailun tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. Kilpailun säännöt Osallistujat Kilpailuun voivat osallistua välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Arviointikriteerit 1. Menestyminen opinnoissa 2. Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu 3. Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä 4. Yhteistyötaidot 5. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jossa perustellaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin osalta. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida pisteyttää ja pisteet jäävät siis tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen todistuksista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan lausunnon, työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia osaamista osoittavia asiakirjoja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset lähettävät ehdokkaidensa kilpailulomakkeet liitteineen mennessä Liiketalouden Liittoon, Asemamiehenkatu 2, Helsinki tai sähköpostilla 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2014 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti- toukokuussa Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kunkin palkitun opiskelijan ohjaaja palkitaan 300 euron apurahalla. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Valitsemalla Vuoden Nuori Merkonomi halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita heidän saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden ja ohjaajien lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. Toivomme, että rohkaisette mahdollisimman monia nuoria opiskelijoita ja opettajia osallistumaan kilpailuun. Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai järjestösihteeri Eveliina Kuukkaselta Liiketalouden Liitosta, puh. (09) Tervetuloa osallistumaan kilpailuun! 11 liiketalous

12 - työsuojelu - selätä työpaikan ristiriidat puhejudolla Teksti: Päivi Helander liiketalous

13 Jyräsikö kokouksessa pikkuseikasta noussut riita asialistan? Miksi johtaja ei kertonut irtisanomisista henkilökohtaisesti? Puhejudo auttaa kohtaamaan tällaiset tilanteet ja ehkäisemään konflikteja. Kun Karpela vuonna 2008 heittäytyi täysipäiväiseksi koulutusyrittäjäksi, takana oli jo pitkä kokemus kouluttajana. Kollegoiden lisäksi hän oli käynyt valtionhallinnossa puhumassa muun muassa uhkatilanteiden ennakoinnista. Tykkään opettamisesta, koska qui docet discit, eli opettaessaan oppii. Aluksi koulutin virkatyönä, mutta se alkoi viedä liikaa aikaa poliisitoimelta. Niinpä vuonna 1998 Karpela perusti Suomen rikostietopalvelu -nimisen yrityksen koulutusta ja sen hallinnointia varten. Nyt yritys työllistää kolme vakituista työntekijää ja kymmenkunta freelance -pohjaista kouluttajaa. Karpela on tyytyväinen nykyiseen henkilöstöön. Kun joku organisaatio satsaa työntekijöidensä koulutuspakettiin rahaa ja työaikaa, vetäjäksi ei lähetetä ihmistä harjoittelemaan. Jokaisen tilaisuuden on oltava korkeatasoinen. Kouluttajiksi pitää löytää kavereita, jotka jaksavat kehittää myös itseään. Käsikirjoitus auttaa puhumaan Raamikas mies hankaa silmiään ja tilaa ison kahvin. Totti Karpela on vastikään palannut Singaporesta, ja aikaero painaa. Entinen poliisi ja turvamies kouluttaa nykyisin Aasiaa myöten ammattilaisia kohtaamaan haastavat viestintätilanteet puhejudon avulla. Karpela nimesi koulutusyrityksensä Mielenrauhaksi, koska hän halusi nimen olevan selvää suomea ja tuovan myönteisiä mielleyhtymiä. En halunnut firmalle nimeä, joka yhdistetään turvapalveluihin ja pelkoon. Mielenrauhaahan ihmiset turvallisuuskoulutuksesta hakevat. Yritys järjestää vuosittain satoja vuorovaikutustaitoihin ja turvallisuusajatteluun painottuvia koulutuspäiviä. Avoimia seminaareja on kuukausittain, mutta suurin osa koulutuksesta liittyy organisaatioiden sisäisiin työhyvinvointiohjelmiin. Vuorovaikutustaitoja voi opettaa Puhejudon lähtökohta yksinkertainen: ei pidä lähteä mukaan toisen negatiiviseen tunnetilaan, vaan kuunnella mitä sanottavaa hänellä on. Koulutusten suosio kertoo, että tämä ei ole helppoa. Olemme järjestäneet koulutuksia muun muassa työpaikan sisäisisten konfliktien ehkäisystä. Ristiriidoissa ja kiusaamisessakin valitettavan usein kyse on molempien osapuolten vaillinaisista vuorovaikutustaidoista, mutta puhejudon eväillä tilanne pelittää paremmin, Karpela toteaa. Varsinaisia sovitteluprosesseja hän ei vedä. Yrityksellämme on yhteistyökumppaneita, jotka ovat erikoistuneet työpaikan sisäisten ristiriitatilanteiden ehkäisyyn. Itse koulutan erityisesti puheeksiottamista ja reagointia sillä hetkellä, kun käytös on töykeää tai avoimen haastavaa. Konfliktien ehkäisyoppia tarvitsevat kaikki Puhejudoa on sovellettu vihaisten ja aggressiivisten asiakkaitten kohtaamiseen, mutta menetelmät pätevät myös toimihenkilöiden työyhteisöissä. Esimiehet eivät aina osaa tai uskalla tarttua ikäviin henkilöstöasioihin kuten kiusaamiseen. - Välttämiskäyttäytyminen on käsittämättömän yleinen tapa hoitaa ongelmat, eli niitä ei haluta nähdä eikä kohdata. Lähiesimiehen rooli on kuitenkin tutkimustenkin mukaan ratkaisevan tärkeä organisaation toiminnalle. Ja hänellehän maksetaan palkkaa johtamisesta! Haastaviin keskusteluihin Karpela suositteleekin käsikirjoitusta. Kun pitää ottaa puheeksi esimerkiksi alkoholiongelma tai irtisanominen, kirjoitettu asialista varmistaa, että kaikki tarvittavat kohdat tulevat käydyksi läpi. Siitä on apua myös silloin, kun keskustelu manipulointitaitoisen henkilön kanssa ajautuu aina kuin huomaamatta sivuraiteelle. Puhejudossa viestintä perustuu toisen osapuolen näkemykseen ja kuunteluun. Keskustelukumppania ei syyllistetä ja tuomita huonosta käytöksestä tai laiminlyödyistä tehtävistä, vaan häntä lähestytään ihmisenä: olen sinusta huolissani ; minusta tuntuu ikävältä, kun ; sinulla on varmaan syytäkin olla noin vihainen. Karpela korostaa, että toiselle on tarjottava kunniallinen perääntymistie. Esimerkiksi alkoholisoituminen, masennus ja työuupumus edellyttävät hienovaraista ja johdonmukaista käsittelyä, jotta sairastunut säilyttäisi kasvonsa. Niiden menetystä ei pelätä vain Aasian kulttuureissa, vaan myös suomalaisilla työpaikoilla. Rehellisyys on paras jippo Loukkaantuminen voi johtua siitä, että toisen sanat tai eleet nostavat mieleen ikävän muiston. Koulutus on epäonnistunut, jos osallistujat näkevät puhejudon jippoina tai ennalta opittuina lauseina. Puhejudo on ennen kaikkea asenne, Karpela painottaa. Hän oppi poliisivuosinaan, että raivoavan ihmisen saattoi lopulta rauhoittaa vilpitön suora puhe: Huomaan, että et halua uskoa mitään, mitä sanon. Olen pahoillani, että sinusta tuntuu tältä. Tarkoitus ei ole loukata, vaan oikeasti yritän tässä nyt auttaa sinua. Tämä toimii työyhteisössäkin. Useinhan loukkaamme tahtomattamme ja loukkaannumme suotta, koska toisen ihmisen ääni, sanat tai eleet nostavat tahattomasti mieleen ikävän muiston tai mielleyhtymän. Olennaista olisi oppia kohtaamaan niin omat kuin muidenkin turhautuminen ja tunteet. Karpela myöntää, että aina ei rauhoittelu onnistu eikä ole edes tarpeen. Jokainen tilanne ja ihminen on katsottava erikseen. Vastikään suruviestin saanutta tai synnytysvuoteella 13 liiketalous

14 - työsuojelu - ponnistavaa ei ole syytä tyynnytellä. Myös vastuunpoistajat eli päihteet tai mielenterveysongelmat vievät ihmisen rauhallisen puheen ulottumattomiin. Kaikki, esimerkiksi luonnehäiriöiset, eivät liioin ole rauhoiteltavissa. Live-viestintä verkkonatiiveille vaikeaa Elämänkokemus, ammattitaito ja tunneäly auttavat meitä lukemaan muita ihmisiä ja ottamaan tilanteet haltuun kulloinkin sopivalla tavalla. Karpelan mukaan kyky lukea tilanteita on selvästi kuitenkin heikentynyt sähköisen kommunikaation kasvaessa. Mielenrauha on viime aikoina kouluttanut yhä enemmän aloilla, joissa työntekijät tai esimiehet ovat kasvaneet verkkonatiiveina. Heillä ei välttämättä ole lainkaan tajua siitä, miten läsnäolevan ihmisen kanssa otetaan puheeksi epämiellyttävät asiat. Alaistaan kun ei voi blokata tai deletoida. Aikuisten pitäisi olla ihmisiksi työpaikallakin, mutta Karpelan mukaan esimieheltä edellytetään paksumpaa nahkaa ja suurempaa sietokykyä. Ei silti pidä mennä empatian nimissä naurettavuuksiin asti, vaan huonolle käytökselle on voitava asettaa rajat. puhejudo ohjaa raivon sivuun Aggressiiviset ihmiset kuuluvat poliisin arkeen. Kun amerikkalaisprofessori George Thompson 30 vuotta sitten vaihtoi yliopiston englannin kielen laitoksen poliisityöhön, hän totesi nopeasti ammattikunnan tarvitsevan parempia viestintätaitoja. Mustan vyön haltijana hän päätti soveltaa judon tekniikoita hankaliin ja uhkaaviin kohtaamisiin luvun lopulla Japanissa kehitetty judo perustuu vanhoihin taistelutaitoihin. Tavoitteena ei kuitenkaan ole vahingoittaa vastustajaa, vaan ottaa haltuun hänen liikeenergiansa ja ohjata hyökkäys pehmeästi sivuun. Thompson yhdisti puhejudossaan (Verbal Judo) länsimaisen suostutteluretoriikan periaatteet itämaisten kamppailulajien filosofiaan. Lähestymistapa on todettu niin tehokkaaksi, että joissakin Yhdysvaltain kaupungeissa puhejudo on otettu osaksi poliisien koulutusta. Itsekin kamppailulajeja harjoittanut Karpela löysi puhejudon 1990-luvun lopulla omien turvallisuuskoulutustensa tueksi ja perustaksi. Totti Karpela viettää aikaa myös Hongkongissa, missä Peace of Mind -yritys järjestää turvallisuus- ja vuorovaikutuskoulutusta erilaisille organisaatioille. Aasian kulttuureista tuttu kasvojen säilyttäminen on Karpelan mukaan tärkeää myös suomalaisille. George Thompsonin viisi yleistä totuutta Jokainen haluaa, että häntä kohdellaan arvokkaasti ja kunnioittavasti häntä pyydetään eikä käsketä tekemään jotakin hänelle kerrotaan, miksi häntä pyydetään tekemään jotakin hänelle tarjotaan vaihtoehtoja eikä uhkailua hän saa toisen mahdollisuuden tehtyään virheen liiketalous

15 juhlavuosi Päivitä itsesi. Tuottavuutta ja talouskasvua ICT:n avulla. Verkostoidu, vaikuta ja hyödy. Kaikki jäsenetusi ja juhlavuoden tapahtumat osoitteessa 15 liiketalous

16

17 - jäsen esittäytyy - työnohjaaja ja coach haastaa kehittymään kuunnellen ja kysyen Teksti ja kuva: Elina Levänen - Eihän sinulla ole kiire? Tässä voi kestää, varoittaa Merja Carlander. Keittiönpöydällä höyryää kahvi ja muistiinpanovälineet. Merja kertoo, että omaa työhistoriaa piti laittaa itsekin ylös, sillä ylös kirjoitettavaa riittää. Merja Carlanderilla on takana vuosikymmeniä pankkialalla ja henkilöstöasioiden parissa. Kaikki alkoi lukion jälkeisenä kesänä 1970-luvun lopulla. Merjan opintie kulki lukion jälkeen kauppaopistoon. Kesätöihin hän pääsi Hyvinkään Säästöpankkiin ja sille tielle jäi. Kesätyöt vaihtuivat vuosien saatossa henkilöstöpäällikön virkaan. Korkeakoulu numero yksi 1980-luvun loppupuolella pankkiala alkoi olla murroksessa. Säästöpankkiryhmässä haluttiin yhdistää voimat. Vuonna 1992 perustettiin Suomen Säästöpankki, johon muodostettiin aluesäästöpankkeja. Merja siirtyi paikallispankista valtakunnalliseen konsernihallintoon henkilöstöjohtajan työpariksi. - Se oli oma korkeakouluni. Olin mukana henkilöstöjohtamisen laaja-alaisessa rakentamisprosessissa. Yhteensä 32 aluesäästöpankin henkilöstöpolitiikan ja toimintatapojen yhtenäistäminen oli iso haaste. Työssä oppi valtavasti ja näki koko kirjon. Työhön kuului myös kouluttamista ja henkilöstöpäälliköiden konsultointia. Jo aiemmin Merja oli osallistunut Säästöpankkiopiston järjestämiin kouluttajakoulutuksiin ja kiertänyt ympäri Suomea säästöpankkiryhmässä kouluttamassa palvelujen myyntiä ja yhteistoimintavalmennusta, johon sisältyi paljon työnohjauksellisia piirteitä. Korkeakoulun jatko-osa 1990-luvun alussa talouden ja pankkialan yllä asuivat synkät pilvet. Vuoden 1993 loppupuolella muut suomalaiset pankit ostivat Suomen Säästöpankin terveet osat. Konttoreita jaettiin, liikkeen luovutus alkoi ja käytiin monet yt- ja alasajoneuvottelut. Vuonna 1995 Merjan työt konsernihallinnossa loppuivat. Hän jäi maaliskuussa kotiin. - Seurasi ihana aurinkoinen kesä ja huomasin olevani taas pirteä. Tauko tuli tarpeeseen. Viimeiset vuodet oli tehty pitkää päivää sydämellä ja Mieli paloi kuitenkin takaisin henkilöstön ja johdon kehittämisen pariin: viime keväänä Merja päätti siirtyä yrittäjäksi. sielulla. Kauaa hän ei kuitenkaan paikallaan jaksanut: elokuussa akut oli ladattu ja työnhaku alkoi. Merja päätyi taas pankkialalle, Handelsbankenin henkilöstöassistentiksi. Uudessa työpaikassa henkilöstöasiat nähtiin voimavarana ja niihin panostettiin. Merja toimi pankissa myös apulais- ja henkilöstöjohtajana sekä johtoryhmän jäsenenä. Merja pääsi Handelsbankenilla osallistumaan liiketoiminnan asiantuntijakoulutukseen, mikä laajensi omaa nä- 17 liiketalous

18 - jäsen esittäytyy - kökulmaa ja osaamista. Viimeiset neljä vuotta pankkialalla vierähtivät liiketoimintayksikössä asiakasvastaavana. Mieli paloi kuitenkin takaisin henkilöstön ja johdon kehittämisen pariin: viime keväänä Merja päätti siirtyä yrittäjäksi. Työnohjaus ja coaching eli kuuntelun ja kyselyn taito Vuonna Merja suoritti työnohjaajan tutkinnon Johtamistaidon opistolla ja vuonna Helsingin Kauppakorkeakoulun JOKON eli johdon kehittämiskoulutukseen. Alkavana syksynä 2013 vuorossa on coach for leaders and teams (CLT) -tutkinto, joka keskittyy työyhteisöön ja johtamiseen. Työnohjauksessa ja coachingissa ohjattava voi olla yksittäinen asiantuntija, esimies tai työryhmä, jopa kokonainen työyhteisö. Coachingissa pyritään tukemaan tavoitteidenasettelua, nykyistä toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Coaching voi olla lyhytkestoista, esimerkiksi vain yhteen projektiin liittyvää muutoksen tukemista. Työnohjaus sen sijaan on lähes aina pitkäkestoinen prosessi, jossa ohjaaja kulkee mukana kehitysprojektissa. - Työnohjausta voisi kuvata henkiseksi suihkuksi. Siinä ohjattavan on tarkoitus katsoa itseään peiliin ja miettiä, missä, miten ja mitä haluaa. Minun tehtäväni on pyrkiä auttamaan ohjattavaa itse löytämään vastauksia, Merja kertoo. Hyvästä ohjaajasta ja coachista Merjalla on selkeä käsitys. - Sellainen, joka osaa kuunnella aktiivisesti. Ja esittää kysymyksiä ja napata kiinni asioihin, jotka saattavat ilmetä sivulauseessa. Ne asiat voivat lopulta olla kaikkein merkityksellisempiä. Liitto luo turvan Työnohjaus on lähes aina pitkäkestoinen prosessi, jossa ohjaaja kulkee mukana kehitysprojektissa. Merjan työura osoittaa, miten työpaikka ja työnkuva voi johtaa toiseen, kolmanteen tai takaisin lähtöviivalle. - Olen aina korostanut, että ammattiliittoon kannattaa kuulua. Koskaan ei voi tietää, mitä tulee tapahtumaan. Liitto on taustatuki ja turva. Lisäksi se vahvistaa ammatti-identiteettiä ja neuvoo niin arkisissa kuin ankarissa työsuhdeongelmissa. Carlander on kuulunut Liiketalouden liittoon jo niin kauan, ettei edes muista tarkkaa liittymisvuotta. Yrittäminen on tasapainoilua muuttuvissa olosuhteissa. Hallitse riskit! Työttömyysturvaa yrittäjille Maksuton palvelunumero liiketalous

19 Vuoden aikuinen Liiketalouden Osaaja 2013 Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin tutkintotoimikunnan järjestämä, aikuismerkonomeille suunnattu kilpailu uudistui ja on nyt nimeltään Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja. Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden perustutkinon, merkonomin järjestämä Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailussa on vuorossa juhlavuosi, sillä kilpailu järjestetään jo kymmenennen kerran. Kilpailua tukevat Opetushallitus ja Viking Line. Säännöt ovat seuraavat: Osallistujat Lukuvuoden 2013 aikana näyttötutkinnon suorittaneet tai suorittavat aikuismerkonomiopiskelijat. Arviointikriteerit Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä osoitettu ammatillinen osaaminen. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen. Ammatillinen kasvu. Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Kilpailun kulku ja aikataulu Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi jäsenneltyinä ja arviointikriteerien mukaisin perusteluin. Mukaan voi liittää todistuksia, näyttöaineistoa ja muita vastaavia arvioitavia tekijöitä. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa mennessä Liiketalouden Liittoon, Asemamiehenkatu 2, Helsinki tai sähköpostilla Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista mennessä. Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksus-risteilyllä aterioineen (Hki - Tukholma - Hki). Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan apurahoilla. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat. Nyt innokkaasti mukaan! Lisätietoja liiton toimistosta: liitto@liiketaloudenliitto.fi tai puh liiketalous

20 - valo - Jyväskylän aikuisopiston Elina Paavolasta 2012 Vuoden aikuinen Liiketalouden Osaaja Vuoden Aikuismerkonomi -kilpailu uudistui ja vuonna 2012 kilpailtiin ensimmäistä kertaa Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -tittelistä. Kilpailun nelihenkinen raati kokoontui viime kevään huhtikuussa arvioimaan kilpailuportfolioita, jotka olivat jälleen erittäin korkeatasoisia. Kansalliseen kilpailuun osallistui ilahduttava määrä aikuisopiskelijoita useasta oppilaitoksesta eri puolelta Suomea. Kilpailun kärki oli erittäin tiivis ja paremmuusjärjestys selvisi pienin piste-eroin. Palkintojuhla järjestettiin toukokuun aurinkoisena iltapäivänä toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n tiloissa, jossa palkintojuhlaan saapuneita emännöi STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja. Tilaisuuden juonsi edellisten vuosien tapaan kilpailuraadin puheenjohtaja, opetusneuvos Seppo Hyppönen. Kilpailun parhaaksi ja Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi 2012 valittiin Jyväskylän aikuisopiston Elina Paavola. Hänet palkittiin Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksus -risteilyllä Tukholmaan. Paavolan ohjaaja, Paula Kinnunen palkittiin 500 euron apurahalla. Kilpailussa toiseksi korkeimman pistemäärän ja toisen sijan saavutti Suomen Yrittäjäopiston Kari Tuovinen, joka pokkasi palkintotilaisuudessa itselleen 600 euron apurahan. Kolmannelle tilalle sijoittui MERCURIAN Sari Nurmiranta, joka sai palkinnokseen 300 euron apurahan. Lisäksi sekä Tuovisen ohjaaja Tuija Pekkinen että Nurmirannan ohjaaja Airi Taulos palkittiin apurahoin. Aikuismerkonomeille suunnatun kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. Kilpailun järjestävät Liiketalouden Liitto LTA, Opetushallitus sekä Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin tutkintotoimikunta. Kilpailua tukevat Opetushallitus ja Vikingline. Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja kilpailu on käynnissä Tänä vuonna kilpailu viettää juhlavuottaan, sillä Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailu järjestetään jo kymmenettä kertaa. Kilpailuun voivat osallistua vuoden 2013 aikana liiketalouden perustutkinnon (merkonomin) näyttötutkintona suorittaneet aikuisopiskelijat. Kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain ja tarkemmat kilpailuohjeet sekä arviointikriteerit voi tarkistaa muun muassa kilpailukutsusta, joka löytyy tästä lehdestä sivulta xx. Lisätietoja ja ohjeita kilpailuun liittyen voi kysyä myös liiton toimistosta, puh tai liitto@liiketaloudenliitto.fi. Teksti: Liiton toimisto, Eveliina Kuukkanen Kuvat: Eero Nerelli-Antell liiketalous