Työelämäopinnot luonnontieteissä luonnontieteiden työelämäopintojen tilanne ja kehityskohteet vuonna 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämäopinnot luonnontieteissä luonnontieteiden työelämäopintojen tilanne ja kehityskohteet vuonna 2013"

Transkriptio

1 Työelämäopinnot luonnontieteissä luonnontieteiden työelämäopintojen tilanne ja kehityskohteet vuonna 2013 Antti Väisänen Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL

2 i Työelämätaitojen painoarvo nousee Yliopistojen toiminnan tarkoituksena on akateemisen osaamisen tuottaminen tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Sekä yliopiston oman toiminnan että muiden akateemisen tutkinnon suorittaneita työllistävien organisaatioiden kannalta korkeatasoinen asiaosaaminen on menestyksellisen toiminnan ydin. Työelämässä toimiminen edellyttää entistä enemmän myös muiden taitojen hallintaa. Kemianteollisuuden osaamistarpeista tehtyjen selvitysten mukaan perusoletus on, että oman alan tiedot hallitaan hyvin, mutta lisäksi työnantajat kiinnittävät huomiota muuhunkin. Liiketoimintaan ja yritysten toimintatapoihin liittyvä tietämys ja henkilökohtaiset kyvyt ja taidot nousevat yhä tärkeämmiksi rekrytointikriteereiksi. Euroopan kemianteollisuudessa selvitettiin vuonna 2010 tutkijatehtävissä toimivilta odotettavaa osaamista 1. Kärkisijoille liiketoimintaosaamisen alueella nousivat IPR-lainsäädäntö, innovaatioiden johtaminen, strategian hallinta, toimitusketjun ja asiakkaiden ymmärtäminen sekä projektinhallinta. Henkilökohtaisista taidoista tärkeimmäksi nousivat luovan ajattelun taidot sekä viestintä- ja tiimityötaidot (ks. kuvat 1 ja 2). Myös Suomessa tehdyissä selvityksissä näkyy yleisten osaamisalueiden ja taitojen merkityksen nousu. Jo 2000-luvun alussa julkaistussa kemian alan osaamistarpeiden ennakointiselvityksessä nostettiin esiin yleisiä työelämätaitoja, joita edellytetään mm. yliopistotutkinnon suorittaneilta 2 : ihmissuhdeosaaminen liiketaloudellinen osaaminen (mm. rahoitus, markkinointi, kielitaito laskentatoimi, hallinto) oma-aloitteisuus poikkitieteellisyys vastuullisuus luonnontieteellinen osaaminen huolellisuus yhteistyötaidot Kemian alan TOP 10- valmiudet Kemia lisää vetovoimaa -julkaisun mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton Oivallus -hankkeen 3 mukaan olennaista tulevaisuuden työelämässä on työn tekemisen tapojen muuttuminen. Työstä tulee vaihtelevampaa ja kansainvälisempää. Työntekijöiltä odotetaan luovuutta, itseohjautuvuutta ja rohkeutta kokeiluihin. Vahvistuvia osaamistarpeita ovat mm. vuorovaikutustaidot, laaja-alaisuus, asiakasosaaminen ja kyky verkostoitua. Työelämätaidot korostuvat erityisesti elinkeinoelämän rekrytointitilanteissa, mutta kaikilla työpaikoilla työelämätaitojen merkitys kasvaa. Työnantajan näkökulmasta olisi hyvä, jos työelämän perusvalmiudet ja työelämätaitojen merkitys tunnistettaisiin ja näitä taitoja omaksuttaisiin jo opiskeluaikana. 1 Skills for Innovation, Cefic - The European Chemical Industry Council, Kemia lisää vetovoimaa, ESR-hanke, Kemianteollisuus ry, Oivallus-hanke, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, väliraportit ja loppuraportti 2011.

3 Osuus vastauksissa/kumulatiivinen Osuus vastauksissa/kumulatiivinen ii Kuva 1. Tutkijoilta odotettava liiketoimintaan liittyvä osaaminen kemianteollisuuden yrityksille tehdyn kyselyn mukaan (Lähde: Cefic) Kuva 2. Tutkijoilta odotettavat henkilökohtaiset kyvyt ja taidot kemianteollisuuden yrityksille tehdyn kyselyn mukaan (Lähde: Cefic)

4 iii Työelämäkurssit ja harjoittelu osaksi kaikkia yliopisto-opintoja Yliopisto-opintojen haasteena on jatkuvasti kasvava tiedon määrä, joka opiskelijan tulisi kyetä omaksumaan. On selvää, että tutkinto-ohjelmien tietomäärän jatkuva kasvattaminen ei ole mahdollista. Monet työelämässä tarvittavat taidot ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, ettei niitä opita erillisillä kursseilla, vaan toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehittämällä. Elinkeinoelämän näkökulmasta olisi tärkeää, että opiskelijat saisivat opintojen eri vaiheissa tietoa alansa työelämän mahdollisuuksista sekä tukea sellaisten taitojen hankkimiseen, jotka edistävät opintojen jälkeistä työllistymistä. Työllistymisen tullessa entistä enemmän myös yliopisto-opetuksen laadun kriteeriksi, tämän toiminnan vahvistaminen on myös yliopistojen oman edun mukaista. Tässä Luonnontieteiden Akateemisten Liiton selvityksessä havaittiin, että työelämäopintojen osuus luonnontieteiden yliopisto-opinnoissa vaihtelee. Muutamissa yliopistoissa tarjottavat erilliset työelämäkurssit tukevat omalta osaltaan työelämässä tarvittavien taitojen kehittymistä ja antavat opiskelijoille tietoa mahdollisista työpaikoista. Harjoittelu hyväksytään osaksi opintoja useimmiten, mutta ei aina. Kaikissa työtehtävissä ammattitaidon kehittyminen edellyttää opitun tiedon soveltamista käytännössä. Työelämässä tarvittavaa osaamista hankitaan tehokkaimmin toimimalla todellisissa työelämän tehtävissä. Harjoittelun tulisikin kuulua kiinteänä osana kaikkiin luonnontieteiden opintoihin. Koska huomattava osa luonnontieteiden opiskelijoista työllistyy opintojen jälkeen yliopistojen ulkopuolelle, tulee opiskelijoita kannustaa yliopiston ulkopuolella suoritettavaan harjoitteluun. Elinkeinoelämän on luonnollisesti myös nähtävä tässä mahdollisuutensa ja tarjottava harjoittelu- ja kesätyömahdollisuuksia opiskelijoille. Kemianteollisuus ry haluaa yhteistyössä Luonnontieteiden Akateemisten Liiton kanssa kannustaa yliopistojen luonnontieteiden opetuksen suunnittelusta vastaavia lisäämään työelämäopintojen ja harjoittelun osuutta tutkinto-ohjelmiin. Toivomme tämän selvityksen avaavan näkökulmia erilaisiin toteutusmahdollisuuksiin ja vahvistavan hyvien käytäntöjen jakamista yliopistojen välillä. Kesäkuussa 2012 Riitta Juvonen, johtaja Kemianteollisuus ry Kemianteollisuus ry on kemian alan työnantajien keskusliitto ja kemian alan elinkeinopoliittinen päätoimija Suomessa.

5 iv Sisällysluettelo Työelämätaitojen painoarvo nousee i-ii Työelämäkurssit ja harjoittelu osaksi kaikkia yliopisto-opintoja iii Sisällysluettelo iv 1. Johdanto 1 2. Työelämäopintojen malli Opintojen aloitus Esimerkkejä opintojen aloituksen työelämäsisällöistä Kandidaattivaihe Esimerkkejä kandidaattivaiheen työelämäsisällöistä Maisterivaihe Esimerkkejä maisterivaiheen työelämäsisällöistä 5 3. Työelämäopintojen tämän hetkinen tilanne luonnontieteissä Työharjoittelu Kandidaatin ja pro gradu -tutkielman tekeminen yliopiston ulkopuolelle 7 4. Työelämäopinnot yliopistoittain ja laitoksittain Helsingin yliopisto 8 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Fysiikka Kemia Matematiikka ja tilastotiede 10 Bio- ja ympäristötieteiden tiedekunta Biokemia ja biotekniikka Fysiologia ja neurotiede Yleinen mikrobiologia Itä-Suomen yliopisto Kuopio Terveyden biotieteet Sovellettu fysiikka Itä-Suomen yliopisto Joensuu Fysiikka ja matematiikka Biologia Kemia Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteet Fysiikka Kemia Matematiikka ja tilastotiede 20

6 v 4.5. Oulun yliopisto Biokemia Biologia Fysiikka Kemia Matematiikka ja tilastotiede Tampereen yliopisto Bioteknologia Matematiikka ja tilastotiede Turun yliopisto Biokemia ja elintarvikekemia Biologia Fysiikka ja tähtitiede Kemia Matematiikka ja tilastotiede Terveyden biotieteet Lista työelämäopintojen elementeistä Toimialaan ja ammattiin esittely ja tutustuminen Urasuunnittelu Työelämätaidot Työelämän pelisäännöt 30

7

8 1 1. Johdanto Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL on huolestunut kasvavista luonnontieteilijöiden työttömyysluvuista. Kasvavan työttömyyden takana on useita tekijöitä, joista yksi on koulutuksen vastaavuus työelämän vaatimusten kanssa. Opintosisältöjen pitäisi koko ajan kehittyä yhdessä työelämän tarpeiden kanssa, jotta valmistuneiden tiedot ja taidot vastaisivat työn asettamia tarpeita. Yksi tapa kehittää tätä on tuoda opintoihin työelämävalmiuksia parantavia opintoja. Tämä raportti on päivitetty versio vuoden 2012 raportista Työelämäopinnot luonnontieteissä. Edellisessä selvityksessä havaittiin, että työelämäopintojen määrä ja tarjottavien kurssien sisältö vaihtelevat laitoksittain. Selvityksen jälkeen pidettyjen tapaamisten ja syntyneen keskustelun myötä laitokset ovat alkaneet pohtia opintojensa työelämäsisältöjä, ja tarjontaan on tullut lisää erinäisiä työelämävalmiuksia parantavia kursseja. Tähän raporttiin on päivitetty edellisestä raportista puuttuvat työelämäopinnoiksi määriteltävät kurssit. Keskusteltaessa aiheesta opintojen suunnittelusta vastaavien ihmisten kanssa on ilmennyt erilaisia näkemyksiä työelämäopintojen sisällöstä. Osin työelämäopinnoilla tarkoitetaan kurssitarjonnassa työelämävalmiuksia parantavien taitojen kurssien tarjoamista, ja osin halutaan, että opintosisällöt vastaisivat paremmin työelämän tarpeita. Työelämäopinnoiksi on pääosin listattu tässä raportissa opinnot, jotka joko parantavat opiskelijoiden tietoutta omasta alastaan ja mitä taitoja työelämää varten he oppivat opinnoissaan, tai tarjoavat tukevia taitoja kuten työnhakuasiakirjojen kirjoittamista, esiintymistaitoja, projektinhallintaa tai ryhmätyöskentelyä. Tällä hetkellä suuri osa luonnontieteiden työelämätietoudesta painottuu tutkimuksen korostamiseen, josta opiskelijat saavat erittäin hyvän kuvan opiskellessaan tutkijoiden ympäröiminä. Kaikkien vaihtoehtojen esilletuominen ja erilaisten urapolkujen esitteleminen antaa opiskelijoille käsityksen heidän mahdollisuuksistaan työllistyä. Yhdessä vahvan ammatti-identiteetin kanssa tämä kannustaa opiskelijoita suorittamaan opintonsa hyvin ja valmistumaan. Helsingissä Antti Väisänen, opiskelija-asiamies Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL edustaa luonnontieteitä opiskelevia ja valmistuneita työelämässä. LAL on suurin luonnontieteilijöitä edustava Akavan jäsenjärjestö.

9 2 2. Työelämäopintojen malli Yliopistojen näkökulmasta opiskelijoiden työelämävalmiuksien parantaminen on tapa edistää opiskelijoiden opintojen sujuvuutta ja mielekkyyttä. Jos opiskelijoilla on opintojen alusta alkaen käsitys opintojen sisällöstä, siitä mitä taitoja he opinnoissaan oppivat ja miten ne linkittyvät työelämään, heillä on suurempi motivaatio opiskella ja valmistua tavoiteajassa. Opiskelijalle tieto alan mahdollisuuksista ja työtehtävien sisällöistä toimii opiskelumotivaation lähteenä ja antaa mahdollisuuden suunnata opintojansa siten, että hän työllistyy helpommin häntä eniten kiinnostaviin työtehtäviin valmistumisen jälkeen. Työelämätiedoista on erityisesti hyötyä nykypäivän muuttuvassa työelämässä, jossa on todennäköistä, että jokainen luonnontieteilijä vaihtaa työpaikkaa useita kertoja uransa aikana. Työelämäopintoja pitäisi olla läpileikkaavasti koko opintojen ajan. Yksittäinen, yleinen kaikille opiskelijoille suunnattu kurssi ei riitä tuomaan aihetta riittävän hyvin esille. Parasta olisikin, että opintojen työelämämerkitystä tuotaisiin esille säännöllisesti ensimmäisestä opintovuodesta lähtien, ja opiskelijoita haastettaisiin miettimään omaa suuntautumistaan. Laitosten ei kuitenkaan tarvitse olla vastuussa kaikista opintojen työelämäsisällöistä vaan niitä järjestävät myös opiskelijajärjestöt, ammattiliitot ja yliopiston urapalvelut. Työelämäkokonaisuuksissa yhteistyö on usein avain hyvän kokonaisuuden järjestämiseen. Hyvä perusmalli kattaviin työelämäopintoihin laitosten puolelta vastaa tutkinnoissa tunnettuihin ongelmakohtiin. Tässä ja seuraavassa luvussa on esitetty kolme työelämäopintokokonaisuutta, perusteltu niiden tarpeellisuutta opiskelijan kannalta ja tarjottu valmiita malleja opintojen järjestämisen avuksi. Kolme kriittistä vaihetta ja niihin liittyvät ongelmat ovat lyhyesti: 1. Opintojen aloitus Ongelmana usein keskeyttäminen ensimmäisen vuoden kokemusten jälkeen ja opiskelijoiden tietämättömyys tosiasiallisesti siitä mitä varten he opiskelevat, eli mihin he voivat työllistyä opintojen jälkeen. 2. Kandidaattivaihe (n. 3-4 vuosi) Tässä vaiheessa opiskelijalle on jo muodostunut jonkinlainen kuva alasta. Perus- ja aineopintojen ollessa kasassa alkaa siirtymä maisteriopintoihin, jossa vaiheessa opiskelija tarvitsee opinto-ohjausta valitakseen oikeat maisteriopinnot itselleen. Lähes jokainen opiskelija pysähtyy tässä vaiheessa miettimään maisterivaiheen opintojaan ja sitä, haluaako valmistua nykyisestä pääaineestaan, jos työllisyystilanne näyttäytyy huonona. 3. Maisterivaihe (n. 5-6 vuosi) Maisterivaiheessa valmistumisen jälkeinen elämä, töiden saatavuus ja työnhaku pyörivät eniten mielessä. Useimmat opiskelijat kaipaisivat tähän vaiheeseen tietoa helpottamaan epätietoisuuden aiheuttamaa stressiä ja epävarmuutta työllistymisestä.

10 Opintojen aloitus Opintojen aloitus on todettu useissa tutkimuksissa tärkeimmäksi ajaksi, jolloin opiskelijat päättävät jatkavatko he opintojaan samalla alalla vai ei. Ensimmäiset mielikuvat opinnoista, yleisestä ilmapiiristä, siitä vastasiko opiskeluala omia ennakkokäsityksiä, ja onko ala se, millä haluaa itse viettää seuraavat 5-6 vuotta, ovat ratkaisevia jatkamispäätöksen kanssa. Opintojen alku on toisaalta hyvin intensiivinen kokonaisuus, jossa tulee paljon uutta asiaa opiskelijoille niin yliopistolta, tiedekunnalta, laitoksilta, ylioppilaskunnalta kuin lähipiiriltäkin. Opintojen aloitusta ja orientoivien opintojen sisältöjä on käsitelty LAL:n raportissa Orientoivat Opinnot luonnontieteellisissä koulutusohjelmissa On todettu, että opintojen alku olisi mielekästä rakentaa oman alan esittelyn ja työelämämahdollisuuksien ympärille. Painottamalla ryhmäytymistä ja antamalla opiskelijoille positiivinen sekä totuudenmukainen mielikuva opintojen sisällöstä sekä työllistymismahdollisuuksista suurempi osuus opiskelijoista mitä todennäköisemmin jatkaa opinnoissaan myös seuraavana vuonna. Työelämäopintojen tavoitteena opintojen alussa on sitouttaa opiskelijat alaan ja ehkäistä keskeyttämistä. Erityisesti epäileviin ja jossain määrin myös muualle tähtäävien ryhmään voidaan vaikuttaa työelämätietoudella, jonka kautta uusille opiskelijoille muodostuu selkeä kuva siitä, mitä varten he opiskelevat. Opintojen alussa tärkeintä on saada alan esittely ja muutamia esimerkkejä oman ammattikuvan pohjalle, jotta oma opintoalaidentiteetti lähtee rakentumaan Esimerkkejä opintojen aloituksen työelämäsisällöistä Yksi esimerkki on Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen Alkukeitos-kurssi. Kurssilla kandivaiheen ohittaneet ja siten enemmän opinnoista tietävät ja opinnot varmasti loppuun suorittavat opiskelijat luotsaavat uudet opiskelijat tutustumaan laitokseen ja opiskeluun. Kurssin yhteydessä on työelämäpäivä, jossa alumnit ovat kertoneet omasta työstään ja ammattiliitto on esitellyt lyhyesti alaa ja työtehtäviä laajemmin. Toinen esimerkki on Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen toisen vuoden opiskelijoille suunnattu ammattikuvakurssi, jossa tutustutaan bio- ja ympäristötieteiden mahdollisuuksiin useiden alumnitarinoiden kautta ja opiskelijat työstävät omia suunnitelmiaan toiveammattiryhmissä. Hyvänä käytänteenä osa alumnien esittelyistä on videoitu, joten esimerkiksi edellisen vuoden esitys voidaan näyttää videolta henkilön estyessä. Kurssi on esitelty tarkemmin kohdassa Opintojen alussa tulisi olla vahva painotus opiskelijoiden ryhmäytymiseen, jotta tiiviiden opiskelijaryhmien muodostuminen olisi mahdollista. Lisäksi opiskelijoiden ja henkilökunnan tutustuttaminen toisiinsa parantaa opiskelijoiden sitoutumista laitokseen. Apua työelämän esittelyyn saa esimerkiksi ammattiliitoilta ja yliopiston ura- ja rekrytointipalveluilta sekä alakohtaisilta seuroilta.

11 Kandidaattivaihe Kandidaattivaiheen opiskelijoille on jo muodostunut kuva alasta. Lähes jokainen kandidaattivaiheen opiskelija pohtii uravaihtoehtojaan siirtyessään maisteriopintoihin. Tässä vaiheessa myös useimmat alaa vaihtaneet kaverit ovat jo lähteneet ja viimeiset alan vaihtajat lähtevät usein tämän vaiheen aikana tai sen jälkeen. Alaa vaihtaneiden kanssa samoissa opiskelijaryhmissä olleilla on vaara jäädä yksin. Kandidaattivaiheessa työelämäopinnoilla on mahdollista terävöittää opiskelijoille sitä, mihin he ovat valmistumassa. Kandivaiheessa on vielä mahdollista myös aloittaa kokonaan uusi sivuaine, jos sen kokee tarpeelliseksi. Usein kandivaiheessa myös oman alan kesätöitä tehdään enemmän ja omakohtainen kokemus työelämästä on tunnetusti parasta motivaation lähde opintojen loppuun saattamiseen. Kandidaattivaiheen työelämäopintojen tulisi tarjota opiskelijalle laaja kuva vaihtoehdoista työelämässä mahdollisesti myös konkreettisten esimerkkien avulla. Testityyppiset välineet ja valmistuneiden uratarinat omien kiinnostusten kohteidensa ja ominaisuuksiensa kartoittamiseksi ovat suositeltavia. Viimeistään tässä vaiheessa opinnoissa pitäisi olla kurssi työelämästä Esimerkkejä kandidaattivaiheen työelämäsisällöistä Minimirunko kurssille: min: Ammattiliiton, urapalveluiden, työnantajaliiton ja/tai alan tieteellisen seuran pitämä laaja luento alalla vaadittavista taidoista, alan erityispiirteistä, erilaisista uramahdollisuuksista, vastavalmistuneiden tilanteesta ja työelämässä tarvittavista taidoista. Oman osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden tunnistaminen Työnhaku (esim. oman alan CV, haastattelu, väylät ja työelämään sijoittumistiedon hyödyntäminen) Henkilökohtainen kontakti työelämään yliopiston ulkopuolella esimerkiksi harjoittelun tai alumnihaastattelun kautta. Esimerkkinä tämän kaltaisesta työelämäkurssista on Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan työelämäkurssi Kohti työelämää (kohta 4.4). Kurssilla alumnit ja liitot kertovat kertovat työelämästä, ura- ja rekrytointipalvelut kouluttavat työnhaun asiakirjojen valmistelua sekä oman osaamisen tunnistamista. Opiskelijat saavat mahdollisuuden kohdata valmistuneen ja työllistyneen ihmisen ja haastatella heitä. Kandidaattivaiheessa on myös erinomainen mahdollisuus esitellä valmistuneiden sijoittumisselvityksiä, joita urapalvelut toteuttavat osana toimintaansa.

12 Maisterivaihe Valmistumisvaiheessa on suurin tarve työelämäkurssille opiskelijan näkökulmasta. Tällöin huolehditaan eniten valmistumisen jälkeisestä elämästä, töiden saatavuudesta ja työnhausta. Maisterivaiheen työelämäkurssin tavoitteena tulisi olla antaa vastavalmistuneelle laajemmat eväät ymmärtää alan toiminnan perusteita, toimialan rakennetta ja viimeistään hahmottaa työelämässä olevia vaihtoehtoja. Opiskelijan kannalta suurin anti koskee valmistumisen jälkeistä työnhakua. Laitoksen puolelta tämä on keino saada ihmiset ottamaan tutkinto ulos ja nopeuttaa maisterivaiheen opintoja luomalla houkutteleva kuva työelämästä valmistumisen jälkeen ja opiskelijalle kuva oman osaamisensa riittävyydestä Esimerkkejä maisterivaiheen työelämäsisällöistä Minimirunko kurssille: Noin kahden tunnin asiantuntijakokonaisuuksia Ammattiliiton ja/tai suurimman työnantajajärjestön esittely alasta laajasti. n kpl luentoja oman alan keskeisimmistä toimialoista ja niiden erityispiirteistä Viestintätaidot Oman osaamisen tunnistaminen Työnhaun harjoittelu ja työllistymismahdollisuuksien omakohtainen kartoittaminen Yrittäjyys Esimies- ja alaistaidot Lakiasiat mm. työsopimukset, IPR, patentit ja keksinnöt Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi Muut alalle keskeiset työelämätaidot kuten alan erikoislainsäädännön ja -säännöstön tuntemus. On erittäin suositeltavaa, että laitos rohkaisee opiskelijoille hankkimaan työelämäkontakteja eniten häntä kiinnostavista toimialoista esimerkiksi pro gradun kautta.

13 6 3. Työelämäopintojen tämän hetkinen tilanne luonnontieteissä Suurimmalla osalla koulutusohjelmia on vähintään harjoittelu opintojen työelämäsisältönä. Valitettavan monessa pääaineessa tarjonta jää tähän. Tarjottujen työelämäopintojen heikkoutena on usein rajallinen näkökulma luonnontieteiden työmahdollisuuksiin. Tunnetuimmat työmahdollisuudet tutkimuksessa ja opetuksessa on katettu tehokkaasti, mutta tämä jättää lähes puolet luonnontieteiden työllistymismahdollisuuksien esittelystä sattuman varaan. Urapalvelut järjestävät monilla paikkakunnilla työelämän perustaitojen hallintaan tähtääviä kursseja ja monet sisällöistä ovatkin sellaisia, että ne voitaisiin toteuttaa tiedekunnan yhteisinä kokonaisuuksina. Kuitenkin ongelmana yleisen tason opinnoissa on opiskelijalle tärkeimmän eli oman alan tiedon puuttuminen ja siksi työelämäopintoja ei voida toteuttaa vain koko tiedekunnan laajuisina Työharjoittelu Opintojensa loppuvaiheessa pääasiassa oman koulutusalansa töitä tehneistä kolme neljästä oli heti valmistumisensa jälkeen sijoittunut vaativuudeltaan koulutustaan vastaaviin töihin. Pääasiassa oman kulutusalansa töitä tehneillä myös työttömyysriski on ollut huomattavasti pienempi kuin muilla. TEM 2012, Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset -raportti. Kuten luonnontieteissä hyvin tiedetään, mikään ei korvaa omakohtaista kokemusta alan töistä opiskelumotivaation ja osaamisen kartuttajana. Tästä syystä työharjoittelua tulee yhä kehittää opintojen osana ja laitosten tulee yhä kannustaa opiskelijoita yliopiston ulkopuoliseen harjoitteluun tarjoamalla opintopisteitä esimerkiksi työskentelystä alan kesätöissä. Harjoittelun tulee olla: Oman alan töitä eli vastata koulutusalaa ja kehittää oman toimialan tuntemusta Ohjattua niin työnantajan kuin yliopiston puolelta. Esimerkiksi nimetty harjoitteluvastaava laitoksella on henkilö johon sekä opiskelijat että työnantajat voivat ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Lähtökohtaisesti palkallista. Harjoittelusta tulee maksaa vähintään työssäoloehdon ylittävä ja riittävä korvaus, jotta opiskelijan ei tarvitse tehdä muita töitä tullakseen toimeen harjoittelun ohella. Työssäoloehdon minipalkka muuttuu vuosittain ja sen voi tarkistaa Kelasta tai Työttömyyskassojen yhteistyöjärjestön sivuilta osoitteesta Palkkausta ei saa korvata apurahalla. Kirjallisesti sovittua. Yliopiston ja työnantajan väliseen sopimukseen tulee sisällyttää vähintään työtehtävät ja ohjaajat. Harjoittelu on yksi parhaimmista väylistä rakentaa kontakteja työelämään opintojen aikana ja siten erinomainen väylä työllistymiseen valmistumisen jälkeen. Harjoittelukokemuksen myötä opiskelija voi hahmottaa paremmin urasuunnitelmiaan ja niiden toteuttamista. Tästä syystä harjoittelu on parhaimmillaan osana toisen, kolmannen tai neljännen vuoden opintoja.

14 7 Opiskelijan velvollisuutena harjoittelussa on oppia mahdollisimman paljon ja siksi harjoittelun suunnittelu yhdessä työnantajan ja yliopiston kanssa on erittäin suositeltavaa. Harjoittelukäytänteiden tulisi kohdella kaikkia työharjoitteluja samalla tavalla eikä harjoittelun suorittamista saa tarpeettomasti rajoittaa. Tärkeimpiä ovat harjoittelun aikana opitut taidot. Huonoja esimerkkejä ovat käytännöt joissa opintopisteitä saa vähemmän, kun harjoittelu on palkallista tai tehdään yliopiston ulkopuolelle. Harjoittelun palkkaus ei vaikuta työssä opittuihin taitoihin eikä sen siten tulisi vaikuttaa myöskään opintopisteisiin. Erilaisissa harjoittelupaikoissa opiskelijat oppivat erilaisia taitoja ja kokemuksia työelämästä. Yliopistojen tulee pyrkiä tekemään harjoittelun suorittaminen mahdolliseksi samojen sääntöjen mukaisesti riippumatta harjoittelupaikasta Kandidaatin ja pro gradu -tutkielman tekeminen yliopiston ulkopuolelle On erittäin suositeltavaa, että yliopistot mahdollistavat yhä enemmän mahdollisuuksia tehdä kandidaatin tutkielmia, pro gradun ja erikoistöitä yliopistojen ulkopuolelle. Harjoittelun lisäksi tuloksellisten projektien toteuttaminen toivotulle työllistymisalalle on erinomainen mahdollisuus oppia alasta ja eri sektoreiden toimintatavoista. Hyvät peruslähtökohdat kandidaatin ja pro gradun suorittamiseen yliopiston ulkopuolella saadaan sopimalla ennen projektin aloittamista vähintään: IPR-oikeuksista Ohjauksesta yliopiston ja yrityksen puolelta Palkkauksesta Opiskelijan vastuusta ja asemasta projektissa Aikataulusta, jossa projekti tehdään Yhteisistä arviointikriteereistä yliopiston ja yrityksen välillä. Tehokas tapa varmistaa projektin valmistuminen ajallaan on, että projektin toteuttamisesta maksetaan reilu korvaus opiskelijalle ja vielä parempi on se, että projekti suoritetaan työsuhteessa. Tehdyn työn lopullinen hyväksyminen osaksi opintoja ei tarvitse olla osa projektia. Yrityksen puolelta projekti voi päättyä tulosten raportointiin eikä sen tarvitse odottaa yliopiston lopullisten tarkastusprosessien päättymistä. Yksi tärkeimmistä motivaatiotekijöistä opiskelijalle kandidaatin tutkielman ja pro gradun tekemisessä on muodostaa käsitys siitä mitä varten työ tehdään ja mitä hyötyä siitä on projektille. Tämä tulisi olla ensimmäisten asioiden joukossa työnohjauksessa riippumatta työnsuorituspaikasta.

15 8 4. Työelämäopinnot yliopistoittain ja laitoksittain Tässä osiossa on kartoitettu olemassa olevia työelämäopintoja laitosten omien vastausten perusteella siinä laajuudessa kuin niistä on saatu tietoa loppuvuodesta Vapaaehtoiset alumnitapahtumat ja muiden järjestöjen järjestämät tapahtumat, joita järjestetään säännöllisesti tai useammin epäsäännöllisesti eri yhteyksissä on jätetty pois. Joidenkin laitosten osalla on tehty erityisiä nostoja kurssitarjonnasta johdanto-tekstissä. Orientoivia opintoja tai HOPS-kursseja ei ole listattu tässä, ellei niihin sisälly erityisesti työelämäesittelyä. Täysi listaus laitosten orientoivista opinnoista ja niiden sisällöistä on luettavissa raportista Orientoivat opinnot luonnontieteellisissä koulutusohjelmissa Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Fysiikka Kurssi: Fysikaalisten tieteiden esittely Laajuus: 3 op Kurssin tarkoituksena on antaa yleiskuva fysiikan tutkimuksesta ja alumnien työtehtävistä opiskelijoille. Kurssin sisältö syksyllä 2013: Pe Johdanto: yleistä fysiikasta o Prof. Paula Eerola: "Fysiikka tieteenä, fysiikan opiskelu ja ura fyysikkona" Opiskelijat esittelevät tutkijankoulutuslinjaa ja kesätyöprojektejaan Fysiikan laitoksella o Tommi Tenkanen: tutkijankoulutuslinja; kesätyö kosmologina o Olli-Pekka Tikkanen: kesätyö aerosolifysiikan parissa o Markku Alho: kesätyö avaruusfyysikkona Pe o Prof. Kai Nordlund: "Nanoteknologia ja laskennallinen fysiikka" o FT Antti Tolvanen, Finnair Pe o Prof. Keijo Hämäläinen: "Miksi timantti on kova? Aineiden ominaisuuksien atomitason perusta" ja "Ympäristömme röntgensilmin. Moderni materiaalitutkimus synkrotronisäteilyllä" Pe o Prof. Hannu Koskinen: "Avaruusfysiikka" o FT Anssi Mälkki, pääsihteeri, Tutkimus- ja innovaationeuvosto Pe o Yliopistotutkija Tuukka Petäjä: "Ilmakehän aerosolit" o FT Minna Väkevä, executive vice president, Airmodus Oy; opiskelija Nina Sarnela Pe o Prof. Karri Muinonen, apul.prof. Peter Johansson: "Planetaarinen ja ekstragalaktinen tähtitiede" Pe o Prof. Paula Eerola: "Higgsin bosoni ja muita hiukkasia" o LuK Terhi Järvinen, CMS-tutkimusryhmän opiskelija

16 9 o o Laboratorioinsinööri Rauno Lauhakangas, hiukkasilmaisintutkimus Pe o Prof. Kari Rummukainen: "Kaiken takana on -- kvanttikenttäteoria?" o FT Ville Suur-Uski, data scientist, Supercell Pe o Professori Kari Enqvist: "Kosmologia" o FT Antti Väihkönen, tiedeasiantuntija, Suomen Akatemia Pe o Prof. Arto Annila: "Biofysiikka - elävän luonnon tutkimusta fysiikan keinoin" o FT Martti Louhivuori, koulutuspäällikkö, Tieteen tietotekniikan keskus CSC o Prof. Ritva Serimaa: "Materiaalien hierarkkinen järjestäytyminen" Pe o Prof. Edward Haeggström: "Elektroniikka ja mittausmenetelmät" o FT Timo Karppinen, Metso Automation Pe o Prof. Heikki Järvinen: "Meteorologia" o Prof. Timo Vesala: "Meteorologia kohtaa biosfäärin" o FM Miina Manninen, meteorologi, Foreca Pe o Dosentti, ylifyysikko (HUS) Mika Kortesniemi: "Lääketieteellinen fysiikka" o Prof. Matti Leppäranta: "Vesivaipan geofysiikka", Prof. Ilmo Kukkonen: "Kiinteän maan geofysiikka" Kurssi suoritetaan laatimalla lyhyt referaatti kustakin luennosta. Kurssi: Meteorologian työharjoittelu Laajuus: 1-3 op Kurssin sisältö: 3 op:n myöntäminen edellyttää kolmen kuukauden työskentelyä esim. sääpalvelussa tai tutkimustehtävissä. Työskentelystä on laadittava harjoitteluraportti, jossa on mukana myös työtä valvoneen esimiehen allekirjoitus. Harjoittelusta on sovittava meteorologian professorin ja asianomaisen yksikön kanssa. Välittömästi opinnäytetyöhön tähtäävässä tutkimushankkeessa työskentely ei käy työharjoitteluksi Kemia Kurssi: Tutkimusharjoittelu Laajuus: 9 op Tutkimusharjoittelu, jonka jälkeen kirjoitetaan kandidaatin tutkielma. Useimmiten tehdään jossain laitoksen tutkimusryhmässä laboratoriotyöskentelynä, mutta on mahdollista myös ulkopuolelle, jos hakee ja saa siihen erikseen hyväksynnän.

17 Matematiikka ja tilastotiede Kurssi: Harjoittelu tai työelämään orientoivat opinnot Laajuus: 1-3 op Kandidaatin tutkintoon sisältyy pakollisena 1-3 op harjoittelua tai työelämään orientoivia opintoja. Harjoittelun tai työelämään orientoivien opintojen suorittamisesta sovitaan tarkemmin laitoksen kanssa. Mahdollisia suoritustapoja ovat esimerkiksi: Toimiminen opiskelualaan liittyvissä työtehtävissä (työtodistus tai muu työnantajan antama kirjallinen selvitys tehtävistä vaaditaan). Erityisesti opetusalan tehtävissä toimiminen katsotaan sopivaksi työkokemukseksi. Matematiikkakerhojen vetäminen tai muut LUMA-keskuksen toimintaan liittyvät tehtävät (kirjallinen todistus ohjaajalta tai merkintä opintosuoritusrekisterissä vaaditaan). Ura- ja rekrytointipalvelujen järjestämien (tai muiden vastaavien) kurssien suorittaminen. Suositeltavia ovat esimerkiksi Kumpulan työelämäviikon tapahtumat ja laitoksen työelämätilaisuudet. Tyypillisestä 2-3 tunnin tilaisuudesta saa ½ op tekemällä kirjalliset tehtävät (kuten CV:n) ja/tai kirjoittamalla raportin tilaisuuden annista Osallistuminen esimerkiksi ainejärjestöjen järjestämiin yritysekskursioihin ja kirjallisen raportin laatiminen niistä. Yhdestä ekskursiosta voi saada ½ - 1 op raportin laadusta riippuen. Oman opiskelualan työtehtäviin voi tutustua haastattelemalla jossakin yrityksessä toimivaa matemaatikkoa tai tilastotieteilijää ja laatimalla haastattelusta raportin. Kurssi: Harjoittelu tai työelämään orientoivat opinnot Laajuus: väh. 1 op Maisterin tutkintoon kuuluvasta harjoittelusta tai työelämään orientoivista opinnoista on syytä keskustella maisterin tutkinnon henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa oman maisterituutorin kanssa. Maisterin tutkintoon kuuluva harjoittelu merkitään opintosuoritusrekisteriin maisteriopintojen loppuvaiheessa. Maisterivaiheen harjoittelua varten on vuosittain yhteensä noin kymmenelle laitoksen opiskelijalle tarjolla tiedekuntien myöntämää harjoittelumäärärahaa.

18 11 Bio- ja ympäristötieteiden tiedekunta Bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnalla on tarjolla kaikille opiskelijoille yhteinen työelämäkurssi, joka on suunnattu 2. vuoden opiskelijoille. Kurssille ovat tervetulleita myös muiden vuosikurssien opiskelijat. Kurssi: Ammattikuvakurssi Laajuus: 3 op Kurssin tavoitteena on perehtyä erilaisiin bio- ja ympäristötieteiden alan ammattikuviin ja niissä tarvittaviin taitoihin sekä vahvistaa omaa ura- ja opintosuunnitelmaa. Sisältö: Kurssi jakaantuu kahteen osioon: 1. Kaikille yhteisessä osiossa työelämään siirtyneet entiset tiedekunnan opiskelijat (alumnit) esittelevät erilaisia ammatteja ja niissä tarvittavia taitoja. Lisäksi luennoidaan urasuunnittelusta, työnhausta ja harjoittelusta. 2. Opiskelijat jakautuvat toiveammattiensa mukaisiin ryhmiin, joissa tehdään vierailuja alan työpaikkoihin ja joko valmistellaan esitys tai järjestellään paneelikeskustelu kurssin loppuseminaariin. Opiskelijat myös haastattelevat työelämään siirtyneitä bio- ja ympäristötieteilijöitä. Perehtyessään erilaisiin ammattitehtäviin kurssilaiset voivat käyttää apunaan urasuunnittelun apuvälinettä Akukonetta, jossa on hyödynnetty vaalikoneiden ideaa. Kurssin ohjelma syksyllä 2013: ti klo 9-10, Info 2: kurssin infotilaisuus to klo 8-10, Info 2: luento urasuunnittelusta pe klo 12-15, Info 2: työnhaun asiakirjat ja alumniesityksiä ma klo 12-15, Aud 1041 (Bio2): alumniesityksiä ti klo 16-18, Aud 1041 (Bio2): alumniesityksiä loppuseminaari joko to klo 9-12, Info 2 tai ke klo 14-17, Info 2 (opiskelijan osallistuttava jompaan kumpaan loppuseminaaritilaisuuteen) Saadakseen kurssista hyväksytyn arvosanan opiskelijan on laadittava oma ansioluettelo eli CV, kirjoitettava lyhyt pohdinta vähintään viiden alumnin esityksestä, haastateltava vähintään yksi alumni ja osallistuttava loppuseminaariesityksen/-keskustelun valmisteluun. Toiveammattiryhmissä on läsnäolopakko.

19 Biokemia ja biotekniikka Kurssi: Harjoittelu Laajuus: 3-6 op Työharjoittelun tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelijaa oppimateriaalien tuotossa tai levityksessä ja/tai bio- ja ympäristötieteiden opetusta tai oppimista koskevan tutkimuksen teossa. Kurssi: Työpaikkaharjoittelu Laajuus: 1-5 op Biokemian alan työ, ei opinnäytetyö, hyväksytään opintosuorituksena: 3 viikon kokopäivätyö/1,5 op, (riippuen työn vaativuudesta) enintään 5 op. Työpaikkaharjoittelu suositellaan jätettäväksi opintojen loppuvaiheeseen. Suoritus saadaan rekisteriin tuomalla työtodistuksen kopio sekä itse kirjoitettu työselostus tehdystä työstä biokemian opintoneuvojalle Fysiologia ja neurotiede Kurssi: Työharjoittelu Laajuus: 1-3 op Aineopintoihin kuuluvasta harjoittelusta saa 1-3 op, syventävästä 2-6 op Yleinen mikrobiologia Kurssi: Työharjoittelu Laajuus: 1-3 op / 2-6 op Mikrobiologialla on työharjoittelu sekä aineopinnoissa että syventävissä opinnoissa. Aineopintoharjoittelusta saa 1-3 op, syventävästä harjoittelusta 2-6 op. Työharjoittelun (esim. kesätyön) aikana opiskelija tutustuu erilaisiin mikrobiologisiin laboratorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Opiskelija pystyy hyödyntämään ja soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja sekä oppii uusia menetelmiä ja vahvistaa käytännön laboratoriotaitojaan.

20 Itä-Suomen yliopisto Kuopio Terveyden biotieteet Terveyden biotieteissä on alettu rakentamaan työelämävalmiuksia parantavia opintoja maisteriopintoihin. Maisterivaiheessa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa projektinhallintaan ja raporttien laatimiseen valmentavia kursseja. Ensimmäisen opintovuoden aikana keskitytään opiskelijoiden sitouttamiseen terveyden biotieteiden opintoihin ja ammatti-identiteetin rakentamiseen. Opiskelijoille järjestetään työelämään perehdyttäviä tutustumiskäyntejä yrityksiin ja yritysesittelyjä. Toisen vuoden opiskelijoita tuetaan opintojen suunnittelussa sekä konkretisoidaan opintojen tarjoamia uravaihtoehtoja. Kolmantena vuonna, kandivaiheessa järjestetään kaikille pakollinen HOPS-kurssi, jossa rakennetaan opintosuunnitelma maisterivaiheen opinnoille ja valitaan LuK-tutkielman aihe. Kurssi: HOPS1-3-opintojaksot Laajuus: 1-2 op / kurssi Ensimmäisen vuoden HOPS-kurssilla perehdytään terveyden biotieteiden opintoihin ja tutkimukseen sekä koulutusohjelmassa suoritetun tutkinnon antamiin valmiuksiin. Toisen vuoden HOPS-kurssilla tuetaan opiskelijan opintojen suunnittelua ja pyritään antamaan näkemys työelämävalmiuksista. Kolmannen vuoden HOPS-kurssilla valitaan LuK-tutkielman aihe ja päivitetään aiempi HOPS. Kurssi: Harjoittelu Laajuus: 1-9 op Maisterivaiheen harjoittelua pyritään kehittämään pois teknisestä suorittamisesta ja enemmän työn etukäteissuunnittelun sekä raportoinnin suuntaan. Tällä pyritään ohjaamaan opiskelijoita työelämässä vaadittavaan projektityöskentelyyn. Harjoitustöissä opiskelijat tekevät pienryhmissä jokaisesta työstään opettajan antaman kehyksen pohjalta tutkimussuunnitelman, joka sisältää aikataulutuksen ja kustannuslaskelman (tarvikkeet, palkat, tilat, laitteet). Työn edetessä kiinnitetään huomiota hyviin tutkimuskäytänteisiin sekä tulosten kirjalliseen ja suulliseen raportointiin.

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA

HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA Liiketalouden koulutusala HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA Työ tekijäänsä opettaa Harjoitteluohjelman (30 opintopistettä) vaiheet: Perusharjoittelu

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Titta Koski, Tari Rantasuo, Anita Perttunen, Kaisa Karhu

Titta Koski, Tari Rantasuo, Anita Perttunen, Kaisa Karhu Titta Koski, Tari Rantasuo, Anita Perttunen, Kaisa Karhu OY:n strateginen valinta kehittää opiskelijoiden työelämävalmiuksia tuetun harjoittelujärjestelmän avulla (TOPIK) Vuosittain toteutetun seurannan

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö INFIM-harjoittelu Infotilaisuus 14.2.2013 Harjoitteluinfon sisältö Harjoittelutuki ja harjoittelusopimus Harjoittelun tavoitteet ja sisältö Harjoittelun suorittaminen Harjoittelupaikan hakeminen Vinkkejä

Lisätiedot

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava Työssäoppiminen (ITIA02) 10 op Harjoittelu (~8op) 3 kk kokoaikaista työskentelyä harjoittelupaikalla Palkallinen harjoittelutuki

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Työelämänäkökulma opinnoissa

Työelämänäkökulma opinnoissa Työelämänäkökulma opinnoissa 12.11.2013 www.uta.fi/opiskelu/tyoelama Tulossa myös: Osaamisen viestintä työnhaussa hakemuksella ja ansioluettelolla haastatteluun! ti 26.11. 2013 klo 16.15 18 Pinni B1100

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY Onko ongelmana ajan puuttuminen vai sen käyttäminen?

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

MAISTERIN TUTKINNON PEDAGOGISET OPINNOT (35 OP)

MAISTERIN TUTKINNON PEDAGOGISET OPINNOT (35 OP) MAISTERIN TUTKINNON PEDAGOGISET OPINNOT (35 OP) HUOM! Nämä opinnot ovat vain niille opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet kandidaatin tutkinnon pedagogiset opinnot syyslukukaudella 2011! Tasatunnein

Lisätiedot

Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg

Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään harjoitteluun.

Lisätiedot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15, Yleisopinnot ok 16.4.14. Yleisopinnot Yleisopinnot STAT1020 Tilastotieteen johdantokurssi 5 op TITE1022 Tietokone työvälineenä 3 op LIIK1200 Johdatus liiketoimintaosaamiseen 5 op Kansainvälistyminen 10 op OPIS0033 Harjoittelu 5 op Tilastotieteen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Työelämänäkökulma opinnoissa

Työelämänäkökulma opinnoissa Työelämänäkökulma opinnoissa 4.11.2014 www.uta.fi/opiskelu/tyoelama Tampereen yliopiston opintopalvelut, ura- ja rekrytointipalvelut Terhi Erkkilä Sari Pajunen Ennakkotoiveet: 4? 1. Työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Tekijä: lehtori Anna-Maija Talonen, Koulutuskeskus Tavastia Muokkaus Tarja Koskinen Tutustumisjakson tarkoitus

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta Tampere 12.2.2014 Työhakemus ja CV: - Työhakemuksen tarkoitus on myydä à Myydä osaamistasi ja taitojasi - Kyse on mielikuvien luomisesta à Mitkä ovat tärkeimmät myyntivalttini, joilla vakuutan työnantajan

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Työssäoppimisesta Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin sisaltyy vähintaan 20 opintoviikkoa työssaoppimista. Työpaikoilla, aidossa työympäristössa tapahtuva

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylän yliopisto KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS Avoin yliopisto

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylän yliopisto KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS Avoin yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius kaikille avointa opetusta iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta opetus vastaa yliopiston opetussuunnitelmia opiskelu on sivutoimista opiskelu on maksullista opiskelutavoissa

Lisätiedot

Kasvatustieteilijän toimintakentät -kurssin suunnittelu. Kasvatustieteen laitos Tuomo Aalto

Kasvatustieteilijän toimintakentät -kurssin suunnittelu. Kasvatustieteen laitos Tuomo Aalto Kasvatustieteilijän toimintakentät -kurssin suunnittelu Kasvatustieteen laitos Tuomo Aalto Kurssin lähtötilanne Työelämäorientaatio pakollinen kandivaiheessa Varsinainen harjoittelu mahdotonta järjestää

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraryhmä toiminta Taiteiden tiedekunnassa - Uraryhmä aloitti syksyllä 2010 - Osallistujia 6-8

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013

Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013 Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013 Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydett Harjoittelu Opinnäyte- ja projektityöt Muita esimerkkejä ja palaute Työelämäopinnot

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Curriculum Vitae 2016

Curriculum Vitae 2016 Curriculum Vitae 2016 Enni Annika Kiiski (os. Sjöblom) Proviisori, yliopisto-opettaja, jatko-opiskelija Farmasian tiedekunta, HY Farmakologian ja lääkehoidon osasto Kliinisen farmasian ryhmä / Sosiaalifarmasia

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014 Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit ja taiteen maisterit työelämässä 2014 Vuosina 2010, 2011 ja 2012 valmistuneet Emilia Keijonen Kesäkuu 2014 Johdanto Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa.

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA julistetaan haettavaksi Koulutuksen tutkimuslaitos 1. Tutkijan määräaikainen virkasuhde ajaksi 1.11.2008 30.9.2011 Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

HARJOITTELUINFO 2015. 10.2.2014 klo 12 SIMSPACE

HARJOITTELUINFO 2015. 10.2.2014 klo 12 SIMSPACE HARJOITTELUINFO 2015 10.2.2014 klo 12 SIMSPACE Rooleissa Paavo Arvola (vastuuopettaja) Harjoittelun sisältöasiat, harjoittelutuki Kati Koivu (koordinaattori) Muut asiat Harjoitteluinfon sisältö Harjoittelutuki

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden päivä Tampere 13.11.2009 Auri Kaihlavirta Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen 2009 nykytilan

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot