asiantuntija Kevätkokous ja Piaf-musikaali Suunnitelmallista työhyvinvointia 6 Et ole yksin -päivä SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "asiantuntija Kevätkokous ja Piaf-musikaali 25.4. 4 Suunnitelmallista työhyvinvointia 6 Et ole yksin -päivä 4.4. 11 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE"

Transkriptio

1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntija TEEMA: ET OLE YKSIN Kevätkokous ja Piaf-musikaali Suunnitelmallista työhyvinvointia 6 Et ole yksin -päivä

2 pääkirjoitus Yhteiset talkoot Olemme saaneet viime aikoina huolestuttavaa ja ahdistavaakin tietoa talouskriisistä, lamasta ja sen maailmanlaajuisesta dominoefektistä. Yt-neuvottelujen aikana huoli työpaikan säi ly - misestä ja toimeentulon jatkumisesta painaa mieltä. Lomautuksia, irti sa - no misia: viimeksi tänä aamuna Kelan johtaja kertoi, kuinka Kela palkkaa 100 uutta työttömyyshakemuskäsittelijää ja kuinka ammattiliittojen työttömyyskassat ovat tyhjenemässä. Eräs mainostoimisto ja joukko suuryrityksiä ovat aloittaneet Älä ruoki lamaa -kampanjansa. Ne haluavat saada taantumaa pelästyneet ihmiset kuluttamaan ja rahan kiertämään. Tähän aiheeseen liittyvää keskustelua ovat keskustelupalstat pullollaan, eikä se naurata monia työssäoleviakaan, kun kaikessa voidaan nyt laman nimissä kiristää työntekijöiden oloja. Joissakin työpaikoissa ollaan luovuttu jo palaverikahveistakin ja kaikesta työhyvinvointiin liittyvästä karsitaan. Pelko on siis saapunut jälleen työpaikoille. Ihmiset eivät uskalla sairastaa ja kehityskeskusteluja käydään varmaan monella työpaikalla työnantajan ehdoilla ja palkattomia ylitöitä tehdään. Kiire, stressi ja työpaikkakiusaaminen saattaa myös lisääntyä, joka aiheuttaa lisääntyvää painetta esimiestyölle. Esimiestyö on tasapainoilua ihmisten ja asioiden johtamisen välilläaiheutuva kuormitus on haaste sekä esimiehelle että työyhteisölle. Nousukauden huippu paransi monella ta - paa työoloja ja työssäkäyvien hyvinvointia. Tästä kertoo sosiaali- ja terveysministeriön juuri julkistettu työsuojelustrategian seurantaraportti. Vuoteen 2007 päättyvän seurannan jälkeen kuluvaa vuotta ovat leimanneet rajut saneeraukset, jotka uhkaavat romuttaa suotuisan kehityksen. Pitkän noususuhdanteen aikana työnantajat satsasivat henkilöstönsä työhyvinvointiin kuten työterveyshuoltoon ja liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin. Merkittävää kuitenkin on että nousukauden huippuun päättyvä tarkastelujakso ei anna sekään ruusuista kuvaa suomalaisen työvoiman hyvinvoinnista.raportin mukaan sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut, vaikka työolot sinällään ovat edelliseen seurantajaksoon verrattuna säilyneet ennallaan tai jopa kohentuneet. Miten käy työhyvinvoinnin, kun lama kolkuttaa ovella? Nähtäväksi jää jaksavatko yritykset ylläpitää ja edistää työhyvinvointi- ja työsuojeluhankkeita silloinkin, kun työvoimasta on tullut kululasti? Miten ammatti - järjestöt ottavat vastuunsa jäseniensä hyvinvoinnista ja edunvalvonnasta jo ennenkuin kuin ollaan työttömyyskassan ovella? Lue tästä numerosta kuinka Speciassa ollaan mukana talkoissa, ja mitä voimme yhdessä tehdä toinen toistemme tukemiseksi. Jos olet kiinnostunut aiheesta, ole mielellään yhteydessä meihin: ideoita ja yhteishenkeä tarvitaan aina! Leena-Maija Talikka puheenjohtaja asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 6000 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh Kehittämispäällikkö Simon Huldén Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka Puh Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh Faksi (09) (toimistoaika ) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo ISNN Lehti on Aikakauslehtien liiton jäsen Kansikuva: Rodeo 2 asiantuntija

3 Avoimen yliopiston tuki nousi Tarjoamme jäsenetuna koulutustukea, jota voit anoa lisäkoulutukseesi avoimessa ja kesäyliopistoissa. Vuoden 2009 alusta tuki nousi 100 euroon ja koskee myös ammattikorkeakoulujen avointa opetusta sekä yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten tarjoamaa koulutusta. Maksamme 50 % koulutuksen kuluista ja enintään 100 euroa/jäsen. Tukea voi anoa vain kerran vuodessa. Tuki haetaan hakemuksella, joka löytyy kotisivujemme www. specia.fi linkistä Jäsenedut ja koulutus. Hakemuksen liitteenä on kopio maksetuista kuluista. Specian hallitus päättää tuen myöntämisestä. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta tai - cia.fi Hakemukset postitetaan osoitteella Specia, Maistraatinportti 4A, Helsinki. Kielikoulutuksessa ennätysosanotto Specia järjesti Presentation English for Specialists-kielikoulutuksen Helsingissä. Päivän teemana oli miten esitellä omaa työpaikkaa englanniksi erilaissa tilanteissa. Kouluttajana toimi opettaja David Marsh Jyväskylän yliopistosta. Odotimme päivään noin kahtakymmentä osanottajaa, mutta ilmoittautumisia tuli lähes 80. Koska kaikki eivät millään mahtuneet yhteen koulutukseen, jouduimme järjestämään toisen koulutuksen tammikuussa Samoin koulutukseen on tulossa vielä jatko-osa. Seuraa kotisivujamme Levin vapaat viikot Specian mökillä Hirvasporossa on tämän vuoden puolella vapaana viikot 21,25,26,29 ja 30. Lisätietoja mökistä ja hinnoista löydät koti - sivuil tamme ja linkki jäsen edut. Viikot myydään varausjärjestyksessä s-postilla Minna tuuraa Simonia Specian kehittämispäällikkö Simon Huldén on hoitovapaalla välisen ajan. Hänen sijaisenaan toimii tuona aikana Kk Minna Ahola. Hänen tehtäväkuvaansa kuuluu mm. opiskelija- ja tutkimustoiminta, sähköinen viestintä, valtion sektorin edunvalvonta sekä yhdistyksen kansainväliset asiat. Minna Aholan tavoittaa sähköpostilla osoitteesta tai numerosta jäsenuutisia asiantuntija 3

4 jäsenasiaa KEVÄTKOKOUS JA PIAF-MUSIKAALI LAHDESSA SPECIA asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina klo Kongressikeskus Fellmannissa, os. Kirkkokatu 27, Lahti (www.lamk.fi/ fellmanni/). Kokouksen jälkeen nautimme Lahden kaupunginteatterin Edith Piaf-musikaalista klo alkaen. Osallistujille tarjotaan tervetulokahvi sekä kevyt välipala. Helsingistä on järjestetty yhteiskuljetus Lahteen, muutoin osallistujien matkakulut korvataan julkisten kulkuneuvojen mukaan (juna, bussi). Tilaisuus on avoin kaikille Specian jäsenille. Järjestelyiden vuoksi pyydämme ilmoittautumaan mennessä puhelimitse numeroon tai sähköpostilla ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus SPECIA ry:n puheenjohtaja Leena-Maija Talikka 2. Kokouksen järjestäytyminen kokouksen puheenjohtajan valinta kokouksen sihteerin valinta kokouksen pöytäkirjantarkistajien valinta kokouksen ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan vahvistaminen 5. Toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus vuodelta Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 7. Specian strategia: toiminta-ajatus ja visio 8. Vaalivaliokunnan ohjesääntö vuodelle Vaalivaliokunnan valinta 10. Muut kokoukselle tehdyt esitykset 11. Ilmoitusasiat 12. Kokouksen päättäminen AIKATAULU: Lähtö Helsingistä bussilla Lahteen Kiasman edestä Tulokahvi ja ilmoittautuminen Kevätkokous Kevyt välipala Piaf-musikaali Paluumatka Helsinkiin (perillä n ) 4 asiantuntija

5 asiantuntija 5

6 Suunnitelmallista työhyvinvointia Työhyvinvointi on toimintatapa, osa yrityksen johtamista. Kehittyäkseen työhyvinvointikin tarvitsee suunnitelman ja toteuttajikseen yrityksen koko henkilökunnan. Teksti Tuija Heikkilä Taloustaantuma on yllättäen ja yllättävän nopeasti vallannut maailman ja sitä myötä myös Suomen. Tiedotusvälineet kertovat joka päivä uusista YTneuvotteluista, lomautuksista ja irtisanomisista. Hyvin pärjäävät yrityksetkin panikoivat. Vielä muutama kuukausi sitten varman työpaikan turva ei ehkä enää olekaan itsestäänselvyys. Kun väkeä vähennetään raskaalla kädellä, sälytetään työpaikkansa säilyttävien harteille entistä enemmän työtä ja onnesta tulee raskas kantaa. Viime vuosien kiihtynyt työtahdin tiivistyminen uusine osaamisvaatimuksineen ja työn teknistymisineen kiristyy laman säästö- ja tehokkuuspaineissa vieläkin tiukemmaksi. Niin esimiehen kuin työntekijän tehoista otetaan kaikki irti. Pelko työvoimapulasta painuu aivan toisenlaisten uhkakuvien alle. Hyvin johdetun, toimivan ja hyvinvoivan yrityksen on katsottu pärjäävän työvoimakilpailussa. Mutta uudessakaan tilanteessa työhyvinvointia ei voi säilöä tarpeettomana arkistolaatikkoon odottamaan toisia aikoja, vaan se saa uuden näkökulman, ehkä entistäkin vahvemman. Hyvinvoivan yrityksen mahdollisuudet pärjätä kilpailussa ovat huonojen aikojen suhdannevaa assa kultaakin painavammat, työhyvinvoinnin puutetta pidetään liiketoimintariskinä. Työhyvinvointi, yrityksen tulos ja asiakastyytyväisyys ovat olennaisessa yhteydessä toisiinsa. TYÖHYVINVOINTI ON TOIMINTAPA, OSA JOHTAMISTA Pirkanmaan ammattikorkeakoulun lehtori, TtM Hannele Rapatti kirjoitti pari vuotta sitten pk-yrityksille tarkoitetun oppaan Miten ihmees me sitte päästään alkuun - opas pk-yrityksen työhyvinvointisuunnitelman laatimiseksi. Se syntyi osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Hyvinvointia Nääs -hanketta, joka kuului syrjäytymistä ja eriarvoisuutta työmarkkinoilla torjuvaan EQUALyhteisöaloiteohjelmaan. Tämän artikkelin seuraavat havainnot pohjautuvat pääosin Rapatin teokseen. Käytännön työn avuksi laadittu opas pohjaa kehittämishankkeiden kokemuksiin, raportteihin ja tutkimustuloksiin sekä Rapatin omiin kokemuksiin työhyvinvoinnin kehittäjänä erilaisissa yrityksissä. Oppaan lähtökohtana on, että hyvinvoiva työpaikka ja työhyvinvointi ovat monien tekijöiden summa mutta vahvasti sidoksissa toisiinsa. Työhyvinvoinnissa liikutaan niin yritys- ja organisaatiotasolla, osastojen ja työyhteisöjen tasolla kuin yksittäisen työntekijän tasolla. Työhyvinvointi voidaankin määritellä työpaikan kokonaisvaltaiseksi toimintatavaksi, olennaiseksi osaksi johtamista ja henkilöstöpolitiikkaa. Lähtökohtana voidaan pitää työkykyä, joka muodostuu yksilön, työyhteisön ja työympäristön kokonaisuudesta. TYÖHYVINVOINTI ON JOKAISEN VASTUULLA Työyhteisön hyvinvointiin kuuluvat Rapatin mukaan turvallisuus, yhteistyö, ilmapiiri, työnjohto, työnsujuvuus ja käytännöt sekä osaaminen ja arvot. Yksilöiden työkykyyn ja työhyvinvointiin kuuluvat puolestaan terveys, työkyky, motivaatio, sitoutuminen, osaaminen ja arvot. Työhyvinvointi rinnastetaan helposti TYKY-toimintaan. TYKY on kuitenkin vain yksi sen näkökulmista. Vaikka kokemukset ovat osoittaneet, että kunkin yrityksen tulee kehittää itselleen sopiva tapa toimia, on työhyvinvointi kuitenkin myös osa työturvallisuuslain mukaista toimintaa: työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite ja vastuu, työntekijöillä puolestaan vastuunsa omastaan ja työtoverin työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista. 6 asiantuntija

7 On havaittu, että yritykset, joissa työntekijät ovat mukana kehittämässä työtään, kestävät muutosta ja pystyvät reagoimaan siihen joustavasti. Niinpä myös työhyvinvointityöhön tule saada mukaan yrityksessä jokainen. Prosessin aikana törmätään väistämättä muutosvastarintaan, ja johtamis- ja yhteistyötaidot saattavat olla koetuksella. Luottamus, sitoutuminen ja strategian sisäinen markkinointi ovat tärkeitä myös työhyvinvoinnin onnistuneessa eteenpäin viennissä. SUUNNITELMA YHTEISTOIMIN, KAIKKIEN PARHAAKSI Työhyvinvoinnin kehittäminen on osa yrityksen arkipäivän työtä, mutta sekin tarvitsee työkalun: suunnitelman. Työhyvinvointisuunnitelman asiakokonaisuuksia ovat: työolot (henkinen ja fyysinen työympäristö, ergonomia, työvälineet ja -asennot, työhygienia ja -turvallisuus, riskien hallinta) työ ja työyhteisö (johtaminen, esimiestyö, työilmapiiri, yhteistoiminta ja yhteiset pelisäännöt, työn hallinta, tiedonkulku, perehdytys) työntekijä (ammattitaito ja sen ylläpito, motivaatio, vastuullisuus ja sitoutuminen, asenteet ja arvot, työn hallinta, kehityskeskustelut, työnohjaus ja työterveyspalvelut, henkinen ja fyysinen työkyky, kunto ja terveys) Työhyvinvoinnin kehittämisen käynnistäminen on johdon hallinnollinen päätös. Kun ryhdytään kehittämään yrityksen työhyvinvointia, kannattaa aloittaa selvittämällä, mitä yrityksessä työhyvinvoinnista ajatellaan. Nykytilan arviointi, SWOTanalyysi sekä alkumittaukset, kuten ilmapiirikartoitus, auttavat luomaan pohjaa. Kehittäminen käynnistyy vision tarkastuksella. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaa laadittaessa kannattaa pohtia seuraavia: eri näkemyksiä siitä, mitkä ovat työpaikan työhyvinvoinnin keskeiset kehittämiskohteet liikeideaa, strategiaa ja arvoja sekä yrityksen päämääriä ja tavoitteita johtamista ja osaamista, työnjakoa työhyvinvoinnin ja työilmapiirin kehittämiseksi tehtyjä toimenpiteitä ja avainhenkilöitä omaa työkykyä ja hyvinvointia kehitystyön rahoitusta keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi muuttuneen toiminnan ja tulosten mittausta ja arviointia TYÖNTEKIJÄ YKSILÖNÄ, YKSILÖ TYÖNTEKIJÄNÄ Koska työhyvinvoinnissa on kysymys myös kaikkien yrityksessä työskentelevien terveydestä, tulisi työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaan sisällyttää sekä järjestettyä että omaehtoisen fyysisen toimintakyvyn tukemiseen liittyvää toimintaa. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus, eikä hyvä kunto ole ainoa työkykyä ylläpitävä asia. Henkinen hyvinvointi ja tasapaino vaikuttavat voimavaroihin. Moni yritys onkin alkanut viimein jakaa työntekijöilleen kulttuuriseteleitä liikuntaseteleiden ohella tai sijasta. Niin tai näin, työvireyden ylläpito on pääasia. Työhyvinvointi on voimakkaasti yksilön kokemuksellinen kokonaisuus. Sitäkin voidaan kuitenkin arvioida. Hannele Rapatin opas useita käytännön työkaluja myös tähän. Hannele Rapatti: Miten ihmees me sitte päästään alkuun opas pk-yrityksen työhyvinvointisuunnitelman laatimiseksi. PIRAMK Opas pdf-julkaisuna kokonaisuudessaan osoitteessa asiantuntija 7

8 Työpaikkakiusaamiseen on tartuttava Työpaikkakiusaaminen on vakava ongelma. TJS Opinkeskus keräsi kiusattujen tarinoita oppaaksi, joka antaa keinoja selviytyä kiusaamistilanteista. Teksti Tuija Heikkilä Työministeriön tutkimuksen 2005 mukaan neljä prosenttia työssä käyvistä kertoi olleensa kiusaamisen kohteena. Työterveyslaitoksen mukaan noin suomalaista kokee kiusaamista työpaikallaan. Kiusaaminen on toistuvaa ja se jatkuu pitkään. Työpaikkakiusaaminen on siis vakava ongelma, johon tarvitaan ratkaisumalleja. Niinpä TJS Opintokeskus käynnisti ammattiliittojen pyynnöstä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Työterveyslaitoksen ja Johtamistaidon Opiston kanssa kirjoituskilpailun, jossa kiusaamista kokeneita henkilöitä pyydettiin kirjoittamaan oma tarinansa kiusaamisesta ja siitä selviytymisestä. Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto, yhteistyökumppaneita olivat OAJ, Tehy, Toimihenkilöunioni, Kirkon alojen ammattijärjestö ja Talentia. Tuloksena oli 148 kiusatun tarinat. Niistä ja asian - tuntijoiden haastatteluista TJS Opintokeskuksen kehittämisasiantuntija, HTM Päivä Lohi-Aalto laati tammikuussa 2008 julkaistun loppuraportin Toimintamalleja kiusaamistilanteiden selvittämiseksi työpaikalla. Selvityksellä haluttiin antaa keinoja ja malleja siihen, kuinka kiusatut, esimiehet, työyhteisöt ja työsuojeluvaltuutetut 8 asiantuntija

9 voivat toimia työpaikkakiusaamistilanteissa. Samalla selvitettiin eri auttajatahojen kuten työterveyshuollon, ammattiliittojen ja työsuojelupiirien rooleja kiusaamistilanteiden ratkaisemisessa. SUOMI TYÖPAIKKAKIUSAAMISEN KÄRKIMAITA Selvitystyön jälkeen Päivi Lohi-Aalto on kouluttanut työpaikkakiusaamisesta viitisensataa luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua ja esimiestä. Tämä on vakava ongelma. Euroopan työolosuhdetutkimuksen mukaan Suomi oli 2007 maanosan kärkimaita työpaikkakiusaamisessa. TJS:n tutkimuksessa kiusaamista tai häirintää koki 17 prosenttia työntekijöistä. Vastaava luku Italiassa oli kaksi prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan työntekijöiden kokemukset kiusaamisesta ovat viime vuosina lisääntyneet kunnissa, kun yksityissektorilla tilanne on tasaantunut, Päivi Lohi-Aalto kertoo. Työpaikkakiusaaminen nousi terminä esiin 1980-luvulla ja sitä ryhdyttiin tutkimaan 1990-luvulla. Toki työpaikkakiusaamista on ollut aiemminkin. Selvitystyössä kiusaamiskokemuksia kuvattiin 1950-luvulta alkaen, mutta osa kertoi, että oli vasta 2000-luvulla ymmärtänyt tulleensa kiusatuksi. Suomessa astui 2003 voimaan työturvallisuuslaki, jonka mukaan työnantaja on velvollinen ryhtymään toimiin, jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Aineistossa oli muutamia, jotka aktivoituivat selvittämään omaa kiusaamistilannettaan juuri siksi, että laki antoi heille lopullisen ymmärryksen, että kiusaaminen ei ole hyväksyttävää. Koulutuksissamme on kuitenkin noussut esiin, että etenkään nuoret vasta työssä aloittaneet esimiehet eivät tiedä työturvallisuuslain olemassa olosta. KIUSAAJANA KOLLEGA, ALAINEN, ESIMIES Lainsäädännön mukaan työnantaja on velvoitettu ryhtymään toimenpiteisiin häirintätapauksissa. Häirintää on mustamaa - laaminen, eristäminen, työtehtävien yksipuolistaminen tai vähentäminen, uhkailu tai huutaminen, fyysinen väkivalta tai sen uhka sekä puhelinterrori, mielenterveyden kyseenalaistaminen sekä sukupuolinen häirintä ja ahdistelu, sanallisena tai fyysisenä lähentelynä. TJS:n aineistossa 58 % kiusaajista oli esimiehiä, 46 % kollegoja, mutta luvut eivät ehkä kerro totuutta. Valtaosa tutkimuksista eivät tue tulosta, että esimiehet kiusaisivat enemmän kuin kollegat. Aineistossamme oli paljon todella vakavia tilanteita ja sellaisia, joille tämä kirjoituskilpailu oli ainoa tapaa purkaa pahaa oloa. Juuri esimiehensä kiusaamista kokevat tuntevat todennäköisesti itsensä kaikkein puolustuskyvyttömimmiksi. Kuka minua kuitenkaan uskoisi -ajattelu iskee päälle, eikä kiusattu usko, että tilannetta voisi selvittää. Monet kertoivatkin, että kirjoittaminen on ollut heille ainoa tapa selviytyä henkisesti tilanteesta. Jos esimies kiusaa, tulee työntekijän kääntyä ylemmän esimiehen puoleen, joka on velvollinen selvittämään asiaa. Työsuojeluvaltuutettu on tukihenkilö, jonka kanssa voi mennä kiusaavan esimiehen puheille. Työsuojeluvaltuutettujen tehtävänä on tukea työntekijöitä. Kannustaisinkin kääntymään heidän puoleensa. On myös tilanteita, joissa alainen kiusaa esimiestä. Aineistossamme oli viisi prosenttia tilanteita, joissa työntekijä kiusasi esimiestään. Esimies voi keskustella kiusaajan kanssa ja pyytää häntä lopettamaan. Jos kiusaaminen ei lopu, kiusatun kannattaa pyytää apuun omaa esimiestään, sillä jos tilanne ei selviä, tällä on kurinpidollinen mahdollisuus antaa varoitus ja lopulta irtisanoa kiusaaja. On tärkeää on, että tilanne pyritään selvittämään mahdollisimman pitkälle työyhteisön sisällä ennen kuin haetaan ulkopuolista apua. Ammattijärjestöstä voi aina kysyä neuvoja, ja työterveyshuolto on käytettävissä kaikenlaisissa kiusaamistilanteissa. Lääkäri, terveydenhoitaja tai työterveyspsykologi voivat tulla ns. verkostotapaamisiin, joissa tilannetta selvitetään osapuolten kanssa. Jos esimiestä kiusaa häntä ylempi taho, kuten organisaation hallitus tai johtokunta, jonka yläpuolella ei ole esimiehiä, voi kiusattu tehdä ilmoituksen Työsuojelupiiriin. Sen tehtävä on valvoa, että työnantaja noudattaa työturvallisuuslakia. KIUSAAMISEEN ON PUUTUTTAVA HETI Mitä varhaisemmassa vaiheessa esimies havaitsee tai saa tiedon kiusaamisesta sitä parempi. Esimiehen on puututtava asiaan välittömästi, tilanteet eivät yleensä selviä itsestään. Aineistossa oli tarinoita, joissa kiusatut olivat itse saaneet kiusaamisen loppumaan tai vähenemään sillä, että sanoivat kiusaajalleen, että sinun on lopetettava. Yksi kiusattu kertoi kahdelle kiusaajalleen, mitä koki heidän toiminnassaan epäasialliseksi ja mitä se hänen terveydelleen aiheutti. Kiusaaminen loppui siihen. Usein kiusattu ei kuitenkaan uskalla toimia näin, vaan tilanne jatkuu vuosia ja mukaan kietoutuu sivullisia. Silloin kannattaa harkita ulkopuolisen ammattiauttajan apua. Psykologin kolme vuotta jatkuneella konsultaatiolla on saatu hyviä tuloksia. Esimiehen on oltava tarkka, mikä on kiusaamista. Aineistossamme oli myös sellaisia, jotka kokivat tulleensa aiheettomasti syytetyiksi kiusaamisesta. Malleistamme puuttuukin, mitä pitäisi tällaisissa tilanteissa tehdä. Osapuolia ei pidäkään lähteä syyttelemään, ennen kuin on selvitetty, mistä on kyse. Esimies tai työsuojeluvaltuutettu ei saa asettua toisen osapuolen puolelle. Aineistossamme kiusatut kertoivat, että heille järjestettiin ns. puhutteluja ilman ennakkovaroitusta tai osapuolet eivät saaneet itse olla paikalla asiantuntija 9

10 KIUSAAMISTA TORJUTAAN TYÖHYVINVOINNILLA Myös Päivi Lohi-Aallolla on omakohtainen kokemus kiusatuksi joutumisesta vaikka hän ei sitä tiennytkään. Minulle konkretisoitui vasta tätä selvitystyötä tehdessäni, että minua on koitettu kiusata, mutta olen torjunut yritykset. Käännyin esimieheni puoleen ja sain tukea tilanteessa, jota en ymmärtänyt kiusaamiseksi. Lama irtisanomisineen, lomautuksineen ja ankarine paineineen saattaa ruokkia työpaikkakiusaamista. Kriisit ja muutostilanteet aiheuttavat väistämättä ristiriitoja ja epäasiallista kohtelua. Työhyvinvointia pitääkin vaalia niin hyvinä kuin vaikeina aikoina. Päivi Lohi-Aallon huoneentaulu esimiehille: Huolehdi työyhteisösi henkisestä hyvinvoinnista. Ennaltaehkäise epäasiallista kohtelua ja häirintää: Huolehdi, että organisaatiosi/tiimisi perustehtävä on selvä ja kaikki työntekijät tuntevat sen. Huolehdi ja varmista vuosittaisissa kehityskeskusteluissa, että henkilöstöllä on selkeät vastuualueet sekä tarvittava osaaminen ja työvälineet työstä suoriutumiseen. Huolehdi työpaikan perehdyttämiskäytännöistä. Laatikaa perehdyttämisohjeet. Huolehdi, että tieto kulkee ja työntekijöillä on mahdollisuus mahdollisimman hyvään vuorovaikutukseen ja tulla aidosti kuulluiksi. Varmista, että työpaikallasi on riittävät pelisäännöt, jotka tunnetaan ja joita noudatetaan. Laadi yhteistyössä henkilöstön ja työsuojeluorganisaation kanssa työsuojelusuunnitelma, jossa on varmistettu fyysisen lisäksi henkinen työhyvinvointi. Selvitä kiusaaminen: Puutu kiusaamiseen, epäasialliseen kohteluun ja häirintään heti, kun sen havaitset tai saat siitä tiedon. Keskustele osapuolten kanssa erikseen ja pyydä heitä kuvaamaan tilanne kirjallisesti. Selvitä, onko kyse epäasiallisesta kohtelusta. Järjestä keskustelutilaisuus osapuolten kesken. Hae ratkaisukeinoja. Määritelkää yhteiset tavoitteet, joilla tilanteesta päästään ulos. Dokumentoi kaikki keskustelut. Pysy puolueettomana. Jatka sovittelua niin pitkään kuin mahdollista. Jos keskustelu ei auta, kiellä kiusaaminen ja kerro, että seuraat tilannetta. Jos sovittelu ei tuota tulosta ja kiusaaminen jatkuu, anna kirjallinen varoitus kiusaajalle. Älä jää yksin, vaan hae tukea ylemmältä johdolta, työsuojelupäälliköltä tai työterveyshuollosta. Päivi Lohi-Aalto Päivi Lohi-Aalto: Toimintamalleja kiusaamistilanteiden selvittämiseksi työpaikalla. TJS Opintokeskus Opas pdf-julkaisuna kokonaisuudessaan osoitteessa 10 asiantuntija

11 ET OLE YKSIN specialaisten energiapäivä Kiinnostaako sinua tulla kuulemaan yhteisöllisyyden merkityksestä työpaikoilla ja järjestöissä, mitä teen jos minut irtisanotaan, kuinka puuttua työpaikkahäirintään, haluatko lisäenergiaa työpäivääsi, mitä on hyvä johtajuus ja alaisuus tai miten sovitan kodin ja työn yhteen? Et ole yksin specialaisten energiapäivä on tarkoitettu kaikille Specian jäsenille ja se pidetään lauantaina 4.4. klo Allergiatalolla, os. Paciuksenkatu 19 Helsinki. Voit ilmoittautua päivään sähköpostilla Ilmoita samalla, mihin työhuoneeseen iltapäivällä osallistut. Päivän aikana tarjoamme lounaan ja kahvit, joten ilmoita myös allergiat ilmoittautumisen yhteydessä. Päivä on jäsenille maksuton. Tule hankkimaan lisäenergiaa! Ohjelma: klo 9.30 klo klo klo klo klo Aamukahvi ja ilmoittautuminen Avaussanat ja esittäytyminen Specian puheenjohtaja Leena-Maija Talikka Yhteisöllisyyden merkitys työhyvinvointiin työyhteisössä Työnohjaaja Leena Nousiainen, Rondo Training Oy Lounas Virittäytyminen iltapäivän työskentelyyn, rentoutumisharjoitus Hyvinvointikouluttaja Ahmed el Ashram Työhuone A. Mitä teen, jos minut lomautetaan tai irtisanotaan? Markku Saarinen Työhuone B. Mitä teen, jos näen tai koen häirintää työpaikalla? Riina Perko Työhuone C. Lisäenergiaa työpäivään! Ahmed el Ashram Työhuone D. Mitä on hyvä alaisuus ja esimiestyö? Leena-Maija Talikka Työhuone E. Kodin ja työn yhteensovittaminen klo Päivän päätös Tervetuloa! asiantuntija 11

12 12 asiantuntija

13 asiantuntija 13

14 Työyhteisön hyvinvointi kuuluu kaikille Aloittaessani työtäni asiamiehenä kollegani kertoi esimerkin henkilöstä, joka normaalin työpäivän päätyttyä leimasi itsensä töistä ulos ja hiipi sitten työpöytänsä taakse jatkamaan töitä, jottei kukaan luulisi, ettei hän selviä jatkuvasti kasvavasta työmäärästään. Akavan Erityisalojen työmarkkina-asiamies Riikka Sipilä Silloin tuo kertomus herätti epäuskoa, ei herätä enää. Kentällä liikkuessani kertomuksen kaltaiset tarinat ovat tulleet liiankin tutuiksi. Työsopimuksiin kirjatusta 7,5h työpäivästä on monille tullut täysin vieras käsite todellisen työajan ollessa monesti lähempänä 9 10 tuntia vuorokaudessa. Sen sijaan, että myönnettäisiin työmäärän olevan liian suuri, moni syyllistää helposti itsensä kun ei selviä kaikista tehtävistään normaalin työajan puitteissa. Työpaikalla tehdyn työn lisäksi vapaa-aikaa ja lepoa verottavat kotiin kulkevat työt. Muutama pikainen työpuhelu, sähköposti, esitys ja taas on tullut tehtyä muutama tunti näkymätöntä työtä. Näkymätöntä siinä mielessä ettei se näy palkassa tai kertyneenä vapaana. Sitä vastoin se näkyy henkilön henkisessä ja fyysisessä jaksamisessa. Useimmat meistä tuntevat jonkun joka on joutunut jäämään pois töistä työuupumuksen takia. Ongelma ei kosketa ainoastaan pitkän työuran luoneita vaan myös monia alle 30-vuotiaita, jotka muutaman vuoden täysillä painamisen jälkeen palavat loppuun. Mikä saa sitten meidät ajamaan itsemme loppuun? Onko tosiaan niin, että juuri tämä työ ja tehtävä ovat minulle tärkeämpiä kuin oma terveyteni, läheiset ihmissuhteet, harrastukset, ylipäätänsä oma elämäni? Moni meistä tuntuu ajattelevan, että työelämässä kuuluu arvostaa yli-ihmisiä, jotka hoitavat kolmen ihmisen tehtävät ja ovat aina valmiita tekemään ylimääräistä. Kuitenkin moni meistä salaa kadehtii häntä, joka osaa sanoa EI ja lähtee työpäivän päätettyä kotiin tai harrastusten pariin sen sijaan, että hiipisi salaa takaisin työpöytänsä ääreen. Mitä sitten kuuluu sille esimerkin kaverille, joka kellokortin leimattuaan palasi töiden ääreen sen sijaan, että olisi lähtenyt kotiin keräämään voimiaan seuraavaa päivää varten? Jatkuva uhrautuminen ei tuonut hänelle palkankorotusta tai korvaamattoman työntekijän -statusta vaan monen kuukauden sairausloman. Jälkeenpäin kollegat kertoivat kyllä huomanneensa jonkin olleen vialla, mutta kukaan ei uskaltanut ottaa asiaa puheeksi. Länsimainen työkulttuuri korostaa yksilön vastuuta. Jokainen huolehtii omista asioistaan ja hoitaa omat hommansa. Toisen asioihin ei puututa niin kauan kuin ne eivät häiritse omaa työtämme. Työyhteisön hyvinvointi on kuitenkin meidän kaikkien yhteinen asia. Jokaisen meistä tulee huolehtia paitsi omasta jaksamisestaan, myös muiden jaksamisesta. Vanhaa sanontaa lainatakseni: työyhteisö on niin vahva kuin sen heikko lenkki, mikäli sen yksi osa sortuu vaikuttaa se koko yhteisöön. Haastan Sinut tänään katsotaan työyhteisöäsi avoimin silmin! Onko kaikki hyvin vai tarvitseeko joku apua? Onko jotain mitä sinä voisit tehdä oman tai toisten jaksamiseksi? Milloin olet viimeksi kysynyt työkaveriltasi kuinka tämä jaksaa? Milloin olet viimeksi viettänyt illan suomatta ajatustakaan työasioille? Työhyvinvointi on koko työyhteisön asia. Jokainen meistä on omalta osaltaan siitä vastuussa. Mikäli et itse uskalla puuttua selkeisiin epäkohtiin tai ongelmiin voit pyytää apua työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulta tai työterveyshuollosta. Lisä - tietoa työsuojelutoiminnasta löydät mm. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston työsuojelutietopankista 14 asiantuntija

15 Millainen on meno työpaikallasi? Miten teillä hoidetaan palkka- ja työaika-asiat tai esimerkiksi työnkuormitus? Mitä toivot liitoltasi, kun edessä ovat haastavat sopimusneuvottelut? Mitkä ovat liiton tavoitteet ja kuinka neuvottelujärjestelmä toimii? Tule Akavan Erityisalojen ja jäsenyhdistysten Hyvä työ! -jäseniltaan tapaamaan liiton väkeä ja kollegajäseniä. Luvassa on hyödyllisiä alustuksia ja virittäviä keskusteluja. Merkitse oman paikkakuntasi tilaisuus kalenteriin jo nyt. KEVÄT Paikkakunta Ajankohta Kajaani, Sokos Hotel Valjus ti Lappeenranta, Sokos Hotel Lappee ke Joensuu, Sokos Hotel Kimmel to Seinäjoki, Sokos Hotel Lakeus ti Kuopio, Sokos Hotel Puijonsarvi ke 1.4. Kotka, Sokos Hotel Seurahuone to 2.4. Vaasa, Radisson SAS ti Mikkeli, Sokos Hotel Vaakuna ke Rovaniemi, Clarion Santa Claus ti Vantaa, Sokos Hotel Vantaa ke SYKSY Paikkakunta Ajankohta Tampere, Scandic City ti Lahti, Sokos Hotel Seurahuone ke Pori, Scandic Pori to Turku, Sokos Hotel Hamburger Börs ti 1.9. Espoo, Palace Kämp Hotel Sello ke 2.9. Jyväskylä, Sokos Hotel Alexandra ti 8.9. Hämeenlinna, Sokos Hotel Vaakuna ke 9.9. Oulu, Sokos Hotel Arina ti Helsinki, Scandic Continental ke Tilaisuudet klo Aloitamme iltapalatarjoilulla. Saat oman paikkakuntasi Hyvä työ! -jäseniltaan kutsun sähköpostitse. Ilmoittaudu viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta asiointi Lämpimästi tervetuloa! asiantuntija 15

16 niitänäitä URA- JA TYÖNHAKUPALVELUT CareerStorm Urapalvelut Specia ja Akavan Erityisalat tarjoaa jäsenilleen urapalveluja yhteistyössä CareerStorm Urapalvelut -valmennusyrityksen kanssa. Urapalvelu tarjoaa neuvontaa työnhakuun, urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa voi saada esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: työnhaku (menetelmät, hakemus, CV, haastattelu ja soveltuvuustestit) urasuunnittelu (vahvuudet, tavoitteet, valintatilanteet, yrittäjyys, jatko-opinnot, ulkomaille lähtö, työn ja perheen yhteensovittaminen) omassa työssä kehittyminen (kehityskeskustelut, palkankorotuksen perustelu, työtehtävän vaihtaminen) Neuvonta toteutetaan puhelimitse, ilman henkilökohtaisia tapaamisia. Uraneuvonta on jäsenille maksutonta. Henkilökohtaisen uravalmennuspaketin jäsenhinta on työssäkäyviltä jäseniltä 40 euroa ja muilta jäseniltä 20 euroa. Keskustelusi valmentajan kanssa ovat luottamuksellisia. Tarvitset jäsennumerosi varataksesi ajan valmentajalle! Jäsennumerosi löydät jäsenkortistasi tai soittamalla liittoon. Lue lisää ja varaa aika Jos sinut lomautetaan Jäsenen tulee ilmoittautua työvoimatoimistoon viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Jos lomautus on määräaikainen ja se kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, ei henkilökohtaista ilmoittautumista työvoimatoimistoon välttämättä tarvita, vaan työnantaja ilmoittaa lomautetut henkilöt ryhmälomautusilmoituksella. Kannattaa tarkistaa työn - antajalta, hoitaako työnantaja ilmoittautumisen hakijan puolesta. Mikäli kyseessä on ryhmälomautus, ilmoittaa työnantaja jälkikäteen toteutuneet lomautuspäivät ns. tarkistusilmoituslistalla työttömyyskassoille. PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Kokonaan lomautettu tai vuorolomautettu voi toimittaa päivärahahakemuksen kassalle kahden viikon työttömyyden jälkeen. Hakemus täytetään aina sunnuntaihin saakka. Hakemukseen liitetään: lomautusilmoituksen kopio työsopimuksesta kopio alkuperäinen palkkatodistus vähintään 43 palkalliselta työviikolta välittömästi ennen lomautusta, mahdolliset lomarahat eriteltyinä työnantajan todistus vuosilomapäivien sijoittumisesta, mikäli lomautus kohdistuu ajalle Jos kyseessä on lyhennettynä työviikkona toteutettu lomautus, haetaan etuutta kalenterikuukausittain ja liitetään mukaan aina kyseisen kuukauden palkkalaskelma. Lisätietoja löydät Erityiskoulutettujen työttömyyskassan sivuilta ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) sivuilta 16 asiantuntija

