asiantuntija Kevätkokous ja Piaf-musikaali Suunnitelmallista työhyvinvointia 6 Et ole yksin -päivä SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "asiantuntija Kevätkokous ja Piaf-musikaali 25.4. 4 Suunnitelmallista työhyvinvointia 6 Et ole yksin -päivä 4.4. 11 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE"

Transkriptio

1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntija TEEMA: ET OLE YKSIN Kevätkokous ja Piaf-musikaali Suunnitelmallista työhyvinvointia 6 Et ole yksin -päivä

2 pääkirjoitus Yhteiset talkoot Olemme saaneet viime aikoina huolestuttavaa ja ahdistavaakin tietoa talouskriisistä, lamasta ja sen maailmanlaajuisesta dominoefektistä. Yt-neuvottelujen aikana huoli työpaikan säi ly - misestä ja toimeentulon jatkumisesta painaa mieltä. Lomautuksia, irti sa - no misia: viimeksi tänä aamuna Kelan johtaja kertoi, kuinka Kela palkkaa 100 uutta työttömyyshakemuskäsittelijää ja kuinka ammattiliittojen työttömyyskassat ovat tyhjenemässä. Eräs mainostoimisto ja joukko suuryrityksiä ovat aloittaneet Älä ruoki lamaa -kampanjansa. Ne haluavat saada taantumaa pelästyneet ihmiset kuluttamaan ja rahan kiertämään. Tähän aiheeseen liittyvää keskustelua ovat keskustelupalstat pullollaan, eikä se naurata monia työssäoleviakaan, kun kaikessa voidaan nyt laman nimissä kiristää työntekijöiden oloja. Joissakin työpaikoissa ollaan luovuttu jo palaverikahveistakin ja kaikesta työhyvinvointiin liittyvästä karsitaan. Pelko on siis saapunut jälleen työpaikoille. Ihmiset eivät uskalla sairastaa ja kehityskeskusteluja käydään varmaan monella työpaikalla työnantajan ehdoilla ja palkattomia ylitöitä tehdään. Kiire, stressi ja työpaikkakiusaaminen saattaa myös lisääntyä, joka aiheuttaa lisääntyvää painetta esimiestyölle. Esimiestyö on tasapainoilua ihmisten ja asioiden johtamisen välilläaiheutuva kuormitus on haaste sekä esimiehelle että työyhteisölle. Nousukauden huippu paransi monella ta - paa työoloja ja työssäkäyvien hyvinvointia. Tästä kertoo sosiaali- ja terveysministeriön juuri julkistettu työsuojelustrategian seurantaraportti. Vuoteen 2007 päättyvän seurannan jälkeen kuluvaa vuotta ovat leimanneet rajut saneeraukset, jotka uhkaavat romuttaa suotuisan kehityksen. Pitkän noususuhdanteen aikana työnantajat satsasivat henkilöstönsä työhyvinvointiin kuten työterveyshuoltoon ja liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin. Merkittävää kuitenkin on että nousukauden huippuun päättyvä tarkastelujakso ei anna sekään ruusuista kuvaa suomalaisen työvoiman hyvinvoinnista.raportin mukaan sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut, vaikka työolot sinällään ovat edelliseen seurantajaksoon verrattuna säilyneet ennallaan tai jopa kohentuneet. Miten käy työhyvinvoinnin, kun lama kolkuttaa ovella? Nähtäväksi jää jaksavatko yritykset ylläpitää ja edistää työhyvinvointi- ja työsuojeluhankkeita silloinkin, kun työvoimasta on tullut kululasti? Miten ammatti - järjestöt ottavat vastuunsa jäseniensä hyvinvoinnista ja edunvalvonnasta jo ennenkuin kuin ollaan työttömyyskassan ovella? Lue tästä numerosta kuinka Speciassa ollaan mukana talkoissa, ja mitä voimme yhdessä tehdä toinen toistemme tukemiseksi. Jos olet kiinnostunut aiheesta, ole mielellään yhteydessä meihin: ideoita ja yhteishenkeä tarvitaan aina! Leena-Maija Talikka puheenjohtaja asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 6000 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh Kehittämispäällikkö Simon Huldén Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka Puh Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh Faksi (09) (toimistoaika ) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo ISNN Lehti on Aikakauslehtien liiton jäsen Kansikuva: Rodeo 2 asiantuntija

3 Avoimen yliopiston tuki nousi Tarjoamme jäsenetuna koulutustukea, jota voit anoa lisäkoulutukseesi avoimessa ja kesäyliopistoissa. Vuoden 2009 alusta tuki nousi 100 euroon ja koskee myös ammattikorkeakoulujen avointa opetusta sekä yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten tarjoamaa koulutusta. Maksamme 50 % koulutuksen kuluista ja enintään 100 euroa/jäsen. Tukea voi anoa vain kerran vuodessa. Tuki haetaan hakemuksella, joka löytyy kotisivujemme www. specia.fi linkistä Jäsenedut ja koulutus. Hakemuksen liitteenä on kopio maksetuista kuluista. Specian hallitus päättää tuen myöntämisestä. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta tai - cia.fi Hakemukset postitetaan osoitteella Specia, Maistraatinportti 4A, Helsinki. Kielikoulutuksessa ennätysosanotto Specia järjesti Presentation English for Specialists-kielikoulutuksen Helsingissä. Päivän teemana oli miten esitellä omaa työpaikkaa englanniksi erilaissa tilanteissa. Kouluttajana toimi opettaja David Marsh Jyväskylän yliopistosta. Odotimme päivään noin kahtakymmentä osanottajaa, mutta ilmoittautumisia tuli lähes 80. Koska kaikki eivät millään mahtuneet yhteen koulutukseen, jouduimme järjestämään toisen koulutuksen tammikuussa Samoin koulutukseen on tulossa vielä jatko-osa. Seuraa kotisivujamme Levin vapaat viikot Specian mökillä Hirvasporossa on tämän vuoden puolella vapaana viikot 21,25,26,29 ja 30. Lisätietoja mökistä ja hinnoista löydät koti - sivuil tamme ja linkki jäsen edut. Viikot myydään varausjärjestyksessä s-postilla Minna tuuraa Simonia Specian kehittämispäällikkö Simon Huldén on hoitovapaalla välisen ajan. Hänen sijaisenaan toimii tuona aikana Kk Minna Ahola. Hänen tehtäväkuvaansa kuuluu mm. opiskelija- ja tutkimustoiminta, sähköinen viestintä, valtion sektorin edunvalvonta sekä yhdistyksen kansainväliset asiat. Minna Aholan tavoittaa sähköpostilla osoitteesta tai numerosta jäsenuutisia asiantuntija 3

4 jäsenasiaa KEVÄTKOKOUS JA PIAF-MUSIKAALI LAHDESSA SPECIA asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina klo Kongressikeskus Fellmannissa, os. Kirkkokatu 27, Lahti (www.lamk.fi/ fellmanni/). Kokouksen jälkeen nautimme Lahden kaupunginteatterin Edith Piaf-musikaalista klo alkaen. Osallistujille tarjotaan tervetulokahvi sekä kevyt välipala. Helsingistä on järjestetty yhteiskuljetus Lahteen, muutoin osallistujien matkakulut korvataan julkisten kulkuneuvojen mukaan (juna, bussi). Tilaisuus on avoin kaikille Specian jäsenille. Järjestelyiden vuoksi pyydämme ilmoittautumaan mennessä puhelimitse numeroon tai sähköpostilla ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus SPECIA ry:n puheenjohtaja Leena-Maija Talikka 2. Kokouksen järjestäytyminen kokouksen puheenjohtajan valinta kokouksen sihteerin valinta kokouksen pöytäkirjantarkistajien valinta kokouksen ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan vahvistaminen 5. Toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus vuodelta Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 7. Specian strategia: toiminta-ajatus ja visio 8. Vaalivaliokunnan ohjesääntö vuodelle Vaalivaliokunnan valinta 10. Muut kokoukselle tehdyt esitykset 11. Ilmoitusasiat 12. Kokouksen päättäminen AIKATAULU: Lähtö Helsingistä bussilla Lahteen Kiasman edestä Tulokahvi ja ilmoittautuminen Kevätkokous Kevyt välipala Piaf-musikaali Paluumatka Helsinkiin (perillä n ) 4 asiantuntija

5 asiantuntija 5

6 Suunnitelmallista työhyvinvointia Työhyvinvointi on toimintatapa, osa yrityksen johtamista. Kehittyäkseen työhyvinvointikin tarvitsee suunnitelman ja toteuttajikseen yrityksen koko henkilökunnan. Teksti Tuija Heikkilä Taloustaantuma on yllättäen ja yllättävän nopeasti vallannut maailman ja sitä myötä myös Suomen. Tiedotusvälineet kertovat joka päivä uusista YTneuvotteluista, lomautuksista ja irtisanomisista. Hyvin pärjäävät yrityksetkin panikoivat. Vielä muutama kuukausi sitten varman työpaikan turva ei ehkä enää olekaan itsestäänselvyys. Kun väkeä vähennetään raskaalla kädellä, sälytetään työpaikkansa säilyttävien harteille entistä enemmän työtä ja onnesta tulee raskas kantaa. Viime vuosien kiihtynyt työtahdin tiivistyminen uusine osaamisvaatimuksineen ja työn teknistymisineen kiristyy laman säästö- ja tehokkuuspaineissa vieläkin tiukemmaksi. Niin esimiehen kuin työntekijän tehoista otetaan kaikki irti. Pelko työvoimapulasta painuu aivan toisenlaisten uhkakuvien alle. Hyvin johdetun, toimivan ja hyvinvoivan yrityksen on katsottu pärjäävän työvoimakilpailussa. Mutta uudessakaan tilanteessa työhyvinvointia ei voi säilöä tarpeettomana arkistolaatikkoon odottamaan toisia aikoja, vaan se saa uuden näkökulman, ehkä entistäkin vahvemman. Hyvinvoivan yrityksen mahdollisuudet pärjätä kilpailussa ovat huonojen aikojen suhdannevaa assa kultaakin painavammat, työhyvinvoinnin puutetta pidetään liiketoimintariskinä. Työhyvinvointi, yrityksen tulos ja asiakastyytyväisyys ovat olennaisessa yhteydessä toisiinsa. TYÖHYVINVOINTI ON TOIMINTAPA, OSA JOHTAMISTA Pirkanmaan ammattikorkeakoulun lehtori, TtM Hannele Rapatti kirjoitti pari vuotta sitten pk-yrityksille tarkoitetun oppaan Miten ihmees me sitte päästään alkuun - opas pk-yrityksen työhyvinvointisuunnitelman laatimiseksi. Se syntyi osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Hyvinvointia Nääs -hanketta, joka kuului syrjäytymistä ja eriarvoisuutta työmarkkinoilla torjuvaan EQUALyhteisöaloiteohjelmaan. Tämän artikkelin seuraavat havainnot pohjautuvat pääosin Rapatin teokseen. Käytännön työn avuksi laadittu opas pohjaa kehittämishankkeiden kokemuksiin, raportteihin ja tutkimustuloksiin sekä Rapatin omiin kokemuksiin työhyvinvoinnin kehittäjänä erilaisissa yrityksissä. Oppaan lähtökohtana on, että hyvinvoiva työpaikka ja työhyvinvointi ovat monien tekijöiden summa mutta vahvasti sidoksissa toisiinsa. Työhyvinvoinnissa liikutaan niin yritys- ja organisaatiotasolla, osastojen ja työyhteisöjen tasolla kuin yksittäisen työntekijän tasolla. Työhyvinvointi voidaankin määritellä työpaikan kokonaisvaltaiseksi toimintatavaksi, olennaiseksi osaksi johtamista ja henkilöstöpolitiikkaa. Lähtökohtana voidaan pitää työkykyä, joka muodostuu yksilön, työyhteisön ja työympäristön kokonaisuudesta. TYÖHYVINVOINTI ON JOKAISEN VASTUULLA Työyhteisön hyvinvointiin kuuluvat Rapatin mukaan turvallisuus, yhteistyö, ilmapiiri, työnjohto, työnsujuvuus ja käytännöt sekä osaaminen ja arvot. Yksilöiden työkykyyn ja työhyvinvointiin kuuluvat puolestaan terveys, työkyky, motivaatio, sitoutuminen, osaaminen ja arvot. Työhyvinvointi rinnastetaan helposti TYKY-toimintaan. TYKY on kuitenkin vain yksi sen näkökulmista. Vaikka kokemukset ovat osoittaneet, että kunkin yrityksen tulee kehittää itselleen sopiva tapa toimia, on työhyvinvointi kuitenkin myös osa työturvallisuuslain mukaista toimintaa: työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite ja vastuu, työntekijöillä puolestaan vastuunsa omastaan ja työtoverin työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista. 6 asiantuntija

7 On havaittu, että yritykset, joissa työntekijät ovat mukana kehittämässä työtään, kestävät muutosta ja pystyvät reagoimaan siihen joustavasti. Niinpä myös työhyvinvointityöhön tule saada mukaan yrityksessä jokainen. Prosessin aikana törmätään väistämättä muutosvastarintaan, ja johtamis- ja yhteistyötaidot saattavat olla koetuksella. Luottamus, sitoutuminen ja strategian sisäinen markkinointi ovat tärkeitä myös työhyvinvoinnin onnistuneessa eteenpäin viennissä. SUUNNITELMA YHTEISTOIMIN, KAIKKIEN PARHAAKSI Työhyvinvoinnin kehittäminen on osa yrityksen arkipäivän työtä, mutta sekin tarvitsee työkalun: suunnitelman. Työhyvinvointisuunnitelman asiakokonaisuuksia ovat: työolot (henkinen ja fyysinen työympäristö, ergonomia, työvälineet ja -asennot, työhygienia ja -turvallisuus, riskien hallinta) työ ja työyhteisö (johtaminen, esimiestyö, työilmapiiri, yhteistoiminta ja yhteiset pelisäännöt, työn hallinta, tiedonkulku, perehdytys) työntekijä (ammattitaito ja sen ylläpito, motivaatio, vastuullisuus ja sitoutuminen, asenteet ja arvot, työn hallinta, kehityskeskustelut, työnohjaus ja työterveyspalvelut, henkinen ja fyysinen työkyky, kunto ja terveys) Työhyvinvoinnin kehittämisen käynnistäminen on johdon hallinnollinen päätös. Kun ryhdytään kehittämään yrityksen työhyvinvointia, kannattaa aloittaa selvittämällä, mitä yrityksessä työhyvinvoinnista ajatellaan. Nykytilan arviointi, SWOTanalyysi sekä alkumittaukset, kuten ilmapiirikartoitus, auttavat luomaan pohjaa. Kehittäminen käynnistyy vision tarkastuksella. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaa laadittaessa kannattaa pohtia seuraavia: eri näkemyksiä siitä, mitkä ovat työpaikan työhyvinvoinnin keskeiset kehittämiskohteet liikeideaa, strategiaa ja arvoja sekä yrityksen päämääriä ja tavoitteita johtamista ja osaamista, työnjakoa työhyvinvoinnin ja työilmapiirin kehittämiseksi tehtyjä toimenpiteitä ja avainhenkilöitä omaa työkykyä ja hyvinvointia kehitystyön rahoitusta keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi muuttuneen toiminnan ja tulosten mittausta ja arviointia TYÖNTEKIJÄ YKSILÖNÄ, YKSILÖ TYÖNTEKIJÄNÄ Koska työhyvinvoinnissa on kysymys myös kaikkien yrityksessä työskentelevien terveydestä, tulisi työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaan sisällyttää sekä järjestettyä että omaehtoisen fyysisen toimintakyvyn tukemiseen liittyvää toimintaa. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus, eikä hyvä kunto ole ainoa työkykyä ylläpitävä asia. Henkinen hyvinvointi ja tasapaino vaikuttavat voimavaroihin. Moni yritys onkin alkanut viimein jakaa työntekijöilleen kulttuuriseteleitä liikuntaseteleiden ohella tai sijasta. Niin tai näin, työvireyden ylläpito on pääasia. Työhyvinvointi on voimakkaasti yksilön kokemuksellinen kokonaisuus. Sitäkin voidaan kuitenkin arvioida. Hannele Rapatin opas useita käytännön työkaluja myös tähän. Hannele Rapatti: Miten ihmees me sitte päästään alkuun opas pk-yrityksen työhyvinvointisuunnitelman laatimiseksi. PIRAMK Opas pdf-julkaisuna kokonaisuudessaan osoitteessa asiantuntija 7

8 Työpaikkakiusaamiseen on tartuttava Työpaikkakiusaaminen on vakava ongelma. TJS Opinkeskus keräsi kiusattujen tarinoita oppaaksi, joka antaa keinoja selviytyä kiusaamistilanteista. Teksti Tuija Heikkilä Työministeriön tutkimuksen 2005 mukaan neljä prosenttia työssä käyvistä kertoi olleensa kiusaamisen kohteena. Työterveyslaitoksen mukaan noin suomalaista kokee kiusaamista työpaikallaan. Kiusaaminen on toistuvaa ja se jatkuu pitkään. Työpaikkakiusaaminen on siis vakava ongelma, johon tarvitaan ratkaisumalleja. Niinpä TJS Opintokeskus käynnisti ammattiliittojen pyynnöstä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Työterveyslaitoksen ja Johtamistaidon Opiston kanssa kirjoituskilpailun, jossa kiusaamista kokeneita henkilöitä pyydettiin kirjoittamaan oma tarinansa kiusaamisesta ja siitä selviytymisestä. Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto, yhteistyökumppaneita olivat OAJ, Tehy, Toimihenkilöunioni, Kirkon alojen ammattijärjestö ja Talentia. Tuloksena oli 148 kiusatun tarinat. Niistä ja asian - tuntijoiden haastatteluista TJS Opintokeskuksen kehittämisasiantuntija, HTM Päivä Lohi-Aalto laati tammikuussa 2008 julkaistun loppuraportin Toimintamalleja kiusaamistilanteiden selvittämiseksi työpaikalla. Selvityksellä haluttiin antaa keinoja ja malleja siihen, kuinka kiusatut, esimiehet, työyhteisöt ja työsuojeluvaltuutetut 8 asiantuntija

9 voivat toimia työpaikkakiusaamistilanteissa. Samalla selvitettiin eri auttajatahojen kuten työterveyshuollon, ammattiliittojen ja työsuojelupiirien rooleja kiusaamistilanteiden ratkaisemisessa. SUOMI TYÖPAIKKAKIUSAAMISEN KÄRKIMAITA Selvitystyön jälkeen Päivi Lohi-Aalto on kouluttanut työpaikkakiusaamisesta viitisensataa luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua ja esimiestä. Tämä on vakava ongelma. Euroopan työolosuhdetutkimuksen mukaan Suomi oli 2007 maanosan kärkimaita työpaikkakiusaamisessa. TJS:n tutkimuksessa kiusaamista tai häirintää koki 17 prosenttia työntekijöistä. Vastaava luku Italiassa oli kaksi prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan työntekijöiden kokemukset kiusaamisesta ovat viime vuosina lisääntyneet kunnissa, kun yksityissektorilla tilanne on tasaantunut, Päivi Lohi-Aalto kertoo. Työpaikkakiusaaminen nousi terminä esiin 1980-luvulla ja sitä ryhdyttiin tutkimaan 1990-luvulla. Toki työpaikkakiusaamista on ollut aiemminkin. Selvitystyössä kiusaamiskokemuksia kuvattiin 1950-luvulta alkaen, mutta osa kertoi, että oli vasta 2000-luvulla ymmärtänyt tulleensa kiusatuksi. Suomessa astui 2003 voimaan työturvallisuuslaki, jonka mukaan työnantaja on velvollinen ryhtymään toimiin, jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Aineistossa oli muutamia, jotka aktivoituivat selvittämään omaa kiusaamistilannettaan juuri siksi, että laki antoi heille lopullisen ymmärryksen, että kiusaaminen ei ole hyväksyttävää. Koulutuksissamme on kuitenkin noussut esiin, että etenkään nuoret vasta työssä aloittaneet esimiehet eivät tiedä työturvallisuuslain olemassa olosta. KIUSAAJANA KOLLEGA, ALAINEN, ESIMIES Lainsäädännön mukaan työnantaja on velvoitettu ryhtymään toimenpiteisiin häirintätapauksissa. Häirintää on mustamaa - laaminen, eristäminen, työtehtävien yksipuolistaminen tai vähentäminen, uhkailu tai huutaminen, fyysinen väkivalta tai sen uhka sekä puhelinterrori, mielenterveyden kyseenalaistaminen sekä sukupuolinen häirintä ja ahdistelu, sanallisena tai fyysisenä lähentelynä. TJS:n aineistossa 58 % kiusaajista oli esimiehiä, 46 % kollegoja, mutta luvut eivät ehkä kerro totuutta. Valtaosa tutkimuksista eivät tue tulosta, että esimiehet kiusaisivat enemmän kuin kollegat. Aineistossamme oli paljon todella vakavia tilanteita ja sellaisia, joille tämä kirjoituskilpailu oli ainoa tapaa purkaa pahaa oloa. Juuri esimiehensä kiusaamista kokevat tuntevat todennäköisesti itsensä kaikkein puolustuskyvyttömimmiksi. Kuka minua kuitenkaan uskoisi -ajattelu iskee päälle, eikä kiusattu usko, että tilannetta voisi selvittää. Monet kertoivatkin, että kirjoittaminen on ollut heille ainoa tapa selviytyä henkisesti tilanteesta. Jos esimies kiusaa, tulee työntekijän kääntyä ylemmän esimiehen puoleen, joka on velvollinen selvittämään asiaa. Työsuojeluvaltuutettu on tukihenkilö, jonka kanssa voi mennä kiusaavan esimiehen puheille. Työsuojeluvaltuutettujen tehtävänä on tukea työntekijöitä. Kannustaisinkin kääntymään heidän puoleensa. On myös tilanteita, joissa alainen kiusaa esimiestä. Aineistossamme oli viisi prosenttia tilanteita, joissa työntekijä kiusasi esimiestään. Esimies voi keskustella kiusaajan kanssa ja pyytää häntä lopettamaan. Jos kiusaaminen ei lopu, kiusatun kannattaa pyytää apuun omaa esimiestään, sillä jos tilanne ei selviä, tällä on kurinpidollinen mahdollisuus antaa varoitus ja lopulta irtisanoa kiusaaja. On tärkeää on, että tilanne pyritään selvittämään mahdollisimman pitkälle työyhteisön sisällä ennen kuin haetaan ulkopuolista apua. Ammattijärjestöstä voi aina kysyä neuvoja, ja työterveyshuolto on käytettävissä kaikenlaisissa kiusaamistilanteissa. Lääkäri, terveydenhoitaja tai työterveyspsykologi voivat tulla ns. verkostotapaamisiin, joissa tilannetta selvitetään osapuolten kanssa. Jos esimiestä kiusaa häntä ylempi taho, kuten organisaation hallitus tai johtokunta, jonka yläpuolella ei ole esimiehiä, voi kiusattu tehdä ilmoituksen Työsuojelupiiriin. Sen tehtävä on valvoa, että työnantaja noudattaa työturvallisuuslakia. KIUSAAMISEEN ON PUUTUTTAVA HETI Mitä varhaisemmassa vaiheessa esimies havaitsee tai saa tiedon kiusaamisesta sitä parempi. Esimiehen on puututtava asiaan välittömästi, tilanteet eivät yleensä selviä itsestään. Aineistossa oli tarinoita, joissa kiusatut olivat itse saaneet kiusaamisen loppumaan tai vähenemään sillä, että sanoivat kiusaajalleen, että sinun on lopetettava. Yksi kiusattu kertoi kahdelle kiusaajalleen, mitä koki heidän toiminnassaan epäasialliseksi ja mitä se hänen terveydelleen aiheutti. Kiusaaminen loppui siihen. Usein kiusattu ei kuitenkaan uskalla toimia näin, vaan tilanne jatkuu vuosia ja mukaan kietoutuu sivullisia. Silloin kannattaa harkita ulkopuolisen ammattiauttajan apua. Psykologin kolme vuotta jatkuneella konsultaatiolla on saatu hyviä tuloksia. Esimiehen on oltava tarkka, mikä on kiusaamista. Aineistossamme oli myös sellaisia, jotka kokivat tulleensa aiheettomasti syytetyiksi kiusaamisesta. Malleistamme puuttuukin, mitä pitäisi tällaisissa tilanteissa tehdä. Osapuolia ei pidäkään lähteä syyttelemään, ennen kuin on selvitetty, mistä on kyse. Esimies tai työsuojeluvaltuutettu ei saa asettua toisen osapuolen puolelle. Aineistossamme kiusatut kertoivat, että heille järjestettiin ns. puhutteluja ilman ennakkovaroitusta tai osapuolet eivät saaneet itse olla paikalla asiantuntija 9

10 KIUSAAMISTA TORJUTAAN TYÖHYVINVOINNILLA Myös Päivi Lohi-Aallolla on omakohtainen kokemus kiusatuksi joutumisesta vaikka hän ei sitä tiennytkään. Minulle konkretisoitui vasta tätä selvitystyötä tehdessäni, että minua on koitettu kiusata, mutta olen torjunut yritykset. Käännyin esimieheni puoleen ja sain tukea tilanteessa, jota en ymmärtänyt kiusaamiseksi. Lama irtisanomisineen, lomautuksineen ja ankarine paineineen saattaa ruokkia työpaikkakiusaamista. Kriisit ja muutostilanteet aiheuttavat väistämättä ristiriitoja ja epäasiallista kohtelua. Työhyvinvointia pitääkin vaalia niin hyvinä kuin vaikeina aikoina. Päivi Lohi-Aallon huoneentaulu esimiehille: Huolehdi työyhteisösi henkisestä hyvinvoinnista. Ennaltaehkäise epäasiallista kohtelua ja häirintää: Huolehdi, että organisaatiosi/tiimisi perustehtävä on selvä ja kaikki työntekijät tuntevat sen. Huolehdi ja varmista vuosittaisissa kehityskeskusteluissa, että henkilöstöllä on selkeät vastuualueet sekä tarvittava osaaminen ja työvälineet työstä suoriutumiseen. Huolehdi työpaikan perehdyttämiskäytännöistä. Laatikaa perehdyttämisohjeet. Huolehdi, että tieto kulkee ja työntekijöillä on mahdollisuus mahdollisimman hyvään vuorovaikutukseen ja tulla aidosti kuulluiksi. Varmista, että työpaikallasi on riittävät pelisäännöt, jotka tunnetaan ja joita noudatetaan. Laadi yhteistyössä henkilöstön ja työsuojeluorganisaation kanssa työsuojelusuunnitelma, jossa on varmistettu fyysisen lisäksi henkinen työhyvinvointi. Selvitä kiusaaminen: Puutu kiusaamiseen, epäasialliseen kohteluun ja häirintään heti, kun sen havaitset tai saat siitä tiedon. Keskustele osapuolten kanssa erikseen ja pyydä heitä kuvaamaan tilanne kirjallisesti. Selvitä, onko kyse epäasiallisesta kohtelusta. Järjestä keskustelutilaisuus osapuolten kesken. Hae ratkaisukeinoja. Määritelkää yhteiset tavoitteet, joilla tilanteesta päästään ulos. Dokumentoi kaikki keskustelut. Pysy puolueettomana. Jatka sovittelua niin pitkään kuin mahdollista. Jos keskustelu ei auta, kiellä kiusaaminen ja kerro, että seuraat tilannetta. Jos sovittelu ei tuota tulosta ja kiusaaminen jatkuu, anna kirjallinen varoitus kiusaajalle. Älä jää yksin, vaan hae tukea ylemmältä johdolta, työsuojelupäälliköltä tai työterveyshuollosta. Päivi Lohi-Aalto Päivi Lohi-Aalto: Toimintamalleja kiusaamistilanteiden selvittämiseksi työpaikalla. TJS Opintokeskus Opas pdf-julkaisuna kokonaisuudessaan osoitteessa 10 asiantuntija

11 ET OLE YKSIN specialaisten energiapäivä Kiinnostaako sinua tulla kuulemaan yhteisöllisyyden merkityksestä työpaikoilla ja järjestöissä, mitä teen jos minut irtisanotaan, kuinka puuttua työpaikkahäirintään, haluatko lisäenergiaa työpäivääsi, mitä on hyvä johtajuus ja alaisuus tai miten sovitan kodin ja työn yhteen? Et ole yksin specialaisten energiapäivä on tarkoitettu kaikille Specian jäsenille ja se pidetään lauantaina 4.4. klo Allergiatalolla, os. Paciuksenkatu 19 Helsinki. Voit ilmoittautua päivään sähköpostilla Ilmoita samalla, mihin työhuoneeseen iltapäivällä osallistut. Päivän aikana tarjoamme lounaan ja kahvit, joten ilmoita myös allergiat ilmoittautumisen yhteydessä. Päivä on jäsenille maksuton. Tule hankkimaan lisäenergiaa! Ohjelma: klo 9.30 klo klo klo klo klo Aamukahvi ja ilmoittautuminen Avaussanat ja esittäytyminen Specian puheenjohtaja Leena-Maija Talikka Yhteisöllisyyden merkitys työhyvinvointiin työyhteisössä Työnohjaaja Leena Nousiainen, Rondo Training Oy Lounas Virittäytyminen iltapäivän työskentelyyn, rentoutumisharjoitus Hyvinvointikouluttaja Ahmed el Ashram Työhuone A. Mitä teen, jos minut lomautetaan tai irtisanotaan? Markku Saarinen Työhuone B. Mitä teen, jos näen tai koen häirintää työpaikalla? Riina Perko Työhuone C. Lisäenergiaa työpäivään! Ahmed el Ashram Työhuone D. Mitä on hyvä alaisuus ja esimiestyö? Leena-Maija Talikka Työhuone E. Kodin ja työn yhteensovittaminen klo Päivän päätös Tervetuloa! asiantuntija 11

12 12 asiantuntija

13 asiantuntija 13

14 Työyhteisön hyvinvointi kuuluu kaikille Aloittaessani työtäni asiamiehenä kollegani kertoi esimerkin henkilöstä, joka normaalin työpäivän päätyttyä leimasi itsensä töistä ulos ja hiipi sitten työpöytänsä taakse jatkamaan töitä, jottei kukaan luulisi, ettei hän selviä jatkuvasti kasvavasta työmäärästään. Akavan Erityisalojen työmarkkina-asiamies Riikka Sipilä Silloin tuo kertomus herätti epäuskoa, ei herätä enää. Kentällä liikkuessani kertomuksen kaltaiset tarinat ovat tulleet liiankin tutuiksi. Työsopimuksiin kirjatusta 7,5h työpäivästä on monille tullut täysin vieras käsite todellisen työajan ollessa monesti lähempänä 9 10 tuntia vuorokaudessa. Sen sijaan, että myönnettäisiin työmäärän olevan liian suuri, moni syyllistää helposti itsensä kun ei selviä kaikista tehtävistään normaalin työajan puitteissa. Työpaikalla tehdyn työn lisäksi vapaa-aikaa ja lepoa verottavat kotiin kulkevat työt. Muutama pikainen työpuhelu, sähköposti, esitys ja taas on tullut tehtyä muutama tunti näkymätöntä työtä. Näkymätöntä siinä mielessä ettei se näy palkassa tai kertyneenä vapaana. Sitä vastoin se näkyy henkilön henkisessä ja fyysisessä jaksamisessa. Useimmat meistä tuntevat jonkun joka on joutunut jäämään pois töistä työuupumuksen takia. Ongelma ei kosketa ainoastaan pitkän työuran luoneita vaan myös monia alle 30-vuotiaita, jotka muutaman vuoden täysillä painamisen jälkeen palavat loppuun. Mikä saa sitten meidät ajamaan itsemme loppuun? Onko tosiaan niin, että juuri tämä työ ja tehtävä ovat minulle tärkeämpiä kuin oma terveyteni, läheiset ihmissuhteet, harrastukset, ylipäätänsä oma elämäni? Moni meistä tuntuu ajattelevan, että työelämässä kuuluu arvostaa yli-ihmisiä, jotka hoitavat kolmen ihmisen tehtävät ja ovat aina valmiita tekemään ylimääräistä. Kuitenkin moni meistä salaa kadehtii häntä, joka osaa sanoa EI ja lähtee työpäivän päätettyä kotiin tai harrastusten pariin sen sijaan, että hiipisi salaa takaisin työpöytänsä ääreen. Mitä sitten kuuluu sille esimerkin kaverille, joka kellokortin leimattuaan palasi töiden ääreen sen sijaan, että olisi lähtenyt kotiin keräämään voimiaan seuraavaa päivää varten? Jatkuva uhrautuminen ei tuonut hänelle palkankorotusta tai korvaamattoman työntekijän -statusta vaan monen kuukauden sairausloman. Jälkeenpäin kollegat kertoivat kyllä huomanneensa jonkin olleen vialla, mutta kukaan ei uskaltanut ottaa asiaa puheeksi. Länsimainen työkulttuuri korostaa yksilön vastuuta. Jokainen huolehtii omista asioistaan ja hoitaa omat hommansa. Toisen asioihin ei puututa niin kauan kuin ne eivät häiritse omaa työtämme. Työyhteisön hyvinvointi on kuitenkin meidän kaikkien yhteinen asia. Jokaisen meistä tulee huolehtia paitsi omasta jaksamisestaan, myös muiden jaksamisesta. Vanhaa sanontaa lainatakseni: työyhteisö on niin vahva kuin sen heikko lenkki, mikäli sen yksi osa sortuu vaikuttaa se koko yhteisöön. Haastan Sinut tänään katsotaan työyhteisöäsi avoimin silmin! Onko kaikki hyvin vai tarvitseeko joku apua? Onko jotain mitä sinä voisit tehdä oman tai toisten jaksamiseksi? Milloin olet viimeksi kysynyt työkaveriltasi kuinka tämä jaksaa? Milloin olet viimeksi viettänyt illan suomatta ajatustakaan työasioille? Työhyvinvointi on koko työyhteisön asia. Jokainen meistä on omalta osaltaan siitä vastuussa. Mikäli et itse uskalla puuttua selkeisiin epäkohtiin tai ongelmiin voit pyytää apua työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulta tai työterveyshuollosta. Lisä - tietoa työsuojelutoiminnasta löydät mm. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston työsuojelutietopankista 14 asiantuntija

15 Millainen on meno työpaikallasi? Miten teillä hoidetaan palkka- ja työaika-asiat tai esimerkiksi työnkuormitus? Mitä toivot liitoltasi, kun edessä ovat haastavat sopimusneuvottelut? Mitkä ovat liiton tavoitteet ja kuinka neuvottelujärjestelmä toimii? Tule Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistysten Hyvä työ! -jäseniltaan tapaamaan liiton väkeä ja kollegajäseniä. Luvassa on hyödyllisiä alustuksia ja virittäviä keskusteluja. Merkitse oman paikkakuntasi tilaisuus kalenteriin jo nyt. KEVÄT Paikkakunta Ajankohta Kajaani, Sokos Hotel Valjus ti Lappeenranta, Sokos Hotel Lappee ke Joensuu, Sokos Hotel Kimmel to Seinäjoki, Sokos Hotel Lakeus ti Kuopio, Sokos Hotel Puijonsarvi ke 1.4. Kotka, Sokos Hotel Seurahuone to 2.4. Vaasa, Radisson SAS ti Mikkeli, Sokos Hotel Vaakuna ke Rovaniemi, Clarion Santa Claus ti Vantaa, Sokos Hotel Vantaa ke SYKSY Paikkakunta Ajankohta Tampere, Scandic City ti Lahti, Sokos Hotel Seurahuone ke Pori, Scandic Pori to Turku, Sokos Hotel Hamburger Börs ti 1.9. Espoo, Palace Kämp Hotel Sello ke 2.9. Jyväskylä, Sokos Hotel Alexandra ti 8.9. Hämeenlinna, Sokos Hotel Vaakuna ke 9.9. Oulu, Sokos Hotel Arina ti Helsinki, Scandic Continental ke Tilaisuudet klo Aloitamme iltapalatarjoilulla. Saat oman paikkakuntasi Hyvä työ! -jäseniltaan kutsun sähköpostitse. Ilmoittaudu viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta asiointi Lämpimästi tervetuloa! asiantuntija 15

16 niitänäitä URA- JA TYÖNHAKUPALVELUT CareerStorm Urapalvelut Specia ja Akavan Erityisalat tarjoaa jäsenilleen urapalveluja yhteistyössä CareerStorm Urapalvelut -valmennusyrityksen kanssa. Urapalvelu tarjoaa neuvontaa työnhakuun, urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa voi saada esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: työnhaku (menetelmät, hakemus, CV, haastattelu ja soveltuvuustestit) urasuunnittelu (vahvuudet, tavoitteet, valintatilanteet, yrittäjyys, jatko-opinnot, ulkomaille lähtö, työn ja perheen yhteensovittaminen) omassa työssä kehittyminen (kehityskeskustelut, palkankorotuksen perustelu, työtehtävän vaihtaminen) Neuvonta toteutetaan puhelimitse, ilman henkilökohtaisia tapaamisia. Uraneuvonta on jäsenille maksutonta. Henkilökohtaisen uravalmennuspaketin jäsenhinta on työssäkäyviltä jäseniltä 40 euroa ja muilta jäseniltä 20 euroa. Keskustelusi valmentajan kanssa ovat luottamuksellisia. Tarvitset jäsennumerosi varataksesi ajan valmentajalle! Jäsennumerosi löydät jäsenkortistasi tai soittamalla liittoon. Lue lisää ja varaa aika Jos sinut lomautetaan Jäsenen tulee ilmoittautua työvoimatoimistoon viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Jos lomautus on määräaikainen ja se kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, ei henkilökohtaista ilmoittautumista työvoimatoimistoon välttämättä tarvita, vaan työnantaja ilmoittaa lomautetut henkilöt ryhmälomautusilmoituksella. Kannattaa tarkistaa työn - antajalta, hoitaako työnantaja ilmoittautumisen hakijan puolesta. Mikäli kyseessä on ryhmälomautus, ilmoittaa työnantaja jälkikäteen toteutuneet lomautuspäivät ns. tarkistusilmoituslistalla työttömyyskassoille. PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Kokonaan lomautettu tai vuorolomautettu voi toimittaa päivärahahakemuksen kassalle kahden viikon työttömyyden jälkeen. Hakemus täytetään aina sunnuntaihin saakka. Hakemukseen liitetään: lomautusilmoituksen kopio työsopimuksesta kopio alkuperäinen palkkatodistus vähintään 43 palkalliselta työviikolta välittömästi ennen lomautusta, mahdolliset lomarahat eriteltyinä työnantajan todistus vuosilomapäivien sijoittumisesta, mikäli lomautus kohdistuu ajalle Jos kyseessä on lyhennettynä työviikkona toteutettu lomautus, haetaan etuutta kalenterikuukausittain ja liitetään mukaan aina kyseisen kuukauden palkkalaskelma. Lisätietoja löydät Erityiskoulutettujen työttömyyskassan sivuilta ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) sivuilta 16 asiantuntija

17 Akavan Erityisalat: Työvoimatoimistojen lakkauttamiseen ei ole varaa Sivistyksen ammattilainen sai oman median Valtion tuottavuusohjelma ei saa olla uhka työvoimatoimistojen toiminnalle, vaatii Akavan Erityisalat ry. Tuottavuusohjelma on johtamassa 20 työvoimatoimiston sulkemiseen ja niiden työntekijöiden irtisanomisiin. Tällaiseen menettelyyn yhteiskunnallamme ei ole varaa varsinkaan nopeasti pahenevan työttömyyden aikana. Akavan Erityisalat ei hyväksy sitä, että valtio toteuttaa tuottavuusohjelmaa sittenkin irtisanomisten kautta. Tämä on selvä linjan muutos, johon järjestöt eivät ole sitoutuneet. Työvoimatoimistojen lisäksi irtisanomiset ovat olleet esillä ainakin Ajoneuvohallintokeskuksessa, Lappeenrannan tek - nil lisessä yli opistossa ja Taideteollista korkeakoulussa. Valtio on henkilöstöpoliittisissa periaatteissaan painottanut, ettei tuottavuusohjelma johda irtisanomisiin, vaikka tavoitteena onkin vähentää henkilötyövuosia. Valtiovarainministeriön ja Valtion työmarkkinalaitoksen on huolehdittava siitä, ettei taloudellis-tuotannollisia irtisanomisia valtionhallinnossa toteuteta, Akavan Erityisalat ry vaatii. Tuottavuusohjelman leikkauksia arvioitaessa on otettava huomioon muutkin tekijät kuin lyhytnäköiset säästöt palkoissa. Kansantalouden tuottavuuden kannalta työttömyyden ehkäiseminen on ensiarvoista, ja siinä tehtävässä työvoimatoimistot ja niiden henkilökunta ovat avainasemassa. Akavan Erityisalat on ammattiliitto, jonka jäsenyhdistys Specia edustaa korkeasti koulutettuja työvoimaneuvojia ja työvoimaohjaajia. Akavan Erityisalat ry:llä on jäsenkuntaa lähes kaikissa valtionhallinnon yksiköissä. Verkkolehti Sivistys on aloittanut. Sivistys on maksuton ammattimedia vapaassa sivistystyössä toimivalle ja alan päättäjälle. Se on oppivan elämäntavan asialla. Sivistys uutisoi alan tapahtumista ja taustoittaa niitä. Se kehittää alaa yhdessä lukijansa kanssa keskustelemalla aikuiskoulutuksen kehittämisestä, arkea unohtamatta. Sivistys rakentaa kuvaa merkityksellisestä työstä alalla toimiville, sille hakeutuville ja sidosryhmille. Se vie lukijansa aikuiskoulutuksen verkostoihin. Sivistyksen arvot ovat kouluttajan ammattitaito ja hyvin vointi työssä sekä vapaan sivistystyön periaatteet: omaehtoinen oppiminen, koulutuksen tasa-arvo ja oppimisen ilo. Sivistystä kustantaa Kansanvalistusseura, ja sen toinen julkaisija on Kansalais- ja työväenopistojen liitto (KTOL). Sivistyksen päätoimittaja on Kansanvalistusseuran toiminnanjohtaja Pekka Sallila ja toimituspäällikkö Terhi Kouvo. Päätoimittaja nimeää verkkolehden tehtäväksi tukea sivistystyötä ja sen tekijöitä, kriittistä journalistista otetta ta voitellen. Koulutuspolitiikka nousee uutisoinnissa yhtenä teemana esiin painokkaasti: Vapaan sivistystyön kehittämistavoitteista päätetään piakkoin valmistuvan opetusministeriön kehittämisohjelman pohjalta, Pekka Sallila perustelee linjausta. Vapaa sivistystyö kattaa kansalaisopistot, kansanopistot ja opintokeskukset sekä kesäyliopistot ja urheiluopistot. Vapaassa sivistystyössä opiskelee vuosittain noin miljoona suomalaista. Lisätiedot: Pekka Sallila, päätoimittaja, puh Tiina Nuotio, markkinointipäällikkö, puh asiantuntija 17

18 SPECIAn hallitus 2009 Puheenjohtaja Leena-Maija Talikka Helsinki Vastaava asiantuntija, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Akavan Erityisalojen 1. vara - puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ritva Partanen Jyväskylä Projektipäällikkö/Opintojen ohjaaja, Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry, Akavan Erityisalojen hallituksen jäsen, AE:n Keski-Suomen aluesihteeri Jäsen Minna Ahola Helsinki Vt. kehittämispäällikkö, SPECIA ry, AE:n hallituksen jäsen Jäsen Satu-Marjo Alahautala Valkeakoski Myynti- ja koulutuspäällikkö, Gens Oy Jäsen Ahmed El-Ashram Helsinki Atk- ja hyvinvoinnin kouluttaja, AE:n hallituksen vara - jäsen Jäsen Sirpa Lotsari Tiedottaja, Elintarviketur - vallisuusvirasto Evira, AE:n valtion neuvottelukunnan jäsen Jäsen Vesa Rouhiainen Mikkeli Suunnittelija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, AE:n valtion neuvottelukunnan jäsen, AE:n Etelä-Savon aluesihteeri, AKAVAn Etelä- Savon aluesihteeri Opiskelijajäsen Mikko Lehtonen Joensuu Kk, Joensuun yliopisto AE:n hallituksen opiskelija - jäsen, AE:n opiskelijatoimikunnan puheenjohtaja, AOVA:n jäsen 1. varajäsen Maria Iho Helsinki Technical Writer, Marioff Corporation Oy, AE:n yksityisen sektorin neuvottelukunnan varajäsen 2. varajäsen Risto Tolonen Turku Toiminnanjohtaja, Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry, AE:n Varsinais-Suomen aluesihteeri 3. varajäsen Riina Perko, Helsinki Ylitarkastaja, Uudenmaan työsuojelupiiri, AE:n valtion neuvottelukunnan varajäsen Opiskelijavarajäsen Sara Miettunen, Helsinki Fil.yo., Helsingin yliopisto AE:n opiskelijatoimikunnan jäsen Ylhäältä vasemmalta: Maria Iho, Sara Miettunen, Ahmed El Ashram, Sirpa Lotsari, Ritva Partanen ja Risto Tolonen. Keskellä vasemmalta: Vesa Rouhiainen, Minna Ahola, Leena-Maija Talikka ja Markku Saarinen. Edessä vasemmalta: Riina Perko, Satu-Marjo Alahautala, Simon Huldén ja Mikko Lehtonen. 18 asiantuntija

19 svensk resumé Enligt en undersökning gjord år 2005 av Arbetsministeriet utsätts cirka fyra procent av den arbetsföra befolkningen för mobbning på sin arbetsplats. Det betyder i siffror cirka personer och handlar alltså om ett mycket allvarligt problem. På fackförbundens begäran arrangerades en skrivtävling där de som blivit utsatta för mobbning på arbetsplatsen bads beskriva sina egna erfarenheter och hur det klarat situationen. Tävlingen resulterade i 148 historier om mobbning. På basen av dessa och intervjuer med experter på området publicerade Päivi Lohi-Aalto, utvecklingsexpert vid TJS Opintokeskus, en rapport om hur man kan lösa mobbningsproblemet på arbetsplatser. Enligt arbetarskyddslagen från år 2003 är arbetsgivaren skyldig att skrida till åtgärder ifall arbetstagaren i sitt arbete belastas på ett sätt som äventyrar hälsan. Denna lag har även lett till att en del offer själva insett att det de blivit utsatta för strider mot lagen och därmed under inga omständigheter går att acceptera. Rapporten visar att 58 procent av mobbarna är förmän och 46 procent är kolleger. Det bör dock poängteras att detta inte helt stämmer överens med övrig forskning på området. De som blir mobbade av sina förmän är de som känner sig mest försvarslösa. I dessa fall skall man vända sig till ens arbetarskyddsombud eller direkt till sitt fackförbund. Även arbetshälsovården står till tjänst i dylika frågor. Man kan bekanta sig med rapporten på TJS Opintokeskus hemsidor Specia håller sitt vårmöte lördagen den 25.4 klockan 16 i kongresscentret Fellman i Lahtis. Efter mötet bjuder Specia på Edith Piaf-musikalen vid stadsteatern i Lahtis. Deltagarna bjuds även på välkomstkaffe och ett lätt mellanmål. Från Helsingfors avgår en chartrad buss till Lahtis utanför Kiasma klockan 14. Mötesdeltagarnas resekostnader ersätts även för tåg- och bussresor. Om du ämnar delta ber jag dig att anmäla det till eller på numret före den Välkommen! Som medlem i Specia har du kunnat ansöka om utbildningsstöd för kurser vid öppna universitet, sommaruniversitet samt för utbildningar vid fortbildningscentraler och öppna yrkeshögskolor. Understödet är 50 % av kursutgifterna och har från och med början av år 2009 höjts till 100 euro per medlem. Understödet kan ansökas om endast en gång per år. Understödet söks med en ansökan (som hittas på vår hemsida) och till den bör kvitton för utgifter bifogas. Ansökningen kan du skicka till adressen Specia, Magistratsporten 4 A, Helsingfors. En ny medlemsförmån för i år är karriärtjänster av företaget CareerStorm. Karriärtjänsten erbjuder rådgivning i frågor med anknytning till jobbsökande, karriärplanering och utveckling i det egna arbetet. Man kan få rådgivning på t.ex. följande delområden: jobbsökande (tillvägagångssätt, ansökan, CV, intervju och lämplighetstester), karriär - planering (styrkor, mål, valsituationer, företagande, påbyggnadsstudier, arbete utomlands, samordning av arbete och familj), utveckling i det egna arbetet (utvecklingsdiskussioner, motiveringar till löneförhöjning, byte av arbetsuppgift). Rådgivningen sker per telefon, utan personliga möten. Karriärrådgivningen är avgiftsfri för medlemmar. Medlemspriset för ett personligt karriärutcoach ingpaket är 40 euro för medlemmar som befinner sig i arbetslivet och 20 euro för studeranden och övriga medlemmar. Dina diskussioner med coachen är konfidentiella. Mera information om tjänsten finns på Akavas Specialorganisationers för - nya de hemsida. Semesterveckorna till vår stuga i Levi har delats ut bland de sökande. Veckorna 21, 25, 26 och 29 är dock fortfarande lediga. Kontakta oss om du är intresserad av att hyra stugan. Till sist vill jag ännu informera om att jag blir på vårdledighet under tiden Under vårdledigheten vikarieras jag av ped.kand. Minna Ahola, som har en bred kännedom om fackliga frågor. Tveka inte att kontakta Minna i ärenden som dyker upp under vårens gång. Jag önskar dig en riktigt god fortsättning på våren! På återseende, Simon Huldén Simon Huldén asiantuntija 19

20

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

TTL tutuksi

TTL tutuksi Hyvä kohtelu työpaikalla kiusaamisvapaa ja myönteistä vuorovaikutusta edistävä yhteisö (Sopuisa) Maarit Vartia, PsT, johtava asiantuntija Miksi tällainen hanke? Henkisestä väkivallasta, kiusaamisesta ja

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Satakunnan verkostotapaaminen

Satakunnan verkostotapaaminen Satakunnan verkostotapaaminen 28.02.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa 5. Pohjois-Karjala 6. Etelä - Pohjanmaa

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TNJ RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006

TNJ RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006 TNJ RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006 Luottamusmieskoulutus Tehy 18.1.-20.1. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 2-jakso (1/05) Tehy 26.-28.4. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 3-jakso (1/05)

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi Muutosturva Hannele Liesegang hannele.liesegang@tem.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yt-neuvottelujen alkaessa: neuvotteluesitys (8 luku 48 ) Viipymättä

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa

Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Yhteistyötoimikunta 9.11.2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 Johdanto Työelämässä voi esiintyä epäasiallista käyttäytymistä tai häirintää.

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

KOULUTUSKALENTERI syksy 2013

KOULUTUSKALENTERI syksy 2013 HEI KAIKKI! Nimeni on Anni Ojantakanen ja olen La Roche-Posay -tiimin uusin vahvistus. Työnkuvaani kuuluvat koulutukset sekä lääkäriyhteistyö. Koulutukseltani olen farmaseutti ja olen työskennellyt niin

Lisätiedot

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO

LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO lm vaalit (2v välein): materiaali, ehdokasasettelu, valinnat, ilmoitus liittoon osallistuminen osasto syyskokoukseen osaston tapahtuma lm jatkokoulutus, täsmäkoulutus osaston

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009

VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 pöytäkirja 1/09 Suomen Eläinlääkäriliitto ry Finlands Veterinärförbund rf VALTUUSKUNNAN KEVÄTKOKOUS 2009 Aika: 26.4.2009 klo 9.12 10.20 Paikka: Radisson SAS Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Läsnä:

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 17/2009 liite 7

KT Yleiskirjeen 17/2009 liite 7 9.12.2009 1 (6) Tehy ry 3.11.2009 KUNTASEKTORIN AY-KOULUTUS V 2010 Luottamusmieskoulutus Tehy Helsinki 18.-20.1. Tehy Vantaa 29.-31.3. Tehy Helsinki 27.-29.1. Tehy Helsinki 7.-9.4. Tehy Vantaa 31.5.-2.6.

Lisätiedot

- työhön ja työtehtäviin liittyvä pulmien ja ongelmien yhteinen käsittely

- työhön ja työtehtäviin liittyvä pulmien ja ongelmien yhteinen käsittely HYVÄN TYÖKÄYTTÄYTYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN ESTÄMINEN LIEK- SAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA. TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimivassa työyhteisössä sen jokaisella jäsenellä on selkeä käsitys organisaation

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous

A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous A - Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliset Kevätpäivät ja -kokous 1. 2.4.2017 Silokallion kurssikeskus, Silokalliontie 160, Kullaa A-Kiltojen Liitto ry:n kevätpäiviä vietetään 1. 2.4.2017 Silokallion kurssikeskuksessa

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2013 Itä-Suomen yliopisto

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2013 Itä-Suomen yliopisto Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Itä-Suomen yliopisto 8.0.0 Yhkan hallintopalvelukeskus verrattuna tiedekuntaan Työhyvinvointikysely Taustatiedot Kampus Joensuu % Kuopio % Savonlinna 7% Muu % Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot