Työelämäopinnot luonnontieteissä luonnontieteiden työelämäopintojen tilanne ja kehityskohteet vuonna 2013

Transkriptio

1 Työelämäopinnot luonnontieteissä luonnontieteiden työelämäopintojen tilanne ja kehityskohteet vuonna 2013 Antti Väisänen Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL

2 i Työelämätaitojen painoarvo nousee Yliopistojen toiminnan tarkoituksena on akateemisen osaamisen tuottaminen tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Sekä yliopiston oman toiminnan että muiden akateemisen tutkinnon suorittaneita työllistävien organisaatioiden kannalta korkeatasoinen asiaosaaminen on menestyksellisen toiminnan ydin. Työelämässä toimiminen edellyttää entistä enemmän myös muiden taitojen hallintaa. Kemianteollisuuden osaamistarpeista tehtyjen selvitysten mukaan perusoletus on, että oman alan tiedot hallitaan hyvin, mutta lisäksi työnantajat kiinnittävät huomiota muuhunkin. Liiketoimintaan ja yritysten toimintatapoihin liittyvä tietämys ja henkilökohtaiset kyvyt ja taidot nousevat yhä tärkeämmiksi rekrytointikriteereiksi. Euroopan kemianteollisuudessa selvitettiin vuonna 2010 tutkijatehtävissä toimivilta odotettavaa osaamista 1. Kärkisijoille liiketoimintaosaamisen alueella nousivat IPR-lainsäädäntö, innovaatioiden johtaminen, strategian hallinta, toimitusketjun ja asiakkaiden ymmärtäminen sekä projektinhallinta. Henkilökohtaisista taidoista tärkeimmäksi nousivat luovan ajattelun taidot sekä viestintä- ja tiimityötaidot (ks. kuvat 1 ja 2). Myös Suomessa tehdyissä selvityksissä näkyy yleisten osaamisalueiden ja taitojen merkityksen nousu. Jo 2000-luvun alussa julkaistussa kemian alan osaamistarpeiden ennakointiselvityksessä nostettiin esiin yleisiä työelämätaitoja, joita edellytetään mm. yliopistotutkinnon suorittaneilta 2 : ihmissuhdeosaaminen liiketaloudellinen osaaminen (mm. rahoitus, markkinointi, kielitaito laskentatoimi, hallinto) oma-aloitteisuus poikkitieteellisyys vastuullisuus luonnontieteellinen osaaminen huolellisuus yhteistyötaidot Kemian alan TOP 10- valmiudet Kemia lisää vetovoimaa -julkaisun mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton Oivallus -hankkeen 3 mukaan olennaista tulevaisuuden työelämässä on työn tekemisen tapojen muuttuminen. Työstä tulee vaihtelevampaa ja kansainvälisempää. Työntekijöiltä odotetaan luovuutta, itseohjautuvuutta ja rohkeutta kokeiluihin. Vahvistuvia osaamistarpeita ovat mm. vuorovaikutustaidot, laaja-alaisuus, asiakasosaaminen ja kyky verkostoitua. Työelämätaidot korostuvat erityisesti elinkeinoelämän rekrytointitilanteissa, mutta kaikilla työpaikoilla työelämätaitojen merkitys kasvaa. Työnantajan näkökulmasta olisi hyvä, jos työelämän perusvalmiudet ja työelämätaitojen merkitys tunnistettaisiin ja näitä taitoja omaksuttaisiin jo opiskeluaikana. 1 Skills for Innovation, Cefic - The European Chemical Industry Council, Kemia lisää vetovoimaa, ESR-hanke, Kemianteollisuus ry, Oivallus-hanke, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, väliraportit ja loppuraportti 2011.

3 Osuus vastauksissa/kumulatiivinen Osuus vastauksissa/kumulatiivinen ii Kuva 1. Tutkijoilta odotettava liiketoimintaan liittyvä osaaminen kemianteollisuuden yrityksille tehdyn kyselyn mukaan (Lähde: Cefic) Kuva 2. Tutkijoilta odotettavat henkilökohtaiset kyvyt ja taidot kemianteollisuuden yrityksille tehdyn kyselyn mukaan (Lähde: Cefic)

4 iii Työelämäkurssit ja harjoittelu osaksi kaikkia yliopisto-opintoja Yliopisto-opintojen haasteena on jatkuvasti kasvava tiedon määrä, joka opiskelijan tulisi kyetä omaksumaan. On selvää, että tutkinto-ohjelmien tietomäärän jatkuva kasvattaminen ei ole mahdollista. Monet työelämässä tarvittavat taidot ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, ettei niitä opita erillisillä kursseilla, vaan toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehittämällä. Elinkeinoelämän näkökulmasta olisi tärkeää, että opiskelijat saisivat opintojen eri vaiheissa tietoa alansa työelämän mahdollisuuksista sekä tukea sellaisten taitojen hankkimiseen, jotka edistävät opintojen jälkeistä työllistymistä. Työllistymisen tullessa entistä enemmän myös yliopisto-opetuksen laadun kriteeriksi, tämän toiminnan vahvistaminen on myös yliopistojen oman edun mukaista. Tässä Luonnontieteiden Akateemisten Liiton selvityksessä havaittiin, että työelämäopintojen osuus luonnontieteiden yliopisto-opinnoissa vaihtelee. Muutamissa yliopistoissa tarjottavat erilliset työelämäkurssit tukevat omalta osaltaan työelämässä tarvittavien taitojen kehittymistä ja antavat opiskelijoille tietoa mahdollisista työpaikoista. Harjoittelu hyväksytään osaksi opintoja useimmiten, mutta ei aina. Kaikissa työtehtävissä ammattitaidon kehittyminen edellyttää opitun tiedon soveltamista käytännössä. Työelämässä tarvittavaa osaamista hankitaan tehokkaimmin toimimalla todellisissa työelämän tehtävissä. Harjoittelun tulisikin kuulua kiinteänä osana kaikkiin luonnontieteiden opintoihin. Koska huomattava osa luonnontieteiden opiskelijoista työllistyy opintojen jälkeen yliopistojen ulkopuolelle, tulee opiskelijoita kannustaa yliopiston ulkopuolella suoritettavaan harjoitteluun. Elinkeinoelämän on luonnollisesti myös nähtävä tässä mahdollisuutensa ja tarjottava harjoittelu- ja kesätyömahdollisuuksia opiskelijoille. Kemianteollisuus ry haluaa yhteistyössä Luonnontieteiden Akateemisten Liiton kanssa kannustaa yliopistojen luonnontieteiden opetuksen suunnittelusta vastaavia lisäämään työelämäopintojen ja harjoittelun osuutta tutkinto-ohjelmiin. Toivomme tämän selvityksen avaavan näkökulmia erilaisiin toteutusmahdollisuuksiin ja vahvistavan hyvien käytäntöjen jakamista yliopistojen välillä. Kesäkuussa 2012 Riitta Juvonen, johtaja Kemianteollisuus ry Kemianteollisuus ry on kemian alan työnantajien keskusliitto ja kemian alan elinkeinopoliittinen päätoimija Suomessa.

5 iv Sisällysluettelo Työelämätaitojen painoarvo nousee i-ii Työelämäkurssit ja harjoittelu osaksi kaikkia yliopisto-opintoja iii Sisällysluettelo iv 1. Johdanto 1 2. Työelämäopintojen malli Opintojen aloitus Esimerkkejä opintojen aloituksen työelämäsisällöistä Kandidaattivaihe Esimerkkejä kandidaattivaiheen työelämäsisällöistä Maisterivaihe Esimerkkejä maisterivaiheen työelämäsisällöistä 5 3. Työelämäopintojen tämän hetkinen tilanne luonnontieteissä Työharjoittelu Kandidaatin ja pro gradu -tutkielman tekeminen yliopiston ulkopuolelle 7 4. Työelämäopinnot yliopistoittain ja laitoksittain Helsingin yliopisto 8 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Fysiikka Kemia Matematiikka ja tilastotiede 10 Bio- ja ympäristötieteiden tiedekunta Biokemia ja biotekniikka Fysiologia ja neurotiede Yleinen mikrobiologia Itä-Suomen yliopisto Kuopio Terveyden biotieteet Sovellettu fysiikka Itä-Suomen yliopisto Joensuu Fysiikka ja matematiikka Biologia Kemia Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteet Fysiikka Kemia Matematiikka ja tilastotiede 20

6 v 4.5. Oulun yliopisto Biokemia Biologia Fysiikka Kemia Matematiikka ja tilastotiede Tampereen yliopisto Bioteknologia Matematiikka ja tilastotiede Turun yliopisto Biokemia ja elintarvikekemia Biologia Fysiikka ja tähtitiede Kemia Matematiikka ja tilastotiede Terveyden biotieteet Lista työelämäopintojen elementeistä Toimialaan ja ammattiin esittely ja tutustuminen Urasuunnittelu Työelämätaidot Työelämän pelisäännöt 30

7

8 1 1. Johdanto Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL on huolestunut kasvavista luonnontieteilijöiden työttömyysluvuista. Kasvavan työttömyyden takana on useita tekijöitä, joista yksi on koulutuksen vastaavuus työelämän vaatimusten kanssa. Opintosisältöjen pitäisi koko ajan kehittyä yhdessä työelämän tarpeiden kanssa, jotta valmistuneiden tiedot ja taidot vastaisivat työn asettamia tarpeita. Yksi tapa kehittää tätä on tuoda opintoihin työelämävalmiuksia parantavia opintoja. Tämä raportti on päivitetty versio vuoden 2012 raportista Työelämäopinnot luonnontieteissä. Edellisessä selvityksessä havaittiin, että työelämäopintojen määrä ja tarjottavien kurssien sisältö vaihtelevat laitoksittain. Selvityksen jälkeen pidettyjen tapaamisten ja syntyneen keskustelun myötä laitokset ovat alkaneet pohtia opintojensa työelämäsisältöjä, ja tarjontaan on tullut lisää erinäisiä työelämävalmiuksia parantavia kursseja. Tähän raporttiin on päivitetty edellisestä raportista puuttuvat työelämäopinnoiksi määriteltävät kurssit. Keskusteltaessa aiheesta opintojen suunnittelusta vastaavien ihmisten kanssa on ilmennyt erilaisia näkemyksiä työelämäopintojen sisällöstä. Osin työelämäopinnoilla tarkoitetaan kurssitarjonnassa työelämävalmiuksia parantavien taitojen kurssien tarjoamista, ja osin halutaan, että opintosisällöt vastaisivat paremmin työelämän tarpeita. Työelämäopinnoiksi on pääosin listattu tässä raportissa opinnot, jotka joko parantavat opiskelijoiden tietoutta omasta alastaan ja mitä taitoja työelämää varten he oppivat opinnoissaan, tai tarjoavat tukevia taitoja kuten työnhakuasiakirjojen kirjoittamista, esiintymistaitoja, projektinhallintaa tai ryhmätyöskentelyä. Tällä hetkellä suuri osa luonnontieteiden työelämätietoudesta painottuu tutkimuksen korostamiseen, josta opiskelijat saavat erittäin hyvän kuvan opiskellessaan tutkijoiden ympäröiminä. Kaikkien vaihtoehtojen esilletuominen ja erilaisten urapolkujen esitteleminen antaa opiskelijoille käsityksen heidän mahdollisuuksistaan työllistyä. Yhdessä vahvan ammatti-identiteetin kanssa tämä kannustaa opiskelijoita suorittamaan opintonsa hyvin ja valmistumaan. Helsingissä Antti Väisänen, opiskelija-asiamies Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL edustaa luonnontieteitä opiskelevia ja valmistuneita työelämässä. LAL on suurin luonnontieteilijöitä edustava Akavan jäsenjärjestö.

9 2 2. Työelämäopintojen malli Yliopistojen näkökulmasta opiskelijoiden työelämävalmiuksien parantaminen on tapa edistää opiskelijoiden opintojen sujuvuutta ja mielekkyyttä. Jos opiskelijoilla on opintojen alusta alkaen käsitys opintojen sisällöstä, siitä mitä taitoja he opinnoissaan oppivat ja miten ne linkittyvät työelämään, heillä on suurempi motivaatio opiskella ja valmistua tavoiteajassa. Opiskelijalle tieto alan mahdollisuuksista ja työtehtävien sisällöistä toimii opiskelumotivaation lähteenä ja antaa mahdollisuuden suunnata opintojansa siten, että hän työllistyy helpommin häntä eniten kiinnostaviin työtehtäviin valmistumisen jälkeen. Työelämätiedoista on erityisesti hyötyä nykypäivän muuttuvassa työelämässä, jossa on todennäköistä, että jokainen luonnontieteilijä vaihtaa työpaikkaa useita kertoja uransa aikana. Työelämäopintoja pitäisi olla läpileikkaavasti koko opintojen ajan. Yksittäinen, yleinen kaikille opiskelijoille suunnattu kurssi ei riitä tuomaan aihetta riittävän hyvin esille. Parasta olisikin, että opintojen työelämämerkitystä tuotaisiin esille säännöllisesti ensimmäisestä opintovuodesta lähtien, ja opiskelijoita haastettaisiin miettimään omaa suuntautumistaan. Laitosten ei kuitenkaan tarvitse olla vastuussa kaikista opintojen työelämäsisällöistä vaan niitä järjestävät myös opiskelijajärjestöt, ammattiliitot ja yliopiston urapalvelut. Työelämäkokonaisuuksissa yhteistyö on usein avain hyvän kokonaisuuden järjestämiseen. Hyvä perusmalli kattaviin työelämäopintoihin laitosten puolelta vastaa tutkinnoissa tunnettuihin ongelmakohtiin. Tässä ja seuraavassa luvussa on esitetty kolme työelämäopintokokonaisuutta, perusteltu niiden tarpeellisuutta opiskelijan kannalta ja tarjottu valmiita malleja opintojen järjestämisen avuksi. Kolme kriittistä vaihetta ja niihin liittyvät ongelmat ovat lyhyesti: 1. Opintojen aloitus Ongelmana usein keskeyttäminen ensimmäisen vuoden kokemusten jälkeen ja opiskelijoiden tietämättömyys tosiasiallisesti siitä mitä varten he opiskelevat, eli mihin he voivat työllistyä opintojen jälkeen. 2. Kandidaattivaihe (n. 3-4 vuosi) Tässä vaiheessa opiskelijalle on jo muodostunut jonkinlainen kuva alasta. Perus- ja aineopintojen ollessa kasassa alkaa siirtymä maisteriopintoihin, jossa vaiheessa opiskelija tarvitsee opinto-ohjausta valitakseen oikeat maisteriopinnot itselleen. Lähes jokainen opiskelija pysähtyy tässä vaiheessa miettimään maisterivaiheen opintojaan ja sitä, haluaako valmistua nykyisestä pääaineestaan, jos työllisyystilanne näyttäytyy huonona. 3. Maisterivaihe (n. 5-6 vuosi) Maisterivaiheessa valmistumisen jälkeinen elämä, töiden saatavuus ja työnhaku pyörivät eniten mielessä. Useimmat opiskelijat kaipaisivat tähän vaiheeseen tietoa helpottamaan epätietoisuuden aiheuttamaa stressiä ja epävarmuutta työllistymisestä.

10 Opintojen aloitus Opintojen aloitus on todettu useissa tutkimuksissa tärkeimmäksi ajaksi, jolloin opiskelijat päättävät jatkavatko he opintojaan samalla alalla vai ei. Ensimmäiset mielikuvat opinnoista, yleisestä ilmapiiristä, siitä vastasiko opiskeluala omia ennakkokäsityksiä, ja onko ala se, millä haluaa itse viettää seuraavat 5-6 vuotta, ovat ratkaisevia jatkamispäätöksen kanssa. Opintojen alku on toisaalta hyvin intensiivinen kokonaisuus, jossa tulee paljon uutta asiaa opiskelijoille niin yliopistolta, tiedekunnalta, laitoksilta, ylioppilaskunnalta kuin lähipiiriltäkin. Opintojen aloitusta ja orientoivien opintojen sisältöjä on käsitelty LAL:n raportissa Orientoivat Opinnot luonnontieteellisissä koulutusohjelmissa On todettu, että opintojen alku olisi mielekästä rakentaa oman alan esittelyn ja työelämämahdollisuuksien ympärille. Painottamalla ryhmäytymistä ja antamalla opiskelijoille positiivinen sekä totuudenmukainen mielikuva opintojen sisällöstä sekä työllistymismahdollisuuksista suurempi osuus opiskelijoista mitä todennäköisemmin jatkaa opinnoissaan myös seuraavana vuonna. Työelämäopintojen tavoitteena opintojen alussa on sitouttaa opiskelijat alaan ja ehkäistä keskeyttämistä. Erityisesti epäileviin ja jossain määrin myös muualle tähtäävien ryhmään voidaan vaikuttaa työelämätietoudella, jonka kautta uusille opiskelijoille muodostuu selkeä kuva siitä, mitä varten he opiskelevat. Opintojen alussa tärkeintä on saada alan esittely ja muutamia esimerkkejä oman ammattikuvan pohjalle, jotta oma opintoalaidentiteetti lähtee rakentumaan Esimerkkejä opintojen aloituksen työelämäsisällöistä Yksi esimerkki on Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen Alkukeitos-kurssi. Kurssilla kandivaiheen ohittaneet ja siten enemmän opinnoista tietävät ja opinnot varmasti loppuun suorittavat opiskelijat luotsaavat uudet opiskelijat tutustumaan laitokseen ja opiskeluun. Kurssin yhteydessä on työelämäpäivä, jossa alumnit ovat kertoneet omasta työstään ja ammattiliitto on esitellyt lyhyesti alaa ja työtehtäviä laajemmin. Toinen esimerkki on Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen toisen vuoden opiskelijoille suunnattu ammattikuvakurssi, jossa tutustutaan bio- ja ympäristötieteiden mahdollisuuksiin useiden alumnitarinoiden kautta ja opiskelijat työstävät omia suunnitelmiaan toiveammattiryhmissä. Hyvänä käytänteenä osa alumnien esittelyistä on videoitu, joten esimerkiksi edellisen vuoden esitys voidaan näyttää videolta henkilön estyessä. Kurssi on esitelty tarkemmin kohdassa Opintojen alussa tulisi olla vahva painotus opiskelijoiden ryhmäytymiseen, jotta tiiviiden opiskelijaryhmien muodostuminen olisi mahdollista. Lisäksi opiskelijoiden ja henkilökunnan tutustuttaminen toisiinsa parantaa opiskelijoiden sitoutumista laitokseen. Apua työelämän esittelyyn saa esimerkiksi ammattiliitoilta ja yliopiston ura- ja rekrytointipalveluilta sekä alakohtaisilta seuroilta.

11 Kandidaattivaihe Kandidaattivaiheen opiskelijoille on jo muodostunut kuva alasta. Lähes jokainen kandidaattivaiheen opiskelija pohtii uravaihtoehtojaan siirtyessään maisteriopintoihin. Tässä vaiheessa myös useimmat alaa vaihtaneet kaverit ovat jo lähteneet ja viimeiset alan vaihtajat lähtevät usein tämän vaiheen aikana tai sen jälkeen. Alaa vaihtaneiden kanssa samoissa opiskelijaryhmissä olleilla on vaara jäädä yksin. Kandidaattivaiheessa työelämäopinnoilla on mahdollista terävöittää opiskelijoille sitä, mihin he ovat valmistumassa. Kandivaiheessa on vielä mahdollista myös aloittaa kokonaan uusi sivuaine, jos sen kokee tarpeelliseksi. Usein kandivaiheessa myös oman alan kesätöitä tehdään enemmän ja omakohtainen kokemus työelämästä on tunnetusti parasta motivaation lähde opintojen loppuun saattamiseen. Kandidaattivaiheen työelämäopintojen tulisi tarjota opiskelijalle laaja kuva vaihtoehdoista työelämässä mahdollisesti myös konkreettisten esimerkkien avulla. Testityyppiset välineet ja valmistuneiden uratarinat omien kiinnostusten kohteidensa ja ominaisuuksiensa kartoittamiseksi ovat suositeltavia. Viimeistään tässä vaiheessa opinnoissa pitäisi olla kurssi työelämästä Esimerkkejä kandidaattivaiheen työelämäsisällöistä Minimirunko kurssille: min: Ammattiliiton, urapalveluiden, työnantajaliiton ja/tai alan tieteellisen seuran pitämä laaja luento alalla vaadittavista taidoista, alan erityispiirteistä, erilaisista uramahdollisuuksista, vastavalmistuneiden tilanteesta ja työelämässä tarvittavista taidoista. Oman osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden tunnistaminen Työnhaku (esim. oman alan CV, haastattelu, väylät ja työelämään sijoittumistiedon hyödyntäminen) Henkilökohtainen kontakti työelämään yliopiston ulkopuolella esimerkiksi harjoittelun tai alumnihaastattelun kautta. Esimerkkinä tämän kaltaisesta työelämäkurssista on Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan työelämäkurssi Kohti työelämää (kohta 4.4). Kurssilla alumnit ja liitot kertovat kertovat työelämästä, ura- ja rekrytointipalvelut kouluttavat työnhaun asiakirjojen valmistelua sekä oman osaamisen tunnistamista. Opiskelijat saavat mahdollisuuden kohdata valmistuneen ja työllistyneen ihmisen ja haastatella heitä. Kandidaattivaiheessa on myös erinomainen mahdollisuus esitellä valmistuneiden sijoittumisselvityksiä, joita urapalvelut toteuttavat osana toimintaansa.

12 Maisterivaihe Valmistumisvaiheessa on suurin tarve työelämäkurssille opiskelijan näkökulmasta. Tällöin huolehditaan eniten valmistumisen jälkeisestä elämästä, töiden saatavuudesta ja työnhausta. Maisterivaiheen työelämäkurssin tavoitteena tulisi olla antaa vastavalmistuneelle laajemmat eväät ymmärtää alan toiminnan perusteita, toimialan rakennetta ja viimeistään hahmottaa työelämässä olevia vaihtoehtoja. Opiskelijan kannalta suurin anti koskee valmistumisen jälkeistä työnhakua. Laitoksen puolelta tämä on keino saada ihmiset ottamaan tutkinto ulos ja nopeuttaa maisterivaiheen opintoja luomalla houkutteleva kuva työelämästä valmistumisen jälkeen ja opiskelijalle kuva oman osaamisensa riittävyydestä Esimerkkejä maisterivaiheen työelämäsisällöistä Minimirunko kurssille: Noin kahden tunnin asiantuntijakokonaisuuksia Ammattiliiton ja/tai suurimman työnantajajärjestön esittely alasta laajasti. n kpl luentoja oman alan keskeisimmistä toimialoista ja niiden erityispiirteistä Viestintätaidot Oman osaamisen tunnistaminen Työnhaun harjoittelu ja työllistymismahdollisuuksien omakohtainen kartoittaminen Yrittäjyys Esimies- ja alaistaidot Lakiasiat mm. työsopimukset, IPR, patentit ja keksinnöt Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi Muut alalle keskeiset työelämätaidot kuten alan erikoislainsäädännön ja -säännöstön tuntemus. On erittäin suositeltavaa, että laitos rohkaisee opiskelijoille hankkimaan työelämäkontakteja eniten häntä kiinnostavista toimialoista esimerkiksi pro gradun kautta.

13 6 3. Työelämäopintojen tämän hetkinen tilanne luonnontieteissä Suurimmalla osalla koulutusohjelmia on vähintään harjoittelu opintojen työelämäsisältönä. Valitettavan monessa pääaineessa tarjonta jää tähän. Tarjottujen työelämäopintojen heikkoutena on usein rajallinen näkökulma luonnontieteiden työmahdollisuuksiin. Tunnetuimmat työmahdollisuudet tutkimuksessa ja opetuksessa on katettu tehokkaasti, mutta tämä jättää lähes puolet luonnontieteiden työllistymismahdollisuuksien esittelystä sattuman varaan. Urapalvelut järjestävät monilla paikkakunnilla työelämän perustaitojen hallintaan tähtääviä kursseja ja monet sisällöistä ovatkin sellaisia, että ne voitaisiin toteuttaa tiedekunnan yhteisinä kokonaisuuksina. Kuitenkin ongelmana yleisen tason opinnoissa on opiskelijalle tärkeimmän eli oman alan tiedon puuttuminen ja siksi työelämäopintoja ei voida toteuttaa vain koko tiedekunnan laajuisina Työharjoittelu Opintojensa loppuvaiheessa pääasiassa oman koulutusalansa töitä tehneistä kolme neljästä oli heti valmistumisensa jälkeen sijoittunut vaativuudeltaan koulutustaan vastaaviin töihin. Pääasiassa oman kulutusalansa töitä tehneillä myös työttömyysriski on ollut huomattavasti pienempi kuin muilla. TEM 2012, Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset -raportti. Kuten luonnontieteissä hyvin tiedetään, mikään ei korvaa omakohtaista kokemusta alan töistä opiskelumotivaation ja osaamisen kartuttajana. Tästä syystä työharjoittelua tulee yhä kehittää opintojen osana ja laitosten tulee yhä kannustaa opiskelijoita yliopiston ulkopuoliseen harjoitteluun tarjoamalla opintopisteitä esimerkiksi työskentelystä alan kesätöissä. Harjoittelun tulee olla: Oman alan töitä eli vastata koulutusalaa ja kehittää oman toimialan tuntemusta Ohjattua niin työnantajan kuin yliopiston puolelta. Esimerkiksi nimetty harjoitteluvastaava laitoksella on henkilö johon sekä opiskelijat että työnantajat voivat ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Lähtökohtaisesti palkallista. Harjoittelusta tulee maksaa vähintään työssäoloehdon ylittävä ja riittävä korvaus, jotta opiskelijan ei tarvitse tehdä muita töitä tullakseen toimeen harjoittelun ohella. Työssäoloehdon minipalkka muuttuu vuosittain ja sen voi tarkistaa Kelasta tai Työttömyyskassojen yhteistyöjärjestön sivuilta osoitteesta Palkkausta ei saa korvata apurahalla. Kirjallisesti sovittua. Yliopiston ja työnantajan väliseen sopimukseen tulee sisällyttää vähintään työtehtävät ja ohjaajat. Harjoittelu on yksi parhaimmista väylistä rakentaa kontakteja työelämään opintojen aikana ja siten erinomainen väylä työllistymiseen valmistumisen jälkeen. Harjoittelukokemuksen myötä opiskelija voi hahmottaa paremmin urasuunnitelmiaan ja niiden toteuttamista. Tästä syystä harjoittelu on parhaimmillaan osana toisen, kolmannen tai neljännen vuoden opintoja.

14 7 Opiskelijan velvollisuutena harjoittelussa on oppia mahdollisimman paljon ja siksi harjoittelun suunnittelu yhdessä työnantajan ja yliopiston kanssa on erittäin suositeltavaa. Harjoittelukäytänteiden tulisi kohdella kaikkia työharjoitteluja samalla tavalla eikä harjoittelun suorittamista saa tarpeettomasti rajoittaa. Tärkeimpiä ovat harjoittelun aikana opitut taidot. Huonoja esimerkkejä ovat käytännöt joissa opintopisteitä saa vähemmän, kun harjoittelu on palkallista tai tehdään yliopiston ulkopuolelle. Harjoittelun palkkaus ei vaikuta työssä opittuihin taitoihin eikä sen siten tulisi vaikuttaa myöskään opintopisteisiin. Erilaisissa harjoittelupaikoissa opiskelijat oppivat erilaisia taitoja ja kokemuksia työelämästä. Yliopistojen tulee pyrkiä tekemään harjoittelun suorittaminen mahdolliseksi samojen sääntöjen mukaisesti riippumatta harjoittelupaikasta Kandidaatin ja pro gradu -tutkielman tekeminen yliopiston ulkopuolelle On erittäin suositeltavaa, että yliopistot mahdollistavat yhä enemmän mahdollisuuksia tehdä kandidaatin tutkielmia, pro gradun ja erikoistöitä yliopistojen ulkopuolelle. Harjoittelun lisäksi tuloksellisten projektien toteuttaminen toivotulle työllistymisalalle on erinomainen mahdollisuus oppia alasta ja eri sektoreiden toimintatavoista. Hyvät peruslähtökohdat kandidaatin ja pro gradun suorittamiseen yliopiston ulkopuolella saadaan sopimalla ennen projektin aloittamista vähintään: IPR-oikeuksista Ohjauksesta yliopiston ja yrityksen puolelta Palkkauksesta Opiskelijan vastuusta ja asemasta projektissa Aikataulusta, jossa projekti tehdään Yhteisistä arviointikriteereistä yliopiston ja yrityksen välillä. Tehokas tapa varmistaa projektin valmistuminen ajallaan on, että projektin toteuttamisesta maksetaan reilu korvaus opiskelijalle ja vielä parempi on se, että projekti suoritetaan työsuhteessa. Tehdyn työn lopullinen hyväksyminen osaksi opintoja ei tarvitse olla osa projektia. Yrityksen puolelta projekti voi päättyä tulosten raportointiin eikä sen tarvitse odottaa yliopiston lopullisten tarkastusprosessien päättymistä. Yksi tärkeimmistä motivaatiotekijöistä opiskelijalle kandidaatin tutkielman ja pro gradun tekemisessä on muodostaa käsitys siitä mitä varten työ tehdään ja mitä hyötyä siitä on projektille. Tämä tulisi olla ensimmäisten asioiden joukossa työnohjauksessa riippumatta työnsuorituspaikasta.

15 8 4. Työelämäopinnot yliopistoittain ja laitoksittain Tässä osiossa on kartoitettu olemassa olevia työelämäopintoja laitosten omien vastausten perusteella siinä laajuudessa kuin niistä on saatu tietoa loppuvuodesta Vapaaehtoiset alumnitapahtumat ja muiden järjestöjen järjestämät tapahtumat, joita järjestetään säännöllisesti tai useammin epäsäännöllisesti eri yhteyksissä on jätetty pois. Joidenkin laitosten osalla on tehty erityisiä nostoja kurssitarjonnasta johdanto-tekstissä. Orientoivia opintoja tai HOPS-kursseja ei ole listattu tässä, ellei niihin sisälly erityisesti työelämäesittelyä. Täysi listaus laitosten orientoivista opinnoista ja niiden sisällöistä on luettavissa raportista Orientoivat opinnot luonnontieteellisissä koulutusohjelmissa Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Fysiikka Kurssi: Fysikaalisten tieteiden esittely Laajuus: 3 op Kurssin tarkoituksena on antaa yleiskuva fysiikan tutkimuksesta ja alumnien työtehtävistä opiskelijoille. Kurssin sisältö syksyllä 2013: Pe Johdanto: yleistä fysiikasta o Prof. Paula Eerola: "Fysiikka tieteenä, fysiikan opiskelu ja ura fyysikkona" Opiskelijat esittelevät tutkijankoulutuslinjaa ja kesätyöprojektejaan Fysiikan laitoksella o Tommi Tenkanen: tutkijankoulutuslinja; kesätyö kosmologina o Olli-Pekka Tikkanen: kesätyö aerosolifysiikan parissa o Markku Alho: kesätyö avaruusfyysikkona Pe o Prof. Kai Nordlund: "Nanoteknologia ja laskennallinen fysiikka" o FT Antti Tolvanen, Finnair Pe o Prof. Keijo Hämäläinen: "Miksi timantti on kova? Aineiden ominaisuuksien atomitason perusta" ja "Ympäristömme röntgensilmin. Moderni materiaalitutkimus synkrotronisäteilyllä" Pe o Prof. Hannu Koskinen: "Avaruusfysiikka" o FT Anssi Mälkki, pääsihteeri, Tutkimus- ja innovaationeuvosto Pe o Yliopistotutkija Tuukka Petäjä: "Ilmakehän aerosolit" o FT Minna Väkevä, executive vice president, Airmodus Oy; opiskelija Nina Sarnela Pe o Prof. Karri Muinonen, apul.prof. Peter Johansson: "Planetaarinen ja ekstragalaktinen tähtitiede" Pe o Prof. Paula Eerola: "Higgsin bosoni ja muita hiukkasia" o LuK Terhi Järvinen, CMS-tutkimusryhmän opiskelija

16 9 o o Laboratorioinsinööri Rauno Lauhakangas, hiukkasilmaisintutkimus Pe o Prof. Kari Rummukainen: "Kaiken takana on -- kvanttikenttäteoria?" o FT Ville Suur-Uski, data scientist, Supercell Pe o Professori Kari Enqvist: "Kosmologia" o FT Antti Väihkönen, tiedeasiantuntija, Suomen Akatemia Pe o Prof. Arto Annila: "Biofysiikka - elävän luonnon tutkimusta fysiikan keinoin" o FT Martti Louhivuori, koulutuspäällikkö, Tieteen tietotekniikan keskus CSC o Prof. Ritva Serimaa: "Materiaalien hierarkkinen järjestäytyminen" Pe o Prof. Edward Haeggström: "Elektroniikka ja mittausmenetelmät" o FT Timo Karppinen, Metso Automation Pe o Prof. Heikki Järvinen: "Meteorologia" o Prof. Timo Vesala: "Meteorologia kohtaa biosfäärin" o FM Miina Manninen, meteorologi, Foreca Pe o Dosentti, ylifyysikko (HUS) Mika Kortesniemi: "Lääketieteellinen fysiikka" o Prof. Matti Leppäranta: "Vesivaipan geofysiikka", Prof. Ilmo Kukkonen: "Kiinteän maan geofysiikka" Kurssi suoritetaan laatimalla lyhyt referaatti kustakin luennosta. Kurssi: Meteorologian työharjoittelu Laajuus: 1-3 op Kurssin sisältö: 3 op:n myöntäminen edellyttää kolmen kuukauden työskentelyä esim. sääpalvelussa tai tutkimustehtävissä. Työskentelystä on laadittava harjoitteluraportti, jossa on mukana myös työtä valvoneen esimiehen allekirjoitus. Harjoittelusta on sovittava meteorologian professorin ja asianomaisen yksikön kanssa. Välittömästi opinnäytetyöhön tähtäävässä tutkimushankkeessa työskentely ei käy työharjoitteluksi Kemia Kurssi: Tutkimusharjoittelu Laajuus: 9 op Tutkimusharjoittelu, jonka jälkeen kirjoitetaan kandidaatin tutkielma. Useimmiten tehdään jossain laitoksen tutkimusryhmässä laboratoriotyöskentelynä, mutta on mahdollista myös ulkopuolelle, jos hakee ja saa siihen erikseen hyväksynnän.

17 Matematiikka ja tilastotiede Kurssi: Harjoittelu tai työelämään orientoivat opinnot Laajuus: 1-3 op Kandidaatin tutkintoon sisältyy pakollisena 1-3 op harjoittelua tai työelämään orientoivia opintoja. Harjoittelun tai työelämään orientoivien opintojen suorittamisesta sovitaan tarkemmin laitoksen kanssa. Mahdollisia suoritustapoja ovat esimerkiksi: Toimiminen opiskelualaan liittyvissä työtehtävissä (työtodistus tai muu työnantajan antama kirjallinen selvitys tehtävistä vaaditaan). Erityisesti opetusalan tehtävissä toimiminen katsotaan sopivaksi työkokemukseksi. Matematiikkakerhojen vetäminen tai muut LUMA-keskuksen toimintaan liittyvät tehtävät (kirjallinen todistus ohjaajalta tai merkintä opintosuoritusrekisterissä vaaditaan). Ura- ja rekrytointipalvelujen järjestämien (tai muiden vastaavien) kurssien suorittaminen. Suositeltavia ovat esimerkiksi Kumpulan työelämäviikon tapahtumat ja laitoksen työelämätilaisuudet. Tyypillisestä 2-3 tunnin tilaisuudesta saa ½ op tekemällä kirjalliset tehtävät (kuten CV:n) ja/tai kirjoittamalla raportin tilaisuuden annista Osallistuminen esimerkiksi ainejärjestöjen järjestämiin yritysekskursioihin ja kirjallisen raportin laatiminen niistä. Yhdestä ekskursiosta voi saada ½ - 1 op raportin laadusta riippuen. Oman opiskelualan työtehtäviin voi tutustua haastattelemalla jossakin yrityksessä toimivaa matemaatikkoa tai tilastotieteilijää ja laatimalla haastattelusta raportin. Kurssi: Harjoittelu tai työelämään orientoivat opinnot Laajuus: väh. 1 op Maisterin tutkintoon kuuluvasta harjoittelusta tai työelämään orientoivista opinnoista on syytä keskustella maisterin tutkinnon henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa oman maisterituutorin kanssa. Maisterin tutkintoon kuuluva harjoittelu merkitään opintosuoritusrekisteriin maisteriopintojen loppuvaiheessa. Maisterivaiheen harjoittelua varten on vuosittain yhteensä noin kymmenelle laitoksen opiskelijalle tarjolla tiedekuntien myöntämää harjoittelumäärärahaa.

18 11 Bio- ja ympäristötieteiden tiedekunta Bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnalla on tarjolla kaikille opiskelijoille yhteinen työelämäkurssi, joka on suunnattu 2. vuoden opiskelijoille. Kurssille ovat tervetulleita myös muiden vuosikurssien opiskelijat. Kurssi: Ammattikuvakurssi Laajuus: 3 op Kurssin tavoitteena on perehtyä erilaisiin bio- ja ympäristötieteiden alan ammattikuviin ja niissä tarvittaviin taitoihin sekä vahvistaa omaa ura- ja opintosuunnitelmaa. Sisältö: Kurssi jakaantuu kahteen osioon: 1. Kaikille yhteisessä osiossa työelämään siirtyneet entiset tiedekunnan opiskelijat (alumnit) esittelevät erilaisia ammatteja ja niissä tarvittavia taitoja. Lisäksi luennoidaan urasuunnittelusta, työnhausta ja harjoittelusta. 2. Opiskelijat jakautuvat toiveammattiensa mukaisiin ryhmiin, joissa tehdään vierailuja alan työpaikkoihin ja joko valmistellaan esitys tai järjestellään paneelikeskustelu kurssin loppuseminaariin. Opiskelijat myös haastattelevat työelämään siirtyneitä bio- ja ympäristötieteilijöitä. Perehtyessään erilaisiin ammattitehtäviin kurssilaiset voivat käyttää apunaan urasuunnittelun apuvälinettä Akukonetta, jossa on hyödynnetty vaalikoneiden ideaa. Kurssin ohjelma syksyllä 2013: ti klo 9-10, Info 2: kurssin infotilaisuus to klo 8-10, Info 2: luento urasuunnittelusta pe klo 12-15, Info 2: työnhaun asiakirjat ja alumniesityksiä ma klo 12-15, Aud 1041 (Bio2): alumniesityksiä ti klo 16-18, Aud 1041 (Bio2): alumniesityksiä loppuseminaari joko to klo 9-12, Info 2 tai ke klo 14-17, Info 2 (opiskelijan osallistuttava jompaan kumpaan loppuseminaaritilaisuuteen) Saadakseen kurssista hyväksytyn arvosanan opiskelijan on laadittava oma ansioluettelo eli CV, kirjoitettava lyhyt pohdinta vähintään viiden alumnin esityksestä, haastateltava vähintään yksi alumni ja osallistuttava loppuseminaariesityksen/-keskustelun valmisteluun. Toiveammattiryhmissä on läsnäolopakko.

19 Biokemia ja biotekniikka Kurssi: Harjoittelu Laajuus: 3-6 op Työharjoittelun tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelijaa oppimateriaalien tuotossa tai levityksessä ja/tai bio- ja ympäristötieteiden opetusta tai oppimista koskevan tutkimuksen teossa. Kurssi: Työpaikkaharjoittelu Laajuus: 1-5 op Biokemian alan työ, ei opinnäytetyö, hyväksytään opintosuorituksena: 3 viikon kokopäivätyö/1,5 op, (riippuen työn vaativuudesta) enintään 5 op. Työpaikkaharjoittelu suositellaan jätettäväksi opintojen loppuvaiheeseen. Suoritus saadaan rekisteriin tuomalla työtodistuksen kopio sekä itse kirjoitettu työselostus tehdystä työstä biokemian opintoneuvojalle Fysiologia ja neurotiede Kurssi: Työharjoittelu Laajuus: 1-3 op Aineopintoihin kuuluvasta harjoittelusta saa 1-3 op, syventävästä 2-6 op Yleinen mikrobiologia Kurssi: Työharjoittelu Laajuus: 1-3 op / 2-6 op Mikrobiologialla on työharjoittelu sekä aineopinnoissa että syventävissä opinnoissa. Aineopintoharjoittelusta saa 1-3 op, syventävästä harjoittelusta 2-6 op. Työharjoittelun (esim. kesätyön) aikana opiskelija tutustuu erilaisiin mikrobiologisiin laboratorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Opiskelija pystyy hyödyntämään ja soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja sekä oppii uusia menetelmiä ja vahvistaa käytännön laboratoriotaitojaan.

20 Itä-Suomen yliopisto Kuopio Terveyden biotieteet Terveyden biotieteissä on alettu rakentamaan työelämävalmiuksia parantavia opintoja maisteriopintoihin. Maisterivaiheessa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa projektinhallintaan ja raporttien laatimiseen valmentavia kursseja. Ensimmäisen opintovuoden aikana keskitytään opiskelijoiden sitouttamiseen terveyden biotieteiden opintoihin ja ammatti-identiteetin rakentamiseen. Opiskelijoille järjestetään työelämään perehdyttäviä tutustumiskäyntejä yrityksiin ja yritysesittelyjä. Toisen vuoden opiskelijoita tuetaan opintojen suunnittelussa sekä konkretisoidaan opintojen tarjoamia uravaihtoehtoja. Kolmantena vuonna, kandivaiheessa järjestetään kaikille pakollinen HOPS-kurssi, jossa rakennetaan opintosuunnitelma maisterivaiheen opinnoille ja valitaan LuK-tutkielman aihe. Kurssi: HOPS1-3-opintojaksot Laajuus: 1-2 op / kurssi Ensimmäisen vuoden HOPS-kurssilla perehdytään terveyden biotieteiden opintoihin ja tutkimukseen sekä koulutusohjelmassa suoritetun tutkinnon antamiin valmiuksiin. Toisen vuoden HOPS-kurssilla tuetaan opiskelijan opintojen suunnittelua ja pyritään antamaan näkemys työelämävalmiuksista. Kolmannen vuoden HOPS-kurssilla valitaan LuK-tutkielman aihe ja päivitetään aiempi HOPS. Kurssi: Harjoittelu Laajuus: 1-9 op Maisterivaiheen harjoittelua pyritään kehittämään pois teknisestä suorittamisesta ja enemmän työn etukäteissuunnittelun sekä raportoinnin suuntaan. Tällä pyritään ohjaamaan opiskelijoita työelämässä vaadittavaan projektityöskentelyyn. Harjoitustöissä opiskelijat tekevät pienryhmissä jokaisesta työstään opettajan antaman kehyksen pohjalta tutkimussuunnitelman, joka sisältää aikataulutuksen ja kustannuslaskelman (tarvikkeet, palkat, tilat, laitteet). Työn edetessä kiinnitetään huomiota hyviin tutkimuskäytänteisiin sekä tulosten kirjalliseen ja suulliseen raportointiin.