17 Akavan Erityisalat: Työvoimatoimistojen lakkauttamiseen ei ole varaa Sivistyksen ammattilainen sai oman median Valtion tuottavuusohjelma ei saa olla uhka työvoimatoimistojen toiminnalle, vaatii Akavan Erityisalat ry. Tuottavuusohjelma on johtamassa 20 työvoimatoimiston sulkemiseen ja niiden työntekijöiden irtisanomisiin. Tällaiseen menettelyyn yhteiskunnallamme ei ole varaa varsinkaan nopeasti pahenevan työttömyyden aikana. Akavan Erityisalat ei hyväksy sitä, että valtio toteuttaa tuottavuusohjelmaa sittenkin irtisanomisten kautta. Tämä on selvä linjan muutos, johon järjestöt eivät ole sitoutuneet. Työvoimatoimistojen lisäksi irtisanomiset ovat olleet esillä ainakin Ajoneuvohallintokeskuksessa, Lappeenrannan tek - nil lisessä yli opistossa ja Taideteollista korkeakoulussa. Valtio on henkilöstöpoliittisissa periaatteissaan painottanut, ettei tuottavuusohjelma johda irtisanomisiin, vaikka tavoitteena onkin vähentää henkilötyövuosia. Valtiovarainministeriön ja Valtion työmarkkinalaitoksen on huolehdittava siitä, ettei taloudellis-tuotannollisia irtisanomisia valtionhallinnossa toteuteta, Akavan Erityisalat ry vaatii. Tuottavuusohjelman leikkauksia arvioitaessa on otettava huomioon muutkin tekijät kuin lyhytnäköiset säästöt palkoissa. Kansantalouden tuottavuuden kannalta työttömyyden ehkäiseminen on ensiarvoista, ja siinä tehtävässä työvoimatoimistot ja niiden henkilökunta ovat avainasemassa. Akavan Erityisalat on ammattiliitto, jonka jäsenyhdistys Specia edustaa korkeasti koulutettuja työvoimaneuvojia ja työvoimaohjaajia. Akavan Erityisalat ry:llä on jäsenkuntaa lähes kaikissa valtionhallinnon yksiköissä. Verkkolehti Sivistys on aloittanut. Sivistys on maksuton ammattimedia vapaassa sivistystyössä toimivalle ja alan päättäjälle. Se on oppivan elämäntavan asialla. Sivistys uutisoi alan tapahtumista ja taustoittaa niitä. Se kehittää alaa yhdessä lukijansa kanssa keskustelemalla aikuiskoulutuksen kehittämisestä, arkea unohtamatta. Sivistys rakentaa kuvaa merkityksellisestä työstä alalla toimiville, sille hakeutuville ja sidosryhmille. Se vie lukijansa aikuiskoulutuksen verkostoihin. Sivistyksen arvot ovat kouluttajan ammattitaito ja hyvin vointi työssä sekä vapaan sivistystyön periaatteet: omaehtoinen oppiminen, koulutuksen tasa-arvo ja oppimisen ilo. Sivistystä kustantaa Kansanvalistusseura, ja sen toinen julkaisija on Kansalais- ja työväenopistojen liitto (KTOL). Sivistyksen päätoimittaja on Kansanvalistusseuran toiminnanjohtaja Pekka Sallila ja toimituspäällikkö Terhi Kouvo. Päätoimittaja nimeää verkkolehden tehtäväksi tukea sivistystyötä ja sen tekijöitä, kriittistä journalistista otetta ta voitellen. Koulutuspolitiikka nousee uutisoinnissa yhtenä teemana esiin painokkaasti: Vapaan sivistystyön kehittämistavoitteista päätetään piakkoin valmistuvan opetusministeriön kehittämisohjelman pohjalta, Pekka Sallila perustelee linjausta. Vapaa sivistystyö kattaa kansalaisopistot, kansanopistot ja opintokeskukset sekä kesäyliopistot ja urheiluopistot. Vapaassa sivistystyössä opiskelee vuosittain noin miljoona suomalaista. Lisätiedot: Pekka Sallila, päätoimittaja, puh Tiina Nuotio, markkinointipäällikkö, puh asiantuntija 17

18 SPECIAn hallitus 2009 Puheenjohtaja Leena-Maija Talikka Helsinki Vastaava asiantuntija, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Akavan Erityisalojen 1. vara - puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ritva Partanen Jyväskylä Projektipäällikkö/Opintojen ohjaaja, Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry, Akavan Erityisalojen hallituksen jäsen, AE:n Keski-Suomen aluesihteeri Jäsen Minna Ahola Helsinki Vt. kehittämispäällikkö, SPECIA ry, AE:n hallituksen jäsen Jäsen Satu-Marjo Alahautala Valkeakoski Myynti- ja koulutuspäällikkö, Gens Oy Jäsen Ahmed El-Ashram Helsinki Atk- ja hyvinvoinnin kouluttaja, AE:n hallituksen vara - jäsen Jäsen Sirpa Lotsari Tiedottaja, Elintarviketur - vallisuusvirasto Evira, AE:n valtion neuvottelukunnan jäsen Jäsen Vesa Rouhiainen Mikkeli Suunnittelija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, AE:n valtion neuvottelukunnan jäsen, AE:n Etelä-Savon aluesihteeri, AKAVAn Etelä- Savon aluesihteeri Opiskelijajäsen Mikko Lehtonen Joensuu Kk, Joensuun yliopisto AE:n hallituksen opiskelija - jäsen, AE:n opiskelijatoimikunnan puheenjohtaja, AOVA:n jäsen 1. varajäsen Maria Iho Helsinki Technical Writer, Marioff Corporation Oy, AE:n yksityisen sektorin neuvottelukunnan varajäsen 2. varajäsen Risto Tolonen Turku Toiminnanjohtaja, Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry, AE:n Varsinais-Suomen aluesihteeri 3. varajäsen Riina Perko, Helsinki Ylitarkastaja, Uudenmaan työsuojelupiiri, AE:n valtion neuvottelukunnan varajäsen Opiskelijavarajäsen Sara Miettunen, Helsinki Fil.yo., Helsingin yliopisto AE:n opiskelijatoimikunnan jäsen Ylhäältä vasemmalta: Maria Iho, Sara Miettunen, Ahmed El Ashram, Sirpa Lotsari, Ritva Partanen ja Risto Tolonen. Keskellä vasemmalta: Vesa Rouhiainen, Minna Ahola, Leena-Maija Talikka ja Markku Saarinen. Edessä vasemmalta: Riina Perko, Satu-Marjo Alahautala, Simon Huldén ja Mikko Lehtonen. 18 asiantuntija

19 svensk resumé Enligt en undersökning gjord år 2005 av Arbetsministeriet utsätts cirka fyra procent av den arbetsföra befolkningen för mobbning på sin arbetsplats. Det betyder i siffror cirka personer och handlar alltså om ett mycket allvarligt problem. På fackförbundens begäran arrangerades en skrivtävling där de som blivit utsatta för mobbning på arbetsplatsen bads beskriva sina egna erfarenheter och hur det klarat situationen. Tävlingen resulterade i 148 historier om mobbning. På basen av dessa och intervjuer med experter på området publicerade Päivi Lohi-Aalto, utvecklingsexpert vid TJS Opintokeskus, en rapport om hur man kan lösa mobbningsproblemet på arbetsplatser. Enligt arbetarskyddslagen från år 2003 är arbetsgivaren skyldig att skrida till åtgärder ifall arbetstagaren i sitt arbete belastas på ett sätt som äventyrar hälsan. Denna lag har även lett till att en del offer själva insett att det de blivit utsatta för strider mot lagen och därmed under inga omständigheter går att acceptera. Rapporten visar att 58 procent av mobbarna är förmän och 46 procent är kolleger. Det bör dock poängteras att detta inte helt stämmer överens med övrig forskning på området. De som blir mobbade av sina förmän är de som känner sig mest försvarslösa. I dessa fall skall man vända sig till ens arbetarskyddsombud eller direkt till sitt fackförbund. Även arbetshälsovården står till tjänst i dylika frågor. Man kan bekanta sig med rapporten på TJS Opintokeskus hemsidor Specia håller sitt vårmöte lördagen den 25.4 klockan 16 i kongresscentret Fellman i Lahtis. Efter mötet bjuder Specia på Edith Piaf-musikalen vid stadsteatern i Lahtis. Deltagarna bjuds även på välkomstkaffe och ett lätt mellanmål. Från Helsingfors avgår en chartrad buss till Lahtis utanför Kiasma klockan 14. Mötesdeltagarnas resekostnader ersätts även för tåg- och bussresor. Om du ämnar delta ber jag dig att anmäla det till eller på numret före den Välkommen! Som medlem i Specia har du kunnat ansöka om utbildningsstöd för kurser vid öppna universitet, sommaruniversitet samt för utbildningar vid fortbildningscentraler och öppna yrkeshögskolor. Understödet är 50 % av kursutgifterna och har från och med början av år 2009 höjts till 100 euro per medlem. Understödet kan ansökas om endast en gång per år. Understödet söks med en ansökan (som hittas på vår hemsida) och till den bör kvitton för utgifter bifogas. Ansökningen kan du skicka till adressen Specia, Magistratsporten 4 A, Helsingfors. En ny medlemsförmån för i år är karriärtjänster av företaget CareerStorm. Karriärtjänsten erbjuder rådgivning i frågor med anknytning till jobbsökande, karriärplanering och utveckling i det egna arbetet. Man kan få rådgivning på t.ex. följande delområden: jobbsökande (tillvägagångssätt, ansökan, CV, intervju och lämplighetstester), karriär - planering (styrkor, mål, valsituationer, företagande, påbyggnadsstudier, arbete utomlands, samordning av arbete och familj), utveckling i det egna arbetet (utvecklingsdiskussioner, motiveringar till löneförhöjning, byte av arbetsuppgift). Rådgivningen sker per telefon, utan personliga möten. Karriärrådgivningen är avgiftsfri för medlemmar. Medlemspriset för ett personligt karriärutcoach ingpaket är 40 euro för medlemmar som befinner sig i arbetslivet och 20 euro för studeranden och övriga medlemmar. Dina diskussioner med coachen är konfidentiella. Mera information om tjänsten finns på Akavas Specialorganisationers för - nya de hemsida. Semesterveckorna till vår stuga i Levi har delats ut bland de sökande. Veckorna 21, 25, 26 och 29 är dock fortfarande lediga. Kontakta oss om du är intresserad av att hyra stugan. Till sist vill jag ännu informera om att jag blir på vårdledighet under tiden Under vårdledigheten vikarieras jag av ped.kand. Minna Ahola, som har en bred kännedom om fackliga frågor. Tveka inte att kontakta Minna i ärenden som dyker upp under vårens gång. Jag önskar dig en riktigt god fortsättning på våren! På återseende, Simon Huldén Simon Huldén asiantuntija 19

20

TYÖPAIKKAKIUSAAMISTILANTEIDEN. Päivi Lohi-Aalto

TYÖPAIKKAKIUSAAMISTILANTEIDEN. Päivi Lohi-Aalto TYÖPAIKKAKIUSAAMISTILANTEIDEN SELVITTÄMINEN TYÖPAIKALLA Päivi Lohi-Aalto TJS Opintokeskus AKAVAn ja STTK:n yhteinen palveluorganisaatio, l joka tarjoaa koulutus-, kehittämis- ja kulttuuripalveluja jäsenliitoille

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos 26.11.2014 Neuvottelutulos TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät Super 24.-25.3. Yksityissektorin neuvottelupäivät Super 12.-13.11.

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Opintokeskusten henkinen työsuojelutyö

Opintokeskusten henkinen työsuojelutyö Opintokeskusten henkinen työsuojelutyö Päivi Lohi-Aalto Kuva: Pia Westerholm TJS Opintokeskus AKAVAn ja STTK:n yhteinen palveluorganisaatio, joka tarjoaa koulutus-, kehittämis- ja kulttuuripalveluja jäsenliitoille

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

SUPER-ILLAT KEVÄT 2014

SUPER-ILLAT KEVÄT 2014 Paikkakunta Päivä Liittohallituksen jäsen, jäsenet/ SuPerin toimihenkilö Jäseniltapaikka Kellonaika Sitovat ilmoittautumiset Helsinki ti 1.4. Tuula Kumpulainen / Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 28.10.2015 Neuvottelutulos

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 28.10.2015 Neuvottelutulos 28.10.2015 Neuvottelutulos Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016 PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät SuPer 5.-6.4. Yksityissektorin neuvottelupäivät SuPer

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

KT 30.11.2015 Yleiskirjeen 15/2015 liite 5

KT 30.11.2015 Yleiskirjeen 15/2015 liite 5 Luottamusmieskoulutus KoHo/Tehy Vantaa 7.-9.3. Luottamusmiesten perusopinnot 3-jakso (4/15) KoHo/Tehy Helsinki 11.-13.1. Luottamusmiesten perusopinnot 1-jakso (1/16) KoHo/Tehy Helsinki 15.-17.2. Luottamusmiesten

Lisätiedot

Epäasialliseen kohteluun puuttuminen PAMissa

Epäasialliseen kohteluun puuttuminen PAMissa Epäasialliseen kohteluun puuttuminen PAMissa Sisältö PAMissa ei hyväksytä epäasiallista kohtelua... 2 Mistä tunnistaa epäasiallisen kohtelun?... 3 Miten tulee toimia, jos kokee tai havaitsee epäasiallista

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa

Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa Suomen Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppu Lahdessa Ratsastajainliiton kevätkokousviikonloppua vietetään 17. 19.4.2015 Lahdessa. Viikonlopun ohjelma on monipuolinen: Perjantaina kokoustetaan liiton

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta TYÖPAIKKATOIMINTA Ohjeistus työpaikkatoiminnasta Työpaikkatoiminta Työpaikkatoiminnalla tarkoitetaan toimintaa joka kattaa samassa työpaikassa työskentelevät Logistiikan toimihenkilöiden jäsenet. Työpaikkatoiminnan

Lisätiedot

Työpaikkojen ristiriidat voidaan jakaa neljään pääryhmään:

Työpaikkojen ristiriidat voidaan jakaa neljään pääryhmään: Työpaikkojen ristiriidat voidaan jakaa neljään pääryhmään: 1. Työyhteisön muutos- ja kriisitilanteet Organisaatiomuutokset Äkilliset kriisitilanteet: irtisanomiset Ympäristön odotukset vs. omat tavoitteet

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Esimies työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukijana. Projektisuunnittelija Kimmo Terävä, VTM Punk-hanke, 17.3.2011

Esimies työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukijana. Projektisuunnittelija Kimmo Terävä, VTM Punk-hanke, 17.3.2011 Esimies työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukijana Projektisuunnittelija Kimmo Terävä, VTM Punk-hanke, 17.3.2011 Esimies työhyvinvointia rakentamassa - opas Kenelle, miksi ja miten? Lähtökohtaisesti pk-yritysten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot